DOCSLIB.ORG

4. Komisario Palmun Erehdys

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
4. Komisario Palmun Erehdys ANU JUVA kansiarkki2.indd 1 8.5.2008 19:02:16 ”HOLLYWOOD-SYNDROMI”, JAZZIA JA DODEKAFONIAA. ”Hollywood-syndromi”, jazzia ja dodekafoniaa. Elokuvamusiikin funktioanalyysi neljässä 1950– ja 1960-luvun vaihteen suomalaisessa elokuvassa. Anu Juva Åbo 2008 ÅBO AKADEMIS FÖRLAG – ÅBO AKADEMI UNIVERSITY PRESS CIP Cataloguing in Publication Juva, Anu ”Hollywood-syndromi”, jazzia ja dodekafoniaa : elokuvamusiikin funktio- analyysi neljässä 1950– ja 1960-luvun vaihteen suomalaisessa elokuvassa / Anu Juva. – Åbo : Åbo Akademis förlag, 2008. Diss.: Åbo Akademi. – Sammanfattning. – Summary. ISBN 978-951-765-429a-6 ISBN 978-951-765-429-6 ISBN 978-951-765-430-2 (digital) Painosalama Oy Åbo 2008 SISÄLLYSLUETTELO Kiitokset .....................................................................................................................7 1. Johdanto ..................................................................................................................... 8 Tutkimuksen kysymyksenasettelu .....................................................................10 Teoreettinen ja metodologinen viitekehys ..........................................................11 Tutkimusmateriaali ...............................................................................................15 Suomalainen elokuvamusiikki tutkimuskohteena .......................................... 21 Elokuvamusiikki eri musiikkilajien välimaastossa .........................................24 Elokuvasäveltäjänä Suomessa .............................................................................26 Elokuvatuotanto ....................................................................................................28 Tutkimuksen rakenne ...........................................................................................31 2. Elokuvamusiikin funktioanalyysi ........................................................................ 32 Elokuvamusiikin funktiot mykkäelokuvassa ................................................... 33 Klassisen Hollywood-elokuvan musiikkikonventiot ...................................... 36 Semioottinen elokuvamusiikintutkimus ...........................................................39 Elokuvamusiikin funktioanalyysistä omaksi työkaluksi ................................ 41 I Elokuvamusiikin kokemukselliset funktiot ....................................................43 II Elokuvamusiikin sisältöfunktiot .................................................................... 45 III Elokuvamusiikin rakenteelliset funktiot .................................................... 49 IV Elokuvamusiikin ulkoiset funktiot ...............................................................52 3. Lasisydän ................................................................................................................... 54 Iskelmäkulttuuri 1950-luvulla .............................................................................54 Laulu ja iskelmä suomalaisessa elokuvassa ......................................................61 Lasisydän syntyy ja herättää vastakkaisia mielipiteitä ..................................... 65 ”Scandia-saundia” elokuvaan .............................................................................68 Lasisydämen henkilöt ja tapahtumat ................................................................... 73 Lasisydämen teemat ................................................................................................74 Lasisydämen kerronta .............................................................................................74 Analyysi Lasisydämen musiikista ........................................................................ 77 ”Lasisydän”-iskelmä ..............................................................................77 Beguine ....................................................................................................89 Roolihenkilöiden mielenliikkeet ja tunnetilat ....................................91 Komedia ja viihde .................................................................................. 97 Lasisydän: yhteenveto ..........................................................................................104 4. Komisario Palmun erehdys ................................................................................... 109 Kassila studioelokuvaa tekemässä ................................................................... 109 Oivaltavaa musiikkia Osmo Lindemanilta ......................................................111 Elokuvan henkilöt ja tapahtumat ......................................................................115 Analyysi Komisario Palmun erehdyksen musiikista ............................119 Alkumusiikki .........................................................................................119 Bruno Rygseck tappaa kissan ............................................................. 122 Alli Rygseckin murha .......................................................................... 127 Neiti Vanteen murhayritys .................................................................129 Loppumusiikki .....................................................................................131 Jännityksen luominen ja jännittävien tapahtumien korostaminen .................................................................132 Leppeää tunnelmointia .......................................................................138 Komediallisuus .....................................................................................139 Hiljaisuus ...............................................................................................142 Komisario Palmun erehdys: yhteenveto .............................................................. 143 5. Yksityisalue ............................................................................................................. 145 Modernin taide-elokuvan airut .........................................................................145 Kurkvaaran suhde elokuviensa musiikkiin .................................................... 150 Dodekafoniaa kohti sotienjälkeisessä Suomessa ............................................152 Dodekafonikko elokuvasäveltäjänä .................................................................157 Yksityisalueen henkilöt ja tapahtumat ...............................................................159 Analyysi Yksityisalueen musiikista ....................................................................161 Musiikkiaiheet .....................................................................................................161 Alkumusiikki (Musiikki III tahdit 10–14) ......................................... 161 Musiikki I ...............................................................................................162 Musiikki II .............................................................................................162 Musiikki III ............................................................................................163 Musiikki IV ............................................................................................163 Analysoidut kohtaukset .....................................................................................164 Ennen kuvaa .........................................................................................164 Kiiralassa ...............................................................................................167 Kosken ystävä Mäkelä kertoo ............................................................ 169 Vaara tapaa rouvan ja menee rakennustyömaalle ...........................171 Vaara löytää maskotin ......................................................................... 172 Vaara saa kirjeen ...................................................................................173 Koski saa maskotin .............................................................................. 174 Vaara menee Kiiralaan ja hautajaisiin ............................................... 175 Yhtymäkohtia klassisen elokuvan musiikkiin ................................................177 Yksityisalue: yhteenveto ...................................................................................... 178 6. Kesällä kello 5 ........................................................................................................ 180 Uusia tuulia 1960-luvun alussa .........................................................................180 Jazzharrastaja elokuvaohjaajana .......................................................................183 ”Modernin musiikin tunnettu nimi” ................................................................187 Henkilöt ja tapahtumat ...................................................................................... 190 Kerronta ................................................................................................................193 Analyysi Kesällä kello 5:n musiikista ................................................................. 194 Yksinäinen kitara ..................................................................................194 Saksofonisoolo ......................................................................................196 Kaupunkiteema ....................................................................................198 Kuvakoostemusiikit .............................................................................204 Soutelukohtaus .....................................................................................207 Loppu .....................................................................................................210
Load more

Recommended publications
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • Hollywood.Pdf
    HOLLYWOOD TULEE SUOMEEN YHDYSVALTALAISTEN ELOKUVIEN MAAHANTUONTI JA VASTAANOTTO KAKSIKYMMENTÄLUVUN SUOMESSA Jaakko Seppälä VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi auditoriumissa XIV torstaina 7. kesäkuuta 2012 kello 12. ISBN 978-952-10-8042-5 (nid.) ISBN 978-952-10-8043-2 (PDF) Helsingin yliopisto Unigrafia Helsinki 2012 SISÄLLYSLUETTELO KIITOKSET 4 JOHDANTO 5 HOLLYWOOD JA MAAILMAN ELOKUVAMARKKINAT 6 TUTKIMUSKOHDE JA -KYSYMYKSET 12 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYKSET 15 TUTKIMUKSEN LÄHDEAINEISTO 22 HOLLYWOOD-ELOKUVIEN MAAHANTUONTIMÄÄRÄT 1918–1929 25 ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYS 25 ELOKUVAKARTOITUKSEN LAATIMISEN HAASTEISTA 28 AMERIKKALAISTUVA ELOKUVATARJONTA 33 AMERIKKALAISTUMISEN PARTAALLA (1918–1922) 45 ENSILUOKKAISIA JA TAVANOMAISIA HOLLYWOOD-ELOKUVIA 45 SARJAELOKUVAT SAAVAT KATSOJAT KOUKKUUN 59 AMERIKKALAISEN HUUMORIN TUOTTEET 75 ELOKUVAYHTIÖT JA TIETYNLAINEN TUOTANTO 101 HARVASSA OVAT MERKITTÄVÄT AMERIKKALAISET OHJAAJAT 109 TÄHTIKUUME VIRIÄÄ SUOMESSA 120 HOLLYWOOD-ELOKUVAT ALEMPANA TOISENA 139 KESKUSTELU SUOMALAISESTA KANSALLISESTA ELOKUVASTA 147 HOLLYWOODIN ARVOSTUS KOHOAA (1923–1926) 160 HOLLYWOODIN VOITTOKULKU 160 ”ELÄMME REKLAAMIN AIKAA” 166 VÄKIVALTAA JA MUUTA JOUTAVAA AJANVIETETTÄ 173 SALONKIELOKUVAT JA KULUTUKSEN LOISTE 184 YHDYSVALTALAISET SUURELOKUVAT ELI ”NÄYTÄNTÖKAUDEN TAPAUKSET” 194 CHARLES CHAPLININ PERILLISET 209 TÄHTIBUUMIT JA TÄHTEYDEN KIROT 223 ”AMERIKKALAINEN MUSTEKALA” 239 SUOMALAINEN ELOKUVA JA KANSAINVÄLISYYDEN ONGELMA 247 VIHA-RAKKAUS-SUHDE VAKIINTUU
    [Show full text]
  • Anouk Aimée, “Singulière Et Irremplaçable”
    Le magazine de l’association du Festival International du Film de La Rochelle www.festival-larochelle.org Juin 2012 Ce magazine vous est offert par l’association du Festival International du Film de La Rochelle éditorial 3 HAUTE FIDÉLITÉ 40 ans... Le Festival, c’est une belle histoire qui ne pourrait se passer nulle part ailleurs qu’à La Rochelle! Voilà 40 ans qu’il garde la fraîcheur de ses premières aventures. Les vents contraires, parfois les contraintes économiques, les nouvelles donnes techniques, comme l’invasion du numérique, n’ont pas entamé son insaisissable particularité. C’est une histoire qui a porté l’équipe de Prune Engler et de Sylvie Pras à la barre de cette grande fête du cinéma. Elles ont choisi un cap, celui de l’indépendance et de la transmission. Le Festival, c’est aussi une histoire d’engagement et de passion, que nous partageons avec tous nos partenaires. Leur soutien est primordial, surtout quand la Culture est la grande oubliée de certains débats. C’est une histoire avec vous, rochelais et festivaliers... Vos témoignages dans ce numéro en sont un bel exemple. Cette édition nous emportera encore vers des horizons lointains, en accueillant des réalisateurs, pour certains interdits ou encore peu connus, qui deviendront peut-être un jour, comme Nanni Moretti, Président du jury d’un autre Festival… Les festivaliers ne s’y trompent pas quand ils viennent des quatre coins de France, Dunkerque, Marseille, Colmar ou Brest, pour découvrir le dernier fi lm en avant-première de Michael Haneke, rencontrer Roman Polanski, découvrir l’œuvre photographique de Nuri Bilge Ceylan, ou simplement s’imprégner d’images venues d’ailleurs, du Tibet, du Portugal ou de l’Orient.
    [Show full text]
  • Pehtoori Ja Kansa
    3HKWRRULMDNDQVD ³6LOWDODQSHKWRRULQ´ LQWHUWHNVWXDDOLVHW\KWH\GHWMD \KWHLVNXQQDOOLQHQVLVlOW| Helsingin yliopisto Historian laitos Suomen historian pro gradu -tutkielma syksy 1998 Jyrki Ilva 8511%1ILIH 3')YHUVLR Sisällysluettelo -2+'$172 6,/7$/$13(+7225,-$$16$//,1(1(/289$8/77885, 2.1. SUOMI-FILMI JA 1930-LUVUN ALUN ELOKUVAKULTTUURI 12 2.2. "KÄÄNTEENTEKEVÄ ELOKUVA”? 22 7$5,1$1+,6725,$ 3.1. HARALD SELMER-GEETH JA HÄNEN ROMAANINSA 33 3.2 HJALMAR PROCOPÉ JA "INSPEKTORN PÅ SILTALA" HUVINÄYTELMÄNÄ 43 3.3. ELOKUVA KÄÄNNEKOHTANA TARINAN HISTORIASSA 49 3.4. ROMAANIN JA NÄYTELMÄN MYÖHEMMÄT VAIHEET 57 6,/7$/$13(+7225,-$$16$ 4.1. "AATAMI JA EEVA VAATTEISSA" - PEHTOORI JA PALUU LUONTOON 65 4.2. KILTTI JA HARMITON VAI YHTEISKUNTAMORAALILTAAN KYSEENALAINEN? 72 4.3. "ISOÄIDIN AIKAINEN ONNENSOPUKKA" 80 4.4. KOKO KANSAN KANSALLINEN ELOKUVA 82 886,(10(1(67<67(1(9bb7" 5.1. AARETTI JA MIINA PALAAVAT VALKOKANKAALLE 98 5.2. PEHTOORIN PALUU - TUHLAAJAPOIKA SAA UUDEN TILAISUUDEN 102 -2+723bb7g6(7!6,/7$/$13(+7225,192,6,-2812+7$$!" /b+7((7-$,5-$//,6886 1. Johdanto Risto Orkon vuonna 1934 ohjaamasta "Siltalan pehtoorista" on tapana muistaa, että se oli en- simmäinen miljoonan katsojan rajan ylittänyt suomalainen elokuva. Tätä myyttiä1 on toistet- tu myös elokuvan televisioesitysten yhteydessä julkaistuissa kritiikeissä, mutta muuten mo- derneista kommenteista jää kuitenkin päällimmäiseksi vaikutelmaksi se, että nykykatsojan on enää vaikea ymmärtää elokuvan aikanaan saavuttamaa suosiota. "Senaikaisten katsojien maku tuntuu nyt käsittämättömältä", Pertti
    [Show full text]
  • JAHRESBERICHT 2014 Zum Gel Eit
    JAHRESBERICHT 2014 Zum Gel eit Das Jahr 2014 sollte ein Jahr der Freude werden, des Feierns von Festen unterschiedlicher Art, aber mit einem gemein - sa men Anlass: dem 50. Geburtstag des Filmmuseums. Am 2. Februar 2014 starb Philip Seymour Hoffman im 47. Lebensjahr. Er war im Juni 2009 im Unsichtbaren Kino zu Gast gewesen, ein genialer Menschendarsteller im Karohemd, der dem Publikum tiefen Einblick gab in das Verhältnis von Regisseur und Schauspieler. Am 22. April 2014 starb Michael Glawogger im 55. Le - bensjahr. Er war dem Filmmuseum in vielfacher Weise verbunden, von seiner eigenen künstlerischen Bildung über die künstlerische Bildung anderer, als Förderer, Filmpate und Deponent seiner Arbeiten bis zur langjährigen privaten Freundschaft – und mehr. Am 30. Juli 2014 starb Harun Farocki im 71. Lebensjahr. Ihm war im März 2006 eine Retrospektive und Carte blanche gewidmet gewesen; als Lehrbeauftragter der Aka - demie am Schillerplatz führte er seine Studierenden immer wieder zu Sondervorführungen in unser Haus, und auch er war ein persönlicher Freund vieler Jahre. thek 2015 mit Unterstützung der Kulturabteilung des Bun - Die Gründer des Filmmuseums Am 23. August 2014 starb Florian Flicker im 50. Lebens - deskanzleramtes präzise erfasst und bearbeitet werden Peter Kubelka und jahr. Er hätte ein lieber Gast auf den genannten Festen sein wird (siehe Seite 9), und der in Entstehung befindliche Film Peter Konlechner, 2014 sollen, während er gegen eine Krankheit kämpfte und die - von Michael Palm (S. 8). Und sogar die „Feuerwerke“ – der © Alexi Pelekanos sen Kampf am Ende verlor. Festakt am 6. März im Palais Lobkowitz (S. 3) und das Som - Am 17. September 2014 starb Peter von Bagh im merfest am 26.
    [Show full text]
  • ”Suomi on Kuollut.” Kristian Smedsin Tuntematon Sotilas -Näytelmän Ja Sitä Käsittelevän Lehtikirjoittelun Kansakuntapuheen Ja Kansalaisuskonnon Analyysi
    ”Suomi on kuollut.” Kristian Smedsin Tuntematon sotilas -näytelmän ja sitä käsittelevän lehtikirjoittelun kansakuntapuheen ja kansalaisuskonnon analyysi Jere Kyyrö Pro gradu -tutkielma Uskontotiede Kulttuurien tutkimuksen laitos Turun yliopisto Elokuu 2009 TURUN YLIOPISTO Kulttuurien tutkimuksen laitos KYYRÖ, JERE: ”Suomi on kuollut.” Kristian Smedsin Tuntematon sotilas -näytelmän ja sitä käsittelevän lehtikirjoittelun kansakuntapuheen ja kansalaisuskonnon analyysi Pro gradu -tutkielma, 113 s., 2 liites. Uskontotiede Elokuu 2009 28.11.2007 sai ensi-iltansa Kristian Smedsin Kansallisteatterille tekemä teatterisovitus Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta . Erityisesti näytelmän loppukohtaus, jossa taustakankaalle heijastettujen tunnettujen suomalaisten vaikuttajien kasvoille ilmestyi luodinreikiä ja laulettiin Suomen olevan kuollut, herätti keskustelua mediassa. Tässä työssä tarkastelun kohteena ovat itse näytelmän lisäksi kuuden suurimman sanomalehden (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti, Iltalehti, Turun Sanomat, ja Maaseudun Tulevaisuus ) näytelmää käsittelevä kirjoittelu. Tarkastelu painottuu ajanjaksolle marraskuu 2007–toukokuu 2008, jolloin näytelmästä kirjoitettiin eniten. Aineiston kautta tarkastellaan kansakunnan ylläpitoa diskurssiteoreettisesta viitekehyksestä käsin. Tutkimuksen toinen tavoite on tarkastella, millaisia kansalaisuskonnon muotoja näytelmästä ja lehtikirjoittelusta on löydettävissä. Tutkimuksen jäsennys perustuu reseptionäkökulmaan. Näytelmän luennassa kiinnitetään huomiota esteettisen koodin purkuun metaforan
    [Show full text]
  • The Uprising by Vaino Linna
    Read Ebook {PDF EPUB} The Uprising by Väinö Linna Under the North Star I-III. Väinö Linna’s magnum opus, the Under the North Star trilogy, reaches from earliest years of the 20 th century up until the 1950s. In its pages, a small village in southern Finland lives an earthy, primal existence through Finland’s largest transformations. Chronologically, the Under the North Star I falls between the decade preceding the February Manifesto and the eve of World War I. The fates of sharecroppers, landowners, the lord of the manor and the residents of the vicarage are interwoven with the flows of societal upheaval. In The Uprising – Under the North Star II , the tragedy of the sharecroppers rises to its apex. The chain of events starts from the outbreak of World War I and comes to a close in November 1919. The Finnish Civil War provides a thematic core for the work. Reconciliation – Under the North Star III records life under the North Star during the era of Finnish independence. The depiction begins in the early 1920s and continues to approximately 1950. This was to be Väinö Linna’s last novel, a multi-protagonist novel in the great realistic narrative tradition. The point of perspective is consistently low-keyed, the reader learns about paramount events and modern ideas through their impact on ordinary people. In this way, social and historical insights come across even stronger. Add to this Väinö Linna’s language, pervaded by sweat and poor, lean soil. Linna deftly wields the most powerful weapons in his arsenal from beginning to end: conciliatory or bitter or black humour, characters that grow more and more complex, dialogue snatched directly from the mouths of the nation’s people.
    [Show full text]
  • KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu Ääniä, Että Filmin Problema Tällä Hetkellä on Käsikirjoituksen Problema.”
    FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 ”Kuuluu ääniä, että filmin problema tällä hetkellä on käsikirjoituksen problema.” Nyrki Tapiovaara, 1935 RAIJA TALVIO FILMI - KIRJAILIJAT Elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto-yliopiston julkaisusarja DOCTORAL DISSERTATIONS / Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Aalto ARTS Books Helsinki © Raija Talvio Graanen suunnittelu: Emmi Kyytsönen Kannen kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Materiaalit: Munken Pure g ja g ISBN ---- (painettu) ISBN ----(pdf ) ISSN-L - ISSN - (painettu) ISSN - (pdf ) Unigraa Helsinki Sisällys Kiitokset 8 1. JOHDANTO 10 2. TAUSTAA: SUOMI, SUOMALAINEN Tutkimuksen tausta 10 ELOKUVA JA KÄSI- 13 • Tekijä tutkijana KIRJOITTAJAN AMMATTI 50 Aikaisempi tutkimus 22 • Aikaisempi tutkimus Suomessa: Suomi ja sen kulttuurinen 50 käsikirjoitus elokuvan ja maisema -luvulla kirjallisuuden marginaalissa 22 53 • Aikaisempi kansainvälinen tutkimus: Elokuva -luvun Suomessa ”elokuvateorian visuaalinen vääristymä” 25 54 Käsikirjoitus elokuvan historiankirjoituksessa 31 Käsikirjoittajan ammatti • Käsikirjoitus ja käsikirjoittaminen tutkimuksen kohteena 33 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen metodi 38 Tutkimuksen aineisto 45 Tutkimuksen aikarajaus 48 3. MITÄ OLISIVAT 4. KEIDEN PITÄISI SUOMALAISELLE KIRJOITTAA ELOKUVIA? 134 ELOKUVALLE SOPIVAT AIHEET? 60 ”Kirjailijat, käykää käsiksi lmiin” 134 • Kirjailijat ja toimittajat
    [Show full text]
  • The Cinema of Mika Kaurismäki
    The Cinema of Mika Kaurismäki The Cinema of Mika Kaurismäki Transvergent Cinescapes, Emergent Identities Pietari Kääpä afl]dd][l:jaklgd$MC';`a[Y_g$MK9 First published in the UK in 2011 by Intellect, The Mill, Parnall Road, Fishponds, Bristol, BS16 3JG, UK First published in the USA in 2011 by Intellect, The University of Chicago Press, 1427 E. 60th Street, Chicago, IL 60637, USA Copyright © 2011 Intellect Ltd All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording, or otherwise, without written permission. A catalogue record for this book is available from the British Library. Cover designer: Holly Rose Copy-editor: Heather Owen Typesetting: Mac Style, Beverley, E. Yorkshire ISBN 978-1-84150-409-4 / EISBN 978-1-84150-452-0 Printed and bound by Gutenberg Press, Malta. Contents Acknowledgements 7 Introduction: The (trans)national and the Global in Mika Kaurismäki’s Films 9 Chapter 1: The Aki/Mika Syndrome: Cosmopolitan Auteurism and the Search for Cinematic Stability 23 Chapter 2: Cross-genre: Transnational Genre Mutations 41 Chapter 3: Mapping Transnational Space at the Margins of the Global Metropolis: Representations of the City in Kaurismäki’s Films 65 Chapter 4: Post-road: Deconstructing the European Road Movie 85 Chapter 5: Auto-ethnography: Merging the Self and ‘Other’ in Brazilian Music Documentaries 107 Chapter 6: Post-nation: Kaurismäki’s Films in a Global Spectrum 135 Chapter 7: The Potential of Post-humanism: Kaurismäki and the Ecological Imagination 153 Chapter 8: The Polyphonality of Transvergence: The Reception of Kaurismäki’s Cinema 165 Conclusion: Beyond the Happy Ending 195 Bibliography 201 Acknowledgements his book is the result of a long fascination with Finnish cinema, specifically with those films that try to find new ways for exploring the transnational and increasingly global Tscope of this form of cultural production.
    [Show full text]
  • Finsk Filmmusik 1 Belysning Av Arbeten Av Harry B~Rgström Och Markku Kopisto
    MeddGlanden från Musikvetenskapliga institutionen vid Abo Akademi. 6. Anu. Mäntyn.a vLta FINSK FILMMUSIK 1 BELYSNING AV ARBETEN AV HARRY B~RGSTRÖM OCH MARKKU KOPISTO Pro gradu-avhand1ing musikvetenskap 1985. Abo 1985 ) An~-'Mäntyranta ",Finsk filmm\.l'si,{ii;i '~elysnirf.j;,av arbeten a~ Harry Bergst~öm och Markku Kopisto ) "PfQ., g'raduavhandl ing, i n:lUsikvetenskap Hand>1eda.rYp'~9!fess9';r E!ibian ~;aJ:tlström ~lus;il<vetensk~~,Uga insti tut'ionen Hu~anistiska fakulteten Abo 1985 2 1 INNEHALLSFöRTECKNING Innehållsfärteckning. ... ... ... ... .... ... .. .. 2 II Inledning... ...... .... .. ....... .. ......... .. ... 4 III Filminspelningsteknikens u·tveckling.............5 1. Teknikens utvecklirrg......................... 5 2. Historia och arbetsmetoder................... 7 IV Suomen Elokuvasäveltäjät r.y. - Elokuva - ja viihde­ säveltäjät r.y. - Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS r. y. ..... ......... .. ... ..... .. .. .... .... .. .. 10 V Jussi-prisen. ... .. .. .. ...... ... .... ... .. .. ... ';14 VI En jämförelse mellan Harry Bergström och Markku Ko­ pisto och deras arbete 1. Presentation av arbetet...................... 16 2. Harry Bergström 2.1. Kort biografi........................... .fil 2.2. Harry Bergströms musikaliska bakgrund ... 20 2.3. Kompositionsmetod och arbetsmetod.... ... 21 2.4. Filmmusik på skiva....................... 23 3. Markku Kopisto 3.1. Kort biografi............................ 25 3.2. Markku Kopistos musikaliska bakgrund. .... 25 3.3. Kompositionsmetod och arbetsmetod ....... 2'6 3.4. Filmmusik på skiva......................
    [Show full text]
  • Features Shorts Animation Documentaries 2012 | 2013 Front Cover Mother, I Love You, Feature by Jānis Nords
    features shorts animation documentaries 2012 | 2013 Front Cover Mother, I Love You, feature by Jānis Nords Editorial Board Elīna Cire, Zanda Dūdiņa, Zigita Saulīte, Lelda Ozola, Laima Dimiševska latvian films in 2012 | 2013 table of contents Features produced 4 Features coming soon 13 Features (shorts) produced 19 Features (shorts) coming soon 20 Animation produced 23 Animation coming soon 32 Documentaries produced 38 Documentaries coming soon 46 Student films produced 68 Index of English Titles 74 Index of Original Titles 75 Index of Directors 76 Index of Production Companies 77 Adresses of Production Companies 78 Useful Adresses 80 3 feature Dream Team 1935 Title Dream Team 1935 Original Title Sapņu komanda 1935 Genre Historical drama, sport Format feature, 2k, DCP, 1:2.35, colour, Dolby Digital, 90’ Director Aigars Grauba Screenplay Aigars Grauba, Andrejs Ēķis Cinematographers Gvido Skulte, Imants Zaķītis Production Designers Mārtiņš Mīlbrets, Neils Matīss Costume Designer Sandra Sila National Film Centre of Latvia Makeup Artist Dzintra Bijubena Riga City Council Latvian Independent TV Sound Pavel Rejholec Editor Līga Pipare Geneva, Switzerland 1935. The first European Basketball Championship is about to take place. Basketball is still an Main Cast Jānis Āmanis, Vilis Daudziņš, unknown sport in Europe, and the national teams are meeting for the first time. Each wants the honour of being Inga Alsiņa, Mārcis Manjakovs, Mārtiņš Počs, the first champion. Meanwhile in Latvia, coach Baumanis is convinced that he can assemble a team and take it to Jānis Vimba, Viktors Ellers, Andris Bulis, Geneva. He quickly learns however, that triumph and defeat are also part of the game.
    [Show full text]
  • Read Ebook {PDF EPUB} Silja De Dienstmaagd by Frans Emil Sillanpaa
    Read Ebook {PDF EPUB} Silja de dienstmaagd by Frans Emil Sillanpää Silja de dienstmaagd by Frans Emil Sillanpää. by birthday from the calendar. TimeSearch for Books and Writers by Bamber Gascoigne. This is an archive of a dead website. The original website was published by Petri Liukkonen under Creative Commons BY-ND-NC 1.0 Finland and reproduced here under those terms for non-commercial use. All pages are unmodified as they originally appeared; some links and images may no longer function. A .zip of the website is also available. Frans Emil Sillanpää (1888-1964) Finnish writer, who was awarded the Nobel Prize for Literature in 1939. Sillanpää saw human beings as a small but integral part of the universe. Influenced by the German scientist Ernst Haeckel and Wilhelm Ostwald, and their theories about the unity of all nature in terms of physical laws, Sillanpää portrayed rural people living united with the land and dependent on the energy of the sun, the source of all life. Although Sillanpää based his work on knowledge of evolution theory and genetics, his picture of the agrarian society was rather idealized. Frans Emil Sillanpää was born into a peasant family in Hämeenkyrö, at Myllykolu Croft in Kierikkala Village in southwest Finland. His father, Frans Henrik Koskinen, was an impoverished day-laborer. Loviisa Vilhelmina Mäkelä, his mother, was a servant, who returned to home to give birth to an illegitimate child. She married Frans Henrik at the age of 34. Although poor, the family saved money to send Sillanpää to Tampere grammar school. Sillanpää lived in the working-class Amuri district and later moved to the home of his benefactor, the manufacturer Henrik Liljeroos.
    [Show full text]