Kokemäenjoen Vesiston Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma

VESHALUTUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND

Tiedotus Report

KOKEMÄENJOEN VESISTON VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA

HE LS 1 N KI 7977 ISBN 951-46-3155-2 ISSN 0355-0745

KOKEMÄENJOEN VESI STN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMÄ

$ ISÄLLY$ Karttaluettelo 7 Taulu1dro]ettelo 8 Liitelilettelo 10

JOHDÄNTO 11

0 PERUSKÄSITTEIDEN MÄÄRITELMÄT 12 0.1 Alukset 12 0.2 Reitit ja väylät 13 03 Satamat 15

1. PERUSSELVITYKSET 15 1.1 Äluskanta 15 1,11 Ammattimaiseen matkustajaliikenteeseen 15 käytetty kalusto 1.12 Yksityiseen veneilyyn käytetty kalusto 17 1.13 Matkailuyritysten venekalusto 24 1.14 Venei1y ja vesiurheiluseurojen vene kalusto 25 1.2 Älusten käyttö 28 1.21 Ammattimainen matkustajaliikenne 28 1.211 Linjaliikenne 28 1.212 Risteily. ja tilausliikenne 30 1.22 Yksityisten alusten käyttö 31 1.221 Veneilyrnuodot 31 1.222 Veneiden käytön määrä 33 1.23 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 39 1,24 Venei1y ja vesiurheiluseurojen kaluston käyttö 40 4

1.3 Älusten käyttöalueet 41 1.31 Viralliset laivaväylät 41 1 .32 Veneurheilun harrastusalueet 42 1.4 Satamat 47 1.41 Laivaliikenteen satamat ja laiturit 47 1.42 Venesatamat 48 1.5 Vesirnatkailun ja veneilyn kohteet 56 1.51 Matkailupalvelut ja kohteet 56 1.52 U1koi1u ja retkeilyalueet 64 1.6 Veneilyn haitoilta suojeltavat alueet 65 1.61 Luonnonsuojelualueet 65 1.62 Kalastusalueet 66 1.63 Muut suojeltavat kohteet 73

2. ENNUSTEET ALUSKÄNNAN KEHITTYMISESTÄ 75 2.1 Ammattimaisen matkustajaliikenteen alukset 75 22 Yksityiseen veneilyyn käytettävä kalusto 76 2.3 Seurojen venekalusto 84

3. TAVOITTEET 86 3.1 Yleistavoitteet 86 3.2 Tavoitteet veneilymuodoittain 87 3.21 Veneulkoilu 87 3.211 Reitistöä koskevat tavoitteet 87 3.212 Satainia koskevat tavoitteet 88 3.213 Kohteita koskevat tavoitteet 88 3.214 Suojelutavoitteet 88 3.22 Veneretkeily 88 3.221 Reitistöä koskevat tavoitteet 88 3.222 Satamia koskevat tavoitteet 89 3,223 Kohteita koskevat tavoitteet 90 3.224 Suojelutavoitteet 90 3.23 Venernatkailu 91 3.231 Reittejä koskevat tavoitteet 91 3.232 Satamia koskevat tavoitteet 91 3.233 Kohteita koskevat tavoitteet 92 3.234 Suojelutavoitteet 92 5

3.24 Veneurhe ilu 92 3.241 Harrastusalueita koskevat tavoitteet 93 3.242 Suo jelutavoitteet 93 3.25 Veneen käyttö kulkuyhteyksien takia 94 3.251 Reittejä koskevat tavoitteet 94 3.252 Satamia koskevat tavoitteet 94 3.253 Kohteita koskevat tavoitteet 94 3.254 Suo jelutavoitteet 95

4. MITOITUS JA SUIJNNITTELUPERUSTEET 95 4.1 Reitit 95 4.11 Reittien mitoitus 95 4.12 Reittien suuntaus 96 4.2 5 at amat 96 4.21 Satamien vähimmäispalveluvarustus 96 4.211 Käsitteet 96 4.212 Vähimmäispalvelut 99 4.22 Suunnitteluperusteet satamatyypeittäin 100 4.221 Kotisatamat 100 4.222 Vierassatamat 102 4.223 Huoltosatamat 104 4.224 Luonnon— ja suo jasatamat 105 4.3 Veneilyn harrastusalueet ja kohteet 106 4.31 Veneilyn harrastusalueet 106 4.32 Veneilyn kohteet 108 4.4 Suojeltavat alueet 109

5. SUUNNI TEIJVIÅ 109 5.1 Yle i etä 109 5.2 Reitistösuunnitelma 110 5.3 $atamasuunnitelma 118 5.4 Kohde— ja harrastusaluesuunnitelma 119 5.5 Suo jelusuunnitelma 120 5.6 Ammattimaisen vesimatkailuliikenteen suunnitelma 124 6

6. TOTEUTTAMISTARKASTELU 130 6.1 Yleistä 130 6.2 Reitistön toteuttaminen 130 6.3 Satamien toteuttaminen 132 6.4 Veneilyn kohteiden ja veneurheilun harrastus— alueiden toteuttaminen 136 6.5 Suojelutoimenpiteiden toteuttaminen 137

Taulukot 139 — 164 Liitteet 165 173 7

KARTTALUETTELO

Kartta 1 Pääasialliset veneilyalueet 1:1 000 000

Kartta 2 Laiva— ja veneväylät, laivalaiturit ja satamat nykyisin fv. 1975) 1:1 000 000

Kartta 3 Veneurheilun harrastusalueet nykyisin (v. 1975) 1:1 000 000

Kartat 4A — 4C Nykyiset venesatamat (v. 1975) 1:600 000

Kartat 5Ä — 5C Veneilyn ja vesimatkailun kohteet 1:600 000

Kartat 6A — 6C Ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvat alueet sekä luonnonsuojelualueet nykyi sin (v. 1975) 1:600 000

Kartta 7 Venereitit ja satamat 1:1 000 000

Kartta 8 Veneurheilun harrastusalueet 1:1 000 000

Kartta 9 Suositukset veneilyn rajoittamiseksi 1:1 000 000 8

T ÄULUKKOLUETT ELO

Taulukko 1 Ämmattimaiseen matkustajaliikenteesen käy tetty laivakalusto vesistöalueittain kevääl— lä 1974.

Taulukko 2 Kuntien ilmoittaman venekanta—arvion korjaus TVH:n venelaskennan (1970) ja kesämökkien määrän perusteella.

Taulukko 3a Arvioitu venekalusto kunnittain 31.12.1974.

Taulukko 3b Päävesistön alueiden arvioitu venekalusto kunnittain 31, 12.1974.

Taulukko 4 Kyselyyn vastanneiden matkailuyritysten venekalusto kunnittain.

Taulukko 5 Kyselyyn vastanneiden veneily— ja vesiurhei— luseurojen venekalusto kunnittain.

Taulukko 6 Venetyyppien käyttö eri tarkoituksiin Ruot sissa (Fritidsbåtsundersökningen).

Taulukko 7 Venetyyppien käyttömuodot.

Taulukko 8 Eri tarkoitukseen käytettävien veneiden lukumäärä Kokemäenjoen vesistössä 31.12.1974. (Tekstissä sivulla 35).

Taulukko 9 Idealisoitu vuorokausiliikennemäärä Kokemäen— joen vesistön laskentapisteissä heinäkuisena lauantaina 1972 veneliikennelaskennaai mukaan. 9

Taulukko 10 Virallisten laivaväylien pituudet (1cm) vesistöalueittain.

Taulukko 11 Venesatamat, niiden laatu, hallinto ja kapasiteetti kunnittain.

Taulukko 12 Kunnjttajset venekentaennusteet vuosil— le 1980. ja 1990.

Taulukko 13 Pääasiallisten veneilyalueitten vene—ennusteet vuosille 1980 ja 1990 10

M ITETiUETTELO

Liite 1 Veneilysatamien luokitus ja palvelutaso— vaatimukset.

Mite 2 Selvitys Kokemäenjoen vesistön pienten jokireittien soveltuv uudesta veneilyyn. 11

J OH 0 ANTO

Vesihallitus käynnisti keväällä 1974 yleissuunnitelman Kokemäenjoen vesistön veneilyn ja vesimatkailun edistämi seksi, Suunnitelman tarkoituksena on palvella kuntia, seutukaavaliittoja, valtion viranomaisia yms. yhteisöjä näiden tehdessä mainittuja vesien käyttömuotoja palvelevia tai niitä koskettavia ratkaisuja. Suunnitelma on samalla eräs vesistön vesien käytön kokonaissuunnitelman erillis— selvityksistä.

Suunnitelmaan sisältyy varsin laaja perusselvitysosa, joka perustuu kunnille, veneilyalaai järjestöille, matkailuyri— tyksille, luotseille ja järviyhdistyksille tehtyyn tiedus— teluun. Perusselvityksiin sisältyvät tiedot vesistön alus— kannasta, alusten käytöstä, satamista, veneilyn kohteista ja erilaisista suojelualueista. Nykyistä tilannetta koske vien tietojen pohjalta on laadittu ennusteet aluskannan ke— hittymisestä. Veneilyn ja vesimatkailun kehittämisen tavoit teet on esitetty erikseen eri veneilymuodoille. Suunnitelma— osa sisältää reitistö—, satama—, kohde— ja harrastusalue— suunnitelman sekä lisäksi erityisen suojelusuunnitelman. Yleissuunnitelmaan sisältyy myös yleispiirteinen toteutta— mistarkastelu.

Yleissuunnitelma on tehty konsulttityönä Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy:n toimesta. Suunnitelman ohjelmoiirnista on konsultin puolesta vastannut dipl.ins. Erkki Eskola, muil ta osin on suunnitelman laatimisen suorittanut dipl.ins. Eero Puranen. Suunnittelua on valvonut työryhmä, johon ovat vesihallituksesta kuuluneet dipl.ins. Pauli Kleemola (pjj, maist. Matti Koivisto ja dipl.ins. Erkki Santala sekä Tampereen vesipiirin vesitoimistosta dipl.ins. Altti Luoma, 12

dipl,ins. Antti Lehtinen ja suunnittelun alkuvaiheessa ins. Erkki Mikkola. Suunnitelmaan liittyvän alueen joki— reittien käyttökelpoisuutta koskevan selvityksen on laa tinut rkm, Väinö Vuorela vesihallituksesta,

Yleissuunnitelmasta pyydettiin sen ollessa luonnosvaiheessa lausunnot useilta eri viranornaisilta ja järjestöiltä, Lau sunnot on otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä, Huomattavaa lisätyötä vaativiin selvityksiin ei tässä yh teydessä kuitenkaan enää ollut mahdollisuuksia,

Kokemäenjoen vesistön veneilyn ja vesimatkailun yleissuunni— telman tarkoituksena on antaa suuntaa—antava kuva näiden ve sien käyttömuotojen tarpeista pitkällä tähtäyksellä. Se an taa puitteet mm. väylä— ja reittiverkostoa sekä satamia kos— kevalle yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle, Erityisen tärkeää on pyrkiä varaainaaia riittävät maa—alueet satama—alu— eiksi ja rantautumispaikoiksi riippumatta siitä, milloin satamien rakentaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, Va— rautumalla ennakolta veneilyn ja vesimatkailun kehittymi sen mukanaan tuomiin vaatimuksiin voidaan usein saavuttaa myös huomattavia kustannussäästöjä,

0. PERUSKÄSITTEIDEN MÄÄRITELMÄT

0.1 ALUKSET

Alus = vesikulkuneuvon yleisnimitys.

Vene = pienehkö alus.

Laiva = iso purjeellinen tai konekäyttöinen alus,

Kanootti = molemmista päistään suippo pieni alus, jolla liikuttaessa käytetään 1— tai 2— lapaisia meloja, joita ei tueta aluksen laitaan.

Soutuvene = pienehkö alus, jolla liikkuminen tapah tuu asiassa soutaen (mikäli soutu— 13

veneee&t on pienikin moottori, jonka avulla liikkuminen ‘“aja.s5 se luokitellaan tLssä avomoottorive neeksi). Avomoottorjvene = pWiasiassa konevoimalla kulkeva alus, jossa ei ole yöpymismahdollisuutta (avomoottorivene voi siis olla osit. tain katettukin, kunhan siinä ei ole pysyvästi järjestettyjä yöpymistiloja). Umpimoottorjvene = pääasiassa konevoimalla kulkeva alus, jossa on pysyvästi järjestetty yöpymis- mahdollisuus.

Purjevene = pääasiassa purjeiden avulla kulkeva alus. (Huom! myös pienet optimistijollat yms. kuuluvat tähän luokkaan),

0.2 REITIT JA VÄYLÄT

Reitti vesistössä oleva yhteys, jonka kautta voidaan pääasiassa vettä pitkin siir. tyä paikasta toiseen. Väylä reitti, joka on otettu viralliseksi kul— kuväyläksi, sekä merkitty maastoon ja merikortteihin, Venereitti pienehköillä aluksilla kulkemiseen soveltuva reitti. Veneilyreitti pitkähkö venereitti tai venereittien yhdistelmä siihen kuuluvine satamineen ja kohteineen (veneilyreiteistä on yleensä laadittu sen käyttöä ohjaava reittiselostus ja kartta). Kanoottjrejttj kaiiootejlla kulkemiseen soveltuva vene reitti,

Soutuvenereittj = soutuveneellä kulkemiseen soveltuva venereitti 14

Avomoottorivene— reitti = avomoottoriveneellä kulkemiseen sovel— tuva venereitti.

Ump imoott o ri — venereitti = umpimoottoriveneellä kulkemiseen sovel— tuva venereitti.

Purjevenereitti = purjeveneellä kulkemiseen soveltuva venereitti.

Veneväylä = pienehköille aluksille tarkoitettu väylä. Laivaväylä = isoille aluksille (syväys 1,8 m tai enemmän) tarkoitettu väylä.

Väylän syvyys = väylälle vahvistettu kulkusyvyys ts, aluksen suurin sallittu syväkulkuisuus eli syväys ko. väylällä. Reitin tai väylän vesisyvyys = pohjan pienin etäisyys pinnasta reitin tai väylän alueella. Virallisilla Sisä— vesiväylillä vesisyvyys on Imlkusyvyys

+ 0,6 m mitattuna merikartoissa määritel— lystä vedenpinnan korkeustasosta. Epävi— rallisilla umpimoottorivene— ja purje— venereiteillä syvyys voidaan mitata mah dollisuuksien mukaan kerran 50 vuodessa sattuvan purjehduskauden aikaisen ali— veden NWnav 1/50 mukaan ja alemman tason reiteillä NW 1/20 mukaan. Sään— nöstellyillä järvillä käytetään säännös telyn alarajaa purjehduskauden aikana,

Alikulkukorkeus = sillan tai ilmajohdon vapaa alikulkukor— keus eli korkein mahdollinen maston tai veneen rungon korkeus, jolla ko. silta tai johto voidaan turvallisesti alittaa. Määrityksen perustana pidettävinä veden— pinnan korkeustasoina ovat purjehdus— kauden aikaiset ylivedet HWnav 1/50, HWnay 1/20 tai säännöstelyn yläraja söin perustein kuin edellä. 15

0.3 SATAPIIAT

Venesatama = pääasiassa pienehköille aluksille tarkoitettu satama.

Laivasatama = pääasiassa isoille aluksille tarkoi tettu satama,

Kotisatama = pääasiassa alusten säilytykseen tarkoi tettu satama taajamassa tai sen ulko puolella.

Matkasatama = muu kuin kotisatama.

Vierassatama = palveluvarustukseltaan monipuolinen ja korkeatasoinen matkasatama.

Fuoltosatama = pääasiassa polttoaine— ja elintarvike— täydennyksiä varten varattava matks satama.

Luonnonsatama = pääasiassa virkistystarkoituksiin varat tava matkasatama luonnonvaraisilla alu eilla.

Suojasatama = pääasiassa tilapäistä. suojaa varten varattava matkasatama rannikolla ja ulkosaaristossa, voi olla myös raken ne ttu.

1. PERUS SE LVI T YKS E T

1.1 ÄLUSKÄNTÄ

1.11 Ämmat timai se en matkus t aja— liikenteeseen käytetty kalusto

Ämmattimaiseen matkusta,jaliikenteeseen käytettä.vällä kalus— tolla tarkoitetaan tässä yhteydessä aluksia, jotka on ra— kennettu ja katsastettu henkilöliikennettä varten. Henkilö— liikenne voi olla joko korvausta vastaan tapahtuvaa ja kai kille avointa tai ilmaista ja tietyn, tavallisesti aluksen omistavan, yhteisön jäsenille tarkoitettua. 16

Ammattiliikenteeseen käytettyjä matkustajaa1tiksia koskevat tiedot on koottu pääasiassa Pirkanmaan Seudun Matkailuliit— to ry:n antamista tiedoista, joita on täydennetty merikel— poisuuden katsastajien puhelinhaastattelulla. Menetelmällä saatiin tietoja yhteensä 16:sta Kokemäenjoen vesistössä lii— kennöivästä matkustajaaluksesta. Joitakin pienempiä, vesi— taksi—tyyppisiä, matkustaja—aluksia on saattanut jäädä se1 vityksen ulkopuolelle. Yhteenveto tärkeimmistä saaduista aluksia koskevista tiedoista ilmenee taulukosta 1

Matkustajaliikenteeseen käytettävä kalusto on varsin kirja— vaa ja pääosin iältään vanhaa, vuosisadan alkupuoliskolla tai jopa 1800—luvun puolella rakennettuja. Uusimpia ovat Hopealinjan Roine, Aulanko ja Tampere, jotka kaikki ovat toisen maailmansodan jälkeen rakennettuja ns. vesibussi— tyyppisiä aluksia. Vanhemmat laivat ovat kaikki käyneet läpi ainakin yhden peruskorjauksen. Eräät niistä ovat toi mineet alunperin hinaajina (Intti, Näsi III, Pyynikki ja Krinuola) tai jopa proomuna (Teemu). Vanhat höyrykoneet kul— jettavat vielä Runoilijan tien s/s Pohjolaa ja s/s Tarjannetta sekä korjauksen vuoksi seisomassa olevaa s/s Länsi—Teiskoa, muiden käyttövoimana toimivat dieselit.

Pitkämatkaista reittiliikennettä harjoittavien Runoilijan tien ja Hopealinjan alusten matkustajakapasiteetti on sel västi muita suurempi, jokainen niistä voi ottaa toista sataa, M/S Tampere jopa 240, matkustajaa. Muiden alusten suurin sal littu matkustajamäärä jää alle sadan.

Taulukossa mainittujen lisäksi liikennöi Keurusselällä M/S Manolito sekä Kuloveden—Rautaveden alueella kolme alus ta. Nämä kaikki ovat kapasiteetiltaan pienehköjä, 20...30 paikkaisia. 17

Seidi Runoilijan tien että Hopealinjan laivoissa on kaikis— sa B—oikeuksin varustettu ravintola. S/) Polijoln ji s/s Tarjanne ovat ainoita aluksia, joissa on yöpymisen mahdollistavia hyttipaikkoja.

Omistussuhteista voidaan todeta, että pääreittejä liiken— nöivät s/s Pohjola ja S/S Tarjanne sekä M/S Aulaiko, M/S Roine ja M/S Tampere kuuluvat kuntien ja matkailu— yritysten omistamille osakeyhtiöille. Kaksi ensinmainit— tua Oy Runoilijan tielle ja jälkimmäiset kolme Laiva Oy Matkailulle. Muut alukset kuuluvat kukin omille pienem— mille yrityksilleen lukuunottamatta M/S Väinämöistä Valkea— koskella, joka on Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n omistuksessa sekä M/S Krinuolaa joka kuuluu seurakuntien tukemalle “Kristillinen nuorisolaiva” yhdistykselle.

Varsinaiseen matkustajaliikenteeseen katsastettujen alus— ten lisäksi on useilla puutavarayhtiöiden hinaajilla lupa kuljettaa tilapäisesti parinkymmenen luokkaa olevia mat— kustajamääriä. Niitä käytetään mm, yhtiöiden henkilökun nan kuljetuksiin virkistysalueille.

1.12 Yksi t y i se en vene i 1 y yn käytetty kalusto

Yksityiseen veneilyyn käytettävällä kalustolla tarkoite taan tässä kaikkia muita kuin ammattiliikenteessä toimivia aluksia. Yksityisten veneili jäin omistamien alusten lisäk si kuuluvat tähän luokkaan myös seurojen tai muiden yhtei söjen omistamat veneet sekä sellaiset matkailuyritysten alukset, jotka ovat veneili jäin vuokrattavissa olematta kuitenkaan ammattimaiseen matkustajaliikenteeseen tarkoi tettuja ja katsastettuja. 18

Kun jatkossa puhutaan venekalustosta yleensä, tarkoitetaan sillä yksityiseen veneilyyn käytettyä kalustoa.

Venekaluston kokonaismäärä pyrittiin selvittämään Kokemäen— joen vesistöalueen kunnille lähetetyn kyselyn avulla. Alu een 72:sta kunnasta 62 vastasi veneilyä koskeviin kysymyk siin. Vastausten edustavuutta voidaan pitää melko hyväuh, varsinkin kun vastaamatta jättäneistä enin osa on vähä— järvisiä kuntia, joissa veneiden määrä ja veneilyn merki tys ovat pieniä.

Yleensä kunnilla ei ole ollut käytettävissään tarkkoja tie toja alueellaan olevien veneiden niääristä. Tällöin on jou duttu turvautumaan arvioihin, joiden luotettavuus ei useista eri tekijöistä johtuen voi aina olla kovin hyvä. Tämän vuok si on katsottu tarpeelliseksi verrata kyselyllä saatuja venemääräarvioita eräiden aikaisempien tutkimusten tuloksiin sekä suorittaa arvioiden korjauksia, kim merkittäviä eroa— vaisuuksia on ilmennyt. Samalla on myös arvioitu venemäärät niille kunnille, jotka eivät ole kyselyyn vastanneet.

Vertailu ja arvioiden korjaus on suoritettu taulukossa 2. Purjeveneiden ja moottoriveneiden osalta on vertailumateri— aalina voitu käyttää TVH:n vuonna 1970 suorittaman vene— laskennan tuloksia, Kaikkien venetyyppien osalta on lisäksi pyritty arvioimaan niiden lukumäärät kunnassa sijaitsevilla kesämökeillä. Kesämökkien kunnittaiset määrät on pyritty arvioimaan vuoden 1970 väestölaskennan tietoja ja seutukaava— liittojen selvittämiä kasvuprosentteja käyttäen. Veneiden määrää kesämökeillä arvioitaessa on käytetty hyväksi Lohjan— järvellä suoritettujen tutkimusten tuloksia, joiden mukaan: Soutuvene oli 58 :lla kesämökeistä Moottorivene oli 42 yo:lla kesämökeistä Kanootti oli 5:2o:lla kesämökeistä Purjevene oli 3 2:lla kesämökeistä 19

Kuntien esittämiä arvioita kesärnökkiveneiden määrän perusteella korjattaessa on soveltaen käytetty samojen tutkimusten tuloksia, joiden mukaan: Kesämökeillä oli 48 % kaikista soutuveneistä 55 % kaikista moottoriveneistä 83 kaikista kanooteista 60 % kaikista purjeveneistä

Korjauksia tehtäessä on kuitenkin otettu harkinnan varai— sesti huomioon myös mm. kunnan vesistöjen koko ja laatu.

Taulukossa 3a on esitetty korjatut arviot vesistön kuntien venemääristä sekä kunnittaiset prosenttijakautumat eri venetyyppien kesken. Jako avo— ja umpimoottoriveneisiin perustuu yleensä ko, kunnan antamiin tietoihin. Niiden puuttuessa tai ollessa ilmeisen virheelliset on kyseessä mm. kunnan järvien ja taajamien kokoon perustuva arvio.

Taulukon 3a mukaan Kokemäenjoen vesistöalueella oli vuoden 1974 lopussa veneitä seuraavasti:

Kanootteja 1.700 3 % Soutuveneitä 42.000 64 % Avomoottoriveneitä 17.300 26 % Umpimoottoriveneitä 4.000 6 % Purjeveneitä 1.000 1 Aluksia yhteensä

Laajemmat liikkumismahdollisuudet omaavan venekaluston määrän selvittämiseksi on pyritty kunnittain arvioimaan päävesistössä olevien alusten osuus. Arviointi on suori tettu venetyypeittäin ottaen huomioon päävesistöstä eril lään olevien järvien määrä ja koko sekä vakituisen ja kesäasutuksen alueellinen jakautuma kunnassa.

Päävesistöllä tarkoitetaan tässä sellaisia Kokemäenjoen vesistöön kuuluvia järviä ja jokia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa normaaliveden aikana ainakin soutuveneellä sula— teellisen helposti kuljettavan väylän kautta. Päävesistö jaetaan veneilyalueisiin seuraavasti: 20

1 Kokemäenjoen alue

— merestä Kiikkaan

2. Liekoveden’-Rautaveden—Kuloveden alue

3. Loimijoen alue

— Kokemäenjoesta Liesjärvelle

4. Ikaalisten reitin alue

— Siurosta Kihniöön

5. Pyhäjärven alue Tampereelta Lempäälän kanavalle

6. Vanajaveden alue

— Lempäälästä Valkeakoskelle ja Janakkalaan Xc rnaalanjärveli e

7. Iso—Längelmäveden alue

— Mallasvesi, Roine, Vesijärvi, Längelmävesi, Pälkänevesi, Pintele, Ilmoilanselkä, Hauhonselkä, Iso—Roinevesi, Pyhäjärvi

8. Kukkian alue Kukkia, Kuohijärvi, Nerosjärvi, Vesijako, Vehkaj ärvi

9. Näsijärven alue

— Tampereelta Muroleen kan.avalle

10. Iso—Tarjanneveden alue

— Muroleen kanavalta Toisvedefle ja Viippulaan

11, Ähtärin alue

— Toisveden yläpuolinen reitti Ähtärinjärvelle

12. Pihlajaveden reitin alue

— Hauhuunvedeltä Pihlajavedelle 7 21

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 KOKEMÄENJOEN ALUE 8 KUKKIAN ALUE VENEILYN JAVESIMATKAI— 2 LIEKOVEDEN—RAUTAVEDEN— NÄSIJÄRVEN ALUE LUN YLEISSUUNNITELMA KULOVEDEN ALUE 10 ISO-TARJANNEVEDEN ALUE 3 LOIMtJOEN ALUE 11 ÄHTÄRN ALUE PÄÄASIALLISET VENEILY— ALUEET 4 IKAAUSTEN REIUN ALUE 12 PHLAJAVEDENREIUN ALUE 5 PYHÄJÄRVEN ALUE 13 KEURUUN REtTN ALUE 11000000 281 1977 6 VANAJAVEDEN ALUE 7 ISO-LÄNGELMÄVEDEN ALUE KARTTA 1

13. Keuruun reitin alue Viippulasta Kuorevedelle ja Multiafle

Päävesistössä olevien veneiden arvioidut määrät kunnittain ilmenevät taululcosta 3b. Sen mukaan päävesistön veneet jakautuvat veneilyalueittain seuraavasti:

Kanoot— Soutu— Ävom. Umpim. Purje- Aluksia eneitävtveneitävtäht 1. Kokemäenjoen alue 85 3,680 930 1.545 75 6.315 2. Liekoveden— Raut ave den— Kuloveden alue 60 1.280 560 55 40 1.995 3. Loimijoen alue 45 1.015 385 60 20 1.525 4. Ikaalisten reitin alue 125 2,630 1.255 85 50 4,145 5. Pyhäjärven alue 100 2.300 1.590 445 130 4.565 6. Vanajaveden alue 175 4,425 1.685 280 130 6.695 7. Iso—Längelm.— veden alue 240 6.520 3,510 445 175 10.890 8. Kukkian alue 70 1,750 970 90 40 2.920 9. Näsijärven alue 140 3,405 2,315 680 220 6.760 10. Iso—Tarjanne— veden alue 110 2.450 1.005 215 55 3.835 11. Ahtärin alue 25 955 275 55 15 1.325 12. Pihlajaveden reitin alue 15 260 55 0 0 330 13. Keuruun.

Yhteensä 1.255 31.955 15.590 4.035 985 53.820

Venemäärältään suurin veneilyalue on yllä olevan mukaan Iso—Längelmäveden alue, jolla on arvioitu olevan kaikkiaan lähes 11.000 alusta.

Verrattaessa Kokemäenjoen vesistön koko venekantaa pää— vesistön puolella olevien veneiden lukumäärään havaitaan, että 82 % kaikista aluksista liikkuu päävesistössä. Vene— tyypeittäin tarkasteltaessa saadaan seuraavat prosentti— luvut: 24

Kanooteista 75 % päävesistössä Soutuveneist. 76 % päävesistössä Ävomoottorireneistä 91 päävesistssä Umpimoottoriveneistä 99 % pääveeietssä Purjeveneistä 95 % päävesietössä

1,13 Matka ii uy r i t y s te n vene kai u s t 0

Matkailuyritysten venekalustolia tarkoitetaan tässä veneitä, jotka ovat yritysten asiakkaiden tai muiden matkaili joiden vuokrattavissa joko kuljettajaoppaineen tai ilman.

Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat matkailuyrityksille osoitettuun kysely3m. Kun 35:stä yrityksestä vastasi vain 13, ei tiedustelun antamaa kuvaa voida pitää määrällisesti kovin hyvänä, vaikka oletettaisiinkin, että vastaamatta jättäneistä osa on yrityksiä, joilla ei ole lainkaan vene— kalustoa. Kaluston laadusta ja yrityskohtaisista tyyppi— jakautumista voidaan vastausten perusteella kuitenkin vetää eräitä johtopäätöksiä.

Taulukossa 4 on esitetty kyselyyn vastanneiden 13 matkailu— yrityksen venekalusto kunnittain.

Vastausten perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei veneilyyn liittyvien matkailupalvelusten tarjonta ole vielä kovin kehit tynyttä, sillä Hotelli Ellivuorta lukuunottamatta yritykset ilmoittivat kalustokseen vain soutuveneitä. Veneiden luku määrä yritystä kohti on yleensä 2.. .5. Suuremman soutuvene— määrän omistivat vain Hotelli Ellivuori (10 kpl) ja Vaarilan lomakylä (12 kpl), Ellivuoren asiakkailla oli lisäksi käy tettävissä 1 pienehkö purjevene, 5 avomoottorivenettä sekä 1 katettu isompi moottorivene. 25

Vastauksissa kiinnittää huomiota se seikka, ettei yksikään yritys näytä tarjoavan matkaili joiden käyttöön kanootteja, vaikka sellaisten hankintakustannukset olisivat ilmeisen vähäiset,

Matkailuyritysten venekaluston kokonaismäärästä Kokemäen— joen vesistöalueeila saadaan jonkinlainen arvio oletta- maila, että vastaamatta jättäneiliä yrityksiliä olisi kes kimäärin 3 soutuvenettä kullakin. Lisäksi voidaan olettaa, että suurimmilla niistä (mm. Vehoniemen matkailumaja, Keurusselän lomahotelli) olisi muitakin aluksia. Näillä perusteilla voidaan kokonaismäärästä esittää seuraava karkea arvio:

Purjeveneitä (pieniä) 5 kpl Ävomoottoriveneitä 10 kpl Umpimoottoriveneitä 3 kpl Soutuveneitä 120 kpl

1.l4Veneily— ja vesiurheilu— seurojen veieka1usto

Veneily— ja vesiurheiluseurojen kalustolla tarkoitetaan tässä paitsi seurojen yhteisöinä omistamia aluksia m3s niiden jäsenten yksityisomistuksessa olevia veneitä Toi sin sanoen koko sitä venekalustoa, joka normaalisti osal listuu seurojen toimintaan.

Seurojen venekalustoa koskevat tiedot on koottu niille osoitetun kyselyn avulla. Vastausten antamaa kuvaa voidaan pitää hyvänä, sillä tietoon saaduista 24:stä seurasta 21 vastasi kyselyyn (1 ilmoitti, ettei seuraila ole enää toi mintaa). Lisäksi kyselykaavakkeet olivat selvästi huolel— lisemmin ja täydellisemmin käsiteltyjä kuin esim, matkailu— yritysten vastauksissa. 26

Seurojen venekalustoa koskevat yhteenvetotiedot on kunnit— taisina koottu taulukkoon 5. Sen mukaan vastanneilla seu— roilla ja niiden jäsenillä on käytettävissään yhteensä 963 alusta, jotka jakautuvat seuraavasti:

Purjeveneitä 234 kpl Ävomoottoriveneitä 204 kpl Umpimoottoriveneitä 149 kpl Soutuveneitä 135 kpl Kanootteja 241 kpl

Ottamalla huomioon, että vastaamatta jättäneistä pieneh— köistä seuroista 2on moottorivenekerhoja ja 1 vesihiihto— seura sekä että muutama pikku seura on saattanut jäädä kokonaan kyselyn ulkopuolelle, voidaan Kokemäenjoen vesis— tössä toimiviin veneily— ja vesiurheiluseuroihin kuuluvien alusten määrästä esittää seuraava arvio. Äsetelmaan on ver tailun vuoksi merkitty myös alustyy-ppien arvioitu kokonais määrä vesistössä, seurojen alusten prosenttiosuudet siitä.

Seuroihin Vesistössä Edellinen kuuluvia yhteensä jälkimmäi—

Purjevene 250 24 1000 3 25,0 Avomoottorivene 230 22 17300 26 1,3 Umpimoottorivene 160 15 4000 6 4,0 Soutuvene 150 19 42000 64 0,4 Kanootti 250 24 1700 1 14,7 Yhteensä 1040 100 66000 100 1,6

Kuten asetelmasta havaitaan poikkeaa seurojen venekaluston tyyppijaicautuma varsin selvästi koko venekannan ty,rppi— jakautumasta. Ainoastaan avomoottoriveneet ovat seurojen kalustossa edustettuna samassa suhteessa kuin koko alus— kalustossa. Purjeveneiden, umpimoottoriveneiden ja kanoot— tien osuus seurojen kalustosta on selvästi suurempi ja soutuveneiden taas huomattavasti pienempi kuin koko vene— kannassa, 27

Vastausten mukaan purjeveneistä 38 oli suuria (syväys 1 m tai enemmän), Ävomoottoriveneet olivat yhtä lukuun ottamatta syväykseltään alle metrin. Katetuistakin mootto— riveneistä 2/3 kuului tähän luokkaan ja vain 14 4 vaati yli metrin kulkuvettä allensa,

Jos tarkasteltaisiin kaikkia yksityiseen veneilyyn käytet— täviä aluksia, olisivat suuren syväyksen omaavien veneiden osuudet pienempiä, sillä suurten veneiden osuus seurojen kalustosta on selvästi suurempi kuin koko kalustosta, kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee.

Seurojen soutuveneistä valtaosa lienee kilpasoutuun tarkoi tettuja. Kanoottikaluston osalta vastauksista ei selviä, kuinka suuri osa niistä on tarkoitettu erikoisesti i:ilpa— melontaan ja kuinka suuri osa retkeiljrmelontaan. Useiripien melontaseurojen toimintamuotoihin kuuluvat molemmat, joten karkeasti voitaneen olettaa, että seurojen kanoottikaLus— tosta ainakin puolet on käyttökelpoista retkeilymelomiassa.

Pääosa seurojen toimintaan käytettävästä kalustosta on niiden jäsenten yksityisomistaksessa. Lähinnä nuoTiSon kou— lutustoimintaan ja kilpailuja varten seuroilla on kuitenkin myös yhteistä kalustoa.

Vastausten mukaan purjeveneistä noin 5 eli 11 kpl on seu rojen omistuksessa. Ne edustavat pääasiassa ienehkjä ve— netyy-ppejä. Soutuveneistä vajaa viidennes kuuluu seuroille, kun taas kanooteista yli puolet on yhdistysten omistaniia, Ävomoottoriveneitä. seuroilla oli vastausten mukaan 1) kol eli noin 5 %, ne ovat yleensä tarkoitettuja ki1pailucimin— nan apuvälineiksi (vesihiihto, purjehdus— ja melontakilpai— lujen valvonta). Yhtään umpimoottorivenettä ei ollut seuro jen omistuksessa. Sen sijaan Valkeakosken Purjehti joilla 28

oli entisestä asuntoparkasta tehty tukialus “Roine” mitoiltaan 7 m x 20 m ja toisella valkeakoskelaisella, Vesiveikoilla, oikea venetsialainen gondoli.

1.2 ALUSTEN KÄYTTÖ

i.2lAmmat timai nen matkustaja— liikenne

1.211 Linjaliikeni-ie

Säännöllistä linjaliikennettä harjoitetaan Kokemäenjoen vesistössä nykyisin vain Runoilijan tiellä (TaxnpereVirrat) ja Suomen Hopealinjalla (HämeenlinnaTampere ja Hämeenlinna-. Kangasala) sekä Keurusselällä (MänttäKeuruu).

Hopealinjan aluksilla on 1.6, — 31.8. ollut kaksi edestakais— ta pitkää vuoroa: toinen Hämeenlinnasta Lempäälän kautta Tampereelle ja toinen Hämeenlinnasta Valkeakosken kautta Kangasalan kaivannolle, josta edelleen bussikuljetus Tampereelle. Lisäksi on toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin liikennöity lyhyempää linjaa Hämeenlinnasta Valkeakoskelle (15.5. 31,5.) tai Sääksmäen Visavuoreen (1.6. 15.9.).

Runoilijan tien ja Hopealinjan linjaliikenteen matkustaja— määrät vuosilta 1968... 1974 ilmenevät seuraavasta:

1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 Oy Runoilijan tie 6778 7846 7206 9096 14287 15269 8214 Laiva Oy Matkailu (Hopealinja) 20180 23026 23484 25019 29029 33352 26665 teensä 26958 30876 30690 34115 43316 45921 34897 29

Laivaliikenteen matkustajamääriin vaikuttavat kesän sää— olot voimakkaasti. Tämä näkyy selvästi kahden poikkeuk sellisen edullisen purjehduskauden 1972 ja 1973 matkusta— jaluvuissa sekä niitä seuranneen epäedullisen kesän 1974 luvuissa. Muuten on todettava, että matkustajamäärien kehitys näyttäisi kummallakin linjalla osoittavan nouse vaa suuntausta.

Linjaliikenteen matkustajamäärien kuukausivaihtelusta ei ole ollut käytettävissä tietoja, mutta oletettavasti se noudattelee matkustajien kokonaismäärien vaihtelua, joka ilmenee seuraavasta kahta viime vuotta koskevasta taulu— kosta:

Oy Runoilijan Laiva Oy Oy Runoilijan tie Matkailu tie ja Laiva Oy (Hopealinja) Matkailu yhteen— sa 1973 1974 1973 1974 1973 1974 Toukokuu kpl 252 220 3460 991 3712 1211 ¾ 1,5 2,2 8,8 3,1 6,6 2,9

Kesäkuu kpl 4051 2973 9594 9684 13645 12657 ¾ 23,9 29,5 24,5 30,2 24,3 30,0

Heinäkuu kpl 8293 4637 15079 11705 23372 16342 ¾ 49,0 46,1 38,5 36,5 41,7 38,8

Elokuu kpl 3798 2118 8782 8297 12580 10415 ¾ 22,5 21,0 22,4 25,8 22,4 24,7

Syyskuu kpl 526 120 2279 1400 2807 1520 3,1 1,2 5,8 4,4 5,0 3,6 Yhteensä kpl 16922 10068 39194 32077 56116 42145

Kun tiedetään, että Runoilijan tiellä ei harjoitettu linja— liikennettä touko— eikä syyskuussa ja oletetaan, että Hopealinjakin mainittujen kuukausien luvut koostuvat pää asiassa tilaus— ja risteilymatkustajista, voidaan todeta, että linaliikenteen matkustajamäärästä suurin piirtein puolet kertyy pelkästään heinäkuulta. Liikenne on siis hy vin voimakkaasti verraten lyhyelle ajanjaksolle keskittyvää. 30

1,212 Risteily- ja tilausliikenne

Kaluston puolesta ristei1y ja tilausliikennettä voidaan harjoittaa kaikilla muilla päävesistön alueilla paitsi Kokemäenjoen, Loimijoen, Ikaalisten reitin ja Pihlajaveden reitin alueilla. Käytännössä risteily— ja tilausliikenne lienee keskittynyt voimakkaasti Tampereen ja Hämeenlinnan lähive sille

Risteilyliikenne käsittää pääasiassa ns. iltaristeilyjä ja sunnuntaisin tehtäviä retkiä. Iltaristeilyt tapahtuvat yleensä kaupungin lähivesillä hiljaisella vauhdilla purjeh— tien, muutaman tunnin kestävän matkan aikana matkustajilla on tilaisuus tanssiin ja seurusteluun. Sunnuntaisin tehdään retkiä esimerkiksi onnekin kaupungin omistamalle ulkoilu— alueelle, joissa retkeläiset voivat muutaman tunnin ajan ottaa aurinkoa, uida ja harrastaa muuta ulkoilutoimintaa.

Tilausliikenteessä laivan miehistöineen vuokrannut yhteisö tai ryhmä voi periaatteessa vapaasti määrätä aluksen reitin sekä noudatettavan aikataulun ja muun ohjelman. Koululais— retket sekä erilaisiin kongresseihin ja kursseihin liitty vät kiertoajelut muodostanevat huomattavan osan tilaus liikenteestä.

Risteily— ja tilausliikenteen matkustajamääristä on käytet tävissä seuraavat vuosittaiset tiedot:

196$ 1969 1970 1971 1972 1973 1974 Oy Runoilijan tie 6126 7841 6374 6184 4431 4353 1854 Laiva Oy Matkailu (Hopealinja) 10229 9831 6945 6171 6175 5842 3412 Yhteensä 16355 17672 13319 12355 12017 10195 5266 31

Päinvastoin kuin linjaliikenteen matkustajaluvut osoittavat risteily— ja tilausliikenteen luvut matkustajamäärien sel— vää vähenemistä, vaikka viime vuoden erityisesti risteily-. liikenteelle epäedullisten sääolosahteiden pienentämät lu vut jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle. Kun Runoilijan tiellä 1960—luvun viime vuosina risteily— ja tilausliiken— teen matkustajia oli puolet kaikista matkustajista, oli niitä vuonna 1973 enää vain neljännes. Hopealinjalla vas taavasti risteily-. ja tilausliikenteen osuus oli aikaisem min kolmannes, nyttemmin enää vain seitsemäsosa,

1.22 Y k s i t y i s t e n a 1 u s t e n k ä y t t ö

Yksityisten veneiden käyttöä on Suomessa toistaiseksi tutkittu verraten vähän, mikä johtunee siitä, että se edellyttää laajahkoja haastattelututkirnuksia, Suunriitte— lun kannalta on tärkeätä selvittää kaksi käyttöön liit-. tyvaa seikkaa ensinnakin se millaisiin tarkoituksiin veneitä käytetään ja toiseksi se kuinka paljon veneitä käytetään, Näitä molempia tekijöitä pyrittiin myös tämän työn yhteydessä jossain määrin selvittämään veneily— ja vesiurheilukerhoille osoitettujen kyselyjen avulla. Vas— tausten hajanaisuuden ja puutteellisuuden sekä otoksen pienuuden vuoksi on seuraavassa kuitenkin pakko ra3elt— tua lahirma aikaisempiin selvityksiin perustuvam ylei seen tarkasteluun.

1 221 Veneilymuodot

Vesihallituksen muistiossa “Veneilyn alueellisen suun nittelun periaatteista” (19,12.1974) erotetaan seuraavat viisi veneilymuotoa. 32

1. Veneulkoilu kesto alle 1 vrk soutelu, huviajelu, huvipurjehdus, meloskelu kalastelu

2. Veneretkeily kesto viikoiiloppu tai useampia vuorokausia melonta ja souturetkeily moottoriveneily retkipurj ehdus

3. Venematkailu kesto useita vuorokausia suuret ja hyvin varustetut veneet lomanviettotapa

4. Veneurheilu kilpasoutu ja —melonta kilpapurjehdus moottorivenekilpailut vesihiihto

5. Veneen käyttö kulimyhteyksien takia vakituiselta asunnolta loma—asumiolle kalastuspaikoille asiointi— tai työmatkat valdtuiselta tai loma—asunnolta

Ruotsin veneilytutkimuksessa (“Fritidsbåtsundersölmingen 1971”) on käytetty hiukan tarkempaa jaottelua ja lueteltu seuraavat kahdeksan veneen käyttötarkoitusta:

1. kuikuvälineenä loma—asunnolle tai sieltä p018 veneen käyttö kulkuyhteyksien 2. “yhteysveneenä” (asiointi, kuljetukset) takia 3. kalastusmatkoihin

4. päiväretkiin (uintiretket veneulkoilu ja muu huviajo) ] 33

5. vesihiihtoon veneurheilu 6. kilpailuihin ] 7. viikonloppuretkiin (tai muihin 1. ..2 veneretkeily vuorokauden matkoihin)

8. kaukoretkiin (yli 2 vuo rokauden matkat) venematkailu

Yllä olevasta ilmenee myös, mitenkä Ruotsissa käytetyn ja vesihallituksen luokitusta voidaan katsoa karkeasti vastaa.. van toisiaan.

1.222 Veneiden käytön määrä

Veneiden käytön määrän suhteen voidaan tarkastella seuraavia osatekijöitä:

— kuinka monia veneitä käytetään eri tarkoituksiin.

kuinka usein ja kuinka kauan yhtä venettä käyte tään purjehduskaudella.

kuinka monta venettä on tiettynä ajankohtana käy tössä tietyllä alueella tai reitillä.

Eri tarkoituksiin käytettävien veneiden määrää on selvitel— ty em. ruotsalaisessa tutkimuksessa. Taulukossa 6 on esitet ty sikäläisten veneiden käyttö eri tarkoituksiin venetyy— peittäisinä prosenttilukuina. Sen mukaan yleisin käyttötar— koitus on päiväretket. Soutuveneitä ja pieniä avomoottoreita käytetään kuitenkin enemmän kalastukseen kuin päiväretkiin. Suuria yöpymismahdollisuuksin varustettuja purjeveneitä taas käytetään eniten viikonloppuretkiin. 34

Voidaan olettaa, että vesihallituksen ja ruotsalaisen käyt— tömuotoluokituksen välillä vallitsee edellä sivuilla 32 ja 33 esitetty vastaavuus sekä, että tässä työssä käytetty ja ruotsalainen venetyyppiluokitus vastaavat toisiaan seuraa vasti:

Ruotsalainen luokitus Tämän työn luokitus

1. kanootti 1 kanootti 2. jolla, soutuvene 2. soutuvene 3, alle 10 hv:n avo— moottorivene 4. yli 10 hv:n moottori— 3. avomoottorivene vene ei yöpymismah— dollisuutta 5. kajuutallinen mootto— rivene, yöpymisma)idol— 4. umpimoottorivene lisuus 6. pieni purjevene, ei yöpymismahdollisuutta r. iso purjevene, yöpy— purjevene mi smahdolli suus

Näin menetellen saadaan taulukossa 7 esitetyt veneiden käyt töä eri tarkoituksiin kuvaavat prosenttiluvut, joiden voi daan olettaa soveltuvan karkeasti kuvaamaan myös tilannetta Suomessa ja Kokemäenjoen vesistössä. Viimemainittua silmällä pitäen suurinta virheellisyyttä aiheutunee siitä, että alku peräisen ruotsalaisen tutkimuksen veneistä huomattava osa sijaitsee merellä.

Soveltamalla taulukossa 7 esitettyjä prosenttilukuja sivulla 153 esitettyihin Kokemäenjoen vesistön venekantaa koskeviin arvioi— hin, saadaan arvio siitä kuinka paljon eri tyyppisiä veneitä vesistössä eri tarkoituksiin käytetään. N.mä. arviot on koottu taulukkoon 8. 35

Taulukko 8. Eri tarkoitukseen käytettävien veneiden luku— määrä Kokemäenjoen vesistössä 31.12.1974:

Käyttö-.. Kanoot— Soutu— Avoin. Umpim. Purje— Aluksia tarkoi— teja veneitä veneitä veneitä veneitä yhteensä tus kpl kpl kpl kpl kpl kpl

Kul kuyh teyksi en takia 50 1680 1380 600 20 3730 Vene— ulkoilu 1615 39900 15570 3400 850 61335 Venere t— keily 100 1210 2640 380 4330 Venemat— 2495 kailu 85 — 350 1760 300 Veneur— 1 heilu 125 ‘ 100 ‘ 1050 240 190 1705

1) seurojen venekaluston määrää koskeviin tietoihin perustuva arvio

Taulukon mukaan veneulkoilu on ylivoimaisesti yleisin veneen käyttömuoto suoritettiinpa tarkastelu tyyppikohtaisesti tai kaikkia aluksia koskevana. Selvästi vähiten veneitä käyte tään urheilutarkoituksiin. Veneurheiluun käytettävien avo— moottoriveneiden verraten suuri lukumäärä johtuu siitä, että ruotsalaisen tutkimuksen käyttötarkoitus “vesihiihto” on tässä luettu urheiluun, vaikka suuri osa voitaisiin katsoa luokkaan “veneulkoilu” kuuluvaksi.

Purjehduskauden aikana tapahtuvan veneen käytön määrästä on saatavana varsin vähän tietoja, jotka nekin käsittävät vain karkeita arvioita.

Veneilyseuroille kohdistetun kyselyn vastausten mukaan ret— keilyä harrastavat melojat liikkuvat kanootillaan 30...35 vrk kesässä. Kilpamelojien arveltiin olevan vesillä keskimäärin 25...30 vrk, mikä todennäköisesti muodostuu useammista lyhy— ehköistä, ehkä muutaman tunnin kestävistä, harjoittelukerrois— ta. Retkeilyrnelojat taas liikkimevat harvemmin, mutta pitem män aikaa kerrallaan. Koska seuroihin kuuluvat yleensä aktii— visimmat harrastajat, voidaan olettaa, että muiden melojien kanootteja käytetään huomattavastikin vähemmän. 36

Soutuveneiden osalta on käytettävissä yksi ainoa kyselystä saatu tieto, jonka mukaan kilpasoutajat harjoittelevat pur— jehduskaudella 5...6 kertaa viikossa 1,5...2 tuntia kerral laan. Tavallisten soutuveneiden keskimääräisestä käytöstä saadaan jonkinmoinen arvio, kun muistetaan, että niitä käy tetään pääasiassa kalastukseen ja päiväretkiin, siis vene— ulkoiluun. Tällaiseen vapaa—ajanviettoon ihmisillä on ti laisuus yleensä viikonloppuisin ja kesäloman aikana. Voi daan siis olettaa, että kesä— elokuun aikana soutuvenettä käytetään keskimäärin 3..5 kertaa viikossa, paitsi loma— aikana, noin 4 viikon ajan, 5... 10 kertaa viikossa. Yksi käyttökerta kestänee puolesta tunnista muutamaan tuntiin, yhteen vuorokauteen voi siis sisältyä useampia käyttöker— toja.

TVH:n vuonna 1971 suorittamaan rekisteröityjä moottori— veneitä koskevan kyselyn mukaan yhtä moottorivenettä käy tetään kuukausittain keskimäärin seuraavat tuntimäärät:

Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Yhteensä 9 22 30 23 11 5 100

Koska veneen rekisteröiminen on Suomessa pakollinen vain yli 20 hv:n ulkolaitamoottoreille ja yli 50 hv:n sisä— moottoreille, jollaisia lienee vain noin viidennes kai kista moottoriveneistä, on yllä esitettyjä käyttötuntimää— riä pidettävä hiukan liian suurina keskimääräiselle mootto— riveneelle,

Tähän työhön liittyvän veneilyseurakyselyn vastausten mukaan ovat moottiveneet käytössä 20...40 vrk kesässä. Tätäkin lu kua on pidettävä liian korkeana keskimääräiseksi arvoksi, koska seuroihin kuuluvat ovat veneilyn aktiivisimpia harras tajia. Eräässä vastauksessa arveltiinkin tavallisen venei— lijän olevan vesillä vain 9.0.14 vrk purjehduskaudella. 37

Kyselyn mukaan kerhoihin kuuluvat purjehtijat ovat vesillä suurin piirtein yhtä paljon kuin moottoriveneilijätkin.

TVH:n selvityksen mukaan rekisteröidyistä moottoriveneistä likimain 2/3 teki useaimnan päivän kestäviä retkiä; 37 2 teki niitä vain 1...2 kertaa kes.ssä ja 26 2 kolme kertaa tai useammin.

Ruotsin “Fritidsbåtsunfersökningen” selvitti myös viikon— loppuretkiin ja kaukoretkiin kesän aikana käytetty jen vuorokausien määrää. Tutkimuksen mukaan viikonloppuretkiä tehneistä veneistä (noin 11 kaikista veneistä, pääasias sa keskisuuria ja suuria moottori— ja purjeveneitä) 44,9 % käytti näihin retkiin 1...10 vrk, 28,9 käytti 11...20 vrk ja loput 26,2 yli 20 vrk. Kaukoretkiä (yli 2 vrk) teki 6 kaikista veneistä, näistä puolet oli kajuutallisia moot— toriveneitä ja kolmannes suuria purjeveneitä. Retkiin käy— tettyjen vuorokausien mukaan kaukoretkiveneet jakautuivat seuraavasti:

Kaukoretkiin käytettyjä Veneitä prosenttina vuorokausia kaikista kaukoretki— veneistä 0.. .9 21,5 10... 16 26,2 17...23 18,5 24.. .30 23,0 31... 10,8 100,0

Edellä olevan taulukon mukaan noin 80 % yli kahden vuoro kauden pituisia kaukoretkiä tekevistä veneilijöistä käyt tää niihin kesän mittaan aikaa enemmän kuin viikon.

Tiettynä ajankohtana tietyllä alueella liikkuvista veneiden määristä on käytettävissä vesihallituksen toimesta vuosina 1971 ja 1972 suoritetun veneliikennelaskennan tarjoamia tie toja. Laskentapisteistä 15 sijaitsi Kokemäenjoen vesistössä. Sijainti ilmenee kartalta 8. 38

Säätilan vaihtelusta johtuvien eroavaisuuksien kompensoimi— seksi on laskennassa käytetty veneliikenteen määrää kuvaa vana suureena idealisoitua vuorokausiliikennemäärää, eli sitä liikennemäärää, joka ko. kohdassa havaintoajankohtana olisi todennäköisesti havaittu, jos sää olisi ollut kaunis, havaintoja olisi tehty kello 7.O0..23.00 ja havaintovuosi olisi ollut 1972.

Taulukosta 9 ilmenevät Kokemäenjoen vesistön laskenta— pisteiden idealisoidut vuorokausiliikennemäärät. Luvut kuvaavat tarkkailulinjan yli molempiin suuntiin kulkenei— den veneiden luicumääriä, Selvästi vilkkainta veneliikenne on ollut Valkeakosken kaupungin alueella sijaitsevassa Ulvajanniemen laskentapisteessä, missä idealisoitu vuoro— kausiliikennemäärä on heinäkuisena lauantaina 564 alusta, joista lähes 500 avomoottoriveneitä, Liikenteen tunti— ja meno/paluu—jakautumista voidaan päätellä, että suuriin lukuihin on ollut syynä alueen vesihiihtotoiminta, jolloin sama vene (samat veneet) on tullut lasketuksi useita ker toja memien tullen. Toiseksi suurin liikennemäärä on Näsi järven Pallosaaren laskentapisteessä, 317 alusta. Vanajan reitin alueella, Viidennumerolla ja Lepaalla on vielä yli sadan aluksen vuorokausiliikenne, mutta muual la liikennemäärät jäävät alle sadan.

Veneliikennelaskennan tulosten perusteella on myös las kettu arviot liikenteen jakautumisesta eri kuukausille, viikonpäiville ja vuorokauden tunneille.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Etelä— ja Keski— Suomen sisävesialueiden veneliikenteen kuukausi jakau— tuma prosentteina heinäkuun liikenteestä. ______

______

Touko, Ke sHe mä— LE1O—, Syys—, Loka.. ,Marroulukuu Soutuvene 100 65 50 30 15 Avom.vene 100 65 40 20 10 3 Kaj moot vene 100 125 100 35 25 5 Laiva, ene 100 120 60 20 5 Yhteensä 23 74 100 80 50 20 10 5 keskimäärin

Kaikki alukset huomioiden liikeime on siis vilkkaimillaan heinäkuussa, vaikka suurempien alusten vilkkain kausi sat— tuukin vasta elolmulle.

Viikonpäivien kesken veneliikemie jakautuu tutkimuksen mukaan seuraavasti:

Ma Ti Ke To Pe La Su Vuorokausiveneliikenteen osuus koko viikon liiken teestä prosentteina 12 7 12 7 1$ 23 21

Taulukon mukaan on viikonlopun osuus (perjantai mukaan lukien) lahes 2/3 koko viikon liikenteesta Vilkkain paiva on lauan tai, tiistai ja torstai ovat taas hiljaisimmat.

Liikenteen jakautumisesta vuorokauden eri tunneille voidaan mainita, että kesä—elokuun aikana liikenne on vilkkaimillaan kello 16.00...20.00 paitsi lauantaisin, jolloin huippulii— kenne sattuu kello 12.00 ja 14.00 välille.

1 23Matkailuyritysten venekaluston käyttö

Matkailuyrityksille osoitetun kyselyn vastausten mukaan nii den venekalustoa, joka koostuu paaasiassa vuokrattavista soutuveneistä, käytetään lähinnä veneulkoiluun. Veneillä teh dään tunnin pari kestäviä souturetkiä, jonkin verran harras tetaan myös urheilukalastusta. 40

Isompia veneitä käytetään ohjattuihin kiertoajeluihin.

1.24 V e n e i 1 y j a v e s i u r h e i 1 u seurojen kaluston käyttö

Yksityisten veneiden käytön kohdalla jo mainittujen tietoa jen lisäksi, voidaan tässä esittää kysely-vastausten perusteella tietoja siitä, millaiseen veneurheilu— tai retkeily— toimintaan seurojen aluksia käytetään.

Seurojen ja niiden jäsenten veneitä käytetään seuraaviin veneurheilul aj eihin:

kilpamelonta kilpasoutu moottorivenekilpailut purj ehduskilpailut vesihiihto urheilusukellus

Melonta, soutu ja purjehdus ovat yleensä puhtaita nopeus— kilpailuja. Moottoriveneillä harrastetaan sekä nopeus— että suunnistus— ja tarkkuuskilpailuja (ST— ja navigointikilpai— luja). Vesihiihdossa ja urheilusukelluksessa vene toimii ainoastaan apuvälineenä.

Retkeilytoimintaa harjoitetaan kaikilla alustyypeillä. Se on myös yleisin toimintamuoto, sillä 20 seurasta 17 ilmoit taa sen kuuluvan ohjelmaansa. Seuraavaksi yleisintä on kilpa— melonta: 9 seuraa. Kilpapurjehdusta harrastaa 8 ja vesihiih— toa 6 seuraa. Moottorivenekilpailut ja kilpasoutu kuuluvat vain kolmen seuran ohjelmaan.

Edellisten lisäksi seurojen kalustoa käytetään vähäisemmässä määrin mm, pelastus— ja etsintätehtäviin sekä opetus— ja koulutustoimint aan. 41

1 . 3 ÄLUSTEN KÄYTTÖÄLUEET

Alusta voidaan periaatteessa käyttää kaikkialla vesistössä, missä veden syvyys on ko. alukselle riittävä, sillä vesi— lain 1 luvun 24 §:ssä säädetään, että jokaisella on oikeus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, kulkea vesistös— sä, missä se on avoin, Käytännössä vesistössä on kuitenkin alueita, joille veneily on selvästi keskittynyt muiden vesis— tön osien jäädessä hajanaisemman ja harvemman veneilyn pii riin. Tällaisia tehokkaasti käytettyjä alueita ovat ennen muuta viralliset laivaväylät sekä veneurheiluun vakiintu neet harrastusalueet,

1,3lViralliset laivaväylät

Viralliset laivaväylät palvelevat ennen kaikkea vesillä liikkumisen turvallisuutta. Ne ovat merenkulkuhallituksen toimesta merkityt sekä maastoon että merikartoille, Tär keimmät pääväylät on varustettu loistoin yöliikennettä varten. Koska väylät ovat haratut, voidaan niillä normaa— lien vedenkörkeuksien vallitessa liikennöidä turvallisesti tietyn syväyksen omaavilla aluksilla. Väylien ulkopuolella liikkuminen sen sijaan ei ole aivan riskitöntä, vaikka oli sikin käytettävissä syvyystiedoilla varustettu merikartta, sillä syvyystiedot perustuvat pistekohtaisiin luotaushavain— toihin, jolloin jokin pienialaisempi karikko tai yksityinen kivi on saattanut jäädä huomaamatta.

Kokemäenjoen vesistön viralliset laivaväylät ilmenevät kartalta 2, Taulukkoon 10 on koottu niiden pituudet vesis— töalueittain ja syväyksittäin. 42

Taulukon 10 mukaan Kokemäenjoen vesistössä on virallisia laivaväyliä kaikkiaan noin 850 km, valtaosa näistä on 1,8 m syvyisiä. Syvempiä väyliä on vain Näsijärvellä (200 km 2,4 m:n väylää) sekä Porissa Kokemäenjoen suulla (25 km 3,2 rn:n väyiää). Matalimpia ovat eräät Iso—Längelmäveden alueen reitit, joilla viralliset väyläsyvyydet ovat vain 0,8 m tai 1,0 m, niillä ei voi kaikkina aikoina liikejmöi— dä turvallisesti suurilla purje— tai moottorialulcsilla.

Kokemäenjoen vesistön väylästön pääosa muodostuu kahdesta yhtenäisestä verkostosta. Tampereen yläpuoliseen verkos— toon kuuluu 420 km väylää ja kaksi sulkukanavaa (Murole ja Herraskoski). Alapuolisessa vesistössä on 365 km yhtenäistä väylää ja niinikään 2 sulkukanavaa (Lempäälä ja Valkeakoski). Keurusselällä on erillinen virallinen väylästö, jolle ei kuitenkaan ole vahvistettu kulkusyvyyttä. Päävesistön venei— lyalueista ovat kokonaan vailla virallisia väyliä: Liekoveden— Kuloveden—Rautaveden alue, Ikaalisten reitin alue, Loimijoen alue, Kukkian alue, Pihlajaveden reitin alue ja Ähtärin alue. Ikaalisten reitin Mahnalanselällä on Siuron ja Kyröskosken välillä ollut aikoinaan merkitty väylä ilman vahvistettua kulkusyvyyttä, sitä ei ole kuitenkaan enää vuosikausiin merkitty valtion toimesta.

1.32Veneurhei lun harrastusaluee t

Veneily— ja vesiurheiluseuroille osoitetun kyselyn perus teella selvitetyt veneurheilun harrastusalueet ilmenevät kartasta 3.

Veneurheilun harrastusalueet sijoittuvat kartan mukaan yleensä suurempien taajamien lähivesille, mikä on luoimol— lista, koska aktiivinen harrastaminen edellyttää, että

£fr

NOIS{S3A N3OtN3N3)Q)

NÄ13N3A 1VL.4IS3Avr

st SÅÅAÅsVyA N3Nl7WA

VN131INNflflSSf3-

Nfll

flhi3iSlAHYA SAÅAÄS N3NI]]VIA V]ÅVA 13

IflhIV1VAJV7 VNVIVs

IV7,WA3N3A Vt—’’AI’’7

‘v’C

IVNVivs NISI)ÄN (SL6A)

6Cl L

OQOQoo :L

KOKEÄENJOEN VES!STÖN PUR]EHDUSILPA ALUE VENEILYN JAVESIMATKAI LUN YLEISSUUNNITE L1A SOUTU•JA MELONTAALVE

MOOTTORIVENEIL ALUE VENEURHEILUN HARRAS. TUSALUEET NYKYISIN VESI H 11 H TOA LUE tV. 1975) KARTTA 3 1 J000oo 28.17977

toiminta voi tapahtua verraten lähellä vakituista asuntoa. Melonnan ja soudun sekä vesihiihdon harrastaminen edellyt tää tuulilta suojattua aluetta, jonka ei tarvitse olla kovin laaja. Nämä alueet sijoittuvatkin yleensä pikkujär— ville tai suurempien vesien lahdelmiin.

Purjehdus puolestaan edellyttää riittävää tuulta ja laajaii— koa vapaata vettä. Myös moottorivenekilpailut, olivatpa ne sitten nopeus— tai navigointikilpailuja, vaativat laajan alueen, joka voi kuitenkin olla vaihteleva ja paikoitellen kapeista vesistä tai saaristosta koostuva.

Ympäristölleen jonkin verran häiriötä aiheuttavaan mootto— riveneurheiluun tai vesihiihtoon käytettyjä alueita on Tammelan Pyhäjärvellä, Valkeakosken ja Toijalan lähivesil— lä, Kurun lähivesillä sekä Keurusselän lomahotellin ympä ristössä. Lisäksi Tampereen Vesihiihtäjät käyttävät vesi— hiihdon harrastamiseen vähäistä Pikku—Niihama järveä.

1.4 SÅTA1IAT

1.41 L a i v a 1 i i k e n t e e n s a t a m a t j a lait uri t

Varsinaisia laivaliikenteen satamia ei Kokemäenjoen vesis— tössä ole Porin lisäksi kuin Tampereella ja Hämeenlinnassa. Eri tasoisia laivalaitureita on kyllä runsaasti, monet niistä ovat vain jo vuosikymmeniä olleet hyvin vähän käy tettyjä ja kunnostamattomia. Osa vanhoista laitureista on jopa niin lahonneita ja sortuneita, ettei asiaa tunte maton saata arvata paikalla joskus olleen vilkkaasti käy tetyn laiturin. 42

Laivalaitureiita ja atarriista ei ole ollut käytettävissä yhtenäistä tietolähdettä. Osa laitureista on tullut tie toon kyselyiden vastausten kautta, osa taas on selvitetty ylimalkaisella peruskarttatutkimuksella. Tietoon tulleet laivaliikenteen satamat ja laiturit on merkitty samaan karttaan kuin viralliset väylätkin (kartta 2). Lähteistä johtuen ei ole käytettävissä tietoja laitureiden suuruu desta, laadusta, kunnosta eikä käyttömahdollisuuksista. Karttaan on merkitty yleisten laitureiden lisäksi myös yksityisiä sekä sahojen tai muiden teollisuuslaitosten laivalaitureita, Kartta ei varmastikaan sisällä kaikkia laitureita, mutta siihen saattaa olla myös merkittynä laitureita joita ei enää ole.

1,42 V e n e s a t a m a t

Venesatamia koskevat tiedot on selvitetty kunnille,, matkai— luyrityksille ja veneilyseuroille osoitetun kyselyn avulla. Satamat on luokiteltu seutusuunnittelun keskusliiton suo— situksen mukaan seuraavasti

Kotisatama (K) Pääasiassa veneiden säilytykseen tarkoitettu satama taajamassa tai sen ulkopuolella. Palvelu— varustus riippuu sataman koosta ja sijaintipaikasta. Vierassatama Cv) Palveluvarustukseltaan monipuo linen ja korkeatasoinen venei— lysatama.

Huoltosatama (ii) Pääasiassa polttoaine— ja elin— tarviketäydennyksiä varten va rattava satama.

Luonnonsatama CL) Pääasiassa virkistystarkoituk— sun varattava satama luonnon— varaisilla alueilla. — -

-r - -,

/ -‘

r-. 0

Z 1•.

-.4

0 ‘

z m -4 -4 -I

‘TI

1• z m m 0 z z m m z —4 2 2 0 m m —1 c m 2Z 1 c 1• m c

— > (3’ LO m z m m ui

F’3Z

0 o—I 0

$33031 36 33

:1 J

—I

JLQ KOTISÅTAMÄ Js VI ERASSATAMA HUOLTOSATAMA JL® LUONNON-TAI SUOJASATAMA

NUMERO VIITTAA TAULUKKOON ii

KOKEMÄENJOEN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA NYKYISET VENESATAMAT tV. 1975) 26. 31977 1: 600000 KARTTA 4B

KOT1SÅTAMA 53 VERASSATAMA 1 4OLTO5ATA1Ä LUONNON-TAI SUOJASATAMA

‘MEROV1rTTAA TAW,UgXOQN ii

Jaiasjarv

a ta a )

KOKEMÄENJOEN VENE ILYN JA VESMATKAILUN YLE ISSUUNNITELMA AMMALA )j NYKYISET VENESATAMAT fV.1975) 26.31977 1:600000 KARTTA 4 C

Suojasatama (8) Pääasiassa tilapäistä suojaa varten varattava satamapaikka rannikolla ja ulkosaaristossa, voi olla myös rakennettu.

Kyselyiden avulla tietoon saadut venesatamat ilmenevät kar— taata 4. Siihen on merkitty myös sataman laatu ja hallinta— suhteet sekä numero, joka viittaa taulukkoon 11. Taulukos— ta 11 ilmenevät edellisten lisäksi myös satamien kapasiteet— ti laituri—, poiju—, ankkuri— ja telapaikkoina sekä varus— teet.

Telapaikalla tarkoitetaan maalle vedettynä säilytettävän veneen, lähinnä kanootin, soutuveneen, avomoottoriveneen tai pienen purjeveneen kesäisin tarvitsemaa tilaa.

Koska kyselyillä saadut vastaukset olivat venesatamien osalta usein puutteellisia, on taulukon antamiin tietoihin suhtauduttava varauksella. Siitä puuttuu mm. satamien kapa siteettia ja varusteita koskevia tietoja. Todennäköisesti on myöskin joukko satamia jääiiyt kokonaan vastausten ulko puolelle.

Kyselyiden avulla selvitetyistä satamista suurin osa on kunnallisia kotisatamia. Joukossa on myös jonkin verran vieras— ja huoltosatamia sekä näiden kolmen yhdistelmiä. Luonnon— ja suo jasatainia on tullut tietoon vain muutamia lähinnä veneilyseurojen vastausten perusteella.

Satamien venepaikkamääristä on yleensä ilmoitettu vain laituripaikkojen lukumäärä kaikista ei sitäkään. Kysely— vastausten perusteella oli kotisatamissa noin 3000 poiju— ja laituripaikkaa, kim oletetaan, että vastausten ulko puolelle jääneet kotisatamat ovat yleensä pienehköjä, voi daan arvioida, että koko vesistössä olisi kotisatamissa tilaa noin 3500 veneelle. 56

Jatarnien varuotelusta kyselyillä saadut tiedot ovat myös puutteellisia, Kuitenkin voidaan todeta, että palvelukykyi— simmät venesatainat sijaitsevat yleensä suurimpien kaupunki— ja kauppalataajamien yhteydessä ja ovat tällöin usein moni- käyttöisiä, so. toimivat sekä koti—, vieras— että huolto— satamina. Varustelim suhteen on vielä merkille pantavaa, että tärkeänä pidettävä jätehuolto on vielä useimissa satamissa järjestämättä. Myöskään polttoainehuolto ei ole kovin yleinen.

1.5 VESIMATKAILUN JA VENEILYN KOHTEET

1.51 Matkai lup alvelut ja —kohteet

Matkailupalveluilla tarkoitetaan tässä lähinnä eritasoisia majoituspalveluita, joita ovat mm. hotellit, motellit, loma— kylät, matkustajakodit, täysihoitolat, retkeilymajat sekä leirintäalueet. Matkailukohtejlla taas tarkoitetaan paitsi varsinaisia kohteita (museot, luoimonnähtävyydet, kulttuuri— nähtävyydet yms.) myös erilaisia tapahtumia (näyttelyt, kilpailut, teatterit, konsertit yms.).

Kokemäenjoen vesistöalueen matkailupalvelujen ja kohteiden sijainti on osoitettu kartassa 5. Kartassa on samalla paikkakunnalla sijaitsevia samanlaatuisia palveluja tai kohteita esitetty vain yhdellä merkillä, joten se ei osoi ta palvelujen eikä kohteiden lukumääriä.

Kartasta ilmenee, että suurin osa matkailupalveluista sijoit tuu vesistöjen, vieläpä päävesistöjen äärelle, joten ne ovat hyvin myös vesimatkaili joiden ja veneilijöiden käytettävissä. Korkeatasoisimmat majoituspalvelut sijaitsevat yleensä kau punki— tai kauppalatason taajamissa. Taajamien ulkopuolisia, välittömästi vesistöön liittyviä korkeatasoisia matkailu— keskuksia ovat Karkun Ellivuori, Kangasalan Vehoniemi ja Keurusselän lomahotelli. HOTELLI, MOTELLI 0 LOMAKYLÄ, RETKEILYMAJA-tMS. 1 LEIRIN TÄÄ LUE 57 MATI1LUTAPAHTUMA / 0 MUSEO * KULTTUURI NÄ H TÄV ‘n’ s 4 LUONNONNÄHTÄVYYS Ut-KOILU—JA RETKEILYAIUE J s (MERKKI OSOITTAA SIJAINNIN, f / 1 EI LUKUMÄÄRÄÄ1 1 1 j.)

3 ‘ ‘%J

—

4’ 0

PURJE VE NERE 1 TTI (LAIVAVÄYLÄ) jo UMPIM6IYOR1YE NEREITTI 1 AVOUQÖTTORIVENERE(TTI

OUtUYUtE- TAI KANQOT 0 TJREITTI KOTISATAMA N ± VIERASSATAMA HUOLTOSATAMA © LUONNbNSATAMA

KOKEMÄENJOEN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA VENEILYN JA VESIMATKAWUN KOHTEET

26 3.1977 1: 600 000 KARTTA 5 A -

•

•.aa

aO..—.——

—

••..••..•

•

•.

e.•

•

•.

—.

—

— / a LOMAKYLARETKEILYMAJA TMS. LE1RINTÄALUE 59 / MATKAILUTAPAHTUMA OJ 0 ‘ MUSEO * KULITUURINÄHTÄVYYS 4 LLiO4NONNÄHTÄYYYS ULKØILU-TAT REtKEILVALUE

(MERKKI OSOITTAA SIJAINNIN, EI LUKUM%ÄRÄA)

— / .0 /

\ c’ YO ) ]

‘4% \

1 Å1 —

PURJEVE1EREITTI fLAIVAvAYLA) UMPIMOOTIORIVENEREITTI AVOMOOTTORI VEREITTI SOUTUVENE- TAI KANOOTTIREITTI KOTISATAMA VJEFtASSATAMA 1-{UOLTOSATA4A A © UJON NO N SATAMA

KOKEMÄENJOEN VENEILYN JA VESIMATKAiLUN YLEISSUUNNITELMA VENEILYN JA VESI MATKAILUN KOHTEET

24.3.1977 1:600000 KARTTA 5 B

‘r’) 0 1’ mx 3 c 1 0 cO Z zm - .z. -4 1 - 0 -I — <

z fl3 742 0? m z m -4 c c

74, .-? rc L mr tI L. c z m z 1• 0-4 x 1-4-4

P1 rkn.runnnii neudiin matkui Tuli i tto Ofl ]aatimas3aan matkailu—

toirnintoj en keh;ttänhis3uunni Le.tmassa 1)71 — 19L30 nimennyt kuusi suurmatkailun kehittämisaluetta, jotka ovat Tampere ympäristöineen, Ikaalinen, Ellivuori, Valkeakoski, Ruoveden— Virtain alue ja Oriveden—Längelmäen alue. Nämä alueet, joille jo nykyisin ovat huomattavimmat matkailupalvelut ja —kohteet keskittyneet, sijaitsevat juuri tärkeimpien vesi— reittien aarella, joten niiden kehittaminen tulee koitumaan myös vesimatkailijain ja veneili jäin hyväksi.

Pirkanmaalla, joka muodostaa Kokemäenjoen vesistön pääosan, oli vuoden 1973 kesäaikana käytettävissä noin 3400 hotelli—, motelli— tai matkustajakotivuodepaikkaa, minkä lisäksi tulivat täysihoitoloiden, lomakylien, retkeilymajojen, luonnonparantoloiden, kurssikeskusten yms. 1200 vuodesi jaa.

Myös leirintäalueet sijaitsevat enimmäkseen päävesistön varsilla. Leirintäalueiden kohdalla on kuitenkin syytä suh tautua kartan antainiin tietoihin varauksella, sillä lain— säädännön tiukentuminen ja leirintäalueiden vuoden 1975 alusta alkanut luvanvaraisuus karsinevat muutamia karttaan merkittyjä alemman tason alueita pois.

Karttaan merkityt matkailutapahtumat ovat pääasiassa Suomen Matkailuliiton tapahtumakalenterista sekä Pirkanmaan Seudun Matkailuliiton julkaisuista poimittuja valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä omaavia kesäajan tapahtumia. Esi merkin luonteisesti mainittakoon niistä Ritvalan Helkajuhlat Sääksmäellä, Oriveden musiikkileirit, Pispalan Sottiisi kansanmusiikin festivaali Tampereella, Sata—Häme soi Ikaali— sissa, Pyynikin kesäteatteri Tampereella, Purnun taide— näyttely Orivedellä sekä erityisesti veneilyyn liittyvät tapahtumat: Vjrroilta alkavat melontavaellukset Runoilijan tiellä sekä soutu— ja melontakilpailut Tampereen Kaukajär— vellä. Tapahtumat ovat yleensä varsin hyvin myös vesitse tavoitettavissa. Niihin osallistuminen edellyttää kuitenkin 64

veneilijiiltä tai vesimatkailijalta, että hän ottaa esim, yllä mainituista julkaisuista etukäteen selvää tapahtumien ajankohdista, sijainnista sekä luonteesta ja suunnittelee sitten reittinsä ja aikataulunsa niitten mukaan,

Myös useimmat museot sekä niin luonnon— kuin kulttuuri— nähtävyydetkin ovat verraten helposti vesillä liikkuvien tavoitettavissa, Monet niistä sijaitsevat jopa aivan veden partaalla kuten esim. Gallen—Kallelan ja Wikströmin enti— set taiteilijahuvilat Ruovedellä ja Sääksmäellä, joiden kummankin omassa laiturissa päivittäin liikennöivät lai— vatkin poikkeavat.

1,52 Ulkoi lu— ja retke i lyalueet

Ulkoilu— ja retkeilyalueet muodostavat ehkä tärkeimmän ryhmän veneilyn kohteista. Ranta—alueiden yhä yleistyvä rakentaminen supistaa jatkuvasti jokamiehen oikeudella tapahtuvan rantautumisen mahdollisuuksia. Tällöin yhteis kunnan toimesta varattujen ulkoilu— ja retkeilyalueiden merkitys puolestaan kasvaa.

Kokemäenjoen vesistön ulkoilu— ja retkeilyalueet ilmene— vät kartalta 5. Kartan tiedot on koottu seutukaavaliitto— jen aineistoista. Esitettyjen aluevarausten sisältö ja tarkoitus vaihtelevat jonkin verran, mutta kaikki ovat kuitenkin jo käytössä olevia tai ulkoilun ja retkeilyn tarpeisiin ehdotettuja alueita.

Vaikka ulkoilu— ja retkeilykohteiden joukossa on huomatta van laajoja erämää—alueita sisämaassakin, sijaitsevat mer kittävimmät ja tehokkaimpaan käyttöön tulevat aluevarauk— set kuitenkin pääasiassa suurten vesien yhteydessä. Erä— maakohteistakin monet pitävät sisällään sen verran pie— nempiä vesiä, että kanoottiretkien puitteissa tapahtuva tutustuminen niihin on mahdollista. 65

1.6 VENEILYTJ HÄITOILTA SUOJELTÄVÄT ÄLUEET

Veneilyn harjoittaminen aiheuttaa usein ympäristöön kohdis— tuvia liaittavaikutulcsja. Häiriöitä aiheuttavat ennen kaik kea moottoriveneet, jotka sym2yttävät usein varsin voima— kast&dn melua. Lisäksi niistä pääsee monesti vesistöön poltto— tai voiteluaineita, jotka näkyvät jo pieninä mää— rinä ja tekevät veden epämiellyttäväksi. Moottorialukset voivat vielä aiheuttaa aalloillaan matalien vesien samene— mista tai suoranaisia vahinkoja rannoilla. Venetyypistä riippumatta voivat kaikki veneilyn harrastajat huolimatto— muudellaan ja välinpitämättömyydellään aiheuttaa yleistä epäsiisteyttä ja roskaanturtiista ympäristössään. Nopeiden veneiden taitamaton tai varomaton käyttö saattaa lisäksi synnyttää suoranaisia vaaratilanteita muillekin kuin asianomaiselle veneilijälle itselleen.

Veneilyn haittavaikutuksia tulee luonnollisesti pyrkiä vähentämään ennen kaikkea veneilijöihin kohdistuvan asennekasvatujcsen sekä erilaisten teknillisten paran— nusten (melun vaimentaininen, jätehuollon järjestäminen) avulla, mutta vesistössä on tiettyjä alueita, joilla tuli si voida rajoittaa veneilyä tai tarvittaessa kokonaan kieltää se. Suojelutoimenpiteet tapahtuisivat tällöin joko yleisten luonnonsuojelullisten päämäärien saavutta miseksi, kalastuselinkeinon harjoittamismahdollisui.iksien turvaamiseksi tai jostain muusta syystä (esim. rantojen ja niiden rakenteiden suojelu).

1.61 Luonnonsuo j elualue et

Luonnonsuojelualueella tarkoitetaan tässä sellaista rau— hoitettua tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaksi ehdotettua luonnonaluetta, jolla on merkitystä tietyn luonnontyypin tai luonnonkauneuden tai yleisön luonnon— harrastuksen edistämisen kannalta. 66

Luonnonsuojelualueita koskevat tiedot on tätä työtä varten koottu pääasiassa seutukaavaliittojen selvityksistä. Alu— eet on jaettu suojelun asteen perusteella kahteen luokkaan. Ensimmäiseen kuuluvat ehdottoman suojelun alueet, joilla kaikki rakennus— ja tuotantotoiminta on kielletty, myöskin liikkuminen niillä on joko täysin kiellettyä tai ainakin tehokkaasti rajoitettua. Toiseen luokkaan kuuluvat ehdol lisen suojelunalueet, joilla on rajoitettu vain tiettyjä taloudellisia käytön muotoja; liikkuminen on niillä verra ten vapaata.

Kartalla 6 on esitetty päävesistöalueisiin liittyvät luon— nonsuojelualueet. Niiden kohdalla suojelu kohdistuu joko itse vesialueeseen tai —maisemaan tai sitten ranta—aluei siin.

Päävesistöön liittyvistä suojelualueista useimmat ovat ehdollisen suojelun alueita, pääasiassa suojeltavia ranta— metsiä sekä lintujärviä. Muutama järveen asti ulottuva soiden suojelukohdekin on joukossa, Veneilyn kannalta tär keimpiä ovat linnustonsuojelualueet, joilla liikkumista tulisi rajoittaa ainakin oesimäaikaan, Linnustonsuojelu— alueet ovat kyllä usein luonnostaankin huonosti veneilyyn soveltuvia, matalia ja ruohoisia erillisiä pikku lahtia tai järviä.

Kokemäenjoen vesistön alueista puhdasvetinen ja pääasiassa luonnontilainen Pihlajaveden reitti on kokonaisuutena otet tu kansainvälisen Project—Aqua—selvityksen yhdeksi tutkimus— kohteeksi.

1,62Kalastus alueet

Veneilyn haitoilta suojeltavilla kalastusalueilla tarkoite taan tässä virallisia rauhoituspiirejä, kalastuskuntien päättämiä rauhoitusalueita sekä erityisen tehokkaan pyyn— nin alueita. 4 * UCKO1LU—]AREIKEILYALUE 67

LUONNONSUOJECUALUE - +

* 4 * * * *

4 * *

* * ***

* 4 4

* KOKEMÄENJOEN VENELYN JA VESMATKAILUN YLE ISSUUNNITELMA ULKOILUUN JA RETKEILYYN SOVELTUVAT ALUEET SEKÄ LUONNONSUOJELUALUEET NYKYISIN (V.1975) 24.3.1977 1.600000 KARTTA 6A -

* ULKOILUJAETRELY4LU€ 69 LUONNGNSUOJE{Jk1UE *

* * *

* KOKEMÄENJOEN VENE LYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA ULKOILUUN JA RETKEILYYN SOVELTUVAT ALUEET SEKÄ LUONNONSUOJELUALUEET NYKYISIN f V. 1975) 2431977 1:600000 KARTTA 6 B

/ / \\ / ‘7 -w •1• 0 -j 4 w

1— w

••1 -I 1 / ( ‘ ‘ - /

- **

* * **

/ (••J

* * * * * * *

* 4 -

* * .4— w ° wZ >—,Iz w-i—O D z z > •>1— wwg (1 •J 4 O:4 zjO 1—>— 1 D0 ;;, ; 11) —< Z •L\% - -

Rauhoituspiirit muodostetaan maanmittaustoimituksissa ja ne ovat pysy-viä. Rauhoitusalueista taas kalastuskunnat päättävät vuosittain kokouksissaan, Rauhoitusalueiden Sijainti ja laajuus voivat siis vaihdella vuosittain, samon rauhoitus voi koskea vain tiettyä aikaa vuodesta. Sekä rauhoituspiirit että —alueet tähtäävät lähinnä ka1o- jen lisääntymisen turvaamiseen ja koskevat siten pääasias sa eri kalalajien luontaisia kutualueita,

Tehokkaan pyynnin alueet eivät ole millään tavoin viralli sesti määriteltyjä, vaan pitkäaikaisen kokemuksen ja kalastuskäytännön synnyttämiä, Pyyntialueita käytetään yleensä tehokkaasti vain tiettynä vuodenaikana, jolloin keskitytään tiettym kalalajiin,

Veneilyn kieltäminen tai rajoittaminen rauhoituspiireissä tai —alueilla koskee lähinnä moottoriveneilyä, joka melul— laan voi häiritä kutevia arkoja kaloja. Matalilla rannoilla saattavat myös veneiden aallot ja veden sekoittuminen ai heuttaa suoranaista kudun tuhoutumista,

Pyyntialueiden suojeleminen perustuu vesillä liikkumisessa noudatettaviin yleisiin sääntöihin ja periaatteisiin. Kalastuslaissa on kielletty aja.rnasta lain mukaisesti mer— kittyjen ja asetettujen pyydysten yli ja säädetty laimin— lyönneistä korvausvelvollisuus. Vesillä liikkumista koske vassa lainsäädännössä vallitsee lisäksi yleinen periaate, jonka mukaan huvialusten on vältettävä vesillä ammattiaan harjoittavien häiritsemistä,

1.63 M u u t s u o j e 1 t a v a t k o h t e e t

Muita veneilyn haitoilta suojattavia kohteita ovat lähinnä ihminen itse sekä hänen rannoille rakentamansa laitteet. 74

Rantavyöhykkeellä vakituisesti asuvaa tai esim, kesämökillä vapaa—aikaansa viettävää ihmistä häiritsevät liian lähelle tulevat veneilijät sekä meluavat moottoriveneet kauempana— kiri, Rantaan liittyvät rakenteet kuten laiturit niihin kun— nitettyine veneineen sekä pengerrykset yms. saattavat myös vaurioitua alusten aiheuttamista aalloista.

Edellä olevan perusteella olisi suojelun kohteeksi otettava lähinnä tiiviisti rakennettujen asunto— tai loma—asunto alueiden rantavedet sekä uimaranta—alueet, Erityisesti kai vataan suojelutoimenpiteitä silloin kuin mainitut kohteet sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyn kapeahkon väylän var rella,

Muita veneilyn haitoilta suojeltavia kohteita pyrittiin selvittämään myös järviyhdistyksille osoitetun kyselyn avulla, Viidestätoista kyselyn saaneesta yhdistyksestä yksitoista palautti vastauksen. Yhdistykset toimivat yleen sä pienikokoisilla ja matalilla järvillä, joiden rannoilla on usein runsaastikin kesäasutusta, joten niiden kokemat ongelmat ja ehdottamat toimenpiteetkin koskevat lähinnä mainitunlaisia vesialueita.

Lähes yksimielisesti yhdistykset pitävät pahimpana haittana moottoreiden meluaxnista. Voimakkaina haittoina pidettiin myös veneiden synnyttämää aallokkoa ja öljysaasteita sekä nopean ajon aiheuttamia vaaratilanteita,

Parhaimpina suo jelutoimenpiteinä nähtiin erityisesti mootto— riveneilyn kieltäminen tietyillä alueilla ja/tai tiettyinä aikoina, Tällaisia kieltoja oli keskinäisiin sopimuksiin pohjautuen toteutettulcin eräillä järvillä. Hyvinä keinoina nähtiin yleisesti myös veneilykasvatuksen tehostaminen ja alueittaiset nopeusrajoitukset. 75

2. ENNUSTEET ALUSKANNAN KEHITTYMISESTÄ

2. 1 AJVIMÄTTIMAISEN MATKUSTAJALIIKENTEEN ALUKSET

Kauppa— ja teollisuusministeriön asettama järvimatkailu— toimikunta on vuonna 1974 esittänyt perustettavaksi valtion— johtoista yhtiötä, joka hoitaisi liikerniöiimin tärkeimmiilä sisävesireiteiflä, Nykyiset järviliikenneyhtiöt mm Suomen Hopealinjan ja Runoilijan tien liikennöitsijät sulautettai— sun uuteen yhtiöön. Toimikunta ehdottaa molemmille linjoil— le hankittavaksi yhdet uudet päiväalukset; ensinnä Tampere— Hämeenlinna—reitille vuonna 1978 ja myöhemmin Tampere—Virrat— reitille. Ehdotuksen mukaisesti on vuoden 1975 valtion talousarvioon varattu määräraha alusten suunnitteluun. Hopealinjan alus oli toirikunnan ehdotuksissa vasta kolman tena Saimaalle ja Päijänteelle henkittavien jälkeen. Kun lisäksi konkreettisiin toteuttamistoimiin valtionyhtiön perustamiseksi ja alusten hankkimiseksi ei ole vielä ryh— dytty, vaikuttaa siltä kuin ensimmäisenkin uuden aluksen saaminen Kokemäenjoen vesistöalueelle siirtyisi 1980—luvul le. Päiväalusten jälkeen toimikunta ehdottaa vielä uuden risteilysluksen hankkimista myöhemmin Tampereen alapuoliseen vesistöön.

Pienempien yritysten aluskannan kehittyminen on vaikeasti ennakoitavissa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että lisäystä tulisi tapahtumaan lähinnä pienehkö jen vesitaksien ja lyhyehköihin päiväristeilyihin (“sightseeing”) tarkoitet— tujen alusten ryhmässä. Esimerkiksi Helsingissä on tämmöi— nen yhden tai kahden hengen miehistöllä hoidettavien alus— ten joukko kasvanut viime vuosina. Samoin Jyväskylässä On yhdellä yrittäjällä jo kaksi tällaista vesibussia. Suurem mat alukset puolestaan edellyttävät sen verran suuria 76

investointeja, että pienten yrittäjien mahdollisuudet uusien laivojen hankintaan ovat varsin vähäiset, Lisäksi suuremmasta kalustosta osa on jo niin epäajanmukaista, että tulevat lähivuosina jäiinään pois matkustajaliikenteen palveluksista. Näin ollen isompien alusten ryhmässä tuskin tulee tapahtu maan kasvua mahdollisen valtionjohtoisen yhtiön hankintoja lukuunottamatta, Lukumäärä pysynee suurin piirtein entisel— län, mahdollisesti jopa vähenee hiukan

2.2 YKSITYISEEN VENEILYYN KÄYTE’TÄVÄ KÄLUTO

Yksityisten veneiden lukumäärän vuosittaista kehittymistä ei Suomessa ole tarkemmin seurattu sen paremmin koko valta kunnan puitteissa kuin pienemmilläkään alueilla, Ainoat tarkat tiedot koskevat rekisteröityjen veneiden iiärää, Niiden kohdalla vuosittainen kasvu än ollut 1960—luvulla jopa 30 prosentin luokkaa, Rekisteröidyt veneet edustavt kuitenkin varsin huonosti koko venekentaa, Kun lisäksi rekisteröimisperusteet ovat muuttuneet vuonna 1969 eikä omistajia ole velvoitettu mitenkään ilmöittamaan veneensä käytöstä poistumisesta tai myynnistä, ei rekisteröityjen veneiden kasvuprosentteja voida sellaisenaan yleistää.

Venekannan kehitystä kuvaavien tietojen puutteellisuuden vuoksi ei ole mahdollista laatia trendiennusteita, Tämän vuoksi esitetyt ennusteet pex’ustuvat karkeisiin arvioihin veneiden lukumäärän ja eräiden helpommin ennustettavien tekijöiden välisistä riippuvuuksista. Lähinnä on käytettä— vssä ollut TVH:n vuonna 1970 suorittwnan venesatamatutki— muksen yhteydessä laaditut valtakunnalliset arviot mootto— riveneiden lukumäärän kehittymisestä, 77

( , O Henkilöautoennuteen mukaan (2 ) Veroöytimäärdn jo väkiluvun kosvuennusteen mukaan vuoteen l985 jonka jälkeen kyHästymisosteen vaiku tus käytään Otvioitu (3 ) Vuotuinen kasvu 3 ‘1, f 4 ) Vuotuinen kosvu 2 ‘4

O0 000

400 000

)00000

200000

100000

1970 1980 1990 2000

KUVA 1. Moottoriveneiden tu kumäärån kehitysennuste Suomessa

Ihde: TVH, venesatamatutkimue vuodelta 1972.

Mainitun tutkimuksen yhteydessä pyrittiin aluksi laatimaan venekamian alueittainen kehityslaskelma ottamalla muuttu— jiksi vesipinta—ala, veroäyrien lukumäärä, ei—araariväestö, tulotaso ja elinkeinorakenne, Jo karkeassa tarkastelussa havaittiin kuitenkin, että muuttujat oli valittu riittämät— tömin perustein. Tämän jälkeen laadittiin kuvassa 1 esitetyt ennusteet

Ennuste (1), jota selvityksessä pidettiin eräänlaisena maksimiennusteena, on laadittu henkilöautokannan kasvu— kertoimien avulla. Ennuste (2) on laadittu siten, että moottoriveneiden lukumäärän on oletettu kasvavan samassa suhteessa kuin verotettavan tulon vuoteen 1985 saakka, minkä jälkeen kyllästymisrajan läheisyyden on oletettu vaikuttavan samalla tavoin kuin käyrään (i) Ennusteet (3) ja (4) on tehty olettaen vuotuisen kasvun olevan 3 2 tai

2 . Viimeksi mainittua ennustetta (4) voidaan pitää kehi tyksen miniminä.

Selvityksessä päädytään pitämään 3 prosentin vuotuista vene— kannan kasvua valtakunnallisesti tarkasteltuna realistisim— pana. Kyllästymisrajana koko maata ajatellen on pidetty 12.15 asukasta/moottorivene, mutta veneilyll2 erityisen edullisilla alueilla (esimerkiksi merenrannikot ja suurten sisävesien alueet) on arveltu kyllästymisasteen nousevan lähelle 10 asukasta/moottorivene.

Purjeveneiden määrän kasvusta on esitetty Suomen Purjehti— jaliiton tilastoihin perustuva arvio 15.. .20 prosentin vuosikasvusta. Tällöin on siis oletettu, että seuroihin kuulumattomien veneiden määrä kasvaa samassa tahdissa kuin seuro jen venekanta, 80

Edellä esitettyjä ennusteita ei voida sellaisenaan käyttää hyväksi arvioitaessa venekannan kehittymistä Kokemäenjoen vesistöalueella,

Huomattavaa osaa veneistä säilytetään ja käytetään loma— asuntojen yhteydessä. Loma—asuntojen määrä on viimeisten 10 vuoden aikana kasvanut keskimäärin 6...7 2 vuodessa. Kasvun voidaan arvioida olevan seuraavien 10.. .15 vuoden aikana noin 5 % vuodessa. Kun loma—aswmoilla voidaan arvioida olevan keskimäärin yksi vene asuntoa kohti, edus tavat nämä veneet varsin huomattavaa määrällistä kasvua.

Venemoottoreiden myyntiä koskevien tilastojen mukaan on moottoriveneiden määrän bruttolisäys ollut viime vuosina keskimäärin yli 15 % vuodessa. Poistumasta ei ole käytet tävissä täsmällistä tietoa, Mikäli oletetaan keskimääräi— seksi kuoletusajaksi 10 vuotta ja lisäksi oletetaan vene— kannan vuosittaisen määrällisen kasvun lisääntyvän seuraa vien 10. ..15 vuoden aikana, voidaan moottoriveneiden mää rän nettolisäyksen arvioida olevan vuosittain yli 5 %.

Energian ja raaka—aineiden hintojen voimakas nousu vähensi venemoottoreiden ja moottoriveneiden myyntiä vuonna 19-74 sen oltua siihen asti voimakkaasti kasvava. Samasta syystä on ihmisten tulotason nousu pysähtynyt. Uusimpien kansan— taloudellisten kehitysennusteiden mukaan kokonaistuotaxi— non kasvu tulee maassamme olemaan lähi vuosina vähäistä. Sen sijaan ensi vuosikymmenen alkuvuosien aikana kokonais— tuotannon ja samalla tulotason oletetaan jälleen nousevan lähelle viimeisten 10 vuoden keskimääräistä kasvua. Mainit tujen taloudellisten tekijöiden voidaan siten olettaa vai kuttavan myös veneiden määrän kehittymiseen, mutta vaiku— tukset lienevät pitemmällä tähtäimellä hyvin vähäisiä. 81

Kokemäenjoen vesistön venekannan arvioidaan kasvavan vuo teen 1990 asti keskimäärin seuraavasti:

Venetyypittäiset vuotuiset kasvuprosentit ovat seuraavat:

kanootit 4 % soutuveneet 2 % avomoottooriveneet 4 2 umpimoottoriveneet 5 % purjeveneet 8 %

Prosentuaalinen vuosikasvu on yhtä nopeaa kaikissa vesis— tön kunnissa ja kaikilla päävesistöalueilla.

Ennusteessa on edellä esitetyin perustein oletettu avo— moottoreiden lukumäärän kasvavan jonkin verran nopeammin kuin mainitussa TVH:n arviossa. Soutuveneiden on oletettu lisääntyvän hiukan hitaammin, koska yhä useammat voivat varallisuuden yleisen kohoamisen myötä hankkia itselleen mieluummin suoraan pienen perämoottorin kuin soutuveneen. Pienestä kasvuprosentista huolimatta tosiasiallinen kasvu on varsin huomattava (noin 1.000 kpl/v), mikä johtuu jo nykyisin suuresta venekannasta, Kanoottien määrän suurem paa suhteellista vuosikasvua voidaan perustella kuntoilun ja retkeilyn arvostuksen nousulla. Pienestä kanoottikan— nasta johtuen vuosikasvu koko alueella on kuitenkin vain sadan kanootin luokkaa. Kanoottien lukumäärän vuosittai nen kasvu saattaa kuitenkin vaihdella suuresti, sillä se reagoi ilmeisen herkästi esim. mahdollisiin valtakunnalli— sun Imntoilu— ja retkeilykampanjoihin.

Umpimoottoreiden, joista valtaosa on uppoumaveneitä, avo— moottoriveneitä suurempi kasvuprosentti perustuu varalli— suuden kasvun lisäksi siihen, että ne energian hinnan todennäköisesti edelleenkin noustessa ovat käyttökustan— nuksiltaan yleensä selvästi taloudellisempia sekä siihen, 82

että ihmiset voivat lisääntyvän vapaaajan johdosta viettää pitempiä aikoja vesillä, jolloin yleensä hankitaan myös yö- pymisen mahdollistava vene, Purjeveneiden määrän suurta kas vunopeutta voidaan samoin perustella energiapoliittisin Syin. Todennäköisesti kaikkien purjeveneiden lisääntyminen ei kui tenkaan ole niin nopeata kuin seuroihin kuuluvien veneiden, sillä oletettavasti yhä useammat purjehtijat tulevat liit tyinään seuroihin niiden tarjoamien lukuisten jäsenetujen vuoksi

Oletus, että vuosikasvu kaikissa kunnissa ja kaikilla pää vesistöalueilla on yhtä nopea ei tarkkaan ottaen varmasti kaan ole oikea, sillä veneiden lukumäärän kasvu riippuu alueellisesti erilaisista tekijöistä, kuten valdtuisen ja loma—asutuksen kasvusta sekä alueen vesipinta—alasta ja vesistöjen koosta. Suurempien kokonaisuuksien kuten pää vesistöalueiden kohdalla ei seikalla kuitenkaan liene sa nottavaa merkitystä, sillä virheet kumonnevat osittain toi sensa, Sen sijaan kunnittaisiin kasvuennusteisiin on suh tauduttava suureminalla varauksella. Vähävetisessä kunnassa, jossa loma—asutuksella ei ole sanottavia kehittyinismahdolli suuksia, ja vakituisten asukkaiden määrä kenties vähenee, saattavat ennusteluvut osoittautua liian suuriksi. Päin— vastaisessa tapauksessa taas liian pieniksi.

Edellä mainitut oletukset, jotka aiheuttavat varsinkin kuntakohtaisiin ennusteisiin melkoista epävarmuutta, on jouduttu tekemään, koska riittäviä perustutkimuksia ei ole toistaiseksi tehty, ja koska kuitenkin mm venesatama— paikkojen tulevan tarpeen selvittämiseksi on välttämätöntä pyrkiä ennakoimaan eri venetyyppien määriä tulevaisuudessa,

Kuntakohtaiset venetyyppien arvioidut määrät vuosina 1980 ja 1990 ilmenevät taulukosta 12. Taifiukkoon 13 on laskettu vastaavat ennusteluvut pääasiallisille veneilyalueille. 83

Ennusteen mukaan Kokemäenjoen vesistn aluskanta tulisi kehittymään seuraavasti (vuoden 2000 luvut on arvioitu erikseen olettaen kasvun hidastuvan 1990’1uvu1la jonkin verran johtuen ilmeisen kyllästymisasteen lähestymisestä):

1974 1980 1990 2000 ll%

Kanootteja 1700 3 2200 3 3200 3 4500 3 Soutuveneitä 42000 64 47300 60 57700 55 65000 49 Avomo ott on— veneitä 17300 26 21900 28 32400 31 45000 33 Umpimootto— riveneitä 4000 6 5400 7 8700 8 13500 10 Pur j evene i— 0005 Yhteensä 6000 100 78400 100 105400 100 141000 100

Purjeveneiden lukumäärä kasvaisi siis ennusteen mukaan vuo’— teen 20O0rnenessä seitsenkertaiseksi nykyiseen verrattuna, unipimoottoriveneiden määrä yli kolminkertaiseksi ja avo— moottoriveneitä olisi tuolloin runsaat kaksi kertaa niin paljon kuin tällä hetkellä, Soutuveneiden lukumäärä ei ehdi kahden prosentin vuosikasvulla kaksinkertaistua vielä vuosi— tuhannen vaihteeseen mennessä. Absoluuttisesti tarkasteltuna olisi soutuveneiden kasvu kuitenkin kaikkein suurin, lähes 30 000 uutta venetta Kanoottien lukumaara taman vuosisadan lopussa olisi noin 4.500 kappaletta, eli lähes kolminker tainen nykyiseen verrattuna.

Vesistoalueen venetiheyden arvioimiseksi on runkokaavoista laskettu vesiston kuntien vaestoennusteet vuodelle 2000 Ennusteiden mukaan vesistöalueella asuisi tuolloin 830 000 ihmistä. Yhtä venettä kohti laskettuna saadaan silloin seuraavat asukasmäärät: 84

sta vene Kanootit 184 Soutuveneet 12 Ävomoottoriveneet 18 Umpimoottoriveneet 61 Purj eveneet ät e ensä

Yllä olevasta havaitaan, että moottoriveneitä yhdessä tarkasteltaessa liikutaan jo edellä ennakoidulla kylläs tyTnisrajalla 12.15 asukasta/vene.

2.3 SEUROJEN VENEKALUSTO

Suoritettujen kyselyiden yhteydessä pyydettiin venekerhoilta myös arviota niiden kaluston (seuran yhteisen ÷ jäsenten oman) lisäyksestä lähimmän viiden vuoden aikana. Laskemalla yhteen eri seurojen esittämät arviot saatiin seuraavat luvut:

Lukumäärä Lisäys 1975...1979 Lukumäärä v. 1974 kl ¾ v. 1979

Kanootit 250 190 75 440 Soutuveneet 150 90 60 240 Avomoottoriveneet 230 290 125 520 Umpimoottoriveneet 160 150 95 310 eneet 250450180700 Ybteensä 1040 1170 110 2210

Seurojen arvion mukaan niiden venekanta kaksinkertaistuisi seuraavien viiden vuoden aikana. Suurinta kasvua ennakoi daan tapahtuvan seuroihin kuuluvien purjeveneiden kohdalla, niiden lukumäärä kohoaisi nykyisestä 250:stä 700:aan. Pie nintä kasvua seurat arvelevat tapahtuvan soutuveneiden ja kanoottien luokassa, 1O...75 ¾. Vaikka seurat ilmeisesti 85

eivät oletakaan, että kaikki liittyvät veneet olisivat uusia, vaan kohdistavat jäsenhankintansa myös sellaisiin vanhoihin veneilijöihin, jotka ovat toistaiseksi pysytel— leet “villeinä”, on yllä esitettyjä kasvuarvioita pidettä vä seurojen johtoelimien luonnollisen optimismin sävyttä— minä, Todellisuudessa seurojen venekalusto ei voine kasvaa aivan niin nopeasti, kuin ne ovat arvioissaan esittäneet

Todennäköisesti realistisemman arvion seurojen venemäärien kehityksestä saaimne, kun tarkastelemme sitä seikkaa, kuinka suuri osa veneistä kuuluu ja tulee kuulumaan seurojen ka— lustoon, Käytettävissä ovat seuraavat tiedot,

Seuroihin kuuluvien veneiden osuus kaikista veneistä:

Ruotsissa Kokemäenjoen vuonna 1971 vesistössä vuonna 1974 Kanootit 4,7 % 14,7 % Soutuveneet 1,3 % 0,3 % Avomoottoriveneet 9,6 1,3 % Upimoottoriveneet 52,2 % 5,1 % eneet464250% Yhteensä 12,4 % 1,5 %

Veneilyharrastuksen kehittyminen kulkee Suomessa tunnetusti jäljessä Ruotsiin verrattuna, Tämä näkyy min, siitä, että TVH:n venelaskennan mukaan Suomessa oli vuonna 1970 yhtä moottorivenettä kohti laskettuna 37 asukasta ja purje— venettä kohti peräti 900 asukasta, kun vastaavat luvut Ruotsissa vuonna 1971 suoritetun tutkimuksen mukaan olivat 31 ja 213. Myöskin kerhojen puitteissa tapahtuvalla venei— lyllä on Ruotsissa pidemmät perinteet kuin Suomessa. Karke asti voitaneen olettaa, että kerhoihin kuulumisen aste on Suomessa tänä päivänä suurin piirtein se, mikä Ruotsissa oli kymmenen vuotta sitten, Kun puhutaan Kokemäenjoen vesistöstä, voidaan lisäksi olettaa, että kerhoihin kuulu— minen on selvästi vähäisempää kuin merialueilla ja suurten kaupunkien yhteydessä, joissa aktiivisesti toimivia kerhoja on runsaasti, 86

Edellä olevan perusteella voidaan esittää seuraavat karkeat arviot kerhoihin kuuluvien veneiden osuuksieta ennuste Vuosina:

Kerhoihin kuuluvia veneitä koko venekannasta:

- vuonna 1980 vuonna 1990 vuonna 2000 Kanootit 16,0 % 18,0 % 20,0 ¾ Soutuveneet 0,4 ¾ 0,7 ¾ 1,0 ¾ Ävomoottoriveneet 4,0 ¾ 10,0 15,0 ¾ Umpimoottoriveneet 12,0 ¾ 27,0 % 40,0 ¾ Purjeveneet 30,0 ¾ 40,0 % 50,0 ¾

3. T Ä V 0 1 T T E E T

3. 1 YLEISTÄVOITTEET

Kokemäenjoen veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelman päätavoitteena on veneilyharrastuksen ja vesimatkailun kaikinpuolinen edistäminen siten, että vesiin liittyvät virkistysarvot tulevat eri intressipiirien kannalta tasa puolisesti ja oikeudenmukaisesti hyödynnetyiksi

Veneilyharrastuksen edistämiseen pyritään eri veneilymuoto jen toimintamahdollisuuksien parantamisella. Suunnitelman avulla pyritään parantamaan edellytyksiä veneen säilytys— paikan lähiympäristössä tapahtuvalle veneulkoilulle. Eri tyistä huomiota pyritään kiinnittämään kanooteilla, soutu— veneillä sekä moottori— ja purjeveneillä tapahtuvan vene— retkeilyn toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Myös suuremmilla aluksilla tapahtuvaa ja pitemmän ajan yhtä jaksoisesti kestävää venematkailua pyritään edistämään suunnittelemalla laajoja yhtenäisiä reitistöjä palveluky— kyisine satamineen. Veneurheilulle pyritään osoittamaan 87

omat toiminta—alueet siten, että muille toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat häiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi, Suunniteimalla pyritään myös luomaan parem mat edellytykset kulku3rhteyksien takia tapahtuvalle veneen käytöllä.

Suunnitelma pyrkii edistämään vesillä liikkumisen kehittä mistä turvalliseksi ja monipuolisia virikkeitä antavaksi harrastukseksi. Veneily ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeet— tornia haittavaikutuksia luonnolle eikä muille vesienkäyttö— muodoifle ranta—alueisiin liittyvät toiminnat mukaan lukien,

Tavoitteena on koko äävesistöalueen kattavan laajan ja mahdollisimman yhtenäisen reitistön luominen, Reitistö pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään myös muiden vesistöjen veneyejtteihjn, Reitistön runko pyritään muodös— tamaan olemassa olevista virallisista laivaväylistä.

Reittiverkoston tulee olla turvallinen ja helppokulkuinen sekä siihen liittyvien satamien palvelukykyisiä ja kapasi— teetiltaanriittäviä, Veneilyä varten tulee ösoittaa riittä västi monipuolisia kohdealueita.

Reitistön sekä siihen liittyvien satamien ja kohdealueit— ten toteuttamis— ja kunnossapitokiistannusten tulee olla oikeassa suhteessa niistä saatavaan hyötyyn. Mikäli on olemassa saman tavoitteen tyydyttäviä vaihtoehtoja, tulee niistä valita talöudellisesti edullisin,

3,2 TAVOITTEET VENEILYIVItJODOITTAIN

3,21 V e n e u 1 k o i 1 u

3.211 Reitistöä koskevat tavoitteet

Luonteeltaan paikallisena ja kestoltaan lyhyenä veneulkoi— lu ei aseta sanottavia vaatimuksia reitistön suhteen, 88

3212 Satamia koskevat tavoitteet

Veneulkoiluun käytettäviä veneitä säilytetään useimmiten omalla, raita—alueella Taajamissa tämä ei kuitenkaan ole kaikkien osalta mahdollista, minkä vuoksi kotisatamista on varattava riittävästi tilaa myös veneulkoiluun käytettävälle kalustolle, siis pääasiassa soutuveneille ja pienille perä moottoreille

3213 Kohteita koskevat tavoitteet

Taajamien lähivesiltä on vaattä.va riittävästi rantautumis— paikkoja veneulkoilun käyttöön Rantautumispaikoilla tulisi olla mahdollisuus uimiseen ja eväiden syömiseen sekä jäi’— jestetty jätehuolto.

3.214 Suojelutavoitteet

Moottoriveneiden jatkuvaa käyttöä ei tulisi lainkaan sallia suljetuilla vesialueilla, joiden pinta—ala on 3»4 tai sitä pienempi, jos siitä on haittaa jollekin muulle veden tai ranta—alueiden käyttömuddolle Suuremmillakin vesialu— eilla moottoriveneillä tapahtuva veneulkoilu tulisi ohjata pois asuttujen rantojen sekä uimarantojen lähivesiltä. Sa Samoin tulisi moottoriveneilyä rajoittaa, mikäli johonkin vesistönosaan kohdistuvat erityiset suojelutavoitteet niin vaativat

3.22 V e n e r e t k e i 1 y

3,221 Reitistöä koskevat tavoitteet

Melonta— ja souturetkeilijöille on osoitettava riittävästi vaihtelevia ja mielenkiintoisia reittejä, jotka kulkevat 89

pääasiassa suojaisilla vesillä. Reitit tulee suunnitella siten (esim. syvyys, alikulkukorkeudet), että möottori— veneilijät eivät niille häiritsevässä määrin hakeudu.

Moottoriveneretkeilijöille on myös osoitettava omat riittävän kiinnostavat reittinsä, jotta moottoriveneilijät luonnostaan ohjautuisivat niille.

Purjeveneellä retkeilevien reitit voinevat olla osittain samoja kuin moottoriveneilijäin. Suurempi alikulkukorkeus ja syväys johtavat kuitenkin usein erillisiin reitteihin, joita lisäksi puoltavat tuuliolosuhteiden vuoksi suurempien selkien tarve sekä purjehtijain oma halu pysytellä erossa meluavista moottorialuksista.

Yhteisenä tavoitteena veneretkeilyä palveleville reiteille voidaan pitää riittävää vaihtelevuutta ja mielenkiintoisuut— ta sekä turvallisuutta, mikä edellyttää, että reitit suun— nitellaan ja merkitään siten, että niitä on helppo aloit— televankin veneilijän käyttää. Lisätavoitteena voidaan vielä pitää vaihtoehtojen tarjoamista sekä laajempien yhtenäisten kokonaisuuksien, reittiverkostojen muodostamista.

3.222 Satamia koskevat tavoitteet

Kanootti— ja soutuveneretkeilyn tarpeet satamien suhteen ovat vähäiset rajoittuen lähinnä retkisuotuveneiden mah dollisesti tarvitsemien kotisatamapaikkojen varaamiseen.

Moottoriveneilijöille ja retkipurjehtijoille sen sijaan on riittävien kotisatamapaikkojen lisäksi osoitettava reittei— hin liittyviä luonnon— ja suojasatarnia, joiden tulee olla helposti löydettävissä, riittävän syviä ja turvallisesti käytettäviä erilaisissa tuuliolosuhteissa. 90

Koska veneretket kestävät yleensä korkeintaan pari vuoro kautta, ei hualtosatamien tarve ole merkittävä, sillä huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa ennen retkeä tai sen jälkeen kotisatamassa,

3,223 Kohteita koskevat tavoitteet

Veneretkeilyn pääasiallisena tavoitteena on yleensä 1iik- kuminen ja yöpyminen luonnon helmassa. Tämän vuoksi vene retkeilijät eivät niinkään kaipaa palvelukohteita kuin rauliallisia ja viihtyisiä rantautumispaikkoja, joissa voi vat oleilla ja yöpyä.

Rantautumispaikkoja tulisi osoittaa riittävästi eri tyyp pisten venereittien yhteydestä. Niissä tulisi olla mahdo1 lisuus telttailuun, nuotion tekoon ja ruoan valmistukseen sekä uintiin ja kalastukseen. Myös jätehuolto on rantautu mispaikoilla järjestettävä. Rantautumispaikat tulee yleensä osoittaa luonnonsatamien yhteydestä, mutta niitä voidaan osoittaa muualtakin, jolloin ne soveltuvat muiden kuin melo jien ja soutajien käyttöön vain lyhyempää ja hyvän sään vallitessa tapahtuvaa oleskelua varten.

3,224 Suojelutavoitteet

Suojelutavoitteista tärkein on luonnon roskaantumisen estä minen, mikä on toteutettavissa vain järjestämällä jätehuolto kaikissa rantautumispisteissä ja satamissa.

Reittien johtainista liian läheltä asuttuja rantoja on pyrit tävä mahdollisuuksien mukaan välttämään. Samoin rantautumis paikat ja satamat pyrittävä sijoittamaan riittävän etäälle 91

sekä vaidtuisesta että loma—asutuksesta. Rantautumis— paikkoja ei my5skään saa sijoittaa siten, että aiheute— taan tarpeetonta kulutuspainetta arvokkaille luonnon— suojelu— tai maisem&cohteille,

3.23 V e n e m a t k a i 1 u

3.231 Reittejä koskevat tavoitteet

Suuren kokonsa vuoksi matkailuveneet voivat turvallisesti liikkua vain riittävän syvillä merkityillä väylillä. Ollak seen mielekästä venematkailu vaatii laajan yhtenäisen väy— lästön. Kokemäenjoen vesistössä tämä on mahdollista järjes tää vain Näsijärven ja Iso—Tarjanneveden alueella Tampereen yläpuolisessa vesissä sekä Pyhäjärven, Vanajaveden ja Iso—Längelmäveden alueella Tampereen alapuolisella vesistön osalla. Näillä alueilla jo olevaa virallista laivaväylästöä tulee käyttää venematkailureitistön runkona, jota on pyrit tävä täydentämään lähinnä yhteyksillä tärkeimpiin kohteisiin.

Edellä mainitut kaksi laajaa väylästöä tulee pyrkiä yhdis tämään järjestämällä joustava ja suurillekin aluitsille kelvollinen siirtomahdollisuus Tampereen icannaksen poikki.

3.232 Satamia koskevat tavoitteet

Matkailuveneet ovat kooltaan ja arvoltaan sitä luokkaa, että niille olisi lähes kaikille pyrittävä varamaan paikka kotisatamissa.

Matkansa aikana venematkailijat pyrkivät yleensä käyttämään esimerkiksi hotellien ja motellien yhteydessä olevia hyvin varustettuja ja palvelukykyisiä vierassatamia, jollaisia tulisi pyrkiä luomaan matkailureitistön varrella riittävän tiheästi, ehkä 1.. .2 päivämatkan päähän toisistaan. Sen sijaan luonnon— ja suojasatainien tarve ei ole niin merkit tävä kuin pienemmillä aluksilla.

Huoltosatajnina matkailuveneet voinevat käyttää koti— ja vierassatamia,

3,233 Kohteita koskevat tavoitteet

Samoin kuin venematkailijat ovat muita vaateliaampia sata mien suhteen, ovat he sitä myös veneilyn kohteiden suhteen. Kun venematkallu on useimmin lomanviettotapa, tarvitaan luonnon ja maiseman lisäksi veden äärellä olevia matkailu— kohteita, jotka usein ovat samoja, mitä normaali maitse liikkuva turistikin käy katsomassa. Tämän vuoksi venemat— kailun reitit tulee suunnitella siten, että niiden varrella on tavallisten rantautumispaikkojen lisäksi riittävästi matkailupalveluja ja kohteita.

3.234 Suojelutavoitteet

Venematkailu ei sisävesillä tule koskaan saavuttamaan kovin laajaa suosiota, johtuen lähinnä rajoitetusta reittiverkos— tosta ja kunnollisen veneen vaatimista huomattavista perus— investoinneista, Niinpä se ei myöskään aiheuttane ympäris— tölleen sanottavia häiriöitä, kunhan vain jätehuolto järjes tetään kuten muunkin veneilyn kohdalla..

3.24 V e n e u r h e i 1 u

Veneurheilu ei aseta vaatimuksia niinkään reittien ja kohteiden suhteen kuin harrastusalueiden ja niihin liittyvien 93

satamien suhteen. Koska eräät veneurheilulajit aiheuttavat ympäristöileen häiri5tä ovat myös suojelutavoitteet merki— tyksellisiä.

3.241 Harrastusalueita koskevat tavoitteet

Navigointi. ja matkakilpailuja lukuunottamatta tulee kai kiila veneurheilumuodojile osoittaa omat harrastusalueensa, Niinpä suurempien taajamien lähivesiltä tulisi voida osdit— taa omat erilliset alueet soudun ja melonnan harrastajille, moottoriveneiden nopeusajoja varten, purjehduksen harrasta— jille sekä vesihiihtoa varten.

Soudun ja melonnan harrastajilla voi olla käytössään yhtei nen alue, jonka tulee olla aallokolta suojattu (esimerkiksi erillinen pikkujärvi). Moottoriveneiden nopeusradat tulee sijoittaa siten, ettei muille vesillä liikkujille aiheudu vaaraa. Purjehdusradat tulee sijoittaa xiittävän laajoille ja tuuliolosuhteiltaan soveliaille vesille. Lisäksi voidaan ja on syytäkin varata suojaisimmilta alueilta ratoja pian— purjeveneillä (esimerkiksi optimistijollat) tapahtuvaa harjoittelua ja kilpailua varten, Vesihiihdon harrastus— alueet tulee sijoittaa riittavan suoja.isille vesialueille ja siten, ettei muulle veneilylle aiheudu ‘/aaraa.

Kaikkien harrastusalueiden välittömässä yhteydessä tulisi olla ao. veneiden kotisatamat.

3.242 Suojelutavoitteet

Häiriötä tuottavien moottorikilpailujen ja vesihiihdon alueet tulisi sijoittaa siten, että rannalla oli jat, 94

muut veneilijät, linnusto ja kal&canta tulevat suojelluksi melun ja aallokon aiheuttamilta haitoilta, Tähän voidaan päästä myös sillä, että harrastustoiminta rajoitetaan vain tiettyinä vuoden, viikon tai kellonaikoina tapahtuvaksi.

3.25Veneen käyttö kulkuyhteyksiefl takia

3.251 Reittejä koskevat tavoitee

Kulkuyhteyksien taida tapahtuva veneily käyttää pidemmiilä matkoilla useimmiten virallisia väyliä, matkan alku— tai loppupäässä kuljetaan myös kokemusperäisiä reittejä pitkin. Tavoitteena voisi olla runsaimmin käytettyjä kokemusperäis ten reittien saattaminen turvallisemmiksi merkitsemällä ne sekä kartafle, että maastoon, Myös voi tulla kysymykseen huomattavasti matkaa pidentävien esteiden poistaminen (esi merkiksi ruoppaus, sillan alikulkukorkeuden nostaminen).

3.252 Satamia koskevat tavoitteet

Kulkuyhteyksien taida tapahtuva veneily on yleensä niin lyhytmatkaista, että huoltosatainia ei tarvita kotisatamien toimiessa huoltopaikkoina. Myös luonnon— ja suojasatamien tarve on vähäinen. Taajamissa tulisi kuitenkin olla yleistä laituritilaa, johon taajainan palveluksia käyttävät tai siellä muuten asioivat voivat kiinnittää veneensä.

3.253 Kohteita koskevat tavoitteet

Venettä kulkuvälineenä käyttävät eivät kaipaa kohteita siinä mielessä kuin muut vesillä liikkujat, vaan kohteet ovat sa mat kuin maallakin liikkuvilla: työpaikka, palvelut, loma— asunto tai vapaa—ajan asunto. 95

3254 Suojelutavoitteet

Kulkuvälineveneily tapahtuu yleensä tiettyjä vakiintuneita reittejä käyttäen, eikä aiheutta4e sanottavia haittavaikutuksia, kunhan nämä reitit eivät vain kulje tarpeettoman läheltä asuttuja ranta—alueita

4MIT0ITUS JA SUUNNITTELU— PERU $ TEET

41 REITIT

411 Heitti en mi toi t us

Eri alustyypeille tarkoitettujen reittien tulisi yleensä täyttää mitoitukseltaan seuraavat minimivaatimukset:

Reitin Silta—aukon Vesisyvyys Leveys Vapaa korkeus Leveys

Kanoottireitti 0,5 ui 5,0 ui 1,5 ui 4,0 ui Soutuvenerejtti 0,5 ui 5,0 ui 1,5 ui 5,0 ui Avomoottori— venereitti 1,0 ui 10,0 ui 2,0 ui 5,0 ui Umpimoottori— venereitti 1,5 ui 20,0 ui 5,0 ui 7,0 ui Purjevenereitti 1,8 ui 50,0 ui 11,0 ui 12,0 ui

Edellä esitetyistä minimivaatimuksista voidaan leveyden suhteen kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi lyhyehkillä reitinosilla poiketa. Kanootti— ja soutuvenereittien osalta voidaan joki— ja purovesistoissa tinkia myos syvyydesta ja vapaasta korkeudesta. Esitettyjä mitoitusarvoja ei voida sellaisenaan soveltaa myöskään koskenlaslmreiteillä.

Ammattimaisen matkailuliikenteen harjoittamiseen soveltuvat edellä esitetyistä lähinnä umpimoottorivene— ja purjevene— reitit 96

4.12R ei t tien suuntaus

Reitit tulee pyrkiä suumajttelemaan siten, että ne johtavat satamasta ja kohteesta toiseen mielenkiintoisia ja riittä. väri helppokujj5j vesistön osia myöten. Niitä tulee mah. dOllisuukejen makaan välttää Suuntaamasta liian lähelle ranta.-asutuJtsen alueita tai arvokkaita Suojelukohteita,

4.2 SATAJiåT

4.21 Satamien vähjmj Spalvelu varustus

Satamien luokituksessa on tässä työssä käytetty pohjana seutusuulittelm_ keskusliiton suositusta vuodelta 1973. SUOSitukseen Sisältyvät myös tiedot eri satamatyyppien palveluvarustuksesta Kun sitä laadittaessa on pidetty silmällä pääasiassa meren rannikoiden olosuhteita ja kun siinä. toisaalta ei ole selkeästi määritetty ehdotonta joka oikeuttajj käyttämään tietyn satamatyypin nimitystä, on tämän työn yhteydessä katsottu aiheelliseksi selvittää eri venesatamatyyppien Vähimmäispalveluja erityisesti sisävesjolosuhteita sil mällä pitäen.

4.211 Käsitteet

Kun eri satainatyyppien palveluvarustus esitetään käytän— fllljj5t syistä luettelomaisesti selvennetään seuraa vassa eräiden käytettävj sanojen sisä1tö,

Ravinto juomavesj, mahdollisuus saada juomavettä aluksen säiliöihin; enimmäjs— etäisyys rannasta 200 m.

kauppa/kioski mahdollisuus saada ostaa elin tarvikkeita; enimmäisetäisyys rannasta iooo m. 97

Majoitus sisämajoitus, mahdollisuus korvausta vastaan yöpyä hotellissa, motellissa, matkustajakodissa, majassa, kämpässä tai muussa vastaavassa rakennuksessa; enimmäisetäisyys rannasta 1000 m

Hygienia käymälä, veneilijöiden käytettävissä oleva wc tai kuivakäymälä; enimmäis— etäisyys rannasta 200 m.

peseytyminen, mahdollisuus peseytyä lämpimällä vedellä esimerkiksi saunassa tai suihkussa; enimmäisetäisyys ran nasta 1000 m

Yhteydet autotie, myös raskailla ajoneuvoilla ajettavissa oleva tie, joka ulottuu laiturille

posti, enimmäisetäisyys rannasta 1000 m.

puhelin, veneilijöiden käytettävissä oleva puhelin tai radiopuhelin; eninimäis— etäisyys rannasta 1000 m.

pysäköinti, sataman käyttäjien autoille varat tu tila satama—alueella tai sen välittömässä läheisyydessä

Informaatio ilmoitustaulu, laiturilla tai rannalla sijaitseva taulu, jossa annetaan ohjeet sata man käyttäjille ja ilmoitetaan kuka vastaa sataman hoidosta.

Pelastusvälineet palontorjunta— laiturilla tai rannalla sijait— välineet, sevia jauhe—, hiilihappo— tai vaahtosammuttimia

meripelastus— laiturilla tai rannalla sijait— välineet sevina: pelastusrengas, keksi, heittoliina, tikkaat

Hallinto valvonta ja satamalle nimetty henkilö tai hoito, yhteisö, joka vastaa sataman hoidosta ja järjestyksestä 98

Satamalaitteet

— laituri, kiinteä tai tilapäinen laituri, johon isommatkin alukset voivat kiinnittyä

poijut, alusten kiinnittämistä varten satama—alueelle ankkuroituja poijuja

paalut, alusten kiirmittämistä varten satama—alueelle juntattuja paaluja.

nosto— telakka, veteenajoluiska, kiinteä mahdollisuus, tai autonosturi taikka muu mahdol— lisuus alusten veteen saattami seksi ja maalle nostwniseksi,

aallonmurtaja, luonnon muodostama tai rakennettu suoja aallokkoa vastaan. Tekninen huolto sähkö, veneilijöiden käytettävissä lai— turilla tai rannalla oleva maa— doitettu valovirtapistoke.

valaistus, laiturilla tai rannalla oleva sataman käytön pimeänä aikana mahdollistava valaistus

jätehuolto, laiturilla tai rannalla olevat jäteastiat, joiden säännöllinen tyhjennys on järjestetty

jäteöljysäiliö, laiturilla tai rannalla jäte— astiain lisäksi oleva säiliö, johon jäteöljy voidaan varaa— toida odottamaan säännöllisesti tapahtuvaa poiskuljetusta.

polttoainehuolto, mahdollisuus saada ostaa venei den tavallisimpia polttoaineita; enimmäisetäisyys rannasta 1000 m. Virki stäytyminen nuotiopaikka, avotulentekoa varten osoitettu paloturvallinen paikka rannalla; käsittää polttopuuvaraston tai ohjeet polttopuiden hankkimisesta. 99

4 212 Vähimmäispalvelut

Kaikissa yleisissä satamissa tulee olla seuraavat palvelut: ilmoitustaulu valvonta ja hoito käymälä jätehuolto

Edellisten lisäksi tulee veneili jäin käytössä olla satama— tyypeittäin seuraavat palvelut:

Kotisatamat

juomavesi autot i e pysäköinti palontorjuntavälineet merip elastusvälineet laituri poijuja ja/tai paaluja nostomahdollisuus sähkö vai ai st us jäteöljysäiiiö

Vierassat amat

juomavesi kaupp a/ki o ski sisämajoitus peseytyminen autotie posti puhelin pysäköinti palontorjuntavälineet meripelastusvälineet laituri sähkö valaistus polttoainehuolto

Huoltosatainat

juomavesi kaupp a/ki o ski autotie puhelin 100

palontorjuntavälineet meripelastusvälineet laituri polttoainehuolto

Luonnons at amat

nuotipaikka

Suo j asatamat

aallonmurtaja

Edellä esitettyjen vähimmäisvaatimusten lisäksi tulee eri satamatyyppien palveluvarustusta pyrkiä kehittämään liit teenä olevan suosituksen pohja1ta

422 Suunni t te lup e rust e et s at ama tyyp e it täin

4221 Kotisatamat

Kotisatamapaikkojen tarve on pienien alusten, etenkin kanoot tien ja soutuveneiden osalta varsin vähäinen, mutta kasvaa voimakkaasti veneen koon suuretessa TVH:n vuoden 1971 suo rittaman rekisterityjä veneitä koskeneen kyselyn mukaan sisävesialueilla 20 prosentilla veneistä oli satamapaikka, 26 % ilmoitti tarvitsevansa paikan, mutta oli toistaiseksi ilman. J05 oletetaan, että rekisteröidyt veneet ovat keski- määrin hiukan suurempia kuin kaikki veneet ja että eräillä paikkakunnilla satamapaikkojen puute on jopa estänyt venei den hankkimista, voidaan kotisatamapaikkojen määrästä verrattuna koko venekantaan esittää seuraavat tavoitteelliset mitoitusluvut: 101

Kotisatamapaikkojen tarve prosentteina eneidenkokonaisnäärästä

Kanootit 5 % Soutuveneet 10 % Avomoottoriveneet 40 % Umpimoottoriveneet 60 % Purjeveneet 70 %

Edellä esitettyjä prosenttiosuuksia on tarkasteltava suuntaa antavina keskimääräislulmina, jotka soveltuvat käytettäviksi lähinnä arvioitaessa laajahkojen alueiden, esimerkiksi jonkin kunnan tai vesistöalueen kotisatama’ paikkojen tarvetta, Yksityisten taajamien tarve saattaa poiketa hyvinkin voimakkaasti yllä esitetystä riippuen lähinnä taajaman koosta ja luonteesta.

Esitettyjen mitoituslukujen mukaan laskettuna tarvittaisiin Kokemäenjoen vesistssä vuonna 2000 kotisatamapaikkoja seuraavat määrät:

Kotisatamapaikkojen tarve vuonna 2000

Kanootit 250 kpl Soutuveneet 3500 kpl Avomoottoriveneet 19000 kpl Umpimoottoriveneet 8100 kpl veneet 49001 Yhteensä 35750 kpl

On syytä korostaa, että yllä esitetyt luvut tarkoittavat satamapaikkojen yhteismäärää, joten niihin sisältyy mm. suuri joukko telapaikkoja, jotka eivät kaipaa sanottavia rakentamistoimenpiteitä.

Kotisatamat tulee sijoittaa taajamin välittömään lähei— syyteen, enintään 15 1cm (30 min) etäisyydelle, hyvien vesi ja maayhteyksien varrelle, Satamapaikkaa valitta essa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 102

suo jaisuus vallitsevalta aallokolta, mikäli tällais ta paikkaa ei ole käytettävissä, on pyrittävä valit— eemaan paikka, joka on helpoimmin ja taloudellisim— min suojattavissa.

selkeä ja riittävän syvä sisäänajoväylä.

hyvät ja nopeat yhteydet yleisiltä väyliltä, mm. riittävä vapaa korkeus turvattava.

— tarpeellinen vesisyvyys satamassa, ainakin helposti ruopattavissa, lisäksi purjeveneet vaativat hyvän arilckurointipohjan,

— riittävät maa— ja vesialueet, riittävä manoveeraus— tila isokokoisillekin purjeveneille, myös sataman laajentuminen otettava huomioon.

— rantautumis— ja kiinnitysmahdollisuus.

— hyvät perustamisolosuhteet, mm. laitureita ajatel— 1 en

— mahdollisimman hyvä liikennevälineiden ja tiever— kon saavutettavuus,

— veneilyn aiheuttamien häiriöiden minimoiminen.

Kotisatamaa varten tarvitaan tilaa seuraavasti:

— vesialuetta 100 m2/venepaikka

— pysäköinti— ja huolto— 2 aluetta 30 m2/venepaildca — talvisäilytystilaa 45 m /venepaikka

Taajamien venepaikat tulee pyrkiä sijoittamaan mahdollisim man keskitetysti yhteen tai muutamaan harvaan kohteeseen, sillä suuren sataman rakentamis— ja hoitokustannukset vene— paikkaa kohti tulevat halvemmiksi kuin pienen. Lisäksi palve— luvarustus ja —taso voidaan näinpitää korkeana. Kotisataman optimikokona voidaan pitää 100...500 venepaikkaa.

4.222 Vierassatamat

Veneretkeilyä ja —matkailua palvelevien vierassatamapaikkojen tarve on vaikeasti määriteltävissä. Taulukon 8 mukaan ko, 103

toimintoihin käytetään Kokemäenjoen vesistssä nykyisin noin 4500 venettä olettaen, että venematkailuun käytettä— villä veneillä tehdään kaikilla my5s veneretkiä. Tämä määrä on noin 20 alueen moottori— ja purjeveneiden koko— naismäärästä.

Jos oletetaan, etta sesonkiaikoina neljannes retkeilyyn ja matkailuun käytetyistä veneistä olisi yhtäaikaisesti vesillä ja vierassatamiin pyrkimässä, tarvittaisiin satama— paikkoja 5 ¾ koko moottori— ja purjevenekannasta. Ottaen huomioon, että venematkailuun ja —retkeilyyn käytettävien alusten osuus tulee tulevaisuudessa todennäk5isesti jonkin verran kasvamaan nykyisestä viidenneksestään, voidaan esit— taa mitoitussuositus, jonka mukaan vierassatamapaikkoja tulisi varata noin 7 prosentille ao vesistalueen moottori— ja purjeveneistä. Tämän mukaan tulisi Kokemäenjoen vesis— tössä vuonna 2000 olla noin 4700 paikkaa käsittävä vieras— satamaverkosto.

Vierassatamien valimatkat vesistossa eivat saisi ylittaa veneilijöiden tavanomaisen päivämatkan pituutta, joka yhteen suuntaan liikuttaessa ja hitaimmat veneet huomioon ottaen on noin 40 km.

Vierassatamat ovat edullisimmin perustettavissa rannoilla jo olevien palvelujen (hotellit, motellit, lomakylät, leirintäalueet yms.) tai kotisatamien yhteyteen $ijoit telussa huomioon otettavat liikenne— ja satamatelmiset vaatimukset ovat suurinpiirtein samat kuin edellä kotisa— tamien kohdalla esitetyt. Myös tilantarve vesialueella on sama, mutta maa—aluetta tarvitaan vähemmän, sillä vieras— sataman veneille ei tarvitse osoittaa talvisäilytystilaa.

Vierassataman optimikoko on 50. . .100 paikkaa 104

4.223 Huoltosatamat

Huoltosataznissa veneilijät viipyvät yleensä verraten lyhyen aikaa kerrallaan. Kun polttoaineen täydennys, ostokset tai muut tarpeelliset toimet on suoritettu, siirrytään yleensä välittömästi muille vesille tai toisentyyppisiin satamiin. Tämän vuoksi huoltosatamissa yhtäaikaa olevien veneiden määräkin on verraten vähäinen. Kun huoltosatamia käyttävät veneet ovat pääasiassa moottori— ja purjeveneitä, fkanootit ja soutuveneet tarvitsevat niitä vain elintarvikehuoltoa varten ja ovat silloinkin helposti vedettävissä ramialle) voidaan mitoituksellisena suosituksena osoittaa, että huol tosataxnien venepaikkainäärän tulisi olla 1.. .2 alueen moottori ja purjeveneiden kokonaismäärästä, Tällöin tulisi Kokemäenjoen vesistön huoltosatamissa vuonna 2000 olla 700., 1400 venepaikkaa.

Huoltosatamjen välinen optimietäisyys riippuu suuresti siitä, miten vilkkaasti liikennöity vesialue kysymyksessä on. Satemia tulisi kuitenkin olla ainakin päivämatkan päässä toisistaan, maksimietäisyys olisi tällöin noin 40 kn.

Huoltosatamatkin on edullisinta sijoittaa koti- ja vierassatamien yhteyteen. Hyviä kohteita ovat myös veden äärellä sijaitsevien kauppojen tai. muiden palvelulaitosten ranta— alueet,

Huoltosatamien liikenteelliset ja tekniset vaatimukset ovat samat kuin vierassatamillakin. Samoin venepaikkaa kohti laskettu tilantarvekin. Huoltosatainien optimikokona voidaan pitää 5. . .20 paikkaista yksikköä. 105

4.224 Luonnon— ja suojasatamat

Luonnon— ja suojasatamia on tähän asti yleensä öllut riittä västi tarjolla veneilijöille, Loma—asutuksen jatkuvasti li sääntyessä ovat suojaisten poukamien käyttömahdollisuudet kuitenkin suuresti vähentyneet. Tän vuoksi on välttämä— töntä ajoissa varata riittävä määrä suojaisia luonnonsatamia veneili jäin käyttöön.

Helposti maalle vedettävät kanootit ja soutuveneet samoin kuin useat avomoottoriveneetkään eivät välttämättä tarvit se varsinaista luonnon— tai suojasatamatilaa, joten näiden satamien kapasiteetti on mitoitettava lähinnä suurimman yhtäaikaisesti vesillä liikkuvan umpimoottori— ja purje— venekannan mukaan. Jos jätetään juhannuksen kaltaiset eri— koistapaukset huomiotta, voidaan olettaa veneilykauden vilk— kaimpina viikonloppuina viidenneksen tai neljänneksen suu rista moottoriveneistä ja purjeveneistä tarvitsevan luonnon— tai suojasatamia. Tämän mukaisesti tulisi vuonna 2000 Kokemäenjoen vesistön suoja— ja luonnonsatamissa olla tilaa 4000.. .5000 veneelle.

Luonnon— ja suojasatamien verkoston tulee olla tiheämpi kuin muiden satamien. Suojainen luonnonsatama tulisi osoittaa ainakin jokaisen vieras— ja kotisataman välisen osuuden puolimatkan tienoilta. Suurten selkävesien äärellä tulisi nopeasti tavoitettavissa olevia suojasatamia olla tiheämmässä.

Luonnon— ja suojasatamat tulisi aina pyrkiä sijoittamaan virkistysalueiden yhteyteen telttailu—, uinti— ja kalastus— mahdollisuudet huomioon ottaen. Liikenne— ja satamatekniset vaatimukset ovat samat kuin muillakin satamatyypeillä, mutta niistä voidaan jonkin verran tinkiä, mikäli parempia alueita 106

ei ole käytettävissä. Luonnon— ja suojasataman optimivene— lukuna voidaan pitää 10...20, jolloin vesialuetta tarvitaan 1..3 ha, välittömästi satamaa palvelevaa maa—aluetta 0,5...1,0 ha sekä lisäksi virkistysaluetta sen verran kuin paikan luontaiset edellytykset sallivat ja tarve vaatii.

43 VENEILYN HAPRÄSTUSALUEET JÄ K0HTEE

Veneilyn harrastusalueilla tarkoitetaan tässä lähinnä veneili jäin kilpailu— ja harjoittelutoimintaa varten jär— jestettyjä ratoja tai muita alueita. Veneilyn kohteet taas olkootpa ne sitten matkailukohteita tai virkistys— alueita, eivät yleensä ole pelkästään veneilijöitä varten perustettuja, vaan vesillä liikkujat käyttävät enimmäkseen samoja kohdealueita kuin muutkin. Poikkeuksen muodostavat sellaiset saarissa sijaitsevat alueet ja kohteet, joihin ei ole yhteyttä julkisilla kulkuvälineillä.

4.31 Vene ii y n harrastus alueet

Kilpapurjehdus ja sen harjoittelu tapahtuvat parhaiten ns, olympiaradalla. Köliveneille tarkoitettu olympiarata vaatii vapaata tilaa sellaisen ympyrän alan, jonka halkai— sija on 4.. .5 km. Nostoköliveneille riittää pienempi, hei— kai si j altaan 2. . . 3 km, vapaa alue.

Köliveneiden purjehdusradoille riittää käyttäjiä vain Suur ten kaupunkien lähivesjilä. Pienemmätkin radat tulisi pyr kiä sijoittamaan taajamien tai vaihtoehtoisesti matkailu— ja virkistyskeskusten läheisyyteen. Yleensä perävaunuilla tai auton katolla kuljetettaville nostoköliveneille tarkoi— tetuilla kilparadoilia tulee olla hyvät maayhteydet. Vaikka 107

purjehdusradat eivät juuri vaadi kiinteitä rakenteita, tulee ne pyrkiä sijoittamaan yleisten kulkuväylien— ja reittien ulkopuolelle, jotta purjehtijat eivät aiheuttaisi tarpeetonta häiriötä muulle vesiliikenteelle.

Purjeveneiden samoin kuin moottoriveneidenkin matkapur— jehdus— ja navigointikilpailuja varten ei tarvitse osoit taa erityistä pysyvästi merkittyä rataa, vaan näiden Icii— pailujen reitti vaihtelee.

Moottoriveneiden nopeuskilpailujen radat on yleensä jär jestetty paikallisten edellytysten ja olosuhteiden mukaan. Mitään vakioratoja ei ole siinä mielessä kuin purjeveneil— lä. Nopeusajojen kilpailu— ja mahdolliset harjoitusalueet tulisi osoittaa suojaisilta vesialueilta ja siten, että aiheutuva varsin huomattava melu tuottaa mahdollisimman vähän haittaa. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä turvallisuuskysymyksiin, mm. siihen, että alue voidaan helposti eristää muilta vesilläliikkujilta kilpailujen tai harjoitusten ajaksi. Moottoriveneiden nopeusradat tulisi pyrkiä sijoittamaan mahdollisesti jo vakiintuneil— le paikoille ja yleensä keskitetysti lähinnä suurimpien taajamien läheisyyteen.

Soudun harrastajille tulee myös osoittaa omat alueensa olivatpa he sitten kuntoili joita tai kilpailijoita. Soutu— radat tai —alueet tulisi osoittaa suojaisista ja muun vesiliikenteen suhteen rauhaisista paikoista. Erilliset lahdet tai pikkujärvet sopivat tarkoitukseen mainiosti. Kilpailukelpoinen souturata vaatii tilaa 70...100 m leveälti ja 2300 m pitkälti, sellaisia tulisi osoittaa suurten taajamien läheisyydestä. 108

Melontarataa varten tarvitaan vähintään 45 m leveä, 1000 m pitkä suora. Jos radasta tehdään pidempi tulee lähdöstä ensimmäisen käänteen alkuun ja viimeisen käänteen lopusta maaliin olla vähintään 1000 m, käänteiden säde vähintään 50 m ja niiden keskipisteiden väli vähintään 1000 m.

Vesihiihtoratoja varten tarvitaan noin 100 m leveä ja noin 800 m pitkä alue suojaisesta lahdesta tai erilliseltä pikku— järveltä. Jos radat sijoitetaan lähelle rantaa, tulee rannan olla loiva, jotta vältytään heijastusaallokolta. Ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi olisi vesihiihtoalue voitava sijoittaa riittävän etäälle sekä vakituisen että kesäasutuksen alueista ja syrjään muiden vesilläliikkujien tarvitsemista alueista. Pelkästään vesihiihtoon varattuja alueita tarvittaneen vain suurimpien taajamien läheisyydessä,

4.32 V e n e i 1 y n k o h t e e t

Kuten edellä todettiin, eivät veneilyn kohdealueet yleensä ole pelkästään veneilijöiden käyttöön tarkoitettuja. Tämän vuoksi niiden suunnitteliikaan ei oikeastaan kuulu veneilyn suunnittelijoille, joiden päätehtävänä on suunnitella vene— reitit ja —satamat siten, että veneilijä voi hyvin ja tui’— vallisesti käyttää hyväkseen mahdollisimman monipuolista kohteistoa. Jos kuitenkin joltakin vesistön osalta puuttu vat kokonaan veneili jäin käyttöön sopivat kohdealueet, tulee veneilyn suunnittelussa esittää sellaisia perustet— tavaksi sopiviin paikkoihin. Tällaisten kohdealueiden mitoituksesta ja suunnitteluperusteista ei voi antaa yksi— tyiskohtaisia ohjeita, sillä ne riippuvat olennaisesti ao. paikan tarjoamista luontaisista edellytyksistä. 109

4.4 SUOJELTAVAT ALUEET

Suojeltavia alueita koskevat suunnitteluperiaatteet voidaan esittää seuraavasti:

reittien ja satamien suunnittelulla tulee ohjata veneily kokonaan ehdottoman suojelun alueiden ulkopuolelle

ehdollisen suojelun alueilla ja muuallakin veneily ja siihen liittyvät toiminnot tulee ohjata parhai— ten kulutusta kestäville alueille.

reittien suunnittelufla tulee ohjata tarpeeton veneily pois lintujen pesimäalueilta sekä kalojen kutuvesiltä samoin kuin asuttujen rantojen lähei— syydesta

— mikäli veneily esimerkiksi kapeikoissa joudutaan johtamaan siten, että siitä aiheutuu häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, on suunnitel-. massa annettava ohjeita hairioiden pitamiseksi mahdollisimman vähäisinä (toimenpiteinä tulevat kysymykseen lähinnä nopeusrajoitukset sekä tiet. tyyn vuorokauden-, viikon. tai vuodenaikaan sidotut kulkukiellot, jotka voivat olla erilaisia eri venetyypeille).

5. SUUNNITELMA

5.1 YLEISTÄ

Suumiitelmaosa koostuu neljästä osasta: reitistösuunnite1.. masta, satamasuunnitelmasta, kohde— ja harrastusaluesuun— nitelmasta sekä suo jelusuunniteJinasta. Lisäksi on kohdassa 5.6 tarkasteltu lyhyesti ammattimaisen matkailuliikenteen kehittämjssuumijtelmja, Suunnitelman tärkeimmät osat ovat reitistö— ja satamasuunnitelma, jotka on esitetty 1:1 000 000 karttapohjalla Veneilyn kohteet on esitetty 1:600 000 kartalla, jolla on näkyvissä myös reitistö— ja 110

satamasuunnitelma. Harrastusalueiden yleispiirteinen sijainti on osoitettu 1:1 000 000 kartalla, samoin sellaiset reitistön osat, joilla suo jelutavoitteiden saa vuttaminen edellyttää veneilylle asetettavia rajoituksia,

5,2 REITISTÖ$LTUNNITELMÄ

Reitistösuunniteima on esitetty kartalla numero 7.

Reitistön runko rakentuu nykyisten virallisten laivaväy— lien varaan, Tärkeimmät laivaväylät on suunnitelmassa osoitettu purjevenereiteiksi. Näistä tärkein on yhtenäinen reitti Tampereelta Toisvedelle ja Vilppulaan, joka tulisi myös vastaisuudessa säilyttää yhtenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa ennen muuta sitä, ettei tälle reitistön osalle salhittaisi rakennettavaksi kiinteitä siltoja tai ilmajoh toja, joiden vapaa korkeus jäisi alle 11 m. Tampereen alapuolista reitistöä. ei voida suurten purjeveneiden kan nalta tarkasteltuna pitää yhtä merkittävänä, sillä matalat sillat jakavat reitistön osiin.

Myös umpimoottorivenereitistö perustuu osittain virallisiin väyliin, mutta suurin osa siitä on kuitenkin osoitettu virallisten väylien ulkopuolelta. On kuitenkin huomattava, että purjevenereitit ovat luonnollisesti ajettavissa umpi— moottoriveneillä, umpimoottorivenereitit avomoottoriveneil— lä jne. Merkittävimmät virallisten väylien ulkopuolelta osoitetut umpimoottoriveneyhteydet ovat reitti Nokialta Vammalaaai, Kyrösjärven reitistö, .Ähtärinjärven reitti sekä jo aikaisemmin suunniteltu yhteys Pälkänevedestä Iharin kautta Längelmäveteen.

-4% 7

L. Vt.

•N -

1 4%

4’

)

/•• •/

) 1

‘

(

4’

1•J

4’

(

)

\•

4’ 1

•1

—(

— 1

r’.

•-

NA-atfld

t!Imnut -—— r —1VIVW1SA

vNV1VS

1V1VS119>1

;gV)Ja!A

- L6t- --- Q

113

Ävomoottorivenereittejä on osoitettu pääasiassa purje— ja umpimoottorivenereitteihin liittyvistä riittävän avarista latvavesistöistä, samoin on suunnitelmassa merkitty Kokemäenjoki Vammalasta Poriin kokonaisuudessaan avomoot- torivenereitiksi, Kyrösjärveltä on suhteellisen pienin toimenpitein kunnostettavissa Parkanoon asti ulottuva reit ti. Vastaavasti on reitti Parkanosta Kihniöön jo tällä het kellä suurelta osin moottoriveneillä Iculjettavissa.

Kanootti— ja soutuvenereiteiksi on osoitettu yleensä ret— keilyn kannalta merkittäviä aiitaainpia latvavesiä, Ähtärin eläinpuiston läheisyyteen on Icunnostettavissa noin seitse män kilometrin pituinen koskireitti, jolla on jo tällä hetkellä mahdollisuus harrastaa lohen ongintaa. Kiinnosta— mistoimenpiteet rajoittunevat suurelta osin yhteen koskeen. Teiskon vapaa—aikäkeskukseen liittyviä veneilyinahdollisuuk— ala on mahdollista kehittää käyttämällä hyväksi Käälahdesta Paarlahteen ja sieltä mahdollisesti edelleen Viitapohjaan ulottuvaa maisemallisesti arvokasta reittiä. Lisäksi tulisi tutkia Teiskonlahteen palaavan rengasreitin kehittämismah— dollisuutta, Tämä voisi tapahtua järjestämällä veneiden ja kanoottien kuljetus Viitapohjasta $avoon. Teiskonlahteen päättyvä reitinosa on melko vähävetinen ja soveltuu vain pienille, koskenlaskuun sopiville veneille. Tämä reitinosa vaatii lisäksi kunnostamista.

Muista kuin edellä mainituista kanootti— ja soutuvenerei— teistä on syytä mainita erityisesti Ähtäristä Virroille ulottuva reitti, Se on maisemallisesti arvokas sisältäen mm. vanhoja vesiin liittyviä kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia kohteita, Reitin päätepisteet ovat merkit täviä matkailulceskuksia, Reitin pituus on lähes 40 km. 114

Reitti vaatii kuitenkin huomattavia kunnostamistoimenpiteitä ja eräissä kohdissa on järjestettävä mahdollisuus veneen siirtoon maitse. Lähinnä koskenlaskureittinä saattaisi olla merkitystä myös Tarhianjärveltä Keuruun kirkonkylään ulot— tuvalla reitiilä, Sen käyttöönotto vaatii ainakin kahden kosken kuimostamista. Reitin pituus olisi noin 15 km. Myö hemmässä vaiheessa saattaa olla tarkoituksenmukaista kehit tää myös Jämijärveltä Kelminselkään ulottuvaa reittiä. Loimijoen ja Tarpianjoen käyttö veneilyyn poikkeaa maise— mallisen luonteen puolesta oleellisesti em. reiteistä niiden sijaitessa pääasiassa maatalousvaltaisilla kulttuuriseuduil— la

Kokemäenjoen vesistön venereitistön kytkeytyminen muiden vesistöjen reitistöihin jää lähinnä meren kautta tai maitse hoidettavien yhteyksien varaan. Siirtyminen suoraan vettä pitkin latvavesien kautta toiseen vesistöön on kuitenkin mahdollista kanootein tai soutuvenein liikuttaessa Kukkian reitiltä Kymi joen vesistöön. Reitin latvavesiltä pääsee näet siirtymään kahtakin haaraa Päijänteelle, joko suoraan Vesi jakojärvestä Arrakosken kautta Padasjoenselälle tai hieman pohjoisempaa Lummeneen kautta Harmoistenlahteen. Hyvin lyhyt maakannas on mainittujen vesistöjen välillä myös Päijänteen Ärvajanlahteen laskevaii Iso järven reitin latvavesillä, joille siirtyminen käy mukavasti joko Länkipohjasta tai etelästä Pitkäjärven puolelta. Isojär— vestä pääsee lyhyen maakannaksen ylittämällä myös Iso Liivejärven ja Iso Pihlajajärven kautta Päijänteen Pihlajalahteen, jolla on hyvät luontaiset edellytykset kehittyä erääksi Keski—Päijänteen tärkeimmäksi veneily— satamaksi. Hieman pitempien maayhteyksien välityksellä voidaan Kymi joen vesistöön siirtyä Keuruulta ja Multialta Petäjäveden reitille tai Ähtäristä Saarijärven reitille. 115

Siirtyminen Pohjanmaan jokivesistöihin on mahdollista vain kanooteilla ja soutuveneillä parissa paikassa. Lehtimäeltä Ähtävänjoen latvoille sekä Toisveden Liedepohjasta Lapuan— joen latvalle. Molemmissa paikoissa on kalustoa siirrettävä muutama kilometri maitse.

Tärkeimpänä vesistöjenvälisistä yhteyksistä on pidettävä yhteyksiä Päijänteelle, koska sieltä on jo kullmkelpoinen reitti Räävelijärvien ja Mäntyharjun kautta Saimaalle,

Mahdollinen Päijänteen — Keiteleen kanava helpottaisi li säksi liikkumista Kymi joenvesistön laajoille latvarei teille.

Suunnitelmakartalla osoitetut reitit eivät nykyisin yleensä täytä kaikilta osiltaan tavoitteellisia mitoitusarvoja. Eniten niiden käyttöä rajoittavat matalat kiinteät sillat ja ilmajohdot sekä etenkin kanootti— ja soutuvenereiteillä väylän sulkevat padot.

Reitistön rungon muodostavista purjevenereiteistä tärkein

on, kuten aikaisemmin todettiin, reitti Tampere — Virrat, joka täyttää mitoitusnormit vapaan korkeuden ollessa mata— limpien voimajohtojen kohdalla 12 m, Virroilta Toisvedelle siirryttäessä on esteenä Herraskosken silta, jonka alikulku— korkeus on vain 5,5 m. Tampereen alapuolinen purjevenerei— tistö on lukuisten matalien siltojen johdosta nykyisin yhte— näisesti kullmkelpoinen vain alulcsilla, joiden suurin korkeus ei yhtä 4,4 m. Tampere — Hämeenlinna välillä on seuraavat kiinteät sillat:

Silta Vapaa alikulkukorkeus

Rajasalmi 6,0 m Lempäälä, kanava 5,7 m Konho 4,5 ui Sääksmäki 6,0 m Hattula, Pälkäneentie vanha 6,0 ui Hattula, Pälkäneentie uusi 6,0 m Aulanko, rautatiesilta 5,6 ui 116

Lisäksi tällä välillä on lukuisia ilmajohtoja, jotka ovat ifiitoitusarvoa ( ii m) matalajmnalla

Orivedelle mentäessä tulevat vastasi; seuraavat sillat:

ISoviiolle 6,0 m Valkeakoski, kanava 570 Kajvanto 5,0 m Kangasala Peljsalmj 5,0 m

Lärikipohjaan purjehti rajoittaa Rönnin silta, joka on vain 4,4 m korkea. Pälkänevedelle siirryttäessä on alitet... tava Kostjav ran 5,3 m korkujnen silta, Hauhon reitillä on neljä siltaa, joiden korkeudet ovat 4,5 m. ..4,7 Ui. Myös näillä osuujtsilla on lukuisia ilmajohtoja, jotka auttavat mitoituskorkeuden

Pienempien alusten rejteillä matalat sillat ja ilmajohdot niinikään estävät nykyisin reitistön yhtenäisen käytön. Ävomoottorjveflerejteil_ä sekä kanoottj ja soutuvenerej.. teillä liikjcjsta estävät myös padot, Tässä suhteessa merkittävimpiä pitk yhtenäisen reitin osiin jakavia esteitä ovat Kokemäenjoen viisi voimalaitospatoa.

Lienee kohtuutonta vaatia reitistöä jakavien olemassa ole vien kijntejden rakenteiden (siliat, padot) muuttamista pelkästä veneilyn tarpeita varten. Mitoitusnojt ja Suunnitelma onkin ymmärrettävä siten, ettei uusia esteitä enää rakennettaisi ja että tavoitteena pidettäisiin vanho- jen esteiden poistamista mikäli rakenteen uusiminen tulee muusta syystä ajankohtaiseki (esimerkiksi sillan suuren— tammen, Kokemäenjoen kanavoiainen), Sen sijaan matalien 117

ilmajohtojen korottaminen ei yleensä aiheuttane niin suuria kustannuksia etteikö sitä voitaisi ainakin tär keimpien kohteiden osalta edellyttää suoritettavaksi. Nykyisten matalien siltojen aiheuttamia vaikeuksia voi taisiin lieventää rakentamalla siltojen yhteyteen purje— veneiden mastojen kaatamista helpottavat laitteet.

Varsinaisten venereittien lisäksi suunnitelmakartassa on esitetty tärkeimmät reitistön käyttökelpoisuutta paranta vat ja “ren.gasmatkan” mahdollistavat maayhteydet. Tärkeim pänä näistä on pidettävä riittävän joustavan ja suurienkin alusten siirtoon soveltuvan siirtoyhteyden järjestämistä Tampereen kannaksen yli. Tässä yhteydessä tulisi perusteel lisesti selvittää myös Pispalan uittotunnelin käyttömahdol— lisuudet. Tärkeänä on pidettävä myös Nokian siirtoyhteyttä

joka liittäisi Liekoveden — Rautaveden — Kuloveden umpi— moottorivenereitit Pyhäjärveen laskevien vesien reitistöi— hin. Avomoottorivenereittejä yhdistävinä siirtoyhteyksinä on suunnitelmassa esitetty yhteydet Wasijarven Ajtolahden pohjasta Vesi järvelle sekä Pälkäneveden Jouttesselältä Kukkialle. Muut merkityt maataipaleet palvelevat lähinnä soutuvene— ja kanoottireittien yhdistäjinit. Tärkeimpinä niistä voidaan pitää yhteyttä Kuhmalahden Pohjasta Vehka— järvelle ja Kihniön Nerkoon järvestä Äurejärvelle sekä Aurejärvestä ehdotetun Seitsemisen kansallispuiston alu eelle Liesjärvelle.

Maayhteyksien tehokas käyttäminen edellyttäisi, että niiden varrella olisi yrittäjä joka hallussaan olevalla kalustolla suorittaisi veneiden ja tavaroiden siirron. Tehtävä sopisi mainiosti sivutoimeksi esimerkiksi jollekin maanviljelijä1— le, jolla olisi kaytettavissa traktori ja veneiden kulje— 118

tukseen sovellettu peräkärry. Suurempien alusten kohdalla tarvittaisiin lisäksi maayhteyden molemmissa päissä veteen— laskuluiska tai nostolaitteet, Melko isoja veneitä voidaan nykyisin siirrellä myös kuorma—autoilla ja niihin kiinteästi asennettujen nosturien avulla. Tällöin autolla on kuitenkin päästävä aivan riittävän syvän veden viereen, mikä on mah dollista käyttämällä hyväksi esimerkiksi nippujen pudotus— laiturei t a.

5.3 SATAMÄSUDNNITEU1Å

Satamasuunnitelma on esitetty yhdessä reitistön kanssa kartalla 7.

Satamien luokittelu ja ohjeellinen palveluvarustus noudat tavat seutusuunnjttelun keskusliiton suositusta (kts. lii— te 1). Kartalla esitetty sataman sijainti on ymmärrettävä suunnitelman luonteen mukaisesti yleispiirteisenä. Siten esimerkiksi Tampereen kaupunkikeskustan kohdalle on merkit ty vain yksi satama, joka on todellisuudessa hajautettuna useampaan eri kohteeseen.

Suunnitelmassa on osoitettu 119:n sataman yleispiirteinen sijainti. Erikseen tarkasteltuna suunnitelmaan sisältyy 77 kotisatamaa, 66 liuoltosatamaa, 42 vierassatamaa ja 17 luonnonsatamaa. Jos viimemainitut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, voidaan todeta, että suurin piirtein puolet eli 52 kappaletta satamista on eri tyyppien yhdistelmiä ja toinen puoli eli 50 puhtaasti yhtä tyyppiä edustavia.

Palveluvarustulcseltaan parhaita eli koti—, huolto— ja vierassatamien yhdistelmiä on eniten, yhteensä 29 kappaletta. 119

Ne sijoittuvat yleensä suurimpien taajamien ja matkailu— keskusten tuntumaan. Koti— ja vierassatamien yhdistelmiä on 2, Pengonpohjassa ja Teiskon kirkolla. Yhdistelmä koti— satama huoltosatama on huomattavasti yleisempi, niitä on 22 kappaletta. Kaikkein harvinaisin on huoltosataman ja vierassataman yhdistelmä, jollaisia on osoitettu vain yksi, Syvingistä.

Puhtaita kotisatamia on 25. huoltosatamia 16 ja vierassata— mia 9.

5.4 KOHDE— JA HÄRRASTUSALUESUUNNITELMA

Veneilyn kohteiden sijoittuminen suunrnteltuihin reitteihin ja satainiin nähden ilmenee kartasta 5. Siihen merkitty koh— teisto vastaa pääpiirteissään perusselvitysvaiheessa koottua kohteistoa. Suunnitteluperusteiden mukaisesti ei varsinaisia uusia kohteita ole esitetty.

Veneurheilun harrastusalueet on esitetty 1:1 000 000 mitta— kaavaisella kartalla 8.

Purjehduksen harjoittelua ja kilpailutoimintaa varten on suunnitelmassa esitetty kolmea köliveneiden purjehdusrataa ja seitsemää pienempää rataa nostoköliveneille. Suuremmat radat sijoittuvat Näsijärvelle, Vanajanselälle ja Keurus— selälle. Muualla ei ole käytettävissä riittävän suuria yhtenäisiä selkävesiä, joten siellä on osoitettu vain nostoköliveneiden purjehduaratoja.

Moottoriveneradat, joita suunnitelmassa on osoitettu neljä kappaletta, on Tamperetta lukuunottamatta sijoitettu pai koille, joilla jo ennestään on harjoitettu moottoriveneiden kilpailutoimintaa. 120

Myöskin soutu— ja melontaradoista osa on jo vakiintuneilla alueilla. Tärkeimpänä kohteena on pidettävä Tampereen Kaukajärveä. Uusia ovat Virtain, Keuruun, Vammalan, Oriveden, Hauhon ja Forssan radat. Kaikkiaan on suunnitelmassa osoi tettu 12 soutu— ja melontarataa.

Kaikki kuusi suunnitelmassa osoitettua vesihiihtorataa perus tuvat alueen nykyiseen harrastustoimintaan.

5.5 SUOJELUSUUNNITELMA

Veneilyn haittavaikutusten ehkäisemisessä on ensiksi lähdet tävä veneili jäin valistamisesta; opetettava heille, miten haittavaikutuksia vähennetään ja perusteltava heille miksi näin on tehtävä. Toiseksi on suoritettava toimenpiteitä, jotka helpottavat haittojen vähentämiseen tähtäävää käyttäy tymistä; esimerkiksi perustamalla riittävän tiheä ja tehokas jätteiden keruujärjestelmä. Vasta kolmanneksi voidaan tarvit taessa käyttää veneilyyn kohdistuvia rajoituksia ja kieltoja; niidenkin tulisi kuitenkin yleensä olla suosituksen luontoi— sia. Ensimmäiseksi mainittu tehtävä ei kuulu tämän suunnitel man puitteisiin, mutta sen sijaan kahden viimeksimainitun toimenpiteen voidaan katsoa kuuluvan tiettyä aluetta koske vaan veneilyn yleissuunnitelmaan.

Eräs tärkeimmistä veneilyn haittavaikutusten ehkäisytoimen— piteistä on vesien ja muun luonnon likaantumisen ja roskaan— tumisen estäminen. Tämä edellyttää asennemuokkauksen ohella ensiksi venekaluston kehittämistä sellaiseksi, että syntyvät jätteet voidaan ottaa talteen ja varastoida jonkin aikaa sekä toiseksi yhtenäisen jätteiden keruujärjestelmän luomista rannoille. Yleissuunnitelmatasolla voidaan todeta, että jätteiden keruujärjestelmän tulee kattaa suunnitelmassa osoi tettu venereitistö kokonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että 72i

*s.

. *4 s .4

** 1

OkEM4ENJoEN VESIsTÖN HÖLIv PURJEHDUSRATA VENEILyN JA VESIMATKA! LUN , NOSTOKÖLIVENEIDEN * MOOTToRIvNRATA VENEURHEILUN HARRAS. TUSALUEET * S0uTuJ4/TAI MELONTARATA 1 :1000000 31 1.1977 KARTTA 8

123

rakennettujen satamien lisäksi jokaisessa veneili jäin ylei sesti kayttamassa kohteessa tulisi olla vahintaan jateastiat erikseen palaville ja palamattomille jätteille sekä käymälä. Satwnilta voidaan lisäksi vaatia, että niissä on tyhennys— astiat jäteöljyille sekä suurempien alusten saniteettijät—

teille *

Muina haittojen vähentärniseen tähtäävää käyttäytymistä hei— pottavina toimenpiteinä voidaan mainita veneilyn ohjaaminen merkitsernällä ja tarvittaessa rakentamallakin häiriytyvät kohteet ohittavia helppokulkuisia reittejä.

Yleissuunjiitelmassa ei ole mielekästä esittää kovin monia alueita tai reitistönosia, joilla veneilyn rajoittaminen suojelutavojttejde saavuttamiseksi tulisi kysymykseen. Näin ensinnäkin sen vuoksi, että kieltojen ja rajoitusten juridiset perusteet ovat epäseivät ja toiseksi koska kiel to— ja rajoitusalueet ovat yleensä alueellisesti niin suppeita, että niiden selvittely on tarkoituksenmukaisinta suorittaa vasta yksityiskohtaisernnian suunnittelun yhtey dessä. Kartassa 9 on kuitenkin esitetty eräitä reitistön— osia, joilla tavanomaisten luonnon— tai muiden suojelu- alueiden lisäksi, olisi syytä harkita suositusluontoisia veneilyrajoituksia.

Ankarimrnat rajoitukset kohdistuvat Project Aqua—vesistöön, Pihlajaveden reittiin, sekä ehdotettuihin kansallispuis— toihin, Seitsemiseen ja Haukkamaahan. Näillä alueilla tar peeton moottoriveneily olisi kiellettyä ja maihinnousu sallittua vain merkityillä paikoilla. Kielto ei siten koskisi esimerkiksi elinkeinonharjoittamiseksi tapahtuvaa veneilyö. eikä viranomaisten virkatehtävien suorittamista. 124

Ranta—alueiden ja muiden vesienkäyttäjien suojelemiseksi on muutamilla kapeilla reitinosilla ehdotettu otettavaksi käyttöön nopeusrajoitus ja osalla sen lisäksi vielä tar peettoman öisen moottoriveneilyn kielto. Tällaisia reitti— osuuksia ovat Parkanoon Kyrösjärvestä johtava reitti, Paarlahti, Ihan, Lempäälä, Valkeakoski, reitti Vanajan— selältä Turenkiin sekä Kokemäenjoki Vainmalasta alaspäin ja Forssa. Iharia, Valkeakoskea ja Kokemäenjokea lukuun ottamatta niissä on myös ehdotettu kiellettäväksi öiseen aikaan moottoriveneillä tapahtuva ajo. Nopeusrajoituicset ja yöveneilykiellot eivät luonnollisestikaan koskisi viranomaisia, jotka suorittavat hälytys— tai muita kii— reefljsiä virkatehtäviä (esimerkiksi palokunta, poliisi, luotsi).

5 6 AMMATTIMAISEN VESIMATKAILULIIKENTEEN SIflJNNITELMA

Ammattimaisen vesimatkailuliikenteen suunnittelu poikkeaa huomattavasti muuta veneilyä palvelevasta suunnittelusta. Näin lähinnä siksi, että ensinmainitussa on enemmän kysy mys ajanmukaisen ja tarkoitukseen soveltuvan kaluston hankkimiseen liittyvien taloudellisten vaikeuksien voitta— misesta kuin reitistön ja esimerkiksi satama— tai kohde— palvelusten kehittämisestä. Tämän vuoksi tässä yhteydessä ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia erillisiä reitistö— ja satamasuunnjtelmja ammattimaiselle matkailuliikenteelle, jonka on katsottu, kaikkein suurimpia aluksia lukuunotta matta, hyötyvän purjevene— ja umpimoottorivenereittien sekä niihin liittyvien satamien ja kohteiden kehittämisestä. Seuraavassa onkin tyydytty lähinnä vain selostamaan järvi— matkailuliikenteen kehittämiseksi muissa yhteyksissä laa— dittuja suunnitelmia. 125

KOXEMÄENJOEN VESISTÖN VENEILyN JAVESIMATKAI LUN Q TARPEETON MOOTTOR(VENE,Ly KtELLETTy EI kO5bE HÄLYTYSTEHTÄVIÄ Et VIRANTOI... SUOSITUKSET VENEfy MI T U STA YÖ TARpEETON MOOITORIVENEI_y YÖLLÄ RAJOITTAMISEKSI 1!ELLETTy 1 1000000 30,1 1977 KARTTA 9

127

Valtioneuvoston marraskuussa 1970 asettama Järvimatkailu— komitea esitti mietinnössään maaliskuussa 1972 Kokemäen— joen vesistöalueen osalta mm. seuraavaa:

Hämeenlinna—Tampere reitille olisi saatava uusi alus päiväliikenteeseen, joka kulkisi reitin edes takaisin kerran päivässä. Myöhemmin tulisi hankkia toinen alus lisää, jolloin lähtö olisi molemmista päistä kahdesti päivässä.

vanha kalusto sijoitettaisiin vesialueen lyhyem— mille reiteille.

myöhemmin hankittaisiin lisäksi yksi risteily— alus.

Tampere—Virrat reitille olisi hankittava päivä— alus, joka tekisi matkan kerran päivässä edes takaisin.

vaihtoehtojsena ratkaisuna tälle reitille olisi risteilyalus.

nykyinen kalusto sijoitettaisiin reitin pohjois— päähän kiertoajelu—, majoitus— ja ravintola— tarkoituksiin.

Komitean työtä jatkamaan nimitti kauppa— ja teollisuus— ministeriö kesäkuussa 1973 Järvimatkailutoimikunta 1973:n, joka jätti tämän matkailualan toiminnan turvaamista, tai’— vittavia valtion tukitoimenpiteitä ja sisävesiliikenteen alusty,rppejä käsittelevän mietintönsä huhtikuussa 1974.

Toimikunta jakoi sisävesien matkailureitit kahteen luokkaan, sekä Hämeenlinna—Tampere että Tampere—Virrat reitti luoki— teltiin ensisijaisten ryhmään. Toimikunnan lopullisissa ehdo— tuksissa todetaan mm. että, ensimmäisessä vaiheessa olisi Hopealinjalle saatava 300 matkustajan päiväalus, jolloin yksi nykyisistä aluksista voitaisiin siirtää Tampere—Virrat reitille. Tämän uuden aluksen pituus olisi mietinnön mi.ikaan 128

noin m, leveys 7,3 m, syväys 1,8 m, korkeus mastot ym. kaadettuina noin 6 m ja nopeus 11 solmua. Ravintolapaikkoja aluksessa olisi 76 hengelle ja kahvilapaikkoja 92, sekä miehistöä keittiöhenkilökunta mukaan lukien 15 henkeä. Laivayhtiöiden organisaatiosta ja rahoitustavasta toimi— kunnalla oli vaihtoehtoisia esityksiä, jotka kaikki edel lyttivät valtion nykyistä suurempaa osallistumista.

Sekä Järvimatkailukomitea että Järvimatkailutoimikunta 1973 ovat käsitelleet mietinnössään lähinnä reittiliikennettä ja pitkiä risteilyjä tärkeimmillä vesistöalueilla. Viime vuosien kehitys on kuitenkin osoittanut, että lyhyehköjen ohjelmallisten laivaristeilyjen osuus tulee kasvamaan. Kehitystä on vienyt tähän suuntaan lähinnä se seikka, että suurin osa matkaili joista liikkuu omilla autoilla, jolloin paluuta laivamatkan alkupisteeseen pidetään tarpeellisena. Paluu voi tietysti tapahtua myös bussikuljetuksena. Toisena syynä voidaan pitää matkailijoihindcin tarttunutta kiireistä elämänrytmiä; halutaan nähdä mahdollisimman paljon mahdolli simman lyhyessä ajassa. Tällöin ei ole olevinaan aikaa istua kokonaista päivää hitaasti kulkevassa laivassa. Tässä suh teessa voidaan ilmeisesti kuitenkin odottaa myös vasta— reaktiota; aletaan arvostaa nimenomaan vanhaa kiireetöntä laivaromantiikkaa.

Pienempimuotoinen risteilyliikenne voi kehittyä nopeastikin kaupunkien lisäksi myös muiden taajamien lähivesillä. Liik keelle lähtöön tarvitaan ehkä vain asiasta innostunut yrit täjä. Vaatimukset satamien ja väylien suhteen ovat vähäi semmät kuin suurilla aluksilla, joten luontaisia edellytyk siä on huomattavasti useammassa paikassa. Uudet ja kasvavat matkailukeskiikset vesistöjen rannoilla lisäävät vesibussien ja —taksien asiakasmääriä. Niiden yhteydessä järvimatkoja 129

on helpompi myydä etukäteen esimerkiksi ns, pakettimatkoi— hin sidottuina. Kuntakeskusten ja matkailukeskusten vene— satamia suunniteltaessa olisi otettava huomioon myös täl laisen vesimatkailun tarpeet, vaikka suurempia aluksia ei ehkä koskaan alueelle tulisikaan. Suunnitelmassa osoi— tetut purje— ja umpimoottorivenereitit soveltuvat hyvin myös vesibussien ja —taksien käyttöön.

Äjateltaessa laivamatkailuliikenteen tarpeita palvelevia konkreettisia suunnittelukohteita Kokemäenjoen vesistö— alueella joudutaan toteamaan, että suurempia lähitulevai suudessa toteutettavia uusia reittimahdollisuuksia ei juuri ole. Ainoat mahdolliset kohteet, jotka ansaitsevat tulla mainituksi ovat yhteys Tampereelta Ellivuoreen ja ns. Iharin reitti, joka yhdistäisi Längelmäveden ja Pälkäneveden. Edellinen hanke tulisi kysymykseen ainoas taan kanavoitaessa Kokemäenjoki kokonaan yhteydeksi mereen, tällöin syntyisi todennäköisesti matkailuliikennettä maj— nitulle osuudelle. Jälkimmäinen reitti, joka ei tosin liene taloudellisesti toteutettavissa suuremmille aliiksil— le, palvelisi lähinnä Vehoniemen matkailukeskusta tukevana rengasristeilyn mahdollistavana yhteytenä.

Yksityisiä matkailuliikennettä palvelevia satamanrakennus— kohteita on vaikea osoittaa. Pääperiaatteena on pidettävä, että veden äärellä olevien matkailukeskusten ja —kohteiden yhteyteen tulisi rakentaa laiturit, jotka mahdollistavat niiden mukaan oton risteilyohjelmiin. Investointien järke vän suuntaamisen turvaamiseksi tulisi myös tutkia parhail laan toteutettavan nippujen pudotuspaikkaverkost on ja laiva— liikenteen satamien yhteisiä toteuttaxnismahdollisuuksia. 130

Erityisenä laivaristeilyliikenteen keskuspaikkana tulisi kysymykseen lähinnä Sääksmäen Viidermumero, josta on mahdollista suunnata mielenkiintoisia ohjelmallisia ris— teilyjä useille eri tahoille (esimerkiksi Hämeenlinna, Tampere, Valkeakoski—KangasalaPälkäne), Sillä on myöskin jo valmiina ainakin aluksi riittävät majoitus— ja ravitse— muspalvelut sekä erittäin hyvät maaliikenneyhteydet.

6.TOTEUTTAMISTAHKASTELU

6.1 YLEISTÄ

Käsillä oleva veneilysuunnitelma on luonteeltaan yleis— suunnitelma, minkä takia ei ole mielekästä laatia tarkkoja toteuttamisohjelmia ja kustannusarvioita, vaan on pidettä vä tarkoituksenmukajsempana pitäytyä periaatteellisessa ja verraten karkeassa toteuttamistarkastelussa. Tämän vuok si seuraavassa tyydytäänkin tarkastelemaan suunnitelman eri osien vaatimia toteuttamistoimenpiteitä, niiden jär jestystä sekä vastuukysymyksiä,

6.2 REITISTÖN TOTEUTTAMINEN

Suunnitellun reitistön toteuttamiseen tähtäävistä toimen piteistä ensimmäisenä on reittikohtaisten toteuttamissuun— nitelmien laatiminen. Toteuttamissuunnitelma selvittää reitin yksityiskohtaisen sijoittelun sekä tarpeelliset rakentamis— ja merkitsemistoimenpiteet maastossa, Samalla laaditaan myös kustannusarvio hankkeen toteuttamisesta. 131

Reittikohtaiset toteuttamissuunnitelmat koskettavat yleen— sä samanaikaisesti useita kuntia, varsin laajaa käyttäjä— joukkoa sekä lisäksi mm, monia matkailuyrityksiä. Suunni telmien laatiminen ja toteuttaminen ei liene siten ilman valtion huomattavaa rahoitustukea useinkaan mahdollistaa Yksityiskohtaisen suunnittelun tulisikin tapahtua lähinnä tie— ja vesirakennushallituksen ja vesihallituksen toimes ta Suunnittelun tulisi tapahtua kohteesta riippuen yhteis toiminnassa merenkulk-uhallituksen, veneily— ja matkailu alan järjestöjen sekä kuntien kanssa.

Edellä mainittujen työvirastojen kesken lienee suunnittelu ja reittien kunnostamisen edellyttämät rakennustyöt on tarkoi tuksenmukaista jakaa siten, että tie— ja vesirakennushallitus huolehtii sellaisista venereiteista ja —vayl;sta, joiden kunnostaminen samalla palvelee laivaliikennettä ja uittoa, Vesihallituksen tehtävänä olisi huolehtia sellaisista rei— teistä, joiden kunnostarninen palvelee huomattavassa määrin myos muita vesien kayttomuotoja ja vesiensuojelua tai joilla on merkitysta ensisijaisesti vesien virkistyskayttoon liit— tyvan veneilyn edistamisessa

Reittikohtaiseen suunnitteluun tulisi sisältyä myös ehdotus reittien merkitsemisestä maastoon ja merikartoille, Merkitse— misestä vastaisivat lähinnä merenkulkuhallitus ja tie— ja vesirakennushallitus, Merikarttojen lisäksi tulisi pyrkiä kehittämään erityistä veneilijöiden käyttöön soveltuvaa kart taa, johon sisaltyisi tietoja paitsi reiteista myos erilai sista palvelupisteis-tä ja veneilyn kohteista, Tällainen kart ta tulisi pyrkiä laatimaan koko vesistöaluetta koskevaksi,

Yleisenä periaatteena reittien toteuttamisen kiireellisyys— järjestystä harkittaessa tulisi pitää siitä, että veneily— ja vesimatkailumahdollisuuksia kehitetään ensisijaisesti jo 132

käytössä olevien luontaisten reittien käyttökelpoisuutta parantamalla, Suuria kustannuksia vaativat hankkeet eri päävesistöjen yhdistämiseksi tai vesistön yhdistämiseksi mereen eivät liene ainakaan lähivuosina taloudellisesti perusteltavissa, Sen sijaan eräillä veneilytoimintojen painopistealueilla sijaitsevat veneyhteyksien kehittämis— hankkeet tulisi pyrkiä ottamaan mahdollisimman pian yksi— tyiskohtaisemman suunnittelun kohteiksi. Tärkeimpinä koh teina tulisi tällöin huomioida ainakin Tampereen kannaksen yhteyksien parantaminen ja jo alustavasti suunnitellun Iharin reitin toteuttaminen.

Edellä esitetyn lisäksi tulisi veneilyreittejä kehitettä— essä pyrkiä turvaamaan mahdollisuudet monipuolisen veneilyn harrastainiseen. Tämä merkitsee sitä, että alueella tulisi olla riittävät mahdollisuudet purje— ja moottoriveneilyyn, vesiurheiluun sekä soutuveneillä ja kanooteilla tapahtuvaan liikkumiseen järvi— ja jokireiteillä. Viimeksi mainittujen joki— ja koskireittien osalta tulisi aluksi pyrkiä suunnit telemaan ja toteuttamaan koetarkoituksessa 1 2 reittiä koko vesistön alueelta. Niiden käytöstä saatavien kokemus ten pohjalta tulisi arvioida muiden reittien kiireellisyys ja toteuttamisjärjestys,

6.3 SATAMIEN TOTEUTTAMINEN

Suunnitellun satamaverkoston rakentamiseksi on ensinnä käyn— nistettävä toteuttamiseen tähtäävä suunnittelu. Tämä tar koittaa sekä satamien sijoituspaikkojen selvittämistä, että niiden rakentamissuunnitelmien laatimista. Sijoitussuunni— telman laatiminen tapahtunee parhaiten seutu— ja yleiskaa— voituksen yhteydessä ja siis kuntien ja kuntainliittojen toimesta ja varoin. 133

Rakentamissuunnittelu sopii parhaiten hankkeen toteuttajan tehtäväksi. Hankkeen toteuttaminen taas käsittää sataman rakenteiden lisäksi myös palveluvarustuksen aikaansaamisen, ja nama tehtavat on usein paikallaan jakaa eri yhteisoille Näin voidaan satamien toteuttamisvastuu sekä suunnittelun, että rakentamisen osalta esittää seuraavan taulukon muodossa.

To teut t aj a tiRakenteetPalveluvarustus

Kotisatamat kunta, (seurat) kunta, seurat, yritykset Huoltosatamat yritykset, seu— yritykset, seurat, rat, kunta (kunta) Vierassatamat yritykset, seu— yritykset, seurat, rat, kunta (kunta) Luonnonsatamat seurat, valtio, seurat, valtio, kunta kunta

Yllä esitetty taulukko. on ymmärrettävä niin, että rakentei den osalta päävastuu on kotisatamissa kunnalla, huolto— ja vierassatamissa matka;lu- tai muilla yrityksilla ja luonnon— satamissa seuroilla ja jarjestoilla Palveluvarustuksen osal ta päävastuullisen nimeäminen ei ole niin mutkatonta, mutta voitaneen katsoa, että kotisatamissa sitä ovat kunnan lisäksi veneilijät itse eli veneilyseurat, huolto— ja vierassatamissa ao. rakentaja eli yleisimmin jokin yritys ja luonnonsatamissa seurat, Kunnan vastuu palveluvarustuksesta rajoittuisi nor maalisti vain sataman tarvitseman kunnallistekniikan sekä energia— ja jätehuollon järjestämiseen.

Satamien toteutuksen ajoittumisesta voidaan yleissuunnitelma— tasolla antaa vain karkeita suuntaviivoja Tama tarkoittaa lähinnä periaatteita satamien toteuttamisen kiireellisyys— järjestyksen määrittämiseksi. Tällöin voidaan tarkastella asiaa joko eri alueiden tai eri satamatyyppien kannalta. 134

Harkittaessa satamien toteuttamisen ajoitusta alueperiaatteen pohjalta todetaan, että kiireellisimpänä alueena on ilmei sesti pidettävä Tampereen yläpuolista aluetta so. Näsijärven ja Iso-Tarjanneveden veneilyalueita, mikä johtuu siitä, että veneilyharrastus on näillä alueilla voimakasta ja luontaiset edellytykset parhaita. Tampereen ja Virtain vä lillä tulisi saada satajnaverkoston runko toteutetuksi pää asiassa vuoteen 1985 mennessä.

Näsi järven ja Iso—Tarjanneveden jälkeen on alueperiaatteen mukaisesti pidettävä kiireellisimpänä veneilyalueita 5, 6 ja 7 eli Pyhäjärven, Vanajaveden ja Iso—Längelmäveden alueita. Muut alueet sijoittuisivat kolmanteen ryhmään eli vähiten kiireellisten alueiden joukkoon, niidenkin osalta tulisi kui tenkin pyrkiä satamaverkoston rungon toteuttamiseen vuoteen 2000 mennessä.

Eri satainatyyppien toteuttamisen ajoitusta tarkasteltaessa voidaan yleisenä periaatteena esittää seuraava kiireelli— syys järjestys:

1. Luonnonsatamat ja suo jasatamat 2. Kotisatamat 3. Huoltosatamat 4. Vierassatamat

Luonnon/suo jasatamien kiireellisyyttä voidaan perustella sillä, että niihin soveliaat kohteet ovat vaarassa joutua muihin käyttötarkoituksiin otetuiksi. Erityisenä uhkana on pidettävä kesäasutusta, joka tunnetusti pyrkii leviä— mään kauneimmille ja viihtyisimmille rannoille. Lisäksi luonnonsatamahankkejden aikaista toteuttamista puoltaa se, että niiden perustaminen ei vaadi kovin suuria inves toint e j a. 135

Kotisatamapaikkojen tarve ja toteuttamisen kiireellisyys on ilmeinen kaikissa taajamissa, sillä monissa tapauksissa veneilyharrastuksen suoranaisena esteenä on kelvollisten säilytyspaikkojen puute. Satamien keskinäistä kiireelli— syyttä voidaan arvostella vertailemalla alueen venekantaa ja asukaslukua olemassa oleviin satamapaikkoihin. Mitä suuremmaksi em, suhdeluvut muodostuvat, sitä kiireellisem— pänä on kyseisen kotisataman toteuttamista pidettävä. Koti— satamien toteuttamisen ajoittaminen tulisi hoitaa siten, että tavoitteeksi otettu venepaikkakapasiteetti saavutettai— sun vuoteen 2000 mennessä.

Huolto— ja vierassatamien toteuttamista ei voida pitää niin kiireellisenä kuin kotisatamien rakentamista, sillä niiden puute rajoittaa ainoastaan veneilymatkojen pituutta, ei veneilyä sinänsä. Lisäksi on todettava, että varsinkin vie— rassatamien toteuttaminen vaatii huomattavia investointeja. Huolto— ja vierassataniien tavoitteellinen kapasiteetti olisi pyrittävä saavuttamaan vuoteen 2000 mennessä.

Veneilysatamien rakentamiskustannukset riippuvat merkittä västi paikallisista olosuhteista ja valittavasta laituri— ratkaisusta. Satamarakenteiden kustannukset vaihtelevat tyypistä riippuen välillä 1.000 —3.000 mk/m (Satamatekni— nen Oy, 1977). Yhtä venepaikkaa kohti kustannukset ovat suurehkossa satamassa keskimäärin noin 5.000 mk, mihin määrään eivät vielä sisälly huoltorakennuksista ym. eri— tyispalveluksista aiheutuvat kustannukset. Laituripaikka on tällöin arvioitu olevan noin 70 prosentilla kaikista satamassa säilytettävistä veneistä. Satamien ylläpitokuS tannulcset vaihtelevat venepaikkaa kohti välillä 100 — 300 mk/v. 136

Veneilysatamat on mahdollista rakentaa vaiheittain Kuitenkin on tärkeätä varata ajoissa riittävän suuri ja tarkoitukseen hyvin sopiva rantaalue ottaen huomioon satamarakentamisen tarpeet myös pitemmällä tähtäyksellä. Alueen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi räkentamiskustannuksjin,

6.4 VENEILYN KOHTEIDEN JA VENEURHEILUN HARRASTUSALUEIDEN TOTEUTTAMI NEN

Kuten aikaisemmin on todettu, ovat veneilyn kohteet lähes poikkeuksetta samoja kuin muunkin matkailun, retkeilyn ja harrastustoiminnankohteet, joten niiden toteuttamiskysymyk sun ei tässä puututa, vaan seuraavassa tarkastellaan vene urheilun harrastusalueiden toteuttamista

Veneurheilun harrastusalueidenkin toteuttaznissuunnittelu voidaan jakaa kahteen vaiheeseen: harrastusalueiden sijoi tuspaikan selvittämiseen ja rakentamissuunnitelmien laati— miseen, Ensimmäinen vaihe on parasta suorittaa muun alueiden käytön suunnittelun yhteydessä. Tällöin sijaintipaikan sel— vittämisen on katsottava kuuluvan lähinnä seutu ja yleis— kaavoitukseen, siis kunnille ja kuntainliitolle, Toinen vaihe sekä varsinainen rakentaminen taas lankeavat luonnol- lisimmin veneurheiluseuroifle itselleen, joskin valtion ja kuntien taloudellinen tuki on varmasti useimmiten pai kallaan

Veneurheilualueiden toteuttamisjärjestystä harkittaessa on ennen muuta tarkasteltava kunkin kohteen tulevaa käyttö— astetta. Tällöin on kuitenkin pidettävä erityisesti mielessä, että harrastusmahdollisuuksien parantaminen lisää yleensä harrastajien joukkoa huomattavastie Moottoriveneratojen tai vesihiihtoalueiden järjestäminen saattaa kuitenkin osoittau— 137

tua muita kiireisemmäksi tehtäväksi silloin, kun järjestä—

mätön toiminta tuottaa häiriötä rannalla olijoille Ojj muille vesialueen käyttäjille.

6.5 $UOJELUTOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN

Veneilyn haittojen ehkäisemiseen tähtäävä toiminta jaettiin edellä kohdassa 5.5 olevassa tärkeysjärjestyksessä seuraa vasti: 1, veneilijäin asennekasvatus, 2, haitattoman käyt täytymisen helpottaminen, 3. ohjeet, rajoitukset ja kiellot.

Kiireellisimpänä tehtävänä pidettävästä asennekasvatuksesta vastuu kuuluu yhteiskunnalle yleensä, mutta veneilyseuroille erityisesti. Yleistä asennekasvatusta voidaan antaa kouluis sa ja julkisissa tiedotusvälineissä. Veneilyseuroilla on käytettävissään monia mahdollisuuksia: erilaiset kurssit ja tilaisuudet, filmiesitykset, esitelmät, jäsenlehdet ja alan kirjallisuus jne.

Haitattoman käyttäytymisen helpottamiseen pyritään juuri eriasteisella veneilyn suunnittelulla, joten siltä osin vastuu— ja kiireellisyyskysymyksiä on käsitelty edellä.

Ohjeiden, rajoitusten ja kielto jen antamisesta voi niiden virallisuus— ja ehdottomuusasteesta riippuen päättää moni yhteisö. Reitistön käyttöön liittyviä ohjeita voidaan par haiten antaa laadittavissa reittiselostuksissa, joiden teon katsottiin edellä sopivan veneilyseuroille. Ohjeita ja rajoi tuksia voivat antaa myös reittien rakentamisesta, merkitse— misestä ja kunnossapidosta vastaavat viranomaiset. Luonnolli sesti myös vesi— ja ranta—alueiden omistajat sekä satamien, kohde— ja harrastusalueiden ylläpitäjät voivat kukin alueel laan antaa suojeluun tähtääviä ohjeita ja rajoituksia. Laa jemman yhtenäisen vesialueen tai pitemmän reitinosan käsit— 138

tävistä rajoitiasista ja kielloista (esimeritiksi nopeus.. rajoitu1et) päättää kuitenkin viimekädessä ao. läänin hallitus.

Ohjeiden, rajoitusten ja kieltojen osalta on yleisesti ottaen todettava, että asiaa koskevan lainsäädännjjn kehittänistä on pidettävä tärkeänä, koska kaikkia vesien käyttöön liittyviä arvoja ei ilmeisestikua voida vapaa.. ehtoisuuteen perustuvin keinoin täysin suojata.

EOPmLKÄ 1 39

TAULUKKO 1

MllV1ATTIMAI SEEN MATKUSTAJALIIKENTEESEEN KÄYTETTY LAIVAKÄLUSTO VESISTÖÄLUEITTAIN KESÄLLÄ 1974

Aikataulun Vesistöalue mukaista ja aluksen Pituus Matkustaja— Ravin— Hytti— reitti— tt ä

Pyhäjärven, Vanajaveden ja Iso—Längelmä.veden alueet

M/S Aulanko 26 185 ÷ + M/S Intti 23 99 ÷ M/S Roine 24 121 + + M/S Tainpe 30 240 + + M/S Teemu) 20 99 ÷ — Ws Väinä möinen 20 50

Näsijärven ja Iso—Tarjanneveden alueet

M/S Krinuola 22 99 ÷ 3/3 Länsi—

Teisko) 24 130 — — M/S Näsi iii 14 40 — — + 3/3 Pohjola 30 113 + 22 + M/S Pyynikki 18 61 ± — ÷ 3/3 Tarjaime 30 132 ÷ 21 +

1) Ei liikenteessä korjausten vuoksi 2) Rakenteilla, ei vielä liikenteessä

Haas !!auho

7aalaiskunnat:

Hattula

Alas

4) Ktnrtoksista

Parkano

Yl.tcensä Virra;’

Huitinen

3) To;Jala

Koi Harlavalta Kaunalat: Nnttä

Hizoeniiflna Kunta

:::ia’ PDT1

Val:osd Tunoere

vurala3) Kauoun4t: JA

Ikaalinen Forssa KUNTIEN

Loiraa

TAULUXXO

tersä

Virroille

Kurkku

Suoriieii Teisko

Sksku

}SMmEN

järvi

turo

IL.!0ITTAI1AN

kuuluu

on Tanperetta

Tyrvä

uuiuu

1075

2999

5438

2034

1095

694

340

755

259

mökkejK

566 790

587 640 7C2

Kesmökkej MRÄN

keskus

Tilasto—

103 Kesä

31.12.70

474 159

148

laskettu

johtuen

Nokiaan

kuuluvat Valkeakoskeen

VENEKANTA—ARVION

PERUSTEELLA

20 20

vuoden

Arvioitu

kasvu-%

16 12 12

16 12 12 31.12.70 S}CL

16 16 12

12 31.12.74

Vanmalaan

Pohjasl&iden

1970

1073

1290

3709 mtikkej

6218 Arvio

2359 Kesä—

1226 31.12.74

408

lukuja

404

966

819

657 657

107

814

KORJÄUS

916

531

154

178

luvuista

250

170 TVH:n —

— 10 — —

— 35

—

Purj

10 15 TVH

1970

muutettu:

eveneet

mökki

venekan—

112

nasta

Arvio

kesä—

VENELAS

186

31.12.74

29 20

1 5

ei 416

250 NTIA1

— 40 — —

—

14 arvio

—

Kuiman

tama

10 21 ilmoit—

60 50

vast.

vast,

ent.

(1970)

103 426

250

30 20

Kor

10 arvio

25 50

31 60

jattu

31.12

1974

1518 4815

2300 1500

—

100 100

Moottoriveneet

460

300

368 300 —

TVH

250

350 200

140

1970

15 75

1558

2613

451

542

171

406

mökkien

276 venekan—

276 nasta Arvio

170 515

344 kesä—

991 223

385

342

31.12.74

28 75

13 65

1046

ei 4847

ei 2300

‘

380

530

303 700

arvio Kunnan

tema ilmoit—

900

335

385 105

120

vast.

ent.

2095

6445 2300 2300

500

400

450

200

530

630 400

700 Kor—

150 arvio

100 250

jat—

1974

385 105

31,12

2151

3605

1368

748

237

622

mökki

560

234

Arvio

475 711

381 531

472 nasta venekan—

381

kesä—

Soutuveneet

308

103

23 19

•

12.74

2200

3067 ei 7920

1200

2800

1900

1750

arvio

650

230 317 650 Kuirnan

tama

960 220 ilinoit—

200

vast.

ent.

1000

1500

4030

8100

1200

2800

1900

1750

200

400

800

250

650

650 Kor—

220 arvio

960 tu

31.12 j

300

1974

150

20 at—

185

312

118

rnökkien

20 venekan—

41 maata Arvio Kanootit

33 kesä—

33 61

31.12.74

ei 126

— — 0 — — — — — —

— —

— — Kunnan

arvio tama

ilmoit—

vast.

180

307

120

50 40 ror

45 40

50 arvio

30 30 tu

31.12. jat—

1974

10 10

2 3 2 5 5 5 5 5

5 0 5 2

2 0 5 0

15 10 jat— 31.12. 15 1974 20 10 15 30 30 tu arvio 40 80 40 40

Kor— 50 10 30 20 15 15 40 15 40 45 50

60 10

25 50 20

vast,

vast. vast.

ilmoit— tama arvio 27 — — —

Kunnan — — — — — — — — — — — — — — — » — — — — — — — — — — — — — — — —

ei ei

5 4 5 8

.7 9

9 3 7

2 2 2

31.12.74 19 11 19 17 kesä.- 23 33 10 43 43 35 Kanootit 43 nasta 60 Arvio venekan— mökkie 35 21 45 19 12 18 44 52 60 16

66 13 28

49 26

103

60 25 40

20 40 35

1974 31.12 120 150 jat— 195 900 220 150 tu 680 arvio 200 600 240 Kor— 500 900 400 400 400 200 800 700 350 600 150

200 500 220 420

540 400

1000 1100

1100

1300

1200 1000

enit,2000

vast,

vast. vast.

120

680 195 165 ijisoit— 300 taloa 900 220 595 Kuiman arvio 700 237 400 200

525 165

570 150 500 150

550

700 220 420 850 700 450 540

1400 ei ei

ei 1400 2000 ei 1870 ei 1200

1100

60 12

45 55 97 79 33 84 17

31.12,74 79 Soutuveneet 103 128 198 kesä— 272 118 495 109 494 502 Arvio 222 nasta 223 387 mökkien venekaii— 697

400 517 245 512 139 400 601 226 699

186 211 323 147 564

296 763

1190

0 0 5

30 50

30 25 50

30 40

80 60 15

31.12 1974 160 jat— 150 tu 125 300 200 Kor- arvio 200 200 500 400 260 600 500 400 100 145

400 480 500 650 100 400

600 300 100

200

enit,1300 5

vast,

vast. vast.

15 13

20 83 85 55

75 60 35

62 90 50 15 93

160 ilmoit— tama 343 123 arvio 300 Kunnan 200

260 545 600 170 600 145 —

480 280 650 601 —

— 140 706

ei ei

33 44 61 57 93 40 71 13 16 75 85 24 14 79 58

15 70

197 358 31.12.74 358 160 144 363 162

venekan— 862 kesä— 280 Arvio nasta 178 ftökkien 375 290 504

371 163 290 153 101 135 436 506 408 106

552 234 215

5 2 5 1

30 15

30 10 20 10

76 90

20 35 40

10 25 20 50 20 25

1970

100 180 130 150 150 TVH 150 200

Moottoriveneet — — 200 102 —

700 320 430 — —

200

1000

5 2 0 5 5 5

2 5 0 0

5 5 2 5

5 5

1974 31.12

jattu 15

arvio 50 15 Kor— 25 —5 10 20 10 20 10

— 20 30

15 10 20

ent,

vast. vast,

vast. vast.

3 3

7 2 3

5 2

1 2 5 3

9 6

ilmoit— Kunnan 10 tama arvio 24 10 20 — 10 —

30 — — — —

3 3

2 4 4 5 5 6 6 7

7 5

31.12.74 14 62 11 26 10 kesä— 26 12 26 Arvio venekan— nasta 20 21 36 13 mökkien 27 12

27 21 31 36 11 10

29 39 17 15

5 2 5 1 2 4 3

1 1

1970

10 15 TVH Purjeveneet 10 10 10 — — — — — — — — 10 — — — — — — —

95 20 78

56 34 3$ 30

31,12.74

136

104 Arvio 168 145 178 Kesä— 382 385 852 469 $65 853 342 667 187 mökkejä 221 690 203 137 690

883 892 389 364 423 321 240 972 167

557 253

511

1201 2052

1037

1205

1315

SICt 18 31.l2.70. 18 32 kasva4 20 20 20 23 20 Arvioitu 20 20 22 20 56 20 20 20 28 21 20 26 20 10 28 20 20 27 20 20 20 29 28

20 20 30 23 20 17 31

12 20 20

17 65

87 19

25 47 28

31,12.70

391 keskus 115 184 Tilasta— 693 121 148 Kesi- 136 168 245 156 711

Zesm5kkejä 292 267 mkkej. 721

529 575 114 203 328 539 364 702

810 303 143

920 200

748 245

211 497

426

1739

1001

1096

rnlk.

Hi,

umppi1a

Jokioinen Höneenityrö Juuajoki Janakkala Jnijrvi Kaivla Kangasala Keur Kiikoinen Kihniö Koski Keikyö. Kiikka Khna1ahti Lariti Kuliaa KylnUoski Lempiälä Kuru Kärkölä Linaan Lngelmöki Lucpioinen Kuorevesi loppi

Crivosi°’ :;akbla Meil:iä ult;a Metsnaa Mouhijörvi PJkine Sahalati Prkkala Sucderiiierni Punkalaidun Renko Huovesi Tamnela Tottijärvi luulos

Ulvila Urjala

Yhteensä Ytöjä

Viipoula

6) Vesila.ti

Ahtäri Vilakala,

Vijala

Vanpula

Kuntarnuutoksista

c’J

löjörvi

Viippulan ETäjärvi

‘

kuuluu

lukuihin

22520

1106

mökkej

421

Kesä—

440 keskus

601

Tilasto— Kesäinökkejä

329

31.

46 79

vuoden

12.70

Oriveteen

1970

lisätty

20 Arvioitu

kasvu—%

30 SKl

39 31.12.70—

31.12.74

lukuja

27439

1261

mökkejä

Kesä—

505 405

835 Arvio

572

31.12.74

101

Polijaslahden

muutettu

31 10 — — —

— —

Purjeveneet

TVH

1974

826

luvuista,

m5kkien

venekan— Arvio

nasta

kesä—

38 25

15 12 31.12.74

ei vt.5) .. —

—

220

arvio Kunnan

ilmoit—

tana

vast,

vast.

505

Kor—

arvio

10 jattu

1974

31,12

Moottoriveneet

794

250

TVH

200

1970

11527

mkkien

kesä—

noista Arvio

veneken—

530 240

212

31.12.74

170

351

6754

tarna

arvio Kunnan

500

285 ilinoit—

170

100 110

vast.

12745

800

arvio

Kor—

300 tu

300

jat—

350

100 110 1974

5914

mökkien

731

293 noista venekan» Arvio

484 kesä—

235 Soutuveneet

332

31,12.74

27795

1500

1315 eivast,

Kunnan

570 870

arvio

210 tama

600

ilmoit—

vast.

29880

1300

700

900 Kor—

arvio

210 tu

900

600

jat—

31.12

1974

374

mökkien

Kanootit

Arvio

venekan—

29 42 nasta kesä—

25 20

63 31.12.74

ei ei — — —

— —

Kunnan

85 —

arvio tarna

ilmoi

vast.

t—

1170

Kor

55 40

20 arvio

1974

15 31.12

0 at— 5 — 100 100 100 100 100 100 100 100 100

100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

yhteensä

55 75

270 63Q 620

580 460 790

235

1.436

5.210 4.570

1.480 2.515 1.245 1.730

1.485

6.410 2.090 1.145

5.050

Aluksia kpl

15.275

nollaksi,

2 8 0

5 1 2 3 1 1

6 0 2 2 2 1

0 2 2 0 0 0

arvoista.)

alaspäin

5 5

0 5

5 —

—

60 10 25 10 20 30 30 25

35 40

purjeveneet kpl______250

425

105

9 0

39 40 62 44 50

28 28 13 42 30 43 43 26 33 44 26 18 27 24

pyristetty

519

2027

20 on

105

385 250

700 400 150 100

530 630 200 450

400 500 pyöristämättömistä

200

2.300 2.300

6.445

2.095 1.125 se

Yhteensä

kpl .

1—2

laskettu

4 0 3

2 1

3 0 9 0 2 5 7 5

3 0 4 0 0 2

19 16

16 29

ollessa

0 0

50 40 10 10

30 30

90 50

100

700 130

300

145

1.530

2.495

Umpimoottoriv. kpl

numeron

9 9 0

i9 15 35 20 24 58 % 26 25 12 26 30 34 37 27 40 24 21

28 16

24 20

Prosenttiluvut

5 Moottoriveneet

20 90

150

360

360 770 650 140 170

500 500

360

350 180 viimeisen 425

980

1.600

3.950

1.795

Avomoottoriv.

kpl

että

nollaksi,

55 47 35 54 % 74 42 69 53 67 54 60 52 69 69 82 54 69 63

67 91 72 85 95 79

siten,

30 50

50 40

150 300

220 960

800 400 650 250 650

200

900

yltspäin

.200

1.900 1.750

2.800

8.100

1.000 4,030 1.500

3.690

9 Soutuveneet

kpl

1 4 5

3 8 % 2 3 7 2 2 1 4 3 4 2 3 4 3 3

0 4 4 5 6 3

0 5 5

0 0

40 45 30

40 30 20 50

15 50 50 40

120

pyöristettyjä sekä

180

305

155

31.12.1974

Kanootit kpl

ovat

5:kai

arvot

KUNNITTAIN

pyriatetty

abaoluutiset 3a

VENEKALUSTO 2

3—7

Forssa TAUlUKKO ARVIOITU numerot Loinaa Häneenlinna Mänttä Kunta Pori Tampere

Valkeakoski Yhteensä

Vaoaia Kaopalat Harjavalta Huttunen

Ikaalinen Parkano Kokenäki

Yhteensä Toijala Virrat Alastaro Nokia Maalaiskunnat Hattula Haho Hmppila (Taulukon Siirto Hausjär;i Häneenkyrö ______

J0nta Kanootjt Soutuveneet Moottorjveneet Pur3eveneet kpl % kpl % Avomoottorjy, Umpinoottorjv, Yhteensä Aluksia yhteensä kpl % kpl kpl kpl kpl Siirto 155 3690 980 145 1.125 80 5.050 Janalckala 40 3 1.000 82 175 14 1 5 180 15 — 0 1.220 100 Jokioinen 5 8 60 92 0 0 0 0 — 0 0 65 100 Jiupaoki 5 2 220 80 45 16 Jänijäxvj 5 2 50 18 0 275 100 5 2 120 43 145 2 53 5 150 55 — 0 275 100 Kalvola 20 2 680 74 180 20 20 2 200 22 15 2 915 100 Kan&asala 80 2 2,000 58 1,215 35 135 4 1,350 39 50 1 3,48o 100 Keikyä 0 0 25 83 5 17 0 0 5 17 0 0 30 100 Keuruu 40 2.800 63 3 360 29 40 3 400 32 25 2 1,265 100 Kiliniö 15 2 500 69 190 27 10 1 200 23 5 1 720 100 Kiikka 2 5 195 85 30 13 0 0 30 13 0 230 100 Kiikoinen 5 3 150 83 25 14 0 0 25 14 0 180 100 Koski HL 10 3 200 70 65 23 5 2 70 25 5 2 285 100 Kulinalahti 15 2 400 55 280 39 20 3 300 42 5 1 720 100 Kullaa 5 1 240 65 120 33 5 1 125 34 0 370 100 Kuorevesj 2 15 400 59 250 10 1 37 260 38 5 1 680 100 Xni 30 2 1.000 65 415, 27 85 5 500 32 15 1 1,945 100 Kylnäkoski 10 200 4 76 45 18 1 5 1 50 19 0 260 100 Kärkölä 5 30 3 150 81 16 0 0 30 16 0 185 100 Lanni 30 2 700 56 450 36 50 4 500 .40 20 2 1,250 100 Lenpäälä 40 3 800 63 370 29 30 3 400 32 25 2 1,265 100 Loimaan mlk. 0 4 40 85 5 11 0 0 5 11 0 45 100 Loppi 50 1,100 70 25 3 390 10 1 400 26 20 1 1.570 100 luopioinen 2 40 1.300 67 550 28 50 3 600 31 10 0 1.950 100 Langelmaki 30 2 900 63 450 32 30 2 480 34 10 1 1.420 100 MelliLa 0 0 20 100 0 0 0 0 0 0 0 0 20 100 Metsäznaa 0 0 15 100 0 0 0 0 0 0 0 0 15 100 Mouhiärvi 20 4 400 76 90 17 10 2 100 19 5 1 525 100 Multia 5 3 150 76 35 18 5 2 40 20 0 1 195 100 Nakkila 0 5 83 35 5 12 0 0 5 12 0 40 100 Orivesi 45 3 1.200 68 440 25 60 3 500 28 20 1 1.765 100 Pirkkala 15 3 350 67 130 25 15 3 145 28 10 2 520 100 Siirto 740 19.040 7,470 755 8225 325 28.330 -

1OC 100 700 100 100 100 700 100 700

100 100 100 100 100 100 100 100 700 700 700

100 100 100

700

yhteensä

245 540 600 285 515

765

330

720

1.730 1.870

1.375

1.035

1.305

1.035

1.230

26,330 2.185

Aluksia

kpl

6,410

44.285

15.275 44.300 65.965

1 1 1 2 7 1 2 % 1 7 1

7 1 0 7 0 1 1 7 1

3 1

5 5 5

5 5

— Ö 0 5 5

20 15 10

30 10

B.irjeveneet

kpl 325

500

105

425 505

1.035

12 13 38 18

21 79 22 14 22 39 26 74 27 34

29 22 24 37

29 32

80 15 60

100

650 600 300 100

110 100 200 350 400 300

800 300

6.445 2.095

Yhteensä

kpl 8225

72.745

12.745

21.285

1 0 4 5 1 2 1 2 4

3 3 1 7 0 3

0 4 3

3 1 6

0 5 5

5 5

70 10 90

45 10 10 20

40 40

700

300

1.270

755

2.495

Umpimoottoriv. 1,270 kpl

4.065

12 12 16 34 19

27 18 15 21 14

35 23 73 31 24

25 22 20

26 28

26 26

Moottoriveneet

55 75 90 10

580 570

290 355 180

100 310

260

700 250

7470

1.795

3.950

Avomoottoriv.

kpl

11.475 17.220

11.475

82 58 83 76 64 78

73 75 78 70 86 58 69 64 83 68

76 73

59 53

63 67

50 30

200 500 420 220

400

540 600 210 900

600 700

900

1.000

1.200 1.000

1.300

Soutuveneet

19.040

kpl 8.ioo

4,030

29.880 ______

29,880

42.010

3 3 4 3 3 2 4 2 2 3 1 3 3 0

2 2

2 2 3

3 2 3 $

2 3

0 5 0

10 0’

15 15 50 50 10 60

20 15 40

25 55 20

740

180

305

Kanootit

kpl

1.160 1.170

1.655

järvi

Kunta Siirto punkalaidun Pälkäne Penko Saialahti Suodenniemi Rovesi Ta.ela

Totti ulos Urjala Ulvila

Vatpula Vesilahti Vilala Vilakkala Vilppula Ylöjärvi Ypäjä

.htäri Yhteensä

Kaikki: Kaupungit Kauppalat Maalaiskuimat Yhteensä Kanootit Soutuveneet Moott orivenee t kpl Rrjeveneet kpl Avomoattoriv, Umpimoottoriv. Yhteensä Aluksia yhteensä lut: kpl kpl kpl kpl Kaupungit 300 8 100 4 000 2.500 6.500 400 15. 300 Kauppalat 200 4.000 1.800 300 2.100 100 6 • 400 Maalai akunnat 1.200 29.900 11.500 1.200 12.700 500 44.300 Yhteensä 1.700 42.000 17.300 4 • 000 21.300 1.000 66.000 ____

147 TÄULUKXO 3b PÄÄVESI$TN ALUEIDEN ARVIOITU VENEKALUSTO KUNNITTAIN 3L12 1974 Vesistöalue Kanootit Soutiiveneet Avomootto— U;npimootto Pu.rjeve— ja kunta kpl OSUUS kpl osuus riveneet riveneet neet koko koIo kpl osuus kpl osuus kpl osuus kunnan kunnan koko koko koko veneis— veneis— kunnan kunnan kunnan tä tä veneis— veneis— veneis— ta ta

1, Kokemäen— joen alue Harjavalta 0 100 30 100 15 100 0 100 5 100 Huittinen 5 90 45 90 20 100 0 100 0 100 Keikyä 0 95 25 95 5 100 0 100 0 100 Kjikk 5 90 175 90 30 95 0 100 0 100 Kokemäki 25 60 520 80 75 85 10 100 10 80 Nakkila 0 100 35 100 5 100 0 100 0 100 Pori 50 100 2800 100 770 100 1530 100 60 100 Ulvila 0 100 50 100 10 100 5 100 0 - 100 Yhteensä 85 3680 930 1545 75 2e Liekoveden— Rautaveden— Kuloveden ah Mouhijärvi 10 50 160 40 85 95 10 100 5 95 Nokia 15 50 400 50 150 30 5 5 5 30 j58O 720 75 325 90 40__100 Yhteensä 60 1280 560 55 40 3 Loiuiijoen alue Älastaro 0 100 50 100 5 100 0 100 0 100 Forssa 10 100 145 95 55 100 50 100 5 100 Huittinen 0 10 5 10 0 0 0 0 0 0 Jokioinen 5 95 55 95 0 100 0 100 0 100 Loimaa 0 100 20 100 5 100 0 100 0 100 Loimaan mlk 0 100 40 100 5 100 0 100 0 100 Tammela 30 50 600 60 290 100 10 100 15 95 Vampula 0 100 30 100 5 100 0 100 0 100 Ypä 0 100 70 100 20 100 0 12Q •Q 100 Yhteensä 45 1015 385 60 20 4 Ikaaljsten reitin alue Hämeenkyrö 35 90 720 80 180 100 20 100 5 100 Ikaalinen 40 95 565 90 500 100 30 100 25 100 Jäinijärvi 5 100 115 95 145 100 5 100 0 100 Kihniö 15 95 450 90 190 100 10 700 5 100 Nokia 0 5 80 10 25 5 0 0 0 5 Parkano 20 95 320 80 135 95 10 100 10 95 Vilj1a10 70 360 60 8090 10 100 5 90 Yhteensä 125 2630 1255 85 50 148

Vesistözjlue Kanootit Soutuveneet Avomootto— Umpimootto— Purjeve— ja kunta kpl osuus kpl osuus riveneet riveneet neet koko koko kpl osuus kpl osuus kpl osuus kunnan kunnan koko koko koko veneis— vene ja— kunnan kunnan kunnan tä tä veneis veneis— veneis ¾ ¾ tä tä tä $ ¾ /0 5 Pyhäj ärven a lue Lempäälä 10 30 240 30 110 30 10 30 10 30 Nokia 10 30 200 25 300 60 125 95 10 60 Pirkkala 15 95 335 95 130 100 15 100 10 100 Tampere 5 5 190 10 400 25 210 30 75 30 Tottijärvi 25 95 570 95 355 100 45 100 10 100 Vesilahti 35 90 765 65 295 95 40 100 15 95 Yhnsä 100 1590 445 130 6.Vanaja— veden alue Hattula 40 60 750 75 315 90 50 100 30 90 Hämeenlinna 25 80 240 60 135 90 100 100 45 90 Janakkala 20 50 500 50 105 60 5 80 0 70 Kalvola 5 30 275 40 145 80 20 100 15 65 Kylmäkoski 10 95 160 90 45 100 5 100 0 100 Lempäälä 20 50 400 50 240 65 20 70 15 65 Toijala 5 100 250 100 170 100 30 100 5 100 Urjala 15 80 405 75 170 95 20 100 5 95 Valkeakoski 30 70 1225 70 260 40 20 40 10 40 Viiala 5 95 200 95 100 100 10 100 5 100 Yhteensä 175 4425 130 7. Iso—Längel— mäveden alue Hauho 50 95 1425 95 425 100 75 100 40 100 Kangasala 45 55 1400 70 910 75 135 100 45 85 Kuhmalahtj 10 50 180 45 170 60 20 95 5 80 Luopioinen 0 5 65 5 55 10 10 15 0 10 Längelmämäki 20 65 540 60 450 90 30 100 10 90 Orivesi 40 90 1020 85 395 90 60 100 20 95 Fälkäne 50 95 950 95 580 100 70 100 30 100 Sahalahti 15 85 335 80 85 95 70 100 5 95 Tuulos 0 20 80 20 50 50 5 100 5 70 Valkeakoski 10 30 525 30 390 60 30 60 15 60 Yhteensä 240 6520 3510 445 175 8,Kukkian alue Kuhmalahti 5 20 60 15 55 20 0 0 0 10 Lammi 15 55 385 55 270 60 40 75 15 80 Luopioinen 35 90 1105 85 495 90 45 85 10 80 5 J - 2•1r Yhteensä 70 1750 970 90 40 149 Vesis tös lue Kanootit Soutuvenee t Avomootto— Umpimoo tto— Purj eve— ja kunta kpl osuus kpl osuus riveneet riveneet neet koko koko kpl osuus kpl osuus kpl osuus kunnan kunnan koko koko koko veneis— veneis— kunnan kunnan kunnan tä tä veneis— veneis— veneis— ¾ 9 .Näsijärven alue Kuru 25 80 750 75 390 95 85 100 15 95 Ruovesi 5 5 60 5 25 5 5 5 0 5 Tampere 60 50 1425 75 1200 75 490 70 175 70 öjärvi 50 95 1170 90 700 100 100 100 30 95 Yhteensä 140 3405 2315 680 220 10, Iso— Tarjanne— veden alue Ruovesj 45 90 1020 85 485 95 85 95 20 95 Viippula 15 50 350 50 160 70 40 95 5 60 Virrat 50 95 1080 90 340 95 90 100 30 95 Yhteensä 110 2450 1005 215 55 11 ,Ähtärin a lue

Lehtimäki 5 — 100 — 25 5 5 Ahtäri 20 95 855 95 250 100 50 100 10 95 Yhteensä 25 955 275 55 15 12 Pihlajave— denreitin alue Keuruu 10 20 200 25 35 10 0 0 0 5 Virrat 5 5 60 5 20 5 0 0 0 5 Yhteensä 15 260 55 0 0 13 Keuruun reitin alue Keuruu 30 75 520 65 305 85 40 100 25 90 Kuorevesi 15 90 340 85 330 95 10 100 5 85 Multia 5 90 135 90 35 95 5 100 0 90 Mänttä 10 100 220 100 360 100 25 100 5 100 jla 51070 10 25 10 0 0 0 10 Yhteensä 65 1285 1055 80 35

Yhteensä

Ahtäri

Ruovesi

Pälkäne

Keuruu

Hauho

Lammi Hattula

Orivesi Maai

Vammala Kunta KY

Tampere

Hämeenlinna

TAULUKKO SELY’IN

___

skunnat: it:

____

VÄSTANNEI

veneitaveneita

Purje—

DEN

1 MATKAI

____

Ävomoottori

LURI 5

_____

5 TYSTEN

—

VENEKÄLUSTO

vene

Umpimoottori

ita

IWNNI

TTAI

Soutu-

33AhtärinreitinLoma

Kanoot-

ensa

Aluksia

Haapasaaren

yhdistys

rintäalue

Pappilanselän

Matoniemen

täalue

Luikalan Nyyssäniemen

Herniäisten

tola Hotelli

täalue Vaarilan

kiven kurssikeskus Hotelli

keskus

Huomioitavaa

Lautsian

täalue Teiskon

______

opisto

rakenteilla

vapaa-aika

Äulanko

Ellivuori

lomaleiri

lomakylä loma—

täysihoi—

lomalei—

leirin—

Viita—

leirin—

leirin

ja 0 ei

vastasi

(toisella

9:stä 4:stä

2:sta

seura

seuraa seura seuraa seuraa seura seura seura seura seura

seura

1 1 1 1 1 1 1 2 3

Huomioitavaa toimintaa)

59 10 33

65 28 81 29 40

107

468

963

Aluksia

yhteensä

1 KUNNITTAIN

20 27

104

241

teja

Kanoot—

3 3

135

54 30 32

Soutu.-

VENEKÄLUSPO

veneitä

2 4 6

13 50 11

149

Umpimoottori—

veneitä

VE$IURHEILUSEUROJEN

J4.

12 15 16

75 63

204

Ävomoottori

veneitä

VENEILY—

172

234

Purje veneitä

VÄSTÄITTEIDEN

jala

TÅtflUXK0 KYSELflN

Forssa

Kunta

Kaupungit: Tampere

Toi Hämeenlinna Valkeakoski Vammala Hämeenkyrö

Keuruu Kauppalat: Maalaiskimnat: Kangasala Kuru Ruovesi Yhteensä

Kaukoretkiin

koihin)

Kiipailutoimin—

Viikonloppuretkiin

Vesihiihtoon

muu

(1...2

Päiväretkiin Kai

Yht

Kullcuvälineenä

(uintiretket loma—asunnoil

tai

jetukset)

(asiointi,

Taulukon VENETYYPPI

TÄUWKKO

aan

vrk:n

astusmatkoihin

eysveneenä

huviajo)

ajeltä

venetyypistä

vrk:n

matkoihin)

luvut

kui—

pois

mat—

(yli

KÄYTTÖ

ilmaisevat,

Kanootti

käytetään

92,5

24,

4,7

5,6

3,8

0,7

3,2

TARKOITUICSIIN

Jolla,

soutuvene

kuliunkin

kuinka

57,3

80,$

0,1

1,8

monta

tarkoitukseen

vene,

Avomoottori—

RUOTSISSA

alle

73,5

80,3

prosenttia

0,6

4,2

0,1

4,8

5,5

teho

(Fritidsbåtsundersmingen)

mahdo

moottorivene,

yli

suut

20,2

15,8

89,3

60,7

yöpymis—

11,9

4,8

9,9

1,0

lii—

hv:n

pymi

nen

ii Kajuut

rivene,

suus

44,0

65,6

78,9

45,2

12,8

0,5

5,6

5,9

mootto—

smahdol—

al1i-

yö—

vene

Pieni

lisuutta

ymi

90,9

16,7

20,2

2,8

6,5

1,5

1,4

mahdo

purje—

yö—

1—

lisuus

vene,

Iso

63,7

78,0

20,8

63,4

amahdol—

10,6

2,2

2,6

purje— yöpy— 153

TAULUKKO 7

VEIETYYPPI EN KÄYTT5MUODOT Taulukon luvut ilmaiseta, kuinka monta prosenttia ao. venetyypistä käytetään kullakin tavalla

Kanootti Soutu— Avomoot— Umpimoot— Purje— vene torivene torivene vene Veneen käyt t5 kulku yhteyksien takia 3 4 8 15 2

Veneulkoilu 95 95 90 85 85 Veneretkeily 6 7 66 38 Venematkailu 5 2 44 30 Veneurheilu 4 0,1 6 6 19 154

TAULUKKO 9

IDEALI SOI TU Vii OROKAUSI LI IKENrUE1ÄRÄ KOKEMÄENJ 0KK VESI STÖN LASKENTAJ?I STEI SSÄ HEINÄ KUI SEKÄ LAUANTAINA 1972 VENEM IKENNELASKENNAN MUKAAN

Idealisaitu vuorokausiliikennemärä Kajuu— Avomoot tallinen Purje— Vesiatöalue tori mootto vene tai Yh Laskentariste ) Soutuvene vene rivene laiva teensä 1. Kokemäenjoen alue 54 Pori 47 0 76 5. Phäjärven alue 70 Noki 2 45 2 3 52 71 Kallela 28 56 10 4 98 6. Vanajan reitin alue 77 Annila 26 56 0 2 84 78 Viidennumero 7 143 23 8 181 79 Lepaa 10 96 0 8 114 80 Hämeenlinna 6 27 0 0 33 7 Längelmäveden reitin alue 72 Konpala 22 56 4 2 84 73 Nunnanldrkko 15 19 6 0 40 A7 c•J O-1 ‘+1 75 Kaivantq ii 78 6 4 99 76 Ulvaja1 48 495 15 6 564 9. Näsijärven alue 67 Savilahti 0 12 9 10 31 68 Murole 12 39 16 10 77 69 PaJiosaari 10 170 82 55 317

1) Laskentapisteen numero viitta karttaan. 2) Tarkkailualue on vesihiihdon harrastusaluetta, mikä todennäköisesti on vaikuttanut avomoottoriveneiden suureen lukumäärään. ‘ii

420

Pori—nty1uoto

Yhteensä

25 58

102

205 210

210

851

Yhteensä

200

10 54

180

210 522

(m) (15)

VESISTÖÄLUEITTÄIN

(KM)

syvyys

Väylän

PITuUDET

alue

alue alue

MIVÄVÄYLIEN

alue

reitin

alue

Liekoveden-Rautaveden- Iso—Längelmäveden Loimijoen alue Vanajaveden alue Kokemäenjoen Kuloveden Pyhäjärven IsoTarjanneveden

Kukkian reitin Näsijärven Ahtärin Pihlajaveden Keuruun Yhteensä

3. 2. 5. 6. 4,

7. 9. 8.

VIRALLISTEN

TAULUKKO 10. Vesi 11. 12.

23.

24. 22, 20.

21,

Tampere

19.

18, Pori

17.

15,

16, Mar,tt.

Hämeenlinna

12.

13. 11.

10.

Forssa

VENESATA!IÄT

TAUlEF:o

aitungit:

Kanta

(kartta

Sataman

Rauhaniemi Enäjärvi

Naistenlahti

Mältjnlahti Eljanderin

Mustalahti

Kortelahti

Reposaari

Rimpikari

Särkänniemi Uniluoto

Lentävanniemi K1

Rusiriiemi

Sandö

Jokisata’aa

Myilyranta

Rantapuisto

Koskenlampi Hämeensaari

Tanniranta

Sairio

Forssan

Pinlayson

numero

veneseura

NIIDEN

ranta

nimi

LAATU,

K K,

IC, K

K K

K,V,H

K K

H=huoltos.

V=vierass,

L=iuonnons. K=kotis,

S=suojas.

laatu

Sataman

HALLINTO

V, V,

YL YL

M YL

YL YL

YL=yl

ICAPASITEETTI

hallinto

=seuran

=maa

Sataman

yhtiön

(kunnan

valtion)

einen

tai

KtJNNITTAIN

paikkoja

Laitari—

Sataman

106

168

175

88 48

paikkoja

Poi]u—

vas

paikkoja

Ankkuri—

teet

paikkoja

Tela—

161

.,!4

x 8

x 1

x x

4 r4

5 ti)

—

t-ti.

tiJH

4-’

4’0

eSti,

a,:

Sataman

x x

x .4

“

varusteet

x x

x x 15

H-t

x x

x 05

5 50

ao 17 17

x x

x x x x

x x

7 35 46 70

29 88 71 94

51 20 54

142

150

158

5 19

46 15

64 93 15 42

30 20 25

174

Yli

Yli Yli

Yl Yli

Yli Yli

Yli Yli 5

Yli Yli Yli Yli Yli Yli Yli Yli 5

Yli S Yli Yli Yli

Yli Yli

Yli Yli li M Yli Yli

V, V

K K

K K, K K, K

K K K K K K

K K, Z, K K K

K V, K

K K

ranta

‘aulasalo

xaupi

Kalkka

Iaari1a

Tahmelo

Rahola Reinola

Falonäenranta Varala Alaranta Särkijärvi Ratina Yihiojansw Kauhajärvi Harmä1 lohloppi

Alasenjärvi

Sointula

Kapilanranta

Baoknannin Welankärki Apian Kiekkoranta

Lotilanjärvi

Tanminen Rjutzasaatj Viideonunero

Alanen Paiviala Vesilaitos ElIivu.ori Varasto

25. 26. 27. 30. 29. 28. 34. 31. 33. 32. 35.

37.

36. 38 39.

40. 4L 42. Valkeakoski 43. 44. 46. 50.

45. 47. 49. 51. 48. 52. 53. 55. 54. 56.

Vamaia 1 2 3 4 5 6 7 8 10 11 12 13 14 15 15 17 iauoa1at: j Ikaalinen 57. Kylpylä V M x x Nokia 58. Siuro K YL x x Parkano 59. Parkano L M x x x x Toijala 60. MvK:n laituri K S 74 61. Satana K YL 230 x Virrat 62. Laivaranta K YL

LaLIaiskunat: Hattula

63, Vanajannieni K 5 X Hameenkyrö

64. Haneenkyrö V M 65. Kyröskoski K YL x x Kangasain 66. Kunnalliakoti K YL 92 x x 67. Muksiala K YL 50 x 65. Saikku. K YL 25 x x 69. Vesanieni YL 107 x x X X 70. Suinula K YL 192 x 71. Kautiala K YL 35 x x 72. !-aviseva YL 13 x 73. Lahasula K YL 6 x x 74. Vehonieni V YL x x x 75. Kaivanto V YL x x x x Keuruu 75. Koskenkyl.n ranta K YL 14 x x x x 77. Lomahotelli K M 6 x x x x x Kiikoinera 76. Kunnantalo K YL 15 Lr Lenpäälä 79. Lenpäälä V YL 17

x x

x x x x

x x x x x x

4 50

Yl YL

YL YL

YL YL M

V H

‘1

K, K,

K K,

K, V,

K K

K, K K,

K, K K K

1 1

laituri

Karppi Turri Koivuiiiei

Äsea Selviiki Kostian

Murole

Syvinki iaieia Ru1aia

Kirkkoranta Saarioinen

Visuvesi Soukko

Kurki

Haveri

Koiho Viippala

Saarenperä

Paiicsaari Kanasaari Inha

jakkala

ppuia

rkkala

Crivesi 80. 81. 82.

83.

Pi 84. 85. Päik.ne 26. 67,

Ruovesi 88. 89. 90. 91. Saliaiati

92.

93. 54. 95. 96. Vii 97.

98. Vii 99.

Y1öj.rvi Xhtäri

100.

131.

Kokemäki aiat:

KUNTA

Yhteensä

iän;tä

Nokia

Virrat____

Parkano Huittinen Hämeenlinna

Harjavalta Forssa

Toijala

Yhteensä Pori

Valkeakoski K

Loimaa

IWNTITTÄISET

Tarirere

TÄULL’k0

kaalinen

auungit

KÄNOOTIT

VENEKÄNTAENIUSTEET

1960

kpl

240

400

150

40 70

40 60

370

610

10014001600460

230

1990

100

kpl

60 80

40 60

VUOSILLE

SOUTUVENEET

4580

9170

2000

3200

2100

1100 1980

kpl

730

450

900

280 730

240

340

170

11050

1980

5480

2600 3800

2400

1100

1990

1300

kpl

890 890

340

550 410

300

210

1990

2300

ÄV0M00TT0RIVlNEET

2000

5000

640

640 980

220 830

460 460

180

110

190

1980

kpl

30 20 70

3380

7350

3000

1200

1400

1990

680

940

940 kpl

320

660

260

660

280

170

100

40 30

UMPIMOOTTORIVENEET

3280

2000

390

920

170

120

1980

130

kpl

10 50

3300

5380

1500

1990

630

kpl

280

220

190

110

PURJEVENEET

1960

kpl

660

170 380

50 20

10 40

1420

340 830

100

200

1990

100

170

kpl

0 0 0 0 0

0 0 0 0

0 0

50 20

kol 20

20 20 10 80 50

30 30 70 80 70

120 1990 140

770

1000

EVENEET

0 0 0 0 0

0 0 0

0 0

60 10 20

kol 10 10 70 40

30 40 30 20 20

1980

PURJ

460

0 0 0 0

0 0

10 10 10

kol 40 10

40 20 10 10

40 20

1990 110 160

290

180

110

1410

0 0 0 0

0 0

10 10

10 10 10 30 50

30 70 10 70 10 kol

10 30

40 70

70 40

1980

100

180

110

900

IJMPIM0OTT0RIVENEET

VENEET

0 0

50 kol 60 80 10

90 60

1990

340 330 660 270 120 800 340

530 680 360 230

470 780

760 850 730

850

2300

1000

12810

0 0

30 40

80 60 40

540 180

440 230 220 230

kol 150 240

460

360 530 320 570 510 500

570

700

1980

1500

8620

ÄVOMOOTTORI

70 60 30 kDl

1990

160 280

300 270 930 210 550 690 270 550 330 210 270

960

1400 1400 1200

2100 1700 1100

1400

1100

1800 1500 1200

22180

TUVENEET

70 60 30

kDl

1980

SOU 140 230 250 170

770 560 350 230

270 170

900 450 230 450

790 900

1100 1700 1100 1000 1300

1100

1200

1000 1500

16120

10 10 10 10

10 10

10 40 30 20 10

80 30 30 80

80 20

60 80 60

100

100 150

knl

100

1990

1310

0 0

10 10 10 10

10 20 50 50 50 10 10 30

20 10

70 20 10 70 20

40 50 40

100

knl

680

1980

KANOOTIT

mlk.

hi.

summa

skunnat:

oimaan

Hausjärvi Älastaro Hattula Hauho Humrpila Häeexikyrö KUNT.A

Janakkala Juu.pajoki Kaivola Keikyä Kangasala Keuruu Kiikka Lenpäälä Lopi Jokioinen J,’iijärwi Kihni Luopioinen Koski Kullaa Länelmäki Kiikoinen Kuhalahti Iammi Siirto Kylmäkoski Kuru Kuorevesi

Kärkblä

Iaa1

Ahtäri

Yhteensä

Vi1nu1a

•päjä Y1jarvi

Ura1a

Ulvila KUNTA

Mouhijärvi

NkkiIa iIe11i1ä

Viljakkala Metsämaa

Vesilahti u1tia

Puiikaiaidun

Renko

Vamu1a

Ro7esi

Tottijärvi Suod.ennierni Pälkäne Orivesi Siirtosuma

u]os Firkkaia

Sahalahti

Tammela

1k1k1k1k1k1k1k1

KANOOTI

1560

1930

880

3040

30 60

30 30

20 70

50 30

20 20

2300

1310

1990

110

100

120

100

30 20

10 50 20

0 0

SOUTUVENEET

32840

18120

1930

1000

1500

1000

1100

1400

1100 1400

680

790

610

450

240 680

470

250 450

560 390

230

170

39960

22180

1990

1200

1800

1200

1400 1600

1600

1400

960

820

740

100 290

690

550

480

300

280 210

580 550

14620

8620

AVOMOOTTORIVENEET

1980

690

320

330

450

390

230 370

650

110 74Q

130

120

560

110

100 110

170

0 0

21710

12810 1990

1300

1000

1100

470

490

670

830

340

580

170

190

550

180

240

100

170

140

170

60 70

1700

UMPIMOOTTORIVENEET

1980

130

900

120

50 80

50 90

10 20

10 10

2700

1410

1990

220

110

190

150 130

20 40

10 30

10 10

0 0

PtJRJ

1980

810

460

20 30

10 10

0 0

EVENEET

1730

1000

1990

100

20 30

20 70

50 20 30

10 50 20

0 0 340 kol

1990 1420 1730

3490

170

kpl 660

810

1980

1640

PURJEVENEET

VENEET

kpl 630

1990

5380

2700

8710

OHI

IMOOTT

kol 390

1980

1700 3280

5370

UMF

kpl

1990

3380

7350

21710 32440

Iwl

1980

5000

2300

14620

21920

AVOMOOTTOHIVENEET

kpl

1990

5480

11050

56490

kpl

1980

9170 4580

3284039960

46590

SOUTUVENEET

kpl 370 610

1990

3280

kpl 240 400

1980

15602309

2200

KANOOT

Kaikki Kaupungit Kauppalat Maalaiskunnat Yhteensä

13. 12.

ii, 10.

5, 2.

PÄÄASIÄLLISTEN

TAULtHGCO

Keuruun

Yhteensä Ähtärin

alue Kukian

den

Pihiajaveden Nasijärven

den Kokemaenjoen

alue

tin Iso—Tarjanneve—

veden—Kuloveden

lso-Längeirnäve Pv;ajaxwen alue

Vanajaveden

Ikaalisten

Loimijoen

Liekoveden—Rauta—

alue

reitin

alue alue

alue

reitin

alue

VENEILYALUEITTEN

rei

al,

1580

KANOOTIT

1980

300 kpl

220

130

180

130

160

110

30 90

2350

1990

200

260 450

120

kpl

330

230

130

190

100

110

160

VET’EEITW$TEET

36190

3800 7400

2800

1500 2000

2600

3000

5000

1100

4200

1100

1400 SOUTUVENEET

1980

290

kpl

44160

9000 6100

4700

3400

1800 2400

3600

3200

1300

5100

1800

1400

1990

360

kpl VUOSILLE

___

19620

2900 4400

1300 2000

2100

1300

1200

1600

AVOM0OTTOR1VENEET

1200

1980

350

kpl

490

710

1980

29340

2000

6600

4300

3000

3200 2400

1900

1600

1100

1700

1990 JA

720

520

kpl

100

1990

5430

110

UMPIMOOTTC1UVENEET

2100

1980

920

290

kpl

590 370

590

120

110

6860

1500 3400

1000

1990

470

610

960

170

120

190

120

130

PUJ

1980

kpl

1570

350

270 210

210

110

10 70

EVENEET

3360

1990

750

450

kpl

440

560

240

190

120 140

140

180

10 50 LIITE 1. 165

Venellysatamien uokitus ja pav&utasovaatimukset

[ MAT(ASATAMAT Ko?i— 1Viera-I 2Huato- Lunon 4Suja- tar atc,o orma tcm amG Vohtärndtn poIviu Pooosioso Pcosujsso 1 Pjososo Poaseo j tOflflOIiO veneiden I lu fl’ P 01l— v kycr* ?‘opÖtd ytycSe*fl ta m uohnen ev— oksun soojoo vor toivoovo po(vu 0to koitettu jo ko eolo etaycien — attova tn voott ionnoIo mo toojomq% anen vene- nykd vol— %atoma luar’- yo sioma— .O t0 11 tOllio tfl vo,0fl0 ni jØ pOjj rar’.. Vtjjr’tön pøv ks hopuoeo nkosa jo J ayttoet&eyyUeI ä Puivehjvaru uIkaoors— tU,rPL

joinfipo, asto

1.5m m 8m 1 5m 6m PIENjN VESISYVYYS RUOKATARPEET Ravintola

- ja °—

Muu euntotv*kkeldenhankintomahd

— — * 4)

1.-.°Ei MoelI,_oteH.Jomokyla J ‘ick ojokot horojo j

J..• ‘i Sauna Peieyjymsti

. UintimohUo1ht - — oomahdoHuus YHTEYDET II — * - *1 cd4 — * 1 Pankk1 Puhetrn(tairødlbpuholln) 0 V elO Sk jo JA HUVITrELu [ VIRKISTYS 1) j—ij Lote’ihoio o seuloelonhoto TURVALlISUUS — [ Mepeuvohr’ee______.. —-______w Radio to rodopuheIin 4.) 0 * Soiroola toi lookor,

. * Vorho1nt, VARUSTELU JA TEKNI’3EN HUOLTO . Vene kt______ji+— -J. ;- - jjij0. i____ -°JI LL — 1! Polttooinehijolfo •.—... * Hualt3koJaamo toi koaja -

4) d

hLoncont ml 0 suut •:D-:::: .. *ILj VoIoijus

Vsfornahda II suut 1 ToIvwtlyfys . *1 .1- fyLokoittiirIaI h

LIXTE 2 1b7

SELVITYS KOKEMXENJOEN PIENTEN JOKIREITTIEN SOVELTUVUUDESTA VENEILYYN

Tämä perusselvitys liittyy osana Kokemäenjoen vesistön veneilyn ja vesimatkailun yleissuunnitelmaan. Aloitteen reittien tutkimiseksi on tehnyt yleissuunnittelutyöryhmä. Tutkittavien reittien valintaan ovat vaikuttaneet mm. reittien sijainti muuhun retkeily- ja ulkoilutoimintaan ja -tarpeeseen nähden sekä yksityisten veneilyn harrastajien ja eräiden matkailupiirien esittämät toiveet.

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville reittien so— veltuvuus erilaisiin veneilytarkoituksiin (moottorivene, soutuvene ja kanootti) ja selvittää reittien kunnostamisen ja käyttöönoton tärkeys ja kiireellisyysjärjestys.

Reittien maastotutkimukset on tehty peruskartan pohjalta reiteillä olevista esteistä, joita on oletettu voivan olla sillat, kosket, padot, kapeikot, matalikot, haitamnen vesikasvusto sekä sähkö- ja puhelinlinjat. Minimitekijöiksi osoittautuivat tutkimuksen jälkeen pääasiassa kosket, padot, kapeikot ja matalikot.

Karkeaan arvioon reitin kuljettavuudesta ovat vaikuttaneet esteiden määrä, niiden kunnostettavuus sekä esteiden ohi— tettavuus nostamalla, vetämällä, köysiohjauksella, kanta mallä tai maantiekuljetuksena. Ensisijaisesti suositel tavia reittejä valittaessa kiinnitettiin päähuomio reittien käyttöönotettavuuteen mahdollisimman vähillä kustannuksilla, niiden sijaintiin virkistys—, matkailu— ja retkeilytoimintaan ja -tarpeeseen nähden sekä reittien luonnon- ja kulttuuri maisemalliseen vaihtelevuuteen.

Oheiseen reittikohtaiseen kuvaukseen liittyy yhteenveto taulukko reittien käyttökelpoisuudesta ja kunnostettavuu— desta sekä reittien sijaintia osoittava kartta. Reiteistä ja niillä olevista esteistä on lisäksi käytettävissä 1:20 000 peitepiirrokset. Varsinaiseen yleissuunnitelmaan sisältyy kannanottoja eräiden reittien käyttöönoton ja kunnostamisen järjestämiseksi. 168

SELOSTUS REITEISfl

Reitti no 1. Urjala, Rutajärvi-viiaia, Jumunen. Tutkitun reitin pituus on 43 km, josta 5 km järveä (2 kpl). Reitiflä on 7 koskea (20—200 m pitkiä), joista 5 on tar koitukseen kunnostettavissa (yht. 300 m), niistä kahdessa joudutaan vene lisäksi nostamaan 2 ja 3 m:n patojen yli. Yhdessä koskessa joudutaan vene osittain kantamaan ja osit tain vetämään sekä yksi ohittamaan maantiekuljetuksena tai kantamalla (yht. 250 m).

Reitti on tarpeeksi leveä ja syvä moottorivenereitiksikin, mutta tasaisin välein esiintyvien esteiden takia kannat— tanee kunnost,aa korkeintaan vain soutuvenereitiksi. Kanoot— tireitikoi se soveltuu hyvin sellaisenaan.

Reitti no 2. Ruovesi, Lahnalahti—Kuru, Kurunlahti. Reitin pituus on 18 km, josta puolet järveä. Koskia on 7, joista 2:sta pikkukoskesta pääsee soutuveneellä, 3 voidaan kunnostaa (yht. 330 m), 2:sta (yht. 450 m) pääsee vetämällä tai uittoränniä myöten ja 1 padosta (h = 3,8 m) joudutaan vene nostamaan yli.

Reitti sopii hyvin kanoottireitiksi sellaisenaan, mutta soutuveneilylle saattaa Haukkajoki (es.. 7 km) osoittautua liian ahtaaksi. Yhteys yläpuolisiin järviin voidaan jär jestää 4 km:n maantiekuljetuksena, mikäli katsotaan tarpeel liseksi.

Reitti no 3. Orivesi, Myllyjärvi—Niuhuanjärvj. Reitti on kapea ja matala ja soveltuu korkeintaan kanootti reitiksi tulvavesillä.

Reitti no 4. Orivesi, Valkeisjärvi-peisko, Teiskonlahti. Tutkitun reitin pituus on 25 km, josta 18 km järveä kpl). (7 Reitillä on 3 koskea (250 m) ja 4 kapeikkopaikkaa (yli 400 m), joista 100 m kapeikkoa on kunnostettavissa. Loput joudutaan ohittamaan kantamalla tai maantiekuljetuk sena. Muita esteitä ovat kaksi pientä rumpuaukkoa ja matala silta. 169

Lähellä reittiä sijaitsee Teiskon lomakeskus. Reitti on vaihteleva, mutta kapeiden jokiosuukse takia soveltunee koskiosiltaan vain kanoottireitiksi Reitin alku. ja loppu— päiden järviosuudet (yht. noin 13 km) soveltuvat hyvin moottori- ja soutuveneille.

Reitti no 5. Teisko, Käälahti—paarlahti, Viitapohja. Reitin pituus on 12 km ja se on esteetön. Reitti on vuono— maisuuden takia huomattava nähtävyys. Se sopii hyvin soutu ja moottoriveneilylle

Reitti no 6. Lehtimäki, Ruokonen-virrat, Toisvesi. Tutkitun reitin pituus on 70 km, josta järviosuuta 58 km. Reitijiä on 11 koskea, joista 4:stä (4 30—50 m) pääsee moottoriveneellä, 3:sta (50-150 m) vetämällä, yksi (40 m) koski kannattaa tarkoitukseen kunnostaa, 2 koskea on mah dollisuus ohittaa yhdellä kertaa Vääräkoskelia sijaitsevan tehtaan kapearaiteista ku1jetusrata myöten tai maantie kuijetuksena (600 m). Killinkoski (1 500 m) voidaan ohittaa Metterinjärven kautta, josta vene joudutaan osittain kanta maan. Sen lisäksi 2 muuta koskea kannattaa ohittaa yhdellä kertaa (400 m). Neljästä padosta (h 1,5-8,ö m) joudutaan vene nostamaan yli.

Ruokosesta—Jiankavedelle on karua järviosuutt 35 km, joka sopii moottorivenereitiksi Loppu osuus on maisemiltaan vaihtelevaa ja sopii em. järjestelyiden ja kunnostuksen jälkeen soutuvene— ja ilman kunnostustakin kanoottireitiksi. Lisäksi reitin varrella on kuittuurinähtävyyksiä.

Reitti no 7. Multia, Koninselkä. Tutkitun reitin pituus on 27 km, josta 2/3 on järveä. Rei till on 10 koskea (yht. 1 800 m), joista yksi (40 m) voidaan laskea soutuveneellä, 2:sta (yht. 250 m) päästään köysiohjauksej 3 (yht. 600 m) on kunnostettavissa soutuveneelle, yksi (250 m) joudutaan ohittainaan kanta- maila tai veneradalla ja 3 (1 150 m) maantiekuijetuksena.

Reitti on vaihteleva ja soveltuu sellaisenaan kanootti reitiksi. Jokiosuudet ovat riittävän leveitä soutuveneille

• -a a a aa maa aa•a — 1 70

ja reitille on mahdollisuus järjestää neljään perättäiseen koskeen soutuveneellä lasku, Reitti voidaan aloittaa myös kahden vaikeimmin ohitettavan kesken jälkeen.

Reitti no 8. Keurua, Kämijärvi—Virrat. Hauhuuvesi. Tutkitun reitin pituus on 51 km, josta suuri osa on järveä. Reitillä on 9 koskea (100—650 m), joista 0 on kokonaan kun— nostettavissa ja 2 osittain (yht. 1 200 m), I:stä koskesta jouduttaisiin vene kantamaan tai s iirtämään veneradalla (yht. 700 m) ja yhdestä maantiekuljetuksena (850 m).

Reitti on maisemiltaan vaihtelevaa ja soveltuu sellaisenaan kanoottoreitiksi ja em. kunnostusten ja järjestelyjen jäl keen myös soutuvenereitiksi.

Reitti no A. 9 Välillä Kihmiö, Nyllyselkä, Sulkuejärvi ja Ikaalinen, Heittolahti. Tutkitun reitin pituus on 50 km, josta 2/3 (7 kpl) järveä ja 1/5 jokea. Jokiosuuksilla on 9 koskea, joista 2:sta pääsee soutuveneellä ja 0 voidaan ohittaa yhdellä kertaa km:n 3,5 maantiekuljetukseila, Sen lisäksi jouduttaisiin 1 koski ohittamaan 200 m:n inaantiekuijetuksena ja 2 koskea 50 ( m) kantamalla tai veneradoilla sekä 1: stä 3 m kor keasta padosta nostamaan yli. Kunnostettavissa on yht. 250 m koskea ja kapeikko-matalikkoa.

Reitti on maisemiltaan vaihtelevaa ja soveltuu sellaisenaan hyvin kanoottireitiksi ja em. järjestelyjen jälkeen soutu venereitiksi. Suikuejärven ja Heittolaliden välinen osuus voi taisiin 2:lla maantiekuljetuksella (yht. 5 km) järjestää moottorivenereitiksi,

Reitti no 3. 9 Parkano, Aureselkä-Ikaalinen, Vääräjoki, Parkano, Jaakkolanjärvi-Ruojärvi. Tutkitun reitin pituus on 30 km ja välillä on 11 pientä järveä. Reitillä on 11 koskea, joista l:stä (100 m) pääsee soutuveneellä, 0 kunnostettavissa (yht. 700 m), 2:sta joudutaan vene kantamaan tai kuljettamaan vene- rataa pitkin (200 m) ja 5 ohittamaan 5:lla maantiekuljetuk sella (yht. 5 200 m), Lisäksi 2:sta padosta (h 1,2 m ja 2,0 m) joudutaan vene nostamaan yli. 171

Reitti on maisemiltaan vaihtelva ja järvien kohdalla vene kulkukelpoista. Reitti soveltuu hyvin kanoottireitiksi, mutta lukuisten koskiesteiden takia vain välttävästi soutu venereitiksi.

Reitti no 10. Jämijärvi-Kelminselkä. Reitin pituus on 20 km, ja se on pääasiassa jokea. Rei tillä on kuusi 30-150 m pitkää koskea, joita ei kannattape: tarkoitusta varten perata. Koskista kaksi voidaan ohittaa vetämällä tai köysiohjaukseila kuivinakin kausina, minkä lisäksi toisessa olevasta 1 m:n korkeasta padosta joudu taan vene nostamaan yli. Neljä koskea joudutaan ohittamaan kantamalla tai erityisesti rakennettavia veneratoja (yht. 30 m) myöten.

Reitti soveltuu sellaisenaan hyvin kanoottireitiksi ja veneradat rakennettuna myöskin soutuvenereitiksi.

Reitti no 11. Vehkajärvj-porrasoski. Reitin pituus on 42 km. Reitillä on 4 koskea (yht. 200 m),

yhdestä (20 m) pääsee uittamalla — lopuista on vene kan nettava. Reitistä on puolet järveä.

Reitti on vaihteleva ja sopii soutuvene— ja kanoottirei—’ tiksi.

Nerosj ärvi—Anttonen. Reitin pituus on 11 km. Reitin puro-osuudet ovat kapeita ja matalia. Reitti soveltuu nykyisellään kanootille.

Vesijako—PLLjjftyrne. Reitin pituus on 19 km. Reitin 2:sta koskesta (å 100 m) pääsee soutuveneeflä. Yksi koski joudutaan ohittamaan kan tamalla ja yksi koski 300 m:nmaantiekuljetuksena.

Reitti on vaihteleva ja soveltuu soutuvene— ja kanootti-. reitiksi. 172

Vehkajärvi—Harmoj sten lahti. Reitin pituus on 23 km. Yksi koski (100 m) ohitettava kan— tamalla sekä kapea ja matala oja maantiekuljetuksena (3 km).

Reitti sopii ainakin Vehkajärven puoleisesta päästä soutu venereitiksi.

Reitti no 12. Xhtäri, Niemisvesi-Moksunjärvi. Reitin pituus on 7 km. Reitillä on 5 koskea, joista 3:sta pääsee soutuveneeflä normaalivetisenä kesänä ja 2 (yht. 210 m) on kunnostettava.

Reitille on järjestetty yleisiä lohenongintapaikkoja ja sen läheisyydessä sijaitsee Ahtärin eläin— ja luonnonpuisto. Reitti soveltuu hyvin kanoottireitiksi ja kunnostuksen jäl keen soutuvenereitiksi.

Reitti no 13. Kuru, Liesjärvi-Ikaalinen, Kyrösjärvi. Reitin pituus on 30 km, josta puolet järveä. Reitillä 17 koskea, joita ei kannata tarkoitukseen kunnostaa.

Reitti soveltuu kanoottoreitiksi tulvavesillä.

Reitti no 14. Tammela, Soukkajärvi—Kuivajärvi. Jokireitin pituus on 10 km. Reitillä on 2 koskea, joista toinen (300 m) on osittain venekulkukelpoinen ja osittain kunnostettavissa, toisesta (600 m) joudutaan 400 m ohitta— maan maantiekuljetuksena. Lisäksi joudutaan yhdestä padosta (h 0,7 m) nostamaan vene yli.

Reitti soveltuu sellaisenaan kanoottireitiksi ja soutuvene— reitiksi em. kunnostusten ja järjestelyjen jälkeen. Soukka— järven yläpuolisen Liesjärven rannalla sijaitsee Lies järven luonnonpuisto.

Reitti no 15. Rauho, Vuorenselkä—Hauhonselkä. Reitti muodostuu em. selkien välisestä laskupurösta. Kais— likkoa on 200 m:n matkalla, mutta se ei estä soutuveneellä kulkua. 173

Reitti no 16. Kangasaia, Ves;jArviepäikänevesi Ent. järvien välisn yhdysrejin pituus on 15 km (3 järveä ja joki). Esteitä Vääksynojas5 ovat 2 patoa (h ‘0,5 ja 2,0 m), joista on vene nostettava yli. Viliikanlahden ja Heposense välillä on matalikkoa 200 m, josta pääsee sou— tuveneeflä ja Iharissa 50 ui pitkä maakannas, josta vene on kannettava.

Reitti on suhteellisen helposti 4ärje.stettavissä Soutuvene— ja mahdollisesti myös moottorivenereitiksi

Reitti no 17. Reitin pituus 0113,5 km. Se ei.riittäne ilman perkausta Soutilvöneelje

Reitti no 18. Tutkitun reitin pituus on 25 km. Koskia on 6 kpl (pituus yhteensä 500 m), joista yhdestä (30 m) pääsee soutuveneeljä, yhdestä (ilo m) vetämänä, 3 (yht. 200 m) on kunnostetta• vissa ja yksi iso m:n koski joudutaan ohittamaan kantamaj Lisäksi yhdestä padosta (0,7 m) joudutaan vene nostamaan yli.

Reitti soveltuu hyvin soutuvene— ja kanoottireitiksi Reitin P0hjoispuoj on yhteys reittiin no 19.

Reitti no 18. Kuhmoinen, Rasinjäryi. Tutkitun reitin pituus on 20 km. Koskia on 2 kpl (yht. pituus iso m) ja kapeikko...matalikkoa noin 150 m. Toisesta koskesta pääsee soutuveneellä mutta toisesta jouduta vene kantan (ilo m) samoin kuin kapeikko...ratalikostakin Toisessa koskessa on lisäksi pato (h 1,0 m) ja kapeikko matalikossa läpimitaltaan 1 m:n rumpu.

Reitti on vaihteleva ja esteitä on vähän. Se soveltuu hyvin soutuvene— ja kanoottirej5

— - • .‘•.a aaaa-aaaaa.a. 174

Reitti no 19. Längelmäki, Särkiä—Viippula, Huutoniemi. Tutkitun reitin pituus on 50 km. Reitillä on 7 koskea (yht. 600 m), yhdestä (100 m) pääsee moottoriveneellä ja yhdestä (20 m) soutuveneellä, yhdestä (100 m) köysioli jauksella, yhdestä (50 m) vetämällä ja yhdestä (80 m) kantamalla. Loput koskista sijaitsevat muutoinkin kapeassa ja matalassa osuudessa, joka on ohitettava 3 km:n maantie— kuljetuksena. Samoin joudutaan Kaukaistenoja ohittarnaan 5 km:n maantiekuljetuksella,

Reitin järviosuudet ovat moottorivenekulkukelpoisia. Kah delle kapealle ja matalalle puro—osuudelle järjestettyjen maantiekuljetusten (yht. 8 km) j1keen reitti voidaan aja tella kunnostettavaksi myös moottoriveneelle.