DOCSLIB.ORG

Rikollisia Sattumalta? Naisten Keskinäistä Haureutta Koskevat Oikeudenkäynnit 1950-Luvun Itä-Suomessa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Rikollisia Sattumalta? Naisten Keskinäistä Haureutta Koskevat Oikeudenkäynnit 1950-Luvun Itä-Suomessa Antu Sorainen Rikollisia sattumalta? Naisten keskinäistä haureutta koskevat oikeudenkäynnit 1950-luvun Itä-Suomessa Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston pienessä juhlasalissa lauantaina 29.10.2005 klo 10. ISBN 952-91-9415-3 (nid.) ISBN 952-10-2746-0 (PDF) Yliopistopaino, Helsinki 2005 Rikollisia sattumalta? Naisten keskinäistä haureutta koskevat oikeudenkäynnit 1950-luvun Itä-Suomessa Sisällysluettelo Esipuhe kiitoksin ………………………………………………………………………………... i 1§ Johdanto .…………………………………………………………………………………….. 2 2§ Rikosoikeudellisista käytännöistä ja diskursseista …………………………………………... 3 3§ Teoreettiset lähtökohdat .……………………………………………………….……………. 9 3.1. Siveellisyys, haureus, genealogia ……………………………………………. 9 3.2. Queer-tutkimus ja heteronormatiivisuuden kyseenalaistaminen …………………………………………………………….. 23 4§ Kaappi ………………………………………………………………………….……………. 30 5§ Tutkimusartikkelit ja niiden kontekstit ……………………………………………………… 38 5.1. Antropologia ja seksuaalisuus ……………………………………………….. 38 5.2. Haureusrikos-käsitteen tulkinta rikoslaissa ………………………………….. 45 5.3. Naisten keskinen haureus tutkintana ja tunnustuksena ……………………… 52 5.4. Paikallisen ja yleisen hankauspinta ………………………………………….. 68 6§ Menneisyyttä ei voi ohittaa ………………………………………………………………….. 73 7§ Lista artikkeleista …………………………………………………………………………..…75 8§ Lähdeluettelo ………………………………………………………………………………… 76 Abstract and appendix i Esipuhe kiitoksin Väitöskirjaani johtanut tutkimusprosessi käynnistyi syyskuussa 1991 Helsingin yliopiston naisoikeuden seminaarissa, jossa ehdotin naisten keskistä haureutta koskevaa lainkohtaa esitelmän aiheeksi. Kumppanikseni sain oikeustieteen opiskelija Eve Hirvosen. Yhteistyömme jatkui vuosia ja johti paitsi naisoikeuden seminaariesitelmään ”Lesbo: riitasointu heterolain harmoniassa”, myös kulttuuriantropologian proseminaarityöhön, yleisen oikeustieteen esitelmään, yhteisiin konferenssialustuksiin ja kansainväliseen julkaisuun. Kiitän Eve Hirvosta tutkimuksen käynnistymisestä, yhdessä tehdystä kirjoitus-, ajattelu-, arkisto- ja haastattelutyöstä sekä intellektuaalisesta kanssakäymisestä ja tuesta vuosien varrella. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ja jatkaa niitä historiankirjoituksen, rikosoikeudellisen diskurssin ja saman sukupuolen välisen seksuaalisuuden suhteisiin liittyviä kysymyksiä, joita käsittelin kulttuuriantropologian pro gradu -työssäni ”Talontyttäriä ja uskonsisaria. Naisten keskeisiä haureusoikeudenkäyntejä Itä-Suomessa 1950-luvulla.” Opinnäyte tarkastettiin Helsingin yliopistossa syksyllä 1995. Tarkastajina olivat Helsingin yliopiston kulttuuriantropologian professori Matti Sarmela ja rikosoikeuden vt. apulaisprofessori Panu Minkkinen. Työtäni ohjasivat ja tukivat antropologian laitoksella tuolloin ja myöhemmin Karen Armstrong, Laura Assmuth, Ilkka Ruohonen ja Anna-Maria Viljanen. Anna-Maria Tapaninen on lukenut käsikirjoituksiani kriittisen suopeasti gradusta väitösprojektiini. Häneltä olen saanut valtavasti ideoita ja energiaa silloinkin, kun tutkimus on näyttänyt juuttuneen paikoilleen. Kulttuuriantropologian jatko-opiskelijana sain palautetta ja kritiikkiä paitsi kulttuuriantropologian professoreilta Matti Sarmelalta ja Karen Armstrongilta, myös sosiaaliantropologian professori Jukka Siikalalta. Kiitän myös Timo Kaartista ja jatko-opintoseminaarilaisia, joista tahdon erityisesti mainita Susanne Dahlgrenin, Siru Maunuksela-Auran, Marja Nykäsen, Minna Ruckensteinin ja Annika Tepon. Kiitos myös Arto Sarlalle käytännön avusta ja hymyistä. Väitöskirjaprojektini sai varsinaisesti pontta, kun naistutkimuksen professori Aili Nenola suostui ohjaajakseni vuonna 1996. Materiaalisesti tutkimustoiminta mahdollistui, kun sain Kristiina- instituutista työhuoneen ja pääsin tutkijakoulutettavaksi valtakunnalliseen Sukupuolijärjestelmä- tutkijakouluun. Aili Nenolan vankkumaton kannustus ja luottamus ovat olleet elintärkeitä ja ii unohtumattomia. Kiitän tohtorikoulun johtoryhmää – Liisa Rantalaihoa, Kaija Heikkistä, Tuija Pulkkista, Tuula Gordonia, Marianne Liljeströmiä, Ulla Vuorelaa ja Kirsi Saarikangasta – sekä tohtorikoulukollegoitani Tiina Kinnusta, Anu Koivusta, Katri Komulaista, Kati Mustolaa, Tutta Palinia, Saara Tuomaalaa, Jaana Vuorta ja Ann-Catrin Östmania innostavista keskusteluista ja säkenöivästä akateemisesta ilmapiiristä, jossa työ saattoi hautua ja jopa edistyä. Kiitokset myös Sari Charpentierille, Mila Engelbergille, Katriina Honkaselle, Tarja Kupiaiselle, Iivi Massolle, Kirsi Mäelle, Venla Oikkoselle, Sanna Ojajärvelle, Susanna Paasoselle, Rita Paqvalenille, Sanna Rojolalle, Katja Yesilovalle ja muille. Kumarran vastaväittäjälleni, naistutkimuksen professori Marianne Liljeströmille, joka on kannustanut minua hyväntuulisesti ja monin tavoin koko tohtorikoulun ajan. Esitarkastajani Jan Löfström ja Panu Minkkinen ovat olleet korvaamaton akateeminen voimavara kautta koko tutkimusprosessin. Molemmat ovat auliisti jakaneet asiantuntemustaan ja antaneet ohjeita laajalta pätevyysalueeltaan sekä kannustaneet ja auttaneet minua ulkomaille suuntautuneessa tutkimusvaiheessa. Vietin Jan Löfströmin neuvosta ja Panu Minkkisen kannustuksella lukuvuoden 1996-1997 jatko-opiskelijana Leedsin yliopistossa professori Carol Smartin ja professori Sasha Roseneilin oppilaana. Smart ja Roseneil tutustuttivat minut kansainväliseen seksuaalisuutta ja sukupuolta tutkivaan tiedeyhteisöön ja rohkaisivat minua julkaisemaan ja pitämään esitelmiä kansainvälisillä foorumeilla. He myös kommentoivat kyökkienglanniksi tehtyjä käsikirjoituksiani. Leedsin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Sally Wheeler oli myös korvaamaton ohjaaja Oscar Wildea ja case law-oikeutta koskevien keskusteluiden suhteen. Brittiläisen kulttuuripiirin parista löysin myös toisen akateemis-henkisen tukikohdan: professori Davina Cooperin johtaman Centre LGS:n (Law, Gender & Sexuality). Olin väitöskirjaprojektin aikana kahteen otteeseen Davina Cooperin kutsumana vierailevana tutkijana Keelen oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Centre LGS:n kollegoista kiitän ystävällisen keskusteluilmapiirin luomisesta myös Brinda Bosea (Delhi), Ruth Fletcheria, Daniel Monkia, Didi Hermania ja Sally Sheldonia. Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen keskusteluympäristön minulle ovat suoneet Suomessa erityisesti Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY) ja OPTULAN suojissa toiminut kriittisten iii tutkijoiden yhdistys. Näiden molempien puheenjohtaja Päivi Honkatukia on ollut tutkimukseni kuluessa korvaamaton ystävällismielinen sielu ja keskusteluyhteisön luoja. Kiitän myös Heini Kainulaista, Helena Karmaa, Timo Koranderia, Hille Koskelaa, Timo Kyntäjää, Sanna Kohvakkaa (ent. Melaranta), Minna Ruuskasta, Kari Saarta, Sari Vesikansaa, Anne Väisästä ja Antti Weckrothia vuosien varrella käydyistä kriittisistä keskusteluista. Pohjoismaissa keskusteluareenan on tarjonnut Nordisk Samarbejdsråd for Kriminologi (NSfK), jonka lukuisissa kesäseminaareissa olen esitellyt työtäni kärsivälliselle kriminologikaartille. Kiitän erityisesti Kati Mustolaa, joka aikoinaan luotsasi Eve Hirvosen ja minut kyseisen järjestön pariin. Kiitos myös Kauko Aromaalle ja Tanja Mikkoselle taloudellisen mahdollisuuden järjestämisestä osallistua kyseisiin seminaareihin. European Group for the Study of Deviance and Social Control on tarjonnut lämminhenkiset puitteet yhteydenpitoon eurooppalaisiin kriittisiin kriminologeihin. Ryhmän vuosittaisissa kokouksissa olen joitakin kertoja voinut myös esitellä väitöskirjatutkimustani. Kiitän erityisesti Karen Leanderia (Tukholma), Phil ja Deena Scratonia (Belfast) sekä Eileen Berrya ja Helen Jonesia (Manchester) työtäni koskevasta palautteesta ja kannustuksesta. Oikeustieteellisen innoituksen minulle on luonut ennen kaikkea toinen ohjaajani, professori Kevät Nousiainen. Miten voisinkaan kiittää inspiroivista keskusteluista, tutkimusteksteistä ja intellektuaalisesta esikuvasta. Myös rikosoikeuden professori Pekka Koskinen ja oikeussosiologian professori Paavo Uusitalo ovat toimineet ohjaajinani, siitä kiitos. Muita tärkeitä kontakteja oikeustieteen puolella ovat olleet Soile Pohjonen ja Juha Karhu (ent. Pöyhönen), joiden tutkimusavustajana aikoinaan opettelin oikeustieteellisten arkistojen ja kirjastojen käyttöä. Myös Anu Pylkkänen ja Johanna Niemi-Kiesiläinen ovat aina auliisti vastailleet kysymyksiini. Erityiskiitokset esimiehelleni, professori Kirsi Saarikankaalle seminaariohjauksesta ja kärsivällisestä avusta työn loppuvaiheen käytännön kommervenkeissä. Kristiina-instituutti työyhteisönä on kuluneiden vuosien aikana ollut täysin korvaamaton. On vaikea kuvitella mukavampaa työyhteisöä! Entinen työhuonekumppanini Lilli Hurnonen ja nykyinen eli Anna Moring ovat molemmat ilostuttaneet elämääni aina niinä päivinä, kun olen sattunut yhtä aikaa paikalle. Anna Moringille kuuluu myös erityisen painava kiitos väitöskirjan painokuntoon saattamisesta. Lämmin ajatus myös kaikille muille nykyisille ja entisille Kristiinoille: Kirsi Erärannalle, Aino-Maija Hiltuselle, Hanna Lehdolle, Anne Naukkariselle, Katja Nordlundille, Marja Nykäselle, Outi Pajalalle, Pia Purralle, Eeva Raevaaralle, Leena-Maija Rossille, Anna Rotkirchille, Minna Uimoselle, Maija Urposelle, iv Leena Viitaniemelle, Annukka Jamistolle ja kaikille muille. Kiitokseni myös naistutkimuksen dosentti Terhi Utriaiselle toimimisesta tiedekunnan edustajana arvosanalautakunnassa. Naistutkimuksen jatko-opintoseminaarilaiset syksyllä 2004 auttoivat myös huomattavasti käsikirjoitukseni loppuun saattamisessa. Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen oppiaine on tullut minulle viime vuosina
Load more

Recommended publications
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • Hollywood.Pdf
    HOLLYWOOD TULEE SUOMEEN YHDYSVALTALAISTEN ELOKUVIEN MAAHANTUONTI JA VASTAANOTTO KAKSIKYMMENTÄLUVUN SUOMESSA Jaakko Seppälä VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIV torstaina 7. kesäkuuta 2012 kello 12. ISBN 978-952-10-8042-5 (nid.) ISBN 978-952-10-8043-2 (PDF) Helsingin yliopisto Unigrafia Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET 4 JOHDANTO 5 HOLLYWOOD JA MAAILMAN ELOKUVAMARKKINAT 6 TUTKIMUSKOHDE JA -KYSYMYKSET 12 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYKSET 15 TUTKIMUKSEN LÄHDEAINEISTO 22 HOLLYWOOD-ELOKUVIEN MAAHANTUONTIMÄÄRÄT 1918–1929 25 ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYS 25 ELOKUVAKARTOITUKSEN LAATIMISEN HAASTEISTA 28 AMERIKKALAISTUVA ELOKUVATARJONTA 33 AMERIKKALAISTUMISEN PARTAALLA (1918–1922) 45 ENSILUOKKAISIA JA TAVANOMAISIA HOLLYWOOD-ELOKUVIA 45 SARJAELOKUVAT SAAVAT KATSOJAT KOUKKUUN 59 AMERIKKALAISEN HUUMORIN TUOTTEET 75 ELOKUVAYHTIÖT JA TIETYNLAINEN TUOTANTO 101 HARVASSA OVAT MERKITTÄVÄT AMERIKKALAISET OHJAAJAT 109 TÄHTIKUUME VIRIÄÄ SUOMESSA 120 HOLLYWOOD-ELOKUVAT ALEMPANA TOISENA 139 KESKUSTELU SUOMALAISESTA KANSALLISESTA ELOKUVASTA 147 HOLLYWOODIN ARVOSTUS KOHOAA (1923–1926) 160 HOLLYWOODIN VOITTOKULKU 160 ”ELÄMME REKLAAMIN AIKAA” 166 VÄKIVALTAA JA MUUTA JOUTAVAA AJANVIETETTÄ 173 SALONKIELOKUVAT JA KULUTUKSEN LOISTE 184 YHDYSVALTALAISET SUURELOKUVAT ELI ”NÄYTÄNTÖKAUDEN TAPAUKSET” 194 CHARLES CHAPLININ PERILLISET 209 TÄHTIBUUMIT JA TÄHTEYDEN KIROT 223 ”AMERIKKALAINEN MUSTEKALA” 239 SUOMALAINEN ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYDEN ONGELMA 247 VIHA-RAKKAUS-SUHDE VAKIINTUU
    [Show full text]
  • Anouk Aimée, “Singulière Et Irremplaçable”
    Le magazine de l’association du Festival International du Film de La Rochelle www.festival-larochelle.org Juin 2012 Ce magazine vous est offert par l’association du Festival International du Film de La Rochelle éditorial 3 HAUTE FIDÉLITÉ 40 ans... Le Festival, c’est une belle histoire qui ne pourrait se passer nulle part ailleurs qu’à La Rochelle! Voilà 40 ans qu’il garde la fraîcheur de ses premières aventures. Les vents contraires, parfois les contraintes économiques, les nouvelles donnes techniques, comme l’invasion du numérique, n’ont pas entamé son insaisissable particularité. C’est une histoire qui a porté l’équipe de Prune Engler et de Sylvie Pras à la barre de cette grande fête du cinéma. Elles ont choisi un cap, celui de l’indépendance et de la transmission. Le Festival, c’est aussi une histoire d’engagement et de passion, que nous partageons avec tous nos partenaires. Leur soutien est primordial, surtout quand la Culture est la grande oubliée de certains débats. C’est une histoire avec vous, rochelais et festivaliers... Vos témoignages dans ce numéro en sont un bel exemple. Cette édition nous emportera encore vers des horizons lointains, en accueillant des réalisateurs, pour certains interdits ou encore peu connus, qui deviendront peut-être un jour, comme Nanni Moretti, Président du jury d’un autre Festival… Les festivaliers ne s’y trompent pas quand ils viennent des quatre coins de France, Dunkerque, Marseille, Colmar ou Brest, pour découvrir le dernier fi lm en avant-première de Michael Haneke, rencontrer Roman Polanski, découvrir l’œuvre photographique de Nuri Bilge Ceylan, ou simplement s’imprégner d’images venues d’ailleurs, du Tibet, du Portugal ou de l’Orient.
    [Show full text]
  • JAHRESBERICHT 2014 Zum Gel Eit
    JAHRESBERICHT 2014 Zum Gel eit Das Jahr 2014 sollte ein Jahr der Freude werden, des Feierns von Festen unterschiedlicher Art, aber mit einem gemein - sa men Anlass: dem 50. Geburtstag des Filmmuseums. Am 2. Februar 2014 starb Philip Seymour Hoffman im 47. Lebensjahr. Er war im Juni 2009 im Unsichtbaren Kino zu Gast gewesen, ein genialer Menschendarsteller im Karohemd, der dem Publikum tiefen Einblick gab in das Verhältnis von Regisseur und Schauspieler. Am 22. April 2014 starb Michael Glawogger im 55. Le - bensjahr. Er war dem Filmmuseum in vielfacher Weise verbunden, von seiner eigenen künstlerischen Bildung über die künstlerische Bildung anderer, als Förderer, Filmpate und Deponent seiner Arbeiten bis zur langjährigen privaten Freundschaft – und mehr. Am 30. Juli 2014 starb Harun Farocki im 71. Lebensjahr. Ihm war im März 2006 eine Retrospektive und Carte blanche gewidmet gewesen; als Lehrbeauftragter der Aka - demie am Schillerplatz führte er seine Studierenden immer wieder zu Sondervorführungen in unser Haus, und auch er war ein persönlicher Freund vieler Jahre. thek 2015 mit Unterstützung der Kulturabteilung des Bun - Die Gründer des Filmmuseums Am 23. August 2014 starb Florian Flicker im 50. Lebens - deskanzleramtes präzise erfasst und bearbeitet werden Peter Kubelka und jahr. Er hätte ein lieber Gast auf den genannten Festen sein wird (siehe Seite 9), und der in Entstehung befindliche Film Peter Konlechner, 2014 sollen, während er gegen eine Krankheit kämpfte und die - von Michael Palm (S. 8). Und sogar die „Feuerwerke“ – der © Alexi Pelekanos sen Kampf am Ende verlor. Festakt am 6. März im Palais Lobkowitz (S. 3) und das Som - Am 17. September 2014 starb Peter von Bagh im merfest am 26.
    [Show full text]
  • KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu Ääniä, Että Filmin Problema Tällä Hetkellä on Käsikirjoituksen Problema.”
    FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu ääniä, että filmin problema tällä hetkellä on käsikirjoituksen problema.” Nyrki Tapiovaara, 1935 RAIJA TALVIO FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki © Raija Talvio Graanen suunnittelu: Emmi Kyytsönen Kannen kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Materiaalit: Munken Pure g ja g ISBN ---- (painettu) ISBN ----(pdf ) ISSN-L - ISSN - (painettu) ISSN - (pdf ) Unigraa Helsinki Sisällys Kiitokset 8 1. JOHDANTO 10 2. TAUSTAA: SUOMI, SUOMALAINEN Tutkimuksen tausta 10 ELOKUVA JA KÄSI- 13 • Tekijä tutkijana KIRJOITTAJAN AMMATTI 50 Aikaisempi tutkimus 22 • Aikaisempi tutkimus Suomessa: Suomi ja sen kulttuurinen 50 käsikirjoitus elokuvan ja maisema -luvulla kirjallisuuden marginaalissa 22 53 • Aikaisempi kansainvälinen tutkimus: Elokuva -luvun Suomessa ”elokuvateorian visuaalinen vääristymä” 25 54 Käsikirjoitus elokuvan historiankirjoituksessa 31 Käsikirjoittajan ammatti • Käsikirjoitus ja käsikirjoittaminen tutkimuksen kohteena 33 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen metodi 38 Tutkimuksen aineisto 45 Tutkimuksen aikarajaus 48 3. MITÄ OLISIVAT 4. KEIDEN PITÄISI SUOMALAISELLE KIRJOITTAA ELOKUVIA? 134 ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 60 ”Kirjailijat, käykää käsiksi lmiin” 134 • Kirjailijat ja toimittajat
    [Show full text]
  • The Cinema of Mika Kaurismäki
    The Cinema of Mika Kaurismäki The Cinema of Mika Kaurismäki Transvergent Cinescapes, Emergent Identities Pietari Kääpä afl]dd][l:jaklgd$MC';`a[Y_g$MK9 First published in the UK in 2011 by Intellect, The Mill, Parnall Road, Fishponds, Bristol, BS16 3JG, UK First published in the USA in 2011 by Intellect, The University of Chicago Press, 1427 E. 60th Street, Chicago, IL 60637, USA Copyright © 2011 Intellect Ltd All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording, or otherwise, without written permission. A catalogue record for this book is available from the British Library. Cover designer: Holly Rose Copy-editor: Heather Owen Typesetting: Mac Style, Beverley, E. Yorkshire ISBN 978-1-84150-409-4 / EISBN 978-1-84150-452-0 Printed and bound by Gutenberg Press, Malta. Contents Acknowledgements 7 Introduction: The (trans)national and the Global in Mika Kaurismäki’s Films 9 Chapter 1: The Aki/Mika Syndrome: Cosmopolitan Auteurism and the Search for Cinematic Stability 23 Chapter 2: Cross-genre: Transnational Genre Mutations 41 Chapter 3: Mapping Transnational Space at the Margins of the Global Metropolis: Representations of the City in Kaurismäki’s Films 65 Chapter 4: Post-road: Deconstructing the European Road Movie 85 Chapter 5: Auto-ethnography: Merging the Self and ‘Other’ in Brazilian Music Documentaries 107 Chapter 6: Post-nation: Kaurismäki’s Films in a Global Spectrum 135 Chapter 7: The Potential of Post-humanism: Kaurismäki and the Ecological Imagination 153 Chapter 8: The Polyphonality of Transvergence: The Reception of Kaurismäki’s Cinema 165 Conclusion: Beyond the Happy Ending 195 Bibliography 201 Acknowledgements his book is the result of a long fascination with Finnish cinema, specifically with those films that try to find new ways for exploring the transnational and increasingly global Tscope of this form of cultural production.
    [Show full text]
  • Features Shorts Animation Documentaries 2012 | 2013 Front Cover Mother, I Love You, Feature by Jānis Nords
    features shorts animation documentaries 2012 | 2013 Front Cover Mother, I Love You, feature by Jānis Nords Editorial Board Elīna Cire, Zanda Dūdiņa, Zigita Saulīte, Lelda Ozola, Laima Dimiševska latvian films in 2012 | 2013 table of contents Features produced 4 Features coming soon 13 Features (shorts) produced 19 Features (shorts) coming soon 20 Animation produced 23 Animation coming soon 32 Documentaries produced 38 Documentaries coming soon 46 Student films produced 68 Index of English Titles 74 Index of Original Titles 75 Index of Directors 76 Index of Production Companies 77 Adresses of Production Companies 78 Useful Adresses 80 3 feature Dream Team 1935 Title Dream Team 1935 Original Title Sapņu komanda 1935 Genre Historical drama, sport Format feature, 2k, DCP, 1:2.35, colour, Dolby Digital, 90’ Director Aigars Grauba Screenplay Aigars Grauba, Andrejs Ēķis Cinematographers Gvido Skulte, Imants Zaķītis Production Designers Mārtiņš Mīlbrets, Neils Matīss Costume Designer Sandra Sila National Film Centre of Latvia Makeup Artist Dzintra Bijubena Riga City Council Latvian Independent TV Sound Pavel Rejholec Editor Līga Pipare Geneva, Switzerland 1935. The first European Basketball Championship is about to take place. Basketball is still an Main Cast Jānis Āmanis, Vilis Daudziņš, unknown sport in Europe, and the national teams are meeting for the first time. Each wants the honour of being Inga Alsiņa, Mārcis Manjakovs, Mārtiņš Počs, the first champion. Meanwhile in Latvia, coach Baumanis is convinced that he can assemble a team and take it to Jānis Vimba, Viktors Ellers, Andris Bulis, Geneva. He quickly learns however, that triumph and defeat are also part of the game.
    [Show full text]
  • Read Ebook {PDF EPUB} Silja De Dienstmaagd by Frans Emil Sillanpaa
    Read Ebook {PDF EPUB} Silja de dienstmaagd by Frans Emil Sillanpää Silja de dienstmaagd by Frans Emil Sillanpää. by birthday from the calendar. TimeSearch for Books and Writers by Bamber Gascoigne. This is an archive of a dead website. The original website was published by Petri Liukkonen under Creative Commons BY-ND-NC 1.0 Finland and reproduced here under those terms for non-commercial use. All pages are unmodified as they originally appeared; some links and images may no longer function. A .zip of the website is also available. Frans Emil Sillanpää (1888-1964) Finnish writer, who was awarded the Nobel Prize for Literature in 1939. Sillanpää saw human beings as a small but integral part of the universe. Influenced by the German scientist Ernst Haeckel and Wilhelm Ostwald, and their theories about the unity of all nature in terms of physical laws, Sillanpää portrayed rural people living united with the land and dependent on the energy of the sun, the source of all life. Although Sillanpää based his work on knowledge of evolution theory and genetics, his picture of the agrarian society was rather idealized. Frans Emil Sillanpää was born into a peasant family in Hämeenkyrö, at Myllykolu Croft in Kierikkala Village in southwest Finland. His father, Frans Henrik Koskinen, was an impoverished day-laborer. Loviisa Vilhelmina Mäkelä, his mother, was a servant, who returned to home to give birth to an illegitimate child. She married Frans Henrik at the age of 34. Although poor, the family saved money to send Sillanpää to Tampere grammar school. Sillanpää lived in the working-class Amuri district and later moved to the home of his benefactor, the manufacturer Henrik Liljeroos.
    [Show full text]
  • The Unesco Courier
    The Unesco Eternal cinema Atimetolive... 26 India Living dangerously Danger is a way of life for film stunt men, the unsung heroes of the cinema. Jumping off roof¬ tops, falling off horses, crashing cars at high speed, day after day, film after film, they risk their lives to add vicarious excitement to the humdrum existence of the average cinema-goer. Above, a tense moment for two Indian stunt men during filming of the Second World War adven¬ ture film Lalkar. The Unesco Courier A window open on the world Editorial August 1984 37th year IT is a cruel paradox that the cinema, the most popular art of the twentieth century, should also be the most threatened. No art form has been (and continues to be) a prey to such destruction which, whether wilful or accidental, has caused losses on a massive scale. The disastrous implications of these losses for the memory of mankind are now fully appreciated. In this issue of the Unesco Courier, which is entirely devoted to the safeguard and preserva¬ tion of the world's film heritage, the two major causes of destruc¬ tion are analysed in detail. One stems from attitudes of mind to films and the cinema; the other has to do with the chemistry of motion picture film. The cultural value of the cinema was ignored and even denied for far too long, and the film was considered exclusively as a commer¬ cial commodity. In many countries huge quantities of film were thrown onto the scrap-heap, wantonly despoiled in ruthless and 4 The fragile art of film reckless waves of destruction unleashed whenever they seemed to be by Raymond Borde required by changing tastes and fashions in film and new technical developments.
    [Show full text]
  • Comparative Studies 2010 Internetam.Pmd
    ISSN 16915038 DAUGAVPILS UNIVERSITY FACULTY OF HUMANITIES INSTITUTE OF COMPARATIVE STUDIES THE MEMOIRS OF THE 20TH CENTURY: NORDIC AND BALTIC EXPERIENCE COMPARATIVE STUDIES Vol. III (2) DAUGAVPILS UNIVERSITY ACADEMIC PRESS ìSAULEî ~ 2010 ~ Comparative Studies. The Memoirs of the 20th Century: Nordic and Baltic Experience. Vol. III (2). Daugavpils: Daugavpils University Academic Press ìSauleî, 2010. 184 p. Scientific Committee of the Issue Comparative Studies Dr. philos. Bente Aamotsbakken, Norway Dr. habil. philol. Vsevolod Bagno, Russia Dr. phil. Irina Belobrovtseva, Estonia Dr. J. Douglas Clayton, Canada Dr. habil. philol. Fjodors Fjodorovs, Latvia Dr. Rita Giuliani, Italy Dr. Véronique Jobert, France Dr. philol. Pekka Kujam‰ki, Finland Dr. hum. Mindaugas Kvietkauskas, Lithuania Dr. habil. philol. Vera V‚vere, Latvia Dr. Willem Weststeijn, the Netherlands Editorial Board of the Issue Comparative Studies. The Memoirs of the 20th Century: Nordic and Baltic Experience. Vol. III (2) Dr. Jørgen Bruhn, Sweden Dr. philol. Maija Burima, Latvia Dr. habil. philol. Fjodors Fjodorovs, Latvia Dr. philol. Silvestras Gaizi˚nas, Lithuania Dr. phil. Marja J‰nis, Finland† Dr. philol. Ilze KaË‚ne, Latvia Dr. habil. philol. Benedikts KalnaËs, Latvia Dr. philol. Kirill Korkonosenko, Russia Dr. phil. Luise Liefl‰nderLeskinen, Finland Cand. philol. Eva Maagerø, Norway Dr. phil. Anneli Mihkelev, Estonia Dr. art. Lisbeth Pettersen Wærp, Norway Editorial Staff of the Issue Comparative Studies. The Memoirs of the 20th Century: Nordic and Baltic Experience. Vol.
    [Show full text]
  • Latvialaiset Suomessa
    Marjo Mela & Markku Mattila Marjo Mela & Markku Marjo Mela & Markku Mattila Marjo Mela & Markku Mattila LATVIALAISET SUOMESSA Nyky-Suomen ja Latvian alueet ovat hyvin pitkään olleet koske- LATVIALAISET tuksissa toistensa kanssa. Kosketus on aikojen saatossa voimak- SUOMESSA LATVIALAISET kuudeltaan vaihdellut, mutta se ei ole koskaan tyystin katkennut. Ollessaan nyt Euroopan unionissa molemmat kansakunnat ovat SUOMESSA taas osa yhtä suurempaa poliittista kokonaisuutta, kuten asia oli myös Ruotsin suurvaltakaudella ja Suomen autonomisen suuri- ruhtinaskunnan aikana. Nykyisellään Suomessa asuu noin pari tuhatta latvialaista. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Osassa I luodaan yleiskuva Suo- men ja Latvian suhteisiin halki aikojen. Osa II käsittelee Suomessa asuneiden latvialaisten historiaa pieninä tarinoina ennen kaikkea henkilökuvien kautta. Teos valottaa latvialaisia ja latvialaisuutta Suomessa kahdella tasolla: suurten tapahtumien ylätasolla ja toi- saalta yksityisten ihmisten kokemuksen ja elämäntarinoiden ta- solla. ISBN 978-952-7167-71-7 (nid.) ISBN 978-952-7167-72-4 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu) 25 JULKAISUJA 25 www.migrationinstitute.fi Latvialaiset Suomessa Marjo Mela & Markku Mattila Turku 2019 Kansikuva: Johan Rosenberg ämpärin ja lapion kanssa tutustumassa kevääseen. Kuva: Thomas Rosenbergin kokoelma. Julkaisuja 25, 2019 Siirtolaisuusinstituutti Copyright © Siirtolaisuusinstituutti & kirjoittajat ISBN 978-952-7167-71-7 (nid.) ISBN 978-952-7167-72-4 (pdf) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515
    [Show full text]
  • Introducing the Young Leaders Board “It’S Ok to Have •
    SPRING | 2021 GRANTS AND SCHOLARSHIPS SOAR! Grant Recipient Niklas Malacinski INTRODUCING THE YOUNG LEADERS BOARD “IT’S OK TO HAVE • Word from the President FFN BOARD Hyvät Ystävät: PRESIDENT Anne-Mari Paster BIG DREAMS!” Lexington, MA By Tim Nurvala, FFN Trustee The challenging year 2020 is behind us. VICE PRESIDENT Paul O. Halme Solvang, CA This is the advice Elsa Despite all difficulties and obstacles, we are actively steering Finlandia Foundation toward the future. With new optimism, TREASURER Brule gives young people we are ready for all opportunities and proceeding with plans Dirk Schulbach for a busy and exciting year ahead. Portland, OR making their way in the SECRETARY world today. It’s advice We are continuously strengthening relationships and Päivi Anneli Tetri improving connectivity that will serve FFN well, as we enter St. Louis, MO our 68th year as a leading, independent organization fostering she has taken to heart Finnish culture and Finland across the U.S. TRUSTEES Richard Ahola throughout her busy and Dundee, NY I am especially proud of the formation and launch of the FFN impactful life. Young Leaders Board (YLB) to work alongside the trustees. Dennis M. Anderson This is imperative, in order to attract younger people who will Rochester, MN get to know, love and nurture this organization for the future. In December of last year, Elsa Jacqueline Harjula YLB has enthusiastically embraced the challenge and initiated Thomaston, ME projects. You’ll meet our impressive panel of charter members demonstrated this by making a on pages 4-5. Katariina Lehtonen Lake Oswego, OR big gift of $25,000 to Finlandia Financially, we ended 2020 on a strong note, exceeding our fundraising goal of $100,000, which was matched by the Peter Makila Foundation National, and another Anne-Mari Paster Lake Worth, FL Paloheimo Foundation.
    [Show full text]