DOCSLIB.ORG

Konkretisoituva Uhka

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Konkretisoituva Uhka Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A Kari Jokiranta Konkretisoituva uhka Ilkka-lehden huumekirjoitukset vuosina 1970–2002 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 6 Kari Jokiranta Konkretisoituva uhka Ilkka-lehden huumekirjoitukset vuosina 1970–2002 Seinäjoki 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja Publications of Seinäjoki University of Applied Sciences A. Tutkimuksia Research reports B. Raportteja ja selvityksiä Reports C. Oppimateriaaleja Teaching materials D. Opinnäytetöitä Theses Myynti: Seinäjoen korkeakoulukirjasto Keskuskatu 34 PL 97, 60101 Seinäjoki puh. 020 124 5040 fax 020 124 5041 seamk.kirjasto@seamk.fi ISBN 978-952-5336-91-7 ISBN 978-952-5336-92-4 (verkkojulkaisu) ISSN 1456-1735 ISSN 1797-5565 (verkkojulkaisu) 3 ESIPUHE Huumeiden käytön ymmärtäminen ongelmaksi on yleensä pienin yhteinen nimittäjä aihetta käsitteleville kirjoituksille. Yksimielisyys asian edellyttämistä toimista loppuu tavallisesti tuohon lähtökohtaan. Kysymys muotoutuu poliittiseksi ongelmaksi, jossa on tehtävä valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Etelä-Pohjanmaalla on jäsennetty hiljalleen konkretisoitunutta huumeuhkaa ja millaisia vaateita ongelman ratkaisemiseksi maakunnan valtalehden kirjoituksissa on esitetty. Olen toiminut yli 20 vuotta yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajana eteläpohja- laisia aikuistuvia nuoria ja keski-ikäisiä ihmisiä kouluttavissa ammatillisissa oppilai- toksissa. Valtaosan tuosta ajasta olen työskennellyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Minulla on työssäni ollut mahdollisuus lukea toista tuhatta koevastausta tai opintopäiväkirjaa, joissa opiskelijat ovat esittäneet näkemyksiään vallitsevasta huumetilanteesta. Ongelma koetaan pääosin vakavana. Kirjoittajien omat kokemukset sukulaisten tai tuttavien huumeiden käytöstä näyt- tävät selvästi lisääntyneen. Etenkin nuorimmat opiskelijat ovat kertoneet tarinoita siitä, miten he uskovat oman ikäluokkansa olevan viimeinen ikäryhmä, joka on vielä onnistunut pysyttelemään erossa huumeista. Uhkakuvat nuorten ajautumisesta huumeiden pariin elävät voimakkaina ikäpolvesta toiseen. Tästä huolimatta selkeä enemmistö eteläpohjalaisista ammattiin opiskelevista ihmisistä näyttää onnistuneen elämään elämänsä vailla varsinaisia kytkentöjä huumetodellisuuteen. Eteläpohjalaisten ihmisten käsitykset huumeongelmasta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä ovat konkretisoituneet oleellisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Muiden maiden vitsaukseksi tiedetystä ongelmasta on tullut uhka, josta myös tavallisilla kansalaisilla odotetaan olevan tietoa ja näkemyksiä. Työni tarkoi- tuksena on tutkia sitä, miten tämä huumeita koskeva sosiaalinen todellisuus on rakentunut maakunnan kiistatta merkittävimmän mielipidevaikuttajan, Ilkka-lehden huumeita käsitelleissä kirjoituksissa vuosina 1970–2002. Valtakunnallisen lehdis- tön muokkaamaa kuvaa aiheesta on tutkittu aiemmin, mutta oma näkökulmani on maakunnallinen. Miten vahvaan identiteettiinsä ja perinteisiin arvoihin nojautuva Etelä-Pohjanmaa on kohdannut huumeongelman? Viha ja rakkaus ovat liian voimakkaita sanoja kuvaamaan suhdetta sanomalehteen, mutta jotain niihin viittaavaa voi sanoa kokeneensa kasvettuaan voimakkaasti kantaa ottavan lehden vaikutuspiirissä. Lehden vahvat tulkinnat eri asioista eivät luonnollisestikaan aina ole vastanneet omia näkemyksiä ja lehteä lukiessa pihi- nää on aamiaispöydässä kuulunut muualtakin kuin kahvinkeittimestä. Toisaalta levikkialueen ulkopuolella asuessaan on askel herkästi suuntautunut kirjastoon, jossa eteläpohjalaistulkinnat maailman menosta ovat luoneet mukavaa kotoista 4 tunnelmaa verrattuna valtakunnallisten lehtien usein korrektiin pidättyväisyyteen. Tästä nousee kiinnostus kotiseutulehden analysointiin. Työni aikana huomasin, että teksteistä muistiin jääneet mielikuvat olivat usein vääristyneitä. Muistikuvat huumekirjoituksista eivät aina enää vastanneetkaan todellisuutta, kun kirjoituksiin palasi systemaattista näkökulmaa käyttäen. Aineis- ton läpikäynti oli mielenkiintoinen ”aikamatka” siihen todellisuuteen, jonka kautta Etelä-Pohjanmaa maakuntana on päätynyt nykyiseen tilanteeseensa. Huumeet ja niihin liittyvät ongelmat ovat lehden sivuilla olleet osa nykyaikaistumista ja kan- sainvälistymistä. Ne ovat olleet pohjimmiltaan vieraita ilmiöitä, jotka kuitenkin muodostavat yhä konkreettisemman uhkan. Tilanne ja tapahtumat ovat edellyttäneet tulkintaa maakunnan keskeiseltä mielipiteen esiintuojalta, Ilkka-lehdeltä. Lehti on tuottanut vuosien varrella yhä monimuotoisemman tulkinnan suomalaisesta ja erityisesti eteläpohjalaisesta huumetodellisuudesta. Tämän konstruktion tutkiminen on työni tarkoitus. Kiitokset työni toteutumisesta kuuluvat ennen kaikkea ohjaajalleni professori Matti Alestalolle. Saamani ohjaus oli paneutuvaa, kärsivällistä ja rakentavaa. Tässä tapauk- sessa ohjaajan työskentelytapa sopi erinomaisesti ohjattavalle. Työni esitarkastajina toimineet dosentti Pekka Hakkarainen ja professori Jukka Törrönen antoivat tarkas- tusprosessin aikana rakentavaa kritiikkiä, joka ryhdisti työn lopputulosta oleellisesti. Työni retorisia osioita on oivaltavasti kommentoinut myös professori Jari Aro. Olen saanut tutkimuksen tekoon tukea myös työtovereiltani Seinäjoen ammatti- korkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Englannin kieleen liittyvissä pul- missa apuaan antoi Tiina Vahvaselkä ja monissa tietoteknisissä ongelmissa työtäni auttoivat yksikön tietotekniikkaosaajat Petri Keskisen johdolla. Työni edistymiselle suuri merkitys oli kollegallani ja työhuonetoverillani Simo Rannalla, jonka kanssa käymäni keskustelut avasivat oleellisia näkökulmia tutkimukseni aihepiiriin ja sen maakunnalliseen taustaan. Etelä-Pohjanmaan liitto tuki tutkimustani apurahalla ja Seinäjoen ammattikorkea- koulu julkaisi työn julkaisusarjassaan. Kiitokset tästä molemmille organisaatioille. Erityiskiitokset kuuluvat läheisilleni, joiden elämään tämä kuuden vuoden urakka eniten vaikutti. Vanhempieni Aino ja Jouko Jokirannan loputon valmius olla apuna käytännön askareissa mahdollisti tämän työn tekemisen. Perheelleni Sonjalle, Roosalle ja Ristolle kuuluu suuri kiitos tuesta ja jaksamisesta. Poikani Risto syntyi tutkimusprosessin aikana ja olkoon tämä työ sen kunniaksi omistettu Sinulle. Seinäjoella 22.9.2008 Kari Jokiranta 5 TIIVISTELMÄ Tämä on tutkimus huumeongelman konstruoinnista Ilkka-lehden kirjoituksissa vuosina 1970–2002. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tulkinnat huu- meiden käytöstä muotoutuvat ja muuttuvat tutkimusjakson aikana. Näkökulma tutkimuksessa on korostetusti maakunnallinen. Tutkimus esittelee eteläpohjalaista näkökulmaa huumeongelmaan. Ilkka-lehti on keskeinen eteläpohjalaisuuden mää- rittelijä. Lehti kokee tehtäväkseen koota ja edustaa maakunnan mielipidettä. Sen kirjoituksissa ilmenevä konstruktio huumeongelmasta kertoo vahvojen perinteiden maakunnan tavoista kohdata ja ymmärtää uudenlaista uhkaa. Millaisena ongelmana huumeiden käyttö koetaan? Millaisten tekijöiden nähdään selittävän aineiden käyttöä? Mitä asialle vaaditaan tehtäväksi? Kenen ongelmaksi huumeiden käyttö ymmärretään? Ketkä esiintyvät aiheen asiantuntijoina? Millaisia retorisia menetelmiä kommentoijat käyttävät? Mitä eteläpohjalaisuus merkitsee huumeongelman tulkintahorisonttina? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tutkimuk- sessa pyritään vastaamaan. Aihetta tarkastellaan sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Tämä tarkoittaa lähestymistapaa, jossa kirjoituksia tarkastellaan tuotoksina, joissa subjektiiviset merkitykset muuttuvat sosiaalisiksi tosiasioiksi. Sosiaalinen todellisuus luodaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen konstruktionismi keskittyy niihin vaateisiin, joiden esittämisen kautta jokin ilmiö määrittyy sosiaaliseksi ongelmaksi. Varsinaisina tutkimusmetodeina työssä ovat retorinen analyysi ja laadullinen sisällönanalyysi. Tarkastelen erilaisia strategioita, joita kirjoittajat käyttävät luodakseen vakuuttavuutta kirjoituksiinsa. Tulosten tul- kinnassa käytetään sekä klassisen että uuden retoriikan käsitteitä. Tutkimuksesta ilmenee, että huumeongelman tulkintanäkökulma muuttuu tutki- musjakson aikana. Huumeiden käyttö ymmärretään 1970-luvun kirjoituksissa ennen kaikkea käyttäjien terveysongelmana. Aiheen asiantuntijana esiintyvät pääosin lääkärit. Ongelmaa selitetään myös yhteiskunnallisten rakenteiden näkökulmasta. Painotukset muuttuvat 1980-luvulta lähtien. Keskeiseen asiantuntija-asemaan nousee poliisi ja kirjoitukset korostavat yhteiskunnan tarpeita suojautua huumeiden käytön aiheuttamilta ongelmilta. Eteläpohjalaisuus huumeongelman tulkintanäkö- kulmana tarkoittaa aktiivisten toimien korostamista. Huumeongelmaa ei niinkään haluta ymmärtää vaan yhteisöä halutaan suojella. Maakunnalliset perinteet näkyvät vaateiden jyrkkyydessä. Asiat halutaan sanoa suoraan ja selvästi. Jonkun on myös tehtävä jotain ja lehti antaa tähän oman panoksensa esittelemällä persoonallisia ehdotuksia huumeongelman ratkaisuksi. Ratkaisuvaihtoehdot ja perusteet huume- ongelman tulkintaan löytyvät perinteistä, joiden varaan hyvä elämä on rakentunut aiemminkin. Velvollisuudet ovat tärkeämpiä kuin vapaudet ja yhteisön joutessa vaaraan, sillä on oikeus puolustaa itseään arvostelusta piittaamatta. Asiasanat: huumeet, Ilkka, Etelä-Pohjanmaa, sosiaalinen konstruktionismi, reto- riikka, lehdistökirjoittelu 6 ABSTRACT This study deals with the social construction of the drug problem in the articles of the newspaper Ilkka in the years 1970–2002. The purpose of the study is to explore how interpretations of drug use have
Load more

Recommended publications
  • Susikko 3/2020.Pdf
    METSÄHISTORIAN SEURAN JÄSENLEHTI 3/2020 Susikko 3/2020 Joko tai sekä että...........................................3 Kolme kirkkoa – kolme mestaria ..................... 20 Talven selän taittajaiset 17.2.2021 ......................4 Uusia kirjoja Metsätyönjohtajakoulutuksen lyhyt Mies, joka etsi aina rajojansa, mutta löysikö 30 mutta laaja historia .......................................5 niitä koskaan............................................... EINARI – Ponssen perustajan 9 Urho Kekkonen, metsät ja metsätyöntekijät ........ Einari Vidgrénin elämä ................................. 31 Pohjoismaiset metsäkongressit, muistoja ja Suhteeni metsään -kirjoituskeruun tulos välähdyksiä ................................................ 16 noin 300 vastausta ...................................... 34 Kirves paukkaa, puuta haukkaa... .................... 19 Susikko Metsähistorian Seura ry:n jäsentiedote 3/2020 http://www.metsahistoria.fi seura(at)metsahistoria.fi ISSN-L 1799-0750 ISSN 1799-0750 Julkaisija: Metsähistorian Seura ry Puheenjohtaja Antti Koskimäki, Ilmestyminen: kolme kertaa vuodessa [email protected] Toimituskunta: Antti Koskimäki, Pekka T. Rajala, Juha Aaltoila ja Varapuheenjohtaja Pekka T. Rajala Tapio Kamppila Taitto: DTPage Oy Muut hallituksen jäsenet Tapio Kamppila, sihteeri Susikossa julkaistaan metsähistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Leena Karjalainen-Balk Tekstiehdotuksia voi lähettää seuran osoitteeseen [email protected]. Pirkko Kivinen Tekstin kirjoittamisessa on noudatettava kirjoitusohjeita, jotka ovat Kari Mielikäinen
    [Show full text]
  • Lähikuvassa Kekkonen
    LÄHIKUVA 2/2016 (29. vuosikerta) LÄHIKUVASSA KEKKONEN s-ELKEINKUOLEMATONJOHTAJA s0UHUMALLAHALLITSEMINEN s+EKKOSENMATKASSA s+EKKONENVALLANKËYTTËJËNËJAVALLANKËYTÚNVËLINEENË LÄHIKUVA s2/2016 LÄHIKUVA 2/2016 • 29. vuosikerta ISSN 2343-399X LÄHIKUVA on audiovisuaaliseen kult tuu riin kes kit- SISÄLLYS tyvä, neljästi vuodessa ilmes tyvä tieteellinen referee- julkaisu. Se on avoin kir joi tusfoorumi kaikille asiasta kiin nos tu neil le. Pääkirjoitus Lotta Lounasmeri ja Johanna Sumiala JULKAISIJAT Promootiokulttuurin kuningas Kekkonen 3 Lähikuva-yhdistys ry Suomen Elokuvatutkimuksen Seura ry Turun elokuvakerho ry Artikkelit Turun yliopiston Mediatutkimus Varsinais-Suomen elokuvakeskus ry Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri Melkein kuolematon johtaja. Presidentti Kekkosen TOIMITUS hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana 6 Päätoimittaja Outi Hakola [email protected] Jukka-Pekka Puro Puhumalla hallitseminen. Vahvan johtajuuden Toimitussihteeri ilmentyminen Kekkosen radiopuheissa 1937–1967 22 Kaisu Hynnä [email protected] Päivi Timonen ja Minna Lammi Numeron 2/2016 vastaavat toimittajat Kekkosen matkassa. Finlandia-katsaukset suostuttelu- Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri välineenä Kekkosen ensimmäisen presidenttikauden Toimituskunta aikana 43 Kaisa Hiltunen [email protected] Olli Seuri Maiju Kannisto [email protected] Katariina Kyrölä [email protected] Kekkonen vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä. Satu Kyösola satu.kyö[email protected] Urho Kekkosen historiakuva Helsingin Sanomien Anneli Lehtisalo [email protected] 1960-lukuviittauksissa 59 Rami Mähkä [email protected] Niina Oisalo [email protected] Antti Pönni [email protected] Katsaukset Tytti Rantanen [email protected] Jukka Rastas Tommi Römpötti [email protected] Jaakko Seppälä [email protected] Kaksi kuningasta. Urho Kekkonen Kari Suomalaisen Tanja Sihvonen [email protected] pilapiirroksissa 73 Ulkoasu: Päivi Valotie Tuomas Lassinharju Kannen kuva: U.
    [Show full text]
  • The Komi Republic, While the Rest of the European North of Russia Is Less Considered in Her Works [11–14, Popova L.A.]
    ISSN 2221-2698 Arkhangelsk, Russia DOI 10.17238/issn2221-2698.2017.27 Arctic and North. 2017. N 27 2 ISSN 2221-2698 Arctic and North. 2017. N 27. CC BY-SA © Northern (Arctic) Federal University named after M.V. Lomonosov, 2017 © Editorial board of electronic scientific journal “Arctic and North”, 2017 The journal “Arctic and North” (“Arktika i Sever”) is registered at Roskomnadzor as an internet periodical issued in Russian and English, Registration certificate El № FS77-42809, November 26, 2010; at the system of the Russian Science Citation Index (RSCI), license contract № 96-04/2011R, April 12, 2011; Scientific Electronic Library "Сyberleninka" (2016); In the catalogs of international databases: Directory of Open Access Journals — DOAJ (2013); Global Serials Directory Ulrichsweb, USA (2013); NSD, Norway (2015); InfoBase Index, India (2015); ERIH PLUS, Norway (2016); MIAR, Spain (2016); OAJI (2017). The Journal is issued not less than 4 times per year. The Founder — Northern (Arctic) Federal University named after M.V. Lomonosov, Arkhangelsk, Russia. Editor-in-Chief — Elena V. Kudryashova, D. Phil., Professor, Rector of Northern (Arctic) Federal University named after M.V. Lomonosov. All journal issues are available free of charge (CC BY-SA) in Russian and English at the webpage of the journal. Rules and regulations on submission, peer reviews, publication and the Declaration of Ethics are available at: http://narfu.ru/en/research/journals/ann/requirements.php The journal is devoted to the scientific articles focused on the Arctic and the North relevant for the following professional degrees (codes as indicated in the Russian scientific qualification index): 03.00.00 Biology (including ecology; biological resources); 07.00.00 History and archaeology; 08.00.00 Economics; 22.00.00 Social science; 23.00.00 Political science; 24.00.00 Culturology; 25.00.00 Geoscience (including climatology; geography).
    [Show full text]
  • Danubian Review (Danubian News)
    DANUBIAN REVIEW (DANUBIAN NEWS) A REVIEW DEVOTED TO RESEARCH INTO PROBLEMS OF THE DANIJBIAN BASIN Dr. ANDREW FALL MANAGING EDITOR V oi. X . No. 12. May, 1943. Little Nations FRANCIS HERCZEG King Matthias Corvinus JOHN ERDeLYI Cultural Development in Transylvania LADISLAS SZENCZEI Second Anniversary ot Yugoslavia’s Collapse IMRE PROKOPY Prospects oi Slovak Industrial Production LOUIS KARPATHY Political Mosaic Political Economy BUDAPEST LONDON S. W. 7 V. ZRINYI-U. 1. HI. 29 ONSLOW GARDENS LITTLE NATIONS BY FRANCIS HERCZEG hich was the real Great Power that exerted a major influence on the history of mankind, — the gigantic W Persian Empire or tiny Athens? Had the Persian Empire, which in the days of Darius and Xerxes mobilized enormous forces in order to dominate the whole world, never existed, mankind today would be very little the poorer; but without the fundamental work done by Athens modern civilization would never have come into being. Do not let us think of statues and marble columns, but of the fact that Athens was responsible for the evolution of the highest forms of human life, that Athens produced the intellectual type of human being. Nor can it be questioned that in the sphere of hegemonic and military policy this town of artists and philosophers achieved more brilliant results than did the militaristic Persian Empire. We should do well to remeber the seldom mentioned truth that the greatest services to mankind were rendered by the smallest nations. It was almost invariably the little na­ tions that in the past proved themselves capable of a well- organized and useful public life.
    [Show full text]
  • Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland
    NORDIC THEATRE STUDIES Vol. 31, No. 2. 2019, 102–131 Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland PENTTI PAAVOLAINEN ABSTRACT: The Centennial of one of the cruelest of European civil wars fought in Finland between the Reds and the Whites from January to May 1918 has evoked a spectrum of theatre productions illustrating variations of styles and approaches on the events. The turn in the treatment of this cultural trauma occurred with the interpretations and narrative perspectives that were fixed in the 1960s, when an understanding for the defeated Red side was expressed in historiography, literature and theatre. Since that, the last six decades the Finnish theatre and public discourse on the Civil War have been dominated by the Red narrative as the memory of the 1918 Civil War provided an important part in the new identity politics for the 1969 generation. Since the 1980’s the topic was mostly put aside so that before the 2018 revivals of the Civil War topic, the productions seem to have been reactions by the artists confronting the developments at the end of the Cold War. Some theatrical events can even be tied to the cultural trauma of the 1969 left evoked by the collapse of the socialist block. The Centennial productions repeated the Red narrative but they also provided more balanced interpretations on the tragic events. KEYWORDS Civil War, Finland 1918, Revolution in Finland, War of Independence in Finland, War representations in theatre, political narratives in theatre, cultural trauma, Piotr Sztompka,
    [Show full text]
  • KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu Ääniä, Että Filmin Problema Tällä Hetkellä on Käsikirjoituksen Problema.”
    FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu ääniä, että filmin problema tällä hetkellä on käsikirjoituksen problema.” Nyrki Tapiovaara, 1935 RAIJA TALVIO FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki © Raija Talvio Graanen suunnittelu: Emmi Kyytsönen Kannen kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Materiaalit: Munken Pure g ja g ISBN ---- (painettu) ISBN ----(pdf ) ISSN-L - ISSN - (painettu) ISSN - (pdf ) Unigraa Helsinki Sisällys Kiitokset 8 1. JOHDANTO 10 2. TAUSTAA: SUOMI, SUOMALAINEN Tutkimuksen tausta 10 ELOKUVA JA KÄSI- 13 • Tekijä tutkijana KIRJOITTAJAN AMMATTI 50 Aikaisempi tutkimus 22 • Aikaisempi tutkimus Suomessa: Suomi ja sen kulttuurinen 50 käsikirjoitus elokuvan ja maisema -luvulla kirjallisuuden marginaalissa 22 53 • Aikaisempi kansainvälinen tutkimus: Elokuva -luvun Suomessa ”elokuvateorian visuaalinen vääristymä” 25 54 Käsikirjoitus elokuvan historiankirjoituksessa 31 Käsikirjoittajan ammatti • Käsikirjoitus ja käsikirjoittaminen tutkimuksen kohteena 33 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen metodi 38 Tutkimuksen aineisto 45 Tutkimuksen aikarajaus 48 3. MITÄ OLISIVAT 4. KEIDEN PITÄISI SUOMALAISELLE KIRJOITTAA ELOKUVIA? 134 ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 60 ”Kirjailijat, käykää käsiksi lmiin” 134 • Kirjailijat ja toimittajat
    [Show full text]
  • Nordic Journal of Educational History (Njedh) Is an Interdisciplinary International Journal Dedicat- Ed to Scholarly Excellence in the Field of Educational History
    Volume Number Spring Volume Number Spring Volume 5 Number 2 2018 Nordic Journal Nordicof Journal Educationalof History Educational History Volume Number Spring Nordic Journal of EducationalJ History HSPECIAL ISSUE: EDUCATION AND HVIOLENCE Edited by Björn NorlinE ISSN: - http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh NJHd ISSN: - http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh E ISSN: - http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh NJHd Vol. 5, no. 2 (2018), Special Issue: Education and Violence TheNordic Journal of Educational History (NJEdH) is an interdisciplinary international journal dedicat- ed to scholarly excellence in the field of educational history. The journal takes special responsibility for the communication and dissemination of educational history research of particular relevance to the Nor- dic region (Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden and political and geographic entities including the Faroe Islands, Greenland, Sápmi and Åland), but welcomes contributions exploring the history of education in all parts of the world. The publishing language is English and the Scandinavian languages. The journal applies a double blind peer review procedure and is accessible to all interested readers (no fees are charged for publication or subscription). The NJEdH publishes articles as soon as they have been through the peer review and copy editing process, adding cumulatively to the content of an open issue each year. Special issues are normally published as the second issue of any given year. For guidelines on submitting manuscripts, please visit: http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/about/submissions Special Issue Editor Assoc. Professor Björn Norlin, Umeå University, Sweden Journal Editors Assoc. Professor Henrik Åström Elmersjö, Umeå University, Sweden (Senior Editor) Professor Anna Larsson, Umeå University, Sweden Assoc.
    [Show full text]
  • Media, Interaction and Integration
    Media, Interaction and Integration Media, Interaction and Integration: Cross-Cultural Dialogues in the Baltic Sea Area Edited by Heli Hyvönen, Tuomas Räsänen and Janne Tunturi The Family Federation of Finland, The Population Research Institute, Working Papers E36/2009 Publications of the Graduate School on Integration and Interaction in the Baltic Sea Region, 10 Turku 2009 The Population Research Institute, Working papers E 36/2009 Publications of The Graduate School on Integration and Interaction in The Baltic Sea Region, 10 ISBN 978-942-226-030-7 (paperback) ISBN 978-952-226-031-4 (PDF) The Graduate School on Integration and Interaction in the Baltic Sea Region Cultural History 20014 University of Turku www.hum.utu.fi/tutkijakoulut/balticsea/ Cover photos: View over the River Aurajoki towards Turku Cathedral. Photo: Turku Touring Warsaw, entrance to the Centrum subway station. ©2006 Ministry of For- eign Affairs of the Rebublic of Poland,Department of Promotion Cover layout Mika Takoja Printed by Uniprint, University of Turku 2009 CONTENTS Preface by Keijo Virtanen 7 Introduction 9 I Building regions Borderless form or bounded substance: Media images of cultural cooperation in the Polish-Ukrainian borderland 17 Karri Kiiskinen Engendering an Environmental Crisis: The Finnish Mass Media and the Baltic Sea Environment in the Early 1970s 45 Tuomas Räsänen Regional Lobbying and the Role of Media 65 Tapio Peltomaa Narrowing the alternatives: Regional aspects in the Estonian discussion of European unification during the interwar period 93 Pauli Heikkilä II Exchange of people and ideas Imagining America, Building Helsinki 117 Silja Laine Refugees’ Right to Family Reunification under EU law: Universally Accepted? 136 Sari Sirva “Cold War Exiles and American Radios: Psychological Warfare During the Cold War and its Impact on Media Outlets in the Baltic Republics” 154 Jonathan H.
    [Show full text]
  • Veikko Huovinen
    Veikko Huovinen SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................... 4 Kirjailijanura lyhyesti ............................................................................................................................ 5 Tuotanto ............................................................................................................................................... 6 Teokset ............................................................................................................................................. 7 Aiemmin julkaistujen kirjoitusten ja teosten koosteet .............................................................. 11 Kuvateokset, joissa Veikko Huovisen tekstit .............................................................................. 12 Teokset, joissa Veikko Huovinen toimittajana ........................................................................... 12 Näytelmät ................................................................................................................................... 13 Äänikirjat ..................................................................................................................................... 13 Selkokirja ..................................................................................................................................... 14 Sarjakuvamukaelmat .................................................................................................................
    [Show full text]
  • Ment Records and Corporal Punishment in Three Schools in Finland After the 1872 School Order Act
    Nordic Journal of Educational History Vol. 5, no. 2 (2018), pp. 67–92 ISSN (online): 2001-9076 ISSN (print): 2001-7766 Gradual Changes to Discipline: A Case Study of Punish- ment Records and Corporal Punishment in Three Schools in Finland After the 1872 School Order Act Karoliina Puranen & Matti Roitto Abstract • Punishment and violence in the history of education have been covered in numerous schol- arly works, but most of them have relied heavily on what might be considered normative sources such as regulations, legislation, other studies in the history of education, various instructions, manuals, and guidebooks. The history of education in Finland, as elsewhere, would have us believe that punishment practices in general changed drastically, and that corporal punishment in particular had been dropped by the late nineteenth and early twentieth centuries, as proscribed in secondary schools by the School Order Act of 1872. We argue, however, that this was not always the case, especially when certain em- pirical sources that have often been overlooked—such as school punishment records—are taken into account. We use these sources to explore whether punishments in general, and corporal in particu- lar, continued to be administered all the same after 1872. Our hypothesis is that the “cultural shift” regarding this issue was more gradual and complex than previously assumed. The administering of punishments, corporal or otherwise, clearly continued after the legislation had changed, regardless of whether contemporary educationalists were recommending other means of managing pupil behaviour. For instance, it remained culturally acceptable, at least for secondary schools, to “chastise” pupils (to send them home for corporal punishment).
    [Show full text]
  • 130 Vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin Toimintaa
    130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa n Jouko Liusvaara 2 Helsingin Suomalainen Klubi Kansakoulukuja 3. 5. kerros 00100 HELSINKI www.klubi.fi Julkaisun kuvat Klubin arkistosta Kabinettikuvat Seppo Pukkila Painopaikka: Forssan Kirjapaino, 2006 ISBN-952-92-1408-1 3 Esipuhe toiseen painokseen n Helsingin Suomalaisen Klubin 130-vuotisjuhlan kunniaksi tehtyyn ”toimintakertomukseeni” oli päässyt valitettavia virheitä ja olin jättänyt käsittelemättä joitakin Klubin viimeaikaiseen hallintoon liittyviä kokonaisuuksia, jotka Klubin historian kannalta on välttämätöntä kirjata. Klubin johtokunta päätti julkaista korjatun ja osittain täydennetyn painoksen kirjasta. Johtokunta antoi tarkistustyön uuden painoksen laatimiseksi Weijo Pitkäselle ja Elias Iirolalle. Heidän pyynnöstään kieliasuun teki merkittäviä parannuksia professori Tuomo Tuomi. Useat muut- kin klubiveljet ovat avustaneet toimittamisessa. Heille kaikille lämmin kiitos siitä, että Klubin historia tältä osin tulee tallennetuksi oikein. Esitin ensimmäisen painoksen esipuheessani ”Aluksi” toivomuksen, että työni voisi auttaa tulevia Klubin historian kirjoittajia. Tämän toisen painoksen ansiosta Klubin toiminta tulee kirjattua niin, että oikea tieto löytyy ja tämä toiveeni voi toteutua. Toivon, että Klubin historiasta kiinnostuneet käyttäisivät nyt julkaistua uudempaa painosta lähdeaineistonaan. Helsingissä elokuussa 2006 Jouko Liusvaara 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa 4 Sisältö Esipuhe toiseen painokseen .....................................................3
    [Show full text]
  • Aivot, Kieli Ja Kynä
    H H AIVOT, KIELI JA KYNÄ Kulttuuripiirien Kesäyliopisto Karjalan Sivistysseura Kansi: Timo Jaakola Sähkökirjan taitto: Tero Salmén ISBN 978-952-7193-26-6 (painettu) ISBN 978-952-7193-33-4 (epub) Ilmestynyt vuonna 2020 SISÄLLYS Aluksi Kesäyliopiston pitkä perinne Nuorten ylioppilaiden intomieli Heimoaate ja Akateeminen Karjala-Seura Suomalaisuuden Liitto Colombian kesäyliopisto Kesäyliopiston statuutit Kulttuuripolitiikkaa Suomalainen Suomi Pidot Tornissa ja kustannusosakeyhtiö Gummerus Suomen Kulttuurirahasto Kenelle kunnia Kulttuurirahaston perustamisesta? Talonpoikaiskulttuurisäätiö Sotavuodet Paluu rauhan aikaan Kansallisten arvojen puolesta Kotiseututyön elvyttäminen Suomen kirjallisuus Kotimaiset kielet Ulkomaisia dekaaneja Kesäyliopisto tien päällä Cancellarius Decanique Universitatis Aestivae et Acta Decanique Lähteet ja kirjallisuus ALUKSI Kesäyliopiston piirissä on usein kyselty toveripiirin lähtökohdista ja kuluneista vuosista. Ensimmäisen historiikin kirjoitti toimittaja Kauko Kare Uuteen Kuvalehteen 1956 (Punaviinilasi ja laakeri; Huoletonta puhetta hyväntuulisesta Kesäyliopistosta – Uusi Kuvalehti 36/1956). Tuolloin Kesäyliopisto oli toiminut hieman yli kaksi vuosikymmentä. Ennen käsillä olevaa kirjaa viimeisin projekti oli edesmenneen arkkidekaani Eero Saarenheimon, jonka voimat kuitenkin ehtyivät ennen varsinaista kirjoitusvaihetta. Kauko Kare tiivisti Kesäyliopiston luonteen seuraavasti: »Lyhyesti virsi kaunis. Kesäyliopistolla on aivot, kieli ja kynä. Nämä kolme asetta saavat aikaan ihmeitä.» Kesäyliopiston luonteeseen
    [Show full text]