DOCSLIB.ORG

List of Place Names

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

List of Place Names The list provides the Finnish and/or Swedish and English names of the places and areas mentioned in the articles of this volume. In the coastal areas of Finland, most towns and municipalities, as well as a large number of places and areas, have parallel names in Finnish and Swedish. These two of- ficial languages of Finland are spoken there as the mother tongue of the majority or a minority of the inhabitants. Swedish is the only official language in the county ofÅland , while most of the towns and municipalities beyond the coastal zone are practically Finnish-speaking only. As a rule, the authors of this volume use the names of areas in English if there is an English name available (e.g., the Baltic Sea, the county of Finland Proper). The names of towns and municipalities are in the major language of the administrative unit today (the town of Raseborg, the municipality of Siuntio). For historical reasons, the Swedish name may be chosen (the medieval parish of Esbo, the medieval chapel of Karislojo). A few municipalities in Finland have recently consolidated in accordance with the state policy to reduce the number of administrative units on the communal level. Accordingly, the official language may have changed in the area of a former municipality (Pohja > Pojo, part of the town of Raseborg today). The names of sample places, archaeological sites and other places are in the major language of the corresponding town or municipality (the lake of Hannusjärvi in Espoo, the lake of Petarträsk in Ingå). A few places have only one name, though, depending on which of the two languages was traditionally spoken in the area (the lake of Storträsk in Sipoo). For historical reasons, the Swedish name is used in the articles even if the official language of the area is Finnish today (the manor of Esbo gård in Espoo, the strait of Gäddtarmen in Hanko). Main waters and natural formations Baltic Sea, Fi. Itämeri, Sw. Östersjön the river Aurajoki (Sw. Aura å) (Finland Archipelago Sea, Fi. Saaristomeri, Proper) Sw. Skärgårdshavet the river Halikonjoki (Salo, Finland Proper) Bothnian Sea, Fi. Selkämeri, Kymi River, Fi. Kymijoki, Sw. Kymmene älv, Sw. Bottenhavet (Kymenlaakso) Gulf of Bothnia, Fi. Pohjanlahti, Luleå River (Sw. Lule älv) (Norrbotten, Sweden) Sw. Bottniska viken Mustio River (Fi. Mustionjoki, Sw. Svartån) Gulf of Finland, Fi. Suomenlahti, (Raseborg, Uusimaa) Sw. Finska viken Oulanka River (Fi. Oulankajoki) (Kuusamo, Kainuu) the archipelago of Åboland, Fi. Turunmaa the river Pite älv (Norrbotten, Sweden) Sw. Finska Skären (medieval name for the archipelago in the area of Finland Proper) Lake Mälaren (Sweden) the archipelago of Huvudskär (Sweden) the Mälar Valley (Sw. Mälardalen) (Sweden) Maritime Landscape in Change THE FINNISH ANTIQUARIAN SOCIETY, ISKOS 19, 2011 Provinces Towns and municipalities Finland Åbo, see Fi. Turku Borgå, see Fi. Porvoo the Åland Islands, Sw. Åland, Fi. Ahvenanmaa Bromarv, municipality in western Uusimaa, Mainland Åland, Sw. Fasta Åland, divided between the municipality of Tenala Fi. Manner-Ahvenanmaa and the town of Hanko in 1977 Carelia, Fi. Karjala, Sw. Karelen Dalby, municipality in Värmland, Sweden Carelian Isthmus, Fi. Karjalankannas, Dragsfjärd, former municipality, since 2009 Sw. Karelska näset part of the municipality of Kimitoön Finland Proper, Sw. Egentliga Finland, Eckerö, municipality in Åland Fi. Varsinais-Suomi Ekenäs, Fi. Tammisaari, former town, since Fi. Häme, Sw. Tavastland 2009 part of the town of Raseborg Päijät-Häme, Sw. Päijänne-Tavastland Espoo, Sw. Esbo, town in Uusimaa Vanajan Häme Eura, municipality in Satakunta Fi. Kainuu, Sw. Kajanaland Finström, municipality in Åland Fi. Kymenlaakso, Sw. Kymmenedalen Hangö, see Fi. Hanko Ostrobothnia, Fi. Pohjanmaa, Sw. Österbotten Hanko, Sw. Hangö, town in Uusimaa Southern Ostrobothnia, Fi. Etelä-Pohjanmaa, Helsinge (medieval parish in Nyland (Uusi-(Uusi- Sw. Södra Österbotten maa)), areas in Vantaa today Northern Ostrobothnia, Fi. Pohjois-Pohjanmaa, Helsinki, Sw. Helsingfors, the capital of Finland Sw. Norra Österbotten Houtskär, Fi. Houtskari, former municipality, Fi. Pirkanmaa, Sw. Birkaland since 2009 part of the town of Väståboland Fi. Satakunta, Sw. Satakunda Ingå, Fi. Inkoo, municipality in Uusimaa Lower Satakunta, Fi. Ala-Satakunta, Inkoo, see Sw. Ingå Sw. Nedre Satakunda Jomala, municipality in Åland Upper Satakunta, Fi. Ylä-Satakunta, Kalanti, Sw. Kaland, former municipality, Sw. Övre Satakunda since 1993 part of the town of Uusikau- Fi. Savo, Sw. Savolax punki (Sw. Nystad) in Finland Proper Fi. Uusimaa, Sw. Nyland Karis, Fi. Karjaa, former town, since 2009 part Eastern Uusimaa, Fi. Itä-Uusimaa, of the town of Raseborg Sw. Östra Nyland Karislojo, see Fi. Karjalohja Western Uusimaa, Fi. Länsi-Uusimaa, Karjalohja, Sw. Karislojo, municipality in Sw. Västra Nyland Uusimaa Karjaa, see Sw. Karis Sweden and Estonia Kemiönsaari, see Sw. Kimitoön Kimitoön, Fi. Kemiönsaari, the former com-com- Bohuslän (Sweden) munes Dragsfjärd, Kimito and Västanfjärd Dalarna (Sweden) form the municipality of Kimitoön in Fin- Gästrikland (Sweden) land Proper since 2009 the island of Gotland (Sweden) Kirkkonummi, Sw. Kyrkslätt, municipality in Hälsingland (Sweden) Uusimaa Harju, Fi. Harjumaa (Estonia) Kisko, former municipality, since 2009 part of Norrbotten (Sweden) the town of Salo the island of Öland (Sweden) Kökar, island, municipality in Åland Östergötland (Sweden) Korpo, Fi. Korppoo, former municipality, since Södermanland (Sweden) 2009 part of the town of Väståboland Sörmland (Sweden) Korsnäs, municipality in Ostrobothnia Uppland (Sweden) Kumlinge, island, municipality in Åland Västerbotten (Sweden) Kyrkslätt, see Fi. Kirkkonummi 181 Laitila, Sw. Letala, town in Finland Proper Tenala, Fi. Tenhola, former municipality, later Lieto, Sw. Lundo, municipality in Finland Proper part of the town of Ekenäs, today part of Lohja, Sw. Lojo, town in Uusimaa the town of Raseborg Lojo, see Fi. Lohja Tenhola, see Sw. Tenala Loviisa, Sw. Lovisa, town in Uusimaa Tallinn, Sw. Reval, Fi. Tallinna, the capital of Maaria, Sw. S:t Marie, former municipality, Estonia since 1967 part of the town of Turku Tammisaari, see. Sw. Ekenäs Malax, Fi. Maalahti, municipality in Ostro- Turku, Sw. Åbo, town in Finland Proper bothnia Tytärsaari, Sw. Tyterskär, island in the Gulf Masku, municipality in Finland Proper of Finland, formerly in the county of Ky- Nagu, Fi. Nauvo, former municipality, since menlaakso, today named Bolshoj Tjuters 2009 part of the town of Väståboland (Russia) Närpes, Fi. Närpiö, town in Ostrobothnia Umeå, town in Västerbotten, Sweden Narva, town in Ida-Virumaa, Estonia Vantaa, Sw. Vanda, town in Uusimaa; the area Novgorod, town in Russia of medieval Helsinge partly overlaps Vantaa Paimio, Sw. Pemar, town in Finland Proper today Pargas, Fi. Parainen, former municipality, since Väståboland, Fi. Länsi-Turunmaa: the former 2009 part of the town of Väståboland municipalities Houtskär, Iniö, Korpo, Nagu Pernå, Fi. Pernaja, former municipality, since and Pargas form the town of Väståboland 2010 part of the town of Loviisa in Finland Proper since 2009 Perniö, Sw. Bjärnå, since 2009 part of the Västanfjärd, former municipality, since 2009 town of Salo part of the town of Väståboland Piikkiö, Sw. Pikis, former municipality, since Veckelax, see Fi. Vehkalahti 2009 part of the town of Kaarina (Sw. S:t Vederlax, see Fi. Virolahti Karins) in Finland Proper Vehkalahti, Sw. Veckelax, former municipality, Pohja, Sw. Pojo, former municipality, since since 2003 part of the town of Hamina (Sw. 2009 part of the town of Raseborg Fredrikshamn) in Kymenlaakso Porvoo, Sw. Borgå, town in Uusimaa Viborg, see Engl./Ru. Vyborg Poznań, town in Poland Vichtis, see. Fi. Vihti Pskov, town in Russia Vihti, Sw. Vichtis, municipality in Uusimaa Pyhtää, Sw. Pyttis, municipality in Kymen- Viipuri, see Engl./Ru. Vyborg laakso Virolahti, Sw. ��������������������������������Vederlax, municipality in Kymen- Pyttis, see Fi. Pyhtää laakso Raseborg, Fi. Raasepori: the former munici-munici- Vörå, Fi. Vöyri, former municipality in Ostro- palities of Ekenäs, Karis, and Pohja form the bothnia, re-established in 2011 town of Raseborg in Uusimaa since 2009 Vyborg, Sw. Viborg, Fi. Viipuri, medieval Raisio, Sw. Reso, town in Finland Proper castle and town, today in Russia Rauma, Sw. Raumo, town in Satakunta Reval, see Engl./Est. Tallinn Salo: the former municipalities Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Perniö, Places and sites Suomusjärvi and Särkisalo form the town of Salo in Finland Proper since 2009 Ajvide (archaeological site) (on the island of Saltvik, municipality in Åland Gotland, Sweden) Sibbo, see. Fi Sipoo the island of Älgö (Raseborg, Ekenäs) Sipoo, Sw. Sibbo, municipality in Uusimaa the island of Älgsjölandet (Ingå) Sjundeå, see Fi. Siuntio Arholma (in the archipelago of Roslagen, Siuntio, Sw. Sjundeå, municipality in Uusimaa Sweden) Snappertuna, former municipality, since 2009 the hamlet of Barö (on the island of Barölandet, part of the town of Raseborg Ingå) Stockholm, the capital of Sweden the island of Barölandet (Ingå) 182 Bemböle (former village, today part of the Gunnarsö 4 (archaeological site) (Raseborg, town of Espoo) Ekenäs) Berg hamlet (Raseborg, Karis) Lake Gynnarträsk (Siuntio) Birka (archaeological and historical site, located Lake Hälftesträsket (on the island of Orslandet, in the Mälar Valley, Sweden) Ingå) Björkholmen 1 (archaeological site) (Raseborg, Hältingträsk (Sipoo) Ekenäs) Lake Hampträsk (Sipoo) the island of Björkö (Väståboland) Hannunniittu
Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)

    Toponymic Guidelines (Pdf)

    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).

  • Sade Kahra CURRICULUM VITAE Born 31.01.1974 Based in Jakobstad/Turku [email protected]

    Sade Kahra CURRICULUM VITAE Born 31.01.1974 Based in Jakobstad/Turku [email protected] www.kahra.fi Solo exhibitions • VB-valokuvakeskus, Kuopio, Finland 2021 • Galleria TILA, Helsinki, Finland 2013, 2017, 2018, 2020 • BioCity, Kupittaa, Turku, Finland 2018 • Galleri 67, Stockholm, Sweden 2016 • Threewalls studio gallery, Chicago, USA 2012 • Galleri Zebra, Galleri Kantti and Karelia, Raseborg, Finland 2009, 2010, 2011, 2013 • Pohjoinen valokuvakeskus, Oulu, Finland 2006 • Galleria Heino, Helsinki, Finland 2006, 2013 • Kaunas Photo Days, Kaunas, Lithuania 2004 • Norrbottens museum, Luleå, Sweden 2003 • Galleri Jan Linder, Stockholm, Sweden 2000 • Esplanadin lava, Helsinki, Finland 1999 • Puristamo, Kaapelitehdas, Helsinki, Finland 1997 • Galleria INTO, Helsinki, Finland 1997 Group exhibitions • Faces 2.0, Ekaterinburg Museum of Fine Arts, Ekaterinburg, Russia 2018 • Photography Days, Preus Museum, Horten, Norway 2018 • Ultimate Impact, Rundetaarn, Copenhagen, Denmark 2017 • 81st anniversary exhibition of Turku Artists’ Association, Finland 2013, 2018 • Art Fair Suomi, Cable Factory, Helsinki, Finland 2008- • Fiskars Village summer exhibitions at the Granary and Copper Smithy 2006 - 2013 • Regarde moi! at the Finnish-African Cultural Centre, Benin 2012 • Night Shift, Galleri Elverket, Ekenäs, Finland 2011 • Huomenta Afrikka!, Helsinki Kunsthall, Finland 2010 • Laitumella, Hyvinkää Art Museum, Finland 2010 • Återseende, Fiskars Village, Finland and Nora, Sweden 2009 • Pep talk for Hemnesberget, Kunst i Nordland, Norway (group project) 2009 •
  • Utveckling Av En Kartbaserad Metod För Uppföljning Av Muddringar I Raseborg

    Utveckling Av En Kartbaserad Metod För Uppföljning Av Muddringar I Raseborg

    Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg Frida Ringwall Examensarbete för Yrkeshögskolan Novia (YH)-examen Utbildningsprogrammet för Skogsbruk och miljö Raseborg 2013 EXAMENSARBETE Författare: Frida Ringwall Utbildningsprogram och ort: Skogsbruk och miljö, Raseborg Inriktningsalternativ/Fördjupning: Miljöplanering Handledare: Eva Sandberg-Kilpi och Mikael Kilpi Titel: Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg _____________________________________________________________________ Datum 26.11.2013 Sidantal 30 Bilagor 5 _____________________________________________________________________ Sammanfattning Examensarbetets huvudsakliga mål var att med hjälp av GIS skapa en karta över muddringar för området Raseborg. Som beställare fungerade forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia. Förarbetet gjordes under en praktiktid under sommaren 2012 och själva examensarbetet gjordes under hösten 2013. Under sommaren 2012 lades data om muddringsanmälningarna in i programmet SpatialWeb och under hösten 2013 sammanfattades denna data som en karta i ArcGIS 10.1. Denna karta ger en klar översikt över den geografiska omfattningen av muddringar; vilket år muddringarna anmälts, var de är belägna och hur stora de uppskattningsvis är. Tidsperioden som undersöktes var åren 2007 till 2011. Vidare undersökning gjordes för specifika fall i Bölsviken och Bredviken i Bromarv, Raseborg. Metoden som användes för utvecklandet av kartan går också att tillämpa på andra områden. Kartan kan dessutom vara
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • Toimintakertomus 2019

    Toimintakertomus 2019

    MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS Kannen kuva: Kuva-Plugi Julkaisun muut kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2020 MTK - Varsinais-Suomi 2019 TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi ry RAUMA Osoite: Hintsantie 3 21200 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi Sähköposti: [email protected] VT 8 [email protected] KT 40 Löydät meidät myös Facebookista Kauppa- Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi keskus Mylly Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori TURKU NAANTALI Kodisjoki Alastaro Metsämaa Laitila Oripää Kalanti - Uusikaupunki Yläne Loimaan seutu Karjala Mellilä Mynämäki Pöytyä Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Aura Koski Somero Kustavi Taivassalo Paattinen Tarvasjoki Masku Rusko Marttila Somerniemi Lieto Kuusjoki Raisio Meri-Naantali Paimio Turun seutu Kiikala Piikkiö Pertteli Salon seutu Rymättylä Kakskerta Suomusjärvi Sauvo - Karuna Angelniemi Parainen - Nauvo Kisko Perniö Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset 2020. Yhdistyksiä 47, jäseniä 12270. 4 MTK Varsinais-Suomi | Toimintakertomus 2019 Toimihenkilöt ja yhteystiedot Varsinais-Suomen vuonna 2020 maataloustuottajain säätiö Toiminnanjohtaja Asiamies Paavo Myllymäki Ville Reunanen 020 413 3581 ja 040 5828261 040 5502908 [email protected] Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu 020 413 3587 ja 040 5570736 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Aluepäällikkö Terhi Löfstedt Osoite: Simonkatu 6, 00100 HELSINKI
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I

    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I

    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
  • SVT XXIX C : L

    SVT XXIX C : L

    SVT XXIX C : l 041 kieli fînswefre 100 tekijä 245 nimeke Kieltolakiäänestys vuonna 1931 246 rinnakkaisn. swe Förbudsomröstningen år 1931 246 rinnakkaisn. fre Votation populaire sur la prohibition en 1931 260 julk. Helsinki : Tilastollinen päätoimisto, 1932 440 sarja Suomen virallinen tilasto : 29 : l 598 huom. svt 740 muu nimeket. Vaalitilasto = Valstatistik 650 svt aihealue Vaalit - Val - Elections 650 asiasanat 650 tietov. 1931 651 alue Suomi - Finland SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO C l KIELTOLAKIÄÄNESTYS VUONNA 1931 XXIX VALSTATISTIK C l FÖRBUDSOMRÖSTNINGEN ÅR 1931 COTATION POPULAIRE SUR LA PROHIBITION EN 1931 HELSINKI 1932 HELSINGFORS SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO C l KIELTOLAKIAÄNESTYS VUONNA 1931 XXIX VALSTATISTIK C l HELSINKI 1932 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO - STATSRÅDETS TRYCKERI Alkusanat. Förord. Täten saatetaan julkisuuteen joulukuun Härmed bringas till offentligheten sta- 29 ja 30 p:nä v. 1931 toimitetusta kielto- tistiken över förbudsomröstningen den 29 lakiäänestyksestä tehty tilasto. Julkaisun och 30 december 1931. Utarbetandet av laatimisesta on lähinnä huolehtinut allekir- publikationen har närmast handhafts av joittanut Järvinen. undertecknad Järvinen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, toukokuussa 1932. i maj 1932. Martti Kovero. G. Modeen. M. Järvinen. SISÄLLYS. INNEHÅLL. Teksti. Text. Siv. Sid. Johdanto 5 Inledning 5 1. Äänioikeutetut 5 1. Eöstberättigade 5 2. Osanotto äänestykseen 6 2. Deltagandet i omröstningen 6 3. Äänestyksen tulos 9 3. Eesultatet av omröstningen 9 Tauluja. Tabeller. Kieltolakiäänestys joulukuun 29 ja 30 p:nä Förbudsomröstningen den 29 och 30 december 1931, kunnittain 1931, kommunvis TABLE DES MATIÈRES. Texte. Tableaux. Page Page Introduction 5 Votation populaire sur la prohibition au 29 et Électeurs inscrits 5 30 décembre 1931, par communes 1 Votants 6 Bésultats de la votation 9 Johdanto.
  • Väkiluku Kunnittain Ja Suuruus Järjestyksessä

    Väkiluku Kunnittain Ja Suuruus Järjestyksessä

    Tilastokeskus S VT Väestö 1993:6 Statistikcentralen Befolkning Statistics Finland Population Väkiluku kunnittain ja suuruus­ järjestyksessä Befolkning kommunvis och i storleksordning 31. 12.1992 Nais- ja miesenemmistöiset kunnat Naista / 1 000 miestä 1 051-1 197 1 001-1 050 951-1 000 772 - 950 Tilastokeskus SVT Väestö 1993:6 Statistikcentralen Befolkning Statistics Finland Population Väkiluku kunnittain ja suuruus­ järjestyksessä Befolkning kommunvis och i storleksordning 31. 12.1992 Huhtikuu 1993 Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus. Helsinki - Helsingfors 1993 Tiedustelut - Förfrägningar: SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Väestötilastotoimisto (90) 1734 3510 Official Statistics of Finland Helsinki 1993 3 Alkusanat Förord Tämä julkaisu sisältää kuntien väkiluvut lääneittäinDenna Publikation innehâller uppgifter om folkmäng- sekä kunnat väkiluvun mukaisessa suuruusjäijestyk-den i kommunema enligt Iän och folkmängden i kom- sessä. munema i storleksordning. Yksityiskohtaisempaa tietoa koko maan ja kuntienMera detaljerade uppgifter om befolkningensSam­ väestöstä on saatavilla syksyllä ilmestyvästä Väestöra­in ansättning i hela landet och i kommunema ingär i kenne 1992 julkaisusta. Publikationen Befolkningens sammansättning 1992 som utkommer pä hösten. Tämän julkaisun on toimittanut yliaktuaari LeenaPublikationen har rédigerais av överaktuarie Leena Kartovaara. Kartovaara. Aineisto Material Väestörekisterikeskus pitää yllä rekisteriä SuomenBefolkningsregistercentralen
  • District 107 A.Pdf

    District 107 A.Pdf

    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
  • 186507882.Pdf

    186507882.Pdf

    - - HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA JULKAISSUT SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA XLIV AULIS OJA KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KESKIAIKAISEN »ETELÄ-SUOMEN« ASUTUS JA ALUEJAOT KIRJOITTANUT AULIS OJA HELSINKI 1955 Isäni muistolle FORSSA 1955 — FORSSAN KIRJAPAINO OY Alkusanat Suoritettuani aikoinaan filosofiankandidaatin tutkinnon Turun yli- opistossa sain pääaineeni opettajalta professori Einar W. Juvalta kehoi- tuksen ryhtyä väitöskirjaa varten tutkimaan Varsinais-Suomen maaky- symyksiä, lähinnä isonjaon toimeenpanoa ja sen merkitystä maakunnan myöhemmälle historialle. Kävinkin työhön käsiksi ja rupesin aluksi sel- vittämään maakunnan isonjaontakaisia maanomistusoloja. Tällöin il- meni, että jo niissä riitti tutkimista enemmän kuin tarpeeksi, vallankin kun mieli veti «katselemaan menneitä menoja niin kauvas, kun näjemme, ja tunkeumaan syvälle muinois-ajan synkeyteen siihen asti, kun viimei- setkin viittaajat meistä luopuvat, viimeisetkin virvalot sammuvat«, ku- ten Antero Wareliusta aikoinaan. Niinpä käsitteleekin väitöskirjani nyt Varsinais-Suomen vanhimpia maanomistusoloja ja niiden kanssa kiin- teässä yhteydessä olleita asutusvaiheita ja aluejakoja. Myös paikallisesti on tutkimuskohteeni suunniteltua suppeampi, ko- ko keskiaikaisen Suomen maakunnan sijasta vain sen toisen puoliskon, historiallisen Etelä-Suomen, käsittävä. Tähän rajoitukseen on vaikut- tanut yhtäältä muinaisten Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen asutus- ja maanomistusolojen suuri eroavuus, toisaalta Pohja-Suomen ja Ala-Sata- kunnan keskinäisen suhteen hämäryys, jota nähdäkseni
  • Lions Club Ekenäs 50 År

    Lions Club Ekenäs 50 År

    Lions Club Ekenäs 50 år Lions Club Ekenäs Tryckplats: Ekenäs Tryckeri 2008 Presidentens förord Lions Club Ekenäs firar 50-årsjubileum i oktober 2008. Björn Björkvall, lektor i religion och filosofi vid Ekenäs samlyceum, tog initiativet till att grunda LC Ekenäs. Den 1 april 1958 bildades klubben och charterfesten hölls den 25 oktober samma år. Då LC Ekenäs grundades för 50 år sedan stod LC Lohja som fadderklubb. Vid olika jubiléer som hållits i vår klubb har det getts ut historiker. Nu vid 50-årsjubiléet ges den i en ny utformning som benämns jubileumsskrift. Först beskrivs klubbens tillkomst och lionsrörelsens uppkomst i Finland, varefter följer en allmän översikt över Lions Club Ekenäs verksamhet. Därefter berättar den enda kvarvarande chartermed- lemmen Johan Rappe om sina hågkomster. I specialtexter skrivna av lionsbröder som har varit länge med i klubben och i specialintervjuer kan man läsa om olika aktiviteter. Ladylions har sedan början aktivt medverkat i klubbens verksamhet och de har fått en egen text i jubileumsskriften. Jubileumsskriften har sammanställts av Mårten Kevin och för layouten står Kaj Koivumäki. Tack vare befolkningens välvilliga inställning har vi kunnat ha vår mångsidiga verksamhet, vari också har ingått större projekt, såsom den av barnen högt uppskattade Lions Park. Den senaste och fjärde större donationen gäller ljugarbänken som överläts till Ekenäs stad på sommaren inför klubbens 50-årsjubileum. Klas Dahlqvist President i LC Ekenäs Bengt Björkholm 18.1.1927-17.8.2008 LC Ekenäs fick två månader före sitt 50-årsjubileum sorgebu- det att den äldsta, aktiva klubbmedlemmen Bengt Björkholm hade avlidit. Broder Bengt var aktiv inom klubben in i det sista.