Autiotuvista Lomakaupunkeihin Koottu Suojattu
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
HARRI HAUTAJÄRVI AUTIOTUVISTA LOMAKAUPUNKEIHIN Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria AUTIOTUVISTA LOMAKAUPUNKEIHIN Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria Piirros edellisellä sivulla: Pallastunturin funkishotelli muodosti kontrastin maisemaan sekä Lapin kulttuuriin ja rakennusperinteeseen nähden. Suomen Matkailu 4/1939, 25. Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral Dissertations 31/2014 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos, Arkkitehtuurin historia Aalto ARTS Books books.aalto.fi © Harri Hautajärvi Graafinen suunnittelu: Anssi Kokkonen Materiaalit: Munken Pure 120g/300g ISBN 978-952-60-5597-8 ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 ISSN 1799-4942 (pdf) Unigrafia Helsinki 2014 Harri Hautajärvi AUTIOTUVISTA LOMAKAUPUNKEIHIN Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria TIIVISTELMÄ Tutkimus käsittelee Lapin maakunnan matkailuarkkitehtuurin ja matkailun historiaa. Alueraja- uksena on Lapin lääni 1930-luvun lopun laajuudessaan, mukaan lukien Petsamo. Pääkysymys on, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa 1800-luvulta nykypäivään ja millainen suhde niillä on ollut maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin. Tutkimus perustuu laajaan arkistotyöhön ja arviointiin paikan päällä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu, lukuun ottamatta te- kijän aiempia tutkimuksia. Matkailuarkkitehtuurin laadun esiin nostaminen historian kautta ja vertailu nykyiseen rakentamiseen on ajankohtaista ja tukee matkailuelinkeinon kehittämistä. Matkakertomukset, lapponistinen taide, valokuvat ja elokuvat määrittivät Lappia ja sen tiettyjä paikkoja käymisen arvoiseksi. Liikenteen solmukohdat vakiintuivat etapeiksi ja reittien ulottuvilla olleet maisemat matkakohteiksi. Valtio ja Suomen Matkailijayhdistys järjestivät majoitus- ja ravintolapalveluja. Lapin matkailusta tuli osa kansallista ja isänmaallista projektia. Matkailua luotiin 1960-luvulle asti maisemilla ja arkkitehtuurilla. Lapin maakunnan matkailuarkkitehtuurissa ovat näkyneet 1800-luvun lopulta lähtien sekä kansainväliset että kansalliset vaikutteet. Muinaispohjoismaiseen tyyliin rakennettua Aavasak- san paviljonkia seurasivat tyyppikestikievarit ja klassistiset matkailumajat. Funktionalistiset hotellit viestivät moderniutta ja kansainvälisyyttä, tunnetuimpina Pohjanhovi ja Pallastunturin hotelli. 1930–1950-luvun hirsirakenteiset matkailu- ja retkeilymajat ilmensivät talonpoikaiskult- tuuria ja kansallisromantiikkaa. Lapin matkailuarkkitehtuuri oli 1960-luvulle asti korkealuok- kaista. Suunnitteluun pestattiin lahjakkaita arkkitehteja ja sisustusarkkitehteja, ja rakennukset sisustettiin yksilöllisesti. Kun laskettelun suosio 1960-luvun lopulta lähtien kasvoi ja siirryttiin massaturismiin, tuli useista maisemakohteista matkailukeskuksia ja osasta myöhemmin lomakaupunkeja. Kansal- lisromanttinen, esteettinen ja vaaliva suhtautuminen tärkeisiin maisemanähtävyyksiin korvau- tui toiminnallista matkailua palvelevalla rakentamisella. Kasvanut matkailurakentaminen on hävittänyt maisemanähtävyyksiä, joiden varaan seudun matkailu alun perin pohjautui. Parin miljardin vuoden ikäisiä tuntureita – saamelaisten pyhiä vuoria ja kirjallisuudessa ja taiteessa ylistettyjä maisemia – on myllerretty kauttaaltaan. Massamatkailu on tuottanut Lappiin myös vaatimatonta ja epäyhtenäistä rakentamista ja lavastemaisia ympäristöjä. Arkkitehtien käyttäminen suunnittelijoina on ollut melko harvinaista 1960-luvun lopulta lähtien. Matkailurakentamisessa viljellään usein saamelais-, tukkilais- ja kullankaivajakulttuurin stereotyyppisiä mielikuvia ja kliseitä. Saamelaiskulttuuri on kytketty matkailun rekvisiitaksi 1930-luvulta lähtien. Lapin matkailun arkkityyppi on kota. Elämys- ja joulupukkimatkailu ovat synnyttäneet viihdearkkitehtuuria, johon sekoitetaan perinnettä, Lappi- myyttejä ja fiktioita. Mallia on haettu myös Alpeilta ja huvipuistoista. Peräpohjalainen kulttuuri on unohtunut, samalla kun Lappi on laajentunut kohti etelää. Lapin matkailun ja siihen liittyvän arkkitehtuurin historia on tyypillinen esimerkki maail- manlaajuisen turismin alueellisesta kehityskaaresta. Romantiikan ajan yksittäisten matkaa- jien innostuksesta alkunsa saanut Lapin matkailu on muuttunut suureksi ja moniulotteiseksi massailmiöksi ja osaksi elämysteollisuutta. Matkailu voi murentaa nopeasti kohdealueensa maisemia, luontoa ja kulttuuria niin Lapissa kuin muuallakin maailmassa, jos sitä ei säädellä ja suunnitella. Lapin matkailukohteiden vetovoimaisuus ja kilpailukyky edellyttäisivät nykyistä ammattitaitoisemmin ja laadukkaammin suunniteltua arkkitehtuuria ja ympäristöä. Avainsanat: Lapin matkailuarkkitehtuurin ja matkailun historia, rakennus- ja sisustustaide, funktionalismi, jälleenrakennus, viihdearkkitehtuuri, matkailurakentaminen, rakennusperintö, Lapin matkailuympäristöt ja -maisemat, kulttuuriturismi, saame- laiskulttuuri. 4 Autiotuvista lomakaupunkeihin SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 8 Johdanto 11 Tutkimuskohde ja sen rajaus 12 Tutkimuskysymykset ja -menetelmät 13 Aineistot 16 Aiempi tutkimus 17 1. Lapin maakunnan rakennuskulttuurista 23 Mikä on Lappi 24 Mitä on lappilainen rakennuskulttuuri? 26 Saamelaisten asumukset 27 Länsipohjan ja Peräpohjolan talonpoikaisrakentaminen 29 Eurooppalainen arkkitehtuuri leviää pohjoiseen 34 Sodat ja jälleenrakennus muuttavat Lapin rakennuskulttuurin 36 Vaihtuvia tyylejä ja teollista rakentamista 45 Arkkitehti on Lapissa harvinaisuus 47 Arkkitehtuurikilpailuja ja paikallisuuden henkeä 48 2. Lapin matkailuhistoriaa 51 Ensimmäisiä matkaajia ja reittejä 52 Jokiveneitä ja jalkapatikkaa 52 Maailmanmatkaajia Länsipohjassa, Peräpohjolassa ja Lapissa 53 Matkakertomukset suuntavat mielenkiinnon pohjoiseen 55 Suomalainen sivistyneistö ”löytää” Lapin 57 Maisemia ja Lappi-romantiikkaa 59 Varhaiset matkailijat luovat kuvaa pohjoisesta 59 Käsitys maisemasta muotoutuu 60 Länsipohjan, Peräpohjolan ja Lapin maisemakuvauksia 62 Lappi tallentuu filmille 65 Yösija taloissa, autiotuvissa ja taivasalla 70 Vieraana säätyläiskodeissa 70 Yöpyminen talonpoikaistaloissa 72 Yösija saamelaisasumuksissa 73 Autiotuvissa, rakotulilla ja teltassa 74 Majatalot, maantiet ja liikenteen muutos 77 Suomen majatalo- ja kyytilaitoksen varhaisvaiheita 77 Kestikievareita Länsipohjassa ja Peräpohjolassa 78 Maantiet ulottuvat Peräpohjolaan ja Lappiin 80 Junalla, autolla ja lentokoneella pohjoiseen 83 3. Lapin matkailuarkkitehtuuri vuoteen 1944 87 Näköaloja Aavasaksalta 88 Aurinkotemppeli vai metsästysmaja? 90 Kansallinen matkailuprojekti 98 Suomen Matkailijayhdistys ja valtio kehittävät matkailukulttuuria 98 Kotimaa kutsuu 100 Suuntana Petsamo ja Itä-Lappi 103 Sisällysluettelo 5 Valtion rakentamat kievaritalot 105 Majataloja Paatsjokilaaksossa 107 Maalaistalotunnelmaa Virtaniemessä 108 Puolimatkan krouvi 109 Ivalon uusi matkailumaja 110 Turistit tulevat kolttakylään 113 Luostarin rauhaisassa laaksossa 123 Jäämeren rantahotelli 126 Lapin portti Rovaniemi 131 Hotelli Pohjanhovi 135 Tuntureille ja luontoon 155 Talvimatkailu alkaa 155 Retkeilymaja Saanan juurella 158 Vaellusretkellä Pyhätunturilla 161 Alppihiihtoa Sallassa 162 Maaseutumajoitusta Ylläksen ja Levin kylissä 163 Inarin matkailumaja 166 Matkailua Pallas- ja Ounastuntureilla 169 Ensimmäisiä tunturimajoja 169 Polku yli tuntureiden 171 Funkishotelli tunturissa 174 Kansallista vai kansainvälistä tyyliä? 181 Suomalaisia funkishotelleja ja -ravintoloita 183 Talonpoikaisromantiikkaa ja karelianismia 187 4. Lapin matkailuarkkitehtuuri jälleenrakennuksesta 1960-luvulle 191 Tuhkaa, toiveita ja raunioita 192 Matkailun jälleenrakennusta yhteisin voimin 193 Matkailijayhdistys ja valtio rakentavat Lappiin 193 Jouko Ylihannu matkailun arkkitehtina 195 Alko perustaa hotelleja 196 Osuusliikkeiden hotelleja, matkustajakoteja ja retkeilymajoja 199 Lappi erämaaromantiikan ja kaukokaipuun satumaana 200 Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa 201 Uusi hotelli Pallastunturille 201 Hetan matkailumaja 214 Neljän tuulen tiellä 214 Kilpisjärven matkailumaja 215 Retkeilyä suurtuntureilla 223 Turisti kohtaa nomadin 224 Matkalla Inariin ja Utsjoelle 225 Vuotson monitoimitalo 225 Saariselän turismi alkaa 227 Ivalon matkailumaja 229 Inarin matkailumaja 229 Tenon ja Utsjoen laaksoissa 232 Retkeilyä Pyhä- ja Luostotuntureilla 234 Rovaniemen matkailu vilkastuu 236 Hovinpohja ja pula-ajan Pohjanhovi 236 Ounasvaaran maja 239 6 Autiotuvista lomakaupunkeihin Kahvitauko Napapiirillä 250 Suomen näyttävin linja-autoasema 252 Mannermainen Hotelli Polar 255 Moottorihotelli Ounasvaaran laella 257 Arkkitehtuurin matka romantiikasta modernismiin 260 5. Massamatkailua 1960-luvulta nykypäiviin 265 Autolla Lappiin, mukaan teltta 266 Laskettelusta tulee koko kansan harrastus 267 Lomamökkejä tuntureille 268 Lomakaupunkivisioita 269 Tukkikämppäkulisseja turisteille 274 Metsäpirtti valtiovieraille 275 Luoston kelokylä 278 Valtio rakentaa kelokapakoita 279 Kelorakentamisesta tulee muotivillitys 280 Kierros Lapin matkailukeskuksissa 284 Matkailun kasvua ja taantumaa 284 Saariselkä: Suomen pohjoisin kaupunki 285 Ylläksen kaksoiskaupunki 290 Levi – laskettelulle pyhitetty kaupunki 298 Hiihtoturistien Pyhä tunturi 299 Sallan, Suomun ja Oloksen matkailukeskukset 301 Koillismaan metropoli Ruka 303 Matkailukeskusten ja lomakaupunkien ympäristökuvasta 304 Houkuttelevatko tornitalot turisteja Lappiin? 309 Matkailu muuttaa Lapin maisemia ja suojelualueita 311 Globaalin turismiteollisuuden varjoja 316 6. Elämysturismia, viihdearkkitehtuuria ja lavasteita 1960-luvulta nykypäivään 321 Ohjelmoituja elämyksiä 322 Lapista tulee Joulumaa 327 Joulupukki saa kodin Napapiiriltä 329 Arjesta fiktioihin ja aitoudesta kopioihin 337 Viihdearkkitehtuuria,