DOCSLIB.ORG

Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finnish Bedrock - Olkiluoto Site Report

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finnish Bedrock - Olkiluoto Site Report FI9900144 POSIVA 99-10 Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Olkiluoto site report Pekka Anttila, Fortum Engineering Oy Henry Ahokas, Fintact Oy Kai Front, VTT Communities and Infrastructure Heikki Hinkkanen, Posiva Oy Erik Johansson, Saanio & Riekkola Oy Seppo Paulamaki, Geological Survey of Finland Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy Jouni Saari, Fortum Engineering Oy Pauli Saksa, Fintact Oy Margit Snellman, Posiva Oy Liisa Wikstrom. Posiva Oy Antti Ohberg, Saanio & Riekkola Oy 30-42 June 1 999 Maps: ©Maanmittauslaitos permission 41/MYY/99 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-OO1OO HELSINKI. FINLAND Phone (09) 2280 3O (nat.), ( + 358-9-) 2280 30 (int.) Fax (O9) 2280 3719 (nat.). ( + 358-9-) 228O 3719 (int.) ISBN 951-652-065-0 ISSN 1239-3096 Posiva-raportti - Posiva Report Raportin tunnus -Report code POSIVA 99-10 Posiva Oy . Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND JuiKaisuaika uate Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 June 1999 Tekijä(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Pekka Anttila, Henry Ahokas, Kai Front, Heikki Hinkkanen, Erik Johansson, Seppo Paulamäki, Reijo Riekkola, Jouni Saari, Posiva Oy Pauli Saksa, Margit Snellman, Liisa Wikström, Antti Öhberg Nimeke - Title FINAL DISPOSAL OF SPENT NUCLEAR FUEL IN FINNISH BEDROCK OLKILUOTO SITE REPORT Tiivistelmä - Abstract Posiva Oy is studying the Finnish bedrock for the geological disposal of spent nuclear fuel. The study is based on the site selection research programme started originally in 1983. The programme is in accordance with the decision in principle by the Council of State in 1983 and aims at the selection of one site in 2000. Four sites, Hästholmen in Loviisa, Kivetty in Äänekoski, Olkiluoto in Eurajoki and Romuvaara in Kuhmo, have been studied in detail. This report summarises the results of the site investigations carried out at Olkiluoto. The bedrock of the Olkiluoto site consists of Svecofennian metasediments and plutonic rocks, 1800- 1900 million years in age. Migmatitic mica gneiss is the most abundant rock type, and is intruded by foliated tonalites and granodiorites and massive coarse-grained granites and pegmatites. Five successive plastic deformation phases have been defined. In total, 30 bedrock structures (R- structures) have been modelled at the site. Most of these represent steeply dipping fracture zones, but several sub-horizontal zones, gently dipping to the SE, have also been identified. The rock mass between the fracture zones represents what is termed "intact rock", which is typically hard, unweathered and sparsely fractured. The R-structures are generally hydraulically more conductive than the intact rock and their mean transmissivity is 3-10"7 m2/s. The corresponding mean of the hydraulic conductivity values for the intact rock measured using a 2 m packer interval, is 8-10"13 m/s, if a lognormal distribution for all measured values is assumed. A clear decrease in hydraulic conductivity with depth has been found for the intact rock, and there seems to be a parallel decrease in the transmissivity of structures. In addition, the hydraulically conductive fractures seem to be more frequent and their transmissivities higher in the uppermost 100 - 200 m of the bedrock than at greater depths. The groundwater chemistry reflects the postglacial history of the island of Olkiluoto, which rose from the Baltic Sea some 2 500 - 3 000 years ago. The groundwater varies from modern fresh water near the surface to saline water at greater depths. Above 150 m current meteoric recharge and Baltic Sea water dominates. Below this a mixture of Litorina Sea water and glacial meltwater is dominant. Deeper below 500 m subglacial and older saline groundwater predominates. The maximum values for Total Dissolved Solids (TDS) and chloride content are 69.13 g/1 and the 43 g/1, respectively. Reducing conditions are expected to exist at depth, which are favourable in terms of low radionuclide solubility and slow canister corrosion. Potentially suitable bedrock blocks have been identified at the site for locating a repository for spent fuel in the depth range of 400 - 700 m. No significant geotechnical, hydrogeological and hydrogeo- chemical constraints have been found to its construction, although it is recommended that certain fracture zones should be avoided when locating the deposition tunnels and disposal holes. In addition, the salinity of the groundwater will probably limit to some extent the types of construc- tional materials that can be used. Avainsanat - Keywords geology, hydrogeology, geochemistry, spent fuel, nuclear waste, disposal, crystalline rock ISBN ISSN ISBN 951-652-065-0 ISSN 1239-3096 Sivumäärä - Number of pages Kieli - Language 206 English ti _ PosiVd RfiDOrt Raportin tunnus-Report code POSIVA 99-10 Posiva Oy . _ Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Julkaisuaika uate Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 Kesäkuu 1999 Tekijäft) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Pekka Anttila, Henry Ahokas, Kai Front, Heikki Hinkkanen, Erik Johansson, Seppo Paulamäki, Reijo Riekkola, Jouni Saari, Posiva Oy Pauli Saksa, Margit Snellman, Liisa Wikström, Antti Öhberg Nimeke - Title KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMEN KALLIOPERÄÄN OLKILUODON PAIKKARAPORTTI Tiivistelmä - Abstract Posiva Oy tekee Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten kallioperätutkimuksia, jotka tähtäävät lopullisen sijoituspaikan valintaan vuonna 2000. Yksityiskohtaisia tutkimuksia on suoritettu neljällä paikkakunnalla; Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Tässä raportissa esite- tään yhteenveto Eurajoen Olkiluodossa tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Olkiluodon kallioperä muodostuu svekofennisistä metasedimenteistä ja syväkivistä, iältään 1800- 1900 miljoonaa vuotta. Tutkimusalueen pääkivilajina on migmatiittinen kiillegneissi, jota leikkaavat suuntautuneet tonaliitit ja granodioriitit sekä massamaiset karkearakeiset graniitit ja pegmatiitit. Nuorinta kivilajia edustaa kapea diabaasijuoni. Kivilajeista, diabaasia lukuunottamatta, on löydetty merkkejä viidestä eri deformaatiovaiheesta. Tutkimusalueen kallioperästä on mallinnettu yhteensä 30 pääosin jyrkkäkaateista rako- tai rikko- naisuusvyöhykettä, mutta alueelta on paikannettu useita loivasti kaakkoon viettäviä vyöhykkeitä. Rikkonaisuusvyöhykkeiden välinen kallio on enimmäkseen kiinteätä, rapautumatonta ja harvak- seltaan rakoillutta. Se saattaa kuitenkin sisältää myös yksittäisiä rikkonaisia vyöhykkeitä, joita ei ole luokiteltu kalliomallin rakenteiksi. Mallinnetut rikkonaisuusrakenteet ovat useimmiten merkittävästi vettäjohtavampia kuin niiden välinen ehjä kallioperä. Rakenteiden transmissiviteetti on keskimäärin 3-10 m2/s. Vastaavasti ehyen kallion vedenjohtavuus on keskimäärin 8-10"13 m2/s, mikäli oletetaan kaikkien 2 m tulppavälillä mitattujen arvojen jakaantuneen lognormaalisti. Ehjän kallion vedenjohta- vuus pienenee selvästi syvyyden kasvaessa - myös rakenteiden osalta vastaava ilmiö on mahdollista. Vettäjohtavia avoimia rakoja esiintyy runsaammin ja niiden transmissiviteetti on suurempi kallion pintaosassa (noin 100-200 metrin syvyydelle) kuin syvemmällä. Olkiluodon saaren jääkauden jälkeinen kehitys heijastuu kallioperän pohjaveden kemiassa. Saari kohosi Itämerestä noin 2500-3000 vuotta sitten. Kallion pintaosissa vesi on makeaa muuttuen syvemmällä suolaiseksi. Kallion ylintä 150 m:ä hallitsee saaren kohoamisen jälkeen suotautunut meteorinen vesi sekä nykyinen merivesi. Tämän alapuolella esiintyy pääosin Litorina-kauden merivesi ja mannerjään sulamisvesi. Syvemmällä 500 m:n alapuolella tavataan jääkauden aikaista ja sitä vanhempaa suolaista pohjavettä. Suurin mitattu liuenneiden suolojen, TDS (Total Dissolved Solids), kokonaismäärä on 69,13 g/l ja vastaava kloridipitoisuus 43 g/l. Loppusijoitussyvyydella pohjavesiolosuhteet ovat pelkistäviä, mikä hidastaa radionuklidien liukenemista sekä jätekapselin korroosiota. Tutkimusalueen kallioperästä, noin syvyysväliltä 400-700 m, on paikannettu kalliolohkoja, jotka soveltuvat hyvin loppusijoitustilojen rakentamiseen. Kallioperästä ei ole tavattu sellaisia ominai- suuksia, jotka estäisivät loppusijoitustilojen rakentamisen tavanomaisin kalliorakennusmenetelmin, joskin tilojen sijoittelussa on suositeltavaa välttää tiettyjä rikkonaisuusrakenteita. Suolainen pohja- vesi saattaa asettaa rajoituksia loppusijoitustilojen rakenteiden materiaaleille. Avainsanat - Keywords geologia, hydrogeologia, geokemia, käytetty polttoaine, ydinjäte, loppusijoitus, kiteinen kallioperä ISBN ISSN ISBN 951-652-065-0 ISSN 1239-3096 Sivumäärä - Number of pages Kieli - Language 206 Englanti TABLE OF CONTENTS ABSTRACT TOVISTELMA TABLE OF CONTENTS 1 PREFACE 3 1 INTRODUCTION 5 2 SITE CHARACTERISATION 9 2.1 Site Selection Process 9 2.2 Preliminary Site Characterisation 1987-1992 13 2.2.1 Characterisation Programmes 13 2.2.2 Preliminary Site Characterisation - Approaches and Extent 15 2.3 Detailed Site Characterisation 1993 - 2000 23 2.3.1 Characterisation Programmes 23 2.3.2 Detailed Site Characterisation - Approaches and Extent 25 2.4 Rock Modelling 30 2.4.1 Interpretation Process 30 2.4.2 Computer Modelling 32 2.5 Definition of Structural Terms Describing the Bedrock 34 3 LOCATION AND REGIONAL SETTING 37 3.1 Location and Topography 37 3.2 Regional Geology 37 3.3 Regional Hydrology 41 3.4 Climate 41 3.4.1 Climate Past and Present 41 3.4.2 Future Climates 44 3.5 Seismicity 46 4 GEOLOGY 51 4.1 Rock Types 51 4.2 Tectonics 57 4.3 Fracturing 60 4.3.1
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Baltic Sea Icebreaking Report 2015-2016
    BALTIC ICEBREAKING MANAGEMENT Baltic Sea Icebreaking Report 2015-2016 1 Table of contents 1. Foreword ................................................................................................................................................. 3 2. Introduction ............................................................................................................................................. 4 3. Overview of the icebreaking season (2015-2016) and its effect on the maritime transport system in the Baltic Sea region ........................................................................................................................................ 5 4. Accidents and incidents in sea ice ......................................................................................................... 12 5. Winter Navigation Research .................................................................................................................. 12 6. Costs of Icebreaking services in the Baltic Sea ...................................................................................... 12 6.1 Finland ................................................................................................................................................. 12 6.2 Sweden ................................................................................................................................................ 12 6.3 Russia ..................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
    ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Uimarantaluettelo 2021
    Uimarantaluettelo 1 (3) 7.5.2021 UUDENKAPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON UIMARANTALUETTELO VUODELLE 2021 (Kustavi, Laitila, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Tai- vassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa) Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on Sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 177/2008 4 §:n (yleinen uimaranta) ja asetuksen 354/2008 4§:n (pieni yleinen uimaran- ta) mukaan laadittava uimarantaluettelo asetusten soveltamisalaan kuuluvista uimaran- noista. Yleisellä uimarannalla eli EU-uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jossa kunnan ter- veydensuojeluviranomaisen määrittelyn mukaan odotetaan huomattavan määrän ih- misiä uivan uimakauden (15.6.-31.8.) aikana. Pienellä yleisellä uimarannalla taas tar- koitetaan yleistä uimarantaa, jossa vastaavan arvion mukaan ei odoteta huomattavan määrän ihmisiä uivan uimakauden aikana. Yleisten uimarantojen veden laatua ja sinilevien esiintymistä valvotaan uimakaudella säännöllisesti. EU-uimarannoilta ensimmäinen uimavesinäyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Tämän lisäksi uimakauden aikana otetaan ja analysoidaan vähintään kolme näytettä. Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan ja analysoidaan uima- kauden aikana vähintään kolme näytettä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että kunnan asukkailla ja kesäasukkailla on mahdollisuus saada tietoa sekä tehdä ehdotuksia ja huomautuksia sekä yleisten uimarantojen että pienten yleisten uimarantojen uimarantaluettelosta. Yleisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluettelosta. Ne tulee tehdä
    [Show full text]
  • Baltic Sea Icebreaking Report 2012-2013
    BALTIC ICEBREAKING MANAGEMENT Baltic Sea Icebreaking Report 2012-2013 1 Table of contents 1. Foreword ................................................................................................................................................. 3 2. Introduction ............................................................................................................................................. 4 3. Overview of the icebreaking season (2012-2013) and its effect on the maritime transport system in the Baltic Sea region ........................................................................................................................................ 5 4. Costs of Icebreaking services in the Baltic Sea ...................................................................................... 12 4.1 Finland ................................................................................................................................................. 12 4.2 Sweden ................................................................................................................................................ 12 4.4. Estonia ................................................................................................................................................ 13 4.5 Latvia, Lithuania, Poland and Germany ............................................................................................... 13 4.6 Denmark .............................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
    [Show full text]
  • Safety Case for the Disposal of Spent Nuclear Fuel at Olkiluoto - Features, Events and Processes 2012
    POSIVA 2012-07 Safety Case for the Disposal of Spent Nuclear Fuel at Olkiluoto - Features, Events and Processes 2012 Posiva Oy December 2012 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372 31 (int.) Fax (02) 8372 3809 (nat.), (+358-2-) 8372 3809 (int.) ISBN 978-951-652-188-9 ISSN 1239-3096 Raportin tunnus – Report code Posiva-raportti – Posiva Report POSIVA 2012-07 Posiva Oy Olkiluoto Julkaisuaika – Date FI-27160 EURAJOKI, FINLAND December 2012 Puh. 02-8372 (31) – Int. Tel. +358 2 8372 (31) Tekijä(t) – Author(s) Toimeksiantaja(t) – Commissioned by Posiva Oy Posiva Oy Nimeke – Title SAFETY CASE FOR THE DISPOSAL OF SPENT NUCLEAR FUEL AT OLKILUOTO - FEATURES, EVENTS AND PROCESSES 2012 Tiivistelmä – Abstract Features, Events and Processes sits within Posiva Oy’s Safety Case “TURVA-2012” portfolio and has the objective of presenting the main features, events and processes (FEPs) that are considered to be potentially significant for the long-term safety of the planned KBS-3V repository for spent nuclear fuel at Olkiluoto. The primary purpose of this report is to support Performance Assessment, Formulation of Radionuclide Release Scenarios, Assessment of the Radionuclide Release Scenarios for the Repository System and Biosphere Assessment by ensuring that the scenarios are comprehensive and take account of all significant FEPs. The main FEPs potentially affecting the disposal system are described for each relevant sub- system component or barrier (i.e. the spent nuclear fuel, the canister, the buffer and tunnel backfill, the auxiliary components, the geosphere and the surface environment). In addition, a small number of external FEPs that may potentially influence the evolution of the disposal system are described.
    [Show full text]