Turku - Pori -Yhteysvälin Kehittämisselvitys Loppuraportti 2015

TURKU - PORI -YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS LOPPURAPORTTI 2015

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 1 2 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti TIIVISTELMÄ

Lähtökohdat ja tavoitteet teysvälillä taajamajaksoina toimivat Turku-Mynämäki, Unaja-Eurajoki, Luvia-Söörmarkku Älyliikenteen palveluilla ja sovelluksilla voidaan vaikuttaa yksilöiden liikkumistapoihin ja sekä Laitila pistemäisenä taajamakohteena. -valintoihin. Myös sähköiseen liikenteeseen liittyvät palvelut ovat viime vuosina kehit- Tämän Turku - Pori -kehittämisselvityksen tarkoituksena on ollut tutkia ja laatia kehit- tyneet – sekä sähköisten ajoneuvojen määrä että latauspisteiden määrä on selkeässä tämispolku valtatien Turku - Pori - Porin Söörmarkku -välin kehittämiselle. Kehittämis- Maaseutujaksoilla autoliikenteen nopeustasotavoitteena on 100 km/h (poikkeustapauk- kasvussa. Yhteysvälille valittiin tässä selvityksessä äly- ja sähköisen liikenteen kehittä- selvityksessä tarkastellaan Turku - Pori -yhteysväliä valtatien infrastruktuuriin liittyvien sessa 80 km/h), mikä mahdollistaa nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet kaupun- miskohteeksi ”kolmen ässän” yhdistelmä, johon lukeutuvat sähköpyöräily, toimenpiteiden kannalta Nousiaisista, rakenteilla olevan moottoritien päätepisteestä, kiseutujen välillä. Maaseutujaksoilla maankäytön kasvu on hillittyä. Yhteysvälin maaseu- sähköautoilu ja sähköinen saavutettavuus. Turku - Pori -yhteysvälillä ”Sähköpyö- Porin Söörmarkkuun, valtatien 8 ja valtatien 23 liittymään. Palvelutasotavoitteita ja käyt- tujaksoja ovat Mynämäki-Laitila, Laitila-Unaja ja Eurajoki-Luvia. räillen pysäkille” -teeman alle lukeutuva kehittämishanke voi koostua koko matkaketjun täjiä sen sijaan tarkastellaan koko osuudella Turusta Porin Söörmarkkuun. tarkastelusta tietyllä pilottialueella. Sähköautoilun osalta pikalatausasemien tilanne on Työssä laadittiin vaikuttavuustarkastelut niistä infrastruktuurin parantamiseen liittyvistä yhteysvälillä jo hyvä, sillä pikalatausmahdollisuuksia on Turussa, Raisiossa, Laitilassa, Rau- Työ on jatkoa marras-tammikuussa 2014-2015 Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen toimenpiteistä, jotka on esitetty aikaisemmissa suunnitelmissa tai esisuunnittelukilpai- malla ja Porissa. Näiden lisäksi myös kaupunkialueiden latausverkostoa tulee kehittää ELY-keskuksen järjestämälle esisuunnittelukilpailulle, jossa haettiin uudenlaisia ratkai- lussa ja jotka jossain määrin nähdään toteutumisen osalta potentiaalisena. Toimenpitei- systemaattisesti. Yritysten sähköinen saavutettavuus edellyttää ajantasaista tietoa yri- suja yhteysvälin kehittämiselle. Selvityksen päätavoitteena on ollut määrittää seuraavan den vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Tavoitteille tysten tuotteista ja palveluista, sijainnista ja yhteystiedoista. Sähköisen saavutettavuuden kymmenen vuoden 2016-2015 aikana edistettävät hankkeet. Nämä sisältävät infrastruk- määriteltiin mittarit ja vaikutuksen suuruudelle arviointiperusteet kolmiportaisella as- edistämiseksi esitetään kuntien elinkeinotoimien ja yrityspalveluiden toteuttamana tee- tuuriin liittyviä toimenpiteitä ja maankäytön kehittämiseen, äly- ja sähköisen liikenteen teikolla. Vaikutuksen merkittävyyteen vaikuttaa lisäksi kunkin tavoitteen painoarvo sekä mahankkeena yritysten sähköisen saavutettavuuden parantamisen kokonaisuutta. sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tähtääviä toimia. toimenpiteen kustannukset. Joukkoliikenteen osalta potentiaali keskittyy erityisesti Turun kaupunkiseu- Kehittämisselvityksen lähtökohtana on toiminut kilpailun voittanut Rambollin HOT- Vaikuttavuustarkasteluissa korostuvat erityisesti taajamajaksoilla tehtävät, eri näkökul- dulle sekä Rauman ja Porin väliseen liikenteeseen. Muualla joukkoliikenteen POT-työ sekä kolme muuta kilpailutyötä. Lähtökohtana ovat toimineet myös aikai- mista positiivisia vaikutuksia tuottavat hankkeet. Aiemmista Turku-Pori -yhteysvälin tar- käyttö Turun ja Söörmarkun välillä on nykyisin melko vähäistä eikä kehityksessä usko- semmat suunnitelmat, selvitykset ja tarkastelut sekä yhteysväliä koskevat maankäyt- kasteluista poiketen ohituskaistaosuudet saivat erityisesti maaseutujaksoilla vain vähän ta tapahtuvan merkittävää muutosta. Joukkoliikenteen palvelutason osalta tavoitellaan tösuunnitelmat ja kaavat. Samanaikaisesti kehittämisselvityksen laadinnan kanssa on vaikutuksia, sillä ne parantavat vain sujuvuuteen ja nopeustasoon liittyviä mittareita. välillä Mynämäki - Masku - Turku keskitasoa, välillä Rauma - Laitila - Mynämäki - Turku erillisselvityksessä tutkittu valtatien 8 Laitilan kohdan maankäytön ja liikennejärjestel- peruspalvelutasoa ja välillä Rauma - Pori keskitasoa. Tulevaisuudessa markkinaehtoisen män kehittämistä. 10 vuoden ajanjaksolle esitettävät toimenpiteet liikenteen rooli etenkin pitkämatkaisessa yhteysvälin päästä päähän liikennöinnissä tullee lisääntymään. Nopea pitkämatkainen liikenne ei yleensä poikkea taajamien keskus- Työn alkuvaiheessa, toukokuussa 2015, pidettiin myös kuntaseminaari, jossa selvitettiin Selvityksen perusteella vuosina 2016-2025 esitetään toteutettavan yhteensä noin 49,5 toissa, mikä lisää tarvetta kehittää valtatien varren pysäkkejä ja varusteluja. eri sidosryhmien näkemyksiä yhteysvälin palvelutasotavoitteista ja kehittämistarpeista. miljoonalla eurolla valtatien 8 infrastruktuurin parantamistoimenpiteitä. Yhteysvälin palvelutasotavoitteet pohjautuvat esisuunnittelukilpailuun. Tavoitteet kä- sittävät sekä liikenneturvallisuuteen, kuljetuksiin, ympäristöön ja maankäyttöön, ilman Infrastruktuurin parantamiseen tähtäävät toimenpiteet: henkilöautoa tehtäviin matkoihin että henkilöautoihin liittyvät tavoitteet. Palvelutasota- voitteita tarkennettiin tässä työssä siten, että ne määritettiin erikseen valtatien taajama- - Söörmarkun (vt 8 ja vt 23) vilkas kolmihaarainen liittymä parannetaan eritasoliitty- ja maaseutujaksoille. Lisäksi tavoitteiden painoarvoja muokattiin vastaamaan paremmin mäksi. Söörmarkun eritasoliittymän parantamista on tarkasteltu Hyvälä - Söörmarkku sidosryhmien näkemyksiä ja muutokset kohdistettiin erilaisina maaseutu- ja taajamajak- -aluevaraussuunnitelman yhteydessä, mutta sen parantamistarve on koko hanketta kii- soille. reellisempi liikenneturvallisuuden ja raskaan liikenteen häiriöttömyyden kannalta.

Turku - Pori -yhteysvälihanke sai rahoitusta vuoden 2012 eduskunnalle annetussa halli- - Porissa valtatien 2 kanssa yhteinen osuus valtatiestä 8 (Musa - Käppärä) parannetaan tuksen liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet ovat osit- nelikaistaiseksi tieksi. tain jo rakenteilla (Raisio - Nousiainen -moottoritie ja Isomäen risteyssilta Porissa). Myös Niittymaan liittymäjärjestelyt ja Hangassuon ohituskaistat Luvian ja Porin välillä - Eurajoen kohdalla toteutetaan eritasoliittymä ja siihen liittyvät toimenpiteet. Valtatien ovat toteutumassa yhteysvälihankkeessa. Edellä mainittujen lisäksi Mynämäen pohjoisen linjaus siirtyy länteen mahdollistaen Eurajoen keskustan täydentymisen sekä uusien työ- liittymän porrastus sekä Kämpän liittymän porrastus Eurajoella ovat todennäköisesti paikka- ja palvelualueiden toteutumisen vanhan valtatielinjauksen varteen. mahtumassa yhteysvälihankkeen kustannusraamiin. Luostarinkylän eritasoliittymä Rau- malla on saanut erillisrahoitusta ja toteutuu samassa yhteydessä yhteysvälihankkeen - Valtatien 8 Laitilan kohdan kehittäminen toteuttamalla kiertoeritasoliittymä kantatien toimenpiteiden kanssa. 43 ja valtatien 8 liittymään sekä risteyssilta Kaukolantien ja Erik Sorolaisen tien liitty- mään. Maankäyttöä kehitetään siten, että keskustan olemassa olevat palvelut kytkeyty- Menetelmät vät kehitettävien paikallisten katuyhteyksien myötä uuteen maankäyttöön. Eritasoliitty- män yhteyteen kehitetään joukkoliikenteen laatupysäkki, jossa pysäkin palvelut voidaan Kehittämisselvityksessä on analysoitu yhteysvälin eri jaksojen palvelutasopuutteita suh- nivoa osaksi keskustan toimintoja. teessa jakson nykyiseen maankäyttöön ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Toimenpide- vaihtoehtoja autoliikenteen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä äly- ja sähköisen Mynämäellä toteutetaan liittymäjärjestelyitä (liittymien porrastamisia). liikenteen osalta on peilattu eri jaksojen palvelutasotavoitteisiin. Edellä kuvattujen suurten toimenpiteiden lisäksi varaudutaan toteuttamaan pieniä Taajamajaksoilla autoliikenteen nopeustasotavoitteena on 80 km/h. Taajamajaksot vä- liikenneturvallisuustoimenpiteitä noin kahdella miljoonalla eurolla, jalankulun littävät erityisesti kaupunkiseutujen liikennettä. Taajamajaksojen maankäyttö kasvaa ja sekä pyöräilyn hankkeita noin kahdella miljoonalla eurolla sekä joukkoliikenteen tiivistyy, joten ne ovat potentiaalisia myös joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Yh- pysäkkien parantamisia noin miljoonalla eurolla.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 3 ALKUSANAT

Valtatie 8 Turun ja Porin välillä on tavaraliikenteen merkittävä väylä Länsi-Suomessa. Työtä on ohjannut Liikenneviraston, maakuntaliittojen ja ELY-keskuksen edustajista sekä Sen merkitystä korostavat ratayhteyden puuttuminen ja tien varrella sijaitsevat viisi esisuunnittelukilpailuvaiheen sihteerikonsultista koostunut hankeryhmä, johon ovat vientisatamaa. Tieosuuden turvallisuuden, sujuvuuden ja toimivuuden parantamiseksi on kuuluneet: hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa 2012 tehty 100 miljoonan euron kehyspää- tös Turku-Pori yhteysvälihankkeelle. Vuonna 2012 tehtiin uuden liikennepolitiikan mu- Matti Kiljunen Varsinais-Suomen ELY-keskus kainen uudelleenarviointi, jossa tutkittiin hankkeen keventämismahdollisuuksia. Uudel- Antti Kärki Varsinais-Suomen ELY-keskus leenarvioinnin tulosten perusteella on muodostettu ensimmäinen vaihe toteutettavasta Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkeesta. Rakentumassa ovat parhaillaan Raisio-Nousiainen moottoritie, Isomäen Laura Leppänen Varsinais-Suomen liitto risteyssilta Porissa, Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla, Niittymaan liittymäjärjes- Päivi Liuska-Kankaanpää Satakuntaliitto telyt sekä Hangassuon ohituskaistat. Suunnitelluista toimenpiteistä jää kuitenkin vielä Jukka Peura Liikennevirasto toteutumatta useita merkittäviä turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. Mervi Karhula Liikennevirasto Heikki Metsäranta Strafica Vuodenvaihteessa 2014-2015 Liikennevirasto järjesti yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa esisuunnittelukilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää uusia rat- Tämän lisäksi suunnittelutyötä kommentoimassa ovat olleet Varsinais-Suomen ELY-kes- kaisuja yhteysvälin kehittämiselle ja testata palvelutasolähtöistä suunnittelun hankintaa. kuksesta Tiina Myllymäki, Markus Kivelä, Raimo Järvinen, Jaakko Klang ja Piritta Keto. Neljä osallistumishakemusten perusteella valikoitunutta kilpailijaa jätti nimettöminä Esisuunnittelutyön alussa, heti kilpailuvaiheen jälkeen, järjestettiin Turku-Pori kasitien kilpailutyönsä, jotka tuomaristo arvioi tietyin annetuin kriteerein. Kilpailun lähtökoh- kuntaseminaari, johon kutsuttiin ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja liittojen edustajien tina toimivat etukäteen muodostetut palvelutasotavoitteet, joihin kaivattiin monipuo- lisäksi yhteysvälin kuntia ja elinkeinoelämän edustajia. lista keinovalikoimaa hyödyntäviä ratkaisuja. Ramboll Finland Oy sai voitokkaalla HOT- POT-kilpailutyöllään mahdollisuuden jatkaa Turku-Pori –käytävän esisuunnittelua. Tässä kehittämisselvityksessä raportoidaan kilpailun jatkotyön tuloksia.

Kehittämisselvityksen tarkoituksena on määrittää valtatiellä 8 Nousiaisten ja Söörmar- kun välillä seuraavan kymmenen vuoden aikana edistettävät toimenpiteet. Mukana ovat niin infrastruktuurin parantamiseen kuin joukkoliikenteeseen, liikkuminen palveluna -kokonaisuuteen kuin älyliikenteeseenkin liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet ottavat huomioon maankäytön ja elinkeinoelämän tulevat tarpeet ja tavoitteena on ollut löytää eri sidosryhmien yhteisesti hyväksymä kokonaisuus.

Selvityksen laatiminen alkoi huhtikuussa 2015. Laatimisesta on vastannut Ramboll Fin- land Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut DI Riikka Salli. Työryhmän muut jäsenet vastuualueineen ovat olleet:

Projektisihteeri DI Leena Manelius Maankäyttö DI Pasi Rajala / DI Saija Miettinen Tiesuunnittelu Ins. (AMK) Sari Kirvesniemi Joukkoliikenne DI Reijo Vaarala Älyliikenne ja rahoitus KTM, FM Sini Kahilaniemi Vaikutukset DI Jukka Ristikartano / DI Kimmo Heikkilä Graafinen suunnittelu Ark. yo Mikko Peltonen Vuorovaikutus FM Hanna Herkkola Laadunvarmistus Ins. Jouni Lehtomaa

4 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti SISÄLLYSLUETTELO

1. LÄHTÖKOHDAT 6 1.1. Toimintaympäristö 6 1.2. Esisuunnittelukilpailun satoa 6 1.3. Palvelutasotavoitteet 7

2. TOIMENPIDE- JA SUUNNITELMATILANNE 10 2.1. Päätetyt hankkeet (ns. vertailuverkko) 10 2.2. Aiemmat suunnitelmat 10 2.3. Pienet toimenpiteet 11

3. TUTKITUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KYTKEYTYMINEN MAANKÄYTTÖÖN 12 3.1. Taajamajaksot 12 3.1.1. Turku-Mynämäki 12 3.1.2. Laitila 13 3.1.3. Unaja-Eurajoki 14 3.1.4. Luvia-Söörmarkku 16 3.2. Maaseutujaksot 18

4. ÄLY-, SÄHKÖINEN JA JOUKKOLIIKENNE 20 4.1. Äly- ja sähköisen liikenteen tilannekuva 20 4.2. Joukkoliikenteen tilannekuva 21

5. VAIKUTUKSET 22 5.1. Vaikutustarkastelujen perusteet 22 5.2. Vaikutusten arviointi 25 5.3. Yhteenveto vaikutuksista 26

6. TURKU-PORI KEHITTÄMINEN (eli valitut toimenpiteet) 27 6.1. Äly- ja sähköisen liikenteen pilotit 27 6.2. Pilottikohteiden rahoituskanavat 27 6.3. Toimenpiteet 10 vuoden aikana 28 6.4. Pidemmän tähtäimen toimenpiteet 29 6.5. Kustannukset ja vastuut 29

7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 30

LIITE 1 31

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 5 1. LÄHTÖKOHDAT

1.1. Toimintaympäristö TAULUKKO 1: KILPAILUTÖISTÄ JATKOTARKASTELUUN POIMITTUJA RATKAISUJA. Liikennevirasto on viime vuosina kehittänyt palvelutasoajatteluun perustuvaa päätiever- PORI asukasluku: 83 500 HOTPOT Joukkoliikenteen laatupysäkit kon kehittämistä, jossa yhteysväleille määritetään palvelutasotavoitteet merkittävimpien Kevennettyjä infrastruktuuritoimenpiteitä tarpeiden sekä alueellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden perusteella. Näihin tavoit- Vaikuttavuustarkastelujen menetelmät ja prosessi teisiin pyritään vastaamaan priorisoimalla niitä puutteita, joita tavoitteisiin nähden esiin- tyy. Asiakaskeskeisyydellä ja uudella tavalla ajattelulla pyritään uudistamaan perinteistä Jessöör Raskaan liikenteen tauko- ja lepopaikat Liittymäkohtaiset toimenpideluonnokset tie- ja liikennesuunnittelun toimintakenttää. LUVIA Älyteknologian palvelut ja sovellukset asukasluku: 3 400 Päätöksiä tullaan tekemään entistä enemmän ratkaisujen tehokkuuden perusteella. Novum Vias Infrastruktuurin parantamistoimenpiteitä Suurten kehittämisinvestointien sijaan painopiste siirtyy pieniin ja kustannustehokkai- siin toimenpiteisiin ja monipuolisen keinovalikoiman käyttöön. Liikkumisen ja liikenteen uusia palveluita kehitetään monipuolisesti uusien toimintatapojen luomiseksi. Kehittä- Meri Pieniä turvallisuustoimenpiteitä misinvestointien rahoitus muuttuu monipuolisemmaksi ja hyötyjien edellytetään osallis- EURAJOKI Kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä asukasluku: 5 800 Joukkoliikenteen parantamistoimenpiteitä tuvan kustannuksiin aiempaa enemmän. Palvelutasoanalyysi Liikennevirasto on koonnut näkemyksen liikenneolosuhteiden ja -palveluiden kehittä- RAUMA misestä Liikenne kohti tulevaa -internetsivuston alle. Tulevina vuosina korostetaan pe- asukasluku: 39 600 rusväylänpitoa, kunnossapidon tarvelähtöistä priorisointia, digitalisaation tietotarpeisiin varautumista ja sen hyödyntämistä palveluiden tuotannossa, kaupungistumiskehityksen 1.2. Esisuunnittelukilpailun satoa huomioimista sekä asiakastarpeita ja toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Painotuk- set näkyvät muun muassa siinä, että kuluvan hallituskauden hallitusohjelmassa painotus- Vuoden 2014 loppupuolella järjestetyssä Turku - Pori -esisuunnittelukilpailussa palau- ta on siirretty yhä enemmän korjausvelan kasvua vähentäviin, elinkeinoelämän kilpailu- PYHÄRANTA tettiin neljä kilpailutyötä: HOTPOT, Jeessöör, Novum Vias ja Meri. Tähän kehittämissel- kykyä parantaviin sekä innovatiivisiin, uusia palveluita mahdollistaviin liikennehankkeisiin. asukasluku: 2 200 vitykseen valittiin jatkotyöstöön parhaat ratkaisuehdotukset kilpailutöistä (taulukko 1).

Maankäytön, asumisen, liikkumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän (MALPE) muodos- HOTPOT-työssä käytettyjä vaikutustarkastelun menetelmiä ja prosessia sovellettiin ja tamaa kokonaisuutta tarkastellaan etenkin kasvukeskuksissa. Kävelyn, pyöräilyn sekä LAITILA kehitettiin eteenpäin myös tässä jatkotyössä. Infrastruktuurin parantamiseen liittyviä ke- joukkoliikenteen edistäminen edellyttää toimivaa kokonaisuutta, jossa MALPE-yhteistyö asukasluku: 8 400 ventämistarpeita ja -ratkaisuja tarkasteltiin muun muassa Laitilan kohdalla. Kilpailutyös- ylittää kunta- ja hallintorajat. sä keskeisenä teemana olleet joukkoliikenteen laatupysäkit otettiin mukaan ja niiden laatukriteerejä sekä sijoittumista yhteysvälillä tarkennettiin. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien kannalta valtatie 8 Turun ja Porin välillä on päätieverkon keskeisimpiä kehitettäviä osia. Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Jessöör otti kilpailuehdotuksessaan kantaa raskaan liikenteen tauko- ja lepopaikkoihin ja korostaa valtatien 8 merkitystä erityisesti Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seu- ne kytkettiin mukaan myös tähän jatkotyöhön. Jessöörin toimenpide-ehdotukset liitty- tujen teollisuudelle sekä satamien työvoiman liikkumiselle ja kuljetuksille. Satakunnan mäkohtaisesta parantamisesta käytiin läpi ja kehittämiskelpoisia toimenpiteitä sisällytet- liikennejärjestelmäsuunnitelmassa valtatie 8 on priorisoitu kärkihankkeeksi. Molempien MYNÄMÄKI tiin osin myös jatkotyön aikana tarkasteltaviin toimenpiteisiin. Älyteknologian palvelut asukasluku: 8 000 maakuntaliittojen hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy valtatien 8 kehittäminen toisen ja sovellukset otettiin mukaan myös jatkotyön yhdeksi teemaksi. vaiheen toimenpiteillä nyt rakenteilla olevien osuuksien jatkona. Novum Viasin infrastruktuurin parantamistoimenpiteet käytiin jatkotyön alussa läpi ja NOUSIAINEN niitä sisällytettiin mukaan tarkasteltaviin toimenpiteisiin. Maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmissa on esitetty liikennejärjestelmän kehittä- asukasluku: 4 900 mistavoitteita ja -linjauksia, joista tätä kehittämisselvitystä ohjaavat palvelutasotavoitteet on johdettu. Molempien maakuntien tavoitteistossa korostuvat sujuvat kuljetukset, kil- Meri-työssä oli kuvattu kattavasti pieniä turvallisuustoimenpiteitä, kävelyn ja pyöräilyn pailukykyiset satamat sekä elinkeinoelämän tarpeiden tukeminen. Henkilöliikenteessä RUSKO toimenpiteitä sekä joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä, jotka käytiin läpi ja otettiin tavoitellaan nopeita, alle tunnin työssäkäyntiyhteyksiä maakunnan sisällä sekä kilpailuky- asukasluku: 5 900 suunnittelussa huomioon. Myös jatkotyöhön sisällytettiin pienten toimenpiteiden osio. MASKU kyisempiä joukkoliikenneyhteyksiä maakuntien välillä. Maankäytön kannalta tavoitellaan asukasluku: 10 000 Meri-työn palvelutasoanalyysin avulla täydennettiin analyysiä yhteysvälin keskeisistä uutta maankäyttöä alueille, joilla arjen toiminnot ovat kävellen, pyöräillen ja joukkolii- puutteista ja niiden priorisoinnista. Analyysia käytettiin apuna suunnittelussa ja rapor- kenteellä saavutettavissa. toinnissa. RAISIO asukasluku: 24 800 Tässä kehittämisselvityksessä tarkasteltavalle Turun ja Porin Söörmarkun väliselle osuudelle sijoittuu yhteensä yksitoista kuntaa: Turku, Raisio, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Laitila, Pyhäranta, Rauma, Eurajoki, Luvia ja Pori sekä näiden taajamia (kuva 1). TURKU asukasluku: 180 500

Kuva 1: Valtatien 8 varrella sijaitsevat kunnat ja niiden suurimmat taajamat.

6 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti TAULUKKO 2: VALTATIEN 8 KEHITTÄMISEN PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIIDEN TAULUKKO 3: TÄSSÄ KEHITTÄMISSELVITYKSESSÄ TEHDYT MUUTOKSET PALVELU- PAINOARVOT KILPAILUVAIHEESSA. TASOTAVOITTEIDEN PAINOARVOIHIN MAASEUTU- JA TAAJAMAJAKSOILLA.

PAINOARVO PALVELUTASOTAVOITTEET KILPAILUVAI- MUUTOS HEEN PAINO- Liikenneturvallisuus 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteys- ARVOT (%) TAAJAMAJAKSO MAASEUTUJAKSO 30 % välillä vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vuoteen 2020 mennessä. Liikenneturvallisuus 30 %

Kuljetukset 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla Kuljetukset 25 % 25 % nopeudella. Ympäristö ja maan- 15 % 3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteys- käyttö välillä vähenevät nykyisestä. Ilman henkilöautoa 15 % Ympäristö ja 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittä- tehtävät matkat maankäyttö miselle siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyk- 15 % siä, kaavoituksen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoit- Henkilöautomatkat 15 % teita.

5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää.

6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ LIIKENNETURVALLISUUS KULJETUKSET 20 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2003 tasosta). • Ikääntyvälle väestölle palveluiden • Yhteysvälin onnettomuustiheys on • Valoliittymä Laitilassa pysäyttää rekat 7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. saatavuus on tärkeää keskimääräistä suurempi • Ajonopeudet vaihtelevat Rauman ja • Laajeneva yhdyskuntarakenne piden- • Taajamien tasoliittymät ovat vaarallisia Porin välillä 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, tää matkoja • Ohituspaikkoja puuttuu • Valtatie 8 on keskeinen erikoiskulje- Ilman henkilöautoa Laitila–Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) on mahdollisuus tusreitti tehtävät matkat tarjota nykyistä nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä. • Kävely ja pyöräily taajamien sisällä ei 15 % houkuttele 9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailu- • Pysäkeille pääsy on vaikeaa ja vaaral- kykyisempiä joukkoliikennepalveluja. lista • Joukkoliikennettä ei käytetä vaikka MATKAT ILMAN HENKILÖAUTOA MATKAT HENKILÖAUTOLLA Henkilöautomatkat 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja kulkijoita olisi 15 % asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila–Rauma, Rauma–Pori– • Joukkoliikenteen matka-ajat eivät ole • Henkilöauton matka-aika kasvaa ja • Liikenteen kasvu lisää melusta ja Söörmarkku) eivät heikkene nykytasosta. kilpailukykyisiä autoliikenteen kanssa työ- liikenteen ruuhkautuminen lisääntyy päästöistä kärsiviä matka- ja asiointivyöhykkeillä. Nousiainen - Söörmarkku -välillä, jos • Suojaamattomat pohjavesialueet ja 11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti • Joukkoliikennepysäkkien laatutaso ei hou- liikenne kasvaa ennustetusti ja toimen- vähintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D onnettomuudet ovat ympäristöriski (kaupunkialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus kuttele bussilla kulkemiseen piteitä ei tehdä. sallitaan 1–2 kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa).

Kuva 2: Palvelutasopuutteet 1.3. Palvelutasotavoitteet Turku-Pori esisuunnittelukilpailussa osallistujajoukkueille annettiin yksitoista tuoma- riston muodostamaa palvelutasotavoitetta, joihin suunnitelmalla tuli vastata (taulukko 2). Kilpailuvaiheen palvelutasotavoitteet ovat toimineet myös tämän työn tavoitteina, mutta niiden painoarvoja on tarkennettu. Palvelutasopuutteet suhteessa palvelutasotavoitteisiin on esitetty kuvassa 2.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 7 Tämän kehittämisselvityksen alkuvaiheessa, 5.5.2015 järjestetyssä kuntaseminaarissa, käsiteltiin yhteysvälin kuntien kanssa palvelutasotavoitteita ja niiden painoarvoja. Jouk- Taajamajakso 13 600 (9 %) koliikenteen painoarvoa oltiin valmiita laskemaan ja vastaavasti kuljetusten ja maankäy- Maaseutujakso tön painoarvoa lisäämään. 16 700 (10 %)

Painoarvoja muutettiin vastaamaan paremmin sidosryhmien näkemyksiä ja muutokset 11 600 (10 %) kohdistettiin erilaisina maaseutu- ja taajamajaksoille (taulukko 3). Jaksot on esitetty kuvassa 3. Kuljetusten sekä ympäristön ja maankäytön painoarvoa kasvatettiin taajamajak- 8 900 (11 %) soilla. Joukkoliikenteen painoarvoa laskettiin maaseutujaksoilla ja henkilöautomatkojen painoarvoa laskettiin taajamajaksoilla. 6 300 (14 %) Tavoitteet ja niiden painoarvot vaikuttavat toimenpiteiden valintaan vaikuttavuuden kautta. Vaikutusten arvioinnin perusteista on kerrottu kappaleessa 5.1.

Taajamajaksoilla on nopeustasotavoitteena 80 km/h. Jaksojen muutoskohdissa tienkäyt- täjälle välittyy tuntuma erilaiseen ympäristöön saapumisesta ja nopeustason muutokses- ta liittymätyyppien, liikenneympäristön tai poikkileikkauksen kautta. Valtatie välittää taajamajaksoilla kaupunkiseutujen liikennettä, jonka ennustetaan maankäytön tehostuessa 10 300 (10 %) kasvavan. Taajamajaksoilla joukkoliikenteen kehittämisellä nähdään olevan potentiaalia. Myös maankäyttö kasvaa ja tiivistyy nykyisten taajamien yhteyteen. Jaksot palvelevat 7 900 (13 %) enemmän lyhyt- kuin pitkämatkaista liikennettä.

Maaseutujaksoilla nopeustavoitteena on 100 km/h (poikkeustapauksissa 80 km/h), mikä 6 600 (11 %) mahdollistaa nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet kaupunkiseutujen välillä. Maa- seutujaksoilla maankäytön kasvu on hillittyä. Jaksot palvelevat etenkin pitkämatkaista liikennettä. 7 400 (11 %) Yhteysvälin asiakkailla eli käyttäjillä on erilaisia liikkumisen tarpeita. Käyttäjäryhmissä näkyvät sekä seudullinen että paikallinen näkökulma, henkilöliikenne ja kuljetukset (kuva 4). Väestörakenteen muuttuessa erityisesti kaupunkiseutujen merkitys kasvaa tulevai- 6 900 (11 %) suudessa.

6 100 (11 %)

9 400 (10 %)

13 000 (8 %)

23 700 (6 %)

Kuva 3: Maaseutu- ja taajamajaksot, valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2014 ja Kuva 4: Käyttäjä- ja alueprofiilit. raskaan liikenteen osuus.

8 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Kuva 5: Raumalla valtateiden 8 ja 12 risteämiskohdassa liikkuu paljon kuljetuksia. Kuva 7: Maaseutujaksoilla valtatie 8 kulkee keskellä peltoja ja metsiä.

Kuva 6: Porin kohdalla valtatie 8 on vilkas työmatkaliikenteen käyttämä väylä. Kuva 8: Laitilassa valtatie 8 halkoo taajamarakennetta.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 9 2. TOIMENPIDE- JA SUUNNITELMATILANNE

2.1. Päätetyt hankkeet (ns. vertailuverkko) 2.2. Aiemmat suunnitelmat Turku - Pori -yhteysvälihanke on esitetty vuoden 2012 eduskunnalle annetussa halli- Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat -raportissa vuodelta 2007 on esitet- tuksen liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet, Isomäen Isomäen ty Turun ja Söörmarkun välille tavoitetilaksi seuraavaa: risteyssilta Porissa ja Raisio - Nousiainen -moottoritie, ovat jo rakenteilla. Myös Niitty- risteyssilta maan liittymäjärjestelyt ja Hangassuon ohituskaistat Luvian ja Porin välillä ovat toteu- • Turku - Mynämäki -moottoritie Hangassuon Niittymaan tumassa yhteysvälihankkeessa. Edellä mainittujen lisäksi Mynämäen pohjoisen liittymän ohituskaistat liittymäjärjestelyt • Unaja - Eurajoki ja Luvia - Pori kapea nelikaistainen tie porrastus sekä Kämpän liittymän porrastus Eurajoella ovat todennäköisesti mahtumas- • Pori - Söörmarkku osittain uuteen paikkaan toteutettu nelikaistainen eritasoliitty- sa yhteysvälihankkeen kustannusraamiin. min varustettu tie • Mynämäki - Unaja ja Eurajoki - Luvia eritasoliittymin varustettu 2+1-kaistainen Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla on saanut erillisrahoitusta ja toteutuu samassa Kämpän liittymän keskikaidetie porrastus yhteydessä yhteysvälihankkeen toimenpiteiden kanssa. • Laitilan ja Rauman keskustojen kohdalla kaksikaistainen päätie.

Edellä mainitut toteutumassa olevat kohteet on tässä kehittämisselvityksessä otettu Aikaisemmin esitetty tavoitetila ei ole enää ajantasainen ja Liikennevirasto on päivit- huomioon vaikuttavuustarkasteluissa. Yksittäisten toimenpiteiden tai toimenpidekoko- Luostarinkylän tämässä pääteiden kehittämiseen liittyviä linjauksia. Tämän selvityksen aikajänteellä naisuuksien vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa nykyistä liikenneverkkoa on täy- eritasoliittymä (seuraavat kymmenen vuotta) vuonna 2007 määritellyn tavoitetilan toteutuminen on dennetty jo toteutumassa olevilla toimenpiteillä. Tätä liikenneverkkoa kutsutaan niin epärealistista. sanotuksi vertailuverkoksi. Turku - Pori -yhteysvälillä on laadittu tarkemmat suunnitelmat seuraavista ohituskais- taosuuksista:

• Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat välillä Nousiainen - Mynämäki (Vt 8 parantaminen rakentamalla Nousiaisten-Kurjenmäen ohituskaistat, tiesuunnitelmaa päivitetään) • Mynämäen ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteella välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Mynämäen keskustan kohdalla ja ohituskaistojen rakentaminen välillä Mynämäki - Kivikylä) • Nästin ohituskaistan jatkaminen ja uuden rakentaminen välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen rakentamalla ohituskaistat välillä Nästi - Kovero) • Peränkylän ohituskaistat välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen välillä Kämpän liittymä - Peränkylä).

Mynämäen Myös seuraavia muita tarkempia suunnitelmia on tehty: pohjoisen liittymän porrastus • Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Mynämäen keskustan kohdalla ja ohituskaistojen rakentaminen välillä Mynämäki - Kivikylä, tie- ja rakennussuunnitelma) Raisio-Nousiainen • Laitilan kohdan parantaminen (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Laitilan moottoritie keskustan kohdalla, tiesuunnitelma, ei hyväksytty) • Eurajoen ohitustie (Vt 8 parantaminen Eurajoen ohikulkutie, yleissuunnitelma, hyväksymiskäsittelyssä) • Hyvelä-Söörmarkku nelikaistainen ohitustie (Vt 8 parantaminen välillä Hyvelä - Söörmarkku, aluevaraussuunnitelma) • Unajan liittymäjärjestelyt (Vt 8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen välillä Pyhä- rannantie-Koijärventie, tie- ja rakennussuunnitelma)

Kuva 9: Vertailuverkon toimenpiteet.

10 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 2.3. Pienet toimenpiteet TAULUKKO 4: LIIKENNETURVALLISUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET. Karjarannantien eritaso- Kilpailutöistä, aiemmista suunnitelmista sekä maastokäynnin perusteella on poimittu liittymän liittymiskaista TOIMENPITEEN NIMI JA KUVAUS KUSTANNUSARVIO SUUNNITELMA- yhteysvälin tärkeimpiä liikenneturvallisuutta parantavia ja pieniä toimenpiteitä. Toi- Valtatien 2 ja 8 liittymien MAKU 150, 2005=100 TILANNE menpiteet on esitetty tässä yhteydessä omana kokonaisuutenaan eikä niitä ole arvioi- parantaminen tu vaikuttavuuden kannalta. Toimenpiteet kustannusarvioineen on esitetty taulukossa 4. Karhuhallin alikulkukäytävä Toteutetaan Karjarannantien eritasoliittymän 1,5 M€ Porin kaupungin suunnittelu kohdalle liittymiskaista valtatielle 8 pohjoisen käynnissä Porissa sekä Laanin eritasoliittymässä että eteläisemmässä Ruutukuopan eritasoliitty- suuntaan. Niittymaa – Hankreeti mässä puuttuu liittymiskaistat valtatien 2 suunnasta tultaessa. Laanin eritasoliittymän jalankulku- ja pyörätie Valtatien 8 ja 2 ramppien parantaminen Porissa: 2 kohdetta yhteensä Ei suunnitelmia pohjoispuolella, Karjarannantieltä, puuttuu niin ikään liittymiskaistat. Toteutetaan liittymiskaista eritasoliittymään 1,4 M€ valtatielle 8 ja eritasoliittymän rampin tasossa Luvian kohdalla on tarvetta liittymäporrastuksille, sillä alueella sijaitsee kaksi neli- Luvian liittymäjärjestelyt sijaitseva kävely- ja pyöräily väylä korvataan haaraliittymää. Eurajoen pohjoispuolella Lauhtuntien kohdalla on myös vaarallinen alikulkukäytävällä. Toteutetaan liittymiskaista pohjoisen suuntaan nelihaaraliittymä. Lauhtuntien liittymän valtatielle 8 Laanin eritasoliittymässä. parantaminen Raumalla valtatien 12 ja 8 eritasoliittymästä puuttuu valtatieltä 12 valtatielle 8 liityt- Karhuhallin alikulkukäytävä, Pori 0,4 M€ Ei suunnitelmia täessä liittymiskaistat, mikä aiheuttaa muun muassa kuljetuksille häiriötä. Satamakulje- Valtatien 12 ja 8 Lapijoen alikulkukäytävä Niittymaa-Hankreeti jalankulku- ja pyörätie 0,8 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma tuksilla on vaikeuksia liittyä valtatien 12 vilkkaaseen liikennevirtaan, mikä on siirtänyt liittymän parantaminen (2,7 km), Pori kuljetuksia osin katuverkolle. Eritasoliittymän parantamista on suunniteltu kaksivai- Sorkan pt – Lapijoki jalankulku- ja pyörätie heisesti. Luvian liittymäjärjestelyt; 0,4 M€ Ei suunnitelmia Unajan liittymäjärjestelyt Toteutetaan kahden nelihaara- Laitilan ja Rauman kohdalle sijoittuvien Unajan ja Ihoden pienten taajamien kohdilla liittymän muuttaminen porrastetuiksi liittymiksi. on liikenneturvallisuuden kannalta parantamistarpeita. Kyseisiä taajamakohtia on käsi- Lauhtuntien liittymän parantaminen, Eurajoki. 0,2 M€ Ei suunnitelmia telty myös myöhemmin raportissa vaihtoehtotarkastelujen yhteydessä. Ihoden liittymäjärjestelyt Lapijoen alikulkukäytävä, Eurajoki 0,4 M€ Ei suunnitelmia Laitilan pohjoispuolella Untamalan kylä sijoittuu valtatien varteen. Untamalan kohdalla liittymissä on pieniä parantamistarpeita liikenneturvallisuuden kannalta. Myös Sorkan paikallistie - Lapijoki jalankulku- ja pyö- 0,5 M€ Tie- ja rakennussuunnitelma Untamalan liittymäjärjestelyt Laitilan keskustan eteläpuolella on tarvetta pienille liittymäparannuksille. rätie (1,6 km), Rauma/Eurajoki Valtatien 12 ja 8 liittymän parantaminen Rau- Liikennevalot (1.vaihe) Suunnittelu käynnissä Mynämäen ja Laitilan välillä Juvan sekä Nästin kohdalla on pieniä liittymien parannus- malla: 0,2 tarpeita, kuten kanavointeja ja väistötiloja. Mynämäellä on laadittu liittymien paran- Eritasoliittymään toteutetaan puuttuvat liitty- Liittymiskaistat (2. vaihe) nuksista tie- ja rakennussuunnitelma Mahliontien ja Munatanhuantien välillä, mutta miskaistat valtatielle 8 molempiin suuntiin. 1,0 Roukkulin liittymä ei sisälly tähän suunnitelmaan. Unajan liittymäjärjestelyt Sisältyy luvussa 3 esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin

Yhteysvälin tärkeimpiä, taajamajaksoille sijoittuvia jalankulun ja pyöräilyn toimenpi- Ihoden liittymäjärjestelyt Sisältyy luvussa 3 esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin Juva - Nästi teitä ovat: -liittymäjärjestelyt - Mynämäen alikulkukäytävä, mt 12403 liittymä, Mynämäki Untamalan liittymäjärjestelyt: 0,6 M€ Ei suunnitelmia - Karhuhallin alikulkukäytävä, Pori Mynämäen alikulkukäytävä Valtatien ja maantien 12488 sekä valtatien ja To- rikantien liittymien kanavointi. Osa yksityistei- - Lapijoen alikulkukäytävä, Eurajoki Roukkulin liittymän kanavointi den liittymistä valtatielle katkaistaan ja yhteydet - Niittymaa - Hankreeti jalankulku- ja pyörätie (2,7 km), Pori korvataan rinnakkaistiejärjestelyillä. - Sorkan pt - Lapijoki jalankulku- ja pyörätie (1,6 km), Rauma/Eurajoki. Juva-Nästi liittymäjärjestelyt; Kivikyläntien por- 1,2 M€ Ei suunnitelmia lukuunotta- Yhteysvälillä on myös muita alikulkuja yhteystarpeita olemassa, mutta ne joko sijoit- rastus, Limokorventien porrastus, Lemmintien matta Kivikyläntien porras- porrastus tusta (esitetty Mynämäen tuvat maaseutujaksoille tai sisältyvät jo muihin, laajempiin hankkeisiin. ohituskaistat trs-yhteydessä)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen meluntorjunnan kärkihanke on Härkämä- Mynämäen alikulkukäytävä, mt 12403 liittymä, 0,4 M€ Ei suunnitelmia Härkämäki - Huhko Mynämäki ki-Huhko meluesteet, jotka sijoittuvat Turun ja Raision kaupunkien alueille. -meluesteet Mynämäki, Roukkulin liittymän kanavointi 0,2 M€ Ei suunnitelmia

Härkämäki-Huhko meluesteet, Turku ja Raisio 3 M€ Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2016

Kuva 10: Pienet toimenpiteet.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 11 3. TUTKITUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KYTKEYTYMINEN MAANKÄYTTÖÖN

3.1. Taajamajaksot TAULUKKO 5: TAAJAMAJAKSON TURKU-MYNÄMÄKI TUTKITUT TOIMENPITEET.

3.1.1. Turku-Mynämäki TOIMENPI- KUSTANNUS- SUUNNITTE- KAAVOITUS- TEEN NIMI ARVIO LUTILANNE TILANNE MAKU 150, 2005=100 Turku-Mynämäki taajamajaksolle sijoittuvat Turun, Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynä- Mynämäen Mynämäen kohdalla 0,5 M€ Tie- ja raken- mäen kuntien taajamakeskukset. Tässä selvityksessä tarkastellaan tarkemmin yhteysväliä kohdan liitty- liittymien porras- nussuunnitelma Nousiaisten ja Mynämäen välillä sekä Mynämäen keskustan kohdalla. mäjärjestelyt tuksia

Turusta Nousiaisiin sijoittuvaa valtatien 8 jaksoa parannetaan parhaillaan. Turun seudun Mynämäki P. kasvu on lisännyt liikennemääriä aiheuttaen moottoritietarpeen. Parantamisen yhteydessä porrastus aiemmin Turku-Pori –yhteysväliltä poistuu korkean onnettomuusriskin jakso, jolla on paljon vaaral- toteutettu lisia liittymiä. Moottoritiejakso päättyy Nousiaisten keskustan kohdalle. Mynämäen etl Mynämäen poh- 5 M€ Ei suunnitelmia Eritasoliittymä Mynämäen joisen liittymän keskusta-Asemanseutu Nousiainen-Mynämäki muuttaminen osayleiskaavassa sekä Varsi- porrastetusta erita- nais-Suomen 2. vaihemaa- Moottoritien jatkaminen Nousiaisista pohjoiseen Mynämäelle saakka on ollut esillä soliittymäksi kuntakaavaluonnoksessa aiemmissa suunnitelmissa. Myös Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa väli Nousiainen-Mynämäki on osoitettu uutena moottoritienä. Jaksolla onkin suuri riski Nousiainen- Ohituskaistapari 6,5 M€ Tie- ja raken- Varsinais-Suomen 2. vaihe- Kurjenmäki Nousiaisten poh- nussuunnitelma maakuntakaavaluonnok- joutua onnettomuuteen ja liikennemäärä on suuri. Autoliikenteen palvelutaso on nykyi- ohituskaistat joispuolelle (päivitettävänä) sessa osoitettu nelikaistatie sin luokassa D ja se laskee ennusteiden mukaan kymmenen vuoden aikana lähelle E:tä. Moottoritieosuuden toteutuksen aikajänne jää kuitenkin tämän suunnitelman aikajänteen ulkopuolelle, joten se on jätetty tarkemman tarkastelun ulkopuolelle.

Nousiaisten pohjoispuolella on laadittu Nousiainen-Kurjenmäki ohituskaistojen toteuttamisesta tie- ja rakennussuunnitelma, jota parhaillaan päivitetään. Ohituskaistat on otettu Mynämäen etl mukaan tarkasteluun. Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Nousiainen - Mynämäki -väli on maaseutumaisen asumisen aluetta, mutta Turun kaupunkiseudulle suuntautuvan liikkumisen ja joukkoliikenteen tavoitteiden vuoksi se on luokiteltu taajamajaksoksi. Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa välillä on yksi eri- tasoliittymävaraus sekä teollisuustoimintojen kohdevaraus tien länsipuolella. Nousiaisissa on voimassa hyväksytty rakenneosayleiskaava. Nousiainen Mynämäki Kurjenmäki Kuva 12: Ote Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta välillä ohituskaistat Turku - Mynämäki. Mynämäen keskusta ja sen ympäristön maankäyttö rajautuvat pääasiassa valtatien 8 länsi- puolelle. Valtatien itäpuoliset alueet ovat lähinnä pientaloaluetta. Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavan maankäyttövaraukset edellyttävät valtatielle turvallisempia poikittaisia järjestelyjä. Mynämäen kohdalla suurena ongelmana on nykytilanteessa valtatien 8, Kirkkokadun ja Yläneentien nelihaaraliittymä, jossa on tapahtunut paljon hen- kilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Kyseisen liittymän porrastamisen on oletettu sisältyvän vertailuverkon toimenpiteisiin.

Valtatien 8 parantamisesta Mynämäen kohdalla on laadittu tie- ja rakennussuunnitelma. Suunnitelma sisältää liittymäjärjestelyjen parantamisen keskustan kohdalla sekä Mynä- mäen pohjoispuolella sijaitsevien nykyisten ohituskaistojen varustamisen keskikaiteella. Ohituskaistat sijoittuvat maaseutujaksolle ja niitä käsitellään kappaleessa 3.2.

Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavassa sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on esitetty kaksi eritasoliittymää Mynämäen keskustan Kuva 11: Taajamajakson Turku-Mynämäki tutkitut toimenpiteet. kohdalle. Pohjoisempi eritasoliittymä sijaitsee Kirkkokadun ja Yläneentien liittymässä ja eteläisempi Roukkulin työpaikka- ja teollisuusalueiden yhteydessä. Molempiin eritasoliit- tymiin liittyy maankäytön kehittämisen paineita valtatien itäpuolella. Pohjoisemman eri- Eteläisemmän Roukkulin eritasoliittymän aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkas- tasoliittymän kohdalla valtatien itäpuolisia alueita ei kuitenkaan ole vahvistettu muuten teluajankohdan ulkopuolelle ja on siten jätetty tarkastelusta ulkopuolelle. Mynämäellä tar- lainvoimaisessa Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavassa. Valtatien itäpuo- kasteltavina vaihtoehtoina ovat Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt sekä eritasoliittymän leisten alueiden kehittyminen ei ole mahdollista pelkän porrastetun liittymän kautta, vaan toteuttaminen. maankäytön kehittyminen edellyttää eritasoliittymän toteuttamista. Eteläisen eritasoliitty- män itäpuolelle on merkitty työpaikka- ja teollisuusalueiden reservialueita, jotka voidaan Taulukkoon 5 ja kuvaan 11 on koottu taajamajakson Turku-Mynämäki tutkittavat toimenpi- toteuttaa vasta Roukkulin eritasoliittymän toteutuksen jälkeen. teet. Kuva 13: Ote Mynämäen keskusta - Asemanseutu -osayleiskaavasta.

12 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 3. TUTKITUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KYTKEYTYMINEN MAANKÄYTTÖÖN

3.1.2. Laitila Kantatielle johtavat kokoojakatutyyppiset väylät toimivat turvallisina yhteyksinä, vaikka TAULUKKO 6: LAITILAN KOHDAN TUTKITUT TOIMENPITEET Turkuun tai Poriin suuntautuva raskas liikenne siirtyisi käyttämään näitä väyliä. Kier- Laitilan keskusta sijoittuu valtatien 8 ja kantatien 43 risteyskohtaan. Keskusta levittyy toeritasoliittymä on kaupunkikuvallisesti parempi ratkaisu kuin tiesuunnitelman mu- TOIMENPI- KUSTAN- SUUNNITTELU- KAAVOITUS- sekä valtatien että kantatien molemmin puolin. Kantatie 43 Harjavallasta Uudenkaupun- TEEN NIMI NUSARVIO TILANNE TILANNE kainen eritasoliittymäratkaisu. Kaupunkikuvan kannalta ylittävät risteyssillat kytkevät MAKU 150, gin suuntaan on vilkas henkilöliikenteen ja kuljetusten käyttämä väylä, jonka liikenne- alikulkuja paremmin valtatien puolet toisiinsa. Valtatien tasauksen laskeminen parantaa 2005=100 määrät Laitilan kohdalla ovat valtatietä suurempia. Kantatien sekä valtatien liittymä on tilannetta melun kannalta. Laitilan yksi etl Kt 43 liittymään 25 M€ Liikenteellinen Yksi eritasoliittymä Varsi- yksi lounaisen Suomen vilkkaimmista erikoiskuljetusten solmukohdista rannikon sata- + rampit pohj. kiertoeritaso- selvitys nais-Suomen mien läheisyyden vuoksi. Kaukolantieltä liittymä ja Kau- (23 M€ 2. vaihemaakuntakaava- kolantielle vain ilman Kau- luonnoksessa pohjoisen suunnan kolantien Laitilan taajaman kohdalla riski joutua onnettomuuteen on yhteysvälin suurimpia. Kan- rampit. liittymän tatien 43 liikennevalo-ohjatun liittymän lisäksi toinen vaarallinen tasoliittymä sijaitsee pohjoisen suunnan pohjoisemmassa, Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien ja valtatien 8 liittymässä. Valo-oh- ramppeja) jattu liittymä ja 60 km/h nopeusrajoitus aiheuttaa sekä kantatiellä että valtatiellä liikku- ville kuljetuksille pysähdyksiä ja kiihdytyksiä. Pohjoisemmasta liittymästä liittyy alueen Laitilan kaksi Tiesuunnitelman 32 M€ Tiesuunnitelma, Kaksi eritasoliittymää Lai- etl:ää, TS-rat- mukaiset kaksi ei hyväksytty tilan keskustan ja sen ym- tuotantolaitoksista paljon kuljetuksia päätien liikennevirtaan ja siitä kulkee valtatien kaisu eritasoliittymää päristön osayleiskaavassa poikki runsaasti kaupungin sisäistä liikennettä. Kantatien liittymän eteläpuolella on tar- sekä voimassa olevassa peita turvallisille jalankulun ja pyöräilyn poikittaisille yhteyksille. maakuntakaavassa

Valtatien 8 parantamisesta Laitilan keskustan kohdalla on vuonna 2012 laadittu tiesuunnitelma. Tiesuunnitelma perustuu vuonna 2009 valmistuneeseen liikenteelliseen selvi- tykseen sekä tätä edeltävään yleissuunnitelmaan. Tiesuunnitelmassa on esitetty kahden eritasoliittymän toteuttamista Laitilaan valtatielle 8. Eritasoliittymät sijoittuvat kantatien 43 sekä Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymien kohdille. Tämän lisäksi tiesuunnitelma sisältää kolme risteyssiltaa tai alikulkua sekä rinnakkaisten teiden järjestelyjä.

Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava perustuu tiesuunnitelmaan, jota ei ole hyväksytty Liikennevirastossa. Osayleiskaavasta on jätetty vahvistamatta Meijerin alue, koska Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) on valittanut kaavasta. Meijerin alueen vähittäiskauppojen suuryksikköjen merkinnät on jätetty pois myös Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta. Vahvistamatta jät- tämistä on perusteltu sillä, että keskustatoimintojen alueen ja vähittäiskaupan suuryk- LAITILAN YKSI ETL + RAMPIT POHJ. siköiden ei haluta laajentuvan valtatien eteläpuolelle. Valtatien 8 suunnittelutilanteen keskeneräisyys on jo vuosien ajan estänyt Laitilan kaavoituksen etenemistä ja alueen kehittymistä. Kuva 15: Ote Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Laitilan kohdalla. Laitilan keskustan liikennejärjestelyjä ja maankäyttöä on tutkittu tämän suunnitelman yhteydessä erillisessä selvityksessä. Vaihtoehtoina Laitilan kohdalla ovat:

a) Kiertoeritasoliittymän toteuttaminen kantatien 43 liittymään ja Kaukolantien Risteyssilta ja tilanvaraus Kiertoeritasoliittymä / Erik Sorolaisen tien liittymään tulee tilanvaraus pohjoisen suunnan rampeille. pohjoisen suunnan rampeille

b) Kahden eritasoliittymän toteuttaminen; kantatien 43 sekä Kaukolantien / Erik LAITILAN KAKSI ETL:ÄÄ, TS-RATKAISU Sorolaisen tien liittymään. Eritasoliittymä

Tämän lisäksi on tutkittu vaiheittain rakentamisen mahdollisuutta pohjoisessa eritaso- liittymässä. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan toteuttaa vain risteyssilta ja rampit pohjoisen suuntaan vasta myöhemmin (kuva 14). Selvityksen perusteella voidaan todeta, että liikenne toimii verkollisesti myös yhden eritasoliittymän ja risteyssillan vaihtoehdossa.

Kiertoeritasoliittymän toteuttamisella saavutetaan uusia maankäyttöalueita valtatien ja Eritasoliittymä kantatien liittymässä aikaisemmin laadittuun tiesuunnitelmaan verrattuna. Eritasoliitty- män läheisyyteen voidaan keskittää kaupan alueita ja palveluita. Tiivistä sekä monipuolista keskustatoimintojen aluetta voidaan sijoittaa myös valtatien eteläpuolelle, mikäli Kuva 14: Laitilan kohdan strateginen maankäyttösuunnitelma keskustan kehittämisestä ja valtatien eri puolia yhdistävien sisäisten liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan. tutkitut toimenpiteet Kuva 16: Ote Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaavasta.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 13 3.1.3. Unaja-Eurajoki on vilkas liikenne, paljon kuljetuksia ja tapahtuu runsaasti onnettomuuksia. Eurajoen, TAULUKKO 7: TAAJAMAJAKSON UNAJA-EURAJOKI TUTKITUT TOIMENPITEET. Lapijoen ja Rauman välillä kulkee paljon paikallista liikennettä, jolla on yhteyspuuttei- TOIMENPI- KUSTAN- KAAVOITUS- ta rinnakkaistiestön tai turvallisten jalankulun ja pyöräilyn reittien osalta. Rauman ja SUUNNITTELU- Unaja-Rauma TEEN NIMI NUSARVIO TILANNE TILANNE Eurajoen välillä liikenteellinen palvelutaso on nykyisin luokassa C, mutta ennustetilan- MAKU 150, Taajamajaksolla Unajan ja Rauman välillä liikennemäärä on Unajan eteläpuolista maa- teessa putoaa jopa E:hen. 2005=100 seutujaksoa selvästi korkeampi. Liikennemäärän ennustetaan kymmenen vuoden ku- luessa kasvavan nykytilanteen 9 000 ajoneuvosta noin 10 000 ajoneuvoon vuorokau- Rauman kaupunki kehittää parhaillaan rakentuvaan Luostarinkylän eritasoliittymään Eurajoen etl Yleissuunnitelman 17 M€ Yleissuunnitelma, Satakunnan maa- dessa. Rauman ja Unajan välillä liikenteellinen palvelutaso on D-luokassa ja putoaa tukeutuvaa maankäyttöä. Raumalla on vireillä yleiskaava 2025. Yleiskaavassa Lakarin toimenpitei- mukainen eritaso- hyväksymiskäsit- kuntakaavassa ja logistiikka- ja teollisuusalue tukeutuu Luostarinkylän eritasoliittymään. neen liittymä ja valtatien telyssä Eurajoen keskustan ennustetilanteessa D:n ylärajalle. uusi linjaus osayleiskaavassa

Unajan ja Rauman välillä on nauhamaisesti asuinrakennuksia lähinnä rinnakkaistien Rauman ja Eurajoen välillä on nykyisin kaksi ohituskaistaa: Luostarinkylän ohituskaista 12641 varressa, joitakin myös vt8 varressa. Muilta osin väli on maaseutua. Alue on ja Impivaaran ohituskaista. Rauma-Eurajoki väli on esitetty Satakunnan maakuntakaa- Olkiluodon Olkiluodon ydinvoi- 13,5 M€ Rauman kau- Tullaan esittämään luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. vassa nelikaistatienä. uusi yhteys malan toinen yhteys, pungin suunni- Rauman yleiskaavas- joka kytkeytyy telmaluonnos, sa, Eurajoen puolella päätieverkkoon TVO:n esisuun- ei kaavaa. Satakunnan maakuntakaavassa on Unajan ja Rauman välinen osuus esitetty nelikais- Tässä selvityksessä on tutkittu seuraavia toimenpiteitä: Eurajoen etl toimenpiteineen, Luostarinkylän nitelma tatienä. Nelikaistatien ja eritasoliittymän toteutusten aikajänne sijoittuu tämän suun- Rauman ja Eurajoen välinen nelikaistatie sekä yksi uusi ohituskaistapari Lapijoen ja eritasoliittymän nitelman tarkasteluajankohdan ulkopuolelle ja ne on siten jätetty tästä tarkastelusta Eurajoen välille. kautta ulkopuolelle. Unajan ja Rauman välille on tutkittu yhden ohituskaistaparin toteutta- Olkiluodon etl Olkiluodon liitty- 5 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakun- mista Unajan pohjoispuolelle. Eurajoki män parantaminen takaavassa eritasoliittymäksi Unaja Eurajoen keskusta rajautuu valtatien 8 itäpuolelle. Nykyinen tasoliittymä Eurajoen kohdalla on liikenneturvallisuuden ja toimivuuden kannalta ongelmallinen ja Eurajoen Rauma-Eurajo- Nelikaistatie 23 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakun- Unaja kuuluu Rauman kaupunkiin ja sisältyy vireillä olevaan Voiluoto-Anttila-Unaja taajaman kohdalla riski joutua onnettomuuteen on suuri. Eurajoki alittaa valtatien ki 2+2 Rauman ja Eurajo- takaavassa osoitettu keskustan kohdalla ja rajoittaa liittymän parantamismahdollisuuksia. Valtatien tasaus en välillä. Sisältää nelikaistatie osayleiskaava-alueeseen. Unajan kohdalla paikallinen liikenne on useammassa kohdas- ohituskaistaparin sa ohjattu eritasoon, mutta tarvetta on edelleen yhteyksien parantamiselle. Osayleis- aiheuttaa keskustan kohdalla ongelmia raskaalle liikenteelle ja erityisesti Turun suun- täydentämisen ja kaavassa maankäytön tiivistämistä on esitetty hajautetusti olemassa olevan asutuksen taan raskaiden ajoneuvojen nopeudet laskevat ylämäessä. Nykyisen maankäytön si- uutta nelikaistatietä yhteyteen. Maankäytön kasvu taajamassa on kuitenkin vähäistä. joittuessa lähelle valtatietä meluongelmiakin on vaikea ratkaista. Lapijoki-Eu- Lapijoen ja Eurajoen 3 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakun- Eurajoen keskustaa koskee Eurajoen keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty, mutta rajoki ohitus- välille 2+2 osuus takaavassa osoitettu Osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa Unajan liikenneselvityksessä sekä valmiissa kaistat noin 2 km matkalla nelikaistatie tie- ja rakennussuunnitelmassa on esitetty yhdystien 1960 (Pyhärannantie) liittymän ei oikeusvaikutteinen. Eurajoelle on laadittu vuonna 2010 yleissuunnitelma ohitustien kanavointia, liittymien katkaisuja, rinnakkaistiestöä sekä alikulku. toteuttamisesta valtatien 8 nykyisen linjauksen länsipuolelle noin kolmen kilometrin Unaja-Rauma Unajan pohjoispuo- 4 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakun- matkalla. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut perustuvat ohitustien toteuttamiseen. ohituskaistat lelle 2+2 ohituskais- takaavassa osoitettu Liikenneturvallisuuden parantaminen etenkin yt1960 liittymässä helpottaisi maankäy- Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa keskustaan noin 450 asukkaan lisäys seu- tapari noin 2 km nelikaistatie matkalla tön kehittymistä nykyisissä puitteissa. raavan vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tavoite on tiivistää kuntakeskusta ja hillitä yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä vastata siirtotyöntekijöiden yhä kasva- Unajan liitty- Mt 1960 liittymän 2 M€ Tie- ja rakennus- Osayleiskaava vireillä Satakunnan maakuntakaavassa sekä Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaavaluonnoksessa vaan määrään. Myös Eurajoen elinkeinoelämän vetovoimaisuus ja kehittyminen vaati- mäparannus kanavointi, liittymien suunnitelma on varauduttu myös eritasoliittymään, jonne yhdystie 1960 käännetään. Samalla nykyi- vat riittävää työpaikkarakentamisen tonttivarantoa. Keskustaan kaivataan myös lisää katkaisuja sekä nen yt 1960 liittymä esitetään katkaistavaksi. yksityisille palveluille varattuja alueita. rinnakkaistiestöä

Uudella liittymällä ei ole merkittävää vaikutusta nykyisen taajamarakenteen kannalta, Eurajoen eritasoliittymän toteuttaminen antaisi nykyiselle keskustarakenteelle laaje- sillä taajaman eteläpuolinen alue on hyvin mäkistä ja maakuntakaavassa se onkin mer- nemismahdollisuuden. Samalla se mahdollistaisi kauppa-, palvelu- ja työpaikkarakenta- kitty arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi, joka itsessään rajoittaa alueen hyö- mista puskuriksi valtatien ja asumisen väliin. Ohitustie on osoitettu myös maakunta- kautta Luostarinkylän eritasoliittymään. Uusi yhteys tullaan esittämään Rauman yleis- dyntämistä rakentamiseen. Potentiaali jääkin lähinnä uuden tien länsipäähän, tai työ- kaavassa. kaava 2025 -luonnoksessa. Maakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve Olkiluodon ja paikkarakentamiseen uuden tien eteläpuolelle. Myöskään kaavoissa ei ole varauduttu valtatien 8 välille. muutoksiin aluevarauksin. Olkiluodon yhteydet Uusi yhteys siirtäisi raskaan liikenteen uudelle tielle, mikä helpottaa maankäytön ke- Unajan kohdalla on tässä työssä tutkittu liittymäparannusten toteuttamista. Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalaitos ja sen rakentamistyöt edellyttävät toimivia ja hittymistä kyläalueilla, joiden läpi nykyinen yhteys kulkee. Olkiluodon eritasoliittymän turvallisia liikennejärjestelyjä. Olkiluodontien nykyisestä valtatieliittymästä liittymi- yhteyteen ei ole maakuntakaavassa esitetty merkittävää maankäyttöä. Liittymän paran- Rauma-Eurajoki nen liikennevirtaan on hankalaa. Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla olevien uusien taminen ei muuta merkittävästi maankäytön kehittämismahdollisuuksia. reaktoreiden ja turvallisuusmääräysten vuoksi on tarve kehittää voimalalle johtavia Rauman kohdalla maankäytön kehittämisen painopistealueet ja valtatien merkittä- reittejä. Vaihtoehtona on joko kehittää Olkiluotoon kulkevaa nykyistä reittiä eritaso- vimmät parantamistarpeet sijoittuvat Rauman ja Eurajoen väliselle osuudelle, jossa liittymänä tai toteuttaa uusi yhteys, joka kytkee Olkiluodon Raumalla Pohjoiskehän

14 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Lapijoki-Eurajoki ohituskaistat Eurajoen etl toimenpiteineen Olkiluodon uusi yhteys

Olkiluodon etl

Rauma-Eurajoki 2+2 kaistaa

Unaja-Rauma ohituskaistat

Unajan liittymäparannus

Kuva 18: Ote Satakunnan maakuntakaavasta.

Ihoden liittymäjärjestelyt Ihoden etl Kuva 20: Ote Eurajoen keskustan osayleiskaavaehdotuksesta.

Kuva 17: Unaja-Eurajoki taajamajakson tutkitut toimenpiteet.

Kuva 19: Ote Rauman yleiskaava2025 –alustavasta visiosta. Kuva 21: Ote Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaavaluonnoksesta.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 15 3.1.4. Luvia-Söörmarkku Luvia TAULUKKO 8: LUVIA-SÖÖRMARKKU -VÄLIN TUTKITUT TOIMENPITEET.

Luvia-Pori Luvian keskusta sijoittuu valtatien 8 länsipuolelle. Keskusta kytkeytyy nykyisin valtatiehen TOIMENPI- KUSTANNUS- SUUNNITTE- KAAVOITUS- 8 pääasiassa kahden yhdystien 2640 liittymän (Yhdystie ja Kirkkotie) kautta. Keskustan TEEN NIMI ARVIO LUTILANNE TILANNE MAKU 150, Luvian taajama sijoittuu valtatien länsipuolelle ja sitä ympäröivät melko laajat peltoalueet. kohdalla valtatien 8 itäpuolella on Luvian sahan alue, jolle on oma liittymänsä. Sahan koh- 2005=100 Taajamalle ei ole merkittäviä laajentumissuunnitelmia. Luvia-Pori väli on pitkältä mat- dalla sijaitsee myös Löytyn risteyssilta, jonka kautta keskustan ja Sahan välinen liikenne Vt 8 ja vt Söörmarkun liittymän 5,5 M€ Suunniteltu Hy- Satakunnan maa- kalta alavaa, soistuvaa metsäaluetta, jossa on muutama kylä, yksittäisiä asuinrakennuksia, kulkee. Sahan liittymän eteläpuolella on nykyisin nelihaarainen tasoliittymä. 23 etl aluevaraussuunni- velä-Söörmark- kuntakaavassa ja molempien taajamien läheisyydessä peltoja, pieniä teollisuusalueita, moottoriajorata ja telman mukainen ku aluevaraus- Noormarkku-Toukari kaatopaikka. Porin keskustalla on kasvupainetta. Vaikka Luvian kohdalla on suuri onnettomuusriski, ei valtatien 8 parantamiseksi ole laa- ratkaisu suunnitelmassa osayleiskaavassa dittu suunnitelmia. Tarve pienille turvallisuustoimenpiteille on kuitenkin olemassa (kap- Vt 8 ja Söörmarkun liittymän 1,1 M€ Tutkittu Hyve- Porin eteläpuolella on Luvialle saakka vilkas valtatiejakso, jolla tapahtuu paljon onnet- pale 2.2). Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä valtatien poikki on tarve parantaa. vt 23 kl kiertoliittymä lä-Söörmarkku aluevaraussuun- tomuuksia ja liikkuu runsaasti raskasta liikennettä. Rinnakkaisyhteyksien puuttumisen Parantunut liikenneturvallisuus voi hieman helpottaa maankäytön kehittymistä, merkittä- nitelmassa vuoksi Porin eteläpuolella liikkuu valtatiellä 8 myös paljon mopoautoja. Eteläpuolen tur- viä maankäytön muutoksia ei kuitenkaan ole suunnitteilla. Hyvelä - Uuteen maastokäy- 40,5 M€ Aluevaraus- Satakunnan maa- vallisuustilanteeseen tulee kuitenkin parannusta, kun käynnissä olevan yhteysvälihank- Söörmarkku tävään nelikaistatie, suunnitelma kuntakaavassa ja keen toimenpiteet, Hangassuon ohituskaistaosuudet, Niittymaan liittymäjärjestelyt sekä Luvian keskustan osayleiskaavassa ja Satakunnan maakuntakaavassa on esitetty Luvian 2+2, avs-rat- eritasoliittymät (2kpl, Noormarkku-Toukari Isomäen risteyssilta liikennejärjestelyineen, on toteutettu. Autoliikenteen palvelutaso on kohdalle kahta eritasoliittymää, josta pohjoisempi sijoittuisi Yhdystien liittymään ja eteläi- kaisu Söörmarkun liittymä ei osayleiskaavassa nykytilanteessa luokassa D, mutta laskee toimenpiteistä huolimatta ennustetilanteessa sempi Kirkkotien liittymään. sisälly tähän) luokkaan E. Hyvelän liittymään 1,5 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakun- Eritasoliittymillä on ennen kaikkea liikenteellinen merkitys, mutta ei merkittäviä uusia Hyvelä - kiertoliittymä, muut takaavassa osoitettu Söörmarkku, maantieliittymät kana- nelikaistatie Porin eteläpuolella on tarpeita eritasoliittymien toteuttamiselle. Valtatien 11 Porin eteläi- maankäyttövaikutuksia tai mahdollisuuksia. välivaiheen voidaan (Söörmarkun nen ohitus on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin yleiskaa- kevyt par. liittymä ei sisälly tähän) vassa vuodelta 2007. Kaava on oikeusvaikutteinen. Valtatien 11 linjaus liittyy valtatiehen Eteläisen eritasoliittymän toteutuksen aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkaste- Laani - Hyve- Nelikaistatie välillä 15 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakun- 8 Tuorsniementien kohdalla. Valtateiden eritasoliittymästä ei kuitenkaan ole laadittu tar- luajankohdan ulkopuolelle ja on siten jätetty tarkastelusta ulkopuolelle. Pohjoisemman lä 2+2- valtatie 2 - Hyvelän takaavassa osoitettu kempaa suunnitelmaa. Eritasoliittymän ja valtatien 11 jatkeen toteutuminen ajoittuu tä- eritasoliittymän toteutusta on tutkittu. kaistaa liittymä nelikaistatie män suunnitelman aikajännettä pidemmälle, joten se on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Musa - Käp- Nelikaistatie valtatien 3,5 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maakun- Pori-Söörmarkku pärä 2+2- 2 kanssa yhteisellä takaavassa osoitettu kaistaa osuudella, ei sisällä nelikaistatie Maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin yleiskaavassa on esitetty Porin kaupungin si- uusia eritasoliittymiä säisen kokoojakatuyhteyden, Länsiväylän, liittyminen eritasoliittymällä valtatiehen 8 Tii- Porin ja Söörmarkun välillä liikennemäärät ovat korkeat ja palvelutaso on nykyisin luo- Tiiliruukin etl Uusi eritasoliittymä 5 M€ Ei suunniteltu Satakunnan maa- liruukin alueen kohdalla. Isomäen risteyssillan toteuttaminen ja läheisen Yläruukintien kassa D. Liikenteen kasvaessa palvelutasoluokka putoaa E:hen ja tien välityskyky uhkaa Porin eteläpuolelle kuntakaavassa ja liittymän sulkeminen lisäävät Alaruukintien ja Tiiliruukin liittymän kautta kulkevaa liiken- loppua. Toimenpiteitä valtatien parantamiseksi tarvitaan. Alaruukintien kohdalle. Porin kantakaupungin nettä. Tiiliruukin eritasoliittymä on sisällytetty tarkasteltavaan hankejoukkoon. Kytkeytyy Porin katu- osayleiskaavassa Aluevaraussuunnitelma valtatien 8 linjauksen siirrosta Hyvelä - Söörmarkku -välillä on verkolla Länsiväylän jatkeeseen. Eritasoliittymät niihin liittyvine uusine väylineen avaavat uusia mahdollisuuksia liittymän valmistunut 2012. Uuteen maastokäytävään on jo rakennettu ilmajohto. Noormarkku - ympäristön maankäytön kehittymiselle. Toukari osayleiskaava on hyväksytty, mutta ei ole vielä saanut lainvoimaa. Kaava perustuu Luvia - Pori Nelikaistatie Luvian ja 24 Ei suunniteltu Satakunnan maakun- 2+2-kaistaa Porin välille takaavassa osoitettu uuteen, aluevaraussuunnitelman mukaiseen valtatielinjaukseen. Myös Porin kantakau- nelikaistatie Porissa valtatie 8 liittyy valtatiehen 2 keskustan läheisyydessä ja erkanee siitä jälleen pungin yleiskaava perustuu aluevaraussuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin. Maankäytön Luvian etl Eritasoliittymä Luvian 5 Ei suunniteltu Kaksi eritasoliittymää pohjoiseen valtatien 2 jatkuessa kohti satamaa. Keskustan kohdalla liikkuu paljon kulje- suunnitelmiin on sisällytetty teollisuusaluevarauksia uuden ja vanhan tielinjan välille sekä pohjoiseen liittymään. Luvian keskustan tuksia, jotka suuntautuvat satamiin tai ovat läpikulkumatkalla. Kaksikaistaisen tieosuuden Hyvelän liittymän ympärille. Sahan yhteydet erita- osayleiskaavassa ja liikennemäärä on noin 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja sen ennustetaan nousevan soliittymään Satakunnan maakunta- kymmenessä vuodessa lähes 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Palvelutaso osuudella Maankäytön kehittyminen edellyttää välin parantamista. Tapauksessa, jossa valtatietä siir- kaavassa on jo nykytilanteessa luokassa F. Valtatieltä kantautuva melu ja rinnakkaistiestön puut- retään, muuttuu nykyinen tie maankäyttöväyläksi. Nykyisen tien varrella ja eritasoliitty- tuessa asuntoalueiden läpiajoliikenne aiheuttavat haittoja alueen asukkaille. Valtatien 2 minen ympäristöissä on erityisiä, kaavoissa osoitettuja maankäytön, erityisesti työpaik- Söörmarkun liittymä on kahden valtatien (vt 8 ja vt 23) välinen vaarallinen kolmihaara- varrella on myös jalankulun ja pyöräilyn verkon yhteyspuutteita. ka-alueiden kehittämismahdollisuuksia. liittymä. Valtatietä 23 käyttävien kuljetusten ja Porin suuntaan kulkevien henkilöautojen on vaikea liittyä valtatien 8 liikennevirtaan. Noormarkusta ja Söörmarkusta on runsaasti Valtatien 2 ja valtatien 8 nelikaistaistaminen Luvian ja Porin välillä on esitetty Satakunnan Maankäytön kehittymisen kannalta on tarpeen tarkastella myös välivaiheen ratkaisu- pendelöintiliikennettä Porin suuntaan. Hyvelä-Söörmarkku aluevaraussuunnitelman yh- maakuntakaavassa, mutta kummastakaan ei ole laadittu tarkempia suunnitelmia. Porin ja ennen uuden linjauksen toteutumista, joten tarkasteltavina toimenpiteinä ovat sekä teydessä tutkittiin sekä kiertoliittymän että eritasoliittymän toteuttamista liittymään. kaupunki suunnittelee ehdotusvaiheessa olevaan Käppärä-Musa asemakaavan muutok- aluevaraussuunnitelman mukainen ratkaisu että välivaiheen kevyt parantaminen. Kevy- Söörmarkun liittymän liikennettä ja parantamistarvetta lisäävät Porin Tahkoluodon öljy- seen liittyvää uutta rinnakkaistietä ja ramppeja valtatiellä 2 ja 8. een parantamiseen sisältyy Hyvelän liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi ja muiden ja kemikaalisatamaan vuoden 2016 aikana toteutumassa oleva nesteytetyn maakaasun maantieliittymien kanavointi. Suunniteltu raskaan liikenteen läpiajokielto Porin keskustan terminaali. Myös valtatien 23 oikaisua on suunniteltu Söörmarkun pohjoispuolella hel- Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu nelikaistaistamista maakuntakaavan mukaisille kautta valtatielle 11 lisää osaltaan Hyvelän liittymän liikennettä Valajankadun suunnasta, pottamaan Tahkoluotoon kulkua pohjoisen suunnasta. Söörmarkun liittymän toteutta- osuuksille Luvia-Pori-välille sekä Porin keskustan kohdalla valtatielle 2. Vaikutustarkaste- mikä lisää tarvetta liittymän parantamiselle. Liittymässä on myös alikulkutarve jalankul- mista on tässä työssä tarkasteltu erillään välin Hyvelä-Söörmarkku parantamisesta. luissa on tutkittu valtatielle 2 ainoastaan nelikaistaistamisen vaikutuksia. kijoille ja pyöräilijöille. Hyvelä - Söörmarkku -hankkeen lisäksi Porin ja Söörmarkun välillä on tarkasteltu välin Laani - Hyvelä parantamista nelikaistatieksi.

16 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Hyvelä-Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Vt 8 ja vt 23 etl Vt 8 ja vt 23 kl

Laani-Hyvelä 2+2 kaistaa Hyvelä-Söörmark- ku, välivaiheen kevyt par

Musa-Käppärä 2+2 kaistaa

Alaruukin etl

Luvia-Pori 2+2 kaistaa

Kuva 23: Ote Satakunnan maakuntakaavasta välillä Luvia-Söörmarkku. Kuva 25: Ote Noormarkku-Toukari osayleiskaavaehdotuksesta.

Luvian etl

Peränkylän ohituskaistat

Kuva 22: Luvia-Söörmarkku taajamajakson tutkitut toimenpiteet.

Kuva 24: Ote Porin kantakaupungin osayleiskaavasta. Kuva 26: Ote Luvian keskustan osayleiskaavasta.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 17 3.2. Maaseutujaksot TAULUKKO 9: MAASEUTUJAKSOJEN TUTKITUT TOIMENPITEET.

Maaseutujaksoina yhteysvälillä toimivat välit Mynämäki - Unaja sekä Eurajoki - Luvia (Lai- TOIMENPI- KUSTANUS- SUUNNITTELU- KAAVOITUS- TEEN NIMI ARVIO TILANNE TILANNE tila toimii pistemäisenä taajamakohtana välillä Mynämäki - Unaja). MAKU 150, 2005=100 Mynämäki - Unaja Peränkylän Ohituskaistapari 9,5 M€ Tie- ja rakennus- Satakunnan maakun- ohituskaistat Eurajoen ja Luvian suunnitelma takaavassa osoitettu Mynämäen ja Unajan välinen maaseutujakso on Laitilaa lukuun ottamatta yhteysvälin har- välille (2,4+2,6 merkittävästi paran- vimmin asuttuja ja liikennemäärät ovat sillä alhaisimmillaan. Palvelutaso on Mynämäen ja km) nettava valtatie Laitilan välillä nykyisin C-luokassa ja täyttää siten asetetut palvelutasotavoitteet. Ennuste- tilanteessa palvelutaso heikentyy eikä tavoitetta enää saavuteta. Laitilan ja Unajan välillä Ihoden liitty- Rinnakkaistiejär- 3,5 M€ Osayleiskaavan Osayleiskaava vireillä mäjärjestelyt jestelyt, liittymien liikenneselvitys Peränkylän palvelutasotavoitteet eivät täyty nykytilanteessakaan. sulkemisia, liitty- ohituskaistat mien porrastuksia Mynämäki - Laitila -väli on huomattavan harvaan asuttu. Varsinais-Suomen taajamien maan- (2 kpl) käytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan luonnoksessa alueelle ei myöskään esitetä muutoksia. Laitilan ja Unajan välillä, valtatien läheisyydessä, on muutamia kyliä, jois- Ihoden etl Eritasoliittymä 5 M€ Osayleiskaavan Yksi eritasoliittymä Ihodeen joen liikenneselvitys Varsinais-Suomen 2. ta suurimpana taajamana Ihode. Laitilan ja Untamalan väliä hallitsee laajat peltoalueet. eteläpuolelle vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Ihode Laitila - Unta- 2+2 ohituskaista- 4 M€ Ei suunniteltu Ihode on maaseutujaksolle Mynämäki - Unaja sijoittuva yksittäinen taajamakohta, joka ei mala -ohitus- pari Laitila-Unta- kaistat mala välille, pohja- Ihoden liittymä- tässä selvityksessä kuitenkaan noussut taajamajaksoksi maankäytön ja joukkoliikenteen vesisuojauksia noin järjestelyt, heikomman potentiaalin kannalta. 2 km matkalla Ihoden etl

Ihoden taajama kuuluu Pyhärannan kuntaan. Sen maankäyttö kytkeytyy nykyisin valtatie- Nästin ohitus- Ohituskaistapari 13 M€ Tie- ja rakennus- hen usean nelihaaraisen tasoliittymän kautta. Liittyvien teiden liikennemäärät ovat kuiten- kaistat Laitilan eteläpuo- suunnitelma lelle, pohjavesi- kin vähäisiä. alueella (3+2,4 Laitila - Untamala km), nykyisin noin -ohituskaistat Ihodessa on vireillä osayleiskaava. Osayleiskaavatyön aikana on tarkasteltu liittymäjärjes- 0,7 km ohitus- telyjä ja eritasoliittymien sijoittumista. Ihoden osayleiskaavan liikenneselvityksen (2014) kaistaa Nästin mukaan ensimmäisessä vaiheessa pyritään vähentämään liittymiä ja porrastamaan neli- Mynämäen Ohituskaistojen 6,5 M€ Tie- ja rakennus- ohituskaistat haaraliittymiä, mikä edellyttää myös rinnakkaistiestön kehittämistä. Liikenneselvityksessä ohituskaistat täydentäminen suunnitelma on esitetty lopputilanteessa kaksi eritasoliittymää, joista pohjoisempi sijoittuisi Ihoden keskikaiteella (sis. kylätien ja joen eteläpuolelle sekä eteläisempi Varhokyläntien liittymän eteläpuolelle. Eri- rinnakkaistiet, pohjavesisuojauk- tasoliittymien toteuttaminen mahdollistaisi tasoliittymien poistamisen myöhemmässä vai- Mynämäen heessa. Osayleiskaavaluonnoksessa liittymävarauksen yhteyteen on tehty uusia teollisuus- sen täydentämi- ohituskaistat nen, riista-aidat ja alueen varauksia. valaistus)

Sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa että voimassa olevassa maakuntakaavassa on Ihoden kohdalle esitetty vain yksi eritasoliittymä. Varsinais-Suomen voi- kee jopa 6000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Jakson liikenteellinen palvelutaso on nykyisin massa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve Rohdaisten eli Pyhärannan luokassa C täyttäen asetetut palvelutasotavoitteet, mutta ennustetilanteessa putoaa D:- kuntakeskuksen sekä Ihoden välillä, mutta yhteys tullee poistumaan uudesta maakunta- hen. Sujuvuuden puutteet eivät kuitenkaan ole yhtä merkittäviä kuin muilla jaksoilla. kaavasta. Reilun kymmenen kilometrin osuus Eurajoelta pohjoiseen on lähestulkoon asumaton. Parantuvat yhteydet ja liikenneturvallisuus luovat edellytyksiä taajaman kehittämiselle kaa- Maasto on pääosin melko alavaa metsää, peltoa ja suota. Luvian eteläpuolella on maaseu- vojen tavoitteiden mukaisesti. tumaista asutusta.

Ihoden kohdalla on tarkasteltu vaihtoehtoina liittymäjärjestelyjen parantamista ja yhtä Ohituskaista- ja nelikaistaosuudet eritasoliittymää. Maaseutujaksojen ohituskaistat perustuvat pääosin jo suunniteltuihin ohituskaistaosuuk- Eurajoki-Luvia siin, mutta mukana on myös yksittäinen uusi ohituskaista Laitilan pohjoispuolelle. Maaseu- tujaksoille ei tässä työssä ole tutkittu nelikaistaosuuksia. Eurajoen pohjoispuolella Eurajoen ja Luvian välisellä maaseutujaksolla liikennemäärä las- Kuva 27: Maaseutujaksoilla tutkitut toimenpiteet.

18 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Kuva 30: Ihodessa on nykysin useita vilkkaita nelihaaraliittymiä.

Kuva 29: Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta Ihoden kohdalla.

Kuva 28: Ote Ihoden osayleiskaavaluonnoksesta. Kuva 31: Eurajoen ja Luvian välisellä maaseutujaksolla liikkuu runsaasti raskasta liikennettä.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 19 4. ÄLY-, SÄHKÖINEN JA JOUKKOLIIKENNE

4.1. Äly- ja sähköisen liikenteen tilannekuva TAULUKKO 10: ÄLY- JA SÄHKÖISEN LIIKENTEEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET TURKU - PORI -YHTEYSVÄLILLÄ ERI NÄKÖKULMISTA.

Suomi on älyliikenteen johtavia maita. Älykäs liikennejärjestelmä pohjautuu tietoja KEHITTÄMISTOIMET KANSAINVÄLISET JA VALTAKUNNALLISET SEUDULLISET KAUPUNKIKOHTAISET viestintäteknologian hyödyntämiseen toimivamman liikenneympäristön luomiseksi. Älyliikenteen palveluilla ja sovelluksilla voidaan vaikuttaa yksilöiden valintojen suun- LIIKENTEEN SUJUVUUS - eCallin käyttöönotto - Vt 8 yhteysväli eCall testauksen pilottialueeksi - Avoimien datalähteiden julkistaminen tautumiseen ja sitä kautta mahdollisesti ohjata sitä myös yhteiskunnan toivomaan - Sujuvuustietojen (hyödyntämisen) kehittäminen - Sujuvuustiedon automaattinen analysointi ja kaupungeissa liikenteen osalta (mahdollistaa suuntaan. Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti turvallisempi, sujuvampi, taloudellisem- sen käyttö poikkeustilanteiden tunnistuksessa palvelukehityksen) - Liikenteen (poikkeus)tilanteista kertovat pi sekä ympäristöystävällisempi liikkuminen. Lisäksi on todettu, että yksi potenti- - Reaaliaikaisen liikennetilanteen jakamisen ja tiedonkeruun pilotoiminen esim. Waze- tai infotaulut pääväylillä aalisimmista älyliikennejärjestelmien ensivaiheen omaksujaryhmistä ovat sähköau- muun yhteisöllisen sovelluksen avulla toilijat. Myös sähköinen liikenne on viime vuosina saanut jalansijaa Suomessa. Sekä ajoneuvo- että latauspistemäärät ovat selkeässä kasvussa. LIIKENNESUORITTEEN - SUMP – Sustainable Urban Mobility Plan - Latausverkoston kehittämistarkastelu vt 8:n - Kimppakyytipalvelupilotit ja yhteiskäyttö- JA -PÄÄSTÖJEN VÄHEN- - Jakamistalouden kehittäminen (yhteiskäyttö- yhteysvälin osalta autopilotit (kaupungin sisäiset/kaupungin TÄMINEN autot, kimppakyydit jne.) alueella toimivat julkiset) Vuonna 2010 julkaistun älyliikennedirektiivin sisältö painottuu seuraaviin aiheisiin: 1) - Sähköisen liikenteen edistäminen (EVE-ohjelma, - Sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelmat eri kulkutapoja yhdistävät matkustajainformaatiopalvelut 2) ajantasaiset liikennetie- TEMin energiatuet) ja tyyppikuvat kaupungeittain topalvelut 3) liikenneturvallisuus 4) automaattinen hätäpuhelujärjestelmä eCall sekä - Sähköistymisen kolmikantaprojekti (saavutetta- 5) raskaiden ajoneuvojen pysäköinti- ja paikanvarauspalvelut. Suomen valtakunnalli- vuus, pyöräily, autot&lataus) sessa älyliikennestrategiassa huomioidaan myös näiden teemojen edistäminen. ÄLYKÄS MAKSAMINEN - Mobiilimaksamisen kehittäminen - “Mobiiliseutulippu” - Matkakortti (sis. eri liikkumismuodot, opiskelijatunniste, pankkikortti?) Tällä hetkellä myös digitalisaatio ja automaattiliikenne on voimakkaassa nosteessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Automaation kehittymisessä hyödynnetään MUUT - Mobility as a Service (MaaS) –kehitys - MaaSin seudulliset pilotit - Joukkoliikenne-etuudet olemassa olevia ja kehitteillä olevia kuljettajien tukijärjestelmiä, anturiteknologiaa (operaattori, Tekes-hankkeet) - Hälytysajoneuvoetuudet sekä erilaisia ajoneuvojen tietoliikennetoiminnallisuuksia yhdistämällä ne tehok- - Laatupysäkit (aikataulutiedot, sujuvuustiedot, liityntäpysäköinti jne.) kaimmalla tavalla. Liikenteen automatisaatio on noussut yhä vahvempaan rooliin ainakin pilotointi- ja testauskohteena sekä täysin uudenlaisten, liikennejärjestelmää tehokkaammin hyödyntävien liikkumisratkaisuiden mahdollistajana. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa Liikenteen älykkään automaation edistämissuun- nitelmassa painotetaan testausekosysteemin rakentamista ja kokeiluja erilaisissa liikenneympäristöissä, nopeiden ja toimintavarmojen kiinteiden ja langattomien yhteyksien rakentumista liikenneväylien varteen sekä sääntelyn helpottamista auto- maattiseen liikenteeseen liittyen. Vuoden 2015 loppuun mennessä on valmistumassa myös automaattiliikenteen toimenpideohjelma vuosille 2016–2020, jossa priorisoi- daan toimenpiteitä alan edistämiseksi Suomessa.

HELIPOSTI TPS Sähköinen liikenne on muutaman viime vuoden aikana levittäytynyt latausverkos- LUKKO ÄSSÄT ton osalta koko Suomeen. Myös kansallinen latausoperaattori on luotu useiden energiayhtiöiden toimesta. Latausoperaattori tarjoaa käyttäjäystävällistä ja sujuvaa matkailu latauspalvelua ympäri Suomen riippumatta sähkön myyjästä. Ajoneuvokanta on jo ylittänyt 1000 autoa ja kasvu on ollut lähtötilanteeseen nähden merkittävää. Niin latausinfrastruktuurin kuin ajoneuvojen hankintaa tuetaan ministeriötasolta ener- i giatuen kautta merkittävästi ainakin toistaiseksi. Varmaa on, että alati kiristyvät information päästövähennystavoitteet ohjaavat ajoneuvokantaa kohti puhtaampia vaihtoehtoja ja sähköautot ovat tärkeä osa tätä kehitystä, joten siihen tulee varautua. LUOTIBUSSI Taulukkoon 10 on koottu esimerkkejä Turku - Pori -yhteysväliä koskevista äly- ja TURKU-PORI AIKATAULUT sähköisen liikenteen kehittämismahdollisuuksista. Kehittämistoimet voivat liittyä TARJOUKSET esimerkiksi liikenteen sujuvuuteen, liikennesuoritteen ja päästöjen vähentämiseen tai älykkääseen maksamiseen. Erilaisia hankkeita voidaan toteuttaa kansainvälisellä tai valtakunnallisella, seudullisella sekä kaupunkikohtaisella tasolla.

Kuva 32: Sähköautojen latauspiste.

20 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 4.2. Joukkoliikenteen tilannekuva Tulevaisuudessa markkinaehtoisen liikenteen rooli etenkin pitkämatkaisessa yhteysvä- lin päästä päähän liikennöinnissä tullee lisääntymään. Nopea pitkämatkainen liikenne JOUKKOLIIKENTEEN POTENTIAALI Joukkoliikenteen potentiaalinen käyttö Turun ja Söörmarkun välillä rajoittuu Turun ei yleensä poikkea taajamien keskustoissa, mikä lisää tarvetta kehittää valtatien varren KESKUSTEN VÄLISILLÄ TYÖMATKOILLA kaupunkiseudulle sekä Rauman ja Porin väliseen liikenteeseen. Muualla joukkoliiken- pysäkkejä ja varusteluja. Suurimmissa kaupungeissa Raumalla, Porissa ja Turussa käy- teen käyttö Turun ja Söörmarkun välillä on nykyisin melko vähäistä eikä kehitykses- dään edelleen keskustojen linja-autoasemilla eikä tarvetta ole edelleenkään kehittää Turku sä uskota tapahtuvan merkittävää muutosta. Matkustajamäärät ja joukkoliikenteen valtateiden varsille pysäkkejä. Markkinaehtoisen liikenteen lisääntyessä hajanaisuus potentiaali ovat suurimpia taajamajaksoilla Turku-Mynämäki, Unaja-Eurajoki ja Lu- informaatiopalveluiden saatavuudessa kasvaa. Aikataulutietojen keskittäminen yhteen Masku via-Söörmarkku. paikkaan edellyttää valtakunnallisia toimia. Nousiainen Mynämäki Suurimpia syitä joukkoliikenteen olosuhteisiin yhteysvälillä ovat: Raisio-Nousiainen moottoritiehankkeen suunnittelun yhteydessä laadittiin arvio jouk- Työmatkat yhteensä koliikenteen eri kehittämistoimien vaikutuksesta valtatien 8 liikennemääriin. Joukkolii- Laitila • Pitkämatkainen Turku-Pori välinen pikavuoroliikenne jakautuu kolmelle reitille kenteen kulkutapaosuuden arvioitiin olevan noin 10 prosenttia. Eri edistämistoimien Joukkoliikenteen (Turku-Säkylä-Eura-Harjavalta-Pori, Turku-Rauma-Pori, Turku-Huittinen-Pori), yhteisvaikutuksen arvioitiin olevan enintään 50 prosentin kasvu joukkoliikenteen mat- Ihode potentiaali joista valtatie 8 on yksi reitti. Pikavuoroliikennettä täydentää muutama vakio- kamäärissä, mikä tarkoittaisi noin 15 prosentin kulkutapaosuutta. Jos kasvun oletetaan Unaja (joukkoliikenteen liikenteen vuoro, mutta ne eivät nopeudessaan kilpaile henkilöauton käytön olevan kokonaan peräisin henkilöautoliikenteestä, voisi Raision ja Nousiaisten välinen käyttö kasvaa 50 %) kanssa. autoliikenne vähentyä enintään 700-1000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Prosentuaali- Rauma sesti valtatien 8 liikenne vähenisi maksimissaan 5-7 prosenttia, mikä vastaisi liikenteen Eurajoki YKR-työmatkat tarkasteltu • Joukkoliikenteen kannalta merkittävin työmatkapendelöinti rajoittuu Turun, toteutunutta kasvua noin 5 vuoden ajalta. Joukkoliikenteen edistäminen 30 vuoden keskusten ympärillä 3-5 km Luvia Porin ja Rauman kaupunkiseutujen ympärille, mikä ei tue koko yhteysvälille aikana sen sijaan kustantaisi yhteensä 30-50 miljoonaa euroa. säteellä pienemmistä korkeatasoisen joukkoliikenteen palvelutason muodostumista. keskuksista ja 10 km säteellä Pori Turusta ja Porista. Em. tarkastelussa todettiin matkamäärän 50 prosentin kasvun edellyttävän joukkolii- • Valtatien 8 pikavuoropysäkit eivät tue sujuvien matkaketjujen muodostumista. kenteen vuorotarjonnan lisäksi merkittäviä panostuksia lippujärjestelmiin ja lipunhin- Söörm+Noorm Pysäkit saavutetaan verrattain hyvin kävellen, mutta muiden kulkumuotojen toihin sekä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tiivistämistä. Toisaalta tarpeet väylän 0 4000 8000 12000 16000 yhteentoimivuutta joukkoliikenteen kanssa ei tueta. Pysäkeiltä puuttuvat muun välityskyvyn ja liittymien parantamiseksi eivät kuitenkaan poistuisi. Henkilöautoa / vrk muassa polkupyörien pysäköintimahdollisuudet eivätkä autojen saatto- tai liityn- täliikenneyhteydet ole toimivia. Koko Turku-Pori yhteysvälillä joukkoliikenteen potentiaalia tutkittiin keskusten väli- Kuva 33: Arvio joukkoliikenteen potentiaalista keskusten välisillä työmatkoilla. sillä työmatkoilla YKR-aineiston perusteella (kuva 24). Keskusten välisiä matkoja tar- • Pikavuoroliikennettä hidastaa Raumalla poikkeaminen kaupungin keskustaan lin- kasteltiin 3-5 kilometrin säteellä pienemmistä keskuksista ja 10 kilometrin säteellä ja-autoasemalle. Vakiovuoroliikenne toimii samoin myös Mynämäellä ja Laitilassa. Turusta ja Porista. Yhteysvälin poikkileikkauksessa päivittäin pendelöivien henkilöiden lukumäärä muutettiin henkilöautomatkoiksi olettamalla henkilöauton kulkutapaosuu- • Saatavilla olevassa pysäkki- ja aikataulutiedossa on puutteita. Tarvetta on kehit- deksi noin 90 prosenttia ja auton keskimääräisen kuormitusasteen olevan 1,15 hen- tää erityisesti mobiilipalveluita. kilöä/ajoneuvo. Joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin voimakkaasti panostamalla joukkoliikennematkojen oletettiin kasvavan Raisio-Nousiainen –välin tarkastelujen • Eurajoen ja Söörmarkun kohdilla bussit liikennöivät valtatien 8 sijaan muilla mukaisesti 50 prosenttia. Joukkoliikenteen nykyinen matkamäärä arvioitiin valtakun- reiteillä. nallisen liikennemallin perusteella. Edellä kuvatuilla oletuksilla valtatien 8 liikennemää- rä vähenisi 250-500 ajoneuvolla vuorokaudessa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella alustavat valtatien 8 palvelutasotavoitteet vuosina 2016-2020 ovat kuntien välillä seuraavat:

• Mynämäki-Masku-Turku – keskitaso (mahdollisesti jopa houkutteleva taso)

• Rauma-Laitila-Mynämäki-Turku – peruspalvelutaso

• Rauma-Pori – keskitaso.

Koko Pori-Turku -jaksolle ei valtatielle 8 tulla esittämään palvelutasovaatimuksia. Työ- matkapendelöinti, työmatkalippujen käyttö tai toisen asteen opiskelijoiden opiske- lupaikkojen vastaanottaminen eivät perustele valtatielle 8 korkeaa joukkoliikenteen palvelutasoa päästä päähän liikenteelle. Kuva 34: Linja-autopysäkki Luvialla. Seudullisten toimivaltaisten viranomaisten omassa liikenteessä (valtatiellä 8 Turun si- säinen, Turku-Raisio väli ja Porin sisäinen liikenne) palvelutasotavoitteet voivat olla kor- keammat.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 21 5. VAIKUTUKSET

5.1. Vaikutustarkastelujen perusteet TAULUKKO 11: YKSITTÄISEN TAVOITTEEN PAINOARVO MAASEUTU- JA TAAJAMA- TAULUKKO 12: VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI. JAKSOILLA. Infrastruktuurin parantamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia on Vaikutuksen suuruus tarkasteltu suhteessa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Tavoitteista ja KILPAILUVAIHE TAAJAMAJAKSO MAASEUTUJAKSO suuri keskisuuri pieni niihin liittyvistä painotuksista on kerrottu enemmän kappaleessa 1.3. TAVOITTEIDEN TEEMA Yksittäisen Yksittäisen Yksittäisen suuri tavoitteen pai- tavoitteen pai- tavoitteen pai- Jokaiselle tavoitteelle on määritelty mittarit ja vaikutuksen suuruudelle noarvo noarvo noarvo kohtalainen arviointiperusteet kolmiportaisella asteikolla. Vaikutusten mittarit ja vaikutuksen suuruuden arviointiperusteet on esitetty taulukossa 13. Osa Liikenneturvallisuus vähäinen mittareista on laskettavissa IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla, mutta osa perustuu asiantuntija-arviointiin. Kuljetukset IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla on tutkittu toimenpiteiden vaikutuksia Ympäristö ja maankäyttö vertailuverkkoon nähden vuoden 2025 ja 2035 liikenne-ennusteella. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu palvelutasotavoitteiden mukaan muodos- Vertailuverkkoon sisältyvät, toteutuvaksi oletettavat toimenpiteet on Ilman henkilöautoa tehtävät tettujen mittarien perusteella: esitetty kuvassa 3. matkat Liikenneturvallisuus Vaikuttavuudet on tutkittu seuraavien mittareiden suhteen: Henkilöautomatkat Toimenpiteiden kustannustehokas vaikuttavuus liikennekuolemien vähenemiseen • liikennekuolemien vähenemä on laskettu IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla. Turvallisuusvaikutuksen suuruutta on • heva-onnettomuuksien vähenemä Suuri Kohtalainen Vähäinen verrattu suhteessa muihin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. • kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen matka-ajan vähenemä • palvelutaso: ruuhkasuoritteen osuuden vähenemä. Kuljetukset Toimenpiteiden vaikutukset nopeustasoon on arvioitu asiantuntija-arviona Myös tavoitteiden painoarvot (taulukko 11) vaikuttavat vaikutusten ar- toimenpiteen tyypin perusteella. Häiriötilanteiden määrä riippuu voimakkaas- viointiin. Niiden perusteella määritellään, kuinka merkittävä on toimen- ti onnettomuuksien määrästä. Toimenpiteiden vaikutuksia häiriötilanteisiin on piteen vaikutus kuhunkin tavoitteeseen. Vaikutuksen merkittävyyden Teemoittaiset laskettu kustannustehokkaana vaikuttavuutena henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemiseen IVAR- ja TARVA-ohjelmistoilla. Onnettomuuk- arviointi tehtiin taulukon 12 mukaan. PAINOARVOT sien vähenemisen suuruutta on verrattu suhteessa muihin toimenpiteisiin ja taajama- ja maaseutujaksoilla Vaikutukset on tutkittu taulukossa 14 esitetyistä toimenpiteistä. kustannuksiin. • Liikenneturvallisuus • Kuljetukset II Ympäristö ja maankäyttö • Ympäristö ja maankäyttö palvelutasotavoitetta • Ilman henkilöautoa ja mittaria Toimenpiteiden vaikutuksen suuruus keskeisten taajamakohtien maankäytön tehtävät matkat kehittymisedellytyksiin, kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistämiseen Vaikuttavuudella tarkoitetaan yksittäisen toimenpiteen vai- • Henkilöautomatkat on tarkasteltu asiantuntija-arviona liityntäliikenteen, jakeluliikenteen ja joukko- kutusta koko tarkasteltavan osuuden parhaaseen mahdolliseen liikenteen kannalta. Toimenpiteiden vaikutuksia melulle altistuvien määrään on saavutettavissa olevaan tilanteeseen verrattuna. Saavutettava arvioitu asiantuntija-arviona sen perusteella sijoittuuko toimenpide harvaan tai matka-aikojen lyhenemä, liikenneturvallisuuden paraneminen, tiheään asutun taajaman kohdalle ja millaiset mahdollisuudet toimenpiteellä on ruuhkasuoritteen vähenemä on laskettu prosenttiosuutena vähentää melulle altistuvia asukkaita. Toimenpiteiden vaikutuksia pohjavesiin on parhaasta mahdollisesta saavutettavissa olevasta tilanteesta. arvioitu liikenne- ja pohjavesialueisiin liittyvien paikkatietokantojen perusteella Yksittäisen tavoitteen painoarvo Vaikutuksen suuruus asiantuntija-arviona. Vaikuttavuudet kustannusten suhteen eli kustannustehok- SUURI - KOHTALAINEN - VÄHÄINEN SUURI - KESKISUURI - PIENI kaat vaikuttavuudet tarkoittavat sitä, että kustannuksiin Ilman autoa tehtävät matkat nähden tehokkain toimenpide saa tarkastelussa arvon yksi ja Toimenpiteiden kustannustehokasta vaikuttavuutta raskaan liikenteen mat- muiden kustannustehokas vaikuttavuus skaalataan parhaan ka-aikaan on arvioitu IVAR-ohjelmistolla. Matka-ajan paranemista on verrattu toimenpiteen suhteen, jolloin muut toimenpiteet saavat arvoja suhteessa muihin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. Toimenpiteiden vaikutuksia nollan ja yhden välillä. joukkoliikenteen kilpailukykyyn on arvioitu asiantuntija-arviona niiden mahdollis- VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS tamien pysäkkijärjestelyjen parantamisen perustella.

Henkilöautomatkat Kuva 35: Vaikutusten arviointiprosessi Toimenpiteiden kustannustehokasta vaikuttavuutta kevyiden ajoneuvojen matka-aikaan ja sujuvuuteen on tarkasteltu IVAR-ohjelmistolla. Sujuvuutta on arvioitu ruuhkasuoritteen vähenemän perusteella. Sujuvuuden ja matka-ajan paranemista on verrattu suhteessa muihin toimenpiteisiin ja kustannuksiin.

22 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti TAULUKKO 13: TAVOITTEISIIN LIITTYVÄT MITTARIT JA VAIKUTUSTEN SUURUUDEN ARVIOINTIPERUSTEET.

TAVOITE MITTARI SUURI KESKISUURI PIENI

Liikenneturvallisuus 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteysvälillä Kuolemien vähenemän kustan- vähentää merkittävästi kuolemia suhteessa vähentää kohtalaisesti kuolemia suh- vähentää vain vähän tai ei lainkaan kuolemia vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vuo- nustehokas vaikuttavuus kustannuksiin (vaikuttavuusarvo yli 0,3) teessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo suhteessa kustannuksiin (vaikuttavuusarvo alle teen 2020 mennessä. 0,1-0,3) 0,1)

Kuljetukset 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla nopeudella. Nopeustason tasaisuus suuret ajonopeuksia tasoittavat toimenpi- pienet ajonopeuksia tasoittavat turvalli- ei vaikutusta kuljetusten nopeustasoon tai teet esim. nelikaistaistus, ohituskaistat, va- suustoimenpiteet tai eritasoliittymät negatiivinen vaikutus loliittymän muuttaminen eritasoliittymäksi

3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteysvälillä Heva-vähenemän kustannusteho- vähentää merkittävästi heva-onnetto- vähentää kohtalaisesti heva-onnetto- vähentää vähän tai ei lainkaan heva-onnetto- vähenevät nykyisestä. kas vaikuttavuus muuksia (vaikuttavuusarvo yli 0,3) muuksia (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) muuksia (vaikuttavuusarvo alle 0,1)

Ympäristö ja maankäyttö 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittämiselle Maankäytön kehittymisen edel- taajamien yhteydessä tehtävät, maankäy- taajamien ulkopuolella tehtävät, maan- ei vaikutusta maankäyttöön tai negatiivinen siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kaavoituk- lytykset tön tarpeita merkittävästi tukevat paran- käytön tarpeita tukevat parantamis- vaikutus sen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoitteita. tamistoimet toimet tai taajamien yhteydessä maan- käytön tarpeita jonkin verran tukevat parantamistoimet

5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukko- taajamien yhteydessä tehtävät paranta- pienet parantamistoimet esim. yksittäiset ei vaikutusta kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkolii- paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää. liikenteen edellytykset mistoimet, jotka merkittävästi vähentävät poikittaiset yhteydet pysäkeille kenteen edellytyksiin tai negatiivinen vaikutus estevaikutusta

6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä Melulle altistuvien määrä suuri kohde tiiviisti asutussa taajamassa pieni kohde tiiviisti asutussa taajamassa haja-asutusalueelle sijoittuva toimenpide valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 20 % vuoteen 2020 tai suuri kohde harvaan asutun taajaman mennessä (vuoden 2003 tasosta). kohdalla

7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. Pohjavesien pilaantumisriski toimenpide sijoittuu suojaamattomalle toimenpide sijoittuu suojatulle pohjave- toimenpide ei sijoitu pohjavesialueelle tai sen pohjavesialueelle sialueelle tai suojaamattoman pohjavesi- läheisyyteen alueen läheisyyteen

Ilman henkilöautoa tehtävät 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila– Matka-ajan lyhenemisen kustan- vähentää merkittävästi raskaan liikenteen vähentää kohtalaisesti raskaan liikenteen vähentää vain vähän tai ei lainkaan raskaan matkat Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) on mahdollisuus tarjota nykyistä nustehokas vaikuttavuus matka-aikaa suhteessa kustannuksiin (vai- matka-aikaa suhteessa kustannuksiin liikenteen matka-aikaa suhteessa kustannuk- nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä. kuttavuusarvo yli 0,3) (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) siin (vaikuttavuusarvo alle 0,1) tai negatiivinen vaikutus.

9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailukykyi- Joukkoliikenteen kilpailukykyä parantaa merkittävästi pysäkkien laatua ja pienet pysäkkiparannukset ei vaikutusta pysäkkien laatuun tai syöttöyhte- sempiä joukkoliikennepalveluja. parantavat pysäkkijärjestelyt syöttöyhteyksiä yksiin tai negatiivinen vaikutus

Henkilöauto- 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointi- Matka-ajan lyhenemisen kustan- vähentää merkittävästi kevyiden ajoneu- vähentää kohtalaisesti kevyiden ajoneu- vähentää vain vähän tai ei lainkaan kevyiden matkat vyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila–Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) nustehokas vaikuttavuus vojen matka-aikaa suhteessa kustannuksiin vojen matka-aikaa suhteessa kustannuk- ajoneuvojen matka-aikaa suhteessa kustannuk- eivät heikkene nykytasosta. (vaikuttavuusarvo yli 0,3) siin (vaikuttavuusarvo 0,1-0,3) siin (vaikuttavuusarvo alle 0,1)

11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti Sujuvuuden paranemisen kustan- vähentää merkittävästi ruuhkasuoritteen vähentää kohtalaisesti ruuhkasuoritteen vähentää vain vähän tai ei lainkaan ruuhka- vähintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D (kau- nustehokas vaikuttavuus osuutta suhteessa kustannuksiin (vaikutta- osuutta suhteessa kustannuksiin (vaikut- suoritteen osuutta suhteessa kustannuksiin punkialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus sallitaan 1–2 vuusarvo yli 0,3) tavuusarvo 0,1-0,3) (vaikuttavuusarvo alle 0,1) kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa).

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 23 TAULUKKO 14: YHTEENVETO TUTKITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ.

Hyvelä - Söörmarkku Vt 8 ja vt 23 etl 2+2, avs-ratkaisu Vt 8 ja vt 23 kl Laitila - Untamala Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat -ohituskaistat Eurajoen etl Laani - Hyvelä toimenpiteineen 2+2-kaistaa Olkiluodon Hyvelä - Söörmarkku, uusi yhteys välivaiheen kevyt par Nästin ohituskaistat Musa - Käppärä Laitilan 1 etl + rampit Olkiluodon etl 2+2-kaistaa pohj. Kaukolantieltä Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu Tiiliruukin etl Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa

Luvia - Pori 2+2-kaistaa

Unaja - Rauma -ohituskaistat

Unajan liittymäparannus Mynämäen Mynämäen etl Luvian etl ohituskaistat Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt

Ihoden liittymäjärjestelyt Ihoden etl Nousiainen - Kurjenmäki Peränkylän -ohituskaistat ohituskaistat

TOIMENPIDE KUSTANNUKSET TOIMENPIDE KUSTANNUKSET TOIMENPIDE KUSTANNUKSET Vt 8 ja vt 23 etl 5,5 M€ Eurajoen etl toimenpiteineen 17 M€ Laitila - Untamala -ohituskaistat 6 M€ - Söörmarkun liittymän aluevaraussuunnitelman mukainen ratkaisu - Yleissuunnitelman mukainen ohitustie uudella linjauksella - 2+2 ohituskaistapari Laitila-Untamala välille, pohjavesisuojauksia noin 2 km matkalla Vt 8 ja vt 23 kl 1,1 M€ Olkiluodon uusi yhteys 13,5 M€ - Söörmarkun liittymän kiertoliittymä - Olkiluodon ydinvoimalan toinen yhteys, joka kytkeytyy Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä 25 M€ päätieverkkoon Luostarinkylän eritasoliittymän kautta - Kt 43 liittymään kiertoeritasoliittymä ja Kaukolantielle Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu 40,5 M€ pohjoisen suunnan rampit - Uuteen maastokäytävään nelikaistatie, eritasoliittymät (2kpl, Olkiluodon etl 5 M€ Söörmarkun liittymä ei sisälly) - Olkiluodon liittymän parantaminen eritasoliittymäksi Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu 32 M€ - Tiesuunnitelman mukaiset kaksi eritasoliittymää Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. 1,5 M€ Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa 23 M€ - Hyvelän liittymään kiertoliittymä, muut maantiet kanavoidaan - Nelikaistatie Rauman ja Eurajoen välillä Nästin ohituskaistat 13 M€ - Sisältää ohituskaistaparin täydentämisen ja uutta nelikaistatietä - Ohituskaistapari Laitilan eteläpuolelle, pohjavesialueella Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa 15 M€ (3+2,4 km), nykyisin noin 0,7 km ohituskaistaa - Nelikaistatie välillä valtatie 2 - Hyvelän liittymä Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat 3 M€ - Lapijoen ja Eurajoen välille 2+2-ohituskaistapari noin 2 km matkalla Mynämäen ohituskaistat 6,5 M€ Musa - Käppärä 2+2-kaistaa 3,5 M€ - Mynämäen pohjoispuolen ohituskaistojen (1,7+1,8 km) - Nelikaistatie valtatien 2 kanssa yhteisellä osuudella, ei sisällä Unaja - Rauma -ohituskaistat 4 M€ täydentäminen keskikaiteella, liittymien porrastuksia sekä uusia eritasoliittymiä - Unajan pohjoispuolelle 2+2-ohituskaistapari noin 2 km matkalla pohjavesisuojauksia

Tiiliruukin etl 5 M€ Unajan liittymäparannus 2 M€ Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt 0,5 M€ - Uusi eritasoliittymä Porin eteläpuolelle Alaruukintien kohdalle - Mt 1960 liittymän kanavointi, liittymien katkaisuja sekä - Liittymäparannuksia Mynämäen taajaman kohdalla - Kytkeytyy Porin katuverkolla Länsiväylän jatkeeseen rinnakkaistiestöä Mynämäen etl 5 M€ Ihoden liittymäjärjestelyt 3,5 M€ Luvia - Pori 2+2-kaistaa 24 M€ - Mynämäen pohjoisen liittymän muuttaminen porrastetusta - Rinnakkaistiejärjestelyt, liittymien sulkemisia, liittymien - Nelikaistatie Luvian ja Porin välille liittymästä eritasoliittymäksi porrastuksia (2 kpl) Luvian etl 5 M€ Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat 6,5 M€ - Eritasoliittymä Luvian pohjoiseen liittymään Ihoden etl 5 M€ - Ohituskaistapari Nousiaisten pohjoispuolelle - Sahan yhteydet eritasoliittymään - Eritasoliittymä Ihodeen joen eteläpuolelle

Peränkylän ohituskaistat 9,5 M€ - Ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille (2,4+2,6 km)

24 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 5.2. Vaikutusten arviointi Kustannuksiin nähden vähiten tehokkaita toimenpiteitä usean eri mittarin suhteen 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Liikenteen kustannustehokkaat vaikuttavuudet ovat Nästin ohituskaistat, Mynämäen ohituskaistat, Ihoden eritasoliittymä ja liittymä- järjestelyt sekä Tiiliruukin eritasoliittymä. Vt 8 ja vt 23 etl Infrastruktuurin parantamistoimenpiteiden vaikutuksia tutkittiin suhteessa palvelutasotavoitteisiin. Osa tavoitteista on mitattavissa perinteisillä liikenteen arvioin- Muut vaikutukset Vt 8 ja vt 23 kl timenetelmillä. Näitä tavoitteita ovat häiriöttömyys (henkilövahinkoon johtaneet Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu onnettomuudet), liikenneturvallisuus (liikennekuolemat), matka-ajan lyheneminen Muihin tavoitteisiin liittyviä vaikutuksia tarkasteltiin asiantuntija-arviona. (poisl. vt 8 ja vt 23 etl) sekä liikenteellinen palvelutaso (ruuhkasuoritteen väheneminen). Tarkasteluvuotena Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. Nopeustason tasaisuuteen voidaan vaikuttaa useimmilla toimenpiteillä. Eniten vaiku- on ollut vuosi 2025. Kuvassa 24 on esitetty tarkasteltujen toimenpiteiden kustan- Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa nustehokkaat vaikuttavuudet suhteessa näihin mitattaviin suureisiin. tusta on valo-ohjatun liittymän poistamisella Laitilan kohdalla, ohituskaista- ja nelikais- taosuuksilla sekä liittymien parantamisella, jolloin nopeusrajoitusta liittymän kohdalla Musa-Käppärä 2+2-kaistaa Häiriöttömyyttä eli henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia vähentää kustan- voidaan nostaa. Tiiliruukin etl nuksiin nähden tehokkaimmin: • Vt 8 ja vt 23 kiertoliittymä Maankäytön kehittymisen edellytyksiä parantavat eniten taajamajaksoilla tehtävät toi- Luvia-Pori 2+2-kaistaa • Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt menpiteet: Hyvelä - Söörmarkku -välin parantaminen aluevaraussuunnitelman mukai- • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat sesti, Musa - Käppärä 2+2-kaistaa, Tiiliruukin eritasoliittymä, Eurajoen eritasoliittymä Luvian etl toimenpiteineen, Laitilan kohdan toimenpiteet sekä Mynämäen eritasoliittymä. • Hyvelä - Söörmarkku välivaiheen kevyt parantaminen Peränkylän ohituskaistat • Vt 8 ja vt 23 etl Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä parantavat parhaiten laatupysäk- Eurajoen etl toimenpiteineen Liikenneturvallisuutta eli liikennekuolemia vähentää toimenpiteistä kustannuksiin kien kohdille toteutettavat toimenpiteet, jotka vähentävät valtatien estevaikutusta Olkiluodon uusi yhteys nähden tehokkaimmin: ja joiden yhteydessä myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä voidaan parantaa. Näitä • Vt 8 ja vt 23 kiertoliittymä toimenpiteitä ovat Luvian eritasoliittymä, Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen, Olkiluodon etl • Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Laitilan kohdan toimenpiteet sekä Mynämäen eritasoliittymä. • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa Liikennemelulle altistuvien määrää ja pohjavesiriskiä vähentävät eniten taajamien koh- • Vt 8 ja vt 23 etl Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat • Hyvelä - Söörmarkku välivaiheen kevyt parantaminen dille toteutettavat Musa - Käppärä 2+2-kaistaa, Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen ja Laitilan kohdan toimenpiteet sekä suojaamattomalle pohjavesialueelle sijoit- Unaja - Rauma -ohituskaistat Kevyiden ajoneuvojen matka-aikaa vähentää kustannuksiin nähden tehokkaimmin: tuva Laitila - Untamala -ohituskaistat. Unajan liittymäparannus • Vt 8 ja vt 23 kiertoliittymä Joukkoliikenteen matka-aikaa vähentävät parhaiten samat toimenpiteet vaikuttavat Hvj-onnettomuuksien • Musa - Käppärä 2+2-kaistaa Ihoden liittymäjärjestelyt vähenemä • Luvia - Pori 2+2-kaistaa eniten raskaan liikenteen matka-aikaan. Joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan pa- Ihoden etl • Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa rantaa erityisesti laatupysäkkien kohdilla tehtävillä toimenpiteillä Luvialla, Eurajoella, Liikennekuolemien Laitilassa ja Mynämäellä. vähenemä • Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat Laitila - Untamala -ohituskaistat

Raskaan liikenteen matka-aikaa vähentää kustannuksiin nähden tehokkaimmin: Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä Matka-ajan vähenemä (kevyet ajoneuvot) • Musa - Käppärä 2+2-kaistaa Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu • Luvia - Pori 2+2-kaistaa Ruuhkasuoritteen • Vt 8 ja vt 23 etl Nästin ohituskaistat vähenemä • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat • Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa Mynämäen ohituskaistat Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Liikenteellistä palvelutasoa eli ruuhkasuoritetta vähentää kustannuksiin nähden tehokkaimmin: Mynämäen etl • Musa - Käppärä 2+2-kaistaa Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat • Olkiluodon uusi yhteys • Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat • Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat Kuva 36: Kustannustehokkaat vaikuttavuudet. • Luvia - Pori 2+2-kaistaa

Välin Hyvelä - Söörmarkku välivaiheen kevyellä parantamisella saavutetaan turvallisuuden paranemisen suhteen parempi vaikuttavuus kuin aluevaraussuunnitelman mukaisella ratkaisulla. Matka-ajan ja sujuvuuden paraneminen on sen sijaan tehok- kaampaa uudella linjauksella.

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 25 5.3. Yhteenveto vaikutuksista TAULUKKO 15: VAIKUTUSTEN YHTEENVETO, KUN VAIKUTUSTEN PAINOARVO JA SUURUUS ON HUOMIOITU.

Vaikutustarkastelujen tulokset on koostettu yhteen taulukossa 15. Tulok- VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS set kuvaavat tilannetta, kun vaikutusten painoarvo ja suuruus on huomi- Liikenneturvallisuus Kuljetukset Ympäristö ja maankäyttö Ilman autoa tehtävät matkat Henkilöautomatkat oitu. Painoarvoista ja niiden vaikutuksista vaikutusarviointiin on kerrottu enemmän kappaleessa 5.1. TOIMENPIDE Matka-ajan Joukkoliikenteen Matka-ajan Sujuvuuden Kuolemien vähenemän Heva-vähenemän Maankäytön Kävelyn ja pyöräilyn Melulle altistuvien Pohjavesien lyhenemisen kilpailukykyä lyhenemisen paranemisen Kahdeksan parhaimmat vaikutukset saanutta toimenpidettä ovat: kustannustehokas Nopeustason tasaisuus kustannustehokas kehittymisen sekä joukkoliikenteen määrä pilaantumisriski kustannustehokas parantavat kustannustehokas kustannustehokas vaikuttavuus vaikuttavuus edellytykset edellytykset vaikuttavuus pysäkkijärjestelyt vaikuttavuus vaikuttavuus • Mynämäen etl • Musa - Käppärä 2+2-kaistaa Vt 8 ja vt 23 etl 6 9 6 4 2 4 2 6 4 3 1 • Eurajoen etl toimenpiteineen Vt 8 ja vt 23 kl 9 3 9 4 2 4 2 6 4 3 2 • Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu 3 9 3 6 4 4 2 6 4 3 1 • Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu (poisl. vt 8 ja vt 23 etl) • Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. 6 3 6 4 2 2 2 6 2 2 1 • Luvian etl Laani - Hyvelä 2+2-kaistaa 3 9 3 2 2 4 4 6 2 3 2 • Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt. Musa-Käppärä 2+2-kaistaa 6 9 6 6 2 6 4 6 2 3 3 Vähiten vaikutuksia tavoitteisiin nähden saivat Peränkylän, Nästin ja My- Tiiliruukin etl 3 6 3 6 2 4 2 2 4 1 1 nämäen ohituskaistat, Olkiluodon uusi yhteys sekä Ihoden kohdan erita- Luvia - Pori 2+2-kaistaa 6 9 6 2 2 4 2 6 4 3 2 soliittymä ja liittymäjärjestelyt. Luvian etl 3 6 6 4 6 4 2 4 6 2 1 Peränkylän ohituskaistat 3 6 2 1 1 1 2 3 1 6 2 Toimenpiteissä korostuvat erityisesti taajamajaksoilla tehtävät moni- Eurajoen etl toimenpiteineen 3 9 3 6 6 6 2 6 6 3 1 puolisesti eri näkökulmista positiivisia vaikutuksia tuottavat hankkeet. Olkiluodon uusi yhteys 3 3 3 4 2 2 2 2 2 1 2 Aiemmista Turku - Pori yhteysvälin tarkasteluista poiketen ohituskaista- Olkiluodon etl 6 6 6 2 2 4 2 4 4 1 1 osuudet saivat erityisesti maaseutujaksoilla vain vähän vaikutuksia, sillä ne Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa 6 9 6 2 2 4 2 6 4 3 2 parantavat vain sujuvuuteen ja nopeustasoon liittyviä mittareita. Lapijoki - Eurajoki -ohituskaistat 6 9 9 2 2 2 2 6 2 3 3 Unaja - Rauma -ohituskaistat 6 9 6 2 2 2 2 6 2 3 2 Tehdyt muutokset palvelutasotavoitteiden painoarvoihin (ks. taulukko Unajan liittymäparannus 6 3 6 2 4 2 2 2 4 1 1 3) vaikuttivat jonkin verran hankkeiden vaikutusten yhteenvetoon. Osa Ihoden liittymäjärjestelyt toimenpiteistä pysyi edelleen kiireellisimpien toimenpiteiden listalla, esi- 3 2 2 2 2 2 1 1 2 2 2 merkiksi Mynämäen eritasoliittymä, Eurajoen etl toimenpiteineen, Musa Ihoden etl 3 4 2 2 2 2 1 1 2 2 2 - Käppärä -nelikaistaistus sekä Laitilan kohta, mutta osa putosi selkeästi Laitila - Untamala -ohituskaistat 6 6 4 1 1 1 3 3 1 6 2 alemmas kuin alkuperäisillä palvelutasotavoitteiden painoarvoilla. Laitilan 1 etl + rampit pohj. Kaukolantieltä 3 9 3 6 6 6 4 4 6 2 1 Laitilan 2 etl:ää, ts-ratkaisu 3 9 3 6 6 6 4 4 6 2 1 Painoarvojen muutokset vahvistivat joukkoliikenteen, kuljetusten sekä Nästin ohituskaistat 3 6 2 1 1 1 2 1 1 2 2 maankäytön ja ympäristön merkitystä taajamajaksoilla. Taajamajaksoille Mynämäen ohituskaistat 3 6 2 1 1 1 2 1 1 2 2 sijoittuvat joukkoliikennettä, maankäyttöä ja ympäristöä palvelevat toi- Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt 9 3 9 2 4 4 4 6 4 2 1 menpiteet, kuten Hyvelä - Söörmarkku nelikaistaistus sekä Luvian eri- Mynämäen etl 6 6 6 6 6 4 4 6 6 3 1 tasoliittymän toimenpiteet, ovat näillä osuuksilla tehokkaimpia toimen- Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat 6 9 6 2 2 2 2 6 2 3 2 piteitä. Sen sijaan yksittäiset, vain valtatien 8 kapasiteettia parantavat nelikaistaistukset sekä ohituskaistat Porin ja Rauman kohdalla eivät taaja- 9 suuri merkittävyys maosuuksilla sijoitu vaihtoehdoissa kärkipäähän. 4 kohtalainen merkittävyys 2 pieni merkittävyys

26 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 6. TURKU-PORI KEHITTÄMINEN (eli valitut toimenpiteet)

6.1. Äly- ja sähköisen liikenteen pilotit Sähköautoilu Sähköinen saavutettavuus

Turku-Pori yhteysvälille valittiin tässä selvityksessä äly- ja sähköisen liikenteen kehittä- Vuonna 2015 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa vaihtoehtoisten käyttövoi- Yritysten sähköinen saavutettavuus edellyttää ajantasaista tietoa yritysten tuotteista miskohteeksi ”kolmen ässän” yhdistelmä, johon lukeutuvat sähköpyöräily, sähköautoilu mien jakeluverkko -suunnitelmassa esitetään arvio sähköautojen latausinfrastruktuu- ja palveluista, sijainnista sekä yhteystiedoista. Yrityksille on hyödyksi saada palvelunsa ja sähköinen saavutettavuus. rin kehittymisestä tulevina vuosina. Kansallisessa selvityksessä esitetään, että vuosina sijainti sähköisiin karttapalveluihin, jotta muut palvelut voivat hyödyntää sijaintitietoa. 2014–2016 Suomen 20 suurimmassa kaupungissa rautatieasemilla, lentoasemilla sekä Eduksi saavutettavuuden parantamiselle on, että tiedot linkitetään sosiaaliseen mediaan, Sähköautoilun, sähköpyöräilyn ja sähköisen saavutettavuuden ”kolmikannasta” olisi satamissa tulee olla latauspisteitä. Seuraavassa vaiheessa vuosina 2017–2019 latausver- jolloin niitä on mahdollisuus jakaa ja esimerkiksi ”tykkäyksillä” saavuttaa laajempaa huo- mahdollista rakentaa kiinnostava kehittämishankekokonaisuus Turku-Pori -yhteysvälille. koston tulisi ulottua kaikkiin yli 10 000 asukkaan kaupunkeihin ja kuntiin. miota. Kuvitukset tai muut yritykseen tai liikeideaan liittyvät havainnollistamiset, videot tai kilpailut parantavat huomion herättämisen mahdollisuuksia. Sähköisen saavutetta- Sähköpyöräillen pysäkille Turku-Pori -yhteysvälillä on tällä hetkellä muutamia latausasemia. Pikalatausasemien vuuden paraneminen helpottaa paikannuspalveluiden toimintaa ja logistiikkaa. osalta sähköisen liikenteen palvelutaso on yhteysvälillä hyvä, sillä pikalatausmahdolli- Valtakunnantasolla viisaan liikkumisen ja liikkuminen palveluna -konseptin yhä mer- suuksia on nykytilanteessa Turussa, Raisiossa, Laitilassa, Raumalla ja Porissa. Nämä luovat Sähköisen saavutettavuuden edistämiseksi esitetään kuntien elinkeinotoimien ja yritys- kittävämpänä osatekijänä nähdään olevan pyöräilyn sähköistyminen. Liikenneviraston hyvän pohjan sähköisen liikenteen edistämiselle yhteysvälillä. Kattava latausinfrastruk- palveluiden toteuttavana käynnistettäväksi teemahankkeeksi yritysten sähköisen saa- vuonna 2014 laaditussa selvityksessä on arvioitu että Suomessa sähköpyörillä voidaan tuuri vaikuttaa niin sähköisen liikenteen näkyvyyteen kuluttajarajapintaan kuin kyseisen vutettavuuden parantamisen kokonaisuutta. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla pieniin korvata valtakunnantasolla alle 30 kilometrin pituisilla matkoilla jopa 184 000 henkilö- käyttövoiman houkuttelevuuteen yleisesti. Pikalataus mahdollistaa sähköautoilijalle en- ja keskisuuriin yrityksiin suunnatusta ohjeistuksesta tai neuvonnasta, miten yritys voi automatkaa sen lisäksi, että sähköpyörällä on merkittävä potentiaali liityntäliikenteessä tistä enemmän ajokilometrejä vuorokaudessa. Pääasiallisesti lataaminen tapahtuu kui- parantaa sähköistä saavutettavuuttaan ja siten edistää yrityksiä koskevan tiedon digita- osana muita kulkutapoja. Sähköpyöräilyn lisääntyminen vähentäisi koko maassa arviolta tenkin työpäivän ja asioinnin yhteydessä sekä kotona. Tästä johtuen myös kaupunkialu- lisointia. neljä prosenttia liikenteen CO2-päästöjä. eilla tulee latausverkostoa kehittää systemaattisesti. 6.2. Pilottikohteiden rahoituskanavat Turku-Pori yhteysvälillä ”Sähköpyöräillen pysäkille” -teeman alle lukeutuva kehittämis- hanke voisi koostua koko matkaketjun tarkastelusta tietyllä pilottialueella. Niin Suomessa kuin EU:n kautta on mahdollista hakea rahoitusta erilaisiin hankekoko- naisuuksiin. Usein parhaimpaan lopputuloksen pääsee, kun hankekokonaisuuden läh- Esimerkiksi matkalla kotiovelta Mynämäeltä työpaikalle Turkuun voidaan tunnistaa eri- tökohdat ja tavoitteet on suunniteltu hyvin etukäteen ja sen jälkeen selvitetään, mistä laisia sähköpyöräilyyn liittyviä tarpeita: rahoitusta voisi saada. Mahdollisten rahoittajien kanssa on hyvä käydä laajempaakin vuoropuhelua hyvissä ajoin. EU-rahoituskanavat voivat vaatia laajempaa yhteistyötä ja • liityntäyhteyksien ja väylien laatutaso valmiita kontakteja useisiin eri maihin, koska usein vaatimuksena on vähintään kolmen • pysäkki-infrastruktuurin laatutaso ja varustelu laatupysäkeillä eri maan osallistuminen hankkeeseen. Yksityiselle sektorille vaihtoehtoja on enemmän • informaatiopalvelut matkan aikana kuin julkisille ja vaatimukset voivat erota merkittävästikin. Tällä hetkellä erityisesti kau- • yhteiskäyttö/vuokrapyörät matkan loppupäässä PYÖRÄN- punkien osallistumista EU-hankkeisiin suositellaan voimakkaasti. • tietoisuuden lisääminen itse kulkuvälineestä. VUOKRAUS PYÖRÄPARKKI KAHVILA Kansallisia rahoituslähteitä julkisorganisaatioille voivat olla esimerkiksi maakuntaliitot, ministeriöt ja Liikennevirasto sekä Tekes. Maakuntaliittojen rahoitusinstrumenteissa on LÄMMIN tietyt hakuajat ja rahoitusta suunnataan kunkin liiton strategiassa määriteltyihin kehit- ODOTUSTILA tämisen painopisteisiin, joihin tässä selvityksessä esiin nousseet teemat osuvat hyvin. Ministeriöiden kautta voi tällä hetkellä saada energiatukea esimerkiksi latausinfrastruk- PORIIN tuurin rakentamiseen sekä sähköautojen hankintaan. Tuen jatkuminen vuoden 2015 jäl- keen on kuitenkin vielä avoinna. Myös joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen on mahdollista saada rahoitusta Liikenneviraston kautta. Nämä eivät ole jatkuvia hakuja, joten hakuajat vaihtelevat. Viime aikoina kunnat ovat aktivoituneet myös yhteistyöhön Tekesin kanssa erityisesti mm. Huippuostajat -ohjelman kautta. Innovatii- viset hankintamenettelyt sopivat hyvin mm. älykkään ja sähköisen liikenteen kehittämi- seen. Tekesillä on pääasiassa jatkuva haku, joten prosessi kannattaa käynnistää ohjelma- päällikön kanssa käytävän keskustelun kautta.

Liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin erilaisia rahoituskanavia äly- ja sähköiseen liikenteen hankkeille.

TURKUUN

Kuva 37: Laadukas joukkoliikennepysäkki

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 27 6.3. Toimenpiteet 10 vuoden aikana TAULUKKO 16: YHTEYSVÄLIN LAATUPYSÄKIT. kon kehittäminen tapahtuu yhteistyössä yksityisten toimijoiden esimerkiksi huoltamoi- den kanssa. Huoltamoilla voidaan tarjota ympärivuorokautisesti palveluita. Mynämäen ja Infraan liittyvät toimenpiteet LAATUPYSÄKKI HUOMIOITAVAA Eurajoen kohdilla nykyisiä palvelualueita kehitetään. Laitilassa eritasoliittymän yhteydes- JA SEN LUOKITUS sä mahdollisesti rakentuva liikennepalveluasema mahdollistaa uuden raskaan liikenteen Selvityksen ja tehtyjen tarkastelujen perusteella seuraavan kymmenen vuoden aikana Porin matkakeskus - Yhteysvälin suuntaisen pitkämatkaisen liikenteen päätepiste palvelualueen kehittymisen. vuosina 2015-2025 esitetään toteutettavan valtatien 8 parantamiseen liittyen infra- - keskeinen kuntapysäkki - Kustannukset eivät kohdistu yhteysvälin kehittämiseen struktuuriin liittyviä toimenpiteitä yhteensä noin 49,5 miljoonalla eurolla. Luvia - Toteutus ennen eritasoliittymän rakentamista Laatupysäkit - solmupysäkki - Oheispalveluiden toteuttaminen mahdollista huoltoaseman yhteyteen Seuraavassa on kerrottu tarkemmin, minkälaista laatutasoa yhteysvälin laatupysäkeil- Söörmarkun eritasoliittymä (vt 8 ja vt 23 etl), 5,5 miljoonaa euroa - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa lä tavoitellaan. Taulukossa 16 on esitetty yhteysvälin laatupysäkit sekä niiden paranta- Valtatien 8 ja 23 liittymässä nykyinen vilkas kolmihaarainen liittymä parannetaan eri- Eurajoki - Toteutus ohitustien rakentamisen yhteydessä misajankohta. Pysäkkiparantamisien kustannusarvio on yhteensä 0,8 M€. - solmupysäkki - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa tasoliittymäksi. Söörmarkun eritasoliittymän parantamista on tarkasteltu Hyvelä - Söörmarkku -aluevaraussuunnitelman yhteydessä, mutta sen parantamistarve on koko Rauma, linja-autoasema - Kaukoliikenne poikkeaa myös jatkossa Rauman linja-autoasemalla - keskeinen kuntapysäkki - Kustannukset eivät kohdistu yhteysvälin kehittämiseen hanketta kiireellisempi liikenneturvallisuuden ja raskaan liikenteen häiriöttömyyden Musa-Käppärä kannalta. Keskeinen kuntapysäkki 2+2 kaistaa Söörmarkun Laitila - Toteutus eteläisen eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä eritasoliittymä - solmupysäkki - Oheispalveluiden toteuttaminen mahdollista keskustan (vt 8 ja vt 23 etl) Musa-Käppärä 2+2 kaistaa, 3,5 miljoonaa euroa palveluihin tukeutuen Kuntapysäkki - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa Solmupysäkki Luvian laatupysäkki Porin matkakeskus Porissa valtatien 2 kanssa yhteinen osuus valtatiestä 8 parannetaan nelikaistaiseksi tiek- Mynämäki - Osa vuoroista poikkeaa edelleen keskustassa, koska Mynämäki - solmupysäkki toimii Turun suunnan vakiovuoroliikenteen päätepysäkkinä si. Kustannusarvioon ja vaikutustarkasteluihin sisällytettiin vain tien nelikaistaistaminen. - Valtatien varren pysäkkiä kehitetään Mynämäen pohjoisen liitty- Nelikaistaistuksen yhteydessä voidaan toteuttaa myös maankäytön tarpeista aiheutuva män parantamisen tai eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä uusi suuntaisliittymä ja rinnakkaiskatuyhteys. Nelikaistaistaminen valtatien 2 ruuhkautu- - Oheispalveluiden toteuttaminen mahdollista keskustan palveluihin tukeutuen neella osuudella parantaa merkittävästi myös valtatien 8 välityskykyä. - Kustannus pysäkkiparille 0,2 miljoonaa euroa Eurajoen etl toimenpiteineen

Laitilan kohdan toimenpiteet 23 miljoonaa euroa Nousiainen - Eritasoliittymän yhteydessä - solmupysäkki - Tarvittaessa täydennetään moottoritiehankkeen Raisio - Nousiainen Rauman laatupysäkki yhteydessä toteutettua ratkaisua. Laitilassa toteutetaan kiertoeritasoliittymä kantatien 43 ja valtatien 8 liittymään nykyi- Eurajoen laatupysäkki Masku - Eritasoliittymän yhteydessä sen liikennevalo-ohjatun nelihaaraliittymän sijaan. Pohjoisempaan Kaukolantien ja Erik - kuntapysäkki - Tarvittaessa täydennetään moottoritiehankkeen Raisio - Nousiainen Sorolaisen tien liittymään toteutetaan risteyssilta. Pohjoisen suunnan rampit (2 M€) yhteydessä toteutettua ratkaisua. voidaan tarvittaessa toteuttaa myöhemmin. Valtatien 8 parantaminen kytkeytyy Laitilan Maskun Humikkala - Eritasoliittymän yhteydessä keskustan maankäytön kehittymisen mahdollisuuksiin. Kt 43 ja vt 8 liittymän parantami- - solmupysäkki - Tarvittaessa täydennetään moottoritiehankkeen Raisio - Nousiainen nen kiertoeritasoliittymänä mahdollistaa keskustan maankäytön tiivistymisen. yhteydessä toteutettua ratkaisua.

Turun matkakeskus - Yhteysvälin suuntaisen pitkämatkaisen liikenteen päätepiste Laitilan joukkoliikenteen laatupysäkki sijoittuu eritasoliittymän yhteyteen, jossa laatupy- - keskeinen kuntapysäkki - Kustannukset eivät kohdistu yhteysvälin kehittämiseen Laitilan laatupysäkki säkin palvelut voidaan kytkeä osaksi keskustan toimintoja ja ympäristöstä muodostaa Laitilan kohdan kaupunkimainen ja houkutteleva. toimenpiteet tä. Luvian tasoliittymä karsiutui 10 vuoden toimenpidelistan ulkopuolelle, koska Luvian Eurajoen etl toimenpiteineen, 17 miljoonaa euroa eritasoliittymällä on merkitystä erityisesti joukkoliikenteen kannalta, mutta laatupysäk- kiä voidaan parantaa myös erillisenä hankkeena eritasoliittymää toteuttamatta. Valtateiden Eurajoen etl toimenpiteineen siirtää valtatien 8 nykyisen linjauksen noin 250 metriä 8 ja 23 liittymään toteutettavalla Söörmarkun eritasoliittymällä sen sijaan saavutetaan pal- länteen Eurajoen keskustan kohdalla noin 3,5 kilometrin matkalla. Eurajoen keskus- velutasotavoitteiden suhteen monipuolisemmin kustannustehokkaita vaikutuksia. Mynämäen laatupysäkki Mynämäen ta kytkeytyy valtatiehen yhden eritasoliittymän kautta. Toimenpiteiden toteuttaminen liittymäjärjestelyt mahdollistaa Eurajoen keskustan täydentymisen sekä uusien työpaikka- ja palvelualuei- Pienet toimenpiteet den toteutumisen vanhan valtatielinjauksen varteen. Maskun laatupysäkki Nousiaisten Edellä kuvattujen suurten toimenpiteiden lisäksi varaudutaan toteuttamaan pieniä lii- laatupysäkki Mynämäen liittymäjärjestelyt, 0,5 miljoonaa euroa kenneturvallisuustoimenpiteitä noin kahdella miljoonalla eurolla ja jalankulun sekä Masku, Humikkalan pyöräilyn hankkeita noin kahdella miljoonalla eurolla. Näistä on kerrottu tarkemmin laatupysäkki Mynämäen nelihaaraliittymien porrastaminen parantaa liittymien liikenneturvallisuutta. kappaleessa 2.1. Pienten toimenpiteiden kiireellisyysjärjestystä tulee jatkosuunnittelussa Myös valtatien sujuvuus paranee kanavointien johdosta. selvittää erikseen. Turun matkakeskus

Valittujen toimenpiteiden joukosta valikoituivat pois hyvistä kokonaisvaikutuksista huo- Raskaan liikenteen palvelualueet limatta Mynämäen eritasoliittymä sekä Luvian eritasoliittymä. Mynämäen kohdan tilanne paranee jo lähivuosina toteutettavan Kirkkokadun/Yläneentien liittymäporrastuksen Valtatien 8 levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittämissuunnitelman mukaan palve- sekä 10 vuoden toimenpiteisiin sisältyvien Mynämäen pienten liittymäparannusten myö- lualueita tulisi olla Turku - Pori -yhteysvälillä noin 50 kilometrin välein. Palvelualuever- Kuva 38: Valitut toimenpiteet ja pysäkit.

28 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti Keskeinen kuntapysäkki TAULUKKO 17: PALVELUTASOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SEURAAVAN KYMMENEN VUODEN AIKANA SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN MYÖTÄ.

Odottelun mukavuus varmistetaan varustamalla pysäkki lämpimällä odotustilalla, katoksella, istumapaikoilla, roskakoreilla ja wc-tiloilla. Pysäkillä tarjotaan ajantasaista aikatau- TEEMA PALVELUTASOTAVOITTEET 10 VUODEN AIKANA SAAVUTETTAVA PALVELUTASO lutietoa ja pysäkiltä on mahdollista ostaa lippuja. Pysäkin yhteyteen järjestetään autoille liityntäpysäköintiä varten alue sekä polkupyörille turvallinen, valvottu ja katoksellinen Liikenneturvallisuus 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteysvä- Kuolemien määrä vähenee 2025 mennessä vuoden 2013 tilanteesta, lillä vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vaikka liikennemäärä kasvaa. säilytystila. Pysäkkien tulee olla kävellen ja pyöräillen saavutettavissa kaikkina vuoden- vuoteen 2020 mennessä. aikoina ja talvihoito on korkeatasoista. Saattoliikennettä varten järjestetään oma pysä- köimisalue. Pysäkin sosiaalinen turvallisuus varmistetaan valaistuksella ja esteettömyys Kuljetukset 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla nopeudella. Vilkkaiden tasoliittymien muuttaminen eritasoliittymiksi ja tasoliitty- korottamalla pysäkkialue. Pysäkille järjestetään oheispalveluita, esimerkiksi pakettien mien poistaminen tasoittaa ajonopeuksia koko yhteysvälillä. noutopiste, kioskipalvelut ja pyöräkeskus vuokraus/yhteiskäyttöpyörineen. Liittymäparannukset mahdollistavat nopeustason 80 km/h myös useimpien taajamien kohdalla.

Kuntapysäkki 3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteysvälillä Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät nykyisestä, mikä vähen- vähenevät nykyisestä. tää niistä aiheutuvia häiriöitä. Odottelun mukavuus varmistetaan varustamalla pysäkki katoksella, istumapaikoilla ja roskakoreilla. Pysäkillä tarjotaan ajantasaista aikataulutietoa. Pysäkin yhteyteen on jär- Ympäristö ja maankäyttö 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittämiselle Maankäytön tiivistäminen ja täydentäminen nykyisen yhdyskuntara- siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kaavoituk- kenteen yhteyteen Mynämäen, Laitilan ja Eurajoen taajamien sekä jestetty autoille liityntäpysäköintiä varten alue sekä polkupyörille turvallinen, valvottu ja sen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoitteita. Porissa Musa - Käppärä kohdalla parantaa joukkoliikenteen sekä katoksellinen säilytystila. Pysäkkien tulee olla kävellen ja pyöräillen saavutettavissa kaik- kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, palvelujen ja työpaikkojen saavutet- kina vuodenaikoina ja talvihoito on korkeatasoista. Saattoliikennettä varten järjestetään tavuutta sekä sosiaalista tasa-arvoisuutta, vähentää liikkumistarvetta oma pysäköimisalueensa. Pysäkin sosiaalinen turvallisuus varmistetaan valaistuksella ja ja säästää investointi- ja käyttökustannuksia. esteettömyys korottamalla pysäkkialue. Oheispalveluita toteutetaan tapauskohtaisesti. 5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttele- Laatupysäkkien yhteydessä toteutetaan joukkoliikenteen pysäkkien vuus paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää. ja liityntäyhteyksien parannustoimenpiteitä, jotka lisäävät joukko- Solmupysäkki liikenteen houkuttelevuutta kuntarajat ylittävässä pendelöinnissä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat taajamissa. Äly- ja sähköi- Odottelun mukavuus varmistetaan varustamalla pysäkki katoksella, istumapaikoilla, ros- sen liikenteen pilottikohteet kehittävät kävelyn, pyöräilyn ja joukko- kakoreilla ja wc-tiloilla. Pysäkillä tarjotaan paperista aikataulutietoa. Pysäkin yhteyteen liikenteen olosuhteita yhteysvälillä. on järjestetty autoille liityntäpysäköintiä varten alue sekä polkupyörille turvallinen, val- 6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyises- Taajamien kohdille toteutettavat hankkeet mahdollistavat melusuo- vottu ja katoksellinen säilytystila. Pysäkkien tulee olla kävellen ja pyöräillen saavutetta- tä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 20 % vuoteen 2020 jauksen parantamisen Mynämäellä, Laitilassa, Eurajoella ja Porissa. vissa kaikkina vuodenaikoina ja talvihoito on korkeatasoista. Saattoliikennettä varten mennessä (vuoden 2003 tasosta). järjestetään oma pysäköimisalueensa. Pysäkin sosiaalinen turvallisuus varmistetaan va- 7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. Liikenneturvallisuuden paraneminen vähentää pohjaveden pilaantu- laistuksella ja esteettömyys korottamalla pysäkkialue. Oheispalveluita toteutetaan ta- misriskiä koko yhteysvälillä. Parantamistoimien yhteydessä voidaan pauskohtaisesti. parantaa pohjavesisuojauksia pohjavesialueiden läheisyydessä huleve- sien hallinnalla.

6.4. Pidemmän tähtäimen toimenpiteet Ilman henkilöautoa tehtävät matkat 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila– Infratoimenpiteet lyhentävät joukkoliikenteen matka-aikaa nykyi- Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) on mahdollisuus tarjota nykyistä sestä Rauma-Söörmarkku ja Laitila-Rauma -väleillä. Harvennettu nopeampia joukkoliiken-neyhteyksiä. laatupysäkkien määrä nopeuttaa pitkämatkaista joukkoliikennettä. Pidemmän tähtäimen toimenpiteet ajoittuvat vuoden 2025 jälkeiseen aikaan. Tämän Liityntäyhteyksien parantaminen laatupysäkkien yhteydessä nopeut- suunnitelman tarkastelujen perusteella kiireellisimpiä toimenpiteitä näistä ovat: taa myös liityntämatkojen tekemistä.

- Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu (poisl. vt 8 ja vt 23 etl), 40,5 miljoonaa euroa 9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailukykyi- Laatupysäkkien toteuttaminen parantaa joukkoliikenteen kilpailuky- kyä. - Rauma - Eurajoki 2+2-kaistaa, 23 miljoonaa euroa sempiä joukkoliikennepalveluja. - Luvia - Pori 2+2-kaistaa, 24 miljoonaa euroa Henkilöautomatkat 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointi- Laitila-Rauma -välillä matka-aika vuonna 2025 ei käytännössä eroa nykyi- - Luvian etl, 5 miljoonaa euroa vyöhykkeillä (Turku–Laitila, Laitila–Rauma, Rauma–Pori–Söörmarkku) sestä (vuosi 2013), laskennallisesti matka-ajan kasvu on alle 15 sekuntia. - Mynämäen etl, 5 miljoonaa euroa eivät heikkene nykytasosta. Rauma - Söörmarkku- välillä matka-aika lyhenee nykyisestä noin 40 - Laitila - Unaja -ohituskaistat, 6 miljoonaa euroa sekuntia, Raisio - Laitila -välillä noin 2,2 minuuttia - Härkämäki - Huhko meluesteet, 3 miljoonaa euroa. 11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti vä- Tavoite täyttyy vain Raisio-Nousiainen -välillä sekä osittain Mynä- hintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D (kaupun- mäen ja Laitilan välisellä osuudella. Tavoite ei myöskään nykytilan- kialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus sallitaan 1–2 teessa täyty kuin osalla yhteysväliä. kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa).

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 29 7. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET

Kehittämisselvityksessä on tutkittu monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen Turku - Edellä mainittujen toimenpiteiden alustava kustannusarvio on 49,5 miljoonaa euroa. Yhteysvälillä on sekä valtatien pitkittäiseen sekä poikittaiseen liikkumiseen liittyviä ja- Pori -yhteysvälin parantamista seuraavan kymmenvuotiskauden 2016 - 2025 aikana. Yh- Näiden lisäksi kehitetään liikenneturvallisuutta, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä lankulku- ja pyöräily-yhteyksien sekä eritasojärjestelyjen tarpeita. Näistä tärkeimpiä teysvälille määritellyt palvelutasotavoitteet sisältävät liikenneturvallisuuteen, kuljetusten joukkoliikenteen laatupysäkkejä yhteensä noin 5 miljoonalla eurolla. ovat alikulkukäytävät Mynämäellä (mt 12403), Porissa (Karhuhalli) ja Eurajoella (Lapi- sujuvuuteen, ympäristöön, maankäyttöön, liikkumiseen ilman henkilöautoa sekä henki- joki) sekä Niittymaan sekä Hankreetin välinen jalankulku- ja pyörätie Porissa ja Sorkan löauton kanssa tehtävien matkojen sujuvuuteen liittyviä tavoitteita. Palvelutasotavoit- Söörmarkun liittymän parantamista on tutkittu Hyvelä - Söörmarkku -aluevaraussuun- sekä Lapijoen välinen jalankulku- ja pyörätie Raumalla sekä Eurajoella. teet pohjautuvat vuodenvaihteessa 2014 - 2015 Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen nitelmassa. Eritasoliittymän tilanvaraukset on otettu huomioon osayleiskaavassa, joten ELY-keskuksen järjestämään esisuunnittelukilpailuun, jonka voittanut kilpailutyö sekä hanketta voitaneen viedä eteenpäin tiesuunnitelmana. 10 vuoden aikajännettä pidemmällä tähtäimellä edistettävistä hankkeista kiireellisimpiä kolme muuta työtä ovat toimineet yhtenä kehittämisselvityksen lähtökohdista. Kilpai- ovat Hyvelä - Söörmarkku -välin nelikaistaistatie, Luvian ja Mynämäen eritasoliittymät, lutöissä esitettyjä ideoita jalostettiin eteenpäin ja niitä vertailtiin keskenään samoilla Porin Musa - Käppärä -välin nelikaistaistamisen todettiin parantavan oleellisesti valtatien Rauma - Eurajoki -nelikaistatie, Luvia - Pori -nelikaistatie, Laitila - Unaja -ohituskaistojen kriteereillä. Jo kilpailuvaiheessa vahvasti mukana ollut maankäytön näkökulma sisältyi liikenteellistä välityskykyä, vähentävän onnettomuusriskiä sekä parantavan maankäytön rakentaminen sekä Härkämäki - Huhko -välin meluesteet. myös kehittämisselvitykseen. Infrastruktuurin parantamista tarkasteltiin maankäytön ja kehittymisen edellytyksiä. Nelikaistaistamisesta voidaan käynnistää suoraan tiesuunni- liikenteen yhteensovittamisen kannalta. telman laatiminen ja samassa yhteydessä tutkia tarkemmin kyseessä olevaan kohtaan Jatkosuunnittelussa on tarkistettava ratkaisut parhaillaan päivitettävänä olevien päätei- liittyviä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyjä. den kehittämisen tavoitteiden ja periaatteiden mukaiseksi, muun muassa kiertoliitty- Turku-Pori yhteysvälin palvelutasopuutteet kohdistuvat ennen kaikkea liikenteen turval- mien osalta. lisuuteen ja sujuvuuteen. Valtatie 8 on Suomen keskeisimpiä kuljetusväyliä. Kuljetusten Maankäytön ja liikenneratkaisujen samanaikainen suunnittelu on keskeistä, jotta valta- ennakoitavuutta heikentää ja kuljetuskustannuksia sekä matka-aikaa kasvattavat erityi- tien ratkaisusta saadaan mahdollisimman hyvin maankäyttöä palveleva. Kunkin kehittä- Kehittämisselvityksessä on esitetty yhteysvälille ”kolmen ässän” pilottikokonaisuutta, sesti nopeustason muutokset tai pysähtymiset, jotka aiheutuvat ruuhkautumisesta tai miskohteen osalta on tarpeen muodostaa maankäytön ja liikennejärjestelmäratkaisun johon sisältyy sekä sähköpyöräilyn, sähköautoilun että yritysten sähköisen saavutet- liittymäjärjestelyistä. Maankäytön osalta yhteysvälillä on tarve kytkeä paremmin yh- ”paketti”, jossa näkyy sekä maankäytön että liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen stra- tavuuden parantaminen. Pilottikokonaisuuden edistäminen edellyttää eri toimijoiden teen liittymä- ja maankäyttöratkaisut, muun muassa Laitilassa, Eurajoella sekä Porissa. tegia että sen vaiheittain kehittämisen askeleet. yhteystyötä ja siihen on mahdollista hakea rahoitusta esimerkiksi liittojen, ministeriön, Valtatien kehittämisen viivästyminen on myös osittain haitannut kuntien maankäyttöä. Liikenneviraston, Tekesin tai EU:n rahoitusohjelmista. Valtatien puutteellisista ratkaisuista aiheutuu lisäksi melu- ja ympäristöhaittoja. Joukko- Eurajoen kohdan parantamisesta on vuonna 2010 laadittu yleissuunnitelma. Osayleis- liikenteen pysäkkiratkaisut ovat puutteelliset myös siellä, missä joukkoliikenteellä olisi kaavan saatua lainvoiman voidaan yleissuunnitelma lähettää hyväksyttäväksi ja käynnis- potentiaalia. tää sen jälkeen tiesuunnitelman laatiminen. Jatkosuunnittelussa voidaan tutkia ratkaisun mahdollista vaiheittain toteuttamista. Työssä tutkittiin vaikuttavuustarkasteluin, mitkä infrastruktuuriin liittyvät toimenpiteet on kustannustehokkainta toteuttaa asetettujen palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Laitilan kohdasta on vuonna 2012 laadittu tiesuunnitelma, jota ei kuitenkaan ole hy- Yhteysvälin eri jaksoille määritettiin tavoiteltava joukkoliikenteen palvelutaso sekä kehi- väksytty. Tämän työn yhteydessä laaditussa erillisselvityksessä on tutkittu vaihtoehtoja tettävät joukkoliikenteen solmukohdat. Lisäksi työssä arvioitiin, miten äly- ja sähköisen tiesuunnitelman mukaiselle ratkaisulle. Lisäksi on tutkittu sitä, miten tieratkaisut kyt- liikenteen ratkaisuilla voidaan tehostaa nykyisen infrastruktuurin käyttöä, parantaa liik- keytyvät ja hyödyttävät parhaiten Laitilan katujärjestelyiden, maankäytön sekä joukko- kumisen edellytyksiä sekä lisätä yritysten sähköistä saavutettavuutta. liikenteen kehittämistä.

Yhteysvälillä seuraavalla kymmenvuotiskaudella ensisijaisesti kehitettävät kohteet ovat Erillisselvityksessä esitetään Laitilan kohdalla toteutettavan kevennettyä ratkaisua, jossa Söörmarkun eritasoliittymä (vt 8 ja vt 23 etl), Porin Musa - Käppärä -välin nelikaistais- kantatien 43 ja valtatien 8 liittymä parannetaan kiertoeritasoliittymäksi ja pohjoisempi taminen, Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen, Laitilan kohdan toimenpiteet sekä liittymä toteutetaan risteyssiltana. Ratkaisua voidaan tarvittaessa myöhemmin täydentää Mynämäen liittymäjärjestelyt. Edellä mainittujen vilkkaiden tasoliittymien muuttaminen pohjoisen suunnan rampeilla. Ratkaisu mahdollistaa vaiheittain toteuttamisen, maankäy- eritasoliittymiksi ja tasoliittymien poistaminen tasoittaa ajonopeuksia. Liittymäparan- tön kehittämisen eritasoliittymän yhteydessä sekä kaupunkikuvallisesti paremman ko- nukset mahdollistavat autoliikenteen 80 km/h nopeustason myös useimpien taajami- konaisuuden. Selvityksen valmistumisen jälkeen tulee tiesuunnitelma päivittää. Samoin en kohdalla. Sujuvuuden paraneminen lyhentää sekä henkilöautojen, kuljetusten että maankäytön suunnitelmien päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. joukkoliikenteen matka-aikaa. Eritasoliittymät mahdollistavat myös maankäytön, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien sekä joukkoliikenteen laatupysäkkien kehittämisen. Laa- Mynämäen liittymäparantamisista on laadittu tie- ja rakennussuunnitelma vuonna 2012. tupysäkkien ohella on mahdollista kehittää myös ympäröivää maankäyttöä ja erilaisia liikkumisen palveluita, kuten liityntäpysäköintiä ja raskaan liikenteen taukopaikkoja. Laitilan ja Eurajoen kehittämishankkeiden yhteydessä parannetaan myös joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyitä. Erillisinä kohteina parannetaan Luvian sekä Mynämäen sol- Toimenpiteet parantavat yhteysvälin olosuhteita elinkeinoelämän näkökulmasta. Söör- mupysäkkejä ja niihin liittyviä oheispalveluita. Pysäkkialueiden palveluiden, liityntäpysä- markun liittymän parantaminen sujuvoittaa kuljetusyhteyksiä ja parantaa liikenneturval- köinnin ja liityntäyhteyksien tarpeet on otettava jatkosuunnittelussa sekä maankäytön lisuutta. Musa - Käppärä -välin nelikaistaistaminen parantaa Porin seudun satamien saa- suunnittelussa huomioon. vutettavuutta kuljetusten näkökulmasta sekä alueen työssäkäyntiyhteyksiä. Maankäytön ja etenkin elinkeinoelämän kehittymisen edellytykset paranevat, kun Laitilan kohdan rat- Liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä osaan on laadittu tie- ja kaisut selkiytyvät ja kaavoitustyö voi edetä. Liikennevaloliittymän poistuminen sujuvoit- rakennussuunnitelmia ja osassa on suunnittelu parhaillaan käynnissä. Osa toimenpiteis- taa kuljetuksia. Eurajoen keskustan rakenne voi kehittyä kaupan, palveluiden ja työpaik- tä on lisäksi sellaisia, että ne edellyttävät tarkempaa suunnittelua. Liikenneturvallisuus- kojen kannalta eritasoliittymän ja siihen liittyvien toimenpiteiden ansiosta. Mynämäen toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen määrittäminen edellyttää erillisen selvityksen liittymäparannukset parantavat sekä valtatien että siihen liittyvien teiden turvallisuutta. käynnistämistä.

30 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti LIITE 1

TEEMA SÄHKÖINEN SAAVUTETTAVUUS SÄHKÖAUTOT, LATAUSVERKOSTO ÄLYLIIKENNE RAHOITUSKANAVIA JA SÄHKÖPYÖRÄILY

Maakuntaliitot Maakunnan kehittämisraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) (ks. kuvaus edellä) (ks. kuvaus edellä) Maakuntaliitot myöntävät rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Liitot järjestävät • Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuetaan työllisyyttä ja hakuihin liittyviä infotilaisuuksia ja esimerkiksi Satakuntaa koskeva osaamista edistäviä hankkeita sekä sosiaalisia innovaatioita EAKR-haku (12.6–1.10.2015) on juuri käynnissä. Hakuprosessi kannattaa aloittaa keskustelulla ja projektiaihion esittelyllä maakuntaliitossa. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Vuoropuhelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja sisältöä suunnata yhteisten tavoitteiden mukaisiksi. Kunnat voivat toimia hakijana. Haku • Parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja tapahtuu EURA2014 -järjestelmän kautta. elinvoimaisuutta • Keskeiset painopisteet pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen • Vähähiilisen talouden edistäminen • Rahoitettavat hankkeet perustuvat maakuntaliittojen strate- gioissa määriteltyihin kehittämisen painopisteisiin

Ministeriöt (LVM, TEM), Liikennevirasto Kuntien ja kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn edistämistä Joukkoliikenteen valtionavustukset tukeva T&K-rahoitus Ministeriöt ja Liikennevirasto rahoittavat hankkeita erilaisten avus- • Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki, keskisuurten tusten ja tukien kautta. Avoinna olevista ja tulevista hauista kannattaa • suhteellisen pieniä kokonaisuuksia (v. 2015 jaettava summa oli kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki, alueellisen ja paikallisen kysyä lisätietoja suoraan esimerkiksi Liikennevirastosta nimetyiltä 112 000 € 4-8 hakijalle), hakijan omarahoitusosuus vähintään 25 % liikenteen tuki eriytettyinä yhteyshenkilöiltä, sillä hakuajat voivat vaihdella ja toisiin rahoitusmeka- • rahoitusta ei makseta suoraan kunnalle tms. vaan palveluntoimit- • Voidaan myöntää palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen nismeihin on jatkuva haku. Hakukelpoisuudesta kannattaa myös aloittaa tajalle järjestämiseen, hinnanalennuksiin, joukkoliikenteen kehittä- keskustelut hyvissä ajoin. Kunnat voivat toimia hakijoina. • v. 2015 haussa mainittiin sähköpyörät mishankkeisiin (kutsuohjaus, palvelulinjojen perustaminen, • ei myönnetä rahoitusta jos on saatu liikkumisen ohjauksen valtio- matkapalvelukeskuksen perustaminen, informaatiojärjestelmän navustusta kehittäminen, matkakeskusten suunnittelu), joukkoliikenteen • hakuprosessia koordinoi Motiva suunnittelu- ja tutkimushankkeisiin sekä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittä- TEM-energiatuki miseen

• Tulee hakea v.2015 loppuun mennessä, jatkuminen toistaiseksi Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset epävarma • Yritysten ja julkisorganisaatioiden sähköautojen leasing-hankinnan ks. edellä tukeminen • Latausinfrastruktuurin rakentamisen tuki (35 % kaikista kustannuksista) yrityksille ja julkisorganisaatioille

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset

• Tavoitteena yksin omalla autolla tehtävien matkojen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvattaminen • Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät ja muut yleishyödylli- set yhteisöt (tai nämä yhdessä) • Avustus on enintään 75 % hyväksytyistä kustannuksista

Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 31 TEEMA SÄHKÖINEN SAAVUTETTAVUUS SÄHKÖAUTOT, LATAUSVERKOSTO ÄLYLIIKENNE RAHOITUSKANAVIA JA SÄHKÖPYÖRÄILY

Innovaatiorahoituskeskus Tekes Fiksu kaupunki –ohjelma EVE-ohjelma (Electric Vehicle Systems) MaaS-yhteisohjelma

Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten • Fiksu kaupunki -ohjelma toteutetaan vuosina 2013–2017 ja • Kesto 2011–2015 • Tekesin ja LVMn yhteisohjelma tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja. Lisäk- ohjelman kokonaisrahoitus on noin 100 miljoonaa euroa • Tavoitteena on kehittää sähköisiin ajoneuvoihin, latausinfrastruk- • Tavoitteena kehittää avoin innovaatioalusta liikkumisen palve- si julkisten palvelujen tuottajat kuten kaupungit ja kunnat voivat Tekesin • Haetaan ideoita, jotka tuovat älykkäitä ratkaisuja kaupunkien tuuriin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittymistä luille rahoituksen avulla kehittää laadukkaampia palveluita, organisaation tarpeisiin, ja joilla on kansainvälistä markkinapotentiaalia johtamista ja julkisten hankintojen toteuttamista. Tekesillä on pääosin Fiksu kaupunki -ohjelma jatkuva rahoitushaku, mutta joihinkin voi olla myös tietyt hakuajat. • ks. kuvaus edellä

Tekesillä on käynnissä erilaisia ohjelmia, joiden alla rahoitusta voidaan Huippuostajat myöntää. Rahoitushakuun liittyen vuoropuhelu tulee aloittaa keskustelulla ohjelmapäällikön kanssa ja hän voi neuvoa prosessissa eteenpäin. • Kesto 2013–2016 Tekes voi rahoittaa julkisten hankintojen suunnittelua, kun tähtäimessä • Tavoitteena uusien innovaatioiden synnyttäminen fiksujen on palvelun ja toiminnan merkittävä uudistaminen. Rahoitus on näissä hankintojen ja markkinoiden kehittämisen avulla tyypillisesti 50 %. • Erityispainopisteenä julkisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen

EU-rahoitusohjelmat Horisontti 2020 –puiteohjelma Horisontti 2020 –puiteohjelma Horisontti 2020 –puiteohjelma ks. edellä ks. edellä EU-rahoitusohjelmia on hyvin laaja kirjo ja kaikissa on omat erityis- • Puiteohjelman yhteiskunnalliset haasteet –osiossa useita piirteensä. Yleisesti ottaen kuitenkin hankkeet ovat laajahkoja koko- mahdollisia rahoituskokonaisuuksia IEE-ohjelma (Intelligent Energy Europe) Interreg Central Baltic Programme 2014–2020 –ohjelma naisuuksia, joissa eri maista tulevat partnerit (vähintään kolmesta eri • Komissiosta saadun viimeisimmän tiedon mukaan vuoden maasta) edistävät tietyn rahoitushaun agendan teemoja. Rahoitusme- 2016–2017 työohjelma julkaistaan ja ensimmäiset haut ava- • Ohjelma tarjoaa kestävien energiaprojektien rahoitusta liittyen • Rahoittaa yhteistyöprojekteja keskisen Itämeren alueella (Suo- kanismien tavoitteet vaihtelevat yleisemmästä tiedon levittämisestä taan lokakuun 13. päivä 2015. mm. rakennusten energiatehokkuuteen, uusiutuvien energialähtei- mi, Viro, Latvia, Ruotsi) teknologioiden kehittämiseen ja lähelle uusien tuotteiden ja palveluiden den hyödyntämiseen, taajamaliikenteeseen yms. (esim. sähköinen • Kärkiteemana ”Well connected region” ja sen alla ”Improved kaupallistamista. Parhaillaan käynnissä oleva Horizon 2020-puiteohjel- Sähköistä saavutettavuutta on mahdollisuus kehittää kuntien liikenne) transport flows of people and goods ” ma on laaja kokonaisuus, jossa rahoitushakuja aukeaa tasaisesti seuraa- elinkeinotoimen neuvonnan avulla sekä yhdessä yrittäjäpalveluiden • Tavoitteena on edistää mm. tiedon tuottamista ja jakoa, kokemus- • Varsinais-Suomen liitto toimii Central Baltic 2014–2020 –ohjel- vien viiden vuoden aikana eri teemoihin liittyen (mm. liikenne, energia). kanssa. Tavoitteena on nykyisten sähköisten kanavien (kartta-alus- ten vaihtoa sekä paikallisviranomaisten sekä alueiden ja paikallis- man hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. Puiteohjelman rahoitus on erittäin kilpailtua ja vain erittäin vahvat tat, hakupalvelut jne.) kattavampi hyödyntäminen. Esimerkkinä Sa- ten yhteistyökumppanien verkostoitumista. • Suomessa valtion vastinrahaa myöntää Varsinais-Suomen liitto konsortiot saavat rahoitusta. Yleensä kaupungit ovat näissä partnereina lon kaupungin ”Yritysten sähköisen saavutettavuuden ABC”, joka • Rahastosta ei tueta teknologian kehittämishankkeita ja hakijaryh- mukana tai muulla tavalla hyötyjinä esim. yritysten kumppaneina. tuotettiin ”Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen mässä on oltava tahoja vähintään kolmesta EY-maasta kehityskäytävää” -hankkeessa (2015). • Projektiesimerkki: EMOBILITY WORKS Hakuprosessit riippuvat täysin rahoitusohjelmasta. Prosessi voi olla yksi- tai kaksivaiheinen. Hakemukset ovat tavallisesti ensivaiheessa hyvin tiiviitä kuvauksia tavoitteista ja osallistuvista tahoista (esim. 15 European Energy efficiency Fund (EEEF) sivua). Mikäli hanke pääsee toiselle kierrokselle arvioinnin jälkeen, tulee hakemusta laajentaa ja täsmentää. Myös rahoitusprosentit vaihtelevat • Ohjelmasta rahoitetaan uusiutuvan energian, energiatehokkuuden huomattavasti, mutta yleisesti ottaen hankkeet ovat osa-rahoitettuja eli ja puhtaan kaupunkiliikenteen hankkeita omarahoitusta tulee olla mukana myös. • Ei hakuaikoja ja suunnattu erityisesti julkisen sektorin toimijoille.

32 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti