”Suomi on Kuollut.” Kristian Smedsin Tuntematon Sotilas -Näytelmän Ja Sitä Käsittelevän Lehtikirjoittelun Kansakuntapuheen Ja Kansalaisuskonnon Analyysi
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
”Suomi on kuollut.” Kristian Smedsin Tuntematon sotilas -näytelmän ja sitä käsittelevän lehtikirjoittelun kansakuntapuheen ja kansalaisuskonnon analyysi Jere Kyyrö Pro gradu -tutkielma Uskontotiede Kulttuurien tutkimuksen laitos Turun yliopisto Elokuu 2009 TURUN YLIOPISTO Kulttuurien tutkimuksen laitos KYYRÖ, JERE: ”Suomi on kuollut.” Kristian Smedsin Tuntematon sotilas -näytelmän ja sitä käsittelevän lehtikirjoittelun kansakuntapuheen ja kansalaisuskonnon analyysi Pro gradu -tutkielma, 113 s., 2 liites. Uskontotiede Elokuu 2009 28.11.2007 sai ensi-iltansa Kristian Smedsin Kansallisteatterille tekemä teatterisovitus Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta . Erityisesti näytelmän loppukohtaus, jossa taustakankaalle heijastettujen tunnettujen suomalaisten vaikuttajien kasvoille ilmestyi luodinreikiä ja laulettiin Suomen olevan kuollut, herätti keskustelua mediassa. Tässä työssä tarkastelun kohteena ovat itse näytelmän lisäksi kuuden suurimman sanomalehden (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti, Iltalehti, Turun Sanomat, ja Maaseudun Tulevaisuus ) näytelmää käsittelevä kirjoittelu. Tarkastelu painottuu ajanjaksolle marraskuu 2007–toukokuu 2008, jolloin näytelmästä kirjoitettiin eniten. Aineiston kautta tarkastellaan kansakunnan ylläpitoa diskurssiteoreettisesta viitekehyksestä käsin. Tutkimuksen toinen tavoite on tarkastella, millaisia kansalaisuskonnon muotoja näytelmästä ja lehtikirjoittelusta on löydettävissä. Tutkimuksen jäsennys perustuu reseptionäkökulmaan. Näytelmän luennassa kiinnitetään huomiota esteettisen koodin purkuun metaforan ja metonymian käsitteiden avulla, näytelmän merkityspotentiaaleihin sekä sanomalehtien tarkastelussa reseptiossa aktuaalistuviin diskursseihin. Näytelmässä sota toimii suomalaisen nyky-yhteiskunnan affektiivisena metaforana. Sotimiseen osallistuminen näyttäytyy yhteiskunnan jäsenyyden eli kansalaisuuden edellytyksenä, toisaalta juuri osallistuminen aiheuttaa näytelmän lopussa Suomen kuolemisen. Lehtikirjoittelun perusteella on konstruoitu kaksi diskurssia, yhtenäisen Suomen diskurssi (YSD), jossa yhteiskunnallisten epäkohtien kuvaaminen näyttäytyy epäkohtien lietsontana ja monen Suomen diskurssi (MSD), josta käsin epäkohdista puhuminen näyttäytyy yhteiselon edellytyksenä. YSD:n logiikka onkin assimiloiva ja ulossulkeva, kun MSD:n on integroiva ja neuvotteleva. Väinö Linnan Tuntematon sotilas voidaan nähdä pyhänä kansalaisuskonnollisena symbolina, jonka merkityksistä käytävä kamppailu on myyttistä kamppailua. Kansalaisuskonnolla on kaksi ulottuvuutta, papillinen ja profeetallinen, mutta se näyttäytyy myös erilaisena riippuen kiinnittyykö se YSD:iin vai MSD:iin. Asiasanat: uskontotiede, kulttuurintutkimus, teatteri, kansalaisuus, diskurssianalyysi, metafora, myytit 1. JOHDANTO .............................................................................................................1 1.1. Kansallinen pyhäinhäväistys?...........................................................................1 1.2. Aikaisempi tutkimus ja tämän tutkimuksen ongelmanasettelu.........................2 2. KESKEISET KÄSITTEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS..........................5 2.1. Kulttuuri diskurssien kenttänä ..........................................................................5 2.2. Kansakunta diskursiivisena muodostelmana.....................................................9 2.3. Uskonnon määrittelemisestä ...........................................................................14 2.4. Kansalaisuskonto ............................................................................................15 3. KOHTI AINEISTOA..............................................................................................19 3.1. Reseptio tutkielman jäsennyksenä ..................................................................19 3.2. Aineistojen esittely..........................................................................................21 4. TUNTEMATTOMAT SOTILAAT........................................................................26 4.1. Väinö Linnan ja Edvin Laineen Tuntemattomat .............................................26 4.2. Mollbergista Myllyahoon................................................................................29 4.3. Tuntematon sotilas osana suomalaista kulttuuria............................................31 5. KRISTIAN SMEDSIN TUNTEMATON SOTILAS ................................................32 5.1. Näytelmän kulku.............................................................................................35 5.2. Näytelmän luennat ..........................................................................................45 5.2.1. Sota ja sodanvastaisuus...........................................................................46 5.2.2. Näytelmän sota suomalaisen nyky-yhteiskunnan metaforana ................47 5.2.3. Intersektiot ..............................................................................................52 5.2.4. Suomi on kuollut. Mikä/keiden Suomi, milloin ja miksi? ......................54 6. VASTAANOTTO MEDIASSA .............................................................................57 6.1. Ennen ja jälkeen ensi-illan ..............................................................................57 6.2. Volanen vastaan teatteriväki ...........................................................................63 6.3. Keskustelu jatkuu............................................................................................73 7. KANSAKUNNAN DISKURSSIT .........................................................................77 7.1. Diskurssien konstruoinnista............................................................................77 7.2. Yksi vai monta Suomea?.................................................................................79 7.3. Taide ja yhteiskunnallisista epäkohdista puhuminen......................................80 7.4. Rajattuja alueita...............................................................................................83 7.5. Mitä on suomalaisuus?....................................................................................85 8. SUOMALAISEN KANSALAISUSKONNON JA MYYTTISEN JÄRJESTYKSEN MUOTOJA........................................................................................86 8.1. Tuntematon sotilas myyttinä ja symbolina .....................................................87 8.2. Tuntematon sotilas ja kansalaisuskonto..........................................................90 9. LOPUKSI................................................................................................................93 AINEISTOLÄHTEET ....................................................................................................97 Lehdet ..........................................................................................................................97 Internet ........................................................................................................................99 Kirjallisuus ................................................................................................................100 Elokuvat ja näytelmät ................................................................................................101 JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET..........................................................................102 TUTKIMUSKIRJALLISUUS ......................................................................................103 LIITTEET 1. JOHDANTO 1.1. Kansallinen pyhäinhäväistys? 28.11.2007 sai ensi-iltansa Kristian Smedsin Kansallisteatterille tekemä teatterisovitus Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta .1 Näytelmä herätti paljon keskustelua televisiossa ja sanomalehdissä. Se noudattaa hyvin pitkälle tunnetuimpien esikuviensa Linnan romaanin ja Edvin Laineen sen pohjalta tekemän elokuvan kerrontaa, mutta mukaan on tuotu myös viittauksia nykypäivään ja videoteknologian avulla teatteri- ilmaisua on tehty moniulotteisemmaksi. (Smeds 2007; Linna 1954; Laine 1955.) Smedsin Tuntemattomassa otetaan selvästi kantaa suomalaisen yhteiskunnan tilaan ja onnistui herättämään keskustelua. Se loukkasi, sitä ylistettiin, haukuttiin sensaatiohakuiseksi jne. Siitä, tekikö se oikeutta Linnan romaanille vai häpäisikö sen, oltiin myös eri mieltä. Lehdissä puhuttiin Kristian Smedsistä jopa Jouko Turkkaan ja Kalle Holmbergiin verrattavissa olevana saarnamiehenä, messiaana tai guruna (enimmäkseen negatiivisessa mielessä) ja hänestä tuli tämän hetken tunnetuin suomalainen teatterinimi. (HS 30.11.2007; IS 1.12.2007; 8.12.2007.) Jotain näytelmän suosiosta kertoo se, että se on yhä tätä kirjoitettaessa (heinäkuussa 2009) Kansallisteatterin ohjelmistossa, ja viimeinen näytös näyttäisi tällä erää olevan 12.12.2009. Näytelmä tulee olemaan siis vähintään hieman yli kaksi vuotta ohjelmistossa. Kolmituntinen näytelmä sovitettiin myös Kansallisteatterin ja Tampereen yliopiston tutkivan teatterityön keskuksen yhteistyönä ja Mikko Kuparisen ohjaamana kaksituntiseksi elokuvaksi (Smeds 2009), jonka YLE Teema näytti kolme kertaa, 7.2., 8.2. ja 14.2.2009. Näytelmästä keskusteltiin paljon lehdissä ja television keskusteluohjelmissa. Eniten keskustelua herätti näytelmän ns. ampumiskohtaus, jossa laulettiin Suomen olevan kuollut, 2 samalla kun taustalle heijastettujen suomalaisten kulttuurielämän, politiikan ja talouden vaikuttajien sekä populaarikulttuurin hahmojen kuvien päälle ilmestyi 1 Käytän tästä eteenpäin Tuntemattomasta sotilaasta myös lyhyempää muotoa Tuntematon. 2 Repliikki on Linnan Tuntemattoman lopusta , vänrikki Jalovaaran