Arkkiatri Risto Pelkonen: Palveluja Kaikille Veteraaneille (Sivut 8-9)

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Arkkiatri Risto Pelkonen: Palveluja Kaikille Veteraaneille (Sivut 8-9) (sivut 8-9) Arkkiatri Risto Pelkonen: Palveluja kaikille veteraaneille N:o 5/2009 n Tarkastettu levikki 68 225 n Lokakuun 28. päivänä 2009 Virolaisten Suomen-poikien kanssa on vuosittain 17 kertaa järjestetty yhteisseminaari. Vuorovuosin on kokoonnuttu Suomessa ja Virossa. Tänä vuonna seminaari jär- jestettiin Tuusulassa. Retkeilykohteena oli mm. Tytyrin kaivosmuseo Lohjalla (sivu 25) Sotaveteraaniliitto Sotiemme Veteraanit palkitsi sivu 6 keräys kirii sivut 24-25 Rine asetettiin sivu 10 Olimmeko valmiit sotaan syksyllä 1939? Kuopio valmistautuu sivut 28-29 liittopäiviin sivu 11 Neuvostoliiton poliittiset Kävelytapahtuma kokosi ja sotilaalliset tavoitteet joukkoja sivut 14-15 talvisodassa sivut 30-31 Olavi Eronen - Talvisota suomalaisen veteraanihaastattelu sivut 16-17 uutistoimiston silmin sivu 38 Yli 100 sosiaalineuvojaa Sotaveteraani-lehden pitkäaikaiselle sotahistoria-asiantuntijalle Anssi Vuorenmaalle myönnettiin Sotaveteraanien kultainen an- tukee veteraaneja sivut 20-21 Kirjasatoa sivut 42-43 sioristi. Liiton puheenjohtaja Aarno Strömmer onnittelee. Kolme veteraaniliittoa vetosi yhdessä veteraanien etuuksien parantamiseksi (sivu 3) 2 5/09 LOKAKUUN 28. PÄIVÄNÄ 2009 | sotaveteraani • krigsveteranen Helsingissä 28. lokakuuta 2009 Sosiaalineuvojat – Neuvottelupäivien satoa sotaveteraanien oma Liittomme perinteiset neuvottelupäivät puolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Jotta So- tukiverkko ajoittuivat tulevien vuosien kannalta mie- taveteraaniliitto ja sen jäsenyhdistykset ky- lenkiintoiseen ajankohtaan. Olemmehan kenevät selviytymään edessä olevien vuosi- Sotaveteraanien tukena on vuo- Törhönen kertoo omia tuntemuk- työssämme ja järjestömme toiminnassa en haasteista, on yhä enemmän tukeudutta- desta 2004 toiminut vapaaehtois- siaan toiminnasta. ajallisesti puolessa välissä matkalla Turus- va kannattajajäsenkuntaan ja parannettava ten, useimmiten sosiaali- ja tervey- Sotaveteraaniliiton tulevaisuus- ta kohti Kuopion liittopäiviä ensi kesäkuun heidän valmiuksiaan hoitaa tehtäviään. denhuollon tehtävistä eläkkeellä suunnittelun yhteydessä kysyttiin alussa. Oli siis aihetta tarkastella alusta- Sotaveteraaniliiton toiminnan laajuut- olevista ammattilaisista muodos- yhdistyksiltä viime talvena tuki- via linjauksia. Samanaikaisesti meillä oli jo ta ja sosiaalisen tukitoiminnan tehokkuut- tettu sosiaalineuvojien verkosto. asioista. Eniten yhdistykset ko- osittain takanapäin edunvalvonnan kannal- ta säätelevät merkittävällä tavalla työhön Toiminta on laajentunut pariin- kivat tarvitsevansa opastusta ve- ta merkittäviä tapahtumia ja päätöksiä. Työ käytettävissä olevat varat. Raha-automaat- kymmeneen piiriin. Ilahduttavas- teraanien sosiaali-, kuntoutus- ja tällä alueella vaatii kuitenkin jatkuvia pon- tiyhdistykseltä saatava tuki, joka on yksin- ti toiminta on käynnistynyt myös tukiasioissa. Vastaajista 97 % oli nisteluja ja yhteydenpitoa päättäjiin sekä po- omaan toimintatuki, asettaa selkeät raamit kaukaisimmissa Ruotsin ja Kana- sosiaalineuvonnan tarpeen lisään- liittisella että virkamiestasolla, yhteistyötä hallinnon toimille. Sosiaalisen tuen anta- dan Sotaveteraanipiireissä. tymisestä täysin tai osittain samaa muiden liittojen kanssa unohtamatta. misen laajuus on ratkaisevasti riippuvai- Sosiaalineuvojat toimivat yh- mieltä. Neuvontatyölle on tarvet- Turun liittokokous velvoitti tehdyil- nen säätiöiltä saatavista avustuksista ja ke- teistyössä kuntien, seurakuntien, ta, työtä siis riittää. lä päätöksillä jatkamaan liiton tulevaisuu- räysten tuotosta. Nämä varat käytetään ja alueen veteraaniyhdistysten sekä Toimintaan on saatu motivoi- den suunnittelua. Valtuuston ja hallituksen kohdennetaan vain ja ainoastaan sotavete- muiden vapaaehtoisorganisaati- tuneita vapaaehtoisia henkilöitä, puheenjohtajista kootun työryhmän esitys raaneille, puolisoille ja leskille. Keräyksen oiden kanssa. He jakavat tietoa ja jotka haluavat avustaa kunnia- sekä lyhyen että pitkän ajan linjauksista esi- tuotto on merkittävässä asemassa; käyttää- avustavat kuntoutus- ja tukihake- kansalaisia, sotiemme veteraaneja. teltiin neuvottelupäivien osanottajille kom- hän liittomme vuosittain runsaan miljoo- musten laadinnassa keskimäärin Lisää kuitenkin tarvitaan. Lopul- mentointia varten. Pitkän ajan aikajänne nan euroa jäsenkuntansa huolto- ja tukitoi- yli 87-vuotiaita veteraanejamme. lisena tavoitteena on ulottaa toi- ulottuu vuoteen 2020, jolloin sosiaali- ja ter- miin. Sotaveteraaniliiton oma varallisuus, Sosiaalineuvojille ei makseta palk- minta koko maan alueelle. veysministeriön tämän vuoden toukokuul- jota on suunnitelmallisesti pienennetty va- kaa eikä palkkiota, mutta kulut Liitto käyttää hankkeeseen ta olevan arvion mukaan rintamalisän saa- rojen irrottamiseksi tähän työhön, riittäisi korvataan. Piirien sosiaalineuvo- hankkimiaan varoja, eikä saa sii- jia on yhteensä 6700 miestä ja naista. Heis- vain vajaaksi vuodeksi. Keräyksiä tarvitaan jat toimivat liiton sosiaalisihteerin hen kohdennettua rahoitusta. tä 3400 on ylimääräisen rintamalisän saajia. tulevinakin vuosina tuen laajuuden säilyt- ohjauksessa. Kaksi kertaa liitto on yrittänyt Vuonna 2015 vastaavat luvut ovat 22900 ja tämiseksi. Muutamissa piireissä toimin- saada toiminnan vähäisiä kustan- 11200 miestä ja naista. Nämä luvut asettavat Lokakuussa 1939 käskettiin jäsenistöm- taa on laajennettu yhdistystasolle. nuksia Ray:n avustuksen piiriin. meille selvän velvoitteen pitää järjestöor- me vanhimmat ikäluokat ylimääräisiin har- Parin viime vuoden aikana on 83 Ponnistuksemme eivät kuiten- ganisaatio kunnossa; liiton tarjoamaa apua joituksiin rajoille. sotaveteraaniyhdistykselle saatu kaan ole yltäneet tuloksiin. Vaik- tullaan jatkossakin tarvitsemaan. Puolustustaistelusta tuli koko kansan yh- oma sosiaalineuvoja. Tavoitteena ka liiton saamat Ray:n avustukset Sotaveteraaniliiton ja sen jäsenyhdistys- teinen asia. Tänään sotaveteraanien, heidän on ensi vuoden loppuun mennessä tulevat lähivuosina vähenemään, ten perustehtävänä on jatkaa huolto- ja tu- puolisoidensa ja leskiensä tukemisen tuli- laajentaa toimintaa 200 sotavete- on sosiaalineuvojatoiminta osoit- kitoimintaa niin kauan kuin sotaveteraanit, si olla yhteinen asia. Veljeä ei saa jättää eikä raaniyhdistykseen. Tässä lehdessä tanut tarpeellisuutensa. Toiminta heidän puolisonsa ja leskensä sitä tarvitse- siskoa unohtaa. esitellään piirien sekä Pohjois-Sa- ei saa päättyä varojen puutteeseen. vat. Sotaveteraaniyhteisöjen varat käytetään von yhdistysten sosiaalineuvojat. yksiselitteisesti sotaveteraanien, heidän Finn-Göran Wennström Heinäveden sosiaalineuvoja Leena Markku Seppä Kauppatieteiden maisteri Kirsi Suojoki aloit- ti Sotiemme Veteraanit -keräyksessä varain- hankkijana 21.9.2009. Aikaisemmin hän on toiminut mm. vammais- ja kansanterveysjär- Suomen veteraaniliittojen valtuuskuntaan kuuluvat veteraanijärjestöt päättivät luovuttaa lippunsa puolustusvoimain ko- jestöjen vaalikeräyksessä projektipäällikkö- mentaja Ari Puheloiselle. Liput luovutettiin pääesikunnassa 1. lokakuuta. Suomen Sotaveteraaniliiton lipun luovuttivat nä 2006-2009. hallituksen puheenjohtaja Finn-Göran Wennström ja toiminnanjohtaja Markku Seppä. 5/09 LOKAKUUN 28. PÄIVÄNÄ 2009 | sotaveteraani • krigsveteranen 3 Valtion talousarvioesitys 2010 altion talousarvioesi- 2007 ja 2008, jotka ovat tilin- oleva 3.1 milj. määräraha kos- Rintama-avustuksen suuruus tainvalidien sekä kuntoutuk- tyksen laadinta alkaa päätösten mukaisia ja vuodet kee siis vain vaikeavammaisten on aikanaan määritelty ottaen seen oikeutettujen puolisoiden vuosittain maaliskuus- 2009 ja 2010 talousarviotietoja. sotainvalidien puolisoiden ja vertailukohdaksi rintamalisän ja leskien määrät ovat esityk- Vsa hallituksen hyväksyttyä hal- Veteraanietuuksissa rinta- leskien ja sotaleskien kuntou- määrä. Rintamalisän suuruus sessä STM:n käyttämiä arvio- linnonalojen määrärahakehyk- maveteraanien kuntoutukseen tusoikeutta. vuonna 2009 on 547,68 euroa. lukumääriä. set. Ministeriöt tekevät virasto- varatut määrärahat kokivat Ulkomaalaisten vapaaeh- Näin ollen rintama-avustusta jen ja laitosten suunnitelmista huippunsa vuonna 2005. Sen toisten rintamasotilaiden rinta- korotetaan lähelle rintamalisän Anni Grundström hallinnonalansa talousarvio- jälkeen määrärahat ovat pie- ma-avustuksen määrää on vii- tasoa eli 540 euroon. ehdotuksen, joka toimitetaan nentyneet vauhdilla. Vuosit- meksi korotettu vuonna 2001. Rintamalisän saajien, so- valtiovarainministeriölle tou- tainen kuntoutusoikeus ei ny- kokuussa. Valtiovarainminis- kyisillä määrärahoilla toteudu. VUODET 2007 ja 2008 OVAT TILINPÄÄTÖSTEN MUKAISIA, teriössä hallinnonalojen bud- Tähän vaikuttavat kuntoutuk- VUODET 2009 JA 2010 TALOUSARVIOESITYSTIETOJA jettiehdotukset käsitellään sen hintojen nousu sekä mo- kevään ja kesän kuluessa. Hal- nipuolisemman kuntoutuksen lituksen budjettiriihessä elo- tarve veteraanien toimintaky- MÄÄRÄRAHAT 2007 2008 2009 2010 kuussa hyväksytään talousar- kyisyyden alentuessa. Myös Rintamalisät 72 551 233 69 948 877 64 700 000 56 500 000 vioesityksen sisältö. kuntoutukseen hakevien vete- Kun valtiovarainministeriö raanien määrä on pysynyt lä- Sotilasvammakorvaukset 227 803 463 223 483 042 217 900 000 201 100 000 on viimeistellyt talousarvioesi- hes vakiona. Sotainvalidien hoitolaitokset 61 707 000 65 207 000 65 207 000 65 207 000 tyksen, se esitellään valtioneu- Talousarviossa on käytet- voston yleisistunnolle ja tasa- ty arviona rintamaveteraanien Sotainvalidien puolisoiden ja vallan presidentille ja annetaan lukumääränä 43 527 sekä kun- sotaleskien kuntoutus 2 960 000 3 123 261 3 100 000 3 100 000 eduskunnan käsiteltäväksi heti toutettavien
Recommended publications
  • Susikko 3/2020.Pdf
    METSÄHISTORIAN SEURAN JÄSENLEHTI 3/2020 Susikko 3/2020 Joko tai sekä että...........................................3 Kolme kirkkoa – kolme mestaria ..................... 20 Talven selän taittajaiset 17.2.2021 ......................4 Uusia kirjoja Metsätyönjohtajakoulutuksen lyhyt Mies, joka etsi aina rajojansa, mutta löysikö 30 mutta laaja historia .......................................5 niitä koskaan............................................... EINARI – Ponssen perustajan 9 Urho Kekkonen, metsät ja metsätyöntekijät ........ Einari Vidgrénin elämä ................................. 31 Pohjoismaiset metsäkongressit, muistoja ja Suhteeni metsään -kirjoituskeruun tulos välähdyksiä ................................................ 16 noin 300 vastausta ...................................... 34 Kirves paukkaa, puuta haukkaa... .................... 19 Susikko Metsähistorian Seura ry:n jäsentiedote 3/2020 http://www.metsahistoria.fi seura(at)metsahistoria.fi ISSN-L 1799-0750 ISSN 1799-0750 Julkaisija: Metsähistorian Seura ry Puheenjohtaja Antti Koskimäki, Ilmestyminen: kolme kertaa vuodessa [email protected] Toimituskunta: Antti Koskimäki, Pekka T. Rajala, Juha Aaltoila ja Varapuheenjohtaja Pekka T. Rajala Tapio Kamppila Taitto: DTPage Oy Muut hallituksen jäsenet Tapio Kamppila, sihteeri Susikossa julkaistaan metsähistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Leena Karjalainen-Balk Tekstiehdotuksia voi lähettää seuran osoitteeseen [email protected]. Pirkko Kivinen Tekstin kirjoittamisessa on noudatettava kirjoitusohjeita, jotka ovat Kari Mielikäinen
    [Show full text]
  • Lähikuvassa Kekkonen
    LÄHIKUVA 2/2016 (29. vuosikerta) LÄHIKUVASSA KEKKONEN s-ELKEINKUOLEMATONJOHTAJA s0UHUMALLAHALLITSEMINEN s+EKKOSENMATKASSA s+EKKONENVALLANKËYTTËJËNËJAVALLANKËYTÚNVËLINEENË LÄHIKUVA s2/2016 LÄHIKUVA 2/2016 • 29. vuosikerta ISSN 2343-399X LÄHIKUVA on audiovisuaaliseen kult tuu riin kes kit- SISÄLLYS tyvä, neljästi vuodessa ilmes tyvä tieteellinen referee- julkaisu. Se on avoin kir joi tusfoorumi kaikille asiasta kiin nos tu neil le. Pääkirjoitus Lotta Lounasmeri ja Johanna Sumiala JULKAISIJAT Promootiokulttuurin kuningas Kekkonen 3 Lähikuva-yhdistys ry Suomen Elokuvatutkimuksen Seura ry Turun elokuvakerho ry Artikkelit Turun yliopiston Mediatutkimus Varsinais-Suomen elokuvakeskus ry Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri Melkein kuolematon johtaja. Presidentti Kekkosen TOIMITUS hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana 6 Päätoimittaja Outi Hakola [email protected] Jukka-Pekka Puro Puhumalla hallitseminen. Vahvan johtajuuden Toimitussihteeri ilmentyminen Kekkosen radiopuheissa 1937–1967 22 Kaisu Hynnä [email protected] Päivi Timonen ja Minna Lammi Numeron 2/2016 vastaavat toimittajat Kekkosen matkassa. Finlandia-katsaukset suostuttelu- Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri välineenä Kekkosen ensimmäisen presidenttikauden Toimituskunta aikana 43 Kaisa Hiltunen [email protected] Olli Seuri Maiju Kannisto [email protected] Katariina Kyrölä [email protected] Kekkonen vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä. Satu Kyösola satu.kyö[email protected] Urho Kekkosen historiakuva Helsingin Sanomien Anneli Lehtisalo [email protected] 1960-lukuviittauksissa 59 Rami Mähkä [email protected] Niina Oisalo [email protected] Antti Pönni [email protected] Katsaukset Tytti Rantanen [email protected] Jukka Rastas Tommi Römpötti [email protected] Jaakko Seppälä [email protected] Kaksi kuningasta. Urho Kekkonen Kari Suomalaisen Tanja Sihvonen [email protected] pilapiirroksissa 73 Ulkoasu: Päivi Valotie Tuomas Lassinharju Kannen kuva: U.
    [Show full text]
  • The Komi Republic, While the Rest of the European North of Russia Is Less Considered in Her Works [11–14, Popova L.A.]
    ISSN 2221-2698 Arkhangelsk, Russia DOI 10.17238/issn2221-2698.2017.27 Arctic and North. 2017. N 27 2 ISSN 2221-2698 Arctic and North. 2017. N 27. CC BY-SA © Northern (Arctic) Federal University named after M.V. Lomonosov, 2017 © Editorial board of electronic scientific journal “Arctic and North”, 2017 The journal “Arctic and North” (“Arktika i Sever”) is registered at Roskomnadzor as an internet periodical issued in Russian and English, Registration certificate El № FS77-42809, November 26, 2010; at the system of the Russian Science Citation Index (RSCI), license contract № 96-04/2011R, April 12, 2011; Scientific Electronic Library "Сyberleninka" (2016); In the catalogs of international databases: Directory of Open Access Journals — DOAJ (2013); Global Serials Directory Ulrichsweb, USA (2013); NSD, Norway (2015); InfoBase Index, India (2015); ERIH PLUS, Norway (2016); MIAR, Spain (2016); OAJI (2017). The Journal is issued not less than 4 times per year. The Founder — Northern (Arctic) Federal University named after M.V. Lomonosov, Arkhangelsk, Russia. Editor-in-Chief — Elena V. Kudryashova, D. Phil., Professor, Rector of Northern (Arctic) Federal University named after M.V. Lomonosov. All journal issues are available free of charge (CC BY-SA) in Russian and English at the webpage of the journal. Rules and regulations on submission, peer reviews, publication and the Declaration of Ethics are available at: http://narfu.ru/en/research/journals/ann/requirements.php The journal is devoted to the scientific articles focused on the Arctic and the North relevant for the following professional degrees (codes as indicated in the Russian scientific qualification index): 03.00.00 Biology (including ecology; biological resources); 07.00.00 History and archaeology; 08.00.00 Economics; 22.00.00 Social science; 23.00.00 Political science; 24.00.00 Culturology; 25.00.00 Geoscience (including climatology; geography).
    [Show full text]
  • Danubian Review (Danubian News)
    DANUBIAN REVIEW (DANUBIAN NEWS) A REVIEW DEVOTED TO RESEARCH INTO PROBLEMS OF THE DANIJBIAN BASIN Dr. ANDREW FALL MANAGING EDITOR V oi. X . No. 12. May, 1943. Little Nations FRANCIS HERCZEG King Matthias Corvinus JOHN ERDeLYI Cultural Development in Transylvania LADISLAS SZENCZEI Second Anniversary ot Yugoslavia’s Collapse IMRE PROKOPY Prospects oi Slovak Industrial Production LOUIS KARPATHY Political Mosaic Political Economy BUDAPEST LONDON S. W. 7 V. ZRINYI-U. 1. HI. 29 ONSLOW GARDENS LITTLE NATIONS BY FRANCIS HERCZEG hich was the real Great Power that exerted a major influence on the history of mankind, — the gigantic W Persian Empire or tiny Athens? Had the Persian Empire, which in the days of Darius and Xerxes mobilized enormous forces in order to dominate the whole world, never existed, mankind today would be very little the poorer; but without the fundamental work done by Athens modern civilization would never have come into being. Do not let us think of statues and marble columns, but of the fact that Athens was responsible for the evolution of the highest forms of human life, that Athens produced the intellectual type of human being. Nor can it be questioned that in the sphere of hegemonic and military policy this town of artists and philosophers achieved more brilliant results than did the militaristic Persian Empire. We should do well to remeber the seldom mentioned truth that the greatest services to mankind were rendered by the smallest nations. It was almost invariably the little na­ tions that in the past proved themselves capable of a well- organized and useful public life.
    [Show full text]
  • Konkretisoituva Uhka
    Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A Kari Jokiranta Konkretisoituva uhka Ilkka-lehden huumekirjoitukset vuosina 1970–2002 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 6 Kari Jokiranta Konkretisoituva uhka Ilkka-lehden huumekirjoitukset vuosina 1970–2002 Seinäjoki 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja Publications of Seinäjoki University of Applied Sciences A. Tutkimuksia Research reports B. Raportteja ja selvityksiä Reports C. Oppimateriaaleja Teaching materials D. Opinnäytetöitä Theses Myynti: Seinäjoen korkeakoulukirjasto Keskuskatu 34 PL 97, 60101 Seinäjoki puh. 020 124 5040 fax 020 124 5041 seamk.kirjasto@seamk.fi ISBN 978-952-5336-91-7 ISBN 978-952-5336-92-4 (verkkojulkaisu) ISSN 1456-1735 ISSN 1797-5565 (verkkojulkaisu) 3 ESIPUHE Huumeiden käytön ymmärtäminen ongelmaksi on yleensä pienin yhteinen nimittäjä aihetta käsitteleville kirjoituksille. Yksimielisyys asian edellyttämistä toimista loppuu tavallisesti tuohon lähtökohtaan. Kysymys muotoutuu poliittiseksi ongelmaksi, jossa on tehtävä valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Etelä-Pohjanmaalla on jäsennetty hiljalleen konkretisoitunutta huumeuhkaa ja millaisia vaateita ongelman ratkaisemiseksi maakunnan valtalehden kirjoituksissa on esitetty. Olen toiminut yli 20 vuotta yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajana eteläpohja- laisia aikuistuvia nuoria ja keski-ikäisiä ihmisiä kouluttavissa ammatillisissa oppilai- toksissa. Valtaosan tuosta ajasta olen työskennellyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali-
    [Show full text]
  • Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland
    NORDIC THEATRE STUDIES Vol. 31, No. 2. 2019, 102–131 Cultural Trauma of the Civil War of 1918 Staged and Commemorated in Finland PENTTI PAAVOLAINEN ABSTRACT: The Centennial of one of the cruelest of European civil wars fought in Finland between the Reds and the Whites from January to May 1918 has evoked a spectrum of theatre productions illustrating variations of styles and approaches on the events. The turn in the treatment of this cultural trauma occurred with the interpretations and narrative perspectives that were fixed in the 1960s, when an understanding for the defeated Red side was expressed in historiography, literature and theatre. Since that, the last six decades the Finnish theatre and public discourse on the Civil War have been dominated by the Red narrative as the memory of the 1918 Civil War provided an important part in the new identity politics for the 1969 generation. Since the 1980’s the topic was mostly put aside so that before the 2018 revivals of the Civil War topic, the productions seem to have been reactions by the artists confronting the developments at the end of the Cold War. Some theatrical events can even be tied to the cultural trauma of the 1969 left evoked by the collapse of the socialist block. The Centennial productions repeated the Red narrative but they also provided more balanced interpretations on the tragic events. KEYWORDS Civil War, Finland 1918, Revolution in Finland, War of Independence in Finland, War representations in theatre, political narratives in theatre, cultural trauma, Piotr Sztompka,
    [Show full text]
  • KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu Ääniä, Että Filmin Problema Tällä Hetkellä on Käsikirjoituksen Problema.”
    FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu ääniä, että filmin problema tällä hetkellä on käsikirjoituksen problema.” Nyrki Tapiovaara, 1935 RAIJA TALVIO FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki © Raija Talvio Graanen suunnittelu: Emmi Kyytsönen Kannen kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Materiaalit: Munken Pure g ja g ISBN ---- (painettu) ISBN ----(pdf ) ISSN-L - ISSN - (painettu) ISSN - (pdf ) Unigraa Helsinki Sisällys Kiitokset 8 1. JOHDANTO 10 2. TAUSTAA: SUOMI, SUOMALAINEN Tutkimuksen tausta 10 ELOKUVA JA KÄSI- 13 • Tekijä tutkijana KIRJOITTAJAN AMMATTI 50 Aikaisempi tutkimus 22 • Aikaisempi tutkimus Suomessa: Suomi ja sen kulttuurinen 50 käsikirjoitus elokuvan ja maisema -luvulla kirjallisuuden marginaalissa 22 53 • Aikaisempi kansainvälinen tutkimus: Elokuva -luvun Suomessa ”elokuvateorian visuaalinen vääristymä” 25 54 Käsikirjoitus elokuvan historiankirjoituksessa 31 Käsikirjoittajan ammatti • Käsikirjoitus ja käsikirjoittaminen tutkimuksen kohteena 33 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen metodi 38 Tutkimuksen aineisto 45 Tutkimuksen aikarajaus 48 3. MITÄ OLISIVAT 4. KEIDEN PITÄISI SUOMALAISELLE KIRJOITTAA ELOKUVIA? 134 ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 60 ”Kirjailijat, käykää käsiksi lmiin” 134 • Kirjailijat ja toimittajat
    [Show full text]
  • Nordic Journal of Educational History (Njedh) Is an Interdisciplinary International Journal Dedicat- Ed to Scholarly Excellence in the Field of Educational History
    Volume Number Spring Volume Number Spring Volume 5 Number 2 2018 Nordic Journal Nordicof Journal Educationalof History Educational History Volume Number Spring Nordic Journal of EducationalJ History HSPECIAL ISSUE: EDUCATION AND HVIOLENCE Edited by Björn NorlinE ISSN: - http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh NJHd ISSN: - http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh E ISSN: - http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh NJHd Vol. 5, no. 2 (2018), Special Issue: Education and Violence TheNordic Journal of Educational History (NJEdH) is an interdisciplinary international journal dedicat- ed to scholarly excellence in the field of educational history. The journal takes special responsibility for the communication and dissemination of educational history research of particular relevance to the Nor- dic region (Denmark, Finland, Iceland, Norway, Sweden and political and geographic entities including the Faroe Islands, Greenland, Sápmi and Åland), but welcomes contributions exploring the history of education in all parts of the world. The publishing language is English and the Scandinavian languages. The journal applies a double blind peer review procedure and is accessible to all interested readers (no fees are charged for publication or subscription). The NJEdH publishes articles as soon as they have been through the peer review and copy editing process, adding cumulatively to the content of an open issue each year. Special issues are normally published as the second issue of any given year. For guidelines on submitting manuscripts, please visit: http://ojs.ub.umu.se/index.php/njedh/about/submissions Special Issue Editor Assoc. Professor Björn Norlin, Umeå University, Sweden Journal Editors Assoc. Professor Henrik Åström Elmersjö, Umeå University, Sweden (Senior Editor) Professor Anna Larsson, Umeå University, Sweden Assoc.
    [Show full text]
  • Media, Interaction and Integration
    Media, Interaction and Integration Media, Interaction and Integration: Cross-Cultural Dialogues in the Baltic Sea Area Edited by Heli Hyvönen, Tuomas Räsänen and Janne Tunturi The Family Federation of Finland, The Population Research Institute, Working Papers E36/2009 Publications of the Graduate School on Integration and Interaction in the Baltic Sea Region, 10 Turku 2009 The Population Research Institute, Working papers E 36/2009 Publications of The Graduate School on Integration and Interaction in The Baltic Sea Region, 10 ISBN 978-942-226-030-7 (paperback) ISBN 978-952-226-031-4 (PDF) The Graduate School on Integration and Interaction in the Baltic Sea Region Cultural History 20014 University of Turku www.hum.utu.fi/tutkijakoulut/balticsea/ Cover photos: View over the River Aurajoki towards Turku Cathedral. Photo: Turku Touring Warsaw, entrance to the Centrum subway station. ©2006 Ministry of For- eign Affairs of the Rebublic of Poland,Department of Promotion Cover layout Mika Takoja Printed by Uniprint, University of Turku 2009 CONTENTS Preface by Keijo Virtanen 7 Introduction 9 I Building regions Borderless form or bounded substance: Media images of cultural cooperation in the Polish-Ukrainian borderland 17 Karri Kiiskinen Engendering an Environmental Crisis: The Finnish Mass Media and the Baltic Sea Environment in the Early 1970s 45 Tuomas Räsänen Regional Lobbying and the Role of Media 65 Tapio Peltomaa Narrowing the alternatives: Regional aspects in the Estonian discussion of European unification during the interwar period 93 Pauli Heikkilä II Exchange of people and ideas Imagining America, Building Helsinki 117 Silja Laine Refugees’ Right to Family Reunification under EU law: Universally Accepted? 136 Sari Sirva “Cold War Exiles and American Radios: Psychological Warfare During the Cold War and its Impact on Media Outlets in the Baltic Republics” 154 Jonathan H.
    [Show full text]
  • Veikko Huovinen
    Veikko Huovinen SISÄLLYS Johdanto ............................................................................................................................................... 4 Kirjailijanura lyhyesti ............................................................................................................................ 5 Tuotanto ............................................................................................................................................... 6 Teokset ............................................................................................................................................. 7 Aiemmin julkaistujen kirjoitusten ja teosten koosteet .............................................................. 11 Kuvateokset, joissa Veikko Huovisen tekstit .............................................................................. 12 Teokset, joissa Veikko Huovinen toimittajana ........................................................................... 12 Näytelmät ................................................................................................................................... 13 Äänikirjat ..................................................................................................................................... 13 Selkokirja ..................................................................................................................................... 14 Sarjakuvamukaelmat .................................................................................................................
    [Show full text]
  • Ment Records and Corporal Punishment in Three Schools in Finland After the 1872 School Order Act
    Nordic Journal of Educational History Vol. 5, no. 2 (2018), pp. 67–92 ISSN (online): 2001-9076 ISSN (print): 2001-7766 Gradual Changes to Discipline: A Case Study of Punish- ment Records and Corporal Punishment in Three Schools in Finland After the 1872 School Order Act Karoliina Puranen & Matti Roitto Abstract • Punishment and violence in the history of education have been covered in numerous schol- arly works, but most of them have relied heavily on what might be considered normative sources such as regulations, legislation, other studies in the history of education, various instructions, manuals, and guidebooks. The history of education in Finland, as elsewhere, would have us believe that punishment practices in general changed drastically, and that corporal punishment in particular had been dropped by the late nineteenth and early twentieth centuries, as proscribed in secondary schools by the School Order Act of 1872. We argue, however, that this was not always the case, especially when certain em- pirical sources that have often been overlooked—such as school punishment records—are taken into account. We use these sources to explore whether punishments in general, and corporal in particu- lar, continued to be administered all the same after 1872. Our hypothesis is that the “cultural shift” regarding this issue was more gradual and complex than previously assumed. The administering of punishments, corporal or otherwise, clearly continued after the legislation had changed, regardless of whether contemporary educationalists were recommending other means of managing pupil behaviour. For instance, it remained culturally acceptable, at least for secondary schools, to “chastise” pupils (to send them home for corporal punishment).
    [Show full text]
  • 130 Vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin Toimintaa
    130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa n Jouko Liusvaara 2 Helsingin Suomalainen Klubi Kansakoulukuja 3. 5. kerros 00100 HELSINKI www.klubi.fi Julkaisun kuvat Klubin arkistosta Kabinettikuvat Seppo Pukkila Painopaikka: Forssan Kirjapaino, 2006 ISBN-952-92-1408-1 3 Esipuhe toiseen painokseen n Helsingin Suomalaisen Klubin 130-vuotisjuhlan kunniaksi tehtyyn ”toimintakertomukseeni” oli päässyt valitettavia virheitä ja olin jättänyt käsittelemättä joitakin Klubin viimeaikaiseen hallintoon liittyviä kokonaisuuksia, jotka Klubin historian kannalta on välttämätöntä kirjata. Klubin johtokunta päätti julkaista korjatun ja osittain täydennetyn painoksen kirjasta. Johtokunta antoi tarkistustyön uuden painoksen laatimiseksi Weijo Pitkäselle ja Elias Iirolalle. Heidän pyynnöstään kieliasuun teki merkittäviä parannuksia professori Tuomo Tuomi. Useat muut- kin klubiveljet ovat avustaneet toimittamisessa. Heille kaikille lämmin kiitos siitä, että Klubin historia tältä osin tulee tallennetuksi oikein. Esitin ensimmäisen painoksen esipuheessani ”Aluksi” toivomuksen, että työni voisi auttaa tulevia Klubin historian kirjoittajia. Tämän toisen painoksen ansiosta Klubin toiminta tulee kirjattua niin, että oikea tieto löytyy ja tämä toiveeni voi toteutua. Toivon, että Klubin historiasta kiinnostuneet käyttäisivät nyt julkaistua uudempaa painosta lähdeaineistonaan. Helsingissä elokuussa 2006 Jouko Liusvaara 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa 4 Sisältö Esipuhe toiseen painokseen .....................................................3
    [Show full text]