Sukupuoli Ja Kansallisuus Mika Waltarin Teksteissä 1925–1930
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Juha Järvelä Sukupuoli ja kansallisuus Mika Waltarin teksteissä 1925–1930 Suomen historian pro gradu Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Huhtikuu 2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Juha Seppo Oskari Järvelä Työn nimi – Title SUKUPUOLI JA KANSALLISUUS MIKA WALTARIN TEKSTEISSÄ 1925–1930 Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu -tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages 2006 Huhtikuu 129 s. + liite 7 s. Tiivistelmä – Abstract Työssä tarkastellaan sukupuolen ja kansallisuuden rakentumista Mika Waltarin julkaistuissa teksteissä 1925–1930. Nuori Waltari havainnoi maailmaa ja kirjoitti omasta lähtökohdastaan käsin, keskiluokkaisena, suomalaisena miehenä. Waltari nousi ja nostettiin esiin kaupungin ja modernin elämän kirjailijana. Waltarin teksteissä onkin pyrkimys kaupungin ja modernin ongelmien ratkaisuun. Uuden ajan haasteiden ratkaisutapana Waltarilla ei ollut Suomessa yleinen maaseudun korostaminen, vaan terveellisempi kaupunkielämä. Henkilökohtaisesti tähän liittyy asepalveluksen käyminen, joka teksteissä esiintyy ruumiillisesti parantavana ja miesten luokkarajat ylittävään yhteisöön tuovana. Waltarin suomalaisuuden määrittelyssä nousi esiin kansan nuoruus ja elinvoimaisuus, joka takasi sille tulevaisuuden paremmin kuin vanhoille Euroopan kulttuureille. Väkivaltaisuus, alkoholinkäyttö määrittyivät suomalaisuuden piirteiksi, vaikka ne teksteissä aina esiintyivätkin vain miesten kohdalla. Teksteissä sisällissota esiintyy suomalaisten sisäisenä tragediana. Teksteissä kapina esiintyy yleisesti myönteisenä liittyen taiteilijuuteen sisältyvään porvarillisen arvomaailman vastustamiseen ja sisällissodankin kapina nousee esiin yrityksenä rakentaa parempaa maailmaa. Toisaalta kirjoitusajankohdan suojeluskuntatoiminta saa tukea. Idän kuvauksessa Waltarin teksteissä vaikuttavat eurooppalaiset käsitykset idän ja lännen vastakkaisuudesta. Tulenkantajien idän ihailuun liittyen Waltarin teksteissä nousee esiin itä aistillisena, länsimaiden järkiperäisyyteen verrattuna. Myös Venäjä esiintyy itämaana, jonka kohdalla erottuu jako bolshevismiin ja venäläiseen kulttuuriin. Ulkomaan matkoihin liittyvät tekstit mahdollistivat Waltarille stereotyyppisten käsitysten testausta. Teksteissä voi paikoitellen olettaa stereotyyppisten käsitysten ohjanneen asioiden kokemista. Waltarin teksteissä esiintyy sekä ensimmäiseen maailmansotaan liittyvä miehen kriisi, että modernin ajan tuoman uuden naisen haasteet mieskirjailijalle. Kirjailija nousee aktiivisesti esiin tarinoidensa minäkertojana, joka kasvaa sivustakatsojasta aktiiviseksi toimijaksi. Waltarin tekstien naiskuvassa, silloinkin kun hän kuvaa modernia naista, taustalla ovat vuosisadanvaihteen populaarinjulkisuuden naiskuvat. Miesten ja naisten suhteiden ongelmat ratkeavat uuden sukupolven myötä, jossa naisen suhde mieheen on toverillinen. Myönteisesti kuvatut tytöt harrastavat samoja nykyaikaisia asioita kuin pojatkin. Vuosikymmenen loppuun mennessä henkilökohtainen rakkaus ja seksuaalisuuden luonnollisuus nousevat seksuaalimoraalissa merkittävimmiksi asioiksi. Asiasanat – Keywords 1920-luku, kansallisuus, sukupuoli, suomalaisuus, naiskuva, mieskuva, sukupuolimoraali Säilytyspaikka – Depository Historian ja etnologian laitos Muita tietoja – Additional information Sisällys 1. Johdanto ........................................................................................................................1 1.1 Aluksi ......................................................................................................................1 1.2. Aikaisempi tutkimus ..............................................................................................2 1.3. Tutkimuskysymykset .............................................................................................4 1.4. Alkuperäislähteet....................................................................................................6 1.5. Tutkimusmetodit ....................................................................................................8 2. Tekstit ja niiden kirjoittaja ..........................................................................................11 2.1 Lyseolainen kirjoittaa – matkoja mielikuvituksessa (1925 – kesä 1926) .............11 2.2 Opiskelija – matkoilla oppimassa (syksy 1926–1928)..........................................15 2.3 Kirjailija – matkoilta kotimaahan (1929–1930)....................................................23 3. Kansallisuus ................................................................................................................27 3.1 Suomi ja suomalaiset.............................................................................................27 3.1.1 ”Jäykkä ja ankara kansa” – suomalaisuuden rakentaminen...........................27 3.1.2 Kansalaiseksi kasvattaminen..........................................................................31 3.1.3 Isänmaa ja kapina...........................................................................................34 3.2 Venäjä – ja muut tekstien itämaat .........................................................................42 3.2.1 Kiihkeä vai passiivinen itämaisuus? ..............................................................42 3.2.2 Tolstoilaisia ja bolshevikkeja.........................................................................46 3.3 Eurooppa ja maailma.............................................................................................51 3.3.1 Eksotismi ja elinvoima – stereotypiat ja kokemus.........................................51 3.3.2 Pariisi – matkailijalle kurjuutta ja loistoa ......................................................54 3.3.3 Saksalaiset – raakaa seksuaalisuutta ja poroporvarillisuutta..........................57 4. Sukupuoli ....................................................................................................................62 4.1. Mika – ja muut miehet .........................................................................................62 4.1.1 Esiin tuleva Mika ...........................................................................................62 4.1.2 Modernin miehen ongelmat ...........................................................................68 4.1.3 Siellä missä miehiä tehdään – vai hajotetaan? ...............................................71 4.2 Tuhoavasta naisesta reippaaseen tyttöön ..............................................................73 4.2.1 Tuhoava nainen ja seksuaalisuus ...................................................................73 4.2.2 Modernin naisen haasteet miehelle................................................................79 4.2.3 Reipas tyttö – toveri .......................................................................................87 4.3 Uusi ja vanha sukupolvi........................................................................................91 4.3.1 Ongelmallinen vietti.......................................................................................91 4.3.2 Vanhan sukupolven ongelmat........................................................................94 4.3.3 Uuden sukupolven veljeys .............................................................................96 4.3.4 Uuden sukupolven tasa-arvo ja luonnollisuus .............................................101 5. Päätäntö.....................................................................................................................107 Alkuperäislähteet ..........................................................................................................111 Tutkimuskirjallisuus......................................................................................................118 Liite 1: Mika Waltarin julkaistut tekstit 1925–1930.....................................................130 1 1. Johdanto 1.1 Aluksi Mika Waltari julkaisi 1925–1930 yhdeksän teosta. Niihin kuuluu niin esikoisromaani Suuri illusioni (1928), kuin runokokoelmia, kauhunovelleja salanimellä, satukirja, Yksinäisen miehen juna (1929), sekä kokoelma Jättiläiset ovat kuolleet (1930), joka sisälsi novelleja ja näytelmän. Tämän lisäksi hän kirjoitti lähes kaksisataa suorasanaista tekstiä tai runoa. 1 Julkaisujen monipuolisuus ja käytetyt salanimet jättävät mahdollisuuden, että tekstejä olisi vielä löytämättä. Tällaisen tuotteliaisuuden voi nähdä sekä oman lajin etsimisenä, että varhaisena ammattikirjailija-identiteettinä, jossa kirjailija on paitsi taiteilija, myös ihminen joka tulee työllään taloudellisesti toimeen. Nuori Waltari kävi siis läpi suurin piirtein kaikki kirjallisuuden muodot. Osa teksteistä oli selkeämmin kirjoitettu tilapäisteksteiksi, osa kunnianhimoisempaa, kuten Suuri illusioni , jota Waltari kutsui kirjeessään Jalo Sihtolalle elämänkatsomuksekseen. 2 Tarkasteluvälillä Waltari kirjoitti ylioppilaaksi (1926), aloitti teologian opinnot, joista lähti “hirvein tunnontuskin” 3 ja valmistui loppujen lopuksi yliopistosta käytännöllisestä filosofiasta (1929). Tänä aikana hän myös toimi tulenkantajien kirjailijaryhmän liepeillä. Hän siis perehtyi sekä kaunokirjallisuuteen, että ajan tieteelliseen ajatteluun. Tämän hänen henkilökohtaisen kehityksensä aikana syntyivät siis tekstit, joita käsittelen. Ajatukseni on, että näennäisen erilaisissa kirjallisuuden muodoissa, jotka Waltari kävi läpi, hänellä kuitenkin oli samat kulttuurinsa ja yhteiskuntaluokkansa jaetut käsitykset sukupuolesta ja rodusta. Kirjoituksia