DOCSLIB.ORG

Pehtoori Ja Kansa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pehtoori Ja Kansa 3HKWRRULMDNDQVD ³6LOWDODQSHKWRRULQ´ LQWHUWHNVWXDDOLVHW\KWH\GHWMD \KWHLVNXQQDOOLQHQVLVlOW| Helsingin yliopisto Historian laitos Suomen historian pro gradu -tutkielma syksy 1998 Jyrki Ilva 8511%1ILIH 3')YHUVLR Sisällysluettelo -2+'$172 6,/7$/$13(+7225,-$$16$//,1(1(/289$8/77885, 2.1. SUOMI-FILMI JA 1930-LUVUN ALUN ELOKUVAKULTTUURI 12 2.2. "KÄÄNTEENTEKEVÄ ELOKUVA”? 22 7$5,1$1+,6725,$ 3.1. HARALD SELMER-GEETH JA HÄNEN ROMAANINSA 33 3.2 HJALMAR PROCOPÉ JA "INSPEKTORN PÅ SILTALA" HUVINÄYTELMÄNÄ 43 3.3. ELOKUVA KÄÄNNEKOHTANA TARINAN HISTORIASSA 49 3.4. ROMAANIN JA NÄYTELMÄN MYÖHEMMÄT VAIHEET 57 6,/7$/$13(+7225,-$$16$ 4.1. "AATAMI JA EEVA VAATTEISSA" - PEHTOORI JA PALUU LUONTOON 65 4.2. KILTTI JA HARMITON VAI YHTEISKUNTAMORAALILTAAN KYSEENALAINEN? 72 4.3. "ISOÄIDIN AIKAINEN ONNENSOPUKKA" 80 4.4. KOKO KANSAN KANSALLINEN ELOKUVA 82 886,(10(1(67<67(1(9bb7" 5.1. AARETTI JA MIINA PALAAVAT VALKOKANKAALLE 98 5.2. PEHTOORIN PALUU - TUHLAAJAPOIKA SAA UUDEN TILAISUUDEN 102 -2+723bb7g6(7!6,/7$/$13(+7225,192,6,-2812+7$$!" /b+7((7-$,5-$//,6886 1. Johdanto Risto Orkon vuonna 1934 ohjaamasta "Siltalan pehtoorista" on tapana muistaa, että se oli en- simmäinen miljoonan katsojan rajan ylittänyt suomalainen elokuva. Tätä myyttiä1 on toistet- tu myös elokuvan televisioesitysten yhteydessä julkaistuissa kritiikeissä, mutta muuten mo- derneista kommenteista jää kuitenkin päällimmäiseksi vaikutelmaksi se, että nykykatsojan on enää vaikea ymmärtää elokuvan aikanaan saavuttamaa suosiota. "Senaikaisten katsojien maku tuntuu nyt käsittämättömältä", Pertti Lumirae kirjoitti Demarissa vuonna 1979, "nyt nähtynä "Siltalan pehtoori" on auttamattoman vanhentunut ja kömpelö elokuva, jonka taan- tumukselliset ja laskelmoivat asenteet ovat omiaan vieroittamaan sitä yhä enemmän nykyi- sen katsojan terveemmästä maailmankatsomuksesta".2 Useimmat nykykriitikot ovat olleet liki yksimielisiä siitä, että "Siltalan pehtoorin" aihe ja sen kuvaama maailma kuuluvat peruuttamattomasti menneisyyteen, vaikka joidenkin mielestä tarinaan on tarttunut sellaista ajan patinan mukanaan tuomaa tahatonta koomisuutta, jonka ansiosta se on kaikesta naiviudestaan huolimatta edelleen säilyttänyt viihdyttävyytensä. Jo- ka tapauksessa elokuvaan on useimmissa tuoreissa arvioissa suhtauduttu lähinnä latteana ja tyylittömänä herraskartanoromantiikan ja puskafarssin yhdistelmänä, joka näyttää nyky- maailman kriteereillä arvioituna harmittomalta anakronismilta.3 Kuitenkin tätä samaa elo- kuvaa ylistettiin syksyllä 1934 käänteentekevänä saavutuksena, kriitikot käyttivät siitä sel- laisia adjektiiveja kuin "mutkaton, helposti sulava, mielenkiintoinen ja hauska" ja yleisö osoitti näytöksissä spontaanisti suosiotaan sen huippuhetkille.4 Elokuvassa on siis mitä ilmei- simmin sellaisia elementtejä, jotka vetosivat oman aikansa yleisöön, mutta jotka eivät enää saavuta yhtä laajaa ymmärtämystä. Yksi tutkielmani päämääristä onkin selvittää ja tehdä ymmärrettäviksi sekä kotimaiseen elokuvaan 30-luvun alussa kohdistuneita odotuksia että myös niitä keinoja, joiden avulla "Siltalan pehtoorista" luotiin nämä odotukset täyttävä me- nestyselokuva. 1 Kari Uusitalo on tuoreimmissa teksteissään päätynyt käsitykseen, että "Siltalan pehtoorin" katsojaluvut olisivat jääneet jonkin verran alle miljoonaan - tosin jos myöhemmät televisio- esitykset lasketaan mukaan, yleisön kokonaismäärä yltää useampaan miljoonaan. Suoma- laisten elokuvien katsojamääristä ei ole täysin luotettavia tietoja 70-lukua edeltävältä ajalta; kaikki luvut perustuvat ainakin jossain määrin arvioihin. "Siltalan pehtoorin" menestyksestä ks. Hyvinkään Sanomat 31.10.1989, Hyvinkään Sanomat 7.1.1992 ja Kansallisfilmografia 1, s. 594 ja 598. 2 Demari 8.9.1979. 3 Ks. mm. Aamulehti 9.9.1979, Demari 8.9.1979, Etelä-Suomen Sanomat 31.10.1989, Hyvinkään Sanomat 31.10.1989, Kansan Uutiset 31.10.1989, Hufvudstadsbladet 26.11.1992, Hyvinkään Sanomat 26.11.1992, Ilta-Sanomat 26.11.1992, Kaleva 20.11.1992, Kansan Uutiset 26.11.1992 ja Katso 48/1992. 4 Aamulehti 25.11.1934, Helsingin Sanomat 12.11.1934 ja Kansan Lehti 20.11.1934. 2 Ajatus vanhoista (ennen 60-lukua tehdyistä) suomalaisista elokuvista jonkinlaisena yhtenäi- senä, monumentaalisena ja historiattomana kokonaisuutena elää edelleen sitkeästi, vaikka akateeminen elokuvatutkimus on 80-luvun puolivälin jälkeen irtautunut tästä käsityksestä. Tämän 60- ja 70-lukujen "uuden elokuvan" ihanteista periytyvän näkemyksen mukaan van- ha suomalainen elokuva oli "taiteelliselta tasoltaan useimmiten äärimmäisen negatiivinen ilmiö”,5 ja puhdasoppisimmillaan 70-lukulainen kritiikki kiteytyi näkemykseen, jonka mukaan studiokauden elokuvat olivat vain valheellista ja todelliset yhteiskunnalliset ristiriidat kieltävää porvarillista propagandaa, joka ei oikeastaan ollut edes tutkimisen arvoista. Kirjassaan "Uusi suomalainen elokuva" Sakari Toiviainen kuvasi näitä elokuvia vaivautuneesti "kodin, uskonnon, isänmaan, miekan ja auran, raamatun ja lakikirjan tyylittömäksi hanhenmarssiksi", ja hänen mukaansa niistä puuttui tyystin jonkin saman- aikaisen kirjan "persoonallinen panos", tai amerikkalaisen ja neuvostoliittolaisen elokuvan "puhdas ja vilpitön paatos".6 Sittemmin kotimaisesta elokuvasta on tullut sekä elokuva- että historiantutkijoiden keskuu- dessa jonkinlainen muotiaihe - tästä kertovat lukuisat tällä vuosikymmenellä valmistuneet suomalaista elokuvaa käsittelevät opinnäytteet ja muut tutkimukset, ja lisäksi sekä Lähiku- va että Filmihullu ovat julkaisseet useita kotimaisen elokuvan ja elokuvatuotannon historiaa käsitelleitä teemanumeroita. Tätä uutta kiinnostusta on toki vauhdittanut "vanhoihin hyviin aikoihin" kohdistuva nostalgia, mutta kyse on silti muustakin kuin siitä, että on tullut muo- dikkaaksi tulla ulos kaapista, ja myöntää, että "ne elokuvat ovat oikeastaan aika kivoja". Etenkin Turun yliopistoon on muodostunut nuoren polven elokuvatutkijoiden koulukunta, jonka piirissä on pyritty palauttamaan studiokauden kotimainen elokuva jälleen aidosti his- torialliseksi ilmiöksi. Tämä uusi elokuvatutkimus on pyrkinyt myös analysoimaan aiempaa perusteellisemmin elokuvatuotannon suhteita sekä koko elokuvakulttuuriin että muuhunkin suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.7 Tämä kotimaiseen elokuvaan kohdistuva kiin- nostus ei tosin ole ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan kansalliset elokuvakulttuurit ovat vii- me vuosina tulleet myös kansainvälisen elokuvatutkimuksen kiinnostuksen kohteeksi.8 Ehkä hieman yllättäenkin "Siltalan pehtoori" on toistaiseksi säästynyt uuden elokuvatutki- muksen kiinnostukselta. Vanhemman polven kriitikoistakin ainoastaan Peter von Bagh on sivunnut sitä suurelle yleisölle suunnatussa teoksessaan "Suomalaisen elokuvan kultainen kirja". Tulkinnassaan von Bagh korostaa sitä, kuinka elokuva on kaikesta naiviudestaan ja 5 Koski 1981, s. 142-143. 6 Toiviainen 1975, s. 29. 1960- ja 70-lukujen "vanhaa" elokuvaa koskevista käsityksistä ylei- semmin ks. Pantti 1995, s. 150-151. 7 Tähän Lähikuva-lehden ympärille ryhmittyneeseen koulukuntaan ovat lukeutuneet mm. Veijo Hietala, Ari Honka-Hallila, Anu Koivunen, Kimmo Laine, Mervi Pantti, Hannu Salmi ja Jukka Sihvonen; "koulukunta"-termiä ei tässä yhteydessä pidä käsittää liian yksioikoises- ti, sillä yksittäisten tutkijoiden lähtökohdissa ja näkemyksissä on toki huomattavia eroja. 8 Ks. esim. Higson 1996, s. 6-15. 3 kömpelyydestään huolimatta myös "uskovainen tulkinta" kuvaamastaan maailmasta ja omasta ajastaan: Jotenkin "Siltalan pehtoorista" kuitenkin välittyy tekijöiden usko aiheeseen: todel- lisuuspakoisen ja valheellisen elokuvan totuuden siemen on siinä vilpittömyydessä, millä kokonaisuus on ladattu, vaikka jotkut asetelmat, ihmiset, heidän tunteensa ja edesottamuksensa saattavatkin näyttää mahdottomilta ja teennäisiltä.9 Tutkielmani aiheena on "Siltalan pehtoorin" suhde todellisuuteen ja toisiin teksteihin. Ole- tukseni on, ettei "Siltalan pehtoori" ole pelkkä pelkkä irrallinen, eskapistinen teksti, vaan sil- le on löydettävissä sellaisia mielekkäitä historiallisia konteksteja, jotka auttavat paremmin ymmärtämään paitsi elokuvaa itseään myös tiettyjä kulttuurin ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä mekanismeja. Tutkimukseni tavoitteena on jäljittää niitä tähän elokuvaan, sen intertekstuaaliseen ja yhteiskunnalliseen taustaan sekä 1930-luvun alun elo- kuvakulttuuriin liittyviä tekijöitä, joiden ansiosta se saattoi aikanaan tavoittaa poikkeuksel- lisen suuren yleisönsuosion.10 Tämä päämäärä vie minut ajoittain kauas elokuvatekstin itsen- sä ulkopuolelle, "Siltalan pehtoorin" tarinan aiempiin vaiheisiin. Elokuvan välittämät merki- tykset eivät näet synny tyhjästä, eivät pelkästään ohjaajan intentioista, eivät yhteiskunnan tuotantosuhteista sen paremmin kuin ajattomista arkkityypeistäkään. Näillä kaikilla on toki vaikutuksensa prosessiin, mutta myös "Siltalan pehtoorin" kertomalla tarinalla on oma histo- riansa, joka heijastuu sekä elokuvan sisällössä että sen vastaanotossa. Tavallaan tutkimus- kohteenani onkin siis "Siltalan pehtoorin" tarinan historia ja se moniulotteinen prosessi, jonka kautta tarina ja sen eri versiot saavat merkityksensä.11 Siltalan pehtoori" perustui Harald Selmer-Geethin vuonna 1903 julkaisemaan, alunperin ruotsinkieliseen romaaniin, ja ennen elokuvaversiota Hjalmar Procopé oli sovittanut kirjasta myös suositun huvinäytelmän (ensiesitys vuonna 1913). Lisäksi Suomi-Filmi filmasi tarinan uudestaan vuonna 1953, 19 vuotta ensimmäisen elokuvaversion jälkeen. Käsittelen tutkiel- massani näitä kaikkia versioita, niiden syntyhistoriaa ja vastaanottoa, mutta vaikka mate- riaalia on tämän vuoksi runsaasti,
Load more

Recommended publications
  • Finnish University Intelligentsia and Its German Idealism Tradition
    1 INTELLECTUALS AND THE STATE: FINNISH UNIVERSITY INTELLIGENTSIA AND ITS GERMAN IDEALISM TRADITION Jukka Kortti, Adjunct Professor (Docent) University of Helsinki, Department of Political and Economic Studies, Section of Social Science History [email protected] Article (Accepted version) Post-print (ie final draft post-refereeing) Original citation: JUKKA KORTTI (2014). INTELLECTUALS AND THE STATE: THE FINNISH UNIVERSITY INTELLIGENTSIA AND THE GERMAN IDEALIST TRADITION Modern Intellectual History, 11, pp 359-384 doi:10.1017/S1479244314000055 2 Abstract INTELLECTUALS AND THE STATE: FINNISH UNIVERSITY INTELLIGENTSIA AND ITS GERMAN IDEALISM TRADITION The article examines the making of the Finnish intelligentsia and its relation to the state and the nation. The problem is analysed primarily from the perspective of student activism in the twentieth century. The development is viewed in the context of nationalism, (cultural) modernism, and radicalism in the development of the public sphere. The main source consists of the research findings of the student magazine Ylioppilaslehti (Student Magazine), which is not just “any student paper,” but a Finnish institution that has seen most of Finland’s cultural and political elite pass through its editorial staff in the twentieth century. The article demonstrates the importance of German idealism, as theorised by the Finnish statesman and philosopher J.W. Snellman, and its vital role in the activities of the Finnish university intelligentsia well into the 21st century. 3 INTELLECTUALS AND THE STATE: FINNISH UNIVERSITY INTELLIGENTSIA AND ITS GERMAN IDEALISM TRADITION INTRODUCTION In 2013, there has been quite a fuss around Finnish philosopher Pekka Himanen in the Finnish public sphere. Himanen is internationally known as the researcher of the information age – together with Spanish sociologist Manuel Castells, for instance.
    [Show full text]
  • Kannan Yksin Syntini Ristin Kotimainen Elokuva Moraalisena Suunnannäyttäjänä 1930- Ja 1940-Luvuilla
    Kannan yksin syntini ristin Kotimainen elokuva moraalisena suunnannäyttäjänä 1930- ja 1940-luvuilla Niilo Rantala Systemaattisen teologian maisterintutkielma Maaliskuu 2021 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution Teologinen tiedekunta Systemaattisen teologian osasto Tekijä Författare Niilo Heikki Pellervo Rantala Työn nimi Arbetets titel Kannan yksin syntini ristin - Kotimainen elokuva moraalisena suunnannäyttäjänä 1930- ja 1940 -luvuilla Oppiaine Läroämne Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Työn laji Arbetets art Aika Datum Sivumäärä Sidoantal Maisterintutkielma Maaliskuu 2021 Elokuva on olennainen väline aatemaailmojen ja arvojen välittämisessä. Tutkimukseni lähdeaineisto käsittää valitun kokoelman suomalaisia elokuvia vuodesta 1935 vuoteen 1950. Tutkimusaineistoni koostuu Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin tuottamista elokuvista sekä muutamasta pienemmästä tuotannosta. Tutkimus tarjoaa katsauksen 1930- ja 1940-lukujen suomalaiseen elokuvatuotantoon. Olen valinnut mukaan elokuvia eri elokuvagenreistä sekä useilta ohjaajilta, mutta keskityn seuraaviin ohjaajiin: Edvin Laine (1905- 1989), Hannu Leminen (1910-1997), Jorma Nortimo (1906-1958), T.J. Särkkä (1890-1975), Teuvo Tulio (1912-2000), Ilmari Unho (1906-1961) ja Valentin Vaala (1909-1976). Tarkasteltavat elokuvat ovat valikoituneet siitä näkökulmasta, että ne tarjoavat kokonaisuutena kattavan läpileikkauksen aikansa sosiaalieettisiin kysymyksiin ja niiden taustalla oleviin teologisiin teemoihin. Niin 1930-luvun
    [Show full text]
  • The Auteurial-National Nexus and Aki Kaurismäki's Finland Trilogy
    “Our Aki” The auteurial-national nexus and Aki Kaurismäki’s Finland trilogy Sanna Peden Bachelor of Arts (European Studies) Honours This thesis is presented for the degree of Doctor of Philosophy of The University of Western Australia School of Humanities European Studies 2012 Abstract This thesis explores the interconnections of ‘Finnishness’ and ‘Kaurismäkianness’ in and around Aki Kaurismäki’s so-called Finland trilogy: Drifting Clouds (1996), The Man Without A Past (2002) and Lights in the Dusk (2006). The thesis addresses how Kaurismäki, whose work and public persona have tended to be critical of national institutions and preoccupations, has developed into an increasingly national figure in Finland’s years of Europeanisation. In order to examine the links between ‘Finnishness’ and ‘Kaurismäkianness’ I establish, first, the way in which Kaurismäki’s films engage with national themes; and, second, the way in which this Kaurismäkian take on Finnishness is received and further appropriated in Finland. I provide a textual analysis of each of the focus films, paying particular attention to their national aspects and their references to Kaurismäki’s other films. I combine this close analysis of the film texts with discussion of the context of the films, their media presence and ‘afterlife’, for example the discourses surrounding the films after their initial release or the ways in which their ‘Kaurismäkianness’ has been appropriated by others for specifically national purposes. In seeking to understand how Kaurismäki’s auteurial engagement with narratives of Finnishness feeds back into Finnish society this thesis contributes to current debates about the relationship between auteurs and national identity.
    [Show full text]
  • Svenskbygden 3-2013 Svenskbygden 3-2013 • 3 KORT KORT
    JOAKIM HANSSON • KJELL HERBERTS • BO LÖNNQVIST • DAN WEISSENBERG KARIN BERGLUND • STIG-BJÖRN NYBERG •GUSTAF WIDÉN SVENSK MEDLEMSTIDNING FÖR SVENSKA FOLKSKOLANS VÄNNER BYGDEN Nummer 3/2013 • Pris 2 e Monika Fagerholm Byggnadsapoteket Konstfabriken På djupet: Mona Leo SFV på Bokmässan i Helsingfors 24–27 oktober LEDARE SVENSK MEDLEMSTIDNING FÖR SVENSKA FOLKSKOLANS VÄNNER BYGDEN Nr 3 Oktober 2013 92 årgången UTGIVARE Svenska folkskolans vänner www.sfv.fi Svenskbygden utkommer med De finlandssvenska ödesfrågorna Ibland förvånas jag över att vuxnas Catharina fyra nummer år 2013: tycks se ganska likadana ut, från år kvalitetskrav på barnprogrammen 21.2 (Materialdag 31.1) till år. Men de är inte oviktiga. På SFV verkar vara att de ska vara så tryg- GRIPENBERG 11.4 (Materialdag 19.3) kommer vi att ha mycket nytta av ga som möjligt, så att man kan läm- 17.10 (Materialdag 26.9) Biträdande kanslichef, chefredaktör resultaten från vår brainstorming, na barnen ensamma framför tv:n el- 12.12 (Materialdag 20.11) Svenska folkskolans vänner berättar kanslichef JOHAN AURA. Si- ler radion. KARIN BERGLUND var årets REDAKTION dan 13. Lillholmsstipendiat. Sidan 6. SFV, Annegatan 12, 00120 Helsingfors, tel. 09-684 4570 «I biografiska verk dras ofta en gräns upp mellan fakta [email protected] • Vi finns på och fiktion. Alma Söderhjelm var och förblev en gräns- Faceboook, Twitter och YouTube. människa, en konstnär i livsvirveln. Att skriva om henne Balansgång Chefredaktör innebär också att ifrågasätta rationaliteten som metod, & ansvarig utgivare: Catharina Gripenberg och att acceptera och poängtera det osammanhängande, i det finlandssvenska rummet [email protected] det ofullbordade, det motsägelsefulla, det irrationella.» 040-7780 351 BO LÖNNQVIST, SIDAN 42 Redaktör & layout: Kultur tillhör de begrepp vars innehåll i någon mån Finlandssvenskarna är ett osökt exempel.
    [Show full text]
  • OUTSIDERS of the SEVENTH ART Finnish Experimental Cinema 1933–1985
    OUTSIDERS OF THE SEVENTH ART Finnish Experimental Cinema 1933–1985 In this essay, I use the rather broad term 'experimental cinema' to describe all independent and artistically ambitious efforts in the field of moving images that have consciously sought to question conventional ways of interpreting and making films. Experimental film-making is often more or less an underground undertaking, sometimes even anti- social, and research in this field in Finland has consequently remained almost entirely in the blind spot of the rear-view mirror of history. The principal material for my essay has, naturally enough, been the films themselves. Many of them have disappeared over the years. Fortunately, however, the Finnish Film Archive has managed to preserve many of the works in satisfactory condition for screening. The present, fragmentary essay into the history of experimental cinema in Finland covers only works made on film (8 / 9.5 / 16 / 35 mm) up to 1985. In gathering material for the essay, I have met with those principal auteurs who are still alive. The facts and quotations in the text are from these meetings or from telephone conversations, unless otherwise indicated in the endnotes. I would like to thank especially Ilkka Kippola from the Finnish Film Archive for arranging the screenings and for tireless discussions. Thanks are due also to Anton Nikkilä and Eero Tammi for their perceptive comments on both the content and style of the text. PROLOGUE "Having got hold of a number of clothes brushes I had to saw a few of them in two, I don't know why." – Eino Ruutsalo 1 One of the first clues to an experimental attitude slips into Finnish cinema in the vicinity of Esplanade Park in Helsinki.
    [Show full text]
  • Historisk Tidskrift För Finland 3 • 2006 Deln 348 285 332 342 245 320 336 354 359 363 368 Han
    Historisk Tidskrift för Finland 3 • 2006 Historisk Tidskrift Innehåll C h r i s t o f f e r S u n d m a n: Den korta historien om C. J. Wikbergs förlag ................................ 245 HistoriskTidskrift U l f M ö r k e n s t a m: ”Önskvärda och icke önskvärda folkelement.” Den normativa argumentationen i svensk invandringspolitik 1900–1950 ................................................................ 285 FÖR FINLAND 3 • 2006 Översikter och meddelanden HTF M a r t e n S e p p e l: Den stora hungersnöden i Livland 1695–1697 och svenska kronans ansvar .. 320 Granskningar Jan Brunius (ed.), Medieval Book Fragments in Sweden. An International Seminar in Stockholm 13–16 November 2003. Av J a a k k o Ta h k o k a l l i o ................................................................. 332 Karl Erik Gustafsson & Per Rydén (red.), Världens äldsta Post- & Inrikes Tidningar under 1600-, 1700-, 1800-, 1900- och 2000-talet. Av L a r s - F o l k e L a n d g r é n .......................................... 336 Anna Nurmio-Lahdenmäki (toim.), S:t Mikael 1747. Av C h r i s t o f f e r H . E r i c s s o n ......... 342 Björn Forsén & Erkki Sironen (red.), Det svunna Grekland. Finska reseskildringar från tiden fore massturismen. Av P e t e r S t a d i u s ............................................................................................. 348 Jens Rydström, Sinners and Citizens: Bestiality and Homosexuality in Sweden, 1880–1950. Av Teemu Keskisarja ................................................................................................................ 354 Jari Hanski, Juutalaisviha Suomessa 1918–1944. Av S v a n t e L u n d g r e n ................................
    [Show full text]
  • Nodes of Contemporary Finnish Literature
    Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Nodes of Contemporary Finnish Literature Edited by Leena Kirstinä Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Litteraria 6 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2012 Leena Kirstinä and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2012 by the Finnish Literature Society.
    [Show full text]
  • Noitarummun Ja Tuohitorven Kaikuja: Suomalaislyriikka Ruotsalaissilmin
    PIRJO VAITTINEN Noitarummun ja tuohitorven kaikuja: suomalaislyriikka ruotsalaissilmin 1. Antologioita ja klassikoita Suomalaisen lyriikan varhaisin ruotsinnosantologia vuodelta 1870 viit- taa otsikollaan Från Saimens och Päjänes stränder Runebergin runojen suomalaiseen maisemaan ja Suomeen kuuluviin paikannimiin. Samalla se liittyy mielenkiintoisella tavalla käännöksen syntyajalle ominaiseen ajatteluun: kun käsite "Suomi" on korvattu tiettyyn alueeseen viittaa- vien luonnonmuodosteiden nimillä, on kansalliselle identiteetille annet- tu maantieteellis-maisemallinen sisältö. 1 Suomalaismaiseman eksotiik- kaan viitannut antologia sisälsi Kantelettaren runojen lisäksi Oksasen, Suonion ja Juteinin runoja sekä Suoniolta myös proosakatkelmia ynnä suomalaisia kansansatuja. Ruotsintaja oli suomenruotsalainen kirjailija Rafael Hertzberg, joka aloitti kirjallisen uransa käännöksillä ja mu- kaelmilla suomalaisesta, ranskalaisesta, espanjalaisesta ja italialaisesta kansanrunoudesta. Toinen Hertzbergin toimittama antologia Finska to- ner ilmestyi seuraavana vuonna.2 1 Saimaan ruotsinkielinen nimi esiintyy esim. Fänrik Ståls sägner -kokoelman runos- sa "Den femte juli". Matti Klinge on osoittanut artikkelissaan "Runebergin kaksi isän- maata", miten ajatus isänmaasta maisemana Runebergillä muuttui historiaan perustu- vaksi. Matti Klinge, Kaksi Suomea. Keuruu 1982, 126-142. Vrt Johan Wrede, Kommen- tar till Fänrik Ståls Sägner. Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg, under redaktion av Carl-Erik Thors och Tore Wretö. Fjortonde delen. Första häftet.
    [Show full text]
  • Anna Möller-Sibelius MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL 2007 Anna Möller-Sibelius (F
    Anna Möller-Sibelius MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL 2007 Anna Möller-Sibelius (f. 1971) är forskare och kritiker Pärm, foto: Anna Möller-Sibelius Åbo Akademis förlag Biskopsgatan 13, FIN-20500 ÅBO, Finland Tel. int. +358-2-215 3292 Fax int. + 358-2-215 4490 E-post: [email protected] http://www.abo.fi/stiftelsen/forlag/ Distribution: Oy Tibo-Trading Ab PB 33, FIN-21601 PARGAS, Finland Tel. int. +358-2-454 9200 Fax. int. +358-2-454 9220 E-post: [email protected] http://www.tibo.net MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL MÄNSKOBLIVANDETS LÄGGSPEL En tematisk analys av kvinnan och tiden i Solveig von Schoultz poesi Anna Möller-Sibelius ÅBO 2007 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Möller-Sibelius, Anna Mänskoblivandets läggspel : en tematisk analys av kvinnan och tiden i Solveig von Schoultz poesi / Anna Möller-Sibelius. - Åbo : Åbo Akademis förlag, 2007. Diss.: Åbo Akademi. – Summary. ISBN 978-951-765-372-5 ISBN 978-951-765-372-5 ISBN 978-951-765-372-2 (digital) Åbo Akademis tryckeri Åbo 2007 Och hur kan det ta så lång tid att börja förstå sig själv och andra, hur kan det dröja så länge innan man blir mänska? Varje dikt är en bit i mänskoblivandets läggspel som väl aldrig blir färdigt. (Den heliga oron) Lika litet som livet kommer med definitiva lösningar, lika litet kan författaren göra det när han lägger pussel med bitar ur det vi kallar verklighet. Men man vet vad man hoppas på. (Ur författarens verkstad) Nu när jag ser tillbaka tycker jag att det under alltsammans går en envis strävan att komma vidare, jag menar: att genom att helt och fullt bejaka det här, att vara kvinna, kunna nå fram till en fri rymd där båda könen förenas i det viktigaste: att vara mänska.
    [Show full text]
  • S V E N S K a L I T T E R a T U R S Ä L L S K a P E T I N F O R M E R
    SVENSKA LITTERATUR SÄLLSKAPET INFORMERAR Innehåll Samarbete i västerled......................................................................... 1 Aktuellt ................................................................................................ 3 Anna Aminoff: Arkivskatter från Stensböle gård ............................ 4 Lena Huldén: Rädda det finlandssvenska ljudet Digitalisering av ljudbanden i litteratursällskapets arkiv ........ 9 Anne Bergman: Berättelser om märkliga personer och platser Folkkultursarkivets specialfrågelista om det ovanliga ............. 14 Ingalill Ihrcke-Åberg: Krigstiden i våra minnen Folkkultursarkivets insamling av krigsminnen ......................... 22 Jessica Parland-von Essen: Helena Frese och Augusta Armfelt Två adelsflickors värld under slutet av 1790-talet ..................... 24 Arne Toftegaard Pedersen: Det dynamiska 1880-talet ...................... 26 Max Engman: Prästerskap i kulturens tjänst Tankar kring det ingermanländska herdaminnet ...................... 28 Pris, stipendier och forskningsbidrag ............................................. 31 Björn Vikström: Den skapande bibelläsaren ................................. 31 Från Källans läsare ............................................................................. 36 Bettina Wulff: Den finlandssvenska boken ...................................... 37 Statens informationspris till Finlands svenska litteraturhistoria .............................................................................. 39 Nya böcker .........................................................................................
    [Show full text]
  • Festskrift 18.10.1995 Johan Wrede
    Samlaren Tidskrift för svensk litteraturvetenskaplig forskning Årgång 116 1995 Svenska Litteratursällskapet Detta verk har digitaliserats. Bilderna av den tryckta texten har tolkats maskinellt (OCR-tolkats) för att skapa en sökbar text som ligger osynlig bakom bilden. Den maskinellt tolkade texten kan innehålla fel. REDAKTIONSKOMMITTÉ: Göteborg: Lars Lönnroth, Stina Hansson Lund: Per Rydén, Margareta Wirmark Stockholm: Anders Cullhed, Ulf Boethius, Ingemar Algulin Umeå: Anders Pettersson Uppsala: Bengt Landgren, Torsten Pettersson, Johan Svedjedal Redaktör. Docent Ulf Wittrock Distribution: Svenska Litteratursällskapet, Litteraturvetenskapliga institutionen, Slottet ing. AO, 752 37 UPPSALA Utgiven med stöd av Humanistisk-Samhällsvetenskapliga Forskningsrådet Bidrag till Samlaren skall lämnas dels på diskett (företrädesvis i ordbehandlingsprogrammen Word för Windows, Word för DOS eller Word Perfect), dels i form av utskrift på papper. Bidrag insänds till: Svenska Litteratursällskapet, Litt.vet. inst., Slottet, ing. AO, 752 37 UPPSALA. Bidrag lämnade senare än 30 juni 1996 kan ej publiceras i Samlaren 117 1996. ISBN 91-87666-10-3 ISSN 0348-6133 Printed in Sweden by Gotab, Stockholm 1996 286 Övriga recensioner deström till »likmaskarna», ett tillmäle hon annrs gäma la Gratulatoria; denna recension vill söka gottgöra tillgrep gentemot litteraturhistorikerna! Roger Holm­ försummelsen. Jag minns Johan Wrede som Harry ström sammanfattr klokt: »Hennes skepsis mot littera­ Martinson-forskare i Uppsala i början av 1960-talet. turforskarna-likmaskarna förföljer henne livet ut, men Hans doktorsavhandling, Sången om Aniara. Studier i Tideström lyckas steg för steg bygga upp en förtroen­ Harry Martinsons tankevärld (1965), anmäldes i Samla­ defull samtalsgemenskap som får henne att vidröra de ren av Sven Delblanc, fakultetsopponenten, som gjorde smärtsammaste punkterna i hennes innersta.» full rättvisa åt Johan Wredes analytiska skärpa.
    [Show full text]
  • The Publishing and Reception of Queer Topics in Finland During the Interwar Years (And Beyond)
    Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies Faculty of Arts University of Helsinki Possibilities, Silences The Publishing and Reception of Queer Topics in Finland during the Interwar Years (and Beyond) Alexandra Stang ACADEMIC DISSERTATION To be publicly discussed, by due permission of the Faculty of Arts at the University of Helsinki in auditorium XIV on the 27th of November 2015 at 12 o’clock. © Alexandra Stang ISBN 978-951-51-1729-8 (pbk.) ISBN 978-951-51-1730-4 (PDF) Unigrafia Helsinki 2015 TABLE OF CONTENTS 1 Introduction ............................................................................................................5 1.1 Background and Aims of the Study ..................................................................5 1.2 Methods, Theory and Terms ......................................................................... 22 1.2.1 Discourse and Power Relations .............................................................. 27 1.2.2 Questions of Gender in Literature ......................................................... 31 1.2.3 Heteronormativity and Possibilities of Queer Subversion ................... 40 1.3 Approaching the Archives............................................................................. 42 2 The Literary Field and Women’s Position within the National Project .............. 49 2.1 Questions of Female Decency and Literature in the Process of Finnish Nation-Building ............................................................................................... 49 2.2 The Ratification
    [Show full text]