Lounais-Suomi YMPÄRISTÖN TILA 2008

2...... Ympäristön tila Lounais-Suomessa

3...... Päästöt ilmaan rodeo / BA R B RO WIKST ÖM 4...... Kuormitus vesiin

6...... Pintavedet

7...... Yhdyskuntarakenne

8...... Luonnon monimuotoisuus

9...... Kulttuuriympäristö ja maisema

10...... Ympäristövaikutukset j a r i s k i t

11...... Ympäristövastuullisuus ja ekotehokkuus

12...... Kallio- ja maaperä

Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/los Lounais-Suomi YMPÄRISTÖN TILA 2008

Ympäristön tila Lounais-Suomessa

Lounais-Suomen ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa terveellisen ja viihtyisän toimintaympäristön.

Lounais-Suomessa, Varsinais-Suomen ja Sa- takunnan maakunnissa on noin 685 000 asu- kasta ja vilkas elinkeinoelämä. Ympäristön nykytila on verrattain hyvä. Alue tarjoaa ter- veellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympä- ristön. Alueella on arvokas, omaleimainen kulttuuriperintö ja monimuotoinen luonto. Rannikko ja saaristo ovat ainutlaatuisia, ja rodeo / v ikt or ia al ex a ndrov meriympäristö on tärkeä tekijä niin kulttuu- risissa kuin luontoa koskevissa kysymyksis- sä. Alueen intensiivinen maatalous on erityi- sesti vesien tilan kannalta kriittinen tekijä. Ympäristöön ja luontoon kohdistuu pai- neita, jotka ovat aiheuttaneet tai uhkaavat aiheuttaa merkittäviä heikennyksiä. Ponnis- teluista huolimatta sisävesien tilan parantu- minen on pysähtynyt ja rannikkovesien tilan heikkeneminen jatkuu. Pääosa Lounais-Suo- men vesistöjen kuormituksesta tulee haja- kuormituksena (maatalous ja haja-asutus) sekä ilmalaskeumana ja luonnonhuuhtou- mana. Pistelähteiden osuus (teollisuus, yh- dyskuntajätevedet, kalankasvatus) kuormi- tuksesta on vähäisempi. Ilmalaskeuman ja kalankasvatuksen osuus on suurempi meri- tävimmäksi tavoitteeksi nousi pintavesien luonnon monimuotoisuuden väheneminen, alueilla kuin sisävesissä. hyvän tilan saavuttaminen. Ilmastonmuu- maaperän ja pohjavesien pilaantuminen sekä Lounais-Suomen ympäristöstrategiassa tosta pidettiin arvottamiskyselyssä toisena ympäristön kemikalisoituminen. Tavoitteiden on kymmenen tavoitetta. Strategiaa työstettä- merkittävänä ongelmana. Moniin ympäris- saavuttaminen perustuu ympäristövastuulli- essä vuonna 2005 alueen keskeisille toimijoil- töhaasteisiin voidaan vaikuttaa erilaisilla toi- seen ja ekotehokkaaseen toimintatapaan sekä le suunnatun arvottamiskyselyn perusteella milla kuten kulutukseen, liikkumiseen ja yh- ympäristövaikutusten ja riskien tunnistami- suurin ympäristön tilaa koskeva huoli koskee dyskuntien rakentumiseen liittyvillä asioilla. seen. Kaiken lähtökohta on ennaltaehkäisy ja vesistöjen rehevöitymistä. Strategian merkit- Arvottamiskyselyssä uhkana nähtiin myös ympäristökasvatus.

Uusin tieto ympäristön tilasta löytyy verkosta Ympäristöstrategiset tavoitteet Katsaus ympäristön tilaan tarkastelee Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen toimialuetta. Saman aikaisesti tämän katsauksen kanssa on julkaistu 12 muun alueen vastaavat katsaukset sekä valtakunnal- • Ympäristövastuullinen ja ekotehokas toimintatapa sisäistetty linen ympäristön tila -katsaus. • Ympäristövaikutukset ja riskit tunnistettu ja hallittu Katsaukset ovat tiiviitä esityksiä tärkeimmistä ja ajankohtaisim- • Pintavesien hyvä tila saavutettu mista ympäristön tilaan liittyvistä aiheista. Jokaisesta aiheesta on • Pohjavesien ja maaperän hyvä tila turvattu tarjolla verkko-osoite, josta löytyy lisätietoja ja uusimmat päivityk- • Ilmastonmuutosta hillitseviä ja sopeutumista edistäviä set. Lounais-Suomen ympäristön tila 2008 -katsauksen sisältö on toimenpiteitä toteutettu tuotettu Lounais-Suomen ympäristöstrategian 2020 ja ympäristöoh- • Luonnon monimuotoisuus turvattu jelman 2007 – 2012 toteutumisen seurannassa. Tietolähteinä on käy- • Luonnonvarojen kestävä ja hallittu käyttö turvattu tetty ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten ja tutkimuslai- • Luonnonmaiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteet tosten tietojärjestelmiä. turvattu Lounais-Suomen ympäristökeskus julkaisee vuosittain seuranta- • Kestävä alueiden käyttö ja kestävä yhdyskuntarakenne turvattu raportin alueellisen ympäristöstrategian tavoitteiden ja ohjelmassa • Laadukas, hyvinvointia edistävä elinympäristö saavutettu todettujen toimenpiteiden edistymisestä. www.ymparisto.fi/los/julkaisut

2 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los ilma

Päästöt ilmaan

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on suuri haaste. Toimenpiteitä tarvitaan energiantuotannossa ja energian käytössä, liikenteessä sekä yhdyskuntasuunnittelussa. Il- Päästöt ilmaan Lounais-Suomessa 2000–2006. mastonmuutoksen moninaisia vaikutuksia ja riskejä ollaan vasta selvittämässä ja tietoa tar- Lähde: Ympäristöhallinnon HERTTA -tietojärjestelmä vitaan lisää. Ihmistoiminta kuormittaa ilmaa. Ilman laatuun eniten vaikuttavia päästölähteitä ovat tie- 1 000 t/v 15 000 liikenne ja suuret teollisuus- ja energialaitokset. Ilman laatua voidaan suojella mm. käyttä- mällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja panostamalla vähäpäästöisiin tuotantomuotoi- hin. Yhdyskuntasuunnittelun keinoin voidaan vähentää liikennöintitarvetta ja edistää jouk- ko- ja kevyenliikenteen ratkaisuja. 10 000 Varsinais-Suomen merkittävimmät hiilidioksidilähteet ovat kaukolämmön ja sähkön yh- teistuotanto kivihiilivoimalaitoksella, öljynjalostamo ja sementtitehdas. Niiden päästöt ei- vät ole juuri muuttuneet tasaisesta tuotannosta johtuen. Satakunnassa on valtakunnallisesti 5 000 merkittäviä kivihiilivoimalaitoksia ja paljon energiaa käyttävää suurteollisuutta. Tästä syys- tä alueen teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat suhteellisen suuria ja vaihtelevat valtakunnallisen sähkön tarpeen, hintakehityksen ja muun sähköntuotannon, 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 erityisesti vesivoimalla tuotetun sähkön saatavuuden mukaan. Tieliikenteen osuus hiilidiok- sidipäästöistä on Varsinais-Suomessa noin 25 % ja Satakunnassa noin 20 %. Hiilidioksidipäästöt (CO2) Rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet selvästi ja typpipäästöt ovat pysyneet sa- malla tasolla huolimatta tuotannon kasvusta. Tämä johtuu teollisuudessa ja energiantuotan- 1 000 t/v nossa tehdyistä prosessi- ja puhdistusteknisistä parannuksista sekä liikenteen osalta kata- 15 lysaattoreiden yleistymisestä. Herkillä alueilla luonnon sietokyky ylittyy edelleen. Päästöjen väheneminen edellyttää erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon kokonaispäästöjen vä-

hentämistä siirtymällä parempaan tekniikkaan ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin sekä pyrki- 10 mällä liikennemäärien vähentämiseen.

www.ymparisto.fi/los/ilmastonmuutos 5

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Hiukkaspäästöt

rodeo / j uha ut o mi 1 000 t/v 25

20

15

10

5

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Rikkidioksidipäästöt (SO2)

1 000 t/v 40

30

20

10

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Typpidioksidipäästöt (NOx)

Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 3 Lounais-Suomi YMPÄRISTÖN TILA kuormitus 2008 vesiin

Kuormitus vesiin

Lounais-Suomen vesistöjen tila on selvästi heikentynyt viime vuosikymmeninä. Näkyvin ongelma on liiallisesta fosfori- ja typ- pikuormituksesta johtuva rehevöityminen, mikä ilmenee mm. si- nileväkukintoina. Hajakuormitusta aiheuttavat maa- ja metsätalouden eri tuo- tantomuodot, turvetuotanto ja haja-asutus. Haja-asutuksen mer- rodeo / Tero si v ula kittävyys vesistökuormittajana on monin paikoin kasvanut mm. loma-asuntojen käyttömäärän ja varustetason kasvun myötä. Maatalous on erittäin tärkeä elinkeino Lounais-Suomessa. Maatalouden osuus alueen vesistökuormituksesta on huomatta- va; fosforin osalta 56% ja typen osalta 36%. Peltoviljelyn vesien- suojelun tarve on erityisen suuri Saaristomereen ja Selkämereen laskevien jokien sekä Säkylän Pyhäjärven alueella. Turvetuotan- to on voimakkainta Satakunnassa. Siten myös sen osuus vesistö- kuormituksessa on siellä muuta aluetta suurempi. Luonnonhuuhtoumalla on myös osuutensa kuormituksessa. Huuhtoutuma lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sateiden seurauksena. Luonnonhuuhtouman osuus fosforikuor- mituksesta on 12% ja typpikuormituksesta 17%. Pistekuormituksen päästöt vesiin ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Yhdyskuntien jäteveden- puhdistamoiden eli asutusjätevesien päästöjen vähentymiseen ovat vaikuttaneet mm. jätevesien käsittelyn tehostuminen, käsit- telyn keskittäminen suurempiin puhdistamoihin ja pesuaineiden fosforipitoisuuden aleneminen. Typpipäästöjen osalta Varsinais- Suomessa on aloitettu Satakuntaa aikaisemmin lupamääräysten

t/v 100

80

60

40

20

0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

teollisuus/industrin yhdyskunnat/samhällen

Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesistöihin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen­ alueella 1991–2007.

t/v 2 500

2 000

1 500

1 000

500

0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

teollisuus/industrin yhdyskunnat/samhällen

Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesistöihin Lounais-Suomen ympäristö­ keskuksen alueella 1990–2007. (Lähde: Ympäristöhallinnon VAHTI -tietojärjestelmä)

4 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los kuormitus vesiin

uusiminen ja typenpoiston tehostaminen, mikä näkyy selvästi kuor- mituksen alenemana Varsinais-Suomen alueella. Kalankasvatuksen kuormitus on viime vuosina vähentynyt reippaasti. Syynä on rehun ja ruokintamenetelmien kehittyminen ja myös tuotantomäärien pie- neneminen. Kalankasvatus on keskittynyt Saaristomerelle. rodeo / Tero si v ula Pääosa teollisuuden ravinnepäästöistä aiheutuu muutaman suu- ren teollisuuslaitoksen päästöistä. Satunnaisten päästöjen osuus voi vuositasolla olla melko suuri. Satakunnassa on monia suurteollisuuslaitoksia, kun taas Varsinais- Suomessa niitä on vain muutama.

Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeet pidättävät hajakuormitusta

Suojavyöhykkeiden määrä on Varsinais-Suomessa ilahduttavas- ti kasvanut vuosi vuodelta. Toteutuneet suojavyöhykkeet kuvaa- vat kunakin vuonna voimassa olleiden erityisympäristötuen suo- javyöhykesopimusten alaista hehtaarimäärää. Suojavyöhykkeitä on perustettu lähinnä yleissuunnitelmissa tarpeelliseksi todetuille alueille. Niitä tarvitaan lisää vähentämään pintavaluntaa ja ravin- nekuormitusta. Satakunnassa on suojavyöhykkeiden määrä on vähentynyt. Pe- rustaminen on vapaaehtoista ja halukkuuteen vaikuttaa yleinen viljelyn kannattavuus. Myös lyhyet vuokrasopimukset ja tukien monimutkainen haku- ja sopimuskäytäntö vähentävät halukkuut- ta näihin vesiensuojelutoimiin. Koko alueella on tarve kohdentaa suojavyöhykkeet eniten kuormitusta aiheuttaville alueille. Myös tilakohtaiselle neuvonnal- le on tarvetta. Tiloilla tarvitaan myös tietoa erilaisten peltoviljelyn toimenpiteiden vaikutuksesta sekä uusien keinojen, kuten moni- vaikutteisten kosteikkojen vaikutuksesta sekä vesiin että luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan.

ha 1 800

1 500

1 200

900

600

300

0 1998 2000 2002 2004 2007 Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Satakunta

Maanviljelysalueiden toteutuneet suojavyöhykkeet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 1998–2007. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ja Satakunnan TE –keskukset

www.ymparisto.fi/los/pintavedet www.ymparisto.fi/teho

Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 5 Lounais-Suomi YMPÄRISTÖN TILA VESIEN 2008 TILA

Pintavedet

Pintavesien tila on keskimäärin kohtalainen. Suurin ongelma on rehevöity- Lounais-Suomen pintavesien ekologinen tila vuosien 2000–2007 seuranta- minen. Vesien tilan parantamiseksi on käynnissä monenlaista toimintaa ja lu- tulosten perusteella. kuisia hankkeita, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Myönteistä kehitystä hidastaa vesialtaiden pohjaan varastoituneet ravinteet. Ilmastonmuutoksen myötä runsastuneet sateet lisäävät valuntaa. Sateisuus vaikuttaa merkittäväs- ti vesien tilaan. Lähivuosina EU:n vesipuitedirektiivin mukainen vesienhoi- don suunnittelu ja toteuttaminen tehostaa vesiensuojelua ja toimenpiteiden kohdentamista. Levien massaesiintymät ovat luonnollinen osa vesien elämää, mutta voi- mistuessaan ja lisääntyessään ne aiheuttavat ongelmia. Leväkukintoja on ylei- simmin rehevöityneissä järvissä, lammissa ja merenlahdissa. Sinileväkukin- nalla tarkoitetaan veden pinnalle kertynyttä levien massaesiintymää. Toistu- KANKAANPÄÄ vat massaesiintymät kertovat rehevöitymisestä. Avomerellä sinilevät voivat Ekologinen tila / Ekologisk status 2008 muodostaa laajoja paksuja lauttoja. Saaristomerellä massaesiintymiä muodos- Erinomainen / Utmärkt tavat sinilevät Nodularia spumigena ja Aphanizomenon sp. pystyvät sitomaan ja Huono / Dålig PORI Hyvä / God käyttämään kasvuunsa veteen liuennutta ilmakehän typpeä. Massaesiinty- BJÖRNEBORG Tyydyttävä / Nöjaktig mistä suosii auringonpaiste, veden lämpeneminen, ja lisäksi meren pintaker- Välttävä / Försvarlig roksiin kumpuaa syvemmältä fosforipitoista vettä, josta sinilevät sitovat no- Tieto puuttuu / Information saknas peasti tarvitsemansa fosforin. Nodularia-levä on aina myrkyllinen. RAUMA RAUMO

Levämäärä (painotettu) Sisävedet

1,0 UUSIKAUPUNKI LOIMAA 1998-2007 * NYSTAD 0,9 2008 0,8 0,7 TURKU 0,6 ÅBO SALO 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 25 50 km

© SYKE, Lounais-Suomen ympäristökeskus 0,0 Rantaviiva-aineisto © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Viikko Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu *) Vuosien 1998-2007 arvot kolmen viikon liukuva keskiarvo www.ymparisto.fi/los/pintavedet

Levämäärä (painotettu) Merialueet % 1,0 100 1998-2007 * 0,9 2008 0,8 80 0,7 0,6 60 0,5 0,4 40 0,3 0,2 20 0,1 0,0 0 Joet / Älvar, km Järvet / Sjöar, ha Rannikkovedet / 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kustvatten, ha Viikko Huono / Välttävä / Tyydyttävä / Hyvä / Erinomainen / Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Dålig Försvarlig Nöjaktig God Utmärkt *) Vuosien 1998-2007 arvot kolmen viikon liukuva keskiarvo

Leväbarometri: Sinilevien runsaus sisävesissä sisävesissä ja merialueilla vuonna 2008 Vesien ekologinen tila pinta-alan/pituuden mukaan 2000–2007. suhteessa vuosien 1998–2007 levämäärien keskiarvoon.

6 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los YHDYS- KUNNAT

Yhdyskuntarakenne

Karvia

Alueiden käytön ratkaisuilla ja yhdyskuntarakenteella on suuri merkitys ilmas- Honkajoki Merikarvia Siikainen Sastmola tonmuutokseen varautumisen kannalta. Vaikutukset myös muuhun ympäristön Siikais KANKAANPÄÄ

tilaan ja ihmisten hyvinvointiin ovat merkittäviä. Työmatkojen pidentyminen Jämijärvi

viittaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Maankäyttöä koskevissa suunnitel- Pomarkku missa on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä tiivistämiseen. Myös kuntien yhdis- Pomark Noormarkku PORI Norrmark Lavia tymisellä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehi- BJÖRNEBORG

tykseen. ULVILA ULVSBY Yleiskaava on tärkein kunnan yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaava maan- Kiikoinen Luvia käytön suunnittelun väline. Se ohjaa eri toimintojen yhteensovittamista ja ottaa Nakkila HARJAVALTA huomioon myös erilaiset suojelutarpeet. Taajamayleiskaavat ohjaavat myös ase- KOKEMÄKI Eurajoki KUMO Euraåminne Kiukainen makaavoitusta, joilla ratkaistaan rakentamisen yksityiskohdat. Yleiskaavoituk- Kiukais RAUMA RAUMO Köyliö sen tulisi kattaa kaikki rannikko- ja taajama-alueet, jotta maankäyttö olisi suunni- HUITTINEN Pyhäranta Eura teltua ja hallittua. Rantaosayleiskaavoitus on edennyt suuressa osassa rannikko- Lappi Vampula ja saaristokuntia. Taajamaosayleiskaavoituksessa on seutukohtaisia eroja. Turun Säkylä LAITILA Alastaro seudulla yleiskaavoitus on edennyt hyvin. LETALA LOIMAA Oripää UUSIKAUPUNKI Yläne NYSTAD Mynämäki Virmo Vehmaa Mellilä Pöytyä Vemo Nousiainen Kustavi Nousis Taivassalo Vahto Koski SOMERO Gustavs Aura Tovsala Lemu Tarvasjoki Marttila Askainen Rusko Masku Lieto St.Mårtens Villnäs Kuusjoki Merimasku RAISIO Lundo RESO Iniö NAANTALI Piikkiö PAIMIO Velkua TURKU Halikko NÅDENDAL PEMAR Pertteli Kiikala ÅBO Pikis KAARINA Rymättylä St.KARINS SALO Rimito Muurla Sauvo Suomusjärvi Houtskari PARAINEN Sagu Houtskär PARGAS Kisko

rodeo / v ikt or ia al ex a ndrov Perniö Kemiö Bjärnå Kimito Korppoo Särkisalo Korpo Nauvo Finby Nagu Västanfjärd

Dragsfjärd yleiskaava generalplan

0 25 50 km

© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08 © Lounais-Suomen ympäristökeskus

Hyväksyttyjen oikeusvaikutteisten yleiskaavojen kattavuus vuon- na 2007. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat, maakuntien liitot

www.ymparisto.fi/los/yhdyskuntarakenne www.ymparisto.fi/los/elinymparisto

Työmatkat pidentyneet

% Työmatkojen pituudet kertovat osaltaan yhdyskuntarakenteen kehittymises- 100 tä. Mat­kojen pituudet ovat kasvaneet tarkastelujaksolla eli yhdyskuntaraken- ne on entisestään hajaantunut. Toisin kuin kestävä kehitys edellyttäisi, ihmi- 80 set asuvat yhä kauempana työpaikastaan ja näin myös liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät. Vuonna 2005 jo puolet Varsinais-Suomen työssäkäyvistä asui yli viiden ki- 60 lometrin päässä työpaikastaan. Vuonna 1980 vastaava osuus oli 27 %. Sata- kunnassa suuntaus on ollut sama, mutta osuudet jonkin verran pienempiä. 40 Voimakkaimmin on vähentynyt lyhyiden alle kahden kilometrin työmatkojen

osuus, noin kahdellakymmenellä prosentilla kahdenkymmenenviiden vuo- 20 den aikana. Vastaavasti yli kahdenkymmenen kilometrin matkat ovat kasva- neet noin kymmenellä prosentilla. 0 Työmatkojen pituus Lounais-Suomessa 1980 – 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: SYKE Elinympäristön seurannan tietojärjestelmä ELYSE yli/över 20 km 5-20 km 2-5 km alle/under 2 km

Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 7 Lounais-Suomi YMPÄRISTÖN TILA lumo 2008

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuutta turvataan mm. luonnonsuojeluohjelmien toteutuksen eli suo- Luonnonsuojeluohjelmien toteutumisaste Varsinais- jelualueiden perustamisen avulla. Monimuotoisuuden köyhtyminen ei ole pysähtynyt. Suo- Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2004 ja 2007. Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus jeluun on tullut viime vuosina monia uusia vapaaehtoisia keinoja (mm. METSO -ohjelma), mutta vanhojen suojeluohjelmien toteuttamisen ollessa kesken, on uusia toimenpiteitä saatu % 2004 2007 hitaasti liikkeelle. 100

Suojelualueiden perustaminen kuvaa erilaisten luonnon monimuotoisuuden kannalta 80 tärkeiden luontotyyppien, lajien ja eliöyhteisöjen suojelutilanteen. Suojelun tarkoituksena on ohjata kyseisten alueiden hoitoa ja käyttöä siten, että pystytään turvaamaan lajien ja luonto- 60 tyyppien säilyminen. Luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ja Natura-alueiden suo- 40 jelu tulee toteuttaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Eniten toteuttamattomia suojelualueita 20 on lintuvesi- ja lehtoalueilla sekä ohjelmien ulkopuolisilla Natura-alueilla. 0 Kansallis- ja Suot / Rannat / Vanhat Natura Lehdot / Lintuvedet / luonnonpuistot Myrar Stränder metsät / (ohjelmien Lundar Fågelvatten / National- och Gamla ulkopuoliset / naturparker skoga utanför programmen)

% 2004 2007 100

80

l een a e ht o maa 60

40

20

0 Kansallis- ja Suot / Rannat / Vanhat Natura Lehdot / Lintuvedet / luonnonpuistot Myrar Stränder metsät / (ohjelmien Lundar Fågelvatten / National- och Gamla ulkopuoliset / naturparker skoga utanför programmen)

Uudet metsiensuojelun keinot

Metsäluonnon monimuotoisuutta turva- taan varsinaisten luonnonsuojelualuei- den ulkopuolella maanomistajien kiin- nostukseen pohjautuen. Vuonna 2007 päättynyt Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) ja sen jälkeinen alkanut METSO II tarjoavat useita vapaaehtoisen suojelun keinoja. Lounais-Suomen alueella valtakun- nallisten suojeluohjelmien toteuttami- nen on kesken, ja vapaaehtoisten suoje- lumuotojen markkinointi on vasta pää- semässä vauhtiin. Vapaaehtoisin keinoin suojellun metsäalan osuus on kasvanut vuoden 2003 noin 200 hehtaarista lähes 1200 hehtaariin vuonna 2007. Luonnonarvokauppa, jossa maan- omistaja ylläpitää ja/tai lisää luonto- arvoja metsässään, sovitaan yleensä 10 vuoden määräajaksi. Näin ollen suoje- lualojen määrä elää koko ajan. Valtaosa luonnosta on suojelualueiden ulkopuo- lella. Monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että luonnon monimuotoi- suus otetaan huomioon kaikessa toimin- nassa, erityisesti maankäytön suunnitte- lussa sekä maa- ja metsätaloudessa.

www.ymparisto.fi/los/lumo

8 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los kulttuuri- ympäristö

Kulttuuriympäristö ja maisema

Kulttuuriympäristön ja maiseman merkitys on noussut aiempaa konaisuutta. Rakennuskantaa ja kulttuurimaisemia on inventoitu, suurempaan arvoon. Perinteistä rakennuskantaa halutaan vaalia mutta merkittävää panostusta tarvitaan myös korjausrakentamiseen niin taajamissa kuin maaseudullakin. Kulttuuriympäristöihin liit- ja alueiden muuhun hoitoon. tyvä luonto, esim. perinnemaisemat, koetaan tärkeäksi osaksi ko-

Rakennuskulttuuriselvitykset Karvia

Honkajoki

Merikarvia Siikainen Sastmola Siikais Riittävä tieto alueen rakennuskulttuurista KANKAANPÄÄ Jämijärvi on välttämätön pohja kaikelle maankäytön

Pomarkku Pomark suunnittelulle sekä rakennetun kulttuuri- a nn - l een s e pp ä Noormarkku PORI Norrmark Lavia ympäristön käytölle esimerkiksi matkailus- BJÖRNEBORG ULVILA ULVSBY sa ja kunnan vetovoimatekijänä. Rakennus- Kiikoinen Luvia kulttuuriselvitykset kertovat työstä kulttuu- Nakkila HARJAVALTA

Eurajoki KOKEMÄKI riympäristöarvojen vaalimiseksi. Selvityksil- Euraåminne Kiukainen KUMO Kiukais RAUMA RAUMO Köyliö lä pyritään saamaan sekä laaja-alainen kuva HUITTINEN Pyhäranta Eura Lappi että yhtenäinen tiedosto paikkakunnan ra- Vampula Säkylä kennuskulttuurista ja kulttuurihistoriallises- LAITILA Alastaro LETALA LOIMAA UUSIKAUPUNKI Oripää NYSTAD Yläne ti arvokkaista kohteista.

Mynämäki Virmo Jatkossa tulee kehittää erityisesti kult- Vehmaa Mellilä Pöytyä Vemo Nousiainen Nousis tuuriympäristön arvottamisen menetelmiä Vahto Koski SOMERO Kustavi Taivassalo Aura Tovsala Gustavs Lemu Tarvasjoki Marttila Askainen Rusko Masku Lieto St.Mårtens ja kansalaisten tietoisuutta oman kuntansa Villnäs Kuusjoki Merimasku RAISIO Lundo RESO Iniö NAANTALI PAIMIO Halikko Velkua TURKU Piikkiö rakennuskulttuurista ja sen arvoista. Tietoa NÅDENDAL PEMAR Pertteli Kiikala ÅBO Pikis KAARINA Rymättylä SALO Rimito St.KARINS tulee kerätä ja päivittää jatkuvasti. Tietoa ja- Muurla Suomusjärvi Sauvo Houtskari PARAINEN Sagu Houtskär PARGAS Kisko kamalla ihmisten ymmärrys omaa kulttuuri- Perniö Kemiö Bjärnå Kimito Korppoo ympäristöään kohtaan lisääntyy, mikä puo- Korpo Särkisalo Nauvo Finby Nagu Västanfjärd lestaan vahvistaa paikallisidentiteettiä. rakennuskultturiselvitys tehty Dragsfjärd byggnadskulturutredning gjord

0 25 50 km Rakennuskulttuuriselvitykset Lounais-­Suomessa vuonna 2007 © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08 © Lounais-Suomen ympäristökeskus Lähde: Turun maakuntamuseo ja Satakunnan Museo

www.ymparisto.fi/los/kulttuuriymparisto

Perinnemaisemat

Maaseudun perinnemaisemien hoidon tavoitteena on säilyttää ihmisen pitkäaikaisen läsnäolon jäljet

jo ha nn a fr nzén maisemassa. Perinnemaisemat ovat erilaisia niitty- jä, hakamaita ja metsälaitumia, jotka ilman raiva- usta, niittoa ja laiduntamista kasvavat umpeen ja Maatalouden ympäristötuen perinnebiotooppi­ sopimuksella hoidettujen perinnemaisemien pinta-ala häviävät. Nämä luontotyypit ovat kasvi- ja eläin- 1998 – 2007. lajistoltaan erittäin monimuotoisia. Maatalouden Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ja muuttuessa sadat lajit ovat uhanalaistuneet ja ai- Satakunnan TE-keskukset emmin runsaslukuiset lajit ovat taantuneet voi- ha makkaasti. 4 500 Kiinnostus perinnemaisemien hoitoon on vuo- 4 000 sien myötä kasvanut. Kuvat hoidon piirissä ole- vista perinnemaisemista kuvaavat osuutta kaikis- 3 500 ta eri tavoin kartoitetuista perinnemaisemista. Val- 3 000

taosaa perinnemaisemista hoidetaan maatalouden 2 500 ympäristötuen perinnebiotooppi -sopimuksilla. Varsinais-Suomessa perinnemaisemien sopimus- 2 000 pinta-ala on ollut kasvussa vuodesta 1998 lähtien. 1 500 Sen sijaan Satakunnassa lopettaneiden karjatilojen 1 000 määrä näkyy suoraan vähennyksenä sopimuksilla 500 hoidettavien perinnemaisemien pinta-alassa. Tulevaisuudessa tulee panostaa hoitopinta-alan 0 kasvattamisen lisäksi myös olemassa olevien sopi- 1998 2000 2002 2004 2006 2007 musalueiden hoidon laatuun. Tilakohtaisella neu- Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Satakunta vonnalla on tässä erityisen suuri merkitys.

Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 9 Lounais-Suomi YMPÄRISTÖN TILA riskit 2008

Ympäristövaikutukset ja riskit

kpl / st. Ympäristövaikutusten tunnistaminen ja hal- tävä määrä öljy- ja kemikaalivahinkoja. Suu- 300 linta on tärkeää kaikessa toiminnassa. Mo- rin osa vahingoista sattuu maa-alueilla. On- nissa toiminnoissa vaikutusten arviointi on nettomuusriskiä pyritään jatkuvasti pienen- 250 kohtalaisen kattavaa. Merkittävä osa pääs- tämään esimerkiksi parhaan käytettävissä 200 töistä syntyy erilaisissa häiriötilanteissa. Ris- olevan tekniikan ja riskien hallinnan avulla kienhallinnan kehittämiseen tulee panostaa sekä parantamalla torjuntavalmiutta ja toi- 150 jatkossa enemmän. mijoiden yhteistyötä. Öljy- ja kemikaalivahinkojen määrän ke- Tapahtuneiden öljy- ja kemikaalivahinko- 100 hitys kuvaa onnistumista onnettomuusris- jen määrä on laskenut viime vuosina liiken- 50 kien hallinnassa. Ympäristöonnettomuu- teen määrän ja teollisen tuotannon kasvus- det voivat vaikuttaa haitallisesti maaperään ta huolimatta. Vaikka kehityksen suunta on 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 sekä pinta- ja pohjavesiin. Ylivoimaisesti ollut suotuisa, tulee erityisesti liikenteen ris- eniten öljy- ja kemikaalivahinkoja tapahtuu kienhallinnan kehittämiseen kiinnittää edel- Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Satakunta liikenteessä laitteiden rikkoutuessa tai lii- leen huomiota. Erityisesti pohjavesialueilla Öljy- ja kemikaalivahinkojen määrä Varsinais-Suomessa ja kenneonnettomuuksien yhteydessä. Myös olevien teiden suojausta ja kuljetusten ohjaa- Satakunnassa 1996 – 2007. teollisuudessa ja kiinteistöillä sattuu merkit- mista turvallisille reiteille tulee jatkaa. Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO www.ymparisto.fi/los/ymparistoriskit kimm o paka r i nen

10 Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los ympäristö- vastuu

1000 tonnia/vuosi Ympäristövastuullisuus1000 ton/år ja ekotehokkuus 400 Ympäristövastuullisen ja ekotehokkaan350 toiminnan edistäminen on kehityksen työ on ottanut viime aikoina uusia askeleita. Varsinais- 15 % 15 % viime aikoina sujunut suotuisassa ilmapiirissä.300 16 % Tähän1 6on % vaikutta- Suomessa aloitti16 % toimintansa VALONIA – Kestävän kehityksen ja nut mm. ilmastonmuutoskeskustelu.2 5 Prosessi0 ympäristötietoisuu- energia-asioiden palvelukeskus. Satakunnassa mm. ympäristökas- 30 % 31 % 32 % 31 % 32 % desta käytännön toimiin on kuitenkin20 0hidas. Alueellinen kestävän vatustoiminta on edistynyt hankkeiden turvin aivan viime aikoina. 150 Yhdyskuntajäte 100 54 % 52 % 52 % 54 % 52 % 50 1000 tonnia/vuosi Yhdyskuntajätteen määrän ja hyötykäytön0 1000 ton/år 2002 2003 2004 2005 2006400 kehitys kuvaa sekä jätehuollon toimivuut- 350 ta että myös ekotehokkuutta ja ympäristö- Hyödynnetty energiana 16 % 15 % 15 % 16 % vastuullisuutta. Yhdyskuntajätteellä tarkoi- Återvunnet som energi 300 16 % Hyödynnetty aineena 250 tetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja siihen 30 % 31 % 32 % 31 % 32 % rinnastettavia teollisuus-, palvelu- tai muus- Återvunnet som substans 200 sa toiminnassa syntyviä jätteitä. Loppusijoitettu kaatopaikalle 150 Slutdeponerat på avstjälpningsplats Vuoden 2002 jälkeen on yhdyskuntajät- 100 54 % 52 % 52 % 54 % 52 % teen määrä Lounais-Suomessa vakiintunut 50 noin 350 000 tonnin vuotuiselle tasolle. Yh- Yhdyskuntajätteen määrä ja hyötykäyttö 0 dyskuntajätteen hyödyntämisaste on vajaa Lounais-Suomessa 2002–2006. 2002 2003 2004 2005 2006 50 %. Uuden valtakunnallisen jätesuunni- Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus Hyödynnetty energiana telman tavoitteena on, että vuonna 2016 yh- Återvunnet som energi l/asukas/vrk dyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina l/invånare/dygn Hyödynnetty aineena 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %, joten 400 Återvunnet som substans loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi Loppusijoitettu kaatopaikalle enintään 20 %. Lounais-Suomessa tämä ta- 350 Slutdeponerat på avstjälpningsplats voite on toteutumassa vasta sen jälkeen, kun 300 nyt suunnitteilla olevat jätemateriaaleja hyö- 250 dyntävät laitokset ovat toiminnassa seuraa- van vuosikymmenen lopulla. 200 150 Vedenkulutus 100 50 Vedenkulutus kuvaa ympäristötietoisuut- Veden ominaiskulutus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 1970–2000. 0 ta ja -vastuullisuutta. Se kertoo luonnon­ Lähde: Ympäristöhallinto, Yhdyskuntien vesi- ja viemä- 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 varojen kulutuksesta – niin veden kuin myös rilaitosrekisteri energian, jota tarvitaan veden käsittelyyn ja lämmittämiseen. Veden ominaiskulutuksel- la tarkoitetaan vesilaitoksen vuorokaudessa verkostoon pumppaamaa talousvesimäärää jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella. Ominaiskulutus sisältää muun muassa koti-

talouksien, teollisuuden, maatalouden ja jul- T ERO SI V ULA kisten palvelujen käyttämän veden. Vedenkulutusmäärät asukasta kohden ovat olleet laskussa jo 70-luvun lopusta läh- tien ja lasku on jatkunut edelleen. Tähän on syynä vedenkulutustottumusten muuttumi- nen, asuntokohtaiset mittauksen lisääntymi- nen, veden hinta ja laitteiden sekä tuotan- toprosessien kehitys vettä säästävämmik- si niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin osalta. Lisäksi vesijohtoverkostojen vuoto- vesiä on saatu pienennettyä viimeisten vuo- sien aikana.

www.ymparisto.fi/los/ymparistovastuu

Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los Lounais-Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi /los 11 YMPÄRISTÖN TILA luonnon- 2008 varat

Kallio- ja maaperä

Soran ja kalliokiviaineksen käyttö kertoo uu- tä tulee tehostaa. Rakentamisessa voidaan 1000 m /v 1000 m /år siutumattomien luonnonvarojen käytöstä. esimerkiksi käyttää jätemateriaaleja kuten 3 000 Suunnittelemattomassa soravarojen käytös- rakennuskivilouhimoiden sivukiveä sekä 2 500 sä on vaarana, että soravarat kulutetaan lop- energiantuotantolaitosten tuhkaa ja kuonaa. puun. Soranotto on riski pohjavesiesiinty- Maa-ainesvarojen käyttöön liittyvää oh- 2 000 mille ja se vaikuttaa usein haitallisesti myös jausta ja seurantaa on kehitetty. Hankkeissa 1 500 ympäröivään maisemaan ja luontoon. Kal- on keskitytty pohjaveden suojelun ja kiviai- 1 000 liokiviaineksen otolla voidaan osaltaan kor- neshuollon yhteensovittamiseen, soranotto- vata soranottoa, mutta myös se tulee tehdä alueiden tilan ja kunnostustarpeen kartoi- 500 hallitusti ja suunnitelmallisesti aiheuttamat- tukseen sekä maa-ainesten ottamisen seu- 0 ta haittaa luonnolle ja maisemakuvalle. dulliseen ohjaukseen. Suunnitelmallisuutta 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosittainen ottomäärien vaihtelu kertoo on pyritty lisäämään myös ottamissuunni- sora / grus kalliokiviaines / stensubstanstäkt lähinnä rakennustoiminnan volyymin vaih- telmien sisältöön kohdistuvalla neuvonnal- telusta. Luonnonvarojen säästämiseksi kor- la. Soran ja kalliokiviaineksen ottomäärät Varsinais-Suomessa vaavien materiaalien käyttöä ja kierrätys- ja Satakunnassa 2001–2006. Lähde: Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/los/maaperä rodeo / tu o mas ma r ttila

Lounais-Suomen ympäristökeskus Puhelin, vaihde: 020 610 102 Asiakasneuvonta: 020 690 162 Faksi. 020 490 3509 Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, Turku ja Valtakatu 6, Pori Postiosoite: PL 47, 20801 Turku www.ymparisto.fi/los