Puhemies Heinäluoma – laki takaisi veteraanien kuntoutuksen (sivu 2)

N:o 6/2011 n Tarkastettu levikki 68 225 n Joulukuun 14. päivänä 2011

Kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä sivu 8 Haastattelussa Heikki Lirberg sivut 16-17 Jatkosodan tapahtumia Sotaveteraanit etuovesta eduskuntaan (sivu 14) tammi-helmikuussa 1942 sivut 22-31 Inkeriläinen sotilaspoika sivu 34

Piirien joululehdet sivut 36-37 Mikkelin Sotaveteraanit 50 vuotta sivu 40 YH-juhla Tampereella 1959 sivu 41

Veteraaneja voi tukea markoilla. Lue lisää (sivu 38 ) 2 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 14. joulukuuta 2011 Joulua ja uutta vuotta odotellessa Sotaveteraanit esiin Lehtemme on tarkastellut pian päätty- seen kesäkuulla on tarkoitus tuoda toi- Sotaveteraanien käynti eduskunnassa misestä syntyy ensi vuoteen säästöä vän vuoden 2011 veteraanityötä katta- minta- ja hallintomallit veteraanien pe- marraskuun 10. päivänä uutisoitiin lähes 40 milj. euroa. Veteraanijärjestöt vasti. Jopa ”pitoisasti”, luonnehtii lehteä rinneaikakauteen siirryttäessä. Liitto- näyttävästi. Sata sotaveteraania aina ovat esittäneet parannuksia sotiem- toimitusneuvostomme jäsen, perusvete- valtuuston syyskokouksessa hyväksytyn Lappia myöten oli saapunut Helsin- me veteraanien etuuksiin vähemmän raani Antti Henttonen. vuoden 2012 toimintasuunnitelman mu- kiin. Ohjelma pääkaupungissa alkoi kuin veteraanien poistuma on ollut. Tallella ovat kuvaukset vuoden lu- kaan ”liittokokoukselle esitetään järjes- kunniakäynnillä sotiemme ylipäälli- Näin valtion kulut veteraanien eri- kuisista juhlahetkistä niin yhdistyksis- tön laajasti käsittelemä ja hyväksymä tu- kön ratsastajapatsaalla. Sotaveteraa- tyisetuuksiin olisivat säilyneet samal- sä, piireissä kuin liittotasollakin. Sota- levaisuussuunnitelman päivitys”. nien ryhdikäs askellus eduskuntata- la tasolla tai olisivat vähentyneet. vuosien muistoissa on eletty vahvasti ja Suunnitelma toteaa liiton jäsenyhdis- lon portaissa oli kuvaajien kohteena. Koottaessa koko maasta sotavete- ajankohtaista arjen työtä veteraanien eh- tyksiin kuuluvan vuoden 2012 alussa 28 Kokoontuminen eduskunnan val- raanien ryhmää eduskuntakäyntiä toovuosien olojen ja tuen kohentamisek- 000 varsinaista jäsentä, 13 000 puoliso- ja tiosaliin oli tapahtuman kohokoh- varten tuli mieleeni kysymys, halu- si, pettymyksineenkin, on seurattu tii- leskijäsentä, 29 000 kannattajajäsentä ja 22 ta. Nousiaislaisen Eeri Hyrkön esit- avatko sotaveteraanit vielä lähteä tällai- viisti. Ajan hermolla lehti oli vuoden en- 000 naisjaostojäsentä. Olemme siten edel- tämässä veteraanien vetoomuksessa seen vaikuttamistoimeen. Muutamaa simmäisessä numerossa julkaisemassaan leenkin kymmeniin tuhansiin nouseva ve- korostui huoli. Veteraanien tukiasian poikkeusta lukuun ottamatta joukon eduskuntavaalien vaaliliitteessä, jon- teraanien ja heidän tukiväkensä työyhteisö. hoitamisella on kiire. kokoaminen sujui erinomaisesti. Ide- ka anti oli viestintätoimikuntamme pu- On todettu, että veteraanit selviytyvät omi- Tapahtumalla saavutettiin tavoitel- an isää, taivassalolaista sotaveteraania heenjohtajan Erkki Heikkisen pääkirjoi- en voimien hiipumisesta huolimatta aulii- tuja tuloksia. Sotiemme veteraanien Toivo Mattilaa voimme kiittää esityk- tuksen aiheena kesäkuulla. den tukivoimiensa avulla. Veteraanien oloa viesti siitä, että sotaveteraaneja on kes- sestä. Päällimmäiseksi jäi mieleemme Tunnustusta lehti on eri tahoilta, myös keventää tieto siitä, että he jättävät jälkipol- kuudessamme vielä lähes 50 000 ja että veteraanien myönteisyys. Uusikin so- yksityisiltä veteraaneilta, saanut syksyn ville hyvän perinnön: itsenäisen isänmaan. heidän vanhuudenturvassaan on puut- tiemme veteraanien vaikuttamiskäynti ensimmäisessä numerossa julkaistusta Sodanjälkeiset joulut jatkuvat vuonna teita, tuli selvästi esiin. Sotaveteraanit olisi mahdollinen, jos sitä tarvittaisiin. kuntoutusliitteestä. Pääkirjoituksista pa- 2011 edelleen valon juhlana. Jo 67. rau- ovat vanhusväestön vanhin ikäryhmä. Mieluisaa on ollut saada kansalai- lautuu mieleen eritoten Tammenlehvän han ajan joulu on ovella. Jälleen voimme Sotaveteraanit tiedostavat Suomen silta kannustavia viestejä. Monet ih- Perinneliiton puheenjohtajan Eino Siu- todeta, että edessä oleva joulun aika suo ja maailman talouden elävän vaike- mettelivät, eikö sotiemme veteraa- ruaisen voimakas vetoomus: myös so- meille mahdollisuuden hiljentymiseen aa aikaa. Sotaveteraanien tukiasiaa ei nien tukiasia olekaan kunnossa. He tiemme veteraanien perinnetyö tarvitsee sekä henkiseen ja hengelliseen rakentu- kuitenkaan voi siirtää valtiontalouden edellyttävät, että tukiasia hoidetaan tukijansa! miseen läheistemme ja muistojemme pa- kannalta parempaan aikaan. Joka päi- viipymättä kuntoon. Heidän mieles- Katseet ovat vuoden varrella olleet rissa. Hyvää joulua meille kaikille! vä poistuu parikymmentä veteraania tään yhteiskunnalla on siihen varaa. vahvasti tulevaisuuden kysymyksissä. ja heidän erityisetujensa käyttäminen Ensi vuoden Tampereen liittokokouk- Aarno Strömmer päättyy. Veteraanien määrän vähene- Markku Seppä

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Parannusta sotaveteraanien kuntoutukseen vaikka lakiteitse duskunnan puhemies taan veteraanien muihin elämän korjaannu, on mietittävä edus- raanimme täyttävät 90 vuotta. Eero Heinäluoma toivoo tärkeisiin asioihin. Sotiemme ve- kuntalähtöistä lainsäädännön Heinäluoman mukaan toi- pikaisia toimia sotavete- teraanit ovat erityisryhmä, joka kautta etsittävää ratkaisua. Us- nen myös pikaista korjausta raanienE kuntoutukseen pääse- turvasi itsenäisyytemme ja kysy- koisin tällaiseen lakialoitteeseen kaipaava asia on sotainvalidi- misen parantamiseksi. Sotiemme mys on kunniavelasta, joka pitää eduskunnan suuren enemmis- en avopalveluiden saamiseen ja veteraaneista huolehtiminen on maksaa pikaisesti. tön yhtyvän. Pienempiäkin on- laitoshoitoon pääsyyn liittyvien yhteiskunnan asia ja nykyisen su- Kuntoutukseen pääsemisen gelmia on korjattu lainsäädän- haitta-asterajojen lieventämi- kupolven velvollisuus. Vastuuta ongelma on korjattavissa tur- töteitse. Asialla on kiire, sillä tä- nen, jotka määrittävät sotain- ei voi sälyttää veteraanijärjestöil- vaamalla määrärahojen riit- män eduskunnan vaalikauden validien avopalvelujen saantia ja le, joiden vähäisiä varoja tarvi- tävyys, mutta jos asia ei näin lopulla nuorimmatkin sotavete- laitoshoitoon pääsyä.

Jälleenrakentamisen sankarit kansallisen veteraanipäivän teemana Liiton toimisto on suljettu ansallisen veteraani- Perjantaina 27.4.2012 juh- WeegGeessä, Ahertajantie 5, 27.–30.12.2011 päivän valtakunnal- lallisuudet alkavat lipunnostol- Espoo. linen pääjuhla järjes- la ja hartaudella klo 10, lounas Juhlatoimikunnan puheen- tetäänK ensi keväänä Espoossa. tarjotaan klo 11 ja valtakunnal- johtaja on Espoon kaupungin- Juhlan teemana on ”Jälleenra­ linen pääjuhla alkaa klo 13. johtaja Jukka Mäkelä ja järjes- Toimiston ollessa suljettuna kentamisen sankarit – åter­ Puolustusvoimain kalusto- telytoimikunnan puheenjohta- voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä: uppbyggnadens hjältar” ja näyttelyyn voi tutustua 25.– jana toimii perusturvajohtaja juhlapaikkana Barona Areena, 27.4.2012 Barona Areenan Juha Metso. toiminnanjohtaja Markku Seppä, puh. 0400 921 332 Urheilupuistontie 3, Espoo. edustalla. Lisätietoa: www.kansalli- sosiaalisihteeri Anni Grundström, puh. 040 822 3998 Torstaina 26.4.2012 on mu- Veteraanisukupolven koke- nenveteraanipaiva.fi, viestin- siikkipitoinen aseveli-ilta alka- muksista kertova näyttely ava- täjohtaja Satu Tyry-Salo, puh. Henkilökunta toivottaa kaikille rauhaisaa joulun aikaa en klo 18. taan 26.4.2012 näyttelykeskus (09) 8162 2112. ja kiittää kuluneesta vuodesta. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 | sotaveteraani • krigsveteranen 3

Liiton tulevaisuussuunnitelman tarkentaminen – valmistautuminen perinneaikakauteen

uopion liittokokouk- kentän toimenpiteitä on hel- sessa 2010 hyväksytyt pompi sopeuttaa. Tämä malli pitkän aikavälin linja- antaa perustan piireissä ja lii- uksetK ulottuvat vuoteen 2020. ton naisjärjestössä tehtävälle Tehtyjen päätösten mukaises- suunnittelutyölle ja voi auttaa ti Sotaveteraaniliitto ja sen jä- myös pohdiskelua paikallisyh- senyhdistykset jatkavat huolto- distystasolla. ja tukitoimintaansa niin kau- Tulevaisuussuunnittelun an, kuin sotaveteraanit, heidän tämä osio painottuu selkeäs- puolisonsa ja leskensä tarvit- ti huolto- ja tukitoimintojen sevat tukitoimia. Sotaveteraa- jatkuvuuden varmentamiseen niyhteisöjen varat käytetään yhdistysverkoston supistuessa. yksiselitteisesti tämän tehtävän Toiminnan ydinyksiköksi voisi toteuttamiseen. Kannattajajä- muodostua seutukunnallinen senkunnan haasteellisena teh- vahva yhdistys, joka ottaa vas- tävänä tulee olemaan huolto- tuulleen sotaveteraanien, hei- ja tukitoiminnan jatkuvuuden dän puolisoidensa ja leskien- varmentaminen tulevien vuosi- sä tukemisen. Tällaisella seu- en aikana liittomme organisaa- tukunnallisella tai alueellisella tion kehittyessä ja muuntuessa yhdistyksellä on myös merkit- kohti perinneaikakautta, jolloin tävästi parempi lähtökohta val- Sotaveteraaniliitto ja sen jäsen- mistella ja aikanaan aloittaa yhdistykset vastaavat oman pe- perinneyhdistykseksi muuntu- rinteensä vaalimisesta ja toimi- neena perinnetyö. Tarpeellisek- vat alueellisessa perinnetyössä si nähdyt liiton sääntöjen tar- yhteistoiminnassa Tammenleh- kennukset ovat luonnosasteella, vän Perinneliiton kanssa. ja ne tuodaan Tampereen liitto- Suunnittelutyön edetessä kokouksen käsittelyyn. kohti Tampereen liittokokousta Suunnittelutyön toinen mer- on tullut selkeästi esiin tehtävä- kittävä osio, jonka on oltava sa- kentän kaksijakoisuus tulevina massa suunnittelurytmissä, on vuosina. Sotaveteraaniliiton perinnetyövaiheen valmiste- organisaatiota on kyettävä ko- lu. Sotaveteraaniliiton ja Tam- konaisuutena mukauttamaan menlehvän Perinneliiton ke- vuosikymmenen loppuun men- väällä käytyjen keskustelujen nessä vähitellen luontaista tietä pohjalta valittiin kaikista liiton harventuvaan yhdistysverkos- piireistä perinneyhteyshenki- toon. Liiton suunnalta ei voi- löt tähän valmistelutehtävään, da eikä halutakaan antaa yhtä ja tekemään alueellista selvi- ja yleispätevää ohjetta, miten tystyötä yhteistyössä piirihalli- piiritasolla ja yhdistyksissä tu- tuksen ja muiden Tammenleh- Veteraanijärjestöt allekirjoittivat 24.4.2003 Tammenlehvän Perinneliiton pe- lee menetellä. Suunnittelutyön vän Perinneliiton jäsenorgani- rustamiskirjan. jäntevöittämiseksi hahmoteltu saatioiden piiritasojen kanssa. malli, jossa liittokokousvälein Tehtäväkenttää ja toimintape- sä korostettiin kyseessä olevan Perinneyhteyshenkilöiden takanaan ja tiedonkulku mo- tarkastellaan tilanteen kehitty- riaatetta esiteltiin viime kevää- yhteisen sotiemme veteraani- tehtävän onnistumisen perus- lempiin suuntiin toimii. Edel- mistä aina vuoteen 2020, antaa nä myös Veteraaniliittojen val- sukupolven perinnetyön val- edellytys on, että heillä on so- lytyksenä on myös avoin yh- kuvan suuresta raamista, johon tuuskunnalle, jossa yhteydes- misteluista. taveteraanipiirin johdon tuki teistyö muiden perinnetyön toimijoiden kanssa. Suunnit- PIIRIEN PERINNEYHTEYSHENKILÖT telutyön jäntevöittämiseksi on piiri nimi lähiosoite postiosoite sähköpostiosoite puhelin laadittu luonnos perinneyhdis- Etelä-Karjala Seppo Pesonen Sammonniitynkatu 9 53850 Lappeenrana [email protected] 040 5155712 tyksen säännöiksi. Etelä-Pohjanmaan Svp Aki Kinnunen Pultrantie 55 60120 Seinäjoki [email protected] 0400 666343 Sotaveteraaniliiton ja Tam- Helsingin Svp Timo Lehtonen Untuvaisenkuja 4 A 11 00820 Helsinki [email protected] 040 5576068 Kainuun Svp Juhani Mantsinen Jormasentie 24 88620 Korholanmäki [email protected] 050 570 7785 menlehvän Perinneliiton yh- Kanta-Hämeen Svp Olli Heiskanen Kaivokatu 22 as. 30 13100 Hämeenlinna [email protected] 040 578 0116 teistyö perustuu molemmissa Keski-Pohjanmaan Svp Pentti Seppä Teinitie 5 85500 Nivala [email protected] 044 375 2050 liitoissa tehtyihin päätöksiin Keski-Suomen Svp Pekka Hytönen Mäkiahontie 8 41770 Leivonmäki [email protected] 0400 543 990 alueellisen perinnetyön suun- Kymenlaakson Svp Eero Mattila Hevoskiventie 1 46800 Myllykoski [email protected] 0400 551284 nittelusta ja roolijaosta. Perin- Lahden Svp Lauri Pastila Huvilakatu 12 15150 Lahti [email protected] 0500 807 208 neyhteyshenkilöillä on taval- Lappi Markku Aherto Kellonsoittajankatu 8-10 as. 23 96100 Rovaniemi [email protected] 0400 823 520 Pirkanmaan Svp Pasi Alho Arkkitehdinkatu 18 A 10 33720 Tampere [email protected] 0400 653 911 laan kaksi hattua, sekä Sotave- Pohjois-Karjalan Svp Jouni Mattila Koulumestarintie 3 80710 Lehmo [email protected] 0299 434 140 teraaniliiton että perinneliiton. Pohjois-Pohjanmaan Svp Paavo Kurttila Hiirulaisenkuja 5 90250 Oulu [email protected] 050 430 5157 Perinnetyön ohjeistus tulee Pohjois-Savo Erkki Ryynänen Iisalmentie 71760 Ahkionlahti [email protected] 017 382 5119 vahvana Tammenlehvän Pe- Jukka Nykänen Kauriinpolku 8 70910 VUORELA [email protected] 044 3431150 rinneliiton suunnalta. Tämä on Satakunnan Svp Juhani Vihervuori Mäkiläntie 3 27430 Panelia [email protected] 050 520 6545 Suur-Savon Svp Esko Vuokko Jalmarintie 11 51900 Juva [email protected] 0400 250 053 kaikille toimijoille iso haaste, Södra Christer Sundman Ågatan 3 B 16 06100 Borgå [email protected] 0500 411 479 josta selvitään hyvällä yhteis- Uudenmaan Svp Veikko Karhumäki Kajavantie 11 04600 Mäntsälä [email protected] 041 547 5508 työllä. Vaasan Svp Varsinais-Suomi Pekka Paatero Sairashuoneenkatu 6 A 22 20100 Turku [email protected] 040 735 4901 Finn-Göran Wennström Sotaveteraanipiireihin nimetyt perinneyhteyshenkilöt suunnittelevat tulevaa alueellista perinnetoimintaa. Pertti Suominen 4 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 | sotaveteraani • krigsveteranen

Joulutervehdykset Sotaveteraani-Krigsveteranen -lehden lukijoille

uosikymmenten aika- teita. Suomessa on kannattanut na Suomesta on ahke- tehdä työtä ja työllistää. ruudella, yrittäjyydel- Luovuus, uudet ajatukset ja Vlä, rohkeudella ja osaamisella uusi toiminta syntyvät erilai- rakennettu vapaa, vauras, ta- suuden kohtaamisina. Se tar- sa-arvoinen ja kansanvaltainen koittaa erilaisuuden arvosta- yhteiskunta, joka pitää parhaan mista ja vaalimista. Avoin Suo- TASAVALLAN PRESIDENTIN kykynsä mukaan huolen omis- mi tarkoittaa myös avoimuutta TERVEHDYS taan. muita ihmisiä ja kulttuureja Nykypäivän ennen näke- kohtaan. Kaiken lähtökohta- Esitän kaikille Sotaveteraani-lehden lukijoille mättömän vaurauden ja hy- na on ihmisten - ja kansojen, parhaan tervehdykseni sekä toivotan vinvoinnin keskeltä on tärkeää kulttuurien sekä kansakuntien heille perheineen hyvää joulua ja tunnistaa ne valtavat uhrauk- - kunnioitus toinen toisiaan onnellista uutta vuotta 2012. set, joita sodissa ja niitä seuran- kohtaan. neessa jälleenrakennustyössä Olemme tähän asti olleet uurastaneet ovat tehneet. Kai- globalisaatiokehityksessä voit- ken sen seurauksena koulutus- tajien puolella. Mitä avoimem- uskottavalla ja ajanmukaisella ja elintasomme on noussut ko- maksi talous on kehittynyt ja puolustuksella. Olemme rau- histen, yhteiskunta käynyt läpi mitä vapaammaksi kaupan- han ja vakauden asialla myös valtavan muutoksen ja maam- käynti maailmassa on käynyt, maamme rajojen ulkopuolella, me kansainvälinen asema sekä sitä paremmin Suomi on me- ottamalla osaa kansainvälisiin turvallisuustilanne tullut vah- nestynyt. Siksi sekä maailman kriisinhallintaoperaatioihin vemmaksi kuin koskaan en- taloudellinen että poliittinen yhdessä muiden kanssa. EU- nen. avautuminen ovat olleet Suo- politiikassa taas ajamme eten- Mennyt ei kuitenkaan kerro men etu. kin uudistuksia, jotka paran- Tarja Halonen tulevasta, vaan hyvinvointim- Suomen menestys ja suoma- tavat EU:n taloudellista kilpai- Tasavallan presidentti me on luotava joka päivä uu- laisten hyvinvointi on pitkäl- lukykyä maailmalla, yhteisten destaan. ti kiinni harjoittamastamme sisämarkkinoiden toimintaa Kaiken perustana on suo- kansainvälisestä yhteistyöstä ja unionin yleistä tehokkuutta. malainen työ. Jotta menestym- talouden ja politiikan saralla. Eurooppa-politiikkaa leimaa muuttuvat. Keski-iältään lähes me, on sivistyksen ja osaami- Vapaus ja itsenäisyys ovat teon myönteinen ja määrätietoinen 90-vuotiaiden veteraanien toi- sen annettava kukoistaa. Tule- ja yhteistyön sanoja - eivät ole- mutta realistinen linja. mintakyvyn tukeminen edel- vaisuuden hyvinvointimme on misen ja eristäytymisen. Us- lyttää monipuolisia, heille yksi- kiinni siitä, syntyykö Suomessa kon, että isänmaalle vapauden * * * löllisesti räätälöityjä palveluja. uusia ideoita, kannustaako yh- turvanneiden sukupolvien ih- Toivotan Rauhallista Joulua Tämä pätee kaikkiin palvelui- teiskuntamme muokkaamaan miset haluaisivat nähdä Suo- ja Hyvää Uutta Vuotta isän- hin, myös kuntoutukseen. ideat yritystoiminnaksi ja kan- men, joka on itsenäinen ja ak- maamme hyväksi niin sodan Erityisesti tarvitaan ko- nattaako Suomessa teettää ja tiivinen toimija muiden kan- kuin rauhankin rintamilla tiin vietäviä avopalveluja, jot- tehdä työtä. sakuntien joukossa. Suomen työskennelleille veteraaneille ka auttavat selviämään kotona täytyy istua ja vaikuttaa niis- sekä heidän läheisilleen. mahdollisimman pitkään. Nii- * * * sä pöydissä, joissa asioistamme tä ovat esimerkiksi ateria-, sii- Suomen nousu yhdeksi maail- päätetään. Jyrki Katainen vous- ja kuljetuspalvelut sekä man hyvinvoivimmista maista Ulkopolitiikkamme perus- Pääministeri apuvälineet. Muun muassa on ollut mahdollista kansain- tuu jatkossakin aktiivisuuteen, edellä mainittujen varmistami- välisen kaupan ja yhteistyön aloitteellisuuteen ja jatkuvuu- nen on sosiaali- ja terveysmi- ansiosta. Suomessa on synty- teen. Maamme itsenäisyys ja nisteriössä työn alla suunnitel- nyt osaamista, ideoita ja tuot- koskemattomuus turvataan uoden lopun lähestyes- taessa tulevien vuosien talous- sä ja kansakunnan hil- arvioita. jentyessä jouluun, mie- Suuri kiitos veteraanisuku- uoksemme on tullut Va- kautta ja sovintoa lähipiiriim- Vleen tulevat Suomen viime soti- polven edustajille työstänne. pahtaja! me. en vaikeat vuodet. Kansakunta Kiitos luomastanne mahdol- Vuosi 2011 jää var- Keskiajalla kirjoitettu joulu- selviytyi, koska meitä yhdisti- lisuudesta rakentaa itsenäisen Lmasti mieleemme monenlaisen hymni pukee myös meidän toi- vät tärkeiksi kokemamme ar- isänmaan ja kotiseudun elä- epävarmuuden aikana. Olem- vomme sanoiksi: ”Tänään on vot. Koti, uskonto ja isänmaa mää. me saaneet kuluneen vuoden korkeudesta luoksemme tul- olivat arvoja, joiden varaan ra- Toivotan kaikille veteraa- aikana maailmalta uutisia talo- lut Vapahtaja, kirkas Kointäh- kentui puolustustahto. Nyt, lä- neille, omaisille, läheisille ja udellisesta epävakaudesta, nä- ti, ja me pimeydessä ja varjos- hes seitsemän vuosikymmen- kaikille Sotaveteraani-lehden länhädästä ja väkivallasta, joi- sa olleet olemme löytäneet to- tä myöhemmin, itsenäisyyden lukijoille den vaikutukset tuntuvat myös tuuden: sillä Herra on syntynyt puolesta raskaimman taakan Levollista Joulua ja Siunaus- kotimaassamme. Neitseestä.” kantaneet ihmiset ovat kiitolli- ta vuodelle 2012. Kaiken tämän vuoksi tarvit- suutemme kohteena. semme elämäämme lohtua ja Veteraanien asema on vah- Paula Risikko toivoa paremmasta. vasti esillä uudessa hallitusoh- Sosiaali- ja terveysministeri Joulun sanoma tuo toivon jelmassa. Parin viime vuoden turvattomuuden keskelle. En- aikana valmisteltu veteraani- keli ilmestyy paimenten tavoin poliittinen ohjelma muodostaa myös meille ja kertoo ilosano- valo valaisee sydämemme ja perustan ohjelman veteraaneja man: valo koittaa pimeyden avaa tilaa Vapahtajan työlle. Karjalan ja koko Suomen koskeville linjauksille. keskelle ja Vapahtaja syntyy Näin meistä tulee valon kanta- arkkipiispa Veteraanien ikääntyessä ja maailmaan. jia. Tehtävänämme on heijas- Leo voimien heikentyessä tarpeet Pimeyden keskelle tullut taa Kristus-lapsen rauhaa, rak- 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 5 Joulutervehdykset Sotaveteraani-Krigsveteranen -lehden lukijoille

ain marraskuussa tilai- Muutakin on kuitenkin vielä uomi selviytyi itsenäisenä suuden vierailla Kau- tehtävä. vuosien 1939–1945 sodis- nialan sotavammasairaa- Sotiemme mies- ja naispuoli- ta. Kuitenkin kymmenet- lanS lämminhenkisessä 65-vuo- set veteraanit ovat erityisryhmä, tuhannetS suomalaiset joutuivat tisjuhlassa. Vierailun aikana joka turvasi itsenäisyytemme. maksamaan siitä kalliin hin- tapasin ja keskustelin usean Veteraanityöllä on rakennettu nan. Veteraanisukupolvi kan- sairaalassa vakituisesti asuvan Suomen ja suomalaisten hyvin- toi vastuunsa myös sodan jäl- sotainvalidin ja kutsuvieraiden vointi. Nykyisen sukupolven vel- keen, kun maan jälleenraken- joukossa mukana olleiden mui- vollisuus on huolehtia siitä, että tamisen aika koitti. Voimme den veteraanien sekä heidän veteraanit voivat viettää vanhuu- tänä päivänä ylpeydellä tarkas- omaistensa kanssa. denpäivänsä turvallisesti. tella saavutuksianne, niin sota- Olen hyvin huolestunut – Veteraanikuntoutus on vih- vuosien ajoilta kuin niiden jäl- kuten monet muutkin kansalai- doin tuotava vuosittaisek- keisiltä vuosikymmeniltäkin. set - sotiemme veteraanien van- si kaikkien veteraanien oikeu- Tämän päivän maailmassa huudenturvasta. Tästä syystä deksi. On myös alennettava turvallisuusuhkat ja kriisit ovat nostin julkiseen keskusteluun invalidimäärityksen prosentte- moninaisia. Yhteiskuntamme sotaveteraaniemme puutteet ja, jotta myös lievemmin vam- kynttilätilaisuus president- monet toiminnot ovat riippu- heistemme kanssa muistamaan hoivapalveluiden ja kuntoutuk- mautuneet pääsevät asianmu- tiemme haudoilla. Osallistuin vaisia kansainvälisistä yhteyk- niitä, jotka ovat uhrautuneet sen saamisessa. Samalla vetosin kaiseen hoitoon. myös itse tähän mieleenpainu- sistä ja monikansallisista toi- isänmaan puolesta. Joulu on koko eduskuntaan, että ongel- Sotiemme veteraanien pe- vaan tilaisuuteen. mijoista. Sotilaalliset konflik- ytimeltään kuitenkin ilon juh- mat saadaan korjatuksi. rintö säilyy tulevaisuudessa. Toivotan järjestönne kaikille tit ovat maailmalla arkipäivää, la. Puolustusvoimien puolesta Iloitsen siitä, että hallitus on Myös nuoret osaavat antaa ar- jäsenille ja omaisille rauhallis- eikä niiden mahdollisuutta Eu- tervehdin kaikkia sotaveteraa- tämän jälkeen jo täydentänyt voa veteraaniemme uhrautu- ta Joulua. roopassakaan voida pitkällä ai- neja omaisineen ja toivotan kai- omaa ensi vuoden budjettiesi- miselle ja työlle. Tästä yhtenä kavälillä sulkea pois. Siksi Suo- kille lukijoille rauhallista joulua tystään lisäämällä veteraani- osoituksena oli nuorisojärjes- Eero Heinäluoma messa tarvitaan sotilaallista ja terveyttä uudelle vuodelle. kuntoutuksen määrärahoja. töjen itsenäisyyspäivän aaton Eduskunnan puhemies puolustuskykyä tulevaisuudes- sakin. Joulu on yhdessäolon ja hil- oulukirkoissa on eroa. Paimenet tulivat. Mieleen jentymisen aikaa. Jouluna Kenraali Ari Puheloinen Enkä tarkoita nyt saarnaa. palaa ehkä se, keitä omaa lasta voimme hetkeksi pysähtyä lä- Puolustusvoimain komentaja Aattona kirkko on täy- tuli ensimmäisenä katsomaan. Jsi. Vaatteet kahisevat, ilmassa Olivatko ne isovanhemmat, on reippautta ja pidäteltyä rie- jotka kävivät sairaalassa jo. puun asti keskity luettuun. Vastaan tulee niitä, joitten mukkuutta. Joulurauha on ju- Paimenille sanottiin: Ja Siinä se silti on. Tämän juh- jouluun kirkko ei kuulu, ei aat- listettu, valmistelut tehty. Nyt maassa rauha! Millainen rau- lan ja koko olemassaolon sydän tona eikä jouluaamuna. Heitä- on juhla, jätetään kiire, hen- ha itsellä on juuri nyt? Ja mil- ja keskus. Jumala syntyy ihmi- kin se koskee, koskee vaikka ei gitetään rauhallisemmin. lainen rauhattomuus, millaiset seksi, Marialle ja Joosefille ja tulisi niin ajatelleeksi. Jouluaamuna on erityinen ristiriidat ja epävarmuus? paimenille, ihmisille niin kuin Joulukirkoista leviää joka ta- hiljaisuus. Maassa rauha, va- me, meille. Teille on tänä päi- pauksessa hiljainen ilo tai ilon rovainen, aavisteleva ilo. Valo, * * * vänä syntynyt Vapahtaja. aavistus. Kristus on syntynyt. joka on pehmeä ja melkein arka Evankeliumia kuunnellessa mie- Joulukirkosta lähtee sen kes- Siunattua Kristuksen synty- yön jälkeen. Tärkein on tapah- li ehtii kulkea moneen suuntaan, kelle, mitä oma elämä ja oma mäjuhlaa! tunut jo, tässä voi viipyä ja hil- astumisen tunne? Luottivatko mutkitella, kulkea oikullisesti ja joulu nyt ovat. Joulun evanke- jaa ihmetellä. he siihen, että selviytyvät? arvaamattomasti. Ajatus saattaa liumi on tullut siihen niin kuin Kari Mäkinen Kummassakin luetaan jou- Entä oliko heillä ikävä mat- lähteä omille teilleen, eikä lop- se juuri nyt on mahdollista. Arkkipiispa luevankeliumi niin kuin Luu- kalla? Kaipasivatko he kotiin, kas sen kertoo. kaikkeen tuttuun ja turvalli- seen? Ehkä he puhelivat kes- * * * kenään, mitä kotona juuri nyt Luukkaan kerronta on tuttua ja tehtiin. Ehkä he kuvittelivat, konkreettista. Mieli tarttuu mi- millaista olisi sitten, kun he pa- hin tarttuu. Omat kokemukset laisivat. Millaista oli heidän ir- elämästä risteytyvät Marian ja rallisuutensa ja vierautensa, oli- Joosefin kokemuksiin, kenellä ko se samanlaista kuin jouluna, mitenkin. kun läheiset ovat kaukana? Voi olla, että tarttumakoh- Voi olla, että tarttumakoh- ta löytyy jo siinä, kun Maria ja ta löytyy synnytyksestä. Muis- Joosef lähtevät matkaan. Kotoa ti tavoittaa omien lasten syn- on lähdettävä, eikä heiltä kysy- tymät. Tässä oli Joosefkin tä, haluavatko he. Isommat voi- mukana. Selviytyivätkö he mat ihmisiä liikuttavat. Nytkin kahdestaan? Ei synnytys niin on lähdettävä, työn perässä, yksinkertaista ole. Ehkä Betle- turvallisemman ja paremman hemistä löytyi joku lapsenpääs- elämän toivossa, tai koska ko- täjä, silloinen kätilö. Ähellystä tona ei enää saata olla. siinä oli, huohotusta ja kipua. Pelkäsivätkö he lähtiessään, Ja sitten helpotus, kun tapah- Puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäiväparaati pidettiin runsaan 30 vuoden tauon jäl- keen Tampereella. Paraatiin osallistui n 1100 miestä ja naista sekä 60 ajoneuvoa kaikista puolus- miten heille käy? Lähtivätkö tuu uskomaton: kun lasta tapu- tushaaroista. Ohimarssin otti vastaan Maavoimien Komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi, he vastahakoisesti? Vai kenties tetaan selkään ja lapsi parkai- Tampereen pormestari Timo P Nieminen, Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin kunniapuheenjohtaja Mat- uteliaana ja odottaen, mitä mat- see ensimmäisen kerran. Muis- ti Viitanen sekä Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen osaston varapuheenjohtaja Pentti Kuu- kalla tulee vastaan, sisällä kihel- taako sen vielä vuosien jälkeen, kankorpi. Keskustorilla pidettyä paraatikatselmusta ja Hämeenkadulla pidettyä ohimarssia seurasi möivä irtautumisen ja uuteen ja mitä siitä muistaa? arviolta 30 000 katsojaa. 6 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Kuolleita Heikki Nykänen 1920-2011 Satojen partiomatkojen ritari 91-vuotias Mannerheim-ris- Luutnantti Nykäsen vai- konepajalta Rauma-Repolan tin ritari, majuri Kaarlo Heik- heista kerrottiin esityksessä Konepajaryhmän investointi- Vastaus ihmisen ki Nykänen menehtyi 7. jou- mm. hänen jääneen 14.7.1941 johtajaksi, mistä hän jäi eläk- SANA lukuuta kotikaupungissaan kolmen miehensä kanssa kuu- keelle 1981. Hän osallistui ai- kaipuuseen Porissa. Hän oli syntynyt lostelemaan perässä seuraavaa noana englanninkieltä tai- 19.9.1920 Helsingissä. vihollista. Kun sitten noin 30 tavana Mannerheim-ristin oulu on kaipauksen tihenty- ihmistä, hänellä on ikävä toisen Mannerheim nimitti luut- miehen vahvuinen joukko lä- ritarina Yhdysvaltain sotilas- Jmä. Kaipaus on yhtä aikaa su- luo. Jos ihmisellä ei ole ketään, nantti Heikki Nykäsen rita- hestyi, hän avasi tulen kone- asiamiesten vuotuisille kut- loinen ja tuskallinen tunne. Se tai jos hän on menettänyt tärke- rikseen n:o 118 elokuun 1. päi- pistoolillaan miesten heitel- suille suomalaisten kadettien on samalla kertaa yhteyttä kai- än ihmisen, joulu pelottaa. Jos vänä 1943, kun 3. Divisioo- lessä käsikranaatteja, näin he edustajien kanssa. puun kohteeseen ja haavoittavaa mielessäsi on joku tällainen lä- nan komentaja kenraalimajuri pystyivät tuhoamaan suurim- Lukuisat järjestöt, kuten tietoisuutta etäisyydestä. himmäinen, voisit ehkä toimia Uno Fagernäs oli tehnyt esi- man osan tulijoista. Kun vi- Satakunnan Ampujat, Po- enkelin työtoverina; viedä valoa tyksen kaukopartio-osastonsa hollinen sitten alkoi saarrostaa rin Sotaveteraanit, Porin Re- aipaus kuuluu ihmisenä pimeään, kertoa hyvää sanomaa. johtajasta. Nykäsen partiota, he vetäytyi- servinupseerikerho ja Lasku- Kolemiseen. Joulun evan- Nykäsestä laaditussa esi- vät hiljaa pois ja suomalaiset varjojääkärikilta jäivät kai- keliumissakin Marian odottaa hkä kaikki meissä asuva kai- tyksessä hänen toimiaan ku- kuulivat vihollisen taistelevan paamaan kunniajäsentään. synnytyksen alkamista Joosef Epaus on pohjimmiltaan kai- vattiin: ”Toiminut kaukopar- keskenään yli kaksi tuntia, en- Heikki Nykänen toimi voi- kaipaa rauhallista yösijaa, pai- puuta Jumalan luo. Millään ul- tio-osaston johtajana suorit- nen kuin huomasivat suoma- makkaasti myös Manner- menet taas aamun kajoa. konaisella hyvällä ei tätä kaipa- taen satakunta partiomatkaa, laisten poistuneen. heim-ristin ritarien säätiös- usta voi tyydyttää. Siihen eivät joista suurin osa on ulottunut Erillinen Pataljoona 4:ään sä. Hän kirjoitti sotatiestään iime sotiemme raskai- riitä rahat ja tavarat, maine tai kauaksi vihollisen selustaan, kuuluessaan 1944 Heikki Ny- teoksen, Sissisotaa, joka jul- Vna vuosina sadat tuhan- menestys. Mutta siihen vastaa hankkien sieltä arvokkaita käsen partioiden toiminta kaistiin 1983. net suomalaiset viettivät joulua joulun sanoma. Ei se tietenkään tietoja vihollisesta. Ollen itse kulki Uhtuan, Vasovaaran, Mannerheim-ristin lisäksi poissa kotoa, rintamalla tai eva- pysyvästi poista kaipaustamme, erittäin rohkea ja neuvokas on Latvajärven ja Vuokkiniemen Heikki Nykäselle myönnettiin kossa. Mielessä olivat silloin ko- mutta tuo siihen uuden näkö- hän aina selviytynyt mitättö- kautta. Hänet kotiutettiin SL K, VR 3 tammenlehvien din kynttilät lämpöisin liekein. kulman. min tappioin, mutta samalla 23.11.1944 Lapin käsivarren kera ja VR 4 miekkojen kera. Ajatuksissa oltiin kotona, mut- pystynyt kasvattamaan osas- alueelta. Sodan jälkeen Nykä- ta todellisuus oli toinen. Yrjö oulun sanoma puhuu täytty- tostaan joukon, joka on aina nen osallistui asekätkentään. Kari Norkola Jylhä kuvasi talvisodan aikaisia Jmyksestä. ”Kun aika oli täyt- valmis lähtemään huimim- Heikki Nykäsen ura joh- Mannerheim-ristin tuntoja näin: ”Ja Suomen korpi- tynyt, Jumala lähetti tänne Poi- millekin retkille.” ti A Ahlströmin Karhulan ritarien säätiö en yllä hohti/ nyt tähti suurempi kansa”. Jouluna iankaikkisuus muita,/ ja me kaikki käännyim- kohtaa ajan, pyhä arjen, valo pi- me sitä kohti,/ ja meidät kaikki meän. Joulu kertoo uuden elä- se kotiin johti,/ se tähti suurem- män syntymisestä ja uuden elä- Antti J Näsi 1922–2011 pi muita”. män mahdollisuudesta jokaisen ihmisen kohdalla. Se julistaa Ju- Turun Sotaveteraanit ry:n pit- telusukeltajakurssin johtaja- ja yhdistykset, joiden keskei- otain mekin jouluvalmistelu- malan rakkautta ja armoa. Hyvä käaikainen puheenjohtaja, ko- na. Vuonna 1965 Näsi siir- senä johtohahmona hän on Jjemme keskellä kaipaamme, lukijani! Myös Sinulle on synty- mentajakapteeni, merikaptee- tyi Puolustusvoimista Neste ollut. ehkä lepoa ja rauhaa. Jospa vä- nyt Vapahtaja. ni Antti J Näsi on poissa. Hän Oy:n palvelukseen. Suori- Veteraanityöstä Antti J synyt keho, sielu ja mieli saisivat menehtyi sairauden murta- tettuaan Englannissa navi- Näsi palkittiin Suomen So- elpyä ja uudistua juhlan aika- oivotan sotaveteraaneille lä- mana 28.10. Raisiossa. gaatiokurssin sekä Ranskassa taveteraaniliiton kultaisel- na! Mutta joulu voi nostaa pin- Theisineen siunattua joulua! Antti J Näsi omisti elämän- suursäiliöalusten kapteenin la ansioristillä ja ansioristil- taan myös yksinäisyyden. Ihmi- sä Isänmaan palvelemiseen. tutkinnon hän toimi super- lä. Sota-ajan ansioista hänel- nen kaipaa luonnostaan toista Hannu Niskanen Hän osallistui talvisotaan tankkerien päällikkökaptee- le oli myönnetty VR4 ja VM Merikarvian suojeluskunnan nina maapallonlaajuisessa 2 sekä rauhan-ajan ansioista poikaosastossa Ouran saaris- liikenteessä. Työ maailman VR3 ja SVR R1 sekä harvi- ton vartiotehtäviin ja lähti va- merillä päättyi eläkkeelle nainen Norjan Pyhän Olavin Talvisodan uutisfilmit ja paaehtoisena jatkosotaan. So- jäämiseen vuonna 1985. Ko- Ritarikunnan ritarimerkki. tavuosien aikana hän suoritti mentajakapteeniksi Antti J Pitkä palvelus isänmaal- katsaukset nyt DVD:llä Kanta-aliupseerikurssin sekä Näsi ylennettiin 1978. le on päättynyt. Talvisodan Upseerikoulun II/42 Niinisa- Kun työvuodet olivat ta- sotilaspojan tie johti jatko- iemmin julkaistujen kana teattereissa esitettyä alku- lossa. Rintamalla tie johti ki- kana, alkoi toinen työ vete- sodan rintamien kautta pal- ”Jatkosodan katsausten” kuvaa, kaksi ulkomaista uutis- väärimiehen tehtävistä jouk- raaniveljien hyväksi. Hänet velukseen Puolustusvoimis- rinnalle on valmistunut filmiä sekä nostalginen Vanha kueenjohtajaksi Rukajärven valittiin Turun Sotaveteraa- sa ja myös siviilitehtävissä ”TalvisodanA katsaukset” –koko- Viipurimme kommenttiraidalla suunnalle. Täällä hän toimi nien puheenjohtajaksi vuon- kauppamerenkulkumme hy- elma. varustettuna. korpitukikohdan päällikkönä na 1991 ja työ jatkui loppuun väksi. Tämän jälkeen eläke- Alkuperäiset talvisodan uu- 2 kpl DVD-levyjä, kieli suomi, sekä kaukopartion johtajana. asti. Samoin oli asianlaita vuosien sijaan elämän täyt- tiskatsaukset nähdään nyt tekstitys ruotsi, kokonaispituus: Sodan jälkeen Antti J Näsi Varsinais-Suomen Sotave- ti työ aseveljien ja sotasisar- DVD:llä ensimmäistä kertaa so- 5 tuntia, 47 minuuttia. suoritti Kadettikurssin MSK teraanipiirin hallituksen ja ten hyväksi niin paikallisella, dan 1939-1940 aikaisten valko- Hinta 34,30 + postituskulut 18 Merisotakoulussa. Jää- hallituksen työvaliokunnan alueellisella kuin valtakun- kangasesitysten jälkeen. Mu- 5,50 tyään tämän jälkeen Puo- kohdalla. Valtakunnan ta- nankin tasolla. Vasta viimei- kana ovat kaikki kymmenen DVD-kokoelman tilaukset: lustusvoimien palvelukseen solla Antti J Näsi toimi Suo- nen iltahuuto on vapauttanut talvisodan aikana kuvattua Puo- sähköpostilla osoitteesta tila- hän toimi mm. miinalaivojen men Sotaveteraaniliiton val- todellisen isänmaan miehen lustusvoimien uutiskatsausta ja [email protected], tai puh. Ruotsinsalmi ja Keihässalmi tuuston varapuheenjohtajana vastuunkannosta. Muistam- yhdeksän Suomi-Filmin uutis- 010 422 6590 tai faxilla (03) 437 päällikkönä. Samoin hän suo- vuodet 1996 – 2008. me Antti J Näsiä kiitollisuu- kuvaa vuodelta 1939. 8591. ritti taistelusukeltajakurssin Antti J Näsin tietämystä della. Oman lisänsä kokonaisuuteen Ruotsin laivastossa ja toimi ja osaamista ovat hyödyntä- antavat 15 muuta talvisodan ai- sen jälkeen usean vuoden tais- neet monet muutkin yhteisöt Osmo Suominen 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 7

Onnittelemme

Lauri Tuominen 100 vuotta Olavi Eronen 90 vuotta le on tullut kaikenlaista kremp- 1957-69 RUK:ssa krh-komp- Kymenlaakson Sotaveteraani- paa, mutta muisti hänellä on panian ja koulutustoimiston piirin puheenjohtajana 1997- säilynyt hyvänä. Tuominen päällikkönä sekä Karjalan Pri- 2009. Sotaveteraaniliiton val- on kotoisin Suodenniemeltä. kaatissa jääden 1977 eläkkeel- tuusto- ja hallitustyöskentelyä Sota-aikaa muistellessaan hän le esikuntapäällikön tehtävästä. kertyi hänelle 16 vuotta. kertoo taistelleensa monissa Urheilulla on ollut hänelle Kunnallisten luottamusteh- paikoissa, joista yksi oli Kirvu. merkittävä rooli aivan lapsesta tävien (valtuusto ja hallitus) hoi- Sotien jälkeen Tuominen pääsi alkaen, nuorena yleisurheilu ja toon hän on osallistunut yli 20 jatkamaan elämäänsä maanvil- pesäpallo, myöhemmin suun- vuoden ajan, samoin myös seu- jelyksillä ja metsätöissä Parka- nistus ja ampumaurheilu. Pal- rakunnan luottamustehtäviin. nossa. Tuominen oli tunnettu velusaikana hän kuului puo- Sodan ja rauhan aikaisis- mottimestari ja hän voitti titte- lustusvoimien kivääriampujien ta ansioista Olavi Eroselle on lin virallisestikin. Omassa ar- edustusjoukkueeseen ja osallis- myönnetty mm seuraavat kun- jessaan 100-vuotias odottaa en- tui useita kertoja Kansainväli- niamerkit: VR 2 (ra), VR 3, VR Parkanolaisen Lauri Tuomi- nen kaikkea tavallista suoma- Viipurissa syntynyt Sotave- sen Sotilasurheiluliiton (CISM) 4 tlk, VR 4 (kaksi kertaa), Vm. sen 100-vuotisjuhlia vietet- laista kotiruokaa ja suhtautuu teraaniliiton kunniajäsen ja kilpailuihin. Parhaana suori- 2, SL R I sekä mm Suomen Ur- tiin hänen syntymäpäivänään tyynesti ikävuosiinsa. Kymenlaakson Sotaveteraa- tuksena on Espanjassa voitettu heilun kultainen ar ja Suomen 31.10. Rauhalan palvelukes- nipiirin sekä Haminan-Veh- joukkuemaailmanmestaruus Olympialainen am. Sotavete- kuksessa. Syntymäpäiväsanka- Maarit Lehto kalahden Sotaveteraanien kun- sekä henkilökohtainen prons- raanien hyväksi tehdystä työs- ri kertoi, että iän myötä hänel- niapuheenjohtaja Olavi Eronen simitali. tä hän on vastaanottanut Sota- täyttää 90 vuotta tiistaina 14. 2. Toinen elämänura alkoi veteraaniliiton kultaisen ansio- 2012 Haminassa. 1977 Suomen Ampujainliiton ristin 2004. Talvisodassa hän toimi JR valmennus- ja koulutuspäällik- Merkkipäivän vastaanot- Tuure Hartikainen 100 vuotta 11:n (Ässärykmentti) komp- könä. Olavi Eronen käynnisti to on Haminan Varuskunta- panianpäällikön taistelulähet- suunnitelmallisen valmennus- kerholla 14.2.2012 klo 14-17. Ei Tuure Hartikainen syntyi Iisal- majärvellä, Omeliassa, Onto- tinä Länsi-Kannaksella ja Vii- toiminnan ja johti sen toteut- puheita eikä kukkia. Mahdolli- men maalaiskunnan Ruotaan- senvaarassa ja Pismajoella sekä purinlahdella. Hän suoritti tamista. Vuosina 1981-88 hän set muistamiset Kymenlaakson mäen kylässä 12.10.1911. Rukajärvi–Ontojoella. Hän sai RUK:n 49. kurssin kiitettävällä oli Suomen Olympiakomitean Sotaveteraanipiirille ja Hami- Talvisodassa Tuure Harti- VR 4:n ansioistaan, joka oli arvosanalla 1940-41. Koko jat- jäsen, josta ajasta neljä vuot- nan-Vehkalahden Sotaveteraa- kainen palveli JR 39 riveissä harvinainen tunnustus aliup- kosodan hän toimi krh-jouk- ta valmennusvaliokunnan pu- niyhdistykselle käytettäväk- Uuksussa, Kitelässä ja Pitkä- seerille. Tuure Hartikainen on kueen johtajana I/JR 4:ssä tais- heenjohtaja. si veteraaniveljien ja –sisarten rannassa. Kokeneena metsäs- ollut naimisissa yli 65 vuot- tellen kolmella kannaksella. Jätettyään valmentajatehtä- kuntoutukseen KSOP:n tilille täjänä hän toimi sodan aikana ta vaimonsa Ellin kanssa. Nyt Elämäntyönsä Olavi Eronen vät hän toimi Haminan-Veh- FI92 5750 0120 0692 58. halukkaasti myös tarkka-am- vanha pari asuu Iisalmessa hoi- on tehnyt puolustusvoimis- kalahden Sotaveteraanit ry:n pujana. vakoti Simonniemessä. sa, vsta 1949 Hämeenlinnassa, puheenjohtajana 1992-2010 ja Aimo Kiukas Jatkosodassa hän taisteli muiden ylä-savolaisten kans- Teksti ja kuva: sa Rukajärven suunnalla KTR Risto Pehkonen 18:n tulijaoston johtajana Os- Alueellinen kirkkopyhä Kivijärvellä

ivijärvellä vietettiin Tervehdyssanat lausui Kivi- ku Havas-Kallio. Juhlapäivän alueellista kirkkopyhää järven yhdistyksen pj. Yrjö Ha- kaikissa puheissa painotettiin 16.10. vas, juhlapuheen piti Hartolan veteraanisukupolven, erityises- KKirkkopyhään osallistui sotaveteraanit ry:n puheenjoh- ti äitien työtä sekä sotaorpojen Kannonkosken, Karstulan, taja Heikki Havas ja runoja asemaa yhteiskunnassamme. Kinnulan, Kivijärven ja Kyy- lausui Konneveden yhdistyk- järven yhdistysten veteraaneja sen naistoimikunnan pj. Mirk- Markku Hakanen ja tukijäseniä. Paikalla oli noin 150 juhlavierasta. Päivän vietto alkoi juhla- messulla, jossa saarnasi Ki- vijärven kappalainen Timo Kemppainen. Sankarihaudoille lähetettä- vän seppelpartion lähetyspu- 100-vuotias sotaveteraani Tuure Hartikainen vaimonsa Ellin ja las- heen piti Kivijärven yhdistyk- tensa Kyöstin, Reijon ja Mirjan kanssa potretissa. sen sihteeri Markku Hakanen. Kunniakäynnin jälkeen oli seurakuntatalossa ruokailu ja päiväjuhla. Koska kansanedus- taja, virsirunoilija Väinö Ha- Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton vas oli kaatuessaan Kivijärven internet-sivut ja verkkokauppa. kirkkoherrana, oli juhlaamme pyydetty esiintymään hänen www.sotaveteraaniliitto.fi lapsiaan, jotka kaikki ovat ak- Seppeleen sankarihaudalle laskivat Kivijärven Sotaveteraanit ry:n tiivisia veteraanityön tekijöitä. puheenjohtaja Yrjö Havas (vas), Lauri Leinonkoski ja Aino Sagulin. 8 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä asavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä SL R Kujanpää Aino Varpu, diakonissa, Kouvola kunniamerkkejä. Vapaudenristin ritarikunnan Seppä Pentti Ilmari, talouspäällikkö, Nivala Kuusela Aili, rouva, Kouvola kunniamerkki myönnettiin 15 henkilölle. Suo- Lehmuskoski Teuvo Juhani, mainospäällikkö, Rovaniemi menT Leijonan ja Suomen Valkosen Ruusun Ritarikun- SVR Ar Liimatainen Taito Kalevi, maanviljelijä, Äänekoski nan kunniamerkki myönnettiin 4 133 henkilölle. Nerg Eino Matias, toimitusjohtaja, Rauma Lindelä Johanna, rouva, Raahe Julkaisemme kaikki Vapaudenristin Ritarikunnan Lindlöf Jussi, maanviljelijä, Viitasaari kunniamerkin saaneet sekä Sotaveteraaniliiton ehdo- SL Ar Mannari Paavo, maanviljelijä, Kouvola tuksesta Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruu- Heikkilä Torsti Johannes, kuljetuspäällikkö, Kangasala Mattila Veli Tapio, konttorinjohtaja, Jyväskylä sun Ritarikunnan kunniamerkin saaneiden tiedot. Lehtinen Leena Pirjo Helena, kotitalousteknikko, Hirvensalmi Mustalahti Sulo Rikhard, urakoitsija, Äänekoski Rekonen Veli-Pekka, toimitusjohtaja, Helsinki Myllymäki Tuomas Ensio, maanviljelijä, Laukaa Vapaudenristin Ritarikunnan kunniamerkit Nivala Johan Matias, yrittäjä, Nivala SVR M I kr Närhi Jaakko Eemil, maanviljelijä, Viitasaari 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen Halinen Ilmari, konepuuseppä, Ylöjärvi Outava Ulla Kaarina, toimistoapulainen, Kouvola Kääriäinen Seppo Arimo, kansanedustaja, Iisalmi r Huttunen Eila Anneli, toimistopäällikkö, Kotka Paananen Eino, metsuri, Viitasaari Sailas Raimo Olavi, valtiosihteeri, Espoo Järvelä Matti Kalevi, piiriesimies, Kärkölä Paatelainen Emil Erkki, puhelinasentaja, Viitasaari Liikka Mirja Sylvia, liinavarastonhoitaja, Lappeenranta Puupponen Saara Liisa, emäntä, Muhos 1. luokan Vapaudenristi Naukkarinen Matti Antero, luottopäällikkö, Laukaa Pöyhönen Arvi Ilmari, peruskoulunopettaja, Laukaa Lappi Ahti Ensio, eversti, Helsinki Nyström Jarmo Eljas, rehtori, Espoo Raitanen Lahja, rouva, Kouvola Raivio Aino, luokanopettaja, Pirkkala Raitmaa Veijo Johannes, veturinkuljettaja, Pirkkala 2. luokan Vapaudenristi Ritari Maila Marjatta, pankkitoimihenkilö, Seinäjoki Rajala Esko Feliks, maanviljelijä, Parkano Häikiö Martti Johannes, valtiotieteiden tohtori, Helsinki Rantanen Heikki Aleksis, varastotyöntekijä, Laukaa Kainulainen Harri Sakari, puheenjohtaja, Helsinki SVR M I Rautiainen Toivo Eemeli, maanviljelijä, Äänekoski Aaltonen Rauha, rouva, Kouvola Sahanen Aino, rouva, Kouvola 3. luokan Vapaudenristi Ailio Kirsti, toimistoapulainen, Kouvola Salminen Kaarlo Erkki, autonkuljettaja, Kouvola Kanninen Olli Pekka, yrittäjä, Ristiina Asikainen Reino, maanviljelijä, Kouvola Seitala Erkki Antero, maanviljelijä, Laitila Lindell Jari Kimmo, yrittäjä, Kangasala Erikkilä Elle Annikki, yrittäjä, Raahe Seppälä Viljo, maalari, Kouvola Lipponen Martti Sakari, apulaiskaupunginjohtaja, Espoo Eskelinen Martti Mauno Mikael, metsuri, Viitasaari Seppänen Martti Johannes, maanviljelijä, Äänekoski Läksy Niilo, lääkintöneuvos, Iisalmi Forström Senja, rouva, Kouvola Suikkanen Toini, emäntä, Laitila Räihä Arto Pekka Niilo, kauppaneuvos, Kajaani Frantsi Urho, maanviljelijä, Kouvola Syvänen Kirsti Elisabeth, puhelinvälittäjä, Jyväskylä Sivunen Eero Antero, yli-insinööri, Vantaa Haapala Siiri Elina, hoitaja, Raahe Toukoaho Pirkko, siivooja, Kouvola Hanhela Aune Annikki, rouva, Raahe Wall Olavi Villiam, tislaaja, Äänekoski 4. luokan Vapaudenristi Hilska Annikki, peruskoulunopettaja, Kouvola Varjonen Kerttu Tellervo, ravintola-apulainen, Kouvola Fält Birger Johannes, rakennusmestari, Jyväskylä Huuska Matti, autoilija, Jyväskylä Weckman Helge Adolf, timmerman, Lappträsk Kiira Tarja Anneli, sotilaskotisisar, Kajaani Hyppänen Meeri, rouva, Kouvola Ylitalo Vieno Katariina, emäntä, Merijärvi Palko Veikko Antero, apulaistarkastaja, Espoo Hänninen Heimo Juho, työnjohtaja, Jyväskylä Toivio Reino Tuure Antero, valtiotieteiden maisteri, Helsinki Ihalainen Lauri Emil, metsuri, Viitasaari Ikonen Unto Olavi, rehtori, Jyväskylä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Ilorinne-Pehkonen Olga, maatalouslomittaja, Siikalatva Leijonan Ritarikunnan kunniamerkit Ilveskero Kirsti Helinä, toimistosihteeri, Espoo Jokitalo Lauri Jaakko, kirvesmies, Oulu Birger Fältille SVR R Jordas Ethel Alice, värdinna, Lappträsk myönnettiin VR 4. Manninen Arto Juhani, yliluutnantti, Hirvensalmi Juselius Karl Ludvig, metallarbetare, Sibbo Hän on Keski-Suo- Moisio Raimo Johannes, director musices, Seinäjoki Karhu Sylvi, rouva, Kouvola men Sotaveteraa- Nikander Toivo Aleksei, koneteknikko, Espoo Kivimäki Onni Iisakki, varastonhoitaja, Jyväskylä nipiirin puheen- Palmu Jaakko Kalevi, kaupallinen johtaja, Lapua Kohonen Sulo Jalmari, sähkötarkastaja, Kouvola johtaja ja liiton Tonttila Leo Gunnar, taloustirehtööri, Espoo Koljonen Paavo Matias, rakennusmies, Äänekoski valtuuston jäsen.

Kaatuneiden Muistosäätiön kuntoutusmatkat Viroon

Kutsu edellisestä matkasta on kulunut Osallistujat Seuralaispaikat tiistaina 3.4.2012, Viimsi 1, ja Vuonna 2012 Kaatuneiden jo useampia vuosia. Suotavaa Matkalle osallistujat pärjäävät Itse maksaville seuralaisille on tiistaina 5.6.2012, Viimsi 2. Muistosäätiö järjestää kak- on, että matkoilla käydään enin- hyvin, kun kuuluvat toimin- varattu kahdeksan (8) paikkaa si kuntoutusmatkaa jo tuttuun tään kaksi kertaa/henkilö, jotta takykyluokkaan 3 eli he ovat kummallekin matkalle. Seura- HUOM! Viron Viimsin kylpylään, joka mahdollisimman moni veteraa- omatoimisia ja pystyvät itse- laisille matka maksaa n. 850 €, Koska lähtöajat eivät salli myö- sijaitsee n. 9 km:n päässä Tal- ni pääsisi edusta osalliseksi. näisesti liikkumaan sekä kanta- mutta vähävarainen seuralai- hästymisiä, varataan tarvitta- linnan keskustasta. Vaikka maan ateriansa noutopöydästä, nen voi tarvittaessa hakea sää- essa pääkaupunkiseudun ul- matkoja tehdään vain kaksi, ei Matkojen ajankohdat vaikka käyttäisivätkin keppiä tiön matkatukea. kopuolelta tuleville huoneita kuntoutettavien veteraanien Kevään matka tehdään 17.- tukenaan. Heikompikuntois- keskustassa sijaitsevasta hotel- määrää ole silti vähennetty. 31.5.2012 (Viimsi 1, torstai- ten auttamiseen eivät resurs- Ilmoittautumiset lista, elleivät kulkuyhteydet ko- Tällä kertaa kutsutaan mu- torstai) ja syksyn matka 19.8.– simme valitettavasti riitä. Koska laivayhtiö ja kylpylä tar- tipaikkakunnalta ole sopivat. kaan yhteensä 60 tunnuksen 2.9. 2012 (Viimsi 2, sunnuntai- Huomaattehan kuitenkin, vitsevat matkalaisten nimilistat Hotellihuone on veteraaneille omaavaa veteraania Suomen So- sunnuntai). että lievääkin muistamatto- jo yli kuukausi ennen lähtöä, maksuton. taveteraaniliiton piiristä eli 30 ve- Kummallekin matkal- muutta poteva henkilö ei voi pyydämme ystävällisesti il- Tarkemmat matkaohjeet lä- teraania kummallekin matkalle. le lähdetään klo 10.00 Viking osallistua matkalle yksin, vaik- moittamaan matkalle lähtevien hetetään matkalle hyväksytyil- Lähtijöiden toivotaan ole- XPRS-laivalla Helsingin Ka- ka hän muuten kuuluisikin toi- veteraanien nimet, syntymä- le. van ensisijaisesti ensikertalaisia. tajanokan terminaalista. Ke- mintakykyluokkaan 3. Outo ajat, osoitteet ja puhelinnu- Mikäli ensikertalaisia ei kuiten- vään matkalta Helsinkiin pala- ympäristö voi äkillisesti hei- merot sekä seuralaisten nimet Matkasta kiinnostuneita pyy- kaan löydy, voidaan toissijaisesti taan torstaina 31.5. klo 21.30 kentää toimintakykyä eikä yk- ja syntymäajat Sotaveteraani- dämme ottamaan yhteyttä lähtijöiksi ilmoittaa myös aikai- ja syksyn matkalta sunnuntai- sin selviytyminen onnistu sa- piiriin viimeistään oman alueen Sotaveteraani- semmin matkalla olleita, mikäli na 2.9. klo 19.00. moin kuin kotona. piirin toiminnanjohtajaan. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 9

Sotaveteraanit kokoontuvat ensi Totuus ei koskaan saavuta kesänä liittopäiville Tampereelle irti päästettyä valhetta

otaveteraaniliiton 25. liit- sotaan kristallipalloon. Keski- vieraita varten on Tampereen topäivät pidetään Tampe- viikon liittokokous ja torstain ja ympäristön hotelleista varat- reella 6.-7.6.2012. Tuol- liittojuhla ovat ehkä näkyvim- tu majoitustilaa. loinS Tampereen Messu- ja Ur- mät tapahtumat noina päivi- Tapahtuman vastuujärjestä- heilukeskukseen odotetaan n. nä, mutta unohtaa ei saa ke- jänä on Pirkanmaan Sotavete- 2000 sotaveteraania, puolisoa vyempää, eikä myöskään va- raanipiiri, joka on tehtävää var- ja leskeä. Liiton Naisjärjestö pi- kavampaa hengen ravintoa. ten asettanut päätoimikunnan. tää myös kokouksensa samassa Keskiviikkoiltana vietetään Sen puheenjohtajana on piirin paikassa. asemiesiltaa Messukeskuksessa puheenjohtaja Eero Tammi- Suuri merkitys järjestön tu- ja sen jälkeen kirkkoiltaa Tuo- nen. levaisuuden kannalta on kes- miokirkossa. Torstaipäivä aloi- Järjestäjät toivottavat kaikki kiviikkona 6.6. pidettävällä tetaan ekumeenisella jumalan- vieraat tervetulleiksi tapahtu- Jukka Paarma (vas.), Antti Matilainen, Ilkka Aspara, Ilkka Brothe- tulevaisuusfoorumilla, jossa palveluksella. maan. rus, Ohto Manninen ja Pia Mikkonen ”pähkinöitä pureskelemassa”. taas parin vuoden ajaksi kat- Kauempaa tulevia kokous-

tsikon toteamus on Pek- liittyvistä esityksistä. Ehkäisevä ka Paateron 14.11. pi- kotikäynti ja oikeudenmukais- detyssä neuvottelukun- ten tarpeiden arviointi ja niihin Onan kokouksessa käsiteltäessä vastaaminen tulisi olla pohja ve- edelleen julkisuudessa käytävää teraanien palvelu- ja kuntoutus- keskustelua liiton varallisuudes- tarpeiden arvioinnissa, todettiin ta. Varsinkin sosiaalisessa me- yksimielisesti. diassa käytäviin keskusteluihin Perinneaikakauteen siirty- on vaikea saada muutosta. Neu- misessä on paljon periaatteel- vottelukunta kokoontuu kaksi lisia kysymyksiä ja eteneminen kertaa vuodessa puheenjohtaja- tapahtuu suunnitelmallisesti ja naan Jukka Viinanen. Eri alo- etusijalla on huoltotyö, jota teh- jen asiantuntijoiden näkemys ja dään niin kauan kuin veteraa- kokemus tuovat uusia näkökul- nit, heidän puolisonsa ja les- mia asioiden hoitamiseen. Vete- kensä sitä tarvitsevat. raanietuuksista keskusteltiin ja Päätoimikunta kokoontui 10.5. varsinkin valtion talousarvioon Anni Grundström

Avustuksia Adolf Veteraanilesket Siikaniemessä eitsemän leskimies- tiin myös omaa surua. Mer- Alpo Noposen runoon Mahdo- Ehrnroothin tä kokoontui 6.11. Lah- kille pantavaa oli, että suru oli ton Ratkaista. Esityksen välil- muistorahastolta den seurakuntayhtymän ikään kuin seestynyt. Olisiko- lä leiriläiset kertoivat omia ko- SiikaniemenS leirikeskukseen han oikein sanoa, että suru al- kemuksiaan eri elon vaiheista. otaveteraanien tuki- ja pe- aloittamaan kolmipäiväisen koi muuttua muistoiksi. Mukaan mahtui yhteistä laulua rinnesäätiössä oleva jalka- jatkoleirin. Jälleen tavattiin Toisena päivänä saimme sekä myös Lassen omia lauluja väenkenraali Adolf Ehrn- niin tutut leiriläiset kuin tutut vieraaksemme Lasse Reijo- ja saksofonin soittoa. Iltapäi- roothinS muistorahasto avustaa ohjaajatkin. maan Päijät-Hämeen lausu- vällä oli sauna. veteraaneja ja heidän leskiään. Ensimmäinen ilta meni kuu- jista. Hän käsitteli koko mie- Viimeisenä päivänä saim- Rahastosta voidaan myöntää lumisten kertomiseen, käsitel- hen elämänkaaren tukeutuen me vieraita Hennalan varus- avustuksia taloudellisissa vai- kunnasta. Sotilaspastori Ris- keuksissa oleville ylimääräistä to Kaakinen oli ottanut mu- rintamalisää saaville veteraa- kaansa Lauri Lehtosen ja Iiro neille sekä heidän leskilleen. Kankaan Varusmiessoittokun- Avustuksia voidaan myöntää Juhani Hämäläinen, Linnan- nasta. Kolmisin he pitivät meil- sosiaalisiin tarkoituksiin, kuten katu 30 A 1, 57130 Savonlinna, le messun. Erityisesti leiriläisiä asuntokorjauksiin, lääke- ja ter- puh. 0500 252 798. Hakemuslo- kosketti poikien esittämät mes- veydenhoitokustannuksiin, eri- makkeet ja ohjeet saa samasta sun virret ja varsinkin loppu- koissilmälasien hankintaan tms. osoitteesta. lauluna esitetty Kiitos sulle Ju- Osa määrärahoista suunna- Avustusten jako tapahtuu malani. taan jatkosodan JR7:n, Tyrjän jalkaväenkenraali Ehrnroothin Leiriläisiltä saadusta palaut- Rykmentin riveissä taistelleille. syntymäpäivän aikoihin (9.2.) teesta voikin tehdä johtopää- Avustusta haetaan JR7:n Pe- Ohjeita muiden veteraani- töksen, että tällaisia leirejä kan- rinnetoimikunnalle osoitetta- en hakemuksista saa Sotave- nattaa jatkaa edelleen. valla hakemuksella. Siinä tulee teraaniliiton internet-sivuilta: olla liitteenä mm. selvitys tu- www.sotaveteraaniliitto.fi/ai- Teksti ja kuva: loista, palveluksesta JR7:n ri- neistopankki Pertti Vesenterä veissä, avustuksen käyttötar- Sotaveteraaniliitossa an- Lauri Lehtonen ja Iiro Kangas musisoimassa. koituksesta ja selvitykset koko- taa lisätietoja sosiaalisihteeri naiskustannuksista. Anni Grundström, anni.grund- Hakemukset tulee toimittaa [email protected] 10.1.2012 mennessä JR7:n Pe- puh. (09) 6126 2013. rinnetoimikunnalle osoitteella Veteraani, muista hakea kuntoutukseen. 10 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Valtuusto valitsi uusia jäseniä hallitukseen otaveteraaniliiton valtuusto kokoontui Helsin- gissä 3. marraskuuta. Se hyväksyi toimintasuun- nitelman ja 80 000 euroa alijäämäisen talousar- vionS vuodelle 2012. Uusiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valit- tiin Eero Tamminen Valkeakoskelta (varajäsen Seppo Vohlonen Orimattilasta), Riitta Huittinen Kuopiosta (varajäsen Reijo Inget Kuhmosta) ja Erkki Heikkinen (varajäsen Pirkko Kuorehjärvi Turusta). Riitta Huitti- sen paikalle varajäseneksi vuodeksi 2012 valittiin Ant- ti Henttonen Helsingistä. Aamupäivän keskusteluosuudessa käsiteltiin liiton tulevaisuussuunnittelua. Aarno Strömmer ei asetu ehdolle Liiton puheenjohtajana toiminut professori Aarno Strömmer ilmoitti, että ei asetu ehdolle valittaessa lii- Valtuuston aamupäivän kokoontumisessa käsiteltiin tulevaisuussuunnittelua ja vähävaraisten piirien tukemista. tolle puheenjohtajaa kesän 2012 liittokokouksessa.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 2012 tuksen varajäsenenä vuodesta 2009. teraaneissa hän on ollut 1990 lähtien ja on vuodesta Varsinainen jäsen 2011–2012 Varajäsen Eero Tamminen (70) on insinööri ja tehnyt työ- 2003 puheenjohtajana. Lahden Sotaveteraanipiirin va- Esa Haarala, erov. 2012 Antti Henttonen (2012) uransa eri yrityksissä. Hän on ollut Valkeakosken- rapuheenjohtajana hän on ollut vuodesta 2007 ja So- Teuvo Hinttala, erov. 2012 Juhani Manninen Sääksmäen Sotaveteraanien toiminnassa vuodesta tiemme Veteraanit -keräyksen Lahden piiripäällikkö- Juhani Pesonen, erov. 2012 Rauno Loukkola 2001 ja puheenjohtajana vuodesta 2004. Pirkanmaan nä vuodesta 2008. Sotaveteraanipiirin puheenjohtajaksi hänet valittiin Opetusneuvos Antti Henttonen (89) on toiminut Varsinainen jäsen 2012-2013 Varajäsen 2011. Eero Tamminen on myös Valkeakosken kaupun- mm. Opettaja-lehden päätoimittajana. Sotaveteraani- Riitta Huittinen, erov. 2013 Reijo Inget ginvaltuuston puheenjohtaja 2008 ja edelleen. työhön hän on osallistunut yli kolmen vuosikymmen Erkki Heikkinen, erov. 2013 Pirkko Kuorehjärvi Reijo Inget (58) on Kainuun maakuntayhtymän ve- ajan. Hän on ollut mm. Sotaveteraani-Krigsveteranen Eero Tamminen, erov. 2013 Seppo Vohlonen teraaniasiamies vuodesta 2005. Aikaisemmin hän toi- -lehden toimitusneuvoston jäsen. Antti Henttonen on mi Kuhmon kaupungin sosiaalijohtajana. Hän on ol- toimittanut runsaasti julkaisuja, kirjoja ja useita ääni- Uudet hallituksen jäsenet ja varajäsenet lut mukana sotaveteraanityössä vuodesta 2006 hoitaen ja kuvatallenteita. Antti Henttonen oli mukana Suo- Riitta Huittinen (72) on erityiskoulun johtaja Kuopi- sosiaalineuvoja tehtävää. men Sotaveteraaniliiton 40-vuotishistorian toimitta- osta. Hän on toiminut vuodesta 2005 Pohjois-Savon Seppo Vohlonen (71) on toiminut työnjohtajana misessa. Sotaveteraanipiirin sosiaalineuvojana ja liiton halli- ja viimeksi maatalousyrittäjänä. Orimattilan sotave-

Seppo Vohlonen, Orimattila Reijo Inget, Kuhmo Eero Tamminen, Valkeakoski Antti Henttonen, Helsinki

KC_IC_Marketing_SVL_v1.indd 1 25.5.2011 16.49 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 11

Suomen Sotaveteraaniliiton toimintasuunnitelma 2012 otaveteraaniliitto on viime sotiim- yhdistyksiin kuuluu varsinaisia jäseniä II Suomen Sotaveteraaniliiton IV Vuoden 2012 toimintaa ja me osallistuneita miehiä ja naisia 28 000 ja puoliso- ja leskijäseniä 13 000. etuustavoitteet vuodelle 2013 tapahtumia: laajimmin yhdistävä valtakunnal- Kannattajajäsenten määrä on 29 000 ja 46. sotaveteraaniviikko linenS etu-, tuki- ja aatteellinen järjestö. naisjaostojen jäsenten 22 000. * Vuosittaisen kuntoutuksen järjestämi- - avausjuhla on 11. maaliskuuta Kuu- Liitto toimii Suomen lisäksi myös siir- nen monipuolisena laitos- ja avokuntou- samossa. Samalla Kuusamon Sotave- tolais- ja heimoveteraanien hyväksi. I Sotaveteraaniyhteisöjen tuksena kaikille sotiemme veteraaneille teraanit viettävät 50-vuotisjuhlaa. Sotaveteraaniliiton ja sen jäsenyhdis- painopistealueet 2012 ja sen tarvitseman rahoituksen turvaa- - päätösjuhla on 18. maaliskuuta Eu- tysten sotaveteraanipiirien ja -yhdistys- 1. Valtion ja kuntien etuuksien paran- minen valtion talousarviossa. Veteraa- rassa. Samalla Euran Sotaveteraanit ten keskeisin tehtävä on sotaveteraani- taminen sotaveteraaneille ni kutsutaan vuosittaiseen terveydenti- viettävät 45-vuotisjuhlaa. en, heidän puolisoidensa ja leskiensä tu- 2. Sotaveteraanien, heidän puolisoiden- lan tarkastukseen ja palvelu- ja kuntou- Järjestöviikollaan liitto ja sen jäsenyh- keminen. sa ja leskiensä tukeminen tustarpeen arviointiin. Tässä yhteydessä teisöt korostavat talvisodan merkitystä Rintamaveteraanien lukumäärä on 3. Tulevaisuussuunnittelun etenemi- tehdään kuntoutussuunnitelma, jossa sekä kertovat päämääristään ja toimin- vuoden 2012 alussa 46 000. Heistä on nen määritellään kuntoutusmuoto ja ajan- nastaan. Tilaisuuksiin kutsutaan vete- sotainvalideja noin 7 000. Veteraanien 4. Järjestön sisäisen toiminnan tehosta- kohta sekä avokuntoutuksessa sen sisäl- raanien lisäksi myös tukijoita. keski-ikä ylittää 88 vuotta. Liiton jäsen- minen tö ja kuntoutuksen jaksottaminen sekä suunnitelma jatkoseurannalle. Koti- 26. Kansallinen veteraanipäivä kuntoutuksen tarjoaminen erityisesti - valtakunnallinen päätilaisuus on 27. 1. Valtion ja kuntien etuudet sotaveteraaneille niille veteraaneille, jotka eivät enää ky- huhtikuuta Espoossa. Tavoitteet: Toimenpiteet: kene tai halua osallistua laitos- tai avo- Liitto on mukana kansallisen veteraa- kuntoutukseen. nipäivän suunnittelussa osallistumalla * Sotaveteraanit otetaan huo- * Säännölliset ja vaikuttavat neuvottelut Veteraanin oma toive tulee ottaa huo- päätoimikunnan toimintaan sekä osal- mioon erityisryhmänä tukia kuntapäättäjien kanssa (piirit, piirien sosiaali- mioon kuntoutusmuotoa valittaessa. listumalla järjestelytoimikunnan työs- myönnettäessä neuvojat ja yhdistykset) * Kunnallisten kotipalveluiden saami- kentelyyn. * Rintamaveteraanien kotiin * Veteraanijärjestöjen tiivis yhteistyö ja uusien nen sotiemme veteraaneille ja siihen vietäviin palveluihin tarkoi- yhteyksien hyödyntäminen määrärahan lisääminen valtion talous- Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n XXV tettu valtion määräraha nou- * Sotaveteraanipiirit ja -yhdistykset ammatti- arvioon. Kotikuntoutuksen sisällön laa- liittopäivät ja liittokokous järjestetään see 10 milj. eurolla vuoteen maisesti vaikuttamassa kuntakenttään varojen jentaminen siten, että sen eri keinoin Tampereella 6.-7.6.2012 2013 käyttämisessä voidaan tukea veteraanien arkipäivässä * Rintamaveteraanien kuntou- * Veteraanijärjestöjen tiivis yhteistyö suurim- selviytymistä. Seutukunnalliset kirkkopäivät tukseen käytettävissä oleva man * Veteraanilisän korottaminen Seutukunnallisia kirkkopäiviä jär- määräraha on 34 milj. euroa järjestön vastuulla 50 euron suuruisen veteraanilisän mak- jestetään noin 30 paikkakunnalla. Toi- * määrätietoinen ja jatkuva vaikuttaminen ja saminen alkoi 1.9.2010. Veteraanili- mintaa ohjaa Veteraanivastuu ry:ssä yhteydenpito poliitikkoihin ja virkamiehiin sä maksetaan ylimääräistä rintamali- hengellisen työn toimikunta. * pilottipaikkakunnat kuntoutuksen seurantaan sää sekä korotettua tai ylintä hoitotukea Liitto osallistuu veteraaniliittojen yh- * Kunnat myöntävät määrära- * liitto, piirit, yhdistykset ja kunnat yhteistyössä saavalle. Tuki tulee nostaa 200 euroon teisten kirkkopäivien järjestämiseen. han sotaveteraanien tukemi- kuntaneuvotteluissa kuukaudessa. Tuki kohdistuu kotona Liiton hengellinen toimikunta jatkaa seen * kuntaranking asuviin, hoitoa tarvitseviin pienituloi- hengellisen työn suunnittelua ja ohjaus- * palveluiden yhdenmukaista- siin sotiemme veteraaneihin. ta. Hengellisen työn virikepäivät järjes- minen * Jaksoittainen laitoshoito tetään 8.-9.4.2012 Kuopion seurakun- 2. Sotaveteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä tukeminen Sotiemme veteraanien tulee päästä jak- nan kurssikeskuksessa. Tavoite: Toimenpiteet: soittaiseen laitoshoitoon sairas- ja vel- * Syrjäytyneiden sotaveteraa- * Jokaisessa sotaveteraanipiirissä on piirihalli- jeskodeissa. Kunto- ja virkistyskurssit nien, puolisoiden ja leskien tuksen kanssa yhteistyössä toimiva sosiaali- Sotaveteraanien omaishoitajina toi- III Kuntoutukseen tarkoitetun löytäminen ja tukeminen neuvoja miville puolisoille ja leskille järjestetään määrärahan tason turvaaminen * 80 %:lla sotaveteraaniyhdistyksissä on nimetty 5-6 kuntoviikkoa yhteistyössä Kaatu- yhdistyksen hallituksen kanssa työskentelevä Eduskunnan hyväksymissä talousar- neiden Muistosäätiön kanssa. veteraaniyhdyshenkilö vioissa on rintamaveteraanien kuntou- Leskeytyneille sotaveteraanimiehille * säännöllinen julkistaminen ja verkoston tukseen osoitettu seuraavat määrärahat: järjestetään Kuopiossa, Lahdessa ja Jy- markkinointi lehdessä ja internet-sivuilla vuonna 2005 47,8 milj. euroa väskylässä henkisen vireyttämisen viikot * toimiva avustusjärjestelmä ja siihen riittäväs- vuonna 2006 42,3 milj. euroa yhteistyössä seurakuntien ja Sotaveteraa- ti varoja vuonna 2007 38,3 milj. euroa nien tuki- ja perinnesäätiön kanssa. 3. Tulevaisuussuunnittelun jatkaminen vuonna 2008 40,3 milj. euroa vuonna 2009 36,3 milj. euroa Neuvottelupäivät: Tavoite: Toimenpiteet vuonna 2010 34,1 milj. euroa - sotaveteraanipiirien puheenjohtajille * Liittokokoukselle esitetään * rakenneryhmän raportti vuonna 2011 (ta) 30,3 milj. euroa ja toiminnanjohtajille järjestetään pe- järjestön laajasti käsittelemä * piirien perinneyhteyshenkiöiden tuntemuksen (+ lisäksi 2,3 milj. rinteiset neuvottelupäivät syyskuussa. ja hyväksymä tulevaisuus- hyödyntäminen euroa kotiin vietä- - piirien toiminnanjohtajille järjeste- suunnitelman päivitys viin palveluihin) tään neuvottelutilaisuus tammikuus- * Liittokokouksen ja syksyn vuonna 2012 (tae) 24,3 milj. euroa sa ja piirien sosiaalineuvojille kah- 2012 tausta­selvitysten perus- (+ lisäksi 2,3 milj. desti vuodessa. teella käynnistetään euroa kotiin vietä- seuraavan jakson suunnittelu viin palveluihin) Kisatoiminta: 4. Järjestön sisäisen toiminnan tehostaminen Vuodelle 2012 ehdotettu määräraha ei - hiihtokisat 21.-22.2. Hämeenlinnassa riitä vuosittaisen kuntoutuskierron to- (Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri) Tavoite: Toimenpiteet teuttamiseen. Määrärahan tulisi olla - golfturnaus elokuussa 2012 * Kannattajajäsenten määrän * piirit ja yhdistykset ottavat jäsenmäärän kas- tasolla, jolla kaikki rintamaveteraanit - ilma-aseammuntakisa kotirataottelu- kasvattaminen vattamisen pääsisivät vuosittain haluamaansa avo-, na (Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri) * liitto toteuttaa kampanjan jäsenten hankin- laitos- tai kotikuntoutukseen. Vuoden - keilakisa Lahdessa (Lahden Sotave- nassa tavoitteena 30 000 jäsentä liittokokouk- 2009 kuntoutukseen osoitetut määrä- teraanipiiri) * Liiton toimiston toiminta seen 2012 mennessä rahat loppuivat 146 kunnassa, 150 kun- Kisojen järjestelyvastuu on sotaveteraa- vastaa tehtäviä ja on talou- * laaditaan suunnitelmat tulevien vuosien ta- nassa vuonna 2010 ja vuonna 2011 noin nipiireillä. Kisatoimintaa ohjaa liitossa dellisesti järjestetty louskehityksestä ja tarvittavista resursseista 260 kunnassa. liikunta- ja kisatoimikunta. 12 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Vapaaehtoistyötä lähes kokopäiväisesti

otaveteraanipiirien sosi- paamisten merkitys valtakun- veteraanien kuin omaisten den säilyminen ja palveluiden misen ratkaisuja, apuvälineitä aalineuvojat kokoontui- nallisesti korostuu tiedon ja ko- ja kuntien puoleltakin. Tässä saatavuus. Tätä yritämme var- ja tuotteita kaikille, joita kodin vat Helsinkiin 27. loka- kemusten välittämisessä. työssä tarvitaan kattava ver- mistaa yhdistyskohtaisilla yh- toimivuus kiinnostaa. Toimi- kuutaS Kuluvana vuonna kuntou- kosto, että ohjaus- ja palvelu- dyshenkilöillä. Puolisot ja les- van kodin näyttelyasunnoissa Jokainen heistä puurtaa tusmäärärahojen riittämättö- verkosto toimisi kaikkialla. ket kuuluvat huoltotyömme pii- ja – tiloissa on nähtävänä uu- oman alueensa toimijoiden myys ja kotiin vietävien avo- Haja-asutusalueilla asuvat riin, joten yhteydenpito myös sia teknologiaratkaisuja. Näyt- kanssa tässä tärkeässä vapaa- palveluiden ohjeistus on ai- veteraanit ovat oma ryhmän- heihin on varmistettava. telyssä kävijöillä on mahdol- ehtoistyössä, joten yhteisten ta- heuttanut kysymyksiä niin sä. Heille matkat ovat pitkiä ja Tässä riittää työsarkaa, mut- lisuus kokeilla, miten erilaiset iäkkäälle veteraanille saattaa jo ta on hyvä nähdä ja kuulla että keittiöratkaisut, apuvälineet olla suoranaisia esteitä hakeu- kaikissa piireissä tehdään työtä ja kylpyhuonevarusteet voivat tua palveluiden piiriin. Veteraa- ilolla ja he antavat aikaansa ve- helpottaa elämää. Toimiva koti nin ikääntyessä hänen osallis- teraanityölle. sijaitsee Helsingin Käpylässä ja tumisensa yhdistystoimintaan Päivän päätteeksi tutus- lisätietoa on saatavilla mm. in- ja tapaamisiin vähenee ja hän tuimme Toimivaan kotiin. Toi- ternetistä, osoitteesta www.toi- saattaa kokea syrjäytyneensä miva koti on informaatiokes- mivakoti.fi kaikesta. Meidän on järjestöm- kus ja näyttely, joka esittelee me kautta varmistettava yhtey- esteettömän ja turvallisen asu- Anni Grundström

Veteraanitunnus, vaikeuksia Pasilan isossa neuvotteluhuoneessa riittää tilaa yhteisten asioi- den pohtimiseen. todistaa asiaa käytännössä Sotaveteraani Åke Kelin Lohjalta kysyy kirjeessään asi- ei myöskään valokuvaa. Tästä oita, joita tiedustellaan liitosta hyvin usein. Siksi katson- syystä käännyin poliisilaitoksen kin aiheelliseksi vastata tähän kirjeeseen näin lehtemme puoleen saadakseni kuvallisen sivulla. Veteraani joutuu todistelemaan eri tavoin tun- henkilökortin. Sekin on ilman nuksen olemassaoloa saadakseen hänelle lakisääteiset R-tunnusta. Meillä saa aptee- etuudet, samoin kuntien ja kaupunkien myöntämissä kista 10 % alennuksen kaikista etuuksissa tarvitaan todistus. Usein tunnuksen olemas- lääkkeistä R-tunnuksen omaa- saoloa ja varmistusta kysytään meiltä liitosta, mutta me vana. On kiusallista kulkea van- emme voi antaa tai kirjoittaa mitään virallista todistusta ha sotilaspassi mukana asioides- kyseisestä asiasta. Kelalta emme saa tietoja tunnuksen saan apteekissa, uimahalleis- omaavista veteraaneista, koska tietosuojalaki estää sen. sa ym. saadakseen veteraanille myönnettyjä etuuksia. Joudun sairauteni tähden asioimaan Helsingissä poliklinikoilla, täs- säkin törmää vaikeuteen todis- taa olevansa tunnuksen omaa- va veteraani. Mistä löytyisi se instanssi, joka korjaisi tämän R- tunnusasian ennalleen?” Kyse- lee Åke Kelin Lohjalta. Tätä asiaa on tiedusteltu nyt useinkin. Valitettavasti nyt on tilanne se, ettei uutta kuvallis- ”Hakiessani passia syksyllä 2010 tunnuksella (rintamasotilas- ta Kela-korttia saa R-tunnuk- vetosin veteraanitaustaani, jol- tunnuksesta annettu asetus sella. Ainoa virallinen todiste la saa passin hinnasta puolet 772/1969), rintamapalvelus- tunnuksen olemassaolosta on Vesa Alare alennusta. Vetoomukseni aihe- tunnuksella (rintamapalvelus- sotilaspassi. Kelasta voi saada utti suurta hämmennystä. Pari tunnuksesta annettu asetus kirjepohjan VET02, joka voi- henkilöä pyydettiin asiaa selvit- 554/1978), rintamatunnuksella daan antaa todistukseksi rin- tämään ja tieto veteraanialen- (rintamatunnuksesta annettu tamalisän saamisesta. Asiointi nuksesta löytyi. Näytin kuvalli- asetus 256/1988), ulkomaalai- arkipäivässä on näiden asiakir- Ahti Laineen studio-orkesteri sen Kela-kortin ja R-tunnuksen, sen rintamasotilastunnuksel- jojen kanssa hankalaa, mutta se mutta luukun takana sitä ei tun- la (ulkomaalaisen rintamaso- on ainoa mahdollisuus. Kelan nettu. Hain kotoa sotilaspassin tilastunnuksesta annettu ase- kanssa on asiasta keskusteltu, ja asia hoitui, sain passini 24 eu- tus 418/1992) tai todistuksella mutta mitään ratkaisua ei ole rolla”. miinanraivaustehtävään osal- asiaan saatu. Joten jos sinulla Poliisin ohje: Passi Suomen listumisesta (laki eräissä Suo- on kuvallinen Kela-kortti, jossa sotiin osallistuneille men sotiin liittyneissä tehtävis- on kääntöpuolella R-kirjain, se Suomen sotiin osallistunei- sä palvelleiden kuntoutuksesta kannattaa säilyttää huolella. Se den rintamaveteraanien ja mii- 1039/1997). ei vanhene vaan pysyy voimas- € CD 15 sis. postikulut nanraivauksiin vuosina 1945 sa ja R-kirjain on tullut yleises- Yhdistyksille väh. 10 kpl erät 10 €/levy - 1952 osallistuneiden henki- Mutta sitten katosi ti tutuksi, joten se kelpaa todis- + postikulut löiden yli vuoden passin hin- lompakko tamaan tunnuksen olemassa Tilaukset: [email protected] ta on puolet normaalitoimi- ”Kesäkuussa minulta varastet- olon. tai puh. 0400 840 315 tuksella toimitettavan passin tiin lompakko, jossa oli mm. Asiasta keskustelu viran- Sota päättynyt ei rauhaan Ilta Kannaksella Elämä juoksuhaudoissa hinnasta. Oikeus alennettuun kelakorttini R-tunnuksineen. omaisten kanssa jatkuu. Säkkijärven polkka Eldankajärven jää Veteraani Korsuvalssi hintaan osoitetaan hakemus- Yllätyksekseni uudessa Kela- Lotta Takkatulen loisteessa Liisa pien` Pienet kukkivat kummut Tumma yö Äänisen aallot Jääkärin laulu Ei tietää voisi ta jätettäessä rintamasotilas- kortissa ei R-tunnusta enää ole, Anni Grundstöm 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 13

Kaupunkien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Alajärven Alavuden kaupunki kaupunki

Haapajärven Haapaveden Haminan kaupunki kaupunki kaupunki

Hangon kaupunki, Hangö stad Iisalmen Imatran kaupunki www.hanko.fi kaupunki

www.jyvaskyla.fi Kaarinan kaupunki

Kannuksen Kauhavan kaupunki kaupunki

Kiteen Kiuruveden kaupunki kaupunki

Kouvolan Kurikan kaupunki kaupunki

Lahti kiittää sotiemme veteraaneja ja lämpimästi toivottaa Hyvää Joulua!

Lieksan Loviisan Logotunnus kaupunki kaupunki www.loviisa.fi

Mikkelin Naantalin kaupunki kaupunki

Värit

Vihreä PMS 368 (68c, 100y) Sininen PMS 300 (100c, 43m) Punainen PMS 032 (91m, 87y) Keltainen PMS 109 (8m, 94y) Musta Musta 40% (taidekaupunki)

Suunnittelija Jussi Jäppinen 14 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Sotaveteraanit marssivat eduskuntaan

uomen Sotaveteraanilii- zenina-Richardsonille. Paikalla tuksen palaavan asiaan jo lähi- ton, Sotainvalidien Vel- olivat eduskuntaryhmien edus- aikana. jesliiton, Rintamavete- tajat sekä kymmeniä kansan- raaniliitonS ja Rintamanaisten edustajia ja heidän avustajiaan. Mikä muuttui? Liiton jäsenten pettymys val- Kirjelmän esitti ja sen luo- Marraskuun loppupuolella so- tion talousarviossa oleviin ensi vutti maanviljelysneuvos Eeri siaali- ja terveysministeriö vä- vuoden määrärahoihin sai pet- Hyrkkö Varsinais-Suomesta litti uutisen, jonka mukaan rin- tyneet veteraanit liikkeelle. Nousiaisista. tamaveteraanien kuntoutuk- Sata sotiemme veteraania ym- seen olisi tulossa 4 milj. euroa päri maata kokoontui 10. mar- Lupauksia annettiin lisää. Hyvin erikoista mate- raskuuta Helsinkiin. Molemmat ministerit puheen- matiikkaa, kun tämän vuoden Sotaveteraanijärjestöjen vaa- vuoroissaan lupasivat veteraa- määräraha kuntoutukseen oli timuskirje jätettiin eduskunnan nien kuntouttamiseen lisää va- 32,6 milj. euroa ja valtioneu- valtiosalissa sosiaali- ja terveys- roja. Euromääräisiä summia voston esitys ensi vuodelle 26,6 ministeri Paula Risikolle ja pe- he eivät halunneet tai voineet milj. euroa. Kun tähän lisätään ruspalveluministeri Maria Gu- kertoa, mutta ilmoittivat halli- 4 milj. euroa, ollaan 30,6 milj. euron määrärahassa, joka on edelleen 2 milj. euroa tämän- Etuajassa saapuneilla oli mahdollisuus aamukahviin postitalon au- vuotista pienempi. ditorion tiloissa. Haminalaisia Kauko Suurnäkkiä ja Jorma Kajas- Näyttää todennäköiseltä, että rantaa katkeroitti hallituksen suunnitelma leikata riittämättömis- ensi vuonna rintamaveteraani- tä kuntoutusmäärärahoista. Esimerkiksi Haminassa kuntoutuksen en kuntoutukseen olisi käytet- pääsi vain 32,5 % siihen oikeutetuista veteraaneista. tävissä 26,3 milj. euroa ja rinta- maveteraanien kotiin vietäviin teet olivat kuntoutusmäärära- en Veljesliitolla oli tavoitteena palveluihin 4,3 milj. euroa. han nosto 34 milj. euroon ja alentaa kunnallisten avopalve- määrärahan lisääminen kotiin luiden saamisen ja laitoshoi- Kaukana tavoitteista vietäviin palveluihin 12 milj. toon pääsyn prosenttirajaa. Veteraanijärjestöjen tavoit- euroon. Lisäksi Sotainvalidi-

Toimittajat haastattelivat ja kuvasivat sotaveteraaneja. Haastatte- lussa (oik.) Annikki Iloranta Hauholta ja Salme Sulonen Helsingistä.

Veteraanijärjestöjen edustajat laskivat seppeleen ylipäällikkö Man- nerheimin ratsastajapatsaalle. Vas. Sotainvalidien Veljesliiton Yrjö Velakoski, Suomen Sotaveteraaniliiton Aarno Strömmer, Rintama- Veteraanijärjestöjen vetoomuksen esitti maanviljelysneuvos Eeri Hyrkkö Nousiaisista. Taustalla ovat veteraaniliiton Sulo Leivo ja Rintamanaisten Liiton Kaarina Peltola. peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Sotaveteraanien käynti eduskunnassa on ohi, sotaveteraanit yhteiskuvassa edus- Sotaveteraanit ryhmittyneenä valtiosalin vasemmalle puolelle, kansanedustajat ja kunnan portailla. Ohjelma jatkui yhteisellä lounaalla, jonka jälkeen oli lähtö koti- ministerit oikealle puolelle. matkalle. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 15

Oy Puhois Ab

Paperi-insinöörit Pappersingenjörerna Paperengineers`association ry

Helpompaa arkea apuvälineiden avulla.

TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ Linctus Oy, Turuntie 4-6 13130 Hämeenlinna p. (03) 6125 355, [email protected]

Apuvälineet liikkumiseen Kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit Hygienia ja virtsankarkailu Alushousut, vaipat, vuoteen ja tuolin suojat Arjen apuvälineet Suihkutuolit, WC-korottajat, tarttumapihdit jne.

Klikkaa nettikauppaan www.linctus.fi 16 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Sodassa ilman asetta sen saapua upseerikoulutuk- ne, Heikki Lirberg kertoo. Pian mentää. Haaparannasta siir- seen Niinisaloon, jonne RUK alkoi osastoomme suunnat- ryin monien rannikkokau- oli tilapäisesti siirretty. Mutta tu ankara kranaattituli. Maas- punkien kautta Keski-Ruotsin jo muutaman viikon kuluttua touduimme niin hyvin kuin Fagerstaan, jossa edelleenkin koulutuksen aloituksesta sai- se aukealle pellolle oli yleensä asun. rastuin kriittisesti aivokalvotu- mahdollista, Lirberg muistelee. Eläkkeelle Heikki Lirberg lehdukseen. Tauti oli niin raju, Suurilta tappioilta kuitenkin jäi Fagerstan sairaalakirurgin että upseerikoulutus sai lopul- vältyttiin. Ne olivat yksi haa- työstä 1985. Hän perusti kotin- lisesti jäädä, Heikki Lirberg voittunut mies ja yksi haavoit- sa yhteyteen pienen vastaan- kertoo. tunut hevonen. ottopisteen, jossa edelleenkin Toivuttuani pahimmas- Siinä tilanteessa tuli kyllä jatkaa yleislääkärin työtä. Vaa- ta jatkoin opiskelua. Edistyin mieleeni, miksi minulle ei ol- tivat kirurgiset työt eivät kui- opinnoissa ja toivuin fyysises- lut annettu asetta, vaikka tiesin tenkaan tähän yhteyteen sovi. ti niin hyvin, että kevättalvel- sen monilla kollegoillani ole- Päivittäinen potilasmäärä on la 1943, minut voitiin lähettää van, oli Heikki miettinyt. Tieto rajattu tähän aikaan sopivaksi. jo lääkäriksi KTR15:een ja sii- lääkärin aseettomasta palvelus- tä edelleen JR7:ään Karjalan ta oli hänelle kerrottu jo ennen Aktiivi Kannakselle, Heikki sanoo. rintamalle menoa. Myöhem- sotaveteraanitoiminnassa Kesällä 1943 Heikki oli kolme min oli myös JSP-yksikölle sel- Eläkkeelle jäätyään Heikil- kuukautta opiskelulomalla ja vinnyt, että kiertelevässä vihol- tä liikeni aikaa myös sotavete- saapui syksyllä takaisin rinta- liskoneessa oli sijainnut Krh:n raanityölle. Suomen Sotavete- malle, nyt lääkäriksi JR57:ään, tulenjohto. raaniliiton Ruotsin piirissä on jossa yksikössä jatkoi sodan edelleen yli 400 jäsentä, pai- loppumiseen asti. Nuorimies kaipaa kallisyhdistyksiä on 11. Heikin Heinäkuussa 1944 onnistuin elämyksiä omassa Fagerstan yhdistykses- Vuosalmella sijoittumaan JSP:n Varsinkin sodan jälkeen oli sä on 15 veteraanijäsentä, lesket lähelle isoa tietä, johon viholli- nuorilla miehillä kovat ha- ja kannattajajäsenet mukaan sen tykistö ei ampunut lain- lut heittäytyä seikkailuun mu- laskien on jäsenmäärä 85. Pii- Käydessään Suomessa Heikki Lirberg poikkeaa usein Mannerhei- kaan. Kovimman Vuosalmen kaan. Niin myös Heikki Lir- rillä on Tukholmassa yhteinen min patsaalla. Se nostaa tunteet pintaan. taistelun aikana JSP:n ja hoito- bergillä. Hän pestautui rah- toimisto sotainvalidiyhdistyk- ni kautta kulki viikon ajan yötä tilaivalle lääkäriksi, kolmen sen kanssa. oiko sotaa käydä ilman oli torpparin poika, lähtöisin päivää jatkuva haavoittuneiden kuukauden mittaiselle Ameri- Heikki toimi piirin puheen- asetta? Kyllä voi. Kan- Luumäen Liirin kylästä. Yh- jono niin, etten viikkoon saa- kan matkalle. Tuohon aikaan johtajana vuodet 2006–2008, sainväliset sopimuk- teiskunnalliset suuntaukset ei- nut nukkua lainkaan, Heik- oli yleistä, että rahtilaivoilla oli mutta pitkä etäisyys Fagerstan Vset edellyttivät jo talvi- ja jat- vät Heikkiä missään vaiheessa ki kertoo. ”Tuosta viikosta ei miehistön lisäksi tilaa 20–30 ja Tukholman välillä haittasi kosodan aikana, että sotarin- kiinnostaneet. Pintaan nousi- muistikuvaani jäänyt mitään.” matkustajalle. tehtävän hoitoa, joten hän jät- tamalla toimivalla lääkärillä ei vat jo nuoruudessa isänmaalli- Purjehdimme Göteborgis- täytyi puheenjohtajan tehtäväs- saa olla henkilökohtaista asetta suus, opiskelu ja tuleva työura. Tulituksen kohteeksi ta Atlantin yli Panaman kana- tä, mutta jatkaa hallituksen jä- ja että hän on velvollinen hoi- Ylioppilaaksi Heikki Lirberg Kesäkuussa 1944 vihollinen van kautta Tyynelle merelle. senenä. tamaan myös avuntarpeessa kirjoitti Savonlinnan lyseos- aloitti massiivisen suurhyök- Poikkesimme monissa Keski- Yhdistykset järjestävät vuo- olevia vihollissotilaita. Tällai- ta 1938 ja hakeutui opiskeluun käyksen. Jouduimme tieten- Amerikan rannikkokaupun- sittain toukokuun lopulla jä- nen aseeton maanpuolustaja oli Helsingin Yliopiston lääketie- kin perääntymään. Ensimmäi- geissa, muun muassa Kartha- sentapaamisen. Ohjelma koos- myös lääkäri, myöhemmin ki- teelliseen tiedekuntaan. Tavoit- senä vetäytymisen aloitti rin- genassa, jossa yllättäen tuli vas- tuu jumalanpalveluksesta, ruo- rurgiksi kouluttautunut Heikki teena oli valmistuminen yleis- tamalinjojen takana oleva JSP. taanotolleni kolme suomalaista kailusta ja juhlasta. Juhlassa Lirberg. lääkäriksi, myöhemmin ken- Olimme juuri saaneet tavaram- poikaa. Turistimatkalla olleet usein puhujana on Heikki Lir- Heikki Lirberg syntyi, kas- ties kirurgiaan erikoistuminen. me pakattua, telttamme puret- nuorukaiset olivat jostakin saa- berg. Näitä tapaamisia on nyt voi ja kävi koulunsa Savonlin- Opiskelu sodan aikana oli kat- tua ja olimme siirtymässä pel- neet tiedon, että rahtilaivalla järjestetty 12 vuoden ajan. Näi- nassa. Hänen isänsä, matema- konaista ja kurssiluonteista. toaukeaman yli, kun taivaalle oli suomalainen lääkäri, Heik- den tilaisuuksien lisäksi suu- tiikan opettaja, Mikko Liiri Talvella 1942 sain määräyk- ilmestyi kiertelevä vihollisko- ki Lirberg kertoo. rimmat yhdistykset järjestä- Saavuimme Los Angele- vät myös esitelmätilaisuuksia. siin, jossa meitä odottikin to- Niissä Heikin ollessa puhuja- dellinen yllätys, satamamies- na hän käsittelee lääkehoitoa, ten lakko, Heikki Lirberg tote- avustushakemuksia tai vakuu- aa. Kesti neljä viikkoa, kunnes tusasioita. Yhdistysten toimin- lasti saatiin purettua ja matka taan kuuluvat luonnollisesti voi jatkua kohti päätesatamaa, myös joulujuhlat. Vancouveria. Matkasta muo- Mitään rahankeräystä ei ul- dostuikin kolmen kuukauden komainen yhdistys saa Ruot- asemasta neljän kuukauden sin lain mukaan harjoittaa. Se mittainen. onkin varsinainen haittateki- Matkan jälkeen hankin var- jä yhdistystoiminnan rahoitta- sinaisen työpaikan vuonna miselle. 1950 Haaparannasta. Suomen Heikki Lirberg kehuu hyvää kielen tavoin myös ruotsin kiel- yhteistyötä sotainvalidiyhdis- tä taitavana oli vastaanotolla- tyksen kanssa. Se on sekä toi- ni luontevaa käydä niin suo- minnallisesti että taloudellises- malaisten kun ruotsalaistenkin ti tuloksia antavaa. Hän suo- potilaiden. Yleislääkärin työn sittaa vastaavaa toiminta myös ohessa toimin myös kirurgi- Suomeen. Sitä kannattaa aina- na, joskin kirurgin pätevyyt- kin varovasti kokeilla. tä osoittavat paperit sain vasta JR57:n upseereita ryhmäkuvassa elokuussa 1944. Heikki Lirberg takana, viides vasemmalta. 1960-luvun alussa, Lirberg täs- 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 17

Perhe on tärkeä Lirberg-sukunimen rekiste- saanut jäädä nuoremmille. Hän Kun vielä 1948 opiskelin Upp- röinti. Ulla oli koulutukseltaan pitää tiivistä yhteyttä Suomeen salassa muutaman kuukauden, taloushallinnon ekonomis- ja tuttaviinsa täällä ja sanoo tutustuin Kalmarista kotoisin ti, mutta suurimman osan elä- käyvänsä Suomessa 5–6 kertaa olevaan ruotsalaistyttö Ullaan. mästään hän oli kotiäiti. vuodessa Rakastuimme ja menimme Joulutervehdyksen suoma- naimisiin 1950. Meille syntyi Harrastuksena laisille sotaveteraaneille Heikki kolme tytärtä, Heikki kertoo. kuntoliikunta Lirberg, ”Herran Lempilapsi”, Kaksi tytöistä asuu perheineen Heikki Lirberg on ollut esimer- jättää Yrjö Jylhän sanoin: Ruotsissa ja yksi Englannissa. killinen kuntoliikkuja jo ennen Koska Ulla-rouva puhui ruot- eläkevuosiaan. Kirurgin työ oli Suomen korpien yllä jouluyönä, sia, eikä kovastikaan pitänyt seisontatyötä, joka rasittaa jal- se tähti suurempi muita hohtaa. suomen kielestä, tuli perheestä koja, selkää ja kehon tukira- Kaikki me käännyimme sitä kohti, ruotsinkielinen. kenteita yleensä. Hän on luon- ja meidät kaikki se koteihin johti. Tavatessaan Ulla-vaimonsa toihminen, joka liikkuu mielel- Tuo tähti suurempi muita. Heikki oli sukunimeltään Liiri. lään metsässä, niin kesällä kuin Rintamasotilas Harjunpää kävi pataljoonanlääkärin vastaanotolla Yhdessä nuoripari sitten mietti, talvellakin. Nuorempana Heik- Matti Värri Äyräpäässä 1944. Koska Heikki Lirbergin upseerikoulu jäi sairas- mitä sukunimi Liiri voisi ruot- ki viihtyi usein myös rinteessä, tumisen takia kesken, tuli hänestä sotilasvirkamies, niin kuin kau- sinkielisenä olla. Tuloksena oli mutta iän myötä harrastus on luslaatat osoittavat.

Kotirintaman kokemuksia purettiin perinneseminaarissa

ärjestyksessä seitsemäs kohdistui kaikkeen viestintään lä. Niitä kulki eri rintamano- Everstiluutnantti, valtiotie- vaikutuksia oli naisten vetämi- Tammenlehvän Perinnelii- ja sen avulla seurattiin mieli- silla olleiden aseveljien välillä. teen tohtori Juha Mälkin mu- nen yksityisyydestä julkisuu- ton järjestämä veteraanipe- alojen kehitystä sekä pyrittiin Niitä kulki kenttäpostin kaut- kaan rintamakokemuksissa, teen, perheiden parista yhtei- Jrinteen seminaari kokosi mar- vaikuttamaan siihen. ta tutuiksi tulleille kirjeenvaih- joita sodassa olleet ovat kerto- siin tehtäviin. Naisten pysy- raskuussa ravintola Pääpostin ”Viisi sodan vuotta muo- totovereille ja saattoivat joskus neet, korostuu kotirintaman vään työllistymiseen sotien auditorioon viitisenkymmen- vasi suomalaisten yhtenäi- johtaa avioliittoihinkin. eriarvoisuus. Etulinjakokemus jälkeen tällä ei kuitenkaan ol- tä osanottajaa kuuntelemaan syyttä ja yhdenmukaisti arvo- ”Kenttäposti loi osaltaan sitä oli monien mielestä saavutet- lut kovin nopeata vaikutusta. alustuksia ja keskustelemaan ja yhteiskuntaluokkien välil- yhteenkuuluvuuden perustaa, tu etu, jonka piti näkyä. Ra- Suurempi muutos sen sijaan ta- sotavuosina etulinjan ja koti- lä rintamalla ja kotiseudulla. jolta tammenlehvä-sukupolvi jan vetäminen kotirintaman ja pahtui siinä, mihin ammattei- rintaman välillä vallinneesta Kansakunnan ajatteluun jäi va- teki suurtekonsa. Se pelasti tor- sotatoimialueen välille on kui- hin naiset jatkossa päätyivät. henkisestä ilmapiiristä. pauden arvo, pysyvä suru san- juntavoitoillaan Suomen itse- tenkin ollut vaikeata ja tehtä- Erityisesti naisten osuus kasvoi ”Kansan mieliala oli syvän kariuhreista ja syvä kunnioitus näisyyden, korjasi sodan vau- viä ajatellen keinotekoistakin. metsäteollisuuden sekä liiken- järkyttynyt taistelu- ja kotirin- sotiemme veteraaneja kohtaan. riot, maksoi sotakorvaukset, Kotirintaman tehtävissä pal- ne- ja viestintäalan tehtävissä. tamilla. Mieliala asettui epä- Kansakunnan viiden sotavuo- asutti siirtoväen, synnytti suu- veli tuhansia sotilaita ja lottia Joku vaikutus tähän on luulta- toivosta huolimatta ponnistele- den kokemuksissa on perusop- ret ikäluokat korvaamaan hen- olosuhteissa, jotka eivät kovin- vasti ollut lottakokemuksilla. maan itsenäisyydestä ja olemi- pia suomalaisuuden kestävään kilömenetyksiä, kehitti elon- kaan paljon poikenneet etulin- Lapsen ja nuoret joutuivat sen oikeudesta”. Näin kuvaili sisältöön ja jatkuvaan käyt- keinoelämäämme, kohotti elin- jan oloista asemasodan aikana, sotavuosina talkootöissä, ansio- Tammenlehvän Perinneliiton töön”, Siuruainen totesi alus- tasomme ja kansantaloutemme jota käydyt sodat enimmillään töissä ja maatalouden piirissä jo puheenjohtaja Eino Siuruai- tuksensa päätteeksi. maailman kärkeen, torjui itse- olivat. Muun muassa ilmator- varhain ottamaan vastuuta yh- nen alustuksessaan kansan Opetusneuvos Antti Hent- näisyyttämme uhanneet ulko- junta- ja ilmavalvontatehtävis- teisistä asioista. Pysyviä vaiku- tuntoja Talvisodan syttyessä. tosen omakohtaisiin kokemuk- puoliset uhat ja paineet, hoiti sä olleet sotilaat joutuivat va- tuksia sodalla on ollut moniin Itsenäisyyden puolesta taistelu siin perustuneesta puheenvuo- suhteita itään ja avasi ovia län- paalla ollessaankin jatkuvasti lasten erityisryhmiin, kuten so- loi monia erilaisia mielialataso- rosta välittyivät sotavuosien teen. Mikään muu sukupolvi ei varautumaan mahdollisiin hä- taorpoihin, sotalapsiin ja evak- ja yksilöiden, perheiden ja ko- ilmapiiriin vaikuttaneet ilon- ole tehnyt tätä samaa”, Hentto- lytyksiin. Tätä taustaa vasten kolapsiin. Nykyisen kriisiavun tiseutujen kohtaloista mahdol- aiheet ja surut. Olosuhteet nen totesi. on edelleen aiheellista kysyä, kaltainen sodan jälkihuolto liseen avun saantiin sekä koko rintaman eri osilla vaihtelivat. Kahdessa muussa seminaa- mikä tekee veteraanin ja mikä kuitenkin puuttui. Lapsia ei Euroopan ja maailman oikea- Kaikki mielialojen ylläpitämi- rialustuksessa kotirintaman tekee sodan kokeneen, Mälkki myöskään autettu sosiaaliseen mielisyyteen. Talvisodan tais- seen tarkoitetut keinot eivät ol- osuutta veteraaniperinteessä pohdiskeli. nousuun yhteiskunnan toimin, telu ei kuitenkaan jättänyt ai- leet kaikkialla samalla tavoin tarkasteltiin sekä kotirintaman Professori Aura Korppi- Korppi-Tommola totesi. kaa mielentilan pohdinnoille, rintamajermujen käytettävis- sotilaiden että naisten ja lasten Tommolan mukaan työvelvol- vaan väestön oli selviydyttävä sä. Kaksi asiaa oli kuitenkin näkökulmasta. lisuuden tuomia sodan suuria Pertti Suominen ja tehtävä ratkaisuja kulloisten- samanarvoisia ja yhtä tärkei- kin tilanteiden mukaan. tä kaikille: kotilomat ja kent- Jatkosodassa tilanne oli Siu- täposti. Lomia saattoi saada ruaisen mukaan mielialojen muutaman kuukauden välein, kannalta toisenlainen. Pit- mutta posti kulki tiheämmin, kä aika ja monet tarpeet loivat lähes joka päivä. kehitetyn järjestelmän seurata Joskus saattoi esikunnassa mielialojen vaihtelua sekä toi- palvelleilla olla jopa mahdolli- met tukea taistelutahtoa ja ko- suus saada puhelinyhteys ko- tirintaman sietokykyä. Mieli- tiseudulle, mutta maaseudulla alojen ylläpidosta keskeisesti puhelimia oli vähän, postilaati- vastasivat muun muassa soti- koita sen sijaan oli tiheämmin. laspapisto, valistusupseerit, tie- Kenttäposti oli tärkeä yhteyk- dotus- ja viihdytyskomppaniat sien verkosto koti- ja taistelu- sekä monet muut tekijät. Rin- rintaman välillä. Kirjeitä kul- tamalinjan molemmin puolin ki sotilaiden ja kotona olleiden pyrittiin vaikuttamaan taiste- tai evakkomatkalla olleiden lutahtoon propagandan ja len- omaisten välillä. Niitä kulki tolehtisten sekä vankien vies- myös rintamaisien ja ulkomail- tinnän avulla. Sotasensuuri le turvaan vietyjen lasten välil- Viitisenkymmentä osanottajaa oli kokoontunut seuraamaan seminaarissa esitettyjä alustuksia. 18 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Triumph International Oy Turku

Kaupunkien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Orimattilan Oriveden kaupunki kaupunki

Outokummun Paimion Parkanon kaupunki kaupunki kaupunki

Pieksämäen Pyhäjärven kaupunki kaupunki

Raahen kaupunki KAUPUNKIELÄMÄÄ VUODESTA 1442

Iloista Joulua ja Onnea Vuodelle 2012 Savonlinnan kaupunki

Ulvilan Uudenkaarlepyyn Suonenjoen kaupunki kaupunki kaupunki www.nykarleby.fi

Viitasaaren Virtain kaupunki kaupunki

Ähtärin kaupunki Ylivieskan toivottaa kaupunki Rauhallista Joulua!

Äänekosken kaupunki 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 19

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2012 toivottaen

Akaan seurakunta Alavieskan seurakunta Alavuden seurakunta Enontekiön seurakunta

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2010 toivottaen Euran seurakunta Forssan seurakunta Haapaveden seurakunta

Hangon Hankasalmen seurakunta Hartolan seurakunta seurakuntayhtymä Harjavallan seurakunta

Haukiputaan seurakunta Hausjärven seurakunta Helsingin Mikaelin Hattulan seurakunta seurakunta

Herttoniemen seurakunta, Hollolan seurakunta Helsinki Huittisten seurakunta

Hämeenkosken Hämeenlinna-Vanajan Hyvinkään seurakunta kappeliseurakunta seurakunta Iin seurakunta

Imatran seurakunta Inarin seurakunta Isojoen seurakunta Jalasjärven seurakunta

Joensuun ev.lut. srk, Pielisensuun srk, Rantakylän srk, Vaara-Karjalan srk, Joroisten seurakunta Juupajoen seurakunta Jämijärven seurakunta Pyhäselän srk ja Enon srk

Kajaanin seurakunta Kalajoen seurakunta Kallion seurakunta, Kalvolan seurakunta Helsinki

Kangasalan seurakunta Kangasniemen seurakunta Kannuksen seurakunta Karstulan seurakunta

Joulurauhaa, Lähelläsi arjen Kansakunnan peruskallio aherruksessa Kauniaisten Kempeleen seurakunta ja juhlan hetkellä suomalainen seurakunta on veteraanipolven työssä. Kemin seurakunta www.keravanseurakunta.fi

Kiimingin Kihniön seurakunta seurakunta Kiteen seurakunta Kittilän seurakunta

Kuopion Kontiolahden seurakunta evankelisluterilaiset seurakunnat 20 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2012 toivottaen

Kärkölän seurakunta Kuortaneen seurakunta Kuusamon seurakunta Kyyjärven seurakunta

Lahden Laitilan seurakunta Kärsämäen seurakunta Köyliön seurakunta seurakuntayhtymä

Langinkosken seurakunta Lapinlahden seurakunta Lappajärven seurakunta Lammin seurakunta www.lappajarvenseurakunta.info

Laukaan srk Lapuan Lempäälän seurakunta Leppävaaran seurakunta, tuomiokirkkoseurakunta www.laukaasrk.fi Espoo

Lieksan seurakunta Limingan seurakunta Liperin seurakunta Loimaan seurakunta

Lumijoen seurakunta Luvian seurakunta Malmin seurakunta, Helsinki

Muhoksen seurakunta Multian seurakunta Muonion seurakunta Muuramen seurakunta

Mänttä-Vilppulan Mynämäen seurakunta Mäntsälän seurakunta seurakunta

Nakkilan seurakunta Nokian seurakunta Nurmijärven seurakunta

Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Karjasillan seurakunta, Orimattilan seurakunta Oriveden seurakunta Oulaisten seurakunta Tuiran seurakunta ja Oulujoen seurakunta

Oulunsalon seurakunta Paavalin seurakunta, Helsinki Padasjoen seurakunta Paimion seurakunta

Perhon Pakilan seurakunta, Parikkalan seurakunta Parkanon Helsinki seurakunta seurakunta

Pertunmaan Pietarsaaren suomalainen Pitäjänmäen seurakunta, seurakunta seurakunta Pihtiputaan seurakunta Helsinki 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 21

Sotaveteraaneja tervehtien ja Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2012 toivottaen

Porvoon Posion seurakunta Pomarkun seurakunta Pornaisten seurakunta suomalainen seurakunta

Punkaharjun seurakunta Puumalan seurakunta Pyhäjoen seurakunta Raahen seurakunta

Ranuan seurakunta Rauman seurakunta Rautjärven seurakunta Riihimäen seurakunta

Saarijärven seurakunta, Ruoveden seurakunta Ruskon seurakunta Kannonkosken,Kivijärven ja Ruokolahden seurakunta Pylkönmäen kappeliseurakunnat

Sallan seurakunta Sammatin seurakunta Sastamalan seurakunta Sievin seurakunta

Siikalatvan seurakunta Sipoon seurakuntayhtymä, Someron seurakunta Siilinjärven seurakunta Sibbo kyrkliga samfällighet

Sotkamon seurakunta Sulkavan seurakunta Suomenniemen Suomussalmen seurakunta seurakunta

Hyvää Joulua! Säkylän seurakunta toivoo Taipalsaaren seurakunta Tammelan seurakunta Sääksmäen seurakunta

Tampereen Teljän seurakunta, evankelisluterilaiset Tarvasjoen seurakunta Pori Tervolan seurakunta seurakunnat www.porievl.fi

Tikkurilan seurakunta, Turun ja Kaarinan Vantaa Tohmajärven seurakunta seurakuntayhtymä

Tuusulan seurakunta Urjalan seurakunta Vantaan seurakunnat

Varkauden seurakunta Vesilahden seurakunta Vimpelin seurakunta Virtain seurakunta

Vähäkyrön seurakunta Äänekosken seurakunta 22 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Vuosi 1942

3.1. puna-armeijan Karhumäen operaatioryhmä aloitti Jatkosodan rintamamiehet 3.1. epäonnistuneen yrityksen Karhumäen valtaa- miseksi takaisin. – joulu 1941 4.1. Sodanaikaista talkootyötä organisoimaan pe- rustetaan Suurtalkoot r.y. Samalla lakkautetaan i rakas poikani, rakkaat tuntui enää kangastukselta. Tal- neina. Yksi ikäluokka oli 75 – 80 30.9.1940 perustettu ja talkootoimintaa tähän joulutervehdykset Sinul- vi oli monilla rintamalohkoilla prosenttisesti menetetty. Toisin saakka organisoinut Suomen Talkoot r.y. le tänä rauhaisana jou- koittanut jo lokakuussa. Pettä- sanoen vajaat kaksi divisioonaa 4.1. kouluhallitus ilmoittaa, että Karjalassa aloitetaan Oluyönä. Kumpa Rakkaani Sinulla vät tiet ja liukkaat maastot olivat oli poissa pelistä. Miten ja kuin- tammikuussa kansakoulutoiminta, mutta ei vielä olisi ensivuonna oikein miellyttä- imeneet parhaat voimat sotilail- ka pitkään sotaan kansakunnan oppikouluja. vä joulu omassa kodissa, kun olet ta. Sodan pitkittyminen ja van- aineelliset ja henkiset voimavarat 5.1. kolme ensimmäistä marsalkka Hermann Göringin jo useaan otteeseen saanut olla han rajan ylittäminen olivat hei- riittäisivät? marraskuussa lahjoittamista Dornier Do 17 Z -ko- siellä vainolaista vastassa. kentäneet mielialaa. neista saapuu Puolasta Suomeen. Sydämelliset kiitokset Sinulla Mielialatarkkailijat kiersi- Joulun tunnelmaa 7.1. Ruotsin hallitus on asettanut miljoona kruunua rakas Kultaseni herttaisesta pake- vät lokakuussa maan länsiosia. rintamalla Ruotsiin saapuvien suomalaisten sotilaiden hoi- tistasi, jonka sain. Sinä keksit siel- Tiivistelmänä he totesivat sota- Synkät ajatukset pyrittiin joulu- toon saamiseksi eri sairaaloihin. lä asti puuhata paketteja. Tietys- väsymyksen ja rauhan kaipuun na työntämään taka-alalle. Sota- 15.1. Ruotsin kuningas ja kuninkaallinen perhe perusta- ti olin kovin, kovin onnellinen ja olevan yleistä. Rintamalla puo- oloissakin joulusta pyrittiin teke- vat lastenkodin 20 suomalaiselle lapselle Ulriksda- iloinen siitä. lestaan oli koettu ensimmäiset mään tunnelmallinen ja kodikas lin linnan lähelle Rådaniin. Helmi Savonlinnasta toivotti merkittävät taistelusta kieltäyty- tapahtuma. Ulkonaiset olosuh- 20.1. Suomenlahden taakse lähetetään lehtori Lauri näine sanoin hyvää joulua 1941 miset. teet pitivät huolen, että erikseen Pelkosen johtama komissio tutustumaan Inkerin miehelleen ”siellä jossakin”. Sa- Pelko, väsymys ja ravinnon- sen viettoon ei tarvinnut herkis- olosuhteisiin. Mukana on myös Valpon ja Itä- moin tekivät tuhannet muut vai- puute selittivät katkeruutta ja ha- tyä. Karjalan sotilashallintoesikunnan edustajat. mot, tyttöystävät, omaiset ja vas- luttomuutta jatkaa hyökkäystä. Valvontaupseeri Taavetti Heik- 20.1. kansalaisia kehotetaan käyttämään aseveli- taavasti rintamalla palvelleet Joiltakin petti mielenterveys. Ko- kinen muistelee 11. Divisioonan merkkiä, hinnaltaan 25 penniä. Se pyöristää miehet ja naiset muistivat kote- ti-ikävältä kalvoi rintamalla ole- upseerikunnan jouluillanviettoa kirjelähetyksen hinnan 3 markaksi. Merkin painos jaan. Lotta Kyllikki Villa merkitsi via. Itä-Karjalassa. Tapahtumapaik- on 2 miljoonaa ja se tuottaa aseveljille 500 000 aatonaattona päiväkirjaansa: Joulukuun alkupäivinä mar- kana oli keskuskanslian vastaval- markkaa. Olen lapsellisen iloinen. Äidin salkka Mannerheim pysäytti ar- mistunut korsu: 21.1. presidentti Risto Ryti ja ylipäällikkö Mannerheim kaksi joulupakettia tuli tänään. meijansa etenemisen Itä-Karja- Tunnelma pyrki olemaan jäyk- tapaavat Mikelissä ja tulevat siihen tulokseen, että Tiedän, että niissä on paljon hy- lassa. Asetetut tavoitteet oli saa- kä kuten aina tällaisissa tilaisuuk- keskustelut rauhasta Neuvostoliiton kanssa saat- vää ja jokin kirja, ja niin liittyy vutettu. Se samoin kuin alkaneet sissa, joissa komentaja on läsnä tavat olla propagandasyistä vaarallisia. Samalla jouluun entisenlaista jännitystä. vanhempien ikäluokkien kotiu- ja tilaisuuden osanottajat selviä. Mannerheim ilmaisee käsityksen, jonka mukaan Joulu hiljensi itse kunkin tukset kevensivät mielialaa. Pastori Porra luki jouluevanke- saksalaisten asema itärintamalla on huono. muistamaan läheisiään. Kenttä- Pahimmat taistelut vaimeni- liumin ja puhui sitten kun joulu- 31.1. presidentti Kallion rahastoon on kertynyt 43 postilla riitti puuhaa. vat ja sotilaat pääsivät vähitellen virsi oli veisattu… Syötiin kink- miljoonaa markkaa. Pääosa tuloista kertyy surun- lepäämään. Harva rivisotilas jak- kuateria ja maitopulveriin keitet- valitteluadresseista. Pitkittyvä sota soi iloita voittoisasta sotaretkes- ty riisipuuro, josta kuulin, että se 3.2. Ylipäällikkö Mannerheim ilmoittaa sotamarsalkka Joulun aikoihin moni varmas- tä. Sen sädekehää himmensivät oli veteen keitettyä vehnäjauho- Wilhelm Keitelille, että ei aio hyökätä Muurman- ti pysähtyi miettimään lopuil- tiedot menetyksistä, jotka kos- puuroa. Syötiin lujasti. Ennen sitä nin radalle, ellei Saksan tilanne parane itärinta- leen kääntyvää vuotta, lupauksia kettivat tavalla tai toisella kaik- olimme luutnantti Tammivuo- malla. ja pettymyksiä, kujanjuoksua elä- kia suomalaisia. ren kanssa ottaneet kahvin kans- 8.2. Aunuksen radio esittää ensimmäisen itäkarjalaisil- män ja kuoleman rajamailla – so- Jouluun mennessä kokonais- sa pienet jaloviinatuutingit, mutta le tarkoitetun ohjelman paikallisella murteella. taa joka yhä jatkui. tappiot nousivat miltei 75 000 eihän päissään passannut olla vi- 11.2. Suomalaiset tuhoavat Petrovskij Jamin huoltokes- Toive lyhyestä kesäsodasta mieheen, joista 25 000 kaatu- rallisessa joulujuhlassa. kuksen. 12.2. Tallinnaan on saapunut 124 suomalaista ja inkeri- läistä, joista 61 lapsia, paettuaan Leningradin seu- dulta saksalaisten linjojen läpi. Pakolaiset kertovat Leningradin alueen suomalaisten, inkeriläisten ja virolaisten joutuneen ankaran terrorin alle. 12.2. laatokka-lehti alkaa jälleen ilmestyä kotipaikas- saan Sortavalassa. 15.-22.2. Tammikuussa perustetun Suurtalkoiden en- simmäisenä suurempana tempauksena maassa järjestetään polttopuutalkoot. 22.2. kaikille talvisodan orvoille sekä 3000:lle tämän so- dan sotaorvolle on saatu sotakummit. Suurin osa 9016 sotakummeista on Ruotsista, 6500 Suomes- ta, 1300 Tanskasta ja muutamia satoja Sveitsistä ja Unkarista. 22.2. Akateeminen Karjala-Seura viettää 20-vuotisjuh- laansa Äänislinnassa. 23.2. Maan hallitus ja ylipäällikkö Mannerheim neuvot- televat joukkojen kotiuttamisesta. 25.2. liettuassa, Latviassa ja Virossa saatetaan voimaan saksalainen lainkäyttö. 26.2. Markus-setä järjestää Tampereen teatterissa suuren lastenjuhlan, lasten radiokeräyksen sotaor- pojen hyväksi. Keräyksen tilitetty tuotto on noin 800 000 markkaa. Joulun viettoa korsussa länsikannaksella jouluna 1941. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 23

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Joulu 1941 Ohdan lohkolla Sotilaiden asumukset jättivät toivo- maisteltiin suklaata ja rusinoita. Illan- atkosodan aloitin tykistön tulenjoh- kynttilä. Hopealankoja korvasivat kuu- misen varaa, mutta joulunvieton kaava vieton yhteydessä nautittiin pullaa ja tajana. Tehtävä oli tuttu jo talviso- seen ripustetut kiväärin hylsyt. Luin oli vastaava. Kenttäpappi piti hartausti- täytekakkua. dan ajalta. Sotani alkoi kuitenkin si- jouluevankeliumin ja yritimme hyräil- laisuuden, joulukuusen ääreen kokoon- Jouluyön Villa oli yövuorossa. Toi- Jkäli huonosti, että haavoituin 5.7. Tyrjän lä tuttuja joululauluja. Parasta oli kui- nuttiin aterioimaan puuroa, kinkkua silla rintamanosilla taistelut jatkuivat. taistelussa. Samassa taistelussa haavoit- tenkin se, kun posti oli tuonut kotirin- tai riistaa, jaettiin keskenään joulupa- Kaatuneita ja haavoittuneita tuli jou- tui myös silloinen majuri Adolf Ehrn- tamalta paketteja ja kirjeitä omaisilta. kettien antimia, alkoholia nautittiin lunakin. rooth. Palasin sotasairaalasta yksikköö- Sillä tavalla ajatukset viipyivät kotoisis- enemmän tai vähemmän säästeliääs- Sotasairaaloissa eri puolilla maata ni marraskuussa. Joukkomme olivat sa joulumuistoissa rakkaitten omaisten ti, mahdollisuuksien mukaan ja mies- haavoittuneet potivat vammojaan jou- edenneet silloin jo Kannaksella koh- luona. ten vakaumuksesta riippuen. Laulettiin, luna 1941. Tunnelmaa koetettiin nostat- ti Pietaria yli vanhan rajan. Kuten tun- Koko ajan olimme kuitenkin varuil- juteltiin tai hiljennyttiin omissa olois- taa kaikin tavoin, paketein, lauluesityk- nettua hyökkäys pysäytettiin ja asetut- lamme valmiina ottamaan vastaan vi- sa. Ajatukset kääntyivät väistämättä ko- sin, lukemalla potilaille. Ymmärrettä- tiin asemiin. Patterimme oli Termolassa hollisen hyökkäyksiä asemiimme. Mie- tirintamalle – miten siellä jaksettiin ja västi vaikeasti haavoittuneita oli vaikea Ohdan lohkolla JR 7:n tukena. Tulen- leen palautui talvisodan aikainen Yrjö koska läheiset seuraavan kerran näki- piristää, tuskat ja huoli tulevasta ma- johtopaikkani oli etulinjan tuntumassa Jylhän runo: si… sensivat. Toivo ja epätoivo vaihtelivat, puuhun kyhätyllä lavalla. Siksi sillä oli Ja monta paimenta parrakasta, Lotat parhaimmillaan osasivat pistää eikä itsesääliltä ollut helppo välttyä. peitenimi Varis! lumessa valvoi ja vartioi ja pöydän koreaksi, pohjoisempana sak- Haavoittuneita ja invalideja ehti so- Joulun aluspäivät olivat suhteellisen vartioi sitä pientä lasta salaisten yltäkylläisten varastojen avit- dan aikana tulla vielä paljon. Sotajoulu- rauhallisia. Oli partioiden kahakointia petojen saaliiksi joutumasta, tamana. Kyllikki Villa kertoo, kuinka jakin oli vielä edessä useampi. Tuhan- ja satunnaista tykkitulta puolin ja toi- maa, taivas kiitosta soi. pitkin aattoa kahviteltiin, joulupöydäs- sille joulu 1941 jäi viimeiseksi. Heitä sin. sä oli liinat ja se oli koristettu havuilla muisteltiin tulevina jouluina sankari- Matalassa korsussamme rakensim- Pentti Tapio (93) on opetusneuvos ja So- – tarjolla oli kinkkua, lanttulaatikkoa hautojen äärellä. me joulua. Ripustimme kattoon pie- taveteraaniliiton hengellisen toimikun- ja puuroa. Vatsa kylläisenä tupakka- nen kuusen. Koristeena oli muutama nan puheenjohtaja miehet sytyttivät saksalaiset savukkeet, Ari Uino

Kristus syntyy - kiittäkää Riemullista Joulunaikaa ja Jumalan Siunaamaa Vuotta 2012

Haminan Helsingin Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta

Iisalmen ortodoksinen Ilomantsin ortodoksinen Joensuun seurakunta seurakunta ortodoksinen seurakunta

Jyväskylän Kajaanin Kuopion ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta

Lapin Lieksan Nurmeksen ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta ortodoksinen seurakunta

Oulun ortodoksinen seurakunta Turun ortodoksinen seurakunta 24 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Jatkosodan rintamamiehet – Itä-Karjalan valtauksen vastuksia

arbarossa-suunnitelman mu- taan Ääniselle. Armeijakuntien pihti- Marssi Aunuksen suuntaan pakenevan eri syistä ylittämästä vanhaa rajaa. Ra- kaisesti suomalaisten piti jatkaa liikkeellä piti vihollinen saataman pois vihollisen perässä alkoi välittömästi. jan ylitys oli enemmänkin poliitikko- hyökkäystä Itä-Karjalaan. Syvä- pelistä. Liekehtivä Aunuksen kaupunki val- jen ongelma, eikä heillekään sodan täs- rilläB tapahtuisi suomalaisten ja saksa- lattiin 5. syyskuuta ja Jääkäripataljoo- sä vaiheessa suuren suuri. Sen sijaan laisten joukkojen ”kädenlyönti”. Hyök- Syvärille na 3 saavutti Syvärin kahta päivää myö- uupumuksesta johtuneet kieltäytymi- käyksellä voitaisiin parantaa maan Hyökkäys alkoi aamuyöllä 4. syyskuu- hemmin. Eteneminen tuohon aikaan set olivat joukko-osastojen komentajil- strategista asemaa ottamalla haltuun ta Tuuloksessa. Läpimurtoon oli varat- vuodesta pimeässä maastossa, enim- le itsetutkiskelun paikka, miten hoitaa puolustukselle edulliset järvikannakset. tu 200 putkea. Tapahtumaan oli ladattu mäkseen synkässä kuusikossa, oli jo tilanne. Yleensä selvittiin puhumalla. Voitaisiinpa aluetta myös tulevassa rau- runsaasti odotuksia ja sen onnistumis- sinällään kyllin hankalaa. Eikä tässä Pakkokeinot herättivät vain uhmaa ja hanteossa käyttää vaihdon välineenä, ta seurasivat silmä tarkkana paitsi Mik- kaikki vänrikki Seppo Soinin mukaan: katkeruutta. olipa voittaja kumpi osapuoli tahansa. kelin Päämaja myös Saksan sodanjohto. Sitä häiritsivät Kinkievasta muutami- Syyt miesten tyytymättömyyteen oli- Presidentti Ryti ilmeisesti myötäili Itse Talvela tuli etulinjaan Tuulosjoen en miesten reppuun jollain tavalla kul- vat joka tapauksessa todelliset. Kotiin ei ylipäällikkö Mannerheimin pyrkimystä varteen johtamaan sotatoimia. keutuneet vodkapullot. Kun tilanne oli ollut päästy heinätöihin, päivien pime- edetä kauas Itä-Karjalaan. Toive Suur- Hyökkäys johti välittömään läpimur- täysin epäselvä, olisi etenemisen pitä- tessä ja vettä vihmoessa mentiin kohti Suomesta ei ollut laajemmillekaan pii- toon. Aarre Rantio muistaa joen ylityk- nyt olla äänetöntä ja kun lisäksi tehtä- tuntematonta. Eikä lomista ja rakkai- reille vieras etenkään nyt kun se näytti sen: vänämme oli ottaa [Syvärin] voimalaitos den näkemisestä ollut tietoakaan – pait- olevan käden ulottuvilla. Hyökkäys alkoi aamulla kello viisi yllättäen haltuumme, virkistysjuomaa si jos oli kunnostautunut erityisellä ta- Elokuun lopulla Mannerheim antoi rynnäköllä joen yli ennakkoon katsotun nauttineiden kovaäänisyys häiritsi, eikä valla. Kenttäpostikin kangerteli etene- hyökkäyskäskyn. Sen mukaan Talve- matalikon kohdalta. Hypimme vuolaas- heitä voitu jättää metsäänkään. Har- misvaiheessa. lan VI Armeijakunta valtaa Syvärin ja sa koskessa kiveltä kivelle. Rantatörmäl- voin luutnantti Lehmuskoski suuttui, Kuulusteltaessa taistelusta kieltäyty- Hägglundin VII Armeijakunta valtaa lä laitoimme konekiväärit asemaan var- mutta silloin hän kyllä kiehui vihasta. neitä miehiä pääsyyksi paljastui tavaton Prääsän, josta jatkaa Petroskoin suun- mistamaan porukan eteenpäin menon. Leningradin miljoonakaupungille väsymys. Valvontaupseerina toiminut sähköä jauhaneen voimalaitoksen koh- Taavetti Heikkinen päiväkirjasi 7. syys- dalta lähdettiin yrittämään ylitystä, kuuta, mistä oli kysymys: mutta se ei ollutkaan leikintekoa, Ran- Miehet olivat 19.8. alkaen taistelleet tio kertoo: ja marssineet ilman lepoa, tehneet sa- Seuraavana päivänä tuli meidän vuo- teessa ja märässä metsässä useita kier- ro ylittää Syväri voimalaitoksen yläpuo- toliikkeitä vihollisen selustaan kantaen lelta. Sinne ennen meitä mennyt ryk- upottavia soita pitkin kaikki varusteensa mentti oli joutunut panssarien ja jalka- ja osalla (myös kranaatinheittimet ja ko- väen tuleen. Miehiä palasi Syvärin takaa nekiväärit) kolme tuliannosta aseisiin ja veneillä ja uiden. Yksikin istui hajareisin kolme päiväannosta muonaa. tukilla ja meloi henkensä edestä laudan- Jalkineet rikki, useimmilla nauhaken- pätkällä neljäsataa metriä leveän virran gät, vaatteita ja jalkineita ei oltu saatu poikki. Toinen täysin seonnut jouduttiin kuivata, jalat hiertyneet, miehet potivat sitomaan ja viemään pois. Venäläinen vatsavaivoja, kuumetta, yskää ym. Kun ampui ylityskohtaan tykeillä, heittimillä katseli sitä riviin kokoontunutta parroit- ja konekivääreillä, ja tankit ajoivat po- tunutta ja laihtunutta ryysyläisjoukkoa, teroiden ja juoksuhautojen yli yrittäen tuli ajatelleeksi, ovatko nuo niitä varmo- musertaa miehet telaketjuillaan. ja miehiä, jotka tämänkin divisioonan Syvärin toiselle puolelle saatiin kun- osalta ovat tehneet sen, mitä ovat teh- non sillanpää muodostetuksi vasta 22. neet, usein mahdottoman mahdolliseksi syyskuuta mennessä. Syvärin yläjuok- ja onko tuollaisella joukolla enää mah- sulla tuli ongelmia lokakuun alussa: yli- dollista käydä taisteluun. menoon käsketty pataljoona hajaantui ja hyökkäys jouduttiin keskeyttämään. Huolto-ongelmat Todettiin miesten olevan väsyneitä ja Laajalle alalle hajaantuneiden joukko- ärtyneitä huonosta muonasta. Olivat- osastojen huoltaminen oli vaivallois- pa jotkut esimiehet luvanneet katteetto- ta. Täydennyskuljetukset kangertelivat, masti, että jäätäisiin Syvärin tasalle. koska tiet olivat kehnossa kunnossa. Valtiolle otettu autokantakin kului hy- Väsymystä ja kieltäytymisiä vää vauhtia. Kulkuväylien ja rautateiden Yksittäisiä kieltäytymisiä oli tapahtunut kohentamiseen piti varautua samanai- jo kesällä. Vanhan rajan ylitys oli joil- kaisesti kun hyökättiin. Eikä neuvosto- lekin talvisodan veteraaneille kynnys- joukkoja sopinut aliarvioida; ne olivat kysymys – olihan 1940 menetetyn alu- pureutuneet tiukasti asemiinsa. een takaisin valtaus hoidettu kunnialla. Kun sitten sateet loppukesällä al- Miksi tapattaa lisää miehiä Itä-Karjalan koivat, tiet muuttuivat mutavelliksi ja korpimetsissä, nehän eivät olleet kos- pimeys laskeutui korpeen, läpimäril- kaan kuulunetkaan Suomelle. Alueval- lä ja taistelussa rähjääntyneillä miehil- tauksissa ryvettyneeseen miehistöön ei lä oli vitsit vähissä. Armeija oli vaate- kansallisromanttinen aatemaailma ol- tettu varsin kevyesti. Nopeatempoises- Itsenäisyyspäiväjuhlat Äänislinnan Itäisellä koululla. Suomalaiset perustivat kan- lut uponnut samassa määrin kun luke- sa hyökkäyssodassa kuivatus oli oma sakouluja kasvattamaan alueen suomensukuisista lapsista Suur-Suomelle kunnon neistoon. ongelmansa. Jalkineet olivat kuluneet, kansalaisia. Lähemmäs 2 000 miestä kieltäytyi eikä uusia saappaita saatu kaikille. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 25

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Aikainen talventulo yllätti huollon. Syksyn tullen vesisade ja lieju liotti- Osa joukoista liikkui pakkasellakin il- vat saappaat ja sukat, mikä aiheutti tus- man talvitakkia ja käsineitä. Puutteita kallisia hiertymiä. Marssi siinä sitten, korjattiin ja jos ei, akuuttia tarvetta tyy- jos oli pikakiväärimies ja puolensadan dytettiin kaatuneilta vihollisilta. Saap- kilon varustus mukana. Iltaisin oli pys- paat, karttalaukut ja aseet kelpasivat, tytettävä teltat ja aamutuimaan taas jat- muistoesineiksi päätyneistä mitaleista kettava, väsyneenä ja toisinaan nälkäi- ja kokardeista puhumattakaan. senäkin. Muonan puute söi miestä ja vei hyök- Vaikeuksista huolimatta eteneminen käyshalut. Rautaisannoksilla ei pitkälle jatkui, milloin verisesti taistellen mil- pärjännyt, ja liikkeellä oleville joukoil- loin ilman suurempia vastuksia. Mutta le ei välillä saatu päiväkausiin lämmintä riemumarssia ei Itä-Karjalan valtaus to- ateriaa. Etulinjan komppaniat saattoivat dellakaan ollut. Aina piti vain jatkaa ja olla päiväkausia olemattoman muoni- jaksaa märkä sotisopa, täit ja luteet rie- tuksen varassa. Sitä paitsi ruoka oli yk- sana. Sauna oli hyökkääville joukoille sitoikkoista, yleisin ravinnonlähde oli kaukainen haave. peruna ja sitä saatiin vallattujen aluei- den pelloilta. Nälkään ei kukaan nään- Teksti: Ari Uino Osasto Laguksen panssarivaunuja etenemässä kohti Aunuksen kaupunkia. Manner- tynyt, mutta mielialaa ruokahuollon Kuvat: SA-kuva heim-ristin ritari numero 1, eversti Ruben Lagus johti panssariyhtymää Aunuksen takkuaminen ei kohottanut. kannaksen valtauksessa.

Pakkalan Liikenne KJM Kupari Oy Metsäpalvelu Turunen Oy Alavus Asikkala Eno

K&K Mustoset Ay Espoon Lattiapinnoite Oy Espoonkruunu Oy Enonkoski Espoo Espoo

Hovila Oy Market-Visio Oy Espoo Espoo

Insinööritoimisto 007 Kuljetus Oy Vesijohtoliike J. Laitinen Oy Espoo Espoo Konstru Oy Espoo

Ollasgård Håkan Nyström Bitrac Oy www.numos.fi Espoo Espoo www.bitrac.fi

T:mi Jan Nylund Carmeik Oy Esse Elektro Kraft Ab Espoo Espoo Esse

Suunnittelutoimisto Hämeen Ris-Esset Ab Oy Esse Hannu Viitala Kuivaustekniikka Oy Forssa Forssa Haminan Vesijohtoliike Maansiirto Perala Oy Centos Central Logistics Oy Halikko Penttilä Oy Hamina Hamina Hangon Liikenne- Jokiniemen Leipä Oy Stailimainos TeKo Ky Hamina Friman Matkat Hartola Hanko

Hyvää Joulua!Sotaveteraaneille Rakennustyö Virtanen Timo Lihatukku Heikin Liha Oy Hartola ja Lotille toivottaa Helsinki Martti Virtakoivu «metsien mies», Murakka 26 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Ruotsinmaalaisia jatkosodassa

Vähäiselle sotilaalliselle merkitykselle jäi ruotsinmaalaisten vanhan val- serviin. Kun neuvostojoukot joulukuun Myös Pohjanmaan jalkaväkiryk- tiopuolikkaan sotilaiden osallistuminen kamppailuun yhdessä Suomen alussa irtautuivat Hangon tukikohdas- mentti JR 61 otti vastaan vapaaehtoisia omien poikien kanssa pysyväiseksi vertauskuvaksi taisteluissa Hangon ta, 3. jääkärikomppania osallistui suo- ruotsinmaalaisia. Elokuussa 1941 heitä rintamalla, Itä-Karjalassa, Aunuksen lakeuksilla, Syvärin rintamalla ja malaisten joukkojen kanssa etenemi- oli 12. Karjalan Kannaksella. Sanat ovat Orvar Nilssonin. Hän oli mukana Jat- seen Hangon kaupunkiin. Yhteensä 24 ruotsinmaalaista vapaa- kosodan loppuvaiheen ratkaisevissa taisteluissa. Svenska Frivilligbataljonenin palve- ehtoista palveli JR 24:ssä; neljä kaatui ja luksessa olleista kaatui kolme upseeria, neljä haavoittui. Svenska Frivilligbataljonen (SFB) kolme jääkärikomppaniaa omine esi- viisitoista aliupseeria ja kahdeksan sota- Tykistö sai myös vastaanottaa Ruot- Heti jatkosodan sytyttyä syntyi Ruot- kuntineen, kolme joukkuetta huolto- miestä. Haavoittuneita oli 78. sin vapaaehtoisia. Heidät sijoitettiin sissa vapaaehtoisliike. Talvisodan so- kolonneineen; raskas komppania esi- Sotamarsalkka Mannerheim kävi 15 ruotsinkielisiin raskaisiin tykistöpatte- taveteraanit halusivat uudelleen suo- kuntineen, kolme raskasta joukkuetta joulukuuta kiittämässä pataljoonaa ja ristoihin. rittaa vapaaehtoista sotapalvelua Suo- konekivääreineen ja 81 mm:n kranaatti- kaksi päivää myöhemmin alkoi matka Laivastossa oli 1941 kaksi ruotsin- messa. Finlandskommittèn, joka oli heittimineen; lisäksi kaksi konekivääri- Turkuun ja sieltä laivalla Tukholmaan, maalaista meriupseeria. vastannut vapaaehtoistoiminnasta 1939 jaosta, yksi joukkue varustettuna pans- jossa pataljoona lakkautettiin. Kun Ratsuväen prikaati syksyllä 1941 – 1940, syntyi uudelleen 10. heinäkuu- saritorjuntakiväärillä (n.k. elefanttipys- eteni Itä-Karjalan autiomailla oli muka- ta 1941. Hallitus hyväksyi sen jatko- sy) sekä komppanian huoltokolonna. Vapaaehtoisia JR 24-, Er P 18- ja na kolme ratsumestaria ja yksi korpraa- sodan Ruotsin vapaaehtoisliikkeen toi- Sen mukaan kuin saatiin ruotsin- JR 61- yksiköissä li. Suomalaisissa lentovoimissa palvel- minnasta vastuussa olevana elimenä. maalaiset yksiköt kokoon Turussa, ne Sommee—Porlampi -taisteluissa, Vii- lut kersantti Sven Åke Haraldsson kaa- Tukholmaan oli perustettu uusi vapaa- lähetettiin Hangon rintamalle. 17. elo- purin kaakkoispuolella Karjalankan- tui. Vänrikki Gustav – Mauritz Armfelt ehtoistoimisto, johon tuohon aikaan oli kuuta Svenska Frivilligbataljonen, joka naksella menehtyi monta ruotsinkie- palasi 17 kuukauden palveluksen jäl- ilmoittautunut yli 1 500 ruotsinmaa- käsitti 532 miestä, otti vastaan Harpar- listä upseeria. Heistä monia korvattiin keen tiedustelulaivueessa takaisin ko- laista. Nyt hyväksyttiin ainoastaan so- skog-lohkon rintamavastuun. Lohko Ruotsin vapaaehtoisilla, m.m. kutsut- tiin Ruotsiin. tilaallisen koulutuksen loppuunsuorit- käsitti Hankoniemen itäistä osaa sekä tiin 2 komppanianpäällikköä ja 9 jouk- Vuonna 1942 palveli kymmenkunta taneet miehet ja ensisijaisesti jalkavä- Järnön saarta. kueenjohtajaa. Parikymmentä vapaaeh- upseeria ja aliupseeria Suomen ilmavoi- keen kuuluvia, koska tarkoituksena oli Syyskuun 2 päivänä siirrettiin patal- toista osallistui rykmentin taisteluihin missa. Päämajan väestönsuojeluosastol- perustaa jalkaväkipataljoona. joona muutama kilometri taakse lepoon Karjalan Kannaksella ja 300 kilometrin la ja Lapin tiepiirissä oli myös muuta- Ensimmäinen joukko lähti laivalla ja koulutukseen. 3 jääkärikomppania etenemistaisteluissa Jessoilasta Seesjär- mia vapaaehtoisia. Turkuun heinäkuun 15. päivänä ja sen alistettiin JR 55/I pataljoonalle tehtävä- veen Itä-Karjalassa. mukaan kuin uusia ryhmiä saapui, or- nä puolustaa Järnön saarta. Pataljoonan Kesäkuun alussa näiden vapaaehtois- Mekaanikkoja ganisoitiin Svenska Frivilligbataljonen. vahvuus oli syyskuun puolivälissä 630 ten määrä oli 21; kaikki I Pataljoonas- Finlandskommitten rekrytoi myös eril- Lopuksi se koostui pataljoonan päälli- miestä. sa. Kun I Pataljoona tammikuussa 1944 lisiä mekaanikkoryhmiä. Mekaanikot köstä ja hänen kahteen jaostoon jaetus- Lokakuun alusta Svenska Frivilligba- muutettiin Er.P. 18:ksi oli 50 vapaa- olivat Suomessa töissä elokuun 1941 ja ta esikunnasta sekä esikuntakomppa- taljonen vastaanotti jälleen rintamavas- ehtoista ruotsinmaalaista palvellut JR toukokuun 1943 välisenä aikana. Hei- niasta, johon kuului esikunta, pionee- tuun. Kuuden viikon jälkeen etulinjas- 24:ssä. Kolme oli kaatunut ja viisi haa- dät otettiin armeijaan samoilla velvol- ri-, viesti-, lääkintä- ja huolto-osasto; sa pataljoona siirrettiin nyt johdon re- voittunut. lisuuksilla ja oikeuksilla kuin muutkin vapaaehtoiset. Perustettiin viisi automekaanik- ko-ryhmää, jokaisessa viisitoista mies- tä. Joka ryhmässä oli erilaisia ammat- timiehiä työnjohtajan johdolla. Työ- paikat sijaitsivat lähellä taistelevia joukkoja; korjaustyöt oli usein tehtä- vä vaikeissa olosuhteissa. Vapaaehtoi- sia ruotsinmaalaisia automekaanikkoja oli Suomen armeijassa 170. 1. marras- kuussa 1941 perustettiin Panssarikes- kukseen Varkauteen 15 miestä käsit- tävä taisteluvaunumekaanikkoryhmä. Kymmenen kuukautta myöhemmin tämä ryhmä laajennettiin viidellätoista miehellä. Nämä ammattimiehet olivat melkein kaikki Ruotsin panssariryk- menttiin kuuluvia miehiä. Ryhmä lak- kautettiin joulukuussa 1942. Suurim- millaan se käsitti 99 miestä. Huhtikuusta 1942 huhtikuuhun 1943 toimi moottoripyöräkorjausryhmä, 18 kokenutta korjausmiestä. Ryhmä oli si- joitettuna ensin Jyväskylään, sittemmin Tikkurilaan. Svenska Frivilligkompaniet Kun Hangon pataljoona lakkautettiin Ruotsista saapui jatkosodan aikana vajaat 2 000 vapaaehtoista sotilasta. Pääosa heistä palveli Ruotsalaisessa vapaaehtoispa- ilmoittautui moni kotiin palanneis- taljoonassa Svenska Frivilligbataljonen, SFB, ja myöhemmin Jalkaväkirykmentti 13:n Erillisessä Komppaniassa. Hangon rin- ta jatkuvaan sotilaspalvelukseen Suo- tamalla loppuvuonna 1941 toiminut SFB selvisi tehtävästään kunniakkaasti ja osoitti ripeyttä Hangon nopean valtauksen yh- meen. Ja lisäksi tuli uusia ilmoittautu- teydessä. Kuvassa ruotsalaisia vapaaehtoisia tutkimassa Suomi-konepistoolia Hangon lohkolla heinäkuussa 1941. misia. Sen johdosta Finlandskommit- 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 27

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

den 1943 alussa yhdistettiin komppania Suomeen sata lääkäriä ja viisikymmentä II Pataljoonaan. Huhtikuussa komppa- sairaanhoitajaa vapaaehtoiseen työhön. nia sai uuden puolustustehtävän aivan Toiminnan käytännöllisestä järjestelys- Murmansk-radan läheisyydeltä. tä vastasi Suomen Tukholman- lähetys- Erillisen komppanian kirjavahvuus tö yhdessä silloisen Armeförvaltningens oli vuoden 1943 – 1944 vaihteessa 83 sjukvårdsstyrelsen kanssa. miestä. Seuraavan kolmen sotavuoden aika- Kesäkuussa 1944 Erillinen komppa- na työskenteli kuutisenkymmentä lää- nia osallistui torjuntataisteluihin Kar- käriä, hammaslääkäriä, eläinlääkäriä jalan Kannaksella Näätälässä ja Tali ja sairaanhoitajaa Suomessa, suurin osa – Ihantalassa. Menetykset nousivat 72 heistä 1942. Sen jälkeen loppui vähitel- prosenttiin komppanian vahvuudesta. len tämä organisoitu apu. Sen tilalle ru- Komppanian jäännökset taistelivat Sai- vettiin hoitamaan Suomen sotainvali- maan kanavalla aselepoon saakka. Yh- deja Ruotsissa. teensä oli 404 miestä palvellut komp- Jatkosodan aikana lähettivät Ruotsin paniassa, kun se lakkautettiin Turussa maanviljelijät siemenperunoita, kylvö- 26. syyskuuta 1944. siemeniä, maatalouskoneita, työkaluja Komppanian yhteenlasketut mene- Suomen ammattiveljilleen. 225 ruotsin- tykset oli 41 kaatunutta tai haavoihinsa maalaista vapaaehtoista osallistui en- menehtynyttä ja 84 haavoittunutta tai simmäisen sotasyksyn viljankorjuutyö- hermovahinkoja saanutta. hön, joka merkitsi 4 000 päivätyötä. 36 traktorin- Muuta apua korjausmietä teki 3 500 päivätyötä Ruotsin Punainen Risti luovutti sodan lahjoittamissaan korjauspajoissa ja 100 puhjettua kymmenen sairaankuljetus- sirkkelisahaajaa teki 10 000 päivätyötä autoa Suomen Punaiselle Ristille. Tur- Suomeen tuoduissa sahoissa. Seuraavi- kuun perustettiin sairaanhoito-osas- na vuosina kevät- ja syysmaanviljelys- to muutaman kuukauden ajaksi ilma- työssä oli 2 058 vapaaehtoista; tämä vas- Ulkomaalaiset vapaaehtoiset auttoivat siviiliväestöä jatkosodan aikana. Ruotsista torjunnan palvelukseen. Siihen kuului taa 60 000 päivätyötä. saapui yli 200 lääkintähenkilöstöön kuuluvaa vapaaehtoista, jotka palvelivat lähes kaksi lääkäriä, sairaanhoitaja, apusisar Jo talvisodan aikana osallistui Svens- 40 suomalaisessa sairaalassa. Apu ehti myös valloitetuille alueille. Kuvassa ruotsa- ja punaisenristin kersantti, joka samalla ka Arbetarkåren Salpalinjan rakenta- lainen lastenneuvola-ambulanssi on saapunut Kuujärvelle Aunukseen 18.8.1942. oli sairaankuljetusauton kuljettaja. miseen. Tähän työhön osallistui 1 000 Tohtori Eriksson-Lihr suorittamassa terveystarkastusta lapsille ulkoilmassa. Elokuun lopussa perustettiin kulje- siviiliriikiruotsalaista. Kun kesällä 1940 tuskolonna, johon kuului lääkäri, 21 pu- jättivät Suomen, jättivät kuitenkin kaik- naisenristin toimihenkilöä, jotka myös ki puolustuslinjaa varten varatut mää- ten päätti perustaa ruotsinmaalaisen miehitti kilometrin levyisen miinoite- toimivat autonkuljettajina sekä kym- rärahat sekä hankitun materiaalin ja vapaaehtoiskomppanian. Se perustet- tun alueen, joka sijaitsi I ja II Pataljoo- menen sairaankuljetusautoa. Kolon- työkoneet Suomeen Salpalinjan val- tiin Turkuun ja lähetettiin Syvärin rin- nan välisellä alueella. Se sai nyt rinta- na perustettiin Haaparantaan ja lisäksi miiksi saattamiseksi. tamalle majuri Carl C:son Bonden joh- mavastuun alueesta, joka sijaitsi pitkin osasto Kemiin. Kolonna suoritti sairai- don alaisuuteen. Bonde oli JR 13/ I Pa- Jandeban jokea; siihen kuului neljä tu- den saksalaisten sotilaiden kuljetuk- Teksti: Eric Björklund taljoonan komentaja. Ruotsissa tämän kikohtaa. sia Kemin sairaalasta Torniossa sijait- Kuvat: SA-kuva yksikön nimi oli Svenska Frivilligkom- Vahvuustilanne aiheutti ongelmia. seviin sairasjuniin. Junat kulkivat sit- Lähteet: Orvar Nilsson: paniet, mutta Suomessa se kantoi yksik- Taisteluissa oli miehiä menehtynyt. Joil- ten Ruotsin kautta etelä Norjaan. Tämä ”När Finlands sak blev min” könimeään Erillinen komppania. Muu- lekin oli myönnetty ero ja jotkut eivät kuljetustoiminta kesti toukokuuhun ”Finland i krig” taman viikon koulutuksen jälkeen tämä palanneet lomalta. Näiden ja haavoit- 1943 asti, jolloin se lopetettiin. Vuon- Käännös: Holger Strandberg 150 kymmentä miestä käsittävä joukko tuneiden tilalle ei saatu korvaavia. Vuo- na 1941 Ruotsin Punainen Risti lähetti

Metsäkeskusten Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Pohjois-Pohjanmaa Häme-Uusimaa Lounais-Suomi

Lappi Pirkanmaa Keski-Suomi

Kaakkois-Suomi Kainuu Pohjois-Savo 28 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

”Pikavisiitti sotaisaan historiaamme”

Artikkelin tarkoitus on lyhyesti kerrata sotaisan historiamme tiettyjä 1482. Tsaari Iivana ja Tanskan kuningas nutta linnaleirijärjestelmää ei jatkuvan pääkohtia rasittamatta lukijaa liiallisilla - ehkä mielenkiintoisilla Hannu tekivät liiton Ruotsia vastaan ja venäläisuhan vuoksi lopetettu. Kapina yksityiskohdilla. On selvää, että tekstistä puuttuu lukijan kannalta sen seurauksena Iivana hyökkäsi Suo- kuitenkin kukistettiin verisesti vuosi- tärkeitäkin tapahtumia historiassamme, mutta niiden karsinnan jälkeen meen v. 1495. Syntyi Pitkä viha. Venä- kymmenen lopulla. tekstissä korostuu näkemyksen mukaan sotaisan historiamme punai- läiset eivät kyenneet valtaamaan Viipu- nen lanka, toisten vallasta itsenäiseksi kansakunnaksi. Oman rajoituk- ria, mutta hävittivät laajalti maata Hä- Sota laajenee Eurooppaan… sensa on asettanut myös rajoitettu tila. meenlinnaa myöten. Kun sotilaallista Vuonna 1609 tsaari Vasili Suiski ja ku- ratkaisua ei saatu aikaan, välirauha sol- ningas Kaarle IX tekivät sopimuksen Mistä on kyse... mäisen kerran Suomen ja Venäjän raja, mittiin entisin ehdoin. tsaarin auttamisesta Venäjän sisäises- Maamme on ollut vuosisatoja taistelu- joka jakoi Kannaksen kahtia. Poliitti- 1500-luvun alussa Pohjolan unio- sä valtataistelussa, ja suomalaiset mars- jen kohteena ja taistelutantereena. Alu- nen yhtenäisyys saavutettiin Pohjolassa nisodat koskettivat myös Suomea, sillä sivat Jaakko de la Gardien johdolla aina eellamme ovat törmänneet yhteen Idän 1300-luvun lopulla, kun muodostettiin tanskalaiset valtasivat Ruotsia painos- Moskovaan saakka v. 1610. Rauha sol- ja Lännen poliittiset, sotilaalliset, talou- Tanskan, Norjan ja Ruotsin unioni. Soti- taakseen Ahvenanmaan v. 1507 ja polt- mittiin Stolbovassa v. 1617 mm. Eng- delliset ja uskonnolliset pyrkimykset. Ne laspoliittisesti se oli merkittävä vastapai- tivat Turun kaupunkia v. 1509. lannin ja Hollannin välityksellä. Kustaa alkoivat jo ensimmäisellä vuosituhan- no sekä Saksalle että Novgorodille. 1500-luvun puolivälissä venäläisten II Adolfin aikana Ruotsi saavutti suu- nella, ristiretkien aikana. Ruotsille tar- Aikaansaatu sotilaallinen tasapaino mielenkiinto suuntautui Baltiaan, mutta ria turvallisuuspoliittisia etuja Suomes- joutui tilaisuus valloituspyrkimyksilleen ei kuitenkaan ollut pysyvä, vaan ajan- hyökkäsivät selustansa suojatakseen myös sa: Stolbovan rauha ja Altmarkin rauha saada uskonnollinen leima. Puolentois- kohtaa sävyttivät hävitys- ja kostoret- Karjalan kannakselle. Maaliskuussa v. v. 1629 Puolan kanssa loivat laajan pus- ta vuosisadan aikana Suomeen tehtiin ket. Maamme puolustusta palvelivat 1555 pieni suomalainen talonpoikaisjouk- kurivyöhykkeen Ruotsin ja Venäjän vä- lännestä kolme ristiretkeä n. 1155-1156, myös 1200-luvun lopulla rakennetut ko aiheutti suurta tuhoa Joutselän taiste- liin, kun Karjalan kannas, Nevan alue ja 1249 ja 1293 ja suuri osa maastamme Hämeenlinna (neliömäinen kehämuuri, lussa huomattavasti suuremmalle venä- Liivinmaa Baltiassa joutuivat Ruotsille. joutui vuosisadoiksi Ruotsin vallan alle johon liittyi torni siipirakennuksineen), läisosastolle, ja kesällä kuningas Kustaa Samalla kuitenkin valtakunnan sotilaal- Novgorodin alistaessa samaan aikaan Turun linna (suorakaiteen muotoinen Vaasa tunkeutui sotajoukkoineen Neval- linen painopiste siirtyi Keski-Euroop- maamme itäiset osat. Vuonna 1240 Suo- neliporttinen leirikastelli) sekä Kastel- le. Taistelut päättyivät Novgorodin rau- paan Ruotsin sekaantuessa 30-vuotiseen men piispa Tuomas teki epäonnistuneen holma, Raasepori ja 1300-luvulla raken- haan v. 1557 rajojen jäädessä ennalleen. sotaan. Suomi jäi nyt sivusuunnaksi sotaretken Nevan suulle. Suomen puo- nettu Oulun linna. 1580-luvulla suomalais-ruotsalaiset paitsi, että suuri osa maan miehistä jou- lustusta olikin tehostettava rakentamal- joukot valtasivat osia Karjalasta sekä tui sotimaan Ruotsin puolesta kaukana la Karjalan kannakselle Viipurin linna v. Sotatoimialue laajenee... hävittivät Vienan meren rannikon asu- kotimaastaan. Tuo sota synnytti legen- 1293 ja sen suojaan muodostettiin tuki- 1400-luvun lopulla maamme sotilas- tusta. Täyssinän rauhassa v. 1595 Ruot- dan suomalaisista hakkapeliitoista. alue vastaisia hyökkäyksiä vastaan. poliittinen asema ja merkitys korostui, si luovutti Venäjälle Karjalassa valtaa- Taistelut itärajan tuntumassa jatkui- kun Moskovan tsaari Iivana III valloitti mansa alueet, mutta sai pohjoisessa li- Venäjä aloittaa laajenemisen… vat, kunnes Hansa-liitto kauppapoliit- Novgorodin ja alkoi voimaperäisen tun- sää aluetta. Suomalaisten taistellessa Puolassa ja tisista syistä välitti rauhan Pähkinäsaa- keutumisen länteen. Tämän vastusta- 1590-luvulla Suomessa puhkesi kapi- Tanskassa venäläiset hyökkäsivät Suo- ressa v. 1323. Tällöin määritettiin ensim- miseksi rakennettiin Olavinlinna 1475- na - nuijasota - kun talonpoikia rasitta- meen v. 1656. Kaikki voimat likoon 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 29

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 pannen - mm. Viipurin koulupojat mo- Napoleon saapuu Pohjolaan... mykset oman kansallisen sotaväen ai- tiin aseista, mutta koko eteläinen Suomi bilisoitiin - hyökkäys saatiin hädin tus- Pakottaakseen Ruotsin yhtymään Eng- kaansaamiseksi johtivat tulokseen ja joutui punaisten valtaan. Kun hallituk- kin torjutuksi. Näiden taisteluiden jäl- lantia vastaan tähdättyyn mannermaa- maahan perustettiin kolme värvättyä sen vapaaehtoiset suojeluskuntajoukot keen sotalaitoksemme järjestettiin kan- sulkemukseen Napoleon jätti Tilsitissä jääkärirykmenttiä vv. 1812-1813. Ne to- sekä värvätyt joukot eivät kyenneet so- salliseksi ruotujakolaitokseksi. Suomen Venäjän intressipiiriin. Tsaari sin lakkautettiin v. 1830 paitsi Suomen taa voittamaan, saatettiin maassa voi- Vuonna 1700 Venäjän tsaari Pietari Aleksanteri I aloitti sodan helmikuus- Kaarti, joka osallistui mm. Puolan kapi- maan vuoden 1878 asevelvollisuuslaki. aloitti valtapiirinsä laajentamisen Itä- sa v. 1808 ilman sodanjulistusta tarkoi- nan kukistamiseen vv. 1830-1831. Kri- Sodan päättymistä valkoisten hyväksi meren suuntaan. Kuningas Kaarle XII tuksenaan miehittää Suomi ja pakottaa min eli Itämaisen sodan vv. 1854-1856 nopeutti saksalaisten (Ostseedivision) voitti ensin Tanskan ja sitten Pietarin Ruotsi mainittuun sulkemukseen, mut- jälkeen sotaväkeämme jälleen vahvis- maihinnousu Etelä-Suomeen. Ratkaisu Narvassa v. 1700. Voittojaan Kaarle ei ta retkestä muodostuikin valloitussota. tettiin, mutta vain tilapäisesti. oli kuitenkin jo tapahtunut valkoisten kuitenkaan osannut käyttää poliittises- Ruotsalaisten upseerien johtama armei- Sotainen 1800-luku aiheutti, että vallattua Tampereen, punaisten vah- ti hyväkseen; hän oli enemmän sotilas ja vetäytyi heikompien venäläisten voi- Suomi sai Venäjän hyväksymänä uuden vimman linnakkeen. Toukokuun puo- kuin poliittinen hallitsija. Pietari puo- mien edellä pohjoiseen lähes Oulun ta- asevelvollisuuslain v. 1878. Sen mukaan livälissä Suomi oli kenraali Carl Gustaf lestaan suuntasi huomionsa Suomen- salle asti, kunnes suomalaisen everstin Suomen kansallinen sotaväki käsit- Mannerheimin komentamien valkois- lahden suuntaan ja aloitti v. 1703 nime- Kaarle Juhana Adlercreutzin johdolla ti Suomen Kaartin, Suomen Rakuuna- ten joukkojen käsissä. Tuossa vuoden ään kantavan kaupungin rakentamisen toteutettu vastahyökkäys Revonlahdel- rykmentin sekä kahdeksan tarkka-am- 1918 sodassa kaatui 3 100 valkoista ja 3 Nevan suulle. Pietari (Leningrad) on sii- la työnsi venäläisiä jonkin verran ete- pujapataljoonaa eli yhteensä noin 5 000 600 punaista. Näiden lisäksi sodan jäl- tä alkaen ollut hallitseva Suomen ja Ve- lään Pohjanmaalle. Suomalaiset saavut- miestä. Venäjän yleisen Suomeen koh- keisissä oloissa teloitettiin tai kuoli lei- näjän (Neuvostoliiton) poliittisissa ja tivat kesällä v. 1808 sarjan voittoja, mut- distuneen sortotoiminnan osana sotavä- reillä nälkään ainakin 20 000 ihmistä. sotilaallisissa suhteissa. ta aloite menetettiin venäläisten saatua kemme lakkautettiin 1900-luvun alussa. Sodan jälkeen ja saksalaisvaikutuk- Pultavan tappion jälkeen v. 1709 tie lisävoimia. Saman vuoden loppuun sen hiljalleen päättyessä alettiin maassa Suomeen oli avoin, koska Suomi oli me- mennessä armeijamme vetäytyi Olki- Jääkärit saapuvat… rakentaa omaa kansallista puolustuslai- nettänyt 60 000 miestä sodissa. Sotavä- joen sopimuksella pohjoiseen. Venäläi- Maan aseellista vapauttamista Venäjän tosta. Suojeluskunnat liitettiin puolus- enotto oli liki tyrehtynyt ja nostoväel- set sanoivat kuitenkin sopimuksen irti yhteydestä varten alettiin Saksassa kou- tuslaitokseen lailla v. 1927. Presidentin tä puuttui aseistusta sekä kuormastot. ja hyökkäsivät Ruotsiin Ahvenanmaan luttaa suomalaisia miehiä lähinnä joh- avuksi ja neuvonantajaksi perustettiin v. Näissä oloissa Suomi joutui ottamaan kautta, Pohjanlahden yli Vaasasta sekä totehtäviin. Näin syntynyt jääkäriliike 1931 puolustusneuvosto, jota johti sota- vastaan Venäjän hyökkäyksen, jonka tar- Tornion kautta. Joukot kuitenkin vedet- käsitti noin 2 000 miestä. Suomen ju- marsalkka Mannerheim. Kaaderiperus- koituksena oli Suomen valtaaminen ja tiin takaisin muualta paitsi Ahvenan- listauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta tamisjärjestelmästä siirryttiin alueelli- Tukholman uhkaaminen edullisemman maalta, joka jäi venäläisille. Haminan 1917 jääkärit kutsuttiin Saksasta seu- seen perustamisjärjestelmään v. 1934. aseman saavuttamiseksi rauhanneuvot- rauhassa v. 1809 koko Suomi liitettiin raavan vuoden helmikuussa. Maassa oli Erittäin arvokasta vapaaehtoista maan- teluja varten. Kostianvirran ja Napuen Venäjän keisarikuntaan ja armeijamme kuitenkin jo tammikuun lopulla sytty- puolustustyötä suorittivat Suojeluskun- kovien v. 1714 taisteluiden jälkeen armei- lakkautettiin. Vain Kadettikoulu jäi toi- nyt sota - vapaussota, kansalaissota, si- tajärjestö ja Lotta Svärd -yhdistys. Maa ja vetäytyi Ruotsiin. Talonpojat perusti- mimaan. sällissota, punakapina - maassa olleiden kehittyi ja vaurastui, mutta Hitlerin val- vat toki sissiosastoja, jotka iskivät venä- venäläisjoukkojen poistamiseksi. Sota taannousu Saksassa alkoi vaikuttaa Eu- läisten kuormastojen ja pienempien osas- Aseeton Suomi 1800-luvulla... muuttui luonteeltaan puhtaasta vapa- roopan poliittiseen tilanteeseen. tojen kimppuun. Kaarle XII:n kuoltua 1800-luvulla venäjän ”suomenmaa- ussodasta kansalaissodaksi venäläisten Norjassa rauha solmittiin Uudessakau- lainen” armeija huolehti maamme so- tukemien sosialistien noustua samaan Anssi Vuorenmaa pungissa v. 1721. Iso viha tai Suuri Poh- tilaallisesta puolustuksesta. Mutta jo aikaan kapinaan laillista hallitusta vas- jansota oli saatu päätökseen. Suomi me- muutamia vuosia sodan jälkeen pyrki- taan. Useita venäläisvaruskuntia riisut- netti maan kaakkoisosat Pietarin kau- pungin luoteiseksi suojavyöhykkeeksi. Ruotsi vastaa haasteeseen... Ison vihan aikana 1712-1721 oli todettu, ettei Ruotsi enää kyennyt vastaamaan Suomen puolustuksesta. Kuitenkin Ve- näjälle syntynyttä valtaistuinriitaa hy- väkseen käyttäen Ruotsi julisti Venä- jälle sodan v. 1741, joka päättyi Ruotsin tappioon ja koko Itä-Suomen liittämi- seen Venäjään Kymijokea myöten Tu- run rauhassa v. 1743. Sota tunnetaan Pikku vihan nimellä ja se antoi vauhtia suomalaisen upseeriston separatistisil- le hankkeille, joiden alkuunpanijana oli Yrjö Maunu Sprengtporten, suomalai- sen upseerikoulutuksen ja suomalaisen taistelutaktiikan luoja. Vallankaappauksella kuninkaak- si tullut Kustaa III aloitti - asemaansa lujittaakseen - sodan Venäjää vastaan v. 1788. Huolimatta alkuvaiheen kapi- noinnistaan (Anjalan liitto ja Liikkalan kirje) upseeristomme pysyi uskollisena Ruotsin kuninkaalle ja pystyi johtamaan joukkonsa useisiin voittoihin. Alkuvai- heen tappioiden jälkeen Ruotsin avome- rilaivasto löi Venäjän laivaston Ruotsin- salmessa Kotkan edustalla heinäkuussa 1790, mikä pakotti maat rauhaan Värä- lässä entisin ehdoin. Sota oli ”tasapeli”. 30 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944

Sotalentäjän pojan ristiäiset

Tämä on kertomus siitä, kuinka Ristiäismatka alkaa – vai ren huusi: lähestyy uhkaavasti! Panin ja matkustajat sullottuina koneen perä- Taivaan Herra ja Ilmojen Valtias alkaako? kierroksia moottoreihin ja kysyin am- osassa. toisin määrää ihmisen toiveet ja Konetarkastajamme määräsi koneen puuko tunnuksia? Sovitut merkit, jois- ajatukset. vietäväksi Tampereen Lentokoneteh- ta oma tunnetaan oli valopistooli, jon- ...mutta sää ei edelleenkään taalle korjattavaksi. Kone saatiin sellai- ka juovia en nähnyt. Hammaren huusi: suosi li joulukuun alkupuoli 1941. seen kuntoon, että sen voi laskuteline tulee lähemmäksi! Painoin koneen no- Päätin lentää pinnassa näköyhteys maa- Olin kapteeni ja 1. lentueen alhaalla lentää tehtaalle. kan maata kohti jyrkemmin ja hetken han rautatielinjaa seuraten Varkauteen, päällikkö Pommituslaivue Oli joulun alus. Lentoja ei ollut pal- päästä näin hävittäjän vieressämme kel- josta edelleen Pieksämäelle ja sieltä län- Ono 44, Lentorykmentti no 4, Joensuun jon. Sovin laivueen komentajan kanssa, taisin siivin ajavan loivassa syöksyssä teen Jyväskylään, josta osaisin vaikka Onttolassa. että heitettyäni em. Kiestingin reissun, ohitsemme. Totesimme sen saksalaisek- silmät ummessa Luonetjärven kentäl- Omat maajoukkomme olivat hie- lennän itse hovikoneeni Tampereelle ja si mersuksi. Oma kone oli lähtenyt tut- le. Ohitimme Varkauden savupiippu- man vaikeuksissa pohjoisessa, Kiestin- siinä välissä poikkean Luonetjärvellä ja kimaan, kuka oli tuo korkealla lentävä jen tasalla. Lunta tuli koko ajan. Näky- gin – Louhen suunnalla. Kiestingissä osallistun poikani ristiäisiin 18. joulu- häiritsijä. Leikitteli kanssamme, peija- vyys eteenpäin hemmetin huono, mutta Kuivajärven jäällä oli saksalainen Vuo- kuuta. kas, kuten ryssän hävittäjät - ja sekoitti alaspäin oli näkyvyyttä. Lentokorkeu- ristojääkäridivisioona ja hävittäjälaivue Lentorykmenttimme rehti pastori kunnon kk-ampujani. temme oli 50 – 60 m ratakiskojen yllä. ”Mersuja” (Messerschmidt). Autio, aina avulias herra, oli lupautunut Edellä mainittu kohtaus johtui siitä, Totuin vähitellen koneeni uusiin len- Lentueeni sai käskyn yhdellä koneel- toimittamaan ao. seremonian. Meillä että Joensuusta ei oltu ennakkoon saa- to-ominaisuuksiin laskuteline alhaalla, la tiedustella ja valokuvata Louhea, joka oli pastorin – aina sotilasvirkapuvussa tu radioyhteyttä Kiestinkiin sinne tu- mutta eteenpäin mentiin keskellä rataa, oli Muurmannin radan tärkein asema – kanssa paljon yhteistoimintaa. Leikil- lostamme. Siksi saksalaiset lentäjät olet- puut kahta puolta. Kompassi näytti län- länteen. Ryssillä piti olla hyökkäysaikei- läni kerran kutsuin häntä: kuules pap- tivat meidät vihollisiksi ja toimivat sen teen ja tie selvältä. ta. Käsky oli kiireellinen, mutta Ilmojen pi-saatana, kuinkas nyt tehdään? Hä- mukaan, tosin perin harkitsevasti. Lähestyttäessä Lievestuoreen asemaa Herra ei ollut suopea. Aina vaan lunta, keltymättä pastori vastasi: Kuules sinä Sinä päivänä emme saaneet mitään alkoi taivaalta tulla jäätävää lumimos- pilvistä, matala sää -­ ei mahtunut maan syntinen, Jumalan hylkäämä kapteeni, viestiä Onttolaan. Tuli kova pakkas- kaa. Muutamassa hetkessä olivat kaikki ja taivaan väliin. tehdäänpäs tällä tavalla. yö, - 40 astetta. Yövyimme saksalaisten etulasit jäässä ja siipien etureunoihin al- Olin vanhana valokuvaajana mää- Meidän herttainen suhteemme jatkui teltassa – oli iloa, viiniä ja hyvää sapus- koi nopeasti muodostua jäätä. rännyt tehtävän itselleni. Matka oli pit- koko sodan ajan. Vuosia sotien jälkeen kaa. Aamulla oli hiton kova pakkanen. Oli pirun paha edetä, tilanne oli hem- kä ja homma vaikea. Naapurilla oli hä- soi kotonani Raumalla puhelin, vastasin Avuliaitten saksalaisten mekaanikkojen metin tukala. Ei siinä kuitenkaan ollut vittäjiä Louhen kentällä. Olin määrän- ”Ahtiainen”, langan toisesta päästä kuu- yrityksistä huolimatta ei konettamme aikaa ruveta pelkäämään. Avasin tuu- nyt itselleni koneen, lyhytnokka BL-106 lui: ”Täällä on se siunattu pappi-saata- saatu käyntiin eikä viestiä tukikohtaa- letussivuikkunan, kurkotin pääni ulos. varusteltuna ja vakinaisen miehistöni na.” Ilomme oli vilpitön; sellainen pappi ni Onttolaan, josta olisimme pyytäneet Kova viima löi vedet silmiini. Näin kui- luutnantti Kokon ja ylikersantti Ham- ja samalla ihminen. apukonetta lämmityslaitteineen. Vasta tenkin ratalinjan. Ennätin ajatella, että maren. Odotimme sopivaa ajankohtaa, 17.12. saapui BL-kone Onttolasta ja saa- taisi Piru viedä! Mutta tunsin paikat ja ilmakuvaukseen vaadittavaa kirkasta Ristiäiset, papit ja muut saivat tiin vehkeet pelaamaan. Starttasimme päätin vetää ylemmäksi ja otin kom- säätä. jäädä huonossa säässä klo 13.10 kohti Ontto- passisuunnan kohti Luonetjärven kent- Joensuusta oli matkaa Kiestinkiin Vihdoin, 14.12.1941 koitti tehtävällem- laa. Ilma sakeni vaan. tää ja mittarilentona posotimme kohti parin tunnin lento, 500 km. Koko lento- me sopivan tuntuinen sää, ainakin Jo- kenttää. Vähensin korkeutta – ilokse- aika nuukasti lennettynä 3,5 – 4 tuntia. ensuusta nähtynä kylmä ja kirkas. Po- Lopultakin kohti Luonetjärveä ni oli jäätyminen 200 – 300 m ylempä- jan ristiäiset, papit ja muut unohtuivat. Kiestingissä ollessamme oli tieto suo- nä lakannut ja pian olivat etulasit ja sii- Miksi tällä kertaa lyhytnokka Me kaikki olemme sotureita, meillä oli malaisesta koneesta levinnyt suomalais- pien etureunat jälleen puhtaina. Tunsin Blenheim? käsky päällä, kaikki muu sai jäädä. Me ten joukkojen keskuuteen. Oli joululo- paikat ja vaikka lunta tuli hemmetin sa- Varsinainen hovikoneeni, BL-129 pit- olimme silloin Isänmaamme palvelijoi- man aika ja pyrkijöitä mukaamme ete- keana, se oli kuivaa. Alas näkyvyys oli känokka, jolla Äijö ja Hammaren oli- ta. Lentäminen oli hienoa, siitä kilvoi- lään oli. Otin koneeseeni viisi henkilöä, edelleen hyvä 200 metrin korkeudessa, vat koko syksyn ajan filmanneet sota- teltiin eikä kukaan ajatellutkaan kuole- jotka pyrkivät lomalle jonnekin Pohjan- mutta eteenpäin, jonne mentiin 250 km joukkojemme hyökkäyksen etenemis- maa. maalle. Onttolassa yövyttiin, matkusta- tuntinopeudella, ei nähnyt mitään. tiet Aunuksen ja Syvärin suunnilla, oli Starttasimme klo 10.10 kireänä pak- jat saivat hyvän huollon, sapuskat ja yö- Käskin poikien tuijottaa tarkasti vaurioitunut. BL-129 oli erikoisesti va- kasaamuna, nokka kohti pohjoista. Mat- sijat. eteen, sillä pelkäsin Luonetjärven ken- rustettu juuri korkeavalokuvauksen eri- kalento sujui hyvin ja päiviä sitten teh- Seuraava aamu, poikani ristiäispäi- tällä olevaa korkeaa mäkeä. Muistin kii- koiskameroilla. Pidin konetta kuin sil- dyt laskelmat pitivät. Sivuutimme 7000 vä, 18.12. vaaleni hitaasti lumisateen toradan suunnan ja läksin loivasti liu- mäterääni ja hovimekaanikkoni, Mikko m:n korkeudessa Kiestingin itäpuolit- merkeissä. Pilvet olivat sadassa metris- kumaan – mäkipeijakas mielessäni. Eno, hoiti konetta paremmin kuin itse- se ja olimme lähestymässä maaliamme, sä. Olin aamusta alkaen puhelinyhtey- Koko aikana ei näkynyt eteen. Osuim- ään. Louhen asemaa, kun yht’äkkiä kk-am- dessä Luonetjärvelle rykmentin esikun- me ensimmäisellä kerralla melkein kii- Pidin konetta vain itseäni varten – pujamme Hammaren huutaa korvapu- taan, jossa oli virka-asioissa myös lai- toradan kohdalle. Selvästi näimme, että tunsin sen ja luotin siihen. helimeen: ”Hävittäjä takana alhaalla, lä- vueeni tuleva komentaja, majuri Birger koko Lentorykmentti 4:n 200 miestä Kuitenkin lentueeni varapäällik- hestyy uhkaavasti. Olimme yksinäinen Gabrielsson. Myös siellä oli huono sää. tummissa puvuissa valkoista lunta vas- kö Lehto sai minut puhuttua pehme- kone kirkkaalla taivaalla. Ihanteellinen Puolenpäivän maissa Gabrielsson soitti ten oli kiitoradan kahta puolta ja viittoi- äksi. Hän hinkusi siitä tyyppilentoa ja saalis vihollishävittäjälle! ja sanoi, että siellä on sata metriä ilmaa, livat. niin eräänä kauniina päivänä suostuin Tunsin kk-ampujamme hyvin, aina joten vanhana tekijänä voit tulla. Mutta meillä oli pirusti liikaa korke- ja annoin hänelle tyyppilennon. Olin valppaana ja pelastanut meidät mon- Hovikoneeni, rampa BL-129, pantiin utta – kampura kone, laskuteline alhaal- itse mukana ja laskut sujuivat ok ja sit- ta kertaa. Nyt hän vaikutti hätäänty- tuossa tuokiossa lähtökuntoon, Mikko la, ei olisi millään mahtunut kentälle. ten päästin hänet yksinään tekemään neeltä. Olin tottunut noudattamaan hä- Eno pani tuulemaan. Lisää väkeä pyrki Vedin ylös, onneksi molemmat moot- pari laskuharjoitusta ja niin sitten poika nen huomioitaan – onneksemme. Mut- mukaamme, yhteensä yhdeksän miestä, torit pelasivat hienosti ja kiersin oikeal- ajoi koneeni mahalleen lumiselle Ontto- ta tällä kertaa vaistoni sanoi, että kone itse mukaan luettuna pakkauduimme le, matalamman maaston kautta. Mie- lan kentälle. Potkurit ja laskuteline rik- on oma, saksmannin Mersu ja siksi vas- hovikoneeseeni. het kentällä näkyivät hyvin. Jälleen lii- koontuivat. Potkurit uusittiin paikalla, tasin kurkkumikrofonillani, että katso Startti tapahtui klo 13.00. Oli jo hä- kaa korkeutta. Päätin yrittää vielä. Olin moottori toimi hyvin, mutta laskuteli- tarkoin mitä se tekee. Painoin kuiten- märää, pientä lumisadetta, pilvikorke- jo unohtunut pojan ristiäiset, papit ja nettä ei voitu paikalla korjata. kin koneen nokkaa loivasti alaspäin li- us 100 – 200 metriä. Luutnantti Nyman kaikki muukin. Mäen peikko kummit- sätäkseni omaa vauhtiamme. Hamma- ja mekaanikko Eno istuivat vieressäni teli mielessäni, sillä sekin yritys meni 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 31

Jatkosota 25.6.1941 – 19.9.1944 pilalle, paljon huonommin. Ajoimme Lunta oli jäällä reilusti yli puoli met- kentän yli ja vaaputin laivaamme. riä, mutta pehmeää pakkaslunta ja – jää Hyvästi! kesti. Liuimme pehmeässä lumessa täy- sin pystyssä, kunnas kone pysähtyi. Laskeutumispaikka löytyy Sitten rupesimme tutkimaan, missä vihdoinkin ollaan, olisiko taloja lähellä. Pieni nie- Idässä päin, mistä tultiin, oli ilma vä- men nokka ja siinä pieni rakennus, sau- hän parempi. Sinne ja ensimmäiselle so- na ja rannassa pieni joukko ihmisiä, pivalle järvelle. Kompassi suoraan itään. naisia, vanhoja ukkoja sekä lapsia. Muu Lumisade jatkui sakeana ja vain alas- väki – miehet olivat sodassa. Lentokone päin oli näkyvyyttä. Nostin korkeuden oli uusi tulokas. Ilta oli jo pimeä ja sakea 300 metriin. Alla vain metsää, edessä ei lumipyry jatkui. mitään. Ja minulla kahdeksan miestä ja Pysäytin ilmalaivamme niemen nok- pirun kallis ilmalaiva, joka pitäisi saada kaan, sammutin moottorin ja astuin maahan ehjänä. ulos. Vastassani oli kookas nuori nainen Ei alkuunkaan tiedetty, missä oltiin pieni lapsi sylissään. Hän sanoi jotain Blenheim lyhytnokka BL-106 lentokone talviolosuhteissa. ja ilta pimeni uhkaavasti ja lunta tuli tähän tapaan: ”Voi poikaparat! Oliko kuin Esterin...... , kunnes yht’äkkiä lu- vaikea matka, tulkaa tupahan, keitetään vat pitkiä. Emännän läskisaavi hupeni misade hellitti hieman ja samalla näim- korvikkeet ja lämmitetään sauna.” Sy- ja naama synkkeni. Kannettiin konees- Nyt 78-vuotias Vieno Kalliola os. me allamme ison valkean pläntin, jota dämellis-ystävällinen vastaanotto! Mut- ta lentäjien rautaisannokset ja onneksi luulin suoksi, mutta tarkemmin kat- ta katsoin emännän naamaa, kun peräs- saatiin matkustajat hevoskyydillä Han- Jääskeläinen on elämänsä asunut sottuani päätin, että se on järvi. Kier- säni lappoi ulos koneesta vielä kahdek- kasalmen asemalle ja kotiinsa. kotitalossaan Hankasalmen Armisveden sin kuitenkin varmuuden vuoksi järven san miestä. Hän ei perunut sanojaan, Onneksi meille oli ”kompassinestet- rannalla Iisakin talossa. Hän muistaa ympäri – lumisateessa oli sopiva aukko. vastaanotto oli tosi lämmin! tä” vielä vähän jäljellä. joulukuisen 1941 tapahtuman kuin Ei ollut aavistustakaan, kestääkö järven Olimme Hankasalmella Armisveden Poikani ristiäiset olivat 18.12.41. eilisen päivän. Pommikoneen laskeu- jää ja paljonko jäällä on lunta. Oli 12:s jäällä. Kello oli silloin 14.55. Eräs ko- Myöhästyin hieman. Luonetjärvelle tuminen kotijärven jäälle, sotilaiden hetki. Mentiin laskuhollille ja hiljaa li- neen matkustajista oli kysynyt Mikko pääsimme lähtemään 22.12.1941, jolloin rutellen rannan suuntaisena ja ranta- Enolta, että ollaanko me vihdoin Luo- pidimme uudet ristiäiset. tapaaminen, lentokoneen korjaaminen puskista korkeutta arvioiden mentiin netjärvellä ja keritäänkö me junaan? ja sen nousu kohti Luonetjärveä ovat alaspäin. Käskin Mikko Enon komentaa Eno oli vastannut, että ei olla eikä tiede- Kirjoitus perustuu pilvenveikko Esko jääneet pysyvästi mieleen. kaikki matkustajat koneen peräpäähän tä missä ollaan, mutta ollaan hengissä. Ahtiaisen muistelmaan, jonka tiivistä- nokilleen menon vastapainoksi. Ne 4 päivää Iisakkilan talossa oli- nyt tytär Raija Wecksell.

Arkkitehdit Mustonen Oy Töölön Pianokeskus Oy Helsinki Helsinki

Söderkullan Kaivin Oy Suomen Polioliitto ry Sipoo Helsinki

K-EXTRA HERKKULAUTTA Tapahtumakeskus Telakka Cash Back Finland Oy Ab Helsinki, Lauttasaari Helsinki Helsinki

Haagan Huoneistosaneeraukset Kiinteistötoimisto Oy Sakurit Oy Helsinki www.sakurit.fi Arkkitehdit Sähköinsinööritoimisto Urheiluhallit Oy Jurvainen ja Pesola Oy Poweron Oy Helsinki Helsinki Helsinki 32 6/11 Den 14 december 2011

I väntan på jul och nytt år Krigsveteranerna har visat sig

Vår tidning har heltäckande följt med ve- vet. Förbundsfullmäktige godkände på Krigsveteranernas besök i riksdagen re 40 miljoner euro. Veteranorganisa- teranarbetet under det snart gångna året sitt höstmöte verksamhetsplanen för år den 10 november blev förmål för livlig tionerna har föreslagit förbättringar 2011. T.o.m. med ”rätt grepp” kommen- 2012 med bl.a. följande: ”för förbunds- nyhetsförmedling. Etthundra krigs- i veteranernas förmåner med min- terar medlemmen i redaktionsrådet, den mötet presenteras en av organisationen veteraner, t.o.m. ända från Lappland, dre belopp än vad veteranavgången äkta veteranen Antti Henttonen. vitt behandlad och godkänd uppdatering hade kommit till Helsingfors. Pro- föranleder. På så sätt skulle statens Bevarade finns skildringarna från ota- av framtidsplanen”. grammet i huvudstaden började med kostnader för veteranförmånerna ha liga festtillfällen i föreningar, distrikt och I planen konstateras, att till medlems- hedersuppvaktning vid överbefälha- kunnat bibehållas på samma nivå el- även från förbundsnivå. Krigsårens min- föreningarna hör i början av år 2012 varens ryttarstaty. Krigsveteraner- ler skulle ha minskat. nen har vi upplevat kraftfullt och varda- 28 000 ordinarie medlemmar, 13 000 nas resliga hållning i riksdagshusets När jag förberedde sammanstäl- gens aktuella arbete för att förbättra för- maka/make- och änka/änkling-medlem- trappor blev fotografernas begärliga landet av krigsveterangruppen för hållandena för veteranerna under deras mar, 29 000 stödande medlemmar och objekt. Höjdpunkten blev samlingen uppvaktningen i riksdagen, ställde levnadsafton och för att åstadkomma 22 000 medlemmar i damsektionerna. i rikssalen. I veteranernas vädjan be- jag mig frågan, vill krigsveteraner- mera stöd åt dem, har tidningen skild- Vi är alltså fortfarande en arbetsgemen- tonade Eeri Hyrkkö från Nousiainen na ännu resa till ett sådant uppdrag, rat fortlöpande; också berättat om upp- skap omfattande tiotusentals veteraner särskilt omsorgen. Det är redan bråt- att påverka riksdagen. Sånär som på levda besvikelser. Särskilt medveten om och deras stödtrupper. Det har konstate- tom att sköta om stödformerna för ett par undantag gick det utomor- rätta tidpunkten var tidningen, då den i rats, att veteranerna reder sig själva, även veteranerna. dentligt väl att få ihop gruppen. Vi årets första nummer publicerade sin riks- om deras krafter avtar, tack vare frikos- Med uppvaktningen nådde vi de kan tacka krigsveteranen Toivo Mat- dagsvalets valbilaga, vars innehåll sedan tig hjälp med stödande kraftresurser. Ve- uppsatta målsättningarna. Vetera- tila från Taivassalo, han är fadern blev ämne för kommunikationsutskottets teranernas tillvaro känns lättare genom nerna från våra krig ville påmin- till denna idé. Särskilt har stannat i ordförande Erkki Heikkinens ledare i ju- medvetandet att de lämnar ett gott arv na om, att det ännu finns närmare minnet veteranernas beredvillighet ni-tidningen. till kommande generationer: ett själv- 50 000 krigsveteraner i vår krets och att delta. Även ett nytt besök för att Tidningen har fått erkänsla från olika ständigt fosterland. att det ännu finns brister i åldrings- påverka skulle vara möjligt, om det håll, också av enskilda veteraner, för den Efterkrigsjularna fortsätter alltjämt tryggheten; detta kom tydligt fram. skulle behövas. publicerade rehabiliteringsbilagan i hös- 2011 som ljusets fest. Den 67 fredsjulen Krigsveteranerna är den äldsta grup- Det har varit angenämt att få sti- tens första nummer. Av ledarna återkal- står för dörren. Igen en gång kan vi kon- pen åldringar. mulerande kommentarer av med- lar vi i minnet särskilt ordförandens för statera, att den kommande julen skänker Krigsveteranerna är nog medvet- borgarna. Många har förundrat sig: Traditionsförbundet Eklövet Eino Siuru- oss möjlighet till stillhet och till skapan- na om att Finland och även världen i är inte heller stödet åt veteranerna i ainens kraftfulla vädjan: även krigens ve- de av en intellektuell och andlig uppbygg- övrigt upplever ekonomiskt svåra ti- skick? De förutsätter att stödåtgär- teraners traditionsarbete behöver stöd- nad tillsammans med våra nära anhöriga der. Stödåtgärderna för krigsvetera- derna ofördröjligen ställs i ordning. personer! och i våra minnens värld. nerna kan ändå inte ur statlig eko- Enligt deras mening har samhället Blickarna har under året stadigt va- God jul till er alla! nomisk synvinkel skjutas till bättre råd med det. rit riktade mot frågorna om framtiden. tider. Varje dag går ett par tiotal ve- På förbundsmötet nästa år i juni i Tam- Aarno Strömmer teraner hädan och de förmåner de åt- Markku Seppä merfors är avsikten att presentera verk- Översättning njutit, upphör ju som utgift för staten. Översättning samhets- och administrativa modeller Holger Strandberg Då veteranernas antal minskar, upp- Holger Strandberg för övergångstiden till traditionstidevar- står nästa år en besparing om närma-

Med Tack för gott samarbete. En Välsignad Julhögtid och Ett Gott Nytt År 2012

Borgå svenska Ekenäs församling Fridfull Jul! REPUBLIKENS domkyrkoförsamling Rauhallista Joulua! PRESIDENTS Kimitoöns församling / HÄLSNING Mariehamn Kemiönsaaren Malax församling församling Jag framför härmed min seurakunta hjärtliga hälsning till alla läsare av Krigsveteranen Pedersörenejdens och tillönskar dem och deras Pernå församling Munsala församling kyrkliga anhöriga en god jul och Pernajan seurakunta ett gott nytt år 2012. samfällighet Vanda svenska Vasa svenska församling, Vörå församling Tarja Halonen församling Republikens president Vanda

Åbo svenska församling 6/11 Den 14 december 2011 33

Svenskar i fortsättningskriget

”Om än av ringa militärt värde vart det nog av bestående Två rikssvenska sjöofficerare en del nyanmälning. Därför kolonn bestående av en läkare, symbolisk betydelse att svenska frivilliga från den gamla återfanns 1941 i finska flottan. beslutade Finlandskommittén 21 rödakorsmän, tillika bilfö- rikshalvan i väster kämpade och blödde tillsammans När Kavalleribrigaden hös- att organisera ett svenskt frivil- rare och tio sjuktransportbilar. med Finlands egna söner framför Hangö, i Fjärrkarelen, ten 1941 ryckte fram genom ligkompani. Detta sattes upp i Kolonnen förlades till Hapar- på Aunusslätten och Svirgronten samt på Karelska Fjärrkarelens ödemarker var Åbo under 1942 och sändes i anda med en mindre del i Kemi näset.” Orden är Orvar Nilssons som var med under de tre rikssvenska ryttmästare slutet av månaden till Svirfron- och den utförde transporter avgörande striderna i fortsättningskrigets slutskede. och en korpral med. I tjänst ten där det underställdes ma- av sårade tyskar från sjukhus i vid finska flygvapnet omkom jor Carl C:son Bonde, som var Kemi till sjukhuståg i Torneå, Svenska i främsta linjen blev bataljonen sergeant Sten Åke Haraldsson kommendör för I. bataljonen varifrån tågen sedan gick ge- Frivilligbataljonen avlöst och förlagd i reserv. När medan fänrik Gustav-Mauritz av JR 13. I Sverige var nam- nom Sverige till södra Norge. Omedelbart efter fortsätt- ryssarna i början av decem- Armfelt vid spaningsflottiljen net Svenska Frivilligkompani- Verksamheten pågick till i maj ningskrigets utbrott uppstod ber utrymt Hangöbasen del- återvände till Sverige efter sjut- et, inom Finlands försvarsmakt 1943 då transportkolonnen av- en ny frivilligrörelse i Sverige. tog 3.e jägarkompaniet i de fin- ton månaders tjänst i Finland. kallades det för Avdelta kompa- vecklades. Krigsveteraner från vinterkri- ska truppernas frammarsch till 1942 fanns ett tiotal officera- niet. 1941 medverkade Svenska get önskade åter gör frivillig Hangö stad. re och underofficerare i det fin- Efter några veckors utbild- röda korset även vid utsändan- krigstjänst i Finland. I svenska Frivilligbataljo- ska luftvärnet. Andra stod att ning besatte det 150 man starka det av cirka hundra läkare och Finlandskommittén, som nens tjänst stupade tre officera- finna på så skilda platser som kompaniet ett kilometerbrett femtio sjuksköterskor som i ansvarat för frivilligverksam- re, femton underofficerare och i Högkvarterets befolknings- delvis minierat område mellan olika omgångar gjorde frivillig heten 1939-1940, återuppstod åtta soldater. De sårades antal skyddsavdelning och Lapp- regementets första och andra tjänst i Finland. Verksamheten den 10 juli 1941 och acceptera- uppgick till 78. lands vägdistrikt. bataljon, där Avdelta kompa- reglerades genom avtal mellan des av regeringen som ansvarig Fältmarskalk Mannerheim niet fick eget frontansvar med Finlands legation i Stockholm för fortsättningskrigets svenska avtackade bataljonen den 15 Mekaniker fyra nya stödjepunkter längs och dåvarande Arméförvalt- frivilligrörelse. december och två dagar sena- Finlandskommittén rekry- med Jandebafloden. ningens sjukvårdsstyrelse. Vid den här tidpunkten hade re reste man till Åbo- Därifrån terade även särskilda meka- Personalläget blev mer och Under de tre återstående fler än 1 500 svenskar anmält gick färden till Stockholm med nikergrupper, som arbetade mer bekymmersamt eftersom krigsåren arbetade sammanlagt sig till den nyinrättade frivil- båt och därpå påbörjades av- i Finland under tiden augus- stridsförluster och avgångar på ett sextiotal läkare, tandläkare, ligbyrån i Stockholm. Där god- veckling av bataljonen. ti 1941- maj 1943. Mekaniker- grund av beviljade avsked och veterinärer och sjuksköterskor kände man bara män med full- na inmönstrades i armén med permittenter, som helt enkelt i Finland, de flesta år 1942 ty gjord militär utbildning och Frivilliga i JR 24, Er P 18 samma skyldigheter och rättig- inte återvände efter permission därefter upphörde den organi- företrädesvis infanterister ef- och JR 61 heter som övriga frivilliga. i Sverige, inte kompenserades serade läkar- och sköterskehjäl- tersom man avsåg att organise- I augusti 1941 förlorade det Av bilmekaniker uppsattes av nytillkomna och sårade som pen. I stället infördes från och ra en infanteribataljon. svenskspråkiga infanterirege- fem olika grupper om vardera återtick i tjänst. med 1943 vård av finländska Den första kontingenten av- mentet JR 24 många officerare femton man. Varje grupp inne- I början av 1943 överflyt- krigsinvalider i Sverige. reste med båt till Åbo den 15 i mottistriderna vid Sommee- höll alla slags fackmän inom tades Avdelta kompaniet till Under fortsättningskriget juli och allteftersom nya grup- Porlampi sydost om Viborg yrket och leddes av en verk- II.bataljonen. I april fick kom- översände jordbrukare i Sverige per anlände dit organiserades när Karelska näset återervöra- mästare. Arbetsplatserna var i paniet ny försvarsuppgift allde- sättpotatis, utsäde, maskiner, Svenska Frivilligbataljonen. des. Många av dem ersattes av regel förlagda rätt nära de stri- les vid Murmanskbanan. redskap och verktyg till yrkes- Den kom till slut att bestå av svenska frivilliga, som besatte dande trupperna och reparatio- Den bokförda styrkan svens- bröderna i Finland. 225 svens- bataljonschef med stab om två två kompanichefs- och nio plu- nerna måste ofta utföras under ka frivilliga i Avdelta kompani- ka frivilliga deltog i den första sektioner; stabskompani inne- tonchefsbefattningar. Ett tju- svåra förhållanden. Samman- et hade vid årsskiftet 1943-1944 krigshöstens skördearbete, var- hållande stab, pionjär-, signal-, gotal rikssvenskar deltog se- lagt 170 rikssvenska bilmekani- gått ner till 83 man. vid Finland tillfördes omkring sjukvårds- och trossavdelning; dan i regementets rensnings- ker gjorde frivillig tjänst i fin- I juni 1944 deltog Avdelta 4 000 dagsverken. Med början tre jägarkompanier om varde- aktioner på Karelska näset och ska armén. kompaniet i avvärjningsstri- samma höst fullgjorde 36 riks- ra stab, tre plutoner och tross; därefter i den 300 kilometer I november 1941 organise- derna på Karelska näset vid svenska traktormontörer cirka ett tungt kompani om stab, tre långa fotmarschen från Jessoi- rades en stridsvagnsmekani- Näätälä och Tali-Ihantala, då 3 000 dagsverken ifrån Sveri- tunga plutoner med maskin- la till Seesjärvi i norra Östka- kergrupp om femton man, som förlusterna uppgick till 72 pro- ge skänkta reparationssmedjor, gevär och 81 mm granatkasta- relen. I början av juni uppgick förlades till pansarcentralen i cent av stridsstyrkan samt vid medan 100 cirkelsågare knut- re; två extra kulsprutetroppar, antalet rikssvenskar till 21 och Varkaus. Tio månader senare ut- Saima kanal intill krigsslutet. na till medförda sågverk bi- en pluton med 20 mm pansar- de var alla placerade i I. batal- ökades grupp med ett femtontal Sammanlagt 404 man hade drog med ungefär 10 000 dags- värnsgevär och kompanitross. jonen. En handfull fanns kvar man. De frivilliga i denna grupp tjänstgjort i kompaniet när det- verken. Härtill kom under tre Efter hand som rikssvenska när I. bataljonen i januari 1944 var till största delen yrkesmän, ta upplöstes i Åbro den 26 sep- på varandra följande vår- och enheter blev klara i Åbo sän- omvandlades till Avdelta Batal- anställda vid svenska pansarre- tember 1944. höstbruk sammanlagt 2 058 des de till Hangöfronten. Den jon 18, Er P 18 och då hade 50 gementen. Stridsvagnsmekani- Kompaniets sammanlagda svenska frivilliga i Jordbrukets 17 augusti övertog Svenska Fri- svenska frivilliga tjänat i JR 24. kergruppen, vid vilken total 99 stridsförluster uppgick till 41 arbetshjälp med en total ar- villigbataljonen 532 man stark Av dem stupade tre och fem så- mekaniker arbetade, avveckla- stupade eller avlidna av sår och betsinsats om uppskattningsvis frontansvaret för Harparskogs- rades. des i december 1942. 84 sårade eller nervskadade. 60 000 dagsverken. avsnittet, vilket omfattade öst- Även det österbottniska in- Under tiden april 1942 – Redan under vinterkriget ra delen av Hangönäset och Jär- fanteriregementet JR 61 fick ta april 1943 arbetade en särskild Övrig hjälp påbörjade Svenska Arbetskå- nön utanför. emot svenska frivilliga. I au- motorcykelreparationsgrupp Svenska röda korset överläm- ren uppförandet av Salpalinjen. Den 2 september flyttades gusti 1941 uppgick antalet till bestående av erfarna reparatö- nade efter krigsutbrottet tio De flesta 1 000 civila rikssven- bataljonen några kilometer tolv man. rer. Gruppen som hade sam- ambulansbilar till Finlands ska arbetarna lämnade Finland bakåt för vila och utbildning. 3. Sammanlagt 24 svenska fri- manlagt arton mekaniker i röda kors. Dessutom utrusta- under sommaren 1940 men an- jägarkompaniet underställdes villiga tjänstgjorde i JR 24 och tjänst, arbetade i Jyväskylä och des en sjukvårdsavdelning för slagna medel till försvarslin- I. bataljonen av JR 55 och fick av dem stupade fyra och fyra därefter i Dickursby. några månaders tjänst inom jen liksom material och maski- till uppgift att försvara Järnön. blev sårade. luftskyddet i Åbo. Den bestod ner lämnades kvar i Finland för Bataljonsstyrkan uppgick Det var emellertid inte bara Svenska av två läkare, en sjuksyster, en färdigställandet av Salpalinjen. i mitten av september till 630 infanteriet som fick ta emot Frigilligkompaniet hjälpsyster och en rödakorsser- man. svenska frivilliga. Till artille- När Hangöbataljonen avveck- geant, som tillika var chaufför Text: Eric Björklund I början av oktober åter- riet kom ett trettiotal man. De lades anmälde sig många av de samt en ambulansbil. Källor: Orvar Nilsson; tog Svenska Frivilligbataljonen placerades i svenskspråkiga hemkomna till fortsatt krigs- Dessutom organiserades i ”När Finlands sak blev min” frontansvaret. Efter sex veckor tunga artillerisektioner. tjänst i Finland och därtill kom slutet av augusti en transport- ”Finland i krig” 34 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Inkeriläinen poika sotilaspoikana Laihialla Inkeriläisen Robert Miinan elämä alkoi inkeriläiskylässä Faktaa tuo on ainakin Rober- heinäkuussa 1932 viisilapsisessa perheessä. Elokuussa tin kohdalla. Koti-ikävästä kär- 1941 Robertin perheen kotikylän raitilla taisteltiin. Kylä- sineeksi Robertin oli todennut läiset olivat tuolloin metsissä kranaatteja paossa. Uralin lastenkodin sairaanhoi- Elämä on riepotellut Robertia nälkäkuoleman partaal- taja jo vuonna 1945. ta Viroon, Suomeen, Uralille, mielisairaalaan ja hetkeksi Kuinkahan moni suomalai- kotikyläänsä Inkerinmaalle. nen luovutetun Karjalan alu- Usko ihmisyyteen on kaatuillut mennen tullen. Äidiltä eelta kodittomaksi lähtenyt on perintönä saatu uskonnollinen vakaumus on kantanut kärsinyt koti-ikävästä? Ei ole niinä hetkinä, kun elämän ylämäet ovat tuntuneet ylittä- Neuvostoliitto eikä nykyinen mättömiltä. Venäjä kysynyt tuon asian pe- rään kertaakaan. Sota saapui Inkeriin nälkä Sotilaspojaksi Laihialla Ei ole kynällä vietyjen alu- tuliaisinaan 1941 Robertin sijoitustaloksi tuli eiden osittaisestakaan takaisin Saksalaisten mukana ei tullut Heikki ja Helvi Kuusiniemen luovuttamisesta kyselty suo- kyläläisten tarpeisiin mitään tila, joka oli suuri. Lehmiäkin malaisilta mitään. Maailman syötävää. Koska oli syksy, syö- oli talossa 20. Talon isäntävä- superrikkain maa elää elä- tiin perunoita. Muuta ei ollut ki oli ystävällinen orpopojalle. määnsä vailla tunnon tuskia. kun ei ollut kauppaakaan. Al- Nälkää ei ollut. Maatalo tarjosi Robertin kaltaiset ihmiset ra- koi uuvuttava talvi, joka hui- ruokaa ja lämpöä. jan kummallakin puolella saa- pentui kuoleman kevääksi Silti koti-ikävä Inkeriin ja vat oikeutta vasta ajattomuu- 1942. Tuolloin Robertin isä ja äidin luo raastoi mieltä. Ro- dessa. täti kuolivat nälkään. bert muistaa vieläkin erityisen Ennen kuolemaansa Paavo- näyn, jonka hän koki ollessaan Tytär Suomeen isä sai jostakin hevosen, jon- postinhakumatkalla sijoitusko- Inkeriläinen Robert Miina esittelee saamaansa Sotilaspoikaristiä. Robert Miinan avioelämä alkoi ka tappoi ja piilotti lihat yhtei- din tuntumassa. Äiti oli näyn vuonna 1961 Sortavalassa ve- seen tarpeeseen. Kauan eivät aikana rohkaisemassa nuorta näläissyntyisen Ninan kanssa. kyläläiset syöneet yhtä hevos- postinhakijaa pienen hetken. le oli kuitenkin hänen passis- vat ja 1970 luvun alussa Robert Lapsia heille syntyi kolme, jois- ta. Niinpä isä kuihtui nopeas- Näky oli koti-ikävän laukaise- saan oleva merkintä ”pykälä” muutti Sortavalaan. Aivan hy- ta yksi kuoli seitsemän vuoden ti. Robertin ollessa kotinsa tu- ma mielenmaiseman leimah- 38. Se merkitsi passin haltian vin ei kaikki kuitenkaan men- ikäisenä jäätyään koulumat- vassa isänsä sängyn luona tämä dus. olevan Kansanvihollinen. nyt Sortavalassa. Hän sai sano- kalla auton alle. Toinen jäljel- henkäisi kolmasti hyvin ras- Kesällä 1943 Robert liittyi Tuo merkintä ei estänyt jou- misestaan passituksen Petros- le jääneistä elää Sortavalassa ja kaasti ja siirtyi ajattomuuteen. paikallisen sotilaspoikien ryh- tumista työarmeijaan vuon- koin mielisairaalaan. Eikä siinä toinen Suomessa Suomen kan- Samoin kävi tädille, jolta jäi mään. Leireillä harjaannuttiin na 1955 tuolloiseen Molotovin kaikki, tuo sama sanominen salaisena. neljä lasta vaille vanhempia. ohjaaja Matti Rapilan opastuk- kaupunkiin Uralilla. murensi hänen avioliittonsa. Kumpikin sai hautapaik- sella erilaisiin pojille sopiviin Sukulaisten tapaaminen ra- Vaimo lähti paremman miehen Musiikkia moneen kansa kylän keväisen vetisestä tehtäviin. joittui samassa kaupungissa ol- mukaan. Häpeästäkö, kenties? makuun juoksuhaudasta ilman arkkuja. Ammuntaakin harjoiteltiin leeseen veljeen. Kodittomana Robert Miina on saanut huuli- Peitehuovat kiedottiin ruumii- pienoiskiväärillä. Sotilaspoi- ja eristettynä eläminen päättyi Älä sano totuutta, koska harppuinnostuksen jo vuoden den ympärille ja ruumiit kai- kana oleminen päättyi sodan vuoden 1957 aikana. Tuolloin siitä rangaistaan 1944 aikana Laihialla olles- vannon pohjalle. päättymisen aikoihin vuoden hän sai kotikylänsä sepälle lä- Vuosi 1975 on merkitykselli- saan. Kuusiniemen emäntä oli Hautaus juoksuhautaan teh- 1944 lopulla. Vuosikymmenten hettämänsä kirjeeseen vasta- nen Robertin elämässä. Tuol- ostanut hänelle huuliharpun. tiin siksi, ettei perheellä ollut jälkeen vuonna 1997 Robertille uksena tiedon vanhimman vel- loin hän sanoi kotinsa ulko- Tuo suuren talon emän- maksaa hautapaikkaa hauta- tuotiin Suomesta Sortavalaan jensä olinpaikasta Komin Tasa- puolella tietyille ihmisille, että tä näki varmaan inkeriläisor- usmaalle. Tuona aikana ei ih- Sotilaspoikaristi, rintamerkki vallassa. te olette täällä Karjalassa ja In- von tuskan ja koti-ikävän, jo- misillä siinä kylässä ollut muu- ja kirja ”SK Poikatyöstä Sotilas- Komissa asuneen veljen luo- kerinmaalla miehittäjiä. Sano- hon musiikin harrastus voi ta kuin vaatteet ja koti-irtain. poikiin Etelä-Pohjanmaalla”. na asui myös kauan kaivattu minen ”palkittiin” mielisairaa- tuoda liennytystä. Helvi Kuu- Syötäväksi kelpaavaa etsittiin Laihialla ei unohdettu Orpo- Robertin äiti. Yhteys elämän lamatkalla Petroskoihin. siniemen lahja huuliharpun kaikkialta. Usein kotiin palat- Robertia, joka pienikokoisim- antajaan oli totta. Se antoi voi- Inkerinmaan ”miehittämi- muodossa sisälsi arvaamatto- tiin tyhjin käsin. Niin kävi juu- pana omassa ryhmässään vah- mia kodittomalle nuorelle mie- sen” hän kertoi kokeneensa man merkityksen orpopojan ri sinä päivänä, kun Paavo-isä vistui kärsimyksiä kestäväksi helle Uralilla. Aleksandr-veli ja 1973 käydessään synnyinkotin- elämään silloin ja paljon myö- kuoli. Äiti ja veli Viktor olivat mieheksi. äiti pääsivät Karjalaan. Usko sa portailla Inkerissä. Talo oli hemmin. etsimässä kylästä ruokaa. Tyh- parempaan vahvistui Robertin säilynyt sodan aikana ehjänä. Nyt myöhemmällä iällään jin käsin he palasivat totea- Kodittomaksi mielessä. Hänen mennessään vuosikym- Robert on esiintynyt huuli- maan rakkaan läheisen lähte- kypsyminen Uralilla menten kuluttua katsomaan harppujensa kanssa Suomessa neen kärsimyksen tieltä. Suomesta lähtö tapahtui 1945 Karjalastako Koti? kotiaan, oli talossa asunut ve- festivaaleilla, kirkoissa ja eri ti- Robert ja kylän lapset vietiin tammikuussa ja matkan vä- Lopulta Robert matkusti tapaa- näläisiä, jotka olivat kieltäneet laisuuksissa. Muistoina hänen Hatsinan lastenkotiin, josta ke- lietappina oli Tveri Moskovan maan äitiään ja sukulaisiaan taloon pääsemisen. asuntonsa seinällä on Diplomi sällä 1942 Viroon, Paldiskiin. suunnalla, mistä pienen tauon Petroskoihin. Äitinsä tapaami- Suomalaisten kokemat kär- sekä Oltermanni-nimityksestä Sieltä heidät siirrettiin vielä vä- jälkeen junamatka jatkui Ura- nen vuoden 1942 jälkeen vuo- simykset kotiensa menettämi- oleva taulu huuliharpun soitta- lietapin jälkeen vuoden 1942 lille Kirovin kaupunkiin. Siellä den 1957 kesällä oli dramaatti- sistä hän samaisti omiin tun- misesta. lopulla Tallinaan, mistä matka kuluivat seuraavat neljä vuotta nen. Äidillä oli päällään sama teisiinsa. Esiintymisiensä ohjelmisto- jatkui Helsinkiin. lastenkodissa ja koulutuksessa. mekko kuin kesällä 1942. Tuos- Ensimmäinen ”parannusret- na ovat olleet virret sekä kan- Tallinnassa Robert, kuten Ammattikoulun jälkei- ta mekosta hän oli nähnyt mer- ki” kesti noin kolme kuukautta. sanlaulut. Musiikin harrasta- muutkin sadat Suomeen mat- set neljä seuraavaa vuotta Ro- killisen näynkin Suomessa or- Lääkkeitä oli syötävä valvotusti minen on vienyt Robertin myös kanneet lapset saivat Ruotsin bert työskenteli kirvesmiehenä. pona ollessaan. ja runsaasti. Parantolamatkoja Inkerin kirkon juhliin esiinty- Punaisen Ristin lahjoittamat Syksyllä 1953 hän halusi lähteä Asiat rupesivat järjestymään järjestettiin vielä neljä. Vuonna jäksi. Musiikin kotimaana on vaatteet ja kengät. Helsingis- etsimään äitiään, mutta koska Uralilla ja Karjalassa niin hy- 1980 annettiin invaliditunnus, koko maailma. Se on myös Ro- tä lapsijoukko lähetettiin Pert- hänellä ei ollut missään kotia, vin, että hän pääsi muutta- jossa Robert todettiin työky- bertin kotimaa. tulan lastenkotiin Hämeenlin- ei myöskään lupaa matkusta- maan Petroskoihin ja sieltä vyttömäksi. Invalidiksi voi tul- nan suunnalle. Loppusijoitus- miseen annettu. Ehkä painavin edelleen Pitkäkoskelle lähelle la sanomisen ja sitä seurannei- Teksti ja kuva: paikaksi Robertille tuli Laihia. syy matkustamisen epäämisel- Suomen rajaa. Vuodet vaihtui- den hoitojen jälkijäristyksenä. Ismo Mikkonen 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 35

Transpap Oy LHH Consulting Oy Ab Ltd Vita Terveyspalvelut Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Arkkitehtitoimisto Maalausliike Arknova Oy Jari T. Nurminen Oy Helsinki Helsinki

www.tppt.fi Terramare Oy TRG-Rakennus Oy Helsinki Helsinki

Onnin Auto Oy JR Urakointi Oy Rail Partners Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Paristopalvelu Suomen Varustamot ry Hyvää Joulua Stockmannilla Helsinki

Rakennusyhtiö Muhonen Oy Taipuset Oy Helsinki Himanka

Hyvinkään Kone ja Nastakiekko Oy Kiljavan Lääketutkimus Oy Hyvinkää Hyvinkää Rautavälitys Oy Hyvinkää

Triplan Oy T:mi Tapsa Service PALETTI OY Hämeenlinna Tuulos Hämeenlinna

Patria-Rakennus Oy Sähköpiste Rajala Ky Oulun Ykkösrakennus Oy Hämennlinna Hämeenlinna Ii

Metallityö Vainio Oy Kenkkilät Oy Pohjanmaan Sähköpalvelu Oy 60800 Ilmajoki, puh.06-4246 640 Iisalmi Ilmajoki 61400 Ylistaro, puh.06-4740 407

Urakointi Kai Jeskanen Maalausliike E. Heiskanen Oy Kuusitunturi Oy Imatra Ilomantsi Imatra www.e-heiskanen.fi

Charterbus Imatran Kone Oy Bonimare Oy Imatra Imatra R. Lundström Ky Inkoo

Karjalan Louhinta ja Inge Sjölund Trans Oy Ab Nikko Oy Inkoo Jakkula Lujitustyö Oy Joensuu Metsäkoneurakointi Kuljetus Risto Putkinen Oy Joensuun Laivaus Oy Joensuu Veljekset Eronen Ky Joensuu Kiihtelysvaara

Isännöitsijätoimisto Ohjelmatoimisto DJ- Asesepänliike BR-Tuote Oy Pekka Kuparinen Oy Team Jouko Muikku Ky Joensuu Joensuu Joensuu www.brtuote.fi 36 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Sotaveteraanipiirien joululehtien kertomaa Sotaveteraanipiireistämme joutuivat kilpailemaan työvoi- tiin ja karkaistiin sodan ah- Sanni Suomalainen kertoo 10 on julkaissut jälleen masta vähintään yhtä tärkeän jossa lopulliseen muotoonsa, Pohjois-Savon lehdessä Lotta joululehden. Joululehtien sotatarviketeollisuuden kans- muissa oloissa hän olisi ehkä Svärd –järjestön lakkauttami- merkitys sekä piirien että sa. Hämeenlinnan Ilveskodissa jäänyt suurelle yleisölle yhdek- sesta 23.11.1944. Lakkautta- yhdistysten taloudelle on on käynnistetty ”Muistorasia”- si runoilijaksi muiden joukos- misen jälkeen alkoi kuulua hu- suuri. Lehtien anti on mo- hanke; kokeiltiin uudenlaisia sa. Rikhard Sotamaa kirjoittaa huja, että lottiin kuuluneiden nipuolinen, on muistelmia, työkaluja, joilla viritellä eräs- kenttäsairaalan toiminnasta kotiin saatetaan tehdä kotitar- sotahistoriaa, runoja ja tä ihmisen arvokkaimpiin ky- vaikeissa erämaaolosuhteissa: kastuksia ja pelättiin, että lot- pakinoita sekä välähdyksiä kyihin kuuluvaa aluetta: pa- ”Karhun luontoa vaadittiin sil- tina toimineita saatetaan viedä vuoden varrelta. rantavaa muistelemisen kykyä. loin, kun oli saaduista sotavan- Siperiaan. Sannin sisar piilot- Muisteleminen parhaimmil- geista muodostettava rinnalle- ti monen muun tavoin lotta- laan on vapauttava kokemus, si paarienkantoryhmät tai kes- pukunsa maahan kaivettuun joka auttaa selviytymään ehkä ken haavoittuneiden hoidon kuoppaan. Sotahevonen Pir- vaikeastakin nykyhetkestä. oli osallistuttava sivustoilta kä- kosta kirjoittaa Helmi-Maria sin yksikköön kohdistuneeseen Järvisalo. Ylimääräisten ker- partisaanihyökkäykseen”. tausharjoitusten alkaminen Antti Kangaskesti kirjoittaa 17.6.1941 tarkoitti käskyä myös Suur-Savon lehdessä Jorois- harjoituksiin määrätyille hevo- ten sotaveteraaniyhdistyksen sille. Pielaveden Suojeluskun- avustustoiminnasta. Yhdistyk- nan talolta lähtiessään talviso- sessä on jo yli kolmen vuoden dan käynyt hevonen taisi vais- ajan ollut palkattuna kodinhoi- tota lähtönsä luonteen. Pirkko totyöhön työntekijä, jonka pal- palveli Rukajärven suunnalla kan yhdistys maksaa. Palvelu töpinässä eli ruokahuollossa. on ollut hyvin suosittua. Heik- ki Kupiainen pohtii kirjoituk- sessaan Suomen joutumista tai Sotaväen ruokahuollosta kirjoi- ajautumista jatkosotaan. Sodan tetaan Etelä-Pohjanmaan leh- jälkeisten vuosikymmenten dessä. Jatkosodan aikana maan kuluessa on kyselty mm., oliko elintarviketuotanto pienentyi Suomi jatkosotaan lähtiessään työvoima-, polttoaine- ja re- Benjam Kivimäki kertoo Kes- ajopuu (ajautui sotaan) vai kos- hupulan vuoksi. Maatalouden ki-Pohjanmaan lehdessä tais- kivene (hakeutui sotaan). Hän tuottokin oli sodan ja huonojen telukokemuksestaan JR 25:n Kanta-Hämeen lehdessä on toteaa, että teorioista tai tul- satovuosien vuoksi heikko. Li- joukoissa: ”Liekö aron poi- mielenkiintoinen Reino Kal- kinnoista riippumatta Suomel- säksi monet käytännön ongel- ka ymmärtäny ko sanoin, että lion kirjoittama artikkeli In- la oli vähän vaihtoehtoja. Neu- mat vaikeuttivat rintamamuo- irti en heitä, ennekö viimesen kerinmaan suomalaisväestön vostoliiton uutta hyökkäystä ja nitusta. Tilanne oli vaikein tal- puhallat ja siihen se jäi”. Vän- muodostumisesta. 1660-luvul- samalla itsenäisyyden mene- vella 1941-1942, jonka jälkeen rikki Toivo Jusssila teki 1942 la tulomuutto Suomen puo- tystä pelättiin. esiintyi paljon puutossairauk- esityksen ylipäällikölle äitien lelta täytti autioituneet alueet sia. Mannerheim-ristin rita- huomioimiseksi osuudestaan ja talot. Muuttajia tuli Savosta ri Aarne Ahola kirjoittaa sai- kotirintamalla. Näin syntyi yli- sekä Viipurin läänistä, erityi- Satakunnan lehdessä kerro- raalassa ollessaan sisarelleen päällikön päiväkäsky Suomen sesti Äyräpään kihlakunnas- taan talkootempauksesta ni- 17.8.1941: ”Suomen pojat teke- äideille. Sittemmin päiväkäs- ta, mutta myös jopa Keski-Suo- meltä ”Operaatio lumikola”. vät nyt suurta historiaa, mistä kyjen sijoituspaikaksi tulivat mesta saakka. Presidentti Mau- Operaation toteuttajina olivat pikku poikamme hyötyvät, että kirkot ympäri Suomea. Meri no Koivisto myönsi 1990-luvun Satakunnan Sinibaretit ry ja olo heillä olisi parempi kuin Mattus kertoo työmatkan tait- alussa inkerinsuomalaisille pa- tarkoituksena oli auttaa ”lumi- meillä”. tamisesta Valtion Lentoko- luumuutto-oikeuden Suomeen. vaikeuksiin” joutuneita sota- netehtaalle sotien aikana. Pyö- Lehdessä on kopio Hilja Ant- veteraaneja ja heidän leskiään. ränkumeja ei silloin ollut, joten tilan 16.10.1939 päivätystä kir- Operaation jälkeen auttajat ja vanteeseen kiinnitettiin jou- jeestä Suomen puolustusvoi- autettavat olivat silmin nähden sella puupalikat, jotka hoitivat mille: ” Voitin tämän 600 mk tyytyväisiä. Vasta 18-vuotiaana renkaan virkaa. raha-arpajaisista, niin lahjoi- 16.1.1942 sotaan lähtenyt Mat- tan sen Suomen puolustusvoi- ti Valkama kertoo: ”Ajattelin mille. Olen karjanhoitaja, enkä sitten junassa istuessani, mat- ole mitään uhrannut isänmaan kalla kohti Hämeenlinnaa, äi- Uudenmaan Veteraanin jou- eteen…”. tiä ja isää, joiden kohtalona oli lussa kerrotaan talvisodan kyl- kestää tieto vanhimman pojan mistä olosuhteista. JR10:n sota- kaatumisesta ja toisen lähtö so- päiväkirjamerkintä 17.12.1940 taan samana päivänä. Oli ikään kertoo: ”Pakkasta oli yli 43 as- kuin olisi otettu täydennysmies tetta, koska elohopea jäätyi. toisen tilalle, joka oli poistunut Vartiovuorot jouduttiin lyhen- riveistä”. tämään puoleksi tunniksi”. Lo- pen veteraaninmatrikkeli jul- Kanta-Hämeen Veljestues- kistettiin itsenäisyyspäivänä. sa on mielenkiintoinen Stuart Näin on valmiina vuosikausi- Köhlerin artikkeli häkäpönttö- en ponnistus, jonka tuloksena teollisuudesta. Jatkosodan ai- on kooste yli 2300 Lopelta vii- kana valtaosa siviililiikentees- me sotiimme lähteneestä mie- sä olleista autoista kulki hä- Osmo Hyvönen kirjoittaa Kes- hestä. Matrikkeliin kirjoitet- käkaasun voimalla. Miesten ki-Suomen lehdessä runoilija, tiin uutena tietona tiivistelmät ollessa rintamalla puukaasut- Taipaleenjoen komppaniapääl- veteraanijärjestöjen vaiheista timia valmistaneet yritykset likkö Yrjö Jylhästä. Jylhä taot- ja toiminnasta Lopella. Työssä 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 37

yhdistyivät ammattilaisten pa- Toivotamme Asiakkaille ja nos ja mittava talkootyö. Leh- Yhteistyökumppaneille dessä on monia kauniita runoja Rauhallista Joulua ja ja lauluja. Hyvää Uutta Vuotta 2012

Tornio

Radio ja sanomalehdistö olivat tärkeitä tiedonvälittäjiä soti- en aikana, todetaan Varsinais- Suomen lehdessä. Joulukuussa 1939 Laitilan Sanomissa oli il- moitus ”Kananmunia jouluksi sotilaille”. Tempaus tuotti kak- si suurta autokuormallista mu- nia ja siitä toivottiin esimerkkiä muillekin pitäjille. Kun Viipuri menetettiin 20.6.1944, Neuvos- toliitto esitti Suomelle ehdotto- man antautumisen ehdot, jotka käsittivät 56 eri artiklaa, jois- ta yksi kuului: ”Suomen kan- sa ja hallitus korvaavat kaikki Neuvostoliitolle aiheuttaman- sa tappiot ja niiden vakuudek- si takavarikoidaan kaikki Suo- men pankkien varat, valuutat ja arvotavarat.

Itsenäisyyspäivää juuri vietet- tyämme loppuun sopinee lai- naus Varsinais-Suomen leh- dessä olleesta Pertti Mäenpään runosta ”Kuudes joulukuuta”: ”.. Vielä vapaa on ja itsenäinen maamme, se on sitä vuoksi suu- ren urheuden. Nöyrin mielin Suomen lippuun katsokaam- me, kiitos teidän, se on sinival- Äläpä huoli. Joulukorttisi ehtivät kyllä koinen”. perille, kunhan lähetät ne 1. luokan Marja Riukka postimerkillä viimeistään 20.12. 38 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

mukana Markoilla tukea tukemassa. veteraaneille otiemme Veteraanit -ke- Veteraanit -keräysorganisaati- räys yhteistyössä OP-Poh- on pankkitileille. Varat käyte- jola-ryhmän kanssa jär- tään paikallisesti sotiemme ve- jestääS 1.12.2011-29.2.2012 hy- teraanien, heidän puolisoiden- vän mielen markkakeräyksen. sa ja leskiensä sekä sotaleskien Lähes kaikkien Osuuspankki- itsenäisen kotona asumisen tu- en konttoreissa ja Helsingin OP kemiseen. Pankin konttoreissa on keräys- Markkojen vaihtoaika eu- lipas, johon markat, kolikot ja roiksi päättyy ensi vuoden hel- setelit voi lahjoittaa. mikuun lopussa. Suomen Pan- Sotiemme Veteraanit -ke- kin mukaan arvollisia mark- räyksen vapaaehtoiset yhdes- koja on liikkeellä vielä yli 200 sä paikallisten Osuuspankkien miljoonan euron edestä. Näistä kanssa organisoivat keräyksen. suuri osa löytyy suomalaisten Osuuspankeista markat toimi- kodeista. tetaan Suomen Pankkiin vaih- dettavaksi euroiksi Sotiemme Kirsi Suojoki

Suomen Asiakastieto lahjoitti lahjoita markkasi siakastiedon liiketoi- Sotiemme veteraanit olivat sotiemme mintajohtaja Mikko 70 vuotta sitten Suomen vah- Sirkiä luovutti tämän vimpia. Mikko Sirkiä halu- vuodenA lahjoituksen 9 000 eu- aa muistuttaa yritysmaailmaa veteraanien hyväksi. roa Sotiemme Veteraanit -kerä- sotiemme veteraanien merki- Hyvän mielen markkakeräys 1.12.2011–29.2.2012 ykselle. tyksestä ja tuen tarpeesta. On Asiakastieto valitsi Sotiem- hyvä, että löytyy molempien k iitos tuestasi! eräyslupa oku 834 a 1.9.2009 ja 2020/2011/2586 18.10.2011 me Veteraanit ”Suomen Vah- osapuolten asiaa edistäviä ta- k vimmat -kampanjansa” hyvän- poja auttaa, josta jää vielä hyvä tekeväisyyskohteeksi 2010 ja mieli. Mikko Sirkiä kannustaa Suomen sotiin 1939–1945 osallistuneita miehiä ja naisia on tällä hetkellä lunasti kaikille Suomen Vah- muitakin yrityksiä vastaavaan. elossa lähes 50 000. Heistä noin 8 000 on sotainvalideja. Sotiemme Veteraa- vimmat sertifikaatin ostaneille nit -varainhankinnassa ovat mukana kaikki valtakunnalliset veteraanijärjestöt Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, yrityksille Marskin merkin. Kirsi Suojoki Rintamanaisten Liitto sekä sotaleskiä edustava Kaatuneitten Omaisten Liitto. Sotiemme Veteraanit kiittävät!

Liperi lahjoitti Junkers-merkit

iperin kunta lahjoit- taa kaikille tunnuksen omaaville sotiemme ve- teraaneilleL Junkers-merkin. Maanantaina 21.11.2011 pidet- tiin Liperin Penttilän salissa juhla, jossa kunta julkisti huo- mionosoituksen. Tilaisuudessa Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Aarno Strömmer kiitti Sotiem- merkki luovutettiin veteraani- me Veteraanien puolesta Mikko Sirkiää Suomen Asiakastiedon järjestöjen edustajille, sotiem- kanssa tehdystä yhteistyöstä. Kuvassa oikealta varainhankkija Kirsi me veteraaneille se lähetetään Suojoki, Mikko Sirkiä, Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Aarno Strömmer, toiminnanjohtaja Soili Myllys Rintamanaisten Liitosta postin välityksellä. Liperissä on ja varainhankkija Sari Salpakari. tällä hetkellä 100 veteraania. Maanantain tilaisuuden ava- si kunnanvaltuuston puheen- johtaja, kansanedustaja Eero Reijonen. Luennon ”Liperin Junkers – järvenpohjasta julki- suuteen” piti Joensuun Ilmasil- Tilaisuuteen oli saapunut noin 90 kuulijaa. Paikalla oli runsaasti veteraaneja, jotka olivat olleet erilaisissa tehtävissä Onttolan len- lan puheenjohtaja Rauno Su- tokentällä sota-aikana. Kuvassa kaksi lentolaivue 44 veteraania honen. Kusti Lehmusvuori (vas.) ja Reino Sorsa (oik.). Reino Sorsan tehtä- vänä oli pommien lastaaminen koneisiin. Kusti Lehmusvuori toimi yhtenä lenkkinä nelijäsenisessä pommikoneessa sähköttäjänä ja konekivääriampujana. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 39

Palokan Kuljetus ja NV-Palvelu Oy Kuljetusapu K. Taipale Jokela Jyväskylä Kiinteistö Oy Palokka

Sampo Hydraulics Ltd www.autovari.fi T:mi Kari Jauhiainen Jyväskylä Jyväskylä

Kuljetus ja Maanrakennus Erka Oy Seripaino EAE Oy Ltd Järvenpää Järvenpää P. Salonen Oy Järvenpää

Metallikoneistamo Yup Ky Korjaamopalvelu Ahokas Oy Järvenpää Piispanristi, Kaarina E. Moilanen Ky Kajaani

Pahkalan Taksi / Markku Kyösti LV-Keinoset Oy Ourex Oy Kalajoki / Himanka Kangasala Kangasala puh.0500-268 909, -myös inva-ja paarikuljetukset

Maanrakennus ja Kuljetus Juerma Oy Saneeraus A. Luukkonen Oy Kangasala Kangasala Pauli Lehtinen Tampere Oy Kangasala www.saneerausluukkonen.fi

Rakenusliike Pirkanmaan Rakennusinsinööritoimisto ATR-Potilaskuljetus Oy Puumak Oy Kangasala JM-Rakenne Oy Kangasala Kauhajoki

Kemin Varaosa Oy Suomen Vibrakone Oy Kemi Kurikkatie 14, 90440 Kempele Kerava Puh. 08-882 8300

Luotettavaa rakennuspalvelua Uudellamaalla vuodesta 1972 erikoisalana teollisuus-, liike- ja julkinen rakentaminen Maanrakennustyö Tilitoimisto Ordent Oy Kerava Hyttinen Oy Sementtitehtaankatu 2, 04260 KERAVA puh. (09) 2747 260 Fax (09) 2747 2690 Kerava

Laastilinja Oy Hyvää Joulua Trukkipörssi Oy Kerava Kerava

Maansiirto ja Raivaus Linja-autoliikenne JP Konetyö Oy K. Räsänen Oy Helander ja K:nit Oy Keuruu Kerimäki Kestilä, puh.(08) 812 2325, 0400-890 753 ja 040-5861 567 Maa- ja Vesirakennus Osmo Polojärvi Oy Oy Dahlberg&Co Ab teollisuussähkö ja automaatio Tuohimaa Oy Kirkkonummi Kiiminki Kiiminki

www.golfsarfvik.fi Kiuruveden Konetyö Ky Kokkolan Pikahitsaus Oy Kiuruvesi Kokkola

Sähköasennus Kometko Oy Konnevesi Jouko Kujala Oy www.aptela.fi Koski

OT-Yleispalvelu Kuljetus Lampinen Ky Metsä-Mylly Oy Kotka Kotka Myllykoski 40 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Mikkelin seudun sotaveteraanit ry Veteraanien asialla 50 vuotta Mikkelin seudun

Juhlapuheen piti Itä- Suo- sotaveteraanit 1961-2011 men Aluehallintokeskuksen ylijohtaja Elli Aaltonen. Hän ikkelin Seudun So- niyhdistys. Se on pystynyt te- puhui veteraanisukupolven taveteraanit ry on hokkaiden toimijoidensa ansi- työstä maamme kohtalonvuo- julkaissut 50 vuotta osta vaikuttamaan paikalliseen sina. Hän toi esille syvän huo- Mkestäneen taipaleensa kunni- päätöksentekoon veteraanien len veteraanien kuntoutuksen aksi juhlakirjan. Kirja jakaan- asioiden ajamisessa. heikosta tasosta ja toivoi, että tuu kolmeen erilliseen osaan. Kolmas osa on yhdistyksem- kuntoutusraha ei enää vähene. Ensimmäisessä osassa on me jäsenten muistelmia sodan Päämääränä hänen mukaan- nykyisen Mikkelin kaupungin, tapahtumista kaikilla rinta- sa tulisi olla, että jokainen ve- miesten ja naisten osallistumi- manosilla, siitä kuinka he ko- teraani kutsutaan kerran vuo- nen talvi- ja jatkosotaan. Lu- kivat sodan henkilökohtaises- dessa kuntoutukseen. vussa käsitellään kummankin ti. Muistelmia on evakkotaipa- Sotaveteraaniliiton ansiomitalilla palkittiin ylitarkastaja Arto Sep- Sotaveteraaniliiton ter- sodan tärkeimmät joukot, jois- leesta, elämästä kotirintamalla pälä (vas.), Sotaveteraaniliiton kultaisella ansioristillä Aarne Aal- vehdyksen esitti hallituksen sa palveli pääosa alueen mie- sekä siviiliväestön pommituk- tonen, ansioristillä Sylvi Laakso ja Raili Häkkinen ja hopeisella an- puheenjohtaja Finn-Göran histä. Sotahistorian tapahtumi- sista Mikkelissä ja muuallakin. siomerkillä Eero Jokinen ja Aira Saarenmaa. Wennström, Mikkelin kau- en käsittely mikkeliläisestä nä- Kirja on mikkeliläisen vete- pungin tervehdyksen esitti kökulmasta on ainutlaatuista. raanisukupolven perinnön siir- ikkelin Seudun So- Tervehdyssanat lausui yh- kaupunginvaltuuston puheen- Kirjan toinen osa käsittelee tämistä jälkipolville. taveteraanit ry täytti distyksen kunniapuheenjohta- johtaja Olli Nepponen ja Mik- yhdistyksen työtä viiden vuo- Kirja on ostettavissa kirja- 50 vuotta lauantaina ja Kalevi Raatikainen. Hän toi kelin Tuomiokirkkoseurakun- sikymmenen aikana valtakun- kaupoista ja veteraaniyhdistyk- M19.11. Juhlapäivä alkoi aamulla esille merkittäviä vaiheita yh- nan tervehdyksen tuomioro- nallisiin veteraanityön raamei- sen toimistosta 20 euron hin- kunniakäynneillä sankarihau- distyksen toiminnasta ja kiitti vasti Juha Palm. hin sovitettuina. Alueeltaan taan. Toimiston osoite: Lin- doilla. kannattajajäseniä vastuun ot- Päätössanat esitti yhdistyk- laajasta, mutta jäsenmääräl- nankatu 5, 50100 Mikkeli, puh. Ennen pääjuhlaa oli kah- tamisesta yhdistyksen toimin- sen puheenjohtaja Reijo Mä- tään pienestä yhdistyksestä (015) 162 722. vitarjoilu ja onnittelujen vas- noista. keläinen. Hän myös kertoi yh- kasvoi alueensa suurin veteraa- taanotto. Onnittelijoina olivat Musiikillinen puoli oli juh- distyksen jatkavan veteraani- Mikkelin kaupunki, varuskun- lassa hyvin merkittävä ja siitä yhdistyksenä niin kauan kuin ta ja seurakunta sekä lukuisat vastasivat Savon Sotilassoitto- jäsenistössä on veteraaneja. maanpuolustus- ja veteraani- kunta, nuorisokuoro Kastanja ja Rosvopaistitapahtumat yhdistykset. Pääjuhla pidettiin laulusolisti Ville Heilala. Juh- Teksti: Reijo Mäkeläinen konsertti- ja kongressitalo Mi- lan alussa kuultiin isänmaallis- Kuvat: Johanna Lampinen jatkuvat kaelissa. Läsnä oli kaikkiaan ta musiikkia ja loppuosassa oli noin 300 henkeä, omia jäseniä sikermä veteraaneille niin tut- innairin lentävä hen- Keskon, Sinebrychoffin, Suo- ja kutsuvieraita. tuja sota-ajan lauluja. kilökunta yhteistyössä men Kerran ja Riitan Herkun Puolustusvoimien kans- kanssa jatkuu. Ensi kesänä on saF jatkaa rosvopaistitapahtu- tarkoitus toteuttaa kahdeksan mien järjestämistä myös ensi tapahtumaa eri puolilla maa- vuonna, joka on tapahtuma- ta. Ensimmäiset järjestetään ketjun 20. juhlavuosi. Uutena touko- kesäkuussa ja loput elo- pääsponsorina mukaan on tul- kuussa. Helmikuussa on tie- lut Nokian Renkaat. Yhteistyö dossa tapahtumapaikat ja -ajat.

Juhlayleisöä laulamassa Maamme laulua

Toivotamme Sotaveteraaneille Rauhallista Joulun Odotusta Ja Hyvää Uutta Vuotta 2012! 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 41

YH:n 20-vuotismuistojuhla Tampereella 1959 - kappale veteraanijärjestäytymisen historiaa

otiemme veteraanien nä- Vuoden 1964 tunnetulle heenjohtaja. Hän, samoin kuin Tampere oli aikanaan kyseisen tapahtuman, joka oli vieläkin kyvän järjestäytymisen joukkotapahtumalle oli kui- kaupunginjohtaja Erkki Lind- liiton vahvimpia paikkoja. Li- näyttävämpi. Sitä vastaan hyö- on yleensä katsottu al- tenkin ollut jo edeltäjä – ikään fors, puhui tilaisuudessa. Kent- säksi Tampere on näytellyt suo- kättiin voimakkaasti, kuten kaneenS vasta vuonna 1964 pi- kuin kenraaliharjoitus tai täpiispa Toivo Laitinen puoles- malaisen veteraanityön histori- Eino Loikkanen on aikanaan detystä veteraanien suuresiin- eräänlainen harjoituskappa- taan piti kenttähartauden. Ohi- assa poikkeuksellisen huomat- muistellut: ”Eduskuntakysely- tymisestä Tampereella. Tuona le. Se oli järjestetty – aivan sa- marssi, jonka vastaanottajia oli tavaa roolia. kin tehtiin, jossa väitettiin juh- vuonna veteraanit kokoontuivat moissa merkeissä ja samalla ta- mm. kenraaliluutnantti Paavo Vuoden 1959 tapahtuman lan suuntautuvan virallista ul- YH:n 25-vuotismuiston vuoksi valla - viittä vuotta aiemmin eli Talvela, pidettiin Hämeensil- laajuus ja näyttävyys yllättää kopolitiikkaamme vastaan.” näyttävään tapahtumaan, joka vuonna 1959. Kun syksyn 1939 lalla. Ennen tapahtuman alkua kuitenkin jonkin verran; so- Tapahtuma ylitti kuitenkin vauhditti veteraanitoiminnan tapahtumista oli tullut kulu- oli laskettu seppeleet Tampe- tien jälkeisenä aikana tällai- kaikki odotukset, ja Tampe- kehitystä: kyseisenä vuonna So- neeksi 20 vuotta, veteraanit ko- reen sankarihaudoille sekä li- sia tapahtumia ei juuri uskal- reen keskustorille kokoontui taveteraaniliitto sai nykyisen koontuivat Tampereelta ja lä- säksi 43 sankarihaudalle lähi- lettu järjestää, ainakaan näin valtava joukko veteraaneja ja järjestörakenteensa ja samal- hiseuduilta sankoin joukoin seudun pitäjissä. näyttävästi eikä näin keskei- tapahtumaa seurannutta ylei- la maahamme perustettiin toi- Tampereelle. Mukana oli arvi- Puhujat korostivat YH:n ja sellä paikalla. Todennäköistä söä. Päivä vauhditti voimak- nenkin veteraanijärjestö, ny- olta 3 000 veteraania, minkä li- talvisodan synnyttämää yh- on, että kansainvälisessä poli- kaasti veteraanien yhteiskun- kyisin Rintamaveteraaniliiton säksi tapahtumaa seurasi noin teishenkeä, joka näyttääkin tiikassa juuri tuolloin vallinnut nallista järjestäytymistä, ja siitä nimellä tunnettu. Tästä kaikes- 6 000-päinen yleisöjoukko. Ta- eläneen juuri Tampereella koko suojasää mahdollisti tällaisen alkoi kehityskulku, joka on jat- ta alkoi voimakas veteraanien pahtumasta kerrottiin näyttä- sotien jälkeisen ajan poikkeuk- tapahtuman järjestämisen – ja kunut tähän päivään asti. järjestäytymisen kausi. Lähes västi tamperelaisessa Aamu- sellisen vahvana. Kaupunkia sen näyttävän uutisoinnin Aa- kaikkea tätä (eli vuotta 1964) lehdessä (19.10.1959). hallitsi pitkään ns. aseveliak- mulehdessä. Kaarle Sulamaa edeltänyttä aikaa on pidetty ai- Juhlien järjestelytoimikun- seli, joka juontaa vuonna 1945 Joka tapauksessa tapahtuma kana, jolloin veteraanit eivät yh- taa johti Jaakko Hakala – myö- lakkautetun Suomen Aseveljien poiki myöhemmin Tampereel- teiskunnassa juuri näkyneet. hempi Sotaveteraaniliiton pu- Liiton luomaan henkeen. Juuri le uuden eli vuoden 1964 suur-

Aamulehti julkaisi 19.10.1959 näyttävästi YH tilaisuuden. 42 6/10 joulukuun 15. päivänä 2010

Vihdoinkin kotona – Väinö Mulari siunattiin Ristijärven sankarihautaan

oulukuun hämärässä 1939 dan kokeneena veteraanina jäl- 1942. Kaksi vuotta myöhem- Venäläisten suurhyökkä- metsästä pohjoiseen. Sotavaina- laskettiin Ristijärven hau- leen sankarihautajaisissa. Nyt min hän sai korpraalina mää- ys alkoi kesäkuun 10. päivänä. jien muiston vaalimisyhdistys tausmaan multiin ensim- saattamassa ikätoverinsa Väi- räyksen siirtyä kenraali Paja- Seuraavana päivänä pataljoo- sai tuntolevyn ja jäännökset Jmäinen paikkakunnan sanka- nö Mularin maallisia jäännök- rin johtaman 3. divisioonan na sai käskyn siirtyä Sahakylän haltuunsa Kuuterselässä. Suo- rivainaja. Saattoväen joukos- siä kotiseurakunnan kirkko- JR53:n 1. pataljoonaan. Divisi- alueelle rautatien länsipuolelle, messa suoritettujen DNA-tutki- sa oli silloin 18- vuotias Lauri maahan. oona siirtyi Kannakselle Kuu- divisioonan oikealle sivustal- musten perusteella voitiin löy- Koskelo. Väinö Mulari syntyi Risti- terselän - Suulajärven alueelle le. Asemat olivat keskeneräiset: dös tunnistaa varmuudella Väi- Lokakuisena lauantaina 72 järvellä 25.8.1923. Asevelvolli- armeijakunnan reserviksi ke- piikkilankaesteet olivat val- nö Mularin jäännöksiksi. vuotta myöhemmin hän oli so- suus alkoi alokkaana Oulussa väällä 1944. miit, mutta ps-esteitten kivet Sankarivainaja Väinö Mu- olivat vielä upottamatta ja am- lari siunattiin Ristijärven san- puma-alueetkin raivaamatta. karihautausmaahan lauantaina Taisteluhaudatkin olivat kes- 22.10. Kainuun Prikaati osal- keneräisiä, kuten alueen kolme listui siunaustilaisuuden jär- betonikorsuakin. jestelyihin. Kenttärovasti Jouni Kesäkuun 14. alkoi venä- Parviainen suoritti siunaami- läisten hyökkäys tällä lohkolla. sen kirkkoherra Esa Oikarisen Kaksi kertaa pataljoona pystyi avustamana. Kuusi varusmies- hyökkäyksen torjumaan. Vi- tä osallistui kunniatehtäviin. hollinen oli kuitenkin pääs- Kainuun Sotilassoittokunnan syt rautatien suunnalla kier- varusmiessoittajat avustivat tämään komppanian taakse. toimituksessa. Saarrostusuhan takia komppa- Muistotilaisuus järjestet- nia määrättiin irtaantumaan. tiin seurakuntatalolla. Siihen Väinö jäi suojaamaan vetäyty- osallistui omaisten lisäksi suu- mistä ja sai tällöin kuolettavan ri joukko saattoväkeä. Muis- osuman. Ruumis jäi kentälle. totilaisuudessa puheenvuoron Vuonna 2008 venäläinen et- käyttivät mm. seurakunnan, sijä löysi tuntolevyn ja jäännök- puolustusvoimien ja sotavete- siä Raivolanjoen länsipuolisesta raanien edustajat. taisteluhaudasta. Löytöpaikka Varusmiehet suorittamassa kunniatehtävää. oli noin 2 kilometriä lehtikuusi- Seppo Tähkäpää

Asevelimajoilla elää vielä talkoohenki ampereen Reserviup- en kanssa ovat parasta hoitoa veljet, Suomen sotilaat!.....Tietä- puolet maan majoista. Mel- tien editoinnissa tai taitossa on seerien seniorit ovat tal- veteraanin sielulle ja ruumiille. kää kuitenkin, että teissä itses- kein kaikki tarinat ovat histo- tapahtunut nimi-, vuosiluku- kootöinä pian kolmen Majatarinoita ja historiikkeja sänne, sisimmässänne asuu se riaa. Veteraanitoimiston puhe- tai asiavirheitä. Korjauspalau- Tvuoden ajan keräilleet majata- kirjoittaneet ovat kaikki osal- voima, joka auttaa teitä eteen- limesta voi vastata nuori naisen tetta tulee antaa osoitteeseen rinoita. Kirjoitustalkoisiin ovat listuneet asiaan talkoohenges- päin, että te ette ilman omakoh- ääni, joka kertoo, että hän sivu- eke.aaltonen @gmail.com. osallistuneet kymmenet vete- sä. Tällä haulla majayhdistyk- taista voimakasta halua ja yrit- toimisesti hoitelee näitä vete- Myös kuvien ottajien nimiä raanit ja vapaaehtoiseen maan- siä löytyi 319. tämistä pääse tulokseen edes raaniasioita ja että kyllä hän on puuttuu melkoisesti. Jos kuvan puolustustyöhön osallistuneet, Talvisodan vielä kestäessä suurenkaan ulkoa tulleen tuen kuullut, että piirissä on majoja ottaja ei ole selvillä, kuva to- jotka ovat olleet kiinnostuneita sotainvalidit alkoivat järjestäy- varassa. Usein vain vertaisryh- ollut, mutta ne on kaikki myy- detaan yhdistyksen arkistoku- majatoiminnosta ja toiminnan tyä. Marsalkka Mannerheim, män tuella oli sotainvalidilla ty ja rahat pantu kuntoutuk- vaksi ja yhdistys kuvan oikeuk- merkityksestä vapaaehtoiselle joka oli sotinut monet sodat, mahdollista selvitä ihmisarvoi- seen ja virkistykseen. Saattaa sien omistajaksi. Jos joukkoon maanpuolustustyölle. On lii- tiesi ja tunsi hyvin tilanteen, seen elämään. Sodan kokeneet olla, että viimeisetkin muistajat on pujahtanut kuvamateriaalia, kuttavaa lukea, miten oma ran- mihin sodasta palaava invalidi miehet ja naiset saattoivat olla tai tietäjät ovat jo nurmen alla. josta saattaisi seurata laskutus- ta, sauna, iltarusko ja ajatusten- joutuu sodan jälkeen. Siksi hän henkisenä tukena toisilleen ja Siksi lähteinä on käytetty myös seuraamuksia, niin poistamme vaihto samoja kokeneiden velji- käskytti invalideja sanoen: Ase- ymmärtää parhaiten aseveljen vanhoja historiikkeja, lehtileik- kuvan heti siitä tiedon saatu- elämäntilanne. keitä ja pöytäkirjamerkintöjä. amme. Asevelihenki oli jotenkin ai- Asiasisällöistä kumpuaa kui- Teoksen kirjaversio tulee ja- kakauteen ja asianomistajaryh- tenkin yhdessä tekemisen hen- keluun, kunhan painatusbud- miin liittyvä henkinen ilmapii- ki, asevelihenki ja vertaisryh- jetti saadaan varmistetuksi. ri, joka ulottui yli poliittisten män merkitys sotia käyneelle Eräs saamani ehdotus on, että puoluerajojen ja yhteiskunnan miehelle tai naiselle. asiasta kiinnostuneet henkilöt varallisuusluokkien. Valitetta- Värikuvia on saatu julkai- tai yhdistykset tilaisivat halu- vaa on, että asianosaisten kado- suun 150, mustavalkokuvia 93. amansa määrän 15-20 euron Myös sähkömopot tessa kuvasta, myös asevelihen- Koottu aineisto on taitettu yh- hintaisia kirjoja. Kun tilauksia Myynti 0500 567 104 ki tuntuu katoaavan. Saattaa teistyössä Tampereen Ammat- tulisi tarvittava määrä, paino- tosin olla niin, että yhteiskun- tiopiston Painoviestintä- linjan koneet lähtisivät pyörimään ja nan rakenteiden muuttuessa kanssa. Nettikirjana koko teos tilaajat saisivat kirjansa. Lasku myös asevelihenki-ajatuskin on on nyt luettavana www.aseve- seuraisi kirjojen mukana. Tila- saanut uuden sisällön. Aseveli- limajat.fi -sivuilla PDF-muo- uksen voi jättää tamru@tampe- majojen tunnelmassa kuiten- dossa. reenreserviupseerit.fi kin perinteet vielä säilyvät ma- Nyt jokaisen kirjoittajan tai Kiitos kaikille talkoolaisille! joissa, esineissä ja tarinoissa. yhdistysvastaavan olisi syytä Teitte, kuten aina, hienon työn. Kokoon on saatu 330-sivun lukea omakohtainen tekstinsä historiikki, jossa lienee noin ja antaa palautetta, josko teks- Erkki Aaltonen 6/10 joulukuun 15. päivänä 2010 43

Päämajan upseereiden lounaskokoontumiset loppuivat

äämaja sijaitsi molem- kadettiveljiäni Toivo Aarrevuo, tumisen jälkeen komennettu pien sotien aikana Mik- Erkki Alppisara ja kuuluisuuk- Päämajaan kuten mm Erkki kelissä ja sen lähiympä- sia kuten kirjailija Ilmari Turja Sutela. ristössä.P Helsingissä PM II:ssa ja pankinjohtaja Paavo P. Pitkä- Suomalaisella Klubilla 2007 oli ainakin sotatalousesikunta nen. Ainakin v:sta 1985 lounas- oli paikalla 7 veteraaniupsee- ja viestiosasto III. Upseereista kokoontumiset valokuvattiin ja ria. Vaikka joukko oli supis- suurin osa oli reservinupseerei- näin saatiin tosite tapahtumas- tunut näin pieneksi, päätettiin ta. Vahvuus talvisodassa oli 188 ta. 17.10.1989 päämajan toimin- edelleen kokoontua vuosittain. upseeria. Jatkosodan upseeri- nan alkamisesta tuli 50 vuotta. Näin tapahtuikin 2008–2011. vahvuus vaihteli 1941 n 500, Juhlakokous aloitettiin kunnia- Viime kesänä elokuun alus- 1942 n 450, 1943 n 500 ja kesä- käynnillä Hietaniemen sankari- sa soitin puheenjohtaja Esko kuussa 1944 n 600 upseeria. ristillä ja marsalkka Mannerhei- Helskeelle. Tällöin sovittiin ko- Viimeisellä lounaalla 18.10.2011 Suomalaisella Klubilla. Oikealta Päämajan upseerit eivät ko- min hautapaadella. koontumisesta lokakuussa. Elo- Ilmari Kopponen, Olli Vuorio ja Åke Gagneur. koontuneet sodan aikana lu- Kenraalisalissa lounastet- kuun puolessa välin yllätyksenä kuun ottamatta Mikkelissä pi- tiin viimeisen kerran 1992. näin Eskon kuolinilmoituksen Aloittaessani sihteerin teh- hyvin tarkoin ja oli todella her- dettyjä eräitä suppeita tilai- Sen jälkeen oltiin Merisalissa ja tyrmistyin. Lähetin kuudel- tävän eversti Rafu Bäckmann rasmiehen perikuva. suuksia kuten mm. muutamana 1993–1994 ja sitten Karimo- le ”rivissä” oleville kirjeen, jos- soitti minulle ja pyysi tule- Kansallismuseossa oli 2005 marsalkan syntymäpäivänä. salissa 2005 saakka. Suoma- sa ehdotin viimeistä lounas- maan lounaspaikalle ajoissa. Mannerheim-näyttely. Soitin Sodan jälkeen ensimmäinen laisella Klubilla lounastettiin ta 18.10. Ilmari Koppinen, Åke Näin tein. Tultuaan Karimo- museoon tyttärelleni ja kysyin, lounastapaaminen tapahtui 2006–2011 paitsi 2009 PE:ssä. Gagneur ja allekirjoittanut, saliin hän asettui istumaan voitaisiinko avajaisiin kutsua joskus 1971 jälkeen Finlandia- Sihteerinä Pentti Arajuuri oli kaikki 92-vuotiaita lounastivat pöydän kulmaan ja sanoi. päämajan upseereita. Sain myön- talossa. Aloitteentekijänä oli vuoteen 1999. Hänen seuraaja- klubilla. Esko Helskeen muis- ”Tästä minä näen kaikki”. Tal- tävän vastauksen ja lähetin ni- kenraalimajuri Ragnar Grön- naan 2000–2003 oli Erkki Vir- toksi pidettiin hiljainen hetki visodassa komppanian päällik- miluettelon osoitteineen. Sitten vall, marsalkan vanhempi ad- tala. Kolmantena ja viimeise- ja todettiin haikeina päämajan könä Kannaksella hän haavoit- tuli tieto, että museosta ei lähde jutantti. Kerrotaan, että osallis- nä sihteerinä allekirjoittanut upseereiden lounaiden päätty- tui kaulaan, jonka seurauksena yhtään kutsua ilman ao. arvoa. tujista kaikki eivät mahtuneet 2004–2011. vän. Kolme muuta Antti Karp- menetti toisen silmänsä. Sitten Olin ollut yli 25 vuotta veteraa- Finlandia-taloon. Järjestelyt Aloittaessani rivivahvuus oli pinen, Pentti Keijola ja Reino Rafu kertoi sponsoroineensa niveljien kanssa lounailla, mut- hoiti majuri K. G. Fogelholm. 25. Pentti Arajuuren arkistossa Valkama eivät jaksaneet tulla vuosien varrella marskin ryy- ta tiesin vain kadettiupseereiden Esitelmöitsijänä oli lääkintä- löytyi päiväämätön nimiluette- lounaalle. Näin päättyi eräs his- pyt ja kielsi kertomasta tätä. arvot, en juuri muita. Totesinkin kenraalimajuri I.J. Heinonen. lo, jossa oli 104 nimeä ja osoitet- toriallinen vaihe. Hän kertoi lounailla muistoja olevani suurlähettiläiden, profes- Tämän jälkeen lounaalle ko- ta. Viimeisellä sivulla oli mer- marsalkasta, jotka olisi pitänyt sorien, neuvoksien hienossa seu- koonnuttiin vuosittain Talviso- kintöjä rivivahvuudesta 1991: Sihteerin muistoja tallentaa. Tämä valitettavasti rassa. Mutta eiväthän veteraanit dan alkamispäivän liepeillä Ka- 93 osallistujaa, 1992:90, 1993: Tavatessani ensi kerran lääkin- jäi tekemättä. Viimeiset vuo- yleensä katsoneet tarpeelliseksi tajanokan Kasinon kenraalisa- 88, 1994: 77 ja 1997: 76 osallis- täkenraali Pekka Somerin lou- tensa Rafu oli Kaunialan so- kertoa taustastaan. Olen kiitol- lissa puheenjohtaja Grönvallin tujaa. Arkistosta löytyi myös naalla hän kiitteli uuden vir- tavammasairaalassa, jossa kä- linen, kun olen saanut olla näin johdolla 1984 saakka. Asuna oli Pentti Arajuuren muistiin mer- kahuoneensa kalusteista, jotka vin häntä tapaamassa. Viimek- merkittävän joukon keskuudessa tumma puku kunniamerkein. kitsemä marsalkan päiväohjel- olin toimittanut ollessani PE:n si näin hänet lehteä lukemassa ja viimeksi sihteerinä. Ensimmäisenä sihteerinä alusta ma Päämajassa 1941–44. taloushuolto-osasto toimis- toisella silmällä ilman silmä- alkaen toimi kapteeni res. Pent- Kunniamerkkien käytös- toupseerina 1960–1961. laseja. Hän muisti vanhat asiat Olli Vuorio ti Arajuuri. Kokoontumisista ei tä luovuttiin 2000 jälkeen ko- alun alkaen pidetty pöytäkirjaa konaan asun ollessa myös va- eikä myöhemminkään. Näin paampi. ollen vahvuuksista ei ole tietoa. Lounaalla kuultiin ensin ar- vostetun esitelmöitsijän alus- Omakohtaisia muistoja tus. Ruokana oli usein marsal- Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen Marraskuun puolessavälin 1944 kan lempiruoka marskin ryy- syntyä, säästät luontoa ja energiaa. Rovaniemen liepeiltä VP 5:stä pyn kera. Lounaat kestivät pari Ota selvää: www.kuusakoski.fi luutnantti Olli Vuorio komen- tuntia kello 13.00 alkaen. Pöy- nettiin PM:n viestiosastolle täjärjestystä ei etukäteen mää- Mikkeliin. Kapteeni res Simo rätty. Jokainen valitsi paikkan- Laurila opasti minua kahden sa. Lounailla ei juuri kerrottu viikon ajan tuleviin tehtäviin sodan vaiheista vaan keskustel- PM:n viestosasto III:ssa Helsin- tiin ajankohtaista aiheista. Va- gissä Laivanvarustakadulla. So- kio-osallistujia lounailla olivat dan jälkeen Simo Laurila kertoi mm Erkki Sutela, Sakari Saa- päämajan upseereiden kokoon- rinen, Antti Karppinen, Esko Kierrätämme veloituksetta: Onko tuvan lounaalle. Estelin osallis- Helske, Ilmari Koppinen, Erk- metalliromut, akut, autot, jälkee tumista ja totesin olleeni nuore- ki Virtala ja Rafu Bäckman, renkaat, kuluttajien sähkö- na luutnanttina niin vähän aikaa marsalkan nuorempi adjutant- ja elektroniikkalaitteet. vai ei? PM:ssä ja vielä Helsingissä. En- ti, joka oli viimeisen kerran simmäisen kerran olin lounaal- mukana 2006. Monet oli rin- la 28.11.1985. Siellä tapasin mm tamalla tapahtuneen haavoit-

valtakunnalinen maksuton palvelunumeromme 0800 30880

Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi! 44 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Tuottoisat ”Siniset Sävelet”, veljiä ei jätetä Viitasaarella!

altiokonttorin vete- Sen tuotto kohdennettiin ly- - Eivät miehemme lähteneet - Monet kenttätyötä tekevät on kirjattu sotainvalidien osal- raanien kuntoutuksen hentämättömänä paikkaamaan sotaan puolustamaan suuria sotaveteraaaniyhdistysaktii- ta, kyseli Korhonen. myöntämä määräraha harmillista vajetta. yrityksiä kuten ”rauma repo- vit toteavat painokkaasti, että ”Sinisiä säveliä” -konsetin Vei riittänyt tänä vuonna kaik- Viitasaaren Sotaveteraanien loita”, vaan Suomen valtiota. Ja jos ensi vuoden budjetti toteu- esiintyjinä Viitasaaren Aree- kien viitasaarelaisten veteraa- puheenjohtaja Isto Korhosen tämä on totuus, joka Suomen tuu, kuten on suunniteltu, ovat nalla nähtiin muiden muassa nitunnuksen omaavien sotave- mukaan puuhamiesten, kon- valtion päättäjien tulisi muistaa veteraanit, vapaaehtoistyönte- tangokuningas Tommi Soidin- teraaniveljien sekä heidän puo- sertissa esiintyjien kuin run- ja sitoutua huolehtimaan, että kijät, kunnat ja kuntayhtymät mäki, Jenni Kupari, Raimo lisoidensa kuntoutukseen, vaan saslukuisen yleisön osoittama nyt keski-iältään 88-vuotiaiden pulassa. Salo, Viitasaaren veteraanikuo- peräti seitsemän todettiin jää- tuki kertoo siitä, että Viitasaa- veteraanien, leskien ja puolisoi- - Tämä vuosi on huonoin ro johtajanaan Miia Kuusela, vän kuntoutusta vaille. Nuorta rella arvostetaan sotaveteraa- den asiat tulisivat hoidetuksi. vuosi 12 vuotta kestäneen yh- Kari Keurulainen, Titta”Ansa sukupolvea edustavat tukijaos- neja. Siellä löytyy tahtoa hoitaa - Korhosen mukaan hyvin distyksen puheenjohtajuuteni Ikonen” Huikari ja Jyrki ”Tau- ton puuhamiehet Markku Kari kunniavelka maamme itsenäi- harvat veteraaneista kykene- aikana. Miksi sitä on niin vai- no Palo” Holm sekä Lottatytöt. ja Raimo Salo päättivät kerä- syyttä terveytensä ja henken- vät enää osallistumaan ennen kea päättäjien muistaa, että jo- Konsertin juonsi Markku Kari. tä puuttuvat varat järjestämäl- sä uhalla puolustaneelle suku- niin suosituille kylpyläkuntou- kaisella veteraanilla on oikeus lä Viitasaaren Sotaveteraani- polvelle. Konsertti tuotti noin tusjaksoille, jotka kymmenen vuosittaiseen kuntoutukseen? teksti:Auli Kumpunen yhdistyksen suosiollisella tuel- 4000 euroa eli liki tempauksel- vuorokautta kestävinä jaksoina Siksikö oikeus ei toteudu, kun kuvat: Kauko Ikäheimonen la hyväntekeväisyyskonsertin. le asetetun tavoitteen verran. esimerkiksi Peurungassa vie- sitä ei ole kirjattu lakiin, kuten tettyinä maksavat yhden vete- raanin osalta 1600 € kerta/jak- so. - Avokuntoutuksessa 30 hoi- tokerran jakson kokonaiskus- tannukset yhden veteraanin osalta ovat 2500 €. Kotikuntou- tus, joka kuntoutusmuotona on yleistynyt, on edellistä vielä kalliimpaa. Veteraanikuntou- tuksen on todettu nielevän ny- kyisin enemmän rahaa. Monet tarvitsevat iän myötä erityis- kuntoutusta voidakseen asua Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, muistutti Viitasaaren Veteraani- mahdollisimman pitkään ko- Konsertille asetettu tavoite saavutettiin, totesivat Tommi Soidin- kuoro. tona. mäki (vas.), Raimo Salo, Markku Kari ja Isto Korhonen.

Silta sukupolvien välillä – seminaari Tukholmassa

uomen Sotainvalidien huomiota vasta vuosikymme- Ruotsin piirin, Suomen niä myöhemmin. www.bosch.fi Sotaveteraaniliiton Ruot- Seminaarin päätös keskuste- sinS piirin ja Ruotsin Sotalapsi- lussa pohdittiin sitä, miten voi- yhdistysten Keskusliiton jär- daan auttaa muita samanlaisia jestämään ja Lotta Svärd Sääti- kohtaloita kokevia ihmisiä ny- ön ja Kaunialan Sairaala Oy:n kyaikana, kun sodat, karko- Täyden palvelun tukemaan seminaariin Suo- tukset ja maanpaot jatkuvat eri autoliike. men Tukholman suurlähetys- puolilla maailmaa. tössä kokoontui runsas jouk- Tutkija Gunilla Björkqvist ko kuulijoita 17. marraskuuta. Tukholman yliopistosta tekee Seminaarissa käsiteltiin so- sotaveteraanitutkimusta, jos- dan jälkeisiä traumoja useas- ta ilmenee, että kaikilla on jo- ta näkökulmasta. Sosiaalineu- kin vaiva, eivätkä sotavuosi- Kallantie 11, puh (017) 364 2211, avoinna ark. 8-17, la 10-14. vos Timo A. Tanninen toimi en kokemukset koskaan häviä, Soile Tornberg Kaunialan sota- ne ovat vaiettuinakin mielessä. yhdistävänä voimana järjeste- vammasairaalasta. lyissä. Puolustusasiamies An- Sotavuosien jälkeen Suomes- ders Gardberg totesi avaussa- sa oli kokonainen vaitelias su- noissaan, että sotavuosien ai- kupolvi, joka ei ollut terve eikä ti Suomesta tulleita asiantun- kana, eikä myöskään niiden sairas ja kuitenkin piti panos- tijoita ja seminaarin toteutta- Rauhallista Joulua jälkeen, käsitelty sotien aiheut- taa työhön ja jälleenrakennuk- miseen osallistuneita järjestöjä tamia henkisiä traumoja. Tär- seen. Hän on todennut haastat- sekä Suomen Tukholman suur- ja keintä oli fyysinen toipuminen teluissa, että osa stressihäiriöis- lähetystöä ja totesi, että ’Silta ja työhön tarttuminen. Ei ym- tä lieventyy vuosien mittaan. sukupolvien välillä’ on toteutu- märretty, että ihminen on ko- Keskustelut ja kuulluksi tule- nut tänään. Onnellista Uutta Vuotta! konaisuus, joka voi ja toimii minen auttavat, kunhan vain paremmin, kun kokemusten joku kysyy ja on kiinnostunut. Teksti: Kirsti Pekari aiheuttamia tuntoja, stressiä, Paneelikeskustelun lopuk- Kuva: Anni Heikka, Suomen pelkoa ja syyllisyyttäkin voi- si Ruotsin Sotalapsiyhdistysten Tukholman suurlähetystö daan käsitellä ja hoitaa. Näi- Keskusliiton puheenjohtaja Si- hin asioihin alettiin kiinnittää nikka Stymne Ortmark kiit- 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 45

Tuusniemellä yhteistyö pelaa

o vuosia sitten jokaiseen nijoukon tukemisessa heidän Esimerkkinä mainittakoon kuntaan piti nimetä vete- elämänsä ehtoossa. nopea toiminta kuntaan tul- raaniasiamies. Onko näin Kun yhteistyö ja asiat toi- leen rintamaveteraanien kotiin Jtapahtunut kaikissa kunnis- mivat hyvin, on siitä syytä an- vietävien palveluiden määrära- sa? Liiton toimesta käynnistet- taa myös kiitosta. Tuusniemen han käytöstä. Yhdessä veteraa- tiin myös hankkeet sosiaali- kunta Pohjois-Savossa kelpaa nijärjestöjen kanssa asia käy- neuvojan nimeämiseksi jokai- hyväksi esimerkiksi siitä, että tiin läpi ja sovittiin määrära- seen piiriin ja yhteyshenkilön miten hyvin kunnassa hoide- han käytöstä jo heti keväällä. nimeämiseksi jokaiseen yhdis- taan veteraanien asioita laajalla Toivottavasti valtiovalta antaa tykseen. rintamalla. lisää rahaa tähän tarpeelliseen Jos ja kun näin on tapahtu- Kunnassa on toiminut jo toimintaan. nut, pitäisi tämä ”kolmikan- kauan veteraaniasioiden neu- Kunnanjohtaja Jouni Perä- tayhteistyö” olla vahva lenkki vottelukunta, jossa on kunnan lä on toiminnallaan osoitta- veteraanien asioiden hoitami- edustuksen lisäksi edustajat nut, että veteraanien asiat ovat sessa edellyttäen tietenkin, että kaikista paikallisista veteraani- todella tärkeitä yhtälailla Tuus- jokainen hoitaa tinkimättö- järjestöistä. Yhdessä pohditaan niemen kunnalle kuin hänelle mästi oman vastuunsa ja avoin veteraanien asioita ja tehdään itselleen. Hän on osaltaan huo- Sosiaalijohtaja Tuomas Aikkila (vas.), kunnanjohtaja Jouni Perälä, yhteistyö toimii. päätöksiä. Kunta on avustanut lehtinut mm. siitä, että jos kun- sotaveteraanit Juho Veiste ja Onni Ryynänen Tuusniemen Sotave- Miten tämä yhteistyö toi- jo vuosia tasapuolisesti jokaista taan valtiovallan toimesta vuo- teraanien perinnepäivän juhlassa 19.10., jossa 92-vuotispäivään- sä samalla viettänyt Onni Ryynänen muisteli yhdistyksen 45-vuo- mii käytännössä? Monenlaisia veteraaniyhdistystä taloudelli- sittain veteraanien kuntoutuk- tista taivalta. viestejä ja kokemuksia kentältä sesti. seen myönnetyt määrärahat kuuluu, eivätkä kaikki ole ko- Tuusniemellä nimettiin ve- eivät riitä, niin kunta maksaa vin mairittelevia veteraanien teraaniasiamies välittömästi, puuttuvan osuuden ja jokaiselle pyhän järjestämiseen Tuusnie- puheenjohtaja Olavi Karttu- näkökulmasta katsottuna. kun asia tuli esille. Tehtävään veteraanille voidaan näin tehdä mellä syyskuussa. selta, toiminnanjohtaja Eija Peiliin katsomisen paikka nimettiin sosiaalijohtaja Tuo- myönteinen päätös. Kunnan- Veteraanijärjestöjen tilai- Iivariselta ja sosiaalineuvoja löytyy varmaan jokaiselta osa- mas Aikkila ja hänen kanssaan johtaja on ajan tasalla veteraa- suuksissa on kunnan edustus Riitta Huittiselta, niin voim- alueelta! yhteistyö sekä yhteydenpito toi- nien tilanteesta. lähes poikkeuksetta paikalla. me luottavaisin ja turvallisin Tiedämme, että nyt ja tule- mii hyvin ja aktiivisesti. Kun- Perälän johdolla kunnan eri Kun kaikkeen edellä kerrot- mielin hoitaa veteraanien asioi- vaisuudessa tarvitsemme en- nassa on reaaliaikainen tieto sektoreiden työntekijöiltä saa- tuun lisätään vielä hyvä ja jat- ta Tuusniemellä. tistä enemmän yhteistyötä ja siitä, missä mennään veteraa- tiin merkittävää apua myös kuva yhteistyö sekä tuki Poh- erilaisia toimenpiteitä veteraa- niasioiden suhteen. Pohjois-Savon alueen kirkko- jois-Savon Sotaveteraanipiirin Esko Taskinen

Nuoret maanpuolustusmatkalla Siiranmäkeen ja Kuuterselälle

ouvolan seurakunta Retkemme johtajana toimi vyörytyksen. Kamppailua käy- ton, joka antoi uskoa suomalai- tehostivat ratkaisevasti panssa- vaalii työssään lähihis- Kaarlo (Kalle) Kantokari Poh- tiin mies miestä vastaan käsi- sille, että ylivoimainen viholli- rintorjuntaa. Taistelut osoitti- toriaa ja edistää perin- jois-Kymen Sotilaspoikakil- kranaatein ja konepistoolein. nen voidaan torjua. vat peräksiantamattoman tais- netietoisuutta.K Seurakunnan lasta. Oppaina olivat reservin Vyörytettävä matka oli noin ki- Siiranmäen torjuntavoitto telutahdon ja valiotaistelijoiden tehtävä on auttaa ja tukea ihmi- majurit Keijo Gärdström, Eero lometrin pituinen ja jokaisesta perustui ainakin neljän tekijän muodostamien iskuosastojen ja siä niin käytännöllisissä asioissa Mattila ja Kari Soininen. Bus- metristä taisteltiin ”verisesti”. yhteisvaikutukseen. Komen- -ryhmien ratkaisevan merki- kuin henkisessä selviämisessä- sissa asiantuntijaoppaat kertoi- Bunkkerilinja on kohoavassa tajat ja päälliköt johtivat jouk- tyksen. kin. Vuosittaiset isänpäiväret- vat reitin varrella talvi- ja jatko- maastossa Siiranmäen alla. Is- kojaan lähellä etulinjaa. Vas- Siiranmäellä ja Kuuterseläs- ket toteuttavat näitä päämääriä. sodan vaiheista. kuryhmä eteni metri metriltä tahyökkäykset ja -iskut tehtiin sä laskettiin seurakunnan ja Tämänvuotinen perinnematka Siiranmäen tienristeysmaas- taisteluhaudoissa, joiden poh- ripeästi, kun vihollisen murto sotilaspoikien yhteinen seppe- suuntautui Karjalan kannaksel- tossa bunkkerilinjan edes- jat olivat täynnä vihollisruu- oli vielä kapea ja matala. Vas- le. Kenttähartauden toimittivat le Siiranmäkeen ja Kuuterseläl- sä Keijo Gärdström muisteli miita. Etulinja oli suomalaisten taiskut suunnattiin, aina kun Keijo Gärdström ja Kari Soini- le 12. marraskuuta 50 retkeläi- Mannerheim-ristin ritari Tuo- joukkojen hallussa 15. – 16.6. se oli mahdollista, vihollisen nen. Matkan aikana kesäkuun sen joukolla. Matkan teemana mas Gerdtin kertomusta vas- yöllä. Vihollispanssarit hallitsi- sivustoihin. Oman tykistön ja 1944 tapahtumia valottivat oli kertoa nuorille tapahtumista taiskusta 14 miehen kera itään vat kuitenkin tulellaan Seppä- kranaatinheittimistön keski- Kari Soininen ja Eero Mattila. 70 vuotta sitten. Yli 10 nuoren Seppälän talolle. Valtavan ty- län talon raunioiden kohdalla tetty tuli oli puolustuksen sel- ryhmä toi matkalle sekä haas- kistökeskityksen läpi syöksyen ollutta taisteluhautojen välistä, käranka. Uudet panssarintor- Eero Mattila tetta että piristystä. ryhmä aloitti taisteluhautojen linnoittamatonta aukkoa. Sep- junta-aseet, kauhut ja nyrkit, pälän talolle saavuttaessa lin- noitettu taisteluhauta loppuu. Talon kohdalla mäen juurella taisteluhautoja ja panssariestei- tä ei ollut lainkaan rakennettu. Tämä laiminlyönti koitui puo- lustajille suurimmaksi huo- len aiheeksi. Venäläiset saivat yli kilometrin mittaisen mur- ron Siiranmäen harjalle, josta se laajensi murtoa Kylmäojan suuntaan. Siiranmäestä irtaannuttiin vasta käskystä 16. – 17.6. yöllä. Armeija oli saavuttanut kesän Kouvolalaisia sotahistoriamatkalla Siiranmäen muistomerkillä. 1944 ensimmäisen torjuntavoi- 46 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Sotiemme veteraanien kirkkopyhä Lahden Launeen kirkossa

otiemme veteraanit tu- kon pyhäinpäivän aamuna Puolenpäivän lyöntien jälkeen kijoineen ja ystävineen Lahdessa. Kirkkoherra Heik- jatkettiin kirkkotilaisuudella täyttivät Launeen kir- ki Pelkonen toimitti messun. ”Veteraaniasiain äärellä”. Juh- S layleisöä tervehti aluksi Lahden Sotaveteraanit ry:n puheen- johtaja Juhani Honkaniemi. Saimme nauttia Pia Ylitalo- Maunulan ja Hannu Lehtosen hienoista musiikkiesityksistä, joita vielä koristeli Renkomäen iltapäivätoiminnan lapsiryhmä Marita Teräväisen ohjaamana. Lausuntaa tilaisuudessa esit- ti Irmeli Pöllänen. Juhlapu- heen piti Lahden kaupungin- hallituksen puheenjohtaja Kari Salmi. Tilaisuuden päätössanat lausui pastori Ulla Kotinurmi.

Lapsiryhmä esiintymässä Marita Teräväisen johdolla. Teksti ja kuva: Jorma Hoviniemi

Perinnekauden tulo esillä Pohjois-Pohjanmaalla

ohjois-Pohjanmaan so- distyksen kaikki veteraanit on Paavo Pikkuaho Pudasjär- taveteraaniväkeä oli kutsuttu viimeiseen iltahuu- veltä kertoi kuulumisia liiton runsain joukoin koolla toon tai jäljellä on enää muu- hengellisen työn virikepäivil- perinteisilläP piirinsä neuvotte- tama veteraani, sotaveteraani- tä. Loppuillan ohjelmassa oli lupäivillä Oulun Eedenissä 8.- yhdistys muuttaa sääntönsä pe- myös yhteislauluhetki. 9. marraskuuta puheenjohtaja rinneyhdistyksen säännöiksi. Tunnustuksena toiminnas- Aarno Strömmerin johdolla. Vaihtoehtona on myös päätös taan sotaveteraanien hyväksi Ajankohtaisina aiheina olivat liittymisestä johonkin lähialu- jaettiin Sotaveteraanien kultai- esillä perinnekauteen siirtymi- een suurempaan yhdistykseen, nen ansioristi Seppo Hyväri- sen valmistelut sekä kuntou- Kurttila totesi. selle Raahesta. Sama kunnia- tukseen ja sosiaaliseen työhön Sosiaalisihteeri Anni merkki on myönnetty myös liittyvät kysymykset. Grundström ja sosiaalineuvo- Aino Pyhäniemelle Raahesta. Piirin perinneyhteyshenki- ja Seppo Matilainen esittelivät Sotaveteraanin ansioristin sai lö Paavo Kurttila kertoi pyrki- veteraaneja tukevan sosiaalisen Erkki Jokinen Oulusta. Sota- vänsä vierailemaan alueen kai- työn ajankohtaisia kysymyksiä. veteraaniliiton ansiomitalin kissa yhdistyksissä. Loppuvuo- Keräyspäällikkö Antti Pesälä saivat rovasti Jorma Niinikos- den aikana on tarkoituksena raportoi vuoden 2011 - 2012 ke- ki Kärsämäeltä, kirkkoherra selvittää paikalliset erityispiir- räyksestä, joka on sujunut edel- Matti Kinnunen Iistä, raken- teet ja tarpeet tulevassa perin- leen suotuisasti. Kuivaniemen nusinsinööri Seppo Suhonen netyössä. Yhdistysten hallituk- sotaveteraaniyhdistyksen pu- Oulusta ja dir.mus. Pertti Hai- siin valitaan kevätkaudella 2012 heenjohtaja Pekka Ellilä kertoi pola Oulusta. perinneyhteyshenkilöt. yhdistyksensä toiminnasta ja Sitten kun sotaveteraaniyh- omasta roolistaan siinä. Teksti ja kuva: Pekka Koivisto

Pohjois-Pohjanmaan piirin neuvottelupäivien osanottajia kiinnostivat lähestyvään perinnekauteen siirtymisen paljolti vielä avoinna olevat ratkaisumallit. METSO_LOGO_CMYK_pc.pdf 21.5.2008 10:21:12

6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 47

Vaikuttava juhlakonsertti Hankasalmen veteraaneilla Rakennusliike NIILO KÄYHKÖ Oy ankasalmen Sotavete- Nuorten osuus juhlassa tuli veteraanit. Juhla huipentui vai- raanit r.y. päätti juh- hienosti esille Voicen lauluissa. kuttavaan Hankasalmen Vete- www.rkl-nkayhko.fi lia 45 vuoden ikään- Tarja Erkkilän johdolla kuoro raanilaulajien, Voicen ja Ilma- säH konsertilla. Mika Pasasen esitti tilaisuuden henkeen hy- voimien Soittokunnan yhdessä juontaman juhlan lähes nelisa- vin sopivat neljä laulua: Elä- esittämään Veteraanin iltahuu- tapäiselle yleisölle aloitti Ilma- män sain soimaan, Nuoruus, toon. Lämpimät kiitokset veteraanisisarille ja voimien Soittokunta kahdella Kaduilla tuulee ja Nää maat. –veljille kuluneesta vuodesta! marssilla. Hankasalmen kun- Ennen viimeistä esitystä 4H Teksti: Paavo Valkonen Tervetuloa uudistuneeseen museoon toukokuussa 2012. nan tervehdyksen juhlaan toi –tytöt kukittivat paikalla olleet Kuva: Tanja Huuskonen Hyvää Joulua ! kunnanjohtaja Matti Mäkinen ja Puolustusvoimien tervehdyk- sen evl. Hannu Kylmäniemi. Hankasalmen Veteraanilau- lajat aloitti osuutensa Muisto- jen marssilla, jonka on sävel- C tänyt kuoron johtaja Jorma M Rissanen ja sanoittanut han- Y kasalmelainen Vieno Kalliola. CM

Jyhkeän tulkinnan sai Jukka MY

Kuoppamäen Minä katson tätä CY maata, Vanhan masin marssi CMY taas toi monelle inttiajat mie- K leen. Juhlapuheen piti hanka- salmelaisjuuret omaava kenr. majuri Aarno Vehviläinen. Veteraanit kunniavieraina eturivissä

Kaksi kertaa 45 vuotta ymenlaakson Sotavete- siihen, että yhteiskunta lupaus- Markku Seppä, Haminan kau- raanipiirin ja Haminan tensa mukaan huolehtii heidän pungin valtuustonpuheenjoh- – Vehkalahden Sota- tarpeistaan. Tämä ei kuiten- taja Kalervo Tulokas ja Hami- veteraanienK 45-toimintavuotta kaan ole eri syistä toteutunut. nan seurakunnan pastori Tiina täyttyi kuluvan vuoden aikana. Tuki ei koskaan ole vastan- Rantanen. Oli syytä juhlaan. Juhla järjes- nut tarpeita. Aktiivinen ja laa- Kalevi Vallittu esitti runon ”sillä jos sinä tunnustat tettiin RUK:n Maneesissa Ha- jamittainen järjestötyö aseve- veteraaneille. Musiikista vasta- minassa 12.11. lihengessä on ollut tarpeen ja si Haminan Soittokunta johta- suullasi Jeesuksen Herraksi Juhlapuheen päiväjuhlassa antanut oleellisen lisän yh- jana Juhani Leinonen ja solis- ja uskot sydämmessäsi, piti piirin puheenjohtaja Arto teiskunnan tukeen. Varsinkin tina Kai Huopainen. Perinteen Mikkonen. Puheessaan hän henkisen vireyden ylläpitämi- siirtämiseksi tuleville sukupol- että Jumala on hänet kuvasi veteraanien toimintaa seksi veteraaniyhdistykset ovat ville oli juhlan viimeisen laulun - Veteraanit ovat aina aja- tehneet ratkaisevaa työtä. esittäjinä Etelä – Kymenlaak- kuolleista herättänyt, neet asioitaan maltillisesti. He Tervehdyssanat esitti Ha- son Veteraanikuoro ja Neuvot- niin sinä pelastut” eivät ole mielenosoituksilla tai minan – Vehkalahden osas- toman Koulun 4. luokka. uhkauksilla painostaneet yh- ton puheenjohtaja Aimo Kiu- Juhlassa palkittiin piirin teiskuntaa tai sen päättäjiä. He kas ja piirin varapuheenjohta- kunniajäseneksi kutsuttu Pent- Room. 10:9 eivät kohottaneet ääntään sil- ja Kai Holmberg päätössanat. ti Herranen. Sotaveteraanilii- loinkaan, kun radikaali nuo- Puolustusvoimien tervehdyk- ton kultaisella ansioristillä ja riso polki kaikkia niitä arvoja, sen toi Itä-Suomen sotilaslää- Martti Montonen ja Aimo joiden edestä he olivat taistel- nin komentaja, kenraalimaju- Kiukas ansioristillä. leet. ri Jukka Pennanen, Sotavete- Veteraanit ovat luottaneet raaniliiton toiminnanjohtaja Roope Nieminen

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

Perinne siirtyy. Neuvottoman 4. luokka, Etelä – Kymenlaakson Veteraanikuoro ja Haminan soitto- Lahjoitamme joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lasten ja nuorten sekä kunta esittävät Veteraanin iltahuudon. kehitysvammaisten toiminnan tukemiseen. 48 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Veteraanilaulajien viimeinen konsertti

Tamperelaisten veteraanien kaksi kuoroa pitivät yhtei- sensa Tampereen poliisilaitok- ne alkoivat esiintyä pääasiassa sen konsertin 23.10. Konsertin suosio ylitti reilusti odo- sen tiloissa, mutta sai pian har- yhdessä. tukset, sillä paikalla oli noin 350 kuulijaa. Viimeistään joituspaikakseen Vanhan kir- Kuoroa ovat johtaneet diir. Veteraanin iltahuudon soidessa oli jokaisella kyynel jastotalon musiikkisalin. Siellä kant. Iiris Ella, musiikin opet- silmänurkassa. kuoro kokoontui harjoittele- taja Sari Anttila, kanttori maan joka tiistai. Erkki Ala-Villamo ja lehto- ampereen Sotaveteraa- veteraaneja ja parhaimmillaan Hervannan ryhmä kokoon- ri Raimo Pohjanniemi, joka nien Huoltoyhdistys heitä oli peräti noin 50. Vuosi- tui Hervannan vapaa- aikakes- on johtanut myös Hervannan ry:n jäsenet perustivat en kuluessa ja veteraanilaulaji- kuksen musiikkisalissa keski- Laulavia Veteraaneja jo vuo- T1988 harrastusryhmäkseen Se- en vähetessä mukaan kuoroi- viikkoisin. Viime vuosiin asti desta 1994 kuoron perustajan kakuoron. Samana vuonna pe- hin laulamaan on tullut myös kuoroa on säestänyt hanuristi Mauno Tuomisen jälkeen. rustettiin myös Tamperelaisen kannattajajäseniä. Jäähyväis- Esko Helin. Vuosittain kuoro on esiin- Unto Parjasen mukaan kuoros- kaupunginosan Hervannan konsertissa oli 30 laulajaa, mu- Kuorot harjoittelivat ja esiin- tynyt 15-30 kertaa eri puolil- sa on ollut todellinen yhdistävä Laulavat Veteraanit. Alkuun kana vielä monta veteraania. tyivät pitkään erikseen, mutta la Suomea. Perinteisiä esiinty- kuorohenki. Kaikki laulajat ovat tehneet parhaansa sovittaes- kuorojen riveissä oli vain sota- Sekakuoro aloitti harjoituk- 2000-luvulla väen vähennyttyä mispaikkoja ovat mm. olleet saan äänensä oikeaan tasoon ja kansallisen veteraanipäivän ti- korkeuteen, jotta olemme saa- laisuudet palvelutaloissa ja Ete- neet aikaan hyvän, johtajaam- lä-Hervannan koulussa, yhdis- me tyydyttävän yhteissoinnin, tyksen pikkujoulut, kaupungin josta myös kuulijoilta on tullut puistokonsertit ja monet muut. kiitosta. Koska varsinaiset sotavete- raanit ovat jääneet vähemmis- ajan jälkeen. Kuorolaisia saa- töön kuoroissa, ei kuoroja voi- daan kuitenkin kuulla vielä tu enää pitää veteraanikuoroi- ainakin yhdistyksen puurojuh- na. Siksi päätös lopettamisesta lassa ja ehkä joskus myöhem- kypsyi viime vuodenvaihtees- minkin ainakin jonkinlaisella sa. Sekakuoro luopui vuokra- kokoonpanolla. tusta harjoitustilasta ja kuoro harjoitteli yhdistyksen toimis- Teksti ja kuvat: Tamperelaisten veteraanien kaksi kuoroa pitivät yhteisen konsertin 23.10.2011. tossa kerran viikossa sulkemis- Johanna Vuori-Niemi

Satakunta juhli 45-vuotistaivaltaan

musiikkimajuri Riku Huhtasa- lon johdolla ”Vartiossa”. Tervehdyssanoissaan Väi- nö Vilponiemi lausui ilonsa sii- tä, että sotaveteraaneja omaisi- neen ja läheisineen oli saapunut ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT juhlaan salin täydeltä. Sotilas- soittokunta säesti Hannu Nie- melän lauluja. Laulu- ja mu- siikkiesitysten jälkeen Ritva Tuutti-Friman esitti lausuntaa. Juhlapuheen pääjuhlassa piti Juvankatu 10, 33710 Tampere www.kaukajarviok.fi Lottaperinteen Laulajat lauloivat Pertti Ratsulan säestyksellä. ylijohtaja Rauno Saari, joka pu- heessaan painotti ja puolusti yleistä asevelvollisuutta. ”Suo- otaveteraanipiirit lähes- puheenjohtajan Juhani Norrin men kansa kokee asevelvolli- tyvät 50 vuoden ikää, ja Leila Kytän kanssa. Puheen suuden erittäin tärkeäksi”, tote- näin myös Satakunnan sankarihaudalla piti rovasti si ylijohtaja Saari. Vauhdikkaan Sotaveteraanipiiri,S joka mar- Jussi Pelto-Piri puhallinorkes- tanssiesityksen esittivät Po- raskuun alussa täytti 45 vuotta. teri SVeitsikon soittaessa hym- rin Flamenco-opiston oppilaat. Hertz Autovuokraamo. Juhla alkoi seppeleenlaskulla nin. Tervehdyksiä juhlaan toivat Po- Porin sanakarihaudalle, jonne Juhla jatkui Porin Prome- rin kaupunki, Porin seurakun- Sotaväen sopimustoimittaja. sotaveteraanien seppeleen las- nadisalissa tervehdysten vas- nat, Suomen Sotaveteraaniliit- kivat puheenjohtaja Väinö Vil- taanotolla, jonka jälkeen Sata- to, puolustusvoimat ja Satakun- Tiedustelut ja varaukset: poniemi yhdessä piirin vara- kunnan Sotilassoittokunta soitti taliitto. Tervehdysten jälkeen Hertz Varauspalvelu ¬ 0200 11 22 33 Lottaperinteen Laulajat lauloi- vat säestäjänään Pertti Ratsula. Porin Veteraanilaulajat lauloi- vat puhallinorkesteri SVeitsikon säestämänä. Nuorten puheen- Vanhustyön vuoron veteraaneille esitti abi- turientti Sofia Pajunen. Juhlan Keskusliitto Ry päätössanat lausui Satakunnan Helsinki Sotaveteraanipiirin toiminnan- www.vtkl.fi johtaja Arma Lintula. Teksti ja kuva: Paavo Punkari 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 49

Äyräpää raiskataan! Terveiset Suomen

iime kesänä Äyräpään sotaveteraaneille Kyproksen harjanteille matkaavaa Suomi-koululaisilta sotahistorian harrasta- Vjajoukkoa kohtasi tyrmistyttä- vä näky. Kirkonmäen ja Vuok- sen väliselle alueelle, niille si- joille, joilla on vuosia sijainnut ilmeisesti pietarilaisten vähem- piosaisten jokakesäinen ”musta- laisleiri”, oli ilmaantunut raken- nustyömaan koppeja ja aivan uutta tilapäisasutusta. Toistai- seksi alueen läpi pääsi edelleen Äyräpään kirkonmäen sivuitse oli syyskuussa työn alla aidan ra- kulkemaan Vuoksen rantaan kentamistyö. Aidattavalle alueelle rakennettaneen lomakeskus. Vasikkasaarta vastapäätä. Edessä on Suomen valtion pystyttämä kenttähautausmaan muis- Se mistä oli kyse, selvisi no- tomerkki. Takana on Äyräpään kirkon rauniot. peasti. Yhden työmaakopin seinällä oli näyttävä kartta Äy- nyttemmin valmis. Vain pieni le ei enää ole asiaa ja Vuoksen räpään alueesta ja sille nouse- tiukasti rajattu alue, joka kattoi rantaan pääsemme vain jon- vasta rakennusprojektista. Kir- juuri ja juuri kirkon rauniot ja kin matkan päähän alajuoksun tsenäisyyspäivän lähestyes- nonen ja Maiju Ainesmaa Oulun konmäen tuntumasta aina los- niiden tuntumassa olevat suo- puolelle. Parhaat näkymät ylä- sä olemme täällä Kyproksen Yliopistosta, jotka ovat opetta- sirantaan saakka ulottuvalle malaiset muistomerkit, jäivät juoksulle ja Vasikkasaareen tu- Suomi-koulussa pohtineet jina koko syyslukukauden. Ha- alueelle, joka kattaa koko Äy- aidattavan alueen ulkopuolel- lemme menettämään. Ioppilaiden kanssa itsenäisyyteen luamme välittää kiitoksemme räpään harjun, ollaan raken- le torsona. Näytti siltä, että osa On käsittämätöntä, että täl- liittviä asioita ja ihmisiä. Halu- sotaveteraaneille pienten oppi- tamassa suurta lomakeskusta. sinivalkoisilla pylväillä merki- laiselle massiiviselle projektil- simme oppilaiden kanssa muis- laiden ryhmän askarteleman ku- Sinne tulee hotelli, ravintola, tystä sankarihauta-alueestakin le on myönnetty lupa. Ei näy- taa niitä hienoja, rohkeita miehiä van, ja heidän ajatustensa kautta. golfkenttä, pienvenesatama jne! tulisi rajatuksi meiltä pois. tä nykyvenäläisillekään olevan joiden ansiosta meillä on oma Kuvan ovat askarreleen Christo, Venäläiseen tapaan rakentami- Näyttää siltä, että voim- mikään mennyt pyhää! Har- maa ja kieli, jota voimme täällä Savia, Mona, Elias ja Amin. Täs- nen oli aloitettu pystyttämällä me kyllä jatkossakin vierail- janne, jolle tuhannet suomalai- Kyproksellakin opiskella Suomi- sä heidän terveisensä: alueen ympärille korkeata ai- la kirkon raunioilla ja muisto- set – ja myös puna-armeijalai- koulussa. Suomi-koulun oppi- ”Kiitos kun vartioitte Suo- taa. Verkkoaita portteineen on merkeillämme, mutta harjul- set - ovat talvi- ja jatkosodassa laat Larnakassa ja Agia Napas- mea ja kiitos kun taistelitte mei- vuodattaneet vertaan, suljetaan sa ovat 3-17. vuotiaita kaksikie- dän maan puolesta.” –Savia 7v. pyhiinvaeltajilta ja pilataan lo- lisiä lapsia, joista osa on asunut ”On kiva olla Suomalainen.” pullisesti. Neuvostoliiton aika- Suomessa ja osa haaveilee sinne – Christo 4 v. na saimme tottua siihen, että muuttavansa. Kyproksen Suomi- ”Suomi on paras maa.” – miehittäjät tuhosivat hautaus- koulu pyörii Suomalaisten opet- Mona 8v. maitamme ja kirkkojamme, taja-opiskelijoiden voimalla, jot- ”Kiitos, kun olitte niin roh- mutta Venäjän kanssa Suomel- ka tulevat suorittamaan harjoit- keita.” – Amin 8v. la on sopimuksia, jotka suoje- telujaksojaan Suomi-koulussa. Hyvää itsenäisyyspäivää levat tärkeitä muistomerkkejä. Lasten kanssa tällä kertaa askar- Suomen sankareille ja mukavaa Viime vuosina niihin kohdis- telemassa ovat olleet Anne Lei- joulunodotusta! tuva vandalismi onkin selvästi vähentynyt. Mutta tapaus Äy- räpää panee kuitenkin ihmet- telemään, onko mikään sitten- kään muuttunut.

Göran Lindgren Kartta Äyräpäästä. Moni suomalainen veteraani tuli perääntymis- sotahistorian harrastajatutkija vaiheessa kesällä 1944 uimalla Vuoksen yli. ja matkaopas

Nurmeksentie 2, 80100 JOENSUU p. 010 762 2000 [email protected]

Paltamon Sotaveteraanien 40-vuotijuhlassa palkittiin ansioituneita sotaveteraaneja. Kunniajäseniksi kutsuttiin Mikko Heikkinen ja Eljas Karjalainen. Suomen Sotaveteraaniliiton kultaisen ansiomerkin saivat Eeva Kääriäinen, Kalle Korhonen ja kuvas- ta puuttuva Eljas Karjalainen. Hopeisen ansiomerkin saivat Sylvi Jokelainen ja Alpo Kemppainen. Ansiomerkit jakoivat Kainuun Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Seppo Tähkäpää ja Paltamon So- Valmismatkat • Lennot • Hotellit • Teemamatkat • Äkkilähdöt taveteraanien puheenjohtaja Seppo Härkönen. Kuva: Pentti Määttä aurinkomatkat.fi 50 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Valistusta nuorille Lahdessa

ahden konserttitalossa Nuoret! Teidän ikäisenne ty- mautti vakuuttavasti, että hän KTA-Yhtiöt Oy järjestettiin yhteistilai- töt ja pojat keräsivät tuhansia, ei imartele nuoria, se on tosi- Espoo suus veteraaneille ja lu- tyhjiä pulloja, nimenomaan la- asia. Me vanhemmat teemme kionL oppilaille. Puhujina oli- sipulloja, koska muovipulloja kaikkemme, ettei teidän nuor- vat pätevät voimat, eversti evp. ei siihen aikaan vielä tunnettu. ten maksettavaksi tule liian Ari-Ilmari Iisakkala ja valtio- Pulloihin ladattiin puoleksi ter- suurta taakkaa. päiväneuvos Mikko Pesälä. Ti- vaa ja puoleksi öljyä, puukork- Tällaisessa tilanteessa ha- laisuuden järjestelyistä vastasi ki päälle. Rintamalla tankkien luamme tuoda esiin sen, mitä sotaveteraanipiirin kunnia- ja tuhoajien piti päästä 10-15 met- täälläkin olevan useamman perinnetoimikunta. rin päähän tankista suojaisaan isät, äidit, isoisämme ja isoäi- Ari-Ilmari Iisakkala alusti paikkaan, josta hän heitti pul- timme ovat teidän hyväksenne talvisodan syttymisestä ja siitä, lon tankin päälle, lähinnä tan- tehneet. miten talvisota liittyi kansain- kin ilmanottoaukon kohdalle. Valtiopäiväneuvos Pesälän väliseen politiikkaan. Neuvos- Terva tarttui tankin lavettiin puhe itsenäisyytemme ratkai- toliiton joukot olivat yhdeksän- ja öljy sytytti tankin palamaan. sun vuosilta oli kaikessa sisäl- kertaiset suomalaisiin nähden. Olen tyytyväinen siihen, törikkaudessaan vakavaa kuul- minkälainen nuoriso meillä tavaa, jota nuoret hiiskumatta Nuoret aktiivisia on tänä päivänä, sanoo Pesä- ja vakavin kasvoin tallettivat Pesälä korosti 1930-luvulla eri- lä. Kun nyt teemme ratkaisu- oman mielensä levystöihin. tyisesti nuorten aktiivista mu- ja, teemme ne yhdessä. Nuoriso kanaoloa. Juuri sen ikäisten on siinä mukana. Pesälä huo- Eino Järvinen nuorten, jotka olivat tässäkin tilaisuudessa kuuntelijoina. Toimintaan lähtivät mukaan niin suojeluskuntalaiset, soti- laspojat kuin lotatkin. On ar- vioitu, että talvisodan aikana lottien ansiosta rintamalla voi- tiin heidän ansiostaan korvata yhden divisioonan verran tais- Pirkanmaan televia sotilaita. Pesälä kertoi nuorille mie- Avo-Asunnot Oy lenkiintoisen tosikertomuksen siitä, miten tankkien tuhoami- www.avoasunnot.fi seen käytettävät, kuuluisaksi tulleet molotovin coctailit val- mistettiin. Siinäkin tarvittiin nuorten apua. Tilaisuuden päätteeksi juotiin yhteiset pullakahvit. SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM Muistolaatta Tolvajärven Helsinki taistelussa kaatuneille

aatokan koillispuolella antoi Suomen armeijalle uskoa, to, johon kuuluivat pohjoishä- entisen Korpiselän pitä- että pienikin maa pystyy puo- mäläinen Jalkaväkirykmentti jän Tolvajärvellä paljas- lustautumaan suurvalta-armei- 16 sekä neljä erillispataljoonaa tettiinL lokakuun alussa muis- jaa vastaan, kun yksituumaises- ja patteristo. Tolvajärven rinta- tolaatta Tolvajärven taistelussa ti ja päättäväisesti yritetään. man taistelut vaativat osapuo- 12. joulukuuta 1939 kaatuneil- Tolvajärven torjuntavoiton lilta raskaat uhrit. le. Laatta kiinnitettiin Tolva- saavutti everstiluutnantti A. O. järven harjulla aikanaan sijan- Pajarin johtama taisteluosas- Markku Rauhalahti neen matkailumajan kivijal- kaan. Muistolaattahankkeessa olivat mukana Tolvajärven tais- telujen perinnetoimikunta, Pa- jarin Poikien Perinneyhdistys, Cliinex Maanpuolustuskorkeakoulun -monipuolista siivouspalvelua Tampereen alueella Perinneyhdistys ja Korpiselkä- seura. Puh.010 666 3210 Tolvajärven taistelussa saa- www.cliinex.fi vutettiin talvisodan ensimmäi- nen torjuntavoitto. Vihollinen oli vajaan kahden viikon aika- na edennyt kuusikymmentä ki- lometriä vanhalta rajalta länteen päin. Mikäli se olisi pääsyt jat- Paljastetun muistolaatan vierellä vasemmalta Tolvajärven taistelu- kamaan, olisi se rintaman sivus- jen perinnetoimikunnan sihteeri Tapani Talari sekä Pajarin Poikien tasta aiheuttanut vakavan uhan Perinneyhdistyksestä pj Harri Virtapohja, varapj Markku Rauha- Kannaksella taisteleville suo- lahti, kunniapuheenjohtaja Helena Turpeinen (A. O. Pajarin tytär), malaisjoukoille. Torjuntavoitto Timo Siukosaari ja Reino Isotalo. Kuva: Vesa Takala. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 51

Puhdistusliike Hansarak Oy SVS Supervise Service Oy Kouvola Voikkaa R. Jokimäki Ky Voikkaa

Lattiatyö ja Remontti Kymen PVK-Kaivu Oy Elimäki J. Forsell Teollisuuskoneistus Oy Kouvola Kouvola

KS-Sähköasennus Oy Ri-Plan Oy Tue ! SPR:n työtä Kouvola Kouvola

Metsäurakointi Lyytisen RAK-välinevuokraus Oy Suonentieto Oy Poijutie 6, Kuopio, puh.04 248 441 Jaakko Pulkkinen Oy Kuopio Kuhmo Alakatu 28, Iisalmi, puh.017-824 005

”palvelua iloisella mielellä” Rakennussuunnittelutoimisto Puijon Kiinteistöpalvelu Oy Betola Oy Kuopio Sormunen&Timonen Oy Kuopio Kuopio

Koneurakointi Kuljetusliike Maansiirtoliike Ari Soininen Ky Tiainen&Kumpp. R. Heiskanen Oy Kuopio Kuopio Kuopio

Pohjois-Savon MSV-Metsätyö Oy T. Huotari Oy Autoalanliikkeiden Yhdistys ry Köyliö Lahti Kuopio

Etelä-Karjalan Kasit Oy Lai-Teräs Mäkinen Ky Laihia Laihia Jätehuolto Oy www.laiteras.fi Lappeenranta

Hyvää Joulua Etelä-Saimaan Sähkötyö Oy Kaakon Kahviautomaatti Oy Lappeenranta Lappeenranta

Insinööritoimisto Lappeenrannan Laatusiivous Kesämäen Leipomo Oy Lappeenranta Juha Malaska Oy Lappeenranta Lappeenranta puh.040-775 1757

Conexpress Oy High-Byte Oy Transsinkko Oy Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta

Kuljetusliike FEMSy Oy Liedon PK-Metalli Oy Lempäälä Esko Kosunen Ky Puh. 0400-783 286 Leppävirta

Kuljetusliike Softex Oy Maanrakennus Lankinen Oy Veljekset Matilainen Ky Littoinen Loimaa Liperi

Help-Tuote Oy Hoffes El Ab Näsegård Loppi, Launonen Loviisa Loviisa

J. Jaitainen Ky IS-Toimi Oy Garantia Rakennus Oy Miehikkälä Mikkeli Muurame 52 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

AK-Raudoitus Oy Mäntän Rengaspiste Oy Koneurakointi Malinen Oy Mäntsälä Mänttä Merimasku

Octomeca Oy P. Dahlin Oy LTT-Tekniikka Oy -eristysliike- Naantali Naantali Naantali

Priocon Oy Päijänne Sähkö Oy AJT-Metalli Nastola Nastola Nokia

Rakennus-Saneeraus Tilintarkastustoimisto Lafora Oy Ab Järvi Oy Jokiranta Jorma HTM Nummela Nummela Nummela Nurmijärven Se-Ro-Ka Oy Valtimon Sähkötyö Oy Nummela Nurmes R.S Rakennus Oy Nurmijärvi Hinaus&Kuljetus Insinööritoimisto Jukrak Oy R. Oksman Oy Orimattila Erkki Heinonen Oy Nurmijärvi Oulu

Rouskutie 1,90650 OULU EKL-Haapavesi Oy Tilitoimisto Maila Vallström Oy Puh. 08-530 7068, Oulu, Kemi Haapavesi Fax. 08-530 6679 www.tilitvallstrom.fi

Haurun Jäteauto Felox Finland Oy Hämeen Moreenijaloste Oy puh.0400-833 707 Oulu Oulu Padasjoki

Byggnads Ab Virtasen Maalitehdas Perniön Hakelämpö Oy Työkuja 5, 21600 Parainen Perniö Nynäs Rakennus Oy puh.02-454 4500 Pietarsaari

Technip Oy Herrfors Ab Tiilimäen Romuliike Oy Pietarsaari Offshore Finland Oy Pori Pori

E-S Tuomikoski Oy Porvoon Vaihtokaluste Oy Kuninkaantien Liikenne Oy Perinteitä kunnioittaen ! Porlammi Porvoo www.kuninkaan.fi

Huoltopalvelu yli 70 vuotta palvelua Lindgren CE Oy Ab Porvoo J. Holmberg Oy Porvoo

Kaijala Ky Kuljetus Taponen A. Oy NC-Taso Oy Pudasjärvi Pusula Pyhäsalmi

Rakennusliike www.isokaanta.com N3M Power Oy Raktek Kukkia Oy Raahe Raasepori Luopioinen, Puh. 040- 540 9305

Rakennuspalvelu Petrox Oy S-Taroil Oy Lahtinen Oy Raisio Raisio Raasepori 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 53

SuurSavohalli RTK Palvelu Oy Jahtec Oy Rantasalmi Rauma Rauma www.suursavohalli.net

Maanrakennus Muoviura Oy Komtek Oy Riihimäki Riihimäki Javanainen Ay www.muoviura.fi Riihimäki

Kaivinkonepalvelu Roin Tili- ja Veropalvelut Ky Tikoma Oy Rovaniemi Lehto Oy Rusko Rovaniemi Rakennustoimisto Rakennusliike K.L.M. Express Oy Rusko Lahtinen Ky T. Rauman Oy Salo Salo Kiinteistöpalvelu Kaivu ja Kuljetus Terävä Oy Maalausliike Jari Hintzell Savotek Oy Savonlinna Savonlinna Savoninna

Plantool Oy MR-Steel Oy Ojala-Yhtymä Oy Seinäjoki Seinäjoki Sievi www.plantool.fi

Jataku Oy Kuljetus V. Rytkönen Oy Transjack Ky Siivikkala, Tuontiautojen kuljetukset Euroopas- Siilinjärvi Siilinjärvi ta, puh.0400-636 522

sorat ja murskeet Ympäristöhuolto Sovi Oy Taksi Toni Pikkusilta Kourla Oy Sulkava, Lohilahti Sonkajärvi Somerniemi, puh.0400-635 797 puh.0400-404 020

Suonenjoen Sumetek Oy Säkylän Metsätyö Suomussalmi Purkuosapalvelu Säkylä Suonenjoki

Ar-Pe Trailer Oy Noormarkun Murske Oy MEP-Kuljetus Oy Säkylä Söörmarkku Taivalkoski

Tampereen Ugly Boy A. Berglund Oy Tammela Tammisaari KA-Remontointi Oy Tampere

Juvenes-Yhtiöt Oy Sukkamestarit Oy Maxstar Oy Tampere Tampere Tampere

Kuljetusliike PG- MM-Express Metallisorvaamo Sunila Ky Tampere Trans Oy Tampere Tampere Tampereen Tampereen Lean Ware Oy Kiinteistöpalvelu Oy Tampere Teollisuuskonehuolto Oy Tampere Tampere

TK Tili ja Laskenta Oy Nota Oy Tampereen Tampere Tampere Sähköpalvelu Oy 54 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Kilpailutahtoa riittää KILPAILUKUTSU iikunta ja kisatoimikun- liammunta jatkuu Keski-Suo- tarkoituksenmukaista jatkaa ta kokoontui Helsingissä men Sotaveteraanipiirin järjes- kilpailutoimintaa kannattaja- Suomen Sotaveteraaniliiton keilamestaruuskilpailut 18. marraskuuta puheen- tämänä kuten ennenkin ja golf jäsenille. Mennään siis yhdes- pidetään 25.4.2012 Lahdessa. Ljohtaja Kalevi Raatikaisen joh- kisoihin osallistuneet olivat sä eteenpäin ja tavataan vuo- Sarjat : Miehille ja naisille erikseen oma mestaruuskilpailu (4 sarjaa), kan- dolla. Kokouksessa käsiteltiin sitä mieltä, että edelleen golfa- den 2012 kisoissa vielä runsain nattajajäsenille 1937 syntyneille tai vanhemmille oma henkilökohtainen liiton järjestämää kilpailutoi- taan omat veteraanikisat. Paik- joukoin. Vuoden 2012 kilpailu- kilpailu. Kilpailuerät alkavat klo 12.00. mintaa ja kilpailijoiden palaut- ka on vielä avoin. säännöt vahvistaa liiton halli- Ikähyvitys: 70- vuotiaasta lähtien.(+ 1 piste/vuosi/sarja.) teita kuluneelta vuodelta. Toi- Lentopalloa pelattiin lii- tus, mutta suuria muutoksia ei Joukkuekilpailu: Sotaveteraanipiirit voivat nimetä yhden tai useamman mikunta kiittää kisan järjes- ton kisoina viimeisen ker- ole tulossa entisiin sääntöihin. kolmehenkisen joukkueen, jossa voi olla naisia miehiä. Joukkuetulokseen täjiä samoin kaikkia kisoihin ran Kymenlaaksossa. Shak- Vahvistetut säännöt toimite- voidaan huomioida yksi 75 vuotta tai vanhempi ja kaksi vuotta jäsenenä osallistuneita. Hiihtäjien toi- ki- ja pilkkikisat ovat jo siir- taan kisan järjestäjille vuoden olleen kannattajajäsenen tulos. Joukkueet on ilmoitettava ennen kilpai- veiden mukaisesti kisat järjes- tyneet aikaisemmin kerho- ja 2012 alussa ja ne on luettavissa lua. Joukkuekilpailu pelataan ikähyvitys huomioiden. tetään ja Hämeenlinnassa odo- yhdistystoiminnaksi. Kisatoi- internet-sivuillamme. Ilmoittautumiset: piireittäin 29.3.2012 mennessä puh. 044 292 5572 tetaan hiihtäjiä. Toivottavasti mikunta seuraa kisojen vete- tai os. Risto Syrjänen Sammuttajankatu 1 A 12, 15150 Lahti tai sähköposti: saamme myös lunta! raaniosanottajien määrää ja Anni Grundström [email protected] Huom kilpailijan syntymävuosi ilmoitetta- Ilmakivääri- ja ilmapistoo- heidän vähentyessään ei liene va. Kilpailumaksut on suoritettava Lahden Sotaveteraanipiirin tilille: FI45 1519 3006 1103 374 Viite Nro 9124 Kilpailumaksu: 28 € sisältää ratamaksun, palkinnot, osallistumismital- lin, lounaan kahveineen ja suihkun kilpailupaikalla. Paikka: Keilahalli sijaitsee osoitteessa Launeenkatu 5,15100 Lahti. Tiedustelut: Risto Syrjänen puh. 044 292 5572. KÄRCHER OY

KILPAILUKUTSU

Suomen Sotaveteraaniliiton hiihtomestaruuskilpailut pidetään 21. - 22.2.2012 Panssariprikaatissa Parolannummella. Opastus tieltä nro 3. Kilpailujen järjestäjänä on Kanta-Hämeen Sotavete- Hyvää Joulua toivottaa ! raanipiiri. miehet: syntymävuosi KITINKANNUS 1916 ja vanhemmat 1917-1918 1919-1920 1921-1922 1923 1924 Ehkäisevät tehokkaasti 1925 liukastumista 1926-27 1928 ja nuoremmat naiset: 1920 ja vanhemmat 1921-1923 1924-1926 1927-1929 1930 ja nuoremmat Kannattajajäsenet sarjat, miehet / naiset 1947 – 1942 1941 – 1937 1936 – 1932 Matka: Kilpailumatka on kaikissa sarjoissa vajaa kolme (2,7) kilometriä, hiihtotyyli perinteinen. Huomio! Jos jossakin sarjassa on alle kolme osan- ottajaa, niin sarjoja voidaan yhdistää. Jyty on lähinnä kuntien, kuntayhtymien ja Joukkuekilpailu: Tuloksiin huomioidaan 4 parhaan hiihtäjän aika. Jouk- seurakuntien ja niiden omistamien liikelai- kueessa voi olla yksi yli 75-vuotias kannattajajäsen, joka on ollut jäsenenä tosten sekä yksityisten palveluksessa ole- vien noin 70 000 jäsenen STTK:lainen yli kaksi vuotta. ammattiliitto. Kiertopalkinnon saa vuodeksi haltuunsa joukkue, jolla on pienin yhteen- www.jytyliitto.fi laskettu 4 hiihtäjän aika. Muutoin joukkuekilpailun tulokset lasketaan liiton sääntöjen mukaisesti. Osanottomaksu: 10 €/kilpailija (sis. kilpailupäivän ruokailun) maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä tilille FI29 2047 1800 1449 81 Ilmoittautuminen: Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiriin yhteisilmoituk- sena, mieluiten sähköpostitse 10.2.2012 mennessä kanta-hameen.svp@ sotaveteraaniliitto.fi tai postitse Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry, Suomenkasarmi rak 15, 13130 Hämeenlinna Tiedustelut: Pertti von Hertzen (03) 675 6839 tai 040 581 7778 Iltajuhla 21.2. ja yöpyminen Panssarikoululla Panssariprikaatin tiloissa. TERVETULOA Parolannummelle Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiri ry Panssariprikaati 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 55

Virkistä muistiasi KILPAILUKUTSU Arvaa kuka?

Suomen Sotaveteraaniliiton ilma-asemestaruuskilpailut 1. Naislaulaja, jonka sukunimi kuvaa äänen tilaa? järjestetään kotiratakilpailuna 15.- 22.04.2012 2. Näyttelijä suku ja kuuluisa Hämeen vesi? Kilpailulajit: Ilmakivääri 40 ls, henkilökohtainen sekä joukkuekilpailu. 3. Miesnäyttelijä, jonka sukunimi kuvaa kylätien pintaa? Ilmapistooli 40 ls, henkilökohtainen sekä joukkuekilpailu. 4. Urheilija, jonka sukunimi ei ole väkevä? Kilpailuoikeus on sotaveteraaniyhdistysten varsinaisilla jäsenillä. Ikään perustuva sarjajako 5. Mieslaulaja, jonka sukunimi on vesilintu? on kilpailusäännöissä poistettu. Piiriin joukkuetulokseen huomioidaan kussakin lajissa kolmen 6. Kahvimerkkinen johtajamme? parhaan ampujan tulos. 7. Mieslaulaja, jonka sukunimi on väenpaljous? Vastaukset sivulla 63 Osanottomaksut: 15 euroa/laji/henkilö. Ei erillistä joukkuemaksua. Osanottomaksut tulee suorittaa ilmoittautumisen yhteydessä tilille Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri K-S Op FI26 5290 0240 0537 59 Kilpailussa käytetään järjestäjien tauluja, jotka lähetetään leimattuina Sanakilpa kilpailuun ilmoittautuneille joukkueille. Lehdessä 5/2011 kilpailusanana oli ”Marraskuu”. Hyväksyttyjä sanoja löytyi Kilpailuohjeet: Kilpailussa noudatetaan liiton hallituksen joulukuussa 2011 hyväksymiä kilpai- 62 kpl, jotka ovat alla olevassa luettelossa: lusääntöjä sekä kilpailun järjestäjien tarkennuksia kilpailun järjestämisestä. Ilmoittautumisen Aamu, arkuus, armas, askar, asuma, auma, aura, auraus, ((8) yhteydessä tulee mainita ammutaanko nauha- vai yksittäistauluihin. Kaara, kaasu, kama, kamu, kara, karma, karuus, kasa, kaura, kumarrus, Tiedusteluihin vastaa: Timo Hakala puhelin 050 568 0396 kumaus, kumu, kura, kurra, kuru, kuura, kuusama, (17) Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen sekä tiedot yhteyshenkilöstä tulee lähettää piireittäin Maaru, makaus, maksa, maksu, maku, makuu, marras, marsu, masu, 26.03.2012 mennessä osoitteella: Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri, Vesankajärventie 131, 41940 muksu, mukura, murska, mursu, muru, musa, muusa, (16) Vesanka. sähköposti:[email protected] Raakuus, raasu, raksa, rausku, ruska, ruuma, (6) TERVETULOA Saku, sama, sara, sarka, sauma, suka, suku, suma, sumu, surku, surma, suru, suura, (13) Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri ry Urku, uuma, (2) Kaikkien osallistujien kesken arvottiin kolme Raul Kuutman kirjaa ”Kak- sikymmentä vuotta Viron-Suomen sillalla”. Palkinnon saavat: Jussi Järvi- nen, Kurikka, Kristian Nevalainen, Pori ja Saini Repo, Loimaa. Seuraava kilpailusanamme on ”TALVILOMA”. Lähettäkää vastauksenne perjantai- hin 27.1. mennessä kirjeessä tai postikortilla: PL 600, 00521 HELSNKI, fak- silla numeroon (09) 6126 2020 tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@so- taveteraaniliitto.fi. Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi ja osoite, kirje- kuoreen lisäksi ”Sanakilpa”. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme veteraanin hartauskirjaa ”Yhdessä perille”.

Joulukuun ristikko 56 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Kirjat Etulinjassa itään ja länteen

Kouvolan seudun soti- perusteet sotilaalliselle toimin- os yksityiskohtia myöten. Mie- sen joukot joutuivat suojaamaan lashistoria 1400-luvulta nalle. Maata oli suojeltava, olipa het eivät tienneet mihin olivat huoltoyhteyksiään. Tämä sitoi 2000-luvulle suojelun kohde Ruotsi, Suomi tai menossa, vain esimiehet olivat vihollisen voimia. Pentti Airio, Sakari Viini- Leningrad ,puolustettava, elet- tehtävästä selvillä. Epätietoi- Neljäsosa Hokin partiosta kainen tiinpä sitten 1400-lukua tai käy- suus ei ollut luottamuskysymys, putosi koneen mukana jo men- Helsingin yliopisto, Kou- tiinkö taistelua maan olemassa- vaan päinvastoin. Vangiksi jou- nessä, koneen moottorin pysäh- lutus- ja kehittämiskeskus olosta 1939 – 1944. tuneen partiojohtajan kohtelu tymisen vuoksi. Pudonneen ko- Palmenia, Kouvola Kirja on erinomaisesti kirjoi- oli kaikkea muuta kuin hyvien neen miehistä vihollinen ampui ISBN 978-952-10-7155-3 tettu. Selkeät, (jos 1400-luvulla tapojen mukaista. Kysymys oli yhden, yksi jäi vangiksi ja me- piirrettyä voi tämän päivän kat- hengestä, josta osoituksena va- nehtyi. Joukkueen johtajan am- Kymijoen rantamat ovat ol- soja sanoa selkeäksi), kartat ja kavasti haavoittuneen vänrik- puivat omat, partion palatessa. leet suomalaisuuden alkuajoista runsas kuvitus elävöittävät teks- ki Ossian Pekurin johtopäätök- Toinen kone putosi humalaisen idän ja lännen rajaseutua. Joen tin erinomaisesti . set vetää liipasimesta. Jännitys- lentäjän virheen vuoksi. Louk- rantoja ovat miehittäneet ja lin- Teksti on asiallista historiaan tä on riittämiin, syksysateessa, kaantuneet haettiin lentoko- noittaneet ruotsalaiset, suoma- perustuvaa. Kumpaakaan osa- kylmässä, milloin ratapenkalla neella. Viimein paluumatkal- laiset ja venäläiset sotilaat niin puolta ei millään tavoin koros- Mikko Porvali - Operaatio panostamassa, tietä tai jokea ui- la itse partionjohtaja Honkanen itään kuin länteenkin. teta. Hokki, Päämajan vaiettu masillaan ylittämässä tai kau- sairastuu hiertymästä saamaan- Prikaatikenraali Pentti Airio Yksityiskohdat, pienet tapah- kaukopartio, Atena 2011, hunhetkiä rintamalinjoja lähes- sa verenmyrkytykseen. ja opetusneuvos Sakari Viini- tumat kertovat sodan julmuu- 261 s. tyttäessä. Kaukopartiomiehet saivat kainen ovat Itä-Suomen sotilas- desta, mutta myös rauhanomai- Kerronta vuorottelee, luki- viimeisenä tiedon aselevosta. läänin komentajan, kenraalima- sesta rinnakkaiselosta. Kirjasta Useimmat meistä sotahistorian ja on tietoinen maailmansodan Partio Hokki kulki paluumat- juri Jukka Pennasen aloitteesta ilmenee, että asemestari Aimo harrastajista kuvittelevat, että vaiheista, joista kaukopartio- kan jalan, lentokonetta ei enää kirjoittaneet Kouvolan seudun Lahti kehitti tunnetun Suomi- kaukopartiomiehistä on kaik- miehillä ei ollut mitään tietoa. ollut. Matkaa kertyi reilut 200 sotilashistorian. Vuoden 2008 konepistoolinsa ensimmäisen ki kirjoitettu, kun aikaa Jatko- Juuri tämä tekee kirjasta entis- km. alussa perustetun Itä-Suomen prototyypin Kouvolassa 1931. sodasta on kulunut 70 vuotta. täkin kiinnostavamman. Miksi Ilomatsin taistelut taukosivat, sotilasläänin ja vuotta myöhem- Aseen, jonka myöhempää ver- Kuvitelma osoittautuu vääräksi, oltiin partioreissulla, kun rauha mutta nyt vihollinen hyökkä- min tapahtuneen kuuden kun- siota käyttämällä alikersantti kun lukee Mikko Porvalin vii- oli ovella ja sota lopussa. Se asia si ylempänä Rukajärven suun- nan (Anjalankoski, Elimäki, Rokasta tuli Tikkakosken man- meisimmän jännittävän teok- ei ollut edes sodan johdon tie- nalla, jossa oli suomalaisten Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja nekiini. Kerronta Korialla Pio- sen. Se on tosiasioihin perustu- dossa, kun retkeä suunniteltiin, huoltoyhteys katkaistu ja Kos- Valkeala) yhdistyminen uudek- neeripataljoonassa palvelleen va kuvaus Jatkosodan viimeis- saati miesten. tamus-Kontoki-linjalla viholli- si Kouvolaksi, antoi kimmok- kapteeni Eero Kuittisen kehit- ten viikkojen aikana vihollisen Samalla kirja selvittää luki- nen keskitti vieläkin vahvempia keen sotilasläänin komentajalle tämästä Molotovin coctailista selustaan kuljetetun ”Partio Ho- jalle Suomen rintaman taiste- joukkoja. Siellä käytiin Suomen alueen historian kokoamiseen. on sodan historiaa sekin. Ker- kin” toimista 12.8.-6.9.1944. lutilannetta ja kirjoittaja on sii- rintaman viimeinen taistelu Jat- Suunnitelman toteuttamisek- ronta kahden neuvostoliittolai- Partion johtaja Mannerheim- täkin hyvin perillä. Ilomantsin kosodassa. Partio Hokki sitoi vi- si koottu työryhmä valitsi kir- sen 1941 Verlassa alasammutun ristin ritari, kapteeni Ilmari taistelut olivat kiivaimmillaan hollisen voimia etelämpänä ja joittajiksi Pentti Airion ja Sakari lentäjän ja yhden desantin hau- Honkanen sai pikakomennon ja ja uhka vihollisen tunkeutumi- kevensi toimillaan myös Ruka- Viinikaisen. taan siunaus 2009 kuvaa sodan sai valita parhaat miehet. Har- sesta ja etenemisestä Suomen ra- järven rintaman taistelujen pai- Vaikka alaotsake kertoo teok- jälkeistä aikaa. valta partiolta odotetaan niin jojen sisällä oli todellinen. Kau- neita. Vähitellen Suomen rinta- sen olevan sotilashistoria, on se Teos kokoaa erinomaisesti paljon ja tuskin koskaan tapah- kopartiolla haluttiin heikentää ma rauhoittui ja partiojohtaja paljon laajempi kokonaisuus al- Kouvolan seudun sotilashistori- tuu näin paljon vastoinkäymi- vihollisen huoltoa, joka oli nyt Honkanen pääsi tyttärensä Lee- kuvuosiltaan. Tiestön kehitty- an alkaen ruotusotamiehistä ja siä. Silti partio suoriutuu tehtä- erityisen haavoittuva. Partio on- na Inkerin ristiäisiin. minen Turusta Viipuriin, alue- päätyen Kouvolan seudun tai- västään yli odotusten. nistui kuin onnistuikin tuhoa- hallinnon ja seurakuntien muo- vaalla pörrääviin helikopterei- Porvalin kirja antaa erin- maan Petroskoin-radan kahteen Tenho Tikkanen dostuminen, rälssitilojen ja hin. omaisen kuvan päämajan kau- otteeseen. Sen johdosta rata oli kartanoiden perustaminen alu- kopartiotoiminnasta, peruste- poikki pitkän aikaa ja viholli- eelle, asettavat vaatimukset ja Roope Nieminen

Joustavasti tarpeiden mukaan siivous-, hoiva- ja asiointipalvelua

Imatra 0207931455 Hamina 0207931460 Kotka 0207931461 Kouvola 0207931464 Lappeenranta 0207931450

Hyvää Joulua ja kiittäen yhteistyöstä! Partio Hokin reitti ja siihen liittynyt lentotoiminta 12.8.-6.9.1944. 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 57

Partisaanisodankävijöiden menetetty maine

Veikko Erkkilä: Viimeinen joidenkin tutkijoiden toimesta. jan samasta aihepiiristä, mutta on myös tavannut ja haastatel- lilaista partisaaniosastoa tappoi aamu, Neuvostopartisaa- Ensimmäisissä 1990-luvun lo- uudesta näkökulmasta. Nyt pu- lut partisaaneja, jopa hyökkäys- sodanaikaisissa iskuissaan Poh- nien vaietut jäljet, ISBN pulla ilmestyneissä kirjoissa oli huvat suomalaisten lähteiden ja osastojen johtajia. Hänen tutki- jois-Suomeen 3304 sotilasta ja 978-951-1-25025-8, Otava, painopiste ensisijaisesti siinä, henkilöiden lisäksi venäläiset; muksissaan on selvinnyt, että tuhosi kuusi varuskuntaa. Kir- Keuruu 2011, 352 s. minkälaista tuhoa hyökkäykset niin partisaanit itse kuin myös partisaanien laatimat raportit joissa partisaanit saavat tietys- saivat aikaan iskujen kohteiksi heidän aikanaan tekemänsä ra- iskuista suomalaisiin siviiliky- ti pitää myös sankarin sädeke- Yksi kauan unohduksissa ollut joutuneissa kylissä, joista tun- portit ja nykyvenäläinen tutki- liin ovat olleet poikkeuksetta hänsä. Totuus on toisenlainen. - tai paremminkin vaiettu - jat- netuimmiksi nousivat Sodanky- muskirjallisuus. Erkkilän kirja liioiteltuja ja vääristeltyjä. Ra- Venäläiset partisaanit onnistui- kosodan aikainen sodankäyn- län Lokka ja Savukosken Kuos- on monella tapaa mielenkiintoi- porteissa kaikki suomalaisky- vat iskuissaan tappamaan alle nin muoto oli ns. partisaanisota. ku ja Seitajärvi. Näissä kirjoissa nen ja ajatuksia herättävä, jos- lät, jopa pienet taloryhmät, ovat 200 suomalaista pääosan heis- Tässä taistelumuodossa venäläi- - Tyyne Martikaisen “Neuvos- kin sen sanoma on sekä yksi- olleet varuskuntia, joissa tietys- tä ollessa puolustuskyvyttömiä set partisaanijoukot iskivät usei- toliiton partisaanien tuhoiskut tyiskohdissa että kokonaisuute- ti on ollut myös runsaasti suo- naisia ja lapsia. Jokainen nois- siin etupäässä Pohjois-Suomessa siviilikyliin 1941-44” ja Veik- na traaginen. Monen lapsen ja malaisia sotilaita. Urheat parti- takin uhreista oli kuitenkin lii- olleisiin suomalaisiin siviiliky- ko Erkkilän “Vaiettu sota” - pu- naisen kuolema oli paitsi tur- saanit selvisivät aina syntyneistä kaa, vastoin sodankäynnin ylei- liin ja jopa yksittäisiin taloihin huivat uhrit, asioita tarkasteltiin ha niin myös kammottava. Toi- taisteluista voittajina. Mielen- sesti hyväksyttyjä periaatteita ja surmaten niiden asukkaat.Neu- kylätasolta. Kuluneet runsaat 10 mittaja Erkkilä on siis päässyt kiintoista, yllättävääkin on se, kansainvälisiä, Neuvostoliiton- vostoliiton hajottua uskallettiin vuotta ovat tuoneet paljon uusia tutustumaan joihinkin venäläi- että vielä vuonna 2010 Arkan- kin allekirjoittamia sopimuksia. asia ottaa Suomessakin esille, asioita ja lähteitä esille ja Veikko sissä arkistoissa oleviin parti- gelissa julkaistujen kirjojen mu- lähinnä yksityishenkilöiden ja Erkkilä on tehnyt nyt toisen kir- saanisodan asiakirjoihin ja hän kaan pelkästään kolme arkange- Esko Vuorisjärvi

Suomen Joutsen sodassa

kusyksystä nimikkolaivastaan na laivastovoimiemme tukiase- na ja keväänä se kunnostettiin toimintaa sekä huoltoasemaan jo viidennen kirjan. Senkin on mana, huoltoasemana ja emä- moottoritorpedoveneiden emä- ja emälaivaan tukeutuneita ja kirjoittanut yhdistyksen pu- laivana. Se hinattiin sinne, mis- laivaksi ja siirrettiin toukokuus- niiltä huoltoa saaneita aluk- heenjohtaja ye-komentaja Visa sä laivasto liikkui. Se oli, kuten sa 1943 Helsinkiin Merisota- sia. Laaja luettelo kirjan lopus- Auvinen. Hänen ansiostaan muutkin sota-aluksemme, vi- koulun saaren kupeeseen, josta sa näistä aluksista sisältää lähes merkittävä osa Joutsenen histo- hollisen lukuisten ilmahyökkä- kirjassa on kaksi harvinaista il- kaikki merivoimiemme sotiin riasta on saatu kansien väliin. ysten kohteena ja niitä torjumas- mavoimien ottamaa valokuvaa. osallistuneet alukset. Suomen Joutsenen historias- sa omilla ilmatorjunta-aseillaan. Samana syksynä Joutsen mää- Suomen Joutsenta on muissa ta talvi- ja jatkosodan ajalta on Suomen Joutsen oli varsin so- rättiin sukellusveneiden emä- yhteyksissä kuvattu käsitteellä ollut tähän asti vain hajanaista velias emälaivatehtäviin. Aluk- laivaksi ja lopulta vuoden 1944 ”onnekas”. Aluksen selviytymi- tietoa. Valtionarkiston siirrettyä sella oli koululaivakäytön peru- syksyllä jälleen huoltamaan nen vaikeistakin tilanteista so- viime vuosina suurimman osan ja suurehkot polttoaine- ja ve- moottoritorpedoveneitä Ahve- tiemme aikana vahingoittumat- näitten sotien sotapäiväkirjois- sisäiliöt, korjaamoja, varastoja, nanmaan pohjoisosassa. tomana vahventaa tuota käsitys- ta internetiin kaikkien vapaasti majoitustiloja sekä 180 miehen Kirjassa on monin kartoin, tä. Kirjoittaja tuo teoksessaan tarkasteltaviksi, myös Joutsenen elintarvikehuollon mahdollista- piirroksin, sotapäiväkirjaottein esille valtameripurjehduksilla toiminnasta on ollut entistä hel- mat keittiö- ja ruokailutilat kyl- ja kuvin kerrottu aluksen vai- tunnetuksi tulleesta valkokyl- Laivastomme koululaiva pompaa saada uutta julkaisema- mätiloineen. Alus pystyi myös heista. Sijoituspaikkojen näyt- kisestä kaunottaresta laadittuja sotatoimissa vuosina 1939- tonta tietoa. Laivalla pidettiin antamaan lämpöä kyljessä ole- täminen karttapohjilla on hyvä kuvauksia täydentävän toisen- 44, Visa Auvinen sotapäiväkirjaa vain talvisodas- ville aluksille. oivallus. Monet valokuvista ovat laisen historian. Aurajoen ran- Suomen Joutsenen Val- sa ja vuonna 1941, mutta tietoja Talvisodan aikana ja jatko- ennen julkaisemattomia harvi- nassa nyt oleva museolaiva on tameripurjehtijain perin- sen liikkeistä ja tapahtumista on sodan ensimmäisenä vuonna naisuuksiakin. Valokuva jään- kaunis katsella, mutta se on neyhdistys ry, Turku 2011. löytynyt muiden yksiköiden so- Joutsen oli liikkuvan huolto- murtaja Sisun 105 mm tykis- myös sotiemme veteraani, joka 104 sivua, kovat kannet, tapäiväkirjoista. Visa Auvinen aseman runkona Saaristome- tä lienee ainoa sodanaikainen omalta osaltaan täytti tehtävän- runsas musta-valko kuvitus on kunnioitettavalla sitkeydel- ren alueella. Ankkuripaikkoina kuva, missä tykki näkyy. Sa- sä sotaponnistuksissa kiitettä- lä ja merkittävin tuloksin hake- olivat muun muassa Högsåra, moin kuva torpedoista mootto- vällä tavalla. Uusi kirja tekee Suomen Joutsenen Valtame- nut ja koonnut tiedonjyväsiä hy- Nauvo, Korppoon Galtby ja Ah- ritorpedovene Hurjan kannella onnistuneesti kunniaa veteraa- ripurjehtijain perinneyhdis- vin lukukelpoiseksi kokonaisuu- venanmaan alueen Flisö. Vuon- on ainutlaatuinen. Kirjassa kä- nille! tys (www.suomenjoutsenen- deksi. na 1942 alus oli varastolaivana sitellään myös huoltoasemaan perinneyhdistys.fi) julkaisi al- Joutsen toimi sotiemme aika- Naantalissa. Seuraavana talve- kuuluneiden muiden alusten Jukka K. Pajala

Tyyne Martikaisen partisaanikirja englanniksi

Sosiaalineuvos Tyyne Martikai- ja sen uhrit yleisempään tietoi- menetykset tunnustetaan Ny- Martikaisen kirja on nähnyt ta kylästä, jossa törröttävät vain sella on omakohtaisiakin koke- suuteen. Hän oli myös vuonna ky-Suomessa.Tyyne Martikai- päivänvalon myös Yhdysvallois- pystyyn jääneet savupiiput.Pit- muksia siitä, millaista oli elää 1999 perustetun Jatkosodan Si- nen julkaisi vuonna 1998 kirjan sa, missä se on julkaistu nimel- kään Suomessa vaiettu sota ei sota-aikana partisaani-iskujen viiliveteraanit ry:n ensimmäi- “Neuvostoliiton partisaanien lä “Chimney Forests, Kuosku, sittenkään jäänyt “Tuntematto- pelossa. Hänen kohdallaan pe- nen puheenjohtaja. Yhdistys toi- tuhoiskut siviilikyliin 1941-44, Magga, Seitajärvi and Lokka: maksi sodaksi” - ei edes maail- lot myös toteutuivat 70 vuot- mii partisaanisodan uhrien etu- Kemi-Sompion kairan Kuosku, The Destruction of Four Villa- manlaajuisesti. Siitä pitää Tyyne ta sitten, kun partisaanit iskivät järjestönä ja se on onnistunut Maggan talot, Seitajärvi ja Lok- ges in Finnish Lapland” eli va- Martikaisen uusin kirja omalta hänen kotikyläänsä Kuoskuun saamaan joitakin hyvityksiä tä- ka partisaanihyökkäysten koh- paasti suomennettuna “Savu- osaltaan huolen. 3.9.1941. Tyyne Martikainen män sodan uhreille ja mikä vie- teena“, niin kuin edellä olevas- piippujen metsät, Neljän Suo- on ollut uranuurtaja sillä tiellä, lä räikeämpää: heidän, rajaseu- sa Veikko Erkkilän kirjaa kos- men Lapinkylän tuho“. Kirjan Esko Vuorisjärvi joka lopulta toi partisaanisodan dun asukkaiden, kärsimykset ja kevassa arviossa todetaan. Nyt etukannessa on kuva tuhotus- 58 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Askolan Alavieskan Asikkalan kunta kunta kunta

Auran kunta Eurajoen Hailuodon kunta kunta

Hankasalmen Hattulan kunta kunta

Hausjärven Heinäveden Hirvensalmen kunta kunta kunta

Hämeenkyrön Hollolan kunta Hämeenkosken kunta kunta

Ilmajoen Iitin kunta kunta

Jalasjärven Inarin kunta kunta www.isokyro.fi

Janakkalan Joroisten kunta kunta

Juuan Juupajoen Jämijärven kunta kunta kunta

Karvian kunta www.karvia.fi 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 59

Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Kempeleen Keiteleen kunta kunta www.kimitoon.fi www.kempele.fi

Kiimingin Kerimäen kunta Kihniön kunta kunta

Kinnulan Kirkkonummen kunta Kivijärven kunta Kyrklätts kommun kunta

Kolarin kunta Kontiolahden Kuhmoisten kunta kunta

Kuortaneen kyyjärven kunta kunta www.kuortane.fi

Lapinlahden Lavian kunta Lemin kunta kunta

Lempäälän kunta Leppävirran Lestijärven kunta kunta

Liedon kunta LIPERIN KUNTA Luhangan www.lieto.fi www.liperi.fi kunta

Lumijoen Luumäen kunta kunta 1.1 Tunnus

Muhoksen kunta Multian kunta

Maskun kunnan tunnus muodostuu tekstilogosta, joiden ympärille symboloi meren ja maan yhtymäkohtaa. Tunnus viestii dynaamisesta, kohoaa kaksi erikokoista kaarta. Tunnuksen muotoilussa on huomioitu vuorovaikutteisesta ja luonnonläheisestä kunnasta, joka pitää hyvää kolmen kunnan yhdistyminen uudeksi Maskuksi. Kaaret voi nähdä iloisena huolta kuntalaisistaan. Tunnuksen mittasuhteita ei saa muuttaa. Tunnus poutapilvenä, M-kirjaimena tai esimerkiksi kahtena yhteen liittyvänä tulee toisintaa aina sähköisistä originaaleista. kätenä, jotka suojelevat kuntaa.Tunnuksen sinivihreä värimaailma

5/2009 60 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Muonion Mustasaaren kunta Mäntsälän kunta Korsholm kommun kunta

Nakkilan Nastolan Nousiaisten kunta kunta kunta

Oripään Padasjoen Parikkalan kunta kunta kunta

Pelkosenniemen Petäjäveden Pihtiputaan kunta kunta kunta www.petajavesi.fi

Polvijärven kunta Punkalaitumen www.polvijarvi.fi Pornaisten kunta kunta

Pyhäjoen Pyhännän kunta Pyhtään kunta kunta

Rantasalmen Rautalammin Rautavaaran kunta kunta kunta

Rautjärven Ristiinan Ruoveden kunta kunta kunta

Savitaipaleen Ruskon kunta Sallan kunta kunta

Siikaisten kunta Sievin kunta www.siikainen.fi SIILINJÄRVI 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 61

Kuntien Joulutervehdys Sotaveteraaneille

Sipoon kunta Siuntion kunta Simon kunta Sibbo kommun

Sodankylän kunta www.sodankyla.fi Sotkamon kunta Soinin kunta www.sotkamo.fi

Lapin tähtikunta

Sysmän Säkylän kunta kunta

Taipalsaaren kunta Taivalkosken Tarvasjoen www.taipalsaari.fi kunta kunta

Tervolan kunta www.tervola.fi Tervon kunta www.teuva.fi

www.tuusula.fi

Töysän kunta Tyrnävän kunta - hyvän tuurin kunta Utajärven kunta

Vesannon Vetelin Vieremän kunta kunta kunta

Vihannin kunta Vihdin kunta Vimpelin kunta

Vörå kommun Ylitornion Vöyrin kunta Yli-Iin kunta kunta 62 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

TI-Remontit Matti Tamsi Oy Kolmeks Oy Tampere Teuva Turenki

Vesijohtoliike Järviset Oy Insinööritoimisto Arcus Oy Micros-Fidelio Finland Oy Turenki Turku Turku

V-S Talopalvelut Ky Turun Varakonepalvelu Oy Koenpaja Laaksonen Oy Turku Turku Turku

AA-Pintarakennus Oy Citykaivuu Mittarihuolto Ojala M. Oy Turku Turku Turku

Mastan Huolto Oy Juhakari Maalaus Oy Parketti Juha Oy Tuusula Tuusula Tuusula

Kuljetusliike Rakennus Sevrik Oy Tuusula V. Alasuutari Oy Mika Varjonen Oy Tyrnävä Uusikaupunki Johansson Insinööritoimisto PRISMA Vaasa Tooling Oy Ab Hesplan Oy Vaasa Vaasa

Finvacon Oy Vaasan Vaasa Aikuiskoulutuskeskus

Mitrak Oy Vantaan Luonnonkivi Oy Meconet Oy www.mitrak.fi Vantaa

Tikkurilan Elementtiasennusliike Systemair Kopiopalvelu Oy H. Tourunen Oy Vantaa Vantaa, www.h-tourunen.fi Länsimäen PR-Logisticar Oy Arokivi Oy Vantaa Kiinteistöpalvelu Oy Varkaus Vantaa

J-PV Kuljetus Skog Racing Service Oy Vihdin Konetyö Oy Varkaus Vihti Vihti

Hyvää Joulua Raimet Oy Toimistotarvikevarasto Virrat Virrat

Eristepalvelu Via Feenix Oy Reinen Tilisointi Virrat Virrat Moilanen & Kamppinen Oy Ylistaro Kuljetukset E. T. Listat Oy Powernet Oy Ylivieska Matti Nuuhkarinen Oy Äänekoski Äänekoski

Kosken Levytyö Oy V-M Saviranta Oy Konehuolto P. Orenius Oy Äänekoski Uurainen-Äänekoski Suolahti 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011 63

Ristikon ratkaisu

Hyvän Kokoonnutaan Vastaukset: elämän puolesta! Arvaa kuka 1. Arja Koriseva Vuorikatu 4, 3. krs, 15110 Lahti UK 53 kokoontuu kurssimme päättymisen 70-vuotispäivä- 2. Roine Dila Vaihde (0)3 813 211 www.dila.fi nä 14.2.2012 klo 12.30 Suomen marsalkka Mannerheimin 3. Mikko Kivinen Diakonialaitos Lahti ratsastajapatsaalle. Kunnianosoituksen päätyttyä siirry- 4. Juha Mieto tään Suomalaiselle Klubille. Toivotaan, että tänä juhlapäi- 5. Riki Sorsa vänä mahdollisimman monet voisivat saapua. Ilmoittau- 6. Presidentti tumiset Erkki Sillanpäälle puh. 040 578 7257 viimeistään 7. Tapani Kansa tammikuun aikana. * * * * * Upseerikurssi 61, se viimeinen sodanaikainen kokoon- tuu torstaina 19.1.2012 klo 12 Ostrobotnian kokoustiloissa, Museokatu 10, Helsinki. Ohjelmassa on esitelmä, lounas ja tarinointia. Ilmoittautuminen viimeistään 14.1.2012 joko Paul Voss’ille, Rakuunantie 3 A, 00330 Helsinki, puh. (09) 481 898 tai Esko Kosuselle, Tunnelitie 14 B 7, 00320 Helsin- ki, puh. (09) 587 0397.

Lehden tilaukset ja hinnat Lehti CD-levynä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden Sotaveteraani-lehden pääsisältö on kuunneltavissa CD-levynä liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran (ns. Daisy-äänite), jonka vuosikerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa hinta on 15 euroa. ja muille 17 euroa. Näkövammaisten Keskusliitto lainaa kuunteluun Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. tarkoitettuja Daisy-soittimia. CD-levyjä voi tilata Sotaveteraaniliiton Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinki, puh. (09) 6126 2015, Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto sähköposti [email protected] Puheenjohtaja Finn-Göran Wennström Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Saramäentie 37 A 2 Ilmoitusmyynti 00670 Helsinki Media-ammattilainen Adspace Oy Päätoimittaja Markku Seppä puh. 040 593 0521 Kylänvanhimmantie 29 sähköposti: [email protected] 00640 Helsinki Toimitus Jäsenet: Anni Grundström, Antti Henttonen, Raija Hinkkala, Olavi Karttunen, puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Kellosilta 4 C Göran Lindgren, Pertti Nieminen, Markku Seppä, Aarno Strömmer, Eeva Tammi, faksi (09) 726 1306 00520 Helsinki Jyrki Vesikansa, sihteeri Marja Riukka Isto Valkeapää puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 puh. 040 735 7571 sähköposti [email protected] Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. tai [email protected] Taitto faksi (09) 6126 2020 Ilmestyminen 2012 Taittotalo PrintOne internet www.sotaveteraaniliitto.fi 1/12: 22. helmikuuta • 4/12: 12. syyskuuta Mekaanikonkatu 7 2/12: 18. huhtikuuta • 5/12: 31. lokakuuta 00880 Helsinki Osoitteenmuutokset ja lehden peruutukset 3/12: 20. kesäkuuta • 6/12: 12. joulukuuta puh. 050 320 8972 Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan sähköposti [email protected] yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Ilmoitushinnat PL 600 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Painopaikka 00521 Helsinki sovitaan erikseen. Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2011 puh. (09) 6126 2015 ISSN 0782-8543 sähköposti [email protected] 64 6/11 joulukuun 14. päivänä 2011

Suomen Suurin Kyläkauppa toivottaa

Kyläkauppa ja sen henkilökunta haluavat kiittää sotiemme ve- Veteraanin sukunimi teraaneja työstä, jonka ansiosta me kaikki suomalaiset saam- me tänään ja myös tulevaisuudessa nauttia vapaudesta. Etunimi Syntymävuosi Kiitoksena tällä lahjakortilla Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh Päivän lounas Seuralaisen nimi veteraanille ja seuralaiselle OnnenKivessä. Täten todistan tiedot oikeaksi ja vakuutan noutavani lahjan vain kerran. Päivänlounas sis. keiton, salaatin, lämpimän ruoan, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin Noudettaessa näytettävä veteraanitunnus/jäsenkortti. pipareilla.

Veteraanin allekirjoitus 841 Lahjakortin voi lunastaa vain veteraani. käyttää voidaan henkilötietolain mukaan.Tietoja Lahjakortti voimassa 1.1. - 31.12.2012. Lahjakortin käyttöohje: 1. Lahjakortti käytettävä yhdellä kerralla, veteraani ei voi käyttää seuralaisen lou- Ravintola OnnenKivi on avoinna normaalisti ma-la 10.30-17.30. nasta seuraavalla kerralla. 2. Seuralainen saa lounaan vain veteraanin läsnäollessa. Tiedustelut 010 770 7300. Tervetuloa nauttimaan herkullisesta 3. Vain yksi lahjakortti/veteraani. 4. Lahjatkortin tiedot täytettävä huolellisesti. lounaasta perinteitä kunnioittavaan ruokaravintolaamme. 5. Henkilöllisyys todistettava kupongin käytön yhteydessä.

SUOMEN SUURIN KYLÄKAUPPA VELJEKSET KESKINEN OY OnnenTie 7, 63610 Tuuri | puh. 010 770 7100 | www.tuuri.fi