DOCSLIB.ORG

Sarja Ja Alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu Erittely Aa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Sarja Ja Alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu Erittely Aa Sarja ja alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu erittely Aa Saapuneiden kirjeiden diaarit Aaa Saapuneiden ja lähetettyjen kirjeiden diaarit 1884-1899 Aaa:1 Aaa Saapuneiden ja lähetettyjen kirjeiden diaarit 1900-1911 Aaa:2 Aaa Saapuneiden ja lähetettyjen kirjeiden diaarit 1912-1922 Aaa:3 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1923-1925 Aaa:4 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1926-1927 Aaa:5 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1928-1930 Aaa:6 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1931-1935 Aaa:7 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1936-1939 Aaa:8 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1940-1945 Aaa:9 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1946-1948 Aaa:10 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1949-1951 Aaa:11 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1952-1954 Aaa:12 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1955-1957 Aaa:13 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1958-1960 Aaa:14 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1961-1963 Aaa:15 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1964-1966 Aaa:16 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1967-1968 Aaa:17 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1969 Aaa:18 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1970-1971 Aaa:19 Aaa Saapuneiden kirjeiden diaarit 1971 aakkosellinen hakemisto Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1920-1928 Aab:1 Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1928-1933 Aab:2 Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1934-1935 Aab:3 Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1936-1947 Aab:4 Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1947-1952 Aab:5 Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1952-1960 Aab:6 Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1960-1963 Aab:7 Aab Historiallisen osaston saapuneiden kirjeiden diaarit 1964-1969 Aab:8 Ab Lähetettyjen kirjeiden diaarit Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1920-1921 Aba:1 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1922-1924 Aba:2 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1924-1925 Aba:3 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1926-1927 Aba:4 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1927-1928 Aba:5 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1929-1930 Aba:6 Sarja ja alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu erittely Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1931-1933 Aba:7 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1934-1935 Aba:8 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1935-1936 Aba:9 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1937 Aba:10 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1938 Aba:11 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1939 Aba:12 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1940-1941 Aba:13 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1942-1943 Aba:14 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1944-1945 Aba:15 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1946 Aba:16 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1947 Aba:17 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1948-1949 Aba:18 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1949 Aba:19 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1950 Aba:20 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1951 Aba:21 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1952 Aba:22 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1953 Aba:23 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1954 Aba:24 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1955 Aba:25 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1956 Aba:26 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1957 Aba:27 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1958 Aba:28 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1959 Aba:29 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1960 Aba:30 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1961 Aba:31 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1962 Aba:32 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1963 Aba:33 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1964 Aba:34 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1965 Aba:35 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1966 Aba:36 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1967 Aba:37 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1968 Aba:38 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1969 Aba:39 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1970 Aba:40 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1971 Aba:41 Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1966-1970 Rakennushistorian toimisto, rakennusjaosto Sarja ja alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu erittely Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1971 Rakennushistorian toimiston lähettämät Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1971 Rakennushistorian toimisto, aakkosellinen hakemisto Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1971 aakkosellinen hakemisto A-R Aba Lähetettyjen kirjeiden diaarit 1971 aakkosellinen hakemisto S-Ö Sarja ja alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu erittely Ca Pöytäkirjat Caa Istuntopöytäkirjat 1884-1890 Caa:1 Caa Istuntopöytäkirjat 1891-1895 Caa:2 Caa Istuntopöytäkirjat 1884-1896 Caa:3 konseptipöytäkirjat Caa Istuntopöytäkirjat 1896-1900 Caa:4 Caa Istuntopöytäkirjat 1901-1905 Caa:5 Caa Istuntopöytäkirjat 1906-1910 Caa:6 Caa Istuntopöytäkirjat 1911-1916 Caa:7 Caa Istuntopöytäkirjat 1917-1920 Caa:8 Caa Istuntopöytäkirjat 1921-1923 Caa:9 Caa Istuntopöytäkirjat 1924-1926 Caa:10 Caa Istuntopöytäkirjat 1927-1928 Caa:11 Caa Istuntopöytäkirjat 1929-1931 Caa:12 Caa Istuntopöytäkirjat 1932-1934 Caa:13 Caa Istuntopöytäkirjat 1935-1936 Caa:14 Caa Istuntopöytäkirjat 1937-1939 Caa:15 Caa Istuntopöytäkirjat 1940-1942 Caa:16 Caa Istuntopöytäkirjat 1944 Caa:17 konseptipöytäkirjat Caa Istuntopöytäkirjat 1943-1945 Caa:18 Caa Istuntopöytäkirjat 1946-1947 Caa:19 Caa Istuntopöytäkirjat 1948-1949 Caa:20 Caa Istuntopöytäkirjat 1950-1951 Caa:21 Caa Istuntopöytäkirjat 1952-1953 Caa:22 Caa Istuntopöytäkirjat 1954-1955 Caa:23 Caa Istuntopöytäkirjat 1956-1957 Caa:24 Caa Istuntopöytäkirjat 1958-1959 Caa:25 Caa Istuntopöytäkirjat 1960-1961 Caa:26 Caa Istuntopöytäkirjat 1962-1963 Caa:27 Caa Istuntopöytäkirjat 1964-1965 Caa:28 Caa Istuntopöytäkirjat 1966-1968 Caa:29 Caa Istuntopöytäkirjat 1969-1972 Caa:30 Caa Istuntopöytäkirjat 1957-1958 Caa:31 konseptipöytäkirjat Caa Istuntopöytäkirjat 1959-1960 Caa:32 konseptipöytäkirjat Caa Istuntopöytäkirjat 1961-1965 Caa:33 konseptipöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1962 Cab:1 Historiallisen osaston rakennusjaoston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1963 Cab:2 Historiallisen osaston rakennusjaoston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1965 Cab:3 Historiallisen osaston rakennusjaoston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1966 Cab:4 Rakennushistorian toimiston pöytäkirjat Sarja ja alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu erittely Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1967 Cab:5 Rakennushistorian toimiston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1968 Cab:6 Rakennushistorian toimiston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1969 Cab:7 Rakennushistorian toimiston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1970 Cab:8 Rakennushistorian toimiston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1971 Cab:9 Rakennushistorian toimiston pöytäkirjat Cab Rakennetun ympäristön pöytäkirjat 1962-1972 Cab:10 Rakennusjaoston ja rakennushistorian toimiston pöytäkirjat Sarja ja alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu erittely Da Muinaistieteellisen toimikunnan kirjetoisteet Daa Arkeologisen toimiston toisteet 1884-1887 Daa:1 Numerot 1-291 Daa Arkeologisen toimiston toisteet 1887-1888 Daa:2 Numerot 292-535 Daa Arkeologisen toimiston toisteet 1889-1890 Daa:3 Numerot 536-843 Daa Arkeologisen toimiston toisteet 1891-1897 Daa:4 Numerot 844-1973 Daa Arkeologisen toimiston toisteet 1898-1907 Daa:5 Numerot 1974-2749 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1908-1915 Daa:6 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1916 Daa:7 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1917 Daa:8 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1918 Daa:9 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1919 Daa:10 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1920 Daa:11 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1921 Daa:12 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1922 Daa:13 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1923 Daa:14 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1924 Daa:15 Numerot 1-435 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1924 Daa:16 Numerot 436-1011 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1925 Daa:17 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1926 Daa:18 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1927 Daa:19 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1928 Daa:20 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1929 Daa:21 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1930 Daa:22 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1931 Daa:23 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1932 Daa:24 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1933 Daa:25 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1934 Daa:26 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1935 Daa:27 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1936 Daa:28 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1937 Daa:29 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1938 Daa:30 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1939 Daa:31 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1940 Daa:32 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1941 Daa:33 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1942 Daa:34 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1943 Daa:35 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1944 Daa:36 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1945 Daa:37 Sarja ja alasarja Vuosi Signum Diaarinumero Muu erittely Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1946 Daa:38 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1947 Daa:39 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1948 Daa:40 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1949 Daa:41 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1950 Daa:42 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1951 Daa:43 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1952 Daa:44 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan toisteet 1953 Daa:45 Daa Muinaistieteellisen toimikunnan
Load more

Recommended publications
  • Historiallisen Ajan Kiinteät Muinaisjäännökset Kiinteät Ajan Historiallisen
    HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET tunnistaminen ja suojelu MARIANNA NIUKKANEN MUSEOVIRASTO Historiallisen ajan muinaisjäännösten suojelu on tullut 1990-luvulta lähtien yhä keskeisemmin esille kulttuuriympäristön vaalimisessa. Niiden selvittämistä edellytetään järjestelmällisesti mm. kaavoituksen ja muiden laajojen maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Tutkimus- ja inventointitoiminta on lisääntynyt ja tunnettujen kohteiden määrä moninkertaistunut kymmenessä vuodessa. Maastossa ja maaperässä olevien historiallisen ajan kohteiden ja jäännösten kirjo on erittäin monimuotoinen ja suurilukuinen. Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitkä niistä katsotaan muinaismuistolain rauhoittamiksi ja mitkä ovat suojelun tavoitteet kunkin kohteen osalta. Oppaassa luodaan yleiskatsaus maamme historiallisiin muinaisjäännöksiin; niiden tyyppeihin, ajoitukseen, lukumäärään ja tutkimuspotentiaaliin. Painotus on maastossa sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten tunnistamisessa ja niiden suojelutavoitteiden määrittelemisessä sekä eri kohteiden muodostamien toiminnallisten ja historiallisten kokonaisuuksien luonnehtimisessa ja ymmärtämisessä. Opas on suunnattu ensisijaisesti kulttuuriympäristön inventointien ja muinaisjäännösten suojelun parissa toimiville, mutta myös kaikille muille, joita kulttuuriympäristö ja maastosta löytyvät historialliset rakennelmat kiinnostavat ja askarruttavat. ISSN 1795-9225 URN:NBN:fi-fe200902111177 MUSEOVIRASTON RAKENNUSHISTORIAN OSASTON OPPAITA JA OHJEITA 3 HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT
    [Show full text]
  • Lappeenrannan Varuskuntahistoria Pdf-Muodossa
    SAATTEEKSI Alkuperäispainokseen, Lappeenranta 1992 “Sotilaat ovat olleet kaupungissa aina” otsikoitiin eräs Lappeenrannan varuskuskuntaa käsittelevä sanomalehtikirjoitus vuonna 989. Nyt käsillä oleva teos pyrkii antamaan sisältöä otsikon lauseelle, alkaen kaupungin perustamisesta ja päättyen 990-luvulle. Sotilaat ovat todella olleet kaupungissa aina - niin ruotsalaiset, venäläiset kuin suomalaisetkin. Sotilailla on ollut merkittävä rooli kaupungin historiassa ja varuskunta on ollut osa paikallista identiteettiä. Sotilaiden menneinä vuosina rakentamat rakennukset ja alueet ovat yhä merkittävä osa Lappeenrannan kaupunkirakennetta. Työn aikana olen saanut monenlaista apua ja tukea. Käyttämästäni museoista ja arkistoista ovat muun muassa Etelä-Karjalan museo ja Lappeenrannan kaupunginarkisto avustaneet arkistoaineiston kokoamisessa. Merkittävää apua olen myös saanut museoviraston, Valtionarkiston, sota-arkiston sekä lähdeluettelossa mainittujen Ruotsin ja glasnostin aikaa eläneen Neuvostoliiton arkistojen virkailijoilta. Myös Lappeenrannan sotilaspiirin esikunta on avustanut tietojen hankinnassa. Olen myös saanut apua useilta yksityishenkilöiltä. Professori Veijo Saloheimo on lukenut käsikirjoituksen ja antanut arvokkaita huomautuksia ja korjauksia aineistoon. Majuri evp. Eero Muinonen on luovuttanut käyttööni keräämänsä Lappeenrannan varuskunnan historiaa käsittelevän aineiston ja lisäksi vielä lukenut ja kommentoinut teoksen itsenäisyyden aikaa käsittelevän osuuden. Historiatoimikunnan jäsenet ovat yhdessä ja erikseen kommentoineet ansiokkaasti
    [Show full text]
  • RAILWAY NETWORK STATEMENT 2022 Updated 30 June 2021 Updated 30 June 2021
    Updated 30 June 2021 FTIA's publications 52eng/2020 RAILWAY NETWORK STATEMENT 2022 Updated 30 June 2021 Updated 30 June 2021 Railway Network Statement 2022 FTIA's publications 52eng/2020 Finnish Transport Infrastructure Agency Helsinki 2020 Updated 30 June 2021 Photo on the cover: FTIA's photo archive Online publication pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-813-7 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Updated 30 June 2021 FTIA’s publications 52/2020 3 Railway Network Statement 2022 Version history Date Version Change 14 May 2021 Version for comments - 30 June 2021 Updated version Foreword and text, appendices 2E, 2F, 2G, 2L, 2M, 5F, 5G, 5J Updated 30 June 2021 FTIA’s publications 52/2020 4 Railway Network Statement 2022 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018 (in Finnish)) and in its capacity as the manager of the state-owned railway network, the Finnish Transport Infrastructure Agency is publishing the Network Statement of Finland’s state-owned railway network (hereafter the ‘Network Statement’) for the timetable period 2022. The Network Statement describes the state-owned railway network, access conditions, the infrastructure capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for each timetable period for applicants requesting infrastructure capacity. This Network Statement covers the timetable period 12 December 2021 – 10 December 2022. The Network Statement 2022 has been prepared on the basis of the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers.
    [Show full text]
  • Kotka Town Guide
    STONE TOWN GUIDE KOTKA Stone Town Guide Kotka Text and layout : Ilkka Paajanen, Senior Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences Photos: Yrjö Utti, Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences Translation: Miia Virtanen, Lingo ISBN 978-952-217-270-9 (pdf) SOUTH-EAST FINLAND - RUSSIA ENPI CBC PROGRAMME 2007-2013 Efficient use of natural stone in the Leningrad region and South-East Finland This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland 2 STONE TOWN GUIDE KOTKA 4 39 14 Kyminlinna Fortress 14 18 Gunpowder cellars 82, 83 and 84 20 Fort Katariina 22 Katariina Seaside Park 24 Sibelius Park 25 Sculpture Promenade 34 38 30 28 Secondary school 283624 2532 30 Laivurinkatu 7 40 32 Courthouse 20 18 22 34 Satamakatu 9 36 City library 38 Kirkkokatu 14 39 Friendship Park 40 Sapokka Water Garden 5 6 Habitation in the Kotka area became established at the beginning of the second millennium. At least since the 1500s, Kotkansaari has been known as meadow and pasture lands of Kymi Manor, and it has been used for slash-burning and acquisition of timber. The first inhabitant of the croft of Kotka, located at the southern end of the island, was men- tioned by name at the end of the 17th century. Two big naval battles were fought between Russia and Sweden in Ruot- sinsalmi, in 1789 and 1790. The name Ruotsinsalmi derives from the waterway in front of the city of Kotka. The waterway was located between the islands north of the Kuutsalo island and it was called Ruotsinsalmi.
    [Show full text]
  • RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021
    Updated 18 June 2021 Publications of the FTIA 46eng/2019 RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021 Updated 18 June 2021 Railway Network Statement 2021 FTIA's publications 46eng/2019 Finnish Transport Infrastructure Agency Helsinki 2019 Updated 18 June 2021 Photo on the cover: FTIA's photo archive Online publication pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-744-4 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Updated 18 June 2021 FTIA’s publications 46/2019 3 Railway Network Statement 2021 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018 (in Finnish)) and in its capacity as the manager of the state-owned railway network, the Finnish Transport Infrastructure Agency is publishing the Network Statement of Finland’s state-owned railway network (hereafter the ‘Network Statement’) for the timetable period 2021. The Network Statement describes the state-owned railway network, access conditions, the infrastructure capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for each timetable period for applicants requesting infrastructure capacity. This Network Statement covers the timetable period 13 December 2020 – 11 December 2021. The Network Statement 2021 has been prepared on the basis of the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2021 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency updates the Network Statement as necessary and keeps capacity managers and known applicants for infrastructure capacity in the Finnish railway network up to date on the document.
    [Show full text]
  • Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020
    Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020 Updated on 18 June 2020 Finnish Railway Network Statement 2020 Transport Infrastructure Data of the Finnish Transport Agency 3/2018 Finnish Transport Agency Helsinki 2018 Updated on 18 June 2020 Photograph on the cover: Simo Toikkanen Online publication pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284 ISBN 978-952-317-649-2 Finnish Transport Agency P.O. Box 33 FI-00521 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)29 534 3000 Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 3 Finnish Railway Network Statement 2020 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018), the Finnish Transport Infrastructure Agency (FTIA), as the manager of the state-owned railway network, publishes the Finnish Railway Network Statement (hereinafter the Network Statement) for the timetable period 2020. The Network Statement describes the access conditions, the state-owned railway network, the rail capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for applicants requesting capacity for each timetable period. This Network Statement is intended for the timetable period 15 December 2019–12 December 2020. The Network Statement 2020 has been prepared based on the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2020 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency will update the Network Statement and will provide information about it to rail capacity allocatees and the known applicants for rail capacity in the Finnish railway network.
    [Show full text]
  • Business Review 2020
    BUSINESS REVIEW REPORT OF THE BOARD OF DIRECTORS FINANCIAL STATEMENTS GOVERNANCE REMUNERATION REPORT CORPORATE RESPONSIBILITY ANNUAL REPORT 2020 ANNUAL REPORT 2020 BUSINESS REVIEW 2020 Review by the President & CEO Operating environment and business model Strategy Fingrid’s reputation, customers and other stakeholders Business Review Finance and treasury Business operations Personnel Internal control and risk management Research and development Glossary 1 BUSINESS REVIEW REPORT OF THE BOARD OF DIRECTORS FINANCIAL STATEMENTS GOVERNANCE REMUNERATION REPORT CORPORATE RESPONSIBILITY 6. FINANCE AND TREASURY 17 Financial result for 2020 19 ANNUAL REPORT 2020 CONTENTS 7. BUSINESS OPERATIONS 22 Main grid 22 Power system 28 Electricity market 33 8. PERSONNEL 39 ”Fingrid is 9. INTERNAL CONTROL AND responsible for RISK MANAGEMENT 41 BUSINESS REVIEW 2020 Risk management at Fingrid 41 the functioning Risk management governance 41 Proactive risk management 42 Review by the President & CEO of Finland’s Continuity management 43 1. FINGRID 2020 3 Contingency planning 45 Operating environment Corporate safety & security 45 and business model power system, 2. REVIEW BY THE PRESIDENT & CEO 4 Risk controls 45 Strategy which makes it 3. OPERATING ENVIRONMENT 10. RESEARCH AND DEVELOPMENT 46 Fingrid’s reputation, customers AND BUSINESS MODEL 5 fundamentally a 11. GLOSSARY 49 and other stakeholders Climate change 5 Security of supply and Finance and treasury risk management electricity dependency 5 Business operations company.” Globalisation and responsibility 5 Digitalisation 6 Personnel REVIEW BY THE PRESIDENT & CEO P. 4 4. STRATEGY 7 Internal control and risk management Business model 8 Our vision 9 Research and development Our values 9 Our way of working 9 Glossary Implementation of the strategy 9 Value creation 12 5.
    [Show full text]
  • Kaakkois-Suomen Linnoitukset
    Jenna Niiranen & Eveliina Sokura KAAKKOIS-SUOMEN LINNOITUKSET Historia ja myöhempi käyttötarkoitus Opinnäytetyö Restaurointi 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Jenna Niiranen Eveliina Sokura Artenomi (AMK) Huhtikuu 2018 Opinnäytetyön nimi 101 sivua Kaakkois-Suomen linnoitukset 4 liitesivua Historia ja myöhempi käyttötarkoitus Toimeksiantaja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Miljöömatkailu-hanke Ohjaaja Anne Räsänen, lehtori Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tietoa Kaakkois-Suomen linnoitusten histori- asta ja niiden nykytilanteesta. Pääpaino on linnoitusten historia Venäjän vallan aikana ja linnoitusten esittely. Työn tavoitteena on, että sitä voidaan mahdollisesti hyödyntää aluei- den kehittämisessä muun muassa matkailun osalta. Työ koostuu Suomen historiasta linnoitusten näkökulmasta, sekä sotien ja rajamuutosten osalta, linnoitusketjujen muodostamisesta ja linnoitustekniikan esittelystä. Myös jokaisesta linnoituksesta on tarkempi katselmus historiallisesta näkökulmasta, sekä niiden nykyti- lanne. Myös Suomenlinna esitellään, koska se on tunnetuin ja parhaiten hoidettu esimerkki Suomen bastioneista. Koska työ on teoreettinen, tutkimusmenetelminä on käytetty erilaisia tiedonhakutapoja, hyödyntäen kirjastojen tietokantoja, luentoja sekä Museoviraston raportteja. Opinnäytetyö toteutetaan yhteistyössä Miljöömatkailu-hankkeen kanssa, joka pyrkii kehittämään maaseu- dun kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita matkailun keinoin. Opinnäytetyössä pohdi- taan, mitä matkailun keinoja voitaisiin soveltaa linnoitusten
    [Show full text]
  • Linnoitus Näkyväksi!
    LINNOITUS NÄKYVÄKSI! SUOMEN LINNAT JA LINNOITUKSET FOORUMI 2020 LINNOITUS NÄKYVÄKSI! SUOMEN LINNAT JA LINNOITUKSET FOORUMI 2020 Linnoitus näkyväksi! Suomen linnat ja linnoitukset foorumi 2020. Raportti Suomenlinnan hoitokunta 2021 Toimittaja: Marianne Lehtimäki Taitto: Mimmi Koponen Kansikuva: Suomenlinna, Susisaari, bastioni Hyve ja raveliini Hyvä Omatunto 29.2.2012. Kuva Suomen Ilmakuva. 2 SISÄLLYS LINNOITUS NÄKYVÄKSI! 4 Ilari Kurri, Miia Perkkiö, Tuija Lind, Suomenlinnan hoitokunta OPEN CALL FOR CO-OPERATION 6 Marianne Lehtimäki, editor I YHTEISTYÖN SIDOKSIA 10 Linnoitusten ketjut Euroopan kartalle 12 Tuija Lind, Suomenlinnan hoitokunta Kansallinen linnojen neuvottelukunta ja Itämeren linnojen yhdistys 18 Jouni Marjamäki, Kansallismuseo II UUTTA TUTKIMUSTA JA PÄIVITTYVIÄ TULKINTOJA 22 Kylmän sodan linnakkeet kantomatkan päässä Helsingistä 1944–1956 24 John Lagerstedt, Helsingin kaupunginmuseo Interpreting Significance of Ruins for the Society, case Bomarsund 34 Graham Robins, Åland Government Culture Bureau III KESTÄVÄÄN YLLÄPITOON 40 Linnoitukset Kotkan kansallisen kaupunkipuiston maamerkkeinä 42 Patricia Broas, Kotkan Kaupunki Vaaliminen ja restaurointi toimijoiden yhteistyönä 50 Mikko Mälkki, Museovirasto Keskiaikaisten linnojen ylläpidosta 54 Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Rauniolinnojen suojelu ja käyttö 58 Hilja Palviainen ja Päivi Tervonen, Metsähallitus KIRJOITTAJAT 62 3 LINNOITUS NÄKYVÄKSI! Ilari Kurri, johtaja, Miia Perkkiö, restaurointipäällikkö, Tuija Lind, yliarkkitehti Suomenlinnan hoitokunta Linnoihin ja linnoituksiin
    [Show full text]
  • Baltic Rim Economies
    Baltic Rim Economies Estonia - Latvia - Lithuania - Poland - Baltic Russia Bimonthly Review ISSUE NO. 3, 17 JUNE 2009 ECONOMIC REVIEWS: ESTONIA Page 1 LATVIA Page 2 LITHUANIA Page 3 POLAND Page 4 ST. PETERSBURG Page 5 LENINGRAD REGION Page 6 KALININGRAD REGION Page 7 EXPERT ARTICLES: Jan Fischer: A strategic partnership with Russia remains our goal Page 8 Astrid Thors: The Baltic Sea is to remain a safe and attractive place Page 9 Henrik Lax: The Baltic Sea Region – A bridge between EU and Russia? – EU energy strategy and the Nord Stream gas pipeline Page 10 Janina Andersson: The Baltic Sea needs reform of European Union agricultural subsidies Page 11 Juhani Kaskeala: International sea surveillance co-operation in the Baltic Sea region Page 12 Stephen Blank: The future of Russia-US relations Page 14 Ilkka Laitinen: The Baltic Sea – model for well functioning cooperation and simultaneously a challenge from the Frontex’ point of view Page 16 Vladimir Mau: Crisis modernisation – lessons of the past and tasks for the future Page 17 Erkki Hämäläinen: Security as a competitiveness booster in the Baltic Sea Region Page 19 Timo P. Nieminen: Involvement of the City of Tampere in the Baltic Sea cooperation Page 20 Vasily Osipov: Vyborg Industrial Park Page 21 Arno Miettinen: Rauma - Unesco world heritage town Page 22 Solomon Ginzburg: Five years in the European Union Page 23 Maxim Shirokov: Ust-Luga Sea Merchant port – a strategic port of Russia Page 24 Alexei Moisseev: Russia: the loss of reserves and inflationary consequences of devaluation – the myth and the reality Page 25 EXPERT ARTICLES CONTINUED ON NEXT PAGE To receive a free copy, print or register at www.tse.fi/pei Baltic Rim Economies ISSUE NO.
    [Show full text]
  • Kotkan Pyöräilyreitit 2021
    / Cycling routes KOTKA 2021 1. Merikeskus Vellamo / Maritime Centre Vellamo Merikeskus Vellamo Kotkan Kantasatamassa on täynnä tarinoita, elämyksiä ja tapahtumia. Suomen merimuseon ja Kymenlaakson Kotkan pyöräilyreittejä museon näyttelyt kertovat merenkulusta ja kymenlaaksolaisesta elämänmenosta. Situated in the Kotka City Port, Maritime Centre Vellamo is bursting JULKAISIJAT/PUBLISHER: 3,8 km with stories, experiences and events. The exhibits in the Maritime Kotkan kaupunki/City of Kotka, Museum of Finland and Museum of Kymenlaakso tell fascinating Haminan kaupunki/City of Hamina & Cursor Oy KUVAT/PHOTOS: Julia Kivelä, Tuuli Koivisto, stories of seafaring and life in Kymenlaakso. Harri Tarvainen, Kotkan ja Haminan kaupunkien arkistot. TAITTO/LAYOUT: Tuuli Koivisto, 2019/2021 www.visitkotkahamina.fi 2,6 km 2. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja / Langinkoski Imperial Fishing Lodge Venäjän keisarille Aleksanteri III:lle rakennettiin 1800-luvun lopussa kalastusmaja Langinkosken rannalle. Keisariperhe vieraili täällä kolmasti ja kerrotaan että itse keisari osallistui aktiivisesti lohenkalas- tukseen. Tuonaikaisesta elämästä kertovaa esineistöä on nähtävissä kalastusmajalla, joka toimii nykyään museona. Langinkoski Imperial Fishing Lodge was built for the Russian Tsar Alexander III on the banks of the Langinkoski rapids in the late 19th 6,4 km 1,8 km century. The Tsar’s family visited it three times. During their stays, Emperor Alexander III actively partook in salmon fishing. Objects and implements from the life of the time are on display in the lodge, which is now a museum. 3,5 km 2,0 km 3,3 km 0,4 km 3. Kyminlinna / Kyminlinna Fortress Venäjän keisarinnan Katariina Suuren käskystä venäläiset suunnitteli- vat Kyminlinnan linnoituksen osaksi Pietarin suojaksi rakennettua puo- lustusrintamaa 1790-luvulla. Linnoitus toimi venäläisenä varuskuntana vuoteen 1917 saakka.
    [Show full text]
  • Lived Nation As the History of Experiences and Emotions In
    PALGRAVE STUDIES IN THE HISTORY OF EXPERIENCE Lived Nation as the History of Experiences and Emotions in Finland, – Edited by Ville Kivimäki Sami Suodenjoki · Tanja Vahtikari Palgrave Studies in the History of Experience Series Editors Pirjo Markkola Faculty of Social Sciences Tampere University Tampere, Finland Raisa Maria Toivo Faculty of Social Sciences Tampere University Tampere, Finland Ville Kivimäki Faculty of Social Sciences Tampere University Tampere, Finland This series, a collaboration between Palgrave Macmillan and the Academy of Finland Centre of Excellence in the History of Experience (HEX) at Tampere University, will publish works on the histories of experience across historical time and global space. History of experience means, for the series, individual, social, and collective experiences as historically conditioned phenomena. ‘Experience’ refers here to a theoretically and methodologically conceptualized study of human experiences in the past, not to any study of ‘authentic’ or ‘essentialist’ experiences. More precisely, the series will offer a forum for the historical study of human experiencing, i.e. of the varying preconditions, factors, and possibilities shaping past experiences. Furthermore, the series will study the human institutions, communities, and the systems of belief, knowledge, and meaning as based on accumulated (and often conficting) experiences. The aim of the series is to deepen the methodology and conceptualiza- tion of the history of lived experiences, going beyond essentialism. As the series editors see it, the history of experience can provide a bridge between structures, ideology, and individual agency, which has been a diffcult gap to close for historians and sociologists. The approach opens doors to see, study, and explain historical experiences as a social fact, which again offers new insights on society.
    [Show full text]