SVEABORG Tre Riken – En Fästning 1748–2021 VIAPORI – SUOMENLINNA Kolmen Valtakunnan Linnoitus 1748–2021

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

SVEABORG Tre Riken – En Fästning 1748–2021 VIAPORI – SUOMENLINNA Kolmen Valtakunnan Linnoitus 1748–2021 VIAPORI – SUOMENLINNA Kolmen valtakunnan linnoitus 1748–2021 SVEABORG Tre riken – en fästning 1748–2021 VIAPORI – SUOMENLINNA Kolmen valtakunnan linnoitus 1748–2021 SVEABORG Tre riken – en fästning 1748–2021 Toimittaneet – Redaktörer Jussi Nuorteva & Päivi Happonen Ehrensvärd-Seura ry Samfundet Ehrensvärd rf Alkusanat Förord Helsingin Sanomat uutisoi 15.3.1921, että edellisenä Den 15 mars 1921 rapporterade dagstidningen Helsingin päivänä Suomenlinnan Ehrensvärd-salissa oli pidetty Sanomat om ett möte som hållits dagen innan i Ehren­ kokous, johon osallistui parikymmentä henkeä. Ko- svärdsalen på Sveaborg. Mötet, som hade ett tjugotal kouksessa oli päätetty perustaa yhdistys edistämään deltagare, beslutade att grunda en förening som skulle Suomenlinnan muinaismuistoja koskevaa ohjelmaa. arbeta för genomförandet av programmet för fornmin­ Yhdistyksen perustamista valmistelleessa kokouksessa, nena på Sveaborg. Till den framtida föreningens ordfö­ joka oli järjestetty jo 13.3.1921, tulevan yhdistyksen rande utsåg mötet, som hölls egentligen redan den 13 puheenjohtajaksi valittiin apteekkari Edvard Stigzelius mars 1921, apotekare Edvard Stigzelius. Till sekreterare ja sihteeriksi Suomenlinnan intendenttinä toiminut tai- utsågs konstnär Heikki Tandefelt, som var intendent för teilija Heikki Tandefelt. Sveaborg. Kannen kuva ja kuvalähteet/ Pärmbild och bildkällor s. 468 Yhdistyksen tarpeellisuutta perusteltiin sillä, ”että Grundandet av föreningen motiverades med att fin­ valtio nykyisen taloudellisen ahdinkotilan takia ei tar- ska staten var i ett så trängt läge att det inte var förmö­ peellisessa määrässä voi kannattaa sen Suomenlinnan get att sörja för genomförandet av programmet för be­ muistoja koskevan ohjelman toteuttamista, mikä perus- varandet av fornminnena på Sveaborg i enlighet statsrå­ Kustantajat / Förläggare tuu valtioneuvoksen päätökseen huhtikuun 8:lta p:ltä dets beslut av den 8 april 1919. Samfundet Ehrensvärds Ehrensvärd-Seura ry / Samfundet Ehrensvärd rf 1919.” Seuran perustava kokous pidettiin Suomen- stiftande möte hölls den 8 maj 1921 på officersklubben Kansallisarkisto / Riksarkivet linnan upseerikerhossa toukokuun 8. päivänä 1921. på Sveaborg. Till samfundets högtid utsågs dock den Seuran juhlapäiväksi valittiin kuitenkin toukokuun 12. 12 maj, dvs. den dag då Finlands statsflagga för första Bidrag till Sveaborgs historia 9 päivä, eli se päivä, jolloin Suomen valtiolippu nostettiin gången hissades i den stora flaggstången i Gustavs­ © Ehrensvärd Seura – Samfundet Ehrensvärd ensimmäisen kerran Kustaanmiekan linnoituksen suu- svärds fästning. Kansallisarkiston toimituksia 26 reen lippusalkoon. I dag är Sveaborg ett av de populäraste turistmå­ © Kansallisarkisto Tänä päivänä Suomenlinna on yksi Suomen suosi- len i Finland. År 2019 hade Sveaborg över 1,1 miljoner tuimmista matkailukohteista. Siellä vieraili vuonna 2019 besökare, och endast Borgbacken gick före med dess Graafinen suunnittelu / Grafisk utformning yli 1,1 miljoonaa kävijää. Sen edelle ylsi vain Linnanmäki 1,2 miljoner besökare. Bland utländska besökare var Marju Veermäe 1,2 miljoonalla kävijällä, mutta ulkomaisten kävijöiden Sveaborg ändå populärast. Det tredje populäraste be­ määrässä Suomenlinna oli suositumpi. Kolmanneksi suo- söksmålet var Tempelplatsens kyrka med 900 000 ISBN 978-952-7323-10-6 situin kohde oli Temppeliaukion kirkko 900 000 kävijäl- besökare. Coronapandemin år 2020 påverkade be­ ISSN 1455-9994 (Bidrag till Sveaborgs historia) lä. Vuoden 2020 koronapandemia vaikutti kaikkien kä- sökarmängderna för alla dessa besöksmål, men för­ ISSN 2489-7167 (Kansallisarkiston toimituksia) vijämääriin, mutta toiveena on, että vuosi 2021, jolloin hoppningen är att vi år 2021, då Samfundet Ehrensvärd Ehrensvärd-Seura viettää satavuotisjuhlaansa, on askel firar sitt hundraårsjubileum, redan går mot ett nytt upp­ Paino / Tryck kohti uutta nousua. Viapori-Suomenlinna on 1700-lu- sving. Sveaborg har upplevt många svåra tider sedan Tallinna Raamatutrükikoda vulta lähtien kokenut monia vaikeita aikoja, mutta aina 1700­talet, men fästningen har alltid återhämtat sig från Tallinna 2021 se on noussut tuhkasta uuteen kukoistukseen. dem. Förord 5 Suomenlinnan linnoitus on historiansa aikana kuu- Under sin historia har fästningen Sveaborg tillhört näjällä. Juhla-ajan huipentumia ovat Ehrensvärd-Seuran anledning av 300­årsminnet av födelsen av den svens­ lunut kolmeen valtakuntaan, Ruotsin kuningaskun- tre riken: kungariket Sverige åren 1748–1808, kejsardö­ omien juhlapäivien lisäksi 9.9.2021 vietettävä Viaporis- ka skeppsbyggaren och skeppsvarvkonstruktören taan1748–1808, Venäjän keisarikuntaan 1808–1918 met Ryssland åren 1808–1918 och republiken Finland sa sen alkuvuosina työskennelleen ruotsalaisen laivanra- Fredrik Henrik af Chapman, som arbetade på Sveaborg ja vuodesta 1918 Suomen tasavaltaan. Se on ollut soti- sedan 1918. Sveaborg har varit en militär fästning och kentaja ja telakkasuunnittelija Fredrik Henrik af Chap- under fästningens första år. Även 500­årsjubileet av laiden hallitsema linnoitus ja laivaston tukikohta, mutta flottbas, men samtidigt en väsentlig del av staden Hel­ manin syntymän 300-vuotisjuhla. Suomen ja Ruotsin grundandet av den svenska flottan den 7 juni 2022 är samalla oleellinen osa myös Helsingin kaupunkia. Ilman singfors. Utan fästningen Sveaborg skulle Helsingfors yhteinen juhla on myös Ruotsin laivaston perustamisen en gemensam fest för Finland och Sverige. I nästan tre Viaporin linnoitusta Helsingistä ei vuonna 1812 olisi inte ha blivit Finlands huvudstad år 1812. Fästningen är 500-vuotisjuhla 7.6.2022. Lähes kolme vuosisataa se oli hundra år var denna flotta också Finlands, då Finland tullut Suomen pääkaupunkia. Eurooppalaisestikin arvi- kolossal i en europeisk jämförelse, och den har haft en myös Ruotsiin kuuluneen Suomen laivasto. tillhörde Sverige. oituna valtavan linnoituksen taloudellinen merkitys Hel- enorm ekonomisk betydelse för Helsingfors. Fram till Tämän juhlajulkaisun ovat yhteistyössä toteuttaneet Denna festpublikation har producerats i samarbete singille on ollut valtava. Sen asukasluku oli 1800-luvulle 1800­talet hade fästningen fler invånare än staden Hel­ Ehrensvärd-Seura ry ja Kansallisarkisto. Se kertoo Via- av Samfundet Ehrensvärd rf och Riksarkivet. Publikatio­ tultaessa suurempi kuin Helsingin kaupungin asukasluku. singfors. Fästningsön och staden bildade en symbiotisk pori-Suomenlinnan tarinan 1740-luvulta nykypäivään. nen skildrar Sveaborgs skeden från 1740­talet till våra Linnoitussaari ja kaupunki muodostivat kuitenkin sym- helhet där båda medlemmarna stödde varandra. Se tukee myös Kansallisarkistossa ja Suomenlinnakes- dagar. Den stödjer också de utställningar som ordnas bioottisen kokonaisuuden, jossa kumpikin tuki toista. Försvarsmaktens Sjökrigsskola, som fortfarande kuksessa järjestettäviä näyttelyitä. Kiitämme lämpimästi på Riksarkivet och Sveaborgscentret. Vi vill framföra Vanhasta perinteestä kertoo saarella edelleen toi- verkar på Sveaborg, vittnar om öns traditioner. Admi­ teoksen asiantuntevia kirjoittajia, jotka ovat korvauk- vårt varma tack till de sakkunniga skribenterna som miva Puolustusvoimien Merisotakoulu. Hallinnollisesti nistrativt är Sveaborg en stadsdel i Helsingfors med ett setta antaneet panoksensa juhlavuoden viettoon talou- utan ersättning bidragit till firandet av jubileumsåret ef­ Suomenlinna on kuitenkin Helsingin kaupunginosa, eget daghem, en skola och ett bibliotek. Sveaborg har dellisesti hyvin vaikean korona-ajan jälkeen. Kiitämme ter den ekonomiskt mycket svåra coronatiden. Vi tackar jolla on oma lastentarhansa, koulunsa ja kirjastonsa. Se något under tusen invånare som bildar en gemenskap erityisesti Tre Smeder-säätiötä, joka on tukenut teoksen särskilt stiftelsen Tre Smeder, som gett stöd som gjort on tiivis yhteisö, jonka muodostaa alle tuhat vakinaista med stark sammanhållning. kääntämistä ruotsiksi. det möjligt att översätta publikationen till svenska. asukasta. I dag ansvarar Samfundet Ehrensvärd för öns gui­ Ehrensvärd-Seura vastaa tänä päivänä saaren opas- detjänster på över tjugo språk. Äventyrsvandringarna Helsingissä 1.2.2021 Helsingfors 1.2.2021 palveluista yli kahdellakymmenellä kielellä. Erityisen för barn, som leds av professionella skådespelare, har Jussi Nuorteva Jussi Nuorteva suosittuja ovat olleet lasten seikkailukierrokset, joita varit särskilt populära. Samfundet ansvarar också för Ehrensvärd-Seura ry:n puheenjohtaja Ordförande, Samfundet Ehrensvärd rf ovat vetäneet ammattinäyttelijät. Seura vastaa myös museet, caféet och souvenirbutiken på Sveaborgs­ Suomenlinnakeskuksen museosta, kahvilasta ja mat- centret, samt för Ehrensvärd­museet, café Piper och Päivi Happonen Päivi Happonen kamuistomyymälästä sekä Ehrensvärd-museosta, Pi- en glasskiosk som är bland de populäraste i Finland. Kansallisarkiston tutkimusjohtaja, dosentti Riksarkivets forskningsdirektör, docent per-kahvilasta ja Suomen yhdestä suosituimmasta jää- Samfundet Ehrensvärd är en ideell förening som vill telökioskista. Ehrensvärd-Seura on aatteellinen yhdistys, göra Sveaborgs unika historia och byggnader bättre jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi Viapori-Suo- kända. Dess närmaste samarbetspartner är Sveaborgs menlinnan ainutlaatuista historiaa ja rakennuskohteita. förvaltningsnämnd och Museiverket, båda underställda Sen läheisimpiä yhteistyökumppaneita ovat opetus- ja undervisnings­ och kulturministeriet. Även Helsingfors kulttuuriministeriön alaiset Suomenlinnan hoitokunta stadsmuseum och stadsarkiv och Riksarkivet samarbe­ ja Museovirasto. Myös Helsingin kaupunginmuseo
Recommended publications
  • Making Sense of a Transnational Merger: Media Texts and the (Re)Construction of Power Relations
    This is a so-called personal version (author’s manuscript as accepted for publishing after the review process but prior to final layout and copyediting) of the article. Risberg, A., Tienari, J. and Vaara, E. Making sense of a transnational merger: Media texts and the (re)construction of power relations. Culture and Organization, 2003, 9(2), 121-137. Researchers are kindly asked to use the official publication in references. Making Sense of a Transnational Merger: Media Texts and the (Re)construction of Power Relations ANNETTE RISBERG Copenhagen Business School JANNE TIENARI Lappeenranta University of Technology EERO VAARA Ecole de Management de Lyon ABSTRACT In this study of symbolic power relations in a transnational merger, we suggest that the popular media can provide a significant arena for (re)constructing national identities and power in this kind of dramatic industrial restructuring, and are an under-utilized source of empirical data in research studies. Focusing on the press coverage of a recent Swedish- Finnish merger, we specify and illustrate a particular feature of discursive (re)construction of asymmetric power relations; superior (Swedish) and inferior (Finnish) national identities, which, we argue, are embedded in the history of colonization and domination between the two nations. The findings of the present study lead us to suggest that a lens taken from post- colonial theory is particularly useful in understanding the wider symbolic power implications of international industrial restructuring. Key words: National Identity; Power Relations; Media; Merger; Colonization INTRODUCTION Mergers and acquisitions are of perennial interest in organization and management studies. In addition to the traditionally dominant strategic perspective (Haspeslagh and Jemison, 1991), these dramatic organizational and industrial restructurings have been studied from human resource and cultural perspectives (Buono and Bowditch, 1989; Nahavandi and Malekzadeh, 1988).
    [Show full text]
  • Fuller Article
    A Global Forum for Naval Historical Scholarship International Journal of Naval History December 2005 Volume 4 Number 3 “A portentous spectacle”: The Monitor U.S.S. Miantonomoh Visits England Howard J. Fuller University of Wolverhampton United Kingdom [PICTURE 1/Oscar Parkes painting (Photo# NH 59544)] Can a single man-o’-war make a difference—in peacetime? Perhaps, if it is the right ship at the right place at the right time. A recent BBC series recreating the mid 18th- century Pacific voyages of Captain Cook, successfully demonstrated in this regard that H.M.S. Endeavour certainly made a difference; to the people who sent her around the world, to the people who saw her coming in off the horizon, billowing and bright, and to wider events and developments which those people could only imagine—and which historians ever since have sought to understand.[1] One might also mention the transpolar voyage of the U.S.S. Nautilus, nearly 200 years after Cook; not so much a mission of exploration and oceanography but a historic display of shipboard nuclear power and potential nevertheless; a 19th century dream, or nightmare, come true.[2] Indeed Jules Verne’s Captain Nemo was well aware that his own Nautilus could not just tip but completely topple the surface world’s ‘balance of power’ at sea, with predictable results. As the captive narrator of 20,000 Leagues Under the Sea exclaimed: Of course, everyone now knew what the supposed monster had turned out to be….a submarine, far more dangerous than a monstrous whale. …Doubtless, everywhere at sea, this fearful engine of destruction was being pursued.
    [Show full text]
  • Det Skotska Fartyget Experiment of Leith Och Sverige
    Det skotska fartyget Experiment of Leith och Sverige Marcus Hjulhammar tora eller märkliga fartyg har alltid tilldragit sig människors intresse, Svilket även bör ha varit fallet tisdagen den 6 juli 1790, då ett barlastat fartyg från Leith under befäl av en kapten C. Robertson med destination Stockholm via Göteborg förtullades i Öresund.1 I Öresundstullen framgår dock inte att detta fartyg sannolikt var en av de mest märkliga farkoster som någonsin seglat över Nordsjön – en femmastad katamaran med sko- velhjul. Fartygets namn var Experiment of Leith och byggdes redan 1787 av skeppsbyggmästare J. Laurie vid varvet Allan & Stuart i Leith utanför Edinburgh, Skottland (figur 1). Experiment of Leith, och det därmed förknippade aldrig fullbordade fartygsprojektet Sjöspöket, har tidigare beskrivits av Charles Dawson i Mariner´s Mirror (2002) och av Anders Lindahl i Vår Flotta (1951). Även Howard I. Chapelle har behandlat fartygen i artikeln ”Fultons ´Steam Bat- tery´ Blockship and Catamaran” (1964). Dawsons arbete är mer utförligt avseende experimentfartygens särdrag och konstruktörernas verksamhet medan Lindahls och Chapelles artiklar är av mer populärvetenskaplig ka- Fil.dr Marcus Hjulhammar är arkeolog och sedan januari 2014 biträdande professor i Östersjöns marinarkeologi vid Helsingfors universitet. Hjulhammar disputerade 2010 med avhandlingen Stockholm från sjösidan. Han är också ordförande i Sällskapet F H af Chapman. 40 Figur 1. Ritning av Experiment of Leith. Farkosten var 32 meter lång över däck, bredden av varje skrov 3,7 meter, största bredd 9,7 meter, djupgående 2,1 meter. Skovelhjulen, som var fyra alternativt fem till antalet, hade en diameter på 2,1 meter och drevs med koniska växlar för kraftöverföring via två gångspel.
    [Show full text]
  • Kouvola - Anjalankoski Alueelliset Indikaattorit Tiedot Pääosin Vuodelta 2017, Osa 2016, Julkaistu Tammikuussa 2019
    Kouvola - Anjalankoski Alueelliset indikaattorit Tiedot pääosin vuodelta 2017, osa 2016, julkaistu tammikuussa 2019 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 1 Tietolähde • Paavo – Postinumeroalueittainen avoin tieto, Tilastokeskus • Paavo sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. • Paavo-tilastotiedot ja kartta-aineistot päivitetään vuosittain tammikuussa. • Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudesta riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. • Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedot laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Pois sen sijaan jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa kunnassa ei tiedetä. HUOM! Tästä syystä viralliset alueittaiset väkiluvut poikkeavat PAAVO-tilastoaineiston alueittaisista summatiedoista. • Seuraavissa taulukoissa on alueen lisäksi koko Kouvolan arvo ja kaikkien alueiden (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) minimi ja maksimi arvo. 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 2 Anjalankosken alueen postinumeroalueet kartalla 13.8.2019 Lähde: Tilastokeskus, Paavo 3 Anjalankoski 45460 Savero, 46400 Kaipiainen,
    [Show full text]
  • BUSSIAIKATAULUT Voimassa 9.8.2018 – 2.6.2019
    Kouvolan BUSSIAIKATAULUT Voimassa 9.8.2018 – 2.6.2019 Päivitetty 1.3.2019 kouvolanbussit.fi | kouvola.digitransit.fi Matkakeskuksen linja-autopysäkit Pysäkiltä Pysäkiltä H1 H3 Voikkaa (1, 2) Eskolanmäki (10) Kuusankoski (1, 2, 7) Lehtomäki (11) Anjala, Inkeroinen, Myllykoski (3) Tornionmäki (12, 13) Koria (4K) Mielakka (13) Kasarminmäki (14) Laiturit 1-7 Laituri 1 Elimäki, Koria (4) Laituri 2 Utti, Kaipiainen, Sippola (8) Laituri 3 Kausala Laituri 4 Jaala (9) Laituri 5 Valkeala (5) Laituri 6 Sippola ja Liikkala Kouvolankatu tu H3 H1 Hallituskatu Asemaka Hallituskatu Matkakeskuksen Laiturit 1-7 pääovi 2 1 Juhlapyhien poikkeusliikenne Eri juhlapyhien aikaan on linja-autoliikenteessä selviä poik- keuksia normaaliin liikennöintiin. Kaukoliikenne kannattaa tarkistaa liikennöitsijöiden omilta sivuilta tai Matkahuollosta Pyhäinpäivä 3.11.2018 = Sunnuntaivuorot (ei SS) Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 = Sunnuntaivuorot (ei SS) Joulu 2018 Jouluaattona 24.12. = Lauantaivuorot, viimeiset vuorot lähtevät klo 13. Joulupäivänä 25.12. = Ei liikennettä Tapaninpäivänä 26.12. = Sunnuntaivuorot (S- ja SS) Uusi Vuosi Maanantai 31.12.2018 = Normaalit maanantaivuorot Tiistai 1.1.2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) Pääsiäinen 2019 Kiirastorstai 18.4.2019 = Normaalit arkivuorot + pe-vuorot Pitkäperjantai 19.4.2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) Lauantai 20.4.2019 = Normaalit lauantaivuorot 1. pääsiäispäivä su 21.4.2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) 2. pääsiäspäivä ma 22.4.2019 = Sunnuntaivuorot (S- ja SS-vuorot) Helatorstai 30. 5. 2019 = Sunnuntaivuorot (ei SS-vuoroja) Vappu 2019 Vappupäivä ke 1.5.2019 = Sunnuntaivuorot (S- ja SS-vuorot) Lisää tietoa: www.kouvolanbussit.fi 2 3 4 5 6 7 Matkakeskus - Kuusankoski - Voikkaa Matkakeskus - Kuusankoski - Voikkaa arkisin ma-pe arkisin ma-pe LAITURI 4H1HH1 4 H1 H1 1 H1 H1 LAITURI 4HH1 H1 H1 H1 H1 1H1 M-P M-P M-P koulp.
    [Show full text]
  • Historiallisen Ajan Kiinteät Muinaisjäännökset Kiinteät Ajan Historiallisen
    HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET tunnistaminen ja suojelu MARIANNA NIUKKANEN MUSEOVIRASTO Historiallisen ajan muinaisjäännösten suojelu on tullut 1990-luvulta lähtien yhä keskeisemmin esille kulttuuriympäristön vaalimisessa. Niiden selvittämistä edellytetään järjestelmällisesti mm. kaavoituksen ja muiden laajojen maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Tutkimus- ja inventointitoiminta on lisääntynyt ja tunnettujen kohteiden määrä moninkertaistunut kymmenessä vuodessa. Maastossa ja maaperässä olevien historiallisen ajan kohteiden ja jäännösten kirjo on erittäin monimuotoinen ja suurilukuinen. Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitkä niistä katsotaan muinaismuistolain rauhoittamiksi ja mitkä ovat suojelun tavoitteet kunkin kohteen osalta. Oppaassa luodaan yleiskatsaus maamme historiallisiin muinaisjäännöksiin; niiden tyyppeihin, ajoitukseen, lukumäärään ja tutkimuspotentiaaliin. Painotus on maastossa sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten tunnistamisessa ja niiden suojelutavoitteiden määrittelemisessä sekä eri kohteiden muodostamien toiminnallisten ja historiallisten kokonaisuuksien luonnehtimisessa ja ymmärtämisessä. Opas on suunnattu ensisijaisesti kulttuuriympäristön inventointien ja muinaisjäännösten suojelun parissa toimiville, mutta myös kaikille muille, joita kulttuuriympäristö ja maastosta löytyvät historialliset rakennelmat kiinnostavat ja askarruttavat. ISSN 1795-9225 URN:NBN:fi-fe200902111177 MUSEOVIRASTON RAKENNUSHISTORIAN OSASTON OPPAITA JA OHJEITA 3 HISTORIALLISEN AJAN KIINTEÄT
    [Show full text]
  • Issue125 – Jan 2016
    CASCABEL Journal of the ROYAL AUSTRALIAN ARTILLERY ASSOCIATION (VICTORIA) INCORPORATED ABN 22 850 898 908 ISSUE 125 Published Quarterly in JANUARY 2016 Victoria Australia Russian 6 inch 35 Calibre naval gun 1877 Refer to the Suomenlinna article on #37 Article Pages Assn Contacts, Conditions & Copyright 3 The President Writes & Membership Report 5 From The Colonel Commandant + a message from the Battery Commander 6 From the Secretary’s Table 7 A message from the Battery Commander 2/10 Light Battery RAA 8 Letters to the Editor 11 Tradition Continues– St Barbara’s Day Parade 2015 (Cont. on page 51) 13 My trip to the Western Front. 14 Saint Barbara’s Day greeting 15 RAA Luncheon 17 Broome’s One Day War 18 First to fly new flag 24 Inspiring leadership 25 Victoria Cross awarded to Lance Corporal for Afghanistan rescue 26 CANADIAN tribute to the results of PTSD. + Monopoly 27 Skunk: A Weapon From Israel + Army Remembrance Pin 28 African pouched rats 29 Collections of engraved Zippo lighters 30 Flying sisters take flight 31 A variety of links for your enjoyment 32 New grenade launcher approved + VALE Luke Worsley 33 Defence of Darwin Experience won a 2014 Travellers' Choice Award: 35 Two Hundred and Fifty Years of H M S Victory 36 Suomenlinna Island Fortress 37 National Gunner Dinner on the 27th May 2017. 38 WHEN is a veteran not a war veteran? 39 Report: British Sniper Saves Boy, Father 40 14th Annual Vivian Bullwinkel Oration 41 Some other military reflections 42 Aussies under fire "like rain on water" in Afghan ambush 45 It’s something most of us never hear / think much about..
    [Show full text]
  • Jytyn Historiateos (Pdf)
    Antti Parpola Neuvotellaan • VUOSISADAN LIITTO • NEUVOTELLAAN Vuosisadan liitto KVL ja Jyty 1918−2018 SISÄLLYS Lukijalle 7 Vaatimukset kasvavat 125 Puheenjohtajan tervehdys 9 Lakkoon 125 Sadan vuoden helminauha 11 Ansiokehitys ylös! 133 Palvelukulttuuriin 135 Osa I Vailla oikeuksia ■ ■ ”Kirkon toiminnalle vieras kylkiäinen” | Puheenjohtaja Taisto Mursula 136, 139 Alussa oli inflaatio 15 Pudotus korkealta 15 Osa III Kun perustukset järkkyvät ■ ■ Puheenjohtaja Harald Dalström | Perustajat 31, 32 Romahdus 145 Pitkä mutta kapea leipä 35 Irtiotto vanhasta 145 ■ ”Att ordna sin ekonomi” 38 Lama ja konkurssi 150 Patriarkaalista edunvalvontaa 42 Uusi alku 155 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Zachris Castrén | Avustettuna hautaan | Kansainväliset yhteydet, osa I 47, 48, 51 ■ Puheenjohtaja Katriina Perkka-Jortikka 160 Taistelevan keskusliiton synty 53 Tavoitteena työelämän inhimillistäminen 165 Etujärjestöjen yhteiskunta 53 Työ ja työttömyys 165 ■ ■ Sihteeri Eino Waronen | Puheenjohtaja Knut Furuhjelm 61, 63 ■ Vaikea viestintä, tuloksellinen tutkimus 172 ”Kuinka suuressa kuopassa ollaan?” 65 Toive paremmasta 172 ■ ■ ■ Puheenjohtaja Alex Danielson | Puheenjohtaja Akseli Linnavuori | Pieni kömmähdys 68, 73, 75 Liudentuva kuntasektori 179 Neuvotteluosapuolena 83 Vanha KVL, nuori Jyty 179 Jokavuotinen työtaistelu 83 ■ ■ ■ Järjestäytyneen turva | Puheenjohtaja Markku Jalonen | Strategisesti 180, 184, 185 ■ Puheenjohtaja Eero Rönkä 89 Palvelut, rakenteet ja uudistukset 191 Eheytys ja hajaannus 90 ■ ■ Puheenjohtaja Merja Ailus | Kansainväliset yhteydet, osa II 192,
    [Show full text]
  • Friedrich Neumeyer
    Friedrich Neumeyer CARL AUGUST EHRENSVÄRDS BALLONGTECKNINGAR Det har alltid skämtats med tekniska nyheter. Så också med ballongerna. Dr-Ing. Fr. Neumeyer behandlar några förut icke uppmärksammade svenska bilder av ballonger. Ballongteckningar Den stora blomstring, som konst, vitterhet och vetenskap uppnådde i Italien och Frankrike efter 1700-talets mitt, följdes i Sverige med spänt intresse. Tid efter annan avreste från Sverige konstnärer, offi­ cerare och politiker söderut för att själva bliva delaktiga av de solstrålar, som hovets och salongernas liv skänkte sina gäster. På 1780-talet levde exempelvis i Rom en hel svensk konstnärskoloni, bland dem /. T. Sergel och C. A. Ehrensvärd. År 1783 färdades Gus­ taf III för andra gången till Italien och Frankrike. Det är känt och genom vetenskapliga undersökningar styrkt, vilka impulser den bil­ dande konsten i södern givit svensk konstutveckling under 1 700-talet. Samtidigt ha dock naturvetenskapernas framsteg nått Sverige. Tack vare de franska matematikerna D5Alembert, Bouguer, Bossut, Maupertuis, Lagrange och Laplace och schweizarna Jakob, Johan och Daniel Bernoulli och Leonhard Euler utformades den matema­ tiska vetenskapen för första gången så, att den blev en fastare grund för den experimentella fysiken. Experiment utfördes ej längre på måfå, utan samtidigt förutsågos, kontrollerades och förbättrades re­ sultaten med matematikens klara och korta formelspråk. Ett flertal tekniska områden ställdes därigenom på en helt ny, i vår mening modern basis. Till dessa områden hörde särskilt några
    [Show full text]
  • Hur Såg Det Ut?
    Hur såg det ut? Rune Pettersson * Institutet för infologi Bilden på omslaget visar oljemålningen Midsommardans från 1897. Här fångade Anders Zorn stämningen när allmogen firade midsommar. Tavlan är 140 x 98 cm och finns på Nationalmuseum i Stockholm. Lik- som de flesta bilderna i den här boken kommer den här bilden från Wi- kimedia Commons. Texten (Referens x.) i bildtexter hänvisar till refe- renslistan längst bak i boken, i det här fallet (Referens Z0rn 1). Några bilder är mina egna. ISBN e-bok 978-91-85334-36-7 ISBN 9185334-36-7 © Rune Pettersson Tullinge 2017 2 Förord Den här boken Hur såg det ut? ger exempel på några framgångsrika landskapsmålare och porträttmålare som har förnyat sina områden under de senaste 500 åren. Dessa personer arbetade ofta med bilder, grafisk form och texter. En del var grafiker, en del var målare, andra var tecknare. Några hade idéerna och överlät åt experter att göra bilderna. Fakta för den här boken kommer från akademiska avhandlingar, artiklar, examensarbeten vid högskolor och universitet, faktaböcker, konferensrapporter, kyrkböcker, uppslagsverk, utställningskataloger med mera. Alla referenser är samlade längst bak i boken. Tyvärr är det inte möjligt att återge mer än ett litet antal bilder. På några ställen finns det hänvisningar till platser på Internet, där man kan se på typbilder. Augusti 2017 Rune Pettersson 3 Innehåll Förord 3 Innehåll 4 Inledning 7 1500-talet 11 Renässansen 11 Vasarenässansen 12 Slottet Tre Kronor 13 Vädersolstavlan 14 Två grenar inom måleriet 16 1600-talet 17 Barocken 17 Barocken
    [Show full text]
  • Valiokuntien Jäsenet 2021
    VALIOKUNTIEN JÄSENET 2021 Kaupan alan valiokunta Karhu Merja, pj. Kauppias, toimitusjohtaja Kouvolan K-Rauta, Myllykosken Rauta Oy KOUVOLA Bardy Johan Asianajaja Asianajotoimisto Johan Bardy KOTKA Floman Pekka Puheenjohtaja Kouvolan Liikemiesyhdistys KOUVOLA Hartama Marko Toimitusjohtaja KINO 123 Oy KOUVOLA Hyytiä Ari Kaupallinen johtaja Kymen Seudun Osuuskauppa KYMENLAAKSO Kangaskolkka Marko Toimitusjohtaja Flying Lynx Oy KOUVOLA Kansa Samuli Toiminnanjohtaja Kotkan Kauppatie ry KOTKA Klaavuniemi Kati Toiminnanjohtaja Kouvolan Ydinkeskusta KOUVOLA Nikkola Matti CFO Nitro Games KOTKA Orhala Vesa Yrittäjä, toimitusjohtaja Pilke Optiikka Oy KOTKA Pippola Jarkko, varapj. Toimitusjohtaja Data Group Sata IT KYMENLAAKSO Puhilas Sari Kauppakeskuspäällikkö Koy Kauppakeskus Pasaati KOTKA Rantala Olli-Pekka Toimitusjohtaja Karhu Voima Oy KOUVOLA Repo Aleksanteri Toimitusjohtaja, yrittäjä KaaKau Oy KOUVOLA Salmi Arttu Myyntijohtaja Kaakon Viestintä KYMENLAAKSO Seppälä Henni Pankinjohtaja OP Kymenlaakso KYMENLAAKSO Simola Risto Asiakkuuspäällikkö LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö KOUVOLA Uusitalo Aleksi Hallituksen jäsen Pyroll Group Oy PYHTÄÄ Vilkki Annika Hallituksen jäsen Kaakkois-Suomen Tieto Oy KYMENLAAKSO Asiantuntijajäsenet Hasu Johanna Toiminnanjohtaja Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly KOTKA Tikkanen Sami Rehtori, koulutuskuntayhtymän johtaja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä E-KYMENLAAKSO Vilen Heta Koordinaattori/työelämäpalvelut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu KYMENLAAKSO JC Killan edustus Tervonen Tuure Yrittäjä TyövoimaaCom
    [Show full text]
  • GUÍA DEL VIAJERO ¡Bienvenidos a Helsinki!
    E s p a ñ o l Finland GUÍA DEL VIAJERO ¡BIENVENIDOS A HELSINKI! Este año, Helsinki es En primavera y verano Helsinki y las ciudades el foco de atención se podrá disfrutar con vecinas que conforman el área metropolitana, Espoo, Vantaa dentro del mundo del las citas deportivas y Kauniainen, suman más diseño, al ser, junto más emocionantes: el de un millón de habitantes. con las ciudades de campeonato del mun- Los límites de las ciudades son imperceptibles ya que las Espoo, Vantaa, Kau- do de hockey sobre distancias son cortas, las co- niainen y Lahti, capital hielo, que se apoderará nexiones son rápidas y los ser- mundial del diseño, de la ciudad en mayo, vicios eficientes. En esta guía encontrará todos los lugares World Design Capital y el campeonato euro- de interés más destacados. Helsinki 2012. A lo peo de atletismo, que largo del año tendrán se celebrará a caballo lugar centenares de de junio y julio. RECOMENDADO: acontecimientos rela- Puede obtener informa- cionados con la cultura Este año en Helsinki ción turística desde su del diseño. podrá vivir la oferta llegada al aeropuerto de más variada de la capi- Helsinki, en la terminal 2A. Al mismo tiempo, tal marítima. ¡Siéntase Helsinki celebra su a gusto en nuestra ciudad! La Oficina de Turismo y 200 aniversario como Congresos de la ciudad de capital de Finlandia. Helsinki desempeña sus acti- Este año importante vidades siguiendo una política de responsabilidad. En la web dentro de la historia www.visithelsinki.fi, será animado con un dentro del apartado For you > extenso programa de Responsibly, encontrará infor- mación sobre la entidad, para acontecimientos.
    [Show full text]