Ikkunoita Inkerin Elämään Muistoissa Musiikkiliikunnan Uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Ikkunoita Inkerin Elämään Muistoissa Musiikkiliikunnan Uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson Ikkunoita Inkerin elämään Muistoissa musiikkiliikunnan uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson Ikkunoita Inkerin elämään Muistoissa musiikkiliikunnan uranuurtaja Inkeri Simola-Isaksson Juntunen, M.-L., Aarnio, H.-M. & Perkiö, S. (toim.) Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2015 Sibelius-Akatemian julkaisuja 14 Kustannustoimittaja: Päivi Kerola-Innala Taitto: Henri Terho Kansi: Tiina Laino Etukannen kuva: Juuso Kauppinen Takakannen kuva: Ritva Mannerin kotiarkisto Kustantaja: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia Paino ja painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Helsinki 2015 ISSN 0359-2308 ISBN 978-952-329-021-1 (painettu) ISBN 978-952-329-022-8 (pdf) Sisällys Lukijalle ........................................................................................................ 7 Lapsuus ja nuoruus ...................................................................................... 13 Juureni ovat vahvasti Pohjanmaalla ................................................. 13 Minulla oli hirveä halu soittamiseen ................................................. 15 Minä soitin ja toiset tanssi ............................................................... 22 Lukioaika turvallisessa körttiläisilmapiirissä Lapualla ....................... 23 Ylioppilaana kansakoulunopettajaksi Teuvalle .................................. 25 Voimistelulaitoksen pääsykokeista Sibelius-Akatemiaan ................ 27 Opinnot Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin opettajakorkeakoulussa .......... 30 Laulunopettajaksi Sibelius-Akatemiassa 1950–53 ........................... 30 Kansakoulunopettajaksi opettajakorkeakoulussa 1953–54 .............. 36 Gripenbergin ja Leiviskän opeista kohti omaa musiikkiliikuntapedagogiikkaa ................................................... 38 Opetustehtävät 1950–1970-luvuilla ............................................................. 44 Leppävaaran kansakoulu ja yhteiskoulu ........................................... 44 Leppävaaran naisvoimistelijat ......................................................... 52 Alppilan yhteislyseo ja Töölön yhteiskoulu ...................................... 57 Suomalainen musiikkiliikuntapedagogiikka kehittyy ......................... 64 Työ lastentarhanopettajien seminaarissa Ebeneserissä ................... 65 Pienten lasten musiikkipedagogiikan uudistaja ............................... 67 Vaikutteita ja koulutuksia ............................................................................. 74 Innostus Orffiin ................................................................................. 76 Täydennyskoulutusta Suomessa ...................................................... 82 Inkeri Sibelius-Akatemian lehtorina ............................................................. 85 Tuntiopettajasta lehtoriksi ................................................................ 85 Lämmin oven avaus pääsykokeisiin .................................................. 86 Musiikkiliikunnan opetuksesta .......................................................... 88 Musiikkiliikunnan opetuksen sisältö ................................................. 93 Inkerin ajatuksia musiikkiliikunnasta ................................................. 98 Vapaan säestyksen opetuksesta ...................................................... 102 Didaktiikan opetuksesta .................................................................. 106 Inkerin pedagogisia periaatteita ....................................................... 108 Inkku työtoverina .............................................................................. 110 Inkeri ja kokoukset ........................................................................... 112 Suhde opiskelijoihin .......................................................................... 113 Inkerin ihmisläheinen opetustaito .................................................... 117 Pedagogisen herkkyyden tiennäyttäjä .............................................. 123 Ellen Urhon puhe Inkerin taiteilijajuhlassa 1993 ............................... 129 6 Inkeri kouluttajana ....................................................................................... 133 Johdanto .......................................................................................... 133 Taidekasvatusta kehittämässä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa 134 Musiikkia varhaiskasvatuksessa ja musiikkileikkikoulunopettajakoulutuksen synty .......................... 138 Inkeri ja Koulujen Musiikinopettajat ry ............................................. 141 Inkeri JaSeSoi ry:n pitkäaikaisena kouluttajana ............................... 145 Inkeri ja liikunnanopettajankoulutus ................................................. 152 Inkeri ja Method Putkisto ................................................................ 155 Lopuksi ............................................................................................. 157 Inkeri pedagogisena taiteilijana ................................................................... 159 Johdanto .......................................................................................... 159 Inkeri – Konserttikeskuksen kantava voima ..................................... 160 Kuvan soiva ja liikkuva lukeminen .................................................... 165 Inkerin työ Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa (SNLL) ......... 168 Työtä naisvoimistelun kentällä .......................................................... 175 Kuoroliikunta .................................................................................... 179 Pyhät tanssit .................................................................................... 186 Työ radiossa ja televisiossa .............................................................. 189 Inkeri sosiaalimuusikkona ............................................................................ 195 Ikäihmiset ja veteraanit .................................................................... 197 Ikäihmiset ja lapset yhdessä ............................................................ 202 Neljä sukupolvea .............................................................................. 205 Inkeri juhliensa seremoniamestarina ................................................ 209 Inkerin julkaisutoiminta ................................................................................ 213 Musiikkiliikuntakirjat vuosilta 1974 ja 1980 ...................................... 213 Musica-sarja uudistuu 1980-luvulla .................................................. 216 Raittiuskasvatusliiton kerho-ohjelma ................................................ 220 Musiikkia liikkuen ja tanssien ........................................................... 221 Inkerin keskeisimmät julkaisut .......................................................... 226 Palkinnot, kunniamerkit ja -jäsenyydet ........................................................ 229 Innostava, luova ja kaikkien arvostama ............................................ 229 Pitkä ja merkittävä ura ..................................................................... 234 Ystävät ja kollegat muistelevat ................................................................... 237 Muistopuhe Inkerille .................................................................................... 261 Liite 1. Curriculum vitae .............................................................................. 264 Liite 2. Inkerin musiikkiliikunnan opetusmonisteita (SibA) ........................... 268 Kirjoittajat .................................................................................................... 270 Lähteet ........................................................................................................ 276 Henkilöhakemisto ........................................................................................ 279 7 Lukijalle Rakas, ihana, ihmeellinen; mahtava persoona, maailman paras opettaja, uskomaton inspiraation ja luovuuden lähde, oman alansa legenda; ihmi- nen, josta huokuu syvää ymmärrystä, rakkautta ja positiivista energiaa ja joka tuo jokaiseen hetkeen valoa, iloa, huumoria ja riemua. Muun muassa näillä sanoilla kuvataan lehtori Inkeri Simola-Isakssonia (1930–2012) hänen Fun Clubinsa sivuilla Facebookissa. Simola-Isaksson, tuttavallisesti Inkeri, on suomalaisen musiikkikas- vatuksen keskeinen vaikuttaja ja musiikkiliikunnan uranuurtaja. Musiik- kikasvatuksessa Inkeri ei vaikuttanut järjestelmien, koulutusrakenteiden tai opetussuunnitelmien kehittämisen kautta, vaan niin sanotusti ruohon- juuritasolla – opettamalla, ohjaamalla, kouluttamalla ja kohtaamalla eri ti- lanteissa tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, joita hän itse kutsui lapsikseen ja joiden laskemisen hän lopetti kymmenen tuhannen tultua täyteen. Inkerillä oli paitsi vahva musiikillinen myös vahva liikunnallinen taus- ta, mikä rohkaisi ja innosti häntä kokeilemaan, toteuttamaan ja kehittä- mään musiikin ja liikkeen yhdistämisen pedagogisia mahdollisuuksia. Omien kokemustensa ja saamiensa vaikutteiden pohjalta hän rakensi suomalaisen musiikkiliikuntapedagogiikan, josta muodostui keskeisin osa hänen musiikkikasvatustyötään. Musiikkiliikuntapedagogiikka pyrkii – hänen omia sanojaan lainaten – muusikon monipuoliseen valmentami- seen, persoonallisuuden kehittämiseen sekä psyykkisen ja fyysisen yh- teyden kokemiseen. Inkeri aloitti pedagogiset kokeilunsa aikana, jolloin liikkeen käyttö musiikinopetuksessa oli vielä uutta ja vierasta ja herätti suurta hämmennystä, myös kritiikkiä. Tänä päivänä, Inkerin työn ansios- ta, musiikkiliikunta on lunastanut paikkansa yhtenä
Recommended publications
  • Scaramouche and the Commedia Dell'arte
    Scaramouche Sibelius’s horror story Eija Kurki © Finnish National Opera and Ballet archives / Tenhovaara Scaramouche. Ballet in 3 scenes; libr. Paul [!] Knudsen; mus. Sibelius; ch. Emilie Walbom. Prod. 12 May 1922, Royal Dan. B., CopenhaGen. The b. tells of a demonic fiddler who seduces an aristocratic lady; afterwards she sees no alternative to killinG him, but she is so haunted by his melody that she dances herself to death. Sibelius composed this, his only b. score, in 1913. Later versions by Lemanis in Riga (1936), R. HiGhtower for de Cuevas B. (1951), and Irja Koskkinen [!] in Helsinki (1955). This is the description of Sibelius’s Scaramouche, Op. 71, in The Concise Oxford Dictionary of Ballet. Initially, however, Sibelius’s Scaramouche was not a ballet but a pantomime. It was completed in 1913, to a Danish text of the same name by Poul Knudsen, with the subtitle ‘Tragic Pantomime’. The title of the work refers to Italian theatre, to the commedia dell’arte Scaramuccia character. Although the title of the work is Scaramouche, its main character is the female dancing role Blondelaine. After Scaramouche was completed, it was then more or less forgotten until it was published five years later, whereupon plans for a performance were constantly being made until it was eventually premièred in 1922. Performances of Scaramouche have 1 attracted little attention, and also Sibelius’s music has remained unknown. It did not become more widely known until the 1990s, when the first full-length recording of this remarkable composition – lasting more than an hour – appeared. Previous research There is very little previous research on Sibelius’s Scaramouche.
    [Show full text]
  • Kasmir Uusitupa
    Kasmir Uusitupa Kasmir Uusitupa (b.1995) began playing the violin at the age of three under the pedagogical guidance of Henriette Rantalaiho at the Sibelius Academy as a pupil of Antti Tikkanen. At the age of six, he transferred to the East Helsinki Music Institute and by the age of 11 he had completed the basic examinations in violin as a pupil of Lauri Untamala. Since 2008, he has studied violin at the Youth Department of the Sibelius Academy under Professor Kaija Saarikettu. Kasmir Uusitupa has also regularly participated in many summer and masterclasses taught by Hagai Shaham, Serguei Azizian, Aaron Rosand, Olivier Charlier and Pavel Vernikov, among others. When he was younger, Kasmir Uusitupa also played a great deal of folk music at numerous Finnish festivals. In 2004 and 2005, he was awarded the Martti Pokela Award as a young folk musician from Uusimaa. In 2009, he received the best per- former award at the Kuressaare Music Festival in Estonia and played as a soloist at the Finnish Radio Symphony Orchestra’s concert for young soloists at Finlandia Hall. He has subsequently performed as a soloist for a number of orchestras. for example, at Temppeliaukio Church, Carelia Hall, Martinus Hall and in Åland. Between 2007 and 2011, he has performed as a soloist, concertmaster and fi rst violinist with the Helsinki Strings conducted by Geza Szilvay in Finland and on many tours in Europe. He also plays under the guidance of Paavo PohjolaPP along with Tami Pohjola, Riina Piirilä and Senja Rummukainen in the Borea Quartet founded in 2011.
    [Show full text]
  • 2573Booklet.Pdf
    ENGLISH P. 2 DEUTSCH S. 6 the art of the Finnish Kantele M. kontio | E. Sariola | M. Pokela PROFESSOR MARTTI POKELA has made it his life’s work to collect the traditional music of Finland and make it known at home and abroad, preserving the traditional kantele music while composing new pieces for the instrument. Professor Pokela teaches Folk Music and Kantele at the Sibelius Academy in Helsinki, Finland’s capital. EEVA-LEENA SARIOLA, Martti Pokela’s daughter, has combined a classical training with the traditions of folk music in her playing. She has lectured on Finnish folk music both in Finland and abroad, and also teaches at the Sibelius Academy. MATTI KONTIO has been greatly responsible for popularising the kantele and he has developed new playing methods of the kantele. He also is a teacher at the Sibelius Academy. 2 KANTELE The Finnish name of a folk instrument of the psaltery type, known elsewhere as kannel (Estonia), kokle (Latvia), kankles (Lithuania) and gusli (north-western Russia). The tuning of the strings varies according to the musical style and region. The player rests the instrument in his lap or props it on his knees and leans it against his body; indoors it can be placed on a table. The shortest string is usually nearest to the player. The playing technique varies as much as the tuning; when playing single melodies the player plucks the open strings with the right-hand fingertips, and damps the others with the finger of his left hand. Very occasionally a small plectrum of bone, wood or metal is used.
    [Show full text]
  • Mannerheim Library A-Ö
    Mannerheim library A-Ö Historical Historical Author(s) Imprint notes Title A list of books on the fine and applied arts. Autumn 1923. A list of London : Benn, 1923 A. Ahlström Osakeyhtiö. A. Ahlström Beslut och order. 1, Taktiska uppgifter I-II. II. A. v M. Arméfördelningen under förläggning, marsch och strid. / Matérn, Axel Fredrik Signed by G. bearb. af A v. M. von, 1848-1920 Stockholm : Norstedt, Mannerheim. Helsinki : Suomen Länsi-Suomen yhteismyllyt : yhteiskuntahistoriallinen Aaltonen, Esko, muinaismuistoyhdistys tutkimus / Esko Aaltonen. 1893-1966. Author. , 1944. Pages not opened Aarne, Uuno V., 1890-1985. Editor. Viherjuuri, Leonard Maurits,1885 - 1957. Kultasepän käsikirja / toimittaneet Uuno V. Aarne, L. M. Editor. Helsinki: Suomen Viherjuuri ; avustajina Aarno Aho ...[et al.] ; toimikunta: Aho, Aarno. kultaseppien liitto, Lauri Viljanen ...[et al.]. Collaborator. 1945. Feltmarsalk Mannerheim. 1933. Aavatsmark, Fanny The Abdals in eastern Turkestan from an anthropological point of view. London 1949 Abdals... About, Edmond, 1828-1885. Author. Les mariages de Paris / par Edmond About ; introduction Faguet, Émile, 1847- par Émile Faguet. 1916. Preface. Paris : Nelson, [19--?]. Abrantès, Laure Junot, Duchesse d', 1830 mémoires de la Duchesse d'Abrantès / la Duchesse 1784-1838. Author. d'Abrantès; publiés avec une introduction par Louis - Loviot, Louis. Paris : A. Fayard, Loviot. Editor. [1910]. Ex libris. Dedicated to mannehriem by Generaloberst und Obersbefelshaber der 18. armee. Abschnitt Lenningrad Abschnitt 1/11/1943. Acht Hengste aus der k.k. spanischen Hofreitschule in Wien : dargestellt in den Gangarten der hohen Schule : acht photographischen Drucke Acht… Wien ; Hölgl., [1883] Half title: Dedication: “Till Fältmarskalken, Baron G. Mannerheim med högaktning och tacksamhet. AinoAckté- Jalander.” Letter of dedication by Aino Ackté- Ackté-Jalander, Helsinki ; Otava ; Jalander inside Taiteeni taipaleelta Aino.
    [Show full text]
  • Early M Finland
    10.2478/njd-2013-0009 Early Modern Dance and Theatre in Finland Johanna Laakkonen Early Modern Dance and Theatre in Finland 1 PAPER Johanna Laakkonen ABSTRACT TIIVISTELMÄ EARCH Early modern dancers established a foothold in theatres Varhainen moderni tanssi sai jalansijaa teattereissa In the early twentieth century the actor’s body trends remained marginal in repertoires, but they S E and opera houses from the 1910s onwards when the ja oopperataloissa 1910-luvulta alkaen, kun monien became the focus of theatrical expression, are of interest as they show how the two directors R focus of many avant-garde theatre directors shifted avantgardea edustavien teatteriohjaajien kiinnostus and the existing acting conventions and experimented with dance and movement and from literary text to the actor’s body and its expressive siirtyi draamatekstistä näyttelijän kehoon ja sen the generally considered worn-out gestural how their work was influenced by trends coming potentialities. This article explores the interplay between ilmaisumahdollisuuksiin. Tarkastelen artikkelissani language of both opera and theatre performers from Russia as well as from the West. Despite early modern dance and theatre in Finland by focusing tanssin ja teatterin vuorovaikutusta Suomessa were commonly criticized. At the same time, the this co-operation, cross-disciplinary analyses of on three dance scenes that Maggie Gripenberg (1881– aineistonani Maggie Gripenbergin (1881–1976) pioneers of modern dance abandoned the old theatre and dance have not been common in 1976) composed for theatre and opera performances in kolme ooppera- ja teatterikoreografiaa, joita hän teki balletic conventions, and their foremost aim was Finnish theatre and dance research. My article Helsinki in the 1920s and 1930s.
    [Show full text]
  • Topics and Comments
    TOPICS AND COMMENTS Practical Guides to Studying Folklore This is the second installment of Folk- lore Forum's new series of folklore program profiles. We encourage our readers to submit further contributions or suggestions. In particular, we invite students who participate or have participated in public sector folklore programs to send in accounts of their work experience. FOLKLORE AND ETHNOMUSICOLOGY IN CONTEMPORARY FINLAND Carl Rahkonen " A little more than two years ago, I had the priviledge of receiving a Fulbright grant to do fieldwork on the kantele, Finland's national musical instrument. I found Finland a land rich in living folk traditions, and was able to do a great deal of primary field collecting. But Finland has also been studied extensively by folklorists and ethnomusicologists in the past, and I obtained a great deal of valuable information from the excellent archives, museums and other institutions I visited. This article is primarily intended for folklore students, fieldworkers and other scholars who may some day visit Finland, and who can gain from an awareness of the resources available. Finland has had a long academic tradition of studying folklore. (1) Any student of folklore recognizes the place of Elias Lonnrot, collector of folk runes and author of the epic Kalevala. One of the earliest paradigms of our discipline, the "Finnish Method," developed as a response to extensive folklore collecting and the organization of this material in archives. I am happy to report that folkloristics is alive and well in Finland. It is a highly respected field of study with many first rate, international- ly known scholars and a good number of students.
    [Show full text]
  • Latvialaiset Suomessa
    Marjo Mela & Markku Mattila Marjo Mela & Markku Marjo Mela & Markku Mattila Marjo Mela & Markku Mattila LATVIALAISET SUOMESSA Nyky-Suomen ja Latvian alueet ovat hyvin pitkään olleet koske- LATVIALAISET tuksissa toistensa kanssa. Kosketus on aikojen saatossa voimak- SUOMESSA LATVIALAISET kuudeltaan vaihdellut, mutta se ei ole koskaan tyystin katkennut. Ollessaan nyt Euroopan unionissa molemmat kansakunnat ovat SUOMESSA taas osa yhtä suurempaa poliittista kokonaisuutta, kuten asia oli myös Ruotsin suurvaltakaudella ja Suomen autonomisen suuri- ruhtinaskunnan aikana. Nykyisellään Suomessa asuu noin pari tuhatta latvialaista. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Osassa I luodaan yleiskuva Suo- men ja Latvian suhteisiin halki aikojen. Osa II käsittelee Suomessa asuneiden latvialaisten historiaa pieninä tarinoina ennen kaikkea henkilökuvien kautta. Teos valottaa latvialaisia ja latvialaisuutta Suomessa kahdella tasolla: suurten tapahtumien ylätasolla ja toi- saalta yksityisten ihmisten kokemuksen ja elämäntarinoiden ta- solla. ISBN 978-952-7167-71-7 (nid.) ISBN 978-952-7167-72-4 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu) 25 JULKAISUJA 25 www.migrationinstitute.fi Latvialaiset Suomessa Marjo Mela & Markku Mattila Turku 2019 Kansikuva: Johan Rosenberg ämpärin ja lapion kanssa tutustumassa kevääseen. Kuva: Thomas Rosenbergin kokoelma. Julkaisuja 25, 2019 Siirtolaisuusinstituutti Copyright © Siirtolaisuusinstituutti & kirjoittajat ISBN 978-952-7167-71-7 (nid.) ISBN 978-952-7167-72-4 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515
    [Show full text]
  • III Kansainvälisen Kantelekilpailun Ohjelma - the Programme for the III International Kantele Competition
    III Kansainvälisen kantelekilpailun ohjelma - the Programme for the III International kantele competition 17.4. Perjantai Kalevala Live! - Stringpureé Band soundtracking Kalevala (Kaasutehtaankatu 1) 18.4. Lauantai klo - time Aino Ackté klo - time 302 1.-4.- luokkalaiset ja 5.-6.-luokkalaiset - alle kouluikäiset children studying - 1st-4th grade 9.15-11.30 on 5th-6th grade 10.00-11.30 and younger lounastauko / lounastauko / lunch break lunch break 1.-4.- luokkalaiset ja 5.-6.-luokkalaiset - alle kouluikäiset children studying - 1st-4th grade 12.25-15.25 on 5th-6th grade 12.15-14.15 and younger 13.30-16.15 Pop up -konsertit Kansallismuseolla - Pop up concerts at the National Museum of Finland 17.00 KanteleKimaran loppukonsertti ja palkintojen jako Kansallismuseon auditoriossa - The concert and distribution of prizes of KanteleKimara in Finnish National museum's auditorium 19.00 Kantelekonsertti Temppeliaukion kirkossa - Kantele concert in Temppeliaukio church 19.4. Sunnuntai klo - time Aino Ackté klo - time 302 klo - time 404 klo - time 419 klo - time Liikuntasali Ammattilaiset /kansanmusiikk Nuoret i ja muu /kansanmusiikki Ammattilaiset musiikki - ja muu musiikki - /taidemusiikki - Professionals Avoin Youth /folk Avoin /muu Professionals /art /folk music and /taidemusiikki - music and other musiikki - Open 9.30-11.20 music 9.30-11.55 other music 9.00-11.10 Open /art music 9.00-10.50 music 9.30-11.00 /other music Nuoret /kansanmusiikki Ammattilaiset ja muu musiikki - Avoin Nuoret /taidemusiikki - Youth /folk Avoin /kansanmusiikk /taidemusiikki
    [Show full text]
  • 213 a Chronological List of Written Histories of Finnish Dance. Appendix 1
    213 A chronological list of written histories of Finnish dance. Appendix 1 Title and focus Type of publication References af Hällström, R. (1929b) Alina Frasan valkea liina. Suomen Kuvalehti 14/1929, 623-624. article - the past of dance in Finland af Hällström, R. (1932)Tanssitaidetta Suomessa. Nuori Suomi 1932, 199- 217. article - ballet and modern dance in Finland Havukka, U. (1932) Suomalaisen Oopperan baletti . Naamio 1/1932, 5-8. - the Finnish National Ballet article Björkenheim, M. (1938) Den klassiska konstdansen . Helsingfors: Söderstrom & Co. book X - aesthetic of classical dance art, no mention on Finnish dance af Hällström, R. (1945a) Siivekkäät jalat . Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivni. book - history of ballet and modern dance af Hällström, R. (1945b) Siivekkäät jalat . Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi, revised edition. (three more articles) book Havukka, U. (1945) Danskonsten i Finland . An unpublished manuscript for Bengt Häger before the choreography competition in Stockholm in 1945. manuscript, unpublished - outlines of Finnish dance art af Hällström, R. (1947) Kansallisen tulevaisuus. An unknown publication 1947 (TeaMA 1152), 111-118. article - future of the Finnish National Ballet Gripenberg, M. (1950) Rytmin lumoissa . Helsinki: Otava. - Finnish pioneer of modern dance Maggie Gripenberg’s life autobiography/book Walto, E. (1962) Kansallisen balettimme syntyvaiheita I & II. Ilta Sanomat 6 & 12/1962. article - 40th anniversary of the Finnish National Ballet af Hällström, R. (1972) Balettimme viisi vuosikymmentä. Ensimmäinen Joutsenlampi oli suurenmoista juhlaa. Helsingin Sanomat 16.1. 1972. article - 50th anniversary of the Finnish National Ballet Hämäläinen, S. (1980) Vapaa tanssi, moderni tanssi ja naisvoimistelu – kehitys ja sisällölliset yhtymäkohdat . Unpublished MA dissertation, University of Jyväskylä. MA dissertation X - development of free dance, modern dance and women’s gymnastics Vienola-Lindfors, I.
    [Show full text]
  • Volume 4 (2), 2013 Contents Editorial
    – practice, education and research Volume 4 (2), 2013 Contents Editorial Editorial .....................................................................................................................................................................................................................................................................................3 Dance is a diverse cultural phenomenon. experience and the works by the Swedish Traditional forms continue their existence, choreographer Per Jonsson, and especially on Practical Papers: Joey Chua and Hannele Niiranen: ’Ballet Energy for Boys’ in Finland: migrate and merge with new forms. Some forms how traditions are reenacted by dance revival A Description of the Workshop Content ....................................................................................................................................................................................................4 are widely known, recognized and practiced, and reconstruction. some are familiar mostly to communities The issue includes two peer-reviewed Cecilia Roos: Embodied Timing − Passing Time ....................................................................................................................................................................12 practicing or researching them. Nordic Journal research articles. In her contribution, Johanna Research Papers: of Dance: Practice, Education and Research Laakkonen explores the interplay between Johanna Laakkonen: Early Modern Dance and Theatre in Finland ...............................................................................................................18
    [Show full text]
  • The Kalevala, Popular Music, and National Culture Kari Kallioniemi
    Journal of Finnish Studies, Volume 13, Number 2, Winter 2009 The Kalevala, Popular Music, and National Culture Kari Kallioniemi & Kimi Kärki University of Turku Abstract This article examines the diverse and at times hard-to-discern relationship between the Finnish national epic, the Kalevala, and Finnish popular music. The Kalevala, existing in a number of variations already in the nineteenth century, can be considered part of a long-term process of storytelling by singing. The printed epic is only one phase in this tradition. From this point of view, Finnish culture retains its Kalevalaic singing tradition, which has simply received a new range of features over time. We identify traces of the Kalevala in Finnish popular music, from progressive rock to parody performances, to esoteric experimentation, and to the sounds of the electric kantele, the Finnish zither. The Kalevala appears to hold a special place in Finnish heavy metal culture, which – among its repertoire of mythologies – draws on the myths involved in nation building and in the emergence of Finnishness. Finnish popular music, just like the Kalevala tradition, was born in the riptide of influences from East and West. All in all, this singing tradition has played a part in producing the self-image of the Finns and, in some cases, also the image to the outside world. Over the last few decades, the neo- Popular Culture, Finnishness and “Imagined nationalist interest in national identity and its Communities” inheritance that emerged after the Cold War has Benedict Anderson's (1994) pioneering been discernable also in Finland, as an increased study of the formation of national identity has interest in Finnishness and its various become increasingly important when considering manifestations.
    [Show full text]