KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu Ääniä, Että Filmin Problema Tällä Hetkellä on Käsikirjoituksen Problema.”
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu ääniä, että filmin problema tällä hetkellä on käsikirjoituksen problema.” Nyrki Tapiovaara, 1935 RAIJA TALVIO FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki © Raija Talvio Graanen suunnittelu: Emmi Kyytsönen Kannen kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Materiaalit: Munken Pure g ja g ISBN ---- (painettu) ISBN ----(pdf ) ISSN-L - ISSN - (painettu) ISSN - (pdf ) Unigraa Helsinki Sisällys Kiitokset 8 1. JOHDANTO 10 2. TAUSTAA: SUOMI, SUOMALAINEN Tutkimuksen tausta 10 ELOKUVA JA KÄSI- 13 • Tekijä tutkijana KIRJOITTAJAN AMMATTI 50 Aikaisempi tutkimus 22 • Aikaisempi tutkimus Suomessa: Suomi ja sen kulttuurinen 50 käsikirjoitus elokuvan ja maisema -luvulla kirjallisuuden marginaalissa 22 53 • Aikaisempi kansainvälinen tutkimus: Elokuva -luvun Suomessa ”elokuvateorian visuaalinen vääristymä” 25 54 Käsikirjoitus elokuvan historiankirjoituksessa 31 Käsikirjoittajan ammatti • Käsikirjoitus ja käsikirjoittaminen tutkimuksen kohteena 33 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen metodi 38 Tutkimuksen aineisto 45 Tutkimuksen aikarajaus 48 3. MITÄ OLISIVAT 4. KEIDEN PITÄISI SUOMALAISELLE KIRJOITTAA ELOKUVIA? 134 ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 60 ”Kirjailijat, käykää käsiksi lmiin” 134 • Kirjailijat ja toimittajat käsikirjoittajina 137 ”Karu” kotimainen elokuva vuonna 63 • Käsikirjoittaja-ohjaajat, näyttelijät ja ”elokuvamiehet” 142 Kansallisten aiheiden suosimisen perusteet 67 Käsikirjoittajien yhteiskunnallinen • Tausta: suomalaisen elokuvan tausta ja koulutus 147 suomenkielistyminen ja keskiluokkaistuminen 74 Käsikirjoittajan ja tuotanto- yhtiön yhteistyö 152 Mitä ovat kansalliset aiheet? 78 • Kirjallisuuden kaanon elokuvissa 79 Kivi ja Kalevala 80 Kirjailija elokuvan arvostuksen 162 Runeberg 85 takeena • Isänmaalliset historiaelokuvat 89 Vuosikymmenen kulttuuri- kriisikeskustelu ja elokuva 177 Kansalliset aiheet ja vasemmisto 94 Elokuvakäsikirjoittaminen Miten aiheet valittiin? 103 omana ammattinaan 183 Kansalliset ja kansainväliset aiheet 113 Palkkiot 190 Aihevalinta arvostuksen takeena 121 Käsikirjoittaja – runoilija vai tuotesuunnittelija? 192 Case: Juurakon Hulda – kansa ja sivistyneistö peilissä 125 Case: Vieras mies tuli taloon – romaanista elokuvaksi ja elokuvasta romaaniksi 195 5. ALKUPERÄISIÄ 6. MINKÄLAINEN VAI SOVITUKSIA? 206 ON HYVÄ ELOKUVA- KÄSIKIRJOITUS? 234 Käsikirjoituspula 208 Käsikirjoituksen olemus ja sen 210 Sovitusten ongelmat kirjoittamisen edellytykset 238 • Käsittelytapa ja rakenne 240 215 ”Filmaattisuus” • Elokuvan kieli 243 • Dialogi 244 Sovituksiin turvautumisen syyt ja • Terminologia 245 220 sovituksien suhteellinen osuus • Käsikirjoituksen kirjallinen muoto 248 Käsikirjoitus vai filminäytelmä? 248 Kansallinen elokuva ja ”lmaattisuus” Otsikointi, numerointi ja palstat 250 221 vaihtoehtoisina strategioina Käsikirjoitusten versiot ja työpaperit 261 Case: Vuoden ruotsalaiset aiheet – Suomalaisen käsikirjoittamisen 225 sovitusten sovituksia doksaa rakentamassa 262 Case: Tapio Piha ja alkuperäis- käsikirjoitus SF-paraati 267 7. YHTEENVETOA JA 1930-LUVUN PERINTÖ 278 Tiivistelmä 290 Abstract 291 Liite : Suomalaisten elokuvien käsikirjoittajat – 292 Liite : Suomalaiset pitkät näytelmäelokuvat – 303 Lähteet 309 Kuvalähteet 322 Henkilöhakemisto 323 Elokuvahakemisto 326 8 Kiitokset Tämä tutkimus on ollut työn alla useiden vuosien ajan. Sen valmistumiseen ovat myötävaikuttaneet monet tukijat, opastajat ja kanssakulkijat. On kiitos- ten aika. Suurin kiitos kuuluu työni ohjaajille, professori Eija Timoselle ja dosentti Kimmo Laineelle. He ovat tehneet ison työn johdattaessaan käytännön teki- jän lempeästi mutta lujasti kohti tutkimuksen maailmaa. On ollut etuoikeus työskennellä kahden niin laaja-alaisen, oppineen ja tinkimättömän tutkijan ohjauksen alaisena. Yhteisten tapaamisten innostus, ilo ja lämpö ovat kanna- telleet yksinäisessä työssä. Työni esitarkastajia professori emerita Pirkko Koskea ja professori Anu Koivusta kiitän hyvistä ja rakentavista kommenteista. Kunnioittaen kiitän myös vastaväittäjäkseni lupautunutta taiteen tohtori Riina Hyytiää. Tämä tutkimus ei olisi valmistunut ilman Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella to- teutettua Aristotle in Change -hanketta ja sen tutkijaryhmää. Marja-Riitta Koivumäki, Riikka Pelo ja Tomi Leino sekä hankkeen statustutkijat, Lapin yliopiston Teijo Pellinen ja Jaakko Nousiainen ovat olleet korvaamaton ver- taistukiryhmä ja sparrausrinki. Professori Eija Timonen oli hankkeen osaa- va johtaja ja tutkimuskoordinaattori Kirsi Rinne sen tehokas koordinaattori. Aristotle in Change -ryhmää saan kiittää monista hyvistä suuntaviitoista, ky- symyksistä ja oivalluksista – ja lukuisten konferenssimatkojen mainiosta mat- kaseurasta. Yhdessä olemme saaneet todistaa kokonaan uuden tutkimusalan syntymisen ja vakiintumisen kansainvälisessä poikkitieteellisessä ja -taiteelli- sessa Screenwriting Research Network -verkostossa. Aalto-yliopiston Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen opiskelijat, tutkijat ja henkilökunta ansaitsevat myös kiitoksen. Tutkimustani ovat eritys- esti kannustaneet sen eri vaiheissa professori Jukka Vieno sekä nyt jo edes- menneet laitoksen johtaja Ywe Jalander ja professori Peter von Bagh. Suuren kiitoksen olen velkaa myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja sen hy- vin hoidetun kirjaston henkilökunnalle. Erityiskiitos Timo Matoniemelle ja Olavi Similälle. 9 Screenwriting Research Networkin kansainväliset kollegat ovat auttaneet eteenpäin monessa kysymyksessä omien erityisalojensa tuntijoina. Tämän tutkimuksen kannalta antoisinta on ollut yhteistyö ruotsalaisen käsikirjoitta- misen historiaprojektin tutkijoiden Kjell Sundstedtin ja Johanna Forsmanin kanssa. Aristotle in Change -hanke sai Suomen Akatemialta nelivuotisen rahoi- tuksen, joka mahdollisti tutkijaryhmän jäsenten pitkiä työskentelyperiodeja. Kiitän Suomen Akatemiaa sekä Kopiostoa ja Aalto-yliopistoa taloudellisesta tuesta tälle työlle. Toimintani elokuva-alan eri tehtävissä Suomessa yli kolmen vuosikymme- nen ajan on se tausta, josta tutkimukseni kysymyksenasettelu ja sen näkökul- mat nousevat. Haluan kiittää työtovereitani tällä merkillisellä ja kiinnostavalla alalla, jonka nykyisyys on yhtä kiehtova kuin sen menneisyys, ja joka vetää puoleensa sukupolvesta toiseen aivan omanlaisiaan ihmisiä. Sain leikkaajana olla mukana tekemässä muutamaa suomalaisen elokuvan historiaan liittyvää dokumenttielokuvaa. Ne olivat omalta osaltaan tämän tutkimuksen innoitta- jina, ja siksi kiitän erikseen Virke Lehtistä, Aito Mäkistä ja Lauri Tykkyläistä. Kiinnostus käsikirjoittamisen tutkimiseen syntyi oman käsikirjoittajan työni kautta. Sitä työtä olen saanut tehdä eräiden oman sukupolveni parhaiden kanssa. Erityisesti haluan kiittää monipuolisia, sivistyneitä ja käsikirjoituksen lukemisen taitavia ohjaajia Taru Mäkelää, Kari Paljakkaa ja Marjo Valvetta. Lopuksi yksityisimmät kiitokseni. Kiitän vanhempiani Ritva ja Paul Tal- viota siitä, että sain jo lapsuudenkodissani oppia ihmettelyn, uteliaisuuden ja pohtimisen ilon, samoin kuin sain oppia rakastamaan kuvia, tarinoita ja kir- joittamista. Rakasta puolisoani Heikki Ortamoa saan kiittää paljosta, mukaan lukien kiinnostavat keskustelut sekä tämän tutkimuksen aiheesta että kaikista muista mahdollisista ja mahdottomista aiheista maailmassa ja elämässä. Kii- tän myös verrattomia ja viisaita lapsiamme Simoa, Elinaa ja Eevaa, jotka kaik- ki ehtivät aikuisiksi tämän tutkimustyön pitkän rupeaman aikana. Omistan tämän työni läheisilleni. 10 1JOHDANTO Tutkimuksen tausta Elokuvatuotantoyhtiö Suomi-Filmi julisti kaikelle kansalle avoimen elokuva- käsikirjoituskilpailun yhtiön oman lehden Suomi-Filmin Uutisaitan vuoden viimeisessä numerossa vuonna . Aiheeseen liittyvässä pääkirjoituksessa kerrottiin, miten “scenario on se betonirunko, jonka ympärille ja johon tiu- kasti kiinni toiminnallinen elokuva rakennetaan”. Kirjoituksen mukaan oltiin siirtymässä aikakauteen, jolloin elokuvan käsikirjoituksesta tulisi entistä mer- kittävämpi osa elokuvatuotantoa, sillä alan ongelmana kaikkialla maailmassa oli aihepula. Elokuva elävänä taiteena tulisi tarvitsemaan Suomessakin oman ja omintakeisen henkisen pääoman – pelkkä kirjallisuuden sovittaminen ei 1 enää riittäisi. Muutamaa kuukautta myöhemmin Suomi-Filmin Uutisaitta muistutti lukijoitaan siitä, että kilpailussa etsittiin vain kahden lajityypin l- minäytelmiä: komedioita sekä seikkailu- ja jännityslmejä. Tämä siitä huoli- matta, että suomalaisella luonteella tiedettiin olevan taipumusta hitaaseen ja perusteelliseen tunnelmamaalailuun – esimerkkinä kirjallisuutemme kansan- kuvaukset. Elokuvakerronnan todettiin olevan suomalaiselle kansanluonteel- le koetinkivi ja kasvattaja: se vaatii ripeäotteisuutta ja huomion keskittämistä 1 ”Elokuvakäsikirjoituskilpailu”. Suomi-Filmin Uutisaitta 8–9/1940, 3 (pääkirjoitus). 3. MITÄ OLISIVAT SUOMALAISELLE ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 11 12 FILMIKIRJAILIJAT 2 toimintaan. Kilpailun suosio ylitti järjestäjien odotukset. Toukokuussa uutisoitiin Suomi-Filmin kirjallisen osaston huoneen täyttävistä melkein miehenmittaisista käsikirjoituspinoista, joita kirjailija Matti Kurjensaari lu- etteloi ja lajitteli raadin jäseniä professori V. A. Koskennimeä ja kirjailijoita Lauri Haarlaa ja Ensio Rislakkia