DOCSLIB.ORG

Kunnat Ja Kuntapohjaiset Aluejaot 2015 (Pdf)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kunnat Ja Kuntapohjaiset Aluejaot 2015 (Pdf) Käsikirjoja 28 Handböcker Handbooks KUNNAT JA KUNTAPOHJAISET KUNNAT ALUEJAOT 2014 ALUEJAOT KUNNAT JA KUNTAPOHJAISET ALUEJAOT 2015 KOMMUNER OCH KOMMUNBASERADE INDELNINGAR MUNICIPALITIES AND REGIONAL DIVISIONS BASED ON MUNICIPALITIES Käsikirjoja 28 Handböcker Handbooks KUNNAT JA KUNTAPOHJAISET ALUEJAOT 2015 KOMMUNER OCH KOMMUNBASERADE INDELNINGAR MUNICIPALITIES AND REGIONAL DIVISIONS BASED ON MUNICIPALITIES Helsinki – Helsingfors 2015 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Miia Huomo Anne Väänänen 029 551 1000 sähköposti: luokitukset@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi /luokitukset Kansikuva – Pärmbild – Cover photograph: Matton images / Chad Baker Kannen suunnittelu – Pärmplanering – Cover design: Irene Koumolou Taitto – Ombrytning – Layout: Hilkka Lehtonen Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. © 2015 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland ISSN 1797–5646 = Käsikirjoja ISSN 2242–587X (pdf) ISBN 978–952 –244–528–5 (pdf) Helsinki – Helsingfors 2015 Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015 Alkusanat Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015 -julkaisussa esi- Tämä käsikirja on viimeinen tässä muodossa julkais- tellään yleisimmät tilastoissa käytettävät kuntapohjai- tava kuntapohjaisia alueluokituksia sisältävä tietokoko- set alueluokitukset. Käsikirja sisältää kuntajaon lisäksi naisuus, ja se toimitetaan ainoastaan pdf-muotoisena. seutukunnat, maakunnat, suuralueet, aluehallintoviras- Vuodesta 2016 lähtien vastaava tietosisältö julkaistaan tot (AVI), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Tilastokeskuksen verkkosivuston luokitus-osiossa. Alue- (ELY-keskukset), tilastollisen kuntaryhmityksen sekä luokituksiin sekä verkkosivustoon liittyviä tiedusteluja kielisuhdeluokituksen. ja kehittämisehdotuksia ottavat vastaan Miia Huomo, Erilaisten luokitusten ja tunnusjärjestelmien julkai- p. 029 551 3256, ja Anne Väänänen, p. 029 551 2695. semisen tarkoituksena on edistää tilastojen käsitteellis- Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015 -julkaisun si- tä selkeyttä ja vertailukelpoisuutta. Tilastoinnin lisäksi sältämät luokitukset ovat saatavilla myös Tilastokeskuk- kuntien luokitusjärjestelmä soveltuu käytettäväksi myös sen Internet-sivuilla osoitteessa www.tilastokeskus.fi/ muissa tietojärjestelmissä. luokitukset. Förord I publikationen Kommuner och kommunbaserade in- Denna handbok är den sista datahelheten med delningar 2015 presenteras de vanligaste kommun- kommunbaserade indelningar som publiceras i den här indelningar som används inom statistik. Handboken formen. Den tillhandahålls endast i pdf-format. Fr.o.m. innehåller utöver kommunindelningen också de eko- år 2016 publiceras motsvarande datainnehåll i avsnittet nomiska regionerna, landskapen, storområdena, regi- Klassificeringar på Statistikcentralens webbplats. onförvaltningsverken (RFV), närings-, trafik- och mil- Vi tar gärna emot frågor och förbättringsförslag som jöcentralerna (NTM-centralerna), den statistiska kom- gäller de regionala indelningarna och webbplatsen. Vänli- mungrupperingen samt den språkliga indelningen. gen ta kontakt med Miia Huomo, tfn (09) 029 551 3256 Syftet med publiceringen av olika klassificeringar och eller Anne Väänänen, tfn (09) 029 551 2695. kodsystem är att göra statistiken begreppsmässigt klarare Klassificeringarna i publikationen Kommuner och kom- och mer jämförbar. Utöver i statistikföring kan systemet munbaserade indelningar 2015 finns också på Statistikcen- för kommunindelning också användas i andra datasystem. tralens webbplats på adressen www.stat.fi/klassificeringar. Foreword The publication Municipalities and Regional Divisions it can as easily be applied in other information systems Based on Municipalities 2015 presents the most com- as in statistical systems. monly used regional classifications based on munici- This handbook is the last data volume containing palities applied in statistics. In addition to the division regional classifications based on municipalities released into municipalities, the handbook also includes sub- in this form, and it is only released in PDF format. From regional units, regions, major regions, regional state 2016 onwards, corresponding data content will be administrative agencies (AVI), centres for economic released in the Classifications section of Statistics Fin- development, transport and the environment (ELY land’s web pages. Inquiries and development suggestions Centres), the statistical grouping of municipalities and concerning regional classifications and the web pages can the language distribution. be given to Miia Huomo, tel. +358 29 551 3256, and The purpose in publishing classifications and Anne Väänänen, tel. +358 29 551 2695. identification systems is to improve the conceptu- The data in this issue of the Municipalities and Re- al co herence and comparability of statistical data. This gional Divisions Based on Municipalities 2015 handbook system of classification into municipalities is such that are also available on Statistics Finland’s Internet pages under www.stat.fi/classifications. Helsingissä helmikuussa 2015 – Helsingfors i februari 2015 – Helsinki, February 2015 Timo Koskimäki Saija Ylönen Tilastokeskus 3 Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015 Sisällys Innehåll Alkusanat ............................. 3 Förord ............................... 3 Johdanto ............................. 6 Inledning ............................. 9 Taulukot Tabeller 1 Suuralueet ............................. 15 1 Storområdena .......................... 15 2 Maakunnat ............................ 16 2 Landskapen ............................ 16 3 Seutukunnat ........................... 18 3 De ekonomiska regionerna ................ 18 4 Aluehallintovirastot (AVI) ................... 20 4 Regionförvaltningsverken (RFV) .............. 20 5 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset 5 Närings-, trafik- och miljöcentralerna (ELY-keskukset) ......................... 22 (NTM-centralerna) ........................ 22 6 Tilastollinen kuntaryhmitys ................. 24 6 Statistisk kommungruppering .............. 24 7 Kielisuhde ............................. 26 7 Språklig indelning ....................... 26 8 Kunnat aakkos- ja numerojärjestyksessä ...... 28 8 Kommunerna i alfabetisk ordning 9 Kunnat suuralueittain, maakunnittain och i nummerordning ..................... 28 ja seutukunnittain ........................ 37 9 Kommunerna efter storområde, 10 Kunnat maakunnan ja tilastollisen kunta- landskap och ekonomisk region ............. 37 ryhmityksen mukaan ...................... 42 10 Kommunerna efter landskap 11 Kunnat aluehallintoviraston mukaan .......... 47 och statistisk kommungruppering ............ 42 12 Kunnat ELY-keskuksittain ................. 51 11 Kommunerna efter regionförvaltningsverken .... 47 12 Kommunerna efter NTM-centralen ........... 51 Kartat Kartor 1 Suuralueet ............................. 15 1 Storområdena .......................... 15 2 Maakunnat ............................ 17 2 Landskapen ............................ 17 3 Seutukunnat ........................... 19 3 De ekonomiska regionerna ................. 19 4 Aluehallintovirastot (AVI) ................... 21 4 Regionförvaltningsverken (RFV) .............. 21 5 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset 5 Närings-, trafik- och miljöcentralerna (ELY-keskukset) ......................... 23 (NTM-centralerna) ........................ 23 6 Tilastollinen kuntaryhmitys ................. 25 6 Statistik kommungruppering ............... 25 7 Kielisuhde ............................. 27 7 Språklig indelning ....................... 27 Liitteet Bilagor 1 Lakkautetut kunnat aakkosjärjestyksessä ...... 55 1 Upplösta kommuner i alfabetisk ordning ....... 55 2 Lakkautetut kunnat lakkauttamis- 2 Upplösta kommuner i den ordning de upplösts . 62 järjestyksessä ........................... 62 3 Kommunernas namnändringar 3 Kuntien nimenmuutokset aakkos- i alfabetisk ordning ....................... 69 järjestyksessä ........................... 69 4 Kommunernas namnändringar efter 4 Kuntien nimenmuutokset muutosajan- ändringstidpunkt ......................... 71 kohdan mukaan ......................... 71 5 NUTS-regionerna i Finland ................. 73 5 Suomen NUTS-alueet .................... 73 4 Tilastokeskus Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015 Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015 Contents Foreword ............................. 3 Maps Introduction ........................... 12 1 Major regions ........................... 15 2 Regions ............................... 17 Tables 3 Sub-regional units ....................... 19 1 Major regions ........................... 15 4 Regional State Administrative Agencies 2 Regions ............................... 16 (AVI) .................................. 21 3 Sub-regional units ....................... 18 5 Centres for Economic Development, Transport and the Environment 4 Regional State Administrative (ELY Centres) ........................... 23 Agencies (AVI) ........................... 20 6 Statistical grouping of municipalities .......... 25 5 Centres for Economic Development, Transport and the Environment 7 Language distributiom .................... 27 (ELY Centres) ........................... 22 6 Statistical grouping of municipalities .......... 24 7 Language distribution .................... 26 Appendices 8 Alphabetical and numerical classification 1 Abolished municipalities in alphabetical of municipalities ........................
Load more

Recommended publications
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Utveckling Av En Kartbaserad Metod För Uppföljning Av Muddringar I Raseborg
    Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg Frida Ringwall Examensarbete för Yrkeshögskolan Novia (YH)-examen Utbildningsprogrammet för Skogsbruk och miljö Raseborg 2013 EXAMENSARBETE Författare: Frida Ringwall Utbildningsprogram och ort: Skogsbruk och miljö, Raseborg Inriktningsalternativ/Fördjupning: Miljöplanering Handledare: Eva Sandberg-Kilpi och Mikael Kilpi Titel: Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg _____________________________________________________________________ Datum 26.11.2013 Sidantal 30 Bilagor 5 _____________________________________________________________________ Sammanfattning Examensarbetets huvudsakliga mål var att med hjälp av GIS skapa en karta över muddringar för området Raseborg. Som beställare fungerade forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia. Förarbetet gjordes under en praktiktid under sommaren 2012 och själva examensarbetet gjordes under hösten 2013. Under sommaren 2012 lades data om muddringsanmälningarna in i programmet SpatialWeb och under hösten 2013 sammanfattades denna data som en karta i ArcGIS 10.1. Denna karta ger en klar översikt över den geografiska omfattningen av muddringar; vilket år muddringarna anmälts, var de är belägna och hur stora de uppskattningsvis är. Tidsperioden som undersöktes var åren 2007 till 2011. Vidare undersökning gjordes för specifika fall i Bölsviken och Bredviken i Bromarv, Raseborg. Metoden som användes för utvecklandet av kartan går också att tillämpa på andra områden. Kartan kan dessutom vara
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Mestaruuskilpailujen Keskiviikkona 11.9.2019
    KLL:n Oulun eteläisen piirin peruskoulujen yu- mestaruuskilpailujen keskiviikkona 11.9.2019 AIKATAULU KLO 10.30 T15 80 m aj Erä 1 1 0 Vilma Vesaluoma Ylivieska 2 0 Miina Koivisto Sievi 3 0 Aliisa Lavander Kalajoki 4 0 Jenny Niemelä Haapajärvi 5 0 Hanna Kouvalainen Pyhäjärvi 6 0 Iida Rautio Nivala KLO 10.30 T15 Keihäs 1 0 Aamu Kankaanpää Oulainen 2 0 Emilia Jurvelin Nivala 3 0 Eveliina Koistinen Pyhäjärvi 4 0 Erika Jokitalo Sievi 5 0 Anni Kotimaa Ylivieska 6 0 Milja Kiiskilä Haapajärvi 7 0 Pinja Pulkkinen Kalajoki 8 0 Riikka Heikkilä Haapavesi 9 0 Eeva Honkaperä Reisjärvi KLO 10.30 P15 Pituus 1 0 Jussi Saartoala Reisjärvi 2 0 Krister Kurra Ylivieska 3 0 Anttoni Niskala Haapavesi 4 0 Topias Holmström Haapajärvi 5 0 Matias Hirvasniemi Sievi 6 0 Nuutti Korkiakoski Oulainen 7 0 Miska Niemonen (2) Nivala 8 0 Hiski Humaloja Pyhäjärvi 9 0 Viljami Niskanen Nivala 10 0 Joonas Kyösti Kalajoki KLO 10.30 P12 Korkeus 1 0 Mihkel Käo Haapavesi 2 0 Konsta Jylhä Ylivieska 3 0 Luukas Portaankorva Alavieska 4 0 Verner Toivonen Kalajoki 5 0 Riku Kinnunen Reisjärvi 6 0 Niklas Saari Oulainen 7 0 Anton Karvonen Pyhäjärvi 8 0 Petrus Jokitalo Sievi 9 0 Jani Tytärniemi Haapajärvi 10 0 Joonas Tölli Nivala 11 0 Julius (2) Tikkanen Pyhäjärvi KLO 10.30 T12 Kuula 1 0 Silja Leppälä Ylivieska 2 0 Sofia Nättilä Oulainen 3 0 Julia Kirjava Haapavesi 4 0 Siiri Nyman Reisjärvi 5 0 Eerika Ekdahl Nivala 6 0 Meea Mustanoja Sievi 7 0 Heidi Aho Pyhäjärvi 8 0 Salla Heikkinen Kalajoki 9 0 Aino-Kaisa Lötjönen Haapajärvi KLO 10.45 P15 100 m aj Erä 1 2 0 Matias Alatalo Nivala 3 0 Kristian
    [Show full text]
  • Integrating the Ecosystem Services of the Kokemäenjoki River Valley Into Land Use Planning
    Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning SUSTAINBALTIC (CB354) 15 OCTOBER 2018 This plan was prepared as a part of SustainBaltic project (ICZM Plans for Council of Satakunta, Estonian University of Applied Sciences (Eesti Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Maaülikool) and the University of Tallinn (Tallinna Ülikool). SustainBaltic is Region, CB354). Project enhances the share of the managed coastal funded by EU Interreg Central Baltic Programme 2014−2020. The overall networks in the Central Baltic area by the cross-border preparation of the budget of the project is 1.3 million Euros, of which 1.023.000 Euros is granted ICZM plans for four case areas in Estonia and Finland. The lead partner in via European Regional Development Fund (ERDF). updated completed the project is the Department of Geography and Geology in the University ICZM plans can be downloaded from the websites of the partner on Turku. Other project partners are Finnish Environmental Institute, Regional organizations and at the http://www.utu.fi/SustainBaltic. Foreword In 2016–2018, the Regional Council of Satakunta took part in the to current planning practices in Finland. SustainBaltic project (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine The case plan was created in collaboration between the Regional Human-ecological Networks in the Baltic Region, CB354) funded by Council of Satakunta, the Finnish Environment Institute and the the Interreg Central Baltic 2014–2020 programme, the goal of which is University of Turku’s Department of Geography and Geology. This to promote the planning of the sustainable management and use of report was prepared by Project Planner Asko Ijäs, M.Sc., from the coastal zones in the northern Baltic Sea region.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA on LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I
    KUNTAJAON MUUTOKSET, JOISSA KUNTA ON LAKANNUT 1.1.2021 Taulu I LAKANNUT KUNTA VASTAANOTTAVA KUNTA Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kunnan nimi Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609 Aitolahti 002 010166 Tampere 837 Akaa 003 010146 Kylmäkoski 310 ks. tämä taulu: Kylmäkoski-310 Sääksmäki 788 ks. tämä taulu: Sääksmäki-788 Toijala 864 ks. tämä taulu: Toijala-864 Viiala 928 ks. tämä taulu: Viiala-928 Alahärma 004 010109 Kauhava 233 ks. tämä taulu: Kortesjärvi-281 ja Ylihärmä-971 Alastaro 006 010109 Loimaa 430 ks. tämä taulu: Mellilä-482 Alatornio 007 010173 Tornio 851 Alaveteli 008 010169 Kruunupyy 288 Angelniemi 011 010167 Halikko 073 ks. tämä taulu: Halikko-073 Anjala 012 010175 Sippola 754 ks. taulu II: Sippola-754 Anjalankoski 754 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Elimäki-044, Jaala-163, Kuusankoski-306, Valkeala-909 Anttola 014 311200 Mikkeli 491 ks. tämä taulu: Mikkelin mlk-492 Artjärvi 015 010111 Orimattila 560 Askainen 017 010109 Masku 481 ks. tämä taulu: Lemu-419 Bergö 032 010173 Maalahti 475 Björköby 033 010173 Mustasaari 499 Bromarv 034 010177 Hanko 078 Tenhola 842 ks. tämä taulu: Tenhola-842 Degerby 039 010146 lnkoo 149 Dragsfjärd 040 010109 Kemiönsaari 322 ks. tämä taulu: Kemiö-243 ja Västanfjärd-923 Elimäki 044 010109 Kouvola 286 ks. tämä taulu: Jaala-163, Kuusankoski-306, Anjalankoski-754, Valkeala-909 Eno 045 010109 Joensuu 167 ks. tämä taulu: Pyhäselkä-632 Eräjärvi 048 010173 Orivesi 562 Haaga 068 010146 Helsinki 091 Haapasaari 070 010174 Kotka 285 Halikko 073 010109 Salo 734 ks. tämä taulu: Kiikala-252, Kisko-259, Kuusjoki-308, Muurla-501, Perniö-586, Pertteli-587, Suomusjärvi-776, Särkisalo-784 Hauho 083 010109 Hämeenlinna 109 ks.
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma
    Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Elisa Putti ja Sito Oy Taitto: Sito Oy, Laura Pöllänen Julkaisunro: II 197 ISBN: 978-952-7057-01-8 ISSN: 1235-8193 Hämeenlinna 2014 SISÄLLYS ESIPUHE 4 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Liikennejärjestelmää tulee kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin 5 1.2 Toimintaympäristön muutokset luovat paineita myös liikennejärjestelmälle 7 1.3 Liikennejärjestelmän palvelutaso 8 2. TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSTRATEGIA 18 2.1 Visio 2040 18 2.2 Toiminnan reunaehdot 18 2.3 Palvelutasotavoitteet ja kehittämisstrategia 18 3. TOIMENPIDEOHJELMA 35 3.1 Valtakunnan tasolla edistettävät kärkihankkeet ja toimenpiteet 35 3.2 Maakuntakaavaan esitettävät hankkeet 37 3.3 Maakunnallisesti edistettävissä olevat toimenpiteet 40 4. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 44 4.1 Asetettujen keskeisten reunaehtojen sekä palvelutasotavoitteiden toteutuminen 44 4.2 Vaikuttavuus tarkastelualueittain 46 4.3 Riskejä ja haasteita 48 4.4 Seuranta 49 3 ESIPUHE Edellinen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2009. Liikennepolitiikassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kanta-Hämeen vahvistuva asema osana laajaa metropolialuetta sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kehityskäytävän merkityksen vahva kasvu johtivat päätökseen päivittää suunnitelma. Suunnitelman päivitys
    [Show full text]
  • Triangular-Shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland
    1 1 Triangular-shaped Landforms Reveal Subglacial Drainage Routes in SW 2 Finland 3 Mäkinen, J.a, *, Kajuutti, K.a, Palmu, J.-P.b, Ojala, A.b and Ahokangas, E.a 4 a Department of Geography and geology, University of Turku FI-20014 Turku, Finland. 5 b Geological Survey of Finland, P.O. Box 96 (Betonimiehenkuja 4) FI-02151 Espoo, Finland. 6 * corresponding author ([email protected]). 7 8 ABSTRACT 9 The aim of this study is to present the first evidence of triangular-shaped till landforms and related erosional 10 features indicative of subglacial drainage within the ice stream bed of the Scandinavian ice sheet in Finland. 11 Previously unidentified grouped patterns of Quaternary deposits with triangular landforms can be recognized from 12 LiDAR-based DEMs. The triangular landforms occur as segments within geomorphologically distinguishable 13 routes that are associated with eskers. The morphological and sedimentological characteristics as well as the 14 distribution of the triangular landforms are interpreted to involve the creep of saturated deforming till, flow and 15 pressure fluctuations of subglacial meltwater associated with meltwater erosion. There are no existing models for 16 the formation of this kind of large-scale drainage systems, but we claim that they represent an efficient drainage 17 system for subglacial meltwater transfer under high pressure conditions. Our hypothesis is that the routed, large- 18 scale subglacial drainage systems described herein form a continuum between channelized (eskers) and more 19 widely spread small-scale distributed subglacial drainage. Moreover, the transition from the conduit dominated 20 drainage to triangular-shaped subglacial landforms takes place about 50-60 km from the ice margin.
    [Show full text]
  • SAUVON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen Ja Arto Pullinen
    MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2021 02 SAUVON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Sakari Kielosto, Tapio Toivonen ja Arto Pullinen 104312 202103 202106 LITTOINEN PAIMIO KEVOLA 104311 202102 202105 KUUSISTO SAUVO PÖYLÄ 104310 202101 202104 PARGAS KARUNA ANGELNIEMI Espoo 2008 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä . Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena. Maapeitteen paksuus voi olla jopa 100 m, mutta keskipaksuus on vain 8,5 m. Maaperä on syntynyt maapallon kehityshistorian nuorimman kauden, kvartäärikauden aikana. Se alkoi 2 - 3 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan asti. Kvartäärikaudella oli useita jääkausia, joiden aikana mannerjäätiköt peittivät laajoja alueita Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jää- kausien välisinä nk. interglasiaaliaikoina ilmasto oli nykyisen kaltainen tai jopa jonkin verran nykyistä lämpimämpi. Viimeisin jääkausi, jota kutsutaan Veiksel-jääkaudeksi, alkoi 120 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Sen alkupuolella oli kaksi leudomman ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihet- ta, joiden aikana mannerjäätiköt pienenivät. Pohjois-Euroopasta ne hävisivät lähes kokonaan. Suomen maaperä on pääosin syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen. Paikoin tavataan viimeis- tä jääkautta vanhempia jääkautisia sekä interglasiaalisia ja -stadiaalisia kerrostumia. Niitä tutkimalla on saatu kuva maamme kvartäärikautisesta kehityksestä. Mannerjäätikön toiminnan tuloksena,
    [Show full text]