NÄKYMIÄ | 2013 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi

UUSIKAUPUNKI ORIPÄÄ

MYNÄMÄKI LOIMAA PÖYTYÄ

NOUSIAINEN AURA RUSKO MASKU TARVASJOKI LIETO RAISIO PAIMIO TURKU KAARINA SALO

Saaristomeren valuma-alueen raja

© Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesistöt tutuiksi sarjan esitteet: Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki Halikonjoki, Uskelanjoki, Purilanjoki ja Sauvonjoki Kiskonjoki-Perniönjoki Laajoki, Mynäjoki, Hirvijoki ja Puttaanjoki Paimionjoki Saaristomeri Kuva: Kati Javanainen Sirppujoki, Velluanjoki ja Ihodenjoki

Ihmistoiminnan muokkaamat jokilaaksot Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja laskee Turussa Saaristomereen. Raisionjoki-Ruskonjoki alkaa Ruskon Vahdon kirkonkylän pohjoispuolen pohjavesialueelta ja laskee mereen Aurajokisuun pohjoispuolella. Sekä Aurajoki- että Ruskonjokilaakso edustavat pitkään jatkuneen ihmistoiminnan muovaamia jokivarsimaisemia. Alueille ovat luonteenomaisia laajat, paikoin jyrkästikin jokea kohti viettävät pellot, nauhamaisesti vijelyalueiden reunoilla ja rinteillä sijaitsevat asutusmiljööt rakennuksineen, uomia seurailevat tiet ja savikoilta kohoavat metsäiset kumpareet. Aurajokilaakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja on yksi Suomen kansallismaisemista. Jokea myötäilevä Turusta Oripäähän kulkeva Aurajoen maisematie eli Varkaantie on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

SAARISTOMERI SKÄRGÅRDSHAVET VELHO 1 Aurajoki Haja-asutuksen jätevedet muodostivat 2003-2007 vajaat 20 % fosforikuormituksesta, mutta näiden Aurajoen valuma-alueen pinta-ala on 874 km² ja se ravinteiden määrä on vesistössä laskussa. Vaikka on yksi Lounais-Suomen vähäjärvisimmistä vesis- puhdistamojätevesien määrä on pieni, muodosta- töistä. Alueella sijaitsee vain yksi järvi; 1,2 km² suu- vat ne kesäisin alhaisen virtaaman aikana pääosan ruinen Savojärvi Pöytyän Yläneellä. Lisäksi vesistö- Aurajokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Alu- alueella on kaksi vedenottoa varten padottua allasta: een puhdistamoiden määrä on vähentynyt ja asu- Halisten allas Aurajoen pääuomassa ja Maarian al- tuksen jätevesikuormitus vähenee merkittävästi las Vähäjoessa. Aurajoella on pituutta noin 70 km ja vuoteen 2018 mennessä, kun jätevesien käsittely putouskorkeutta 70 metriä. Pääuomassa on kaikki- siirtyy Kakolanmäen puhdistamoon Turkuun. Myös aan 11 suurempaa sekä useita pienempiä koskia, luonnonhuuhtouma tuo osaltaan ravinteita jokeen. joita on myös sivu-uomissa. Putouskorkeudeltaan suurin on Liedon Nautelankoski (16,9 m). Joen lat- Joet raakavesilähteenä vaosissa ja sivu-uomissa on ongelmana ajoittainen veden vähyys. Jokea kohti viettävät peltoalueet, jot- Aurajoen vesistö on ollut Turun vesilaitoksen raaka- ka kattavat liki 40 % vesistöalueen kokonaispinta- vesilähde, mutta sen merkitys on vähentynyt, kun alasta, ovat keskittyneet jokiuoman varren alaville Virttaankankaan tekopohjavesilaitos on otettu käyt- savikoille. Aurajoki kuuluu savimaiden jokityyppiin. töön. Samoin Raisionjoen-Ruskonjoen merkitys raakavesilähteenä on vähentynyt, koska myös Rai- Raisionjoki-Ruskonjoki sio ja Naantali ovat siirtyneet käyttämään Virttaan- kankaan harjujen läpi suodatettua tekopohjavettä. Raisionjoen-Ruskonjoen valuma-alue on kooltaan 130 km². Maankäyttömuodoista vallitsevia ovat pel- Alueiden virkistyskäyttö lot ja metsät. Pellot ovat Aurajokialueen tapaan kes- kittyneet vesistön läheisyyteen ja viettävät monin Aurajoen valuma-alueella harjoitetaan lähinnä koti- paikoin kohti uomaa. Valuma-alueella ei ole yhtään tarve- ja virkistyskalastusta. Liedon Nautelankosken järveä, mutta vedenhankintaa varten on padottu ympäristö ja Turun Halistenkosken kalaporras ovat neljä allasta. Valuma-alueen pohjoisosassa on so- Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki alueen ranoton muovaama harjulaakso pohjavesilammi- isoimpien vesistöjen, metsien ja peltojen sijainti koineen. Ruskonjokeen laskee useita sivu-uomia, joista suurin on pääosin Ruskon kun- nan alueella sijaitseva Vähäjoki. Jo- ki kuuluu savimaiden jokityyppiin. ORIPÄÄ

Aurajoen vesistökuormitusläh- teet LOIMAA

Vuosien 2008-2012 tietojen mukaan Savojärvi PÖYTYÄ Aurajoki kuljetti Saaristomereen kes- Kaulajoki NOUSIAINEN kimäärin 56 tonnia fosforia ja 685 Jä rvi j tonnia typpeä vuodessa. Eniten ra- oki vinteita virtaa yleensä suurten valu- mien aikaan keväällä ja syksyllä tai VAHTO AURA leutoina talvina. Suurin osa Aurajoen i ki k jo jo n ä h kuormituksesta on hajakuormitus- ko s ä u V R TARVASJOKI - oki ta. Arvioiden mukaan maatalouden ki aj jo ur n A o isi osuus Aurajoen vesistöalueen fos- MASKU a R RUSKO Pelto forikuormituksesta on 69 % ja typpi- ki vijo kuormituksesta 65 %. Aurajokilaakso Sa Vesistö LIETO on voimaperäisesti viljeltyä aluetta. RAISIO Metsä PAIMIO Suuri peltoala, eroosioherkkien pel- Kuntaraja tojen sijainti jokien varsilla ja rantojen Raisionlahti 0 5 10 km paikoittainen jyrkkyys lisäävät ravin- TURKU teiden huuhtoutumisriskiä. KAARINA © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Vesistöjen ekologinen luokitus Merkittävämmät suunnittelukausi 2 pistekuormittajat

Erinomainen AS Asutuksen jäteveden- puhdistamo AS Hyvä ORIPÄÄ Muuta tietoa Tyydyttävä Merkittävä vaelluseste Välttävä Osavaluma-alue Huono

Ei luokiteltu Savojärvi

PÖYTYÄ Kaulajoki AS Jä rvi j oki

VAHTO AURA i AS k ki o Merttelän allas jo j n ä h AS ko ä s V u Vähäjoen allas -R joki ki ra jo Au n o isi a Haunisten allas R RUSKO ki vijo Hintsan allas Sa LIETO RAISIO

Raisionlahti Maarian allas 0 5 10 km AS TURKU Halisten allas © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 © SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pintavesien ekologinen luokitus, luonnos 10/2013. Aineistona käytetty vuosien 2006-2012 tietoja. erittäin suosittuja retkeilykohteita ja kalastuspaik- kivesi sameaa ja sisältää runsaasti kiintoainesta ja koja, jonne on istutettu mm. taimenta ja kirjolohta. ravinteita. Aurajoen ekologinen tila on luokiteltu vält- Kalastusmahdollisuuksia on lisännyt vuonna 1995 täväksi. Vedenlaatua huonontavat myös ajoittaiset käyttöön otettu Halisten kalaporras, joka mahdol- sinileväkukinnat ja ongelmat veden hygieenises- listaa kalojen nousun padon ohi joen yläjuoksulle. sä tilassa. Veden laatu vaihtelee suuresti vuoden- Aurajokivarsi on ollut asuttua esihistoriallisista ajois- ajan ja virtaamien mukaan. Aurajoen vedenlaatu on ta lähtien. Aurajokialueen lehdot, kosket vanhoine yleensä heikompi joen yläjuoksulla johtuen asutuk- myllyineen, asutuskumpareet ja vanhat jokivarsilai- sen jätevesistä ja niiden heikosta laimenemisesta tumet tekevät alueesta luonnon monimuotoisuuden alajuoksuun verrattuna. Yläjuoksulla on myös run- kannalta rikkaan. Varsinkin taajamien läheiset joki- saasti kotieläintiloja. Etenkin kausina, jolloin vir- rannat ovat merkittäviä viher- ja ulkoilualueita. Ve- taama on vähäistä, asutuksen jätevesien vaikutus neily ja melonta ovat suosittuja. Halistenkoskelta al- näkyy veden ravinne- ja bakteerimäärien kasvuna. kaa Aurajoen ala- ja yläjuoksun melontaluontopolku Vuosien 2008-2012 aikana alajuoksun fosforipitoi- ja joessa on Pöytyälle asti jatkuva melontareitistö. suus oli keskimäärin 186 μg/l ja typpipitoisuus 2475 μg/l. Vuotuinen fosforikuormitus Saaristomereen on Ruskonjokilaakso on viehättävää kulttuurin vaihdellut 15 ja 126 tonnin ja typpikuormitus 243 ja muovaamaa maaseutumaisemaa, jolla on mer- 1064 tonnin välillä vuosina 1970 - 2012. kitystä myös virkistyskäytön kannalta. Erityi- sesti Haunisten allas ympäristöineen on luon- Raisionjoen-Ruskonjoen ekologinen tila on välttä- noltaan monipuolinen ja suosittu ulkoilualue. vä. Joelle on ominaista savisameus, runsasravin- teisuus sekä virtaaman suuret vaihtelut. Jokivarren Veden laatu kaltevien peltojen viljely ja virtaamavaihtelut lisää- vat eroosiota ja siten kiintoaineen kulkeutumista ve- Aurajoen vedenlaatua seurataan säännöllises- teen. Myös sinileväkukinnat ovat yleisiä. ti useilla havaintopaikoilla. Koska Aurajoki virtaa- voimaperäisesti viljeltyjen savikkojen halki, on jo- Turun merialueen tilaan vaikuttavat intensiivi-

3 sesti viljeltyjen savimaiden halki virtaavat joet se- tilan, saavuttamiseksi Aurajoen ja Raisionjoen- kä asutuksen jätevedet. Teollisuuden kuormitus on Ruskonjoen vesistöihin kohdistuvaa ravinne- nykyään vähäistä. Aurajokea pitkin tulevan kuor- ja kiintoainekuormitusta on vähennettävä merkit- mituksen määrä on huomattava, mutta saman tävästi. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpi- verran hajakuormitusta tulee Ruskonjoen ja mui- deohjelmassa vuoteen 2015 esitetään erityisesti den suoraan mereen laskevien uomien mukana. maatalouskuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä metsätaloudesta Aurajoen keskivirtaama sekä fosfori- ja typ- ja haja-asutuksesta tulevan kuormituksen vähen- pikuormitus vuosina 1970 - 2012 tämiseksi mm. viemäriverkostoja laajentamalla ja uusilla siirtoviemäreillä. Vesienhoidon toimenpide- ohjelmat päivitetään osana vesienhoidon suunnit- m3/s virtaama fosforikuormitus t/v telua vuoden 2015 loppuun mennessä. 15 150 Aurajoki-Paimionjoki vesistöaluetyöryhmä on 125 osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsi- 10 100 nais-Suomen liiton Pro Saaristomeri -yhteistyö- ohjelmaa, joka on ollut käynnissä vuodesta 1999 75 alkaen. Kaikki Aurajoen ja Paimionjoen alueen ve- sien tilasta ja sen parantamistoimista kiinnostuneet 5 50 ovat tervetulleita vesistöalueryhmän toimintaan. 25

0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

fosfori virtaama muutos (fosfori)

m3/s virtaama typpikuormitus t/v 15 1200 Kuva: Sanna Tikander 1000

10 800 Aurajokisäätiö ja Aurajoen opastuskeskus

600 Aurajokisäätiö on jokivarren kuntien ja kaupunki- en, MTK-Varsinais-Suomen sekä Lounais-Suomen 5 400 Kalastusalueen 1993 perustama säätiö, jonka toi- 200 minnan tavoitteena on ekologisesti terve sekä mai- semallisesti ja virkistyksellisesti arvokas Aurajoki. 0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Aurajokisäätiö ylläpitää Halistenkoskella Myllärin- typpi virtaama talossa Aurajoen opastuskeskusta, josta voi vuok- rata kanootteja, ostaa kalastuslupia tai tutustua Vesienhoidon toimenpiteet vaihtuviin näyttelyihin. Opastuskeskuksen lähiym- päristön monipuoliseen luontoon ja kultuuriin voi Vesienhoidon tavoitteen, vesien hyvän ekologisen tutustua luontopoluilla kävellen tai meloen.

Yhteystiedot: Lähteet ja lisätietoa:

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirkkaasta sameaan. Meren kuormitus ja tila Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, 20101 Turku Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomen www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2011 http://www.doria.fi/handle/10024/82536 Pro Saaristomeri -ohjelma www.ymparisto.fi/prosaaristomeri Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja Aurajokisäätiö ja Aurajoen opastuskeskus: ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2010 www.aurajoki.net http://www.doria.fi/handle/10024/82603

42013 Jokien kuormitustiedot: Varsinais-Suomen ELY-keskus