HOLLYWOOD TULEE SUOMEEN YHDYSVALTALAISTEN ELOKUVIEN MAAHANTUONTI JA VASTAANOTTO KAKSIKYMMENTÄLUVUN SUOMESSA Jaakko Seppälä VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIV torstaina 7. kesäkuuta 2012 kello 12. ISBN 978-952-10-8042-5 (nid.) ISBN 978-952-10-8043-2 (PDF) Helsingin yliopisto Unigrafia Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET 4 JOHDANTO 5 HOLLYWOOD JA MAAILMAN ELOKUVAMARKKINAT 6 TUTKIMUSKOHDE JA -KYSYMYKSET 12 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYKSET 15 TUTKIMUKSEN LÄHDEAINEISTO 22 HOLLYWOOD-ELOKUVIEN MAAHANTUONTIMÄÄRÄT 1918–1929 25 ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYS 25 ELOKUVAKARTOITUKSEN LAATIMISEN HAASTEISTA 28 AMERIKKALAISTUVA ELOKUVATARJONTA 33 AMERIKKALAISTUMISEN PARTAALLA (1918–1922) 45 ENSILUOKKAISIA JA TAVANOMAISIA HOLLYWOOD-ELOKUVIA 45 SARJAELOKUVAT SAAVAT KATSOJAT KOUKKUUN 59 AMERIKKALAISEN HUUMORIN TUOTTEET 75 ELOKUVAYHTIÖT JA TIETYNLAINEN TUOTANTO 101 HARVASSA OVAT MERKITTÄVÄT AMERIKKALAISET OHJAAJAT 109 TÄHTIKUUME VIRIÄÄ SUOMESSA 120 HOLLYWOOD-ELOKUVAT ALEMPANA TOISENA 139 KESKUSTELU SUOMALAISESTA KANSALLISESTA ELOKUVASTA 147 HOLLYWOODIN ARVOSTUS KOHOAA (1923–1926) 160 HOLLYWOODIN VOITTOKULKU 160 ”ELÄMME REKLAAMIN AIKAA” 166 VÄKIVALTAA JA MUUTA JOUTAVAA AJANVIETETTÄ 173 SALONKIELOKUVAT JA KULUTUKSEN LOISTE 184 YHDYSVALTALAISET SUURELOKUVAT ELI ”NÄYTÄNTÖKAUDEN TAPAUKSET” 194 CHARLES CHAPLININ PERILLISET 209 TÄHTIBUUMIT JA TÄHTEYDEN KIROT 223 ”AMERIKKALAINEN MUSTEKALA” 239 SUOMALAINEN ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYDEN ONGELMA 247 VIHA-RAKKAUS-SUHDE VAKIINTUU (1927–1929) 265 TRUSTISOTA 265 AMERIKKALAISEN MYKKÄELOKUVAN KUKOISTUS 279 EUROOPPALAISET TAITEILIJAT HOLLYWOODISSA 301 TÄHTIKULTTUURIN UUDET PIIRTEET 315 HOLLYWOOD-FLAPPERIT JA SUOMALAISET TEHTAANTYTÖT 326 SUOMALAISET HOLLYWOODISSA 338 SUOMALAISEN ELOKUVAN AMERIKKALAISTAMINEN 344 ÄÄNIELOKUVA TULEE! 360 YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 369 LÄHTEET 376 KIITOKSET Käsillä oleva teos on ollut tekeillä usean vuoden ajan, enkä olisi saanut sitä valmiiksi ilman monia tukijoita ja avustajia. Isoimmat kiitokset kuuluvat kiis- tatta professori Henry Baconille ja dosentti Kimmo Laineelle, jotka ohjasivat tutkimustyötäni alusta alkaen. Arvostan sitä, että he käyttivät paljon aikaa työni lukemiseen ja yhteisiin keskusteluihimme. On ollut ilo työskennellä kahden eri tavoin orientoituneen ensiluokkaisen tutkijan kanssa. Heidän laa- ja-alainen oppineisuutensa, terävät huomiot ja oivaltava kritiikki ovat autta- neet minua syventämään ajatteluani. Ohjaajiltani saamani palaute näkyy monissa tämän työn vahvuuksissa. Mahdolliset virheet ja heikkoudet ovat tietysti omiani. Professori Hannu Salmelle ja professori Anu Koivuselle, jotka toimivat väitöskirjani esitarkastajina, olen kiitollinen hyvistä ja rakentavista kommen- teista, jotka auttoivat minua saattamaan työni loppuun. Tutkiminen on enimmäkseen yksinäistä työtä, mutta kaiken puurtami- sen vastapainona on toiminut tutkijakollegoiden ja elokuvasta syvästi kiin- nostuneiden ihmisten yhteisö. Tämän tutkimuksen juuret ovat Englannissa Warwickin yliopistolla, jossa opiskelin elokuva- ja televisiotutkimusta vuosi- na 2001–2006. MA-työtäni viimeistellessäni ryhdyin ideoimaan tutkimusta Hollywood-elokuvien suomalaisesta vastaanotosta yhdessä tohtori Jon Bur- rowsin kanssa. Suomeen palattuani integroiduin nopeasi osaksi hienoa tutki- jayhteisöä. Monet lahjakkaat ja osaavat ihmiset ovat neuvoneet minua tutki- muksen teossa, kommentoineet tekstiäni ja auttaneet erilaisissa haasteissa. Kiittää lämpimästi Antti Alasta, Jerker A. Erikssonia, Outi Hupaniittua, Harri Kilpeä, Juha Kindbergiä, Hanna Korsbergia, Pirkko Koskea, Eeva Mustosta, Juri Nummelinia, Tommi Partasta, Lauri Piispaa ja Jari Sedergreniä. Helsin- gin elokuva- ja televisiotutkimuksen oppiaine, Lähikuva-lehden toimituskun- ta sekä Suomen elokuvatutkimuksen seuran hallitus ovat muodostaneet ver- koston, jossa olen liikkunut eri ihmisten kanssa keskustellen. Suuri kiitos teil- le kaikille! Kiitän lämpimästi myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston, Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston ystävällisiä työntekijöitä. Rahoittajiani kiitän tuesta ja luottamuksesta työtäni kohtaan. Erityis- maininta kuuluu Koneen Säätiölle, joka rahoitti tutkimustani tutkijastipendi- en muodossa kolmen ja puolen vuoden ajan. Ison kiitoksen ansaitsee myös Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto, jonka tukemana työs- kentelin vuoden verran. Myös Helsingin yliopiston rahastot ovat avustaneet työtäni ja siihen liittyviä tutkimusmatkoja. Ystäväni ja tuttavani ovat muistuttaneet minua siitä, että elämää on myös yliopistomaailman ulkopuolella, ja hyvä niin. Heidän kanssaan viettä- mäni laatuaika on ollut tutkimukselle hyvää vastapainoa. Kiitän rakasta puo- lisoani Päivi Veronica Peltomaata, joka on sekä sietänyt tutkimustyötäni että kannustanut minua siinä. Lopuksi kiitän vanhempiani Esko ja Maija-Liisa Seppälää, jotka ovat tukeneet minua monin tavoin kaikkien näiden vuosien ajan. Omistan tämän työn isälleni, jonka mukana pääsin tutustumaan eloku- viin jo lapsena. 4 JOHDANTO Suomessa esitetään vuosittain enemmän yhdysvaltalaisia elokuvia kuin kaik- kia muita elokuvia yhteensä, mutta aina näin ei ole ollut. ”Euroopan syste- maattinen ’amerikanisoiminen’ alkaa vasta sodan jälkeen”,1 Olavi Paavolai- nen kirjoitti vuonna 1929 ilmestyneessä teoksessaan Nykyaikaa etsimässä. Yhdysvaltalainen kulttuuri oli alkanut levitä Eurooppaan jo paljon aiemmin,2 mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen keskustelu sen vaikutuksista vain kiihtyi. Tämä tutkimus käsittelee Hollywood-elokuvien maahantuontia ja teosten muuttuvaa asemaa suomalaisessa itsenäisyydenajan mykkäeloku- vakulttuurissa. Huomio kohdistuu ensisijassa näytelmäelokuviin. Juuri Hol- lywood-elokuvat on usein liitetty sekä ”amerikanismiin” että ”amerikkalais- tumiseen”.3 Mats Björkin esittää, että positiivisessa mielessä ”amerikanismi” on toiminut Yhdysvaltojen ja sen väestön kehityksen johtotähtenä sekä ei- amerikkalaisten inspiraationa. Toisaalta se on samanaikaisesti edustanut kaikkea mikä Yhdysvalloissa on pahasta ja muodostaa uhan sille, mitä eu- rooppalaiset intellektuellit ovat pitäneet kulttuuriperintönään. ”Amerikka- laistuminen” taas viittaa prosessiin, jonka myötä ”amerikanismi” on levinnyt ja muiden maiden on voitu ajatella muuttuvan ainakin jossain määrin Yhdys- valtojen kaltaisiksi.4 Yleensä amerikkalaistumisella tarkoitetaan nimenomai- sesti kulutustavaroiden ja suuren yleisön kulttuurin leviämistä.5 Tässä tutki- muksessa Hollywood-elokuva ja yhdysvaltalainen elokuva ovat synonyyme- jä.6 Niiden levittäminen ja esittäminen on ollut maailman amerikkalaistamis- ta ja niiden monet eri maissa synnyttämät ilmiöt, kuten Hollywood-tähtien ihailu, amerikanismia. Yksi syy amerikanismin nopealle leviämiselle Eurooppaan oli se, että ”[m]aailmansota muodostui eurooppalaiselle filmitoiminnalle monessa suh- teessa kohtalokkaaksi, ja etenkin ympärysvalloissa sen vaikutukset olivat tu- hoisat”,7 kuten Roland af Hällström muistelee vuonna 1936 ilmestyneessä teoksessaan Filmi – Aikamme kuva. ”Amerikkalaiset filmit saivat sen sijaan entistä suuremman levikin, ja tällöin USA:n filmimiehet ensimmäiseksi tuli- vat havaitsemaan, että heidän tuotteistaan myöskin voi tulla erinomainen vientiartikkeli”,8 af Hällström jatkaa. Omassa kirjassaan Olavi Paavolainen kertoo, että amerikkalainen henki ja rytmi imeytyvät eurooppalaiseen elä- mään juuri jälleenrakentamistyön aikana: 1 Olavi Paavolainen 1990, 34. 2 Keijo Virtanen 1988, passim. 3 Ruth Vasey 1997a, 43. 4 Mats Björkin 1998, 10, 41. 5 Keijo Virtanen 1988, 508. 6 Molemmilla tarkoitetaan yhdysvaltalaisten yhtiöiden tuottamia elokuvia, riippumatta siitä onko ne kuvattu Kaliforniassa vai jossain muualla. Näennäisestä homogeenisyydestä huolimatta Hollywood- elokuvat ovat moninainen joukko teoksia: toiset ovat hyviä ja toiset huonoja, jotkut ovat melodraamo- ja ja jotkut lännenelokuvia, osa elokuvista on tuotettu kalliilla ja osa halvalla. 7 Roland af Hällström 1936, 86. 8 Ibid., 86–87. 5 Mikä suunnaton vaikutus onkaan amerikkalaisten avustusjoukko- jen saapumisella ollut koko eurooppalaiseen elämään (samoinkuin mustilla siirtomaajoukoillakin!). He toivat köyhtyneihin ja nälkiin- tyneihin vanhan maailman maihin mahtavat autonsa, ensiluokkai- set radiolaitteensa, hartautta herättävät säilykepurkkinsa, kortti- järjestelmänsä, matkagramofooninsa ja last but not least dollarin- sa.9 Suomessa avustusjoukkoja ei nähty, mutta amerikanismi levisi maahan Hol- lywood-elokuvien välityksellä. Yhdysvaltalaiset elokuvat tarjosivat suorim- man ja välittömimmän kontaktin tähän niin sanottuun loputtomien mahdol- lisuuksien maahan,10 ne kun toivat amerikkalaisen elämäntavan ja yltäkylläi- syyden – autot, radiolaitteet, säilykepurkit ja monet muut kulutustuotteet – suomalaisten nähtäville. Ne osoittivat, että Eurooppa oli jäänyt ajastaan jäl- keen.11 Kaikki eivät kuitenkaan suhtautuneet amerikanismiin kuten Paavolai- nen. Hollywood-elokuvat herättivät myös vastustusta. Juuri kaksikymmentä- luvulla julkisuuteen nousivat pelot suomalaisen kulttuurin amerikkalaistumi- sesta.12 Af Hällström muistelee, että ”amerikkalaisen elokuvan pääosana oli suuri määrä taiteellisesti ala-arvoista tuotantoa, joka levisi laajoille aloille […ja] vain pieni osa esitetyistä elokuvista vastaa niitä vaatimuksia, joita filmi- taiteelle on asetettava”.13 Monenkirjavien näkemysten ymmärtämiseksi on selvitettävä, missä määrin Hollywood-elokuvia tuotiin Suomeen ja millainen asema niillä oli osana suomalaista elokuvakulttuuria. HOLLYWOOD JA MAAILMAN ELOKUVAMARKKINAT Hollywood on hallinnut määrällisesti