Arkkiatri Risto Pelkonen: Palveluja kaikille veteraaneille (sivut 8-9)

N:o 5/2009 n Tarkastettu levikki 68 225 n Lokakuun 28. päivänä 2009

Virolaisten Suomen-poikien kanssa on vuosittain 17 kertaa järjestetty yhteisseminaari. Vuorovuosin on kokoonnuttu Suomessa ja Virossa. Tänä vuonna seminaari jär- jestettiin Tuusulassa. Retkeilykohteena oli mm. Tytyrin kaivosmuseo Lohjalla (sivu 25)

Sotaveteraaniliitto Sotiemme Veteraanit palkitsi sivu 6 keräys kirii sivut 24-25

Rine asetettiin sivu 10 Olimmeko valmiit sotaan syksyllä 1939? Kuopio valmistautuu sivut 28-29 liittopäiviin sivu 11 Neuvostoliiton poliittiset Kävelytapahtuma kokosi ja sotilaalliset tavoitteet joukkoja sivut 14-15 talvisodassa sivut 30-31 Olavi Eronen - Talvisota suomalaisen veteraanihaastattelu sivut 16-17 uutistoimiston silmin sivu 38 Yli 100 sosiaalineuvojaa Sotaveteraani-lehden pitkäaikaiselle sotahistoria-asiantuntijalle Anssi Vuorenmaalle myönnettiin Sotaveteraanien kultainen an- tukee veteraaneja sivut 20-21 Kirjasatoa sivut 42-43 sioristi. Liiton puheenjohtaja Aarno Strömmer onnittelee.

Kolme veteraaniliittoa vetosi yhdessä veteraanien etuuksien parantamiseksi (sivu 3) 2 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 | sotaveteraani • krigsveteranen

Helsingissä 28. lokakuuta 2009 Sosiaalineuvojat – Neuvottelupäivien satoa sotaveteraanien oma Liittomme perinteiset neuvottelupäivät puolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Jotta So- tukiverkko ajoittuivat tulevien vuosien kannalta mie- taveteraaniliitto ja sen jäsenyhdistykset ky- lenkiintoiseen ajankohtaan. Olemmehan kenevät selviytymään edessä olevien vuosi- Sotaveteraanien tukena on vuo- Törhönen kertoo omia tuntemuk- työssämme ja järjestömme toiminnassa en haasteista, on yhä enemmän tukeudutta- desta 2004 toiminut vapaaehtois- siaan toiminnasta. ajallisesti puolessa välissä matkalla Turus- va kannattajajäsenkuntaan ja parannettava ten, useimmiten sosiaali- ja tervey­ Sotaveteraaniliiton tulevaisuus- ta kohti Kuopion liittopäiviä ensi kesäkuun heidän valmiuksiaan hoitaa tehtäviään. denhuollon tehtävistä eläkkeellä suunnittelun yhteydessä kysyttiin alussa. Oli siis aihetta tarkastella alusta- Sotaveteraaniliiton toiminnan laajuut- olevista ammattilaisista muodos- yhdistyksiltä viime talvena tuki- via linjauksia. Samanaikaisesti meillä oli jo ta ja sosiaalisen tukitoiminnan tehokkuut- tettu sosiaalineuvojien verkosto. asioista. Eniten yhdistykset ko- osittain takanapäin edunvalvonnan kannal- ta säätelevät merkittävällä tavalla työhön Toiminta on laajentunut pariin- kivat tarvitsevansa opastusta ve- ta merkittäviä tapahtumia ja päätöksiä. Työ käytettävissä olevat varat. Raha-automaat- kymmeneen piiriin. Ilahduttavas- teraanien sosiaali-, kuntoutus- ja tällä alueella vaatii kuitenkin jatkuvia pon- tiyhdistykseltä saatava tuki, joka on yksin- ti toiminta on käynnistynyt myös tukiasioissa. Vastaajista 97 % oli nisteluja ja yhteydenpitoa päättäjiin sekä po- omaan toimintatuki, asettaa selkeät raamit kaukaisimmissa Ruotsin ja Kana- sosiaalineuvonnan tarpeen lisään- liittisella että virkamiestasolla, yhteistyötä hallinnon toimille. Sosiaalisen tuen anta- dan Sotaveteraanipiireissä. tymisestä täysin tai osittain samaa muiden liittojen kanssa unohtamatta. misen laajuus on ratkaisevasti riippuvai- Sosiaalineuvojat toimivat yh- mieltä. Neuvontatyölle on tarvet- Turun liittokokous velvoitti tehdyil- nen säätiöiltä saatavista avustuksista ja ke- teistyössä kuntien, seurakuntien, ta, työtä siis riittää. lä päätöksillä jatkamaan liiton tulevaisuu- räysten tuotosta. Nämä varat käytetään ja alueen veteraaniyhdistysten sekä Toimintaan on saatu motivoi- den suunnittelua. Valtuuston ja hallituksen kohdennetaan vain ja ainoastaan sotavete- muiden vapaaehtoisorganisaati- tuneita vapaaehtoisia henkilöitä, puheenjohtajista kootun työryhmän esitys raaneille, puolisoille ja leskille. Keräyksen oiden kanssa. He jakavat tietoa ja jotka haluavat avustaa kunnia- sekä lyhyen että pitkän ajan linjauksista esi- tuotto on merkittävässä asemassa; käyttää- avustavat kuntoutus- ja tukihake- kansalaisia, sotiemme veteraaneja. teltiin neuvottelupäivien osanottajille kom- hän liittomme vuosittain runsaan miljoo- musten laadinnassa keskimäärin Lisää kuitenkin tarvitaan. Lopul- mentointia varten. Pitkän ajan aikajänne nan euroa jäsenkuntansa huolto- ja tukitoi- yli 87-vuotiaita veteraanejamme. lisena tavoitteena on ulottaa toi- ulottuu vuoteen 2020, jolloin sosiaali- ja ter- miin. Sotaveteraaniliiton oma varallisuus, Sosiaalineuvojille ei makseta palk- minta koko maan alueelle. veysministeriön tämän vuoden toukokuul- jota on suunnitelmallisesti pienennetty va- kaa eikä palkkiota, mutta kulut Liitto käyttää hankkeeseen ta olevan arvion mukaan rintamalisän saa- rojen irrottamiseksi tähän työhön, riittäisi korvataan. Piirien sosiaalineuvo- hankkimiaan varoja, eikä saa sii- jia on yhteensä 6700 miestä ja naista. Heis- vain vajaaksi vuodeksi. Keräyksiä tarvitaan jat toimivat liiton sosiaalisihteerin hen kohdennettua rahoitusta. tä 3400 on ylimääräisen rintamalisän saajia. tulevinakin vuosina tuen laajuuden säilyt- ohjauksessa. Kaksi kertaa liitto on yrittänyt Vuonna 2015 vastaavat luvut ovat 22900 ja tämiseksi. Muutamissa piireissä toimin- saada toiminnan vähäisiä kustan- 11200 miestä ja naista. Nämä luvut asettavat Lokakuussa 1939 käskettiin jäsenistöm- taa on laajennettu yhdistystasolle. nuksia Ray:n avustuksen piiriin. meille selvän velvoitteen pitää järjestöor- me vanhimmat ikäluokat ylimääräisiin har- Parin viime vuoden aikana on 83 Ponnistuksemme eivät kuiten- ganisaatio kunnossa; liiton tarjoamaa apua joituksiin rajoille. sotaveteraaniyhdistykselle saatu kaan ole yltäneet tuloksiin. Vaik- tullaan jatkossakin tarvitsemaan. Puolustustaistelusta tuli koko kansan yh- oma sosiaalineuvoja. Tavoitteena ka liiton saamat Ray:n avustukset Sotaveteraaniliiton ja sen jäsenyhdistys- teinen asia. Tänään sotaveteraanien, heidän on ensi vuoden loppuun mennessä tulevat lähivuosina vähenemään, ten perustehtävänä on jatkaa huolto- ja tu- puolisoidensa ja leskiensä tukemisen tuli- laajentaa toimintaa 200 sotavete- on sosiaalineuvojatoiminta osoit- kitoimintaa niin kauan kuin sotaveteraanit, si olla yhteinen asia. Veljeä ei saa jättää eikä raaniyhdistykseen. Tässä lehdessä tanut tarpeellisuutensa. Toiminta heidän puolisonsa ja leskensä sitä tarvitse- siskoa unohtaa. esitellään piirien sekä Pohjois-Sa- ei saa päättyä varojen puutteeseen. vat. Sotaveteraaniyhteisöjen varat käytetään von yhdistysten sosiaalineuvojat. yksiselitteisesti sotaveteraanien, heidän Finn-Göran Wennström Heinäveden sosiaalineuvoja Leena Markku Seppä

Kauppatieteiden maisteri Kirsi Suojoki aloit- ti Sotiemme Veteraanit -keräyksessä varain- hankkijana 21.9.2009. Aikaisemmin hän on toiminut mm. vammais- ja kansanterveysjär- Suomen veteraaniliittojen valtuuskuntaan kuuluvat veteraanijärjestöt päättivät luovuttaa lippunsa puolustusvoimain ko- jestöjen vaalikeräyksessä projektipäällikkö- mentaja Ari Puheloiselle. Liput luovutettiin pääesikunnassa 1. lokakuuta. Suomen Sotaveteraaniliiton lipun luovuttivat nä 2006-2009. hallituksen puheenjohtaja Finn-Göran Wennström ja toiminnanjohtaja Markku Seppä. 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 | sotaveteraani • krigsveteranen 3

Valtion talousarvioesitys 2010 altion talousarvioesi- 2007 ja 2008, jotka ovat tilin- oleva 3.1 milj. määräraha kos- Rintama-avustuksen suuruus tainvalidien sekä kuntoutuk- tyksen laadinta alkaa päätösten mukaisia ja vuodet kee siis vain vaikeavammaisten on aikanaan määritelty ottaen seen oikeutettujen puolisoiden vuosittain maaliskuus- 2009 ja 2010 talousarviotietoja. sotainvalidien puolisoiden ja vertailukohdaksi rintamalisän ja leskien määrät ovat esityk- Vsa hallituksen hyväksyttyä hal- Veteraanietuuksissa rinta- leskien ja sotaleskien kuntou- määrä. Rintamalisän suuruus sessä STM:n käyttämiä arvio- linnonalojen määrärahakehyk- maveteraanien kuntoutukseen tusoikeutta. vuonna 2009 on 547,68 euroa. lukumääriä. set. Ministeriöt tekevät virasto- varatut määrärahat kokivat Ulkomaalaisten vapaaeh- Näin ollen rintama-avustusta jen ja laitosten suunnitelmista huippunsa vuonna 2005. Sen toisten rintamasotilaiden rinta- korotetaan lähelle rintamalisän Anni Grundström hallinnonalansa talousarvio- jälkeen määrärahat ovat pie- ma-avustuksen määrää on vii- tasoa eli 540 euroon. ehdotuksen, joka toimitetaan nentyneet vauhdilla. Vuosit- meksi korotettu vuonna 2001. Rintamalisän saajien, so- valtiovarainministeriölle tou- tainen kuntoutusoikeus ei ny- kokuussa. Valtiovarainminis- kyisillä määrärahoilla toteudu. VUODET 2007 ja 2008 OVAT TILINPÄÄTÖSTEN MUKAISIA, teriössä hallinnonalojen bud- Tähän vaikuttavat kuntoutuk- VUODET 2009 JA 2010 TALOUSARVIOESITYSTIETOJA jettiehdotukset käsitellään sen hintojen nousu sekä mo- kevään ja kesän kuluessa. Hal- nipuolisemman kuntoutuksen lituksen budjettiriihessä elo- tarve veteraanien toimintaky- MÄÄRÄRAHAT 2007 2008 2009 2010 kuussa hyväksytään talousar- kyisyyden alentuessa. Myös Rintamalisät 72 551 233 69 948 877 64 700 000 56 500 000 vioesityksen sisältö. kuntoutukseen hakevien vete- Kun valtiovarainministeriö raanien määrä on pysynyt lä- Sotilasvammakorvaukset 227 803 463 223 483 042 217 900 000 201 100 000 on viimeistellyt talousarvioesi- hes vakiona. Sotainvalidien hoitolaitokset 61 707 000 65 207 000 65 207 000 65 207 000 tyksen, se esitellään valtioneu- Talousarviossa on käytet- voston yleisistunnolle ja tasa- ty arviona rintamaveteraanien Sotainvalidien puolisoiden ja vallan presidentille ja annetaan lukumääränä 43 527 sekä kun- sotaleskien kuntoutus 2 960 000 3 123 261 3 100 000 3 100 000 eduskunnan käsiteltäväksi heti toutettavien veteraanien mää- eduskunnan syysistuntokau- ränä 35 000. Molemmat luvut Rintamaveteraanien den alkaessa. Valtion talousar- on arvioitu alakanttiin. Vuo- kuntoutus 38 288 000 40 288 000 36 288 000 34 088 000 vio hyväksytään eduskunnan den 2009 Valtiokonttorin tilas- määrärahalisäys 1 808 000 1 808 000 8 000 täysistunnossa joulukuussa. tojen mukaan veteraanikun- Eräissä Suomen sotiin liittyneissä Sotainvalideja ja veteraane- toutukseen oikeutettujen mää- tehtävissä palvelleiden kuntoutus 3 500 000 3 500 000 3 500 000 3 500 000 ja koskevat määrärahat kuulu- rä oli 56 151. vat sosiaali- ja terveysministe- Puolisoilla on mahdollisuus Ulkomaalaiset vapaehtoiset riön hallintoalaan. Ottaen huo- lain mukaan osallistua vete- rintamasotilaat 110 000 96 000 90 000 100 000 mioon talousarvioesityksen raanin kanssa yhteiselle laitos- Rintama-avustus vuodessa 455 455 455 540 etenemisen, liittojen etuusta- kuntoutusjaksolle. Veteraani- voitteet onkin valmisteltava jo en puolisoiden kuntoutuksesta Ulkomaalaisten vapaaehtoisten edellisenä vuonna. Liittoomme aiheutuvia kuluja ei ole otet- rintamasotilaiden määrä 280 257 220 210 2010 toimintasuunnitelmassa tu määrärahoissa huomioon, on kirjattu etuustavoitteet jo vaan ne sisältyvät veteraani- vuodelle 2011. kuntoutusmäärärahoihin. Ve- Rintamaveteraanien määrä 62 806 57 221 50 729 43 527 Määrärahataulukkoon on teraanin leskillä ei kuntoutus- Sotainvalidien määrä vuoden lopussa 11 526 10 122 8 646 7 648 vertailun vuoksi jätetty vuodet oikeutta ole. Talousarviossa

Kolme veteraaniliittoa Valtiokonttorille jätetyn kirjeen sisältö: yhteisrintamassa Sotiemme veteraanien etuuksien parantamisesitys vuoteen 2015 uomen Sotaveteraaniliit- toutukseen ja veteraanin oma to, Rintamaveteraaniliit- toive tulee ottaa huomioon Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto, jotka edustavat to ja Rintamanaisten Lii- kuntoutusmuotoa valittaessa. yli 50 000 veteraania, esittävät yksimielisenä esityksenään sotiemme veteraanien etuuksien pa- to,S jotka edustavat lähes 85 % Erityisesti tulee huolehtia siitä, rantamista kiireellisesti seuraavan ohjelman mukaan. Toimenpiteillä varmistetaan ikäänty- kaikista sotiemme veteraaneis- että kotikuntoutus vastaa vete- välle veteraanille ja puolisolle erityisetuja, sosiaalinen turvallisuus sekä arkipäivän palvelujen ta, luovuttivat yhteisen kan- raanin yksilöllisiä tarpeita sekä saanti kotona selviytymiseen. nanoton Valtiokonttorille 14. laajasti ja monipuolisesti tu- Kaikille veteraaneille tehdään vuosittain kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi kotona tai lokakuuta. Valtiokonttori laa- kee hänen toimintakykyään ja oman kunnan terveyskeskuksen vastaanotolle kutsuttuna. Näin palvelut kohdentuvat oikein ja tii peruspalveluministeri Paula sen säilyttämistä. Kuntoutus- kustannustehokkuus lisääntyy. Risikon toimeksiannosta vuo- ja palvelutarpeen arvioinnis- Jokaiselle veteraanille järjestetään vuosittainen kuntoutus ilman hakumenettelyä ja halutes- teen 2015 ulottuvaa veteraa- sa esiin tulleet palvelutarpeet saan yhdessä aviopuolisonsa kanssa. Avokuntoutuksen vaihtoehtoja lisätään ja kotikuntoutuk- nietuuksien tulevaisuussuun- hoidetaan kotikunnan toimes- sen sisältöä laajennetaan. nitelmaa. Järjestöjen laatimas- ta. Tällaisia ovat mm. ruokailu- Veteraanin palvelutarpeen arvioinnissa esille tulleet tukitoimet järjestetään kotikunnan toi- sa ohjelmassa esitetään toimia, ja kuljetus- ja asiointipalvelu. mesta. Palveluiden kustannukset katetaan valtion talousarviosta. Näin tuetaan veteraanin ko- joilla edistetään veteraanien Veteraanilisä tulee nostaa 200 tona selviytymistä ja estetään laitoshoitoon joutuminen. selviytymistä kotonaan mah- euroon kuukaudessa ja ulottaa Ylimääräistä rintamalisää ja Kelan hoitotukea saavalle veteraanille maksetaan veteraani- dollisimman pitkään. Kaikille kaikkiin hoitotukea saaviin. lisää 200 euroa kuukaudessa. Veteraani voi veteraanilisällä hankkia tarvitsemiaan palveluja. veteraaneille tulee tehdä vuo- Sairas- ja veljeskotien käyttöä Kaikille veteraaneille järjestetään mahdollisuus jaksoittaiseen, osa-aikaiseen tai tarvittaessa sittain kuntoutus- ja palvelu- tulee laajentaa niin, että sota- pitkäaikaiseen hoitoon sairas- ja veljeskodeissa. Valinta tehdään terveydellisin perustein. tarpeen arviointi. Kuntoutus vamman sijaan katsotaan ter- tulee järjestää niin, että vete- veydellisiä perusteita. Suomen Sotaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto Rintamanaisten Liitto raanin ei tarvitse hakea kun- 4 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Veteraanien joulu 2009 Peurungassa otiemme Veteraanien kuntoutuksen uranuur- tajiin 70-luvun alusta kuuluvaS Kylpylähotelli Peu- runka sulki ensimmäistä sa järjestetyssä Rosvopais- kertaa kuntoutujien pienes- ti-tapahtumassa Seppo Vir- Siitä vaan, valloittamaan! SANA tä määrästä johtuen sekä ta- ta ilmoitti, että myös vuonna loudellisista ja tuotannollisis- 2009 Peurunka tarjoaa jou- yllä siinä voi olla perää, että tämä aika ihan- mieskuntoni ja kirjoittamisen kykyni, en halu- ta syistä kuntoutusosaston- lunvieton 20 keskisuomalai- Knoi nuoruutta. Ja ellei varsinaisesti nuoruut- aisi enää elää”. Toimittaja oli ihmeissään siitä, sa joulun 2008 ja loppiaisen selle, yksinäiselle, pienituloi- ta, niin ainakin vauhdikasta elämää. Se meidän että onko miesten maailma todella noin suppea. 2009 väliseksi ajaksi. Monil- selle veteraanille, jotka muu- kai täytyy hyväksyä. Eihän sen sisältö voi olla kiinni vain nuoruuden le yksinäisille veteraaneille oli toin viettäisivät joulua yksin. kyvyistä. kuitenkin ehtinyt muodostua Paikat on sovittu jaettavak- oidaksemme tehdä sen meidän on syytä jo perinteeksi hakeutua kun- si veteraanijärjestöjen jäsen- Vtreenata omassa lajissamme, vanhuuden vii- alvomisen paikka meille varttuneemmil- toutukseen juuri joulun ajak- määrien suhteessa ja yhdis- saudessa. Meillä on jotain sellaista, mikä nuoril- Vle! Ettemme vain itse rupeaisi kieltämään si, jolloin Peurungassa oli to- tykset / osastot etsivät joulun- ta puuttuu, pitkä ja monipuolinen kokemus. Sen vanhenemisen hyviä puolia. Jos jokin meissä tuttu viettämään lämminhen- viettäjät. varassa voimme rohkaistua nostamaan omaa muuttuu ja hidastuu, onhan meillä monipuoli- kistä joulua veteraaniveljien ja Näin Peurunka näyttää esi- profiiliamme, ainakin omissa silmissämme. nen kokemus, joka ilmaistaan vanhan presiden- siskojen kanssa. merkkiä, jonka soisi toteutu- tin sanoilla ”Kyllä se siitä”. Se sana ei edusta lö- Jyväskyläläinen rintama- van muuallakin. ällainen asia on muun muassa tunne-elä- peryyttä, vaan järkevää harkintaa. Älkäämme veteraani Erkki Ahonen ky- Tmän syvyys. Olen ollut huomaavinani, että lähtekö hötkymään joka asian perään, siinä hen- seli aktiivisesti, miten hän nyt Kari Korhonen karski rintamaveteraani liikuttuu pahoja paik- gästyy. joulunsa viettää? Muutamien koja muistellessaan. Se ei ole pehmenemisen puhelinsoittojen ja sähköpos- merkki, vaan se paljastaa syvän kokemuksen, elkein huvittaa Raamatun sana ´Kun Joo- tiviestien jälkeen hän saikin joka on kestetty miehekkäästi. Miehen mitta ei Msua oli tullut vanhaksi ja saavuttanut kor- vastauksen. Peurungan toi- ole kovuus, vaan järkevä vastuun kantaminen. kean iän, Herra sanoi hänelle: ”Sinä olet jo hy- mitusjohtaja Seppo Virta ym- Mitä sitten liikuttumiseen tulee, se on ikälisiin vin iäkäs, mutta valloittamatonta maata on vie- märsi veteraanien tarpeen ja kuuluva ominaisuus. lä paljon”. (Joos 13: 1) Mitähän tänään voisi olla järjesti 20 veteraanille ilmai- valloitettavissa? Niiden vauhdikasta elämää kai- sen kolmen päivän joulunvie- ama asia tulee esille suhtautumisessa niin paavien edessä. Moni heidän joukossaan janoaa ton kylpylähotellissaan. Ssanottuun mieskuntoon. Toimittaja Kristii- salaa kiireetöntä kuuntelijaa. Ohi mennen vain, Yksi kerta ei vielä muo- na Gerkman-Kemppainen siteerasi kauhistellen mutta vakavissaan. dosta perinnettä, mutta nyt viisikymppisen mieskirjailijan TV-keskustelus- näyttää siltä, että perinne on Peurungan toimitusjohtaja sa mainitsemaa mielipidettä: ”Jos menettäisin Raimo Virekunnas muodostumassa. Peurungas- Seppo Virta.

Sotaveteraaniliiton syksyn neuvottelupäivät Riihimäellä Veteraanien etuusasioita Päivät avasi hallituksen le tuominen ovat merkittäviä vän Perinneliiton toiminnan- oihin, seurata ja arvioida vies- ja tukitoimintaa, liiton puheenjohtaja Finn-Göran tekijöitä, Tölli totesi. Finn-Gö- johtaja Pertti Suominen esit- tintää. Kannattajajäsenten tulevaisuussuunnittelua ja Wennström. Linjanjohta- ran Wennström ja liiton toi- teli perinnetyön mallia, jossa roolia on viestinnässäkin syytä viestintästrategiaa pohdit- ja Marja-Liisa Taipale Valtio- minnanjohtaja Markku Seppä Sotaveteraaniliitto on strate- vahvistaa. Markku Seppä kävi tiin liiton neuvottelupäivil- konttorista käsitteli alustukses- käsittelivät liiton tulevaisuus- ginen alueellinen perinnetyön läpi liiton ajankohtaisia asioita, lä 16.-17.9. saan veteraaniaikakauden lop- suunnittelua ja tulevaisuus- toimija. Historia-hankkeeseen toimintasuunnitelmaa ja seu- puvaiheen etuusasioita, jossa foorumia ensi kesän Kuopion on saatu 200 veteraanin haas- raavan vuoden talousarviota. euvottelupäiville osal- painopiste tulee olemaan vete- liittokokouksessa. Tulevaisuu- tattelut, jotka dokumentoidaan Sosiaalisihteeri Anni Grund- listui 70 valtuuston raanin kotona selviytymisessä. den suunnittelussa korostuvat YLE:n arkistoon. Päivän päät- ström kertoi omassa puheen- ja hallituksen jäsen- Kansanedustaja Tapani Töl- huolto- ja tukitoiminta, kan- teeksi käsiteltiin kuntatyöryh- vuorossaan kuntoutusasioista, tä,N piirien puheenjohtajaa ja lin aiheena oli vaikuttaminen nattajajäsenten määrän lisää- män raporttia, jossa on mm. avustuksista ja piirien sosiaali- toiminnanjohtajaa sekä liiton päättäjiin etuusasioissa. Tieto minen ja näiden valmiuksista esitelty periaatteelliset mallit neuvojatilanteesta. Esillä olleet henkilökunta. ja ja asian oikea-aikainen esil- huolehtiminen. Tammenleh- yhdistysten toiminnan jatka- aiheet herättivät osanottajissa miseen kuntaliitosten jälkeen. vilkasta keskustelua. Torstai-aamun ohjelman aloittivat keräysorganisaa- Päivän päätteeksi Ruotsin tio Veteraanivastuun edusta- Sotaveteraanipiirin edustaja jat, kenttäpäällikkö Kari Kor- Heikki Lirberg tervehti osal- honen ja varainhankkija Pia listujia: Mikkonen. Heidän osuudes- saan käytiin läpi keräyksen ”Kiitetty olkoon ilo ja kiitetty käytäntöjä ja tulevaa Marskin olkoon tuska. merkki -kampanjaa. Molemmat ne ovat sisaruksia, Liiton viestintätoimikun- molemmat ne ovat pyhiä. nan puheenjohtaja, lehdistö- Ne ovat voima – ne ovat elämä. neuvos Erkki Heikkinen esit- Ne ovat Jumala. teli liiton viestintä- ja yhteisö- Ja ken on niitä maistanut, hän kuvastrategiaa. Liiton mission, tuntee elämän arvon. ”Veteraaneja ei jätetä” pitää Ja tietää myös, kuinka suloista olla näkyvästi esillä. Tärkeää on jättää se!” on myös reagoida nopeasti jul- Neuvottelupäivien osanottajia syventyneinä päivän antiin. kisuudessa esiin tulleisiin asi- Marja Riukka 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 5

Onnittelemme Toivo Vaittinen 100 vuotta Aarre Tervonen 100 vuotta Kohtalo on monin tavoin ko- Aarre Tervonen täyttää 100 vaan kutsuttiin sotatoimiin etellut Kivennavan Vehmaisten vuotta marraskuun 1 päivä- 1940-luvun alussa Rovaniemel- kylässä 13.11.1909 syntynyttä nä 2009. Aarre syntyi Pihtipu- le ja Kemijärvelle. Aarre kotiu- Toivo Vaittista, mutta myön- taan Elämänjärvellä viisilapsi- tettiin 10.7.1940. Jatkosodassa teistä elämänasennettaan hän sen perheen esikoisena. Vartut- hän palveli koko sota-ajan ty- ei ole missään vaiheessa kadot- tuaan Ylivieskassa Aarre kävi kistössä 3. divisioonassa ensin tanut. yksivuotisen kristillisen opis- Uhtualla ja Kiestingissä ja sit- Maatilan pojasta tuli sisa- ton Raudaskylässä. Sen jälkeen ten Kannaksella sekä Tornion rustensa kanssa puoliorpo vap- Aarre ”rupesi katselemaan töi- valtauksessa. puna 1918, kun perheen isä tä” ja saikin työpaikan Oulun Pattijoelta kotoisin olevan surmattiin väärän ilmiannon kaupungin sähkölaitokselta sairaanhoitajavaimonsa kanssa perusteella kansalaissodan lop- vuonna 1927. Oulun kaupun- Aarre sai yhden tyttären, jon- puselvittelyissä. Tilanpito oli gin energialla Aarre Tervonen ka luokse teräsveteraani muutti lopetettava ja koti jätettävä, palveli 40 vuoden ajan kaape- vasta elokuussa asuttuaan les- kun valtakunnan rajat piirret- li- ja muuntoasemien asentaja- kimiehenä yksinään kymmen- tiin uudelleen talvi- ja jatko- na. Eläkkeelle hän siirtyi vuon- kunta vuotta. Klassiseen ky- sodan myllerrysten myötä. metsätöistä. Veljensä Taunon na 1969. symykseen pitkän ikänsä sa- kepin avulla, mutta rollaatto- Sotavuosina Vaittinen pal- kanssa hän muodosti taitavan Aarre suoritti asevelvolli- laisuudesta Aarre leikillisesti ri jää kyllä vielä nurkkaan, hän veli Karjalan Kaartin ryk- kirvesmieskaksikon. suuden Viipurissa 1930 - 31 vastaa äitinsä todenneen hä- virkkaa. Juhlapäiväänsä päi- mentin viestiosastolla. Hän oli Virkeä Toivo Vaittinen erillisessä ilmavoimien meri- nelle kerran, että ”ensimmäi- vänsankari aikoo viettää kah- Joutselän koululla lopettele- asuu edelleen omassa talos- lentolaivueessa. Viipuriin hän sellä lapsella on paremmat gee- vitellen lapsenlastensa ympä- massa vartiovuoroaan, kun en- saan maalla. Vielä 95-vuotiaa- palasi uudelleen kertausharjoi- nit”. Sotaveteraanin kuulo on röimänä. simmäiset kranaatit viuhuivat na hän tarttui moottorisahaan tuksiin vuonna 1937. Talviso- heikentynyt molemmissa kor- ylitse aamulla 30.11.1939. Jat- ja kävi raivaamassa tuulenkaa- dassa Aarre ei ollut koko aikaa, vissa ja hän käy kävelemässä Anja Halmetoja kosodassa hän oli mukana ra- toja. Puoliso siirtyi 2002 ajasta kentamassa viestiyhteyksiä eri ikuisuuteen. puolilla Koillis- ja Itä-Suomea. Vaittinen on palkittu monil- Sotien jälkeen Vaittinen tuli la ansiomerkeillä ja tunnustuk- Ville Sointula 85 vuotta Pälkäneen kautta Sahalahdelle, silla, muun muassa Summan jonne hän Saimi-vaimon ja Ta- ristillä. Etelä-Pohjanmaan Sotavete- kannaksella haavoittuen lieväs- pio-pojan kanssa asettui. Elan- raanipiirin puheenjohtaja Ville ti. to hankittiin maanviljelystä ja Jouni Valkeeniemi Sointula täyttää 85 vuotta Sotapalvelus jatkui rauhan- 24. marraskuuta Seinäjoen teon jälkeen vuoden -45 puo- Kourassa. Villen sotataival al- lelle Turun Heikkilän kasar- koi jo talvisodassa nuorena milla asevaraston hoitajana. suojeluskuntalaisena kotirinta- Työelämänsä Ville Sointula Talvisodan alkamisen man Vss-tehtävissä. teki liikkeenharjoittajana me- Pääosan jatkosodan ajasta tallialan yrityksessään mm. 70-vuotismuistotilaisuus hän työskenteli sotatarvikete- alihankkijana alan teollisuu- ollisuuden palveluksessa val- delle. Maanantaina 30.11. 2009 klo 13.00 tion tykkitehtaalla Jyväskylässä Koti, uskonto ja isänmaa Helsingin tuomiokirkossa ollen jo 17-vuotiaana viilaajana ovat olleet hänelle merkityk- metallialan huippuosaaja. sellisiä arvoja. Nurmon seura- Tilaisuuden puhujat Omatunto ja huoli isänmaan kunnan moninaiset luottamus- Kenttäpiispa Hannu Niskanen kohtalosta velvoittivat Ville tehtävät sitoivat Villeä yli 30 Tuomiorovasti Matti Poutiainen Sointulaa niin paljon, että hän vuotta. Seurakunnallisten luot- Perinteen siirto ja huoli vii- Musiikista vastaavat astui aseelliseen palvelukseen tamustehtävien jälkeen hän on meisenkin aseveljen ja sisaren Oopperalaulaja Esa Ruuttunen vuoden -44 alussa vastoin tyk- paneutunut tarmolla veteraani- huollosta on ollut Ville Soin- Helsingin Sotaveteraanikuoro kitehtaan johdon toiveita. Jopa työhön. tulan erityissuojeluksessa, siksi ylipäällikkö vieraillessaan tyk- Hän toimi pitkään Nurmon hän on aina korostanut naisten Tilaisuuden järjestävät kitehtaalla oli toivonut, että Sotaveteraanit ry:n puheenjoh- ja kannattajajäsenten merkitys- Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraani- hän pysyisi teollisuuden palve- tajana. E-P:n Sotaveteraanipiirin tä veteraanityössä. liitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten liitto, luksessa. hallinnossa Ville on toiminut Eteläpohjalainen sotavete- Suomen Lottaperinneliitto ja Tammenlehvän Koulutuskeskuksen jälkeen mm. työvaliokunnan jäsenenä, raaniväki onnittelee johtajaan- Perinneliitto Villen palvelus jatkui JR 6:ssa varapuheenjohtajana lähes 10 sa. kk-ampujana. Hän otti o s a a vuotta ja viimeiset kaksi vuotta Ohjelma jaetaan ovella kesän -44 torjuntataisteluihin piirin puheenjohtajana. Pertti Kortesniemi

Tampereella ensi vuoden kansallisen veteraanipäivän pääjuhla ansallisen veteraani- tiistaina 27. huhtikuuta 2010. metty kenraalimajuri evp. Ka- via keskustelemaan sota-ajan maanantaina 26.4.2010 Tampe- päivän valtakunnalli- Juhlan käytännön järjeste- lervo Sipi. muistoista. Teeman ympärille reen Messu- ja Urheilukeskuk- nen pääjuhla järjeste- lyt on Tampereella jo aloitet- Pääjuhlan tunnuslausee- rakennetaan myös pääjuhlan sessa teemalla ”Aika velikultia”. täänK ensi vuonna Tampereella. tu ja niistä vastaa Tampereen na on ”Kuule tuhannet tari- ohjelma. Juhla pidetään Tampereen kaupunki. Järjestelytoimikun- nat”. Teemalla kutsutaan vete- Veteraanipäivän pääjuhlaa Messu- ja Urheilukeskuksessa nan puheenjohtajaksi on ni- raaneja ja nuorempia sukupol- edeltää veljesilta. Sitä vietetään 6 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Sotaveteraaniliitto kiitti ja palkitsi otaveteraaniliiton hallitus Risto Moilanen, Pieksämäki Martti Harju, Iisalmi myönsi kokouksessaan Toivo Muilu, Lapua Esko Hirviniemi, Haapajärvi 25. elokuuta 34 sotavete- Veikko Mäkelä, Oulu Mårten Hoge, Porvoo raanienS kultaista ansioristiä ja Ahti Mäntylä, Seinäjoki Sirkka-Liisa Hollmén, Salo 73 sotaveteraaniliiton ansiomi- Paul Nyman, Hanko Pekka Hurme, Helsinki talia. Lisäksi Sotaveteraanilii- Toivo Ojala, Merijärvi Matti Huttunen, Kuopio ton esityksestä myönnettiin Eino Peltoniemi, Alahärmä Helvi Hyrynkangas, Oulu Vapaussodan Perinneliiton Si- Eila Pesu, Tuusula Janne Häkkinen, Helsinki ninen Risti puheenjohtaja Ris- Osmo Porevesi, Iitti Hanna Iiskola-Kesonen, to Piekalle. Osa ansiomerkeis- Sulo Porrassalmi, Kihniö Söderkulla tä jaettiin 30. syyskuuta Kata- Esko Puusola, Hollola Eija Iivarinen, Kuopio janokan Kasinolla järjestetyssä Toivo Sandvik, Nivala Reijo Inget, Kuhmo tilaisuudessa. Reino Savolainen, Kuopio Esko Juuri, Turku Palkittujen puolesta kiitti maaherra Rauno Saari. Vasemmalla ken- Tervetulopuheenvuorossaan Laura Sillanpää, Forssa Heikki Juusela, Helsinki raaliluutnantti Paavo Kiljunen. liiton puheenjohtaja Aarno Antti Suvanto, Kokkola Seppo Järvinen, Turku Strömmer kertoi liiton tulevis- Pentti Toivonen, Kerava Kristina Kaihari-Salminen, ta tehtävistä ja kiitti ansiomer- Terttu Wahlroos, Kyrö Helsinki kin saaneita sotaveteraanityön Kauko Vainikka, Valkeala Juha Kakkuri, Helsinki hyväksi tehdystä työstä. Juho Veiste, Iisalmi Jyrki Kalenius, Imatra Lauri Vesala, Ähtäri Kalervo Kallio, Turku Anssi Vuorenmaa, Helsinki Asmo Kalpala, Helsinki Sotaveteraanien Mikko Ketonen, Turku kultainen ansioristi Sotaveteraanien kultainen an- Paavo Kiljunen, Helsinki myönnettiin seuraaville: sioristi voidaan myöntää tun- Kari Kivelä, Helsinki Helmer Böhls, Liljendal nustuksena liiton tarkoituspe- Maria Kiviaho, Jyväskylä Pentti Hannula, Sastamala rien hyväksi tehdystä erittäin Kari Kiviluoma, Seinäjoki Eila Huttunen, Kotka merkittävästä ja pitkään jatku- Riitta Kivistö, Helsinki Simo Ilmoniemi, Jyväskylä neesta työstä. Eila Kohopää, Tirva Veikko Javanainen, Pori Juha Korkeaoja, Kokemäki Sotaveteraaniliiton ansiomitalin saajia (oik.) Rahapaja Monetan maajohtaja Janne Häkkinen, europarlamentaarikko Timo Soini ja Arvo Jernberg, Kotka Sotaveteraaniliiton Pertti Kortesniemi, Hyllykallio ansiomitali myönnettiin opetusneuvos Kristiina Kaihari-Salminen. Mitaleita oli luovutta- Eila Joutvuo, Valkeakoski Martti Koskela, Saarenkylä massa hallituksen puheenjohtaja (toinen vasemmalta). Yrjö Jurmu, Kuusamo seuraaville: Tuomo Kälviä, Ylivieska Lauri Jyväsjärvi, Virrat Jorma Aherto, Vaasa Marja-Leena Kärkkäinen, Oulu Aino Karrala, Iitti Tapio Ahola, Kuusankoski Kaiantero Lahti, Helsinki Niilo-Kustaa Malmivaara, Osmo Suominen, Turku Väinö Kuosmanen, Pieksämäki Hannu Ala-Aho, Vantaa Leo Lappalainen, Juonikylä Iisalmi Jyrki Surkka, Helsinki Veikko Lehtimäki, Pori Jukka Eskola, Turku Ilpo Luukkonen, Mikkeli Leena Mankkinen, Turku Martti Tommola, Lahti Arvo Leinonen, Keitele Jukka Evers, Vantaa Kari Luumi, Rautjärvi Petri Manninen, Helsinki Jyrki Uutela, Helsinki Martti Marttala, Seinäjoki Stefan Wallin, Turku Olli Martti, Säkylä Veikko Vanhamäki, Nils Mellin, Sipoo Kirkkonummi Juha Miettinen, Järvenpää Ilona Wessman, Pori Antti Mäkynen, Kauhajoki Eero Vierimaa, Kuusamo Timo Mänty, Vantaa Vesa Vihervä, Vantaa Arto Niemelä, Iisalmi Lasse Vihonen, Helsinki Martti Niemelä, Oulu Keijo Nipuli, Valkeala Sotaveteraaniliiton ansiomita- Valde Palola, Jyväskylä li voidaan myöntää Sotavete- Matti Passiniemi, Kauhava raanityön päämäärien hyväksi Juha Pesonen, Voikkaa kauan ja ansiokkaasti tai muu- Martti Rautoja, Anjalankoski toin merkittävästi toimineelle Riitta Ristolainen, Tuusula henkilölle, joka ei ole sotave- Rauno Saari, Turku teraani, sekä sotaveteraanille, Kari Salmi, Lahti joka on sanotuin tavoin toimi- Meelis Saueauk, Tallinna nut muussa yhteydessä kuin lii- Jaakko Simojoki, Helsinki ton tahi sen jäsen- tai tukiyh- Sotaveteraaniliiton myöntämiä ansiomerkkejä luovutettiin Katajanokan Kasinolla. Kuvassa ovat pai- Timo Soini, Espoo teisön antamissa luottamus- tai kalla olleet palkitut. Kuva: Håkan Forsgård Teo Sorri, Oulu muissa tehtävissä. 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 7

Pohjoisten jokilaaksojen ja Koillismaan kirkkopäivä

ohjois-Pohjanmaan seu- runsaat 700 henkeä. Yhteisessä joisten jokialueiden, Oulujoen, ti Koivuranta toimitti juma- Pohjois-Suomen sotilaslää- tukunnalliseen kirkko- jumalanpalveluksessa Kuusa- Kiiminkijoen ja Iijoen sekä Koil- lanpalveluksen rovasti Raimo nin komentaja, prikaatiken- päivään Kuusamossa mon Pyhän Ristin kirkko täyt- lismaan veteraaniväestä. Karvosen avustamana. Eme- raali Jukka Haaksiala totesi Posallistui syyskuun puolivälissä tyi kokonaan maakunnan poh- Kirkkoherra Veli-Mat- rituspiispa Olavi Rimpiläinen puolustusvoimain tervehdystä saarnasi. Musiikkiosuudessa esittäessään, että suomalainen avustivat Kuulaskuoro Taru maanpuolustustahto on yhä sa- Tiina Perttusen johtamana, malla perustalla kuin veteraa- Veteraanimieslaulajat Raimo neilla aikanaan. Heikkilän johdolla sekä Poh- Kaupunginjohtaja Timo Ha- jan Sotilassoittokunta kapelli- lonen toi juhlaaan Kuusamon mestarinaan Lauri Nurila. kaupungin tervehdyksen. Pää- Päiväjuhlassa Kuusamota- tössanat lausui sosiaalineuvos lossa avaussanat lausunut pro- Helvi Hyrynkangas. Päiväjuh- fessori Aarno Strömmer arve- lassa esiintyivät Pohjan Sotilas- li eri veteraanijärjestöjemme soittokunta musiikkiyliluut- keskinäisen yhteistyön olleen natti Lauri Nurilan johtamana, kaikkein menestyksellisintä Oulun Sotaveteraanikuoro joh- juuri hengellisessä toiminnas- tajanaan Mihkel Koldits sekä sa, yhteisine kokoontumisi- Raimo Heikkilä laulu Taru neen. Tiina Perttusen säestämänä. Kenttärovasti Juhani Liuk- Kuusamon kirkkopäivän konen lähetti juhlasta seppel- järjestelytoimikunnan puheen- partion sankarihaudoille. johtajana toimi Yrjö Jurmu ja Juhlapuheen piti kanslia- pääsihteerinä Paavo Kurttila. päällikkö Risto Junttila tee- Kenttärovasti Juhani Liukkosen sanallisesti saattamana lähetettiin päiväjuhlasta sankarihaudoille manaan Testamentti tulevalle Teksti: Pekka Koivisto seppelpartio, johon kuuluivat vas. Irma Laitinen, Luukas Jokiranta ja Uuno Laine. sukupolvelle. Kuva: Teemu Karjalainen

Seutukunnallinen kirkkopäivä Kuortaneella

otiemme veteraanien Etelä- Pohjanmaan Sotavete- jon kuin sotiemme aikana. Ju- Kirkkopäivää viettiin raanipiirin puheenjohtaja Ville mala varjeli Suomea. seutukunnallisena juhla- Sointula piti juhlapuheen. Hän Nuorten puheenvuoron juh- na,S ensimmäistä kertaa nykyi- kertoi näin tehtävän todellista lassa käytti abiturientti Cecilia sessä muodossa Kuortaneel- järjestöjen välistä yhteistyötä, Katajamäki. Nuoret kaipaavat la. Väkeä kirkkopäiville Kuor- koska mukana ovat kaikki ve- tietoa ja tosiasioita sotiemme tane-hallille oli seutukunnista teraanijärjestöt. Nuorille Soin- vaiheista, kertokaa niistä meil- tullut vajaa 900 henkeä. Päi- tula sanoi, että maamme itse- le, se on meille arvokasta tietoa. vä aloitettiin messulla, jossa li- näisyys on kalliisti lunastettu, Katajamäki esitti lopuksi kaik- turgina toimi Kuortaneen seu- taivaan Isältä on pyydetty apua kien nuorten puolesta syvän rakunnan kirkkoherra Kyösti ja sitä on myös saatu. kiitoksen veteraanisukupolvel- Elo ja saarnan toimitti veljes- Rovasti Väinö Reinilän saa- le tekemistään uhrauksista. pappi Mauri Pitkäranta. Teks- tesanoin lähettiin sankarihau- Juhlassa kuorolaulua esitti tin lukijana toimivat Kaisu dalle seppelpartio. Seinäjoen HY -kuoro, kirjaili- Norrbacka ja Erkki Kallio- Juhlapuhujana oli emeritus- ja Helena Viertola lausui juh- niemi. Musiikkista huolehtivat piispa Jorma Laulaja, joka pu- laan tekemänsä runon; Viimei- mm. Pohjanmaan Sotilassoit- heessaan toi esiin rukouksen ja nen sotaveteraani. tokunta sekä Kuortaneen Kor- kiitoksen. Onkohan Suomessa Veteraanijärjestöjen liput tervehtivät juhlayleisöä. sukööri -kuoro. milloinkaan rukoiltu niin pal- Teksti ja kuva: Olavi Koskinen Veteraanien kirkkopyhää vietettiin myös Loimaalla arsinais-Suomen Sota- Jumalanpalveluksessa litur- veteraanipiiri, Rintama- gina toimi kappalainen Mari- veteraanien Varsinais- ta Koivunen ja saarnasi kirk- VSuomen piiri ja Turun Seudun koherra Oiva Alanen, kumpi- Rintamanaiset viettivät ensim- kin Loimaan seurakunnasta. mäistä kertaa yhteistä maakun- Seppelpartiot lähetti Varsinais- nallista kirkkopyhää Loimaalla Suomen Sotaveteraanipiirin syyskuun alussa. Tapahtumaan, puheenjohtaja, rovasti Kau- joka piti sisällään messun Kanta- ko Sainio. Päiväjuhlaan toi- Loimaan kirkossa, seppeleenlas- vat tervehdyksensä Loimaan kut sankarihaudalle ja Karjalaan kaupunginjohtaja Jari Rantala jääneiden muistomerkille sekä ja Sotaveteraaniliiton hengelli- ruokailun ja päiväjuhlan urhei- sen toimikunnan jäsen, rovasti lutalo Hirvihovissa, osallistui lä- Seppo Väätäinen. hes 500 henkilöä – pääosin vete- raaneja puolisoineen sekä myös Teksti: Osmo Suominen Urheilutalo Hirvihovi loi hyvät puitteet kirkkopäivän päiväjuhlalle. runsaasti veteraanien leskiä. Kuva: Jorma K Mäkinen 8 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta 30 vuoden ikään nassa rauhan. Isännän vaih- toiminut jo kymmenen vuoden tärkeää ole vain se osa terveyt- ja liitoilla vuodesta 1999 läh- tuminen oli käännekohta Suo- ajan maailman kansanvaltai- tä, mikä vammassa menetetään. tien yhteinen Veteraaniliitto- men historiassa, sillä siitä alkoi sin parlamentti. Olivatpa syyt Toivo ja hyvän elämän ehdot jen valtuuskunta ja sen perus- pitkä ja välillä hyvinkin ras- mitkä tahansa, sisällissota oli ovat siinä henkisessä ja fyysi- tama Tammenlehvän Perin- kas taival itsenäiseksi ja demo- suuri järkytys kaikille ja jätti sessä toimintakyvyssä, joka jää neliitto – Traditionsförbundet kraattiseksi tasavallaksi. Sama- syvät uurteet suomalaiseen yh- jäljelle. Siksi monta hyvin eri- Eklövet. Perinneliiton perus- na vuonna syntyi kansallisen teiskuntaan. Syvin uurre kulki laista toimintaa oli yhdistettä- taminen 2003 oli merkkitapaus identiteetin ikonin Maamme- voittajien ja häviäjien keskellä, vä yhdeksi suureksi hankkeek- veteraanien matkalla, sillä sitä laulun säveltäjä. Sitten on vielä valkoisten ja punaisten välissä. si. Tässä Sotainvalidien Veljes- oli todistamassa kaikki Suomen monta muuta juuri nyt tärkeää Kun sitten maan itsenäisyyt- liitolla oli keskeinen osa ja sen kolme presidenttiä. Puheessaan yhdeksikköön päättyvää vuosi- tä uhattiin ulkoapäin, toimeen tavoitteena oli edistää sotainva- presidentti Koivisto piti itses- lukua. Viikko sitten tuli kulu- tartuttiin yhteisvoimin. Niin on lidien toimintakykyä ja itsenäi- tään selvänä, että veteraaniliitot neeksi 70 vuotta siitä, kun häi- niitit, sanoi akateemikko Matti syyttä, luoda vaikeavammaisille päättävät omassa keskuudes- käilemättömässä vallanhimos- Kuusi komeassa juhlapuhees- mahdollisimman hyvän elämän saan, onko tarvetta tiivistää yh- sa aloitettiin armoton toinen saan ensimmäisenä veteraani- ehdot lempeissä hoitolaitoksis- teistyötä, kun joukko hupenee. maailmansota. Sitten saman päivänä l987. Hänen mukaan- sa, sekä turvata perheiden toi- Ja totesi tähän tapaan: ”Jossain Juhlapuheen piti arkkiatri Risto vuoden marraskuussa Neu- sa talvisodan solidaarisuus oli meentulo. Verrattuna vastaa- vaiheessa voi edessä olla tilan- Pelkonen. vostoliitto voimansa tunnossa syntynyt urheilukentillä nuor- viin järjestöihin muissa sotaa ne, jolloin niukkoja voimava- hyökkäsi Suomeen. ten keskuudessa reilun kilpai- käyneissä maissa, suomalaisen roja voidaan parhaiten käyttää osiaali- ja terveysminis- lun ja totisen leikin merkeis- Veljesliiton toiminta on ollut veteraanien hyväksi yhden yh- teriön yhteydessä toimi- Välittämistä ja sä. Siellä paremmuus ratkais- monipuolisuudessaan ja saavu- tenäisen järjestön puitteissa.” van Rintaveteraaniasian kunnioittamista tiin kilpakentillä ei veroäyreillä, tuksiltaan ainutlaatuinen. Tähän on helppo yhtyä. - Se ti- neuvottelukunnanS perustami- Kun tältä paikalta katselemme ei syntyperällä eikä poliittisil- lanne on vielä edessäpäin, mut- sesta tuli elokuussa kuluneeksi taaksepäin, silmiemme eteen la taustatekijöillä. Nuorten ur- Aseveliliiton hengessä ta ehkä ei kovin kaukana. 30 vuotta. Neuvottelukunnan avautuu väkevien aatteiden ja heiluharrastus oli siihen aikaan Nyt rutiköyhästä, sodan runte- Presidentin väkevin sano- tehtävänä on tehdä esityksiä ja vahvojen naisten ja miesten kaikkien yhteinen juttu, eikä lemasta maasta on tullut vauras ma oli kuitenkin se, ettei perin- aloitteita rintamaveteraanien luoma kuva suomalaisista suu- vain keino pyydystää lahjak- ja itsenäinen Suomi. Monen neliittoa perusteta veteraanien elinolosuhteiden ja yleisen toi- rina selviytyjinä ja menestyk- kuuksia, niin kuin nyt. sodan jälkeisen takin kääntä- sankarillisten tekojen korosta- meentuloturvan, erityisesti so- sen tekijöinä. Kansa, joka on Sodan uhraukset olivat suu- jän on pitänyt kääntää takkin- miseksi, vaan siksi että meillä siaaliturvan, terveyden- ja sai- tiukassa paikassa yksituumai- ret ja hinta kallis. Lähes satatu- sa vielä kerran, ennen kun us- on vaikeinakin aikoina kyet- raanhoidon, kuntoutuksen ja nen, mutta hyvinä aikoina kes- hatta miestä ja naista menet- kallettiin puhua asioista niiden ty säilyttämään itsenäisyys ja asunto-olojen kehittämiseksi. kenään nahisteleva. ti henkensä ja yhtä monelle jäi oikealla nimellä ja antaa sota- kansanvalta, mahdollisuus itse Neuvottelukunta toimii myös On jokseenkin uskomatonta, sodan aiheuttama pysyvä vam- veteraaneille se kiitos ja kun- päättää asioistamme ja kehittää yhdyssiteenä ja neuvottelevana että vajaassa vuosisadassa Suo- ma. Tuhansien perheiden oli nia, joka heille kuuluu itsenäi- tulevaisuutta omilla päätök- elimenä viranomaisten ja rin- mi nousi takapajuisista ruotsa- tultava toimeen ilman isää tai syyden voittamisesta Suomelle. sillämme. Nämä ovat niitä pe- tamaveteraanien hyväksi toi- laisista maakunnista vanhojen poikia ja puoli miljoonaa kar- Heti sotien jälkeen veteraanien rusasioita ja – arvoja, jotka ve- mivien järjestöjen välillä sekä sivistysvaltioiden rinnalle mil- jalaista joutui rakentamaan uu- asiainhoito oli kokonaan kan- teraanisukupolvi toivoo jälki- antaa lausuntoja tehtäviinsä tei millä alalla hyvänsä – tie- det kodit ja aloittamaan uuden salaisjärjestön harteilla. Huo- polvienkin tuntevan omikseen kuuluvista asioista. teessä, taiteessa ja talouselä- elämän oudossa ympäristössä. nosti olikin käydä kun Aseve- ja ylläpitävän niitä myös tule- Kolmekymmenvuotisen toi- mässä. Voisiko selitys sisältyä Sodat koettelivat meidänkin liliitto ainoana edunvalvojana vaisuudessa. Näin siis kunnia- minnan täyttymistä juhlittiin puheeseen, jonka Topelius piti perhettämme. Isä kaatui kesä- lakkautettiin 1945. Sen henki veteraani vuonna 2003. Tätä Säätytalolla 9. syyskuuta. Pai- Helsingin yliopiston riemujuh- sodan alussa ja lapsuuteni sa- ja aatemaailma jäivät kuiten- viestiä kannattaisi itse kun- kalla oli veteraanijärjestöjen lassa 1840: ”Pienen kansam- tumaa, sukutila Laatokalla jäi kin elämään. Kun keskustelu- kin tutkiskella juuri nyt tämän nykyistä johtoa sekä monia ai- me, jolla ei ole muuta rikkaut- rajan taakse. Veteraaniksi mi- ilmapiiri alkoi hiljalleen vapau- maailmanlaajuisen taantuman kaisempina vuosina mukana ta, täytyy saavuttaa menestyk- nusta ei ollut, mutta läheltä piti. tua 1950-60 luvun taitteessa keskellä. olleita henkilöitä. sensä hyödyllisillä tiedoilla ja Toimin sotasairaalan lähettinä ehkäpä Linnan Tuntematto- Vaikka akateemikon sanoin Juhlaseminaarin avasi neu- perustaa arvonsa siihen, että talvisodan aikana Parikkalas- man Sotilaan ansiosta, Aseve- juna kulkikin hyvin kahdella vottelukunnan nykyinen pu- se sivistyksessä, avuissa ja kai- sa ja kesäsodan alussa Kauha- liliiton tilalle alkoi syntyä en- kiskolla, lopuksi tuli valtioval- heenjohtaja kehitysjohtaja kinpuolisessa edistyksessä on joella samassa paikassa, mis- sin veteraaniyhdistyksiä ja sit- lankin vuoro osallistua vete- Klaus Halla. Veteraanijärjes- maailman valistuneimpain sä eduskunta oli kokoontunut ten kaksi keskenään kilpailevaa raanien asioiden hoitamiseen. töjen yhteisen puheenvuoron kansain tasalla.” Vahvasti tääl- talvisodan aikana ja missä ta- veteraaniliittoa, Suomen Sota- 1970-luvun alussa käytiin po- käytti Vevan puheenjohtaja- lä onkin uskottu opillisen ja sy- pahtui surullinen koulusurma veteraaniliitto ja Rintamamies- liittista keskustelua siitä, voi- vuorossa olevan Rintamavete- dämen sivistyksen, yhdessä te- vuosi sitten. veteraaniliitto. Tämä oli vähän daanko veteraanien sosiaali- raaniliiton puheenjohtaja Onni kemisen ja toisesta välittämi- ongelmallista asioiden hoidon turva hoitaa osana yleistä sosi- Toljamo. Valtiovallan terveh- sen merkitykseen kansallisena Sotainvalidien asia ensin kannalta, mutta kuuluisassa aalipolitiikkaa vai pitääkö sitä dyksen esitti valtiosihteeri Ilk- menestystekijänä. Veteraani- kuntoon juhlapuheessaan Matti Kuusi kehittää erikseen. Sotainvali- ka Oksala. Juhlapuheen piti en kohtelussa on juuri kysymys Sotien päätyttyä alkoi jälleen- sanoi, että kulkee se juna kah- dien Veljesliiton vaatimuksen arkkiatri Risto Pelkonen, jon- toisesta välittämisestä ja sen rakentamisen suururakka. dellakin kiskolla ja jatkoi tähän ansiota on, että veteraanien asi- ka puheen poikkeuksellises- työn kunnioittamisesta, joka Tässä hankkeessa etusijalla oli- tapaan: ”Vapaassa maassa vete- at on hoidettu omana agenda- ti julkaisemme kokonaan. Vä- on tehty meidän hyväksemme. vat siirtoväen asuttaminen, rin- raaneillakin kuuluu olla enem- na kehittämällä lainsäädäntöä. liotsikot ovat toimituksen. Suhtautuminen sotiemme ve- tamalta palaavien miesten ja män kuin yksi vaihtoehto, - ai- Kansanedustaja Kerttu Hem- Seminaarin jälkeen sosiaali- teraaneihin kertoo kansallisen naisten elinehtojen luominen ja nakin siihen asti kunnes lää- min aloitteesta perustettiin ja terveysministeri Liisa Hys- sivistyksen syvyydestä. sodassa vammautuneista huo- käri ja haudankaivaja kertovat, 1979 Sosiaali- ja terveysminis- sälä isännöi iltaa. Runsaan yhdeksänkymme- lehtiminen. että vaihtoehdot ovat lopussa.” teriön yhteyteen Rintamavete- nen vuoden mittaisen itsenäi- Heti talvisodan päättymisen Näin siis viisas akateemikko raaniasioiden neuvottelukun- Onko sotaveteraanien sen elämän ajan Suomea on jälkeen perustetun sotainvalidi- ensimmäisenä valtakunnallise- ta RINE, siis kolmekymmentä maailmassa kaikki hyvin? koeteltu monella tavalla; en- komitean ehdotus kantoi kauas. na veteraanipäivänä 1987. vuotta sitten. Ja tässä sitä nyt Tämä vuosi on monella tavalla nen sotia, sotien aikana ja nii- Sen ydinajatuksena oli yhdis- juhlitaan. merkkivuosi. Lähes tasan kak- den jälkeen. Suuri paradoksi tää lääketieteellinen hoito, am- Veteraaniliitot sisataa vuotta sitten syyskuussa on, että Suomi joutui sisällis- matillinen koulutus ja sosiaali- yhteistyössä Neuvottelukunta aloittaa (17.9.) Venäjän keisari ja Ruot- sotaan heti itsenäisyysjulistuk- huolto. Siitä voisi nykypolvikin Nyt veteraaniliittoja on nel- Neuvottelukunta on toimin- sin kuningas solmivat Hami- sen jälkeen, vaikka täällä oli ottaa oppia. Oivallettiin, ettei jä, keskinäinen sopu on hyvä tansa aikana ansainnut mon- 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 9

ta sulkaa hattuunsa. Yksi niis- messa runsaat 85 000. Samal- huutta. Sama koskee tietenkin tä oli tuumasta toimeen tarttu- la kun veteraanien ryhmä pie- laitoshoitoon pääsyyn liittyviä minen, kun veteraanijärjestöt nenee, tämä joukko kasvaa, sil- sotavammaprosentteja. esittivät veteraanipäivän perus- lä on arvioitu että kymmenen Jotta lain henki ja kansan tamista. Pikavauhtia valtioneu- vuoden kuluttua näin vanhoja tahto sotainvalidien ja kaikki- vosto teki asiasta päätöksen. ihmisiä on 130 000. en veteraanien oikeuksista to- Nyt nostetaan joka vuosi Suo- teutuisi, olennaista on vain ar- men lippu salkoon Lapin sodan Uutta ajattelua tarvitaan vioida hoidon, hoivan ja muun päättymispäivänä 27. päivänä Korkeasta iästä huolimatta nel- tuen tarve sekä luoda talou- huhtikuuta ja vietetään valta- jä viidestä veteraanista asuu ko- delliset edellytykset jokaisel- kunnallista veteraanipäivää. tonaan. Suurenmoinen saavu- le tarvitsevalle. Tämä on rei- Enää ei tarvitse yhdenkään rin- tus, mutta samalla suuri ja vaa- lun kumppanuuden koetinkivi, tamaveteraanin kuulla niitä tiva haaste. Siksi juuri nyt on vahvan kansalaisyhteiskunnan sodanjälkeisiä pilkkakirveitä: ensisijaista vahvistaa veteraa- ydin ja perusta. Kysymys on Keskittyneenä kuuntelemassa sanomaa (oik) Aarno Strömmer, ”miksi menitte”. Nyt uskalle- nien mahdollisuutta jatkaa elä- hyvästä tahdosta, auttavista kä- Esko Kosunen, kansanedustajat Eero Akaan-Penttilä ja Arja Kar- huvaara. taan puhua isänmaasta ja kat- mistään ja asumistaan omissa sistä ja tottahan myös rahasta. soa sotainvalideja, sota- ja rin- kodeissaan. Se tarkoittaa koh- Rahan tarve ei ole ylivoimaisen tamaveteraaneja ja rintamalot- tuullista taloudellista toimeen- suuri ja pienenee sitä mukaa, tia rohkeasti ja kunnioittavasti tuloa, omatoimisuutta, fyysistä kun joukko hupenee. Mutta suoraan silmiin, ja oivalletaan, ja henkistä toimintakykyä – ja tiedän, että valtion tuore bud- että heidän asiansa on meidän tarvittaessa uuden vammais- jettiesitys oli veteraaneille pet- kaikkien yhteinen asiamme. palvelulain mukaisia avustajia. tymys. Sotasyyllisten kunnianpalau- On selvästi sanottava, että ly- Peruspalvelujen ohella vete- tus oli tärkeä merkki uusista hytnäköiset säästöt kuntoutuk- raani tarvitsee ympärilleen ih- asenteista, kun 1994 valtioval- sessa ovat kohtuuttomia ja käy- misiä, omaisia tai ystäviä, seu- ta esitti anteeksipyynnön so- vät ajan mittaan kalliiksi, kun rakunnan työntekijöitä ja va- tasyyllisten omaisille. Samana itsenäisyyteen tarvittava toi- paaehtoisia. Mutta sairauksien vuonna Presidentti Martti Ah- mintakyky menetetään. Pieni- hoitoon tarvitaan sellaisia am- tisaari kutsui kaikki Manner- kin parannus toimintakyvyssä mattiauttajia, jotka ovat saa- heim-ristin ritarit itsenäisyys- voi olla suuri asia elämän laa- neet monipuolisen koulutuk- Säätytalon yleisöä. päivän vastaanotolle ja antoi dussa, itsenäisyyden ja omatoi- sen vanhustyöhön ja niiden päiväkäskyn sotaveteraaneille. misuuden säilyttämisessä. rinnalle vanhushoitoon pereh- Hieno ele on sekin, kun so- tyneitä omaishoitajia. Tämän tien aikana valmistetuista rau- vuoksi vanhusten elinehtojen tasormuksista vaihtamatta Olennaista on, että kuntoutus ymmärtäminen ja hoito vaati- jääneet kappaleet lahjoitettiin suunnitellaan yksilöllisten tarpei- vat aivan erityistä perehtymistä Sotiemme veteraanit keräyk- den mukaan ja että kuntoutuk- ja monipuolista osaamista. seen käytettäväksi veteraanien sen menetelmät ovat vaikuttavia ja sotaleskien arjen tarpeisiin. ja havaittu hyviksi. Kuunnelkaa herkällä korvalla kentän hiljaisia Sormusten kaunis tarina; kol- Kotona asuva veteraani tarvitsee mensadan tuhannen rakkaan Sananlaskun sanoin ”koto- hyvin toimivia kodinhoitopal- kultasormuksen vaihtaminen na kullakin paras”, mutta jos- veluita, kotisairaanhoitoa ja rautaiseen oli aikanaan upea sain on raja. Rajan tietää par- kotisairaalatoimintaa. Niitä osoitus yhteen hiileen puhalta- haiten veteraani itse. Ellei koti- misesta. pitäisi kehittää ja parantaa, eikä hoito onnistu tukitoiminkaan huonontaa, niin kuin nyt on järkevällä tavalla, laki velvoit- Onko veteraanien tehty monessa kunnassa. Pahin taa järjestämään veteraanivan- valtakunnassa kaikki este kunnallisten maksuttomien hukselle yksilöllisten tarpeiden hyvin? avopalvelujen järjestämisessä on mukainen hoitopaikka jaksot- Suomessa on tällä hetkellä run- vaatimus vähintään 20 %:n sota- taiseen intervallihoitoon tai saat 60 000 sotaveteraania ja vammasta. Tätä vaatimusta on pitkäaikaiseen hoitoon. Asu- heistä sotainvalideja noin 10 vaikea perustella lääketieteellisin mistapa tai hoitopaikka voi Tammenlehvän Perinneliiton varapuheenjohtaja Matti Niemi (vas), 000. Lähes joka kolmas ve- syin. Siksi kysyn, eikö yksilölli- olla palveluasunto, sotainvali- veteraaniyhteistyöstä läänitasolla juhlaseminaarissa puhunut maa- sesti arvioitu hoidon, kuntou- herra Anneli Taina ja Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjoh- teraani on rintamanainen ja dien sairas- ja veljeskoti, pitkä- taja Pertti Suominen. kaikkien veteraanien keski-ikä tuksen ja muun tuen tarve ole aikaishoitolaitos tai terveyskes- noin 87 vuotta. Mutta huomat- tärkeämpää kuin yksiulotteinen kuksen vuodeosasto. Hoitopai- kaa. Kun puhumme veteraa- prosentti, joka on aikanaan luotu kan nimike tai luokittelu ei ole toa siitä, miten kannattaa elää. hyvän kumppanuuden yhteis- neista, helposti puhumme jos- aivan eri ikäisiä ihmisiä varten. ratkaisevaa, vaan sen valmiu- Siitä huolimatta jokaisen suku- kuntaa ja etsiä yhteistä pää- tain erillisestä ja yhtenäisestä det vastata veteraanin terveys- polven, jopa jokaisen yksittäi- määrää. Jos minun pitäisi antaa joukosta, kohteesta jota katse- tarpeisiin. Siksi kaikkien on sen ihmisen, on luotava omat yksi neuvo Rintamaveteraani- lemme ulkopuolisin silmin. Ja Pieni haitta nuorella ihmisellä toimittava niin, että mahdol- elämänsä perusteet, oma arvo- asiain neuvottelukunnalle, se unohdamme, että veteraanit voi olla suuri asia ikäihmisellä. lisimman monella kanssakul- maailmansa.” Näin alkaa Ro- olisi, että kuunnelkaa herkällä ovat keskenään hyvin erilai- Aikanaan vähäisiksi arvioitu- kijalla on hyvän elämän mah- vaniemen veljes-sairaskodin korvalla kentän hiljaisia ääniä. sia, tahtovia ja tuntevia subjek- jen sotavammojen merkitys on dollisuus. Kun puhumme ve- monivuotisen ylilääkärin Ritva Sydämelliset onnittelut koko teja, ainutlaatuisia persoonia, iän myötä kasvanut eikä vuosia teraanien asiasta, puhumme Tuomaalan kokoama sydäntä- lääkärikunnan puolesta ja suu- joista jokaisella on erilaiset ilot sitten saatujen vammojen vai- moraalista. Moraali on kaiken särkevä haastattelukirja Saatiin ret kiitokset kaikesta siitä hy- ja huolet, toiveet ja tarpeet. Ja kutusta nykyiseen terveydenti- mitta. Matteuksen evanke- tämä vapaus pitää. Juuri tästä västä, mitä Rintamaveteraani- vielä. Harva tulee ajatelleeksi, laan voida erottaa ikääntymi- liumin kultaisen säännön sa- sukupolvien välisestä vuoro- asiain neuvottelukunnassa on että veteraanit ovat suurin ryh- seen liittyvistä uusista terveys- noin: kaikki mitä tahdotte teh- puhelusta ja siihen kuuluvista tehty sotiemme veteraanien mä kaikkien vanhimpien suo- vajeista. Syyseuraussuhteiden tävän teille, tehkää se heille. jännitteistä kumpuavat ne uu- hyväksi. malaisten joukossa. 85 vuotta tutkiminen on tieteellisesti ”Ihminen siirtää jälkeläisil- det aatteet ja ideat, joiden avul- täyttäneitä kansalaisia on Suo- mahdotonta, ja joutavaa tur- leen elämänkokemuksen, tie- la uusi sukupolvi voi rakentaa 10 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Rintamaveteraaniasiain Itävallan ja Unkarin sotaveteraanit – Kaksoismonarkiasta nykypäiviin neuvottelukunta uonna 1867 kaksois- keen 1916 keisariksi noussut juuri aineellista tukea, eikä ve- altioneuvosto on asettanut 24.9.2009 tekemällään päätök- hallinnoksi järjestäy- Kaarle I pyrki irtautumaan teraanijärjestöjen taloudellinen sellä rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan 1.10.2009 tynyt Habsburgien liian läheisesti liittosuhtees- tilanne ollut juurikaan parem- alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Vmonarkia kuului Euroopan ta Saksaan ja lopulta sodasta. pi. VNeuvottelukunnan tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita rinta- väkirikkaimpiin suurvaltoi- Koko imperiumi oli näet vaa- Tynkä-Itävallassa veteraa- maveteraanien elinolosuhteiden ja yleisen toimeentuloturvan, erityi- hin. Itävalta-Unkarissa oli rassa romahtaa, jos sota päät- nien osa oli hieman parempi. sesti sosiaaliturvan, terveydenhoidon, sairaanhoidon ja kuntoutuk- 1871 yhtä paljon asukkaita tyisi tappioon. Voittajavaltiot kohtelivat Itä- sen sekä asunto-olojen kehittämiseksi; toimia yhdyssiteenä ja neu- kuin Ranskassa ja Saksassa, Itävalta-Unkari pysyi Sak- vallan tasavaltaa lempeämmin vottelevana elimenä viranomaisten ja rintamaveteraanien hyväksi ensimmäisen maailmansodan san rinnalla, mutta keskusval- kuin Saksaa ja Unkaria, eikä toimivien järjestöjen välillä; sekä antaa lausuntoja tehtäviinsä kuulu- edellä jo yli 50 miljoonaa. tojen luhistuminen marras- sen tarvinnut alistua vastaaviin vista asioista ja suorittaa muutkin valtioneuvoston tai sosiaali- ja ter- Palatsit ja linnat Wienissä ja kuussa 1918 vei imperiumin sotakorvauksiin. Maailmanso- veysministeriön neuvottelukunnalle antamat tehtävät. Budapestissä kuvastelivat kak- mennessään. Yhdysvaltojen dan veteraaneille kyettiin mak- soismonarkian mahtia. Val- presidentti vaati kansojen it- samaan pieniä eläkkeitä ja so- Neuvottelukunnan jäsenet: takunnan sotilaalliset saavu- semääräämisoikeutta. Ranska tainvalideja ei jätetty oman on- Puheenjohtaja Klaus Halla, kehitysjohtaja, sosiaali- ja terveysministe- tukset eivät kuitenkaan olleet ja Englanti puolestaan ilmoit- nensa nojaan. riö kummoiset. Mutta kun impe- tivat taistelleensa kansojen va- Veteraanijärjestöt, kuten varajäsen Juha Rossi, vanhempi hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysmi- riumista oli kysymys, sotilaal- pauden puolesta. Kameradscaftsbund Maxglan, nisteriö liset hyveet olivat kunniassa ja Niinpä Habsburgien impe- pystyttivät maailmansodas- Varapuheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, linjanjohtaja, Valtiokonttori veteraaneja arvostettiin. riumin raunioille syntyi jouk- sa taistelleiden ja keisarival- varajäsen Veikko Havo, toimistopäällikkö, Valtiokonttori Veteraanien perintöä ylläpi- ko pienempiä valtioita. Nii- taa puolustaneiden kunniaksi Jäsenet: ti vuodesta 1873 Militär-Vete- den rajat eivät noudattaneet muistomerkkejä. Sisäpoliitti- Helena Tarkka, budjettineuvos, valtiovarainministeriö ranen- und Krigsverein Maxg- kansallisuusrajoja ja toteutta- sesti rikkinäinen Itävalta liukui varajäsen Tuomas Sukselainen, budjettineuvos, valtiovarainministeriö lan (veteraani- ja sotayhdistys). neet kansallisen itsemäärää- – väkivallan ryydittämänä – Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Se oli enemmänkin muisto- misoikeuden ideaa. Itävallal- kohti pro-hitleriläisyyttä. varajäsen Anu Nemlander, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto merkeille ja juhlallisuuksille le ei tehty myönnytyksiä su- Keväällä 1938 Hitler liitti Tapani Tölli, kansanedustaja, Suomen Keskusta r.p. omistautunut kuin sosiaalinen lautumishaaveissa Saksaan maan aseellisella kaappauksel- varajäsen Paula Sihto, kansanedustaja, Suomen Keskusta r.p. organisaatio. Alueyhdistykset ja unkarilaisia jäi suurina vä- la ”emämaahan”. Väkipakolla Pertti Paakkinen, toiminnanjohtaja, Suomen Sosialidemokraattinen pyrkivät tukemaan myös hei- hemmistöinä Romaniaan ja tapahtunut yhdistyminen otet- Puolue r.p. kompiosaisia ja sotavammai- Tšekkoslovakiaan. Trianonin tiin enimmältään innostuksel- varajäsen Tuula Väätäinen, kansanedustaja, Suomen Sosialidemo- sia. rauhassa 1920 Unkari menetti la vastaan ja Itävallan armeijaa kraattinen Puolue r.p. Kesäkuussa 1914 bosnialai- kaksikolmannesta pinta-alas- alettiin varustaa sotaa varten. Arja Karhuvaara, kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus r.p. nen opiskelija Gavrilo Prin- taan. Nationalistinen kiihotus II maailmansodassa itävalta- varajäsen Eero Akaan-Penttilä, kansanedustaja, Kansallinen Kokoo- cip murhasi Itävalta-Unkarin sai ravintoa näistä epätyydyt- laiset liitettiin saksalaisiin soti- mus r.p. kruununperillisen, arkkihert- tävistä rajalinjauksista. Uuden lasyksikköihin: 800 000 Wehr- Unto Valpas, kansanedustaja, Vasemmistoliitto r.p. tua Frans Ferdinandin Sara- sodan siemenen kylvivät lisäk- machtiin ja 150 000 Waffen- varajäsen Raija Aapakari, lähikasvattaja, sairaanhoitaja, Vasemmisto- jevossa. Tästä Itävalta-Unkari si hävinneille langetetut sota- SS:ään. Heistä kuoli 261 000 liitto r.p. sai syyn julistaa sodan Serbi- korvauspakotteet. ja invalidisoitui kymmeniä tu- Tarja Linnanketo, erikoissairaanhoitaja, Vihreä Liitto r.p. alle. Pian suurvaltojen väliset Itävalta-Unkari jätti ras- hansia. Itävallan kohdalta sota varajäsen Martti Lundén, eläkeläinen, Vihreä Liitto r.p. jännitteet ja eturistiriidat pur- kaan perinnön: 1.1 miljoonaa päättyi 13. huhtikuuta 1945, Heikki Päivärinta, evp, Suomen Kristillisdemokraatit r.p. kautuivat suursodaksi, jota kaatunutta, 2 miljoonaa haa- kun neuvostojoukot valtasivat varajäsen Marja-Leena Kemppainen, palveluesimies, Suomen Kristil- käytiin yli neljä vuotta. voittunutta ja 1.7 miljoonaa Wienin. Maa jaettiin neljään lisdemokraatit r.p. Itävalta-Unkarin armeijan vangiksi jäänyttä. Unkarilai- miehitysvyöhykkeeseen. Mikaela Nylander, kansanedustaja, Ruotsalainen Kansanpuolue r.p. taisteluvahvuus maailmanso- sia kaatui 600 000, suhteelli- Rintamalta palanneet ja ko- varajäsen Bob Biaudet, konsuli, Ruotsalainen Kansanpuolue r.p. dassa nousi liki 8 miljoonaan sesti eniten kaksoismonarkian via kokeneet sotilaat eivät saa- Onni Toljamo, puheenjohtaja, Rintamaveteraaniliitto r.y. sotilaaseen. Määrä ei korvan- muodostaneista kansallisuuk- neet miehittäjiltä sympatiaa varajäsen Pirjo Jaakola, toiminnanjohtaja, Rintamaveteraaniliitto.r.y. nut laatua. Sota Serbiaa vas- sista. mutta sitäkin enemmän ym- Juhani Saari, puheenjohtaja, Sotainvalidien Veljesliitto r.y. taan sujui katastrofaalisesti: märtämystä ja tukea maanmie- varajäsen Seppo Savolainen, lakimies, Sotainvalidien Veljesliitto r.y. vuoden 1914 loppuun men- Veteraanien osa amiraali hiltään ja hallitukselta. Eivätkä Kaarina Peltola, puheenjohtaja, Rintamanaisten Liito ry nessä 450 000 miehen armei- ja valtionhoitaja Miklós miehittäjätkään suhtautuneet varajäsen Helvi Hyrynkangas, 1. varapuheenjohtaja, Rintamanaisten ja ei ollut edennyt metriäkään Horthyn Unkarissa? itävaltalaisiin yhtä penseästi Liitto r.y. mutta sen sijaan menettänyt Horthy kukisti Béla Kunin ly- kuin saksalaisiin sotaveteraa- Aarno Strömmer, puheenjohtaja, professori, Suomen Sotaveteraa- 227 000 miestä kaatuneina. hytaikaisen neuvostotasaval- neihin. niliitto r.y. Idässä tilanne oli yhtä sur- lan. Valkoisella terrorilla kit- Tämä johtui siitä, että Mos- varajäsen Markku Seppä, toiminnanjohtaja, Suomen Sotaveteraa- kea. Lembergissä maaliskuus- kettiin maasta vasemmisto- kovan ulkoministerikonferens- niliitto r.y. sa 1915 rintamavastuun lä- laisuus ja juutalaiset ajettiin sissa marraskuussa 1943 Itäval- Sihteeri: Hanna Nyfors, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö hinnä kantaneet itävaltalaiset ahtaalle. Horthyn tukena oli- ta oli julistettu ”ensimmäiseksi Asiantuntija: Mauri Niskakoski, liiton hallituksen jäsen, Kaatuneitten kärsivät raskaan tappion. Tou- vat paramilitaariset joukko- kansallissosialismin uhriksi”. Omaisten Liitto r.y. kokuussa Italia liittyi sotaan ja osastot, jotka koostuivat en- Maa irrotettiin vastuusta so- varajäsen Leena Mankkinen, toiminnanjohtaja, Kaatuneitten Omais- sitä vastaan taisteltiin tasapäi- tisistä rintamamiehistä. He dan kauheuksiin, jos ei suora- ten Liitto r.y. sesti – lähinnä sen takia, että muodostivat myös autoritatii- naisesti sotarikoksiin kuten 65 kaksoismonarkian joukot oli- vista hallintoa turvaavat polii- 000 Wienin juutalaisen tuho- vat määrällisesti ylivoimaiset sivoimat (Csendörség). amiseen. ja myöhemmin Saksasta saa- Nationalistisen valtion Näin itävaltalaiset itse tul- tiin apua. identiteetti rakennettiin mai- kitsivat Moskovan julistuk- Enemmän kuin monikan- neikkaan sotilaallisen men- sen ja se on lykännyt tilinte- sallisuus Itävalta-Unkarin so- neisyyden varaan. Unkarilai- koa menneisyyden kanssa ai- tilaallisia operaatioita haitta- sen veteraanin, etenkin vam- van viime vuosikymmeniin si johdon kyvyttömyys. Kou- mautuneen, selviytyminen saakka. Selitys, että itävalta- lutuskin oli ajastaan jäljessä. arkipäivästä oli siitä huolimat- laisilla itselläänkin oli keskei- Kun tappiot ja sotaväsymys ta työn ja tuskan takana. Köy- nen osuus niihin tapahtumiin, kasvoivat, Franz Josefin jäl- hä maatalousmaa ei tarjonnut joista saksalaisia on syytetty, 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 11

Itävallan ja Unkarin sotaveteraanit – Kaksoismonarkiasta nykypäiviin

on vihdoin hyväksytty. Tulkin- uudelleen rakentamista ja so- kansallissosialistiseen liikkee- joukkojen edellä paennutta itä- sukeutui teollisuus- ja hyvin- ta koskee myös sotilaita: itäval- peutumista yhteiskuntaan. Täl- seen tai pahempaankin. Eläk- eurooppalaista sotilasta oli ko- vointivaltio. Elintason nousu talaiset osallistuivat hyökkäys- lä oli sikäli merkitystä, että hal- keiden maksu takkuili etenkin tiutettu, kuka minnekin. satoi myös veteraanien laariin sotaan ja sotarikoksiin siinä litusvallan mahdollisuudet tu- neuvostovyöhykkeellä. Kai- Melkoinen osa unkarilaisis- uusia etuja. missä saksalaisetkin. Kansain- kea satoja tuhansia veteraaneja ken kukkuraksi kenraali Ku- ta valitsi lännen. Kommunisti- Sotavammaisten huoltolaki välinen kiista YK:n pääsih- olivat rajalliset – paljon vaati- rassov määräsi 1946 siellä ole- Unkarissa natsi-Saksan puolel- säädettiin 1949. Se teki laaja- teerinäkin toimineen Kurt mattomammat kuin I maail- van ”saksalaisen omaisuuden” la taistelleet eivät ymmärret- alaisen hoidon mahdolliseksi. Waldheimin sodan aikaisesta mansodan jälkeen. takavarikoitavaksi ja siirrettä- tävästi olleet kadehdittavassa Sotavammaisten Keskusjärjes- roolista Waffen-SS:ssa oli he- väksi Neuvostoliittoon, mikä- asemassa. Töitä, asuntoa, kou- tö järjesti 1950-luvulta lähti- rättämässä itävaltalaisia pen- Tukea tarvitaan li mahdollista. Tämä heikensi lutusta rahallisesta tuesta pu- en tuottoisia arpajaisia. Rahat komaan lähimenneisyytensä Sodan jälkeisinä vuosina vete- veteraanienkin ansio- ja elin- humattakaan oli liki mahdoton käytettiin veteraanien huolto- pimeitä puolia. raanijärjestöiltä puuttui kiin- mahdollisuuksia tuntuvasti. saada, ellei julkisesti katunut organisaation rakentamiseen. teistöjä. Kolmannen valtakun- Hitlerin lupaukset I maail- tekojaan. Sotavammaisten huoltorahas- Järjestöjä perustetaan nan veteraaniorganisaatioiden mansodan jälkeen menetetty- Näin esimerkiksi hetken en- to perustettiin 1960. Se myön- Toisin kuin Saksassa rooli ”ystä- kiinteistöt oli pitänyt palauttaa jen unkarilaisalueiden palaut- nen kommunistien valtaantu- si halpakorkoisia lainoja. Tuol- vällismielisenä vihollisena” an- oikeille omistajilleen (usein juu- tamisesta taivuttivat Unkarin loa toiminut Magyar Harcosok loin alettiin myöntää tukea toi itävaltalaisveteraaneille va- talaisille) tai miehitysvalloille. idänsotaretken kannalle. Sta- Bajtársi Közössége eli Unkari- myös pommitusten uhreille, pauden järjestäytyä jo varhain. Huoltojärjestöt ja eläkerahastot lingradin taistelussa Unkarin laisveteraanien maailmanfede- sotaorvoille sekä -leskille. So- Ensimmäisenä olivat asialla so- oli luotava tyhjästä, omaisuutta 2. armeija kärsi katastrofaalisia raatio siirsi toimintansa Kana- tainvalidien omaiset ja lapset tainvalidit. Zentralorganisati- kun ei ollut. Sotainvalidiviras- tappioita (koko sodassa kaatui daan. tulivat tuen piiriin 1975. on der Kriegsopfer Österreich ton valtio sentään perusti, mut- lähes 150 000 miestä). Unkari Yhdysvalloissa ja Kanadas- perustettiin neljä päivää Wie- ta sen toimintamahdollisuudet yritti Suomen tavoin irtautua sa unkarilaisveteraanit vaali- Ari Uino nin miehityksen jälkeen ja koh- olivat alkuun rajoitetut. sodasta, mutta maaliskuus- vat isänmaallisia perinteitä ja Lähteet: ta myös Kriegsblindenverbund. Sodan köyhdyttämässä sa 1944 Hitler miehitti maan. perustivat innokkaasti vete- David A. Gerber: Disabled veter- Sen ensimmäinen, kolmat- maassa ihmiset halusivat unoh- Syyskuussa neuvostojoukot lä- raaniyhteenliittymiä. Pulaan ans history (2000) ta valtakuntaa vastaan taistel- taa sodan. Arjessa selviytymi- hestyivät maan rajoja. Aselepo joutuneita autettiin ja koti- Robert H. Keyserlingk: Austria in lut puheenjohtaja Hans Hirsch sessä oli tarpeeksi tekemistä. allekirjoitettiin ja unkarilaiset maahan lähetettiin avustuksia. World War II. An Anglo-American asetti järjestöjensä päämääräk- Mutta tuhannet sotainvalidit joukot – 350 000 miestä – sa- Rautaesiripun murruttua osa Dilemma (1988) New Perspectives on Austrians si, paitsi auttaa sotasokeita, va- muistuttivat ikävästä ja komp- moin kuin poliittinen ja talou- toiminnasta siirtyi Unkariin and World War II. By Gunter Bise- listaa nuorta polvea sodan inhi- leksisesta lähihistoriasta. Sitä ei dellinen johto pakeni länteen. ja kaksoismonarkian aikaista hof, Barbara Strelzl-Marx, Fritz millisistä kärsimyksistä. voinut pyyhkiä muistista noin Melkoinen osa unkarilaisis- järjestötoimintaa elvytettiin. Plasser (2009) Sittemmin kymmenkunta vain. ta antautui länsiliittoutuneil- Maailman Veteraanijärjestön Juhani Paasivirta: Pienet valtiot järjestöä seurasi perässä, perin- Veteraanit törmäsivät päi- le Itävallassa. 1947 säädettiin konferenssi pidettiin Budapes- Euroopassa. Kansainvälisen järjes- teikäs ja 1938 lakkautettu Ka- vittäin menneisyyden aiheut- laki, joka takasi Itävallan maa- tissä 2006. telmän muutoksia 1800-1900-lu- vuilla (1987) meradschaftsbund Maxglan el- tamiin ongelmiin. Hoitoa vai- perällä haavoittuneille tai inva- Länsi-Euroopan sodan ku- Richard Ricket: A Brief Survey of vytettiin kuitenkin vasta 1951. voihin ja vammoihin ei saanut, lidisoituneille pienen eläkkeen. rimuksesta elvyttänyt Mar- Austrian History (1998) Järjestöt helpottivat mo- kun moni lääkäri oli menettä- Vuoteen 1955 mennessä puoli shall-apu oli elintärkeä myös Tamás Stark: Hungary’s Human nin tavoin veteraanien elämän nyt oikeutensa osallistuttuaan miljoonaa Itävaltaan neuvosto- Itävallalle. Maatalousmaasta Losses in World War II (1995)

Seuraavat liittopäivät kesäisessä Kuopiossa

Suomen Sotaveteraa- taa tapahtuman aikaiset ma- päivistä saa Pohjois-Savon So- niliiton XXIV liittopäivät joitusvaraukset ja -maksut itse taveteraanipiiristä, puh. (017) järjestetään Kuopiossa suoraan hotelleihin. Liittopäi- 262 3099 ja sähköpostilla poh- 8.–9.6.2010. Tapahtuma- vien järjestäjä Pohjois-Savon jois.savo.svp@sotaveteraa- paikkana on Kuopio-halli. Sotaveteraanipiiri tiedottaa pii- niliitto.fi. Kuopion kaupun- Naisjärjestö kokoontuu reille ja yhdistyksille jatkossa gin matkailutarjontaa on esillä Kuopion klassillisessa vielä tarkemmin liittopäivien osoitteessa www.kuopioinfo.fi. lukiossa. Tapahtuman osal- eri tapahtumista ja majoitus- listujamääräksi arvioidaan asioista. Jarmo Seppälä 1 500–2000 henkilöä. Lisätietoja ensi kesän liitto-

nsimmäisenä päivänä ohjelmassa ovat Sota- veteraaniliiton tulevai­ suusforum,E jossa käsitellään piirien ja yhdistysten tulevai- suudennäkymiä, liittokokous Liittopäivien tapahtumapaikan Kuopio-hallin edustalla Pohjois- KP-ServicePartner Oy sekä viihdeilta ja kirkkokon- Savon Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Olavi Karttunen (vas.), sertti. Toisen päivän ohjelma piirin toiminnanjohtaja Eija Iivarinen ja järjestelytoimikunnan pu- koostuu jumalanpalvelukses- heenjohtaja Markku Tomperi. ta ja liittojuhlasta. Liittopäivät ovat samalla myös Pohjois-Sa- päivä pari ennen tapahtumaa ni tai leppoisa kiertoajelu ka- von Sotaveteraanipiirin kesä- tai sen jälkeen, Pohjois-Savon lakukkokaupungissa ovat mu- juhla. Sotaveteraanipiirin toiminnan- kavia elämyksiä. Kesän 2010 - Liittopäivämatkaan kan- johtaja Eija Iivarinen esittelee. asuntomessualue on mahdol- nattaa varata runsaasti aikaa ja - Kallaveden kaupunki on lista nähdä risteilyllä myös Kal- nauttia samalla vehreän Kuo- oivallinen kesäretkikohde, jo- laveden suunnalta. pion järvimaisemista vaikkapa ten sisävesiristeilyt, Puijon tor- Kukin ryhmä tai yöpyjä hoi- 12 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Anjalan Rakennus Oy KJM Kupari Oy Metsäpalvelu Turunen Oy Anjalankoski Asikkala Eno

K&K Mustoset Ay Oy Suomen Geartool Ab Market-Visio Oy Enonkoski Espoo Espoo

Taxiline Koskinen Oy Rakennus Tammi Oy Top Building Oy Espoo Espoo Espoo puh. 0500-666 872

Insinööritoimisto Innocorp Oy Citymarket Sello Leppävaara Espoo Konstru Oy puh.09-849 550 Espoo

Remontti Jori Oy Schiedel Savuhormistot Oy Scannotec Oy Espoo Espoo Espoo

Espoonkruunu Oy Oy Julius Tallberg Ab CS Control Software Oy Espoo Espoo Espoo

Hämeen Esse Elektro Kraft Ab Esse Kuivaustekniikka Oy Forssa

Hyvää Syksyä Maansiirto Perala Oy Halikko

Kuorma-autoilija Parkettiliike Kaakon Rakennus Oy Jari Niinivaara Uudet Parketit Oy Hamina Halikko Halkia

Rakennuspalvelu Ulefosnv Oy Juhani Näppi Oy Hamina Juntunen Ky Niemisen Valimo Hankasalmi Harjavalta Harjavallan Valtaliikenne Brunnila Ky Astora-Rakennus Oy Harjavalta Harjavalta Sairaankuljetus Oy Harjavalta

Uudenmaan Kuljetus Simo Iitti Ky HögforsSahala Oy Hartola Heinola Pohjatutkimus Oy Helsinki

Insinööritoimisto Gridon Oy Kontulan Kiinteistöt Oy Brando Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Kiinteistöalan Kustannus Qualitas Fennica Oy Puidenhoitajien Oy Helsinki Oy-REP Ltd Helsinki Helsinki Biosim Rail Partners Oy Colly Company Oy Ab Helsinki Networking Group Ab Helsinki Helsinki 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 13

Kirjanpitotoimisto Rakennustyöt TR-Kakkoset Oy Oy Nordic Freight Ltd Helsinki Helsinki Stig Dahlström puh. 050-584 9467 Helsinki Smiler Sercado Group Oy Kuntoeko Ky Kiinteistöautomaatio Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Isännöitsijätoimisto Saha Consulting Oy Tronkko Oy Helsinki J.Tuhkanen Oy Helsinki Helsinki

CarZone Oy Espoonlahden Putki Oy Helaform Oy Helsinki Helsinki Helsinki www.nettiauto.com/carzone

Kuljetus Oy Serai RTH Oy NG-Insulation Oy Helsinki Helsinki Helsinki

Masdos Oy Oy Machinetool Co Iskuasfaltti Oy Helsinki Helsinki Helsinki

yli 30 v sähköurakointia pääkaupunkiseudulla Nastakiekko Oy Hyvinkään Multajaloste Oy Hyvinkää Hyvinkää

Kiljavan Lääketutkimus Oy T:mi E.Ale´n Hyvinkää Hyvinkää

Promis Automaatio Oy Urho ja Karhu Oy Linnamäki Steel Oy Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna

Kuljetus Oulun Ykkösasennus Oy Oy Ikapaper Ab Ltd Ii Timo Hartiakainen Oy Ikaalinen Iisalmi

Maansiirtoliike Evälahti Oy Kuusitunturi Oy Imatra Imatra Arvi Anttonen Imatra LVIK-Insinööritoimisto GMR-Rakennus Bonimare Oy Puntala, Ruokolahti Imatra Termoins Oy Imatra

Maalausliike E.Heiskanen Oy Charterbus R.Lundström Ky Nikko Oy Imatra Inkoo Jakkula www.e-heiskanen.fi

Konekorjaamo Riikonen Oy Tilijussila Ky Joensuu Joensuu

PP-Yhtiöt Oy Vesijohtoliike Reinikainen Ky Joensuu Joensuu Joutsa 14 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Kävelytapahtuma toisen kerran aailman veteraani- Veteraanit haastoivat nuorem- puistossa. Järjestelyissä oli mu- järjestön aloitteesta pia kävelemään. Sotiemme ve- kana 20 valtakunnallista järjes- ja Suomen Rauhan- teraanit tietävät kokemuksesta töä. turvaajaliitonM koordinoima- hyvän kunnon merkityksen. Tapahtuman suojelijana na järjestettiin kävelytapahtu- Päätapahtuma järjestettiin Suomessa toimi presidentti ma toisen kerran 20. syyskuuta. Helsingissä Käpylän urheilu- Martti Ahtisaari.

Vaasassa kävelijät, n. 60 henkilöä kiersivät eri pituisia reittejä Vaa- san matkailuoppaiden johdolla. Kuva: Tuula Harjunpää

Salossa ryhmityttiin tyylikkäästi lähtövaatteen alle. Kuva: Heimo Purhonen

Järvenpäässä järjestetyn tapahtuman organisointi oli Järvenpään reservikerhojen, veteraanijärjestöjen, kaupungin ja Peltolan K City- marketin yhteishanke. Kävelylenkkiin meni aikaa kuusi minuuttia, mutta kuudella rastilla yhteensä 18 kysymykseen runsaasti enem- män. Kolmehenkisiä kilpailujoukkueita oli 15. Parhaiten sijoittui Järvenpään Sotaveteraanien joukkue (Risto Pyysalo, Leo Vallbacka ja Esko Veijalainen) ja toiseksi Järvenpään reserviyhdistysten jouk- kue (Heikki Ailas, Pekka Hänninen ja Matti Toivanen). Tapahtumaan osallistui 120 henkilöä. Kuva: Jukka Huikko

Veteraanien kävelyhaaste houkutteli yli 900 ihmistä kävelemään Kuopiossa, Iisalmessa ja Kiuruve- dellä. Kuopiossa lähtöpaikalla tarjoilusta vastasivat Sotilaskotisisaret munkkikahvein ja Rauhantur- vaajat paistoivat makkarat nälkäisille kävelijöille. Kuva: Tuomas Oinonen

Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen osallistui tapahtumaan Järven- Lahdessa joukko kiersi Suomen lipun jäljessä Pikku-Vesijärven ympäri noin kilometrin mittaisen len- päässä. Rastilla kolme kaupunginjohtaja kilautti kaverille. Kuva: kin, osallistujia oli yli 300. Kuva: Pertti Vesenterä Jukka Huikko 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 15

Lappeenrannan Kimpisessä kävelytapahtumaan osallistui noin 50 henkeä. Par- Turussa ”kansa kävelemään” – tapahtuma starttasi uuden kirjastotalon pihalta. Kuvassa tiolaiset jakoivat kaikille osallistujille pinssit. Kuva: Vilho Malinen suoritetaan alkuverryttelyä Kike Elomaan johdolla. Kuva: Heikki Jansson

Oulun kävelytapahtumassa alkulämmittelynä jumpattiin Susanna Pöykiön johdolla, en- Mikkelissä voimisteltiin ennen kävelylenkille lähtöä. Kuva: Mikko nen kuin lähdettiin kävelylenkille Torinrannasta ensin Pikisaareen sekä edelleen Raatin- Kääriäinen ja Linnasaaren kautta takaisin. Kuva: Pekka Koivisto

Tuusulan tilaisuuden keskuspaikka oli Hyrylän Ilmatorjuntamuseo. Järjestelyvastuussa olivat Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajat. Ta- pahtumaan osallistui 125 henkilöä. Kuva: Juha Koistinen Savonlinnan torilta lähdettiin kävelemään 230 hengen voimin. Kuva: Rainer Fabricius

Helsingissä veteraani Olavi Sii- tonen esitti naisille runoterveh- dyksen kukkien kera. Kuva: Rau- no Loukkola Ennen kävelyä verytellään. Jyväskylässä tapahtumaan osallistui n 250 henkilöä, joista suuri osa veteraaneja. Kuva: Kari Korhonen 16 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Sota johdatti ammattisotilaaksi 12-vuotiaana suojeluskunnan kuukautta kestäneen koulutuk- Edessä upseerin työura poikaosastoon ja suoritti 1938 sen päätteeksi talvisodassa ol- Vuonna 1949 Olavi Eronen Sk:n alokaskurssin. leet oppilaat ylennettiin vänri- pestautui uudelleen puolus- Iltamyöhällä 1.10.1939 Suo- keiksi. tusvoimien palvelukseen, nyt jeluskunnan aluepäällikkö Hämeenlinnan varuskunnan kutsui minut sekä 6-7 saman- Jatkosota alkoi Krh-komppaniaan. Pian nuo- ikäistä poikaa toimistoonsa ja Jatkosodan syttyessä saimme ri yliluutnantti sai siirron Pa- antoi kullekin nipun osoitteel- määräyksen siirtyä Joutsenoon, rolaan, Krh:n linjajohtajaksi ja lisia kirjekuoria ja lähetti mei- jossa perustettiin uusi joukko- ylennyksen kapteeniksi. Vuon- dät jakamaan ne vastaanottajil- yksikkö, kevyt JR4. Se oli kevy- na 1957 kävi käsky muuttaa leen. Minulle hän antoi lisäksi esti motorisoitu ja polkupyö- Haminaan, RUK:n Krh-linjan ohjeen pukeutua suojeluskun- rin nopeasti etenevä joukko. komppanianpäälliköksi. Ylen- tapukuun ja tulla sitten hänen Liikkeelle lähdettyämme ete- nys majuriksi tuli 1968 ja ni- apulaisekseen, Olavi Eronen nimme nopeasti Vuokselle asti, mitys koulutustoimiston pääl- Olavi Eronen asuu nyt puolisonsa Irja Lohjaman kanssa Haminan kertoo. Kirjeessä oli kutsu saa- joka ylitettiin moottorivetoisel- liköksi. keskustassa ja lupaa oman aktiviteettinsa järjestötyölle hamaan pua ylimääräiseen harjoituk- la lautalla, tuolloin jo joukku- Kahdentoista RUK-vuoden loppuun asti. seen (YH). Käytännössä se oli eenjohtajana toiminut Eronen jälkeen Olavi Erosen tehtä- yhtä kuin liikekannallepano. kertoo. vä vaihtui koulutustoimiston verstiluutnantti Olavi rissa 14.2.1922 rautatieläiseen Etenimme nopeasti Heinijo- päälliköksi Karjalan Prikaatis- Eronen aloitti 17-vuoti- virkamiesperheeseen. Isän ede- Sota syttyi elle ja sieltä edelleen Kaukjärvel- sa, Vekarajärvellä. 1970-luvun aana sotavuodet JR11:n tessä työurallaan asemapääl- 30.11.1939 Terijoen asemapääl- le, jossa harmikseni haavoituin, puolivälissä hänet ylennettiin komppanianpäällikönE taistelu- liköksi tuli perheelle muutto likkö soitti isälleni Kuolema- Eronen toteaa. Sain olkapään everstiluutnantiksi ja nimitet- lähettinä. Talvisodan päätyttyä Kuolemajärven kuntaan. Siellä järvelle ja ilmoitti, että sota on lävistäneen osuman ja toinen tiin esikuntapäälliköksi. hänet lähetettiin RUK:n kurs- Olavi Eronen suoritti oppivel- syttynyt. Kronstadin tykistö oli luoti osui vyötäröllä olleeseen sille. Upseerin työuran hän vollisuutensa ja kävi keskikou- avannut Terijoen keskustaan pistooliin, hajottaen pistoolin Kilpaurheilijana ja aloitti Hämeenlinnassa 1949. lun. suunnatun tulen. Isäni kertoi ammusrullan, josta murtunut valmentajana Everstiluutnantiksi ylennetty Kuolemajärvellä vaikutti puhelinsoitosta minulle, jolloin sirpale sinkosi lonkkaani. Sodan jälkeen Olavi Eronen Eronen päätyi lopuksi Karjalan voimakas isänmaallisuushen- nopeasti pyöräilin esikuntaan, Neljä kuukautta kestäneen harrasti pesäpalloa Sotkamos- Prikaatin esikuntapäällikök- ki ja suojeluskuntatoiminta oli jossa sodan syttymisestä ei vie- sotasairaalareissun jälkeen, sa ja suunnistusta Hämeenlin- si, josta tehtävästä jäi eläkkeel- poikkeuksellisen aktiivista. lä tiedetty mitään. Pian kyllä Eronen palasi marraskuulla nassa. Hän toimi jopa Jukolan le 1977. Niinpä Olavi Eronen muiden tiedettiin, Olavi Eronen muis- 1941 takaisin rintamalle, nyt Viestin kilpailujohtajana. Ha- Olavi Eronen syntyi Viipu- nuorten tavoin hakeutui jo taa. Suojärven kautta Seesjärven minassa Eronen keskittyi am- Viivytystaistelun alkaes- Suurlahteen. Sieltä JR4 sai siir- pumaurheiluun. sa rykmenttimme siirtyi aluk- ron Karhumäkeen ja edelleen Eronen kuului puolustusvoi- si Uuraan alueelle, josta tais- Syvärille. Tässä vaiheessa Ola- mien kivääriampujien edustus- telut jatkuivat Viipurinlahden vi Eronen ylennettiin luutnan- joukkueeseen ja saavutti mm. jäisessä saaristossa. Rauhan tiksi. Sotilasurheiluliiton (CISM) tullessa oli oma yksikköni jo Lotinanpellosta alkanut vi- joukkuemaailmanmestaruu- Terijoen suunnalla, Eronen hollishyökkäyksen torjunta- den ja henkilökohtaisessa ki- muistelee. Talvisodan päätyt- ja viivytystaistelu päättyi Uo- sassa pronssimitalin. Upseeri- tyä meidät vedettiin majoituk- maan tasolla. Rauhan tultua en pohjoismaisissa mestaruus- seen Virolahden Säkäjärvelle. 4.9 alkoi pian pitkä marssi Suo- kisoissa hän voitti kivääri- ja Keväällä 1940 taistelulähettinä men puolelle. Kotiuttaminen pistooliammunnan yhteistu- toiminut Eronen sai nimityk- siviiliin tapahtui Haminassa. loksissa neljä peräkkäistä mes- sen korpraaliksi. Sotavuosien jälkeen Olavi Ero- taruutta. Puolustusvoimain Syksyllä 1940 Olavi Ero- nen sai työpaikan metsätyön- mestaruuksia irtosi kymmenen Suurlahden kylän valtauksen iskuryhmä. Vasemmalta Olavi Eronen nen komennettiin Niinisaloon johtajan kasöörina Vapon Ka- ja Ampujainliiton SM-kisoissa ja muut ryhmän jäsenet: Ylikoski, Sievänen ja Kakko. RUK:n kurssille n:o 49. Neljä jaanin hankintapiirissä. mitaleja sateli kaikissa väreissä. Olavi Eronen toimi myös puolustusvoimien kiväärilajien valmentajana ja jatkoi valmen- tajauraansa siviilissä Suomen Ampujainliiton valmennus- ja koulutuspäällikkönä 13 vuotta. Hän kuului kahdeksan vuot- ta Olympiakomiteaan ja toimi valmennusvaliokunnassa pu- heenjohtajana. Yhteiskunta saanut osansa Vekarajärven kaudella Olavi Eronen kuului Valkealan kun- nanvaltuustoon sekä -hallituk- seen. Sama työ jatkui Hami- nan kaupunginvaltuustossa, peräti 13 vuotta. Hän osallis- tui aktiivisesti myös seurakun- tatyöhön toimien muun muas- sa sekä kirkkovaltuustossa että -neuvostossa. Sotilasurheiluliiton MM-kisat 1968. Joukkueen kentälle johdatti majuri Olavi Eronen. Ansioistaan sotilaallisessa ja 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 17

Elexir BuckthornSolveig Sotaveteraani 201x297 Fi.qxd:Layout 1 09-06-04 18.09 Sida 1 Meloart Music & Design Meloart

Osa Erosen yli tuhannesta pal- kinnosta on siirretty vitriiniin RUK:n museoon. Osan palkin- noistaan hän on lahjoittanut kiertopalkinnoiksi Vehkalahden Nyt silmäni Veikkojen suunnistajille, Hami- nan Ampumaseuralle ja RUK:lle. tuntuvat yhteiskunnallisessa toiminnas- sa Olavi Eroselle on myönnet- vähemmän ty talvi- ja jatkosodan muisto- mitalit sekä Suomen Urheilun ja Sotaveteraanien kultaiset an- hiekkaisilta sioristit, sodan aikana kolme VR 4 kunniamerkkiä ja rauhan aikana VR 3 ja VR 2. Kunnia- puheenjohtajaksi tai kunniajä- seneksi hänet ovat kutsuneet SVUL Kymenlaakson piiri, Ha- minan Ampumaseura, Suomen Valmentajat, Suomen Ampujain Liitto ja Haminan Rotaryklubi. Sotaveteraanitoiminta on läheistä – Aloitettuani BUCKTHORNin käytön silmäni BUCKTHORN tekee limakalvot kimmoisiksi koko kehossa eivät vuoda lähes lainkaan ollessani ulkona kä- BUCKTHORN on uusi ravintolisä kehon limakalvoille. Ainut- Hamina-Vehkalahden sotave- velemässä. Hiekkaisuuden tunne on kadonnut laatuinen koostumus sisältää kylmäpuristetun ekologisen teraaniyhdistyksen toimintaan omega-7:ää sisältävän tyrniöljyn lisäksi myös rutiinia ja kver- silmistä. setiiniä, joita saadaan luonnollisesti tattarista. Nämä aineet Olavi Eronen tuli mukaan 1992 69-vuotias Solveig Hagström on eläkkeellä yhdessä auttavat vahvistamaan limakalvojen luonnollista ja valittiin heti hallituksen pu- oleva alihoitaja Ruotsin länsirannikolta, joka ty- toimintaa. heenjohtajaksi. Jo seuraavana össään on hoitanut muita ihmisiä lähes koko elä- vuona hän tuli valituksi Ky- mänsä ajan. Eläkeläisenä hän sai yhtäkkiä paljon Hyödylliset ekologiset tyrnimarjat menlaakson Sotaveteraanipii- Tyrnimarja tunnetaan yhtenä maailman hyödyllisimpänä mar- enemmän vapaa-aikaa ja elämä täyttyi uusista jana sen kattavan ravintoainesisältönsä ansiosta. Marjoissa on rin hallitukseen, jossa hän on aktiviteeteista, kuten petanquen pelaamisesta ja muun muassa runsaasti rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä so- toiminut puheenjohtajana vuo- toiminnasta kotiseutuyhdistyksessä. lujen normaalille toiminnalle kehossamme. Tyrnimarja sisäl- desta 1997 lähtien. Liiton val- tää erityisen runsaasti omega-7-rasvahappoa. Sitä pidetään tuustoon hän kuului vuodet Viime vuosina häntä ovat vaivanneet kuivat limakalvot tärkeänä kehon kaikkien limakalvojen hyvinvoinnille ja ihon suussa ja silmissä. toiminnalle, erityisesti iän karttuessa. 1995-1998 ja liiton hallitukseen – Aloitettuani BUCKTHORNin käytön silmäni eivät vuoda vuodesta 1999 lähtien usei- lähes lainkaan ollessani ulkona raittiissa ilmassa, Solveig kertoo. ta kaksivuotiskausia ja jatkaa – En enää herää öisin suun kuivaessa eikä minun tarvitse Tietoa BUCKTHORNista edelleen liiton hallituksen jä- nousta juomaan vettä, joten minulle BUCKTHORN on todel- Edistää limakalvojen toimintaa suussa, silmissä ja intiimialueella. lakin merkinnyt suurta muutosta. Sisältää kylmäpuristettua ekologista tyrniöljyä. senenä ja varapuheenjohtajana. – Ihaninta on kuitenkin kun voin istua television ääressä Sisältää myös kolmea vahvaa antioksidanttia, jotka antavat Olavi Eronen pitää Sotavete- pidemmän aikaa tai lukea hyvää kirjaa, ilman että silmät tun- limakalvoille ja elimistölle erityisen suojan: raanijärjestön työtä ehdottoman tuvat kuivilta ja hiekkaisilta. Pitkät kävelylenkit meren ran- - 25 mg Rutiinia tärkeänä. Ei sotaveteraanien so- nalla eivät myöskään enää ole minulle ongelma, Solveig - 25 mg Kversetiiniä hymyilee lopuksi. - 5 mg patentoitua rosmariiniuutetta siaalisista ja taloudellista eduista Suositeltu ylläpitoannos: 1 kapseli päivässä. huolehdi muut, kuin veteraanit Kapseli päivässä riittää itse. Keski-iän lähestyessä jo 88 Saatavissa terveyskaupoista Solveig noudatti pakkauksessa olevia ohjeita ja otti kaksi ja apteekeista sekä tilattavissa vuotta omat voimat vääjäämät- kapselia päivässä kahden ensimmäisen kuukauden aikana. rahtivapaasti elexironline.fi tä ehtyvät. Järjestö kaipaa nyt li- – Nyt minun tarvitsee ottaa vain yksi kapseli päivässä, tai soittaa puh 06-343 65 06. Solveig sanoo. Otan kapselin joka aamu aamiaisen yhtey- sää aktiivisia kannattajajäseniä, dessä ja sitä aion ehdottomasti jatkaa. jotka kantaisivat osavastuun ve- teraanien edunvalvonnasta, sa- noo Olavi Eronen. Jos sinulla on kysymyksiä BUCKTHORNista, ota yhteyttä: Elexir Nordiska AB – Suomi: Puh. 06-343 65 06, faksi 06-343 65 02, s-posti [email protected], www.elexir.se Matti Värri 18 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Joutsan Pesula Oy Sähkö Sasp Oy JM-Louhinta Ky Joutsa Jyväskylä Jyväskylä

Keski-Suomen Media Cabinet Oy www.autovari.fi Jyväskylä Rakennus ja Raudoitus Oy Jyväskylä Automaalaamo Uudenmaan Specialtrans Komulainen Ky T. Kurvinen Oy Kierrätysspesialistit Kajaani Järvenpää Järvenpää Maanrakennusliike Rautarakenne Kone-Vahto Oy Kajaanin Rakennussora Oy S.Lipponen Oy Kalkkinen Kajaani Kalanti LVI-Insinööritoimisto Rakennus Jari Kupiainen Oy LV-Keinoset Oy Kangasala Kangasala Haikarainen Oy Kangasniemi

Rakennusinsinööritoimisto Karjaan Lukko Oy Finn-Savotta Oy Karjaa Karstula JM-Rakenne Oy Kauhajoki

Kuljetusliike Nummijoki Oy LA-Koneurakointi Pohjaset Oy Kauhajoki Kaustinen Kemi

Rakennustoimisto Suomen Vibrakone Oy Laastilinja Oy Kerava Kerava T.Tasanko Oy Kerava Maansiirto ja Raivaus Trukkipörssi Oy Euroraivaus Oy Kerava Kerava K.Räsänen Oy Kerimäki Metsäkoneurakointi Kodinkone Hokkanen Ky Kiimingin Eristys Oy Keuruu Veljekset Eronen Ky Kiiminki Kiihtelysvaara

CNC Kakkonen Oy ST-Kiinteistöpalvelu Oy MK Isotalo Ky Kitee Kitee Kiukainen

LVI-Asennus Savon Datapalvelu Ky Javec Oy Kiuruvesi Lönnqvist R. Oy Kokkola Klaukkala Rakennustoimisto Jopko Oy Konginkangas INSINÖÖRILINJA OY Kotka Oy West-Orient TSS KT-Center Oy Kotka Cargo Handling Ltd Kotka Kotka

Lattiatyö ja Remontti KKS-Kiinteistösähkö Ky Mattila Kouvola Oy Kotka Kouvola J.Forsell Kouvola 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 19

Kumipalvelu Oy Kronoby Elverk Kouvola Autosalpa Oy www.kumipalvelu.com Kruunupyyn Sähkölaitos

Maansiirtoliike LH-Sprinkler Ky Masto-Trans Oy Kruunupyy R.Heiskanen Oy Kuopio Kuopio Rakennuspalvelu LVI-Savo Mara Oy Mega-Kojeisto Oy, Kuopio Kuopio Pielisen Oma-Keskus Oy, Juuka Heikki Hiltunen Ky sillanrakennustyöt, Kuopio

Rakennussuunnittelutoimisto MP Service Ky Kuljetus Aulis Happonen Kuopio Sormunen&Timonen Oy Kuopio Kuopio

Kuopion Putkiapu Ky Finavia Saparola Oy Kuopio Kuusamon Lentoasema Kylmäkoski

Rakennusurakointi Kyrön Huoltoasennus Jokke Pet Oy Kyrö J.Häkkinen Oy Kälviä Kyröskoski

Tasoite ja Rappaus JPT Jaskari Oy Riihelän Huolto Oy Petri Räsänen Oy Köyliö Lahti Käsämä Skandinaviska www.karirakenne.fi Lahden Pultti ja Työkalu Oy Lahti Träimport Oy Ab Lahti Insinööritoimisto Luxtiimi Oy T.Huotari Oy Lahti Honkanen&Huumonen Oy Lahti www.luxtiimi.fi Lahti

TA-Tech Oy Lukkohuolto Lempiäinen Oy LVI-Leevi Oy Lahti Lahti Lahti

T-Drill Oy Amitec Oy Kuljetus Risto Salomaa Ky Laihia Laitila Lammi

JEK-Poltintekniikka Ky PEKU Oy Conexpress Oy Lammi Lapinlahti Lappeenranta

PS Laatoitus ja RF TEK Oy KA asennuspalvelu Lappeenranta Saneerauspalvelu Lappeenranta Lappeenranta Tilitoimisto Pintapekat Oy T:mi Pertti Koponen Lempäälä Tuula Paananen Oy Leppävirta Leppävesi

Asianajotoimisto Softonex Oy Ltd IV-Pelti Luuri Oy Littoinen Tuomanen ja Kreander Oy Loimaa Lohja 20 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Sosiaalineuvojat neuvottelupäivillä otaveteraaniliitto järjesti Siellä matkat ovat pitkiä ja iäk- ta on mahdollista. Veteraanien sosiaalineuvojille neuvot- käälle veteraanille saattaa jo ikääntyessä ja kunnon heiken- telupäivät 22.–23.10. Mu- olla suoranaisia esteitä hakeu- tyessä tulee ulkopuolisen tahon kanaS olivat kaikki kotimaassa tua palveluiden piiriin. Neu- varmistaa palveluiden saata- toimivat neuvojat, yhteensä 17 vottelupäivillä todettiin, että vuus sekä etsiä ja löytää myös ne henkilöä. Kaikki sosiaalineu- veteraanin ikääntyessä hänen veteraanit, jotka ilman yhtey- vojat tekevät vapaaehtoistyötä. osallistumisensa yhdistystoi- denottoa saattavat jäädä kaiken Yhteisten päivien merkitys mintaan vähenee ja vaarana on ulkopuolelle. Veteraanien tasa- korostuu tiedon kuin myös ko- silloin tietämättömyyttä vete- vertaisuuden vuoksi eri kunnis- kemusten välittämisessä. Kun- raanietuuksia koskevien tuki- sa asuvat veteraanit ovat oikeu- nalliset erot ovat veteraanitoi- muotojen saatavuudesta, kuten tettuja saamaan heille kuuluvat minnassa suuret ja tarvitaan esim. kuntoutuksesta. Sosiaali- etuudet yhdenmukaisesti. Sosiaalineuvojat tutustuivat neuvottelupäivien lomassa Viron Va- keinoja ja ohjausta veteraanien neuvojien työsarka on kasvanut Nyt olisikin tärkeää, että paustaistelun museoon Tallinnassa. Edessä Irja Räty, vasemmal- palveluiden saatavuuden pa- ja monipuolistunut viime vuo- jokaisen piirin yhdistykseen ta Mirja Kukka, Erkki Hokkanen, Leena Pesonen sekä Seppo Ma- tilainen. rantamiseksi. Työ on piirien ja sina. Myös omaiset kääntyvät saataisiin asioista kiinnostu- yhdistysten kanssa tapahtuvaa heidän puoleensa saadakseen nut yhdyshenkilö hoitamaan yksittäisten veteraanien neu- tukea vanhempiensa asioiden oman alueensa veteraaniasioi- täminen niin, että veteraani minnastamme, otathan yhteyt- vontaa ja ohjausta, mutta myös hoitamisessa. ta. Tämä on toteutunut Etelä- pystyy mahdollisimman kauan tä alueesi sotaveteraanipiiriin, yhteistyötä kuntien, seurakun- Kun alueellinen yhteyshen- Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja omatoimisesti selviytymään -yhdistykseen tai lähetä säh- tien ja muiden alueellisten yh- kilöverkosto saadaan toimi- sekä Pohjois-Savossa. turvallisesti kotioloissa. köpostiviesti osoitteella: anni. teistyötahojen kanssa. Tähän maan, veteraanien ohjaus alu- Monipuolisen yhteistyön ta- Apua ja ohjausta tarvitsevia grundstrom@sotaveteraaniliit- tarvitaan kattava verkosto, että eellisesti oikeiden palvelujen voitteena on veteraanien fyy- veteraaneja on runsaasti. to.fi ohjaus- ja palveluverkosto toi- piiriin ja henkilökohtainen so- sisen, psyykkisen ja sosiaa- Kannattajajäsen, joka tätä misi myös haja-asutusalueilla. siaali- ja terveyspalveluneuvon- lisen toimintakyvyn säilyt- lukiessasi kiinnostuit ehkä toi- Anni Grundström

Vuosi yhdistyksen sosiaaliasiamiehenä Lesket ja puolisot sekä kannat- runsaasti aikaa harkita ”pestin” Sienimetsässä hän sen sitten myöhemmin luettavaksi. Lee- tajajäsenet mukaan lukien jäse- vastaanottamista yhdistyksen kuuli: Isän ääni sanoi, ettei ka- na toteaa, että se nippu on ol- niä on 120. sosiaaliasiamiehenä. Leena ku- veria koskaan jätetty. Niinhän lut monen veteraanin omaisen Vuosi sitten 30 vuotta yrittä- vailee kamppailuaan osuvasti: se on ollut – niin sen on nyt- apuna ja vinkkinä, sillä yhtey- jänä toiminut Leena Törhönen ”Realisti-Leena kohotti varoit- kin oltava, ajatteli Leena ja an- denottoja ja hakemuksia on päätti antaa aikaa itsellensä, tavan sormensa pystyyn; hauk- toi myöntävän vastuksen yh- tullut jälkeenpäin runsaasti. ”Päästää sienihullu metsään, kaat liian ison palan! Tuon distyksen hallitukselle. Hän Tuossa tilaisuudessa Leena lu- kehittää ruuasta taidetta, upot- ikäinen, eikä vieläkään tun- iloitsee hallituksen kaikkensa- pasi avittaa kaikkia, jotka ot- taa kädet kyynärpäitä myöten ne itseään. Innostuu, ahnehtii antavasta tuesta, hoivaan suun- tavat yhteyttä. Muiden yhdis- multaan, loihtia suureen pi- asioita, tönii toisia, kompastuu natuista varoista, vapaista kä- tysten jäsenet ovatkin olleet Leenä Törhönen haympäristöön uupunutta sie- tuskastuneena hitaaseen virka- sistä ja luottavaisesta myötäelä- ahkerasti ”puhelinlangoilla”, lua hoitava kukkaketo, maala- portaaseen, manaa kaikki po- misestä. mikä Leenan mielestä todistaa, einäveden Sotavete- ta ja piirtää ja lukea lastenlas- liitikot maan alle, ei edes tun- että neuvonta on tarpeen myös raaniyhdistyksessä on ten kasvavalle katraalle satuja ne niitä kunnon immeisiä, joita Mitä Leena on tehnyt? heille. 37 varsinaista jäsentä, – jopa kirjoittaa niitä itse”. Toi- muka auttaisi tai konsteja, mil- Hän tarvitsi asialle julkisuutta ”Vanhusten viriketoiminta joistaH miehiä on 27 ja naisia 10. sin kävi. Leena sai hallitukselta lä sen tekisi”! ja joukkoja avuksi. Hän meni on leikattu poikki kuntien va- Heinäveden lehden pakeille, rattomuuden kravatissa. Keksi jossa hän sai kiinnostuneen ja jotain joutavaa ja helposti to- Pohjois-Savon Sotaveteraanipiiri ry innostuneen vastaanoton. Leh- teutettavaa, mikä kannattaja- ti tiedotti asiamiestoiminnasta. jäsenien kyyti- ja seura-avulla Yhdistysten sosiaaliasiamiehet Johtava terveyskeskuslääkäri voidaan tehdä. Perusta tuki- yhdistys asiamies osoite puh.numero Eeva Piiroinen sekä kunnan ve- rinki halukkaista. Hanki joku Heinäveden Sotaveteraanit ry. Leena Törhönen Naistenlahdentie 4, 79700 Heinävesi 040 836 2747 teraanivastaava Marita Rönkkö leikkaamaan varpaankynnet. Iisalmen Sotaveteraanit ry. Veijo Matkaniemi Lippumiehenk. 9, 74130 Iisalmi 0400 847 722 toivottivat tervetulleeksi ja so- Sitä ei tee mikään hoitotaho, el- Juankosken Sotaveteraanit ry. Ahti Latvala Pikont. 18, 73500 Juankoski 040 550 3551 siaalitoimiston ja perusturvan lei veteraani maksa siitä yksi- Kaavin Sotaveteraanit ry Alice Kekäläinen Kortteisentie 280 C, 73600 Kaavi 0400 741 027 hallintoihmiset lupasivat kai- tyiselle. Maksata yhdistyksel- Keiteleen Sotaveteraanit ry. Ossi Salonen Äyräpääntie 8, 72600 Keitele 0400 498 642 ken tiedon ja avun, mitä hän lä Sotaveteraanilehti päättäjil- Kuopion Sotaveteraanit ry. Stiina Olkkola Puistok. 2, 70110 Kuopio (017) 281 1130 työssään tarvitsisi. Vahvaksi le ja pidä elävä yhteys kunnan Karttulan Sotaveteraanit ry. Seija Kajan Kissankuusent.6, 72100 Karttula 044 749 5242 rakennusaineeksi Leena kokee veteraanivastaavaan ja lähesty Lapinlahden Sotaveteraanit ry. Anja Heikkinen Kehäkuja 14 A 4, 73100 Lapinlahti 050 346 7738 pienessä kunnassa sen, että yh- nöyrästi toista ihmistä sekä it- Leppävirran Sotaveteraanit ry. Yrjö Riihijärvi Savonk. 47, 79100 Leppävirta 040 727 0416 dessä muiden veteraanijärjes- seäsi, tykkää koko sydämestä- Maaningan Sotaveteraanit ry. Timo Ruuskanen Pallotie 4, 71750 Maaninka (017) 381 1989 töjen kanssa kootaan porukka, si molemmista, ohjeistaa Leena Muuruveden Sotaveteraanit ry. Veikko Karhunen Sorsaniementie 162, 73470 Västinniemi 044 264 8265 tavataan toisia ja jaetaan kulut Törhönen asiasta kiinnostunei- Pielaveden Sotaveteraanit ry. Heikki Laitinen Ainolantie 2 as.31, 72400 Pielavesi 040 567 9851 tasan. Joukossa on voimaa. ta sosiaaliaisamiehiä. Pielaveden Sotaveteraanit ry. Timo Laukkanen Laukkalantie 992, 72740 Laukkala 0400 278 791 Leena suunnitteli Heinäve- Yhdistyksen puheenjohta- Rautalammin Sotaveteraanit ry. Asta Lyyra Jyväskyläntie 6, 77700 Rautalampi 040 524 3770 den Veteraanipäivää kutsumal- ja Seppo Smolander ja Leena Riistaveden Sotaveteraanit ry. Pekka Poikonen Pölläkänmäentie 109, 71160 Riistavesi 0400 170 392 la kaikki mahdolliset voimat vastaavat kysymyksiin periaat- Siilinjärven Veteraanit ry. Seppo Roivainen Kaskipellontie 1 C 10, 71800 Siilinjärvi 040 521 8803 yhteen. Kutsu meni jäsenkir- teella, jos osaamme, jos emme, Sukevan Sotaveteraanit ry. Risto Vatanen Kajaanintie 1487, 74340 Sukeva 050 520 7017 jeen mukana myös omaisille. otamme selvää ja kerromme sit- Suonenjoen Sotaveteraanit ry. Ismo Laine Väinönk. 5 C 37, 77600 Suonenjoki 0400 977 477 Päivä toteutui paremmin kuin ten. Veteraania ei jätetä, Heinä- Tervon Sotaveteraanit ry. Seija Korhonen Hautolahdent. 222, 72210 Tervo 0400 835 055 he uskalsivat toivoa. Saliin ko- vedellä veteraaniasiat ovat hoi- Tuusniemen Sotaveteraanit ry. Esko Taskinen Anaskintie 15, 71200 Tuusniemi 0400 616 033 koontui 86 henkilöä. Järjestä- dossa esimerkillisellä tavalla. Vesannon Sotaveteraanit ry. Leena Jääskeläinen Strandmanint. 16 C 10, 72300 Vesanto 040 568 4097 jät kokosivat tiivistettyä tietoa Vieremän Sotaveteraanit ry. Eino Hukkanen Hakatie 4, 74200 Vieremä 050 309 5244 paperille, kotiin vietäväksi ja Anni Grundström 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 21

Sotaveteraanipiireissä työskentelevät sosiaalineuvojat

Etelä-Karjalan Nivala, Perho, Pyhäjärvi, Rau- Lapin Sotaveteraanipiiri mi, Juankoski, Kaavi, Karttu- Vaasan Sotaveteraanipiiri Sotaveteraanipiiri tio, Reisjärvi, Sievi, Toholampi, Mirja Kukka la, Keitele, Kuopio, Lapinlahti, Oili-Elisabet Frans Leena Pesonen Veteli, Ylivieska Koivuharjunkatu 9-11 C Leppävirta, Maaninka, Muu- Pitkäkatu 61 B 16 Mäkitervakontie 11 A 5, 53920 94100 KEMI ruvesi, Pielavesi, Rautalampi, 65100 VAASA LAPPEENRANTA Keski-Suomen GSM 0440 175 350 Riistavesi, Siilinjärvi, Sukeva, GSM 040 507 8424 GSM 050 360 0801 Sotaveteraanipiiri [email protected] Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, [email protected] [email protected] Maria Kiviaho Toimialue: Inari-Ivalo, Ke- Vesanto, Vieremä. Toimialue: Jakobstadsnejden- Toimialue: Imatra, Joutseno, Äijäläntie 21 D 23 mijärvi, Keminmaa, Kemi, Pietarsaarenseutu, Kamra- Lappeenranta, Lemi, Luumäki, 40420 JYSKÄ Muonio, Pelkosenniemi, Pel- Satakunnan terna, Karleby, Kaskö-Kaski- Nuijamaa, Rautjärvi, Ruoko- GSM 040 775 7344 lo, Posio, Ranua, Rovaniemi, Sotaveteraanipiiri nen, Korsholm, Kristinestad- lahti, Savitaipale, Taipalsaari, maria.kiviaho@sotaveteraa- Savukoski, Simo, Sodankylä, Raija Hatanpää snejden, Maxmo-Oravais, Ylämaa. niliitto.fi Tervola, Utsjoki, Ylitornio Yrjönkatu 15 Norra Svenska Österbotten, Toimialue: Hankasalmi, Jout- 28100 PORI Nykarlebynejden, Närpes, Etelä-Pohjanmaan sa, Jyväskylä, Jämsänkoski, Pohjois-Karjalan GSM 044 283 7581 Skärgården, Vaasan Rintama- Sotaveteraanipiiri Jämsä, Kannonkoski, Karstu- Sotaveteraanipiiri satakunnan.svp@ ja Sotaveteraanit, Vasa Front- Hillevi Mäenpää la, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Irja Räty sotaveteraani­liitto.inet.fi och Krigsveteraner, Vörå Pellonkuja 5 Konginkangs, Konnevesi, Kor- Niskakatu 19 A 1 Toimialue: Satakunta, Eura, 61800 KAUHAJOKI pilahti, Koskenpää, Kyyjärvi, 80100 JOENSUU Harjavalta, Huittinen, Jämi- Varsinais-Suomen GSM 040 520 5212 Laukaa, Leivonmäki, Lieves- GSM 040 556 9851 järvi, Kankaanpää, Keikyä, Sotaveteraanipiiri [email protected] tuore, Luhanka, Multia, Muu- [email protected] Kiikoinen, Kiukainen, Koke- Ritva Tammi Toimialue: Alajärvi (Lehtimä- rame, Petäjävesi, Pihlajavesi, Toimialue: Eno, Ilomantsi, mäki, Köyliö, Lavia, Merikar- Maskuntie 162 ki), Alavus, Evijärvi, Ilmajo- Pihtipudas, Saarijärvi, Sumiai- Joensuu, Juuka, Kiihtelysvaa- via, Nakkila, Noormarkku, Po- 21270 NOUSIAINEN ki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, nen, Suolahti, Toivakka, Vaaja- ra, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, markku, Pori, Punkalaidun, GSM 0400 811 051 Karijoki, Kauhajoki, Kauhava koski, Viitasaari, Äänekoski. Liperi, Nurmes, Outokumpu, Rauman seutu, Siikainen, Sä- [email protected] (Alahärmä, Ylihärmä, Kortes- Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkky- kylä, Ulvila Toimialue: Alastaro, Aura, järvi), Kuortane, Kurikka (Jur- Kymenlaakson lä, Tohmajärvi-Värtsilä, Tuu- Kaarina-Piikkiö, Kalanti, Ky- va), Laihia, Lappajärvi, Lapua, Sotaveteraanipiiri povaara. Suur-Savon rön Seutu, Laitila, Lieto, Loi- Seinäjoki (Nurmo, Peräsei- Matti Helin Sotaveteraanipiiri maan Seutu, Marttila, Mie- näjoki, Ylistaro), Soini, Teu- Savilahdenkatu 4 Pohjois-Pohjanmaan Pirjo Lehtinen toinen, Mynämäki, Naanta- va, Töysä, Vimpeli, Vähäkyrö, 49400 HAMINA Sotaveteraanipiiri Hirvensalmentie 8 lin Seutu, Nousiainen, Oripää, Ähtäri GSM 0400 804 610 Seppo Matilainen 52550 HIRVENSALMI Paattinen-Vahto, Paimio, Per- [email protected] Honkitie 3 GSM 040 838 1115 niö-Särkisalo, Pöytyä, Raisio, Helsingin seudun Toimialue: Anjalankoski, Eli- 90900 KIIMINKI [email protected] Salon Seutu, Sauvo-Karuna, Sotaveteraanipiiri mäki, Hamina-Vehkalahti, Iit- GSM 040 777 5107 Toimialue: Hirvensalmi, Jo- Taivassalo-Kustavi, Tarvasjoki, Anita Koskinen ti, Inkeroinen ja Anjala, Jaala, [email protected] roinen, Juva, Jäppilä, Mikkelin Turku, Vakka-Suomi, Vehmaa Kappalaisenkuja 8 B 37 Karhula-Kymi, Kotka, Kouvo- Toimialue: Haapavesi, Ii, Kes- Seutu, Pertunmaa, Pieksämä- 02940 ESPOO la, Kuusankoski, Miehikkälä, tilä, Kiiminki, Kuivaniemi, ki, Puumala, Savonlinnan Seu- Kanadan piiri GSM 0400 410 659 Pyhtää-Ruotsinpyhtää, Valkea- Kuusamo, Kärsämäki, Limin- tu, Sulkava, Varkaus. Immo Koivisto 1215 Oxford [email protected] la, Virolahti. ka-Lumijoki, Merijärvi, Mu- St White Rock BC, V4B 3P7 Toimialue: Espoo, Helsinki, hos, Oulainen, Oulu, Paavola, Uudenmaan Canada Vantaa Lahden Piippola, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Sotaveteraanipiiri [email protected] Sotaveteraanipiiri Raahe, Rantsila, Taivalkoski, Raili Mankki Keski-Pohjanmaan Erkki Hokkanen Utajärvi, Vihanti. Riihitie 4 as. 12 Maire Laurikainen Sotaveteraanipiiri Rauhankatu 11 B 24 04300 TUUSULA [email protected] Liisa Yli-Norppa 15110 LAHTI Pohjois-Savon GSM 040 718 9659 Museotie 3. 69100 KANNUS GSM 050 552 1271 Sotaveteraanipiiri [email protected] Kainuun maakunnallinen GSM 050 522 0064 [email protected] Riitta Huittinen Toimialue: Askola, Hanko, veteraaniasiamies [email protected] Toimialue: Artjärvi, Asikkala, Linnanpellonkatu 20 A 4 Hausjärvi, Hyvinkää. Järven- Reijo Inget Toimialue: Alavieska, Haa- Hartola, Heinola, Hollola, Hä- 70500 KUOPIO pää, Kerava, Lohjan Seutu, Kirkkotie 16-20 pajärvi, Halsua, Himanka, meenkoski, Kuhmoinen, Kär- GSM 040 537 0031 Loppi, Mäntsälä, Nurmijär- 88900 KUHMO Kalajoki, Kannus, Kaustinen, kölä, Lahti, Nastola, Orimatti- [email protected] vi, Pornainen, Porvoon Seutu, GSM 044 797 0310 Kokkola, Lestijärvi, Lohtaja, la, Padasjoki, Sysmä Toimialue: Heinävesi, Iisal- Pukkila, Riihimäki, Tuusula. [email protected]

Säätiöiden myötävaikutuksella taloudellista tukea

otavahinkosäätiö, Ei- sekä hakijan tulotiedot. Samal- Hakemuksissa täytyy olla seu- Avustuksia ei myönnetä: - öljy- eikä sähkölämmityk- leen Starckjohann ja le hakijalle ei voida myöntää raavat liitteet: - Sotainvalideille, joiden hait- sestä aiheutuviin lämmitys- Thelma Starckjohann- avustusta samana vuonna use- - Kelan todistus ylimääräi- ta-aste on 10 % tai yli kuluihin BruunS Säätiö, Kaatuneiden ampaan kertaan ja vain hyvin sestä rintamalisästä / tai ve- - kuntoutukseen eikä jalkahoi- - elektronisiin kodinturva- Muistosäätiö ja Sotaveteraani- perustelluin syin peräkkäisinä rotodistus toihin laitteisiin en Tuki- ja Perinnesäätiö ovat vuosina. Tuloraja on 1050 euroa - kuitit aiheutuneista kuluista - asunto-osakeyhtiöissä tehtä- Alle 100 euron avustushake- edelleen merkittäviä tukijoita bruttona kuukaudessa. Veteraa- - lääke- ja hoitokustannuk- viin peruskorjauksiin, jotka mukset pyydetään käsittele- avustettaessa taloudellisesti ve- neista yli puolet saa ylimääräis- sissa maininta sairaudesta rahoitetaan taloyhtiönlainalla mään paikallistasolla. teraaneja, heidän puolisoitaan tä rintamalisää, joka tarkoittaa (hakijan suostumuksella). ja maksetaan rahoitusvastik- Hakemuslomakkeita saa lii- ja leskiään arkipäivän vaikeuk- käytännössä sitä, että eläke jää - asuntoja koskevissa korjaus­ keessa, myöskään vakuutus- ton internet-sivulta osoittees- sissa. alle 1 000 euroon kuukaudessa, avustuksissa korjausneuvo- ten piiriin kuuluvia vahinko- ta www.sotaveteraaniliitto.fi Avustukset ovat kertaluon- leskien eläketulot ovat yleensä jan lausunto sekä yli jen omavastuita ei korvata (aineistopankki). Sieltä löytyy toisia ja ne perustuvat hake- huomattavasti pienempiä. 7 000 euron kustannuksista - vanhainkodin tai vuodeosas- myös tarkempi ohjeistus. mukseen, jossa on oltava liittee- Yhdistykset lähettävät hake- rahoitussuunnitelma. tojen hoitomaksuihin eikä nä kuitit aiheutuneista kuluista mukset piirin kautta liittoon. kotipalvelumaksuihin Anni Grundström

22 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Sotaveteraaniyhdistykset jäsentensä tukena

eräysvarojen jäädes- lusetelin käyttötarkoituksen ja näin mm. Hyvinkäällä. Palve- sä omalle alueelle ovat sitä voidaan käyttää sopimuk- lun tuottaja laskuttaa yhdistys- monet yhdistykset pys- sen mukaan jalkahoitoihin, fy- tä seteliin merkityn arvon mu- tyneetK tukemaan varsinaisia sikaalisiin hoitoihin, kodinhoi- kaisesti. Palveluseteli on aina jäseniään niin taloudellises- topalveluihin, kuten siivous, henkilökohtainen ja sitä ei voi ti kuin järjestämällä myös eri- ikkunanpesu, lumityöt, nurmi- siirtää toisen henkilön nimel- laista tukitoimintaa. Lähes kon leikkaus ym. Pääsääntöi- le. Palaute palveluseteleistä kaikissa yhdistyksissä tuen pii- sesti yhdistykset ovat tehneet on kyseisissä yhdistyksissä ol- riin kuuluvat myös puoliso- ja sopimuksia paikkakunnan lut myönteistä. Ennen kaikkea leskijäsenet. yrittäjien kanssa. Jos ostettu palvelusetelin saanut veteraani, palvelu ylittää setelin arvon, puoliso tai leski on voinut käyt- Palvelusetelin käyttö veteraani maksaa ns. omavas- tää setelin tarvitsemaansa pal- yleistyy tuuosuuden itse ja jos setelin veluun. Veteraanien ikääntyessä koto- arvo on suurempi kuin palve- na asumista tukevien palvelui- lun ostohinta, saa veteraani yli- Anni Grundström den tarve kasvaa. Tunnuksen jäämän vaihtorahana takaisin, omaavalla veteraanilla ei ole ns. lakisääteistä etuutta koti- eikä terveydenhuollon palveluihin. Kuntakohtaiset erot vaihtelevat palvelujen järjestämisessä. Esimerkiksi Hyvinkään, Jo- roisten, Jyväskylän, Keski-Hel- singin, Keravan, Kinnulan, Kuopion, Padasjoen, Pieksä- mäen, Pihtiputaan, Suolahden, Tammelan, Tuusulan ja Van- taan sotaveteraaniyhdistykset ovat ottaneet käyttöön palve- lusetelin. Yhdistykset ovat so- pineet palvelusetelien myön- töperusteet. Niitä myönnetään taloudellisten syiden perusteel- Maamme vanhin yhdistys, Hyvinkään Sotaveteraanit olivat ensim- la tai muuten harkinnanvarai- mäisten joukossa kehittäessään palveluseteliä. Setelit postitetaan jäsenkirjeen yhteydessä kaikille yhdistyksen tunnuksen omaaville sesti yhdistyksen varsinaisil- veteraaneille (4 kpl) ja leskille (3 kpl) kerran vuodessa. Yhdistys on le, tunnuksen omaaville vete- todennut, että hakeminen tai anominen jää näin pois. Suuri osa jä- raaneille ja heidän leskilleen. senistä ilmoittaa, että he eivät seteliä käytä, vaan sen voi käyttää Palvelusetelien arvo vaihtelee sitä enemmän tarvitseva. Jos seteliä ei käytetä, ei se aiheuta yhdis- Maanpuolustuksessa 40:stä 100 euroon. Yhdistykset tykselle kulujakaan. Yhdistys on käyttänyt kahden vuoden aikana mukana ovat myös määritelleet palve- tähän palveluun noin 23 000 euroa.

Nammo Lapua Oy PL 5, 62101 LAPUA Puh (06) 431 0111 Fax (06) 431 0244 www.lapua.com

UUSINTA UUTTA: HAE OMA KORTTISI LEMPEÄ LASER-PORAUS! MEILTÄ!

• perinteiset • keinojuuret hammashoitopalvelut • kruunut ja sillat • hammaskiven poisto • osa- ja kokoproteesit Kai Aalto Satu Aalto Hammaslääkäri Hammaslääkäri • fluoraus • proteesin pohjaukset ja korjaukset • valkaisu • hammaslaboratoriopalvelut MUISTA! VETERAANIKORTILLA (09) 77 45 770 15% ALENNUS HAMMASLÄÄKÄRIASEMA ALBIN Hämeentie 10 A 1, 00530 Helsinki HAMMASLÄÄKÄRIN TYÖSTÄ Elina Partanen www.albin.fi (Ei koske teknisiä töitä) Suuhygienisti 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 23

Simo Kärävää muisteltiin unakukkula on ny- vaikuttamassa siihen, että koh- pitkästä aikaa Munan laella kyään metsäinen, teen valtaus onnistui. kuulla matkan johtajan Pentti j y r k k ä r i nt e i n e n Lehtimäen selostuksen Muna- Mkukkula Inkerinmaan Lem- Matkoilla perinne kukkulan taistelun kulusta. paalassa. Siellä nuori upseeri- Syyskuussa 2003 Simo Kärä- Kukkulalla käynnin jälkeen kokelas Simo Kärävä sai mie- vä palasi matkaseurueen kans- oli vuorossa totutun, Kärä- leen jäävimmän tulikasteensa sa nuoruutensa “kunnian ken- vä-matkoihin liittyvän perin- tammikuun 19. päivänä 1944. tälle”. Minullakin oli tilaisuus teen toteuttaminen: Hannu ja Silloin kukkulaa ei peittänyt osallistua tuolle matkalle, jolla Simon puoliso Ilmi tarjosivat metsä, koska kranaatti- ja ty- kuulin Simon itsensä kertoma- matkakumppaneilleen herk- kistötuli oli sen jo moneen ker- na hänelle tärkeän Munakuk- kupalan nimeltä ”à la Kärävä”, taan pirstonut. Simo Kärävä kulan taistelun kulusta. Kuusi joka aina on venäläistä suola- osallistui joukkueensa kans- vuotta sitten Karjalankannak- kurkkua, hunajaa ja smetanaa, sa tuon rintamalinjojen välissä selle ja Simon kotikaupunkiin tumman leivän kera. Samalla olleen tärkeän maastonkohdan Käkisalmeen tehdystä matkas- kenraali Lehtimäki tarjosi asi- takaisin valtaamiseen. Venä- ta alkoi perinne, jota Simon ys- aankuuluvan, Simon muistolle läiset olivat saaneet kukkulan tävät ovat vuosittain halunneet nautitun ryypyn. Munakukkulan juurella (vas) Hannu Kärävä, Ilmi Kärävä ja Pentti haltuunsa parin sadan mie- toteuttaa hänen toukokuussa Lehtimäki. Kuva: Antero Väisälä. hen suuruisen hyökkäysosas- 2006 tapahtuneen poismenon- Sotahistoriaa ton voimin ja voimakkaan tu- sa jälkeenkin. Simo itse ehti Neljän matkapäivän aikana ro pysyi saksalaisilla ja se puo- kokemukseksi jäi kuitenkin so- li-iskun jälkeen. Pääasemassa osallistua kolmelle ensimmäi- kuultiin Pentti Lehtimäen ker- lestaan helpotti, ehkä ratkai- taveteraanien ja lottien uhra- olleen JR 57:n III pataljoonan selle matkalle. tomukset sotavuosien tapahtu- sevasti, suomalaisten käymiä usten arvostaminen. Yksi tapa komentaja, kapteeni B. Wikki Ryhmä Kärävän nimel- mista alkaen Otto Wille Kuusi- puolustustaisteluja niin Kan- muistaa heidän isänmaan hy- päätti, että vastaisku tehdään lä tunnetulla matkaseurueella sen 1.12.1939 muodostamasta naksella kuin pohjoisemmilla- väksi antamaansa panosta on heti. Simo Kärävä sai iltapäi- ei ole ollut viiteen vuoteen oh- “kansanhallituksesta” päättyen kin rintamanosilla. käydä niillä paikoilla, joissa he vän lopulla määräyksen johtaa jelmassaan Munakukkulalle Narvajoen ja Sinimäkien taiste- Sotahistoriaosuuden lisäksi tätä maata puolustivat. pataljoonan jääkärijoukkuet- nousua, vaan matkoja on teh- luihin keväällä ja kesällä 1944. kuultiin myös muiden käynti- ta. Joukkueesta muodostettu 15 ty muihin Karjalankannaksen Noissa taisteluissa saksalaiset, kohteiden ja varsinkin yöpy- Esko Vuorisjärvi miehen suuruinen osasto hyök- kohteisiin. Tänä vuonna mat- rinnallaan yli 50 000 virolaista mispaikkakuntien Siestarjoen, käsi vyöryttäen Munakukku- kaohjelmassa oli jälleen Mu- sotilasta, torjuivat venäläisten Novgorodin ja Narvan histori- lan laelle ja oli omalta osaltaan nalla käynti. Niinpä saimme läpimurtoyritykset. Pohjois-Vi- asta. Päällimmäiseksi matka-

Monipuolinen viikonloppu Ilomantsissa eljännentoista Divisi- ristin ritari Onni Määttänen. hyvänä. Ohjelma oli onnistu- Jaakko Salonoja. Musiikkia mitä Suomelle ei tapahtunut; oonan perinneyhdis- neesti mietitty kohderyhmän esittivät Ilomantsin Mieslau- miehitysjoukkoja ei tullut, de- tyksen Nuoriso- ja pe- Perjantai oli suunnattu mukaan ja koululaiset olivat lajat, espoolainen laulukuo- mokratiaamme ja oikeusjärjes- rinnevuodenN päätapahtuma ja koulunuorisolle innolla tapahtumissa aamun- ro Kanttiinin Lotat sekä hai- telmäämme ei tuhottu, johtajia 65 vuotta sitten saavutettujen Koululaisten juhlaviikonlop- avauksesta konserttiin. tarinsoittajat Seppo Soittila ja ei teloitettu, vankijunia ei lähe- torjuntavoittojen juhlat oli yh- pu alkoi perjantaina aamun- Eero Lassila. Eversti evp. Jou- tetty itään, ateismista ei tehty distetty samalle viikonlopulle avauksella, jossa olivat puhuji- Kalustonäyttelyt ja ko Hälvä lausui kaksi Yrjö Jyl- valtionuskontoa, piikkilankoja Ilomantsiin 4.-6.9. Juhlien viet- na sotilaspastori Juha Eklund sotahistorialliset retket hän runoa, ”Laulu joelle” ja ei vedetty rajoille eikä maam- täminen samanaikaisesti oli ja eversti Martti Kukkonen. Lauantaina olivat ohjelmassa ”Kolme sanaa”. me vaipunut taloudelliseksi ja onnistunut. Järjestäjien tavoit- Aamunavauksen jälkeen kou- puolustusvoimien ja rajavartio- henkiseksi takapajulaksi. Kau- teena ollut tuhannen vierailijan lulaiset kokoontuivat lipun- laitoksen kalustonäyttelyt, so- Sunnuntain pääjuhla kanen totesi, ettei ole huolis- määrä ylittyi, sillä lauantain ta- nostoon Pogostan yläkoululle. tahistorialliset retket Möhkön Sunnuntai alkoi seppeleenlas- saan siitä, etteikö omiin juuriin pahtumissa oli noin 400 kävijää Liikuntahallilla pidetyn koulu- ja Hattuvaaran suuntiin ja Ase- kulla Ilomantsin sankarihau- pohjautuva ja tukeutuva suo- ja sunnuntain pääjuhla koko- laiskonsertin soittajina oli Kar- miesilta Ilomantsin liikunta- doilla. Juhlajumalanpalveluk- malainen identiteetti jatkuisi si noin 750 vierailijaa. Lauan- jalan sotilassoittokunta. Kuuli- hallissa. set pidettiin luterilaisessa ja or- nuorisossa. tain tapahtumissa oli mukana joina olivat kaikki Ilomantsin Kalustonäyttelyssä olivat todoksisessa kirkossa. Ilomantsin juhlia olivat jär- noin 50 taisteluissa ollutta ve- kunnan koululaiset, joita on mukana Karjalan Lennosto Pääjuhlassa juhlapuheen jestämässä 14. Divisioonan pe- teraania ja pääjuhlassa heitä oli yhteensä noin 600. Ilomantsin sekä Kainuun ja Pohjois-Kar- piti Rajavartiolaitoksen pääl- rinneyhdistys, Karjalan Poiki- enemmänkin. Läsnä oli myös lukion vararehtori Päivi Neno- jalan Prikaatit. Näyttelyyn likkö, kenraaliluutnantti Jaak- en Kilta ja Ilomantsin kunta. ilomantsilainen Mannerheim- nen piti koululaistapahtumaa oli koottu puolustusvoimien ko Kaukanen. Hänen mukaan- Seuraava, vuonna 2010 pidettä- maastokalustoa ja aseita. Raja- sa Ilomantsin torjuntavoitto vä perinneyhdistyksen pääjuh- vartiolaitos esitteli muun mu- nostettiin julkisuuteen vasta la on Iisalmessa. assa ihmisvoimin ja koirien 1980-luvulla. Torjuntavoitois- avulla tapahtuvaa rajojen val- ta puhuttaessa tulee muistaa, Seija Karttunen vontaa sekä nykyaikaista raja- jääkärikoulutusta. Retkille Oinassalmen, Möh- kön ja Öykköstenvaaran taiste- lupaikoille osallistui noin 200 henkeä. Yksi retkille osallis- tuneista veteraaneista oli son- kajärveläinen Kalle Sutinen (86v). Sodassa hän oli vuosina 1942–1944 jääkärikomppania Saint-Gobain Glass Finland Oy Rajakenraali Raappanan maja oli auki päivien aikana. Kuvassa yk- Jr 10 joukoissa. liiketoimintayksikkö Sekurit sityiskohta Kenraalin huoneesta. Kuva: Juha Ilvonen Asemiesillan juontajana oli Ihode 24 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Sotiemme Veteraanit 2009 keräys kasvattaa tulostaan otiemme Veteraanit 2009 tannetaan nimenomaan näistä kipyynnöt varusmiesten saa- misvälineitä ovat Sotiemme Ve- kin voivat tukea keräysjärjes- maakunnan keräys on keräysvaroista. Sotiemme Ve- miseksi tulee esittää riittävän teraanit Kilpi ja keväällä myyn- telyjä siinä missä mahdollista; edennyt hyvin. Koko- teraanien keski-iän ollessa Val- ajoissa, keväälle mieluummin tiin tullut Sotiemme Veteraanit veteraaniveljienne, puolisoiden naistuloksessaS ollaan syyskuun tiokonttorin tilaston mukaan jo tammikuun lopulla ja syk- hopeinen rintamerkki ja riipus. ja leskien hyväksihän keräystä lopun tilanteessa vuoteen 2008 syyskuussa 87,4 vuotta tuen syä varten toukokuun lopulla. Sellaisen tulisi olla kaikkien va- suoritetaan. verrattuna edellä n. 6,2 %. Eu- tarve ei useinkaan riipu enää Myös raportointi eli keräystu- paaehtoisen työpanoksensa an- roissa tämä tarkoittaa yhteen- mahdollisesta sotavammasta. losten ilmoittaminen joukko- taneiden rintapielessä tai kau- Myyntituotteita on sä 89 470,29 € enemmän. Koska osastoille tulee hoitaa täsmälli- lassa. Ja kultaisiakin löytyy…. saatavilla ja uusia tulossa osa keräyksistä on vielä suorit- Vuosi 2010 sesti, koska Pääesikunta kokoaa Pidetään huolta hyvin toimi- Veteraanivastuu ry:n varain- tamatta, voinemme uskoa, että mietintämyssyyn omat tilastonsa maaliskuussa. vista keräysjoukoistamme. Ja hankkijain valmistelemina So- tavoitteena oleva 2 milj. € saa- Huolimatta siitä, että monilla Tämä koskee jo vuotta 2009. kyllä lomalle ja levollekin tulee tiemme Veteraanit myyntituot- vutetaan. keräysalueilla keräykset jatku- Vuoden 2010 keräyksessä varata oma aikansa. teina on edelleen saatavana ho- Eräillä alueilla, kuten Kes- vat vielä täydellä painolla, on tarvittava materiaali, kuten ke- peista ilmapuolustussormusta ki-Suomessa tapahtunut huo- tarve kääntää jo katsetta vuo- räyslistat ja lipastarrat yms. on Päätöksiä yhdistyksissä ja -taulua, veteraaniheijastinta mattava kehitys perustuu pää- den 2010 puolelle. Etelä-Suo- jakovalmiina heti tammikuun ja osastoissa tarvitaan sekä hopeista rintamerkkiä ja asiassa siihen, että sotainvalidi- men lääninhallitus on myön- 2010 alussa. Veteraaniliittojen yhdistys- riipusta. Talvisodan alkamisen en syyskeräykset ovat yhtyneet tänyt Sotiemme Veteraanit ke- Kentän keräys perustuu täy- ten ja osastojen hallituksissa 70-vuotismuistopäivää edeltä- Sotiemme Veteraanit keräyk- räyksen taustalla vaikuttaville sin vapaaehtoisten toimijoiden, on syytä käsitellä vuoden 2010 vällä viikolla julkaistaan uusi seen. Toisaalta suurimmissa Sotainvalidien Veljesliitolle, piiri- ja paikallispäälliköiden Sotiemme Veteraanit keräyk- Mannerheim-aiheinen myynti- kaupungeissamme, kuten Hel- Suomen Sotaveteraaniliitolle, sekä tuhansien muiden vapaa- seen osallistumista. Kukaan ei tuote, jonka kampanja-aika on singissä ja Turussa sotainva- Rintamaveteraaniliitolle, Rin- ehtoisten ilmaiseen työpanok- enää odota veteraanien itse ke- 30.11.2009 - 13.3.2010. Myyn- lidien syyskeräykset jatkuvat. tamanaisten Liitolle ja Kaatu- seen. Siksipä ei voi olla kyllin räävän, mutta on tärkeää ottaa tihinta on 20 € ja veteraani- Tähän paikallisilla on tieten- neitten Omaisten Liitolle kerä- korostamatta joko nyt syksyl- selvästi kantaa, ollaanko mu- yhdistyksille / osastoille, jot- kin täysi oikeus, mutta vete- ysluvan vuosiksi 2010 - 2011. lä tai alkutalvesta järjestettävi- kana paikalliskeräyksessä vai ei ka tuotetta myyvät, jää 10 -15 € raanin ja sotainvalidin poikana Keräyksen käytännön toimeen- en paikallisten ja alueellisten ja sopimassa kirjallisesti mui- myyntipalkkioksi. mieleen tulee ajatus, että kohta panijana on Veteraanivastuu ry kiitostilaisuuksien järjestämis- den veteraanijärjestöjen kanssa 65 vuotta sotien päättymisestä ja keräyksen tunnuksena edel- tä. Hyväksi havaittuja palkitse- tuoton jaosta. Toki veteraanit- Kari Korhonen kaikkien veteraanien, heidän leen Sotiemme Veteraanit kerä- puolisoidensa ja leskiensä tu- ys nykyisellä logolla. Myös ke- kemiseksi suoritettavaa varain- räyksen ehdot ja liittojen vä- hankintaa voitaisiin jo tehdä linen tuotonjakosopimus ovat V. 2009 KERÄYSALUEIDEN TULOKSET 30.9. kaikilla paikkakunnilla yhdis- pääpiirtein entisenlaiset. Pai- Keski-Suomi 202 489,97 € Södra Finland 41 680,13 € tetyin voimin. Tämä parantai- kalliskeräysten tuotto jää edel- Helsinki-Vantaa 139 224,66 € Keski-Pohjanmaa 40 577,38 € si julkisuuskuvaamme ja ennen leen paikkakunnalle ja sen ja- Etelä-Pohjanmaa 121 552,67 € Espoo-Kauniainen 40 083,14 € kaikkea motivoisi vapaaehtois- osta voidaan sopia vapaasti, Lahti 100 816,98 € Kainuu 36 149,67 € joukkojamme jaksamaan myös esimerkiksi tehdyn työmäärän Lappi 81 446,57 € Keski-Uusimaa 35 406,61 € jatkossa sekä selkeyttäisi puo- mukaan. Ellei muuta sovita, ja- Satakunta 80 011,35 € Kymenlaakso 28 503,82 € lustusvoimien ja rajavartiolai- koperusteena pidetään tunnus- Pohjois-Savo 77 753,71 € Etelä-Karjala 21 038,44 € toksen kanssa tehtävää yhteis- jäsenten määrää. Pohjois-Karjala 76 749,39 € Länsi-Uusimaa 7 626,06 € työtä. Voimien keskittämis- Puolustusvoimat ja rajavar- Varsinais-Suomi 70 176,84 € Itä-Uusimaa 4 513,40 € tä puoltaisi myös se, että yli 20 tiolaitos ovat julkaisseet omat Suur-Savo 69 413,35 € %:n sotainvalidit saavat kunti- käskynsä paikalliskeräysten Pohjois-Pohjanmaa 68 088,66 € YHTEENSÄ 1 534 155,23 € en järjestäminä ja Valtiokont- tukemisesta vuonna 2010. Tuki Pohjois-Uusimaa 52 465,09 € torin maksamina ne palvelut, jatkuu täydessä laajuudessa, Vaasa 47 037,21 € Kokonaistulos on n 6,2 % (+89 470,29 €) joita pienemmän vammapro- mistä kiitos jo etukäteen. Puo- Pirkanmaa 46 850,41 € edellisvuotta parempi. sentin omaaville tai näkyvää lustusvoimien ja rajan suun- Kanta-Häme 44 499,72 € sotavammaa vailla oleville kus- nitteluaikatauluista johtuen tu-

Yhteistyöllä onnistunut keräys Alastarolla

lastarolaisten reservi- maan lisätään vielä lähes 600 läisten ja Porin Prikaa- euron keväinen lipaskeräys. tin viestikomppanian Kaikki varat tullaan käyttä- varusmiestenA jo perinteinen mään Alastaron Sotaveteraa- yhteistyö sotaveteraanien hy- nien kuntoutus- ja virkistystoi- väksi tuotti hyvän keräystulok- mintaan, kertoo Heikki Pelli. sen. Mukana oli 30 varusmiestä Kiitokseksi onnistuneesta ja Alastaron reserviupseerien ja keräyksestä alastarolaiset kut- reserviläisten 15 auton kolon- suivat keräykseen osallistuneet na. Keräyspäällikkönä toimi varusmiehet Porin Prikaatin Alastarolta Heikki Pelli ja pri- sotilaskotiin kahvi- ja rupatte- kaatin keräysjoukkoa johti ltn luhetkeen. Alastaron sotavete- Henri Palin. raanien puheenjohtaja Pekka - Keräyksen tuotto oli 3600 €, Suominen kiitti niin varusmie- jota voi pitää erinomaisena, hiä kuin reserviläisiä. Onnistunutta keräystä muisteltiin Huovinrinteen sotilaskodissa. Siviilit vas. Alastaron sotaveteraa- kun koko toiminta-alueen vä- nien sihteeri Veikko Heikkilä ja reserviläisten puheenjohtaja Jouko Tirri ja oikealla keräyspäällikkö estö on alle 3000 henkeä. Sum- Heikki Pelli ja sotaveteraanien puheenjohtaja Pekka Suominen. 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 25

Veteraanikerääjä jatkoi vanhasta tottumuksesta

otiemme Veteraanit Kes- lidit ovat melkein jokaisella hankkii automiehet / valvo- aluepäälliköstä jatkoi Sotiem- ki-Suomen keräyspiirin paikkakunnalla luopuneet eril- jat ja johtaa keräyksen. Varus- me Veteraanit keräyksessä 26. hyvään tulokseen, syys- lisestä syyskeräyksestään ja yh- miesten tilaaminen, keräysma- Yksi luopunut oli jo aikoinaan kuunS loppuun mennessä vuo- tyneet yhteiseen Sotiemme Ve- teriaalin valmistelu sekä huolto muuttanut Äänekoskelle. Ta- den 2009 aikana jo yli 202 000 teraanit -keräykseen. eli iltapala on toteutettu keski- pahtunut kertonee jotain vete- €, ovat vaikuttaneet piiripäälli- Jyväskylässä sotainvalidit tetysti paikallispäällikön joh- raanien tukijoukkojen, reser- kön Kari Kilpeläisen hyvin joh- olivat ensi kertaa mukana tänä dolla. viläisten, rotarien ja leijonien tama ja muutaman vuoden ai- vuonna, jolloin yhteinen So- Todellisena kerääjäveteraa- sekä muiden asenteesta vete- jen tuotto oli yhteensä hieman kana kattavaksi luotu toimiva tiemme Veteraanit -keräys voi- nina meillä oli Lohikosken- raaneihimme. Myös Naisten yli 4000 € eli kokonaistuotto n. keräysorganisaatio sekä siinä tiin toteuttaa syyskuun alussa Heinälammin-Holstin kau- Valmiusliiton Keski-Suomen 86 000 €. Kun tähän lisätään toimivat osaavat ja innostuneet kotitalouksien ollessa tottunee- punginosien aluepäällikkönä neuvottelukunnan tuki on ol- Korpilahdella ja Vaajakoskella vapaaehtoiset. Myös puolustus- na siihen, että silloin varusmie- 88-vuotias sotainvalidi Alpo lut huomattava eri tehtävissä. suoritetut erilliset kaupungin- voimien eli Ilmasotakoulun, het kolkuttelevat oville veteraa- Mäkelä, joka on aikaisem- Ns. vanhassa Jyväskyläs- osakeräykset, niin Jyväskylän Pioneerirykmentin ja Ilmavoi- nien asialla. min osallistunut jo 28 vuotena sä varusmiesten suorittamat kokonaistuotto on hieman va- mien Teknillisen Koulun va- Varusmiesten Jyväskylässä syyskeräykseen. Alpo haavoit- lipas- ja listakeräykset olivat jaa 98 000 €. Vieläköhän pitäisi rusmiestukea on käytännös- suorittamat keräykset on aina tui vänrikkinä Tali-Ihantalas- syyskuun loppuun mennessä tempaista yksi lipaskeräys, että sä saatu niin paljon, kuin on toteutettu siten, että kullakin sa kesäkuussa -44 luodista sää- tuottaneet yli 69 000 € ja reser- menisi satanen rikki! pyydetty. Mutta eniten on ehkä kaupunginosalla tai alueella reen. Keräyksessä hänellä oli viupseerien ja reservialiupsee- vaikuttanut se, että sotainva- on oma ns. aluepäällikkö joka johdettavaan 33 varusmiestä ja rien lipaskeräykset n 12 600. Kari Korhonen toistakymmentä automiestä / Päivätyökeräysten ja tilisiirto- valvojaa. Innokkaana urheilumiehe- nä hänen kuntonsa on pysynyt verrattain hyvänä, vielä vajaat Oikaisu Sotaveteraani-lehden kymmenen vuotta sitten hiih- tokilometrejä kertyi pari tuhat- nroon 4/2009 ta vuodessa, nyt riittää jo nel- S. 17 olleessa jutussa ”Porin Prikaatin valapäivä” oli valitettavasti jännes tuosta määrästä. Myös pari virhettä. Seuraavassa oikeat tekstit: suunnistus Keski-Suomen mä- ”Valan esilukijana toimi Loimaan Seudun Sotaveteraanien pu- kisissä maastoissa on edelleen heenjohtaja Olavi Jokela.” rakas harrastus. ”Korokkeella ohimarssia vastaanottamassa komentajan lisäksi Sotainvalidien syyskeräyk- oli Loimaan Seudun Sotaveteraanien puheenjohtaja Olavi Jokela sen yhtyminen Sotiemme Ve- ja valtuuston puheenjohtaja Mika Multala.” Palokan Leijonien Toivo Kurkiselta onnistuu myös tehtävänanto klu- teraanit -keräykseen tapah- biveljille. Palokan alueen tulos oli kaupunginosista paras, yli 5000 €. tui todella mallikkaasti, 27 Toimitus

Virolais-suomalainen yhteisseminaari Tuusulassa

uomen-poikien, Helsin- Rauno Loukkola ja Mark- Ilta päättyi yhteiseen ruokai- gin seudun Sotaveteraa- ku Seppä esittelivät käytän- luun, Suomen-poikien lauluesi- nipiirin ja Sotaveteraa- nön yhteistyöasioita. Seminaa- tyksiin, yhdessäoloon ja Mars- niliitonS virolais-suomalainen rin lopuksi Uudenmaan Sota- kina tunnetun Timo Närhinsa- yhteisseminaari järjestettiin 17. veteraanipiirin puheenjohtaja lon esiintymiseen. kerran 12.-13. lokakuuta. Semi- Heikki Talvela esitteli kokoa- Toisena päivänä ryhmä ret- naariin osallistui 20 henkilöä mansa museon esineitä. Museo keili Lohjalle, jossa tutustuttiin Virosta ja kahdeksan henkilöä sijaitsee Maanpuolustuskorkea­ Tytyrin kaivokseen ja kaivos- liitosta ja piiristä. Ensimmäise- koulun tiloissa Tuusulassa. museoon. nä päivänä tutustuttiin Viron Helsingin suurlähetystöön, jos- sa suurlähettiläs Merle Paju- Seminaarilaiset keskittyneenä luentoon Maanpuolustuskorkea- la esitteli lähetystön toimintaa koulun auditoriossa Tuusulassa. aina sen perustamisesta 1920- luvulta lähtien. Maanpuolustuskorkeakou- lun täydennyskoulutuskeskuk- sen tiloissa Tuusulassa pidetys- sä seminaarissa liiton puheen- johtaja Aarno Strömmer ja Helsingin seudun Sotaveteraa- nipiirin puheenjohtaja Juhani Pesonen tervehtivät seminaari- väkeä. Dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta kertoi ha- vainnollisesti ja selkeästi Ve- Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer (toinen oik.) näjästä ja sen tämänhetkisestä esittelemässä suurlähettiläs Merle Pajulalle Pohjois-Pohjanmaan Heikki Talvela (keskellä) esitteli seminaariin osallistuville museo- tilanteesta. Tuusulan toimipis- Sotaveteraanipiirin julkaisussa olevaa kuvaa, jossa suurlähettiläs ta. Oikealla Otto Peters ja vasemmalla varapuheenjohtaja Villem teen johtajan sijainen, evers- osallistui Sotaveteraaniliiton 50-vuotisjuhlaan 2007. Oikealla liiton Ahas, joka oli 1944 samanaikaisesti Reserviupseerikoulussa Niini- tiluutnantti Juha Kurenmaa hallituksen puheenjohtaja Finn-Göran Wennström ja vasemmalla salossa Heikki Talvelan kanssa. esitteli laitoksen toimintaa. sotilasasiamies, everstiluutnantti Peeter Läns. 26 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Maanrakennus Lankinen Oy Maansiirtoliike E.Tervaoja Oy T:mi Jouni Haimila Loimaa Luhalahti Läyliäinen

Lattiapäällysteliike Etelä-Savon Laskenta ja Metsäkonetyö Ahti Lepistö Konsultointi Ky Reinikainen Oy Mikkeli Mikkeli Mikkeli

Tilausliikenne A.Kainulainen Oy Kuorma-autoilija Sähköasennus Muurame Veli Savinainen Mikko Suojanen puh. 014-373 1051 Muurame Muurame

Realmar Oy T:mi Ari Turkulainen Pihkis Oy Mänttä Mäntsälä Mäntsälä www.pihkis.com

Protopaja Oy LTT-Tekniikka Oy Aktiivi-Isännöiti Oy Naantali Naantali Naantali

Nakkilan Sihuma Oy Dosetec Exact Oy Päijänne Sähkö Oy Nakkila Nastola Nastola

Naficon Liitin Oy Laattatyö Wikman Oy Nokian Portti Oy Nauvo Nokia Nokia

Vsevo Oy Sähkö-Lahdelma Ky KJH-Teollisuuspalvelu Oy Nokia Nummela Nummela

Kuljetus Moto Pro Oy Huoltopalvelu J.Railio Oy Jukka Juvankoski Ky Nurmijärvi Nurmijärvi Nummi-Pusula

Kuosan Betoni Oy Polar-Venture Oy Työkalutori Oy Orimattila Oulu Oulu

Ruskon Rouskutie 1,90650 OULU Puh. 08-530 7068, Lightmusic Oy Ab Metalli ja Kuljetus Oy Oulu Oulu Fax. 08-530 6679

Haurun Jäteauto Liedon Putkityö Oy Jegro Oy Oulu Paimio Paimio

Nuohouspalvelu Sorpo Södergård Oy Ab Tibo-Trading Oy Parainen Parainen Kari Hämäläinen Pattijoki

Perniön Hakelämpö Oy Särki Oy Pieksämäen Autokunta KTK Perniö Perniö Pieksämäki

Pieksämäen Oy Herrfors Ab Akku ja Varaosa Ky Pietarsaari Pieksämäki 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 27

Byggnads Ab Kaivinkoneyhtymä Aritalo Oy Nynäs Rakennus Oy Hokkanen&Hokkanen Pirkkala Pietarsaari Piispanristi

Kuljetus Oy T.Nikander Sata-Kuulo Oy Satalaskenta Oy Pomarkku Pori Pori

Aila Valli Oy Technip Offshore Finland Oy MG-Trans Ky Pori Pori Porvoo

Porvoon Ohutlevy Oy Putkityö P.Lampi Oy Anton Tallman Service Oy Porvoo Porvoo Porvoo

70 vuotta palvelua Lindgren CE Oy Ab Veikko Heinonen Oy Porvoo Punkaharju

Metsäkoneyhtymä Heinlahden Veistämö Oy NC-Taso Oy Pyhtää M&M Kolin Ay Pyhäsalmi Pyhtää

RR-Projektipalvelu Oy V-S Special-Asennus Oy LVI-Primo J.Santapakka Raisio Raisio Raisio

TL-RAK HF-Autohuolto Oy Komtek Oy Rauma Riihimäki Riihimäki

Insinööritoimisto Tilintarkastus Metsäterä Oy Team Raefon Oy Riihimäki Riihimäki Matti Vaarala Oy Rovaniemi Kourukeskus HissiHolm Oy Kaivinkonepalvelu Lehto Oy Rovaniemi Rovaniemi Paappanen Oy Rusko

Suurkiitokset Teille Sotaveteraanit! Raimo Hakkarainen Oy Maansiirto Ku-Ru Oy Saarijärven Ilmastointi Oy Saarijärvi Saarijärvi Mustijärventie 25, Ruutana, puh. 03-358 3100

Siirakin Kuljetus Ky Salon Pyörä ja Mopo Valhojan Maansiirto Oy Salo Saarijärvi Salo www.valhojanmaansiirto.fi

Kiinteistöpalvelu Pensi Rescue Oy Rakennustyö Reijo Hituri Sastamala Sastamala Savotek Oy Savonlinna

Pulkkinen S. Oy S-Kojeisto Oy Savonlinna Savonlinna www.rkl-nkayhko.fi

Seinäjoen Jamppeeri Oy SKL-Rakennus Ky Seinäjoki Kaatopaikkakoneet Oy Seinäjoki Seinäjoki 28 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 Olimmeko valmiit sotaan syksyllä 1939?

aksan kansallissosialisti- miseen. Asekelpoisia miehiä oli aseistuksen ja varustuksen, jos- tavalla verrattavissa neuvos- keskustelemaan neuvostohalli- nen ohjelma herätti pel- toki enemmänkin, mutta va- kin nimenomaan tykistön osal- tokoneisiin. Merivoimamme tuksen kanssa ”konkreettisista koa Moskovan hallitus- rustus riitti vain näille. Lisäk- ta ilmeni alusta alkaen vajeita, panssarilaivoineen eivät muu- poliittisista kysymyksistä” oli piireissäS 1930-luvun loppupuo- si olimme jättäneet eri syistä joista tärkein oli ammusten – tamaa kahakkaa lukuun otta- selvää, ettei tästä selvitä ilman lella. Neuvostoliitto ryhtyikin kouluttamatta ennen sotaa liki kranaattien – puute. Lisäksi matta joutuneet taisteluun, sil- aseellista yhteenottoa. Niinpä turvallisuuspoliittisiin ratkai- satatuhatta miestä. Lailla puo- liki 90 % tykkikalustostamme lä harvinaisen kova talvi esti te- ensimmäisenä suurena toimen- suihin luoteisella ja läntisellä lustusvoimiin sidottu vapaa- oli kevyttä, joten kranaatit vain hokkaasti merelliset operaatiot. piteenä rauhan ajan armeijam- rajallaan konkreettisin toimen- ehtoinen suojeluskuntajärjestö ”tussahtelivat” paksussa han- me keskitettiin kaakkoiselle ra- pitein. Näin Suomi, Baltian val- antoi kenttäarmeijan käyttöön gessa. Meillä oli muutamia en- Ylimääräisten jalle estämään puna-armeijan tiot ja Puola joutuivat mukaan suuren määrän hyväkuntois- simmäisen maailmansodan ai- harjoitusten mahdollinen yllätyshyökkäys. tapahtumien vyöryyn. ta jalkaväen aseistusta, lähinnä kuisia Renault-panssarivaunuja toimeenpano… Lokakuun 10. päivänä kutsut- Uhkaava tilanne noteerattiin kivääreitä. Omat tarpeensa oli ja jokunen uudempi Vickers- Sotaveteraanin numerossa tiin ”ylimääräisiin harjoituk- meilläkin, ja vuosikymmen ai- myös ilma- ja merivoimilla. vaunu, joista osa ilman aseis- 4/2009 on jo käsitelty puolus- siin” kolmisen kenttäarmei- kaisemmin aloitettuja linnoi- Mainitut kenttäarmeijan di- tusta. Ilmavoimillamme oli tusvalmiutemme kohottamista jan divisioonaa ja kahta päivää tustöitä jatkettiin uudelleen visioonat saivat siis suurin piir- ehkä vajaat 100 sellaista lento- ennen talvisotaa. Kun hallituk- myöhemmin tämä perusval- Karjalan kannaksella ja Jänisjo- tein organisaationsa mukaisen konetta, joka oli edes jollakin semme sai kutsun Moskovaan mius laajennettiin täydellisek- kilinjalla Laatokan Karjalassa. si liikekannallepanoksi. Jou- Hallitus alkoi myöntää vuosi- kot keskitettiin suunnitelmien kymmenen loppupuolella mää- mukaan siten, että ennakoidul- rärahoja maanpuolustuksem- le pääsotanäyttämölle Karjalan me parantamiseksi: aseita py- kannakselle ryhmittyi viisi di- rittiin hankkimaan ulkomailta visioonaa, Laatokan pohjois- sekä valmistettiin kotimaassa. puolelle kaksi divisioonaa kah- Ongelmaksi muodostui se, että den jäädessä ylipäällikön re- kun samaan aikaan varustautui serviksi. Pitkälle itärajalle riitti koko maailma, uudempia tais- vain erillisiä pataljoonia ja pat- teluvälineitä ei ollut juurikaan tereita, sillä arvioiden mukaan ostettavissa, ja jos oli, niiden harvateisellä alueella saattaisi hinnat olivat kohonneet pilviin. toimia vain heikohkoja puna- Omat kotimaiset projektit kul- armeijan voimia. kivat jälkijunassa, esimerkiksi Keskitysten jälkeen kenttä- panssarintorjuntakiväärin ka- armeijamme ryhmitys muo- liiperista ei saatu yksimielistä dostui pääpiirteittäin seuraa- ratkaisua ajoissa. Ase valmis- vaksi: tuikin joukkojen käyttöön vas- – uusimaalaisten 4. Divisioo- ta jatkosodan alkaessa ja oli sil- na ryhmittyi pääasemaan loin jo vanhenemassa. Oltiinpa (Mannerheim-linjaan Koi- hallituspiireissä jopa sitä mieltä, viston suunnalle) että oli onni ettemme hankki- – varsinaissuomalaisten ja neet varikoihimme aseita ruos- etelähämäläisten 5. D Sum- tumaan ja romuttumaan. Puo- man – Perkjärven tasalle, lustusneuvoston puheenjohta- – eteläpohjalaisten 8 D (2.D) ja sotamarsalkka Mannerheim Muolaaseen, kehotti hallitusta lainoituksiin – keskisuomalaisten 10. D sotamateriaalin hankintojen (7.D) Taipaleenjoelle, ja turvaamiseksi. Perushankin- – pohjoishämäläisten ja sata- takomitea saatiinkin aikaan, kuntalaisten 6. D (3.D) oli mutta liian myöhään. ylipäällikön reservinä Kar- jalan kannaksen joukkojen Aseistuksesta… takana Luumäen tienoilla, On aika yleinen käsitys, että samoin pohjoissuomalaisten lähdimme ”soitellen sotaan” vajaavahvuinen 9. D Oulun- suurvaltaa vastaan, mitä tulee Kemin alueella. aseistukseemme. Raskaita asei- Laatokan Karjalassa savo- ta, ilma- ja panssarintorjunta- laisten 13. D otti rintamavas- aseita sekä ilmavoimia oli todel- tuun Laatokan rantamilla Sal- la niukalti. Sen sijaan jalkaväen min suunnalla ja karjalaisten aseita – kivääreitä ja konekivää- 12.D ryhmittyi itärajan tuntu- reitä – oli tyydyttävästi ja pat- maan Suojärvelle. Itäraja aina ruunoita jopa runsaasti. Kone- Petsamoon asti oli erillisten pa- pistooleita ei ollut liiemmälti. taljoonien ja pattereiden varas- Asepukuja oli kerättävä sivii- sa. Väestöämme suojasivat il- listä saaden aikaan kutsumani- mavoimamme ja ilmatorjunta- men ” malli Cajander” – ase, ja tykistömme. kokardi siviilipäähineeseen. Laskujen mukaan todet- Ylimääräisten tiin miestemme ja sotavarus- harjoitusten merkitys tuksemme riittävän yhdeksän kenttäarmeijalle… jalkaväkidivisioonan (á noin Talvisodan henki -termiä on 14 200 sotilasta) sekä eräiden käytetty maassamme eri tar- ylijohdon joukkojen perusta- Keskityssuunnitelma ennen talvisotaa. Kuva: Talvisodan pikkujättiläinen. koituksiin, kun on haluttu ”pu- 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 29 haltaa yhteiseen hiileen” työ- näin sopuisaa ja yksimielistä. elämässäkin. Ehkä loppujen lo- Vuoden 1918 haamut vaelteli- puksi kuitenkin sen sisältö on vat joidenkin mielissä. On ker- jäänyt eri määrittelyistä huo- tomuksia siitä, ettei joukoille ja limatta ainakin jonkin verran miehille jaettu kaikkia määrä- hämäräksi. Yksinkertaisimmin vahvuuksien mukaisia ampu- voitaneen se määritellä siten, matarvikkeita jo YH:n alka- että 1930-luvun jälkimmäisellä essa. On myös mainintoja sii- puoliskolla suuren laman pää- tä, että joidenkin yksikköjen tyttyä ja ilmeisen vaurauden kaikkien kivääreiden tarkkuu- kasvaessa yhteiskunnassam- tuksen suorittivat muutamat me vuonna 1918 itsenäistymis- luotettavat valioampujat, vaik- taistelussamme hävinneet to- ka joukossa oli muitakin vä- tesivat, ettei tätä maata voida hintään yhtä tarkkasilmäisiä. rakentaa ilman heidän panos- On sanottu, että näin haluttiin taan. Ja kun tuon sodan voitta- säästää vähäisiä patruunoita, jat tajusivat ja myönsivät tuon vaikka niitä oli maassa yli 100 saman asian, itsenäisen Suo- miljoonaa. On myös esitetty, men ensimmäinen ja kestävin että vuoden 1918 muistot olivat konsensus oli syntynyt. Se sy- vielä liian lähellä eli kuviteltiin, Ylimääräiset harjoitukset ovat alkaneet. Kokoontunut joukko marssilla Helsingin Rautatientorilla veni, mitä lähemmäksi vuosi- että jotkut haluaisivat kostaa kohti Sörnäistä, missä myöhempi Jalkaväkirykmentti 11 perustettiin ja varustettiin. Kuva: Talviso- kymmenien vaihdetta tultiin tuona vuonna kärsimänsä tap- dan pikkujättiläinen. ja mitä enemmän tiedostettiin pion. Tämä pelko oli kuitenkin Neuvostoliiton maallemme ai- aivan turha, mutta kaikki ei- heuttama todellinen tai luulo- vät sitä tajunneet, esimerkiksi Mikä tai mitkä pitivät Yli- rikaatia, 900 tykkiä ja heitintä, heim: Muistelmat II, Otava 1952, teltu uhka. Lopullisesti tuo tal- jotkut päällikkötehtäviin mää- määräisiin harjoituksiin kut- yli 1400 panssaroitua ajoneu- Juho Niukkanen: Talvisodan puo- lustusministeri kertoo, WSOY 1951, visodan henki ilmeni sitten so- rätyt. Tiedettiin, että suojelus- suttujen sotilaiden hengen niin voa eli kaikkiaan noin 200 000 Helge Seppälä: Itsenäisen Suomen dan aikana, mutta sen juuret kunta oli vielä kirosana monen korkealla, kuin sota sittemmin sotilasta vahvoista ilmavoimis- puolustuspolitiikka ja strategia, johtavat selvästi aikaan ennen vuonna 1918 hävinneen kielen- osoitti? Mikä teki heterogeeni- ta puhumattakaan. WSOY 1974, Anssi Vuorenmaa: Rat- talvisotaa. Se syveni YH:n ai- käytössä. Ehkä se pelotti. sestä joukosta homogeenisen? kaisun hetkiä, Valitut Palat 2006, kana. Myös valtakunnan yleinen Vaikka edellä on jo osoitettu Anssi Vuorenmaa Suomi Sodassa, talvi- ja jatkosota YH:n aikaa kesti noin puo- mielipide oli manipuloitu. So- eräitä sotilaalliselta kannalta viikosta viikkoon, Valitut Palat Lähteitä: Talvisodan historia 1-4, 1998, Talvisodan hengen synnys- litoista kuukautta. Sen aikana taa ei tule! Rajaseuduilta eva- oleellisia tekijöitä, muitakin te- tä, SV 6/2005 ja Paavo Virkkunen: joukot oppivat tuntemaan puo- kuoidut tai evakuoituneet al- kijöitä oli. Yksi lienee suoma- Sotatieteen laitos ja WSOY, 1977– 1979, Jari Leskinen-Antti Juutilai- Suomen taistelevan armeijan hen- lustusalueensa, miehet päällik- koivat hiljalleen palata takaisin laisten perinteinen näkemys nen toim. Talvisodan Pikku jätti- ki, Otava 1941. könsä ja nämä alaisensa. Tule- kotikonnuilleen. Pitkä tapah- oikeudenmukaisuudesta; me läinen, WSOY 1999, C.G. Manner- va taistelumaasto tuli tutuksi ja tumaköyhä YH-aika alkoi vai- emme olleet syyllisiä Euroo- asemia paranneltiin ajan salli- kuttaa kenttäarmeijaan, alkoi passa syntyneeseen tilantee- essa. Usein on unohdettu se yk- esiintyä lisääntyvää rintama- seen Saksan ja Neuvostoliiton sinkertainen asia, että tuon var- väsymystä, lomia anottiin mitä ristipaineissa. Toinen saattaisi VIRTSANKARKAILUUN sin pitkän valmistautumisajan ihmeellisimmin perustein ja olla uskonnollisuutemme, jol- pestävät ja kertakäyttöiset alushousut miehet ehtivät vähäisinä va- puntattiin, jos lomaa ei myön- la oli vahva asema kansan kes- paahetkinään perehtyä siihen- netty. kuudessa. Emme voi myöskään SLIP SICLA lievään virtsankarkailuun kin, miksi he nyt ovat täällä. aliarvioida papistomme työtä Tehtävän oikeutus tiedostettiin Eli olimmeko valmiit rintamajoukkojen keskuudessa - 100% puuvillaa miesten keskuudessa niin voi- sotaan syksyllä 1939… ja uskon luominen näihin; pa- - haaraosa hengittävää makkaana, ettei kurinpidollisia On toki myönnettävä, että jos hassa paikassa luotettiin Kor- erikoiskangasta ongelmia päässyt suuremmin materiaaliset puutteet jätetään keimman apuun. Kolmas voi- - muita suojia ei tarvita, syntymään. Vakaumukselliset huomioimatta, puolustusvoi- si olla naistemme kyky hoitaa käytetään kuten tavallisia alushousuja kommunistitkin olivat valmiit mamme eli kenttäarmeijam- perhe kotona miesten olles- puolustamaan maataan; heil- me oli varsin vahva – tietenkin sa sotatöissä, lottien hoitaessa le oli suuri pettymys se, että suhteellisesti. Pääosa suomalai- monia miehille kuuluneita teh- STRONG runsaaseen virtsankarkailuun sosialistinen suurvalta uhkasi sista miehistä oli koulutettu ja täviä rintamalla ja sen takana. asevoimin pientä naapuriaan kertausharjoituksia oli järjes- - 100% puuvillaa vastoin ilmoituksiaan ja ideo- tetty runsaasti. Tässä suhteessa Puna-armeijan - haaraosassa tasku logiaan. Esimerkiksi kirjailija- Euroopan keskisuurista valti- ensimmäiset keskitykset erilliselle imevälle suojalle - huomaamaton ja runoilija Arvo Turtiaiselle tal- oista ehkä vain Tšekkoslovakia Tiedustelumme oli varsin hy- helppokäyttöinen visota oli puhdas puolustussota oli käyttänyt miesvoimavaran- vin selvillä useiden puna-ar- hyökkäystä vastaan. Hänen toi- sa yhtä tehokkaasti, joskaan se meijan osastojen ilmestymi- mintansa komppanian päällik- ei maata pelastanut Hitleriltä. sestä rajan pintaan. Tiedetään, könä erillisessä pataljoonassa Suurvaltoihin nähden voi- että Moskova päätti viimeis- TENA PANTS runsaaseen virtsankarkailuun Viipurinlahdella osoittaa, että mavaramme olivat toki vä- tään marraskuun puolivälis- hän oli täysin ymmärtänyt tal- häiset. Kenttäarmeijamme sä aloittaa valmistelut hyökkä- - mukavat ja varmat visodan epätoivoisen tilanteen keskitysten jälkeen Karjalan ystä varten. Marraskuun lop- kertakäyttöiset suojahousut ja ollen selvästi huolissaan pa- kannaksella oli noin 120 000 puun mennessä puna-armeijan - hygieeniset taljoonansa puolustuksen kes- sotilasta, Laatokan Karjalas- vahvuus oli jo noin 500 000 - useita eri kokoja, imukyky jopa 1 litra tävyydestä. Turtiainen tunsi sa 40 000, itärajalla aina Pet- sotilasta tukenaan parituhat- myös voimakasta vastenmie- samoon asti 16 000, Päämajan ta tykkiä ja kranaatinheitintä lisyyttä neuvostopropagandaa reservejä 37 000, merivoimil- ja ainakin saman verran len- kohtaan, varsinkin kun sitä toi- la 33 000, ilmavoimilla 19 000, tokoneita ja hyökkäysvaunuja. Meiltä myös vuodesuojat. totti Neuvostoliittoon siirtynyt Ahvenanmaalla 5 000 ja koti- Karjalan kannaksella oli etu- Lisää tuotteita: www.linctus.fi suomalainen kommunisti Ar- joukoissa 25 000 sotilasta en- linjassa 8-9-divisioonaa ja nii- TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: mas Äikiä. nen sodan alkamista. Ja jouk- den takana toisessa portaassa Linctus Oy, p. 03-6125 355 Se on myönnettävä, ettei kojen henki oli yleisesti ottaen 2-3 divisioonaa, ja näitä voi- Turuntie 4-6, 13130 Hämeenlinna kaikki kuitenkaan aina ollut vielä korkealla. mia tuki 5-6 hyökkäysvaunup- fax 03-6125 353 30 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 Neuvostoliiton poliittiset ja sotilaalliset tavoitteet talvisodassa euvostoliiton ulko- Poliittiset ja sotilaalliset toi- dan yhteydessä, kun kapitalis- Saksan ja Neuvostoliiton vä- sa pienten naapuriensa kans- politiikalla oli aina met ovat toki varsin selviä in- tiset valtiot olisivat ruhjoneet linen etupiiriraja oli vuosina sa Neuvostoliiton ensisijaisena - myös toisen maail- dikaatioita politiikasta. Ne ra- toinen toisensa. Tällaisesta laa- 1939-1941 Stalinin politiikan päämääränä oli sotilastukikoh- mansodanN vaiheissa - avoin, jaavat Neuvostoliiton tavoit- jentumishakuisesta ajattelu- kivijalka, ja Neuvostoliitto pyr- tien saaminen. Neuvostoliiton julkinen puolensa ja epäviral- teita. Poliittiset vaatimukset ja tavasta on ajan lähteissä vain ki ottamaan valvontaansa pak- kesällä 1939 länsivaltain kans- linen puolensa. Näiden tak- hyökkäyskäskyjen tavoitteet harvoja todisteita. Virallisissa tissa määritellyn intressipiiri- sa käymissä sotilasliittoneuvot- tiikat ja strategiat poikkesivat ovat politiikan maksimitavoit- asiakirjoissa siitä on selvä sa- rajan itäpuoliset alueet. Etu- teluissa oli laivastotukikohdis- toisistaan. Epävirallista puol- teita tai minimitavoitteita, hie- nonta kommunistisen puolu- piiriraja sulki sisäänsä mm. ta jo neuvoteltu. Enemmästä, ta on vaikeampi tutkia, joskin man tilanteesta riippuen. Stalin een puoluekokouksesta vuo- Baltian maat ja Suomen. Ruot- esimerkiksi päätöksestä näiden lähteissä on nähtävissä takti- oli ulkopolitiikassaan reaalipo- delta 1939 puna-armeijan po- sia, Norjaa ja Tanskaa ei etupii- maiden liittämisestä Neuvos- sia liikkeitä, joita toteuttivat liitikko, joka kulloinkin tyytyi liittisen hallinnon johtajan risopimuksessa mainittu, mut- toliittoon, ei syksyltä 1939 ole Komintern tai NKVD:n ul- siihen, mikä osoittautui mah- L.Z. Mehlisin puheenvuorossa. ta ne eivät ainakaan kuuluneet varmoja todisteita. Silti näyttää komaantiedustelun edustajat. dolliseksi, ja lisäksi selitti aina Kiistanalaisempi on Venäjän Neuvostoliiton etupiiriin. selvältä, että Stalin pyrki tur- Tällainenhan oli tunnettu Jart- saavuttaneensa tavoitteensa. (nykyisin sota-arkistoon yh- Kominternin, kommunisti- vallisuusajattelussaan saavut- sevin tapaus Suomessa vuosi- Maksimi- ja minimitavoittei- distetyn) ns. ”erityisarkiston” sen internationaalin, papereista tamaan Venäjän vuoden 1914 na 1938-1939, jolloin Neuvos- den taustalla oli vielä ideaalirat- kokoelmista löytynyt ranskan- on nähtävissä, kuinka notkeas- rajojen tasan. toliitto pyrki toisaalta rajan- kaisu, joka olisi toteutuessaan kielinen teksti, jossa selvästi il- ti ulkomaiden kommunistiset muutoksiin ja toisaalta Suomen ollut maksimiakin laajempi. maistaan Neuvostoliiton tar- puolueet ohjattiin tukemaan Hangosta Petsamoon sitomiseen sotilassopimuksella Vuoden 1939 tunnelmat koitus synnyttää maailmansota Neuvostoliiton politiikan kul- Suomen suhteen Neuvostolii- omaan järjestelmäänsä. Neuvostoliitossa olivat laajen- ja liittyä siihen edullisen het- loisiakin käännöksiä. Niinpä tolla oli myös maksimisuunni- Julkiseen puoleen kuului tumishakuiset. Toukokuus- ken tullen. Sen väitetään olevan Pohjoismaiden puolueet sai- telma, jota Suomelle ei kuiten- kahdenlaisia piirteitä. Toisaal- sa 1939 ulkoasiain kansanko- Stalinin 19.8. 1939 politbyroon vat syksyllä 1939 tehtäväkseen kaan esitetty, kun Suomi heti ta sanoihin ”rauhaarakastava”, missaariksi tullut V.M. Molo- istunnossa pitämä puhe. hyökkäillä Englannin ja Rans- alkuun kieltäytyi avunantoso- ”rauhantahtoinen” liittyvä pro- tov on myöhemmin kertonut, kan politiikkaa vastaan. Molo- pimuksesta. Maksimisuunni- pagandistinen puoli ja toisaalta että hän otti tavoitteekseen Pakti suursodan tov-Ribbentrop-sopimus päästi telmassa edellytettiin Neuvos- hyvinkin tiukka kansainvälisel- Neuvostoliiton suurentamisen ja alueanastusten Hitlerin Saksan lähes kahdeksi toliiton sotilaallista läsnäoloa le, myös kapitalististen maiden, ja liittotasavaltojen lukumää- perustana vuodeksi rauhaan kominternin koko Kaakkois-Suomessa, La- voimapolitiikalle tyypillinen rän lisäämisen. Tämän toivot- Molotov-Ribbentrop-pakti häirinnältä. pissa ja Hangossa. Tämä oli- neuvottelu- ja sanelupolitiikka. tiin tapahtuvan uuden suurso- (23.8.1939) ja siihen sisältynyt Syksyn 1939 neuvotteluis- si toteutettu joko avunan-

Näin Hitler ja Stalin jakoivat keskenään Euroopan maat elo- syyskuussa 1939. Suomi piti valloittaa parissa viikossa. 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 31 tosopimuksen yhteydes- täviä neuvotteluja kevään 1940 sä tukikohtasopimuksella tai puolelle. Stalin selitti ”omil- vaihtoehtoisesti alueluovutuk- leen” Kremlissä huhtikuus- sin ja aluevuokrauksin. Petsa- sa 1940, että hyökkäys oli ollut mon vaatimista Neuvostoliitol- syytä aloittaa pian, kun tuossa le tutkittiin, mutta sitä ei otettu tilanteessa lännen kolme suur- neuvottelujen kohteeksi. Vaati- valtaa olivat toistensa ”kurkus- mukseksi tuli pienehkö mutta sa”. Niiden kädet olivat sido- strategisesti tärkeä Kalastaja- tut. Jos hyökkäystä olisi lykätty saarennon niemi. kuukauden tai pari, tämä olisi Suomi ei kuitenkaan suos- merkinnyt ”asian” lykkäämistä tunut myöskään minimitavoit- 20 vuodella, Stalin väitti. teisiin, joihin kuului mm. tuki- Realistiset suomalaispoliiti- kohta Hangossa, ja niin Stalin kot - mm. J.K. Paasikivi - käyt- aloitti Suomea vastaan sodan, tivät sittemmin itänaapurin jota toki oli valmisteltu jo pit- aluevaatimuksista luonnehdin- kään, kesästä 1939, selkeänä taa: Neuvostoliiton legitiimit vaihtoehtona tulevan suurso- turvallisuustarpeet. Tämä ei dan syttymisen varalta. tietenkään voi olla historian Suursodan myöhemmän ke- näkökulma. Yleisinhimillises- hityksen takia on myöhemmin ti ajatellen ei voida katsoa, että pyritty jopa vähättelemään suuren valtion turvallisuus olisi Saksan ja Neuvostoliiton salai- uhatumpi kuin sen naapurina sen etupiirirajan Suomelle ai- olevan pienen valtion. Saman- Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus 23.8.1939 sinetöi myös Suo- heuttamaa uhkaa. Molotovin laiset tykit ampuvat kumpaan- men kohtalon. keskusteluista Hitlerin kanssa kin suuntaan, mutta suurval- marraskuussa 1940 on 1990-lu- lalla on parempi puolustusky- vuonna 1939 tarkoitus miehit- viholliset” ja karsittava vastus- maiden muuttumiseen kan- vulla julkaistu Venäjälläkin ky. tää koko Suomi ja edetä sen tajat vaaliehdokkuudesta - sa- sandemokratioiksi. Puna-ar- täysin riittävät lähteet. Stalinin länsirajalle. maan tyyliin kuin Baltian mai- meijan läsnäolo oli kuitenkin ohjeet velvoittivat Molotovia Painostuksella Tosin Stalin talvisodan pää- den sovjetisoiminen sujui ke- toteutumisen edellytys. Maa- vaatimaan, että oli saatava rat- mieluummin kuin tyttyä selitti, että hyökkäyksen sällä 1940. ilmanvallankumouksen työ- kaisu talvisodan rauhassa kes- hyökkäyksellä tarkoituksena oli ollut vain tu- Kuusisen hallituksen teh- väline Komintern, Kuusisen ken jääneeseen Suomen kysy- Neuvostoliitto oli aloittanut hota Suomen taistelukyky Kan- tävänä olisi ollut ohjelmaju- toimipaikka, oli toiminut täl- mykseen. Suomen rajoilla voimakkaan naksella, hajottaa suomalaisten listuksensa mukaisesti toimia lä linjalla 1930-luvulla, mutta sotilaallisen varustautumisen ryhmitykset eri rintamanosilla Suomen väliaikaisena halli- mm. Ranskassa kansanrinta- Hanko oli tärkein tavoite jo 1938-1939, mutta hyökkä- ja luoda joka suunnalla sillan- tuksena ja hoitaa muutoksen mahallitus oli epäonnistunut. Arkistoista on nyttemmin yk- ykseen tarvittavien joukkojen pääasemat etenemiselle tarvit- toimeenpano. Kyse ei siis ol- Sen pääministeri Leon Blum sityiskohtaisesti nähtävissä se, siirrot ja käskytys alkoivat vas- taessa Suomen sisäosiin. Jopa lut pelkästään propagandasta oli talvisodan aikana jo yllyt- mitä tapahtui syksyllä 1939 ta lokakuussa 1939. Puolan sota Viipurikin oli tarkoitus valla- oman maan ja kansainvälisen tämässä maailman mielipi- Neuvostoliiton ulkoasiainhal- ja Baltian maiden painostami- ta vain edullisessa tilanteessa. mielipiteen hämäämiseksi so- dettä Neuvostoliittoa vastaan. linnossa ja puna-armeijassa. nen avunantosopimuksiin vei- Armeijoiden saamiin tehtäviin taa aloitettaessa. Mikäli puna- Yhdistetyn miehitys-nukke- On entisestäänkin selvinnyt, vät oman aikansa, ja Stalin toi- katsoen Stalinin selitys kuulos- armeija olisi suunnitelman mu- hallitus-taktiikan varsinai- että Stalinin ulkopolitiikka oli voi varsin pitkään Suomen tai- taa jälkiviisaudelta. kaisesti miehittänyt Suomen nen arkkitehti näyttäisi olleen suurvaltapolitiikkaa, jossa pää- puvan tukikohtavaatimuksiin. kolmessa viikossa, olisi tarvittu NKP:n Zhdanov eikä Komin- määrät ja maailmantilanteen Ulkoasiain kansankomis- Terijoen hallitus muodollinen elin asioiden hoi- ternin Kuusinen. realiteetit sanelivat ratkaisut. saari Molotov ilmoitti kehi- kansandemokratioiden tamiseksi. Hämäystä sekin toki Ideologia ja kauniit sanat saivat tyksestä huolestuneena Mos- prototyyppi? olisi ollut. Ohto Manninen toimia välineinä. kovaan lentäneelle Tukhol- Paljon on keskusteltu siitä, Kuusisen hallitus oli en- Kokonaiskuviosta selviää, man-lähettiläälle madame mikä oli Neuvostoliiton pe- simmäinen, tosin epäonnistu- Kirjoittaja on Maanpuolustus- että Hangon tukikohdan saa- Kollontaylle 4.11. tulevaisuu- rimmäinen tarkoitus talviso- nut, kokeilu taktiikasta, joka korkeakoulun eläkkeellä oleva minen oli Moskovan neuvot- den näkymistä: ”Joukkomme dan alkaessa, kun ns. Kuusisen johti itäisen Keski-Euroopan sotahistorian professori telujen ratkaiseva kohta. Pelkät ovat kolmessa päivässä Helsin- hallitus perustettiin joulukuus- myönnytykset Karjalan kan- gissä ja siellä itsepäisten suo- sa 1939 Terijoella. Leningradin naksella eivät olisi riittäneet. malaisten on pakko allekir- sotilaspiiri ilmoitti päämää- Suuri osa suomalaisten myö- joittaa sopimus, jonka he ovat räksi ”Suomen kansan vapaut- hemmästä jossittelusta kadot- Moskovassa hylänneet.” tamisen tilanherrojen ja kapi- taa näin pohjansa. Ei siis ollut Puna-armeijan perustehtävä talistien ikeestä”. Vastaavas- kyse tinkimättömän ulkomi- oli Suomen puolustuksen mur- ti sodanpäämäärä oli ilmaistu nisterin ”Erkon sodasta”, kun taminen. Karjalan kannaksel- jo poliittisessa ohjeessa 23.11., Berner Oy kerran myös myöntyväisim- la oli ensi vaiheessa tuhottava siis viikkoa ennen Terijoen Helsinki mätkin johtomiehet - Paasikivi Suomen armeijan päävoimat, hallituksen muodostamista: ja Mannerheim - ratkaisevana otettava haltuun Kannaksen ”Emme mene valloittajina vaan ajankohtana vastustivat tuki- puolustuslinjat ja edettävä ta- Suomen kansan ystävinä. Pu- kohdan luovuttamista Suomen salle Käkisalmi‑Antrea‑Viipu- na‑armeija tukee Suomen kan- länsiosasta. Viime vaihees- ri. Kaukaisempina tavoitteina saa, joka kannattaa ystävyyttä sa esitetyt ratkaisut saarituki- olivat Kuopio, Mikkeli, Lah- Suomen ja Neuvostoliiton vä- kohdista olisivat toteutuessaan ti, Hyvinkää ja Helsinki. Suo- lillä ja haluaa itselleen suoma- avanneet lounaisen Suomen ja men ”vyötärön” kohdalla oli laisen kansanhallituksen.” nimenomaan Hangon neuvos- edettävä mahdollisimman no- On löytynyt selkeä näyttö tojoukkojen kuljetuksille. On peasti Oulun alueelle Pohjan- siitä, että Kuusisen eli Neuvos- sangen epätodennäköistä, että lahden rannikolle ja pohjoises- toliiton asettaman nukkehal- suuremmat myönnytykset Suo- sa vallattavaa Kalastajasaarento lituksen johtaman Suomen oli men puolelta Moskovan neu- ja Petsamo. Nämä eri armeijoi- tarkoitus muuttua kommunis- votteluissa olisivat käytännössä den saamat tehtävät vahvista- tijohtoiseksi kansanrintaman voineet venyttää Hangosta käy- vat sen, että puna‑armeijan oli avulla. Oli pidätettävä ”kansan 32 5/09 Den 28 ok tober 2009

Skörden från rådplägningsdagarna Socialrådgivarna - krigsveteranernas Vårt förbunds traditionella rådplägnings- ras makor/makar och änkor/änklingar. För dagar inföll med tanke på kommande år att Krigsveteranförbundet och dess med- eget stödnätverk vid en intressant tidpunkt. Vi är ju i vårt lemsföreningar skall klara av de komman- arbete och i vår organisations verksam- de årens utmaningar, måste vi i allt högre Sedan år 2004 har som krigsvete- förbundets framtidsplanering se- het tidsmässigt halvvägs från Åbo till för- grad ty oss till den stödande medlemskåren ranernas stöd fungerat ett nätverk naste vinter gjordes hos fören- bundsdagarna i Kuopio i början av näst- och förkovra dess beredskap att handha sitt av frivilliga socialråd­givare, of- ingarna förfrågningar beträffan- kommande juni-månad. Det fanns alltså värv. tast bestående av pensionerade yr- de deras uppfattning om insatser i anledning att se över våra preliminära lin- Tillbudsstående medel reglerar i hög kesutövare från social- och hälso- stödarbetet. Mest såg föreningarna jedragningar. Samtidigt hade vi redan del- grad omfattningen av Krigsveteranförbun- vårdssektorn. Verksamheten har sig vara i behov av vägledning i ve- vis bakom oss betydelsefulla händelser och dets verksamhet ävensom effektiviteten i utvidgats till tjugotalet distrikt. teranernas sociala, rehabiliterings- beslut vad gäller bevakandet av frontvete- dess sociala stödverksamhet. Stödet som Glädjande nog har verksamheten och understödsärenden. Svaren vi- ranernas förmåner. Arbetet på detta om- erhålles av Penningautomatföreningen ges också kommit igång i våra längst sade att 97 % var helt eller delvis av råde fordrar dock fortlöpande insatser och enkom som verksamhetsstöd och anger bort varande destrikt Sveriges och den meningen att behovet av soci- kontakter till såväl beslutsfattarna som till klara ramar för de administrativa funktio- Kanadas Krigsveterandi­strikt. alrådgivning hade ökat. Det finns tjänstemannaplanet, för att inte glömma nerna. Omfattningen av det sociala stödet Socialrådgivarna fungerar i behov av rådgivningsarbete, arbe- samarbetet med övriga förbund. är i avgörande grad beroende av understöd samarbete med kommunerna och tet räcker till. Förbundsmötet i Åbo förpliktigade med från stiftelser samt av intäkterna från pen- församlingarna samt med områ- Vi har fått med i arbetet motive- de fattade besluten att fortsätta planeringen ninginsamlingarna. Dessa medel användes dets veteranföreningar och övriga rade frivilliga personer, villiga att av förbundets framtid. För rådplägnings- för och riktas endast och enbart till krigsve- frivilliga organisationer. De delar hjälpa hedersmedborgarna, vetera- dagarnas deltagare presenterades för erhål- teranerna, deras makor/makar och änkor/ med sig kunskap och hjälper till nerna från våra krig. Men vi behö- lande av kommentarer den av fullmäktiges änklingar. Intäkterna från penninginsam- med att göra upp ansökningar om ver flere. Den slutliga målsättning- och styrelsens ordföranden och viceord- lingarna har betydande värde; vårt förbund rehabilitering och ekonomiska bi- en är att nå ut över hela landet. förandena sammansatta arbetsgruppens använder ju årligen över en miljon euro till drag för de i medeltal över 87-åriga Förbundet använder för detta framställning om linjedragningen i kort- omsorgs- och stödverk­samhet bland sina veteranerna. Socialrådgivarna får projekt anskaffade medel och får tids- och långtids­planeringen. Långtidspe- medlemmar. Krigsveteranförbundets egen varken lön eller arvode, men de får inte för ändamålet särskilt ”öron- rioden sträcker sig till år 2020, då enligt av förmögenhet, som plan­mässigt minskats ersättning för de kostnader de har märkt” finansiering. Två gång- social- och hälso­vårdsministeriet senaste genom att lösgöra medel till denna verk- i sina uppdrag. Distriktenas social- er har förbundet försökt få de an- maj-månad gjorda beräkningar ännu finns samhet, skulle räcka endast för en tid min- rådgivare fungerar under ledning språkslösa kostnaderna in i FPA:s 6 700 män och kvinnor, som erhåller front- dre än ett år. För att kunna behålla om- av förbundets socialsekreterare. ramar, men strävandena har inte tillägg. 3 400 av dessa erhåller det extra til�- fattningen av stödverksamheten är pen- I några distrikt har verksam- lett till resultat. Fastän det allmän- lägget. År 2015 är motsvarande tal 22 900 ninginsamlingar nödvändiga även under heten utsräckts till föreningsni- na bidraget från PAF kommer att resp. 11 200 män och kvinnor. Dessa siffror kommande år. vå. Under de två senaste åren har minska under de kommande åren, ger oss klara förpliktelser att hålla vår or- I oktober 1939 kallades de äldsta års- 83 krigsveteranföreningar fått sin har socialråd­givarnas verksamhet ganisation a jour med tiden; den hjälp för- klasserna av våra medlemmar till extra egen socialrådgivare. Målsättning- dock visat att den fyller sitt behov, bundet bjuder, kommer även framdeles att reservöv­ningar till våra gränser. Försvars- en är att inom förloppet av nästa år varför verksamheten inte får upp- behövas. kampen blev en gemensam sak för hela vårt skall denna verksamhet utvidgas höra i brist på medel. Krigsveteranförbundet och dess med- folk. Idag borde stödandet av krigsvetera- till 200 föreningar. I denna tidning lemsföreningar har som uppgift att fortsät- nerna, deras makor/makar och änkor/änk- presenteras distriktenas och Norra Markku Seppä ta omsorgs- och stödverksamhet så länge lingar bli en gemensam sak. En broder får Savolax-föreningarnas socialråd- krigsveteranerna, deras makor/makar och inte lämnas i sticket och en syster får inte givare. Heinävesis socialrådgivare änkor/änklingar är i behov därav. Krigsve- glömmas. Laura Törhönen berättar om egna teranorganisationernas medel används en- erfarenheter från sin verksamhet. tydigt till förmån för krigsveteranerna, de- Finn-Göran Wennström I samband med Krigsveteran-

Socialrådgivarnas rådplägningsdagar örbundet ordnade råd- arbets­part­ner. Här behövs ett När vi får det regionala nätet skulle fås en kontaktper- sänd e-post under adress: plägningsdagar för so- heltäckande nätverk så att styr- av kontaktpersoner att funge- son, som skulle vara intresse- anni.grundström@sotavete- cialrådgivarna den 22. och servicenätet fungerar även ra blir det möjligt att styra ve- rad av veteranernas ärenden raaniliitto.fi -F 23.10. Samtliga 17 i hemlan- i glesbygdsom­rådena, där av- teranerna till de rätta service- på sitt eget område. Detta har det fungerande rådgivare var stånden är långa och kan utgö- formerna och även ge personlig förverkli­gats i Syd-Österbotten, Anni Grundström närvarande. Socialrådgivar- ra hinder för att den åldriga ve- rådgivning beträffande socia- Mellersta Finland och i Norra na utför frivilligt arbete. Be- teranen skall söka servicetjäns- la och hälsovårdstjänster. Med Savolax. Socialrådgivare i krigsveteran- tydelsen av dessa dagar syns ter.På rådplägningsdagarna veteranernas tilltagande ålder Målsättningen för ett mång- distrikten: särskilt i förmedlingen av in- konstaterades att med vetera- och försvagad kondi­tion mås- sidigt arbete är att bevara ve- Vasa Krigsveterandistrikt: formation och utbyte av erfa- nens tilltagande ålder minskar te från utomståendes sida till- teranernas fysiska, psykiska Oili-Elisabet Frans, renheter.Skillnaden mellan de hans deltagande i föreningens försäkras att service står till och sociala funktionsförmåga tel. 040 507 8424 olika kommunernas veteranar- verksamhet och då föreliggar förfogande samt måste man så att veteranen så länge som e-post bete är stora. Det behövs med- faran att han inte känner till även söka upp och finna de ve- möjligt och med egna krafter [email protected] el och styrsätt att förbättra ser- vilka olika former av veteran- teraner, som okontaktade an- skall kunna reda sig tryggt i sitt victillgängligheten för vete- förmåner som står att få, t.ex. nars råkar i utanförskap. ­För hem. Det finns rikligt med ve- ranerna. Detta betyder arbete rehabilitering. Socialrådgivar- jämställd­hetens skull måste i teraner, som behöver både hjälp för distrikten och föreningar- nas arbetsfält har vuxit och bli- olika kommuner boende vete- och råd. na att ge den enskilde vetera- vit allt mera mångsidigt de se- raner vara berättigade till med Stödande medlem, som läser nen råd och anvisningar, men naste åren. Även veteranernas varandra överensstämmande detta och kanske känner väckt det betyder också samarbete anhöriga vänder sig ofta till förmåner. intresse för vår verksamhet, tag med kommuner, församling- dem för att få stöd med sköt- Nu vore det viktigt att till kontakt till områdets krigsvete- ar och andra regionala sam­ seln av föräldrarnas ärenden. varje förening i varje distrikt randistrikt eller -förening eller 5/09 Den 28 ok tober 2009 33

Ekonomiskt stöd med medverkan från stiftelser

rigsskadestiftelsen, Ei- der man hänvisar till.samt även ningarna via distriktet till för- för kostnader över 7 000 ning ej heller för leen Starckjohann och uppgifter om sina inkomster. bundet. euro även finansieringsplan av-gifter för hemvård Thelma Starckjohann- En sökande kan inte få under- Till ansökningarna bör fogas Understöd beviljas ej: – till utgifter för olje- eller el- BruunK Stiftelsen, De Stupades stöd flere gånger samma år och alla behövliga bilagor: – åt krigsinvalider, vilkas ska- uppvärmning Anhörigas förbund och Krigs- flere år i rad endast på särskilt – FPA-intyg över extra front- degrad är över 10% – till elektroniska övervak- veteranernas Stöd- och Tradi- motiverade grunder. Inkomst- tillägg – för rehabilitering och fotvård ningsalarm i hemmet tionsstiftelse är fortsättnings- gränsen är 1 050 euro brutto/ – kvittenser över de åberopa- – till grundreparationsarbeten Under 100 euros ansökningar vis betydande understöda- månad. Av samtliga veteraner de utgifterna i bostadsaktiebolag, vilka bedes handlägga på lokal nivå. re med ekonomiska bidrag till får över hälften extra fronttil- – betr. medicin- och vårdkost- finansieras med bo-stads- Ansökningsblanketter fås veteraner, deras makor/ma- lägg, vilket i praktiken betyder nader uppgifter om sjukdo- bolagslån, som avkortas via från net-sidan under adress: kar och änkor/änklingar i de- att pensionen är under 1 000 men (med sökandens med- hyresvederlag, ej heller ege- www.sotaveteraaniliitto.fi ras vardagliga svårigheter. Un- euro/månad. Änkornas/änk- givande) nandel av av försäkringar (aineistopankki) derstöden är engångsunderstöd lingarnas pensionsinkomst är i – då fråga är om bostadsrepa- täckta skadeersättningar där finns också närmare på basen av ansökan, till vilken allmänhet märkbart lägre. rationsbidrag reparations- – för avgifter för vård i åld- anvisningar. bör fogas kvitto över de kostna- Föreningarna sänder ansök- rådgivarens utlåtande samt ringshem eller bäddavdel- Anni Grundström

PR-Logisticar Oy Ripako Oy Vantaa Hyvää Syksyä Vantaa

HAUTAUS- JA KUKKAPALVELUJA SOTAVETERAANEILLE KERAVA LAUKAA PORI

Hautauspalvelua Laukaassa vuodesta 1932 Heikkilän Hautaustoimisto Kukka- ja Hautauspalvelu Urpo Karihaara Ky VEHVILÄINEN Eteläpuisto 13, 28100 Pori Laukaantie 10, Laukaa, puh. (014) 831 941 Puh. 02-633 2125

LIPERI KITEE PUDASJÄRVI Hautaus - ja Kukkapalvelu Pudasjärven Kiteen Kukka- ja Pesonen Oy Hautauspalvelu K.Kiiskinen Keskustie 2, 83100 Liperi Hautaustoimisto ja Kukka Ky Keisarinkuja 10, 82500 Kitee Puh. 013-651 193 ja 0400-376 333 Torikeskus, 93100 PUDASJÄRVI Puh. 013-411 145 ja 0500-907 792 puh. 08-821 122, 0400-330 058 palvelemme myös : Kesälahti, Puh. 044-018 8311 MUSTASAARI ROVANIEMI Tohmajärvi Puh. 044-085 5878 Hautaustoimisto KRONOBY Begravningsbyrå Fant Irenentie 8, 65610 Mustasaari Begravningsbyrå Strandvall puh. 06-322 2744 ja 050-313 8142 Kronoby päivystys 24 h Tel. 0400-862 261 Carina Lähdesmäki ja Marina Östman 040-723 7518 MÄNTTÄ LAPPEENRANTA Kukka-ja Hautaustoimisto TAMPERE Keinonen Ky Länsitorikatu 13, 35800 Mänttä Puh. 03-474 7840 Palvelemme myös Orivedellä ALAN PALVELUA LAPPEENRANNASSA Keskustie 29, Puh. 0400-753 819 Valikoimassamme mm. Suomi-arkku sekä Sotaveteraani-, YLI 80 VUOTTA Tapio Keinonen Sotainvalidi-, Tammenlehvä- ja Lotta Svärd -uurnat. Kauppakatu 53, Lappeenranta Veteraanialennus. puh. 453 0568 – 453 0772, fax 453 0566 TUOMIOKIRKONKATU 20, TAMPERE OULU PUH. 03-212 4107 (24h)

Kukkakauppa ja Hautaustoimisto VANTAA Nyberg Ky Kirkollinen Hautaustoimisto Kauppakatu 41, 53100 LAPPEENRANTA, Ikäheimo Ky Tikkurilan puh. 05-451 3449, fax 05-453 1210 Isokatu 11, 90100 Oulu Hautaustoimisto Oy Saimaantie 6, 54100 JOUTSENO puh. 08-311 3354 Unikkotie 5, 01300 Vantaa puh. 05-453 4200 puh. 09-8362 5220 34 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Pillari-Osat Oy KM Betonilattiat Oy Rakennus Viitolahti Oy Vantaa Vantaa Vantaa

APTEEKKIPALVELUA SOTAVETERAANEILLE

Espoo Korpilahti Rovaniemi Leppävaaran Uusi Apteekki Korpilahden Apteekki Rovaniemen 1.Apteekki Sello Leppävaara, 02601 Espoo 41800 Korpilahti Rovakatu 27, 96200 Rovaniemi puh. 09-849 2550 puh. 014-821 775 Puh. 016-312 005 www.korpilahdenapteekki.fi Ruokolahti Tapiolan Apteekki Kortesjärvi Kauppamiehentie 6, 02100 Espoo Puh. 09-452 0130 Kortesjärven Apteekki Ruokolahden Apteekki Liisanpolku 2, 56100 Ruokolahti Jääkärintie 53, 62420 Kortesjärvi Puh. 05-434 1019 Hamina Puh. 06-488 0300 Tampere Haminan Keskusapteekki Kuopio Isoympyränkatu 13, 49400 Hamina, Puh. 05-344 0172 Kuopion Toriapteekki Palvelemme myös Myllykoskella: Lielahden Apteekki Haapaniemenkatu 24-26, 70110 Kuopio Possijärvenkatu 2, 33400 Tampere Myllykosken Apteekki Puh. 017-287 6601 Puh. 03-347 3800 Puh. 05-365 6100 Lappeenranta Helsinki Turku Lappeenrannan Kontulankaaren Apteekki Uusi Apteekki Pyhän Henrikin Apteekki Kontulankaari 1 A, 00940 Helsinki Lappeenranta , Taipalsaari , Voisalmi Kalevantie 41, 20520 Turku Puh. 09-343 6650 Puh. 02-275 2150 Marttila

Pihlajiston Sivuapteekki Apteekkipalvelut lähelläsi: Salpausseläntie 13, 00710 Helsinki Marttilan Härkä Apteekki ja Puh. 09-350 7850 Tarvasjoen sivuapteekki Ivalo toivottavat hyvää syksyä! Ivalon Apteekki Porvoo Yhdystie 14, 99801 Ivalo Puh. 016-661 029 Apteekki Kevätkumpu Sammontie 1, 06150 Porvoo Tuusula Jyväskylä Puh. 019-661 5600 Jokelan Apteekki Jyväs Apteekki Porvoon 2. Uusi Apteekki Kyllön Terveysasema Keskustie 10, 05400 Jokela Piispankatu 30, 06100 Porvoo Puh. 09-417 1442 40620 Jyväskylä, Puh. 014-334 2600 Puh. 019-689 7700 Voionmaan apteekki Pudasjärvi Puh. 014-211 305 Vihti Pudasjärven Apteekki Vihdin 1.ApteekkI Hovi Apteekki Kauppatie 1, 93100 Pudasjärvi Helsingintie 26 a, 03400 VihtI Kauppakatu 35, 40100 Jyväskylä Puh. 08-821 185 Puh. 09-224 7220 Puh. 014-337 1350 Rautjärvi Viitasaari Kangasniemi Rautjärven Kangasniemen Apteekki Asemanseudun Apteekki Viitasaaren Apteekki Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvi Postikuja 1, 44500 Viitasaari Otto Mannisentie 12, 51200 Kangasniemi Puh. 05-489 340 puh. 014-577 4700 Puh. 015-431 631 Ristiina Kerava Ylöjärvi Ristiinan Apteekki Brahentie 16, 52300 Ristiina Keravan Keskusapteekki Puh. 015-740 7700 Ylöjärven Apteekki Kauppakaari 4, 04200 Kerava Suomenniemen sivuapteekki Mikkolantie 7, 33470 Ylöjärvi Puh. 09-274 7930 Puh. 03-381 0800 Puh. 015-666 470 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 35

Somerolle perinnehuone Muistokivi paljastettiin Sakkolan Keljassa

otiemme veteraanien pe- neessa säilytettävä esine. Sy- alvisodan joulunpyhinä rinnehuone perustettiin värin saunaa käytti taistelujen 1939 käytiin Karjalan 10.9. Somerolle. Perinne- lomassa Jalkaväkirykmentti kannaksella, Sakkolan keräystäS tehdään Somero-Seu- 44:n kolmas konekiväärikomp- TKeljassa ankarat taistelut neu- ran nimissä ja valvonnassa. pania, josta Someron miehet vostosotilaiden rynnistäessä Someron Osuuspankissa säi- muodostivat valtaosan. Taulun Suvannon yli. Torjuntataiste- lytettävänä olleesta, Syvärin on maalannut sotainvaliditai- luissa ratkaisijan asemaan nou- saunasta tehdystä kohotaulusta teilija Pauli Vikman. si karjalaisista miehistä koottu tuli ensimmäinen perinnehuo- Erillinen Pataljoona 6 (ErP6). Sen tekemin vastaiskuin yli- voimainen hyökkäys torjut- tiin 27.12.1939. Näillä torjun- tataisteluilla oli suuri merkitys koko talvisodan kulun kannal- ta. Suomalaisia sotilaita Keljan Harmaasta graniitista veistetty Keljan taistelujen ja sodan uhrien taisteluissa kaatui parisataa, vi- muistomerkki paljastettiin elokuussa Karjalan kannaksella Sakko- hollisen tappioiksi on laskettu lassa suomalais-venäläisen kunniavartion kera. noin 2000 kaatunutta. Kun talvisodan alkamises- – Toivottavasti tällaisia ai- Talvisodan taistelujen muis- ta tulee kuluneeksi 70 vuot- koja ei enää tulisi, eikä nuor- tomerkin hän katsoi todella ar- ta, sai ErP6:n Perinneyhdistys ten miestemme tarvitsisi kokea vokkaaksi, koska se on aikaan- valmiiksi pitkäaikaisen hank- kaikkea kurjuutta, mitä mekin saatu sodan molempien osa- keensa taistelujen muistomer- sotien aikana jouduimme rin- puolien yhteisymmärryksessä. kin pystyttämiseksi: Sodan taman molemmilla puolilla ko- Perinnehuoneeseen saadun taulun sekä konekiväärikomppanian Marjo Ristilä-Toikka nimilistan ääreen kokoontuivat vas. Vihtori Karikytö, Pertti Purola, uhrien muistokivi paljastet- kemaan ja kestämään. Pekka Vaurola, Erkki Ylitalo ja Jorma Ärölä. Kuva: Sauli Kaipainen tiin 22.8.2009 Keljan Runteen- mäellä. Pystytyslupaa perättiin venäläisviranomaisilta usean vuoden ajan. – Välillä alkoi mennä usko Lentorykmentti 4:n koko hankkeeseen. Toisena vaihtoehtona olikin pystyttää talvisodan aikainen Keljan muistomerkki Suomeen, toteaa Hannu Turkkinen, päätukikohta 70 vuotta ErP6:n Perinneyhdistyksen ja Lempäälän Sotaveteraanien lmavoimat on toiminut 70 järvelle siten, että ensimmäinen puheenjohtaja. vuotta Luonetjärven Va- laskeutui juuri valmistuneelle – Kun lupa kevättalvella saa- ruskunnassa ja käyttänyt kentälle 11.10.1939. Varsinaisi- tiin, tartuttiin ripeästi käytän- Ei enää pariston vaihtoa. Ei enää säätimiä. tukikohtaaI niin sodan kuin na työkenttinä talvisodan aika- nön toimiin. Kivi teetettiin HANSATON AQ rauhankin aikana. Tukikohta na käytettiin Joroista ja Värtsi- Kannaksella Kaarlahden kivi- aloitti toimintansa kun Lento- lää sekä jäätukikohtia Juvalla ja veistämöllä. Yhteistyötä edisti- Ladattava, täysin automaattinen kuulokoje. rykmentti 4:n tuolloin vielä tu- Kuluntalahdella. Nykyisin va- vät mm. sikäläiset kunnanjoh- AQ on saatavilla Hansaton -jällenmyyjiltä sekä literät Blenheim-pommikoneet ruskunta on yli tuhannen hen- tajat. maahantuojalta jonottamatta. Kun haluat inves- lennettiin Immolasta, joka so- kilön työpaikka ja n. 500 varus- Harmaasta graniitista teh- toida elämäsi laatuun, valitse palveleva kuuloko- jetoimittaja. dan uhan aikana oli liian lähel- miehen palveluspaikka. dyn, kaksimetrisen muistomer- lä valtakunnan rajaa, Luonet- kin on suunnitellut kuvanveis- Maahantuonti ja myynti toa harrastava Eero Pilvinie-

mi. Hän on karjalaisjuurinen Soidintie 8 - 00700 HELSINKI (Malmi) sotaorpo, jonka isä kaatui tal- (09) 345 5300 visodassa ennen poikansa syn- tymää. – Lähtökohtana oli suun- nitella patsas sodan molempi- Suklaanmakuinen en osapuolten kaatuneiden so- tilaiden, sodan uhrien muis- tolle. Läheisen menettäminen, suru ja kaipuu, eivät ne tunne hoitaa pehmeästi ummetuksen rintamalinjoja. Patsas kuvastaa muistoja elämästä, sen sileistä Tehokas ja ja rosoisista osista, terävistä ja UUSI! hyvin siedetty loivista mutkista, kuvailee Pil- Movicol sisältää viniemi paaden symboliikkaa. elimistölle tärkeät Tapahtumaa muisteltiin Keski-Suomen Ilmailumuseolla järjeste- Patsasjuhlassa puhunut elektrolyytit tyllä vastaanotolla 9.10.2009. Mukana muistelemassa olivat so- 96-vuotias veteraani, reservin säilyttäen elimistön dan jälkeen ”Mersulla” ja Blenheimilla lentänyt Matti Wikman kapteeni Yrjö Raaska on har- elektrolyytti- ja (vas), sodanaikaisiin ”Blennu”-miehistöihin kuuluneet Lauri Leh- voja elossa olevia, jotka olivat nestetasapainon tomäki, Carl-Gustaf Gröndahl, Viljo Lehtinen ja Pilvenveikkojen ”Keljan kahinoissa” mukana. puheenjohtaja Olli Kivioja ilmavoimien komentajan kenraalima- Apteekeista ilman reseptiä. Hän muisteli taisteluiden mels- juri Jarmo Lindbergin ja esikuntapäällikön, prikaatikenraali Lau- Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle 12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan. ri Purasen seurassa. Taustalla olevan BL-200:n, maailman ainoan kettä – toivoen samalla, ettei Tutustu pakkausohjeeseen. aidon jäljellä olevan Blenheimin viimeisen lennon vuonna 1957 nykyinen tai tulevat sukupolvet lensi Esko Kaukiainen (oik). vastaavaan koskaan joutuisi. 36 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Suljetut muistomerkit Sormustaulut kiertävät

uorevedellä järjestet- sodan aikana. Koelentueen sil- otiemme vete- puolustusjuhlan jär- tiin Suljetut muisto- loinen päällikkö, kapteeni Jou- raanien Kainuun jestelyistä vastaavat merkit kiertoajelu Hal- ko Saarinen oli siirtolennolla keräysorgani- reserviläisyhdistyk- linK varuskunta-alueelle. Kun 9.4.1948, kun hänen ohjaaman- saatioS luovutti piirin set valitsevat joko an- Hornetit saapuivat 1990-luvun sa Pyry 29 syöksyi maahan vä- reserviläisjärjestöille sioituneen henkilön puolivälissä ja alue aidattiin, hän ennen Hallin lentokenttää kaksi vuotta sitten rau- tai tahon vastaanotta- jäivät nämä muistomerkit ai- tuhoutuen täysin. tasormustaulut kiitok- maan taulun. dan sisäpuolelle. Lisäksi alueella on muisto- seksi veteraanien hy- Viime keväänä Sot- Koelentueessa surmansa metsikkö ja muistopuita sekä väksi tehdystä työstä. kamon reserviläisjär- saaneiden muistomerkin laa- pari ”nykyajan” muistomerk- Toinen sormustauluis- jestöt valitsivat vas- tassa on teksti: Me lensimme, kiä. ta luovutetaan syksyn taanottajaksi Sotka- jotta te lentäisitte. Alla on nel- maanpuolustusjuhlas- mon seurakunnan. jäntoista miehen nimet, joista Teksti ja kuva: sa seuraavan vuoden Perusteena oli vete- kaksitoista on saanut surmansa Raimo Laskujärvi juhlajärjestäjille. Näin raanien hengellisen taulu saa mahdolli- hyvinvoinnin ja vir- simman arvokkaan kistystoiminnan huo- huomion toimiessaan viestin serviupseerikerhon ja reservi- mioiminen. viejänä. Tänä vuonna 20.9. pi- läisten edustajille. Veteraaneja ei jätetä. detyssä juhlassa sotkamolaiset Toinen sormustauluista luovuttivat taulun vuoden 2010 luovutetaan piirien kevätko- Seppo Tähkäpää juhlan järjestä­jille, Kajaanin re- kouksen yhteydessä. Maan-

Veteraanikuusi Halikon kirkkomaalle

uonna 1967 Suomen Toinen, sankarimuistomerkille jo Hiilovaara ja hautausmaan viettäessä itsenäisyy- istutettu nimettiin ”Itsenäisyy- hoitaja Arto Lehtovirta ideoi- den 50-vuotisjuhlia is- den kuuseksi” ja toinen, joka vat, että paikalle voitaisiin is- Vtutettiin Suomeen runsaasti istutettiin raivaajapatsaan vie- tuttaa uusi kuusi. Kuusen ni- Kiertoajelu-idean isä, yliluutnantti Heikki Paavisto esittelee Saa- julkisille paikoille kuin myös reen, ”Kotikuuseksi”. Kotikuu- meksi sovittiin Veteraanikuusi. risen muistokiveä. yksityisille tonteille ”Itsenäi- si jatkaa kasvamistaan. Nimeä perustellaan sillä, että syyden kuusia”. Monet kuuset Itsenäisyyden kuusi joudut- edellinen puu, Itsenäisyyden ovat kasvaneet komeiksi puik- tiin kaatamaan vuonna 2008. kuusi, saa nyt arvoisensa jatkon si. Halikon kirkkomaalle kuu- Halikkolaiset toimialajoh- Veteraanikuusesta. Samalla Herpmanin poikain sia istutettiin kaksi kappaletta. taja Kari Niinistö, suntio Vei- kuusen istutus on myös kunni- anosoitus veteraaneille, joiden muistolle panos Suomen itsenäisyyden sonvihan aikaisten Keu- everstiluutnantti Jukka Kenta- säilymisessä on kiistaton. Kir- ruun sissien, Herpmanin la. Juhlapuheen Muikkuselällä kossa pidetyn messun jälkeen poikain kunniaksi Isaak piti pastori Lauri Oinonen to- kuusen istutuksesta muodostui JulininI rakennuttama muis- deten: merkittävä juhlatilaisuus Hali- tokappeli täytti 80 vuotta 21. – He olivat koko kansal- kon kirkon hautausmaan san- heinäkuuta. Kappeli sijaitsee le esimerkki oma-aloitteisesta, karimuistomerkin luona. Kuu- tarkalleen siinä paikassa, jos- sitkeästä ja uhrivalmiista tah- sen istuttivat sotaveteraanit sa pojat saivat surmansa 29. dosta puolustaa kotiseutuaan. Valtter Suomi, Sulo Hurtta ja joulukuuta 1715. Tilaisuuden Tilaisuus, johon osallistui yli Into Nikander. aloitti Terttu Rajamäki lausu- 100 henkeä, päättyi Sillanpään Istutustilaisuudessa puhui malla Einari Vuorelan runon marssilauluun ja Keski-Suo- Varsinais-Suomen sotaveteraa- Herpmanin pojat. Puolustus- men maakuntalaulun. nipiirin puheenjohtaja, rovasti voimain tervehdyksen toi Pio- Kauko Sainio. Tilaisuus päät- neeripataljoonan komentaja, Teksti ja kuva: Raimo Laskujärvi tyi yhteiseen kahvihetkeen Ha- Sotaveteraanit Valtter Suomi, Sulo Hurtta ja Into Nikander istut- likon seurakuntatalolla. tivat Halikon hautausmaan sankarivainajien muistomerkin lähei- syyteen Veteraanikuusen. Teksti ja kuva: Reino Läärä

”VETERAANIEMME SOTA JA RAUHA – MUISTOJA VUOSILTA 1939–2009” Näyttely Satakunnan Museon Kamarissa 1.12.2009 – 13.3.2010

Näyttely esittelee viime sotiemme veteraanien elämää aina talvisodan ensi päivistä tähän päivään. Näytte- lyssä kuullaan ja nähdään veteraaniemme muistoja heidän itsensä kertomana ja esitellään niitä tapahtumia ja ilmiöitä, jotka ovat olleet merkittäviä kunakin aikana. Pääosassa ovat ihmiset ja heidän tarinansa. Tarinoi- ta täydennetään valokuvilla. Esillä on kuvia museon omista kokoelmista, veteraanijärjestöjen valokuvako- Pioneeripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka Kentala koelmista sekä yksityisten ihmisten valokuvia. Lisätietoja: museoassistentti Sari Kaarto, puh. 044 701 1154. piti muistokappelilla puheen. 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 37

Veteraanien haudoille Silmäasema ja Via hautakivimerkit Kuortaneella Healthcare tukevat

uortaneen hautaus- vinupseerit, reserviläiset sekä lä myös Etelä-Pojanmaan So- sotaveteraanien maalle haudattujen 170 Kuortaneen sotilaspojat. Kuor- taveteraanipiirin hallituksessa, sotaveteraanin tai so- taneen sotaveteraanit ry:n pj jossa on kannustettu yhdis- näönhuoltoa tainvalidinK hautakiviin on syk- Kalevi Mäki-Kahra ja sihteeri tyksiä aloittamaan kartoitus ja syn kuluessa kiinnitetty hauta- Aarne Haapala kertoivat, että merkkien asennus. Mäki-Kah- uurin suomalainen op- lon kaihileikkauksiin ovat pit- kivimerkit. tarve kivien merkitsemises- ra haluaa muistuttaa, että hau- tikkoliikeketju Silmä- kät, eikä tällä lahjoituksella tätä Asian käytännön työstä tä nousi esiin yhdistyksen hal- tamerkkien kiinnittämiseen asema ja sen yhteis- ongelmaa ratkaista. Suomalai- huolehtivat Kuortaneen reser- lituksessa. Asia on ollut esil- pitää aina saada lupa omaisil- työkumppaniS Via Healthca- sena optikkoliikeketjuna halu- ta. Lupa kyllä poikkeuksetta re ovat tehneet Pohjois-Savon amme kantaa omalta pieneltä annetaan, kunhan vain kaik- Sotaveteraanipiirille merkit- osaltamme yhteiskuntavastuu- ki omaiset tavoitetaan. Suu- tävän lahjoituksen, joka mah- ta ja samalla kiittää veteraane- rimman osan merkkien kus- dollistaa kaihileikkauksen ja heidän tekemästään työstä tannuksista ovat maksaneet 10:lle piirin sotaveteraanille. isänmaan hyväksi. Lahjoitus omaiset. Myös eri järjestöt ovat Leikkaukset tehdään Terveys- on nyt suunnattu Pohjois-Sa- osallistuneet kustannuksiin. talon yksikössä Kuopiossa. Via von sotaveteraaneille, Silmä- Kuortaneen sotaveteraanit ke- Healthcare lahjoittaa leikkaa- asema Fennican toimitusjoh- hottavat kaikkia yhdistyksiä van silmäkirurgin työpanok- taja Timo Munukka toteaa. tähän työhön. Se on perinne- sen. Silmäasema puolestaan Leikkausta tarjotaan 10 ensim- työtä, jolla osoitetaan kunni- vastaa muista leikkausten ai- mäiselle kaihileikkausta tar- oitusta ja kiitetään veteraaneja heuttamista kuluista, kuten sil- vitsevalle sotaveteraanille Poh- isänmaan eteen tehdyistä uhra- mään asetettavasta tekomyki- jois-Savossa. Potilaat tutkitaan uksista. östä, leikkaussalin vuokrasta ja ja lähetetään leikattavaksi Poh- leikkausta avustavan henkilö- jois-Savon Silmäasemien lää- Kuvassa hankkeen alullepanijat ja toteuttajat. Pertti Kortesniemi kunnan kuluista. Lahjoituksen kärin vastaanotoilta. arvo on yhteensä noin 13 000 euroa, josta Silmäaseman osuus Lisätietoja: on 8 000 euroa. Sotaveteraanien Toimitusjohtaja Timo Munuk- Asemiesillat jatkuvat maksettaviksi tulevat ainoas- ka, Silmäasema Fennica taan mahdolliset matkakulut. p. 0400 627 502 uuren (2002-05) kiertu- kunniaksi asemiesillat Pielave- Samalla teemalla pidettiin 5. – Jonot julkisen terveydenhuol- [email protected] een jälkeen edetään pie- den Suojalassa 27. marraskuuta syyskuuta asemiesilta Ilomant- nemmällä porukalla. Pe- ja Kuhmon Kuhmo-talossa 29. sissa 14. Div. Perinneyhdistyk- rustiimistäS ovat poistuneet marraskuuta. sen syyspäivien osaohjelmana ”taivaskanavalle” Tuire Orri Järjestäjinä toimivat vete- Karjalan Poikien Killan ja kun- Veteraanien virkistysleiri ja Antero Mäkelä. raanijärjestöt ja kunnat. Viih- nan toimiessa järjestelijöinä. Valtakunnallisesta kierrok- dytyskiertueen ohjelmanesit- Kuopioon suunnitteilla ollut Siikaniemessä sesta jäi tuolloin pois Savon- täjinä ovat Kanttiinin Lotat tilaisuus peruuntui. Kainuun kulma. Nyt paikataan ja hanuristi-humoristi Seppo 28.9.-2.10.2009 noita jälkiä ja ohjelmassa ovat Soittila. Kuuluttajana on Jaak- Jaakko Salonoja ahden Seurakuntayhty- visodan tunnoista otsikol- Talvisodan 70-vuotismuiston ko Salonoja. asemiesiltojen kuuluttaja män leirikeskuksessa Sii- la ”Isänmaa, suomalaisen si- kaniemessä järjestetään sun sankaritarinoita.” Leirioh- vuosittainL useita virkistysleire- jelmassa oli myös Tuija Kakon jä veteraaneille. Leirien tarkoi- esitys kirjallisuudesta. Intti tutuksi kehitysvammaisille tuksena on järjestää sotiemme Näiden lisäksi ohjelmaan veteraaneille mahdollisuus ir- kuului ulkoilua, mölkyn pe- telä-Savon maanpuolus- Kurssin ohjelmaan sisältyi Kaluston esittelyn yhteydes- tautua hetkeksi normaalista ar- laamista, yhdessäoloa, sienien tuspiiri järjesti 21.–23. mm viestikoulutus, tähystys- sä kurssilaisille kerrottiin mm. kielämästä ja viettää hetki vir- tunnistamista yms. Ja tietysti elokuuta kurssin ”int- paikan perustaminen ja suun- Mannerheim-ristin ritarien kistävän ohjelman, yhdessäolon täysihoito sekä iltaiset sauno- Eti tutuksi kehitysvammaisille” nistus. Kurssilaiset perehdytet- Lauri Heinon ja Toivo Ilomäen ja hyvän ruuan parissa. miset perisuomalaiseen tapaan. Karkialammen alueella Mikke- tiin myös veteraanien tekoihin urotöistä jatkosodassa. Tähän leiriin oli järjestetty Toimintaa tuetaan Vete- lissä. Kurssille osallistui 19 hen- tutustumalla Karkialammen mm. edesmenneen lausuntatai- raanikeräyksen varoilla. kilöä, joista seitsemän oli naisia. panssarikumpareeseen, johon Kuva ja teksti: teilija Antero Mäkelän DVD:ltä Kurssin johtajana ja kouluttaja- on sijoitettu sotiemme aikais- Pertti Pulkkinen esitetty runokokonaisuus Tal- Pertti Vesenterä na oli Pertti Pulkkinen. ta panssari- ja tykkikalustoa.

Kurssilaiset ryhmittyneenä venäläisen T-28 hyökkäysvanun, Postijunan eteen. Sienien tunnistusta 38 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Talvisota suomalaisen uutistoimiston silmin

Syvärannan Lottamuseossa avattiin 1. lokakuuta erikois- suuden tähän antoi Suomelle näyttely talvisodasta suomalaisen uutistoimiston silmin. myönnetyt 1940 kesäolympia- Näyttely kertoo valokuvin ja kuvatekstein, miten Suomi laiset, taustoitti Ilmari Hakala tiedotti talvisodasta kansainvälisesti. Finlandia News esitelmässään. Service´n eli Finlandia Uutistoimiston (FU) olennaisena Propagandaliitto julkai- tehtävänä oli valokuvien lähettäminen rintamilta ja koti- si englanninkielisinä ”Finland rintamalta ulkomaille. Näyttely on esillä 30.9.2010 asti. News Service” ja ”Olympic News” -lehtiä. Näiden päätoi- ottamuseolle talvisodas- dan järkyttävistä seurauksista. mittaja maisteri Jaakko Leppo ta yli 200 valokuvako- Moni kuva voisi johtajan mie- oli yhtenä tiedotustoiminnan koelman lahjoitti sodan lestä olla yhtä hyvin 2000-lu- aktiivisimmista toimittajista. Ljälkeen Yhdysvaltain Michi- vun Irakista, Afganistanista tai Muina jäseninä erottautuivat ganiin muuttanut lotta vuon- Lähi-idästä. muiden muassa Mika Waltari, Kuvat näyttelyyn valinnut sotahistorioitsija Ilmari Hakala esitelmöi na 2001. Hän oli perinyt kuvat Ilmari Turja, Sulo Kolkka, Pek- Propagandaliitto Suomea Finlandia-Uutistoimiston ja valtiovallan sodanaikaisesta kansain- ystävältään Eino Kuutilta, joka ka Tiilikainen, Enzio Sévon, välisestä tiedottamisesta. heti talvisodan jälkeen muut- tunnetuksi tekemään Armas J. Pulla, Olavi Paavolai- ti Amerikkaan toimien siellä Puolustusministeriön sanoma- nen, Ralph Engell, Göran Steni- kirjeenvaihtajana. Puolustus- toimisto alkoi kansainvälisen us, Kalle Lehmus ja Eino Hon- naisen ulkomaanosaston johta- tu Valtioneuvoston tiedotus- voimien evl ja sotahistorijoitsi- tilanteen kiristyttyä suunni- ko. jana toimi kirjailija Lorenz von keskus (VT) määrättiin rinnan ja Ilmari Hakala valitsi näytte- tella ja järjestää propaganda- Nummers. Talvisodan aikana FU:n kanssa hoitamaan halli- lyyn 52 otosta kuvateksteineen. toimintaa mahdollisen sodan Suomen hallitukselta FU:n palveluksessa oli yli 100 tuksen ja muiden viranomais- Vaikka kokoelma ei varsinai- varalta. Vuodesta 1937 järjes- käyttövaroja henkilöä, joista suurin osa laati ten informaatiota sekä jaka- sesti liity lottiin, katsottiin ku- tettiin tiedotusalan kertaushar- Propagandaliiton toiminnan kirjoituksia avustajina. maan tietoa. VT:n tehtävänä vat niin puhutteleviksi, että nii- joituksia. Niissä olleet reservi- ytimenä ollutta Finlandia Uu- oli tehdä tunnetuksi Suomen tä koskeva näyttely päätettiin läiset perustivat oman yhdis- tistoimistoa ylläpidettiin yksi- Valtioneuvoston puolueettomuuspolitiikkaa ja järjestää lähelle ajankohtaa, jol- tyksensä Propagandaliitto ry:n, tyisin varoin. Puolustus- ja ul- tiedotuskeskus ja FU johtaa valtioneuvoston valvon- loin talvisodasta tuli kuluneek- jonka sääntöjen tarkoitukse- koministeriöllä oli oikeus val- tiedottivat rinta rinnan nassa olevaa tiedotustoimintaa. si 70 vuotta. na oli maanpuolustuksen vaa- voa sen työtä. Lokakuun alusta Tärkeä osa FU:n toimintaa oli Käytännössä VT piti yhteyt- Valokuvien aiheet ovat rank- liminen ja sen kehittäminen. 1939 Suomen hallitus alkoi rintamilta ja kotirintamalta tä maassa olleisiin ulkomaisiin koja, toteaa va. museonjohtaja Sen tärkeimpänä tehtävänä oli myöntää liitolle käyttövaro- otettujen valokuvien lähettä- lehtimiehiin. Maria Andersin. Museo halu- Suomen tunnetuksi tekeminen ja. Elokuusta 1939 alkaen liit- minen ulkomaiselle lehdistölle. aa näyttelyllä muistuttaa so- ulkomailla. Hyvän mahdolli- to kustansi kuuluisan amerik- Venäläisten pommitustuhoista Syvärannan Lottamuseon kalaisen valokuvaajan Thérése siviilikohteissa haluttiin vies- ja kahvilan aukioloajat: Bonneyn työskentelyn Suomes- tittää ympäri maailmaa myö- Loka-maaliskuu: sa. Talvisodan sytyttyä Propa- tätunnon saamiseksi. Myös museo vain tilauksesta, Älä luovuta pankkikorttisi gandaliiton FU liitettiin Pää- lukuisia ulkomaiden kirjeen- kahvila ke-su klo 11-17 tunnuslukua ulkopuoliselle! majan propagandaosastoon, vaihtajia toimi maassamme tal- Pääsymaksut: Pankit korostavat, että ne eivät tiedustele henkilökohtaisia pank- jonka tehtäväksi tuli hoitaa lä- visodan aikana. Päämaja salli Aikuiset 5 €; kitunnuksia missään tilanteessa; ei puhelimitse, kirjallisesti eikä hes kaikki ulkomaille suunnat- vain harvoin ulkomaisten valo- opiskelijat ja eläkeläiset 4 €; internetin välityksellä. Pankkitunnukset on tarkoitettu ainoastaan tu tiedotustoiminta. Radiolä- kuvaajien matkat sotatoimialu- varusmiehet 1 €; asiakkaan tietoon. hetykset jäivät Päämajan pro- eelle. Ulkomaille lähetettävien lapset (7-16 v.) 1 €; pagandaosastolle. valokuvien tarkalla valvomisel- Opastus 20 € FU:n johtoon määrättiin toi- la pyrittiin estämään sotasalai- mittaja, ltn Ilmari Turja ja hä- suuksien joutuminen viholli- Uutuus: draamaopastus ”Ilma- Vapaasta Isänmaasta kiittäen! nen apulaisekseen teatterinjoh- sen käsiin. Suomen eri puolilla valvontakursseille Syvärannan taja, sotilasvirkamies Arvi Ki- maailmaa olevat lähetystöt oli- Lottaopistoon” 40 € Kuljetus Anttonen vimaa. Kirjallista osastoa hoiti vat FU:n suuria työllistäjiä. Markku Rämö Aura kirjailija Mika Waltari. Varsi- Lokakuussa 1939 perustet- www.kuljetusanttonen.fi

Karjalan Rakennus ja Maalaus Oy Puumala

ISÄNNÖINTI • HUOLTO • SIIVOUS JA KORJAUSPALVELUT

Juvankatu 10, 33710 Tampere www.kaukajarviok.fi Avajaispäivän näyttelyvieraita tutustumassa Finlandia-Uutistoimiston ulkomaille lähettämiin valo- kuviin Suomen talvisodasta. 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 39

Veteraanit säilyttäneet arvonsa ja asenteensa

ksi maamme vanhim- ja yhteenkuuluvuus muodos- oikeudenmukaisuus ja yhteen- puheenjohtaja Aarno Ström- yhteislaulutilaisuus Tapiolan mista ja suurimmista tavat siinä haastateltujen vete- kuuluvuus ovat kuitenkin, ell- mer esitti liiton ja prikaatiken- Amfilla, tanssiaiset, juhlalli- sotaveteraaniyhdistyk- raanien keskeisimmän arvoko- eivät aina julki puhutusti, niin raali Juha-Pekka Liikola puo- nen lipunnosto, kunnianosoi- sistä,Y Espoon Sotaveteraanit konaisuuden. Yhteisten arvo- ainakin alitajuisesti, ohjanneet lustusvoimain tervehdyksen. tukset sankarihaudoilla ja en- ry juhli 50-vuotistoimintaansa jen olemassaoloa ja vaikutusta yhteistä elämäämme kaikkina Yhdistyksen puheenjohtaja tisten puheenjohtajien haudoil- monin tilaisuuksin. ei useinkaan koeta arjen aher- sotiemme jälkeisinä vuosikym- Eino Luostarinen sai vastaan- la, iltajuhla hotelli Gardenissa Pääjuhla pidettiin syyskuun ruksessa. Yhteiskunnallises- meninä. On myös selvää näyt- ottaa ennen juhlaa parisen- ja juhlamessu Tapiolan kirkos- 24. päivänä Espoon Kulttuuri- sa keskustelussa erimielisyy- töä siitä, että veteraanisukupol- kymmentä onnittelijaa. sa. keskuksen Tapiola-salissa. Juh- det saavat hallitsevan aseman. ven omaksuma arvoperusta on Kulttuurikeskuksen tilois- Espoon sotaveteraanien yh- lan musiikkiohjelmassa esiin- Tähänastisia kansallisia ja yh- tärkeimmiltä osiltaan periyty- sa oli veteraanien taidenäytte- distys perustettiin vuonna tyivät Kaartin Soittokunta mu- teiskunnallisia saavutuksiam- nyt seuraaville sukupolville. ly ja viidestä vuosikymmenes- 1959. Jäseniä on 1373. Naisjaos- siikkimajuri Raine Ampujan me ajatellen isänmaallisuus, Suomen Sotaveteraaniliiton tä kertova Eero-Juhani Juho- ton jäsenmäärä on 229. johdolla, Kanttiinin Lotat, kan- lan kokoama toimintanäyttely. teleyhtye Käenpiiat, Kai Vah- Juhlatilaisuuksiin kuului myös Niilo Ihamäki tolan johtama Espoon sotave- teraanikuoro ja professori Jor- ma Hynninen. Yhdistyksen kunniajäsen, kenraali Jaakko Valtanen pu- hui veteraanien arvomaailmas- ta. Sotiemme perintönä sisäis- tyneet arvot ja asenteet näkyvät vielä tänä päivänä veteraani- sukupolven ajatusmaailmassa. Ne löytyvät Tammenlehvän Pe- rinneliiton tuottamasta ja val- takunnallisesti kantavasta ”Ve- teraanien kantavat arvot”- ni- Espoon kaupungin onnittelut toivat (vas) perusturvajohtaja Juha FCG - Hyvän elämän tekijät misen tutkimuksen tuloksista. Metso, kaupunginvaltuuston pj Jukka Mäkelä ja opetustoimenjoh- Isänmaallisuus, oikeudenmu- taja Kaisu Toivanen. Onnittelujen vastaaottajina Paavo Salo, Eino Luostarinen ja Leo Tonteri. kaisuus, velvollisuudentunto Valtakunnallinen vanhusneuvostopäivä Mikä on savotta ? 4.12.2009 Espoo, Hanasaaren kulttuurikeskus Koulutus on tarkoitettu kaikille vanhusneuvosto- Tämän kysymyksen eteen jen jäsenille, ikäihmisten hoidosta ja palveluista joutui Ponsse Oyj:n Juha vastaaville luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, Vidgren kertoessaan ylä- yksityisille palvelujen tuottajille, kolmannen sektorin edustajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. savolaisille peruskoulun oppilaille puun korjuusta. Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat: • Vanhusneuvostojen keskinäinen tietojen ja koke- ysymys osoittaa sen, musten vaihto että monelle nyky- • Uusien ideoiden ja vaikuttamistapojen jakaminen ajan nuorelle on savot- vanhusneuvostojen kesken taK -sana lähes tuntematon asia • Ajankohtaista vanhustenhuollossa vihreän kullan Suomessa. Esi- • Ikäihmisten palvelut kunta- ja palvelurakenne telmöitsijä Juhan vastauksen uudistuksessa ansiosta asia selvisi niin kysy- • Vanhukset kunnassa – miten toimivat palvelut jälle kuin monelle muullekin. • Vanhusneuvostojen keskinäinen yhteydenpito ja Kesän kynnyksellä valmistau- verkostoituminen tui joukko Iisalmen sotavete- • Ikäihmisten kohtelu ja asema Suomessa Yhteiskuvassa Ponssella (vas) Ilmari Karppinen, Katri Pasanen, raaneja ystävineen, joille sa- teollisuusneuvos Einari Vidgren, puheenjohtaja Risto Pehkonen • Voimaa vanhuuteen liikunnalla votta -sana oli tuttua ”kauraa”, ja Erkki Jutila. Koulutus toteutetaan Suomen Kuntaliiton ja retkelle naapurikuntaan Viere- FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä. mälle. Kohteeksi oli tietoises- Juha Vidgrenille mielenkiintoi- laan polkaisemaan tuotelaajuu- ti valittu maailmallakin laa- sesta ja havainnollisesta esityk- deltaan Ylä-Savon, Suomen ja jasti tunnette Metsäkoneyhtiö sestä. Samassa yhteydessä hän koko maailman mittasuhteis- Ponsse, jonka mottona on mm. luovutti Ponsse Oyj:lle Iisal- sa näin mahtavan tuotantolai- www.fcg.fi Meidän on tehtävä asiakkail- men Sotaveteraanien lahjana toksen. Muodostavathan Pons- lemme markkinoiden parhaat Isänmaan puolesta veteraanien se-konserni, emoyhtiö Ponsse Vastuuhenkilö: metsäkoneet. tukimitalin. sekä sen omistamat tytäryhti- Johtava koulutuspäällikkö Jari Koivisto Veteraanivieraat vastaanotti Vastaanottoaulan alaker- öt eri puolilla maailmaa me- Lisätietoja: yhtiön perustaja ja hallituksen rassa olevassa näyttelytilassa nestyvän kokonaisuuden. Koulutussihteeri Mari Tontti puheenjohtaja, teollisuusneu- vieraat tutustuivat täysin va- Tämän tehdaskierroksen jäl- [email protected] vos Einari Vidgren. Yrityksen rusteltuun Harvesteri-metsä- keen tuli ainakin itselleni mie- Puh. 010 409 2584 mediatilassa Juha Vidgren ker- koneeseen. Tehdaskierroksen leen se, että sitkeästi yrittäväl- toi sanoin ja kuvin yhtiön toi- aikana ja sen jälkeen tuntui le ja omaan ideaansa uskovalle minnasta ja tuotteista. Video- uskomattomalta, että Metsu- ihmiselle ei mikään ole mahdo- esityksen jälkeen Iisalmen So- ri-Einari oli pokasahan ja kir- tonta. taveteraanien puheenjohtaja veen omistajana ja käyttäjänä Risto Pehkonen esitti kiitokset onnistunut metsäkone-ideal- Teksti ja kuva: Osmo Naakka 40 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Sadas illanvietto Päivölän veteraanilaavulla

yyskuun 29. päivänä vie- Idea laavusta va: ”Eiköhän se ole jo makset- tettiin juhlahetkeä Päi- Kymmenen vuotta sitten Päi- tu.” Tarkoitettiin, että veteraa- völän Kansanopiston ve- völän silloin työnsä aloittanut nit olivat puolustaneet Suomea teraanilaavulla.S Suomen Sota- rehtoripariskunta – allekirjoit- vihollisen hyökkäystä vastaan veteraaniliiton Naisjärjestön taneet – pohti Heikin kanssa, ja toimillaan mahdollistaneet virkistyskurssin osallistujat miten voitaisiin kehittää Päivö- vapauden ja itsenäisyyden säi- olivat sadas veteraaniryhmä lässä jo vuosikymmeniä pidet- lymisen isänmaassamme. laavulla. tyjä veteraanien vireyskursseja. Akaalainen Heikki Koivis- Päätettiin rakentaa järven ran- Perinteikäs ohjelma to on toiminut kaikkien näiden taan Päivölän maalle laavu ve- Laavuilta on ohjelmaltaan laavuiltojen laavuisäntänä. teraaneja varten. muodostunut perinteikkääk- Ilta alkoi Heikin kertomuk- Kylmäkosken Taipaleen ky- si. Viikon kestävän veteraani- sella Veteraanilaavun histo- lästä löytyi laavun rakennus- kurssin osallistujat – yleensä riasta. Hänelle luovutettiin puiden lahjoittajat Pentti Rah- 30-40 veteraania tai veteraani- Suomen Sotaveteraaniliiton kila ja hänen poikansa Tapa- sisarta – otetaan laavulla ha- Naisjärjestön puheenjohtaja Vuokko Hurme (oik.) ja keskustoimi- Naisjärjestön standaari ja ruu- ni. Pentti Rahkilan mukaan oli laten vastaan. Keskustellaan kunnan jäsen Mirja-Liisa Salminen ojensivat Naisjärjestön stan- sukimppu. Toijalan ja ympä- suuri kunnia saada tehdä lah- usein isänmaan nykyisistä ja daarin ja ruusukimpun Heikki Koivistolle. ristön Sotaveteraanien puolesta joitus, sillä ilman Päivölää hä- vanhoista asioista. Sodan aikaa puheenjohtaja Seppo Valkama nellä ei olisi vaimoa. Vaimon muistellen juodaan pakeissa – loilla, Rantakoivun alla, Ilta nuo- tävän työn Suomen kunnia- ja naisjaoston puheenjohta- isä oli 1920-luvulla opiskellut sekä suomalaisissa että ruotsa- tiolla, Veteraanin iltahuuto jne. kansalaiset – Sotaveteraanit – ja Kerttu Kulmala luovutti- Päivölän maatalousoppilaitok- laisissa – keitetty porokahvi ja Lämminhenkinen ilta on myös miehet ja naiset – ovat sodan vat Suomen Sotaveteraaniliiton sessa ja äiti kansanopistolla. syödään pieni iltapala, usein nykyisen rehtorin Asko Aulan- aikana ja sen jälkeen tehneet mitalin. Täältä he löysivät toisensa. Lii- köyhät ritarit mansikkahillon gon aikana päättynyt halauksiin. Suomen hyväksi. Veteraanilaa- Illan aikana laulettiin, syö- tosta syntyi Pentin vaimo. ja kermavaahdon kera. Laavun rakentaminen ja laa- vu on ollut yksi tapa, jolla nuo- tiin Heikin paistamat Köyhät Muutakin rakennusmate- Aina on mukana ollut myös vuiltojen pitäminen on ollut rempi polvi on halunnut kun- Ritarit ja juotiin nuotiolla kei- riaalia tarvittiin. Heikki kävi musiikkia ja laulua. Hanurin mahdollista siksi, että Valkea- nioittaa veteraaneja eli heitä, tetyt pakkikahvit kakkutarjoi- liikkeissä hankkimassa kaiken soittajana on useimmin ollut koskelta, erityisesti Sääksmä- joille kunnia kuuluu. lun kera. tarvittavan – ja aina rahatta. Osmo Korpela. Saarioisjärven eltä, Akaasta ja Kylmäkoskelta Kaikkiin pyyntöihin suostut- rannalla on laulettu veteraanien on löytynyt ihmisiä, jotka ovat Minna ja Juha Vuorinen tiin. Vastaus oli usein seuraa- omia mielilauluja: Äänisen aal- ymmärtäneet, kuinka merkit-

Reino Peltoharjusta Uusi Cd Oulun Sotaveteraanikuorolta Oulun Sotaveteraanikuoro on levyttänyt Poh- director cantus jan Sotilassoittokunnan kanssa hengellisiä lauluja ja virsiä sisältävän äänitteen Soi sielu- maan 1973 Vaasan vanhinta ni kannel. Tuomiorovasti Matti Pikkaraisen suomenkielistä kuoroa, Oras- mukaan näissä lauluissa soi kiitos isänmaasta. kuoroa. Kuoron edessä vierähti Niissä kaikuvat ne tunnot, jotka Suomen kan- 23 vuotta. Sen jälkeen Reinoa ei saa yhdistivät suuren uhan edessä. Noiden lau- suinkaan päästetty vapaaher- lujen sisällä kuultaa se vastuu, jonka veteraa- raksi. Kuorotirehtöörin maine nipolvi otti maamme ja sen kansalaisten puo- oli levinnyt musiikkipiireihin lesta. ja yhden kuoron vetovastuu Oulun Sotaveteraanikuoro on perustettu vaihtui kesällä 1996 saman tien 1986. Osa laulajista on tammenlehväveteraane- kolmeksi kuoroksi. Reino on ja. Kuoroa johtaa Mihkel Koldits. nähty sen jälkeen Eläkkeensaa- Pohjan Sotilassoittokunta toimii läheisessä jien sekakuoron, Lauluryhmä yhteistyössä mm. Oulun Sotaveteraanikuoron Reino Peltoharjulle myönnettiin Vasaran ja sekakuoro Tähkän kanssa. Soittokuntaa johtaa Jaakko Nurila. director cantus –arvonimi. edessä. Vuonna 2002 neljän- Äänitettä on saatavissa Erkki Jokiselta, Kou- neksi johdettavaksi tuli Vaasan lukatu 33 A 12, 90100 Oulu, puhelin 050 592 2892. Äänitteen hinta on 20 euroa. Vaasan Rintama- ja Sotavete- Rintama- ja Sotaveteraaniyh- raanien Korsukuoron johtaja distyksen Korsukuoro. Reino Peltoharjulle myönnet- Paljon Onnea herra director Vantaan Vetres tuotti DVD:n tiin 12.6. director cantus -ar- cantus! Toivottavasti saamme vonimi. nähdä sinut ja sinun hyväntuu- Vantaalla vuodesta 1994 toiminut Vetreksen Jurvan Sarvijoella 1941 syn- lisen olemuksesi vielä pitkään Sotiemme opetukset -projektiryhmä tuotti tynyt Reino kertoo saaneensa ryhdikkään Korsukuoromme DVD:n Suomi sodassa 1939-1945. Tallenteella isältään pelimannin elkeet ja edessä. esitellään noin puolessa tunnissa Talvi-, jatko- äidiltään laulajan lahjat. Näil- ja Lapinsota. Samalla julkaistiin 24-sivuinen lä eväillä Reino ryhtyi johta- Tapani Tikkala kirjanen, jossa lisäksi on jaksot kotirintamas- ta, naiset rintamatehtävissä, sotien jälkiseura- uksista sekä sotien tapahtumakalenteri. Tallenne jaetaan veloituksetta lukioille sekä varuskunnille opetusmateriaaliksi. Tallennetta Vanhustyön ja vihkosta voi hankkia 10 euron hintaan alla olevilta henkilöiltä: Keskusliitto Ry Jaakko Vesanen, puh. (09) 823 1137, 040 Helsinki 585 6131 [email protected] Tapio Juutilainen, puh. (09) 823 7081, 050 www.vtkl.fi 557 1517 [email protected]

5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 41

Ässä-rykmentin 70. vuosipäivä

okakuun 13. valkeni Hel- rinteisesti kello 13. Paikalle teraaneja – niin miehiä kuin sankariristille. Loppumarssi kutsuttu Kaaderilaulajat esitti singissä koleana ja har- oli kokoontunut arviolta 150 naisia – erityisesti arvostaval- Vanhat toverit päätti juhlavan kuorosovituksena Matti Orla- maana. Se ei kuitenkaan kuulijaa, kourallinen Ässä-ve- la tavalla. Hän lausui mm.: Me ja isänmaallisen muistotilai- mon johdolla harvoin kuullun Lhaitannut Ässä-rykmentin pe- teraaneja, joukko toisen ja kol- seuraavan ja sitä seuraavien suuden. Sen jälkeen siirryttiin Ässä-rykmentin marssin. rustamisen 70. vuosipäivän mannen polven ässäläisiä, kut- sukupolvien suomalaiset tun- aseveli-illanviettoon ravinto- viettoa, mikä sujui juhlavasti ja suvieraita ja Ässä-perinteen ys- nemme tänä päivänä suunna- la Paasitornin kabinettiin, jos- Kuvat ja teksti: arvokkaasti. Päivä alkoi Kalli- täviä. tonta kunnioitusta veteraani- sa nautittiin Ässän lihakeittoa Reino Janhunen on kirkossa jumalanpalveluk- Panssarisoittokunnan esit- sukupolvea kohtaan. Te pelas- palanpainikkeineen. Paikalle sella, jonka toimitti rovasti Esa tämä Oi kallis Suomenmaa titte isänmaan taistelemalla ja Siljamäki avustajanaan pastori aloitti tilaisuuden, joka jatkui myös rakensitte sen uudelleen Eeva-Liisa Hurmerinta. Mu- Ässän papin, rovasti Esa Silja- vaikeissa oloissa, kauan vail- Perinteet velvoittavat siikista vastasi kanttori Kati mäen johtamalla hiljaisella het- la kunnollista turvaa ja yhteis- Ässä-rykmentin perinnetyötä ja –toimintaa on harjoitet- Pirttimaa. kellä. kunnan tunnustusta. tu siitä lähtien, kun joukko talvisodasta kotiutuneita JR11:n Muistotilaisuus Ässä-ryk- Patsaalla puhui entinen pää- Ässä-rykmentin asevelihen- miehiä kokoontui keväällä 1940 perustamaan Ässä-ryk- mentin patsaalla alkoi pe- ministeri Paavo Lipponen ve- ki oli ainutlaatuista. Veljistä pi- mentti ry:tä. Vireästi toiminut yhdistys lakkautettiin väli- dettiin huolta ja perheitä tuet- rauhansopimuksen perusteella tammikuussa 1945 Suomen tiin vapaaehtoisella sosiaalisella Aseveljien Liitto ry:n lakkauttamisen yhteydessä. toiminnalla. Kotirintaman nai- Alkuvuosikymmeninä ja nykyisin perinteitä vaalii rekis- set ansaitsevat paremman tun- teröimätön Ässä-rykmentin perinnetoimikunta, jossa on 16 nustuksen toiminnastaan kuin vapaaehtoispohjalla toimivaa jäsentä. Mukana on vielä kak- ovat tähän asti saaneet. Kaveria si Ässä-veteraania. Osa jäsenistä on toisen polven ässäläi- ei jätetä -periaate oli näillä kul- siä ja osa on toimikuntaan kutsuttuja. Perinnetoimikunnan milla voimassa vielä sodan jäl- ensisijaisena tehtävänä on vaalia talvisodan JR11:n ja jatko- keenkin, kun monet joutuivat sodan JR26:n perinteitä niissä muodoissa kuin rykment- työttömiksi eikä hyvinvointi- tien arvostetut veteraanit ovat aikanaan hyväksi todenneet. valtiota ollut. Nyky-yhteiskun- Näihin kuuluvat vuosittaiset muistotilaisuudet lokakuun nan toivoisi ottavan esimerkkiä 13. ja maaliskuun 13. päivänä niihin liittyvine oheistapah- asevelihengestä, siitä tasa-ar- tumineen. Perinnetoimikunnan tehtäviin sisältyy myös Äs- von lähtökodasta, joka yhdisti sä-rykmentin historian keruu ja tallennus, varainhankinta, kansakuntaa sodassa. yhteydenpito sidosryhmiin ja yksittäisiin kannattajiin sekä Entinen pääministeri Paavo Lipponen puhui Ässä-rykmentin muis- Ässä-rykmentin muisto- tapahtumista tiedottaminen. Perinnetoimikunnan puheen- tomerkillä sotiemme veteraaneja arvostavalla ja kunnioittavalla merkki on oikeasti helsinki- johtaja on toisen polven ässäläinen majuri Kari Salminen. tavalla. läinen, komea monumentti. Sen äärellä me kiitämme Teitä, kunnioitetut veteraanit, isän- maan puolesta antamastanne korvaamattoman arvokkaasta panoksesta. Valtiovallan puolesta esi- tän Ässä-rykmentille lämpimät onnittelut 70-vuotisjuhlan joh- dosta. Patsastilaisuus jatkui Pans- sarisoittokunnan kajauttamal- la Sillanpään marssilaululla. Sitten laskettiin seppeleet ja kukkaistervehdykset ja lähe- Muistotilaisuuteen osallistuneet Ässä-veteraanit yhteiskuvassa. tettiin Vallilan Moottoripyö- Vas. Bengt Lindholm JR11, Yrjö Luova JR26, Olavi Eronen JR11, räkerho ry:n kokoamat sep- Pauli Koskinen JR11 ja Jorma Kaarna JR26. Miesten keski-ikä on pelepartiot Hietaniemen ja 92 vuotta. Porvoon Näsin hautausmaan

SF Hissi Service J-PV Kuljetus Vantaan Luonnonkivi Oy Vantaa Varkaus Vantaa

www.apuajoneuvo.fi OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Soita 0400 461 358 Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen.

TE-787 L 1390 € TE-889 X / TE-889XLSBN (rinnakk.mallit) 2950 € TE-GK8 1270 € Tehokas ulkoiluväline suurilla kumipyörillä. Raskaansarjan tehokas apukulkuneuvo ulkona aje- Edullinen, näppärä ja kevyt malli sisätiloihin. Näppärä käännellä sisätiloissa.Todella TE-GK10 1980 € TE-889SL 2450 € luun. Pitkille matkoille, raskaalle kuormalle ja kaikkiin Ulkokäyttöön katetuilla ajoteillä. Helppo ja kevyt monikäyttöinen apukulkuneuvo.Erityistä Tukeva, hyvin ulkokäyttöön soveltuva. Helposti osiin Jokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajomat- keliolosuhteisiin. Vahva runkokonstruktio iskunvaimen- kuljettaa pienessäkin tilassa. Nopeasti puretta- akun yhdensormen irroitus. Helppo purkaa purettava tehokas malli. Monipuoliset, kattavat käyt- koihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja nuksella. Erillisjousitus sekä miellyttävä istuin takaa- vissa osiin. osiin kuljetusta varten. töominaisuudet liikuntarajoitteiselle. ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin. vat parhaan ajonautinnon. S H O P R I D E R maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy | Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | [email protected] 42 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Kirjat Sotilassaari luontoaarteiden Sodan arki veteraaniemme kuvin säilyttäjänä Gustav Hägglund- John teistä sotahistoriaa. Talvi-, Jat- Jatkosodan hyökkäysvaiheen Maanpuolustuskorkeakoulu on tunut 10 hehtaarin paahteinen Lagerbohm-Matti Simula: ko- ja Lapin sodan yleistä kul- toiveikkuus ja into, Petroskoin laajentanut julkaisureviiriään Sahara on luonut pohjan hiek- Me olimme nuoria sotilaita- kua tuntemattomalle lukijalle valtaus ja elämä uudelleen Ää- Isänmaan puolustuksesta Äiti ka-aavoilla viihtyville kasveille. Tuntemattomat sotakuvat saattaa herätä kysymyksiä siitä, nislinnaksi nimetyssä kaupun- Maan luontoaarteiden vaalimi- Luontotyyppien mosaiikki tar- kertovat miten tapahtumat oikein eteni- gissa sekä Itä-Karjalan ”luvatus- seen. 288-sivuisen SANTAHA- joaa sijan runsaalle linnustolle ISBN 978-951-1-23831-7 vät ja mistä oli kyse. Mutta kir- sa maassa” vietetty aika saavat MINA - Sotilassaaren luonto- ja monille nisäkkäille. Ornito- Kustannusosakeyhtiö Ota- jan tarkoitus ei olekaan kerra- oman osansa. aarteet kirjan toimittanut So- logeille Santahaminan eteläkär- va, 168 sivua ta virallisista lähteistä löytyvää Ehkä koskettavin osuus kir- tahistorian laitoksen johtaja, ki tarjoaa ihanteellisen paikan faktatietoa, vaan tuoda esille so- jan kuvitusta ovat kuvat luvusta everstiluutnantti Jarmo Niemi- lintujen muuton seuraamiseen. dan kokeneen sukupolven ko- ”Tappaa ja tulla tapetuksi”. Ku- nen on sovittanut taitavasti 23 Linnuille ja nisäkkäille sotilas- kemuksia ja mielialoja sotavete- vat ovat järkyttäviä ja selittäne- muun luontoasiantuntijan toisi- saari ulkoluotoineen suo pesi- raanien ja heitä sotatoimialueel- vät pitkälti sitä, miksi meidän aan täydentävät aihepiirit ja Hel- mäajaksi rauhan kovapanosam- la tukeneiden naisten yksityisten suurten ikäluokkien isät eivät sinkiläisten Luontokamerat ry:n munnoilta. valokuvien ja lyhyiden teksti- juuri kertoneet sotakokemuksis- korkealuokkaiset valokuvat lu- Jos Santahamina päätettäisiin osuuksien kautta. Kenraali Gus- taan, vaikka kenties yöllä huusi- ettavuudeltaan arvokkaaksi ko- rakentaa asuinalueeksi tuhansi- tav Hägglundin kirjoittama joh- vatkin tuskissaan. konaisuudeksi. en ihmisten käyttöön, pääkau- danto on ammattitaidolla kir- Huolimatta järkyttävistä ko- Suomenlinnan linnoituspii- punkiseutu menettäisi arvok- joitettu ja kuvaa hyvin pienen, kemuksista tai ehkä pitkälti nii- riin kuuluvana Santahamina on kaan ja monimuotoisen luon- suurvaltaan nähden täysin ali- den vuoksi, kirjan kuvista näkyy ollut yhtämittaisesti sotilassaa- tokeitaan, elämää hersyävän voimaisen pikkuvaltion, kuten myös sotilaiden keskinäinen to- rena jo 200 vuotta. Saaren itäosa museon. Suomen, ainoaa mahdollista lä- veruus, vielä elämättä ja koke- on ulkopuolisilta suureksi osak- Teosta myyvät WSOY:n Sa- hestymistapaa sodassa suurval- matta olevan elämän jano, nuor- si kulkukiellossa toimien lähin- nomatalon kirjamyymälä, San- Sotiemme 1939 - 1945 historiaa taa vastaan, ”hanttiin pannaan ten poikien kokemattomuus nä asevelvollisten ja kouluttaji- tahaminan Sotilaskoti ja Editan on kirjoitettu pitkälti virallisten kaikin keinoin, tuli mitä tuli”. naisasioissa ja usko omaan sel- en harjoittelupaikkana. Sotilai- kirjakaupat, hinta on 35 €. dokumenttien eli sotapäiväkir- Oma-aloitteinen kuvaaminen viytymiseen. Sitä ilman ei kai- den käytössä saaren luontaiset jojen, muiden virallisten asia- rintamalla oli periaatteessa kiel- keti voi sotia, eikä yleensäkään metsätyypit ovat säilyneet. Am- Markku Rämö kirjojen ja ammattisotilaiden lettyä ja kameroitakin oli tuo- elää. pumaradan ympärille muodos- muistelmien perusteella. Kirjat hon aikaan hyvin harvalla. Ai- Käsissäni on erilainen sotaa on kuvitettu TK-kuvaajien otta- dossa taistelutilanteessa sotilaal- ja ennen kaikkea veteraaneja milla virallisen tarkastuksen lä- la oli muutakin tehtävää, kuin kuvaava kirja, jonka ainoa oikea pikäyneillä valokuvilla. Kirjoi- näppäillä valokuvia muistoksi, arvioija olisi itse nuo tapahtu- tusten sisältönä on useimmiten lisäksi saattoi olla hengelle hu- mat kokenut veteraani. Me sotaa ollut suoritettujen operatiivis- paa kohottautua etsimään hyvää kokemattomat voimme vain toi- ten ja taktisten toimien kuvaus, kuvakulmaa. Tekijät ovat kui- voa kirjan saavan mahdollisim- usein ehkä vielä oman toimin- tenkin onnistuneet löytämään man laajan lukijakunnan niin nan mahdolliset virheet sivuut- varsin kattavan kokoelman en- veteraanien lasten kuin lasten- taen. Rintamalla olleiden nais- nen julkaisemattomia valoku- lastenkin joukossa. Ehkä kirja ten ja miesten kokemuksista ja via, joilla luodaan onnistunut auttaa ymmärtämään, miksi isä mielialoista ei juuri ole kirjoi- katsaus rintamasotilaiden ja hei- ja ukki oli tai on sellainen kuin tettu kuin yksittäisissä rinta- tä tukeneiden naisten elämään. on. Veteraanijärjestöjen kannat- masotilaiden muistelmissa ja Lyhyet tekstiosuudet sekä osuvat tajajäsenten lukemistoon kirja sotaromaaneissa. Näistä ehkä kuvatekstit saavat lukijan her- kuuluu itsestäänselvyytenä. tärkeimpänä Väinö Linnan kistymään aivan, kuin olisi itse SÄHKÖMOPEDIT ”Tuntematon Sotilas”, joka ai- kuvan tilanteessa. Kari Korhonen suoraan maahantuojalta. kanaan tuomittiin lähes pyhäin- Kirjassa kuvataan siviilien Toimitetaan kotiovelle. häväistyksenä. Nykyään kirjan tunnelmat Talvisodan alun yllät- Kirjan myynti: hyvin varustetut Soita ja tilaa ilmainen tekstejä käytetään laajasti joh- tävien pommitusten aikana sekä kirjakaupat ja eri nettikirjakau- tamistaidon opetuksen apuna. rintamalla olleiden sotilaiden pat (löytyvät hakusanalla ”Me esite. Nyt esiteltävä kirja ei ole perin- ponnistukset ja ääretön väsymys. olimme nuoria sotilaita”)

TITAANI Aseveljistä veteraaneiksi , Virolahden Sotaveteraanit ry 1967-2007 Toimittaja Matti Leikko- kemuksista vuosina 1939-1945 sodan loppuvaiheessa. Kyseinen nen, Ykkös-Offset Oy 2009, kertova tietopaketti. Kun Leik- poikien ja ukkojen liikekannal- 150 sivua konen käyttää tekstissään lyhyi- lepano oli valtakunnallisestikin tä virkkeitä, selkokieltä, teos on ainutlaatuinen. Siitä on kerrottu Kaakkois-Suomen rajapitäjä Vi- helppolukuinen. Minusta tun- useammassa kirjassa, jotka eivät HERCULES rolahti on saanut sotaveteraani- tuu, että vielä elossa oleville soti- ole olleet Leikkosen lähdeaineis- yhdistyksensä hallituksen jäsen en veteraaneille kirja ei ole niin- tona. Em. toivomus ei suinkaan Matti Leikkosen uutteran työn kään tarpeellinen, kuin meitä vähennä Leikkosen kirjoitta- ansiosta ytimekkään sotahisto- nuoremmalle väelle. man historiikin lukuarvoa. Toi- riikkinsa. Vaikka kirjanen on Talvisodassa Virolahden ran- von mahdollisimman monen vi- virallisesti Virolahden Sotave- nikolla ”sotineena” jäin kai- rolahtelaisen ja miksei ulkopuo- teraanit ry:n 40-vuotishistoriik- paamaan laajempaa selos- lisenkin tutustuvan ”Aseveljistä LOM-TUOTE OY ki, se on myös kolmasosan alu- tusta Virolahden ja muiden veteraaneiksi ” kirjaseen. Puh. 0400 785 105 eesta sodan vuoksi menettäneen Etelä- Kymenlaakson nostoväki- Kaakonkulman pitäjän sotako- suojeluskuntalaisten osuudesta Erkki Vitikainen 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 43

Kenraali käsittelee kalottia Suojelupoliisi paljastaa salojaan

Pentti Airio: Sallan suun- lut talvisodassa eivät ole saaneet aan vaatien aseiden 8 kappalet- Matti Simola (toim.): Ra- tuivat sekä Suomen sisäisen ke- nan taistelut 1939–1940. niille kuuluvaa arvostusta, vaik- ta 37 K 36 pst-kanuunoita jaka- takatu 12, Suojelupoliisi hityksen että kansainvälisen ti- MPKK:n sotahistorian ka niiden johdosta suljettiin tie mista toisin kuin Nordström oli 1949-2009, ISBN 978-951- lanteen muutosten mukaan. laitoksen julkaisuja 2009. puna-armeijan divisioonilta itse aikonut, tämä suuttui, suo- 0-35243-4, 319 s., WSOY Kirjassa on paljon mielen- Sivuja 64, kuvia, karttoja ja Ruotsin rajalle. Ehkä ne sen saa- rastaan ”hurjistui” päätöksestä. 2009 kiintoisia yksityiskohtia vuo- lähteet. vat tämänkin kirjasen ansios- Tämä tehosi, ja tykit jäivät Lap- sikymmenten varrella sat- ta eivätkä ole enää tuntematon- piin. Tykeille myös koulutettiin Tiedossa on toki ollut, että 1960- tuneista vakoilutapauksista, Prikaatikenraali Pentti Airio on ta sotaa. käyttäjät. ja -70-luvuilla, presidentti Urho yliloikkareista, venäläisten vär- tuttu väitöskirjastaan kenraa- Kyllä sallalaiset tuntevat so- Airio on kirjoittanut elämän- Kekkosen mahtavimpina val- väysrutiineista ja Suomessa toi- li Yrjö Keinosesta, joka vaikutti tahistoriansa varsin hyvin. Sen kertaan myös yleiskuvauksen lan vuosina, venäläisten vaiku- mineista agenteista. Kun kirja puolustusvoimain komentajana olen itse todennut osallistuessa- taisteluvaiheista Sallan ja Savu- tus Suomen sisäpolitiikkaan oli on Supon 60-vuotisjuhlajulkai- 1960-luvulla. Kirja sai vastaan- ni muutamaan seminaariin Sal- kosken suunnilla sekä tarkas- suuri. Suojelupoliisin 60-vuotis- su, on siinä tietysti myös paljon sa melkoisen vastahyökkäyksen lassa 1990-luvulla. Jopa minua tellut taistelujen kulkua suoma- historiakirja varmistaa omalta kuvausta Supon organisaatiosta kenraalin omaisten taholta. ”kirjaviisasta” on oikaistukin laisten puolella. Sen sijaan ruot- sektoriltaan tämän vallitsevan ja siinä tapahtuneista muutok- Tämänlaiset pienehköt, mut- joissakin tapauksissa. salaisten vapaaehtoisprikaati käsityksen oikeaksi. Ehkä kovin sista. Kirjassa kerrotaan myös ta lähteisiin perustuvat ”taiste- Svenska Frivilligkåren on jää- yleisesti tiedossa ei kuitenkaan päälliköistä, joista pitkäaikai- lukertomukset” ovat oivaa luet- nyt melkein maininnan varaan, ole ollut, että esimerkiksi kaik- sin oli Armas Alhava, ja muusta tavaa. Ne antavat selvän ja ha- Pentti Airio: Ragnar Nord- mutta sehän ei kuulunutkaan kivoipa CIA, Yhdysvaltain kes- henkilökunnasta unohtamatta vainnollisen kuvan siitä, mitä ström ja talvisota. Raidev enää Nordströmin toiminnan kustiedustelupalvelu, piti mah- toimintakiinteistöäkään, kuu- tapahtui. Airio ei pyörittele vaan Oy 2008. Sivuja 128, kuvia piiriin. Tärkeintä on, että kirjas- dollisena, jopa todennäköisenä, luisaa Ratakatu 12:ta. ”ryntää” suoraan tapahtumien ja karttoja, lähteet ja hen- sa selvitetään isänmaanystävän, että “Neuvostoliitto lopulta ot- Suojelupoliisin aikaisemmat keskelle. Uskonpa, että moni lu- kilöhakemisto. jääkärieverstiluutnantti Ragnar taisi Suomen kontrolliinsa sisäl- nimet olivat Etsivä Keskuspo- kee mieluummin tällaista pieni- Nordströmin uhrautuva työ La- tä päin” - mitä se sitten käytän- liisi ja valtiollinen poliisi Val- muotoista tutkimusta kuin pak- Kun Airio tunnetaan elämäker- pin alueen puolustuksen tehos- nössä olisi merkinnytkin. CIA po ja professori Matti Lackman sua opusta loputtomine asioiden takirjoittajana, ei ihme, että elä- tamiseksi siinä vaiheessa, kun viestitti myös ruotsalaisille, että on kirjoittanut näiden histo- pyörittämisineen. Luin itse mie- mäkerta jääkärieverstiluutnant- puolustus oli romahtamaisil- suhteissa suomalaisiin kannat- riasta otsikolla “Ensimmäisen lenkiinnolla Airion käsityksen, ti Ragnar Nordströmistä lan- laan. ti olla varovainen, koska kaikki tasavallan” turvallisuuspolii- millainen Lappi on operaatio- kesi hänen tehtäväkseen. Eikä Poliittisesti Nordström oli tiedot saattoivat kulkeutua ve- si 1918–1944. Pääpaino on kui- alueena ennen ja nyt sotilaalli- valinta hukkaan mennytkään. oikeistolainen ja hän vastus- näläisille. tenkin professori Kimmo Ren- sesta näkökulmasta. Katsaus on Nimittäin teos on sotilaan teos ti kiivaasti kommunismia. Hän Nyt tiedetään, että CIA oli tolan osuudessa, jonka nimi on vain kaksi ja puoli sivua pitkä, sotilaasta. Nimitys elämänkerta osallistui Aunuksen ja Vienan tällä kertaa väärässä. Neuvosto- Suojelupoliisi kylmässä sodassa mutta selvää tekstiä. on ehkä liian vaativa tälle teok- retkiin 1918 ja 1922, oli muka- liitto ei saanut Suomea täydel- 1949–1991. Rentola on kirjoit- Airio on jakanut kirjasensa selle, sillä Airio keskittyy liki na lapuanliikkeessä 1920- ja liseen valvontaansa ja voi olla, tanut myös pienen osion Punai- 10. lukuun ja lisännyt sotaku- täysin Nordströmin toimintaan 1930-lukujen vaihteessa sekä että suomalaisten äänestäjien nen Valpo, joka käsittää vuodet vausten perään kolmen Sallan talvisodan aikana kalottialueel- piti yhteyttä Neuvostoliitosta ohella myös presidentin poliisil- 1944–1948. suunnan taistelujen menestyk- le. paenneisiin useisiin emigrant- la eli Suojelupoliisilla oli osansa Kirja tarjoaa mielenkiintoi- seen vaikuttaneen upseerin – Nordström käytti kaiken vai- teihin. Lapuanliikkeen hän jätti siinä, että näin ei päässyt käy- sen lukuelämyksen, kurkistuk- everstiluutnanttien Vilho Arvid kutusvaltansa hänelle rakkaan sen saadessa laittomuuden piir- mään. Ainakin Supo itse koki, sen turvallisuuspoliisin verho- Roinisen ja Armas Josef Perk- Lapin puolustuksen tehostami- teitä, mutta tuki liikkeen perilli- että päävastustaja on Neuvosto- jen taakse ja se on pääosin jän- salon sekä majuri Hugo Einar seen. Hän hankki Lapin joukoil- sen IKL:n toimintaa. Nordström liiton turvallisuuspoliisi KGB ja nittävästi kirjoitettu. Kaikki ei Suorannan – lyhyet elämänker- le aseistusta Ruotsista tuttavuus- oli myös liikemies perustaen toiminta raamitettiin tuolta ta- ole Suomenkaan historiassa aina rat. Menestyksestä huolimatta suhteillaan. Hän tapasi Ruotsin oman rahtausyrityksen Lovii- holta tulevan uhan torjumiseen. ollut sitä, miltä se on päällepäin upseerit jäivät ilman vakansseja armeijan yleisesikunnan päälli- saan laajentaen toimintaansa Toki Supolla oli paljon muuta- näyttänyt. sotien jälkeen. Kartat ovat Tal- kön Axel Rappen. Tämä lupasi kalanjalostusalalle. Ennen talvi- kin tehtävää ja valvottavaa ja visodan historia 3:sta (SotatL ja käynnistää aseiden hankinnan sotaa Ragnar Nordströmin lai- toiminnan painopisteet muut- Esko Vuorisjärvi WSOY 1978). armeijan varikoista. Kauppakir- vasto käsitti 12 rahtialusta, jotka Lopputarkastuksessaan Airio ja allekirjoitettiin 9. joulukuuta purjehtivat maailman merillä. antaa tunnustuksensa kalotin 1939. Sen mukaan saatiin mm. taistelijoille ja hiukan ihmette- erittäin tärkeitä pst-tykkejä. Anssi Vuorenmaa lee, miksi Sallan suunnan taiste- Mutta kun Päämaja puuttui asi-

* Bussi ja junamatkat Ville Tikkanen: Kohtalon * Viisumit Venäjälle Puna-armeijan arkistoista Kirjassa kuvataan myös va- * Hotellipaketit divisioonat. Kustantaja on saatu uutta tietoa. Venäläis- koilua ja maanpetoksellista toi- * Tilausajot Kajaanin Sotaveteraanit ry, ten sotilaiden omat kertomukset mintaa Suomessa. Sodan jälkei- Aninkaistenkatu 12 , 20100 TURKU KULJETUKSET HOITAA Siamac Oy 270 sivua, IBSN 978-952- avaavat kiinnostavia näkökul- set vaaran vuodet saavat myös Puh. (02) 2504 655 92-5932-8. mia sekä sodankäynnistä suo- oman osansa. +358 400 332 001,fax (02) 2504 775 www.turunnevatours.fiwww.nevatours.fi malaisia vastaan että moteissa Kirjan tuotto käytetään ko- [email protected]@co.inet.fi www.julialines.fi Kajaanilaisen veteraanin Ville koetuista kärsimyksistä. Kan- konaan veteraanien kotihoidon Tikkasen uusin kirja keskittyy naksen 1944 suurhyökkäyksen tukemiseen. Kirjaa on saatava- erityisesti talvi- ja jatkosodan taisteluista on nyt kerrottu myös na kirjakaupoista, sitä voi myös suurmotteihin. Ne muodostui- neuvostojoukkojen tuskallisia tilata Kajaanin Sotaveteraani- vat Suomussalmella, Raatteessa kokemuksia. en pj:ltä Matti Pietikäiseltä (08) ja Kuhmossa sekä Laatokan poh- Kirjan viitisenkymmentä va- 622 626, matti.pietikainen@ka- joispuolella Koirinojalla ja Le- lokuvaa kertovat omalta osal- jaani.net. metissä. Jatkosodan aikana syn- taan sodan mielettömyydestä. tyi vastaavia suurmotteja Viipu- Karttapiirrokset auttavat sijoit- Seppo Tähkäpää rin eteläpuolella Sommeessa ja tamaan tapahtumat oikeisiin Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Porlammilla sekä Ilomantsissa. ympäristöihin. Länsituulentie 8, 02610 Espoo, Puh. 010 255 5930 44 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Rakennus ja Saneeraus Kuljetus Oy Toivalan Konepaja Oy Siilinjärvi S.Halme Ky Marko Saarinen Siltakylä Sipoo

Kuljetus Nupponen Oy Jukan Maalaus Oy Pajuniemi Oy Sipoo Sipoo Sipoo www.pajuniemi.fi

Sorat ja Murskeet Kiinteistöhuolto MOS-Kiito Oy Soini Kourla Oy Ossi Kähkönen Somerniemi, puh. 0400-635 797 Sotkamo

Rakennusliike Halonen Oy Sakki Oy Konehuolto P.Orenius Oy Sotkamo Summa Suolahti

Remonttipalvelu Säkylän Metsätyö Louhintajopi Oy Laukkanen Oy Säkylä Söderkulla Suonenjoki

Rakennustoimisto Noormarkun Murske Oy Veljekset Partanen Oy Söörmarkku Taivalkoski Tolppa Oy Tampere

Verokonsultointi JR-Muovi Oy Tapailan Kuljetus Ky Tampere Tampere Vesa Häkli Oy Tampere

TEHO INVEST LTD OY Metallisorvaamo Sunila Ky Honkoliini Professional Oy Tampere Tampere Tampere www.tehodiili.fi

Rakennusvalvonta Miscel Oy Tampereen Messut Oy P.Nikama Oy Tampere Tampere Tampere Puhallinsoitinkorjaamo Arkkitehtiruutu Oy JST Rakennuspalvelu Oy Jarmo Parkusjärvi Tampere Tampere Tampere

Make on Stage Tampereen Jari Tanskanen Oy Ilmastointimiehet Oy Productions Ky Tesjoki Tampere Puutyö ja Saneeraus Kilsa Tools Oy Kuljetus Maliniemi Oy Toijala Tornio Järvenoja Oy Turenki MN-Asennus Turun Kenttärakentajat Oy Putkityö Mänkärlä Oy Turku Turku Markku Niemi Oy Turku

V-S Talopalvelut Ky Turun Saaristorakentajat Oy Turun Vapaavarasto Oy Turku Turku

Louhintaurakointi Turun Hovirakennus T:mi Tapsa Service Tuulos Noopila Oy Tuusula 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 45

Virkistä muistiasi SANAKILPA 1. Kuinka paljon laskettiin yhteensä Suomenlahteen 4. Sota Neuvostoliittoa vastaan päättyi 4.9.1944. Lehdessä 4/2009 kilpailusanamme oli ”KOMIS- miinoja vuosina 1941—1944? Mutta milloin ja missä käytiin viimeinen meritais- SIO”. Hyväksyttyjä sanoja löytyi 14 kpl: 1. 20.000 kappaletta telu? Iskos, ismi, 2. 40.000 kappaletta 1. Suursaaren valtausta yrittäneitä saksalaisia vas- Kimo, koiso, komi, kosmos, 3. 60.000 kappaletta taan 15.9.44. Miso, missi, missio, moisio, 2. Kotkan edustalla saksalaisten miinoittaessa ran- Osio, 2. Pari viikkoa enne jatkosodan alkua purjehti jouk- taväylän. Sisko, soikio, soosi, ko saksalaisia sotalaivoja pohjoiseen piiloutuen Suo- 3. Inkoon saariston ulkopuolella 20.9.44. men saaristoon. Missä tehtävässä? Kaikkien osallistujien kesken arvoimme kolme 1. Valmiina sulkemaan Suomenlahden 5. Talvisota herätti maailmalla suurta huomiota. Bengt Fagerlundin ja Pentti Laamasen toimitta- miinakentillä Sotakirjeenvaihtajia tuli 23 maasta. Paljonko heitä maa kirjaa ”Mannerheim-ristin ritarit – miehet 2. Purkaakseen sotatarvikelastin Suomen armeijan kävi yhteensä Suomessa? ja aseet”. Palkinnon saavat Pentti A. Jokinen, tarpeisiin 1. 50 Kangasala, Reijo Kurkela, Helsinki ja Anni Mä- 3. Ollakseen suojassa Neuvostoliiton laivaston 2. 170 kynen, Jämijärvi, onnittelut voittajille! hyökkäyksiltä. 3. 210 Seuraava kilpailusanamme on ”KALIIPE- 4. 300 RI”. Lähettäkää vastauksenne perjantaihin 20.11. 3. Jatkosodan aikana Suomenlahtea miinoittivat mennessä kirjeessä tai postikortilla: PL 600, suomalaiset, saksalaiset ja neuvostoliittolaiset. Suo- 6. Kivihiilen ja polttoöljyn niukkuuden vuoksi ko- 00521 HELSINKI, faksilla numeroon (09) 6126 malaiset joutuivat ne raivaamaan sodan jälkeen. tirintama paleli. Niinpä kansa kutsuttiin puunhak- 2020 tai sähköpostitse osoitteeseen toimitus@ Raivausta kesti vuoteen… kuutalkoisiin. Tavoitteeksi asetettiin kullekin 16— sotaveteraaniliitto.fi. 1. 1946 60 –vuotiaalle kaataa ja pinota halkopuita… Vastaukseen kirjoitetaan lähettäjän nimi 2. 1948 1. puoli kuutiota ja osoite, kirjekuoreen lisäksi ”SANAKILPA”. 3. 1949 2. yksi kuutio eli ”motti” Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme 3. kaksi kuutiota ”Veteraanit kirkkotiellä” –kirjaa. Oikeat vastaukset s. 47

Asetsi Oy OKP-Asennus Oy T:mi Rakennus Pateenik Vihanti Vihti Vihti

Syyskuun krypto 46 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009

Pelti-Expert Oy Finland Motor Home Oy Juhakari Maalaus Oy Tuusula Tuusula Tuusula

Pointcool-Service Oy Alupro Oy Käätyjärven Lämpö Oy Tuusula Tuusula Uusikaupunki www.alupro.fi

PRISMA Finvacon Oy Sparal Oy Ab Vaasa Vaasa Vaasa Timanttiporaukset ja purkutyöt

Wasasafe Oy Oy Hartman Rauta Ab Vaasan Vaasa Vaasa Aikuiskoulutuskeskus

Hämeen Styroplast Oy Kymen IV-Valmistus Oy Valkeakoski Rakennussuunnittelu Oy Valkeala Valkeakoski

Asiantuntevaa palvelua ! LUONTAISTUOTE Marjaterttu Maakotkantie 10, Korso Vantaa, puh. 851 2140 Liiton joulukortit av.ma-pe 9:30-17:30 la.9:30-14:00 Hyvää Syksyä

Taloushallinnon Palvelutoimisto Jääskeläinen Oy Vantaa

2. Taikametsä, hopeafoliolla PR-Clean Oy Vantaa 1. Jouluaamu 6 Joulun valoa, (Martta Wendelin) hopeafoliolla Kiviasennus Damados Oy Vantaa

Sukellus Haaja Oy 5. Tähdet, hopeafoliolla 3. Jouluinen pihapiiri, hopeafoliolla Varkaus

Laaksolahden 4. Jouluaatto Maanrakennus Oy Vihti Puhdistusliike R.Jokimäki Ky Voikkaa 8 Talvikaupunki 9 Joulurauhaa, 10 Hopeakuusi, hopeafoliolla hopeafoliolla Jita Oy Virrat Korttien toivotusvaihtoehdot: Taittokortit kuorineen hinta 1.10 euroa/kpl www.jita.fi A. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta B. Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Pajatyö Keskinen Oy Uutta Vuotta Ylöjärvi C. Blanco Tilauslomake on takakannessa. 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 47

Kokoonnutaan Haetaan yhteyttä Krypton ratkaisu

Upseerikurssi 57 kutsutaan lounaalle, joka Kuvassa on JR 27:n esikuntakomppanian toimitusjoukku- pidetään keskiviikkona 4.11. kello 12.00 een sotilaita jalkaväen koulutuskeskus 5:ssä talvisodan lop- Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansa- puvaiheessa matkalla rintamalle. Kuvasta, joka on otettu koulukuja 3 A. Ilmoittautuminen Brita tai Oulaisten yhteiskoulun pihalla maaliskuussa 1940, on var- Pekka Kestilälle, puh. (09) 496 545 viimeis- muudella tunnistettu Jaakko Koivuranta Pellosta, joka sei- tään 2.11. Saattaja on tervetullut mukaan. soo vasemmalla sekä Kalle Alapuranen Ylitorniolta. Hän is- Kurssitoimikunta tuu eturivissä vasemmalla. Keitä ovat muut kuvassa olevat henkilöt? Bussissa näkyvässä tekstissä lukee HAAPAJÄRVI. * * * * Mikäli pystyt auttamaan, ota yhteyttä: RUK 48 ( 12.7. - 8.11.1940 ) Jorma Alapuranen, puh. 040 502 6151 Kurssimme kokoontuu tiistaina 10.11. kel- s-posti: [email protected] lo 12.00 vuositapaamiseen kurssilounaal- le Maanpuolustuskorkeakoululle Santaha- minaan juhlasalirakennuksen Vihma-ka- binettiin. Portilta on opastus ” RUK 48” , Virkistä muistiasi kuvallinen henkilökortti mukaan. Isäntänä on Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, Oikeat vastaukset kenraalimajuri Vesa Tynkkynen / kummi- kurssimme RUK 148 - Nuijamiehet. 1. Oikea vastaus: 60.000 miinaa. Sitovat ilmoittautumiset 2.11. mennessä: 2. Oikea vastaus: Miinoittaakseen Suomenlahden. Ensim- (huom. kerro mahdollinen erikoisruokava- mäiset miinat laskettiin 22.6.1941 yöllä. lio) W-M Sovero, Laivurink. 10 A 10, 00150 3. Oikea vastaus: Vuoteen 1948. Tosin tarkistusraivausta Helsinki, puh. (09) 654 577, 0400 705 259 tehtiin aina vuoteen 1950. Raivaukseen osallistui 200 alus- tai Pekka Jokela puh. 0400 315 647. Hyvät ta. * * * * veljet, joukolla mukaan! 4. Oikea vastaus: Suursaaren valtausyrityksissä 15.9.44. Olen tekemässä henkilö/sotahistoriatutkimusta ja tarkoi- 5. Oikea vastaus: Talvisodan aikana kävi Suomessa n. 300 * * * * tukseni olisi saada tietoa v. 1942-1943 välisenä aikana toi- ulkomaista sotakirjeenvaihtajaa. UK 59:n perinteinen vuosilounas on Hel- mineen Osasto Raskin toiminnasta. Isoisäni Onni Einari 6. Oikea vastaus: Yksi kuutio eli ”motti mieheen”. Toiset te- singin Suomalaisella Klubilla perjantaina Virtanen on toiminut tuona aikana kyseisessä osastossa. Jos kivät enemmänkin, joten tavoite ylitettiin. Mottien kerty- 13.11. kello 12.00. Ohjelmassa on elokuva löytyy edellä mainitun osaston veteraaneja tai muita vete- mistä seurattiin Suomen Tietotoimiston uutislähetyksissä. talvisodasta ja muisteluksia sekä lounas. raaneja, jotka ovat vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimis- Puolisot tai muut saattajat ovat tervetulleita sa ja tietävät osaston toiminnasta jotain, niin olisin erittäin mukaan. Kunniamerkit. Ilmoittautumiset kiitollinen tiedoista tai mahdollisesta haastattelusta. Yhtey- klubimestarille 10.11. mennessä, puh. (09) den minuun voi ottaa sähköpostilla tai soittamalla minulle. 586 8830. Mainitse kurssikomppaniasi! Sähköpostiosoite on [email protected] ja puhelin- Eristepalvelu Toimikunta numeroni on 044 538 1239, Sami Virtanen. Moilanen&Kamppinen Oy Ylistaro

Maalaus Riha Rossica Oy Oy K.Juslin Ab Vantaa Vantaa Vantaa

Lehden tilaukset ja hinnat Äänikasetit lehdestä Sotaveteraaniliittoon kuulumattomat voivat tilata Sotaveteraani-lehden Sotaveteraani-lehden pääsisällön saa myös äänikasetteina, joiden vuosi- liiton toimistosta puh. (09) 6126 2015 /Riina Lillfors. Lehden vuosikerran kerran hinta on liiton jäsenille 8,50 euroa ja muille 17 euroa. Äänikasetit voi hinta on 15 euroa. tilata Sotaveteraaniliiton myyntitoimistosta PL 600, 00521 Helsinki Julkaisija Irtonumero maksaa 4 euroa. puh. (09) 6126 2015 Suomen Sotaveteraaniliitto ry–Finlands sähköposti riina.lillfors@ sotaveteraaniliitto.fi Krigsveteranförbund rf Toimitusneuvosto Puheenjohtaja Finn-Göran Wennström Ilmoitusmyynti Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Starrbackvägen 37 A 2 Media-ammattilainen Adspace Oy 00670 Helsingfors Mikkolantie 20 Päätoimittaja Markku Seppä puh.040 593 0521 00640 Helsinki sähköposti [email protected] puh. (09) 877 6136, 040 735 7531 Toimitus Jäsenet: Anni Grundström, Antti Henttonen, Olavi Karttunen, faksi (09) 726 1306 Kellosilta 4 C Pirkko Kuorehjärvi, Matti Lukkari, Pertti Nieminen, Isto Valkeapää 00520 Helsinki Markku Seppä, Aarno Strömmer, Jyrki Vesikansa, sihteeri Marja Riukka puh. 040 735 7571 puh. päätoimittaja (09) 6126 2012 sähköposti [email protected] Toimitus ei voi vastata pyytämättä lähetetystä aineistosta. Taitto tai [email protected] Taittotalo PrintOne faksi (09) 6126 2020 Ilmestyminen 2009 PL 23 (Mikkolantie 20) internet www.sotaveteraaniliitto.fi 1/09: 18. helmikuuta, 2/09: 22. huhtikuuta, 00661 Helsinki 3/09: 17. kesäkuuta, 4/09: 9. syyskuuta, puh. ja faksi (09) 711 100 Osoitteen muutokset 5/09: 28. lokakuuta, 6/09: 16. joulukuuta. sähköposti [email protected] Sotaveteraaniliiton jäsenet ilmoittavat osoitteen muutoksista omaan yhdistykseensä tai liittoon Riina Lillforsille, Ilmoitushinnat Painopaikka PL 600 1,60 euroa/pmm. Väri- ja määräpaikkailmoituksista Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula 2009 00521 Helsinki sovitaan erikseen. ISSN 0782-8543 puh. (09) 6126 2015 sähköposti [email protected] 48 5/09 lokakuun 28. päivänä 2009 Sotaveteraaniliiton myyntitoimisto palvelee Käy talossa tai soita Helenalle puh. (09) 6126 2014. Toimisto on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Sähköposti: [email protected] Verkkokauppa palvelee osoitteessa: www.sotaveteraaniliitto.fi Joulu lähestyy...

2 29 26 Jäsenmerkki Kävelykeppi Kynttilänjalka Myös kannattajajäsenille. Jääpiikillä ja ranne- Kultakeskuksen 10 euroa. lenkillä varustettu perinteinen malli kävelykeppi. Kahvaosa­ vuodelta 1918. pyökkiä, varsi kestä- Korkeus 77 mm. vää raminia. Sotave- Varustettu liiton teraanien käsityönä tunnuksella. 1 valmistama. Tilatessasi Hopeaa. Sotaveteraani­mitali ilmoita pituutesi. Hinta 125 euroa Myös kannattajajäsenille. Hinta 50 euroa Hinta 15 euroa. Liitto välittää keppien tilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen. Liitto välittää kynttilänjalkatilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

Liiton tunnuksin 33 varustetut solmiot Kaulaliina 15 Tummansininen, Laadukas, vuorillinen raidalliseen kuosiin kaulaliina. kudottu malli. Hinta 22 euroa 16 Tummansininen solmio, jossa tunnuk- sen ylä- ja alapuolella 6 punai­nen, sininen ja Suomen lippu harmaa vinoraita. ­ Hinta 15 euroa Hinta 25 euroa 4 Saatavana myös kumi- Liiton standaari nauhakiinnityksellä. Hinta 30 euroa Liitto välittää solmiotilaukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen.

25 Veteraanivyö 22 35 Laadukas kotimainen Yrjö Jylhä: Kiirastuli Sotaveteraanikalenteri kääntövyö, nahkaa väri Runokokoelma Muovi- tai musta/viininpunainen. nahkakantisena. Myös tummansinisenä Talvisodan runoutta Soljessa liiton tunnus. vuodelta 1941. Kuvitettu. Hinta 6 ja 12 euroa. Hinta 23 euroa Hinta 25 euroa. 21 Sama kaiku on askelten tupla-Cd-levy 38 laulua sotaveteraani- kuorojen esittämänä. Mukana myös VETERAANIN Liitto välittää veteraanivyötilaukset ILTAHUUTO – laulu. toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen. Hinta 20 euroa.

KÄYNTIOSOITE: Kellosilta 4 C, Itä-Pasila. Raitiovaunu 7 B kulkee Kellosillan pysäkille. 20 Henkselit Kotimaiset, Nro...... kpl...... veteraani- tunnuksella. TILAUSKORTTI Nro...... kpl...... Saatavana on Suomen Sotaveteraaniliitto viininpunaista, PL 600 Nro...... kpl...... mustaa, harmaata 00521 HELSINKI ja tummansinistä. Nro...... kpl...... Hinta 23 euroa Nimi (tekstaten): Nro...... kpl...... Nro...... kpl......

Liitto välittää henkseliti- Lähiosoite: Nro...... kpl...... laukset toimittajalle, joka myös laskuttaa tilauksen...... Nro...... kpl...... ✂ Postinumero ja -toimipaikka: Nro...... kpl...... Täytä ja postita oheinen tilauskuponki ...... Nro...... kpl...... tai tilaa puhelimitse 5/09