Loimaan Seutukunnan Vesihuoltoyhteistyön Kehittäminen Tiivistelmä

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008

Loimaan seutukunnan l oimaan seutukunnan seutukunnan oimaan vesihuoltoyhteistyön kehittäminen Tiivistelmä

Teemu Vehmaskoski, Riina Liikanen v esihuo l toyhteistyön kehittäminen, tii kehittäminen, toyhteistyön v iste l mä

Lounais- S uomen ympäristökesku uomen

ISBN 978-952-11-3015-1 (nid.) ISBN 978-952-11-3016-8 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.)

ISSN 1796-1769 (verkkoj.) S Lounais-Suomen ympäristökeskus

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4| 2008

Loimaan seutukunnan vesihuoltoyhteistyön kehittäminen Tiivistelmä

Teemu Vehmaskoski, Riina Liikanen

Turku 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus JULKAISEVAN VIRASTON TUNNUS, KORKEUS 16 mm (SYKE-logo 19 mm)

LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 | 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskus Yhdyskuntaosasto

Taitto: Päivi Niemelä Kansikuva: Aarno Torvinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut

Edita Prima Oy, Helsinki 2008

ISBN 978-952-11-3015-1 (nid.) ISBN 978-952-11-3016-8 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.) ISSN 1796-1769 (verkkoj.) ESIPUHE

Tämä selvitys on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Loimaan seutukunnan SEUTU-hankkeen, Alastaron, Auran, Kosken TL, Marttilan, Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen kuntien sekä Loiman kaupungin toimeksiannosta apuvälineeksi alueella toimivien vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämiseen.

Selvitys jakautuu kolmeen osaan:

1. Nykytilan kuvaus 2. Vesihuoltolaitosten arvonmääritys 3. Tavoitetilan selvitys ja toimenpide-ehdotukset

Kahden ensimmäisen työvaiheen, eli nykytilan kuvauksen ja arvonmäärityksen, jälkeen suunnittelualue jaettiin kahteen osaan, Ydin-Loimaaseen (Alastaro, Loimaa, Mellilä, Oripää) ja Auranmaahan (Aura, Koski Tl, Marttila, Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne). Lisäksi tarkasteltiin Ydin-Loimaan ja Auranmaan yhdessä muodostamaa kokonaisuutta. Osa-alueille laadittiin erilliset organisaatioskenaariot toiminta- ja rahoitus- suunnitelmineen. Tässä selvityksen tiivistelmässä on kuvattu lyhyesti suunnittelualueen vesihuollon nykytila sekä laitosten arvonmääritykset, pääpainon ollessa tavoitetilan ja toimenpide-ehdotusten esittelyssä. Selvityksen tavoitteena on kuvata alueellinen vesihuolto- yhtiö, joka pystyy paitsi vastaamaan kiristyviin ympäristölupaehtoihin ja parantamaan toimintavarmuuttaan, myös kehittämään osaamistaan ja henkilöstöään sekä toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Vesihuoltopalveluiden järjestelyt ovat osa isompaa käynnissä olevaa kehitystä, kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Teknisen toimen osana vesihuollolla on ollut jossain määrin yhteistyön tienraivaajan rooli, vaikka loppuun asti toteutuneita järjes- telyitä ei vielä montaa ole. Suomessa on parhaillaankin käynnissä useita tätä vastaavia selvityksiä ja hankkeita: vuoteen 2010 mennessä jopa miljoona kansalaista saattaa saada vesihuoltopalvelunsa uusimuotoisilta laitoksilta. Selvitystä ohjanneen työryhmän muodostivat Jyrki Lammila ja Antti Ryynänen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, Jouko Grön Loimaan kaupungin vesihuolto- laitokselta, Jyrki Haapasaari Auran ja Tarvasjoen kunnista, Hannu Kylliäinen Oripään kunnasta, Ritva Laurikkala Mellilän kunnasta, Rauno Merta Pöytyän kunnasta, Eino Pöllänen Alastaron kunnasta, Tarmo Saarinen Yläneen kunnasta, Jouko Sinkko Kos- ken Tl kunnasta, Raimo Vähämaa Marttilan kunnasta ja Juhani Tynjälä Parravahan Vesi Oy:stä sekä Pasi Oksanen Loimaan seutukunnan SEUTU-hankkeesta.

Helsingissä 22.01.2008

Teemu Vehmaskoski Riina Liikanen DI, projektipäällikkö TkT Kiuru & Rautiainen Oy Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 SISÄLLYS

Esipuhe...... 3 1 Vesihuoltolaitosten nykytila...... 7 1.1 Suunnittelualue ja vesi-huoltolaitokset ...... 7

1.2 Laitosten talous ...... 8

2 Laitosten arvonmääritys...... 9 3 Vaihtoehdot toimintamuodoksi...... 10 4 Vaihtoehdot toiminta-alueen laajuudeksi...... 12 5 Tuotantosuunnitelma...... 13 5.1 Vedenhankinta...... 13 VE 1. Ydin-Loimaa...... 13 VE 2. Auranmaa...... 13 VE 3. Ydin-Loimaa & Auranmaa...... 13 5.2 Verkostot...... 13 VE 1. Ydin-Loimaa...... 13 VE 2. Auranmaa...... 14 VE 3. Ydin-Loimaa & Auranmaa...... 14 5.3 Jätevesien käsittely...... 14 VE 1. Ydin-Loimaa...... 14 VE 2. Auranmaa...... 15 VE 3. Ydin-Loimaa ja Auranmaa...... 15 5.4 Lietteen käsittely...... 16 VE 1. Ydin-Loimaa...... 16 VE 2. Auranmaa...... 16 VE 3. Ydin-Loimaa ja Auranmaa...... 16 5.5 Kaukovalvonta ja automaatio...... 16

6 Henkilöstö ja hallinto...... 17 6.1 Henkilöstösuunnitelma...... 17

6.2 Hallinto...... 17

7 Alustava rahoitussuunnitelma...... 18 7.1 Laskennan periaatteet...... 18 Ohjaavat periaatteet...... 18 Tase, vastaavaa...... 18 Tase, vastattavaa...... 18 Investointiohjelma...... 18 Toimintakulut...... 20 Poistot...... 20 Korko- ja rahoituskulut...... 20 Verot ...... 20 Tuloslaskelman ulkopuoliset erät...... 21

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 Liikevaihto...... 21 7.2 Vaihtoehtojen vertailu...... 21

8 Alueellisen yksikön SWOT...... 23 Yleisesti...... 23 Vaihtoehtojen tarkastelua...... 23 VE 1. Ydin-Loimaa...... 24 VE 2. Auranmaa...... 24 VE 3. Ydin-Loimaa ja Auranmaa...... 25 9 Suositus etenemiseksi...... 26 Uuden Loimaan laitos...... 26 Uuden Pöytyän laitos...... 26 Auran ja Tarvasjoen kunnat...... 26 Marttilan, Koski Tl:n sekä Oripään kunnat...... 27

Kuvailulehdet...... 28

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 1 Vesihuoltolaitosten nykytila

1.1 Suunnittelualueen vesihuollon tunnusluvut Suunnittelualue ja vesi- vuodelta 2006 on esitetty taulukossa 1. Suunnittelualueen vedenhankinta perustuu huoltolaitokset kuntien omistamiin 13 käytössä olevaan pohjave- Suunnittelualueen muodostavat Loimaan kaupun- denottamoon. Vesijohtoverkoston liittymisaste on ki sekä Alastaron, Auran, Kosken TL, Marttilan, korkea, alueella keskimäärin 92 %, minkä vuoksi Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen myös vesijohtoa on paljon (1.590 km). Keskitettyyn kunnat. Suunnittelualueella vesihuoltolaitostoi- jätevedenpuhdistukseen liittyneiden määrä on yh- minnasta vastaavat kymmenen kunnallista vesi- dyskuntarakenteeltaan väljälle alueelle tyypillisen huoltolaitosta sekä tukkuyhtiö Parravahan Vesi Oy. alhainen, alueella keskimäärin 53 %. Jätevedet Kunnallisista vesihuoltolaitoksista Loimaan kau- käsitellään Mellilää ja Ylänettä lukuun ottamatta pungin vesihuoltolaitos on kunnallinen liikelaitos kuntien omilla puhdistamoilla. Mellilän jätevedet ja muut kunnan kirjanpidosta laskennallisesti eriy- johdetaan Loimaan puhdistamolle ja Yläneen jäte- tettyjä yksiköitä. vedet Säkylän puhdistamolle.

Taulukko 1. Kuntien vesihuollon tunnusluvut vuonna 2006

Kunta Asukasluku Vesijoh- Liitty- Veden Viemä- Liittymis- Jäteveden as dossa misaste myynti rissä aste laskutus as % m3/a as % m3/a Alastaro 2 979 2 532 85 248 135 1 785 60 66 733 Aura 3 748 3 510 94 223 019 2 600 69 129 843 Koski TL 2 528 2 500 99 276 009 1 180 47 64 600 Loimaa 13 100 12 970 99 893 599 7 130 54 536 797 Marttila 2 073 1 680 81 137 686 670 32 36 859 Mellilä 1 206 1 092 91 214 246 500 41 81 818 Oripää 1 340 1 290 96 178 388 595 44 28 549 Parravahan 420 856 Vesi Oy Pöytyä 6 229 5 960 96 243 000 3 500 56 140 000 Tarvasjoki 1 960 1 400 71 64 000 730 37 23 821 Yläne 2 121 1 430 67 71 818 1 020 48 49 281 Yhteensä 37 284 34 364 92 2 970 756 19 710 53 1 158 301

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 yläpuolella, laitos oli vuonna 2006 voitollinen; jos 1.2 neliö on pylvään päällä, liikevaihdolla pystyttiin Laitosten talous kattamaan vain neliön alapuolelle jääneet menot. Nähdään, että ko. vuonna Aurassa ja Loimalla tulot ovat selvästi suuremmat kuin menot. Loimaalla Keräämillään maksuilla vesihuoltolaitoksen tulee menoja suuremmilla tuloilla on varauduttu tu- pystyä kattamaan toimintakulunsa, rahoituskulun- lossa olevaan suureen puhdistamoinvestointiin. sa, investoinnit, kehitystoiminnan sekä omistajan Suurimmassa osassa kuntia tulot on mitoitettu pääomakorvauksen. Suunnittelualueen vesihuol- lähes kustannusvastaavasti kattamaan laitoksen tolaitosten tuloslaskelmat on esitetty graafisesti menot, mutta etenkin Yläneellä kunta subventoi kuvassa 1. Tumma neliö on liikevaihto ja värillinen vesihuoltoa. pylväs liiketoiminnan kulut. Jos neliö on pylvään

NYKYTILA Talous

TULOSLASKELMA KUNNITTAIN Vuonna 2006, kun liittymismaksut huomioitu

1 600 000

Omistajakorvaus kunnalle 1 400 000 Rahoituskulut ulkopuolisille Poistot 1 200 000 Toimintakulut Liikevaihto + liittymismaksut 1 000 000

800 000 € 600 000

400 000

200 000

a y ä i ra a ila ää k u t O ty jo äne -200 000 A ellilä rip i l ski TL M es öy Y o Loim Mart O P rvas Alastaro K Ta han V ava rr Pa Kuva 1. Tuloslaskelma 2006 Kiuru & Rautiainen Oy K&R www.kiuru-rautiainen.fi 5 22.01.2008

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 2 Laitosten arvonmääritys

Suunnittelualueen vesihuoltolaitosten omaisuu- delle määritettiin ns. tekninen nykykäyttöarvo. Se Vesihuolto-omaisuus arvostettiin vuoden 2006 tehdään määrittämällä koko omaisuusmassalle sen lopun laajuudessa ja käyttäen arvostuspäivänä mitoitus- ja materiaalitietoja vastaava jälleenhan- 31.12.2008. Edellä kuvatulla menetelmällä lasketut kintahinta, josta vähennetään teknistaloudellisen suunnittelualueen laitosten vesihuolto-omaisuu- pitoajan mukaiset poistot. Vähennys on käytän- den nykyarvot on esitetty taulukossa 2. nössä tasapoisto, jossa rakenteen arvon oletetaan vähenevän hankintahetkestään lineaarisesti ja pää- tyvän pitoaikansa päätteeksi nollaan. Teknistalou- dellisina pitoaikoina on käytetty

* verkostot 40 v * rakennukset 35 v * koneet ja laitteet 15 v.

Taulukko 2. Käyttöomaisuuden nykykäyttöarvot.

Kunta Vesilaitokset Verkostot Pumppaamot Jätevedenpuh- Kaukovalvonta Yhteensä ja säiliöt distamot Alastaro 200 397 2 346 135 6 476 142 840 18 667 2 714 515 Aura 17 482 2 134 262 0 0 0 2 151 744 Koski Tl 115 567 1 665 159 52 059 224 731 0 2 057 516 Loimaa 206 886 6 777 057 111 434 182 854 21 000 7 299 231 Marttila 0 1 273 941 153 700 233 243 18 667 1 679 551 Mellilä 69 386 989 977 5 737 0 18 667 1 083 767 Oripää 180 605 1 085 718 0 225 187 0 1 491 510 Parravahan 212 801 357 750 0 0 0 570 551 Vesi Oy Pöytyä 17 482 4 588 151 299 285 622 691 14 833 5 542 442 Tarvasjoki 0 398 954 102 667 71 420 0 573 041 Yläne 33 524 2 408 825 352 331 0 100 000 2 894 680 Yhteensä 1 054 130 24 025 929 1 083 690 1 702 966 191 833 28 058 548

31.12.2006 mukaisessa laajuudessa, kun arvostuspäivä on 31.12.2008. Velkoja ei vähennetty.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 3 Vaihtoehdot toimintamuodoksi

Alueellisesti toimiva mutta kuntien omistama siis tehdä tapauskohtaisen tarkoituksenmukaisuu- palveluyksikkö voidaan järjestää lähinnä neljällä den perusteella. vaihtoehtoisella tavalla: alueellisena (isäntäkun- Tulevaisuusskenaarioissa kaikille vaihtoehdoil- nan) liikelaitoksena, kuntayhtymänä, liikelaitos- le yhteiseksi toimintamuodoksi on valittu osake- kuntayhtymänä tai osakeyhtiönä. Kaikissa neljässä yhtiömuoto. Näin siksi, että se on ylikunnallisen on keskenään yhteneviä piirteitä, mutta käytetyt yhteistyön malleista juridisesti yksikäsitteisin, nimikkeet ja lainsäädännön yksityiskohtaisuus taloudellisesti aidoimmin läpinäkyvä ja koska se vaihtelevat. edelleen soveltuu parhaiten kustannuskattavasti Taulukkoon 3 on kerätty vertailutietoa kuntayh- asiakasrahoitteiseen liiketoimintaan. Käytännössä tymästä, liikelaitoskuntayhtymästä ja osakeyhti- sillä on tässä vaikutusta vain ylijäämän verotuk- östä. Ylikunnallista liikelaitosta ei ole vertailuun seen, johon on siis valittu vaihtoehdoista voimak- sisällytetty, koska sitä ei ole vesihuollon piirissä kain eli 26 % veroaste. Hallinnon järjestämisen vielä käytetty ja koska käytännössä tällä hetkellä osalta eroja löytyy, mutta myöhemmin raportissa sitä vastaava kehitys tapahtuu tulevien kuntalii- esiteltävä malli osakeyhtiön hallinnolle ja omistaja- tosten kautta - ei sovittamalla erillisten kuntien ohjaukselle on pelkistettynä ja päivitetyin termein päätöksentekoa ”sisäkkäin”. sovellettavissa myös kuntayhtymälle ja liikelai- On ilmeistä, että vesihuoltolaitosten alueellis- toskuntayhtymälle. Yhtiömallilla tehtävä kuvaus taminen onnistuu kaikilla kolmella taulukossa siis soveltuu geneeriseksi pohjaksi myös muiden esitetyllä tavalla. Jos terminologiset eroavaisuu- mallien pohdintaan. det jätetään huomiotta, keskeisiä eroja on kaksi: Asiakkaan näkökulmasta on huomattava, että verotus sekä mallista saadut kokemukset. Vero- toimintamuodolla ei itse asiassa välttämättä ole tuksen osalta aiemmin on todettu, että perustamis- suurtakaan merkitystä. Vesihuollon käyttö- ja pe- vaiheessa maksettavaksi tuleva varainsiirtovero on rusmaksut ovat ja tulevat olemaan arvonlisäverolli- käytännössä merkityksetön. Ylijäämästä maksetta- sia. Liittymismaksut ovat arvonlisäverottomia, mi- vaa tuloveroa voidaan säädellä aloittavan taseen käli ne määritellään siirtoja palautuskelpoisiksi; rakenteella ja verosuunnittelulla, eli sitäkään ei se ei kuitenkaan riipu toimintamuodosta. Samoin voi pitää merkitsevänä. Lisäksi sen osalta valtio- alueellistamisesta seuraa kaikissa vaihtoehdoissa varainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan, käyttömaksujen harmonisointi sekä liittymismak- tulisiko kunnallisten liiketoimintayksiköiden (nyt sujen ja perusmaksujen muodostumisperiaatteiden siis sekä alueellisen liikelaitoksen että liikelaitos- harmonisointi. Sama koskee mahdollisia toimipis- kuntayhtymän) veroedusta luopua kokonaan. teiden siirtoja. Kokemusten näkökulmasta kuntayhtymä on vanha mutta vesihuollossa melko suppeasti käy- tetty; osakeyhtiömuoto on laajalti koeteltu, vesihuollossa toistaiseksi melko suppeasti käytetty mutta alueellisen yhteistyön kehittämisessä selväs- ti yleisin malli tällä hetkellä; kun taas liikelaitos- kuntayhtymä on keksintönä uusi ja vesihuoltoon vasta tulossa. Kokonaisuutena mikään toimintamuodoista ei ole yksikäsitteisesti toista parempi. Valinta voidaan

10 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 Taulukko 3. Toimintamuotovaihtoehtojen vertailua

Nykytilanne (Liikelaitos-) Osakeyhtiö Kuntayhtymä *) PERUSTETTAESSA Kunnan rahoittama osuus ta- ��Nykytaseen mukainen Kauppahinnan mukaan Kauppahinnan mukaan seesta Vieraan pääoman ehtoinen Nykytaseen mukainen Myyjän (kunta) valittava Myyjän (kunta) valittava osuus (kuntalaina) Oman pääoman ehtoinen osuus Nykytaseen mukainen Kauppahinta - velkaosuus Kauppahinta - velkaosuus Verotus Käytännössä ollut veroton Ei varainsiirtoveroa Kiinteistöistä varainsiirtovero 4 % TOIMINNAN AIKANA Kirjanpitovelvollisuus Kunta, eriytetty tilinpäätös (LL)KY itsenäisesti Yhtiö itsenäisesti Talousarviosta päättäminen Lauta-/johtokunnat KY:n yhtymäkokous, LLKY:n Yhtiökokous johtokunta * Taksarakenne: käyttömaksut Kunnan alueella sama Kaikkialla sama, siirtymäaika Kaikkialla sama, siirtymäai- 3-5 v ka 3-5 v Taksarakenne: liittymis- ja pe- Kuntakohtaiset nykykäy- Paikalliset erot mahdollisia Paikalliset erot mahdollisia rusmaksut tännöt Taksoista päättäminen Lauta-/johtokunnat, val- (LL)KY:n johtokunta Yhtiön hallitus tuustot Laitoksen verotus Ei veroa ylijäämästä Ylijäämästä tulovero 6,1828 % Ylijäämästä tulovero 26 % Tuloutukset omistajille: oman Veroton korvaus peruspää- Veroton korvaus peruspää- Verotetusta tuloksesta pääoman ehtoinen sijoitus omasta omasta osingot Tuloutukset omistajille: vieraan Verottomat korot ja lyhen- Verottomat korot ja lyhen- Verottomat korot ja lyhen- pääoman ehtoinen sijoitus nykset nykset nykset

*) Kuntayhtymä ja liikelaitoskuntayhtymä käsitelty samassa. Eroja vain tähdellä * merkityissä kohdissa.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 11 4 Vaihtoehdot toiminta-alueen laajuudeksi

Selvityksessä tarkastellaan kolmea vesihuollon jär- Tähän pääsemiseksi yksikön on oltava toimin- jestämisen alueellista vaihtoehtoa: nallisesti ja omistuksellisesti selkeä kokonaisuus, joka on kaikilla tasoillaan vertailukelpoinen mui- • VE 1. Ydin-Loimaa (Alastaro, Loimaa, Melli- hin saman kokoluokan suomalaisiin laitoksiin. Yk- lä, Oripää), sikön tulee hallita sekä laitostensa prosessiteollinen toiminta, vähittäisverkostojensa hajautettu toimin- • VE 2. Auranmaa (Aura, Koski Tl, Marttila, ta että asiakassuhteidensa hoito ja kehittäminen. Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne) ja Yhtiö pyrkii tavoitteisiinsa • VE 3. kaikki suunnittelualueen kunnat käsit- tävää kokonaisuutta. • Kokonaistaloudellisesti parasta tekniikkaa käyttäen Kaikissa tarkasteluissa kunnat perustavat alueel- • Mittakaavaetuja hyödyntäen leen kokonaan omistamansa vesihuoltoyhtiön, • Paikallisen osaamisen ja valmiuden säilyt- joka aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta. Yh- täen tiön tehtävänä on huolehtia keskitetyn vesihuollon • Hankkimalla kilpailukykyisiä ostopalvelui- palveluista toiminta-alueellaan. Yhtiön asiakkaita ta tarpeidensa mukaan ovat toiminta-alueen kiinteistöt, alueen merkittä- • Tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien, viran- vät teollisuuslaitokset ja alueella olevat ja sinne omaisten ja osuuskuntien kanssa mahdollisesti syntyvät osuuskunnat. • Yhteistyössä osakaskuntien muiden alueel- Parravahan Vesi Oy on tässä selvityksessä oletet- listen organisaatioiden kanssa tu purettavaksi ennen uuden yhtiön perustamista • Oman henkilöstönsä ja yhteistyökumppa- osakaskuntiinsa ja sen omaisuus siirrettäväksi kir- neidensa osaamista jatkuvasti kehittäen janpitoarvoista sellaisenaan edelleen liiketoimin- • Oikea-aikaisella ja tasapuolisella rakenta- tasiirtona uuden yksikön osakepääomaksi. Tämä mis- ja saneerausinvestointiohjelmalla. tehdään kuntien omistussuhteiden säilyttämiseksi ja uuden yhtiön alkuvaiheen taseen minimoimi- Konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi seksi. ovat mm. järjestelmällinen omaisuustiedon kerää- minen, pitkän aikavälin kunnossapito-ohjelman Yhtiön tavoitteena on toiminta-alueellaan luominen ja toimeenpano, laitosten toiminnallinen ja tekninen standardisointi vaiheittain sekä valvo- • Vesihuollon peruspalvelun laadun ja saata- motoimintojen keskittäminen. vuuden turvaaminen • Lainsäädännön ja lupaehtojen asettamien vaatimusten täyttäminen • Saavuttaa mittakaavan ja rakenteen osalta valmius alan uusiin haasteisiin • Säilyttää ja kehittää henkilöstön ammattitaitoa • Varmistaa tulevaisuuden henkilöstön saanti • Saavuttaa säästöjä investoinneissa ja käyttö- menoissa

12 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 5 Tuotantosuunnitelma

5.1 VE 3. Ydin-Loimaa & Auranmaa Vedenhankinta Yllä esitetyn mukaisesti Ydin-Loimaan ja Auran- maan alueet käsittävän yhtiön vedenhankinta pe- VE 1. Ydin-Loimaa rustuu kokonaisuudessaan omien kuntien alueella sijaitseviin vesivaroihin. Yhtiöllä on toiminnan alkaessa raakavesilähteinä 8 käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Käytössä olevista pohjavedenottamoista kaksi on Alastaron, 5.2 kolme Loimaan, kaksi Mellilän ja Oripään alueilla. Verkostot Alastarossa ja Loimaalla on lisäksi käytöstä poiste- tut pohjavedenottamot varavedenottamoina. Mel- lilän Uotilan ottamon vettä myydään Marttilaan VE 1. Ydin-Loimaa ja Tarvasjoelle ja Oripään Pruukan ottamon vettä Yläneelle. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 835 km. Yhtiön vedenhankinta on nykyisellään hyvin Siihen kuuluu 1 paineenkorotusasema ja 2 yläve- varmistettu. Siitä huolimatta vesihuollon kehit- sisäiliötä. Vuonna 2006 laskuttamattoman veden tämissuunnitelmissa suositellaan alueen vesijoh- (vuotovedet, huuhtelut ym.) osuus kokonais- toverkostojen yhdistämistä, tavoitteena erityisesti pumppauksesta oli 11 %. Vedenjakeluverkostot vedenhankinnan varmistaminen poikkeustilan- ovat suunnittelualueella hyvin kattavat, joten teissa. merkittävää tarvetta toiminta-alueen laajentami- selle ei ole. Jonkin verran tullaan rakentamaan yh- VE 2. Auranmaa dysvesijohtoja, joilla varmistetaan vedenhankintaa erityistilanteissa. Yhtiöllä on toiminnan alkaessa raakavesilähteinä Jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus on 3 käytössä olevaa pohjavedenottamoa. Käytössä 150 km. Siihen kuuluu 40 jätevedenpumppaamoa. olevista pohjavedenottamoista kaksi on Koski Vuonna 2006 laskuttamattoman jäteveden keski- Tl:n, yksi Marttilan ja yksi Yläneen alueilla. Omien määräinen osuus oli 59 % puhdistamolle tulevas- ottamoiden lisäksi suurin osa alueen vedenhan- ta jätevedestä eli valtakunnallisestikin poikkea- kinnasta perustuu Oripäästä Pruukan ottamolta van suuri. Viemäreiden saneeraukseen joudutaan Yläneelle ostettavaan veteen sekä Oripäässä si- lähivuosina panostamaan merkittävästi nykyistä jaitsevalta Pihlavan ottamolta Pöytyälle ja Auraan voimallisemmin, jos vuotovesiä halutaan leikata johdettavaan veteen, sekä Mellilän Uotilan otta- kohtuullisemmiksi ennen jätevedenpuhdistamoi- molta Marttilaan ja Tarvasjoelle ostettavaan veteen. den saneerauksia tai puhdistuksen keskittämistä Lisäksi alueella on varavesiyhteys Turun Seudun Loimaan puhdistamolle. Lisäksi suunnittelualu- Vesi Oy:n verkostoon Pöytyän Lallin teollisuus- eella on 47 km hulevesiviemäreitä ja 4 huleveden alueella sekä Yläneeltä Säkylään. pumppaamoa. Vedenhankinnan varmistamiseksi alueella suo- Mellilän jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Loi- sitellaan ottamoiden kapasiteetin nostoa, vesilai- maan puhdistamolle ja alueen kehittämissuunni- tosten saneerausta ja yhdysvesijohtojen rakenta- telmissa suositellaan siirtoviemärin rakentamista mista. myös Alastarosta Loimaalle.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 13 NYKYTILA Vedenhankinta

HUITTINEN

vedenottamo Vampula Punkalaidun Säkylä kuntarajat ylittävä yhdysvesijohto Eura kuntarajat ylittävää vedenhankintaa Alastaro2 Humppila suunniteltu yhdysvesijohto 7 1 TSV:n vesijohto 3 15 Oripää Yläne 14 4 LOIMAA 10 9 8 12 Ypäjä Mynämäki Mellilä Pöytyä 11 13 5 6 Koski Tl Vahto Aura SOMERO Tervasjokia Marttila

Lieto Kuusjoki TURKU PAIMIO Halikko

Kuva 2. Vedenhankinta jaKiuru yhdysvesijohdot & Rautiainen Oy suunnittelualueella.K&R www.kiuru-rautiainen.fi 3 22.01.2008

VE 2. Auranmaa VE 3. Ydin-Loimaa & Auranmaa

Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 755 km. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 1.590 km. Siihen kuuluu 2 paineenkorotusasemaa ja 4 ylä- Siihen kuuluu 3 paineenkorotusasema ja 6 ylä- sekä sekä 2 alavesisäiliötä. Vuonna 2006 laskuttamat- 2 alavesisäiliötä. Vuonna 2006 laskuttamattoman toman veden (vuotovedet, huuhtelut ym.) osuus veden (vuotovedet, huuhtelut ym.) osuus koko- kokonaispumppauksesta oli 20 %. Vedenjakelu- naispumppauksesta oli 15 %. Verkostot käsittävät verkostot ovat suunnittelualueella hyvin kattavat, yllä esitetyt Ydin-Loimaan ja Auranmaan linjat. joten merkittävää tarvetta toiminta-alueen laajen- Suunnittelualueen viemäriverkoston kokonais- tamiselle ei ole. Jonkin verran tullaan rakentamaan pituus oli 333 km vuonna 2006. Siihen kuului 91 yhdysvesijohtoja, joilla varmistetaan vedenhankin- jätevedenpumppaamoa. Vuonna 2006 laskuttamat- taa erityistilanteissa. toman jäteveden keskimääräinen osuus oli 58 % Jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus on puhdistamolle tulevasta jätevedestä eli huomatta- 183 km. Siihen kuuluu 51 jätevedenpumppaamoa. van korkea. Lisäksi suunnittelualueella on 75 km Vuonna 2006 laskuttamattoman jäteveden keski- hulevesiviemäreitä ja 4 huleveden pumppaamoa. määräinen osuus oli 54 % puhdistamolle tulevas- Verkostot käsittävät yllä esitetyt Ydin-Loimaan ja ta jätevedestä eli valtakunnallisestikin poikkea- Auranmaan linjat. van suuri. Viemäreiden saneeraukseen joudutaan lähivuosina panostamaan merkittävästi nykyistä voimallisemmin, jos vuotovesiä halutaan leikata 5.3 kohtuullisemmiksi ennen jätevedenpuhdistamoi- Jätevesien käsittely den saneerauksia tai puhdistuksen keskittämistä Turun puhdistamolle. Lisäksi suunnittelualueella on 28 km hulevesiviemäreitä. VE 1. Ydin-Loimaa Yläneen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Säky- län puhdistamolle. Alueen kehittämissuunitelmis- Yhtiöllä on toiminnan alkaessa kolme jäteveden- sa suositellaan lisäksi siirtoviemärin rakentamista puhdistamoa, Alastarossa, Loimaalla ja Oripäässä. Marttilasta Tarvasjoen ja Liedon kautta sekä Auras- Mellilän jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Loi- ta Liedon kautta Turun keskuspuhdistamolle. maan puhdistamolle.

14 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 Forssan ja Loimaan alueiden jätevesien puhdis- vedet johdetaan Säkylän puhdistamolle käsiteltä- tusyhteistyö selvityksessä ehdotetaan Alastaron- viksi. kin jätevesien käsittelyn keskittämistä alueelliselle Auranmaan vesihuollon alueellisessa kehittä- keskuspuhdistamolle. Tässä selvityksessä keskus- missuunnitelmassa ehdotetaan Marttilan, Tarvas- puhdistamon on oletettu sijoittuvan Loimaalle. joen ja Auran puhdistamoiden alasajoa ja jätevesi- Loimaan puhdistamo tullaan saneeraamaan kes- en johtamista tulevaisuudessa Turun keskuspuh- kuspuhdistamoksi vuosien 2009-2010 aikana. Ori- distamolle. Pöytyällä sijaitsevat puhdistamot on pään puhdistamo saneerataan vuonna 2010. suunniteltu saneerattavan vuonna 2010.

VE 2. Auranmaa VE 3. Ydin-Loimaa ja Auranmaa

Yhtiöllä on toiminnan alkaessa kuusi jäteveden- Yhtiön jätevedenkäsittely on yhdistelmä yllä esitet- puhdistamoa: Aura, Koski Tl, Marttila, Pöytyän tyjä Ydin-Loimaan ja Auramaan toimia. Riihikoski ja Kyrö sekä Tarvasjoki. Yläneen jäte-

NYKYTILA Jätevesien puhdistus

HUITTINEN

Vampula Punkalaidun 7 jätevedenpuhdistamo Säkylä ylikunnallinen siirtoviemäri Eura Humppila suunniteltu ylikunnallinen siirtoviemäri Alastaro 1

Oripää Yläne 4 6 LOIMAA

Ypäjä Mynämäki Mellilä Pöytyä 7 8 Koski Tl Vahto 2 Aura 3 SOMERO Tervasjokia Marttila 9 5 Lieto Kuusjoki TURKU PAIMIO Halikko

Kiuru & Rautiainen Oy K&R www.kiuru-rautiainen.fi 4 22.01.2008

Kuva 2. Jätevesien käsittely ja siirtoviemärit suunnittelualueilla.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 15 5.4 Lietteen käsittely 5.5 Kaukovalvonta ja automaatio Lietteen käsittelyn kehittäminen kunkin yhtiön toiminta-alueella riippuu alueellisen jätehuollon sekä Uuden yksikön aloittaessa toimintansa alueen ole- lainsäädännön kehityksestä. Näistä jälkimmäisessä massa olevat kaukovalvontajärjestelmät järjestel- muutoksia on odotettavissa mm. liittyen uusitta- mät yhteen sovitetaan ja järjestelmiä laajennetaan vaan puhdistamolietedirektiiviin, valmistelussa käsittämään koko yhtiön toiminta-alue. Tällöin ve- olevaan mahdolliseen uuteen biojätedirektiiviin se- denhankintaa ja -jakelua sekä jätevesien keräystä kä jo toimeenpanovaiheessa olevaan, vuoden 2006 uuden yksikön toiminta-alueella voidaan seurata alusta voimaan tulleeseen jätteenpolttodirektiiviin. keskitetysti keskusvalvomosta. Nykyisten kehitysnäkymien perusteella voidaan olettaa, että lietteen käsittely tullaan tulevaisuudessa joka tapauksessa keskittämään nykyistä laa- jemmin.

VE 1. Ydin-Loimaa

Alastaron ja Mellilän jätevedenkäsittelyn keski- tyttyä Loimaan puhdistamolle, kuivatut lietteet tullaan todennäköisesti käsittelemään kompos- tointialueella Loimaalla. Auran jätevedenpuhdis- tamon alasajon jälkeen myös Oripään puhdistamon lietteet on järkevää keskittää käsiteltäväksi Loimaalle.

VE 2. Auranmaa

Auran, Marttilan ja Tarvasjoen jätevedenkäsittelyn keskityttyä Turun keskuspuhdistamolle, myös kuivatut lietteet tullaan todennäköisesti käsittelemään alueellisella lietteenkäsittelyalueella. Pöytyän puhdistamoiden jätevesilietteet käsitellään edelleen Lallin kompostikentällä. Koski Tl:n lietteet käsi- tellään omalla laitoksella.

VE 3. Ydin-Loimaa ja Auranmaa

Lietteen käsittely on yhdistelmä yllä esitettyjä toi- mintoja. Joskin myös esitettyä keskitetympi ratkai- su, esimerkiksi yksi alueellinen kompostointilaitos, on mahdollinen.

16 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 6 Henkilöstö ja hallinto

6.1 6.2 Henkilöstösuunnitelma Hallinto

Selvityksessä mukana olevilla vesihuoltolaitoksilla Yhtiön hallinto järjestetään osakeyhtiölain mu- on vuonna 2006 töissä kaikkiaan noin 27 henkilöä. kaan. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, Suhteutettuna laitosten volyymeihin sekä alueen jossa kunnat ovat edustettuina osakeosuuksiensa yhdyskuntarakenteeseen henkilöstömäärän voi- mukaisissa suhteissa. Yhtiökokouksen alaisuudes- daan katsoa olevan alimitoitettu. Toisaalta henki- sa toimii yhtiön hallitus, jonka paikkajakauma so- löstön nykyisen ikärakenteen perusteella vajaa nel- vitaan osakassopimuksessa. Hallitus valitsee edel- jännes työntekijöistä voi jäädä eläkkeelle vuoteen leen toimitusjohtajan, joka vastaa operatiivisesta 2015 mennessä. Alueellisten yhtiöiden haasteena toiminnasta. onkin pätevän henkilöstön rekrytointi sekä nykyi- Yhtiön toiminta-ajatus ja eri osapuolten oikeu- sen osaamisen dokumentointi ja siirtäminen. det, velvollisuudet ja keskinäiset suhteet kuvataan Luontevaa olisi, että vesihuoltolaitoksille tällä osakeyhtiölain mukaan pakollisessa yhtiöjärjes- hetkellä täysipäiväisesti töitä tekevä henkilöstö tyksessä ja vapaaehtoisessa osakassopimuksessa. siirrettäisiin kokonaisuudessaan alueelliseen yh- Uuden yhtiön perustamisvaiheessa tarvitaan lisäk- tiöön. Henkilöstön siirtyminen tehdään liikkeen si perustamiskirja, joka allekirjoitetaan perusta- luovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina miskokouksessa. työntekijöinä. Tällöin siirtymishetkellä voimassa Yhtiön lähitulevaisuutta määrittävät ”pysy- olevat virka- ja työehtosopimukset (VES ja TES) vien” yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen lisäk- velvoittavat henkilöstön vastaanottavaa yksikköä si rakentamisohjelma ja liiketoimintasuunnitelma, voimassaoloaikansa loppuun. Sen jälkeen työehdot jotka molemmat vahvistetaan erikseen yhtiökoko- muuttuvat ainakin nykyisin toisistaan eroavilta uksessa. osin. Samoin työtehtäviä muokataan muuttuneen toiminnan tarpeiden mukaan. Todennäköisiä muutoksia ovat esim. toiminta-alueen maantieteellinen kasvu, erikoistuneempi koulutus ja tehtäväkierron tukeminen. Suunnittelualueen pienillä laitoksilla on paljon henkilöstöä, joka työskentelee laitokselle muiden kunnan tehtävien ohella. Tällaisen henkilöstön siirtyminen yhtiön palvelukseen harkitaan tapaus- kohtaisesti. Koska suuri osa vesihuollon työpanok- sesta muodostuu tällaisen osa-aikaisen henkilöstön työstä, on mahdollista, että perustettava yksikkö joutuu rekrytoimaan uusia työntekijöitä toiminnan alkaessa. Siirtymävaiheessa voi olla tarpeen myös hankkia töitä ostopalveluna osakaskunnilta.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 17 7 Alustava rahoitussuunnitelma

Laadittu alustava rahoitussuunnitelma on suun- vaadittava perusinvestointitaso pystytään rahoittaa-antava esimerkki, jossa tuodaan esiin keskei- tamaan poistoilla. set vaihtoehdot aloittavan yhtiön perustamisen yhteydessä tapahtuvan omaisuuden siirron ja sitä Tase, vastattavaa seuraavan yhtiön varsinaisen toiminnan rahoitta- miselle. Taseen rahoituksesta päättäminen on vesihuoltoyh- tiön muodostamisen tärkein yksittäinen päätös, joka vaikuttaa yhtiön kaikkiin toimintaedellytyksiin 7.1 sen koko olemassaolon ajan. Esimerkkilaskennassa Laskennan periaatteet aloittavassa taseessa pyritään osakepääomalla ra- hoittamaan pääosa vastaanotettavasta omaisuudesta siten, että kuntien keskinäinen painosuhde Ohjaavat periaatteet säilyy. Ydin-Loimaan ja koko alueen tarkasteluissa osa vastaanotettavasta omaisuudesta rahoitetaan Laskennan yleisenä lähtökohtana ovat vesihuol- Loimaan yhtiölle myöntämällä lainalla. tolain (119/2001) 18 § ja 19 §, joiden mukaan vesi- Omaisuutta luovuttavilla kunnilla siirtohetkellä huollon maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa olevat laitoksiinsa kohdistetut ulkopuoliset velat vesihuoltolaitoksen kustannukset ja investoinnit voidaan siirtää yhtiölle, jolloin niiden arvo vähen- ja maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen netään luovutettavan omaisuuden arvosta. tuotto pääomalle. Jos jollakin siirrettävistä laitoksista on luovutus- Laskenta on periaatteessa toteutettu käänteises- hetkellä taseissaan siirtoja palautuskelpoisia liit- sä järjestyksessä: ensin on arvioitu tulevat inves- tymismaksuja, ne kuuluvat vieraaseen pääomaan tointitarpeet ja käyttökustannusten kehitys, sitten ja siirtyvät uudelle yhtiölle siirtohetken mukaisesta niiden kattamiseen tarvittava liikevaihto ja lopuksi arvostaan. Näin liittymismaksut vähentävät siirty- liikevaihdon rakenne eli taksat. vän apportin määrää. Laskenta on ulotettu vuoteen 2020, mutta uusi- muotoiselle yhtiölle lähinnä ensimmäisten 7-8 vuo- Investointiohjelma den tapahtumia voi pitää aidosti perusteltuina. Vertailukelpoisen investointitason löytämiseksi Tase, vastaavaa kuntien laitoksille on laskettu verkoston saneeraus- ja laajennusinvestoinnit yhtenevin perustein. Alueellinen Vesi Oy ottaa vastaan osakaskunniltaan Verkostojen saneerauksen ja laajentamisen lisäksi näiden vesihuolto-omaisuuden. Laitosten maapoh- alueen vesihuoltoon on esitetty huomattavia in- jat eivät sisälly luovutuksiin, vaan ne vuokrataan vestointeja niin vedenhankinnan varmentamiseen yhtiölle pitkäaikaisin sopimuksin. Luovutettava kuin jätevedenkäsittelyn tehostamiseenkin. omaisuus arvostetaan käypään arvoonsa edellä kuvatulla nykykäyttöarvomenetelmällä. Nykyarvoja käytettäessä arvonnousu kasvattaa poistoja periaatteessa samassa suhteessa. Koska laitoksen investointien tasoa täytyy nostaa nykyi- sestä pysyvästi, aloittava poistotaso kannattaakin asettaa tietoisesti korkeahkoksi. Tällöin ainakin

18 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 Taulukko 4. Vedenhankinta

Hanke / kunnat Kustannus € Vuosi Varavesiyhteys Aurasta TSV:n runkolinjaan1) 165 000 2009 Aura Yhdysvesijohto Tarvasjoki – Paimio1) 26 000 2009 Tarvasjoki Yhdysvesijohto Alastaro-Loimaa2) Alastaro 382 000 2009 - 2010 Loimaa 382 000 Uusi vedenottamo Parravahan Vesi Oy:lle1) 45.000 2010 Uusi vedenottamo ja yhdysvesijohto Liipolaan1) 2010 Koski Tl 214 000 Parravahan Vesi Oy 71 000 Yhdysvesijohto Aura – Tarvasjoki1) 2011 Aura 30 000 Tarvasjoki 30 000 Yhdysvesijohto Pihlavan vedenottamo – 2012 Pruukan vedenottamo1) Aura 104 000 Oripää 104 000 Pöytyä 104 000 Yläneen kirkonkylän vesilaitoksen saneeraus1) 2012 Yläne 120 000 Yhdysvesijohto Mellilä – Pöytyä1) 2015 Mellilä 29 000 Pöytyä 86 000 Yhdysvesijohto Pöytyä-Yläne1) 2016 Pöytyä 95 000 Yläne 95 000 Yhdysvesijohto Pihlavan vedenottamo – Loimaa1) 2018 Aura 59 000 Loimaa 59 000 Oripää 59 000 Pöytyä 59 000 Yhdysvesijohto Metsäkulma – Suurila1) 2020 Tarvasjoki 450 000

1) Auranmaan aluellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2007 2) Huittisten-Loimaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Verkoston saneerauksen ja laajennuksen lisäk- sekä liikevaihdon kasvua. Verkoston saneerausin- si tulevat kertaluonteiset investoinnit rahoitetaan vestoinnit taas vähentävät vuotovesiä ja tuottavat pääosin lainalla. Lisäksi investointeja rahoitetaan säästöjä mm. kemikaali- ja sähkökuluissa. Näin poistoilla, joiden taso kohoaa sekä omaisuuden verkostoissa sekä uus- että saneerausinvestoin- siirrossa tapahtuvan arvonnousun että uusien in- neilla on periaatteessa suora yhteys laitoksen tu- vestointien myötä. loksellisuuteen. Vakiotasollaan investoinneilla on aina myös tu- loseuraamus. Laajentuva verkko tuo yhtiölle lisää uusia asiakkaita, mistä seuraa toimintavolyymin

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 19 Taulukko 5. Jäteveden käsittely

Hanke / kunnat Kustannus € Vuosi Liedon Yliskulma – Liedon keskusta2)*) (toteutetaan valtion 2008 vesi-huoltotyönä) 113 500 Marttila 113 500 Tarvasjoki Siirtoviemäri Virttaa-Alastaro 2009 - 2009 Alastaro 1 700 000 Loimaan puhdistamon saneeraus ja laajennus1) 2009 - 2010 Alastaro 995 000 Loimaa 8 198 000 Mellilä 995 000 Siirtoviemäri Alastaro - Loimaa1) 2009 - 2010 Alastaro 1 975 000 Auran Asemanseutu - Liedon Asemanseutu2) 2010 Aura 1 720 000 Pöytyän Kyrön puhdistamoin saneeraus2) 2010 Pöytyä 1 170 000 Oripään puhdistamon saneeraus2) 2010 Oripää 530 000 Pöytyän Riihikosken puhdistamon saneerausi2) 2010 Pöytyä 730 000 Siirtoviemäri Tarvasjoki – Liedon Yliskulma2) 2011 Marttila 320 000 Tarvasjoki 300 000 Siirtoviemäri Marttila - Tarvasjoki2) 2015 Marttila 825 000 Tarvasjoki 135 000 Kosken Tl puhdistamon saneeraus2) 2010 Koski Tl 700 000

1) Forssan ja Loimaan alueiden jätevesien puhdistusyhteistyö, 2007 2) Auranmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2007 *) Valtion tuki hankkeelle huomioitu kustannuksissa

Toimintakulut Korko- ja rahoituskulut

Toimintakulujen lähtötasoksi oletetaan nykytaso Yhtiö joutuu ottamaan rahalaitoslainoja investoin- ja kaikkia toimintakuluja koskevaksi vuotuiseksi tien rahoittamiseksi. Niiden hoitoajaksi on oletettu inflaatioksi 2 %. Uusinvestointien arvioidaan kas- 20 vuotta ja kokonaiskoroksi 5 %. Lainojen takaus vattavan vuosittaisia kustannuksia aluksi 0,30 % on oletettu hoidettavaksi kuntien omistusosuuk- hankintahinnastaan ja tämän jälkeen kehittyvän sien suhteessa. inflaation mukaisesti. Uusinvestointien vaikutus vuotuisiin toimintakuluihin jää kuitenkin koko- Verot naisuuteen nähden vähäiseksi. Yhtiö maksaa ylijäämästään yhteisöveron 26 %. Poistot Pitkän aikavälin tavoitteena on minimoida veron- maksu pitämällä tulos mahdollisuuksien mukaan Poistotasoiksi valitaan rakennuksille ja raken- lähellä nollaa. nelmille tasapoisto 30 vuotta, muille kiinteille rakenteille ja laitteille (käytännössä verkostoille) menojäännöspoisto 10 % sekä koneille ja laitteille tasapoisto 10 vuotta.

20 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 Tuloslaskelman ulkopuoliset erät 7.2 Vaihtoehtojen vertailu Merkittävimmät tuloslaskelman ulkopuoliset erät ovat investoinnit ja lainojen lyhennykset. Tuloslas- kelman ulkopuolelta tulevat liittymismaksut sen Taulukossa 6 on esitetty rinnakkain eri yhtiövaih- sijaan oletetaan suhteellisen pieniksi. Mainitut tu- toehtojen yllä esitetyin periaattein lasketut talou- loslaskelman ulkopuoliset erät ovat merkittäviä, delliset ennusteet. koska laitoksen talouden ohjaus tapahtuu kassa- Esitettyjen yhtiövaihtoehtojen taloudellisissa virran kautta. ennusteissa kustannuskattavuuteen vaadittava taksataso on muunnettu kuvassa 4 omakotitalon Liikevaihto vuotuisiksi kustannuksiksi suunnittelualueella. Tässä taksatason on oletettu olevan yhtenäinen Ennustettu liikevaihto ohjautuu yhtiön kassan koko yhtiön toiminta-alueella. Käytännössä taksoja positiivisena pitämisen kautta ja se koostuu käyt- on syytä eriyttää esimerkiksi taajamien ja haja-asu- tömaksuista ja perusmaksuista. Tarvittaessa vuo- tusalueiden kesken erisuuruisella perusmaksulla. sikohtaista nettokassavirtaa on tuettu lainanotolla. Käyttömaksujen tulee olla yhtä suuret kaikille yh- Käyttömaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 22 %). tiön asiakkaille. Liittymismaksut eivät ole siirtoja palautuskelpoi- Kokonaisuutena näyttää siltä, että investoinnit sina arvonlisäverollisia, vaan ne merkitään taseen tulevat kasvattamaan vesihuollon kustannustasoa vieraaseen pääomaan omaksi eräkseen. Liittymis- Ylänettä lukuun ottamatta merkittävästi (Kuva 4). maksut eivät siis näy tuloslaskelmassa, vaan rahoi- Huomioitaessa investointitarpeiden yksittäisille tus- ja kassavirtalaskelmassa. kunnille aiheuttamat taksojen korotuspaineet, voi- Käyttömaksut on vesihuoltolain mukaisesti daan kuitenkin todeta, että Auraa ja Loimaata lu- oletettu samoiksi koko alueella ja kaikille asiak- kuun ottamatta keskimääräinen taksataso ei muo- kaille. Myös perusmaksut on laskennassa oletettu dostu tarkasteltujen yhtiöiden alueilla yksittäisiä samoiksi koko suunnittelualueella. Perusmaksuja kuntia korkeammaksi. Toisaalta edellä mainittu eriyttämällä voidaan kuitenkin halutessa kohdis- taksojen eriyttäminen perusmaksuilla yhtiön eri taa vesihuollon kustannuksia tarkemmin aiheutta- toiminta-alueilla on mahdollista ja suositeltavaa, misperiaatteen mukaisesti. joten Auran ja Loimaan kustannustaso ei väistä- mättä nouse yhtiössä asiakkaille epäedulliseksi. Ennustettua hintatasoa tarkasteltaessa on syytä muistaa epävarmuus, joka liittyy niin liittyjämää- rän kehitykseen kuin investointikustannuksiinkin. Erityisesti investointitaso saattaa poiketa merkittä- västikin oletetusta, jolloin vaikutus heijastuu vah- vasti myös vaadittavaan taksatasoon.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 21 Taulukko 6. Yhtiövaihtoehtojen vertailu. Tiedot vuonna 2009, ellei ilmoitettu muuta.

Ydin-Loimaa Auranmaa Ydin-Loimaa & Auranmaa Henkilöstö, htv 16 11 27

Investoinnit, ka. 2009-2020, €/a 2.279.928 1.747.687 4.027.615

Osakepääoma, € 11.302.475 15.007.185 26.309.660

Aloittava tuloslaskelma € -Liikevaihto 2.840.874 1.898.978 4.964.424 -Toimintakulut 1.071.729 988.184 2.059.913 -Poistot 1.171.626 1.415.591 2.587.217 -Rahoituskulut 250.841 800 239.766 -Tulos 284.349 -517.856 2.939

Ok-talon vuosikustan-nus, ka 2009-2020, €/a 593 678 621

TALOUSENNUSTE Ok-talon vuotuiset kustannukset eri yhtiövaihtoehdoissa ja kunnissa

OMAKOTITALON VUOTUISET KUSTANNUKSET €/vuosi kulutus 180 m3, sis alv 22 % 1400

Korotuspaine 1200 Taksat 2007

1000 VE 1 VE 2 VE 3 800

600

400

200

0 Aura Yläne Pöytyä Mellilä Mellilä Oripää Marttila Koski Tl Loimaa Alastaro Tarvasjoki Auranmaa Auranmaa Kiuru & Rautiainen Oy K R www.kiuru-rautiainen.fi Ydin-Loimaa & Ydin-Loimaa & 7 22.01.2008

Kuva 4. Vaihtoehtoisten alueellisten yhtiöiden taksataso omakotitalolle keskiarvona 2009-2020 esimerkkilaskennan oletuksin sekä alueen vesihuoltolaitosten hinnat omakotitalolle 1.6.2007 sekä taksojen korotuspaine vuosien 2009-2020 investoinnein.

22 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 8 Alueellisen yksikön SWOT

Aloittavaan alueelliseen yksikköön liittyviä vah- riippuvuussuhteessa yksikön ostoista. Keskinäinen vuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta haasteita ostopolitiikka on selkeytettävä jo etukäteen ottaen on syytä tarkastella yksikön ja toisaalta osakaskun- huomioon uuden hankintalain määritelmät mm. tien näkökulmasta. erityisaloista ja sidosyksikköhankinnoista. Kun- nilta ostettaviin palveluihin vaikuttavat suuressa määrin nykyisen osa-aikaisen henkilöstön siirty- Yleisesti misistä tehtävät sopimukset. Seudun vesihuollon suurin haaste ei kuiten- Alueellisen yksikön selvin vahvuus erillisiin kun- kaan ole mahdollisissa laitosten rakenteellisissa nallisiin laitoksiin verrattuna on toiminta koko järjestelyissä vaan niiden väistämättä kasvavassa vesihuollon toimitusketjun laajuudessa siten, että investointitahdissa, joka johtuu verkostojen sa- laitoksia ja verkkoja omistaa ja operoi vain yksi neerauksesta ja jätevedenpuhdistuksen keskittä- yksikkö. Samalla se vastaa ulospäin kaikesta asia- misestä ja tehostamisesta. Investoinnit parantavat kaspalvelusta ja viranomaisyhteistyöstä. Yksikkö vesihuollon palvelutasoa, mutta aiheuttavat myös on lainsäädännön, perustamisasiakirjojen sekä välittömän, merkittävän suuren nostopaineen pal- osakkaiden keskinäisten sopimusten alaisuudes- veluiden hintoihin. sa taloudellisesti itsenäinen ja läpinäkyvä mutta samalla selvin mekanismein omistajiensa ohjat- tavissa. Toiminnan mittakaava mahdollistaa ny- Vaihtoehtojen tarkastelua kyisten laitosten kokoon verrattuna paremman neuvotteluaseman hankinnoissa sekä aidon toi- Esitettyjä vaihtoehtoja voidaan verrata keskenään minnan kehittämisen ja se mahdollistaa alueellisen maantieteen, teknisten yhteyksien, toiminnan mit- optimoinnin eri toimintojen välillä. Mittakaavae- takaavan sekä taloudellisten ja yleisten toiminta- tu antaa mahdollisuuden syventää ammattitaitoa edellytysten näkökulmasta. kaikilla toiminnan tasoilla sekä hoitaa esimerkiksi Maantieteen näkökulmasta valtaosa kunnis- päivystykset nykyistä kattavammin. ta kuuluu sekä Loimaan että Turun vaikutus- Kunnan näkökulmasta vesihuollon operatiivi- alueeseen. Ajankohtaista seudullista kehitystä ovat nen vastuu siirtyy kuntaorganisaation ulkopuo- kuntaliitokset, joissa toistaiseksi tiedossa olevien lelle erilliseen asiantuntijayksikköön, jossa alueen valtuustojen päätösten valossa osaaminen yhdistyy. Vesihuollon investoinnit siir- tyvät alueelliselle yksikölle, irti kunnan budjetista. • Loimaa, Mellilä ja Alastaro yhdistyvät Mittakaava- ja keskittämisetujen kautta yksiköllä uudeksi Loimaan kaupungiksi vuoden 2009 on erillisiä pieniä laitoksia paremmat mahdolli- alusta. suudet keventää vesihuoltopalveluista kuluttajil- • Pöytyä ja Yläne yhdistyvät uudeksi Pöytyän le kohdistuvaa kustannuspainetta. Yksikkö on siis kunnaksi vuoden 2009 alusta. konkreettinen esimerkki todellisesta ylikunnalli- • Lieto, Aura ja Tarvasjoki (LAT-kunnat) sesta yhteistyöstä. selvittävät yhteistyön syventämistä mm. Yksikön merkittävänä haasteena on säilyttää ja teknisten sektorien toiminnot yhdistämällä kehittää yhteyttä kuntien maankäytön suunnit- ja kenties täydellä kuntaliitoksella vuoteen teluun ja rakentamiseen. Samoin yksikkö tullee 2013 mennessä. Lieto on kunnista suurin ja ainakin alkuun ostamaan tukitoimintoja osakas- hankkeen veturi. kuntiensa tuotanto-organisaatioilta, jotka ovat siis

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 23 • Oripää, Koski TL ja Marttila ovat ainakin alueellisen yksikön eduksi: laajempi asiakaspohja toistaiseksi jäämässä itsenäisiksi kunniksi, takaa laajemman maksajapohjan. joskin ne kaikki tekevät runsaasti ylikunnallista yhteistyötä eri sektoreilla. Yleisinä toimintaedellytyksinä kestävällä pohjalla toimivalle alueelliselle vesihuoltolaitokselle voi- Jos LAT-kunnat päätyvät täyteen kuntaliitokseen, daan vastaavissa yhteistyöhankkeissa syntyneen esitettyjen vaihtoehtojen valossa näkemyksemme mukaan pitää

• Ydin-Loimaan laitos (VE 1) palvelisi uutta • Vähintään 20.000-30.000 asukkaan asukas- Loimaan kaupunkia ja Oripäätä pohjaa. • Auranmaan laitos (VE 2) palvelisi uutta • Vähintään kolme kuntaa kattavaa toiminta- Pöytyää sekä Marttilaa ja Koski TL:ää. aluetta. • Uusi Lieto irtautuisi todennäköisesti järjes- • Vähintään 20 henkilötyövuotta vastaavaa tämään teknisen toimensa kuten parhaaksi laitoksen omaa henkilöstöä. näkee. • Toimitusketjusta valittua tarkkaa erikoistu- • Koko alueen uusi laitos (VE 3) palvelisi misaluetta, lähinnä keskitetyssä vedenhan- kaikkia uusia ja itsenäiseksi jääneitä kuntia, kinnassa tai jätevesien puhdistuksessa, tai kenties Aura ja Tarvasjoki pois lukien. vaihtoehtoisesti mahdollisimman laajaa toimintaa yli koko toimitusketjun. Teknisten yhteyksien näkökulmasta on tarkastel- tava vedenhankintaa ja yhdysvesijohtoja sekä siir- Edellä esitettyä vasten voidaan yksittäisistä vaih- toviemäreitä ja jätevesien puhdistamista. Niiden toehdoista todeta seuraavaa, kun vahvuudet (+) ja osalta heikkoudet (-):

• Itsenäisiksi jäävien Oripään ja Koski TL: VE 1. Ydin-Loimaa n alueilla sijaitsee merkittäviä vesivaranto- ja, joilla tuotetaan juomavettä yli kaikkien + Luonteva keskuskaupunkiin suuntautumi uusienkin laitos- ja kuntarajojen. nen • Parravahan Vesi Oy:n sekä Pihlavan poh- + Riittävähkö mittakaava, kohtuulliset etäi- javesilaitoksen osalta myös omistus ylittää syydet kaikki uudetkin laitos- ja kuntarajat. + Toiminta-aluetta tiivistävät tulevaisuuden • Turun Seudun Veden vesijohto kulkee yhdysvesijohtoja siirtoviemärihankkeet molempien osa-alueiden VE 1 ja VE 2 sekä + Jätevedenpuhdistamoinvestointi konkreetti- itsenäisen Oripään ja mahdollisen uuden nen sitouttava hanke Liedon läpi. + Potentiaalinen pohja tarjota palveluita myös • Jätevesien käsittely keskittyy Ydin-Loimaan itäisille kehyskunnille osalta todennäköisesti Loimaalle, kun taas + Ei sulje jätevesiyhteistyötä Forssan kanssa uuden Pöytyän pohjoisosista ne johdetaan mitenkään pois alueen ulkopuolelle Säkylään käsiteltäviksi - Uuden Loimaan ylivoimainen suuruus ver- ja eteläosista samoin ulkopuolelle eli Tur- rattuna Oripäähän kuun. - Omistuksen jako ei tällä perusteella miele- kästä Toiminnan mittakaavan näkökulmasta VE 1 sijoit- tuisi liikevaihdoltaan suomalaisten lai-tosten suu- VE 2. Auranmaa ruusjärjestyksessä noin sijaluvulle 30 (3 M€), VE 2 sijaluvulle 45 (2 M€) ja laajin VE 3 sijaluvulle 15 + Haja-asutus ja maaseutumaisuus yhdistävi- (5 M€). Henkilöstöä laitoksilla olisi vastaavassa jär- nä tekijöinä jestyksessä noin 16, 11 tai 27 henkeä, jos nykyisten + Voimakas, jo olemassa oleva verkottuminen henkilömäärien katsottaisiin tehtäviin riittävän. yhdysvesijohdoin Taloudellisten toimintaedellytysten näkökul- + Jätevesien puhdistuksen laaja ulkoistami- masta kaikki vaihtoehdot ovat laitoksille riittäviä, nen, lopulta vain 3 omaa puhdistamoa koska taksat on asetettu kustannuskattavuuden - Kuntayksiköiden ja kokonaisuudenkin mit- edellyttämälle tasolle. Kuluttajien näkökulmasta takaavat jäävät vaatimattomiksi hintaero itsenäisen laitoksen jatkamisen ja alueel- - Tehokkuuden saavuttaminen kaikin puolin lisen yksikön välillä voi kuitenkin olla huomattava, haastavaa

24 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 - Edellisiin yhdistettynä maantieteellinen laajuus kenties kohtuuton - Auran ja Tarvasjoen halukkuus sitoutua kyseenalainen, jos Lieto-kuntaliitos kehittyy

VE 3. Ydin-Loimaa ja Auranmaa

+ Suurin kokonaismittakaava, yleisin kritee- rein kaikin puolin riittävä + Vedenhankinnan erillisyksiköt sulautuisivat luontevasti kokonaisuuteen + Periaatteessa parhaat mahdollisuudet mittakaava-, keskittämis- ja erikoistumisetuihin + Teknisestä monipuolisuudesta seuraa tasa- painoinen kokonaisuus - Haastavat etäisyydet, vaatii useita toimipis- teitä - Laaja omistuspohja edellyttää hyvin toimi- via omistajaohjauksen välineitä - Laaja omistuspohja tuskin täysin toteutuu päätöksentekovaiheessa > repaleinen alue - Uuden Loimaan näkökulmasta arvonmääri- tys todennäköisesti haasteellinen - Yhdyskuntien kehitys hyvin eri vaiheissa kunnasta riippuen, erilaisuus korostuu - Auran ja Tarvasjoen halukkuus sitoutua kyseenalainen, jos Lieto-kuntaliitos kehittyy

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 25 9 Suositus etenemiseksi

Suunnittelualueen kunnat ja laitokset eroavat toi- Uuden Pöytyän laitos sistaan hyvinkin paljon toimintalaajuutensa, mitta- kaavansa, omaisuutensa iän ja kunnon, yhdyskun- Uuden Pöytyän laitoksen haasteet ovat samoin tarakenteen, seudullisen suuntautumisensa, kun- kuntaliitoksen toteuttamisessa, mutta sen tulos on taliitostilanteen, sekä itsellisyytensä ja yhteistyön vesihuollon näkökulmasta edelleen hyvin vaati- osalta. Suunnittelutyön aikana on käynyt ilmei- maton: syntyy vajaan neljän hengen organisaatio. seksi, että vesihuollon näkökulmasta suunnittelu- Tämä voi olla mielekästä, jos laitoksen toiminta alueelta puuttuu yksi iso, kaikkia laitoksia yhdis- on nykyiseen tapaan tiukasti integroitu muun tävä nimittäjä. Siksi vesihuoltoyhteistyön kehit- teknisen toimen tehtäviin ja hieman suurempaa tämisen tavoitteeksi ei suositella ainakaan tässä mittakaavaa saavutetaan sen kautta. Vesihuollon kuntaliitosten myllerryksessä koko alueen katta- henkilöstön vähyys, niukat taloudelliset resurssit vaa suuryksikköä. Kuntaliitosten myötä syntyviä ja raskas kustannusrakenne estävät kuitenkin pa- laitoksia sen sijaan on järkevää ja tuleekin kehit- himmassa tapauksessa pitkäjänteisen kehittämisen tää: ja samalla kyky riskien hallintaan heikkenee mm. verkostojen vanhenemisesta johtuen. Apuna tässä Uuden Loimaan laitos voidaan käyttää sekä naapurilaitosten (Loimaa ja myös Lieto) että yritysten palveluita, laajimmillaan Uuden Loimaan laitoksen on ensisijaisesti valmis- ostamalla koko palveluntuotanto ulkopuolelta. tauduttava kuntaliitoksen synkronoinnin haasteisiin ja jätevesien puhdistuksen suurinvestointiin. Auran ja Tarvasjoen kunnat Mikäli laitoksella näiden lisäksi on resursseja ja halua kasvattaa toimintaansa, se voi aloittaa neu- Auran ja Tarvasjoen kuntien tulee muodostaa vottelut Oripään, Humppilan ja Ypäjän kanssa näkemys mahdollisesta liitoksestaan Lietoon en- palveluiden myynnistä. Kauempana mahdollisia nen kuin vesihuollon yhteistyötä selvitetään pi- palvelunostajia ovat uusi Pöytyä sekä jopa Forssa. temmälle Auranmaan suuntaan. Molemmat ovat Jos jokin tai jotkut näistä osoittavat kiinnostusta, vedenhankintansa osalta suuntautuneet pääasi- laaditaan hankkeesta erillinen selvitys tai liiketoi- assa suunnittelualueen muihin laitoksiin, mutta mintasuunnitelma. Liedon suunta on myös relevantti tulevan Turun Loimaan laitoksen omat hankkeet tai palvelui- keskuspuhdistamolle johtavan siirtoviemäri-inves- den myyntikään eivät sinällään edellytä laitoksen toinnin vuoksi. Selkeänä mallina voitaisiin nähdä toimintamuodon muuttamista nykyisestä liikelai- kuntaliitos, jonka seurauksena voitaisiin välttää tosmuodosta. Jos omistuksen jakaminen nähdään siirtoviemäriin liittyvien sopimusten erillisyys tai mielekkääksi ja tarpeelliseksi, selkein tapa siihen ketjuttaminen. Jos kuntaliitos raukeaa, samoin pe- on osakeyhtiömuoto. Jos omistusta ei ole tarpeen rustein voitaisiin yhdistää voimat ainakin Martti- jakaa, Loimaan kaupungille on edullisinta pitää lan kanssa – mutta mittakaava jää tällöin väkisin uusikin vesihuoltolaitoksensa liikelaitoksena. Li- merkittävästi pienemmäksi kuin Liedon suunnas- sätoiminnot edellyttäisivät esimerkiksi väistämättä sa. Siksi luontevaa olisi joka tapauksessa selvittää lisähenkilöstön palkkaamista. vesi-huollon yhteistyömahdollisuuksia Lietoon osana kuntaliitosselvityksiä, niiden rinnalla tai niistä kokonaan erillään.

26 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 Marttilan, Koski Tl:n sekä Oripään kunnat

Marttilan, Koski Tl:n sekä Oripään kunnat jäävät näillä näkymin kuntaliitosaallon ulkopuolelle, joten niiden vesihuoltolaitoksetkin pysyvät läh- tökohtaisesti entisellään. Kaikki laitokset ovat re- sursseiltaan pieniä ja tiiviisti kytköksissä kuntiensa muuhun tekniseen sektoriin sekä tavalla tai toisella myös ylikunnalliseen vedenhankintayhteistyöhön. Ai-nakin Marttilaa ja Oripäätä odottavat kuitenkin jätevesihuollossa raskaat investoinnit, jotka tulevat nostamaan myös kuluttajahintoja. Niiden sekä lä- hellä tapahtuvien kuntaliitosten valossa kaikkien kolmen kunnan tulisi päivittää kuntakohtaiset ke- hittämissuunnitelmansa jatkaen siitä, mihin Au- ranmaalle syntyvä tekninen yleissuunnitelma tulee keväällä 2008 osoittamaan. Aiempia kehittämis- suunnitelmia tulisi viedä eteenpäin erityisesti ris- kienhallinnan ja kriisivalmiuden näkökulmasta. Kolmesta kunnasta Marttilan luontevin yhteis- työsuunta on siirtoviemärin myötä mahdollinen uusi Lieto ja Oripään Loimaa. Jos Koski Tl hakee yhteistyösuuntia, niitä lienevät luontevimmin Loi- maa tai Salo. Kaikille selkein toimintamalli olisi tällöin operointiyhteistyö, käytännössä siis henki- löstön siirtäminen isomman palveluntarjoajan palvelukseen mutta omistuksen säilyttäminen itsellä. Siirtoviemäri-investointi voi olla riittävä peruste myös omistuksen yhdistämiseen, käytännössä osa- keyhtiömuotoon.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 27 KUVAILULEHTI

Julkaisija Lounais-Suomen ympäristökeskus Julkaisuaika Helmikuu 2008 Tekijä(t) Teemu Vehmaskoski, Riina Liikanen

Julkaisun nimi Loimaan seutukunnan vesihuoltoyhteistyön kehittäminen, tiivistelmä (��Utve�c��kling av vattentjänstsamar�b��etet inom Loimaa regionkommun, sammandrag)� Julkaisusarjan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 /2008 nimi ja numero Julkaisun teema

Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Vesihuoltopalveluiden järjestelyt ovat osa isompaa käynnissä olevaa kehitystä, kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Teknisen toimen osana vesihuollolla on ollut jossain määrin yhteistyön tienraivaajan rooli, vaikka loppuun asti toteutuneita järjestelyitä ei vielä montaa ole.

Tämä selvitys on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Loimaan seutukunnan SEUTU-hankkeen, Alastaron, Auran, Kosken TL, Marttilan, Mellilän, Oripään, Pöytyän, Tarvasjoen ja Yläneen kuntien sekä Loimaan kaupungin toimeksiannosta apuvälineeksi alueella toimivien vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämiseen. Selvi- tyksen on laatinut Kiuru & Rautiainen Oy.

Tässä selvityksen tiivistelmässä on kuvattu lyhyesti suunnittelualueen vesihuollon nykytila sekä laitosten ar- vonmääritykset, pääpainon ollessa tavoitetilan ja toimenpide-ehdotusten esittelyssä. Selvityksen tavoitteena oli kuvata alueellinen vesihuoltoyhtiö, joka pystyy paitsi vastaamaan kiristyviin ympäristölupaehtoihin ja parantamaan toimintavarmuuttaan, myös kehittämään osaamistaan ja henkilöstöään sekä toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti.

Suunnittelutyön aikana kävi ilmeiseksi, että vesihuollon näkökulmasta suunnittelualueelta puuttuu yksi iso, kaikkia laitoksia yhdistävä nimittäjä. Siksi vesihuoltoyhteistyön kehittämisen tavoitteeksi ei suositella ainakaan tässä kuntaliitosten myllerryksessä koko alueen kattavaa suuryksikköä. Kuntaliitosten myötä syntyviä laitoksia sen sijaan on järkevää ja tuleekin kehittää.

Asiasanat vesihuoltoyhteistyö, vesihuoltopalvelut, organisaatiot

Rahoittaja/ toimeksiantaja ISBN ISBN ISSN ISSN (nid.) 978-952-11-3015-5 (PDF) 978-952-11-3016-8 (pain.) 1796-1750 (verkkoj.) 1796-1769 Sivuja Kieli Luottamuksellisuus Hinta (sis.alv 8 %) 29 suomi julkinen - Julkaisun myynti/ Lounais-Suomen ympäristökeskus, PL 47, 20801 Turku, puh. 020 490 102 (vaihde) jakaja

Julkaisun kustantaja Lounais-Suomen ympäristökeskus

Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2008

28 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 PRESENTATIONSBLAD

Utgivare Sydvästra Finlands miljöcentral Datum Februari 2008 Författare Teemu Vehmaskoski, Riina Liikanen

Publikationens titel Loimaan seutukunnan vesihuoltoyhteistyön kehittäminen, tiivistelmä (Utve��c�kling�� av vattentjänstsamarb�etet�� inom Loimaa regionkommun, sammandrag)� Publikationsserie Sydvästra Finlands miljöcentrals rapporter 4/2008 och nummer Publikationens tema

Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Organiserade vattentjänster utgör en del av en mer omfattande utveckling som pågår, dvs. kommun- och servi- cestrukturreformen. Som en del av det tekniska väsendet har vattentjänsterna i någon mån haft en banbrytarroll i samarbetet, även om det tillsvidare finns få slutförda arrangemang.

Denna utredning har gjorts upp på uppdrag av Sydvästra Finlands miljöcentral, Loimaa regionkommuns SEUTU- projekt, Alastaro, Aura, Koski TL, S:t Mårtens, Mellilä, Oripää, Pöytis, Tarvasjoki och Yläne kommuner samt Loimaa stad som ett hjälpmedel för att utveckla samarbetet mellan vattentjänstverken på områdena. Utredningen har utarbetats av Kiuru & Rautiainen Oy.

I utredningens sammandrag beskrivs kort nuläget för planeringsområdets vattentjänster samt vattentjänstver- kens värdespecifikationer, medan huvudvikten ligger på presentationen av målläget och förslagen till åtgärder. Syftet med utredningen var att beskriva ett regionalt vattentjänstbolag som, förutom att det svarar på de allt striktare miljötillståndsvillkoren och förbättrar funktionssäkerheten, också kan utveckla sitt kunnande och sin personal samt verka både ekonomiskt och effektivt.

Under planeringsarbetet blev det uppenbart att det på planeringsområdet från vattentjänsternas synvinkel sett saknas en större, för alla vattentjänstverk gemensam nämnare. Som mål för att utveckla vattentjänstsamarbetet rekommenderas därför inte, åtminstone i detta kaos av kommunsammanslagningar, någon storenhet som skulle omfatta hela området. Däremot är det förnuftigt och viktigt att utveckla sådana vattentjänstverk som uppstår genom kommunsammanslagningarna.

Nyckelord vattentjänstsamarbete, tjänster�� i samb�and�� med vattenförsörjning oc�h�� avloppshantering, organisationer

Finansiär/ uppdragsgivare ISBN ISBN ISSN ISSN (hft.) 978-952-11-3015-1 (PDF) 978-952-11-3016-8 (print) 1796-1750 (online) 1796-1769 Sidantal Språk Offentlighet Pris (inneh. moms 8 %) 29 finska offentlig - Beställningar/ Sydvästra Finlands miljöcentral, PB 47, 20801 Åbo, tel. 020 490 102 (växel) distribution

Förläggare Sydvästra Finlands miljöcentral

Tryckeri/tryckningsort Edita Prima Oy, Helsingfors 2008 och -år

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2008 29 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008

Maatalousalueiden luonnon Paimionjoen sivujoen Vähäjoen valuma-alueelle tehtiin maatalousalueiden luonnon mo- y kosteikkojen maata nimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma. Suunnittelualueella monimuotoisuuden ja kartoitettiin ensisijaisesti maatalouden ympäristötuen erityistukiin sopivia hoitokoh- l ousa teita sekä kohteita, joissa kosteikkojen ja eräiden muiden vesiensuojelutoimien toteut- monivaikutteisten kosteikkojen

taminen onnistuu pienimuotoisilla toimenpiteillä. Näitä voidaan vuodesta 2008 alkaen l uei yleissuunnitelma rahoittaa monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen tarkoitetulla ei-tuotannollisella l eissuunnite d investointituella. en Paimion Vähäjoki l uonnon monimuotoisuu uonnon l ma paimion paimion ma Eriika Lundström Tuuli Pakkanen Ilkka Myllyoja Jussi Aaltonen v ähäjoki d en ja moni ja en

v aikutteisten

Lounais- S uomen ympäristökesku uomen

ISBN 978-952-11-2990-2 (nid.) ISBN 978-952-11-2991-9 (PDF) ISSN 1796-1750 (pain.)

ISSN 1796-1769 (verkkoj.) S Lounais-Suomen ympäristökeskus