Public Transport Tickets › Foli.ﬁ

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Public transport tickets › foli.fi Tickets Value card Season tickets norm. day* night** The validity period of the season ticket is exible. You can load 10-365 days to the card. Adults Holder-specific €3 €2.20 €2.20 €3.20 10 30 90 365 Holder-specific days days days days Personal use *** €1.10 €1.10 €2.10 Children €1.50 Children under 15 years Adults over 20 years €25 €55 €148 €535 Night fee 23–04 Personal use *** €1.70 €1.45 €2.70 + €1 15–19 years and students Personal use Personal use **** Contactless €3 / trip under 15 years *** payment Seniors over 65 years €1.70 €1.45 €2.70 €13 €27 €74 €268 €8 max / day and disabled travelers €26 max / 7 days *Mon–Fri 9.00–12.59, **23.00–4.00 15–19 years *** €18 €38 €104 €375 You can purchase single tickets by Daily tickets Seniors over 65 years *** €18 €38 €104 €375 using the Föli app, from ticket and disabled travelers machines or from the driver with Daily tickets can be purchased as mobile tickets, from ticket machines and cash or contactless payment. also from Föli service points and Visit Turku Tourist Information. You can also purchase single tickets in advance at service points. Single tickets are valid for 2h. Children under the age of 7 can travel free of charge when 1 day €8 4 days €17 7 days €26 Tupla card accompanied by a paying passenger. Adults over 20 years 30 days 2 days €11 5 days €20 €55 3 days €14 6 days €23 Personal use for 15–19 years and students *** 30 days €38 SERVICE POINTS Turku: Monitori Market Square, Monitori at Skanssi Kaarina: Service point Fiskari, Piikkiö library Raisio: Raisio Main Library Citizen Services Point Naantali: Naantali Citizen Services Point Lieto: Lieto Citizen Services Point Rusko: Rusko Main Library LOADING POINTS Department stores: Stockmann, Prisma (Itäharju, Länsikeskus, Mylly, Tampereentie), Turku Main Library, Matkahuolto. R-kioski kiosks in the Föli area. Ticket machines: e.g. Shopping Centre Hansa, Viking Line and Tallink Silja terminals,Turku Science Park, Turku Airport, Varissuo Shopping Centre. / Föli Shop: nettilataus.turku.fi *** Home municipality or municipality of residence Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto or Rusko. **** Home municipality Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto or Rusko. Aurakatu 8 Purchase of a bus pass €5,00 (VAT 10%) Ticket prices includes VAT 10%. Chat In instances of misuse, Föli has the right to remove the card from the user for two weeks, after which the card is returned to the customer for a handling fee. Turku | 02 262 0100.

Copy Link

Recommended publications

11:30 Fölin Runkoliikenneratkaisuja Ja Palvelupaketointia
Fölin palvelupaketointia ja runkoliikenneratkaisuja TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO Sirpa Korte,www.foli.fi Föli Teatterilippuyhteistyö alkanut syyskuussa 2018: Teatterilippu TURKU / KAARINAon / RAISIO samalla / LIETO / FöliNAANTALI-lippu / RUSKO www.foli.fi ID-pohjainen maksujärjestelmä mahdollistaa tämän ja monta muuta palvelupakettia. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Höyrylaiva Ukko-Pekan ja Fölin yhteislippu TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Lipun sai ostaa Fölin mobiilisovelluksesta TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Lippukokeilu menossa VR:n kanssa TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Mobiililiput kasvattavat suosiotaan TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi TURKU / KAARINAEMV -/ maksaminenRAISIO / LIETO / NAANTALI tulee / RUSKO Föliin vuonnawww.foli.fi 2019 TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Haluamme olla mukana ihmisten arjessa. Se tarkoittaa helppokäyttöistä ja sujuvaa joukkoliikennettä, jolla pääsee tehokkaasti töihin, opiskelemaan, harrastuksiin. Mutta se tarkoittaa myös kivoja juttuja, kuten vesibussi Ruissalon luonnonkauniille saarelle tai bussiyhteys Kuhankuonon retkeilyreitistön luo. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi Fölin palvelut laajenivat fölläreihin toukokuussa 2018. Kohta alkaa ensimmäinen fölläritalvi, föllärit ovat nimittäin käytössä ympäri vuoden. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO
[Show full text]
Toponyms and Place Heritage As Sources of Place Brand Value
Paula Sjöblom–Ulla Hakala Toponyms and place heritage as sources of place brand value 1. Introduction Commercial producers have long seen the advantage of branding their products, and the idea of discovering or creating uniqueness also attracts the leaders and governments of countries, states and cities (aShWorth 2009). However, traditional product marketing framework has proved to be inadequate for places; therefore, place branding has rather leaned on corporate branding. Place branding is a long-term, strategic process that requires continuity, and these actions take time to be recognised (KavaratZIS 2009). As generally recognised not only in onomastics but also in marketing, a name can be seen as the core of a brand. Therefore, a place name is the core of a place brand. Having a name is having an identity. A brand name has functions that can be regarded as sources of brand equity, and name changes have proved to cause discomfort and distress amongst consumers (e.g. RounD–RoPER 2012, BRoWn 2016). The name of a place – having stayed unchanged – has traditionally represented permanence and stability and could be regarded as the place’s memory (BASSO 1996, hEllElanD 2009). Referring to lauRa koSTanSki (2016) and her theory of toponymic attachment, place names carry strong emotional and functional attachments. This theory is very important also regarding place branding. According to GRAHAM et al. (2000), heritage can be defined as the past and future in the present. Accordingly, place heritage is heritage which is bound up with physical space that is a place. As for the concept of place, it is a named space (lÉVi-STRauSS 1962).
[Show full text]
Club Health Assessment for District 107 a Through September 2020
Club Health Assessment for District 107 A through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs less than two years old 137239 Åland Culinaria 02/11/2019 Active 27 0 0 0 0.00% 20 3 M,VP,MC,SC N/R 90+ Days 142292 Turku Sirius 07/22/2020 Newly 25 26 1 25 100.00% 0 0 0 N 0 $200.00 Chartered Clubs more than two years old 119850 ÅBO/SKOLAN 06/27/2013 Cancelled(6*) 0 0 0 0 0.00% 5 1 1 None P,S,T,M,VP 24+ MC,SC M,MC,SC 59671 ÅLAND/FREJA 06/03/1997 Active 33 1 1 0 0.00% 32 4 0 N 16 Exc Award (06/30/2019) M,MC,SC 41195 ÅLAND/SÖDRA 04/14/1982 Active 28 0 0 0 0.00% 30 4 N 15 Exc Award (06/30/2019) 20334 AURA 11/07/1968 Active 38 0 0 0 0.00% 42 1 2 N SC 6 98864 AURA/SISU 03/22/2007 Active 20 2 1 1 5.26% 20 10 0 N 0 50840 BRÄNDÖ-KUMLINGE 07/03/1990 Active 15 0 0 0 0.00% 15 0 N M,MC,SC 9 32231 DRAGSFJÄRD 05/05/1976 Active 20 0 2 -2 -9.09% 24 9 0 N MC,SC 24+ 20339
[Show full text]
Paimio Sanatorium
MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
[Show full text]
Säädk 189/2004
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273—1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta ............................................................ 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki .......................................................... 3581 1275 Laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ........................................... 3582 1276 Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta .................................................. 3583 1277 Laki autoverolain muuttamisesta ............................................................ 3584 1278 Laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ........ 3585 1279 Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista ............................................. 3587 1280 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta . 3589 N:o 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 24 kohta ja 127 b §:n 1 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 92 §:n 24 kohta laissa 1263/1997 ja 127 b §:n 1 kohta laissa 1162/2002, sekä lisätään 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 1333/1995, 196/2001, 896/2001, 1309/2002 ja 1360/2002 sekä mainitussa laissa 1263/1997, uusi 25 kohta ja 127 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 995/2000
[Show full text]
Seurahistorioita Yms
SEURAHISTORIOITA YMS. Kokoajat ANTTI O. ARPONEN (kuollut 2015) & VESA-MATTI PELTOLA Lista päivitetty viimeksi 26.5.2021. Tavoitteena on ollut mainita seuroista kaikki olemassaoloajan kotikunnat, mutta eritoten alueliitosten aiheuttamissa kotipaikkamuutoksissa on taatusti lukuisia puutteita. Monilla karjalaisseuroilla on ollut toisen maailmansodan jälkeen alaosastoja eri kunnissa, mutta tällaisia tietoja ei kuntakohtiin ole otettu. Esimerkiksi se, että joidenkin forssalaisseurojen kotikunniksi mainitaan Tammela ja Forssa mutta toisten kotipaikaksi ainoastaan Forssa, ei ole virhe: Forssa irrotettiin Tammelasta 3.12.1921, jonka jälkeen perustettujen seurojen kotikunta on siis ollut alusta asti Forssa. Seurojen entisissä ja myöhemmissä nimissä on varmasti paljonkin puutteita. Kirjojen nimet ja tekijätiedot ovat monelta osin tulkinnanvaraisia. Fennica-tietokannasta näyttää puuttuvan tekijä myös lukuisista sellaisista kirjoista, joiden alkusivuilla tekijä(t) on kerrottu. Monien teosten kannessa on hieman erilainen nimi kuin sisäsivuilla, eikä varsinkaan pitkistä nimistä ole aina helppoa sanoa, mikä osa nimestä olisi syytä kirjata ensimmäiseksi. Toimittanut-termiä on käytetty eritoten takavuosina vaihtelevasti, ja monessa teoksessa ”toimittaja” on tosiasiassa kirjoittanut koko teoksen. Kirjojen nimien sisälle on pääsääntöisesti kirjattu ajatusviivoja pisteiden sijasta selkeyden nimissä. Lehti-, vihko- ja moniste-käsitteet ovat osin hämäriä, mutta tällaisia merkintöjä on mukana, jos tiedossa on selvästi ollut, että kyseessä ei ole varsinainen
[Show full text]
12359947.Pdf
View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Julkari Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Suomen virallinen tilasto Sosiaaliturva 2007 Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Finlands officiella statistik Socialskydd Official Statistics of Finland National Research and Development Centre for Welfare and Health Social Protection Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 Äldreomsorgen 2005 Care and Services for Older People 2005 Tiedustelut – Förfrågningar – For further information Suomen virallinen tilasto Sari Kauppinen (09) 3967 2373 Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Toimitusneuvosto – Redoktionsråd – Editorial board Olli Nylander, puheenjohtaja – ordförande – chairman Päivi Hauhia Sari Kauppinen Irma-Leena Notkola Matti Ojala Hannu Rintanen Pirjo Tuomola Ari Virtanen Sirkka Kiuru, sihteeri – sekreterare – secretary © Stakes Kansi – Omslag – Cover design: Harri Heikkilä Taitto – Lay-out: Christine Strid ISBN 978-951-33-1181-0 ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto) ISSN 1459-7071 (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut) Yliopistopaino Helsinki 2007 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 – Äldreomsorgen 2005 – Care and Services for Older People 2005 Lukijalle Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2005 -julkaisuun on koottu keskeiset tilastotiedot ikääntyneiden sosiaali- ja terveys- palveluista ja niiden kehityksestä. Julkaisussa on tietoa palvelujen käytöstä, asiakasrakenteesta, henkilöstöstä
[Show full text]
Turku Energia – Ecological Heating and Cooling with 2 Unitop 50 FY
Turku Energia – Ecological heating and cooling with 2 Unitop 50 FY Client / Plant location The heat produced with the heat pumps corresponds to heat requirements of 20'000 households. Carbon burning is Turku Energia Oy reduced by approx. 42'000 t. The resulting annual reduction FI-20100 Turku / Finland of greenhouse gases achieved is about 150'000 t CO2. Waste water treatment deep inside the rock In the hill beneath the former Kakola regional prison in Turku - today a national monument - space has been excavated for what is called the finest waste water treatment plant in Finland. 3 Altogether 490'000 m of rock were blasted and then removed to make room for the plant which covers four kilometres of underground caverns. An eight-story building would fit in the space made. The treatment plant is handling the waste water from Turku, 2 Unitop 50 FY heat pumps from Friotherm Kaarina, Lieto, Paimio, Rusko, Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen Each Unitop 50 FY heat pump consists of a heavy duty and Mynämäki. The initial impulse for building this waste water industrial type centrifugal compressor at its heart. Together treatment plant originates from the stricter requirements with the heat exchangers and the control system it is regarding denitrification, which the older treatment plants owned especially adapted to comply to 100% with the client by the individual municipalities could not anymore fulfil. Planning requirements regarding flexibility of operation modes, high of the Kakolanmäki treatment plant began in 2003. The plant efficiency and operational reliability. The service friendly started operations at the beginning of 2009.
[Show full text]
Circular Turku a Blueprint for Local Governments to Kick Start the Circular Economy Transition Table of Contents
CIRCULAR TURKU A BLUEPRINT FOR LOCAL GOVERNMENTS TO KICK START THE CIRCULAR ECONOMY TRANSITION TABLE OF CONTENTS This publication is a product of the“Circular Turku: Regional 4 About the consortium collaboration for resource wisdom” (2019-2021) project, which 5 Foreword aims to design a regional roadmap to operationalize circularity 6 Executive summary in the Turku region with the support of local stakeholders and ICLEI - Local Governments for Sustainability. The report captures the results and learnings of the inception phase of the 9 MEET CIRCULAR TURKU project and the existing endeavors and good practices of Turku. 10 About Circular Turku 12 The city of Turku PUBLISHERS FUNDING PARTNER ICLEI – Local Governments for Sustainability e.V. 15 SETTING THE SCENE: CIRCULARITY IN TURKU Kaiser-Friedrich-Straße 7 53113 Bonn, Germany 16 Building on local knowledge and initiatives www.iclei.org 18 Regulatory frameworks informing circular economy work in Turku 23 Linking circularity to carbon neutrality in Turku City of Turku CONTRIBUTORS AND REVIEWERS PO 355 20101 Turku, Finland 27 OPERATIONALIZING REGIONAL CIRCULARITY: BEST PRACTICES FROM TURKU Marleena Ahonen, Sitra www.turku.fi/en Aki Artimo, Turun Seudun Vesi Oy 28 The Green Circular Cities Coalition thematic framework Theresia Bilola, City of Turku AUTHORS Linda Fröberg-Niemi, Turku Science Park Ltd 30 Multi-stakeholder collaboration for a Circular Turku Björn Grönholm, UBC Sustainable Cities Commission 34 Increasing the circularity ambitions of regional waste management with Lounais-Suomen
[Show full text]
Timo J. VIRTANEN “YELLOW MUISTIHUONE” AND
Timo J. VIRTANEN “YELLOW MUISTIHUONE” AND CONCEPTUALIZING THE RIVER AURA INTRODUCTION Imagine an aerial picture of Finland, large expanses of blue water surrounded by green forests. Some small blue strips connecting the interior with the coast. It is commonly known that Finland is famous for its thousands of lakes. A lot of Finnish people cannot even think of moving anywhere else than to the next lake, village or town. On the other hand some of us are totally tied up with the salty and windy seaside weather and landscape. Perhaps one extra category within “water people” is those urban dwellers who like to underline the connection of town, history, river and culture. This urban river tribe is of course known in other countries and can be found as well in London, Budapest, Prague or Szeged. Riverside apartments are usually more expensive and in many cases you can find the best restaurants and shops on the riverside. The main walking routes are along the river banks. In many towns dock areas are under renovation and new plans transform industrial areas and buildings into cultural centres.1 The river is everywhere clearly an important part of the changing city image. For a few of years, I have been working on the ethnological river topic, mostly with urban rivers, Kokemäenjoki in Pori, Aura in Turku (both in Finland), Tisza in Szeged (Hungary) and Danube in Novi Sad (Serbia). In all those cases it has been a question of urban environmental ethnology, but also of developing ethnological fieldwork tools and methods. The river has been the main actor, both subject and object.
[Show full text]
Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
[Show full text]
Political Participation in a Potential Municipal Merger in the Turku Region Krister Lundell
City of Turku Turku Urban Research Programme RESEARCH BRIEFINGS 4b/2013 Political Participation in a Potential Municipal Merger in the Turku Region Krister Lundell unicipal mergers and other reforms at the local level have been on the agenda in Key messages most Western European countries since the 1950s. For instance, in Sweden and • A large majority of the citizens in Denmark, the total number of municipalities has been the Turku region believe that the reduced to roughly one tenth. Also in Belgium and the possibilities of participation and UK, the reduction of the number of municipalities has influence will diminish if a munici- been drastic. There are large variations between coun- pal merger takes place. However, tries concerning reasons, design, implementation and young people, students and those who live in the city of Turku have a the pace of the reforms. However, most of the municipal more positive view of the prospects amalgamations have one thing in common: the purpose 1 of democratic involvement than to improve local efficiency. others. Large municipal mergers have far-reaching implications • Apart from local elections, voting in for representative democracy. They are a challenge to advisory referendums was stated the organization and institutions of local democracy be- to be the most popular form of cause political decision-making becomes more distant democratic involvement. Similarly, from the citizens, creating a perceived lack of influence the citizen initiative device and new on local issues.2 This, in turn, may have a negative effect technology, for instance Internet- on democratic legitimacy. The on-going nationwide re- voting on various issues, have poten- form in municipal structures in Finland, which aims at tial for engaging citizens.
[Show full text]