DOCSLIB.ORG

Hydrologinen Vuosikirja 1994 Hydrological Yearbook 1994

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Hydrologinen Vuosikirja 1994 Hydrological Yearbook 1994 Suomen ym päristö LUONTO JA LUONNONVARAT Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1994 Hydrological Yearbook 1994 rj,, 1,. ........................ SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 176 Veli Hyvärinen (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1994 Hydrological Yearbook 1994 HELSINKI 1998 Suomen 441 057 Painotuote 1SBN952-l 1-023 1-4 ISSN 1238-73 12 Kansikuva: Koivujoki Pielavedellä Foto: Pekka Rajala Taitto: Ulla Rosenström ja Veli Hyvärinen Vinjetit: Ulla Rosenström Valokuvat: Veli Hyvärinen Paino: Oy Edita Ab Helsinki 1998 ympäristö 176 AIkusana Hydrologinen vuosikirja 1994 ilmestyy u]konäöltään ja rakenteeltaan jokseenkin vuoden 1993 vuosildian kaltaisena. Vuosikirjaa on julkaistu säännöifisesti v:sta 1910 alkaen. Aikaisempaan tapaan kirjassa esitetään taulukkoina ja osaksi kaavioina hydrologisten muuttujien kuukausikeskiarvoja sekä vuotuisia keski- ja ääriarvo ja valikoiduilta havaintoasemilta. Vedenlaatutietoja julkaistaan muutamista virtahavaintopaikoista. Valumista julkaistaan päiväarvot, hydrologisista ilmiöistä päivämääriä jne. Routahavainnot esitetään tässä khassa vain kaavioina. Vuonna 1994 vallinneen hydrologisen tilanteen vertaamiseksi aiempaan julkaistaan vuosijakson 1961-1990 keski- ja ääriarvoja sifioin kun ne on käytet tävissä, muulloin joltakin lyhemmältä jaksolta. Vedenlaatutietojen vertailujakso on 1981-1990. Vuosikirjan tiedoissa tiivistyy noin tuhannen eri puolilla Suomea toimivan havainnoitsijan työ. Kiijan tiedot on koottu yhteistyössä vesi- ja ympäristöhaffi tuksen hydrologian toimiston (nykyisin siis Suomen ympäristökeskuksen ympä ristöntilayksikön) sekä vesi- ja ympäristöpiirien (nykyisin alueellisten ympäristö keskusten) kanssa. Sadehavainnot on tehnyt suurimmaksi osaksi ilmatieteen lai tos. Valuma-alueittaiset sadannat on laskettu niistä ja hydrologian toimiston (Suo men ympäristökeskuksen) omista havainnoista. Tietojen oikeeffisuudesta vastaavat sisällysluettolossa mainitut tutkijat. Taulukkojen, kuvien ja karttojen laatimisessa tarvittavasta atk:sta ovat huolehtineet Seppo Aitamurtoja Hannu Sirviö, tekstisivut on pääosin taittanut Ulla Rosenström. Helsingissä 30. syyskuuta 1997 Veli Hyvärinen Förord Hydrologisk årsbok 1994 liknar till sitt utseende och uppbyggnad den föregående årsboken 1993. Hydrologiska årsboken har publicerats från och med 1910. Boken presenterar månadsmedeltal i tabellform - och delvis som diagram - för olika hydrologiska variabler, samt årsmedeltal och extremfall för utvalda observa tionspunkter. Vattenkvalitetsdata presenteras för några vattenföringsstationer. Avrinningen presenteras i form av dygnsvärden, hydrologiska fenomen med da hirn osv. Tjälobservationer presenteras endast som diagram. För att möjliggöra en hydrologisk jämförelse av år 1994 med tidigare år pre senteras medel- och extremvärden för perioden 1961-1990 då de är tfflgängliga, i andra fail för någon kortare period. Jämförelseperioden för vattenkvalitetsdata är 1981-1990. Uppgifterna i årsboken är ett sammandrag av det arbete som utförts av mer än tusen observatörer i olika delar av Finland. Bokens uppgifter är insamlade i samarbete meilan vatten- och miljöstyrelsens hydrologiska byrå (f.o.m. 1995 Fin lands miljöcentrals enhet för miljöövervakning och utvärdering) och vatten- och Suomenympärstö 176 0 miljödistrikten (fr.o.m. 1995 de regionala miljöcentralerna). Nederbördsuppgifter na är i huvudsak insamlade av Meteorologiska institutet. Nederbördsmängderna per avrinningsområde är uträknade på basen av dessa och hydrologiska byråns (Finlands miljöcentrals) egna observationer. För observationernas riktighet ansvarar de forskare som nämns i innehålls förteckningen. Den digitala dataöverföringen vid uppgörandet av tabeller, figurer och kartor har skötts av Seppo Aitamurto och Hannu Sirviö, och textsidorna har sammanställts främst av Ulla Rosenström. Helsingfors 30 september 1997 Veli Hyvärinen Pre#ae The hydrological year book for 1994 - the 35th volume of the Finnish hydrological yearbooks since the first yearbook for 1910 - does not deviate neither in its appearence nor in structure from the earlier yearbook 1993. In keeping with earlier practice, monthly and annual averages as well as annual extreme values of hydrological parameters recorded at selected observation stations are presented in tables and partly in diagrams. Water quality data are presented from a selection of discharge observation sites. Daily values of runoff and dates of observation of individual hydrological events are recorded. Groundftost observations are presented in diagrams only. Irt order to compare the hydrological data for 1994 with that of earlier periods the mean and extreme values during the period 1961-1990 are utffised when available, otherwise shorter periods are used. The reference period in the case of water quality data is 1981-1990. The information presented in the 1994 yearbook is a composite of the work of about 1000 observers in ail parts of Finland. The data were collected in cooperation between the Hydrological Office (since 1995 the Monitoring and Assessment Division of the Finnish Environment Institute) and the Water and Environmental Districts (since 1995 Regional Environment Centres). Precipitation data were collected mainly by the Finnish Meteorological Institute. Precipitation figures for the various drainage basins were calculated on the basis of these data and observations made by the Hydrological Office. The authenticity of the data is the responsibility of the investigators listed in the Contents. The computingwork necessary for generation of the tables and figures was performed by Seppo Aitamurto and Hannu Sirviö, and the lay-out of the text pages was made up by Ulla Rosenström. Helsinki 30 September 1997 Veli Hyvärinen 0 Hydrolognen vuosikirja 1994 5 isäIIysIueeIe Aikusanat. 3 Merkintöjen selityksiö ja hentea . 7 Vesistöluettelo 8 1-Iydrologinen yleiskatsaus 1993 Veli Hyvärinen 9 Vedenkorkeusasematja vedenkorkeus Marja Reuna 13 Virtaama-asematja virtaama Matti Ekholm 55 Veden laadun virtahavaintopaikatja havaintoarvotJorma Niemi 83 Pienet valuma-alueet ja vuorokauden keskivaluma Pertti Seuna 88 Sadannan ja lumen vesiarvon aluearvot Marja Reuna 115 Haihdunta Class A -astiastaJukkaJärvinen 124 Avoveden pintalämpötila Marja Reuna 128 järvien pysyvän jääpeitteen tulon jajään katoamisen ajankohta Marja Reuna 132 jään paksuus Marja Reuna 136 Pohjaveden pinnankorkeus Risto Mäkinen 140 Lumen ja roudan syvyys Risto Mäkinen 145 InncbåH Förord 3 Teckenförldaring 7 Vattendragsförteckning 8 Hydrologisk översikt 1993 Veli Hyvärinen 9 Vattenståndspeglar och vattenståndMarja Reuna 13 Vattenföringstationer och vattenföring Matti Ekholm och Raija Leppäjärvi 55 Vattenkvalitet vid vattenföringsstationer och observationsvärden Jorma Niemi 83 De små hydrologiska områdena och dygnsmedelavrinning Pertti Seuna 88 Suomen ympäristö 176 Arealvörden av nederbörd och snöns vattenvärde Marja Reuna .... liS Avdunstning från Class A -evaporimeterJukkaJärvinen 124 Ytvattentemperatur Marja Reuna 128 Datum för den definitiva isläggningen och islossningen i sjöar Marja Reuna 132 Isens tjocklek Marja Reuna 136 Grundvattennivå Risto Mäkinen 140 Snö- och tjäldjup Risto Mäkinen 145 Table ,f enens Foreword 3 Symbols and abbreviations used 7 List ofriver systems 8 Annual hydrological report for 1993 Veli Hyvärinen 9 Water level gauges and water stage Marja Reuna 13 Discharge stations and discharge Matti Ekholm 55 Water quality at rwer streamflowstations and observation values Jorma Niemi 83 The small hydroiogical basins and mean daily runoff Pertti Seuna 88 Areal precipitation and water equwalent ofsnow Marja Reuna 115 Evaporation from Ciass A panjukkaJärvinen 124 Surface temperature of open waters Marja Reuna 128 End dates offreezing and break-up periods in lakes Marja Reuna 132 Thickness ofice cover Marja Reuna 136 Groundwater Ievel Risto Mäkinen 140 Snow and frost depth Risto Mäkinen 145 Hydrologinen vuosikirja 1994 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ JA LYHENTEITÄ - TECKENFÖRKL4RIN6- STMBOLS AND ÅBBREVIÅTIONS USED F Valuma-alueen ala (km2) Avrinningsområde areal (km2) Drainage area (km2) L Järvisyys (%); lumen syvyys (cm) Sjöprocent (%); snödjup (cm) Lake percentage (%); snow depth (cm) W Vedenkorkeus (cm) Vattenstånd (cm) Water stage (cm) WG Pohjaveden korkeus (m, cm) Grundvattennivå (m, cm) Groundwater level (m, cm) P Sadanta Nedebörd Precipitation Q Virtaama (m3s’, m3/s) Vattentbring (m3s1, m3/s) Discharge (m3s’, m3/s) q Valuma (1 s1 km2) Avrinning (1 s’ km2) Runoff(i s’ km2) S Lumen vesiarvo Snöns vattenvärde Water equivalent ofsnow Lm Lininigraliasema Limnigrafstation Water level recorder kp Kiintopiste Fixpunkt Bench mark o Asteikon noilataso Pegelns referensplan Gauge datum LN, NN, Tarkkavaaitusjärjestelmiä Precisionsnivellementsystemer Precision levelling systems N43, N60 Korkein arvo Högsta värde Maximum value MH- Vuosimaksimien keskiarvo Medeivärdet av årsmaxima The mean of annual maxima M- Keskiarvo Medeivärde Mean value MN- Vuosiminimien keskiarvo Medelvärdet av årsminima The mean of annual minima Alin arvo Lägsta värde Minimum value I,...,XII Kuukaudet Månader Months * Jääreduktio Isreduktion Joe reduction bif. Kahtaallejuoksu Bifurkation Bifurcation j. Joki; järvi Älv, ä sjö River; lake k. Koski Fors Rapids 1. Luusua Utlopp Lake outlet n. Noin Cirka About o. Oikea Höger Right pk Purkautumiskäyrä Avbördningskurva Rating curve r. Reitti; ranta Stråt; strand Course; bank sp Säännöstelypato Regleringsdamm Regulation dam v. Vasen Vänster Left vi Vesivoimalaitos Vattenkraftverk Water-power station Cond.25 Sähkönjohtavuus (25°C) Elektrisk
Load more

Recommended publications
  • Finlands Geografi
    LÅROBOK i FINLANDS GEOGRAFI, af A. K. DTloöccn. Tredje upplagan. WIBORG, Clouberg & C:o förlag. .LÅROBOK I FINLANDS GEOGRAFI, af ål. t. 311 o b ecu. Tredje upplagan. WIBORG, /B?/' Clouberg & C:o förlag. WIBORG, N. A. Zilliaci tryckeri, 1871. Storfurstendömet Finland. 6835 qvadrat-mil, 13A millioner invånare. Finland (Suomi, Suomenmaa) är beläget mellan 59° 48' och 70° 6' nordlig bredd samt emellan 38° 10' och 50° 25' längd. Största utsträckningen i norr och söder utgör 108 fmska mil, från Tana-elfs krökning åt nordvest, 4 mil från Ishafvet, till sydligaste spet- sen Hangöudd (Hanköniemi). I öster och vester ut- gör största utsträckningen 57 fmska mil. Landet gränsar i n. till Norge, i ö. till Ryss- land, i s. till sjön Ladoga, Ryssland, Finska viken och Östersjön, i v. till Bottniska viken och Sverge. Gränsen mot Norge utgöres till en del af Tana-elf, mot Ryssland i s.o. af Systerbäck (Rajajoki), mot Sverge af Torne-elf och dess biflod Muonio. Ryss- land tillstöter med guvernementerna Archangelsk, Olo- nets och S:t Petersburg eller Ingermanland. tumland är till största delen ojemnt-, det är upp- fyldt af berg, af hvilka dock intet är särdeles högt, af skogar, mossar, kärr och sjöar, hvilka sistnämnde intaga en stor del af dess yta. De högsta bergs- topparne finnas i landets nordligaste del, såsom det enstaka Peldoivi, nära Tana-elfs mellersta lopp, 2245 finska fot högt, och Jeristunturi^ nära Muonios krök- ning åt s., 2200 fot. Höjdsträckningarne t landets norra del hafva en höjd af 1000 fot och derutöfver. De sänka sig söderut till 3—400 fot och bilda ett högland, hvilket upptager största delen af landet.
    [Show full text]
  • Lintujen Havainnointi Suurilla Sisävesillä Esimerkkinä Laskenta Längelmävedellä 1999
    Muita seurantatutkimuksia Sisävesilaskennat Lintujen havainnointi suurilla sisävesillä Esimerkkinä laskenta Längelmävedellä 1999 Pentti Linkola uuret sisävedet ovat vä• tiinpanot niistäkin olen luon­ hiten harrastettu lin­ nollisesti kirjannut. Stuinventointien osa­ Osa vesilinnuista aloittaa pesin­ alue. Ei voisi kuvitellakaan nän jo toisella kalenterivuodellaan, vain osalla lajeista esiintyy pesimät• sellaista yleisesitystä kuin tömiä ikäluokkia. Joutsenista ja ka­ suurenmoinen "Muuttuva nadanhanhista pääosa on nuoria ikä• saaristolinnusto", jossa OLA­ luokkia. Etenkin laulujoutsenkan­ VI HiLDENILLÄ ja MARTTI HA­ nasta pesimäaikana on niin valtava RI0LLA oli käytettävissään me­ enemmistö pesimättömiä esiaikui­ sia, sekä pariskuntina että parvina, renrannikoilta pesivien kanto­ että ne aivan ilmeisesti eivät aina­ jen laskelmia ja pitkiä vertai­ kaan kaikki aloita pesintää vielä 5-, lusaijoja monilta koealueilta tuskin 6-vuotiainakaan. 1920-luvulta saakka ja satoja Telkän ja iso koskelon 2kv-koiraat eroavat vanhoista puvultaan ja ovat Minkki - lintujen kannalta pahimpia petoja. Karttula, Virmasvesi. lähdeteoksia ja lähdeartikke• helposti sivuutettavissa. Pesimättö• leita. © Kalle Ruokolainen miä kuikkia esiintyy yleisesti, ei Sisämaan selkävesien vähät kuitenkaan niin runsaina kuin saat­ laskennat ovat nuoria ja kan­ taa näyttää: jo kesäkuusta alkaen näyttäytyvistä kuikkaparvista pää• nanmuutosten vertailusaijat neistoni sisältää, siltä varalta kentavuorokauteen sisältyy osa kostuu hävitetyiltä pesiltä ir­ lyhyitä. Ainoa ennen sotia että
    [Show full text]
  • Hydrologinen Vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 HYDROLOGICAL YEARBOOK HYDROLOGICAL 2006–2010 VUOSIKIRJA HYDROLOGINEN 2006–2010 Hydrologista vuosikirjaa on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1910 LUONNON- VARAT alkaen. Käsillä oleva vuosikirja on viimeinen julkaisuna tehty vuosi- kirja, johon 100-vuotinen perinne päättyy. Rakenteeltaan suunnilleen Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 yhdenmukaisena jatkuva kirja on moniin käytännön tarpeisiin kätevin Hydrological Yearbook 2006–2010 tarkastetun hydrologisen tiedon lähde Suomessa. Edellisen vuosi- kirjan tapaan kirjaan on koottu tietoja viideltä vuodelta. Perinteisen WMO:n suosittaman vertailukauden 1961-1990 lisäksi keskiarvoja Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) on esitetty jaksolta 1991-2010. Hydrological Yearbook 2006-2010 continues the series of Finnish hydrological yearbooks, published since 1910. After a hundred years of traditional yearbooks, this publication is the last in the history of Hydrological Yearbooks in Finland. Concise in content and traditio- nal in its structure, the Yearbook is a valuable, systematic source of precise hydrological data. Like the previous yearbook, this volume contains data from five years. In addition to the reference period 1961-1990 recommended by the World Meteorological Organizati- on, the mean values for the period 1991-2010 are given. SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 YMPÄRISTÖ SUOMEN ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Hydrologinen vuosikirja 2006–2010 Hydrological Yearbook 2006–2010 Johanna Korhonen ja Eliisa Haavanlammi (toim.) Helsinki 2012 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 | 2012 Suomen ympäristökeskus Vesikeskus, sisävesiyksikkö Taitto: Seija Turunen Kansikuva: Johanna Korhonen Julkaisu on saatavana internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut ISBN 978-952-11-3988-8 (PDF) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) ALKUSANAT Hydrologisen vuosikirjan satavuotinen historia päättyy tähän julkaisuun, joka on viimeinen perinteiseen tapaan taulukkoyhteenvetona tehty vuosikirja.
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Vegetation and Ecology of Black Alder
    © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2018 Suo 69(2–3): 47–132Suo 69(2–3) — Tutkimusartikkelit 2018 47 Vegetation and ecology of black alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) dominated swamps and mesic forest sites in Finland Tervaleppäyhdyskuntien ekologia ja kasvillisuus Suomessa Ahti Mäkinen University of Helsinki, Finland, email: [email protected] This study includes all black alder sites (or stands) in Finland in the natural state from wet black alder swamps to fresh black alder -dominated forests. The material is based on 650 sample plots with complete descriptions of vegetation and ecology studied in altogether 200 black alder sites all over the distribution area (59°47′–66°45′N). The a priori classification of the studied sites is based on field observations during several decades and on DCA-ordination and clustering analysis (Euclidian distance with centroid group averages and the Ward linkage method) using the Finnish “Cajanderian” forest and mire site type classification approach. Based on this material, 14 black alder community types and several variations are described. Half of them are black alder swamps and the rest herb-rich and alluvial forests. Most of them are situated on lake and seashores where new sites are exposed continuously as a result of land elevation. The results of the classification are compared with the phytosociology of several Northern and Central European black alder communities. Ecological factors affecting the formation and development of black alder communities in Finland are also discus- sed. Many of these environmental factors deviate noticeably from conditions in Central Europe and are reflecting the special features of Finnish black alder swamps and forests.
    [Show full text]
  • Ympäristön Tilan Seurantaohjelma 2008
    HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 01 | 2008 Y Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muu- MPÄRISTÖNTILAN SEURANTAO toksista ja muutosten syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksenteon sekä Ympäristön tilan ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoja hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja sen ohjauksessa sekä ympäristövai- seurantaohjelma 2008 kutusten arvioinnissa. Seurantatietoja tarvitaan kansainvälisten sopimusten edellyttä- miin selvityksiin ja niitä hyödynnetään tutkimuksissa. Petri Horppila ( toim.) Hämeen ympäristökeskuksen seurantaohjelma vuodelle 2008 perustuu vuosien 2006– 2008 valtakunnalliseen ohjelmaan. Seurantaohjelma sisältää pintavesien ohella pohjave- sien ja maaympäristön seurantaa. Ohjelmaan on pintavesien seurannan osalta sisälly- tetty biologista seurantaa (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat) vesienhoitolain H ja –asetuksen (vesipuitedirektiivin) vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2008 seurannassa JELMA 2008 olevien järvien ja jokien kokonaismäärä on pysynyt ennallaan vuoteen 2007 nähden. Pintavesien valtakunnallista seurantaa on mahdollisuuksien mukaan täydennetty alueel- lisilla ohjelmilla. Alueelliseen virtavesien seurantaan on otettu muutamia jokia lisää. Vesienhoitolaki edellyttää, että vesienhoitoalueille laaditaan seurantaohjelmat. Niiden havaintopaikat on koottu ympäristöhallinnon valtakunnallisista ja alueellisista ohjelmista sekä velvoitetarkkailuista. Vesienhoitoalueiden ohjelmia ei ole
    [Show full text]
  • VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992
    f: VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS National Board of Waters and the Environment, Finland HELSINKI 1992 Raija Leppäjärvi (toim. -ed.) HYDROLOGINEN VUOSIKIRJA 1989 Hydrological yearbook VESI- JA YMPÄRISTÖHALIITUS HELSINKI 1992 Etukannen kuva/cover photo Yllös 1989 Kuva/Photo: MarIa-Liisa Poikolainen Painatus/printing Painatuskeskus Oy Helsinki 1992 ISBN 951 -47-7005-6 ISSN 0356-4053 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi— ja ympäristöhallitus Marraskuu 1992 Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leppäjärvi, Raija (toim.) Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Hydrologinen vuosikirja 1989 Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm tilasto Julkaisun osat Tiivistelmä Hydrologisessa vuosikirjassa 1989 julkaistaan tiedot vuoden 1989 hydrologisista suureista ja ilmiöistä. Uutena tietona tähän kirjaan on lisätty veden laatu 17 havaintopisteessä, joista julkaistaan myös virtaamatiedot. Vertailujaksoa ei tässä vuosikirjassa julkaista. Asiasanat (avainsanat) hydrologia, tilastot, vuosikirjat, Suomi, 1989 Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Hydrologinen vuosikirja 951—47—7005—6 0356—4053 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 174 suomi, englanti, ruotsi julkinen Jakaja Kustantaja Painatuskeskus Oy Vesi— ja ympäristöhallitus PL 516, 00101 HELSINKI PL 250, 00101 HELSINKI 1 421389G 3 PRESENTA TIQNSBLAD Utgivare Utgivningsäatum Vatten— och miljöstyrelsen November 1992 Färfattare (uppg!fter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Leppäjärvi, Raija (red.) Publikation (även den finska titein) Hydrologisk
    [Show full text]
  • UTM -Lehtijako K
    8308 8404 8500 8596 8692 7818 7818 SUOMI FINLAND X42 X44 X52 X54 X4 Nuorgam X5 Pulmankijärvi Vetsikko Arola V e U Niemelä t s ij TN Utsjoki o A UTM -lehtijako k E i D Ut s j X41 X43 o X51 X53 Nuvvus ki Patoniva Kevo ki O O o h sj TEN c e Sili j o Näätämö h Nuorpinniemi k ki a jo 8116 8212 tämö Outakoski Nää 7722 Mieraslompolo Kirakkajärvi 7722 oki Jankkila voj Ke Mierasjärvi Iijärvi Sevettijärvi Rovisuvanto Rautaperä Karigasniemi Pautujärvi Suolisjärvi Järvelä Surnujärvi Halti W32 W34 W42 W44 Kaamasmukka W52 W54 Supru Kuoppaniva Kielajoki Suojanperä narjohka A Palomaa Porojärvi Nitsijärvi K a a Partakko Kilpisjärvi Kuolna masjoki Surnuvuono Saana i Nammijärvi k Vasikkaselkä o j W3 W4 i W5 Raittijärvi Kilpisjärvi r a Kaamanen Rommaeno In Vuobmaved Väylä Peera Mutusjärvi oriseno T Könk Riutula ki W31 W33 W41 W43 W51tsjo W53 Vaskojoki ämä Inari INARIJÄRVI Paa Saarikoski Angeli äl Pyhäjärvi Koskenniska AANAARJÄVRI Virtaniemi ven Paatari Ranta Nellim etsimäjoki Iitto Ki Solojärvi Fasku Ronkajärvi Veskoniemi Sarmijärvi Lemmenjoki Ropinsalmi Pöyrisjärvi Kirakkaköngäs Koppelo 7626 Menesjärvi Rahajärvi 7626 Viipustunturit Akujärvi Hammasjärvi i Lätäseno Näkkälä jok Ivalo Nangujärvi Ylitalo Palojärvi men em L Törmänen Kelottijärvi oki Ruohokangas oki j Jietajoki s i Markkina oj nt EL Könkämäeno Leppäjärvi i Tolonen Palkisoja k VVE Pöyr A o i j k Kaaresuvanto arva Hirvasjärvi IVALOJOKI T Lu V32 V34 T Kultima V42 R V44 olosjoki Vt 52 V54 e to Raja-Jooseppi kälä älöjo pojoki k k Repokaira ä Palojoki Suonttajärvi N Käk Vuontisjärvi Repojoki Kuttanen
    [Show full text]
  • Vesien Tila Hyväksi Yhdessä Pirkanmaan Vesienhoidon Toimenpideohjelma Vuosille 2016 - 2021
    V RAPORTTEJA 29 | 2016 Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 - 2021 MERJA ANTIKAINEN, MARIKA ARRAJOKI-ALANEN, ÄMER BILALETDIN, TOM FRISK, HEIDI HEINO, DIAR ISID, KAIJA JOENSUU, JUKKA LAHTI, EMMI LEHKONEN, ANTERO LUONSI, SAMI MOILANEN, ANU PELTONEN, HANNU SALO, ANNELI VAINONEN Vesien tila hyväksi yhdessä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016– 2021 MERJA ANTIKAINEN MARIKA ARRAJOKI-ALANEN ÄMER BILALETDIN TOM FRISK HEIDI HEINO DIAR ISID KAIJA JOENSUU JUKKA LAHTI EMMI LEHKONEN ANTERO LUONSI SAMI MOILANEN ANU PELTONEN HANNU SALO ANNELI VAINONEN RAPORTTEJA 29 | 2016 VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ PIRKANMAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016 - 2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anu Peltonen Kansikuva: Johanna Lantto Kartat: Pirkanmaan ELY-keskus ISBN 978-952-314-428-6 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-428-6 www.doria.fi/ely-keskus Sisältö OSA 1. YLEISTÄ 1. JOHDANTO .................................................................................................................................................. 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen .................................................................................... 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus ......................................................................................... 8 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat ........................................................ 9 1.3.1
    [Show full text]
  • Kokemäenjoen Vesiston Veneilyn Ja Vesimatkailun Yleissuunnitelma
    VESHALUTUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Tiedotus Report KOKEMÄENJOEN VESISTON VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMA HE LS 1 N KI 7977 ISBN 951-46-3155-2 ISSN 0355-0745 3 KOKEMÄENJOEN VESI STN VENEILYN JA VESIMATKAILUN YLEISSUUNNITELMÄ $ ISÄLLY$ Karttaluettelo 7 Taulu1dro]ettelo 8 Liitelilettelo 10 JOHDÄNTO 11 0 PERUSKÄSITTEIDEN MÄÄRITELMÄT 12 0.1 Alukset 12 0.2 Reitit ja väylät 13 03 Satamat 15 1. PERUSSELVITYKSET 15 1.1 Äluskanta 15 1,11 Ammattimaiseen matkustajaliikenteeseen 15 käytetty kalusto 1.12 Yksityiseen veneilyyn käytetty kalusto 17 1.13 Matkailuyritysten venekalusto 24 1.14 Venei1y ja vesiurheiluseurojen vene kalusto 25 1.2 Älusten käyttö 28 1.21 Ammattimainen matkustajaliikenne 28 1.211 Linjaliikenne 28 1.212 Risteily. ja tilausliikenne 30 1.22 Yksityisten alusten käyttö 31 1.221 Veneilyrnuodot 31 1.222 Veneiden käytön määrä 33 1.23 Matkailuyritysten venekaluston käyttö 39 1,24 Venei1y ja vesiurheiluseurojen kaluston käyttö 40 4 1.3 Älusten käyttöalueet 41 1.31 Viralliset laivaväylät 41 1 .32 Veneurheilun harrastusalueet 42 1.4 Satamat 47 1.41 Laivaliikenteen satamat ja laiturit 47 1.42 Venesatamat 48 1.5 Vesirnatkailun ja veneilyn kohteet 56 1.51 Matkailupalvelut ja kohteet 56 1.52 U1koi1u ja retkeilyalueet 64 1.6 Veneilyn haitoilta suojeltavat alueet 65 1.61 Luonnonsuojelualueet 65 1.62 Kalastusalueet 66 1.63 Muut suojeltavat kohteet 73 2. ENNUSTEET ALUSKÄNNAN KEHITTYMISESTÄ 75 2.1 Ammattimaisen matkustajaliikenteen alukset 75 22 Yksityiseen veneilyyn käytettävä kalusto 76 2.3 Seurojen venekalusto 84 3. TAVOITTEET
    [Show full text]
  • Vesienhoidon Toimenpideohjelma 2022-2027
    V Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022 - 2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue vesien Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen toimialue ÄMER BILALETDIN SATU HONKANEN DIAR ISID VALERIA KERKKÄ PEPE LINDQVIST HANNE LIUKKONEN ANNE MÄKYNEN MIRA NIEMELÄ NINA NENONEN PAULIINA PELKONEN ANU PELTONEN SALLA TASKINEN ANNELI VAINONEN Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-2027 3 1 Johdanto 7 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja laatiminen 7 1.2 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus 9 1.3 Vesienhoitoon liittyvä lainsäädäntö, ohjelmat ja suunnitelmat 10 1.3.1 Vesienhoitoa koskeva lainsäädäntö ja sen keskeiset muutokset 10 1.3.2 Vesienhoidon toteuttamiseksi laaditut uudet strategiat ja ohjelmat 12 1.3.3 Alueelliset ohjelmat 14 1.4 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.5 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen 16 1.6 Toimenpideohjelman paikkatietoaineisto 17 2 Ilmastonmuutos ja muut toimintaympäristön muutokset 18 2.1 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus 18 2.2 Maatalouden muutos 20 2.3 Metsätalouden ja turvetuotannon muutos 21 2.4 Asutuksen muutos 24 3 Erityiset alueet 24 3.1 Vedenhankinta 26 3.1.1 Vedenhankintakäytössä olevat pintavedet 26 3.1.2 Vedenhankintakäytössä olevat pohjavesialueet 26 3.2 Suojelualueet 26 3.3 Uimarannat 28 4 KESKEISET KYSYMYKSET 30 5 TARKASTELTAVAT PINTAVEDET 31 5.1 Valuma-alueiden yleiskuvaus 31 5.1.1 Näsijärven alue ja Tarjanne 31 5.1.2 Iso-Längelmävesi
    [Show full text]
  • Quantity and Composition of Phytoplankton in Finnish
    VESIENTUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE WATER RESEARCH INSTITUTE PERTTI HEINONEN QUANTITY AND COMPOSITION OF PHYTOPLANKTON IN FINNISH INLAND WATERS TivisteImä Suomen sisävesien kasviplanktonin määristä ja koostumuksesta VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS, FINLAND Helsinki 1980 Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona. The author is responsible for the contents of the publication. It may not be referred to as the official view or policy of the National Board of Waters. ISBN 951-46-4612-6 ISSN 0355-0982 HeIsink 1980. Valtion painatuskeskus 3 CONTENTS 1. Introduction 5 2. Aims of the research 6 3. Materiais and methods 7 3.1 Sampling 7 3.2 Microscopical examination of sampies and the treatment of the results 7 4. Results 8 4.01 Regional division 8 4.02 Small river basins draining into Lake Ladoga 8 4.03 The Vuoksi river basin 9 4.031 Watercourses east of Lake Haukivesi 9 4.032 Watercourses north of Lake Haukivesi 13 4.033 Lake Haukivesi and watercourses to the south of it 16 4.04 The Kymijoki river basin 18 4.041 Watercourses north of the rapid of Haapakoski 18 4.042 Lake Päijänne and watercourses draining into it 20 4.043 Watercourses south of the Kalkkinen canal 20 4.05 River basins to the south of Salpausselkä 23 4.06 River basins of southwest Finland 24 4.07 The Kokemäenjoki river basin 24 4.071 Watercourses north of Lake Pyhäjärvi 24 4.072 Lake Pyhäjärvi and watercourses to the east of it 27 4.073 Watercourses below the River Nokianvirta 29 4.08 River basins of Ostrobothnia 29 4.09 The Oulujoki, lijoki, Kuivajoki and Simojoki river basins 32 4.10 The Kemijoki and Tornionjoki river basins 32 4.11 River basins of northern Lapland and Kuusamo 35 5.
    [Show full text]