DOCSLIB.ORG

Vuoden 1950 Väestölaskennan Otosaineiston Käsikirja Käsikirjoja 38

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vuoden 1950 Väestölaskennan Otosaineiston Käsikirja Käsikirjoja 38 Käsikirjoja 38 Vuoden 1950 väestölaskennan otosaineiston käsikirja Käsikirjoja 38 Vuoden 1950 väestölaskennan otosaineiston käsikirja Helsinki 2013 Tiedustelut: Jari Nieminen 09 17 341 Taitto: Marita Potila © 2013 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. ISSN 1797–5646 = Käsikirjoja ISBN 978–952–244–454–7 (pdf) Alkusanat Vuonna 1950 suoritettiin Suomessa ensimmäi- tietojen avulla otokseen kuuluville henkilöille ha- nen yleinen välitön väestölaskenta, jonka tuloksia kea henkilötunnus. Tämän jälkeen vuoden 1950 julkaistiin yhteensä yhdeksänä niteenä vuosina väestölaskennan otosaineiston tietoja on voitu 1955–1957. Alun perin laskennan tiedot oli lävis- yhdistää muihin henkilötunnuksellisiin aineistoi- tetty reikäkorteille. Kun kortit 1970-luvun alus- hin, mikä on mahdollistanut kansainvälisestikin sa tuhottiin, tallennettiin kuitenkin kortinkuvat ainutlaatuisia tutkimusaineistoja, joihin voidaan magneettinauhalle. Näin vuoden 1950 laskennas- sisällyttää tietoja vuodesta 1950 alkaen aina ny- ta on myös myöhemmin voitu tehdä taulukoita kypäiviin saakka. ja tulosteita. Tämä käsikirja opastaa tiedon käyttäjiä vuo- Aineiston käytön edistämiseksi Tilastokeskuk- den 1950 otosaineiston tietosisältöön, käsitteisiin sessa tallennettiin vuonna 1997 uudestaan vuo- ja luokituksiin. Myös varsinaisesta vuoden 1950 den 1950 väestölaskennasta joka kymmenes ruo- väestölaskennasta kerrotaan jonkin verran. kakuntalomake. Koska alkuperäisillä lomakkeilla Alkuperäisen käsikirjan, joka nyt julkaistaan oli kysytty henkilöiden täydelliset nimi- ja synty- sähköisenä versiona, on toimittanut Christian mäaikatiedot, voitiin näiden ja joidenkin muiden Starck. Helsingissä, Tilastokeskuksessa lokakuussa 2013 Riitta Harala Tilastojohtaja Tilastokeskus 3 Sisällysluettelo Alkusanat . 3 Vuoden 1950 väestölaskenta . 5 Otosaineisto . 7 Otoksen poiminta . 7 Otosaineiston tallennus . 7 Henkilötunnusten haku. 7 Otosaineiston luotettavuus . 10 Väestölaskentojen pitkittäistiedostot . 12 Käsitteet ja määritelmät . 13 Vuoden 1950 laskennan julkaisuja ja oppaita . 37 Liitteet . 38 1. Väestö syntymäkotikunnan mukaan 31.12.1950 . 38 2. Ammatissa toimiva väestö ammatin mukaan vuonna 1950 . 43 3. Väestö toimialan mukaan vuonna 1950 . 53 4. Väestö sivuammatin toimialan mukaan vuonna 1950 . 57 5. Väestö toimialan mukaan vuonna 1939 . 58 6. Väestö tutkinnon mukaan vuonna 1950 . 59 7. Otosaineiston tiedostokuvaus . 65 8. Vuoden 1950 väestölaskennan ruokakunta- ja asuntolomake . 68 4 Tilastokeskus Vuoden 1950 väestölaskenta Väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa hestä. Maatalouslomake täytettiin alle 2 ha peltoa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asun- käsittäviltä viljelmiltä, asuntotiloilta ja tonteilta. to- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Väestölaskennassa käytetyt lomakkeet olivat Ensimmäinen tämän lain nojalla tehty laskenta joko suomen- tai ruotsinkielisiä. Jokaiselle ilmoi- suoritettiin vuonna 1950. tusvelvolliselle annettiin joko suomen- tai ruot- Aikaisemmin käytetty menetelmä väestön sinkielinen lomake hänen oman toivomuksensa lukumäärän ja rakenteen selvittämiseksi oli vä- mukaisesti. estörekisterien, lähinnä evankelis-luterilaisen ja Ruokakuntalomakkeessa oli yhteensä kahdeksan kreikkalaiskatolisen kirkon kirkonkirjojen ja sivii- sivua. Ensimmäisellä sivulla oli joitakin yleisiä oh- lirekisterin inventointi. Sitä täydennettiin osittain jeita ja tunnistetietoja. Sivuilla 2–7 oli joukko kysy- laskennoilla, joita toimeenpantiin suurimmissa myksiä, jotka liittyivät ruokakunnan jäsenten taus- kaupungeissa. Inventoinnin tulokset julkaistiin ns. tatietoihin ja silloiseen taloudelliseen toimintaan. kymmenvuotistilastojen muodossa. Koska mai- Jokaiselle henkilölle oli varattu oma rivi. Lomak- nittujen tilastojen aineisto oli ollut pakko kerätä keella oli tilaa yhteensä kahdeksalle henkilölle. Mi- valmiiden taulukoiden muodossa, olivat mahdol- käli ruokakuntaan kuului enemmän kuin kahdeksan lisuudet erilaisten taulukoiden ja yhdistelmien te- henkilöä, tietojen antamista jatkettiin toisella ruoka- kemiseen kuitenkin melko rajalliset. kuntalomakkeella, jolle annettiin sama tunnus. Lo- Väestölaskennan tarkoitus oli selvittää maassa makkeen viimeisellä sivulla huoneiston haltijan tuli asuvan väestön määrä ja rakenne. Jokainen hen- antaa tietoja asuinhuoneistosta (katso liite 8). kilö pyrittiin laskemaan vakinaisen asuinpaikka- Mikäli samassa asunnossa asui monta ruoka- kuntansa väestöön. Väestölaskennan yhteydessä kuntaa, huoneistotiedot merkittiin vain yhdelle suoritettiin myös väestörekisterien tarkistus. lomakkeelle. Ruokakuntalomakkeen tunnistekoo- Laskennassa kerättiin erikseen tietoja kaikista di oli rakenteeltaan sellainen, että tunnuksen al- henkilöistä, ruokakunnista, asunnoista ja raken- kuosa yksilöi asunnon. nuksista. Kukin kaupunki, kauppala ja maalais- Ennakkotiedot väkiluvusta ja väestön kielisuh- kunta muodosti oman laskenta-alueen. Laskennan teista laadittiin kussakin kunnassa erikseen. Nämä paikallista suunnittelua johti kunnanhallituksen tiedot valmistuivat melko pian laskentapäivän jäl- nimeämä toimikunta. keen. Laskennan suorittamista varten kukin alue Varsinainen kooditus- ja tallennustyö tehtiin jaettiin laskentapiireihin ja nämä edelleen lohkoi- kuitenkin keskitetysti Helsingissä. Tilastollisen hin, joihin asetettiin tarpeellinen määrä laskijoita. Päätoimiston lehdistölle laadittu kirjoitus antaa Kaupungeissa ja kauppaloissa noudatettiin yleen- elävän kuvan aineiston käsittelystä: sä voimassa olevaa kaupunginosa- ja kauppalanos- Ennen kuin aineistosta voidaan valmistaa rei- ajakoa. Maalaiskunnissa pyrittiin laskentapiirit käkortti, on aineisto valmistettava lävistyskuntoon. muodostamaan kansakoulupiirejä vastaaviksi. Tämä merkitsee sitä, että sanoin esitetyt asiat muun- Varsinainen väestölaskenta tapahtui siten, että netaan numeroiksi. Numero merkitsee eräänlaista laskijat jakoivat lomakkeet noin kolme päivää luokittelua ja jokainen tieto, joka tulee tilastonteossa ennen laskentahetkeä kunkin ruokakunnan pää- otettavaksi mukaan ”käännetään” joko yhdeksi tai miehen täytettäväksi ja keräsivät ne sitten lasken- useammaksi numeroksi sovitun menettelytavan mu- ta-ajankohdan jälkeen. Maaseudulla lomakkeet kaan. Tämä ”merkintätyöksi” nimitetty työvaihe al- täytettiin yleensä laskijan läsnäollessa ja hänen koi jo viime maaliskuussa ja sitä riittää vielä lähes opastuksellaan. Kunkin laskijan osalle tuli noin vuodeksi eteenpäin. Ensiksi otettiin merkittäväksi 400–500 henkilöä. kiinteistö- sekä rakennustiedot ja tämä työvaihe on Lomakkeita oli yhteensä viisi: kiinteistöloma- juuri päättynyt. Viime kesänä tehtiin merkintätyötä ke, ruokakuntalomake, henkilölomake, työvoi- jo kahtena vaiheena ja nyt syksyllä kolmena työ- malomake ja maatalouslomake. Kiinteistölomake vaiheena. Yhden henkilön työksi ei nimittäin voida täytettiin jokaisesta kiinteistöstä ja ruokakunta- kaikkia merkintätehtäviä kerätä, koska merkitsijäl- lomake jokaisesta ruokakunnasta ja asunnosta. lä olisi liian monta eri näkökohtaa tarkastettavana Henkilölomake vastasi ruokakuntalomakkeen al- ja muistettavana työn aikana. Siksi on yksi työryh- kuosaa. Sitä käytettiin lähinnä laitoshoidossa ole- mä opastettu muuttamaan henkilötiedot syntymä- vien laskennassa. Työvoimalomake täytettiin vain paikka- ja kielitaito- yms. merkintöjä myöten, toinen maalaiskunnissa jokaisesta jonkin kuukauden 1 ryhmä suorittaa ammattitilaston vaatimat merkin- tai 15 päivänä syntyneestä 15–64-vuotiaasta mie- nät ja kolmas ryhmä muuntaa numeroiksi asuntoa Tilastokeskus 5 ja ruokakunnan kokoonpanoa koskevat tiedot. Täl- korttien lajittelu että niiden sisältämien tietojen las- lä tavalla syntyvät lomakkeiden kullekin riville pu- keminen. Siten voidaan laskea esimerkiksi väestön nakynällä merkityt numeroryhmät, jotka osoittavat siviilisäädyn mukaisesti naimattomien, naimisis- lyhyesti vastauksen laadun. sa olevien, leskien ja eron saaneiden miesten sekä Kustakin henkilöstä, asunnosta ja rakennuk- naisten luvut ja samanaikaisesti kone suorittaa sesta tehtiin oma reikäkortti: korttien lajittelun sivuammatin pääjaon mukaan. Astumme saliin, josta kuuluu nopeatahtista Edelliset tiedot se lisäksi kirjoittaa, sillä koneessa on rätinää. Täällä valmistaa yli 30 neitosta tilasto- 60 laskulaitetta, joista jokaisella voidaan ilmaista kortteja. -- Kukin neitonen hoitaa yhtä sähköllä nelinumeroinen luku. --- Tämän koneen työskentely toimivaa lävistyskonetta, joka lyö nuo tärkeät perustuu 144 radioputken toimintaan. --- reiät kortin määrättyihin kohtiin. Työ on jossain Vuoden 1950 laskentajulkaisussa osassa VIII on määrin konekirjoituksen kaltaista, vaikka näp- lueteltu kaikki ne laskentataulukot, joita Tilastolli- päimiä on paljon vähemmän. Kone huolehtii itse nen Päätoimisto aikoinaan tuotti. Osa taulukoista kortin syöttämisestä ja valmistuneen siirtämisestä on julkaistu, osa on julkaisemattomia taulukoita, omaan lokeroonsa, sen jälkeen kun se on saanut joita säilytetään Tilastokeskuksen kirjaston arkis- tarkoitetut lävet. Tämän johdosta onkin työsken- tossa. Tässä oppaassa on kunkin käsitteen kohdalla telynopeus melko korkea: monet neitoset lävistä- yleensä mainittu taulukko, jossa kyseinen tieto on vät kolmekinsataa korttia tunnissa! --- julkaistu mahdollisimman tarkalla tasolla. Osa lävistyskoneista näyttää olevan hieman Vuoden 1950 laskentajulkaisujen luvut poik- erilaisia. Ne ovatkin niin sanottuja tarkistuskonei- keavat hieman niistä luvuista, joita saadaan las- ta. Valmiit kortit tarkistetaan niissä, jotta saatai- kennan kortinkuvatiedostosta. Maan väkiluku on siin varmuus, että
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • SVT XXIX C : L
    SVT XXIX C : l 041 kieli fînswefre 100 tekijä 245 nimeke Kieltolakiäänestys vuonna 1931 246 rinnakkaisn. swe Förbudsomröstningen år 1931 246 rinnakkaisn. fre Votation populaire sur la prohibition en 1931 260 julk. Helsinki : Tilastollinen päätoimisto, 1932 440 sarja Suomen virallinen tilasto : 29 : l 598 huom. svt 740 muu nimeket. Vaalitilasto = Valstatistik 650 svt aihealue Vaalit - Val - Elections 650 asiasanat 650 tietov. 1931 651 alue Suomi - Finland SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO C l KIELTOLAKIÄÄNESTYS VUONNA 1931 XXIX VALSTATISTIK C l FÖRBUDSOMRÖSTNINGEN ÅR 1931 COTATION POPULAIRE SUR LA PROHIBITION EN 1931 HELSINKI 1932 HELSINGFORS SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXIX VAALITILASTO C l KIELTOLAKIAÄNESTYS VUONNA 1931 XXIX VALSTATISTIK C l HELSINKI 1932 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO - STATSRÅDETS TRYCKERI Alkusanat. Förord. Täten saatetaan julkisuuteen joulukuun Härmed bringas till offentligheten sta- 29 ja 30 p:nä v. 1931 toimitetusta kielto- tistiken över förbudsomröstningen den 29 lakiäänestyksestä tehty tilasto. Julkaisun och 30 december 1931. Utarbetandet av laatimisesta on lähinnä huolehtinut allekir- publikationen har närmast handhafts av joittanut Järvinen. undertecknad Järvinen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, Helsingfors, å Statistiska centralbyrån, toukokuussa 1932. i maj 1932. Martti Kovero. G. Modeen. M. Järvinen. SISÄLLYS. INNEHÅLL. Teksti. Text. Siv. Sid. Johdanto 5 Inledning 5 1. Äänioikeutetut 5 1. Eöstberättigade 5 2. Osanotto äänestykseen 6 2. Deltagandet i omröstningen 6 3. Äänestyksen tulos 9 3. Eesultatet av omröstningen 9 Tauluja. Tabeller. Kieltolakiäänestys joulukuun 29 ja 30 p:nä Förbudsomröstningen den 29 och 30 december 1931, kunnittain 1931, kommunvis TABLE DES MATIÈRES. Texte. Tableaux. Page Page Introduction 5 Votation populaire sur la prohibition au 29 et Électeurs inscrits 5 30 décembre 1931, par communes 1 Votants 6 Bésultats de la votation 9 Johdanto.
    [Show full text]
  • SAUVON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen Ja Arto Pullinen
    MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2021 02 SAUVON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen 104312 202103 202106 LITTOINEN PAIMIO KEVOLA 104311 202102 202105 KUUSISTO SAUVO PÖYLÄ 104310 202101 202104 PARGAS KARUNA ANGELNIEMI Espoo 2008 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä . Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena. Maapeitteen paksuus voi olla jopa 100 m, mutta keskipaksuus on vain 8,5 m. Maaperä on syntynyt maapallon kehityshistorian nuorimman kauden, kvartäärikauden aikana. Se alkoi 2 - 3 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan asti. Kvartäärikaudella oli useita jääkausia, joiden aikana mannerjäätiköt peittivät laajoja alueita Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jää- kausien välisinä nk. interglasiaaliaikoina ilmasto oli nykyisen kaltainen tai jopa jonkin verran nykyistä lämpimämpi. Viimeisin jääkausi, jota kutsutaan Veiksel-jääkaudeksi, alkoi 120 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Sen alkupuolella oli kaksi leudomman ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihet- ta, joiden aikana mannerjäätiköt pienenivät. Pohjois-Euroopasta ne hävisivät lähes kokonaan. Suomen maaperä on pääosin syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen. Paikoin tavataan viimeis- tä jääkautta vanhempia jääkautisia sekä interglasiaalisia ja -stadiaalisia kerrostumia. Niitä tutkimalla on saatu kuva maamme kvartäärikautisesta kehityksestä. Mannerjäätikön toiminnan tuloksena,
    [Show full text]
  • Talkoot! - Perinteen Tallentaminen, Talkoohengen Etsiminen Ja Hyvien Talkoiden Reseptin Laatiminen
    RAPORTTI TALKOOT! - PERINTEEN TALLENTAMINEN, TALKOOHENGEN ETSIMINEN JA HYVIEN TALKOIDEN RESEPTIN LAATIMINEN. 8.6.2020-7.10-2020 SATAKUNNAN MUSEO Osa Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita Emilia Merisalo 30.9.2020 Sisällysluettelo 1. Johdanto ............................................................................................................................................................................... 1 1.1. Projektin taustaa .......................................................................................................................................................... 1 1.2 Talkoot ................................................................................................................................................................................ 3 1.3 Talkooperinteen harjoittaminen ........................................................................................................................................... 5 1.4 Talkooperinteen taustaa ja historiaa ..................................................................................................................................... 7 1.5 Perinteen eteenpäin välittäminen......................................................................................................................................... 8 2. Kyselyn tulokset .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • Työllisyyskatsaus Heinäkuu 2021
    ETELÄ­SAVO Työllisyyskatsaus Elokuu 2021 ETELÄ­SAVO Elokuu 2021 Etelä­Savossa elokuun lopussa 5 500 työtöntä Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Etelä­Savossa oli elokuun lopussa 5 493 työtöntä työnhakijaa, mikä on 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaan työttömien määrä aleni 547:llä ja lomautettujen määrä 453:lla. Pieksämäki 8,2 Lomautettuja oli 247 eli kolmasosa vuodentakaisesta. Enonkoski 9,1 Rantasalmi Kangasniemi 8,1 9,7 Savonlinna Työttömiä oli elokuun lopussa reilut 700 heinäkuuta vähemmän. 11,5 Työttömänä oli 9,7 % työvoimasta. Juva 6,7 Sulkava Mikkeli 11,7 Hirvensalmi 9,5 11,5 Alle 25­vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 629, eli 220 Puumala henkilöä ja 26 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pertunmaa 8,3 9,4 Mäntyharju 9,0 Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli elokuun 5,0 ­ 9,9 (9) 10,0 ­ 14,9 (3) lopussa 1 958. Määrä on noussut vuodessa noin 300:lla eli 16 %. Koko maassa oli elokuun lopussa työttömänä 281 000 eli 48 700 henkilöä ja 15 % vähemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja oli elokuun lopussa koko maassa 24 600 henkilöä eli 60 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tiedot ilmenevät työ­ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Trendit: Työttömien määrä oli Etelä­Savossa tasan tuhat vuodentakaista pienempi. Lomautettuja oli elokuun lopussa 247, eli 700 henkilöä ja 65 % vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa lomautettuja oli 24 600 eli 60 % vuodentakaista vähemmän. Alle 25­vuotiaita työttömiä oli Etelä­Savossa elokuun lopussa 629, mikä on 220 henkilöä ja 16 % vähemmän kuin vuosi sitten. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli Etelä­Savossa elokuun lopussa yhteensä 2 901 henkilöä eli 240 enemmän kuin vuosi sitten.
    [Show full text]
  • Vuokrattavana Parhaalta Paikalta! Vuokrattavana
    Salon TERVETULOA Moottorihuolto A-KATSASTUKSEEN! www.a-katsastus.fi Asiakaspalvelu puh. p. 075 323 2222 (02) 727 7100 SALON 30 vuotta kiinteistövälitystä ASUNNOT JA AUTOT.fi Uudella autolla uuteen asuntoon... nro 7/2017 Reijo Jokinen Ari Pyysalo Tuire Säde LKV LKV KiAT 044 7211 214 044 7211 212 044 7211 211 ES. Su. 16.7 klo 17:00-17:30 OKT, SALO, VARTSALA 183/376m² OKT, SOMERO, PITKÄJÄRVI 121/135m² OKT, MARTTILA, LAMMIO 120/136m² OKT, PERNIÖ 160/260m² 6h+k+s+kph+khh+2wc+aula+et Kankaannummentie, 5h+k+s+kph+khh+wc+vh+aula Vainiontie, 5h+k+s+kph+khh+wc+vh+aula Härkätie, 7h+k+khh+kph+s+2wc+2vh 2003 rak tyylikäs talo,160m²autot.rak, maakellari, 2141m² t. 2012 rak. uudenveroinen, 87m² autotallirak., 3000m² t. 2012 rak. moderni ja valoisa, hieno keittiö, oma1597m² t. Paljon remontoitu, 2 takkaa, autotalli, puistoon raj.3051m² t. Kukkulinnantie 8 Mh. 298.000€ Mh. 220.000€ Mh. 214.000€ Mh. 198.000€ OKT, SALO, MUURLA n.120/340m² OKT/HEVOSTILA, HAJALA n.100/134m² OKT, KIIKALA 138/238m² OKT, SALO, KIIKALA 149/173m² Muurlantie, 3h+k+s+kph+wc Korvenpääntie, 4h+k+kph/wc Isohiidentie, 5h+k+aula+kph+lasiveranta Silvantie, 4h+tupak.+khh+s+kph+2wc Erillinen n. 60m² liiketila, Muurlan keskustassa oma 1970m² t. Rak. 1870-luvulla, 13 hevoskarsinaa, pihasauna, 3,09ha t. Piharak. mm. sauna, leivintupa, useita tulisijoja, t.2,808ha Siisti OKT sekä suuri, pääosin lämmin hallirak., n. 5000m² t. Mh. 195.000 Mh. 189.000€ Mh. 179.000€ Mh. 172.000€ OKT, SALO, HALIKKO n.130/160m² OKT/HEVOSTILA, HAJALA n.120/140m² OKT, HALIKKO, HIRVIKALLIO 130/200m² OKT, KISKO n.80m² Vanha Turuntie, 6h+k+s+kph+2wc Piiljopintie, 4h+k+s+kph+wc+vh Mäenrinteenkuja, 5h+k+s+kph+wc Kirkonkyläntie, 3h+k+s+2kph+pkh+wc+lasiveranta 1928 rak.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]