Prima-Lehti 5 2011
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
keskellä aikaa Kun Suomi sai kasvot Suomen suurin dokumenttifilmien tuottaja 1930-luvulla oli Aho & Soldan. Yhtiön töistä kootut näyttelyt ihastuttivat kesällä Helsingissä, ja nyt sen suomalaista elinkeinoelämää esitteleviä valokuvia on esillä EK:n tiloissa Eteläranta 10:ssä. Hanna Lehto-Isokoski n Kuvat Aho & Soldan © JB, Juha Salminen ja Paula Lehto eikosti valaisevilla otsa- lampuilla varustetut kai- vosmiehet tunkeutuvat mustavalkoisessa filmis- sä niin ahtaaseen kai- voskuiluun, että katsojaa hirvittää – vaikka hänen Hja kaivosmiesten välissä on miltei kah- deksan vuosikymmentä. Kuilussa porataan ja räjäytetään. Syn- tyy vaikutelma, että täällä tehdään työtä ja se osataan. Kun miehet huilaavat maan- alaisessa ruokailupaikassa, eväslaukuista Tammerkoski 1930-luvulla. 48 5/2011 5/2011 49 Elokuvat olivat vain osa Heikki Ahon ja Björn Soldanin tuotantoa. Samalla kun toinen heistä Suomessa Aho & Soldanin filmejä näytettiin elokuvanäytäntöjen alkukuvina. ”Suomalaisille oma maa oli seisoi elokuvakameran tuntematon vielä 1930-luvulla”, taidehistorioitsija Tuula Karjalainen kertoo. takana, toinen valokuvasi. Valokuvista voi tunnistaa ilmestyvät maitopullot ja kalakukot. Intensiivistä kuvaus- ”He kuvasivat missä ja ta saattaisi katsoa vaikka kuinka pitkään. samoja henkilöitä ja paikkoja Elokuva Outokumpu (1934) oli Heikki Ahon ja Björn miten vain, tarvittaessa kuin kaksikon filmeistä. Soldanin tekemä. Kuparikaivoksen toimintaa esitelleen fil- vaikka luistimet jalassa.” min tilasi kaivosyhtiö, ja se oli aikansa yritysviestintää. 1930-luku oli optimistista aikaa, ja yritykset halusivat Tuula Karjalainen elokuvia. Elokuva Suomen puu- ja paperiteollisuus (1929) levisi tekstitettynä aina Yhdysvaltoihin ja Japaniin saakka. Ranskalaisista lehdistä etenkin elinkeinoelämään ja yrittä- jyyteen keskittynyt La mercuriale et les bois huomasi sen. Artikkeleissa ihmeteltiin, miten laajalti Suomen puu- Miesten taidot olivat huippuluokkaa. Kumpikin oli opis- teollisuuden laitokset olivat verkottuneet. Kaikki oli mo- kellut Saksassa, joka oli eurooppalaisen valokuvataiteen dernia ja työläisten olot hyvät, asuntolatkin puhtaita ja val- edelläkävijöitä. Koneinsinööriksi valmistunut, Nobel-pal- koisia. Suomesta syntyi moderni kuva. Ranskassa avain- kitun väriteoreetikon Wilhelm Ostwaldin johdolla opiskel- henkilöt kiinnostuivat suomalaisesta tuotannosta. lut Heikki Aho kehitti värikuvaamisen tekniikkaa ja paino- Elokuva oli 1930-luvulla uusi väline, jolla luotiin tietois- menetelmiä. Björn Soldan oli Münchenin Taidekorkeakou- ta Suomi-kuvaa. lun valokuvausosaston kasvatti. Outokumpu-filmi herätti ”Elokuvilla oli vahva propagandistinen merkitys. Viesti valtavasti huomiota. meni myös perille”, elokuvatutkija Ilkka Kippola Kansal- ”Ihmeteltiin, miten yleensä pystyttiin tekemään eloku- lisesta audiovisuaalisesta arkistosta sanoo. vaa sellaisissa valottomissa oloissa”, kertoo Ilkka Kippola. Vuonna 1925 perustettu Aho & Soldan olikin modernin Suomi-kuvan tärkeimpiä rakentajia. Veljesten isä oli kirjai- Suomelle mainetta ja apua lija Juhani Aho. Heikin äiti oli taiteilija Venny Soldan-Bro- Modernin maailman symboli, auto, oli Aho & Soldanin feldt ja Björnin äiti Vennyn sisar Tilly Soldan. tuotannossa hyvin keskeinen. Se korostuu esimerkiksi Suo- 50 5/2011 5/2011 51 Heikki Ahon tyttärenpoika Jussi Brofeldt Suomi halusi korostaa (oik.) vetää kansainvälistä Finland teollistumistaan. Kuva calling 2011 - 2017 kiertonäyttelyhanketta. generaattorin siirtämisestä oli mukana New Yorkin maailman näyttelyssä Suomen pavil jongissa vuonna 1939. telyn aikana, kun mukaan liitettiin ku- vaa talvisodan pommituksista. Elokuvat herättivät maailman. Myötätuntoa ja avustuksia saatiin. Aho & Soldanin työ onnistui anta- maan Suomelle kasvot. Rämäpäisen rohkeat kuvaajat Elokuvat olivat silti vain osa veljesten tuotantoa. Samalla kun toinen heistä seisoi elokuvakameran takana, toinen valokuvasi still-kameralla. Mustaval- kokuvista tunnistaakin filmeissä esiin- tyviä paikkoja ja ihmisiä. Syntyi kuvia, joiden veroisia ei ollut ennen Suomes- sa nähty, eikä nähdä usein vieläkään. Bauhausin vaikutuksesta kuvissa Näyttelyt maailmalle on aivan uudenlaiset kuvakulmat: etu- Aho & Soldanin perintöä vaalii mät elokuvat Jean Sibeliukses- alalla auton lyhty, jonka edessä katu nykyisin Jussi Brofeldt, joka on ta kodissaan Ainolassa – onhan aukeaa kuin lupaava tulevaisuus. Tun- Heikki Ahon tyttären Clairen Sibelius maailman kenties tun- tuu kuin kuvaan voisi astua. Niitä jul- poika. Myös Claire Aho on tun- netuin suomalainen. kaistiin kirjoissa, aikakauslehdissä ja nettu valokuvaaja. Onnistu- Suuri projekti täytyy kui- matkailumainoksissa. neiden Helsingin-näyttelyiden tenkin rahoittaa, ja sitä varten Päättyneenä kesänä Helsingissä oli jälkeen Brofeldt tähyää jo kau- Brofeldt vuokraa uusia vedok- peräti kolme Aho & Soldanin näytte- emmas. Hän haluaisi eloku- sia Aho & Soldanin kuvista yri- lyä, ja Outokumpu pyöri Ateneumis- vat ja valokuvat esille Atene- tyksille ja julkisyhteisöille. sa viiden muun elokuvan kanssa. Jopa umin tasoisiin taidemu seoihin Valokuvia on jo esillä Elin- asiantuntijan on silti mahdotonta sa- maail malle: New Yorkiin, Parii- keinoelämän keskusliiton ti- noa, milloin kameran takana oli Heik- siin, Tokioon. loissa Eteläranta 10:ssä. Muita ki, milloin Björn. ”Aho ja Soldan kuuluvat vuokraajia ovat muun muassa ”Veljekset elivät ajassaan ja aikalai- maailman sadan huippukuvaa- Musiikkitalo, Järvenpään kau- silleen eivätkä signeeranneet töitään jan joukkoon, ja ulkomailla ol- punki sekä Kauppalehti, jota ”Elokuvilla oli vahva ”Auto ja kansallismaisema kommu- mentilla ei ollut uniikkia merkitystä, jälkipolvia varten. Niissä oli Aho & laan töistä kiinnostuneita. Ar- oli perustamassa Juhani Ahon propagandistinen nikoivat. Osoitettiin, että täällä on kun- vaan sitä voitiin ajankohtaistaa. Sota Soldanin leima, jos sitäkään”, kertoo kistomme on kulttuuriaarre”, veli Kaarlo. non tieverkosto ja että Suomi on mo- antoi elokuville uuden tarkoituksen. Tuula Karjalainen. Brofeldt hehkuttaa. Yritysten on yleensä hel- merkitys. Viesti derni matkailumaa”, Kippola toteaa. ”Suomi ei kutsunutkaan enää mat- Hän ihailee miesten välillä rämä- Hänen mukaansa Aho & Sol- pompi päättää kuvien vuokraa- danin tuotantoa on yhteen- misesta kuin näyttelyjen spon- Nykykielellä sanottuna Heikki ja kailijoita vaan ulkomaita apuun”, vel- päistä rohkeutta. meni myös perille.” sä yli 20 000 kuvaa ja yli 400 soroinnista, joten Brofeldt va- Björn olivatkin maabrändityöryhmä jesten töistä Ateneumiin näyttelyn ”He kuvasivat missä ja miten vain, filmiä. Brofeldt kaavailee, et- litsi sen toimintatavakseen. Ilkka Kippola parhaimmillaan. Työtä siivitti lap- koonnut taidehistorioitsija Tuula tarvittaessa vaikka luistimet jalassa. tä suuria näyttelyitä voisi ol- ”Yritykset vuokraavat kasve- suudenkodista omaksuttu kansalli- Karjalainen huomauttaa. Kaivoskuilussa ei saanut klaustrofo- la jopa kymmenen. Ne huipen- jakin, miksi eivät sitten kult- n mea matkailumaana nostaneissa Suo- nen henki – halu nostaa vastaitsenäis- Nyt 1930-luvun ikuiselta näyttä- bia vaivata.” tuisivat 2017, kun Suomi täyt- tuurihistoriallisia kuvia? Sitä mi kutsuu -elokuvissa. Ulkoministe- tynyt Suomi maailman tietoisuuteen. neestä onnelasta siirryttiin suoraan tää sata vuotta. Kiinnostuksen paitsi kaikki pitävät kuvista. En riön ja sen kanssa yhteistyötä tehneen Suomi kutsuu -elokuvia veljekset kuvaan, jossa Helsinki palaa. Pariisin www.ahosoldan.com, herättäjänä olisivat Aho & Sol- ole ainakaan tavannut ketään, Suomen Matkat ry:n kautta veljesten tekivät monta. Saksalaiseen Bauhaus- maailmannäyttelyyn 1939 valmistu- [email protected], danin vuosien varrella teke- joka ei pitäisi”, hän naurahtaa. tuotanto levisi ulkomaille. taidesuuntaukseen kuului, että doku- nutta versiota uudistettiin vielä näyt- puh 041 701 9890. 52 5/2011 5/2011 53.