DOCSLIB.ORG

Pro Saaristomeri Ohjelman Toiminta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pro Saaristomeri Ohjelman Toiminta Bättre vattenkvalitet genom programmet Pro Skärgårdshavet Programmet Pro Skärgårdshavet har sedan ProPro Skärgårdshavet Skärgårdshavet --programmets programmets vattenområdenvattenområden år 1999 initierat samarbete i Skärgårdshavet och dess tillrinningsområde. Egentliga Finlands förbund och ELY- centralen har kommit överens Raumå om programmets förverkligande. I början av år Pyhäranta Vakka-Suomi 2011 uppgjordes det tredje samarbetsavtalet som innehåller verksamhetens riktlinjer till år Eura Säkylä Pemar- och 2015. Laitila Auraå Nystad Oripää Loimaa Verksamhetens målsättning är att förhindra Jockis Virmo Ypäjä försämringen av vattenkvaliteten och att Vemo Pöytis Tammela förbättra tillståndet samt förena havets olika Nousis Aura Koski Tl Gustavs Rusko Somero användningsformer. Tövsala Tarvasjoki Masku St. Mårtens Lieto Alla som är intresserade av landskapets Reso Pemar Nådendal Åbo vattentillstånd kan delta i verksamheten. St.Karins Salo regionen Nummi-Pusula Salo Sagu Pro Skärgårdshavet är: Lojo • Verksamhet i arbetsgrupper vatten- Skärgårdshavet Karislojo områdesgrupper och temagrupper Pargas Raseborg • Planering, rådgivning och förverkligande av projekt Kimitoön Hanko • Utbildning, utflykter och upplevelser 0 20 40 km • Lokalt och internationellt samarbete © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 och att skapa nätverk © Varsinais-Suomen ELY-keskus Grupperna för vattenområdena är frivilliga forum för samarbete. Alla områdets aktörer är välkomna till arbets- grupperna. Gruppernas huvuduppgift är att kartera de mest centrala Pro Saaristomeri utmaningarna i att förbättra vattentillståndet och behovet av åtgärder inom sitt verksamhetsområde. Grupperna Pro Skärgårdshavet funderar utgående från varje områdes behov eller för ett utvalt tema, den bäst tillämpade metod för att förbättra vattenkvaliteten. Pro Saaristomeri -ohjelmalla kohti vesien hyvää tilaa ProPr oSaaristomeri Saaristomer i-ohjelman– ohjelman vesistä vesistöalueryhmät Pro Saaristomeri- ohjelma on edistänyt vuodesta Pro Saaristomeri -ohjelman vesistöaluetyöryhmät Ota yhteyttä/Ta kontakt 1999 yhteistyötä Saaristomerellä ja sen valuma- alueella. Ohjelmatoiminnan toteutuksesta ovat Sanna Tikander sopineet Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais- Pyhäranta Rauma Vakka-Suomi koordinaattori/koordinator Suomen ELY-keskus. Vuoden 2011 alussa solmittu VELHO-hanke kolmas yhteistyösopimus linjaa ohjelman toimintaa Eura 0295 022 950 vuoteen 2015. Säkylä Paimionjoki- Laitila Aurajoki Kati Javanainen Toiminnan tavoitteena on vesien tilan heikkene- Uusikaupunki Oripää Loimaa Jokioinen suunnittelija/planerare misen pysäyttäminen ja tilan parantaminen sekä Mynämäki Ypäjä VELHO-hanke vesien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Vehmaa Pöytyä Tammela 0295 022 871 Nousiainen Aura Koski Tl Kustavi Rusko Somero Toimintaan voivat osallistua kaikki maakunnan Taivassalo Marttila Pekka Paavilainen Masku Tarvasjoki vesien tilasta kiinnostuneet. Lieto ylitarkastaja/ överinspektör Raisio Pro Saaristomeri -ohjelman vastuuhenkilö Naantali Turku Paimio Pro Saaristomeri on: Kaarina Salon seutu Nummi- 0295 022 921 Pusula Salo • Työryhmätoimintaa vesistöalueryhmissä Sauvo Varsinais-Suomen ELY-keskus ja teemaryhmissä Lohja Egentliga Finlands ELY- central Itsenäisyydenaukio 2, 20810 Turku (2.5.2013 alkaen) Karjalohja Saaristomeri [email protected] • Hankkeiden suunnittelua, neuvontaa [email protected] ja toteutusta Parainen Raasepori Yhteistyössä Saaristomeren hyväksi: • Koulutusta, retkiä ja elämyksiä Kemiönsaari Hanko www.ymparisto.fi/prosaaristomeri • Paikallista ja kansainvälistä yhteistyötä www.ymparisto.fi/velho ja verkostoitumista 0 20 40 km www.saaristomerensuojelurahasto.fi © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesistöaluetyöryhmät ovat vapaaehtoisia yhteis- työfoorumeita. Työryhmiin voivat osallistua kaikki alueen toimijat. Ryhmien päätehtävänä on kartoittaa keskeiset vesien tilan parantamiseen liittyvät haasteet ja toimenpidetarpeet toiminta-alueillaan. Tarpeiden pohjalta ryhmissä pohditaan kullekin alueelle tai teemaan parhaiten soveltuvia keinoja vesien tilan parantamiseksi. Javanainen ja Kati Sanna Tikander Kuvat:.
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Finnish Archipelago Incoming Product Manual 2020
    FINNISH ARCHIPELAGO & WEST COAST Finnish Archipelago is a unique destination with more than 40 000 islands. The sea, forests, rocks, all combined together with silent island corners is all you need on your holiday. Local history and culture of the area shows you traditions and way of life in this corner of Finland. Local food is a must experience while you are going for island hopping or visiting one of many old wooden towns at the coast. If you love the sea and the nature, Finnish Archipelago and west coast offers refreshingly breezy experience. National parks (4) and Unesco sites (2) make the experience even more special with unique features. Good quality services and unique attractions with diverse and fascinating surroundings welcome visitors from all over. Now you have a chance to enjoy all this at the same holiday when the distances are just suitable between each destination. Our area covers Parainen (all the archipelago islands), Naantali, Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori, Åland islands and many other destinations at the archipelago, coast and inland. GENERAL INFO / DETAILS OF TOURS Bookings: 2-4 weeks prior to arrival. For bigger groups and for more information, please contact Visit Naantali or Visit Turku. We reserve the rights to all changes. Photo: Lennokkaat Photo: OUTDOORS CULTURE LOCAL LIFE WELLBEING TOURS CONTENT OF FINNISH ARCHIPELAGO MANUAL Page OUTDOORS 3 Hidden gems of the Archipelago Sea – An amazing Archipelago National Park Sea kayaking adventure 4 Archipelago Trail – Self-guided bike tour at unique surroundings 5 Hiking on Savojärvi Trail in Kurjenrahka National Park 6 Discover Åland’s Fishing Paradise with a local sport fishing expert 7 St.
    [Show full text]
  • 11:30 Fölin Runkoliikenneratkaisuja Ja Palvelupaketointia
    Fölin palvelupaketointia ja runkoliikenneratkaisuja TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO Sirpa Korte,www.foli.fi Föli Teatterilippuyhteistyö alkanut syyskuussa 2018: Teatterilippu TURKU / KAARINAon / RAISIO samalla / LIETO / FöliNAANTALI-lippu / RUSKO www.foli.fi ID-pohjainen maksujärjestelmä mahdollistaa tämän ja monta muuta palvelupakettia. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Höyrylaiva Ukko-Pekan ja Fölin yhteislippu TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Lipun sai ostaa Fölin mobiilisovelluksesta TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Lippukokeilu menossa VR:n kanssa TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Mobiililiput kasvattavat suosiotaan TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi TURKU / KAARINAEMV -/ maksaminenRAISIO / LIETO / NAANTALI tulee / RUSKO Föliin vuonnawww.foli.fi 2019 TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Haluamme olla mukana ihmisten arjessa. Se tarkoittaa helppokäyttöistä ja sujuvaa joukkoliikennettä, jolla pääsee tehokkaasti töihin, opiskelemaan, harrastuksiin. Mutta se tarkoittaa myös kivoja juttuja, kuten vesibussi Ruissalon luonnonkauniille saarelle tai bussiyhteys Kuhankuonon retkeilyreitistön luo. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Fölin palvelut laajenivat fölläreihin toukokuussa 2018. Kohta alkaa ensimmäinen fölläritalvi, föllärit ovat nimittäin käytössä ympäri vuoden. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Uimarantaluettelo 2021
    Uimarantaluettelo 1 (3) 7.5.2021 UUDENKAPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON UIMARANTALUETTELO VUODELLE 2021 (Kustavi, Laitila, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Tai- vassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa) Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on Sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 177/2008 4 §:n (yleinen uimaranta) ja asetuksen 354/2008 4§:n (pieni yleinen uimaran- ta) mukaan laadittava uimarantaluettelo asetusten soveltamisalaan kuuluvista uimaran- noista. Yleisellä uimarannalla eli EU-uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jossa kunnan ter- veydensuojeluviranomaisen määrittelyn mukaan odotetaan huomattavan määrän ih- misiä uivan uimakauden (15.6.-31.8.) aikana. Pienellä yleisellä uimarannalla taas tar- koitetaan yleistä uimarantaa, jossa vastaavan arvion mukaan ei odoteta huomattavan määrän ihmisiä uivan uimakauden aikana. Yleisten uimarantojen veden laatua ja sinilevien esiintymistä valvotaan uimakaudella säännöllisesti. EU-uimarannoilta ensimmäinen uimavesinäyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Tämän lisäksi uimakauden aikana otetaan ja analysoidaan vähintään kolme näytettä. Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan ja analysoidaan uima- kauden aikana vähintään kolme näytettä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että kunnan asukkailla ja kesäasukkailla on mahdollisuus saada tietoa sekä tehdä ehdotuksia ja huomautuksia sekä yleisten uimarantojen että pienten yleisten uimarantojen uimarantaluettelosta. Yleisöllä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia ja huomautuksia uimarantaluettelosta. Ne tulee tehdä
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • Club Health Assessment for District 107 a Through September 2020
    Club Health Assessment for District 107 A through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 27 0 0 0 0.00% 20 3 M,VP,MC,SC N/R 90+ Days 142292 Turku Sirius 07/22/2020 Newly 25 26 1 25 100.00% 0 0 0 N 0 $200.00 Chartered Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Cancelled(6*) 0 0 0 0 0.00% 5 1 1 None P,S,T,M,VP 24+ MC,SC M,MC,SC 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 33 1 1 0 0.00% 32 4 0 N 16 Exc Award (06/30/2019) M,MC,SC 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 28 0 0 0 0.00% 30 4 N 15 Exc Award (06/30/2019) 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 0 0 0 0.00% 42 1 2 N SC 6 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 20 2 1 1 5.26% 20 10 0 N 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 0 0 0 0.00% 15 0 N M,MC,SC 9 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 20 0 2 -2 -9.09% 24 9 0 N MC,SC 24+ 20339
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Tips for the Trip
    for individual travellers and for groups CONTENT RAUMA – A TOWN WITH TWO UNESCO WORLD HERITAGE SITES 4 - 7 RAUMA – A GENUINE TOWN OF THE SEA AND THE ARCHIPELAGO 8 - 11 UNIQUE AND AUTHENTIC RAUMA 12 - 15 TOURS 16 - 17 Rauma - Heritage for the whole world Rauma, Finland’s third oldest town, is exceptional on both a national and international scale. Two of the seven UNESCO World Heritage Sites in Finland are located in Rauma. One of the sites, Old Rauma, is an extensive, uniform wood-built town district dating back to the Middle Ages. Old Rauma is a living town district where historical heritage lives on in perfect harmony with modern commerce and local residents. You’ll find an ample range of high-quality cafes, restaurants and charming little boutiques there. The idyllic ambience is complemented by museums, lovely gardens, the marketplace and the impressive medieval Church of the Holy Cross. The other World Heritage Site is the Bronze Age cairn cemetery of Sammallahdenmäki. The stone structures at Sammallahdenmäki – Bronze Age burial cairns built on rocks – bear evidence to the early settlement. Colourful maritime past Seafaring has for centuries brought an international flavour to the life of this small town. Rauma has always earned its livelihood from the sea and in addition has a long tradition of overseas trade, thereby adopting influences from faraway lands. The three tourist islands of Rauma – the Kylmäpihlaja lighthouse island, the Kuuskajaskari fortress island and the Reksaari nature island – are located just off the coast of the town. The archipelago of Rauma belongs to the Bothnian Sea National Park and provides a splendid, memorable setting for those who love the sea and the great outdoors.
    [Show full text]