DOCSLIB.ORG

SVT XXIX C : L

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
SVT XXIX C : L SVT XXIX C : l 041 kieli fînswefre 100 tekijä 245 nimeke Kieltolakiäänestys vuonna 1931 246 rinnakkaisn. swe Förbudsomröstningen år 1931 246 rinnakkaisn. fre Votation populaire sur la prohibition en 1931 260 julk. Helsinki : Tilastollinen päätoimisto, 1932 440 sarja Suomen virallinen tilasto : 29 : l 598 huom. svt 740 muu nimeket. Vaalitilasto = Valstatistik 650 svt aihealue Vaalit - Val - Elections 650 asiasanat 650 tietov. 1931 651 alue Suomi - Finland SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO C l KIELTOLAKIÄÄNESTYS VUONNA 1931 XXIX VALSTATISTIK C l FÖRBUDSOMRÖSTNINGEN ÅR 1931 COTATION POPULAIRE SUR LA PROHIBITION EN 1931 HELSINKI 1932 HELSINGFORS SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO C l KIELTOLAKIAÄNESTYS VUONNA 1931 XXIX VALSTATISTIK C l HELSINKI 1932 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO - STATSRÅDETS TRYCKERI Alkusanat. Förord. Täten saatetaan julkisuuteen joulukuun Härmed bringas till offentligheten sta- 29 ja 30 p:nä v. 1931 toimitetusta kielto- tistiken över förbudsomröstningen den 29 lakiäänestyksestä tehty tilasto. Julkaisun och 30 december 1931. Utarbetandet av laatimisesta on lähinnä huolehtinut allekir- publikationen har närmast handhafts av joittanut Järvinen. undertecknad Järvinen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, toukokuussa 1932. i maj 1932. Martti Kovero. G. Modeen. M. Järvinen. SISÄLLYS. INNEHÅLL. Teksti. Text. Siv. Sid. Johdanto 5 Inledning 5 1. Äänioikeutetut 5 1. Eöstberättigade 5 2. Osanotto äänestykseen 6 2. Deltagandet i omröstningen 6 3. Äänestyksen tulos 9 3. Eesultatet av omröstningen 9 Tauluja. Tabeller. Kieltolakiäänestys joulukuun 29 ja 30 p:nä Förbudsomröstningen den 29 och 30 december 1931, kunnittain 1931, kommunvis TABLE DES MATIÈRES. Texte. Tableaux. Page Page Introduction 5 Votation populaire sur la prohibition au 29 et Électeurs inscrits 5 30 décembre 1931, par communes 1 Votants 6 Bésultats de la votation 9 Johdanto. Inledning. Joulukuun 12 p:nä 1931 säädetyn lain mukai- I enlighet med lagen av den 12 december 1931 sesti toimeenpantiin isaman kuun 29 ja 30 p:nä föranstaltades den 29 och 30 i samma månad en yleinen neuvoa-antava kansanäänestys väkijuoma- allmän konsultativ folkomröstning för klargörande lainsäädännön (perusteiden selvittämiseksi. av grunderna för rusdryckslagstiftningen. Äänestettäessä, jolloin miesten ja naisten tuli Vid omröstningen, vid vilken män oeh kvinnor käyttää eriväristä äänestyslippua, oli vastattava skulle använda röstsedlar av olika färg, skulle en johonkin kolmesta seuraavasta kysymyksestä: av följande frågor besvaras: 1) onko kieltolaki pysytettävä täysikiellon poh- 1) skall förbudslagen bibehållas på basen av jalla; totalförbud ; Q) onko kieltolaki muutettava ja säädettävä '2) skall förbudslagen ändras oeh en lag stif- laki, joka sallii mietojen alkoholijuomien valmis- tas, som tillåter reglementerad och beskattning tuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alai- underkastad tillverkning av och handel med sva- sena; gare alkoholhaltiga drycker; 3) onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, '3) skall förbudslagen upphävas och en lag stif- joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholijuo- tas, som tillåter reglementerad oöh beskattning mien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja ve- underkastad tillverkning av och handel jämväl rotuksen alaisena. med andra än svagare alkoiholhaltiga drycker. Äänestysluettelona käytettiin vuonna 1931 edus- Såsom röstningslängd användes den år 19&1 för tajainvaalia varten valmistettua vaaliluetteloa il- riksdagsvalen upprättade vallängden utan 'det i man vaalilain 16 §:ssä mainittua tarkastusmenet- $ 16 i vallagen nämnda granskningsförfarandet. telyä. Koko maa pidettiin yhtenä vaalipiirinä, ja Hela landet ansågs utgöra en valkrets och verk- »en keskuslautakuntana toimiva Uudenmaan lää- ställde centralnämnden i Nylands län, vilken nin vaalipiirin keskuslautakunta suoritti kansan- fungerade såsom centralnämnd, räkningen av äänestyksen tuloksien laskennan. Tämän alku- folkomröstningens resultat. Den detaljerade be- aineiston, laskettuna erikseen miesten ja naisten handlingen och publiceringen av primärmateria- äänestyksestä kuissakin kunnassa ja vaalipiirissä let, som särskilt angiver, huru män och kvinnor sekä koko maassa, Oikeusministeriö on antanut röstat i varje kommun och valkrets samt i hela Tilastolliselle päätoimistolle yksityiskohtaisemmin landet, har Justitieministeriet uppdragit åt Sta- käsiteltäväksi ja julkaistavaksi. Tuloksista teh- tistiska centralbyrån. För resultatet redogöres i dään seuraavassa selkoa. det följande. 1. Äänioikeutetut. 1. Röstberättigade. Äänioikeutettujen luku väkijuomalainsäädännön Antalet röstberättigade vid folkomröstningen för perusteiden selvittämiseksi toimitetussa kansan- klargörande av grunderna för rusdryckslagstiftnin- äänestyksessä käy selville seuraavasta taulukosta. gen framgår av följande tabell. Électeurs inscrits. Kaupungit — Städer Maaseutu — Landsbygd Yhteensä — Summa Villes Communes rurales Total Lääni — Län Départements Mp. Np. M. sp. Mp. Np. M. sp. Mp. Np. M. »p. Mk. Kvk. B. k. Mk. Kvk. B. k. Mk. Kvk. B. k. S. m. S. f. D.s. S. m. 8. f. D. s. S. m. s. t. D. s. 57583 86396 143 979 60607 71875 132 482 118190 158 271 276 461 Turun-Porin — Åbo-B: borgs 19070 28989 48059 97391 114 047 211 438 116 461 143 036 259 497 420 586 1006 5649 6630 12279 6069 7216 13285 Hämeen — Tavastehus 14962 23428 38390 74840 83460 • 158300 89802 106 888 196 690 18721 25717 44438 121 257 131 946 253 203 139978 157 663 297 641 Mikkelin — S:t Michels 3593 4907 8500 46120 47175 93295 49713 52082 101 795 Kuopion — Kuopio 6561 9023 15584 79101 80076 159 177 85662 89099 174 761 9832 14728 24560 115 259 123 731 238 990 125 091 138 459 263 550 Oulun — Uleåborgs 10261 12867 23128 74302 71205 145 507 84563 84072 168 635 Koko maa-Hela riket To ^ k pays\Ul 003 206 641 1 347 644 674 526 730 145 1 404 671815 5291936 786 1 752 315 Äänioikeutettuja oli kaikkiaan l 752 3115, joista Antalet röstberättigade var inalles l 7i52 315, -av kaupungeissa 347 644 ja maaseudulla 1404 67.1. dem 3147 6414 i städerna och 1404671 på lands- Henkikirjoihin merkitystä väesltöstä oli äänioikeu- bygden. Av den mantalsskrivna befolkningen voro tettuja koko maassa 51.3 %, kaupungeissa 58.3 % de röstberättigade i hela landet 51.3 %, i stä- ja maaseudulla 4i9.8 %. derna 58.3 % och ,på lands-bygden 49.8 %. Äänioikeutetuista oli enemmistö naisia, 936 786 Av de röstberättigade utgjordes flertalet aiv .kvin- (53.5 %) ; äänioikeutettuja miehiä oli 815 529 nor, 9t3'6 786 (5,3.5 %) ; antalet röstberättigade (46.5 %). Äänioikeutettujen naisten enemmyys män var 815512(9 (4(6.5 %). I synnerhet i stä- on tuntuva varsinkin kaupungeissa, joissa heitä derna är överskottet av röstberättigade kvinnor oli 59.4 % kaupunkien kaikista äänioikeutetuista, kännbart, i det de utgjorde 59.4 % av samtliga maaseudun vastaavan luvun ollessa 52.0 %. Myös röstberättigade i städerna, medan motsvarande eri lääneissä paitsi Oulun läänissä naiset olivat siffra för landsbygden var 52.0 %. Även i de äänioikeutettujen enemmistönä. Äänioikeutettuja olika länen, med undantag av Uleåborgs län, ut- miehiä oli koko maassa 49.2 % hengillekirjoite- gjordes majoriteten av de röstberättigade av kvin- tuisita miehistä ja naisia 53.3 % hengillekirjoite- nor. I hela landet utgjorde de röstberättigade tuista naisista. männen 49.2 % av de mantalsskrivna männen och kvinnorna 53.3 % av de mantalsskrivna kvinnorna. 2. Osanotto äänestykseen. 2. Deltagandet i omröstningen. Kieltolakiäänestykseen osallistuneet on ryhmi- Deltagarna i förbudsomröstningen ha gruppe- tetty kotikunnan mukaan. Kaikkia vieraassa kun- rats enligt hemkommun. På grund av försum- nassa äänestysotteen perusteella äänestäneitä ei lighet inom vissa röstningsområden ha likväl icke kuitenkaan ole voitu eräissä äänestysalueissa sat- alla, som med vallängdsutdrag röstat i annan tuneiden laiminlyöntien vuoksi sijoittaa kotikun- kommun än hemkommunen, kunnat hänföras till taansa. Niistä 16 380 äänestäjästä, jotka äänes- sin hemkommun. Av de ll(6'3SO röstande, som tivät otteen perusteella vieraassa kunnassa, on med utdrag avgåvo sin röst i annan kommun, näin ollen 641 täytynyt lukea siihen kuntaan, har mam sålunda varit tvungen att 'hänföra 641 missä 'he olivat äänestäneet. till den kommun, där de röstat. iSeuraaivalla sivulla oleva taulukko osoittaa, missä Tabellen >på följande sida utvisar, i vilken mån määrin äänioikeutetut käyttivät äänioikeuttaan de röstberättigade begagnat sig aiv sin rätt att kieltolakiäänestyksessä. rösta vid förbudsomröstningen. Äänestäneitä oli kaikkiaan 777 885, joisita mie- Antalet röstande var sammanlagt 777 885, av hiä 429025 (55.2%) ja naisia 348860 (44.8%). vilka 420 025 (55.2 %) voro män oeh i348 860 Äänioikeuttaan käytti koko maassa 44.4 % ääni- (44.8 %) kvinnor. Av de röstberättigade i hela oikeutetuista, mikä on tuntuvasti vähemmän kuin landet begagnade sig 44.4 % av sin rösträtt, vil- Votants selon le sexe. Miehiä — Män Naisia — Kvinnor Yhteensä — Summa Hommes Femmes Total t-t ^0 M à? M^ RJ v£> M 5 S o- g is*» » y» Lääni — Län • o P ut •0*» -.«^ «1 P> «*•£•>. *4 Ml tî?<$ i S|" S g: g Départements Luku Luku Luku S 1 && 1 1 0= 0 Antal 3 cf 5? Antal Antal Nombre a g- o- r Nombre Nombre :.ss:s S on (iB 1 liS'Ê $s$5 S- S3 5T2. gS. 222. * 1- S'8-ä % B g.' SS sr °l % » v £• Kaupungit — Städer — Villes 86238 61.2 102 586 49.6 188 824 54.3 Uudenmaan — Nylands 36762 63.8 48349 56.0 85111 59.1 Turun-Porin — Åbo-B:borgs 11252 59.0 13522 46.6 24774 51.5 Ahvenanmaa — Åland 288
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Allium Ursinum (Alliaceae) in Finland
    54Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 92: 54–78.Hæggström 2016 et al. • Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 92, 2016 Allium ursinum (Alliaceae) in Finland Carl-Adam Hæggström, Eeva Hæggström, Ralf Carlsson & Mikael von Numers Hæggström, C.-A., Finnish Museum of Natural History, Botany Unit, P.O. Box 7, FI-00014 University of Helsinki, Finland. E-mail: [email protected] Hæggström, E., Tornfalksvägen 2/26, FI-02620 Esbo, Finland. E-mail: eeva.haeggstrom@ kolumbus.fi Carlsson, R., Högbackagatan 10, AX-22100 Mariehamn, Åland, Finland. E-mail: ralf.carlsson@ aland.net von Numers, M., Environmental and Marine Biology, Åbo Akademi University, Artillerigatan 6, FI-20520 Åbo, Finland. E-mail: [email protected] Allium ursinum L. is a perennial bulbous herb of broad-leaved woods of Western and Central Europe. Of two subspecies subsp. ursinum is distributed in Western Europe including the Nordic countries. The general distribution of A. ursinum in the Nordic countries is outlined. The localities for A. ursinum in Finland are the northeasternmost in Europe. The rather few localities are concen- trated to the Åland Islands (Al) and the archipelago of Regio Aboënsis (Ab). They are described in a chronological order of the first find in each municipality. Several localities with A. ursinum as a cultivated plant or as a garden escape are referred to. The habitat requirements for Allium ursinum are discussed. Although A. ursinum has a broad distribution with a clear tendency to occur as a weed, it is still a habitat specialist with a rather narrow range of ecological tolerance as it requires a mesic well-drained soil and drought as well as waterlogging seem to be unfavourable.
    [Show full text]
  • Island Hopping – Explore the Southwest Coast and Archipelago of Finland
    Routes Adventure in the Outer Archipelago 2 A day on Viking islands 5 Spring in the outer archipelago 6 From an ironworks village to a grazing island 8 Berghamn. Photo: Martti Komulainen Fascinating Själö 9 Kimitoön, Pargas and Archipelago National Park Island hopping – Explore the Southwest Coast and Archipelago of Finland Island hopping is an engaging way to light shows. Gentle summer breezes are replaced by experience the world’s most beautiful unforgettable winter waves, the autumn migration archipelago. There are nearly two hundred of birds or, in the spring, their nesting rituals. inhabited islands in the Archipelago Sea, and Autumn and winter in the archipelago is also the ferries transport residents and tourists free of ideal time for stargazing thanks to the complete charge on ten different routes all year round. In darkness. addition to various types of ferry services, there are also scheduled and charter boat services Come for a round of island hopping during the available, particularly during the summer. cooler months! > Explore the route with the virtual guide In the spring, autumn and winter, you’ll discover (storymaps.arcgis. com) the tranquil village life of the island. Outside the > The route video (youtube.com) summer season, the sea offers island hoppers constantly changing, even dramatic weather and Adventure in the Outer Archipelago Head out on a real adventure aboard the M/S Baldur. It will take you to the outer islands of the Archipelago City of Pargas and all the way out to Finland’s southernmost island that is inhabited year round. While cruising on the Baldur, you’ll pass through the lush islands of the inner archipelago on your way out to the scattered, bare islets of the outer archipelago and the open sea.
    [Show full text]
  • The Land of Islands and Waters
    Finland The Land of Islands and Waters The Island Committee 1 NNoo hhiddenidden vvale,ale, nnoo wwavewashedavewashed sstrandtrand iiss lloved,oved, aass iiss oourur nnativeative NNorth.orth. Our Land, the Finnish National Anthem Lyrics by JL Runeberg 1846 Translation by Clement Burbank Shaw ARTO HÄMÄLÄINEN/KUVALIITERI • FRONT COVER PHOTO: AARNI NUMMILA/LUONTOKUVAT PHOTO: COVER • FRONT HÄMÄLÄINEN/KUVALIITERI ARTO Dear Reader ■ Finland is the country richest in waters and one of the richest in islands in Europe. We boast 76,000 islands that cover over half a hectare in area, 56,000 lakes over one hectare, 647 rivers and 314,000 km of coastline. Every Finnish municipality has waters, almost all of them have islands. Every island, lake and river has a special place in the hearts of Finnish people. This brochure has been created to illustrate these unique riches of ours. ■ The multitude of islands and waters makes the Finnish land- scape fragmented, creating extra costs for the economy as well as the State and municipalities, but it is also a unique strength for us. Our islands, sea areas, lakes, rivers and coastline are positive regional development factors in a world where living is increasingly made by producing experiences and adventures. JOUNI KLINGA ■ Recreational residences (1.9 million people staying at recreation- al homes), boating (700,000 boats), recreational fi shing (1.2 million fi shermen and women), nature enthusiasts and tourists ensure that our islands and waters and their development are issues that touch the entire nation.
    [Show full text]
  • Therese Leinonen INDELNING AV FINLANDSSVENSKA DIALEKTER
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by National Library of Finland DSpace Services Therese Leinonen INDELNING AV FINLANDSSVENSKA DIALEKTER MED SÄRSKILD HÄNSYN TILL ÅBOLAND Inledning Vid beskrivning av de svenska dialekterna i Finland har forskare i allmänhet använt en indelning som överensstämmer med de historiska landskapen. Man har alltså talat om dialekterna i Österbotten (och Satakunta), Åland, Åboland och Nyland. Åboland är visserligen inget landskap i egentlig me- ning utan är en beteckning som använts om de svenskspråkiga skärgårdsom- rådena i landskapet Egentliga Finland. Enligt UVF uppfattas Åboland dock ”som ett särskilt (inofficiellt) landskap”. Hultman (1894) skissade en indelning av landskapen i tio mindre områ- den. Denna indelning har i stort sett även använts av bl.a. Ahlbäck (1940:229–231) och i Ordbok över Finlands svenska folkmål (FO) samt av Harling-Kranck (1998). De tio mindre områdena är norra, mellersta och södra Österbotten, västra och östra Åland, västra och östra Åboland samt västra, mellersta och östra Nyland. Dialektgränserna har formats av medel- tida förvaltningsgränser (Harling-Kranck 1981:74). Som lägsta indel- ningsnivå har man i allmänhet använt de gamla sockengränserna, men i vissa fall skär dialektgränser också genom enskilda socknar. Utöver indelningen i tio mindre områden delade Hultman (1894:168) även in dialekterna i två större områden. Den nordfinländska gruppen om- fattar enligt Hultman Österbotten och Åland samt västra delarna av Åboland (t.o.m. Houtskär). Den sydfinländska omfattar östra Åboland (fr.o.m. Korpo) och Nyland. Att Hultman inte uppfattade gränsen mellan de två grupperna som en abrupt dialektgräns framgår av att han karakteriserade framför allt Houtskärsmålet men delvis även dialekterna i Korpo, Nagu och vissa sock- nar i Åland som övergångsmål.
    [Show full text]
  • Unique Coastal Villages – Explore the Southwest Coast and Archipelago of Finland
    Destinations 1. Teijo 2 2. Mathildedal 2 3. Dalsbruk 3 4. Högsåra 3 5. Hitis–Rosala 4 6. Iniö 5 7. Aspö 5 8. Utö 6 Mathildedal. Photo: Jasmin Yuchun Kimitoön, Pargas, Salo, Teijo National Park and Archipelago National Park Unique coastal villages – Explore the Southwest Coast and Archipelago of Finland The themed route Unique coastal villages can be traced back into the history of the regions. presents eight villages along the southwest The authentic atmosphere of annual events, such as coast on which you can set your wandering Christmas markets, should not be missed. sights all year round. In these unique villages, you’ll be immersed in history, living On a village visit, you can also enjoy the splendid village culture and spectacular coastal and natural beauty of the Teijo and Archipelago National archipelago nature of the Teijo and Archipelago Parks. The two national parks are within walking or national parks the whole year round. biking distance or a short ferry ride from the villages. While these villages make for a pleasant day trip, Teijo and Mathildedal, which are part of the City of destinations on the outermost islands require more Salo, and Dalsbruk on Kimito island, can be easily time for your visit. A majority of the villages offer reached on public transportation. If you are coming accommodations all year round, and the easygoing by bike or car, you can take ferries to Högsåra and the rhythm of village life beyond the summer season, villages of Hitis and Rosala, which are part of Kimito. during the cooler parts of the year, is certainly worth Or, you can take several days to do an island-hopping experiencing.
    [Show full text]
  • The Burial Cairns and the Landscape in the Archipelago of Åboland, Sw Finland, in the Bronze Age and the Iron Age
    THE BURIAL CAIRNS AND THE TAPANI LANDSCAPE IN THE TUOVINEN ARCHIPELAGO OF ÅBOLAND, Department of Art Studies and Anthropology, SW FINLAND, IN THE BRONZE University of Oulu AGE AND THE IRON AGE OULU 2002 TAPANI TUOVINEN THE BURIAL CAIRNS AND THE LANDSCAPE IN THE ARCHIPELAGO OF ÅBOLAND, SW FINLAND, IN THE BRONZE AGE AND THE IRON AGE Academic Dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Humanities, University of Oulu, for public discussion in Auditorium GO 101, Linnanmaa, on September 24th, 2002, at 12 noon. OULUN YLIOPISTO, OULU 2002 Copyright © 2002 University of Oulu, 2002 Supervised by Professor Milton Nuñez Reviewed by Professor Andre Costopoulos Professor Lars Forsberg ISBN 951-42-6802-4 (URL: http://herkules.oulu.fi/isbn9514268024/) ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT Acta Univ. Oul. B 46, 2002 ISBN 951-42-6801-6 ISSN 0355-3205 (URL: http://herkules.oulu.fi/issn03553205/) OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2002 Tuovinen, Tapani, The Burial Cairns and the Landscape in the Archipelago of Åboland, SW Finland, in the Bronze Age and the Iron Age Department of Art Studies and Anthropology, University of Oulu, P.O.Box 1000, FIN-90014 University of Oulu, Finland Oulu, Finland 2002 Abstract Mortuary rituals express and cope with disorder brought about by a member's death in the community. The autonomous connection of the deceased with the community is disrupted through mortuary rituals. In many cultures the subsequent contacts with the realm of the dead are maintained in formalized practices, sometimes including or referring to objects or patterns that can be traced in the archaeological record.
    [Show full text]
  • NOTES and NEWS Georg Haggren, Teemu Mokkonen, Marianna
    NOTES AND NEWS Fennoscandia archaeologica XV (1998) Georg Haggren, Teemu Mokkonen, Marianna Niukkanen, Karim Peltonen and Raija YlOnen HELGA AND NASE, TWO CROWN ESTATES IN PERNIO Abstract In 1992 students of archaeology and art history at the University of Helsinki established a multidisciplinary study circle for gaining deeper information about historical archaeology, which has been neglected in Finland until the late 1980s. In 1993 the study circle established the Medieval Manors Research Project, M.M.R.P. (Fi. Suomen keskiaikainen kartanolaitos, SUKKA-projekti) with special interest in medieval and early modem manors in Fin­ land. After preliminary investigations, two manor sites, Helga and Nase in Pernio (Sw. Bjarna) in southwest Fin­ land were chosen as examples of medieval manors and as subjects for further investigation. In the years 1993-1995 fieldwork was carried out at these sites, and in 1997 the results were published and exhibitions were held in Pernio, Turku and Helsinki. Both sites are characterized by well-preserved remains of wooden buildings and a rich and varied material; both manors were centres of crown estates, or demesnes (Fi. kuninkaankartano, Sw. kungsgard). Helga was in use during the 14th and 15th centuries, Nase between 1556-1642. The results are a contribution to available knowl­ edge on the manorial system in Finland, and especially of royal manors and their material culture. Generally speaking, the results open perspectives on the opportunities of historical archaeology in Finland. Keywords: Finland, PerniO, royal manors, crown estates, rural sites, Middle Ages, Renaissance, material culture. Marianna Niukkanen, Punavuorenkatu 22 C 39, FIN-OOI50 Helsinki, Finland. Georg Haggren, Nurmilinnuntie 3 A 8, FIN-02620 Espoo, Finland.
    [Show full text]
  • Kimitoöarna Kemiönsaaret the Kimito Islands
    PORTEN TILL SAARISTOMEREN GATEWAY TO MONDO 2016 SKÄRGÅRDSHAVET PORTTI THE ARCHIPELAGO SEA Välkommen till natursköna Kimito- Tervetuloa luonnonkauniille Kemi- Welcome to the beautiful Kimito Is- öarna! Omringat av havet och med en önsaarille! Tämä meren ympäröimä lands! With its closeness to the sea MONDO 2016 Kimitoöarna historisk kulturmiljö är området värt historiallinen kulttuuriympäristö on and historical culture surroundings ett besök under alla årstider. vierailun arvoinen vuoden ympäri! this area is worth a visit all year round. ÅRETSÅRETS INHEMSKA INHEMSKA BESÖKSMÅL BESÖKSMÅL VUODENVUODEN KOTIMAAN KOTIMAAN MATKAKOHDE MATKAKOHDE Kimitoöns kommun består av ungefär Kemiönsaaren kunta koostuu noin The Kimitoön municipality consists of DOMESTICDOMESTIC DESTINATION DESTINATION OF OF THE THE YEAR YEARKemiönsaaret 3 000 öar och skär, varav omkring 30 3 000 saaresta ja luodosta, joista noin around 3 000 islands and islets, of which är bebodda året om. Kommunen har 30 on asuttuja ympäri vuoden. Kun- 30 are inhabited all year round. Over 70 7 000 invånare varav cirka 70 procent nan 7 000 asukkaasta noin 70 pro- percent of the 7 000 inhabitants speak är svenskspråkiga. senttia on ruotsinkielisiä. Swedish as their native language. The Kimito Islands TURISTKARTA • MATKAILUKARTTA • TRAVEL MAP ÖRÖ FORTÖ ÖRÖN LINNAKESAARI ÖRÖ FORTRESS ISLAND Örö öppnade för allmänheten år Örö avautui yleisölle vuonna 2015 The Örö Fortress Island was opened 2015 efter hundra år som fortö, och oltuaan sotilasalue sadan vuoden ajan. in 2015 after being a military
    [Show full text]
  • National Action Plan for Island Policy 2012–2015
    National Action Plan for Island Policy 2012–2015 Islands, Sea, Lakes, Rivers and Littoral as Regional Development Assets Publications of the Ministry of Employment and the Economy Regional development 37/2012 National Action Plan for Island Policy 2012–2015 Islands, Sea, Lakes, Rivers and Littoral as Regional Development Assets The Ministry of Employment and the Economy Regional Development 37/2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 37/2012 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 37/2012 MEE Publications Regional development 37/2012 Tekijät | Författare | Authors Julkaisuaika | Publiceringstid | Date November 2012 The Island Committee Toimeksiantaja(t) | Uppdragsgivare | Commissioned by Mikaela Nylander, Chairman, Member of Parliament Työ- ja elinkeinoministeriö Jorma Leppänen, Secretary General, Ministerial Adviser Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä | Organets tillsättningsdatum | Date of appointment Julkaisun nimi | Titel | Title National action plan for island policy 2012–2015 Tiivistelmä | Referat | Abstract On 26 June 2012, the Ministry of Employment and the Economy approved the action plan for island policy for 2012–2015. Prior to this, the Ministerial Working Group on Administration and Regional Development had favoured the approval of the policy on 20 June 2012. The creation of the action plan is based on the Government decision, of 15 December 2011, on nationwide regional development objectives for 2011–2015, which the action plan complements and further elaborates. The action plan aims to utilise the characteristics of the islands, the sea and watercourses in particular, in the following priority areas: Municipal and regional policy, Businesses and employment, Permanent and recreational dwelling, Transport and data communication connections, and Environment, nature and culture.
    [Show full text]
  • Mikael Grannas & Kaj Söderman
    Mikael Grannas & Kaj Söderman Archipelago Networks LTD - - Region Åboland r.f. Turku Helsinki Stockholm Åboland / Turku archipelago Facts and figures y 8 municipalities y 24.000 inhabitants y 15.000 islands and skerries y 10.000 km shoreline y 10.000 summer cottages y 40 ferries y Bilingual, swedish majority y 100% wireless broadband coverage y www.finlandarchipelago.org The association Region Åboland •Regional development center •Members: 8 municipalities in the region •Supports the municipalities •Lobbies in issues of regional importance 10/14/2008 Kaj Söderman, Archipelago Networks LTD 4 Archipelago Networks LTD y Fully owned by Region Åboland and the municipalities y Builds and maintains the core network y Network operator y Develops and tests new services 10/14/2008 Kaj Söderman, Archipelago Networks LTD 5 Archipelago Networks LTD y WiMAX, xDSL, WLAN, FTH, @450 y First commercial WiMAX-operator in Finland y VoIP and IpTV services y MobiRoad (wireless broadband available on ferryqueues and passes) y Member of ENoLL in C@R-project. y MDS – MobileDirectSales y eDT – eDemocracyToolbox y The company provides broadband network access in rural areas to local inhabitants, tourists and local businesses where there is no existing commercial provider 10/14/2008 Kaj Söderman, Archipelago Networks LTD 6 Iniö Pargas Houtskär Nagu Korpo Kimito Björkboda V-fjärd Dalsbruk 10/14/2008 Kaj Söderman, Archipelago Networks LTD 7 Iniö Pargas Houtskär Nagu Korpo Kimito V-fjärd Bruket 10/14/2008 Kaj Söderman, Archipelago Networks LTD 8 Video telephone for alone living elderly people in Turku Archipelago Innovative actions programme funded by European Regional Development Fund ERDF Implemented in the regions of South Karelia, East Uusimaa,Kanta Häme, Kymeenlaakso, Päijät Häme, Uusimaa and Southwest Finland ArchipelagoELLI y This project aimed to give senior citizens in rural areas, possibility to live at home as long as possible with interactive contact-tool.
    [Show full text]
  • Destination & Archipelago
    DESTINATION TRAVEL TRADE TRAVEL T U R K& ARCHIPELAGO U 2 0 2 0 FINLAND I have chosen Turku after living in Stockholm, London and New York. Doesn’t that say something about this city? - Michael Monroe, rock legend WELCOME TO THE PLACE WHERE FINLAND WAS BORN WHAT 1229 1280- 1300 1517 1640 1809* 1827 2011 2029 HAPPENED? Bishop’s seat Construction Inauguration Finnish reforma- The first univer- Turku was the The Great Rebuilt Turku the Turku celebrates moved to of Turku Castle of Turku tion begun sity of Finland capital city of the Fire of Turku European Capital its 800th Turku begun Cathedral in Turku started in Turku Grand Duchy destroyed it all of Culture anniversary EASY TO GET TO Arctic Circle LET’S FLY! JUMP ABOARD! TO TURKU FROM: FROM TURKU TO: STOCKHOLM STOCKHOLM SAS, www.flysas.com Tallink Silja, www.tallinksilja.com Viking Line, www.vikingline.fi HELSINKI Finnair, www.finnair.com FROM NAANTALI TO MARIEHAMN KAPELLSKÄR Naantali Finnair, www.finnair.com Finnlines, www.finnlines.com TURKU Helsinki AirLeap, www.airleap.se Oslo Kapellskär KRAKOW,GDANSK, KAUNAS, Marie- St. Petersburg SKOPJE, WARSAW & KUTAISI Check the updated connections hamn WizzAir, www.wizzair.com from the websites. Stockholm Tallinn Warsaw starting from 3.6.2020 All rights to changes reserved. Kutaisi starting during 2020 RIGA Riga Air Baltic, www.airbaltic.com Copenhagen Kaunas Turku–Helsinki 166 km. Vilnius Bus connection from the Helsinki–Vantaa International Gdansk Airport operates on an hourly basis. Warsaw Kutaisi London Skopje Krakow FOLLOW THE FLOW Photo:Vesa Aaltonen Photo:Vesa THE RIVER AURA IS THE HEART AND FOLLOW SOUL OF TURKU, ALSO KNOWN AS THE LOCALS’ LIVING ROOM.
    [Show full text]