Lions Clubs International
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St. -
Finland: Architecture and Design 2022
Finland: Architecture and Design 2022 13 SEP – 26 SEP 2022 Code: 22237 Tour Leaders Stephen Crafti Physical Ratings For 14 days, architecture and design writer Stephen Crafti charts the very latest in Finland contemporary art, architecture, furniture and fashion. Overview With architecture and design writer Stephen Crafti, explore the very best of Finland’s modernist and contemporary art, architecture, furniture and fashion in Helsinki, Jyväskylä, Seinäjoki and Turku. Begin in Finland’s capital, Helsinki visiting the Design Museum and the Museum of Finnish Architecture. Accompanied by an architect, discover Helsinki’s rich architectural history; visit Eliel Saarinen’s Central Station, the Chapel of Silence, Oodi – the new Helsinki Central Public Library, and the famous Finlandia Hall. Experience a private visit of the multi-award winning Amos Rex Art Museum, accompanied by project mastermind Asmo Jaaksi, JKMM Architects. Meet with Tuuli Sotamaa in her renowned design studio Ateljé Sotamaa. Tours of the Artek Flagship store and the Aalto House and Studio introduce us to Alvar Aalto, Finland’s most famous architect of the 20th century. At Marimekko Outlet, see some examples of world-renowned Marimekko prints. Tour the private showroom of Marita Huurinainen, famous for her ‘wave shoes’. Meet new artists at the Design Lab at the Iittala & Arabia Design Centre. View contemporary art at Didrichsen Art Museum, a seaside villa designed by Alvar Aalto’s assistant, Viljo Revell. Meet designer Harri Koskinen and learn about his internationally renowned range of products. Travel through Finnish forests to Lahti to view its wooden architecture and understand more about the relationship Finns share with wood; in Haltia, tour the award-winning Finnish Nature Centre. -
Port of Naantali Handbook
PORT OF NAANTALI PORT AND TERMINAL HANDBOOK N 60◦ 27´N E 22◦ 03´E 2 SERVING TRADE AND INDUSTRY The Port of Naantali serves the trade in a wide range of the hin- terland as well as the industry close to the port. Industrial en- terprises and factories (e.g. oil refinery, lubricant factory, coal power plant, betaine factory, grain silos etc.) operating in the immediate vicinity of the harbour generate large material flows. Easy ice condition in wintertime and one of the deepest fairways and quays in Finland, up to 15,3 m, enable Aframax tankers and Panamax size bulk carriers loading and/or discharging regularly at the port. Moreover, the short sea voyage and frequent ferry connection to Sweden make Naantali the most important cargo hub between Finland and Scandinavia. Partly, for these reasons, Naantali is today 4th largest universal cargo port in Finland. The total annual traffic to and from the port ( transported via the port`s quays and/or water areas) is ca. 6,8 million tons, of which 80 % is foreign traffic. The main volumes come from liquid and dry bulk materials and ferry goods. The Port of Naantali is one of the busiest cargo ports in Finland with ca. 2000 annual number of vessel calls. VALUE ADDED SERVICES Naantali is a long time known as a significant centre for dry bulk goods operations, thanks to excellent storage facilities and all- round value-added services. Naantali is one of the largest ports e.g. for coal, grain and cement cargo handling in Finland. The port handles and stores also fertilizers, feed stuff and other agri- bulk materials as well as different type of recycling materials. -
Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances. -
The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel. -
KÖKULMASTA JA TOIMINTA- MALLI SIIRTOJEN TILAAMI- SEEN Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri (VSSHP) Loimaan Ja Salon Aluesairaalat, TYKS Vakka- Suomen Sairaala
Opinnäytetyö (YAMK) Terveysala Kliininen asiantuntija 2010 Seija Lohisto ALUESAIRAALOISTA TAPAH- TUVAT HOITOLAITOSSIIRROT ENSIHOITOVALMIUDEN NÄ- KÖKULMASTA JA TOIMINTA- MALLI SIIRTOJEN TILAAMI- SEEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) Loimaan ja Salon aluesairaalat, TYKS Vakka- Suomen sairaala OPINNÄYTETYÖ (YAMK) | TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala | Kliininen asiantuntija Marraskuu 2010 | 58 + 1 Ohjaaja: Yliopettaja TtT Raija Nurminen Seija Lohisto ALUESAIRAALOISTA TAPAHTUVAT HOITOLAI- TOSSIIRROT ENSIHOITOVALMIUDEN NÄKÖKUL- MASTA JA TOIMINTAMALLI SIIRTOJEN TILAAMI- SEEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) Loimaan ja Salon aluesairaalat, TYKS Vakka-Suomen sairaala Tuleva terveydenhuoltolaki tullee siirtämään ensihoidon ja lääkinnällisen pelastustoiminnan järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiirille. Järjestämisvastuuta ennakoiden Varsinais- Suomessa on käynnissä ensihoitopalvelun kokonaisuudistuksen suunnittelu -projekti (VEKSU), jonka osaprojekti tämä kehittämishanke on. Hankkeeseen sisältyneen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää VSSHP:n aluesairaaloista tapahtuvien kiireettömien potilassiirtojen vaikutusta alueelliseen ensihoitovalmiuteen. Hankkee- seen liittyvässä erillisessä opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisia potilaita aluesairaaloiden ensiavuissa pystytään hoitamaan. Hankkeen pitkän ajan muutostavoitteeksi asetettiin alueelli- sen ensihoitovalmiuden vahvistuminen, joka edellyttää alueen ensihoito- ja sairaankuljetus- resurssien mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Tilastoanalyysissä -
KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks. -
Turku Sustainable City Districts Skanssi and Linnakaupunki
Final report Turku Sustainable City Districts Skanssi and Castle Town turku.fi/siemens siemens.com/answers © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Content 1 / 3 Content Page Content 1 Introduction, case for action and objectives 1 - 56 Skanssi and Castle Town – Content 2 57 - 210 Cornerstones of a sustainable development concept Content 3 Content III: Toolbox and Outlook 211 – 214 © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 2 September 2013 Content 1 Chapter Content Page 1 Management summary 1 - 10 The Urban Planning Challenge in midsize European cities 2 • Key development challenges 11 - 32 • Examples of current eco-district projects in Europe City of Turku – Pathway towards a sustainable urban development 3 • Current situation and future vision of Turku 33 – 40 • Renewal of existing districts & development of new eco-districts • Sustainable city districts in Turku – a major lever of sustainable growth Case for action – Sustainable living and working environments 4 • The planning and management challenge 41 - 56 • The technology and innovation challenge © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 3 September 2013 Management Summary Future way of City development and design will differ from traditional development I strategies: Polycentric structures of cities and increasing autonomy of city districts imply new ways of developing the districts spatial design as well as their infrastructures. II Cities need to implement available sustainable solutions starting with “day1” and need to establish a continuous improvement cycle. The report describes and partly evaluates 14 Infrastructure solutions, 1 platform solution III for smart mobility and citizen services and several solutions as enabler/supporter for a social approach to sustainability in the districts. -
Curriculum Vitae Koulutus Omat Näyttelyt
CURRICULUM VITAE Pirkko Liisa Siivonen-Takku (Lisäys nimeen elokuu 2012, avioitunut) Syntynyt 1943 Turussa Asuu Loimaalla Osoite: Koskenrannantie149 32280 Metsäkorpi Puhelin 040 8238027 E-mail [email protected] www.pirkkosiivonen.fi KOULUTUS 2006 Kuvataiteilija AMK, Turku 2005 Kirja taideteoksena, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Turun AMK 2004 Maalauksen rajoilla, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Turun AMK 1997 Muotokuvamaalauskurssi 3.3-30.4. V-S kansanopisto, Paimio 1968 Turun Taideyhdistyksen koulu (piirustuskoulu), päästötodistus 1969-1972 Irma Larnön batiikkiateljee, Ruotsi. Oppilas työskentelyä 1964 Valtion Apuhoitajakurssi, Turku 1958 Kansakoulun Päästökirja Metsämaan kunnan Korven koulu OMAT NÄYTTELYT 2016 Matka jatkuu, Loimaan Taidetalo 2015 Tämä päivä ja eilinen, Kuukantalo Loimaa 2015 Muistin kuvia, Aulagalleria Varsinais-Suomen liitto, Turku 2014 "Kukkia isälle" Kuukantalo Loimaa 2013 "Isoisää etsimässä" Galleria Akvart Helsinki 2012 "Maa antaa" Suomen maatalousmuseo Sarka Loimaa 2011 Akvarelleja, Liedon kunnantalo 2010 "Aika kulkee suurilla saappailla" Galleria Akvart, Helsinki 2010 Akvarelleja, Galleria Raya, Turku 2009 "Aika kulkee Suurilla saappailla", Art-Tyynelä, Loimaa 2009 Maaliskuun taiteilija, Turun taidelainaamo, Turku 2007 "Mullasta ja mielestä", Kulttuurikeskus Crusell, Uusikaupunki 2007 Ruoka-aiheisia akvarelleja, Kerttulin vanhainkoti, Turku 2007 Pirkon sekalaiset, Forssan seudun puhelin, Forssa 2007 "Matka", Elias Sali, Loimaa 2006 "Matka" lopputyöhön liittyvä näyttely, Köysirata Galleria Turku -
01/08/2018 Turku
01/08/2018 TURKU - RAISIO - NAANTALI - LIETO - PAIMIO - RUSKO Täysvälitys -alueen ajovuororyhmät RYHMÄ 1 21 kpl RYHMÄ 2 20 kpl RYHMÄ 3 21 kpl 07 Taksiarena Kaarina Oy e 02 Turun Invataksit Oy e 96 Aho Pertti 08 Sinkkonen Pekka 46 Levälehto Harri 68 Laakso Jarkko 12 Ylikännö Timo e 47 Taksi Kaarto Oy 104 PMJ Saarinen Ay 32 Taksit V & J Laine Oy e 75 Virtasen Taksi Oy 112 JTT - Taksit Oy 38 Lindroos Matti 76 Taksi 76 Turku Oy 147 Taksi HSN Palmu Oy 121 Taksi Arto Lehtinen 115 Mäkinen Lippo 161 Alho Mika 128 Vahto Esko Juhani 127 Lehtinen Heidi i 173 Lindström Mia 142 Kaskimäki Ismo 149 Piispanristin Taksi Oy e 184 Muurimaa Hanna 215 Ruohonen Markku 153 Lehtonen Markku i 192 Taksit Villisi Oy 216 Taksi HSN Palmu Oy 199 Paimander Timo 194 A & K Salminen Oy 255 Turun Taksiasema Oy i 201 Dreamtransport Oy 231 Toivonen Teemu 257 Kallioinen Erkki 261 Taksi Turku Oy 271 Suominen Olli 264 Taksipalvelu Soini Oy i 292 Palvelutaksi Petri Heikkilä Oy e 272 Alikorpi Mikko i 297 Vihdanmäki Oy e 323 BUS.PET Oy i 293 Turun Invataksit Oy i 322 L-S Palvelutaksi Harkka Esa e 363 Haglund Petri i 299 Kaattari Jaana 369 Palvelutaksit Järvi Oy i 501 Samppa Jere 313 Laine Yhtiöt Oy i 500 Harinen Teemu 671 Jokila Jari/Taksiliikenne 324 Lainio Harri 504 Sami Jankari Ky 698 Airisto Line Oy e 371 Palvelutaksit Järvi Oy i 679 Liikenne Hellström Oy i 708 Jouko Virta 517 Laine Timo 706 Taksi Toimio Oy 719 Mikkonen Janne Petteri i 666 Mäki Teppo i 718 Mika Mäntylä Oy i 720 Peimarin Liikenne Oy i RYHMÄ 4 20 kpl RYHMÄ 5 20 kpl RYHMÄ 6 20 kpl 13 Marjon Taksi (Marjo Rumpunen)i 21 Tykotakso Oy 14 Taksi Tättäläinen Oy 28 Taksiliikenne K. -
Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962). -
Turun Seudun Hankintayhteistyösopimus
Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallitus 441 19.11.2018 5 13376-2018 (00 04 01, 02 08 00) Turun seudun hankintayhteistyösopimus Tiivistelmä: Kaupunginhallitus päätti 23.6.2009 § 397, että Turun kaupunki tarjoaa seudun kun- nille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa hankintojen tekemisessä. Yhteistyösopimuksen ovat hyväksyneet Turun lisäksi 18 Varsinais-Suomen kuntaa. Sopimus on uusittu kahdeksi vuodeksi vuodesta 2016 alkaen (Kh 5.9.2016 § 339). Strateginen hankinta on neuvotellut sopimuskuntien kanssa uuden yhteistyösopi- muksen, joka astuisi voimaan 1.1.2019 nykyisen sopimuksen päättymisen jälkeen. Uusi sopimus on voimassa toistaiseksi ja poikkeaa siten aikaisemmista kaksivuoti- sista sopimuksista. Uuden sopimuksen sopimusehtoja on täsmennetty rajoittamalla Turun kaupungin vastuuta sopimusosapuolille aiheutuneista välittömistä tai välilli- sistä vahingoista. Kh § 441 Vt. hankintapäällikkö, hankinta- ja logistiikkajohtajan varahenkilö Sari Holm- berg, projektipäällikkö Jaana Friman, kaupunginlakimies Olli-Pekka Lamppu 7.11.2018: Turun kaupunki on tehnyt seudullista hankintayhteistyötä 18 seudun kunnan kanssa jo yli yhdeksän vuoden ajan. Jokaiselle kunnalle saman sisältöisessä yhteistyösopimuksessa ovat mukana Aura, Kaarina, Koski TL, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki ja Turku. Seutuhankintoina kil- pailutetaan tiettyjä Turun yhteishankintoja. Kukin kunta päättää ennen tarjous- pyynnön julkaisemista, onko se mukana