Susikko 3/2020.Pdf
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
METSÄHISTORIAN SEURAN JÄSENLEHTI 3/2020 Susikko 3/2020 Joko tai sekä että...........................................3 Kolme kirkkoa – kolme mestaria ..................... 20 Talven selän taittajaiset 17.2.2021 ......................4 Uusia kirjoja Metsätyönjohtajakoulutuksen lyhyt Mies, joka etsi aina rajojansa, mutta löysikö 30 mutta laaja historia .......................................5 niitä koskaan............................................... EINARI – Ponssen perustajan 9 Urho Kekkonen, metsät ja metsätyöntekijät ........ Einari Vidgrénin elämä ................................. 31 Pohjoismaiset metsäkongressit, muistoja ja Suhteeni metsään -kirjoituskeruun tulos välähdyksiä ................................................ 16 noin 300 vastausta ...................................... 34 Kirves paukkaa, puuta haukkaa... .................... 19 Susikko Metsähistorian Seura ry:n jäsentiedote 3/2020 http://www.metsahistoria.fi seura(at)metsahistoria.fi ISSN-L 1799-0750 ISSN 1799-0750 Julkaisija: Metsähistorian Seura ry Puheenjohtaja Antti Koskimäki, Ilmestyminen: kolme kertaa vuodessa [email protected] Toimituskunta: Antti Koskimäki, Pekka T. Rajala, Juha Aaltoila ja Varapuheenjohtaja Pekka T. Rajala Tapio Kamppila Taitto: DTPage Oy Muut hallituksen jäsenet Tapio Kamppila, sihteeri Susikossa julkaistaan metsähistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Leena Karjalainen-Balk Tekstiehdotuksia voi lähettää seuran osoitteeseen [email protected]. Pirkko Kivinen Tekstin kirjoittamisessa on noudatettava kirjoitusohjeita, jotka ovat Kari Mielikäinen seuran kotisivuilla http://www.metsahistoria.fi/julkaisut/susikko. Jukka Nerg Etukannessa II pohjoismaisen metsäkongressin retkeilyn osanottajat kuun- Jaakko Niemistö televat professori Olli Heikinheimon selostusta Punkaharjulla vuonna 1927. Heikki Roiko-Jokela Heikinheimolla on kädessään Punkaharju-opas samalta vuodelta. Kuva on Pekka Äänismaa albumista ”Svenska Skogsvårdsföreningens excursion Till Finland 1927”. Kuva: Lusto, Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma. Takakannessa XVI Pohjoismaisen metsäkongressin kohteella Kankaan- päässä vuonna 1986. Satakunnan piirimetsälautakunnan päämetsänhoitaja Arvi A. Koivisto esittelee metsätalousinsinööri Mauno Marjamäen kanssa yksityismetsätalouden suunnittelua maanviljelijä Alpo Mäki-Korvalan metsässä. Tilalla on tekeillä kolmas metsätaloussuunnitelma. Kuva: Lusto, Markku Eskolan kokoelma, kuvaaja Markku Eskola. 2 Joko tai sekä että Elämme edelleen koronan aiheuttamaa Metsien käsittely ei ole pohjoisessa aikalisää. Tämä tuntuu seuran toiminnas- metsäluonnossa joko–tai-asia. Run- sa ennen kaikkea siinä, että tilaisuuksia ei saimpienkin avohakkuiden aikana, ole voitu järjestää. Ensi vuoteen mennään 1980-luvun alkuvuosina, uudistettiin toiminta tavanomaisesti suunnitellen. runsaasti luontaisesti. Kasvatushak- Suunnitelma toteutetaan sitten tilanteen kuiden määrä on aina ollut uudis- mukaan. tamishakkuiden määrää suurempi. Runsaisiin avohakkuisiin on aikanaan Toiminta on tilaisuuksia lukuun ottamatta ollut perusteensa. 1980-luvun aukois- ollut ehkäpä aktiivisempaa kuin vuosiin. sa kasvaa nyt tukkipuustoja – ja hiiltä Tietoa on kerätty ja kirjoitettu runsaasti sitoutuu. jäsenten ja laajemmankin yleisön käyt- töön aikanaan laitettavaksi. Tämä pätee, toivottavasti Tehometsätaloudenkin aikoihin – sellainen sana tässä yhteiseksi iloksi, tähän Susikkoonkin. Kirjoittajia sekä nyt tulkoon – uudistettiin luontaisesti, otettiin ylispui- tieto- ja kuvalähteitä on ilmaantunut uusia, joten näkö- ta pois valmiiden taimikoiden päältä, tehtiin varovaisia kulmia tulee lisää. Kiitokset asiaan vaikuttaneille! harvennuksia, jopa poimittiin jokunen iso puu sieltä täältä ja tehtiin pikku aukkoja taimettumaan. Tämä oli Korona aiheuttaa Suomessa kuten muuallakin tavatto- toimintaa, jota näinä aikoinaan kutsutaan erirakentei- mia taloudellisia hankaluuksia ja valtavat jälkivastuut. seksi metsätaloudeksi. Hieman pandemian uutisvirran varjoon jää merkittä- viä uutisia myös metsätaloudessa. Sellaisia ovat muun Tämä päivän kannanotoissa ollaan usein yhden asian muassa tehtaiden sulkemiset. Työpaikat ovat muuten- kannalla. Esimerkki: ei avohakkuita lainkaan, pelkäs- kin vaarassa, joten sadat menetetyt työpaikat ovat mer- tään jatkuvaa kasvatusta. Tämä on joko–tai-ajattelua. kittävä lisähankaluus. Se kuuluu poleemiseen keskusteluun, mutta on asioi- ta yksinkertaistavaa, jopa vääristelevää. Yhden asian Metsien mahdollisimman runsaalla käyttämisellä voi- esittäjät eivät saa viestiään läpi asioita tuntevien kes- daan ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta. Kaiken ai- kuudessa, mutta suurta yleisöä niillä saatetaan johtaa kaa käydään keskustelua hiilensidonnasta ja metsien pahastikin harhaan. hakkuumääristä. Nyt juuri tuntuu erityisen vastuutto- malta, että esitetään tai vaaditaan metsien hakkuiden Maamme metsät ovat nykyään monipuolisempia ja vähentämistä. Metsät kasvavat joka tapauksessa enem- -muotoisempia kuin aikoihin. Ne mahdollistavat erit- män kuin niistä viedään puuta pois. Totta kai Suomi täin laajan valikoiman hakkuutapoja. Toimintatavat kantaa oman osuutensa hiilen vähentämisestä ilma- kannattaa valita nyt kuten ennenkin kasvupaikkojen kehässä, mutta hiilikaivoksia suljettakoon myös. edellytysten mukaan. Päätökset tekevät sadat tuhannet metsänomistajat omine tavoitteineen ja ajatuksineen. Hakkuiden vähentämiskannanottoihin liittyy joskus Metsien käsittelyä käytännössä kuvaa sekä–että-toi- avohakkuiden vastustaminen, ikään kuin niitä vähen- minta. Metsäväellä riittää tiedotettavaa. tämällä hiiltä voitaisiin sitoa enemmän. Se millä me- netelmällä puu poistetaan metsästä, ei ole merkitystä Toivotan kaikille lukijoille valoisaa ja rauhallista joulua metsien hiilivaraston kannalta, vain hakkuumäärillä sekä hyvää uutta vuotta. Ja edelleen: pidetään itsestäm- suhteessa kasvuun on. Kannanotoilla kytketään tarkoi- me ja toisistamme huolta. tushakuisesti hiilikysymys ja avohakkuut. Antti Koskimäki 3 Talven selän taittajaiset 17.2.2021 Perinteinen Metsähistorian Seuran vuoden avausta- Aiheena ovat ensimmäistä valtakunnan metsien inven- pahtuma, Talven selän taittajaiset, pidetään keskiviik- tointia edeltäneet selvitykset ja koko maata kattavan kona 17.2.2021 kello 14.00. Koronatilanteesta johtuen inventoinnin läpivientiä varmisteleva koeinventointi suositellaan ensisijaisesti etäosallistumista. Tarkemmat Sahalahden ja Kuhmalahden metsissä vuonna 1912. ohjeet etäosallistumisesta toimitetaan lähempänä ta- Asiasta alustaa MMT Risto Päivinen ja kommentti- pahtumaa. puheenvuoron esittää MH Timo Kivimaa. Rajoitettu määrä voi osallistua paikan päällä Loimu Maamme ensimmäinen VMI tehtiin vuonna 1921– ry:n tiloissa osoitteessa Mikonkatu 8 A, 8. kerros, Hel- 1924, joten nyt vietetään inventoinnin aloittamisen sinki. Osallistujilta edellytetään kasvomaskin käyttä- 100-vuotisjuhlavuotta. Sahalahdesta ja Kuhmalahdes- mistä. ta oli tarkoitus puhua jo viime vuonna, mutta korona siirsi tilaisuuden. Siksi taustat vasta nyt. Pyydämme ilmoittautumistanne viimeistään 31.1.2021 mennessä osoitteeseen: [email protected] Seuran vuosikokous 2021 Pyydämme ilmoittamaan, osallistutko etänä vai ha- Seuran vuosikokous 2021, esitelmätilaisuus sekä jäsen- luaisitko tulla paikan päälle Loimuun. Tarkennamme ja tutkijatapaaminen pidetään Helsingissä keskiviikko- lähempänä helmikuuta Loimun toimistolle otettavien na 24.3.2021 alkaen kello 14.00. Kokouskutsu ja aineis- lukumäärää voimassa olevan koronaohjeistuksen mu- tot Susikossa 1/2021. kaisesti. Talven selän taittajaisista vuonna 2017 Tieteiden talossa. Kuva: Antti Koskimäki. 4 Metsätyönjohtajakoulutuksen lyhyt mutta laaja historia (...jatkoa) Edellisessä Susikossa, 2/2020, alkoi metsätyönjohtajien ta ja sen historiaa koskeva väitöskirja ja ensimmäinen koulutuksen tarkastelu. Käsitellyiksi tulivat metsäteol- Lassilan kolmesta väitöskirjasta. Kirjassa tarkastellaan lisuusyhtiöiden koulut, joista perusteellisesti esiteltiin kaikkea Lapin maakunnan alueella annettua metsäalan Hämeen metsätyönjohtajakoulu sekä Rajamäen metsä- koulutusta taustoineen ja esteineen sekä koulutuksen työnjohtajakoulu, Tammelan metsätyönjohtajakoulu, puolesta tehtyä työtä. Metsäopetus Lapissa alkoi, kun Tammisaaren metsäopisto ja Korsholman metsäoppi- Rovaniemen Hirvaalla aloitettiin metsänvartijoiden laitos siihen liittyen. Koulujen toimintaa sekä hallintoa koulutus syksyllä 1905. Vuonna 1967 avattiin Lapin tarkasteltiin myös sekä koulutuksen pääpiirteet am- metsäkoulu -nimeä kantava metsänomistajien ja heidän mattinimikkeineen esiteltiin. Niinpä niihin asioihin ei perillistensä koulutusta varten perustettu oppilaitos Ro- tässä juurikaan palata. vaniemen maalaiskunnassa Kemijoen rannalla Pahtaja- vaaran rinteessä. Tämän tehtävän ohella se vastasi met- Tässä jatketaan muissa oppilaitoksissa annetun metsä- sätyönjohtajien koulutuksesta parikymmentä vuotta. työnjohtajakoulutuksen pariin. Ensiksi luetellaan met- sätyönjohtajakoulusta antaneet oppilaitokset alueittain Rovaniemen metsäopisto teki uuden aluevaltauksen, tai koulujen paikkakuntien nimellä. Tämä pelkästään kun vuonna 1974 opistolla aloitettiin metsätyöntyön- asioiden yksinkertaistamiseksi, koska nimet ovat muut- johtajien koulutus. Johtokunta ja opettajat olivat teh- tuneet vuosikymmenten mittaan monesti. Oppilaitokset neet aloitteen koulutuksen aloittamisesta 1973, koska tai paikkakunnat ovat seuraavat, ilman erityistä järjestys- ”työnjohtajapula on Lapissa huutava kaikilla työnan- tä: Lappi, Rovaniemen metsäopisto ja Lapin metsäkoulu, tajaryhmillä”. Tavoitteena oli, että työnjohtajakoulutus Ahlainen ja Kullaa Satakunnassa, Joensuu,