Björn Soldanin Valokuvia Henri Bergsonin
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
vaaineistoon tutustuin vuonna 2013, jolloin hänen lapsensa June Stansfield (s. 1934) Elämän voima luonnon kuvissa: Björn ja Robin Soldan (s. 1939) lahjoittivat Björn Soldanin sotien jälkeen Iso-Britanniassa ku- Soldanin valokuvia Henri Bergsonin aja- vaamaa aineistoa sekä runsaat viisikymmen- tä lapsuuden ajan kuvaa, satakunta Soldanin tusten kautta tarkasteltuina perhe-elämään liittyvää kuvaa sekä saman verran Soldanin sota-aikana Suomessa ku- vaamia otoksia. Lahjoituksessa omana koko- naisuutenaan ovat Brittein saarten elämää ja kulttuuria esittelevään valokuvakirjaan ”Sata kuvaa Englannista” suunnitellut kuvat. Matka- Johanna Frigård kirjan liki sadan kuvan aineiston lisäksi muka- na on muutamia kuvia, joiden kimmokkeeksi ei Valokuvaaja ja elokuvaaja Björn Soldanin artikkelissani etsin pikemminkin Soldanin ole tiedossa tilausta tai muuta käytännön tavoi- (1902–1953) tuotanto kytketään ensisijai- pyrkimystä välittää kohteiden sisäistä liikettä tetta. Kuvat edustavat ennen kaikkea Soldanin sesti 1930-luvun suomalaiseen modernis- ja rytmiä. Avaimina uuteen tulkintaan käytän taiteellista tuotantoa, jossa hänen henkilökoh- miin. Tuolloin hän toimi toisena osakkaana ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin (1859– tainen näkemyksensä pääsee esiin rajoitta- Aho & Soldan - elokuvatuotantoyhtiössä yh- 1941) elämänvoimaa korostaneita ja hänen mattomimmin, ja hän tuntuu ottaneen ne vain dessä velipuolensa ja serkkunsa Heikki Ahon luonnontuntemuksensa pohjalta nousseita oman kiinnostuksensa takia. Kuvia oli esillä (1895–1961) kanssa. Ahon ja Soldanin vuo- ajatuksia. Lisäksi tarkastelen Soldanin va- Järvenpään taidemuseossa 1.3.–31.8.2018 sina 1925–1945 toiminut yhtiö oli merkittävä lokuvia hänen elämänvaiheidensa kautta näyttelyssä Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin toimija modernin Suomi-kuvan tuottamises- ikään kuin tiivistyminä kokemuksista, joissa elämästä. Näyttelyä varten perehdyin tarkem- 2 sa.1 Yhtiön kuvailmaisu edusti modernismia, hänen luontosuhteensa on muotoutunut. min Björn Soldanin elämäntarinaan, ja sain uusasiallisuutta, joka luontui teollistumisen Kimmokkeena toimivat Suomen valoku- käyttööni hänen etenkin vaimolleen Vivienille 3 ja koneiden aikakauden ilmentäjäksi. Solda- vataiteen museon kokoelmassa olevat Björn (1909–2001) kirjoittamia kirjeitään. nin kuvia on aiemmin tulkittu modernistisen Soldanin valokuvat. Tutkimukselle uuteen, Uusi kuva- ja lähdeaineisto sai minut tar- selkeyden tavoittelun näkökulmasta, mutta aiemmin käsittelemättömään Soldanin ku- kastelemaan myös Suomen valokuvataiteen 39 Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa museon kokoelmassa jo ennestään olleita Sol- saan hän kritisoi positivismin ja naturalismin liikettä. Vastaavasti Soldanin valokuvat esit- danin kuvia uusin silmin. Jotkin kuvista tuntu- perinteitä ja korosti sen sijaan välittömän tävät kohteensa liikkumattomina, mutta silti vat vaativan aivan toisenlaista lähestymistapaa kokemuksen merkityksellisyyttä tiedon tuot- ne kutsuvat liikkeen tunnun vaistoamiseen ja kuin tarinalliset, journalistista otetta edustavat tajana. Keskeisellä sijalla hänen filosofias- sanattomille sisällöille antautumiseen. Taitei- matkakirjan kuvat tai Aho & Soldanin tuotanto. saan on epärationaalinen, kaikkialla vaikut- lijan havaitsema rytmi on tallentunut kuvien Kiinnostuin etenkin kuvista, jotka vaikuttavat tava elämänvoima tai elämän hyöky, élan dynamiikaksi, joka tuottaa elämyksen hyvin tarkastelevan arkista, lähellä olevaa luontoa vital. Hänen vuonna 1907 ilmestynyt teok- hienovaraisesta liikkeestä ja muutoksesta. sitä kummastellen. Luonnon kuvaaminen ei si- sensa L’Évolution créatrice saavutti suuren Soldanin elämässä yhteys luontoon oli nänsä ole Soldanin kohdalla yllätys, sillä Björn4 suosion. Saksassa ja Ranskassa se nostatti hyvin tärkeällä sijalla, sillä luonto ei hänel- oli pienestä asti harrastanut luonnon ja varsin- bergsonismin korkeimmilleen vuodesta 1907 le merkinnyt vain ulkoista kiinnostuksen kin lintujen tarkkailua. Hän arvosti ihmisen yh- teyttä luontoon aivan erityisellä tavalla, ja hänet ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. kohdetta vaan luonto oli myös osa ihmistä. tunnettiin paitsi valokuvaajana myös rakkau- Myös Suomessa juuri tuo kirja oli tärkein hä- Luonnon rakastamista ja kunnioittamista voi- 6 destaan luontoon. Huomioni kiinnittäneet kuvat nen julkaisuistaan, ja artikkelissani keskityn si kutsua hänen syvällisiä elämänvalintojaan eivät ensisijaisesti esitä tiettyjä tunnistettavia, siihen.7 ohjanneeksi periaatteeksi. Luonnonlähei- nimettävissä olevia kohteita, maisemia tai eläi- Bergson oli perehtynyt moderniin biologi- syyden voi ajatella edustaneen hänelle, ku- miä. Sen sijaan ne pysähdyttävät ensisilmäyk- aan ja evoluutioteorioihin, ja hän kehitti luon- ten Bergson ajatteli, yhteyttä kaiken taustalla sellä merkityksettömältä vaikuttavan näkymän non ilmiöihin pohjaavaa elämänfilosofiaa. olevaan elämänvoimaan. Sota-aikana vai- äärelle ikään kuin vain vihjatakseen, että se Luonnon tarkkailu johti hänen mielestään molleen Vivienille kirjoittamassaan kirjeessä pitää sisällään jotain näkyvää suurempaa. Mie- elämän ymmärtämiseen. Käsitteellistysten Björn tähdensi henkisen puolustuslinjan tär- lestäni Soldanin luontokohteiden kuviin sopivat ja tilallisen hahmottamisen varassa toimi- keyttä: uhkakuville ja pelottaville ajatuksille avaimiksi Henri Bergsonin 1900-luvun alussa van älyn lisäksi ihmisellä oli hänen mukaan- ei saanut antaa sijaa, sillä juuri nyt vaadittiin laajalti tunnetut ajatukset, sillä molempien ajat- sa irrationaalinen vaisto, intuitio, joka tuotti optimistisuutta ja positiivisuutta. Omien ku- telussa luonnon tuntemisella ja elämänvoimal- ymmärrystä käsitteiden ulkopuolelta. Myötä- viensa ja kirjoitustensa avulla Soldan halusi la oli tärkeä sija. tuntoon ja eläytymiseen nojaava intuitiivinen vahvistaa uskoa kulttuurin tulevaisuuteen ja ymmärrys jäi aina epämääräiseksi ja utui- myönteisyyteen – ja näin auttaa heikompia Björn Soldan ja Henri Bergson seksi, mutta vain se pystyi tavoittamaan to- eteenpäin. Valoisat ajatukset olivat hänen Filosofi Henri Bergson oli 1900-luvun alussa dellisuuden oikean luonteen, joka oli ennen vakaumuksensa mukaan aina vahvempia myös Suomessa hyvin tunnettu.5 Ajattelus- kaikkea jatkuvaa muutoksenalaisuutta ja kuin synkät, sillä niissä oli elämänvoimaa (li- 40 Tahiti 2/2019 | Artikkeli | Johanna Frigård: Elämän voima luonnon kuvissa vskraft), ja ne läpäisivät kaikki esteet. Niin oli Ostwaldin (1853–1932) ajatuksiin hengen, sofisen) tiedon hankkimisen menetelmäksi aina ollut.8 Vaikka Soldan puhui elämänvoi- materian ja energian ykseydestä.11 käsitteellistysten ulkopuolelle kurottavan, masta, hänen sille antamansa sisältö saattoi Riippumatta siitä, tunsiko Soldan Bergso- myötätuntoon perustuvan intuition. hyvinkin poiketa Bergsonin ajattelusta. Oleel- nin ajattelua vai ei, tuon heidät toistensa yhte- lista tässä yhteydessä kuitenkin on, että Sol- yteen avatakseni Soldanin tuotantoa uudella Lapsuus lähellä luontoa dan oli vakuuttunut tällaisen näkyvän taustal- tavalla. Lisäksi tutkin, miten Soldanin elämän Björn arvosti jo nuorukaisena sitä, että oli la vaikuttavan voiman olemassaolosta. vaiheet ovat muovanneet hänen luontosuh- saanut kasvaa lähellä luontoa. Hän piti luon- Soldan kasvoi ympäristössä, johon kuului- dettaan. Tässä tukeudun Bergsonin ajatuk- non keskellä varttumista tärkeänä ihmisten vat kiinnostus ajankohtaisiin filosofisiin suun- siin muistista; hänelle muisti oli tajunnan muovaajana; teinipoikana hän valitteli, että tauksiin ja elämän pohdiskelu. Hän varttui perusta. Bergson ajatteli muistojen kertyvän hän kaupungissa asuessaan hyvin harvoin keskellä sivistyneistöä ja taiteilijoita, ja hän automaattisesti koko ajan, jolloin kaikki koet- näki terveen näköisiä ihmisiä – ja heidänkin itse oli laajasti lukenut, joten pidän hyvinkin tu, ajateltu ja tunnettu varhaisimmasta lap- hän arveli muuttuvan muiden kaltaisiksi ai- mahdollisena, että hän tunsi Bergsonin aja- suudesta asti on tallella muistissa. Eletyssä kaa myöten. Hänen lapsuudessaan oli eten- tuksia. Hänen äitinsä isä oli kemisti, insinöö- elämässä menneisyys ja nykyisyys sulautu- kin kaksi paikkaa, jotka hän nosti arvoonsa ri ja luutnantti August Soldan (1817–1885), vat toisiinsa, ja mennyt painautuu jatkuvasti luontonsa takia: Järvenpään Tuusula ja Tos- kan niemimaa Hangossa.14 Myös Bergsonin joka muiden kiinnostustensa ohella harrasti muutoksenalaista nykyisyyttä vasten – ja ny- mielestä luonnolla oli paljon tarjottavanaan filosofiaa. Hän vaikutti suomalaisen filosofi- kyisyys muuttuu jatkuvasti osaksi mennyttä. ihmisen ymmärrykselle. Hänen mukaansa an painotuksiin korostamalla tulkinnoissaan Bergsonin mielestä muistot ovat koko eletyn älyllistä, loogista ja käsitteellistä tietoisuutta empiirisen tiedon ja sisäisen vapaan tahdon elämän kasauma, joka tiivistyneenä muovaa ympäröi hämärä mutta hyvin laaja tietämi- 12 merkitystä, jotka Bergsonillekin olivat tärkei- sitä millaisia olemme. Soldanin elämänvai- sen alue. Nämä ympäröivät voimat täy- 9 tä. Tiedetään myös, että Bergsonin suomen- heiden tarkastelu bergsonilaisittain avaa nä- dentävät rationaalista ymmärrystä, mutta kieliselle yleisölle 1910-luvun alussa esitellyt kymiä siihen, miten hänen suhteensa luon- ne jäävät vain epämääräisen tuntemuksen filosofi Eino Kaila vieraili Tuusulassa Björnin non valokuvaamiseen on saattanut rakentua. tasolle, mikäli ihminen keskittyy vain itseen- kodin naapurissa asuvan kuvataiteilija Eero Tätä eläytymistä elämäkertatutkimuksessa sä. Selkeän ja tarkan kuvan voimista saa Järnefeltin luona.10 Vähintäänkin