DOCSLIB.ORG

METSÄ-Suomalaisen Talouden Selkäranka

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
METSÄ-Suomalaisen Talouden Selkäranka ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Marraskuu 2007 METSÄ-Suomalaisen talouden selkäranka Seuraava Teemanumero Digitaalinen koti 8.12. PUUNKORJUUN VASTUULLINEN NÄIN PUU KAATUU TURVALLISESTI MUOTOILIJA VALITSEE METSÄINNOVAATIOIDEN MONITOIMIKONEITA METSÄNHOITO Rauhallinen tempo ja harkitut liikkeet se- MIELELLÄÄN PUUN AIKA ON NYT Tietotekniikka on tuonut jatku- Metsänhoitopalveluiden tarjon- kä kunnon varustus antavat sunnuntai- Puulla on paljon mahdollisuuksia Suomen metsäteollisuudella on kaik- vasti lisää tehokkuutta kuljetus- taa kehitetään metsänomistajien metsurillekin hyvät onnistumismahdol- niin uniikeissa kuin sarjatuotantona- ki mahdollisuudet valloittaa maail- ketjuun. tarvepohjalta. lisuudet. kin valmistettavissa tuotteissa. manmarkkinat. Sivut 4-5 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 15 Sivut 16-17 2 METSÄ ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE Uudistuminen pitää Marraskuu 2007 METSÄ-Suomalaisen talouden selkäranka metsäteollisuuden Suomessa Seuraava Teemanumero Digitaalinen koti 8.12. PUUNKORJUUN VASTUULLINEN NÄIN PUU KAATUU TURVALLISESTI MUOTOILIJA VALITSEE METSÄINNOVAATIOIDEN MONITOIMIKONEITA METSÄNHOITO Rauhallinen tempo ja harkitut liikkeet se- MIELELLÄÄN PUUN AIKA ON NYT Tietotekniikka on tuonut jatku- Metsänhoitopalveluiden tarjon- kä kunnon varustus antavat sunnuntai- Puulla on paljon mahdollisuuksia Suomen metsäteollisuudella on kaik- vasti lisää tehokkuutta kuljetus- taa kehitetään metsänomistajien metsurillekin hyvät onnistumismahdol- niin uniikeissa kuin sarjatuotantona- ki mahdollisuudet valloittaa maail- Ainoa oikea vastaus Paitsi uusia tuotteita ketjuun. tarvepohjalta. lisuudet. kin valmistettavissa tuotteissa. manmarkkinat. kovenevaan kilpailuun , uudistuminen pitää si- Sivut 4-5 Sivu 5 Sivu 6 Sivu 15 Sivut 16-17 on osaamisen terästäminen ja sitä kautta tuot- sällään myös teollisuuden toimintaympäristöstä teidemme jalostusasteen nostaminen sekä uu- huolehtimisen. Keskeisimpiä toimintaympäris- sien tuotteiden kehittäminen. Tulevaisuuden tön tekijöitä ovat raaka-aineen ja työvoiman saa- haaste on miten osaaminen ja uudet ideat on- tavuus, energia- ja ilmastopolitiikka sekä infra- METSÄ nistutaan yhdistämään metsiimme koko met- struktuurin toimivuus. Voimaantulevat Venäjän ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI JA ILMES- Erkki Virtanen, säteollisuusklusterin puitteissa niin, että ne puutullit asettavat puuhuoltomme aivan uuden TYY TALOUSSANOMIEN YHTEYDESSÄ 27.11.2007 Kauppa- ja teollisuusministeriön kansiapäällikkö. luovat sellaisia tuotteita ja palveluita, joita yhä tilanteen eteen. Tähän haasteeseen pyrkii vastaa- TAVOITTAEN 135 000 LUKIJAA. enemmän ja nopeammin muuttuva maailma maan päivitettävänä oleva Kansallinen metsäoh- tarvitsee ja haluaa. Emme voi jäädä pelkästään jelma 2015. Valmisteilla oleva ilmasto- ja energia- KANNEN KUVA: ANDREI TCHERNOV aikakausilehtipaperin tuottajaksi. strategia joutuu osaltaan ottamaan kantaa niin SISÄLTÖ puun energia- kuin teolliseenkin käyttöön. Suomalainen hyvinvointi on pitkälle perus- Voinkin ilolla todeta, että metsäteollisuutemme • Pääkirjoitus .........................................................................2 tunut menestyvän metsäteollisuuden ja sitä on ollut aktiivinen ja julkaissut syksyllä 2006 Keskustelu metsäteollisuuden toimintaedelly- • Metsänhakkuu pitkälle vietyä tukevien muiden toimialojen varaan. Tällä ensimmäisen Suomen metsäklusterin tutki- tysten turvaamisesta on varsin ajankohtainen tietokoneavusteista logistiikkaa ...........................4-5 hetkellä metsäklusterin kansantaloudellinen musstrategian. Sen tavoitteena on kaksinker- myös poliittisella tasolla. Pääministeri Van- • Metsäpalveluita kehitetään merkitys on meille suurempi kuin millekään taistaa metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen hasen aloitteesta asetettiinkin aivan äskettäin käyttäjien ehdoilla ...........................................................4 muulle maalle. Kysyä kuitenkin voi, olemme- arvo vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin puolet korkeantason työryhmä valmistelemaan toi- • Vastuullinen metsänhoito ko liikaa tuudittautuneet siihen uskoon, et- arvosta tulisi uusista tuotteista. Tähän pääse- menpide-ehdotuksia metsäsektorin toiminta- tuottaa ja palkitsee parhaiten ....................................5 tä metsäteollisuus on Suomessa jonkinlainen miseksi tavoitteena on kaksinkertaistaa klus- edellytysten parantamiseksi niin lyhyellä kuin • näin puu kaatuu turvallisesti......................................6 saavutettu etu. Näin ei jatkossa välttämättä terin tutkimus- ja kehityspanokset. Strategian pitkälläkin aikavälillä. • Yksityismetsistä suurin osa vakuuttamatta ..........8 ole, ja teollisuuden viime aikoina tekemät mukaan tutkimuksen painopisteinä nousevat • Puunkuljetuksen uudet haasteet ...............................8 toimet kertovat aivan jotain muuta. Passii- mm. älykkäät puu- ja kuitutuotteet, puusta ja Pienelle maalle riittää, että se on muutamil- • energiatehokkuutta paperin tuotantoon ............ 10 vinen kehityksen seuraaminen ja sinisilmäi- sen ainesosista valmistetut uudet materiaalit la sektoreilla maailman paras. Sikäli kun se • Ympäristöystävällisempää nen uskominen parempaan tulevaisuuteen ja ja tuotteet, puuta monipuolisesti hyödyntävä on valtiovallasta kiinni, Suomessa yksi näistä paperinvalmistusta ................................................10-11 tuotteiden maailmanmarkkinahintojen nou- biojalostamo sekä älykkäät ja resursseja säästä- aloista tulee jatkossakin olemaan metsäteolli- • Metsäteollisuuden nykytila suun johtaisi vääjäämättä metsäteollisuuden vät tuotantoteknologiat tulevaisuuden asiakas- suutemme ja siihen nojautuva maailman kil- – maapohja huomisen taimikolle .....................10-11 näivettymiseen Suomessa. ratkaisuja unohtamatta. pailukykyisin metsäklusteri. • • nykyaikaista sahaa ohjataan tietokoneilla ja kameroilla ..................................12-13 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Sauli Asikainen, [email protected], 09-56584014 • Metsä- ja paperiteollisuus sijoituskohteena - rahastopohjainen metsän PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA TOIMITTAJAT: Juhani Nurmi, Päivi Piispa, Päivi Remes, Tero Elsilä omistaminen pian mahdollista ...............................12 AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, [email protected], 09-56584019 • suomalainen puu käyttöön ......................................13 GRAAFINEN SUUNNITTELU: Mikko Hänninen, [email protected] • Puusta rakennetaan yhä suurempaa ....................14 helsinki • TUkhOlMA • lOnTOO • zürich • MAdrid OslO • kÖÖPenhAMinA • Berliini • AMsTerdAM JAETAAN TALOUSSANOMIEN VÄLISSÄ: 27.11.2007 • Muotoilija valitsee mielellään puun ......................15 MilAnO • dUBlin • TAllinnA • BrYssel • neW YOrk LISÄTIETOJA SUOMI MEDIAPLANET OY:N TEEMALEHDISTÄ: • Metsäinnovaatioiden aika on nyt! .........................16 WWW.MEDIAPLANET.COM • Tulevaisuuden metsätuotteet ..................................18 09-5658400 Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, 00130 Helsinki • Metsästä energiaa! .......................................................18 Puurakentaminen on jatkossakin Puurakentaminen vahva vientiala. Rakentamisen ja si- sustamisen erikoistuotteiden vientiä on mahdollista tutkimus- ja kehitys- työn myötä laajentaa suuremmiksi ja pitää pintansa aina innovatiivisemmiksi projekteiksi aina puutalokylistä konserttisaleihin. - Metsätuotteiden markkinoilla puurakentaminen on tulevaisuuden Jos Suomi ei tulevaisuudessa seiso puurakentamisen edistysrin- ala, niin Suomessa kuin suomalaisten tamalla, niin se tuntuisi yhtä oudolta kuin amerikkalaisten vetäy- tuotteiden vientimarkkinoilla. tyminen hampurilaismarkkinoilta. rakennusalalla tarvitaankin Moderni puurakentaminen nyt avointa ja innovatiivista suhtautumista puuhun ja puutuot- teisiin, jota Puuinfo pyrkii toiminnallaan tukemaan. Puun ekotehokkuutta ei käy kiistämi- nen, siksikin se on selkeästi tulevaisuu- den rakennusmateriaali. Arkkitehti- ja TEKSTI: PÄIVI REMES Puu on Suomessa pitänyt kautta ai- rakennusalan opiskelijoille olisikin tär- kojen pintansa rakennusmateriaalina keää opettaa modernin puurakentami- - Puuhun materiaalina liittyy paljon en- ja viime vuoden tilastoista selviää, että sen mahdollisuuksia sekä materiaalien nakkoluuloja ja vääriä käsityksiä. Kai- pientalotuotannon runkomateriaaleis- yhteiskäyttöä. Näin syntyisi myös oi- killa materiaaleilla on ominaisuutensa, ta 83% on puuta. kea asenne puurakentamiseen. jotka pitää tiedostaa suunnittelu-, to- - Tiedolla pystytään ihmisten käyt- Suomi elää metsästä- lausumaan täy- Puolueetonta tietoa puun käytöstä teutus ja käyttövaiheessa, sanoo Puuin- Kaikessa uudisrakentamisessa julkisi- täytymistä muuttamaan, mutta asen- tyisikin lisätä toteamus: ”Eurooppa ra- rakentamisessa: fo Oy:n toimitusjohtaja Petri Heino. vujen suosituin materiaali on puu. teisiin vaikuttaminen on vaikeaa. kentaa puusta”. www.puuinfo.fi 4 METSÄ ILMOITUSLIITE KUVA: JOHN DEERE Puunsiemenkylvös Jouko Kärkkäinen, design Forum shop kuvaaja: rauno Träskelin Muotoilija Jouko kärkkäinen työstää paljon puuta. Hänen ideansa oli kätkeä pienen puisen kuution sisään multaa ja puunsiemeniä. Maahan istutettu kuutio Metsänhakkuu pitkälle vietyä lahoaa hitaasti ja sen sisällä olevat sie- menet itävät kasvaen siksi puuksi, josta kuutio oli tehty. tietokoneavusteista logistiikkaa Puunkorjuun monitoimikoneita on ollut käytössä yli paletavaramenetelmä. Se on omiaan Anturit mittaavat syötettyä pituut- parikymmentä vuotta, mutta tietotekniikka on tuonut harvesterille, puunkaadon perustyö- ta
Load more

Recommended publications
  • The Sibelius Edition Miscellaneous Works
    THE SIBELIUS EDITION MISCELLANEOUS WORKS BIS-CD-1936-38_booklet-cover_front.indd 1 11-06-22 12.26.02 SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865–1957) Miscellaneous Works 2 DISC 1 [62'49] Organ Works and Religious Music Two Pieces, Op. 111 11'49 1 a. Intrada (1925) · single pedal version (Westerlund/Fazer 1957 / Fennica Gehrman Oy Ab) 5'55 Largamente molto (poco adagio) 2 b. Surusoitto (1931) · published version (R.E. Westerlund 1955 / Fennica Gehrman Oy Ab) 5'47 (Mournful Music) [No tempo marking] – Grave [Two Pieces], JS 153 (1925/26) (Warner/Chappell Music Finland Oy / Fennica Gehrman Oy Ab) 6'56 3 1. Preludium 3'31 [No tempo marking] 4 2. Postludium 3'20 [No tempo marking] Kolme johdantovuorolaulua, JS 110 (1925) (Werner Söderström Osakeyhtiö) 5'56 (Three Introductory Antiphons) for liturgist [baritone], mixed choir and organ 5 1. Palmusunnuntaina (On Palm Sunday) 1'52 Text: from Psalms 23, 111 & 42 (see page 123) [No tempo marking] 6 2. Pyhäinpäivänä tai hautajaisjumalanpalveluksissa (On All Saints’ Day) 2'29 Text: from Revelations 14 & Psalm 126 (p. 123) Hitaanlaisesti – Vilkkaammin [Slowly – Faster] 7 3. Kristillisissä nuorisojuhlissa (For Christian Youth Ceremonies) 1'26 Text: from Ecclesiastes 12 & Minor Doxology (p. 124) [No tempo marking] 3 DISC 1 8 Herran siunaus, JS 95 (1925) (Werner Söderström Osakeyhtiö / Breitkopf & Härtel) 2'51 (The Lord’s Blessing) for baritone and organ Text: based on Numbers 6:24–26 (p. 125) Hitaasti [Slowly] Musique religieuse (Masonic Ritual Music), Op. 113 (Publisher: Suomi Loosi No. 1, Helsinki) 33'54 for tenor, male voice choir and organ · first recording with original words 9 1.
    [Show full text]
  • EPTA-Dokumentation 2018/19 · 1 2 EPTA-Dokumentation 2018/19 · EPTA-Dokumentation 2018/19
    EPTA-Dokumentation 2018/19 · www.epta-deutschland.de 1 2 EPTA-Dokumentation 2018/19 · www.epta-deutschland.de EPTA-Dokumentation 2018/19 Fantasie Herausgegeben von European Piano Teachers Association Sektion der Bundesrepublik Deutschland Beiträge vom Kongress in Düsseldorf 2018, vom Seminar in Nürnberg 2019 und vom Kongress in Dresden 2019 EPTA-Dokumentation 2018/19 · www.epta-deutschland.de 3 Herausgegeben von EPTA European Piano Teachers Association Sektion der Bundesrepublik Deutschland www.epta-deutschland.de Umschlaggestaltung, Innengestaltung und Satz: Dr. Rainer Lorenz, Nittenauer Str. 31, 93057 Regensburg © 2019 by EPTA-Deutschland e. V. Alle Rechte vorbehalten. Nachdruck, auch auszugsweise, nur mit ausdrücklicher schriftlicher Genehmigung der EPTA, Geschäftsführung, Dr. Rainer Lorenz, Nittenauer Str. 31, 93057 Regensburg 4 EPTA-Dokumentation 2018/19 · www.epta-deutschland.de Inhalt Michael Dartsch Fantasie als didaktische Kategorie im künstlerischen Unterricht 7 Marilia Patricio Kompositionen von Kindern: Schöpferisches Verhalten am Klavier 18 Maria Busqué Wie ich zufällig die Kompositionslehrerin eines 7-jährigen Mädchens und eines 11-jährigen Jungen wurde 35 Barbara Zech-Günther Zwei Klaviergeschichten: „Der Floh auf dem Elefantenpo“ und „Im Reich der Sterne“. Schülerkompositionen 45 Susanne Zeh-Voß Am Anfang die Fantasie… Die Komponistenklasse Halle. Musikalisch-kreative Arbeit mit Kindern und Jugendlichen seit 1976 54 Matthias Rietschel Jedes Kind lebt Fantasie – Im Übehaus Kray 60 Andreas Eschen Was ist Improvisation? 65 Reinhard Gagel Improvisieren als tiefe Begegnung zwischen Mensch und Klang 81 Jens Hamer Carl Philipp Emanuel Bach, „Von der freyen Fantasie“ 91 Klaus Oldemeyer Die Rolle der schöpferischen Phantasie. Wahrnehmung und Körperinstinkt beim Musizieren zweier Klavier-Préludes von Claude Debussy 106 Dr. Henriette Gärtner und Carl Ulrich Sauter Fantasie im Klavierbau.
    [Show full text]
  • Ainolan SAUNA Ainolan SAUNA, Rakennushistoriaselvitys, 2015
    RAKENNUSHISTORIASELVITYS 18.6.2015 / ARKKITEHTITOIMISTO FREESE OY AINOLAn SAUNA Ainolan SAUNA, Rakennushistoriaselvitys, 2015 1 Vanhin löytynyt Ainolan saunaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy esittävä valokuva vuodelta 1925. Ainolan sauna, rakennushistoriaselvitys Kuvaaja Harald Rosenberg. HKM 18.6.2015 ISBN 978-952-7062-42-5 (nid.) Kannen kuva: Sibelius-museo. ISBN 978-952-7062-43-2 (pdf) Kannen lay out: Roy Mänttäri 2 Ainolan SAUNA, Rakennushistoriaselvitys, 2015 AINOLAN sauna RAKENNUSHISTORIASELVITYS 18.6.2015 Arkkitehtitoimisto Freese Oy 3 SISÄltÖ 1. Tutkimuksesta 1 4. Korjaustyöt ja konservointi 2014-15 2. Tiivistelmä, johtopäätöksiä 3 4.1 Pöytäkirjat, muistiot 43 4.2 Valokuvia työmaalta 51 3. Arkisto- ja kirjallisuustutkimus 3.1 Ainolan synty 7 Viitteet 56 3.2 Taiteen ja politiikan levoton aikakausi 13 Lähteet 60 3.3 Rakennuspaikka 15 3.4 Uusi sauna 1905 19 Arkistot 61 3.5 Sibeliukset rakennuttajina Piirustukset 3.5.1 Aino ja Janne 23 - Mittauspiirustukset 1986 62 3.5.2 Sauna ja Sibelius 29 - Asemapiirustus 2015 64 3.5.3 Ainolan puut 31 3.6 Itsenäisyyden aika 33 3.7 Kotimuseo 39 4 Ainolan SAUNA, Rakennushistoriaselvitys, 2015 1. tutkimuksesta Jean Sibeliuksen taiteilijakoti Ainolan saunan ra- kokoamat aikalaismuistelmat säveltäjämestarista. elämästä kaikin tavoin, joten myös kylpeminen oli kennushistoriaselvitys (RHS) tehtiin Senaatti-kiin- Kirjallisuutta julkaistaan jatkuvasti, erityisesti nyt hänelle tärkeä hyvän elämän tekijä. Saunaan ja teistöjen tilaamana ja ns. arkisto- ja kirjallisuustut- Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuotena. Saunaa kylpemiseen liittyy riisuuntuminen ja pukeutumin- kimukseksi rajattuna. Saunarakennus oli tutkimuksen ei teoksissa juuri mainita. Jean Sibeliuksen omista en: säveltäjä vaali kehoaan mm. pukeutumalla tyy- aikana talvella 2014-2015 konservoitavana. Tekeillä päiväkirjoista 1909-1944 ei löytynyt merkintöjä likkäästi ja pitämällä ruokavalionsa laadukkaana.
    [Show full text]
  • OUTSIDERS of the SEVENTH ART Finnish Experimental Cinema 1933–1985
    OUTSIDERS OF THE SEVENTH ART Finnish Experimental Cinema 1933–1985 In this essay, I use the rather broad term 'experimental cinema' to describe all independent and artistically ambitious efforts in the field of moving images that have consciously sought to question conventional ways of interpreting and making films. Experimental film-making is often more or less an underground undertaking, sometimes even anti- social, and research in this field in Finland has consequently remained almost entirely in the blind spot of the rear-view mirror of history. The principal material for my essay has, naturally enough, been the films themselves. Many of them have disappeared over the years. Fortunately, however, the Finnish Film Archive has managed to preserve many of the works in satisfactory condition for screening. The present, fragmentary essay into the history of experimental cinema in Finland covers only works made on film (8 / 9.5 / 16 / 35 mm) up to 1985. In gathering material for the essay, I have met with those principal auteurs who are still alive. The facts and quotations in the text are from these meetings or from telephone conversations, unless otherwise indicated in the endnotes. I would like to thank especially Ilkka Kippola from the Finnish Film Archive for arranging the screenings and for tireless discussions. Thanks are due also to Anton Nikkilä and Eero Tammi for their perceptive comments on both the content and style of the text. PROLOGUE "Having got hold of a number of clothes brushes I had to saw a few of them in two, I don't know why." – Eino Ruutsalo 1 One of the first clues to an experimental attitude slips into Finnish cinema in the vicinity of Esplanade Park in Helsinki.
    [Show full text]
  • Claire Aho Ikuisti Ihmisten Helsingin Toimitukselta
    Numero 3 – 2010 Viikko 22 Julkinen tiedote Claire Aho ikuisti ihmisten Helsingin Helsinki-viikkoa juhlitaan 3. – 20. kesäkuuta. Vieraiksi saapuvat vuoden 2011 kulttuuripääkaupungit Turku ja Tallinna. Aktivt arkiv äldst i Norden | English Supplement on the Web Toimitukselta Viaporin varjossa uonna 1773 Helsinkiin perustettiin ensimmäinen kahvila. Kyseessä ei ol- Sederholmin taloa lukuun ottamatta 1700-luvun Helsingin henkeä on ka- Vlut mikään rouvasväen hienostunut leivospaikka – konditoriakahviloiden tukuvassa mahdoton enää tavoittaa. Verkkoturistina voi kuitenkin vierailla aika koitti vasta 1810-luvulla sveitsiläiskondiittorien rantautuessa kaupun- 300 vuoden takaisessa kaupungissa. Kaupunginmuseon verkkomuseossa on kiin. 1700-luvulla kahvila tarkoitti tilaa, jossa miehet polttivat tupakkaa, joi- avattu uusi näyttely, joka esittelee varhaisten koti- ja ulkomaisten vierailijoi- vat kahvia ja puhuivat politiikkaa. den kirjaamia kokemuksia piskuisesta Helsingistä. Näin kertoo kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen, joka tänä vuonna Tosin itse kaupunki tuppasi matkakertomuksissa jäämään Viaporin var- tuottaa jo kolmannen kerran historiallisen kahvilatapahtuman Sederholmin joon, olihan kyseessä vuosisadan suurin rakennushanke koko Ruotsin valta- taloon (ks. s. 10). Tällä kertaa liikutaan 1700-luvun alkupuolen leivonnaisten kunnassa ja Suomen silloinen päänähtävyys. Ainutlaatuinen linnoitusraken- maailmassa, Viaporin eli Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin nelma saavutti suurta mainetta pitkin ulkomaita, vaikkei se koskaan valmis-
    [Show full text]
  • 7.10 Nov 2019 Grand Palais
    PRESS KIT COURTESY OF THE ARTIST, YANCEY RICHARDSON, NEW YORK, AND STEVENSON CAPE TOWN/JOHANNESBURG CAPE AND STEVENSON NEW YORK, RICHARDSON, YANCEY OF THE ARTIST, COURTESY © ZANELE MUHOLI. © ZANELE 7.10 NOV 2019 GRAND PALAIS Official Partners With the patronage of the Ministry of Culture Under the High Patronage of Mr Emmanuel MACRON President of the French Republic [email protected] - London: Katie Campbell +44 (0) 7392 871272 - Paris: Pierre-Édouard MOUTIN +33 (0)6 26 25 51 57 Marina DAVID +33 (0)6 86 72 24 21 Andréa AZÉMA +33 (0)7 76 80 75 03 Reed Expositions France 52-54 quai de Dion-Bouton 92806 Puteaux cedex [email protected] / www.parisphoto.com - Tel. +33 (0)1 47 56 64 69 www.parisphoto.com Press information of images available to the press are regularly updated at press.parisphoto.com Press kit – Paris Photo 2019 – 31.10.2019 INTRODUCTION - FAIR DIRECTORS FLORENCE BOURGEOIS, DIRECTOR CHRISTOPH WIESNER, ARTISTIC DIRECTOR - OFFICIAL FAIR IMAGE EXHIBITORS - GALERIES (SECTORS PRINCIPAL/PRISMES/CURIOSA/FILM) - PUBLISHERS/ART BOOK DEALERS (BOOK SECTOR) - KEY FIGURES EXHIBITOR PROJECTS - PRINCIPAL SECTOR - SOLO & DUO SHOWS - GROUP SHOWS - PRISMES SECTOR - CURIOSA SECTOR - FILM SECTEUR - BOOK SECTOR : BOOK SIGNING PROGRAM PUBLIC PROGRAMMING – EXHIBITIONS / AWARDS FONDATION A STICHTING – BRUSSELS – PRIVATE COLLECTION EXHIBITION PARIS PHOTO – APERTURE FOUNDATION PHOTOBOOKS AWARDS CARTE BLANCHE STUDENTS 2019 – A PLATFORM FOR EMERGING PHOTOGRAPHY IN EUROPE ROBERT FRANK TRIBUTE JPMORGAN CHASE ART COLLECTION - COLLECTIVE IDENTITY
    [Show full text]
  • Prima-Lehti 5 2011
    keskellä aikaa Kun Suomi sai kasvot Suomen suurin dokumenttifilmien tuottaja 1930-luvulla oli Aho & Soldan. Yhtiön töistä kootut näyttelyt ihastuttivat kesällä Helsingissä, ja nyt sen suomalaista elinkeinoelämää esitteleviä valokuvia on esillä EK:n tiloissa Eteläranta 10:ssä. Hanna Lehto-Isokoski n Kuvat Aho & Soldan © JB, Juha Salminen ja Paula Lehto eikosti valaisevilla otsa- lampuilla varustetut kai- vosmiehet tunkeutuvat mustavalkoisessa filmis- sä niin ahtaaseen kai- voskuiluun, että katsojaa hirvittää – vaikka hänen Hja kaivosmiesten välissä on miltei kah- deksan vuosikymmentä. Kuilussa porataan ja räjäytetään. Syn- tyy vaikutelma, että täällä tehdään työtä ja se osataan. Kun miehet huilaavat maan- alaisessa ruokailupaikassa, eväslaukuista Tammerkoski 1930-luvulla. 48 5/2011 5/2011 49 Elokuvat olivat vain osa Heikki Ahon ja Björn Soldanin tuotantoa. Samalla kun toinen heistä Suomessa Aho & Soldanin filmejä näytettiin elokuvanäytäntöjen alkukuvina. ”Suomalaisille oma maa oli seisoi elokuvakameran tuntematon vielä 1930-luvulla”, taidehistorioitsija Tuula Karjalainen kertoo. takana, toinen valokuvasi. Valokuvista voi tunnistaa ilmestyvät maitopullot ja kalakukot. Intensiivistä kuvaus- ”He kuvasivat missä ja ta saattaisi katsoa vaikka kuinka pitkään. samoja henkilöitä ja paikkoja Elokuva Outokumpu (1934) oli Heikki Ahon ja Björn miten vain, tarvittaessa kuin kaksikon filmeistä. Soldanin tekemä. Kuparikaivoksen toimintaa esitelleen fil- vaikka luistimet jalassa.” min tilasi kaivosyhtiö, ja se oli aikansa yritysviestintää. 1930-luku oli
    [Show full text]
  • The Opening of the Exhibition Claire
    The Grand Old Lady of Finnish Photography Interior photographs from the “Studio Works” – exhibition at The Photographers´ Gallery in London, 18 April 2013 Date: November 26, 2013. This document comprise 18 scanned photographs from The Photographers´ Gallery exhibition. All photographs on the walls and all the magazine covers in the vitrines are by CLAIRE AHO. All rights reserved. Copyright: JB. This document contains 20 pages. Contact details: www.ahosoldan.com, [email protected].(The photographs in this document are taken by Kate Elliott, TPG and by JB). Web site: www.claireaho.com CLAIRE AHO 1 (20 ) Claire Aho : Studio Works, The Photographers´ Gallery in London, 19 April – 21 July, 2013 Claire Aho's career is defined by her pioneering editorial photography and innovative colour techniques. In the early 1950s, at a highpoint in Finnish design culture, Aho (b. 1925, Finland) established a Helsinki-based photography studio under her own name. Her prolific output spanned advertising, editorial, reportage and fashion for a range of commercial applications. She dealt with all aspects of the creative process, from casting models, set-making, styling and lighting to developing and printing her own images. Aho’s relationship to the studio space is taken as the starting point for this exhibition, and is used as a prism through which to understand the relationship with her subjects, and – in particular – her dialogue with form, colour and pattern. Evidence of the mechanics of the image making process, such as colour charts, studio lights and backdrops are often included within the frame of the exhibited images. The exhibition will also include a display of original materials where the images have been cropped and combined with graphics for magazine covers, advertising and packaging.
    [Show full text]
  • Nordic Art History in the Making
    Issue No. 6/20161/2017 FromNordic a ArtYoung History Genius in the to Making: a Monument Carl Gustaf Estlander and Tidskrift för Bildande Konst och Riitta Ojanperä KonstindustriPhD, Director, Collections 1875–1876 Management, Finnish National Gallery Susanna Pettersson // PhD, Director, Ateneum Art Museum, Finnish National Gallery First published in Hanna-Leena Paloposki (ed.), Sibelius and the World of Art. Ateneum Publications Vol. 70. Helsinki: Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum, 2014, First13─61. published in Renja Suominen-Kokkonen (ed.), The Challenges of Biographical Research in Art History Today. Taidehistoriallisia tutkimuksia (Studies in Art History) 46. Helsinki: Taidehistorian seura (The Society for Art History in Finland), 64–73, 2013 __________ We all know what the composer Jean Sibelius looks like. He is elderly, with penetrating eyes, his mouth closed in a stern line. He is bald and – if we can see more than his face ─ he sits in an armchair… “så andlänge smokes vi på våra cigar. sida Thegöra image allt hvad is very i vår much magt a stårcliché. – den It is mår also vara quite hur possible ringa that this is nosom longer helst the – för figure att skapa many ettFinns konstorgan, see in their värdigt minds vårt– the lands prevalence och vår oftids such fordringar. images is very muchStockholm bound ito December culture and 1874. generation. Redaktionen” It is . nevertheless(‘… as long as quite we dolikely everything that such we an can image of Sibelius– however is shared little by thosethat ofmay us be who – to were create born an beforeart body the that 1970s, is worth who the received claims a ofschool our educationcountries founded and onof ourearly time.
    [Show full text]
  • Suomalaisen Dokumenttielokuvan Ja Valokuvan Esitaistelijat Heikki Aho Ja Björn Soldan Rakensivat Suomi-Brändiä Ennen Kuin Sana Brändi Oli Edes Keksitty
    [ T E K S T I HEIKKI HAAPAVAARA K U VAT Ah O & S O L D A N COPYRIG H T : J B ] Suomi- kuvan pioneerit Suomalaisen dokumenttielokuvan ja valokuvan esitaistelijat Heikki Aho ja Björn Soldan rakensivat Suomi-brändiä ennen kuin sana brändi oli edes keksitty. nsinööri Heikki Aho (1895–1961) ja valokuvaaja Björn Soldan (1902– 1953) osasivat lujasti kytkeä itsensä itsenäistyneeseen ja nousevaan Suomeen. He jättivät jälkeensä noin 400 dokumenttielokuvaa ja 20 000 valokuvaa. Ahon ja Soldanin isä oli kirjailija Juhani Aho (1861–1921). Veljesten valokuvista Ateneumiin toukokuussa koottava Suomi kutsuu -näyttely korostaa myös isä-Ahon syntymän 150-vuotisjuhlaa. Aho-Sol- danien ainutlaatuinen sukuperintö kestää aikaa. I Filmaustoimisto Aho & Soldan aloitti jo 1924 lyhyillä kulttuurifilmeillä. Veljekset tekivät myös aivan uudenlaisia luontofilmejä. Jo ensimmäinen pit- kä dokumentti, monilla objektiiveilla filmattu Villilintujen parissa, näytti, mi- hin suuntaan maailmassa ollaan menossa. Veljekset olivat nähneet kansain- välisiä onnistumisia, uutta eurooppalaista elokuvaa ja Neuvostoliiton syn- nyttämää propagandakerrontaa. He osasivat siirtää näkemänsä suomalai- seen ympäristöön. 1930-luvun alkaessa veljesten yhtiö tarttui pitkiin dokumentteihin. Kah- den vuoden uurastus ja silmitön matkustus tuon ajan huterilla liikenne- yhteyksillä huipentui kolmeen elokuvaan. Ensi iltansa saivat Suomen puu- ja paperiteollisuus, Suomen maatalous ja Raudanjalostusta Suomessa. Metsä- » Taivas auki Eurooppaan. Aeron Junkers Ju 52 saa polttoainetta (1930-luku). 34 OPTIO OPTIO 35 Juhani Ahon 150-vuotis- juhlallisuuksia Elokuva. Peter von Baghin Suuri Linja kertoo kolmen sukupolven eli Juhani Ahon, Venny Sol- dan-Brofeldtin, Heikki Ahon, Björn Soldanin ja Claire Ahon taiteellisesta elämästä. Postimerkkipari. Itella julkaisee kahden mer- kin pienoisarkin Juhani Ahosta 5. syyskuuta. Suunnittelijat Teemu Ollikainen ja Timo Berry. Juhlaraha.
    [Show full text]
  • Björn Soldanin Valokuvia Henri Bergsonin
    vaaineistoon tutustuin vuonna 2013, jolloin hänen lapsensa June Stansfield (s. 1934) Elämän voima luonnon kuvissa: Björn ja Robin Soldan (s. 1939) lahjoittivat Björn Soldanin sotien jälkeen Iso-Britanniassa ku- Soldanin valokuvia Henri Bergsonin aja- vaamaa aineistoa sekä runsaat viisikymmen- tä lapsuuden ajan kuvaa, satakunta Soldanin tusten kautta tarkasteltuina perhe-elämään liittyvää kuvaa sekä saman verran Soldanin sota-aikana Suomessa ku- vaamia otoksia. Lahjoituksessa omana koko- naisuutenaan ovat Brittein saarten elämää ja kulttuuria esittelevään valokuvakirjaan ”Sata kuvaa Englannista” suunnitellut kuvat. Matka- Johanna Frigård kirjan liki sadan kuvan aineiston lisäksi muka- na on muutamia kuvia, joiden kimmokkeeksi ei Valokuvaaja ja elokuvaaja Björn Soldanin artikkelissani etsin pikemminkin Soldanin ole tiedossa tilausta tai muuta käytännön tavoi- (1902–1953) tuotanto kytketään ensisijai- pyrkimystä välittää kohteiden sisäistä liikettä tetta. Kuvat edustavat ennen kaikkea Soldanin sesti 1930-luvun suomalaiseen modernis- ja rytmiä. Avaimina uuteen tulkintaan käytän taiteellista tuotantoa, jossa hänen henkilökoh- miin. Tuolloin hän toimi toisena osakkaana ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin (1859– tainen näkemyksensä pääsee esiin rajoitta- Aho & Soldan - elokuvatuotantoyhtiössä yh- 1941) elämänvoimaa korostaneita ja hänen mattomimmin, ja hän tuntuu ottaneen ne vain dessä velipuolensa ja serkkunsa Heikki Ahon luonnontuntemuksensa pohjalta nousseita oman kiinnostuksensa takia. Kuvia oli esillä (1895–1961) kanssa. Ahon ja Soldanin
    [Show full text]
  • Autiotuvista Lomakaupunkeihin Koottu Suojattu
    HARRI HAUTAJÄRVI AUTIOTUVISTA LOMAKAUPUNKEIHIN Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria AUTIOTUVISTA LOMAKAUPUNKEIHIN Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria Piirros edellisellä sivulla: Pallastunturin funkishotelli muodosti kontrastin maisemaan sekä Lapin kulttuuriin ja rakennusperinteeseen nähden. Suomen Matkailu 4/1939, 25. Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral Dissertations 31/2014 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos, Arkkitehtuurin historia Aalto ARTS Books books.aalto.fi © Harri Hautajärvi Graafinen suunnittelu: Anssi Kokkonen Materiaalit: Munken Pure 120g/300g ISBN 978-952-60-5597-8 ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 ISSN 1799-4942 (pdf) Unigrafia Helsinki 2014 Harri Hautajärvi AUTIOTUVISTA LOMAKAUPUNKEIHIN Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria TIIVISTELMÄ Tutkimus käsittelee Lapin maakunnan matkailuarkkitehtuurin ja matkailun historiaa. Alueraja- uksena on Lapin lääni 1930-luvun lopun laajuudessaan, mukaan lukien Petsamo. Pääkysymys on, miten matkailu ja arkkitehtuuri ovat vaikuttaneet toisiinsa 1800-luvulta nykypäivään ja millainen suhde niillä on ollut maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin. Tutkimus perustuu laajaan arkistotyöhön ja arviointiin paikan päällä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu, lukuun ottamatta te- kijän aiempia tutkimuksia. Matkailuarkkitehtuurin laadun esiin nostaminen historian kautta ja vertailu nykyiseen rakentamiseen on ajankohtaista ja tukee matkailuelinkeinon kehittämistä. Matkakertomukset, lapponistinen taide, valokuvat ja elokuvat määrittivät Lappia ja sen tiettyjä paikkoja
    [Show full text]