DOCSLIB.ORG

Paimionjoki Varsinais-Suomen Vesistöt Tutuiksi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Paimionjoki Varsinais-Suomen Vesistöt Tutuiksi NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Paimionjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi UUSIKAUPUNKI TAMMELA PÖYTYÄ KOSKI AURA TL SOMERO TARVASJOKI MARTTILA LIETO SALO TURKU PAIMIO Saaristomeren valuma-alueen raja © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva: Sanna Tikander Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki Valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki Paimionjoki saa alkunsa Someron Painiojärvestä ja laskee Paimionlahden kautta Saaristomereen. Se on sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Kaunis ja monipuolinen Paimionjokialue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä. Alue on jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Jokivarren maaseutumaisemaan kuuluvat yläosan laajat järvialtaat, jyrkät ja pitkät uomaa kohti viettävät rinteet, mutkittelevat pienipiirteiset ojat ja alaosan tasaisemmalla alueella levollisesti virtaava joki. SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO 1 Paimionjoki mionjoen merkittävin ravinnekuormittaja. Lisäk- si ravinteita tulee jokivarren taajamista ja haja- Paimionjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on asutuksesta. Joen suurin yksittäiskuormittaja oli 1088 km². Joen pituus on noin 110 km, mihin si- Paimion kaupunki vuoteen 2009 asti, josta lähtien sältyy joen latvaosan järviketju ja runsaan 70 km:n sen jätevedet on puhdistettu Turun Kakolanmä- pituinen jokiosuus. Paimionjoen vesistöalueen jär- en puhdistamossa. Paimionjoen vesistöön laske- visyys on pieni, vain 1,5 % vesistöalueen kokonais- taan edelleen Kyrön, Kosken, Marttilan ja Tarvas- pinta-alasta. Paimionjoen järviketju alkaa Someron joen taajamien puhdistetut jätevedet. Marttilan Painiosta ja päättyy Hovirinnankoskeen. Väliin jää- ja Tarvasjoen jätevedenpuhdistamot jäävät pois vät Hirsjärvi, Kirkkojärvi, Saarentaanjärvi, Rautelan- käytöstä vuonna 2017, mikäli siirtoviemärihan- järvi ja Pusulanjärvi sekä Åvikinjärvi ja Pitkäjärvi. ke Turkuun toteutuu. Ajoittain Someron taajaman Paimionjoen suurin sivuhaara on Tarvasjoki, joka viemäriverkostosta pääsee vuotovesiä Kirkko- liittyy Paimionjokeen Juvankoskella. Paimionjoki järveen. Vesistön tilaa ja virkistyskäyttömahdolli- kuuluu savimaiden jokityyppiin. suuksia heikentää säännöstelyn lisäksi etupäässä hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Joessa on viisi merkittävää säännöstelypatoa. So- meron Pitkäjärven luusuassa sijaitsevalla Hovi- Paimionlahti rinnankosken padolla Turun kaupungin vesilaitos Kuva: Sanna Tikander säännöstelee Paimionjoen latvajärviä. Koskella si- Paimionjoki laskee syvälle sisämaahan ulottuvaan jaitsevan Karjakosken padon vaikutus ulottuu 13 pitkään ja kapeaan Paimionlahteen. Paimionlah- kilometriä ylävirtaan. Tarvasjoen Juvankosken voi- den perukka on arvokas lintujen pesimä- ja muut- malaitospato allastaa jokea puolestaan 11 kilomet- toaikainen levähdysalue ja se kuuluu valtakunnal- rin matkalta. Paimionjoen alimmat säännöstelypa- liseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 dot ovat vuonna 1921 valmistunut Juntolan pato ja -verkostoon. Pohjukka on ruovikoitunut ja rannoilla vuonna 1935 valmistunut Askalan pato. Kaikkien on laajoja umpeutuvia rantaniittyjä. Paimionlahti on voimalaitosten pudotuskorkeus on 14 m. Säännös- merkittävä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. telyn tavoitteena on energian tuotannon lisäksi tul- vien ehkäisy, maisemapiirteiden säilyttäminen sekä Alueen virkistyskäyttö virtaamien tasaaminen. Alueelta löytyy sekä monipuolisia ulkoilu- ja retkeily- Paimionjoen vesistökuormituslähteet maastoja että luonto- ja kulttuurikohteita. Melonta ja veneily ovat lisänneet joen virkistyskäyttöä. Paimion Paimionjoen valuma-alue on suurelta osin tehok- Askalassa on kauniita katajarinteitä, jyrkkiä puron- kaasti viljeltyä savikkoa. Peltoja valuma-alueen notkoja ja pähkinäpensaslehtoja, joiden kasvilajis- pinta-alasta on noin 43 %. Maatalous onkin Pai- toon kuuluu harvinaisia keto- ja muinaislajeja. LOIMAA YPÄJÄ PÖYTYÄ TAMMELA P aim ion joki i AURA KOSKI jok Pusulanjärvi- lan i J u jo j k a a Rautelanjärvi a P jo k i t s ila Valkjärvi va n r - a T SOMERO TARVASJOKI Kirkkojärvi Painio MARTTILA Hirsjärvi LIETO SALO i Pelto äjok Väh Vesistö 0 5 10 km ki Metsä o j n o © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 i PAIMIO m i © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuntaraja a P Paimionjoen alueen isoimpien vesistöjen, metsien ja peltojen sijainti. 2 AS P aim ion joki TE ki KOSKI TL Pusulanjärvi- njo ula i Rautelanjärvi aj k AS P jo s Valkjärvi va r SOMERO a TARVASJOKI T Kirkkojärvi AS AS Painio MARTTILA Hirsjärvi Merkittävämmät Vesistöjen ekologinen pistekuormittajat luokitus suunnittelukausi 2 Erinomainen ki PAIMIO Asutuksen jäteveden- o AS j n o puhdistamo Kuva: Sanna Tikander i m Hyvä i a TE Turvetuotanto P Tyydyttävä Muuta tietoa Välttävä 0 5 10 km Merkittävä vaelluseste Huono © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 Osavaluma-alue © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ei luokiteltu Pintavesien ekologinen luokitus, luonnos 10/2013. Aineistona käytetty vuosien 2006 - 2012 tietoja. Paimionjoen vesistö ja sitä myötäilevät vanhat tiet, sääoloista. Vuosien 2008 - 2012 aikana joen fosfo- kuten Hämeen Härkätie, muodostavat hienon mai- ripitoisuus alajuoksulla oli keskimäärin 213 μg/l ja semallisen ja matkailullisen kokonaisuuden. Moni- typpipitoisuus 2555 μg/l. Vuotuinen fosforikuormitus puoliset jokiympäristöt ja isot järvet Koskella ja So- on vaihdellut 11 ja 160 tonnin ja typpikuormitus 285 merolla ovat sekä luonnon monimuotoisuuden että ja 1418 tonnin välillä vuosina 1970 - 2012. 1970-lu- maiseman kannalta tärkeitä. vulla ja 1980-luvun alkupuolella joen fosforikuormi- tus kasvoi, mutta sen jälkeen fosforikuormituksessa Paimionjoki on aiemmin tunnettu meritaimen- ja ei ole havaittu muutosta suuntaan tai toiseen. lohijokena. Nykyään kalat pystyvät nousemaan noin 12 km ylävirtaan Askalan voimalaitospa- Paimionjoen keskivirtaama sekä fosfori- ja dolle asti. Saaristomeren kalaistutusten ansios- typpipitoisuudet vuosina 1970 - 2012 ta Paimionjoen alajuoksulla tavataan nykyisinkin merestä jokeen nousevia vaelluskaloja. Siel- lä kalastus onkin tärkeä osa joen virkistyskäyt- m3/s virtaama töä. Joesta kalastetaan lähinnä merestä jokeen fosforikuormitus t/v nousevaa merilohta, meritaimenta ja siikaa. 15 180 150 Veden laatu 10 120 Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suu- 90 rin ravinnekuormittaja, ja sen ekologinen tila on välttävä. Joen veden laatua heikentävät savi- 5 60 sameus, korkeat ravinnepitoisuudet, suolistope- 30 räisten bakteerien ajoittain suuri määrä sekä var- sinkin yläjuoksun järvillä runsas levätuotanto. 0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Paimionjoen ravinnepitoisuudet ja kuormitus riip- fosfori virtaama muutos (fosfori) puvat suuresti vuodenajasta ja virtaamasta sekä 3 Aurajoki-Paimionjoki vesistöaluetyöryhmä on m3/s virtaama typpikuormitus t/v osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsi- 15 1500 nais-Suomen liiton Pro Saaristomeri -yhteistyö- 1250 ohjelmaa, joka on ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Kaikki Aurajoen ja Paimionjoen alueen ve- 10 1000 sien tilasta ja sen parantamistoimista kiinnostuneet 750 ovat tervetulleita vesistöalueryhmän toimintaan. 5 500 Paimionjoki-yhdistys 250 0 0 Paimionjoki-yhdistys, jonka ensisijaisena tarkoituk- 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 sena on parantaa Paimionjoen vesistön tilaa, pe- rustettiin vuonna 2010. Tavoitteena on ekologises- typpi virtaama ti terve joki, jonka virkistyskäyttöarvo on korkea. Toiminnan painopiste on joen vesiensuojelun sekä Vesienhoidon toimenpiteet kala- ja raputalouden edistämisessä. Lisäksi tarkoi- tuksena on edistää maiseman, kulttuurihistorian, Vesienhoidon tavoitteen, vesien hyvän ekologisen virkistyskäytön ja matkailun kehittämistä. tilan, saavuttamiseksi Paimionjoen vesistöalueen vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuor- mitusta tulee merkittävästi vähentää. Varsinais- Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuo- teen 2015 esitetään alueelle toimenpiteitä erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämiseksi, kuten suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Myös metsätalo- uden kuormitusta ja haja-asutuksen jätevesikuor- mitusta tulee alueella vähentää. Toimenpideohjel- massa on lisäksi esitetty kalankulkua helpottavia Kuva: Sanna Tikander toimenpiteitä ja Paimionjoen säännöstelyn kehit- tämistä. Vesienhoidon toimenpideohjelmat päivite- Paimionjoki-yhdistys on pyrkinyt lisäämään kosteik- tään osana vesienhoidon suunnittelua vuoden 2015 kojen ja suojavyöhykkeiden määrää valuma-alueella loppuun mennessä. ilmaisen tilakohtaisen neuvonnan ja kosteikkoretki- en avulla. Yhdistys on levittänyt tietoa mm. kuiva- Paimionjoen vesistön toimenpidekokonaisuuteen käymälöistä ja lannan kestävästä ravinnekäytöstä kuuluu rantojen monimuotoistamista voimalaitos- sekä osallistunut tutkimuksiin yhteistyössä muiden alueilla ja sivu-uomien kunnostuksia sekä Hovi- toimijoiden kanssa (esim. aktiiviset ferrisulfaattisa- rinnankosken, Karjakosken, Rounankosken ja ostamot ojissa ja sulkasääskitutkimukset). Yhdes- Patakosken (Tuimalankosken) kalojen ja muun sä paikallisten kanssa on kartoitettu ja kunnostettu eliöstön kulkumahdollisuuksien parantamista. Täl- tapahtumarantoja ja luontopolkuja, järjestetty valo- löin kalankulku tulisi mahdolliseksi joen keskiosal- kuvanäyttelyiden sarja ja kehitetty liikkumiseen so- ta koko järvialueelle sekä sivu-uomiin.
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
    Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
    [Show full text]
  • District 107 A.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 A through May 2016 Status Membership Reports LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice No Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Active Activity Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Email ** Report *** Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs less than two years old 125168 LIETO/ILMATAR 06/19/2015 Active 19 0 16 -16 -45.71% 0 0 0 0 Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 2 0 1 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 31 2 4 -2 -6.06% 33 11 1 0 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 30 2 1 1 3.45% 29 34 0 0 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 2 1 1 2.70% 37 24 0 4 $536.59 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 21 2 1 1 5.00% 22 3 0 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 14 0 0 0 0.00% 14 0 0 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 22 0 4 -4 -15.38% 26 15 0 13 20373 HALIKKO/RIKALA 11/06/1958 Active 31 1 1 0 0.00% 31 3 0 0 20339 KAARINA 02/21/1966 Active 39 1 1 0 0.00% 39 15 0 0 32233 KAARINA/CITY 05/05/1976 Active 25 0 5 -5 -16.67%
    [Show full text]
  • Club Health Assessment for District 107 a Through September 2020
    Club Health Assessment for District 107 A through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 27 0 0 0 0.00% 20 3 M,VP,MC,SC N/R 90+ Days 142292 Turku Sirius 07/22/2020 Newly 25 26 1 25 100.00% 0 0 0 N 0 $200.00 Chartered Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Cancelled(6*) 0 0 0 0 0.00% 5 1 1 None P,S,T,M,VP 24+ MC,SC M,MC,SC 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 33 1 1 0 0.00% 32 4 0 N 16 Exc Award (06/30/2019) M,MC,SC 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 28 0 0 0 0.00% 30 4 N 15 Exc Award (06/30/2019) 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 0 0 0 0.00% 42 1 2 N SC 6 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 20 2 1 1 5.26% 20 10 0 N 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 0 0 0 0.00% 15 0 N M,MC,SC 9 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 20 0 2 -2 -9.09% 24 9 0 N MC,SC 24+ 20339
    [Show full text]
  • Political Areas of Competition in Southwest Finland: a Cluster Analysis of Parliamentary Election Data from Three Levels of Aggregation
    Research on Finnish Society Vol. 11 (2018), pp. 24-43 Political areas of competition in Southwest Finland: A cluster analysis of parliamentary election data from three levels of aggregation Lasse Nurmi and Tommi Meskanen Abstract This research utilizes the methods of geography, mathematics and political ecology to outline the political areas and to define the profiles of political competition within the region of Southwest Finland using parliamentary election results from the 2010s. Additionally the research investigates the areal concentration and dispersion of support for the par- liamentary parties and the effect of the regional level of aggregation to the concentration of the political support. Our research questions are: (1) are there distinctive political areas in Southwest Finland? And (2) can political areas of stable and unstable competition patterns be identified by investigating election results over time? Using cluster analysis and map visualizations we show that there are distinctive political areas of competition to be found in contemporary Southwest Finland and that the map of political support changes significantly at the municipal and polling district levels. Keywords: electoral geography, cluster analysis, parliamentary elections, political areas Introduction This study has both theoretical and practical aims: (1) we test cluster analysis as a means of describing the competition constellations between parties, and (2) through cluster analysis and studying electoral support on different levels of aggregation we provide information about the diversity of party support. This information can be used, for example, to decide at which geographical area it would be useful to allocate campaign resources for maximum impact, and what kinds of candidates a party should recruit to increase its support in areas of low support.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Marttila-Tiedote 2/2021
    MARTTILA-TIEDOTE 2/2021 Kuva Miika MIkkola Tiedotteessa mainitut kunnan palvelut ja tapahtumat on suunniteltu tämän- hetkisen tiedon perusteella. Mikäli koronatilanteen johdosta aiheutuu muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen kunnan www-sivuilla. __________________________________________________________________________________________________________________ MARTTILAN KUNTA 044 744 9200 (neuvonta) jako vko 21-22 HÄRKÄTIE 773 www.marttila.fi 21490 MARTTILA fb MarttilanKunta # marttilankunta MARTTILAN KUNTA Kunnanvirasto, Härkätie 773 puh. 044 744 9200 (neuvonta) kunnan työntekijöiden sähköposti on muotoa: [email protected] [email protected] kotisivut: www.marttila.fi Kunnan Facebook: www.facebook.com/MarttilanKunta YLEISHALLINTO Kunnanjohtaja Carita Maisila 044 744 9110 VAPAA-AIKATOIMI Hallintojohtaja Heini Luoma 044 744 9210 Vapaa-aikasihteeri Anniina Bergfors 044 744 9410 Toimistosihteeri Riina Uusitalo 044 744 9230 Toimistosihteeri Marjaana Torkkeli 044 744 9240 KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI Palkkasihteeri Mervi Suomi 044 744 9250 Kirjasto, Härkätie 723 044 084 5505 Kirjanpitäjä Birgit Kosonen 044 744 9260 Kirjastonhoitaja Taina Jurttila-Nurminen 044 084 5342 Aluearkkitehti Pilar Meseguer 044 740 5088 TEKNINEN TOIMI SOSIAALITOIMI Tekninen johtaja Kirsi Halkola 044 744 9510 Sosiaalipalvelujohtaja Maria Vesala 044 084 5392 Rakennustarkastaja Jarkko Vihtonen 044 744 9520 Sosiaalityöntekijä Maria Tavasti 044 744 9335 Toimistosihteeri Pia Aalto 044 744 9515 Erityissosiaaliohjaaja Marika Hirvensalo 044 744 9330 Kiinteistönhoitaja
    [Show full text]
  • Webometric Network Analysis
    Webometric Network Analysis Webometric Network Analysis Mapping Cooperation and Geopolitical Connections between Local Government Administration on the Web Kim Holmberg ÅBO 2009 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Holmberg , Kim Webometric network analysis : mapping cooperation and geopolitical connections between local government administration on the web / Kim Holmberg. – Åbo : Åbo Akademi University Press, 2009. Diss.: Åbo Akademi University. ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-510-1 ISBN 978-951-765-511-8 (digital) Painosalama Oy Åbo 2009 Acknowledgements This research started as a mixed collection of very diffuse ideas that gradually gained focus and evolved into the research that now has been completed and written down. Without the advice and encouragement of certain persons this work would not have been possible, or at least it would have looked very different. To these persons I direct my deep gratitude. First of all I want to thank my supervisors, professors Gunilla Widén-Wulff and Mike Thelwall, for their advice and support throughout this process. I have been very fortunate to have two such knowledgeable and generous supervisors. Gunilla has given me the freedom to pursue my own path and make my own discoveries, but she has always been there to help me find my way back to the path when I have strayed too far from it. It has been a great privilege to have Mike as my second supervisor. Mike’s vast knowledge and experience of webometrics, great technical skills, and unparalleled helpfulness have been extremely valuable throughout this research. I also want to thank professors Mariam Ginman and Sara von Ungern-Sternberg for convincing me to pursue a doctoral degree, a decision that I have never regretted.
    [Show full text]
  • Auranmaan Vesihuollon Kehittämissuunnitelma
    LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 14 | 2008 Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma Tiivistelmä Antti Ryynänen Pieti Poikola Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 14/2008 Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma Antti Ryynänen Pieti Poikola Tiivistelmä Lounais-Suomen Ympäristökeskus Varsinais-Suomen Liitto Loimaan Seutukunnan Seutu-Hanke Auran Kunta Kosken Tl Kunta Marttilan Kunta Mellilän Kunta Oripään Kunta Pöytyän Kunta Tarvasjoen Kunta Yläneen Kunta Parravahan Vesi Oy Turku 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 14 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus Vesiensuojeluosasto Taitto: Edita Prima Oy Kansikuva: Petri Riikonen Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi /julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2008 ISBN 978-952-11-3098-4 (nid.) ISBN 978-952-11-3099-1 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) 002 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ......................................................................................................... 5 1. Nykytilanne ja ennusteet ....................................................................... 6 1.1 Suunnittelualue ................................................................................................6 1.2 Väestömäärä ja väestöennuste .......................................................................6 1.3 Vedenhankinta ..................................................................................................6 1.3.1. Nykytila ....................................................................................................6
    [Show full text]