vaaineistoon tutustuin vuonna 2013, jolloin hänen lapsensa June Stansfield (s. 1934) Elämän voima luonnon kuvissa: Björn ja Robin Soldan (s. 1939) lahjoittivat Björn Soldanin sotien jälkeen Iso-Britanniassa ku- Soldanin valokuvia Henri Bergsonin aja- vaamaa aineistoa sekä runsaat viisikymmen- tä lapsuuden ajan kuvaa, satakunta Soldanin tusten kautta tarkasteltuina perhe-elämään liittyvää kuvaa sekä saman verran Soldanin sota-aikana Suomessa ku- vaamia otoksia. Lahjoituksessa omana koko- naisuutenaan ovat Brittein saarten elämää ja kulttuuria esittelevään valokuvakirjaan ”Sata kuvaa Englannista” suunnitellut kuvat. Matka- Johanna Frigård kirjan liki sadan kuvan aineiston lisäksi muka- na on muutamia kuvia, joiden kimmokkeeksi ei Valokuvaaja ja elokuvaaja Björn Soldanin artikkelissani etsin pikemminkin Soldanin ole tiedossa tilausta tai muuta käytännön tavoi- (1902–1953) tuotanto kytketään ensisijai- pyrkimystä välittää kohteiden sisäistä liikettä tetta. Kuvat edustavat ennen kaikkea Soldanin sesti 1930-luvun suomalaiseen modernis- ja rytmiä. Avaimina uuteen tulkintaan käytän taiteellista tuotantoa, jossa hänen henkilökoh- miin. Tuolloin hän toimi toisena osakkaana ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin (1859– tainen näkemyksensä pääsee esiin rajoitta- Aho & Soldan - elokuvatuotantoyhtiössä yh- 1941) elämänvoimaa korostaneita ja hänen mattomimmin, ja hän tuntuu ottaneen ne vain dessä velipuolensa ja serkkunsa Heikki Ahon luonnontuntemuksensa pohjalta nousseita oman kiinnostuksensa takia. Kuvia oli esillä (1895–1961) kanssa. Ahon ja Soldanin vuo- ajatuksia. Lisäksi tarkastelen Soldanin va- Järvenpään taidemuseossa 1.3.–31.8.2018 sina 1925–1945 toiminut yhtiö oli merkittävä lokuvia hänen elämänvaiheidensa kautta näyttelyssä Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin toimija modernin Suomi-kuvan tuottamises- ikään kuin tiivistyminä kokemuksista, joissa elämästä. Näyttelyä varten perehdyin tarkem- 2 sa.1 Yhtiön kuvailmaisu edusti modernismia, hänen luontosuhteensa on muotoutunut. min Björn Soldanin elämäntarinaan, ja sain uusasiallisuutta, joka luontui teollistumisen Kimmokkeena toimivat Suomen valoku- käyttööni hänen etenkin vaimolleen Vivienille 3 ja koneiden aikakauden ilmentäjäksi. Solda- vataiteen museon kokoelmassa olevat Björn (1909–2001) kirjoittamia kirjeitään. nin kuvia on aiemmin tulkittu modernistisen Soldanin valokuvat. Tutkimukselle uuteen, Uusi kuva- ja lähdeaineisto sai minut tar- selkeyden tavoittelun näkökulmasta, mutta aiemmin käsittelemättömään Soldanin ku- kastelemaan myös Suomen valokuvataiteen

39 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa museon kokoelmassa jo ennestään olleita Sol- saan hän kritisoi positivismin ja naturalismin liikettä. Vastaavasti Soldanin valokuvat esit- danin kuvia uusin silmin. Jotkin kuvista tuntu- perinteitä ja korosti sen sijaan välittömän tävät kohteensa liikkumattomina, mutta silti vat vaativan aivan toisenlaista lähestymistapaa kokemuksen merkityksellisyyttä tiedon tuot- ne kutsuvat liikkeen tunnun vaistoamiseen ja kuin tarinalliset, journalistista otetta edustavat tajana. Keskeisellä sijalla hänen filosofias- sanattomille sisällöille antautumiseen. Taitei- matkakirjan kuvat tai Aho & Soldanin tuotanto. saan on epärationaalinen, kaikkialla vaikut- lijan havaitsema rytmi on tallentunut kuvien Kiinnostuin etenkin kuvista, jotka vaikuttavat tava elämänvoima tai elämän hyöky, élan dynamiikaksi, joka tuottaa elämyksen hyvin tarkastelevan arkista, lähellä olevaa luontoa vital. Hänen vuonna 1907 ilmestynyt teok- hienovaraisesta liikkeestä ja muutoksesta. sitä kummastellen. Luonnon kuvaaminen ei si- sensa L’Évolution créatrice saavutti suuren Soldanin elämässä yhteys luontoon oli nänsä ole Soldanin kohdalla yllätys, sillä Björn4 suosion. Saksassa ja Ranskassa se nostatti hyvin tärkeällä sijalla, sillä luonto ei hänel- oli pienestä asti harrastanut luonnon ja varsin- bergsonismin korkeimmilleen vuodesta 1907 le merkinnyt vain ulkoista kiinnostuksen kin lintujen tarkkailua. Hän arvosti ihmisen yh- teyttä luontoon aivan erityisellä tavalla, ja hänet ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. kohdetta vaan luonto oli myös osa ihmistä. tunnettiin paitsi valokuvaajana myös rakkau- Myös Suomessa juuri tuo kirja oli tärkein hä- Luonnon rakastamista ja kunnioittamista voi- 6 destaan luontoon. Huomioni kiinnittäneet kuvat nen julkaisuistaan, ja artikkelissani keskityn si kutsua hänen syvällisiä elämänvalintojaan eivät ensisijaisesti esitä tiettyjä tunnistettavia, siihen.7 ohjanneeksi periaatteeksi. Luonnonlähei- nimettävissä olevia kohteita, maisemia tai eläi- Bergson oli perehtynyt moderniin biologi- syyden voi ajatella edustaneen hänelle, ku- miä. Sen sijaan ne pysähdyttävät ensisilmäyk- aan ja evoluutioteorioihin, ja hän kehitti luon- ten Bergson ajatteli, yhteyttä kaiken taustalla sellä merkityksettömältä vaikuttavan näkymän non ilmiöihin pohjaavaa elämänfilosofiaa. olevaan elämänvoimaan. Sota-aikana vai- äärelle ikään kuin vain vihjatakseen, että se Luonnon tarkkailu johti hänen mielestään molleen Vivienille kirjoittamassaan kirjeessä pitää sisällään jotain näkyvää suurempaa. Mie- elämän ymmärtämiseen. Käsitteellistysten Björn tähdensi henkisen puolustuslinjan tär- lestäni Soldanin luontokohteiden kuviin sopivat ja tilallisen hahmottamisen varassa toimi- keyttä: uhkakuville ja pelottaville ajatuksille avaimiksi Henri Bergsonin 1900-luvun alussa van älyn lisäksi ihmisellä oli hänen mukaan- ei saanut antaa sijaa, sillä juuri nyt vaadittiin laajalti tunnetut ajatukset, sillä molempien ajat- sa irrationaalinen vaisto, intuitio, joka tuotti optimistisuutta ja positiivisuutta. Omien ku- telussa luonnon tuntemisella ja elämänvoimal- ymmärrystä käsitteiden ulkopuolelta. Myötä- viensa ja kirjoitustensa avulla Soldan halusi la oli tärkeä sija. tuntoon ja eläytymiseen nojaava intuitiivinen vahvistaa uskoa kulttuurin tulevaisuuteen ja ymmärrys jäi aina epämääräiseksi ja utui- myönteisyyteen – ja näin auttaa heikompia Björn Soldan ja Henri Bergson seksi, mutta vain se pystyi tavoittamaan to- eteenpäin. Valoisat ajatukset olivat hänen Filosofi Henri Bergson oli 1900-luvun alussa dellisuuden oikean luonteen, joka oli ennen vakaumuksensa mukaan aina vahvempia myös Suomessa hyvin tunnettu.5 Ajattelus- kaikkea jatkuvaa muutoksenalaisuutta ja kuin synkät, sillä niissä oli elämänvoimaa (li-

40 Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa vskraft), ja ne läpäisivät kaikki esteet. Niin oli Ostwaldin (1853–1932) ajatuksiin hengen, sofisen) tiedon hankkimisen menetelmäksi aina ollut.8 Vaikka Soldan puhui elämänvoi- materian ja energian ykseydestä.11 käsitteellistysten ulkopuolelle kurottavan, masta, hänen sille antamansa sisältö saattoi Riippumatta siitä, tunsiko Soldan Bergso- myötätuntoon perustuvan intuition. hyvinkin poiketa Bergsonin ajattelusta. Oleel- nin ajattelua vai ei, tuon heidät toistensa yhte- lista tässä yhteydessä kuitenkin on, että Sol- yteen avatakseni Soldanin tuotantoa uudella Lapsuus lähellä luontoa dan oli vakuuttunut tällaisen näkyvän taustal- tavalla. Lisäksi tutkin, miten Soldanin elämän Björn arvosti jo nuorukaisena sitä, että oli la vaikuttavan voiman olemassaolosta. vaiheet ovat muovanneet hänen luontosuh- saanut kasvaa lähellä luontoa. Hän piti luon- Soldan kasvoi ympäristössä, johon kuului- dettaan. Tässä tukeudun Bergsonin ajatuk- non keskellä varttumista tärkeänä ihmisten vat kiinnostus ajankohtaisiin filosofisiin suun- siin muistista; hänelle muisti oli tajunnan muovaajana; teinipoikana hän valitteli, että tauksiin ja elämän pohdiskelu. Hän varttui perusta. Bergson ajatteli muistojen kertyvän hän kaupungissa asuessaan hyvin harvoin keskellä sivistyneistöä ja taiteilijoita, ja hän automaattisesti koko ajan, jolloin kaikki koet- näki terveen näköisiä ihmisiä – ja heidänkin itse oli laajasti lukenut, joten pidän hyvinkin tu, ajateltu ja tunnettu varhaisimmasta lap- hän arveli muuttuvan muiden kaltaisiksi ai- mahdollisena, että hän tunsi Bergsonin aja- suudesta asti on tallella muistissa. Eletyssä kaa myöten. Hänen lapsuudessaan oli eten- tuksia. Hänen äitinsä isä oli kemisti, insinöö- elämässä menneisyys ja nykyisyys sulautu- kin kaksi paikkaa, jotka hän nosti arvoonsa ri ja luutnantti August Soldan (1817–1885), vat toisiinsa, ja mennyt painautuu jatkuvasti luontonsa takia: Järvenpään Tuusula ja Tos- kan niemimaa Hangossa.14 Myös Bergsonin joka muiden kiinnostustensa ohella harrasti muutoksenalaista nykyisyyttä vasten – ja ny- mielestä luonnolla oli paljon tarjottavanaan filosofiaa. Hän vaikutti suomalaisen filosofi- kyisyys muuttuu jatkuvasti osaksi mennyttä. ihmisen ymmärrykselle. Hänen mukaansa an painotuksiin korostamalla tulkinnoissaan Bergsonin mielestä muistot ovat koko eletyn älyllistä, loogista ja käsitteellistä tietoisuutta empiirisen tiedon ja sisäisen vapaan tahdon elämän kasauma, joka tiivistyneenä muovaa ympäröi hämärä mutta hyvin laaja tietämi- 12 merkitystä, jotka Bergsonillekin olivat tärkei- sitä millaisia olemme. Soldanin elämänvai- sen alue. Nämä ympäröivät voimat täy- 9 tä. Tiedetään myös, että Bergsonin suomen- heiden tarkastelu bergsonilaisittain avaa nä- dentävät rationaalista ymmärrystä, mutta kieliselle yleisölle 1910-luvun alussa esitellyt kymiä siihen, miten hänen suhteensa luon- ne jäävät vain epämääräisen tuntemuksen filosofi Eino Kaila vieraili Tuusulassa Björnin non valokuvaamiseen on saattanut rakentua. tasolle, mikäli ihminen keskittyy vain itseen- kodin naapurissa asuvan kuvataiteilija Eero Tätä eläytymistä elämäkertatutkimuksessa sä. Selkeän ja tarkan kuvan voimista saa Järnefeltin luona.10 Vähintäänkin voidaan tarvitaan, sillä biografisessa tutkimuksessa tarkkailemalla luonnon prosesseja ja kehit- olettaa, että Björn Soldan oli tutustunut yh- on kyse muustakin kuin vain tapahtumien ja tymistä.15 tiökumppaninsa ja velipuolensa Heikki Ahon tosiseikkojen selvittämisestä ja kirjaamises- Björn varttui kasvattiäitinsä Tilly Soldanin opettajana toimineen saksalaisen Wilhelm ta.13 Bergson halusikin nostaa yhdeksi (filo- (1873–1931) hoidossa Tuusulassa vuoteen

41 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa 1913 asti. Tilly oli naimaton ja ylläpiti lasten tuohon aikaan vielä harvinaisia moderneja sä.19 Bergson tulkitsisi tämän tarkoittaneen, hoitokotia, mutta yhteydet alueen taiteilija- periaatteita, joiden johtoajatuksena oli lasten että lapset olivat tiiviimmässä yhteydessä perheisiin olivat tiiviit. Tillyn naapurissa asui yksilöllisyyden kunnioittaminen.17 Taustalla myös kaikkea aineellista elävöittävään voi- myös Tillyn sisko, kuvataiteilija Venny Sol- voi nähdä hänen isänsä August Soldanin vai- maan. dan-Brofeldt (1863–1945) aviomiehensä, kutuksen, sillä hän kiinnitti erityistä huomiota Hoitokodissa Björn joutui kokemaan na- kirjailija Juhani Ahon (1861–1921) kanssa. lasten kasvatukseen. Augustin ohjenuorana hoissaan yhteiskunnallisen ristiriidan, joka Heillä oli kaksi poikaa, Heikki (1895–1961) ja oli vahva eettisyys, joka pohjautui sisäisen aviottomiin lapsiin liittyi. Sosiaalinen yhteisö Antti (1900–1960). Björnistä tuli kuin osa hei- vapauden aatteelle. Omantunnontarkkuus tuomitsi avioliiton ulkopuoliset seksuaaliset dän perhettään, ja tosiasiassa oli hyve, jota saattoi harjoittaa ja tietoisesti suhteet, joiden todisteita lapset olivat. Lakien olikin hänen isänsä ja Tilly hänen biologinen kehittää. Se ei hänelle merkinnyt ulkoisten ja moraalisäädösten avulla seksuaalisuutta äitinsä. Tätä Björn ei ainakaan suorasanai- sääntöjen varaan jättäytymistä vaan hyvän pyrittiin kaitsemaan ja asettamaan aisoihin. sesti saanut tietää ennen kuin vuonna 1920, ja oikean henkilökohtaista, sisäistä oivallus- Se, että Tilly Soldan ja Juhani Aho hankki- jolloin hän täytti 18 vuotta ja Tilly Soldan ta. Lasten positiivinen ja siveellinen kasva- vat tieten tahtoen yhteisen lapsen sääntöjä aloitti työskentelyn Kauniaisten lastenhoi- tustyö tuotti hänestä parhaimman tuloksen.18 kiertäen, kertoo heidän uskostaan rakkau- to-opiston johtajana. Björnin sukunimenä Tillyn hoitokodissa lapsen ominaispiirtei- den voimaan ja oikeutukseen.20 Tämä ei ole oli tuohon asti ollut Nilsson, mutta nyt hän den, oman luonnon kunnioittaminen, yhdistyi voinut olla vaikuttamatta Björnin arvomaail- saattoi ottaa Soldan-sukunimen käyttöönsä. luonnonmukaisen kasvatuksen ihanteeseen, maan; vastakkain asettuivat yhteiskunnalli- Kansalliskirjailijan maineessa olleen Juhanin ja eräs keskeinen keino siinä oli lasten väli- set säännöt ja rakkauden ideaalin oikeutta- asema Björnin isänä sen sijaan oli arempi tön vuorovaikutus luonnon kanssa. Tuusula ma toiminta. asia. Vasta vuonna 1951 Antti Aho kertoi jul- oli maaseutua ja hoitokotia ympäröi puutar- Bergsonin filosofia saa yhteiskunnallisia kisesti asiasta kirjoittamassaan isänsä elä- ha, joten luonnonläheisyys sai lasten arjes- ulottuvuuksia etenkin hänen Nauru-teokses- mäkerrassa.16 sa hyvin konkreettisia sisältöjä, kukin osal- saan (1900). Siinä hän kuvailee, miten ih- Lapsuutensa ajan Björn mielsi itsensä listui puutarhatöihin voimiensa ja taitojensa misten sosiaalinen yhteiselo vaatii jatkuvaa aviottomana syntyneeksi lapseksi, joka oli mukaan. Mutta luonnolla oli syvällisempikin tasapainottelua yksilöiden vapaan tahdon päätynyt Tilly Soldanin kasvatettavaksi. Hän merkitys kasvatuksen osana, sillä lasten ja yhteiselämän sovittujen sääntöjen välillä. kasvoi hoitokodissa keskellä lapsia, jois- miellettiin olevan aikuisia lähempänä luon- Kun tämän jatkuvan etsimisen ja tunnuste- ta monet olivat uusia vanhempia odottavia toa ja siten luonnosta välittömämmin voimaa lun sijasta päädytäänkin ennalta annettujen avioliiton ulkopuolella syntyneitä pienokai- ammentavia. Heidän ajateltiin elävän tiiviim- sääntöjen jäykkään noudattamiseen, yh- sia. Lasten epäsuotuisista lähtökohdista mässä kontaktissa vaistojen maailmaan, ei teiskunnan sujuva toiminta vaarantuu. Sille huolimatta Tilly noudatti heidän hoidossaan vielä täysin älyllisen hahmottamisen piiris- on silloin hyvä nauraa.21 Tämä tuo mieleen

42 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa Björnin lesken Vivienin kertoman tarinan sii- kirja Merimajamme ja me, jossa hän kuvaili Aho & Soldan toteutti noin 400 dokument- tä, miten Björn saattoi aikuisena käyttäytyä elämää Toskassa poikien kanssa. Kirjan ku- tielokuvaa ja neljä näytelmäelokuvaa. 1930- sosiaalisista velvoitteista piittaamatta, omia vituksena on Vennyn ottamia valokuvia saa- luku oli yhtiön menestyksekkäintä aikaa: mielihalujaan kuunnellen ja seuraten – ja ren maisemista ja pojista sekä hänen piir- tuolloin Aho & Soldan kuvasi metsien hoitoa, yleensä ne johdattivat hänet luonnon äärel- roksiaan heistä. Niissä pojat ovat miltei aina puunjalostus- ja kaivosteollisuutta sekä mat- le. Toiminta antoi hänestä sovinnaisuuksista alasti. Toska olikin oivallinen paikka tuolloin kailuelokuvia. Elokuvia levitettiin ulkoministe- vapaan ja riippumattoman vaikutelman.22 Tä- vielä sivistyneistönkin piirissä harvinaisen riön välityksellä maailmalle, ja ne rakensivat män sisäisen minän kuuntelemisen ulkonais- alastomuuskulttuurin harrastamiseen. Alas- kuvaa Suomesta modernina teollistuneena ten sääntöjen sijasta Vivien yhdisti luonnon tomana oleilun – alttiina auringolle, tuulelle maana, jossa riittää luonnon kauneutta ihas- läheisyydessä kasvamiseen. Bergsonille se ja vedelle – ajateltiin voimistavan terveyttä ja teltavaksi ja koettavaksi. Valokuvat ja eloku- olisi merkinnyt yhteyttä ihmisessä itsessään tukevan ihmisen luonnollisten ominaisuuk- vaesitykset New Yorkin maailmannäyttelys- olevaan elämänvoimaan. sien vahvistumista.24 sä 1939 sinetöivät yhtiön maineen modernin Toinen lapsuuden kasvuympäristöistä, Suomi-kuvan muovaajana.29 joka vahvisti Björnin yhteyttä luontoon, oli Alasti kansallismaisemassa Björn Soldan ja toivat suomalai- Toskan niemimaalla Hangon lähellä sijain- Björn Soldan kouluttautui valo- ja elokuvaa- seen valokuvaukseen ja elokuvaukseen mo- nut kesänviettopaikka. Vuodesta 1907 läh- jaksi 1922–1924 Münchenin valtiollisessa dernistista kuvakieltä, jossa helposti liikutelta- tien Venny vuokrasi sieltä mökin, jossa Björn valokuvatekniikan ammattikorkeakoulussa vissa oleva kamera oli keskeinen visuaaliseen vietti kesät Vennyn ja hänen poikiensa Heikin (Staatliche Höhere Fachschule für Photo- ilmaisuun vaikuttanut seikka, kamera oli liik- ja Antin kanssa. Toskasta muodostui hänel- technik).25 Heikki Aho oli puolestaan koulut- keessä. He kuvasivat kohteita eri suunnista ja le hyvin merkityksellinen paikka, sinne hän tautunut diplomi-insinööriksi Dresdenissä.26 selkeitä lähikuvia rajaten. Sommittelussa tär- matkasi kesäisin aina kun se vain oli mah- Ajatus heidän osaamisensa yhdistämisestä keää oli nostaa kuvattavien geometriset muo- dollista kuolemaansa saakka. Niemellä elet- perustettavassa elokuva-alan yhtiössä oli dot esiin, ja niiden toistuminen kuvien pinnalla tiin suorastaan alkeellisesti, konkreettisesti saanut alkunsa jo Björnin opintojen aikana, visualisoi teollisen sarjatuotannon vaikutta- luonnon ehdoilla. Asumus oli pelkistetty lau- ja syksyllä 1925 perustettiin Aho, Soldan & vuutta. Modernismi hahmotti maailman kehit- tamaja, jonka Venny oli rakentanut yhdessä Co, myöhemmin nimeksi tuli lyhyesti Aho tyvänä ja liikkeessä olevana, ja kuvaajan tuli 23 30 poikien kanssa, ja ruokaa saatiin merestä. & Soldan.27 Yhtiö toimi vuoteen 1960 asti, heittäytyä liikkeeseen mukaan. Purjehtiminen ja kalastaminen kuuluivat las- vuoteen 1945 Björnin ja Heikin pyörittämä- Uusasiallinen kuvaustyyli istui hyvin ko- ten taitoihin. Vuonna 1930 ilmestyi Vennyn nä.28 neiden romantiikan ja teollistumisen kauneu-

43 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa den kuvaamiseen, mutta myös erämaiden kukkulalla järvimaisema taustanaan ja ka- alastomuudesta sen yleviä ja käsitteellisiä si- tunnelmien tallentamiseen. Aho & Soldanin mera vieressään. Sopusuhtainen, voimakas sältöjä. Tilalle tulee toisenlaisia merkityksiä: tuotannossa niin metsätaloutta esitteleviin ja alaston miesvartalo vastaavanlaisessa alastomuus korostaa ruumiillisuuden hyväk- elokuviin kuin matkailun edistämiseenkin asetelmassa saa katsojan luomaan mieles- symistä luontevana osana itseä ja aistimelli- kuuluivat kohtaukset Kolin vaaramaisemis- sään tarinan muutoksesta: menneisyydestä suudelle, luonnon kokonaisvaltaiselle koke- sa, jotka olivat jo maalaustaiteessa muo- ponnistava kansallistunne vaihtuu moderniin miselle antautumista. Alastonkuvassa Björn dostuneet ikonisiksi kansallisen maiseman tulevaisuuteen tähyämiseen ja maskuliini- sulautuu osaksi maisemaa ja on itsekin osa kuviksi.31 Kolin kuvausmatkalta on peräisin seen voimantunteeseen. Valokuvassa mai- luontoa – vaatteitta kulttuurinen eristysker- myös kuva, jossa Björn Soldan seisoo elo- seman kauneus ja vartalon kauneus rinnas- ros on poissa. Valokuvassa alastomuus kuvakameran vieressä katsellen avaraa mai- tuvat toisiinsa. Molemmat ovat latautuneet toimii ikään kuin välittömän, kokemukselli- semaa. Kuvasta on kaksi versiota: toisessa hyvinvoinnin ja tulevaisuudentoivon lupauk- sen tiedon metaforana. Bergsonilaisittain il- Björnillä on housut jalassaan, toisessa hän sin, ja molemmat ovat samojen luonnonolo- maisten alastomuus johdattaa astelemaan on tyystin alasti. jen tuotosta. Kamera jalustoineen vahvistaa käsitteellisen tiedon sivupoluille ja kannus- Kansallismaisemana korkealta nähty jär- kulttuurin ja edistyksen mielteitä; luonnon ja taa tutkailemaan kuvaa aistimellisuuteen vimaisema on läpikotaisin kertomusten ja kulttuurin elementit limittyvät vaivatta ja vah- eläytyen. käsitteellistysten kyllästämä. Se ei ole kuva vistavat toinen toistaan. vain luontonäkymästä, vaan siihen kytkeytyy Kulttuurinen ja käsitteellinen lataus on Linturetki edistyksen, hallinnan ja liikkumisen teemo- kuvassa vahva, mutta alastomuus luonnon Björn oli jo lapsena kiinnostunut luonnon ja.32 Vesireitit olivat ihmisten, tiedon ja puu- keskellä herkistää myös ruumiillisten aisti- tarkkailusta ja etenkin linnuista.34 Toskassa tavaran liikkumisväyliä, ja maisema kuvasi musten mielikuville. Björnin (ja kuvaajana hän rakensi piilokojun, josta saattoi tarkkail- metsäteollisuuden voiman ja raaka-aineen oletettavasti toimineen Heikin) ollessa ky- la ja valokuvata rannan lintuja aivan läheltä. lähteitä. Näkymä ylhäältä vakuutti ihmisen seessä vaatteitta oleilu muistuttaa kesistä Hän sahasi vanhan, kumolleen käännetyn hallitsevan tätä kaikkea. Toskan rannoilla, missä alastomuus oli hy- veneen kylkeen reiän ja peitti sen ahvenruo- Kuva Soldanista Kolilla kamera vieres- vinkin tavallista. Björnin alastomuus ei tällöin hoilla ja muulla roinalla. Sitten hän piileskeli sään rinnastuu Albert Edelfeltin tunnettuun näyttäydy roolina tai esiintymisenä vaan lap- tämän luonnollisen näköisen roskaläjän alla i Bilder – Suomi kuvissa -valokuva- suudesta asti tuttuna, ruumiillisena ja välit- kärsivällisesti pitkiä aikoja.35 Luultavasti juuri teoksen33 (1896) kansikuvaan, jossa kan- tömänä kontaktina luonnon kanssa. Björnin lintujen tarkkailu sai hänet alun perin innos- sallispukuun sonnustautunut nainen seisoo elämänhistorian tuoma arkisuus karistaa tumaan valokuvaamisesta, molemmat vaa-

44 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa Kuva 1. Björn Soldan Kolin maisemissa, 1930–40-luku. Kuvaaja Heikki Aho. Kuva: Yksityiskokoelma.

45 Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa tivat kärsivällisyyttä ja tarkkaa visuaalisten luontokuvasta urheilun ja metsästyksen suudessaan tarkasteltuna todellisuuden pii- piirteiden havainnointia.36 Eläinten elämään kaltaisena suorituksena.40 Tuolloin kuvat- ri laajenee ihmisten käsitteellistyksiä paljon perehtyminen vaati ympäristöön sulautumis- tava kohde, luonto ja sen eläimet, hah- laajemmalle, ja erilaisten elollisten eletyt ta ja naamioitumista osaksi sitä, maisemaan mottuvat ensisijaisesti saaliina, toimijasta todellisuudet saattavat erota toisistaan pal- katoamista. erillisinä kohteina ja alisteisina kuvaajan jonkin.42 Ihmisen äly on evoluution kuluessa Vuoden 1927 aikana valmistui Aho & Sol- pyrkimyksille. harjaantunut nimenomaan aineellisen ja ti- danin ensimmäinen pitkä dokumenttielokuva Ehkä samoihin aikoihin Valokuvaus-leh- lallisen ympäristön hahmottamiseen, mutta Villilintujen parissa, jota täydensi lyhytfilmi den kertomuksen kanssa Björn Soldan kuvaili tämä ei suinkaan kata elämää kaikkinensa. Teeriä filmaamassa. Elokuvat olivat ensim- keväistä linturetkeään tulevalle vaimolleen Päinvastoin, elämä itsessään pakenee kau- mäiset Suomessa, joissa kuvattiin villeinä Vivienille aivan toisenlaisessa sävyssä. Kir- saalilakien otetta, ja sitä on tarkasteltava luonnossa elävien lintujen elämää. Valoku- jeessään Björn haaveili siitä, että voisi eläytyä liikkeessä ja muutoksessa olevana sisältä vaus-lehdessä Björn Soldan kertoi elokuvien lintujen tapaan havainnoida ympäristöään. käsin, ei ulkoapäin tutkien.43 tekemisestä. Hän tähdensi, miten kuvaajan Hän kuvaili haluaan kokea, millaista olisi olla Kirjeessään Björn jatkoi linturetkensä oli herkistyttävä näkemään, kuulemaan ja lintu, ja tunnusti kadehtivansa niiden kykyä kuvailua aivan kuin olisi kirjoittanut siitä tajuamaan lukemattomia pikkuseikkoja lintu- lentää minne haluavat – ihmisistä riippumatto- reaaliaikaisesti ja siirtyi kuvailemaan räm- jen elämästä, seikkoja, joita yleensä tuskin mina. Hän toi esiin tietoisuutensa siitä, miten pimistään hetteikköjen keskellä. Lukija voi huomaa.37 Tekstissään hän paneutui vaadit- ihmisen havainnoiman todellisuuden lisäksi suorastaan kuulla hänen saappaidensa up- tavaan tekniikkaan ja käytti saalistukseen, häntä ympäröivät useat toisistaan eroavat to- poamisen kosteikkoihin ja tuntea pajupus- metsästykseen, ampumiseen ja sissisotaan dellisuuden elämisen tavat.41 Lintujen tarkkailu kien kanssa taistelun. Vihdoin Björn saa- liittyviä kielikuvia. Toki kärsivällisyyttä ja pii- herätti Björnissä saavuttamattoman haikeaa vutti lintujen pesintäpaikan avoimen veden loutumista korostavat näkökannat olivat mu- kaipuuta, minkä voi ajatella usuttaneen häntä äärellä. Hän kirjoitti: “Lampareen vesi on kana myös, samoin lyhyet luonnehdinnat hakeutumaan intuitiivisen kokemisen äarel- aivan kirkasta, sen heijastavan pinnan läpi kuvaajien kokemuksista ahtaassa piiloko- le: ainoastaan eläytyminen ja sanaton intuitio siintää pohjan salaperäinen maailma, jossa jussa, mutta kaiken kaikkiaan kuvaus antaa tarjosivat edes jonkinlaisen mahdollisuuden vain linnut ovat kuin kotonaan.”44 Kuvaus fyysistä kuntoisuutta, taitoa ja tietoa vaativan tavoitella aivan toisenlaisen elämänmuodon loihtii silmien eteen sadunhohtoisen kuvan suorituksen vaikutelman.38 Vaikka luontoku- kokemusta tai ainakin häivähdystä siitä. kätkettyine maailmoineen, jonne ihmisel- vausta ei valokuvan vakiintuneena ja insti- Kirjeen sanat tuovat mieleeni Bergsonin lä kameroineen ei lopulta kuitenkaan ollut tutionaalisena lajityyppinä vielä tuolloin ollut tavan erottaa toisistaan ihmisen älyllinen to- pääsyä. olemassa,39 selostuksessa nousivat esiin dellisuuden hahmottamisen tapa ja elämän Linturetkellään Björn upposi sekä kirjai- myöhemminkin painottuneet näkemykset todellisuus kokonaisuudessaan. Kokonai- mellisesti että kuvaannollisesti ympäristöön-

46 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa sä, ja hän antoi myös lukijalle mahdollisuu- modernin luonnontieteen teorioiden yhtey- mahdollista, Bergson piti etenkin taiteilijan den eläytyä hänen kokemuksiinsa. Kontrollin teen.45 Bergsonin ajattelussa elämänvoima kykyä esteettiseen havaitsemiseen.51 Hän ja hallinnan sijaan hän toivoi tulevansa osak- piili ajan kulumisen kyvyssä synnyttää uutta, käytti taiteilijan toimintaa useissa kohdin esi- si ympäristöään ja sisäistävänsä lintujen ta- muutosta ja kasvua. Hänelle jokainen elolli- merkkinä intuitiivisen ja eläytyvän ymmärryk- van elää. Pyrkimystä voi kuvata sympatiaan nen olento oli sukupolvesta toiseen jatkuvan sen tavoittelemisesta sekä uuden luomisen ja intuitioon pohjaavaksi ennemmin kuin elämän liikkeen läpikulkupaikka.46 Modernis- havainnollistajana.52 luonnon tarkkailemiseksi etäältä sen vangit- min irrationaalisesti painottuneissa virtauk- Vuonna 1930 Heikki Aho ja Björn Soldan semiseksi (filmille). Käytännössä luontova- sissa tunnettiin vetoa naturalismin vastavoi- osallistuivat modernistisen ABISS-valokuvaaja- lokuvaus vaatii hyvinkin tarkkaa kuvattavien maksi miellettyyn Bergsonin ajatteluun,47 ja ryhmän näyttelyyn, jonka kuvien uusasiallisuus kohteiden elintapojen ja käyttäytymisen tun- esimerkiksi futurismissa tavoiteltiin liikkeen herätti laajalti myönteistä huomiota. Vaikka ryh- temusta, ja eläytyminen liikkuvien eläinten kuvaamista erottelematta sitä erillisiin, py- mäesiintyminen jäi ainoaksi, se jätti lähtemät- toimiin mahdollistaa onnistuneimmat otok- sähtyneisiin osiin.48 tömän jäljen suomalaiseen valokuvaukseen.53 set. Lisäksi Björnin kirje muistuttaa osuvas- Bergson oli vaikuttunut luonnon evoluu- Liikkeessä olevasta, kohteita useista eri suun- ti, miten luontovalokuvaajan retket luonnon tiosta jatkuvasti uutta tuottavana kehityksen nista tallentavasta kamerasta huolimatta uus- keskellä muovautuvat kokonaisvaltaiseksi voimana. Tämän voiman hän tiivisti kestoon asiallisuudeksi kutsuttu valokuvauksen suunta ruumiilliseksi kokemukseksi. Ulkoapäin tark- (durée).49 Hän piti keskeisenä sitä, miten pyrki rakentamaan ympäröivästä todellisuudes- kaillun urheilun kaltaisen suorituksen sijasta ajan kuluminen tuottaa muutoksia, joita ei voi ta selkeää ja matemaattisten periaatteiden va- kirjeen näkökulma on kokemuksellisuudessa kääntää toiseen suuntaan ja jotka ovat jatku- raan nojaavaa kuvaa. Uuden suunnan valoku- ja toiminnassa itsessään. vasti aivan uusia, ei ennustettavissa olevia. vat voi kuvitella hyvinkin Bergsonin kuvaileman Tällä tavalla määritelty kesto ei ole mitatta- älyllisen, kohteensa pysäyttävän tietämisen ta- Modernismin juonteita vaa aikaa vaan läpi elettyä, koettua aikaa.50 van vertauskuviksi.54 Aikalaiskirjoituksissa uus- Vuosisadan vaihteessa useat taiteilijat Suo- Kokemuksellisuus tarkoittaa myös sitä, että asiallisuus liitettiin nimenomaan materiaaliseen messakin näkivät taiteen olevan yhteydes- Bergsonin elämänvoima pakenee käsitteel- ja tieteelliseen kuvaamiseen,55 jolloin bergso- sä korkeampiin voimiin ja pitivät taidettaan listä ymmärrystä, mutta intuition voimin ja nilaisittain kyseessä oli alue, johon inhimillinen keinona henkisyyden tavoittelemiseen. vaistoon tukeutuen sitä voi tavoitella. Vais- äly oli evoluution kulussa harjaantunut. Luonto nähtiin yhtenä jumalallisten voimien to puolestaan on ensisijaisesti sympaattis- ABISS-näyttelyssä Heikki Ahon kuvat vai- ilmentäjänä, jonka yhteyteen taiteilijan tuli ta, elämän sisäisiin voimiin eläytymistä. To- kuttavat olleen niitä, jotka astuivat tämän älyl- taiteessaan pyrkiä. Vitalistiset suuntaukset disteena siitä, että tällainen eläytyminen on lisen hahmotustavan reuna-alueille. Häneltä sovittivat tätä luonnossa koettavaa voimaa

47 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa oli esillä kaupunkikuvia, joissa yöllinen, osin Aho & Soldanin tuotannossa on yhteiskun- pimeyden kätköihin jäävä katu eli orgaanis- nallisen kehityksen tuoman liikkeen esittämi- ta elämäänsä. Kuvissa oli nähtävissä mys- nen mukana tehoavalla tavalla: tukit muun- tisyyttä ja romantiikkaa, ja nämä piirteet Tu- tuvat vauhdikkain kääntein paperiksi, malmi lenkantajat-lehteen näyttelyn arvioinut Raoul metalliksi, maisemat muuntuvat autoilla ja af Hällström nimesi surrealismin vaikutteiksi. junilla liikkuvien turistien nähtävyyksiksi. Lii- Arviossaan hän mainitsi myös, miten Björn ke on ulkomaailman objektien havaittavaa Soldanin kuvat esittivät suomalaista maise- liikettä. Bergsonin sanoin sellaista, josta on maa, mutta uudelleen tulkittuna ja tuoreella tärkeää tietää, minne kohde on menossa tavalla: niissä puhelinpylväät ja -langat an- ja missä se kulloinkin on. Tällöin liikkeessä toivat maisemaan tarvittavaa kiinteyttä ja kiinnostavaa on sen tarkoitus ja tavoite. Huo- konstruktiivisuutta.56 Heikin kuvien surrealis- mio on kiinnittynyt kohteiden asemiin, niiden tisuus oli harvinaista ja uutta suomalaisessa paikannukseen ja ennakoimiseen, eikä itse valokuvauksessa, mutta Björnin kuvat eivät liikkeen etenemiseen. Älyllä hahmotettava tässä yhteydessä tehneet af Hällströmiin vai- Kuva 2: Björn Soldan, ehkä 1930. Kuva: liike koostuu Bergsonin mukaan liikkumat- kutusta uudenaikaisuudellaan. Silti Soldanin Suomen valokuvataiteen museo tomuuksista, jotka on asetettu sarjaan, eikä puhelinlangat voisi nähdä paitsi kiinteinä ra- sen avulla pystytä tavoittamaan liikkeen si- kosteasta maasta ja jäisistä urista. Kuvasta kenteina myös modernin kommunikaation, sintä.58 Bergsonin mielestä edes elokuva ei on tulkittavissa monenlaista liikettä: vuo- vuorovaikutuksen ja liikkeen kuvina. kykene siihen, sillä se vain jäljittelee liikkeen denaikojen ja auringonkierron tuomat muu- Soldanilta oli ABISS-näyttelyssä myös vaikutelmaa mutta koostuu kuitenkin pysäy- tokset, autojen liukastelu kuran keskellä, lähikuva märästä tiestä.57 Kyseessä saattoi tetyistä hetkistä. Liikkeen tavoittaminen vaa- mudan tirskahtelu ja leviäminen, jäätymi- olla kuva, joka on mukana tarkastelemassa- tii asettumista liikkeen keskelle, intuitiivisesti sen rusentelu. Kuva on ehkä surkuhupaisa ni Suomen valokuvataiteen museon kokoel- sen osaksi muuttumista.59 man aineistossa. Kuvassa autojen renkaat kommentti autoilun, modernin vauhdin hur- Kameransa kanssa liikkeellä ollut Björn ovat kyntäneet jälkensä ristiin rastiin mutai- man symbolin, käytännön edellytyksistä he- Soldan on pysähtynyt ottamaan kuvaa kurai- seen tien pintaan. Syntyneissä syvennyksis- vosliikenteelle rakennetuilla teillä. Suomen sesta tiestä. Aamuvarhaisella syksyisen pak- sä on vettä, joka on paikoin riitteessä. Aurin- tie modernien kulkupelien maaksi ei ollut kasyön jälkeen, kun autot ovat kaikonneet ja ko paistaa matalalta, ja sen valo heijastelee kivinen vaan mutainen. on aivan hiljaista. Hän on tiiraillut renkaiden

48 Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa jälkien muodostamaa kuviota ja siristellyt sil- rioista, historian läsnäolosta rakennuksissa, Muutto Iso-Britanniaan miään auringon heijastuksissa. Valokuvan puistojen ja joen kauneudesta.65 Björn Sol- Sodan jälkeen elokuvaamisesta ei ollut elan- näkeminen tällaisessa aiheessa on edellyt- dan kuvasi ihmisiä kaduilla, puistoissa, maa- non tarjoajaksi Suomessa materiaalipulan tänyt näkymään eläytymistä, sen uurteiden seuturetkillä ja pienten kalastajakylien sata- ja toiminnan järjestäytymättömyyden takia. rytmiin ja auringossa sulavan mudan tuok- missa. Niinpä Björn Soldan kiinnostui kuullessaan suun uppoutumista. Viileä maa ja kelmeä Ottamistaan kuvista Björn Soldan suun- mahdollisuudesta hakea BBC:lle Englantiin aurinko liittyvät toisiinsa oleellisella tavalla, töihin. Hän sai työn BBC:n suomenkielises- nitteli koostavansa Brittein saarten elämää ja ihminen autoineen on etäisesti osa kuvio- sä toimituksessa, ja lokakuussa 1945 Solda- ja kulttuuria esittelevän matkakirjan. Sen ta. Edes tieteellisesti rajattu kohde ei ole kos- nit saapuivat rahtilaivalla Britteihin. Heti ensi käsikirjoitus valokuvineen, teksteineen ja kaan suljettu, vaan se on kaikkinensa yhtey- silmäyksellä Björn ihastui saarivaltakuntaan, taittosuunnitelmineen on nyt Suomen valo- dessä universumin liikkeeseen. Pienimmätkin sen vehreisiin maisemiin, pieniin kyliin ja ys- kuvataiteen museossa. Aho & Soldan -yh- osaset linkittyvät kaikkeuden kokonaisuuteen, tävällisiin ihmisiin.62 Työnsä puolesta hän mat- tiön aikaisten tilaustöiden modernistisesta ja kaikki tämä muuttuu koko ajan.60 kusti eri puolille maata tehtävänään esitellä uhosta poiketen Britanniassa kuvatut kuvat Soldanin tavoitteena ei vaikuta olleen näyt- suomalaisille kuulijoille brittiläistä elämänta- huokuvat lämminhenkisyyttä ja arjen pienis- tävän näkymän tallentaminen vaan ohimene- paa. Etenkin kaksi asiaa tekivät häneen vai- tä iloista nauttimista. Teksteissä Björn kertoo vän mietinnän tai kokemuksen dokumentointi. kutuksen: aivan tavallisten ihmisten tavaton paitsi brittien metsien hoidosta myös vaik- Se vihjaa hänen haluunsa tallentaa selkeästi ystävällisyys ja kohteliaisuus sekä maisemien kapa lontoolaisten suhteesta kissoihinsa. nähtyjen muotojen lisäksi ilmiasun taakse monimuotoisuus ja herkkä kauneus.63 Hänen valokuvansa kertovat uteliaasta ja jääviä tunnelmia ja sisältöjä. Taipumus ei il- Kesän 1946 Soldanit viettivät Walesis- arkisiin yksityiskohtiin huomion kiinnittävästä maantunut hänen tuotantoonsa mitenkään sa. Sateinen sääkään ei lannistanut Björnin mielenlaadusta, ja niiden oheen liitetyt tarinat yllättäen, vaan Aho & Soldanin tuotannossa ihastusta, vaan hän innostui kuvaamaan ovat paitsi informatiivisia myös leppoisalla Björnin kuvaamiksi on helppo olettaa juuri enemmän kuin pitkään aikaan. Saman ke- huumorilla höystettyjä. Kerronnassaan hän ne osat, joissa kamera on etsiytynyt tunnel- sän aikana he vierailivat myös Skotlannis- liikkuu luontevasti tavallisten ihmisten ko- ke- makuvien äärelle, vedenrajaan tai taivaan- sa St. Andrew’n yliopistokaupungissa. Täs- musten tasolla jopa maantieteen tai talouden rantaan haaveilemaan.61 Vastaavanlaista tä paikasta muinaisine monumentteineen faktoja selventäessään.66 Rantaelämä ja laa- eläytymistä vaaditaan kuvan katsojalta, ja rannikon dyyneineen tuli toinen Björnin 64 jat maisemat viehättivät häntä, ja kuvat muis- asettumista alttiiksi kuvan hiljaiselle tunnel- lempikohteista. Hän nautti suunnattomasti tuttavat Toskan kesäisistä kallioista. malle. myös Lontoon näh- tävyyksistä, taidegalle-

49 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa Matkakirjaan suunniteltujen kuvien lisäksi oleva merkityksettömyys saa pysähtymään, koista viljelmillä ja ruokahuollon ponnistuk- Björn Soldan kuvasi ympäristönsä vähäpä- katsomaan ja miettimään siitä otettua kuvaa sista.69 Bergson kuvailee, miten mennei- töisiltä tuntuvia seikkoja ja luontokohteita. hetken tarkemmin. Kaalin kuva yhdistyy puu- syytemme kokonaisuudessaan ohjaa sitä, Hänen kuvaansa lumen peittämästä ruu- tarhanhoitoon, joka pohjimmiltaan on kasva- mitä tahdomme ja haluamme, miten toi- sukaalista voisi tarkastella sinnikkyyden ja van ja elävän kokonaisuuden muokkaamis- mimme. Tämä menneisyyden paine ilme- optimismin voiman symbolisena esityksenä, ta ja hoitoa. Puutarha merkitsee jatkuvaa nee tunteina ja taipumuksina, vaikka vain mutta arkisuudessaan kaali ei oikein taivu energian ja materian kiertoa, pysähtymä- pieni osa muistoista koskaan saavuttaa sankaritarinoiden ainekseksi. Pikemmin- töntä aineen muuttumista toiseksi, käsittä- tietoisuutta.70 Näin tarkasteltuna kuva kaa- kin kasviksen äkkisilmäyksellä todettavissa mättömällä tavalla aina uudeksi muuntuen. lista on pakahduttavasti Björnin muistojen Ihminen voi sitä vain hoitaa ja ohjata, mutta kyllästämä: ihmissuhteet, tapahtumat ja varsinainen muutoksen prosessi on hänen paikat lataavat sen äärimmilleen sanatonta ulottumattomissaan. Luonnon voimat ku- merkityksellisyyttä. ten kylmyys ja lumi jättävät jälkensä kaaliin, Bergsonin mielestä taiteen avulla todelli- mutta ruusukaali kestää koettelemukset, suuden keston ydintä oli mahdollista tavoi- se sietää lumen ja kylmyyden (endures), ja tella tajuttavaksi. Taiteilijat luovat työkseen puutarhuri voi herkutellen osallistua muu- uutta ja ennennäkemätöntä, ja taiteen avul- toksen kulkuun. Kaali nostaa mieleen lukui- la on mahdollista tehdä ymmärrettäväksi sat kertomukset puutarhanhoidosta Björn käsitteitä pakenevaa elämänvoimaa. Ulkoi- Soldanin elämässä. Se kuljettaa mukanaan sen sommitelman esittämisen taidon ohella lapsuuden vihannestarhaa Tuusulassa ja taiteilijalla on kyky eläytyä siihen liikkee- Soldanien suvun mökin kasvimaata, jonne seen ja voimaan, josta oliot sisäisesti ra- Björn keväisin matkasi seuraamaan lintujen kentuvat ja joka antaa niille niiden merki- kevätmuuttoa ja tekemään viljelysten kevät- tyksellisyyden. Taiteilija asettaa Bergsonin työt.67 Se kytkeytyy Tillyn kanssa viljeltyyn näkemyksen mukaan itsensä kohteen kes- Kuva 3: Björn Soldan, 1945–1953. Kuva: siirtolapuutarhaan Helsingin Kumpulassa,68 kelle, eläytyy siihen, ja rikkoo intuition avul- Suomen valokuvataiteen museo. ja Vivienin kanssa ylläpidettyihin puutarha- la tarkkailijaa ja kohdetta erottavan muurin. palstoihin sotien aikana. Se muistuttaa Björn Taiteen tavoin on mahdollista ottaa tarkkai- Soldanin tk-kuvaajana dokumentoimista tal- lun kohteeksi elämä yleensä.71

50 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa suutta kirvoittavalta. Hylätty pahvi on muu- toksen tilassa, se hajoaa ja katoaa ennen pitkää. Mikrobit, tuuli ja vesi tekevät vääjää- mätöntä työtään. Toisessa kuvassa kasa elottomia, jämäh- täneitä kukkaruukkuja on näennäisesti hy- vinkin liikkumaton. Rauta-aita ja pinottujen ruukkujen suut napsuttavat kuvaan rytmin, joka muistuttaa teollisen tuotannon tehok- kuudesta. Mutta rationaalisesta käyttötar- koituksestaan syrjäytetyt ruukut muuntuvat röykkiöksi poltettua savea, joka ilman funk- tiotaan pelkistyy rakenteen ja muotojen ry- kelmäksi. Kovatkin ruukut murenevat pikku- hiljaa, ja ympäristön kasvillisuus hivuttautuu Kuva 5. Björn Soldan, 1945–1953. Kuva: askel askeleelta osaksi kasaa. Muutos ei Suomen valokuvataiteen museo. piittaa siitä, minkä merkityksen ihminen on materialle, kukkaruukulle, antanut, se valtaa ruukut omanlaisekseen kasvualustaksi. Täs- Kuva 4. Björn Soldan, 1945–1953. Kuva: sä tarkoituksettomasta kasassa Soldan näki Suomen valokuvataiteen museo. aiheen kuvalleen. Björn Soldanin kuvassa märästä, kadulla seen. Katsoja voi vain upota kuvaan tallentu- Bergson kuvaa, miten kesto, ajallisuuden lojuvasta pahvista ei ole muuta katsottavaa neiden linjojen liikkeeseen ja taitosten rytmiin voima, kalvaa esineitä ja jättää niihin ham- kuin ruttuisuus; pahvilaatikon valmistami- tunnustellen pehmeyden ja kovuuden asteita. paidensa jäljet. Todellista aikaa ei ajatella 72 seen vaikuttaneet tarkoitusperät ovat häi- Kuvassa pahvin muotojen tuottama rytmi luo vaan eletään, kesto ylittää järjen. Märkä pyneet materiaalin ympäriltä jo aikoja sitten. liikkeen tunnun, joka on tajuttavissa ainoas- pahvi ja kukkaruukut ovat osa tätä ajallisuut- Katsojan on hellitettävä kuvassa olevan koh- taan eläytyen. Taustan tiiliseinä luo vaikutel- ta ja muutosta, vaikkakin ihmisten hylkää- teen käytännöllisen merkityksen etsinnästä man jämäkästä otteesta, ihmisen hallinnasta, minä. Ajan kulumisen merkit ovat monella ja antauduttava materian tunnun ja tuoksun mutta tuo pyrkimys näyttää hajoavan pahvin tavalla mukana Soldanin sotien jälkeen ku- kuvittelemiseen, sen muotoihin keskittymi- edessä voimattomalta ja lähinnä huvittunei- vaamissa kuvissa: hän nautti historian ker-

51 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa rostumista kaupunkitilassa ja kiinnitti huo- Tällaisten kuvien ajateltiin vaativan mani- itsensä takia ja modernismin saavutusten mionsa sivukatujen oman onnensa nojaan pulointia, kaksoisvalotuksia tai pelkistettyjä ylistäminen eivät olleet sisältöinä sellaisia, jätettyihin kohteisiin. Jopa metalliset roska- sävyasteikkoja.73 Soldan ei kuitenkaan luo- joihin Soldan olisi tyytynyt. Hänen henkilö- tynnyrit muuttuvat jossain vaiheessa roskiksi punut ulkoisen maailman kohteiden tarkas- kohtaisten kuviensa kokonaisuus, sekä sotia ja käyttötarkoituksensa hylänneiksi jätteiksi. ta kuvaamisesta. Hänen kuvansa 1940-lu- edeltävän ajan että sotien jälkeinen tuotanto Soldan kiinnostui kulttuuristen kohteiden ku- vun lopusta ja 1950-luvun alusta yhdistävät yhdessä, muovaa käsitystä kuvaajasta, joka vaamisesta niiden liukuessa vakiintuneiden kiinnostavalla tavalla uusasiallisten kuvien löysi luonnon parista syvällisiä kokemuksia nimitysten ja käyttökelpoisuuden alueen reu- tieteellisen tavan tarkastella maailmaa ja ja joka kuvillaan halusi välittää niitä eteen- namille. Hänen luontokuvissaan joen uoma eläytyvää kokemuksellisuutta edellyttävän päin. Valokuvat eivät näyttäydy hänelle etäi- on kasvamassa umpeen ja elämän merkein aiheeseen syventymisen. Bergsonin tavoin syyden ja hallinnan rakentamisen välineinä, kuvioidut puiden rungot lopulta lahoavat kas- Soldan arvosti tieteellisyyden anteja mutta vaan tekniikkana, joka lähentää, kyseen- villisuuden joukkoon. Ohimenevyys ja kaiken laajensi valokuviensa tavoittelemia sisältöjä alaistaa ja auttaa näkemään toisin silmin. muuttuminen ovat kuvissa vahvasti läsnä. ohi ja yli materian muotojen tallentamisen. Björn Soldanin biografian huomioiminen Nämä havainnot saivat minut tarkastele- laajentaa hänen kuviensa tulkinnan mah- Myötätuntoinen asiallisuus maan myös Björn Soldanin sotia edeltävältä dollisuuksia, sillä elämän vaiheiden tunte- Björn Soldanin sotien jälkeisen ajan kuvien ajalta olevia valokuvia uusin silmin. Käsitys- mus tuo kuvien yhteyteen merkityksiä, jotka voi ajatella enteilleen 1950-luvulla yleistynyt- tä valokuvauksen modernismista 1930-luvun muhevoittavat niiden sisältöä. Lapsuuden tä subjektiivista valokuvausta, jossa tärkein- Suomessa voisi huomioiden perusteella laa- ja nuoruuden kokemukset tekevät ymmär- tä oli kuvaajan kokemusten välittyminen eikä jentaa ja uudistaa perustavamminkin. Tähän rettäviksi monia ulottuvuuksia hänen luon- niinkään kuvattavien kohteiden merkitykset. mennessä uusasiallisuuden selkeyden pai- tosuhteestaan ja avaavat hänen kuviensa Subjektiivinen valokuvaus -termin lansee- notusten taakse ovat jääneet suomalaisen sisältöjä uusasiallisuuteen tavanomaisesti raajan saksalaisen Otto Steinertin taus- valokuvauksen modernismin juonteet, joissa liitettyjen merkitysten ohi. Soldanin kuvat talla oli valokuvien kaupallisten ja etenkin todellisuus ei hahmotukaan niin tarkkaan mi- eivät perustu vain ulkoisten objektien asial- sota-ajan propagandististen käyttötapojen tattavana ja nähtävillä olevana. Soldanin ku- liseen tallentamiseen, vaan niihin kytkeytyy vastustus. Dokumentaarisuuden ja ulkois- vien kohdalla perehtyminen hänen elämän- myös kuvaajan ja kuvattavan latautunut suh- ten objektien muotojen tallentamisen sijaan historiaansa antaa tukensa bergsonilaisten de. Suhteessa ei ole kyse perinteisestä in- taiteellisen valokuvauksen tuli hänen mieles- perimmäisten voimien etsinnälle. Uuden- tentionaalisuudesta, Bergsonin mukaanhan tään ilmentää sisäisiä tunteita ja ajatuksia. laisista muodoista innostuminen muotojen muisti työskentelee paljolti tiedostamatto-

52 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa man alueella pysytellen, tai psykoanalyyttis- 14 Björn Nilssonin muistiinpano oletettavasti vuodelta Viitteet 1916. Luonnoskirja. Yksityiskokoelma. ten näkemysten mukaisesta psyyken sisäl- 1 Ks. Ilkka Kippola, ”Björn Soldan – elävän kuvan 15 Bergson, Creative evolution, xii–xiii. töjen käsittelystä. Kyse on bergsonilaisesta legenda”, teoksessa Nisse. Björn Soldan 1902–1953, 16 Antti Aho, Juhani Aho. Elämä ja teokset (Porvoo: toimittanut Hanna Nikander (Järvenpää: Järvenpään WSOY, 1951), 109. menneisyyden painautumisesta nykyisyyttä taidemuseo, 2018), 41–56. 17 Tilly Soldanin kirje Aina Nybergille, ei päiväystä. vasten, mikä synnyttää toiveita ja tavoitteita, 2 Johanna Frigård, ”Björn Soldanin tarina”, teoksessa Svenska litteratursällskapet i Finland, arkiv (SLSA), Nisse. Björn Soldan 1902–1953, toimittanut Hanna . tunteita ja mielihaluja. Nikander (Järvenpää: Järvenpään taidemuseo, 2018), 18 Konttinen, Boheemielämä, 18–19. Sodan aikana Soldaneilla ei ollut ollut 7–39. 19 Johanna Frigård, Alastomuuden oikeutus. 3 O. s. Birse, myöhemmin Molteno. asiaa Toskaan, sillä se oli maaliskuun 1940 Julkistettujen alastonvalokuvien moderneja ideaaleja 4 Käytän useissa kohdin Björnistä hänen etunimeään. Suomessa 1900–1940 (Helsinki: Suomalaisen rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luo- Etenkin lapsuuden aikoja käsitellessä tämä tuntuu Kirjallisuuden Seura ja Suomen valokuvataiteen vutettujen alueiden joukossa. Kesien vietto luontevalta, ja tuolloin hänen sukunimenään ei vielä museo, 2008), 238–241. ollut Soldan. Elämänhistorian henkilökohtaisuuden 20 Ks. Venny Ahon muistelmat Juhani Ahosta 1944– Toskassa sai jatkoa vasta vuodesta 1947 vuoksi etunimien käyttäminen on perusteltua 1945, kotelo 3, 59. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lähtien.74 Björnin suunnittelema valokuvakir- muissakin kohdin. Samalla vältän sekaannukset Kirjallisuusarkisto (SKS), Helsinki. useiden Soldanien ja Ahojen kesken. 21 Kai Alhanen, ”Bergson nauraa yhä”, teoksessa ja ei ehtinyt koskaan valmistua, sillä vuosien 5 Stefan Nygård, Henri Bergson i Finland. Reception, Fenomenologian ydinkysymyksiä, toimittaneet Timo 1952–1953 vaihteessa Björnin vointi huono- rekontextualisering, politisering (Helsinki: Svenska Miettinen, Simo Pulkkinen ja Joona Taipale, (Helsinki: Litteratursällskapet i Finland, 2011), esim. 19–21. Gaudeamus 2010), 229–230. ni. Hänen keuhkoissaan näkynyt varjostuma 6 Nygård, Henri Bergson i Finland, 61. 22 Vivien Molteno, ent. Soldan, ”Björn Soldan osoittautui syöväksi, jota ei voitu leikata. Ko- 7 Käytössäni on vuoden 1911 auktorisoitu (1902–1953)”. Muistoja Björn Soldanista, 4. Suomen englanninkielinen käännös Creative evolution, valokuvataiteen museo (SVM), Helsinki. keiltuaan kaikkia mahdollisia hoitoja tulok- kääntäjänä Arthur Mitchell (London: Forgotten books, 23 Venny Soldan-Brofeldt, Merimajamme ja me setta Lontoossa, Soldanit matkustivat vielä 2005). (Porvoo: WSOY 1930), 13–15. 8 Björn Soldanin kirje Vivienille 5.11.1939. Yksityinen viimeistä kertaa kesäksi Toskaan. Björn kuoli 24 Frigård, Alastomuuden oikeutus, 47; Patrik kokoelma. Steorn, Nakna män. Maskulinitetet och kreativitetet i Eiran sairaalassa 9.9.1953.75 9 Nygård, Henri Bergson i Finland, 53. svensk bildkultur 1900–1915 (Stockholm: Norstedts 10 Ibid., 78. Akademiska Förlag 2006), 44–47. 11 Heikki Aho opiskeli 1920-luvun alussa Saksassa 25 Münchner Fotoschulen opiskelijaluettelon ote, Ostwaldin opissa. Riitta Konttinen, Boheemielämä. Rudolf Scheutlen sähköposti Johanna Frigårdille Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie (Helsinki: Otava, 11.6.2015; Ulrich Pohlmann ja Rudolf Scheutle, 1997), 324. Lehrjahre Lichtjahre. Die Münhner Fotoschule 1900– 12 Bergson, Creative evolution, 23–27. 2000 (München: Schirmer/Mosel 2000), 33–35. 13 Heini Hakosalo, Seija Jalagin, Marianne Junila 26 Konttinen, Boheemielämä, 325. ja Heidi Kurvinen, ”Johdanto. Elämää suurempaa”, 27 Ibid., 328; ”Aho & Soldan – pioneering teoksessa Historiallinen elämä. Biografia ja photographers and filmmakers”, luettu 13.11.2017, historiantutkimus, toimittaneet Heini Hakosalo, Seija http://www.ahosoldan.com/filmselokuvat.html. Jalagin, Marianne Junila ja Heidi Kurvinen (Helsinki: 28 Ks. Kippola, ”Björn Soldan – elävän kuvan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014), 15–16. legenda”, 41–56.

53 Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa 29 Kippola, ”Björn Soldan – elävän kuvan legenda”, 44 ”Vattnet är alldeles klart i dessa lagunen, genom 61 Ilkka Kippolan suullinen kommentti Johanna 41–42. den speglande ytan synes bottnens hemlighetsfulla Frigårdille tapaamisessa 9.6.2017. Helsinki: 30 Johanna Frigård, ”Mikä uutta, mikä vanhaa. värld där blott fåglarna äro som hemma.” Björn Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Näkemyksiä valokuvasta 1900–1940”, teoksessa Soldan, ”Vårkväll i viken”, kirje Vivienille, päiväys 62 Vivien Soldan, ”A promise to Oliver” -käsikirjoitus Varjosta. Tutkielmia suomalaisen valokuvan tuntematon. Yksityiskokoelma. 1980, 70–74. Kauniaisten paikallisarkisto (KA), historiasta, toimittaneet Jukka Kukkonen ja Tuomo- 45 Nina Kokkinen, Totuudenetsijät: Kauniainen; Stansfield, kirje Anne Isomursulle 19.10.2014, 8. SVM. Juhani Vuorenmaa (Helsinki. Suomen valokuvataiteen vuosisadanvaihteen okkulttuuri ja moderni henkisyys 63 Soldan, ”Björn Soldan 1902–1953” -käsikirjoitus museo 1999), 84–87. Akseli-Gallen Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo 1980, 9. SVM. 31 Maunu Häyrynen, Kuvitettu maa. Suomen Simbergin taiteessa (Turku: Turun yliopiston 64 Stansfield, kirje Anne Isomursulle 19.10.2014, 8. kansallisten maisemakuvastojen rakentuminen julkaisuja, C osa 469. Scripta Lingua Fennica Edita, SVM. (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005), 2019), 17–19, 169–173. 65 Soldan ”Björn Soldan 1902–1953” -käsikirjoitus, 8. 17. 46 Bergson, Creative evolution, 128. SVM. 32 Ville Lukkarinen, ”Nainen ja kamera – Albert 47 Suzanne Guerlac, Thinking in Time. An 66 Björn Soldan, ”Sata kuvaa Englannista” Edelfeltin Suomi kuvissa”, teoksessa Varjosta. Introduction to Henri Bergson (Ithaca & London: -käsikirjoitus. SVM. Tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta, Cornell University Press, 2006), 14–15. 67 Soldan, ”A promise to Oliver” -käsikirjoitus, 25, KA. toimittaneet Jukka Kukkonen ja Tuomo-Juhani 48 Nygård, Henri Bergson i Finland, 77. 68 Eeva Kuuluvainen, ”Ensimmäisenä Helsingissä”, teoksessa Kukoistava Kumpula. Juhlajulkaisu 75 Vuorenmaa (Helsinki: Suomen valokuvataiteen 49 Suomennos käsitteelle durée teoksesta Gilles vuotta, toimittanut Helena Jaakkola, (Helsinki: museo, 1999), 10. Deleuze, Bergsonismi, suomennos Eetu Viren Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry), [5]; Konttinen, 33 Into Konrad Inha, Finland i bilder – Suomi kuvissa (Helsinki: Tutkijaliitto, 2018). Boheemielämää, 329. – La Finlande pittoresque (Helsinki: W. Hagelstam o. 50 Bergson, Creative evolution, 17. 69 Frigård, ”Björn Soldanin tarina”, 30, 33. U. Wasastjerna, 1896). 51 Ibid., 176–177. 70 Bergson, Creative evolution, 5. 34 Soldan-Brofeldt, Merimajamme ja me, 12–15. 52 Ibid., 45, 90, 177, 340–341. 71 Ibid., 176–177. 35 Ibid., 144. 53 Frigård, Alastomuuden oikeutus, 153–154; Raoul 72 Ibid., 46. 36 Vivien Soldan, ”Björn Soldan 1902–1953” af Hällström, ”Kameran silmä. Valokuvaustaiteemme 73 Leena Saraste, Valo, muoto, elämä. Kameraseurat -käsikirjoitus, 2. SVM. suuri voitto. ABISS-ryhmä esittäytyy”, Tulenkantajat kohti modernia, (Helsinki: Musta taide ja Suomen 37 Björn Soldan, ”Miten lintuja elokuvataan”. 9–10/1930, 138–139; Elina Heikka, ”ABISS – valokuvataiteen museo, 2004), 168, 177–178. 74 Stansfield, kirje Anne Isomursulle 19.10.2014, 8–9. Valokuvaus 8/1927, 135–140. valokuvan modernismin ensimmäinen aalto”, SVM. 38 Ibid. teoksessa Salon Strindberg. Helsinkiläisen 75 Stansfield, kirje Anne Isomursulle 19.10.2014, 39 Juha Suonpää, Luontokuvan totuuden hetki taidegallerian vaiheita (Helsinki: Kuvataiteen 9. SVM; Soldan, ”Björn Soldan 1902–1953” (Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo ja keskusarkisto, 2004), 94. -käsikirjoitus, 9–10. SVM. Musta Taide, 2001), 32; Juha Suonpää, Petokuvan 54 Esimerkiksi Stefan Nygård asettaa Bergsonin raadollisuus. Luontokuvan yhteiskunnallisten ajattelusta tukea saaneen taiteen subjektiivisuuden merkitysten metsästys (Tampere: Vastapaino, 2002), vastakohdaksi valokuvallisen täsmällisyyden. Nygård, 34. Henri Bergson i Finland, 77. FT Johanna Frigård on valokuvien histo- 40 Suonpää, Luontokuvan totuuden hetki, 10; 55 Frigård, Alastomuuden oikeutus, 139. Suonpää, Petokuvan raadollisuus, 60. 56 Raoul af Hällström, ”Kameran silmä”, Tulenkantajat riaan erikoistunut taidehistorioitsija Turun 41 Björn Soldan, ”Vårkväll i viken”, kirje Vivienille, 9–10/1930, 139. yliopistossa. Tällä hetkellä hän tutkiin vä- päiväys tuntematon. Yksityiskokoelma. 57 Ibid.. 42 Bergson, Creative evolution, xii. 58 Bergson, Creative evolution, 154–155. rillisyyden muuttuvia merkityksiä valoku- 43 Nygård, Henri Bergson i Finland, 60–61; Bergson, 59 Ibid., 306–308. vauksen historiassa. Rahoittajana on Ko- Creative evolution, 128. 60 Ibid., 10–11. neen säätiö.

54 Tahiti 2/2019 | Artikkeli  | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa