NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Paimionjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi UUSIKAUPUNKI TAMMELA PÖYTYÄ KOSKI AURA TL SOMERO TARVASJOKI MARTTILA LIETO SALO TURKU PAIMIO Saaristomeren valuma-alueen raja © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva: Sanna Tikander Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki Valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki Paimionjoki saa alkunsa Someron Painiojärvestä ja laskee Paimionlahden kautta Saaristomereen. Se on sekä valuma-alueeltaan että virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Kaunis ja monipuolinen Paimionjokialue on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä. Alue on jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Jokivarren maaseutumaisemaan kuuluvat yläosan laajat järvialtaat, jyrkät ja pitkät uomaa kohti viettävät rinteet, mutkittelevat pienipiirteiset ojat ja alaosan tasaisemmalla alueella levollisesti virtaava joki. SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO 1 Paimionjoki mionjoen merkittävin ravinnekuormittaja. Lisäk- si ravinteita tulee jokivarren taajamista ja haja- Paimionjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on asutuksesta. Joen suurin yksittäiskuormittaja oli 1088 km². Joen pituus on noin 110 km, mihin si- Paimion kaupunki vuoteen 2009 asti, josta lähtien sältyy joen latvaosan järviketju ja runsaan 70 km:n sen jätevedet on puhdistettu Turun Kakolanmä- pituinen jokiosuus. Paimionjoen vesistöalueen jär- en puhdistamossa. Paimionjoen vesistöön laske- visyys on pieni, vain 1,5 % vesistöalueen kokonais- taan edelleen Kyrön, Kosken, Marttilan ja Tarvas- pinta-alasta. Paimionjoen järviketju alkaa Someron joen taajamien puhdistetut jätevedet. Marttilan Painiosta ja päättyy Hovirinnankoskeen. Väliin jää- ja Tarvasjoen jätevedenpuhdistamot jäävät pois vät Hirsjärvi, Kirkkojärvi, Saarentaanjärvi, Rautelan- käytöstä vuonna 2017, mikäli siirtoviemärihan- järvi ja Pusulanjärvi sekä Åvikinjärvi ja Pitkäjärvi. ke Turkuun toteutuu. Ajoittain Someron taajaman Paimionjoen suurin sivuhaara on Tarvasjoki, joka viemäriverkostosta pääsee vuotovesiä Kirkko- liittyy Paimionjokeen Juvankoskella. Paimionjoki järveen. Vesistön tilaa ja virkistyskäyttömahdolli- kuuluu savimaiden jokityyppiin. suuksia heikentää säännöstelyn lisäksi etupäässä hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Joessa on viisi merkittävää säännöstelypatoa. So- meron Pitkäjärven luusuassa sijaitsevalla Hovi- Paimionlahti rinnankosken padolla Turun kaupungin vesilaitos Kuva: Sanna Tikander säännöstelee Paimionjoen latvajärviä. Koskella si- Paimionjoki laskee syvälle sisämaahan ulottuvaan jaitsevan Karjakosken padon vaikutus ulottuu 13 pitkään ja kapeaan Paimionlahteen. Paimionlah- kilometriä ylävirtaan. Tarvasjoen Juvankosken voi- den perukka on arvokas lintujen pesimä- ja muut- malaitospato allastaa jokea puolestaan 11 kilomet- toaikainen levähdysalue ja se kuuluu valtakunnal- rin matkalta. Paimionjoen alimmat säännöstelypa- liseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 dot ovat vuonna 1921 valmistunut Juntolan pato ja -verkostoon. Pohjukka on ruovikoitunut ja rannoilla vuonna 1935 valmistunut Askalan pato. Kaikkien on laajoja umpeutuvia rantaniittyjä. Paimionlahti on voimalaitosten pudotuskorkeus on 14 m. Säännös- merkittävä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. telyn tavoitteena on energian tuotannon lisäksi tul- vien ehkäisy, maisemapiirteiden säilyttäminen sekä Alueen virkistyskäyttö virtaamien tasaaminen. Alueelta löytyy sekä monipuolisia ulkoilu- ja retkeily- Paimionjoen vesistökuormituslähteet maastoja että luonto- ja kulttuurikohteita. Melonta ja veneily ovat lisänneet joen virkistyskäyttöä. Paimion Paimionjoen valuma-alue on suurelta osin tehok- Askalassa on kauniita katajarinteitä, jyrkkiä puron- kaasti viljeltyä savikkoa. Peltoja valuma-alueen notkoja ja pähkinäpensaslehtoja, joiden kasvilajis- pinta-alasta on noin 43 %. Maatalous onkin Pai- toon kuuluu harvinaisia keto- ja muinaislajeja. LOIMAA YPÄJÄ PÖYTYÄ TAMMELA P aim ion joki i AURA KOSKI jok Pusulanjärvi- lan i J u jo j k a a Rautelanjärvi a P jo k i t s ila Valkjärvi va n r - a T SOMERO TARVASJOKI Kirkkojärvi Painio MARTTILA Hirsjärvi LIETO SALO i Pelto äjok Väh Vesistö 0 5 10 km ki Metsä o j n o © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 i PAIMIO m i © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuntaraja a P Paimionjoen alueen isoimpien vesistöjen, metsien ja peltojen sijainti. 2 AS P aim ion joki TE ki KOSKI TL Pusulanjärvi- njo ula i Rautelanjärvi aj k AS P jo s Valkjärvi va r SOMERO a TARVASJOKI T Kirkkojärvi AS AS Painio MARTTILA Hirsjärvi Merkittävämmät Vesistöjen ekologinen pistekuormittajat luokitus suunnittelukausi 2 Erinomainen ki PAIMIO Asutuksen jäteveden- o AS j n o puhdistamo Kuva: Sanna Tikander i m Hyvä i a TE Turvetuotanto P Tyydyttävä Muuta tietoa Välttävä 0 5 10 km Merkittävä vaelluseste Huono © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 Osavaluma-alue © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ei luokiteltu Pintavesien ekologinen luokitus, luonnos 10/2013. Aineistona käytetty vuosien 2006 - 2012 tietoja. Paimionjoen vesistö ja sitä myötäilevät vanhat tiet, sääoloista. Vuosien 2008 - 2012 aikana joen fosfo- kuten Hämeen Härkätie, muodostavat hienon mai- ripitoisuus alajuoksulla oli keskimäärin 213 μg/l ja semallisen ja matkailullisen kokonaisuuden. Moni- typpipitoisuus 2555 μg/l. Vuotuinen fosforikuormitus puoliset jokiympäristöt ja isot järvet Koskella ja So- on vaihdellut 11 ja 160 tonnin ja typpikuormitus 285 merolla ovat sekä luonnon monimuotoisuuden että ja 1418 tonnin välillä vuosina 1970 - 2012. 1970-lu- maiseman kannalta tärkeitä. vulla ja 1980-luvun alkupuolella joen fosforikuormi- tus kasvoi, mutta sen jälkeen fosforikuormituksessa Paimionjoki on aiemmin tunnettu meritaimen- ja ei ole havaittu muutosta suuntaan tai toiseen. lohijokena. Nykyään kalat pystyvät nousemaan noin 12 km ylävirtaan Askalan voimalaitospa- Paimionjoen keskivirtaama sekä fosfori- ja dolle asti. Saaristomeren kalaistutusten ansios- typpipitoisuudet vuosina 1970 - 2012 ta Paimionjoen alajuoksulla tavataan nykyisinkin merestä jokeen nousevia vaelluskaloja. Siel- lä kalastus onkin tärkeä osa joen virkistyskäyt- m3/s virtaama töä. Joesta kalastetaan lähinnä merestä jokeen fosforikuormitus t/v nousevaa merilohta, meritaimenta ja siikaa. 15 180 150 Veden laatu 10 120 Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suu- 90 rin ravinnekuormittaja, ja sen ekologinen tila on välttävä. Joen veden laatua heikentävät savi- 5 60 sameus, korkeat ravinnepitoisuudet, suolistope- 30 räisten bakteerien ajoittain suuri määrä sekä var- sinkin yläjuoksun järvillä runsas levätuotanto. 0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Paimionjoen ravinnepitoisuudet ja kuormitus riip- fosfori virtaama muutos (fosfori) puvat suuresti vuodenajasta ja virtaamasta sekä 3 Aurajoki-Paimionjoki vesistöaluetyöryhmä on m3/s virtaama typpikuormitus t/v osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsi- 15 1500 nais-Suomen liiton Pro Saaristomeri -yhteistyö- 1250 ohjelmaa, joka on ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Kaikki Aurajoen ja Paimionjoen alueen ve- 10 1000 sien tilasta ja sen parantamistoimista kiinnostuneet 750 ovat tervetulleita vesistöalueryhmän toimintaan. 5 500 Paimionjoki-yhdistys 250 0 0 Paimionjoki-yhdistys, jonka ensisijaisena tarkoituk- 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 sena on parantaa Paimionjoen vesistön tilaa, pe- rustettiin vuonna 2010. Tavoitteena on ekologises- typpi virtaama ti terve joki, jonka virkistyskäyttöarvo on korkea. Toiminnan painopiste on joen vesiensuojelun sekä Vesienhoidon toimenpiteet kala- ja raputalouden edistämisessä. Lisäksi tarkoi- tuksena on edistää maiseman, kulttuurihistorian, Vesienhoidon tavoitteen, vesien hyvän ekologisen virkistyskäytön ja matkailun kehittämistä. tilan, saavuttamiseksi Paimionjoen vesistöalueen vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuor- mitusta tulee merkittävästi vähentää. Varsinais- Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuo- teen 2015 esitetään alueelle toimenpiteitä erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämiseksi, kuten suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Myös metsätalo- uden kuormitusta ja haja-asutuksen jätevesikuor- mitusta tulee alueella vähentää. Toimenpideohjel- massa on lisäksi esitetty kalankulkua helpottavia Kuva: Sanna Tikander toimenpiteitä ja Paimionjoen säännöstelyn kehit- tämistä. Vesienhoidon toimenpideohjelmat päivite- Paimionjoki-yhdistys on pyrkinyt lisäämään kosteik- tään osana vesienhoidon suunnittelua vuoden 2015 kojen ja suojavyöhykkeiden määrää valuma-alueella loppuun mennessä. ilmaisen tilakohtaisen neuvonnan ja kosteikkoretki- en avulla. Yhdistys on levittänyt tietoa mm. kuiva- Paimionjoen vesistön toimenpidekokonaisuuteen käymälöistä ja lannan kestävästä ravinnekäytöstä kuuluu rantojen monimuotoistamista voimalaitos- sekä osallistunut tutkimuksiin yhteistyössä muiden alueilla ja sivu-uomien kunnostuksia sekä Hovi- toimijoiden kanssa (esim. aktiiviset ferrisulfaattisa- rinnankosken, Karjakosken, Rounankosken ja ostamot ojissa ja sulkasääskitutkimukset). Yhdes- Patakosken (Tuimalankosken) kalojen ja muun sä paikallisten kanssa on kartoitettu ja kunnostettu eliöstön kulkumahdollisuuksien parantamista. Täl- tapahtumarantoja ja luontopolkuja, järjestetty valo- löin kalankulku tulisi mahdolliseksi joen keskiosal- kuvanäyttelyiden sarja ja kehitetty liikkumiseen so- ta koko järvialueelle sekä sivu-uomiin.