DOCSLIB.ORG

Latvialaiset Suomessa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Latvialaiset Suomessa Marjo Mela & Markku Mattila Marjo Mela & Markku Marjo Mela & Markku Mattila Marjo Mela & Markku Mattila LATVIALAISET SUOMESSA Nyky-Suomen ja Latvian alueet ovat hyvin pitkään olleet koske- LATVIALAISET tuksissa toistensa kanssa. Kosketus on aikojen saatossa voimak- SUOMESSA LATVIALAISET kuudeltaan vaihdellut, mutta se ei ole koskaan tyystin katkennut. Ollessaan nyt Euroopan unionissa molemmat kansakunnat ovat SUOMESSA taas osa yhtä suurempaa poliittista kokonaisuutta, kuten asia oli myös Ruotsin suurvaltakaudella ja Suomen autonomisen suuri- ruhtinaskunnan aikana. Nykyisellään Suomessa asuu noin pari tuhatta latvialaista. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Osassa I luodaan yleiskuva Suo- men ja Latvian suhteisiin halki aikojen. Osa II käsittelee Suomessa asuneiden latvialaisten historiaa pieninä tarinoina ennen kaikkea henkilökuvien kautta. Teos valottaa latvialaisia ja latvialaisuutta Suomessa kahdella tasolla: suurten tapahtumien ylätasolla ja toi- saalta yksityisten ihmisten kokemuksen ja elämäntarinoiden ta- solla. ISBN 978-952-7167-71-7 (nid.) ISBN 978-952-7167-72-4 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu) 25 JULKAISUJA 25 www.migrationinstitute.fi Latvialaiset Suomessa Marjo Mela & Markku Mattila Turku 2019 Kansikuva: Johan Rosenberg ämpärin ja lapion kanssa tutustumassa kevääseen. Kuva: Thomas Rosenbergin kokoelma. Julkaisuja 25, 2019 Siirtolaisuusinstituutti Copyright © Siirtolaisuusinstituutti & kirjoittajat ISBN 978-952-7167-71-7 (nid.) ISBN 978-952-7167-72-4 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu) Painosalama Oy, Turku 2019 Sisällysluettelo ESIPUHE .................................................................................................................................9 I OSA LATVIA JA SUOMI Baltian maat ja kansat ........................................................................................................ 13 Esihistoriallinen aika: kulttuuria, geenejä ja kieltä ....................................................... 17 Keskiajalta 1900-luvun alkuun ........................................................................................20 Kansallinen herääminen ja kiihkeät vuodet ...................................................................23 Itsenäistymisestä Euroopan unionin aikaan ..................................................................28 Taloudelliset kosketukset Suomen ja Latvian välillä ....................................................33 Latvialaisten määrä Suomessa .........................................................................................38 II OSA ELÄMÄKERRALLISIA TUOKIOKUVIA Tiede, taide ja kulttuuri ..................................................................................................... 51 Sotilaselämää ......................................................................................................................80 Poliittisia pakolaisia ja anarkisteja Suomessa ................................................................90 Latvialaiset Suomen ja Venäjän sisällissodan pyörteissä ...........................................105 Politiikkaa, diplomatiaa – ja vakooja ............................................................................ 114 Toisen maailmansodan aika ...........................................................................................124 Liikkeenharjoittajia ja yrittäjiä ........................................................................................130 Sukuja ja perheitä .............................................................................................................135 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS ............................................................................................. 151 LIITE. Vuonna 1921 Kronstadtista Suomeen paenneet latvialaiset ..........................165 – 3 – Luettelo kuvista ja taulukoista Kuvat 1. Havainnepiirros Baltian alueesta ja sitä asuttaneista heimoista noin vuonna 1150 jaa ...........................................................................................................13 2. Terijoen kyläraittia 1930-luvulta. Kauppaliikkeitä oli varsin paljon .................. 39 3. Lydia Sesemann oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka väitteli toh- toriksi (kemia) Zürichin yliopistosta 1874. Hän oli myös ensimmäinen Zürichin yliopistossa väitellyt nainen. Hänen isänsä oli latvialaistaustai- nen, joten hän oli myös ensimmäinen latvialaistaustainen nainen väit- telijänä ........................................................................................................................... 54 4. Janis ja Elli Rozentāls. ................................................................................................ 56 5. Theodor Tugai eli Teuvo Tulio oli latvialaistaustainen elokuvaohjaaja, joka eli oikeastaan koko elämänsä Suomessa ...................................................... 58 6. Olga Osol työnsä ääressä ...........................................................................................61 7. Olga Osolin suunnittelema Myrna on ollut yksi Arabian suosituimmista kahvikupeista ............................................................................................................... 62 8. Dinah Selkina-Ahon tanssiesitys Helsingissä 1927...............................................64 9. Dinan tanssiesityksen mainos 1924 ........................................................................ 65 10. Esimerkiksi vuonna 1924 pidetyn tanssiesityksen puvustus maksoi Dinalle yhteensä 3 000 silloista markkaa ............................................................... 67 11. Hovimestari Aleksander Grobowsky ....................................................................... 70 12. Edgar Vaalgamaa opiskeli Suomessa teologiaa. Neuvostoliiton miehitet- tyä Latvian hän teki pappisuransa Suomessa ........................................................ 72 13. Bruno Kalniņš oli latvialainen politiikko, joka kävi koulua Suomessa ...............75 14. Ilmoitus Sortavalan Sanomissa 11.5.1916 (no 51). ................................................ 76 15. Ilmoitus Sortavalassa ilmestyneessä Laatokka-lehdessä vuodelta 1909. ........77 16. Miķelis Valters (1874–1968) oli latvialainen poliitikko ja diplomaatti. Hän oli paossa Suomessa vuoden 1905 tapahtumien johdosta ja työskente- li Yliopiston kirjastossa. Hän luetteloi latvialaista kokoelmaa. Hän asui Suomessa myös 1913. Hän kirjoitti osia vastaitsenäistyneen Latvian pe- rustuslaista. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti ja koulutuk- seltaan oikeustieteen tohtori. .................................................................................. 78 17. Vladimir Laiming oli komendanttina 1906 Viaporin kapinan aikana ................ 83 18. Kenraali Kristjanis Berķis ............................................................................................88 19. Venäläisen poliisin henkilökortti Alberts Traubergsista ......................................96 20. Tshokke (kesk.) Tampereen raastuvanoikeudessa ..............................................102 21. Ivar Smilga oli ammattivallakumouksellinen ...................................................... 105 22. Jan Behrsin oli Neuvosto-Venäjän ensimmäinen Suomen lähettiläs .............114 – 4 – 23. Latvian Suurlähetystön sisäänkäynti. Lähetystö on arkkitehti Valter Jungin suunnitelma ja rakennettu 1921 ................................................................115 24. Kārlis Zariņš oli Latvian ensimmäinen suurlähettiläs Suomessa ......................116 25. Gerda Ryti ....................................................................................................................118 26. Mary Louise Martin eli Emma Marija Schuul. Yksi 1930-luvun huippuva- koojista. Hän oli suhteellisen vaatimattomasti koulutettu, mutta lahja- kas, mitä muuntautumiskykyyn ja vakoiluun tulee. Hänen avullaan pal- jastettiin ns. Trusti eli neuvostovakoilun soluttautuminen Euroopassa ......... 122 27. Kuvassa latvialainen ILGA-rahtilaiva, joka karkasi Laatokan etelärannalta venäläisiltä ja purjehti Lunkulansaarelle antautuakseen suomalaisille. Laiva laski ankkurinsa Kuratsaaren patterin edustalle 22.9.1941 noin kel- lo 6. Haapakosken kuvissa laiva on täysissä varusteissa, valkoinen lippu ja Latvian lippu perässä. Tässä kuvassa mastossa vain kuusen karahka, mitähän se tarkoittaa. .............................................................................................. 126 28. Äiti ja liikenainen Irene Jaari ................................................................................... 133 29. Irene Smirnova kohtalokas kaunotar ja tuleva piispatar ....................................141 31. Vammelsuussa ja Käkisalmessa vaikuttanut Kristian Kalnin ............................. 143 32. Nina Kalnin koululaisena ......................................................................................... 144 33. Nina Kalnin työpaikallaan ........................................................................................ 145 34. Nina kävi keskikoulun Terijoen venäläisessä yhteiskoulussa ........................... 146 35. Oskar Rosenberg Helsingin kauppatorilla myymässä kukkia ...........................147 36. Flora Dahlin puutarha .............................................................................................. 148 37. Sofi Sūna Latvian lähetystön edessä ..................................................................... 149 38. Takana vasemmalla on Lisa (Elisabeth), Olga ja Anna. Edessä on mamma Leijnieks (Emelie) ......................................................................................................
Load more

Recommended publications
  • Scaramouche and the Commedia Dell'arte
    Scaramouche Sibelius’s horror story Eija Kurki © Finnish National Opera and Ballet archives / Tenhovaara Scaramouche. Ballet in 3 scenes; libr. Paul [!] Knudsen; mus. Sibelius; ch. Emilie Walbom. Prod. 12 May 1922, Royal Dan. B., CopenhaGen. The b. tells of a demonic fiddler who seduces an aristocratic lady; afterwards she sees no alternative to killinG him, but she is so haunted by his melody that she dances herself to death. Sibelius composed this, his only b. score, in 1913. Later versions by Lemanis in Riga (1936), R. HiGhtower for de Cuevas B. (1951), and Irja Koskkinen [!] in Helsinki (1955). This is the description of Sibelius’s Scaramouche, Op. 71, in The Concise Oxford Dictionary of Ballet. Initially, however, Sibelius’s Scaramouche was not a ballet but a pantomime. It was completed in 1913, to a Danish text of the same name by Poul Knudsen, with the subtitle ‘Tragic Pantomime’. The title of the work refers to Italian theatre, to the commedia dell’arte Scaramuccia character. Although the title of the work is Scaramouche, its main character is the female dancing role Blondelaine. After Scaramouche was completed, it was then more or less forgotten until it was published five years later, whereupon plans for a performance were constantly being made until it was eventually premièred in 1922. Performances of Scaramouche have 1 attracted little attention, and also Sibelius’s music has remained unknown. It did not become more widely known until the 1990s, when the first full-length recording of this remarkable composition – lasting more than an hour – appeared. Previous research There is very little previous research on Sibelius’s Scaramouche.
    [Show full text]
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • Hollywood.Pdf
    HOLLYWOOD TULEE SUOMEEN YHDYSVALTALAISTEN ELOKUVIEN MAAHANTUONTI JA VASTAANOTTO KAKSIKYMMENTÄLUVUN SUOMESSA Jaakko Seppälä VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIV torstaina 7. kesäkuuta 2012 kello 12. ISBN 978-952-10-8042-5 (nid.) ISBN 978-952-10-8043-2 (PDF) Helsingin yliopisto Unigrafia Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET 4 JOHDANTO 5 HOLLYWOOD JA MAAILMAN ELOKUVAMARKKINAT 6 TUTKIMUSKOHDE JA -KYSYMYKSET 12 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYKSET 15 TUTKIMUKSEN LÄHDEAINEISTO 22 HOLLYWOOD-ELOKUVIEN MAAHANTUONTIMÄÄRÄT 1918–1929 25 ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYS 25 ELOKUVAKARTOITUKSEN LAATIMISEN HAASTEISTA 28 AMERIKKALAISTUVA ELOKUVATARJONTA 33 AMERIKKALAISTUMISEN PARTAALLA (1918–1922) 45 ENSILUOKKAISIA JA TAVANOMAISIA HOLLYWOOD-ELOKUVIA 45 SARJAELOKUVAT SAAVAT KATSOJAT KOUKKUUN 59 AMERIKKALAISEN HUUMORIN TUOTTEET 75 ELOKUVAYHTIÖT JA TIETYNLAINEN TUOTANTO 101 HARVASSA OVAT MERKITTÄVÄT AMERIKKALAISET OHJAAJAT 109 TÄHTIKUUME VIRIÄÄ SUOMESSA 120 HOLLYWOOD-ELOKUVAT ALEMPANA TOISENA 139 KESKUSTELU SUOMALAISESTA KANSALLISESTA ELOKUVASTA 147 HOLLYWOODIN ARVOSTUS KOHOAA (1923–1926) 160 HOLLYWOODIN VOITTOKULKU 160 ”ELÄMME REKLAAMIN AIKAA” 166 VÄKIVALTAA JA MUUTA JOUTAVAA AJANVIETETTÄ 173 SALONKIELOKUVAT JA KULUTUKSEN LOISTE 184 YHDYSVALTALAISET SUURELOKUVAT ELI ”NÄYTÄNTÖKAUDEN TAPAUKSET” 194 CHARLES CHAPLININ PERILLISET 209 TÄHTIBUUMIT JA TÄHTEYDEN KIROT 223 ”AMERIKKALAINEN MUSTEKALA” 239 SUOMALAINEN ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYDEN ONGELMA 247 VIHA-RAKKAUS-SUHDE VAKIINTUU
    [Show full text]
  • Anouk Aimée, “Singulière Et Irremplaçable”
    Le magazine de l’association du Festival International du Film de La Rochelle www.festival-larochelle.org Juin 2012 Ce magazine vous est offert par l’association du Festival International du Film de La Rochelle éditorial 3 HAUTE FIDÉLITÉ 40 ans... Le Festival, c’est une belle histoire qui ne pourrait se passer nulle part ailleurs qu’à La Rochelle! Voilà 40 ans qu’il garde la fraîcheur de ses premières aventures. Les vents contraires, parfois les contraintes économiques, les nouvelles donnes techniques, comme l’invasion du numérique, n’ont pas entamé son insaisissable particularité. C’est une histoire qui a porté l’équipe de Prune Engler et de Sylvie Pras à la barre de cette grande fête du cinéma. Elles ont choisi un cap, celui de l’indépendance et de la transmission. Le Festival, c’est aussi une histoire d’engagement et de passion, que nous partageons avec tous nos partenaires. Leur soutien est primordial, surtout quand la Culture est la grande oubliée de certains débats. C’est une histoire avec vous, rochelais et festivaliers... Vos témoignages dans ce numéro en sont un bel exemple. Cette édition nous emportera encore vers des horizons lointains, en accueillant des réalisateurs, pour certains interdits ou encore peu connus, qui deviendront peut-être un jour, comme Nanni Moretti, Président du jury d’un autre Festival… Les festivaliers ne s’y trompent pas quand ils viennent des quatre coins de France, Dunkerque, Marseille, Colmar ou Brest, pour découvrir le dernier fi lm en avant-première de Michael Haneke, rencontrer Roman Polanski, découvrir l’œuvre photographique de Nuri Bilge Ceylan, ou simplement s’imprégner d’images venues d’ailleurs, du Tibet, du Portugal ou de l’Orient.
    [Show full text]
  • JAHRESBERICHT 2014 Zum Gel Eit
    JAHRESBERICHT 2014 Zum Gel eit Das Jahr 2014 sollte ein Jahr der Freude werden, des Feierns von Festen unterschiedlicher Art, aber mit einem gemein - sa men Anlass: dem 50. Geburtstag des Filmmuseums. Am 2. Februar 2014 starb Philip Seymour Hoffman im 47. Lebensjahr. Er war im Juni 2009 im Unsichtbaren Kino zu Gast gewesen, ein genialer Menschendarsteller im Karohemd, der dem Publikum tiefen Einblick gab in das Verhältnis von Regisseur und Schauspieler. Am 22. April 2014 starb Michael Glawogger im 55. Le - bensjahr. Er war dem Filmmuseum in vielfacher Weise verbunden, von seiner eigenen künstlerischen Bildung über die künstlerische Bildung anderer, als Förderer, Filmpate und Deponent seiner Arbeiten bis zur langjährigen privaten Freundschaft – und mehr. Am 30. Juli 2014 starb Harun Farocki im 71. Lebensjahr. Ihm war im März 2006 eine Retrospektive und Carte blanche gewidmet gewesen; als Lehrbeauftragter der Aka - demie am Schillerplatz führte er seine Studierenden immer wieder zu Sondervorführungen in unser Haus, und auch er war ein persönlicher Freund vieler Jahre. thek 2015 mit Unterstützung der Kulturabteilung des Bun - Die Gründer des Filmmuseums Am 23. August 2014 starb Florian Flicker im 50. Lebens - deskanzleramtes präzise erfasst und bearbeitet werden Peter Kubelka und jahr. Er hätte ein lieber Gast auf den genannten Festen sein wird (siehe Seite 9), und der in Entstehung befindliche Film Peter Konlechner, 2014 sollen, während er gegen eine Krankheit kämpfte und die - von Michael Palm (S. 8). Und sogar die „Feuerwerke“ – der © Alexi Pelekanos sen Kampf am Ende verlor. Festakt am 6. März im Palais Lobkowitz (S. 3) und das Som - Am 17. September 2014 starb Peter von Bagh im merfest am 26.
    [Show full text]
  • KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu Ääniä, Että Filmin Problema Tällä Hetkellä on Käsikirjoituksen Problema.”
    FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu ääniä, että filmin problema tällä hetkellä on käsikirjoituksen problema.” Nyrki Tapiovaara, 1935 RAIJA TALVIO FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki © Raija Talvio Graanen suunnittelu: Emmi Kyytsönen Kannen kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Materiaalit: Munken Pure g ja g ISBN ---- (painettu) ISBN ----(pdf ) ISSN-L - ISSN - (painettu) ISSN - (pdf ) Unigraa Helsinki Sisällys Kiitokset 8 1. JOHDANTO 10 2. TAUSTAA: SUOMI, SUOMALAINEN Tutkimuksen tausta 10 ELOKUVA JA KÄSI- 13 • Tekijä tutkijana KIRJOITTAJAN AMMATTI 50 Aikaisempi tutkimus 22 • Aikaisempi tutkimus Suomessa: Suomi ja sen kulttuurinen 50 käsikirjoitus elokuvan ja maisema -luvulla kirjallisuuden marginaalissa 22 53 • Aikaisempi kansainvälinen tutkimus: Elokuva -luvun Suomessa ”elokuvateorian visuaalinen vääristymä” 25 54 Käsikirjoitus elokuvan historiankirjoituksessa 31 Käsikirjoittajan ammatti • Käsikirjoitus ja käsikirjoittaminen tutkimuksen kohteena 33 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen metodi 38 Tutkimuksen aineisto 45 Tutkimuksen aikarajaus 48 3. MITÄ OLISIVAT 4. KEIDEN PITÄISI SUOMALAISELLE KIRJOITTAA ELOKUVIA? 134 ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 60 ”Kirjailijat, käykää käsiksi lmiin” 134 • Kirjailijat ja toimittajat
    [Show full text]
  • The Cinema of Mika Kaurismäki
    The Cinema of Mika Kaurismäki The Cinema of Mika Kaurismäki Transvergent Cinescapes, Emergent Identities Pietari Kääpä afl]dd][l:jaklgd$MC';`a[Y_g$MK9 First published in the UK in 2011 by Intellect, The Mill, Parnall Road, Fishponds, Bristol, BS16 3JG, UK First published in the USA in 2011 by Intellect, The University of Chicago Press, 1427 E. 60th Street, Chicago, IL 60637, USA Copyright © 2011 Intellect Ltd All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording, or otherwise, without written permission. A catalogue record for this book is available from the British Library. Cover designer: Holly Rose Copy-editor: Heather Owen Typesetting: Mac Style, Beverley, E. Yorkshire ISBN 978-1-84150-409-4 / EISBN 978-1-84150-452-0 Printed and bound by Gutenberg Press, Malta. Contents Acknowledgements 7 Introduction: The (trans)national and the Global in Mika Kaurismäki’s Films 9 Chapter 1: The Aki/Mika Syndrome: Cosmopolitan Auteurism and the Search for Cinematic Stability 23 Chapter 2: Cross-genre: Transnational Genre Mutations 41 Chapter 3: Mapping Transnational Space at the Margins of the Global Metropolis: Representations of the City in Kaurismäki’s Films 65 Chapter 4: Post-road: Deconstructing the European Road Movie 85 Chapter 5: Auto-ethnography: Merging the Self and ‘Other’ in Brazilian Music Documentaries 107 Chapter 6: Post-nation: Kaurismäki’s Films in a Global Spectrum 135 Chapter 7: The Potential of Post-humanism: Kaurismäki and the Ecological Imagination 153 Chapter 8: The Polyphonality of Transvergence: The Reception of Kaurismäki’s Cinema 165 Conclusion: Beyond the Happy Ending 195 Bibliography 201 Acknowledgements his book is the result of a long fascination with Finnish cinema, specifically with those films that try to find new ways for exploring the transnational and increasingly global Tscope of this form of cultural production.
    [Show full text]
  • Ikkunoita Inkerin Elämään Muistoissa Musiikkiliikunnan Uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson
    Ikkunoita Inkerin elämään Muistoissa musiikkiliikunnan uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson Ikkunoita Inkerin elämään Muistoissa musiikkiliikunnan uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson Juntunen, M.-L., Aarnio, H.-M. & Perkiö, S. (toim.) Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2015 Sibelius-Akatemian julkaisuja 14 Kustannustoimittaja: Päivi Kerola-Innala Taitto: Henri Terho Kansi: Tiina Laino Etukannen kuva: Juuso Kauppinen Takakannen kuva: Ritva Mannerin kotiarkisto Kustantaja: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia Paino ja painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Helsinki 2015 ISSN 0359-2308 ISBN 978-952-329-021-1 (painettu) ISBN 978-952-329-022-8 (pdf) Sisällys Lukijalle ........................................................................................................ 7 Lapsuus ja nuoruus ...................................................................................... 13 Juureni ovat vahvasti Pohjanmaalla ................................................. 13 Minulla oli hirveä halu soittamiseen ................................................. 15 Minä soitin ja toiset tanssi ............................................................... 22 Lukioaika turvallisessa körttiläisilmapiirissä Lapualla ....................... 23 Ylioppilaana kansakoulunopettajaksi Teuvalle .................................. 25 Voimistelulaitoksen pääsykokeista Sibelius-Akatemiaan ................ 27 Opinnot Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin opettajakorkeakoulussa .......... 30 Laulunopettajaksi Sibelius-Akatemiassa 1950–53 ........................... 30 Kansakoulunopettajaksi
    [Show full text]
  • Features Shorts Animation Documentaries 2012 | 2013 Front Cover Mother, I Love You, Feature by Jānis Nords
    features shorts animation documentaries 2012 | 2013 Front Cover Mother, I Love You, feature by Jānis Nords Editorial Board Elīna Cire, Zanda Dūdiņa, Zigita Saulīte, Lelda Ozola, Laima Dimiševska latvian films in 2012 | 2013 table of contents Features produced 4 Features coming soon 13 Features (shorts) produced 19 Features (shorts) coming soon 20 Animation produced 23 Animation coming soon 32 Documentaries produced 38 Documentaries coming soon 46 Student films produced 68 Index of English Titles 74 Index of Original Titles 75 Index of Directors 76 Index of Production Companies 77 Adresses of Production Companies 78 Useful Adresses 80 3 feature Dream Team 1935 Title Dream Team 1935 Original Title Sapņu komanda 1935 Genre Historical drama, sport Format feature, 2k, DCP, 1:2.35, colour, Dolby Digital, 90’ Director Aigars Grauba Screenplay Aigars Grauba, Andrejs Ēķis Cinematographers Gvido Skulte, Imants Zaķītis Production Designers Mārtiņš Mīlbrets, Neils Matīss Costume Designer Sandra Sila National Film Centre of Latvia Makeup Artist Dzintra Bijubena Riga City Council Latvian Independent TV Sound Pavel Rejholec Editor Līga Pipare Geneva, Switzerland 1935. The first European Basketball Championship is about to take place. Basketball is still an Main Cast Jānis Āmanis, Vilis Daudziņš, unknown sport in Europe, and the national teams are meeting for the first time. Each wants the honour of being Inga Alsiņa, Mārcis Manjakovs, Mārtiņš Počs, the first champion. Meanwhile in Latvia, coach Baumanis is convinced that he can assemble a team and take it to Jānis Vimba, Viktors Ellers, Andris Bulis, Geneva. He quickly learns however, that triumph and defeat are also part of the game.
    [Show full text]
  • Mannerheim Library A-Ö
    Mannerheim library A-Ö Historical Historical Author(s) Imprint notes Title A list of books on the fine and applied arts. Autumn 1923. A list of London : Benn, 1923 A. Ahlström Osakeyhtiö. A. Ahlström Beslut och order. 1, Taktiska uppgifter I-II. II. A. v M. Arméfördelningen under förläggning, marsch och strid. / Matérn, Axel Fredrik Signed by G. bearb. af A v. M. von, 1848-1920 Stockholm : Norstedt, Mannerheim. Helsinki : Suomen Länsi-Suomen yhteismyllyt : yhteiskuntahistoriallinen Aaltonen, Esko, muinaismuistoyhdistys tutkimus / Esko Aaltonen. 1893-1966. Author. , 1944. Pages not opened Aarne, Uuno V., 1890-1985. Editor. Viherjuuri, Leonard Maurits,1885 - 1957. Kultasepän käsikirja / toimittaneet Uuno V. Aarne, L. M. Editor. Helsinki: Suomen Viherjuuri ; avustajina Aarno Aho ...[et al.] ; toimikunta: Aho, Aarno. kultaseppien liitto, Lauri Viljanen ...[et al.]. Collaborator. 1945. Feltmarsalk Mannerheim. 1933. Aavatsmark, Fanny The Abdals in eastern Turkestan from an anthropological point of view. London 1949 Abdals... About, Edmond, 1828-1885. Author. Les mariages de Paris / par Edmond About ; introduction Faguet, Émile, 1847- par Émile Faguet. 1916. Preface. Paris : Nelson, [19--?]. Abrantès, Laure Junot, Duchesse d', 1830 mémoires de la Duchesse d'Abrantès / la Duchesse 1784-1838. Author. d'Abrantès; publiés avec une introduction par Louis - Loviot, Louis. Paris : A. Fayard, Loviot. Editor. [1910]. Ex libris. Dedicated to mannehriem by Generaloberst und Obersbefelshaber der 18. armee. Abschnitt Lenningrad Abschnitt 1/11/1943. Acht Hengste aus der k.k. spanischen Hofreitschule in Wien : dargestellt in den Gangarten der hohen Schule : acht photographischen Drucke Acht… Wien ; Hölgl., [1883] Half title: Dedication: “Till Fältmarskalken, Baron G. Mannerheim med högaktning och tacksamhet. AinoAckté- Jalander.” Letter of dedication by Aino Ackté- Ackté-Jalander, Helsinki ; Otava ; Jalander inside Taiteeni taipaleelta Aino.
    [Show full text]
  • Read Ebook {PDF EPUB} Silja De Dienstmaagd by Frans Emil Sillanpaa
    Read Ebook {PDF EPUB} Silja de dienstmaagd by Frans Emil Sillanpää Silja de dienstmaagd by Frans Emil Sillanpää. by birthday from the calendar. TimeSearch for Books and Writers by Bamber Gascoigne. This is an archive of a dead website. The original website was published by Petri Liukkonen under Creative Commons BY-ND-NC 1.0 Finland and reproduced here under those terms for non-commercial use. All pages are unmodified as they originally appeared; some links and images may no longer function. A .zip of the website is also available. Frans Emil Sillanpää (1888-1964) Finnish writer, who was awarded the Nobel Prize for Literature in 1939. Sillanpää saw human beings as a small but integral part of the universe. Influenced by the German scientist Ernst Haeckel and Wilhelm Ostwald, and their theories about the unity of all nature in terms of physical laws, Sillanpää portrayed rural people living united with the land and dependent on the energy of the sun, the source of all life. Although Sillanpää based his work on knowledge of evolution theory and genetics, his picture of the agrarian society was rather idealized. Frans Emil Sillanpää was born into a peasant family in Hämeenkyrö, at Myllykolu Croft in Kierikkala Village in southwest Finland. His father, Frans Henrik Koskinen, was an impoverished day-laborer. Loviisa Vilhelmina Mäkelä, his mother, was a servant, who returned to home to give birth to an illegitimate child. She married Frans Henrik at the age of 34. Although poor, the family saved money to send Sillanpää to Tampere grammar school. Sillanpää lived in the working-class Amuri district and later moved to the home of his benefactor, the manufacturer Henrik Liljeroos.
    [Show full text]
  • The Unesco Courier
    The Unesco Eternal cinema Atimetolive... 26 India Living dangerously Danger is a way of life for film stunt men, the unsung heroes of the cinema. Jumping off roof¬ tops, falling off horses, crashing cars at high speed, day after day, film after film, they risk their lives to add vicarious excitement to the humdrum existence of the average cinema-goer. Above, a tense moment for two Indian stunt men during filming of the Second World War adven¬ ture film Lalkar. The Unesco Courier A window open on the world Editorial August 1984 37th year IT is a cruel paradox that the cinema, the most popular art of the twentieth century, should also be the most threatened. No art form has been (and continues to be) a prey to such destruction which, whether wilful or accidental, has caused losses on a massive scale. The disastrous implications of these losses for the memory of mankind are now fully appreciated. In this issue of the Unesco Courier, which is entirely devoted to the safeguard and preserva¬ tion of the world's film heritage, the two major causes of destruc¬ tion are analysed in detail. One stems from attitudes of mind to films and the cinema; the other has to do with the chemistry of motion picture film. The cultural value of the cinema was ignored and even denied for far too long, and the film was considered exclusively as a commer¬ cial commodity. In many countries huge quantities of film were thrown onto the scrap-heap, wantonly despoiled in ruthless and 4 The fragile art of film reckless waves of destruction unleashed whenever they seemed to be by Raymond Borde required by changing tastes and fashions in film and new technical developments.
    [Show full text]