Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan Lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Toteutunut Tilanne Vuonna 2019 1 (15)

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 1 (15)

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019

Leskelä T., Linnanto T., Tuparinne S., Viinikainen M. Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019. Finavia Oyj, Vantaa 31.8.2020, 15 s. + liitekartat 11 s.

TIIVISTELMÄ

Vuoden 2019 lentokonemeluselvitys perustuu toteutuneisiin liikennemääriin ja lentoreittien sijainteihin. Melualuelaskennoissa käytetty lentokoneiden operaatiomäärä oli noin 192 000 jolloin vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 526. Operaatioiden määrä on kasvanut vuodesta 2018 noin yhdellä prosentilla.

A320-sarjan koneiden (A319, A320 ja A321) operaatiomäärä kasvoi noin 3 %. Näistä A321 operaatio- määrä kasvoi 7 %, A320 operaatiomäärä väheni 1 % ja A319 operaatiomäärä pysyi lähes ennallaan. Finnair Oyj:n käyttämien laajarunkokoneiden operaatiomäärät kasvoivat A359 osalta 32 % ja A333 osalta 3 %.

Vuosien 2018 ja 2019 melualueiden muodot, pinta-alat ja asukasmäärät ovat lähes yhteneviä ja melualueiden pinta-alan ja melualueilla asuvien määrien muutokset olivat vähäisiä. Vuoden 2019 laskennal- 2 2 lisen Lden yli 55 dB melualueen pinta-ala kasvoi edellisen vuoden 70 km :sta 72 km :iin ja melualueella asuvien lukumäärä kasvoi 300 asukkaalla, 24 100 asukkaasta 24 400 asukkaaseen.

Vuoden 2019 aikana kiitotien 3 (22R/04L) läheisyydessä tehtiin kunnostustöitä, joiden vaikutus melualueiden muodostukseen oli vähäinen. Ensisijainen lentoonlähtökiitotie 22R sekä itä- ja pohjoistuulilla laskeutumisiin käytettävä kiitotie 04L oli poissa käytöstä kokonaan tai osittain noin 3 viikkoa.

Lentokonekaluston yhden vuoden muutokset eivät ole olleet melualueiden koon kannalta ratkaisevia.

Lentokonemelualueella laskennallisesti arvioitua asukkaiden määrää voidaan verrata muiden liikennemuotojen melun piirissä asuvien määriin. Esimerkiksi Vantaan kaupungissa tie- ja katuliikenteen osalta Lden yli 55 dB melun piirissä asui vuonna 2016 94 600 asukasta ja raideliikenteen osalta 13 200 asukasta.

Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoituk- set öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioon ottaen ja eri lentokonetyyppejä koskevat melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä.

Melualueen pinta-alan ja melualueilla asuvien laskennallisten määrien vähäisistä muutoksista eri vuosien välillä ei voi tehdä johtopäätöstä melutilanteen pysyvästä muutoksesta.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 2 (15)

Sisällysluettelo

1. TAUSTAA...... 3

1.1. MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT ...... 3 1.2. AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET ...... 3 2. LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE ...... 4

2.1. LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS ...... 4 2.2. OPERAATIOIDEN TUNTIJAKAUTUMAT ...... 5 2.3. KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET ...... 5 2.4. LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT ...... 5 2.5. MELUNHALLINTASUUNNITELMAT JA –TOIMENPITEET ...... 6 3. LIIKENNEAINEISTO 2019 ...... 7

3.1. KIITOTEIDEN KÄYTTÖÖN VAIKUTTANEET OLOSUHTEET...... 7 3.2. LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN...... 8 3.3. KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA 2019 ...... 8 3.4. LENTOREITIT...... 9 4. MELUALUELASKENNAT ...... 9

4.1. LASKENTAMENETELMÄ...... 9 4.2. LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT ...... 10 4.3. LASKENTATULOKSET ...... 10 4.4. TULOSTEN TARKASTELU ...... 11 4.4.1. Laskentatulokseen vaikuttaneet tekijät ...... 11 4.4.2. Vuoden 2019 melualueet ja asukasmäärät ...... 12 5. LASKENTATARKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ...... 13

5.1 LENTOONLÄHTÖ- JA LASKEUTUMISPROFIILIEN KÄSITTELY ...... 13 5.2. MUIDEN LÄHTÖTIETOJEN KÄSITTELY ...... 13 6. JOHTOPÄÄTÖKSET...... 14 7. LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000 ...... 15

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 3 (15)

1. TAUSTAA syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä, ennen vuotta 2005 tehtyihin selvityksiin. 1.1. Meluselvityksen lähtökohdat Vuonna 2008 laadittiin ympäristölupahakemuksen liitteeksi selvitys ”Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025”. Ilmailulaitos Finavia A3/2008 /16/. Selvitys pohjautuu kolmen kiitotien järjestelmän toi- Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä minnallisuudesta saatuihin kokemuksiin vuoden 2002 jälkeen. Työssä on lisäksi tehty täysin uusi lii- vuonna 2019. Selvitys perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty käyttäen koko vuoden kenne- ja konekalustoennuste vuoteen 2025 saakka sekä huomioitu kysynnän tuntijakauman arvioidun liikennetietoja. Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä puolustusvoimien ilma-aluksia. muutoksen heijastuminen kiitoteiden käyttöön. Ilmailulaitos Finavia on todennut pitävänsä selvityksen Näiden operaatioiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikenteestä oli noin 1,3 %. Melualueita on verrattu A3/2008 liitekartan 6 uutta verhokäyrää sopivimpana aineistona käytettäväksi maankäytön suunnitte- graafisesti vuosien 1990 ja 2018 toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /1/, /32/ sekä numeraalisesti lussa. aiempiin selvityksiin /1/, /6/, /10/, /11/, /13/, /14/, /15/, /17/, /18/, /19/, /23/, /27/, /28/, /29/, /30/, /31/ ja /32/. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 4.8.2011 päätöksen ympäristöluvasta Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaan (Nro 49/2011/1, Dnro ESAVI/75/04.08/2010). Ympäristöluvan määräyksissä velvoi- Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat yleensä lentoase- tettiin Finaviaa laatimaan lukuisia selvityksiä ja suunnitelmia sekä raportoimaan lentoaseman toimin- malla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat nasta. Lupamääräyksen 5. mukainen melunhallintasuunnitelma /26/ on julkaistu 30.9.2013, lupamää- kiitoteiden käytettävyyteen ja kiitoteiden valintaan. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valintamahdol- räyksen 5.1. mukainen selvitys lähestyvien lentokoneiden melunhallinnasta /24/ on valmistunut lisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin, kun 28.2.2013 samoin lupamääräyksen 5.2. mukainen erillinen suunnitelma yöaikaisten lähestymisten me- normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Lisäksi konekaluston ja operaatiomäärien lunhallinnasta /25/. Uusittu melunhallintasuunnitelma /33/ julkaistiin 10.2.2017 ja viimeisin melunhallin- vuorokaudenaikojen muutoksilla on vaikutuksia melun leviämiseen. tasuunnitelma /34/ julkaistiin 21.12.2018. 1.2. Aiemmat selvitykset ja ennusteet

Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin sijoituslupa 15.12.1992. Sijoituslupaha- kemusta varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 2010 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Sijoitusluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä.

Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva ”Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma” /3/ valmistui hel- mikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys ”Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995” /4/ toukokuussa 1996.

Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys /5/, jonka laatimisessa ensimmäistä ker- taa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä.

Joulukuussa 2000 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2000 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2000 ilmatilaa ja vuosien 1999–2000 vaihteen liikennemääriä /6/.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti “Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003–2020” /7/ valmistui joulukuussa 2001. Työ perustuu etukäteisarvioihin kolmen kiitotien käytön toiminnallisuudesta. Vuoden 2020 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesä- kuussa 2002.

Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 2020 tilan- netta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti “Lentokonei- den melun kehittyminen ja hallinta 2003–2020. Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi” /9/ valmistui joulukuussa 2002 ja siinä on esitetty ns. melun vanha verhokäyrä. Vuosien 2004–2018 toteutuneet tilanteet /11/, /13–15/, /17–19/, /23/, /27-32/ on selvitetty erikseen pois lukien vuosi 2012, jolloin melu- selvitystä ei tehty.

Euroopan siviili-ilmailukonferenssi ECAC julkaisi vuonna 2005 suosituksen lentokoneiden melun uu- desta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi samansisältöisen oh- jeistuksen vuonna 2008. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Uudemmassa laskentamenetelmässä sivuittaisvaimennus on siipimoottorisilla koneilla aiempaa pienempi, joten menetelmä antaa lentokoneen sivuttaissuunnassa suuremman melutason. Tästä

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 4 (15)

2. LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE

2.1. Liikennemäärän kehitys

Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien seurantajärjestelmä ANOMS:n tallentamaan aineistoon, jota on täsmennetty Finavian liikennetietokantaan (Airport 20/20) tallennetuilla liikennepäiväkirjan tiedoilla.

Lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä vuonna 2019 oli noin 197 000 operaatiota (operaatio = lentoon- lähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä noin 190 000 oli liikenneilmailun, 1 200 yleisilmailun, 1 400 sotilasilmailun ja 3 800 muun ilmailun operaatioita (esim. koulutus- ja ambulanssilennot, Rajavar- tiolaitoksen ja valtiovierailujen lennot). Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin 1 200.

Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä ilmavoimien Hornet-, Hawk-, kuljetus- (Casa, C295) ja yhteyskoneita (PC12, LJ35). Operaatiomäärä melualuelaskennassa on noin 192 000. Melu- alueiden laajuuden kannalta merkitsevimmän, liikenneilmailun operaatioista noin 20,8 % suuntautui ko- timaahan ja 79,2 % ulkomaille. Vuoden 2018 liikenneilmailun operaatioihin verrattuna kotimaan ope- Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärien kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 2000– 2019. raatiomäärä väheni 1,9 % ja kansainvälinen operaatiomäärä kasvoi 2,0 %, jolloin liikenneilmailun koko- naisoperaatiomäärä kasvoi kaikkiaan 1,2 %. Vuoden 2019 matkustajamäärä kasvoi vuoden 2018 ta- sosta 4,9 % noin 21,9 miljoonaan matkustajaan.

Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenneilmailun liikenteen kehitys vuosina 2000–2019 operaatio- ja matkus- tajamäärän suhteen sekä muutos prosentteina edelliseen vuoteen. Matkustajien määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2001 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2001 tapahtumat. Vielä vuonna 2003 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna 2000. Vuoden 2005 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä (kuva 3), koska osin operaattorit ovat käyttäneet aiempaa suurempia lentokoneita ja osin kotimaan pienempien lentokoneiden osuus väheni suhteessa kansainvälisten lentojen osuuteen. Vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman johdosta vuoden 2009 operaatioiden ja matkustajien määrät vähenivät vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 matkustaja- ja operaatiomäärät jäivät Islannin tuli- vuorenpurkauksen aiheuttamien tuhkapilvien ja syksyisen lentohenkilökunnan lakon vuoksi lähes vuoden 2009 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama alentuma olikin jo ohitettu. Vuonna 2017 alkanut operaatioiden ja matkustajien määrän kasvu jatkui. Operaatiomäärien vaihtelu on ollut kuitenkin vähäistä vuoden 2000 jälkeen. Esimerkiksi vuoden 2019 operaatiomäärä vastaa vuoden 2011 operaa- tiomäärää. Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden ja matkustajamäärien kehitys vuosina 2000–2019.

Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenneilmailun operaatiomäärän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 2000–2019.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 5 (15)

2.3. Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet

2.2. Operaatioiden tuntijakautumat Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 6. Helsinki-Vantaan lentoase- Kuvassa 4 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuorokauden eri tunneille keskimäärin man kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuus- vuonna 2019. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 7-9 ja iltapäivällä klo 16–18 välisinä järjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat klo 14–16 sekä illalla klo 22–23. Iltapäivälle on tyypil- ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikut- listä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. tavat toisten kiitoteiden käyttömahdollisuuksiin.

04L 22R

33 04R 15 22L

3 e 3 ti ie to t ii to 1 K K 1 K ii e e i K ti ii ti it t o o to o it ii t i t i K ie K e

2 2

04L 22R 04R 22L 15 33 Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrät vuorokauden eri tunteina vuonna 2019 (vuosikeskiarvo). Kuva 6. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi. Kuvassa 5 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioi- 2.4. Lentoreitit ja lentomenetelmät den kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 0–6 välisenä aikana on pieni klo 1 jäl- keen. Tuntikohtainen operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen noin 20 operaati- Helsinki-Vantaan lentoasemalla on vuodesta 2010 alkaen ollut käytössä RNAV-navigointitekniikkaan perustuvat lentoonlähtö- ja lähestymisreitit (SID/STAR). RNAV-reitit määritellään satelliittisuunnistuk- osta yli 30 operaatioon tunnissa. Keskipäivällä liikenne on vähäisempää klo 14 asti, jonka jälkeen al- seen (GPS) perustuvina reittipisteinä, jolloin julkaistun reitin ei tarvitse olla sidottuna maassa olevien kaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden suunnistuslaitteiden sijaintiin. RNAV-reitit mahdollistavat modernien suunnistusjärjestelmien hyödyntä- määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo 22–24 välillä olevaa laskeutuvien misen, joka osaltaan tukee julkaistujen reittien tarkempaa noudattamista ja edesauttaa reittisuunnittelua koneiden aaltoa. Nämä lennot ovat logistisesti hyvin tärkeitä. Ne ovat pääasiassa Euroopan kohteista asutus huomioiden. Tarkemmin RNAV-navigointitekniikkaa on selostettu lentoaseman melunhallinta- työpäivän päätteeksi Suomeen lähteviä koneita, jotka lentoajan sekä Manner-Euroopan ja Suomen suunnitelmassa /34/. Julkaistut, kulloinkin voimassa olevat reitit ovat nähtävissä Ilmailukäsikirjassa, jota välisen aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaim- julkaistaan internetsivuilla: https://www.ais.fi/ais/aip/fi/index.htm. mat tunnit ovat aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo 14–18 välisenä aikana. Huhtikuussa 2019 lentoaseman lähestymisreitteihin toteutettiin tekninen muutos, jonka myötä julkaistut reitit tukevat toimintaa aiempaa paremmin. Muutoksella ei pyritty muuttamaan reittitoteumaa, mutta sen vuoksi lentokoneet seuraavat jonkin verran aiempaa enemmän määriteltyjä lähestymisreittejä. Tästä aiheutui vähäisiä muutoksia lentojen sijoittumiseen alueilla, joilla lennot painottuvat hieman aiempaa enemmän lähestymisreittien mukaisesti. Toisistaan riippumattomat lähestymiset kahdelle samansuun- taiselle kiitotielle (04L/04R ja 22L/22R, kuva 6) ovat käytössä ruuhkahuipun aikana. Lentoturvallisuus edellyttää, että rinnakkaisten kiitoteiden välilähestymiskorkeudet eroavat toisistaan. Tällöin välilähesty- miskorkeudet ovat kiitotielle 22L 3000 jalkaa ja kiitotielle 22R 2000 jalkaa, sekä vastaavasti kiitotielle 04L 2300 jalkaa ja kiitotielle 04R 3300 jalkaa.

Suurempaa välilähestymiskorkeutta käyttävät ilma-alukset liittyvät kiitotien suuntaiseen finaaliin kau- empana. Esimerkiksi kiitotielle 22L lähestyttäessä koneet ovat tällöin itäisen Keravan sekä Talman koh- dilla korkeammalla kuin matalampaa välilähestymiskorkeutta käytettäessä ja jatkuvan korkeuden vä- hennyksen tilassa. Tässä tilassa moottoreiden tehoasetus on tyypillisesti pienempi, johtaen pienempiin melutasoihin maanpinnalla. Vähäisen liikenteen aikana lähestymiset voivat liittyä kiitotien 22L suuntaiselle linjalle käyttäen alempaa välilähestymiskorkeutta. Korkeampaa välilähestymiskorkeutta sovelle- Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä yhteensä vuorokauden eri tunteina vuonna 2019 taan kuitenkin yöaikana, jolloin se vähentää melua herkimpinä vuorokauden tunteina. Välilähestymisten (vuosikeskiarvo).

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 6 (15)

korkeudet vaikuttavat melutilanteeseen pääasiassa Lden 55 dB melualueen ulkopuolella. Lähestymis- menetelmien vaikutus eri vuorokaudenaikoina on huomioitu melualuelaskennassa käyttämällä yleisim- mille ja melualueiden muodostuksen kannalta tärkeimmille konetyypeille erillisiä korkeamman ja mata- lamman menetelmän lähestymisprofiileja kiitotielle 22L toteutuneen tilanteen mukaisesti. Lisäksi tär- keimpien konetyyppien lähestymisille on luotu kiitotien 04L osalta toteutuneeseen lentokorkeuteen ja nopeuteen perustuneet profiilit.

Kesäkuun lopussa 2016 julkaistiin kiitotien 22L lentoonlähtömenetelmä vähämeluisille suihkukoneille (lentoonlähtömelu < 89 EPNdB). Menetelmä suunniteltiin siten, että etelään ja Suomenlahden rannikon kautta itään johtavalla reitillä alkunousun jälkeinen tehonvähennyskorkeus olisi optimisijainnilla suhteessa Ylästön asuinalueeseen ja kiihdytyskorkeus olisi mahdollisimman korkealla ja melu asuinalu- eilla, joille kohdistuu suurimmat äänitasot, olisivat pienemmät. Tämä muutos on huomioitu vuoden 2018 melualuelaskennoista lähtien. 2.5. Melunhallintasuunnitelmat ja –toimenpiteet

Lentoaseman melunhallintasuunnitelmissa 20.12.2001 /7/, 30.9.2013 /26/, 10.2.2017 /33/ ja 21.12.2018 /34/ käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asu- tukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia.

Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat:

1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoon- lähtö- tai lähestymissektorissa että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoit- teena on, liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen, käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmissa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lennonjohdon toimintaohjeet kiitotien 15 lähestymisten vektoroinnissa. Lennonjohto aktiivisesti ohjaa laskeutumisia lyhyempään finaaliin välttäen Nurmijärven kirkonkylän yli lentämistä silloin, kun se liikenne- ja lennonjohtotilanteen kannalta on mahdollista. 6. Melumaksu suihkukoneille yöaikana.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 7 (15)

3. LIIKENNEAINEISTO 2019

3.1. Kiitoteiden käyttöön vaikuttaneet olosuhteet

Vuoden 2019 aikana kiitotie 3 (22R/04L) oli kokonaan suljettuna 18.8.-1.9.2019 ja käytettävissä 2.9.- 6.9.2019 vain päivällä klo 14-18. Ensisijainen lentoonlähtökiitotie 22R oli siten poissa käytöstä kokonaan tai osittain noin 3 viikkoa. Finavia teki sulkemisen aikana pikapoistumisteiden uudelleenpäällys- teitä, uusi mittarilähestymisjärjestelmän (ILS) laitteistoa sekä korjasi kiitotien vesistösuojauksia kuten pengeraltaan patoja ja vesiputkitusta.

Lentokoneiden on aina turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Käytettävän kiitotien valinta perustuu ensisijaisuuteen melunhallinnan kannalta, mikäli turvallisuus sen mahdollistaa. Kiitoteiden ensi- sijaisuusperiaatteiden mukaisia kiitoteitä voidaan käyttää pienillä tuulennopeuksilla siten myös tuulen- suunnasta riippumatta meluhallinnan ehdoin. Vuoden 2019 tuuliolosuhteet olivat pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden hyvin tavanomaiset (kuvat 7 ja 8).

Kuvassa 7 on esitetty tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina kymmenen asteen välein koko vuoden sääaineistosta vuodelta 2019 sekä vuosien 2000–2018 keskiarvo. Tuuliaineisto perustuu ANOMS-jär- jestelmään tallentuneisiin Helsinki-Vantaan lentoaseman METAR-sanomiin. Kuva 8. Kiitoteiden 04L/R ja 22L/R käyttöä tukevien tuulensuuntien aikaosuudet prosentteina koko vuoden sää- aineistosta vuosilta 2000–2019 ja vuosien 2000–2018 keskiarvo. Kuvassa 8 on esitetty kiitoteiden 04L/R (330-140°) ja 22L/R (150–320°) käyttöä tukevien tuulien osuudet vuosittain vuodesta 2000 alkaen sekä vuosien 2000–2018 keskiarvo. Kuva osoittaa kuinka keski- Vuosien 2014 ja 2015 meluselvitysten kuvassa 7 esitettyjen tuulien osuudet voivat poiketa tässä selvi- määräiset tuuliolosuhteet vuositasolla voivat vaihdella. Järjestelmän lyhyistä säätiedon katkoksista joh- tyksessä esitetyistä joinakin vuosina yhden prosenttiyksikön verran, koska rinnakkaiskiitoteiden poikit- tuen aineistosta puuttuu aiemmilta vuosilta muutamia vuorokausia. Kiitoteiden 04L/R käyttöä tukevien taislinjan suuntatietona on käytetty magneettista suuntaa ns. tosisuunnan sijaan. METAR-sanomien tuulien osuus vuonna 2019 oli 42 % ja kiitoteiden 22L/R tukevien tuulien osuus 58 %. Vuosien 2000– suuntatieto ilmoitetaan tosisuuntana. 2018 keskiarvon osuudet olivat vastaavasti 41 % ja 59 %.

Kuva 7. Tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina koko vuoden sääaineistosta vuodelta 2019 ja vuosien 2000– 2018 keskiarvo.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 8 (15)

3.2. Liikenteen määrä kiitoteittäin Taulukossa 2 on esitetty vuoden 2019 yleisimpien lentokoneiden operaatioiden jakautuminen ICAO- koodeilla ilmaistuina konetyyppeinä, niiden prosenttiosuus kaikesta operoinnista vuonna 2019 ja muu- Vuoden 2019 melualuelaskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 263 laskeutumista ja lentoonläh- tos edellisestä vuodesta. Vuositasolla kuusi yleisintä konetyyppiä edustivat noin 75 % ja 10 yleisintä töä vuorokaudessa. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt yhden vuorokauden lentoonlähdöt konetyyppiä noin 85 % kaikista operaatioista. Vuoden 2018 tilanteeseen nähden A320-sarjan koneiden ja laskeutumiset kiitoteittäin vuosikeskiarvoina. (A319, A320 ja A321) operaatiomäärä kasvoi 2,6 %, joka vastaa noin 5 operaation kasvua vuorokaudessa. Näistä A321 operaatiomäärä kasvoi 7 %, A320 väheni 1 % ja A319 operaatiomäärä pysyi en- Vuonna 2019 kaikista lentoonlähdöistä 56 % ja yöaikaisista lentoonlähdöistä 66 % tehtiin ensisijaisena nallaan. Vuoden 2018 lopulla Finnair Oyj lisäsi laivastoonsa yhden koneen uudempaa A321-versiota, käytettävältä lentoonlähtökiitotieltä 22R. Nämä osuudet ovat kuitenkin keskimääräistä pienempiä kolme jossa on edellistä malliversiota vähämeluisammat moottorit sekä siipien kärjissä jättöpyörrettä ja polt- viikkoa kestäneen kiitotien 3 kokonaan tai osittaisen sulkemisen vuoksi. toaineen kulutusta vähentävät sharkletit. Uudet A321- koneet on varustettu polttoainesäiliön ylipai- neventtiilin aukkoon tehdyllä meluvaimennuksella. Tämä meluvaimennus on tehty jälkiasennuksena Ensisijaisena laskeutumisiin käytettävää kiitotietä 2 Nurmijärven suunnasta (kiitotie 15) käytettiin lähes myös useiden yhtiöiden A320-sarjan koneisiin. B738 operaatiomäärä väheni edellisestä vuodesta noin edellisvuosien kesimääräiseen tapaan. 32 % kaikista laskeutumisista ja 46 % yöaikaisista laskeutumi- 1 operaatiolla vuorokaudessa. Konetyypin B38M (Boeing 737 MAX) operointi kiellettiin kansainvälisesti sista tehtiin kiitotielle 15. turvallisuusongelmien vuoksi keväällä 2019 ja siten sen operaatiot Helsinki-Vantaalla vähenivät vuosi- Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät ja prosenttiosuudet vuoden 2019 toteutuneessa tilanteessa. tasolla puoleen edelliseen vuoteen nähden. Finnair Oyj:n käyttämien laajarunkokoneiden A333 ja A359 Taulukoituna erikseen lentoonlähdöt ja laskeutumiset. yhteisoperaatiomäärä kasvoi 19 % pääosin A359 koneen operointimäärän 32 % kasvun vuoksi. Finnair lisäsi laivastoonsa vuoden 2018 lopulla ja vuoden 2019 alussa 3 kpl A359 konetyyppiä. Kaikkien laaja- vuosikeskiarvo kpl/vrk %-osuudet runkokoneiden osuus on noin 9 % kokonaisoperaatiomäärästä. Norran käyttämän potkuriturbiinikoneen Lentoon- Lentoon- AT75 operaatiomäärä väheni noin 5 % ollen silti toiseksi yleisin lentokonetyyppi. Vuonna 2019 kaikkien Päivä Ilta Yö Yht. Päivä Ilta Yö Yht. lähtö lähtö potkuriturbiinikoneiden osuus operaatioista oli 20 %.

04L 0,2 0,0 0,0 0,2 04L 0% 0% 0% 0% Taulukko 2. Vuoden 2019 yleisimpien lentokonetyyppien jakauma (kaikki lentokoneoperaatiot).

04R 55,1 7,7 8,4 71,2 04R 27% 25% 27% 27% Moottori- 15 15 Operaati- Operaatioita 12,7 1,9 0,3 15,0 6% 6% 1% 6% Konetyyppi, tyyppi, Muutos vuodesta oita vuo- keskimäärin Osuus, % 22L 22L ICAO J=jet, 2018, % 23,3 2,8 1,9 28,1 12% 9% 6% 11% dessa vuorokaudessa T=turboprop 22R 109,8 18,0 20,4 148,2 22R 54% 59% 66% 56% A321 J 32 336 88,6 16,5 % 7% 33 33 0,4 0,2 0,0 0,6 0% 1% 0% 0% AT75 T 30 629 83,9 15,6 % -5% Yht. 201,6 30,6 31,2 263,3 Yht. 100% 100% 100% 100% A320 J 25 101 68,8 12,8 % -1% E190 J 23 972 65,7 12,2 % 6% vuosikeskiarvo kpl/vrk %-osuudet B738 J 20 222 55,4 10,3 % -2% Laskeu- Laskeu- Päivä Ilta Yö Yht. Päivä Ilta Yö Yht. Muut 14 685 40,2 7,5 % 9% tuminen tuminen A319 J 14 634 40,1 7,4 % 0% 04L 04L 32,8 7,6 17,7 58,1 21% 23% 25% 22% A359 J 9 377 25,7 4,8 % 32% A333 J 5 491 15,0 2,8 % 04R 14,7 1,4 1,2 17,3 04R 9% 4% 2% 7% 3% CRJ9 J 4 571 12,5 2,3 % 22% 15 38,0 12,9 32,8 83,6 15 24% 39% 46% 32% DH8D T 2 944 8,1 1,5 % -2% 22L 22L 61,1 10,8 18,2 90,2 38% 33% 26% 34% B38M J 1 972 5,4 1,0 % -50% B737 J 1 587 4,3 0,8 % 22R 11,7 0,3 0,6 12,5 22R 7% 1% 1% 5% -37% B752 J 1 412 3,9 0,7 % 4% 33 1,0 0,2 0,2 1,3 33 1% 1% 0% 1% SF34 T 1 274 3,5 0,6 % -43% Yht. Yht. 159,3 33,2 70,6 263,1 100% 100% 100% 100% E290 J 1 181 3,2 0,6 % 111% A20N J 1 169 3,2 0,6 % 10% PC12 T 1 145 3,1 0,6 % -13% 3.3. Konetyyppijakauma vuonna 2019 B733 J 1 124 3,1 0,6 % 265% Vuonna 2019 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi 150 erilaista siviili-ilmailun lentokonetyyppiä. Hyvin B789 J 1 022 2,8 0,5 % 42% harvinaisille konetyypeille melulähtötietoja ei ole saatavilla, joten näille konetyypeille on laskennassa B763 J 718 2,0 0,4 % -3% käytetty lähinnä vastaavaa konetyyppiä, jolle melutiedot löytyvät. Näin melualuelaskennassa käytettiin 70 eri konetyyppiä. Yleisin yksittäisellä ICAO-koodilla ilmaistu matkustajakonetyyppi oli A321 (32 336 operaatiota) ja toiseksi yleisin potkuriturbiinikone AT75 (ATR72-500, 30 629 operaatiota).

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 9 (15)

3.4. Lentoreitit ohjelmiston (Aviation Environmental Desing Tool, FAA) viimeisin julkaisu huomio myös version 4 yksi- tyiskohdat. Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty lentokoneiden melun ja reittien seurantajärjestelmän (ANOMS) keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS paikkatietosovellukseen, jolla on analysoitu melualu- laskennassa käytettäville lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä eilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma (hajonta) voitaisiin kuvata mahdollisimman kattavasti. Vuoden 2005 jälkeen käsittelyssä on INM-ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä (kts. 5.1): hyödynnetty systemaattisesti melun ja lentoreittien seurantajärjestelmän mahdollisuuksia ryhmitellä to- Yleistä teutuneita lentoreittejä. 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustu- Laskentareittien luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie ja lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyy- vat, on pääosin käytetty Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n INM7.0d-tietokantaa sekä len- dessä. Kullekin reitille on määritetty toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määräl- nonvarmistusjärjestö Eurocontrolin ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) -tietokan- linen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien hajonnat tarkistettiin taa. Eräille koneille laskeutumisen aerodynaamisen melun lähtöaineistot on määritetty ESDU vuoden 2019 toteutuneiden hajontojen mukaisiksi kaikilla reiteillä. Liikenteen hajonta määritettiin koko 90023 -julkaisuun perustuvalla laskennalla. vuoden toteutuneiden lentojen yksittäisistä lentoreiteistä siten, että määrityksen tarkkuus olisi mahdollisimman hyvä tässä raportissa julkaistuilla melualueilla. 2. Helsinki-Vantaan lentoasemalla toteutuneet lentokoneiden lentoprofiili- ja meluaineistot päivite- tään tarvittaessa. Päivitystarve voi tulla kyseeseen, kun yksittäisen konetyypin melumittaustu- ANOMS-järjestelmä määrittää kullekin lennolle reittinimen automaattisesti tietokantaan toteutuneen rei- lokset eivät vastaa aiemmin laskennassa käytettyjä arvoja. Tämä voi johtua esimerkiksi analy- tin sijainnin mukaan. Reittinimi määräytyy käytetyn kiitotien ja järjestelmään määritettyjen virtuaalisten sointivuoden aikana tapahtuneesta lentomenetelmämuutoksesta, lentoyhtiön lentoprofiilimuu- porttien kautta kuljettujen ”reittiviivojen” analyysituloksien mukaan. Hajonta-analyysin perusteella kulle- toksista tai äänen etenemiseen vaikuttavan, koko vuoden keskimääräisen ilman absorption eri- kin automaattisesti tunnistetulle reitille määritetään 3-9 erillisen laskentareitin sijaintia ja niiden liiken- laisuudesta. Vuonna 2019 melualueiden kannalta merkityksellisille konetyypeille on päivitetty teen prosenttiosuus. osa aiemmin tehdyistä profiileista. Tarkennetut laskeutumisprofiilit tehtiin vuoden 2019 lasken- Liitekartassa 1 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman lähestymisalueen (TMA) kartta, jossa näkyvät taan koneille A319, A320, A333 ja A359 käytettäväksi kaikilla kiitoteillä lukuun ottamatta kiito- lähestymisalueelle tulemiseen ja sieltä poistumiseen suunnitellut portit. Esimerkkinä näistä porteista tietä 04L. Tarkennetut lentoonlähtöprofiilit tehtiin vuoden 2019 laskentaan koneiden A319 ja ovat TMA:n eteläisellä rajalla sijaitsevat VALOX, KOIVU ja RENKU, joiden kautta Viron ilmatilaan suun- A320 operaatioille käytettäväksi kaikilla kiitoteillä lukuun ottamatta kiitotietä 22L. tautuva liikenne johdetaan. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartassa 3. Helikopterit ja ilmavoimien Hornet-, Hawk-, PC12-, LJ35- ja Casa-operaatiot on jätetty laskel- 2 ja laskeutumisreitit liitekartassa 3. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty ANOMS:n avulla tuo- mien ulkopuolelle. tettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota melun laskennassa on laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajon- 4. Laskennassa käytetty ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässä meluaineistossa re- nalla pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa 2 ja 3 reittitiheys on esitetty koko vuoden 2019 toteutuneista ferenssitilannetta. Etelä-Suomen keskimääräinen ilman absorptio tulee kuitenkin huomioiduksi lennoista. ANOMS-järjestelmän tietojen pohjalta muokattujen lentoprofiilien ja ns. NPD-käyrien melulähtö- tietojen käytöllä täsmäämällä ne konetyyppikohtaisesti reitin alla mitattujen koko vuoden keski- 4. MELUALUELASKENNAT määräisten melutasojen kanssa. 5. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition menetelmän 4.1. Laskentamenetelmä mukaisesti (kuvattu myös standardissa SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen ja muiden akustisesti kovien Euroopan siviili-ilmailukonferenssi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun las- pintojen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. kentamenetelmästä. Suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition ”Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports” /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ympäristökomi- 6. ICAO-koodilla ilmaistulla konetyypillä voi olla useita eri koneversioita, joilla on erilaiset me- tea CAEP omaksui saman suosituksen vuonna 2008. Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM– luominaisuudet. Esimerkiksi A321 konetyypeissä voi olla eri valmistajien moottoreita ja siivet laskentaohjelmistoa ei päivitetty vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Finavia on so- voivat olla varustettu sharkleteillä tai ilman. Nämä tulevat huomioiduksi konetyypeittäin tehtä- veltanut vuodesta 2005 alkaen Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehittämää INM- vissä keskiarvottamisissa, jolloin eri versioiden suhteelliset osuudet painottavat oikeassa suh- ohjelmistoa, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Tässä laskennassa käytetty INM-ohjelmiston ver- teessa profiilin muodostuksessa käytettyjä arvoja ja mitattuja melutasoja. sio 7.0d on julkaistu vuonna 2013. Lentoonlähdöt Merkittävin muutos ECAC Doc 29 3rd edition laskentamenetelmässä koski melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, joissa moottorit on kiinnitetty siipiin, 7. Keskeisimmille konetyypeille on aiempien vuosien meluselvitysten yhteydessä luotu lentoonläh- melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä töprofiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja on muutettu ja tarkennettu perustuen ANOMS- lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun järjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, on sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) luotu substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone on sovitettu ANOMS:n tuottamaan infor- suhteessa laskentapisteeseen. maatioon samalla tavoin. Käyttämällä Finaviassa laadittuja tutkadata-analyysityökaluja, toteutuneet lentoprofiilit on keskiarvostettu ja profiileille on estimoitu toteutuneet tehoasetukset. Näin ECAC on julkaissut Doc 29 -laskentamenetelmäsuosituksista myös version 4, jossa melun laskentatu- toimittiin laskennan koneiden A319, A320, A321, A333, A359, AT75, B733, B734, B738 ja E190 loksiin vaikuttavat muutokset ovat ennakkotietojen mukaan versiossa 3 esitettyjä vähäisempiä. AEDT osalta. Vuonna 2019 nämä koneet kattoivat 86 % lentoonlähdöistä.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 10 (15)

8. Koneille, jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kui- Ympäristöluvan määräyksessä on edellytetty esittämään yleisimmän siviililentokoneen aiheuttamat tenkin löytyi INM7.0d-tietokannasta lentoonlähdöille standardiprofiilit, käytettiin tietokannan tar- enimmäisäänitasojen LASmax 80 dB ja 75 dB melualueet lentoonlähdöissä ja laskeutumisissa yleisimmillä joamia profiileja ja melutietoja. Vastaavasti, jos konetta ei ollut INM7.0d-tietokannassa, arvioitiin reiteillä. Vuonna 2017 yleisin konetyyppi oli potkuriturbiinikone AT75. Toiseksi yleisin lentokone oli koneelle lähinnä vastaava korvaava kone ja käytettiin sitä kuvaamaan puuttuvaa konetta. ICAO-koodilla ilmaistuna suihkumatkustajakone A321, mutta ne koostuvat uudemmista ja vanhemmista Vuonna 2019 nämä koneet kattoivat 14 % lentoonlähdöistä. koneversioista, joiden enimmäisäänitasoilla on merkittävä ero. Tästä syystä liitekartassa 10 on katsottu tarkoituksenmukaiseksi kuvata A320 suihkumatkustajakoneen enimmäisäänitasojen melualueet sa- Laskeutumiset moilla melualueilla kuin aiempina vuosina vaikka vuosittaiset profiilitarkennukset niitä hieman vuosittain muuttavatkin. A320 edustaa edelleen yleisintä ICAO-koodilla ilmaistua saman versioista konetyyppiä ja 9. Kiitotien 22L melun kannalta tärkeimpien konetyyppien lähestymisille on laskentaa varten tehty se on selvästi meluisampi kuin AT75. kaksi erillistä, vuonna 2019 toteutunutta mediaanilentokorkeutta ja -nopeutta vastaavaa profiilia.

Toisessa profiilissa on 2000 jalan vaakalento-osuus ja toisessa loppuliuku alkaa jo 3000 jalan Taulukossa 3 on esitetty asukasmäärät ja melualueiden pinta-alat Lden 5 dB välein alkaen arvosta korkeudesta. Nämä konetyypit (A319, A320, A321, AT75, E190 ja B738) kattavat 74 % kiitotien 55 dB ja Lnight alkaen arvosta 50 dB. Asukasmäärät on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2019 loppua 22L lähestymisistä ja niistä 77 % on korkeammalta loppuliukuun liittyneitä profiileja. edustavista hehtaariruutuaineistoista. Vuonna 2019 Lden yli 55 dB melualueella asui noin 24 400 asukasta, joista noin 3 000 asui yli 60 dB ja 200 yli 65 dB melualueella. Yli 70 dB melualueella ei asunut 10. Kiitotien 04L melun kannalta merkittävimpien konetyyppien lähestymisille on vuoden 2019 las- yhtään asukasta. Vuonna 2019 yli 50 dB Lnight alueella asui yhteensä 9 700 asukasta. Näistä asukkaista kentaa varten tehty toteutuneita mediaanilentokorkeuksia ja -nopeuksia vastaavat profiilit. Nämä 600 asui yli 55 dB melualueella. Yli 60 dB Lnight melualueella asui 20 asukasta. konetyypit (A319, A320, A321, AT75, E190 ja B738) kattavat 79 % kiitotien 04L lähestymisistä. Taulukossa 3 asukasmäärät on ilmoitettu suluissa myös vuoden 2009 väestöaineistolla määritettynä. 11. Muiden kiitoteiden laskeutumisissa on em. merkittävimmille konetyypeille määritetty Helsinki- Nämä arvot kuvaavat sitä, kuinka asukasmäärät ovat muuttuneet vuosien 2009 ja 2019 välillä esimer- Vantaan lentoasemalla toteutuneet mediaani- tai kategoriset 2000 jalan välilähestymisellä va- kiksi muuttoliikkeen johdosta. Lden yli 55 dB alueella on asunut vuoden 2009 väestöaineiston mukaan rustetut profiilit. Profiileihin on määritetty 2000 jalan korkeudessa vaakalennossa lennettävä hi- 23 700 asukasta ja Lden yli 60 dB alueella 3 200 asukasta. Vuoden 2019 Lden yli 55 dB alueella asukas- dastussegmentti ennen kolmen asteen loppuliukukulmassa tehtävää kiitotien lähestymistä. määrä on lisääntynyt vuosien 2009 ja 2019 välillä noin 700 asukkaalla, mutta Lden yli 60 dB alueella vähentynyt 200 asukkaalla. Vuoden 2019 Lnight >50 dB ja Lnight >55 dB melualueilla asukasmäärät ovat Koneet, joille aiempina vuosina on laadittu tarkennetut laskeutumisprofiilit tai päivitetty niitä vuo- vähentyneet vuosien 2009 ja 2019 välillä. den 2019 laskentoja varten (A319, A320, A321, A333, A359, AT75, B738 ja E190), kattoivat 2 2 2 86 % laskeutumisista. Muille koneille on käytetty INM7.0d-tietokannan tarjoamia standardipro- Lden yli 55 dB melualueen pinta-ala oli 72 km , yli 60 dB vastaavasti 28 km ja yli 65 dB 10 km . Lden yli fiileja (14 %). 70 dB pinta-ala oli vain 4 km2. 4.2. Lentokonemelun tunnusluvut Yleisimmin Suomessa ympäristömelun kuvaamiseen käytetty tunnusluku on päiväajan keskiäänitaso LAeq(07–22). Melualueella LAeq(07–22) yli 55 dB asuvien määrä oli 6 000 asukasta. Raportissa on laskettu vuoden 2019 toteutuneen tilanteen päivä-ilta-yö -melutaso Lden sekä yö-, päivä- ja koko vuorokaudenajan painottamattomat keskiäänitasot LAeq(22–07), LAeq(07–22) ja LAeq24h. Lisäksi on las- Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna 2019. Kunkin melualueen tulos sisältää suu- rempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty. Asukasmäärät on laskettu vuosien 2019 ja 2009 kettu A320-suihkumatkustajakoneen enimmäisäänitasot LASmax useimmin käytetyille lentoonlähtö- ja laskeutumisreiteille. väestöaineistoista. Suluissa esitetyt arvot ovat vuoden 2009 väestöaineistosta määritettyjä.

Lden-taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day-evening-night), jossa ilta-ajan, klo 19–22, me- 2019 Lden >55 dB >60 dB >65 dB >70 dB lutapahtumia on painotettu +5 dB ja yöajan, klo 22–07, melutapahtumia +10 dB. Painotus vastaa ilta- 24 400 3 000 200 0 Asukasmäärä, kpl ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä 10. (23 700) (3 200) (200) (0) Pinta-ala, km2 72 28 10 4 4.3. Laskentatulokset 2019 Lnight /LAeq(22–07) >50 dB >55 dB >60 dB >65 dB >70 dB Liitekartassa 4 on esitetty vuoden 2019 laskennalliset Lden 50, 55, 60 ja 65 dB melualueet. Lden 50 dB 9 700 600 20 0 0 Asukasmäärä, kpl on esitetty katkoviivalla, koska laskentatuloksen epävarmuus suurenee etäisyyden kasvaessa kiito- (10 000) (710) (20) (0) (0) teistä. Pinta-ala, km2 44 16 6 2 1

Liitekartan 5 kuva osoittaa keskimääräisen koko vuorokauden keskiäänitason LAeq24h. Ts. keskiäänita- 2019 Lday/LAeq7-22 son, jonka koko vuoden mittainen jatkuva melumittaus voisi osoittaa. Asukasmäärä, kpl 6 000 300 5 0 Liitekartoissa 6 ja 7 on esitetty yleisemmin ympäristömelun päivä- ja yöajan melutilanteita kuvaavat Pinta-ala, km2 37 13 5 2 LAeq7-22 ja LAeq22-7 melualueet.

Liitekartan 8 kuvassa on havainnollistettu vuosien 2018 ja 2019 Lden 55 dB melualueiden eroavaisuudet.

Liitekartan 9 kuva osoittaa pitkän ajan melualueiden muutoksen. Kuvassa on esitetty vuosien 1990 ja 2019 melualueet.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 11 (15)

Taulukossa 4 on esitetty melualueiden Lden yli 55 dB pinta-alat ja asukasmäärät eri toteumatilanteissa 4.4. Tulosten tarkastelu vuosina 1990–2019 (pl. vuosi 2012). Kuvassa 9 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pyl- väsdiagrammina. Vuoden 2019 toteutuneen tilanteen mukaiset Lden-melualueet on esitetty liitekartassa 4.4.1. Laskentatulokseen vaikuttaneet tekijät 4. Painottamaton koko vuorokauden keskiäänitaso LAeq24h on esitetty liitekartassa 5. Päiväajan kes- kiäänitasot LAeq(07–22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot LAeq(22–07) liitekartassa 7. Merkittävimmät melualueiden muotoon ja laajuuteen vaikuttavat tekijät ovat yleensä operaatiomäärät ja kiitoteiden käyttöosuudet tuuliolosuhteiden mukaisesti ja/tai kiitoteiden sulkemiset kunnostustöiden Taulukko 4. Lden >55 dB melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina 1990–2019 (pl. vuosi 2012). vuoksi. Lentokonekaluston muutokset ja profiilimuutokset yhden vuoden aikana vaikuttavat edellä mai- Tulokset on pyöristetty täysiin tuhansiin. nittuihin tekijöihin verrattuna yleensä suhteellisen vähän.

Asukkaat, kpl/ Vuoden 2019 aikana merkittävin, mutta silti vähäinen melualueiden muotoon vaikuttanut tekijä oli kiito- Laskentatilanne Alue, km2 asukasaineiston Lisätiedot tien 3 (22R/04L) sulkeminen kokonaan tai osittain kolmeksi viikoksi. Tällä aikajaksolla etelän ja lännen vuosi puoleisilla tuulilla laskeutumiset ja lentoonlähdöt ohjattiin kiitotielle 22L ja pohjoisen ja idän välisillä tuu- 1990 165 97 000 Deltan uusintalaskenta. lilla kiitotielle 04R. 1992 128 60 000 Deltan uusintalaskenta. Vuoden 2019 tuuliolosuhteet olivat pitkäaikaisien keskiarvojen mukaisia eivätkä siten olleet merkittäviä 1998 135 43 000 1998 perustilanne melualueiden muodostusten kannalta. Myöskään 1 % operaatiomäärän kasvulla ja operaatioiden vuo- 2000 86 14 000 /1999 DC 9 hushkitattuna rokaudenaikojen muutoksilla ei ollut merkitystä melualueiden laajuuteen. Päivä-/ilta-/yöpainotuksen 2003 56 9 000 /1999 Toteutunut 2003, 31.5.04 mukaisesti lasketun operaatiomäärän muutoksella edelliseen vuoteen nähden ei ollut merkittävää vai- 2004 58 11 000/ 2003 Toteutunut 2004, 28.7.05, (as.aineisto 2003) kutusta melualueen laajuuteen, mikäli konekanta olisi pysynyt samana. 2005* 61 8 000 /2003 Toteutunut 2005 (A3/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 30.4.2008 2006* 55 12 000 /2003 Toteutunut 2006 (A4/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 30.4.2008 Finnairin käyttämän laajarunkokoneen A359 operaatiomäärän kasvu noin 6 operaatiolla vuorokaudessa 2007* 54 6 000 /2006 Toteutunut 2007 (A2/2007), ECAC Doc29 3rd edition (32 %) ei lisää laskeutumisesta aiheutuvaa melualuetta koneen koon vuoksi, sillä nykyaikaisen laaja- 2008* 56 12 000 /2006 Toteutunut 2008 (A4/2009), ECAC Doc29 3rd edition runkokoneen laskeutumisen melu on edellisen sukupolven kapearunkokoneen melutason suuruusluok- 2009* 55 12 000 /2006 Toteutunut 2009 (A3/2010), ECAC Doc29 3rd edition kaa. Lentoonlähtömeluun sillä on kuitenkin pieni lisäävä vaikutus. 2010* 58 13 000 /2009 Toteutunut 2010 (A1/2011), ECAC Doc29 3rd edition 2011* 64 14 000 /2009 Toteutunut 2011, 17.7.2012, ECAC Doc29 3rd edition Vuosien 2018 ja 2019 melualueet muodostuivat lähes yhtenäisiksi (liitekartta 8) eri syistä. Vuonna 2019 2013* 62 18 000 /2013 Toteutunut 2013, 2.3.2015, ECAC Doc 29 3rd edition tuuliolosuhteiden vuoksi 22-suunnan operaatioita oli enemmän kuin 2018, mutta vuonna 2019 kiitotien 2014* 65 20 000 /2013 Toteutunut 2014, 25.1.2016, ECAC Doc 29 3rd edition 3 kolmen viikon sulkeminen vähensi kiitotien 22R lentoonlähtöjä ja laskeutumisia. Pieni poikkeus yhte- 2015* 72 19 000 /2013 Toteutunut 2015, 1.8.2016, ECAC Doc 29 3rd edition neväisyyteen on havaittavissa kiitotien 22R länteen kaartuvassa lentoonlähtösektorissa, jossa vuoden 2016* 68 23 000 /2016 Toteutunut 2016, 22.6.2017, ECAC Doc 29 3rd edition 2019 melualue ulottuu vuoden 2018 melualuetta laajemmalle harvaan asutulla alueella. Tämä johtui 2017* 64 25 000 /2016 Toteutunut 2017, 28.6.2018, ECAC Doc 29 3rd edition siitä, että kiitotien 22R ollessa suljettuna suuri osa korvaavan kiitotien 22L lentoonlähdöistä ohjattiin 2018* 70 24 000 /2016 Toteutunut 2018, 28.6.2019, ECAC Doc 29 3rd edition oikealla kaarrolla samoille harvaan asutuille alueille kuin normaalitilanteessa kiitotien 22R lentoonläh- 2019* 72 24 000 /2019 Toteutunut 2019, 31.8.2020, ECAC Doc 29 3rd edition döilläkin. Edellisestä myöskin johtuu, että aiempiin vuosiin verrattuna kiitotien 22L suurempi lentoonläh- töjen määrä ei näy melualueen suurentumisena Myyrmäen alueella.

Lden-melualueen laskennassa käytettävä ilta- ja yöliikenteen voimakas painotus havainnollistuu tarkas- telemalla liitekartassa 4 esitettyä Lden-melualuetta ja liitekartassa 5 esitettyä painottamatonta LAeq24h- melualuetta. Painotuksen vaikutus melualueeseen on yli 5 dB yöaikaan ensisijaisesti laskeutumisiin käytettävän kiitotien 15 suunnassa ja 55 dB melualueen kokonaispinta-ala kasvaa yli kaksinkertaiseksi painotuksen vuoksi.

Vuoden 2019 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin, lukuun ottamatta vuosien 2005–2018 toteumaa koskeneita selvityksiä, on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on vaihtunut. Melualu- eet eivät siten ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia.

Kuva 9. Melualueen Lden yli 55 dB asukasmäärät toteutuneissa ja ennustetilanteessa.

*Laskettu ECAC Doc29 3rd edition laskentamenetelmällä.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 12 (15)

4.4.2. Vuoden 2019 melualueet ja asukasmäärät Ympäristömelun yhteydessä yleisimmin käytettävä indikaattori on ns. päivämelutaso LAeq(07–22), joka ku- vaa vuorokauden ajalla painottamatonta äänitasoa klo 7–22 välisenä aikana. Helsinki-Vantaan lento- Vuoden 2019 Lden yli 55 dB melualueen asukasmäärä oli 24 400 (vuonna 2018 24 100 asukasta). Asu- aseman lentokonemelun LAeq(07–22) yli 55 dB alueella asuvien määrä oli vuonna 2019 6 000 asukasta. kasmäärä kasvoi vuoden 2018 tilanteesta noin 300 asukkaalla (1,2%). Asukasmäärän lievä kasvu on Esimerkiksi Vantaalla vastaavan tie- ja katumelun piirissä asuu 57 200 ja Helsingissä 233 000 asu- seurausta kiitotien 22L laskeutumisten osuuden kasvusta edelliseen vuoteen nähden. Lden yli 55 dB kasta. melualue ulottui tiheään asutun Keravan Ahjon eteläiseen osaan. Vastaavasti kiitotien 04L laskeutumisten määrän pieneneminen lyhensi hieman melualuetta pientaloalueella Laaksolahdessa. Muut me- Ennusteita ja toteutuneita tilanteita verrattaessa tulee huomioida, että ennustetilanteiden kuvaaminen lualueiden muutokset tapahtuivat hyvin harvaan asutuilla alueilla. perustuu useiden vuosien keskimääräisiin tuuliolosuhteisiin, eikä kiitoteiden kunnostustöistä aiheutuvia vuosittaisia melualueen muutoksia ole niissä huomioitu. Kiitoteiden käyttöosuudet eivät nykyisellä ky- Kuvan 10 punaisella melualueen värillä on kuvattu alue, jossa melualue on laajentunut edellisestä vuo- synnällä ole vielä ennusteissa käytettyjen oletusten mukaisia eikä kapearunkokaluston ennakoitua desta. Kuvan 10 alueella asukasmäärä kasvoi vuoden 2019 asukasaineistolla 1 500 asukkaalla. muutosta ole vielä tapahtunut.

Enimmäisäänitasoalueita tarkasteltaessa on huomioitava, että enimmäisäänitaso voi vaihdella hyvin paljon yksittäisillä lennoilla käytetyn lentoprofiilin ja sääolosuhteiden vuoksi.

Kuva 10. Punaisella merkityllä alueella Lden yli 55 dB on laajentunut edellisestä vuodesta. Pylväillä on kuvattu asukasmäärän muutosta (punainen alue: +1500 asukasta).

Liitekartassa 11 on kuvattu asukasmäärän kasvu vuosien 2009 ja 2019 välillä. Kuvassa on esitetty 100x100 m ruuduissa alueet, joilla asukasmäärät ovat kasvaneet, uusi verhokäyrä, harmaasävyillä len- toonlähtöjen ja laskeutumisten reittitiheydet (vrt. liitekartat 2 ja 3) sekä 25.8.2020 Uusimaa-kaavan lii- tekarttaan L3 merkityt lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet. Kuvasta erottuvat Kivistön, Keravan kes- kustan, Myyrmäen ja Kuninkaantammen alueet, joissa asukasmäärät ovat ennustettujen lentokoneme- lualueiden tai nykyisten reittien läheisyydessä merkittävästi kasvaneet.

Lentokonemelualueella asuvien määriä voidaan verrata muiden liikennemuotojen melun piirissä asuvien määriin /20–22/. Esimerkiksi Vantaan kaupungissa Lden yli 55 dB:n melun piirissä asui vuoden 2016 tilanteessa tie- ja katuliikenteen osalta lentokonemelun laskentatavan kanssa lähinnä vertailukelpoisella tavalla määritettynä 94 600 asukasta ja raideliikenteen osalta 13 200 asukasta. Vastaavat asukasmää- rät Helsingissä ovat 321 400 ja 16 000 (ei sisällä pikaraitiotie- ja metroliikennettä).

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 13 (15)

5. LASKENTATARKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Ellei edellä mainitussa menettelyssä ole systemaattinen virhe, reittien yleistämisen ja niiden hajonnan kuvaamisen aiheuttaman epätarkkuuden vaikutus lopputulokseen vähenee, kun yhteen laskentapisteeseen lasketaan vuosittaisten operaatioiden (kaikkiaan lähes 200 000 operaatiota) aiheuttama kokonais- 5.1 Lentoonlähtö- ja laskeutumisprofiilien käsittely melu.

Lentokoneiden melun- ja reittienseurantajärjestelmä ANOMS on hyvin tärkeä melualueiden tarkan las- Lentokonemelun laskennassa maaston tai rakennusten aiheuttamilla estevaikutuksilla ei ole suurta vai- kennallisen arvioinnin tekemiseksi. Järjestelmä antaa tiedot sekä lentokoneiden todellisista sijainneista kutusta, ellei melua tarkastella tiiviiden kortteleiden sisällä. Seututason tarkkuudella laadittavissa melu- (lentoreitti xy -tasossa maan pinnalla) että lentokoneiden lentoonlähtö- ja laskeutumisprofiileista (kor- selvityksissä rakennusesteet voivat lisätä tulosten epävarmuutta alueilla, joille melu aiheutuu lentoko- keus ja nopeus eri pisteissä). Melun kannalta merkittävimpien lentokonetyyppien lentoprofiilien tarken- neen ollessa kiitotiellä tai hyvin lähellä kiitoteitä – ts. lentokone on kiitotiellä tai hyvin matalalla. taminen ANOMS-järjestelmän tietojen perusteella sekä kunkin konetyypin lasketun melun täsmäämi- nen mitattuihin tasoihin tukee melualuelaskennan tarkkuutta huomioiden kuitenkin valvomattomien me- Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun vaimentumiseen sen edetessä. Tuulen suunta ja nopeus lumittausten virhelähteet. ovat lentokoneen suoritusarvojen kannalta merkittäviä tekijöitä. Sääolosuhteet on laskennassa määri- tetty olevan standardin SAE AIR-1845 (Calculation of Airplane Noise in Vicinity of Airports) mukaisesti Yksittäisen lentokonetyypin aiheuttama melu laskentahilan yhteen tarkastelupisteeseen perustuu sii- 15°C, 1013 hPa ja suhteellinen kosteus 70 %. Lentokoneiden profiilin määrityksessä oletetaan vallitse- hen, että koneelle määritetään ensin korkeus- ja nopeusprofiili ja sitä vastaava melu lentoreitin geomet- van 4 m/s vastatuuli lentokoneen etenemissuunnassa. Lämpötilan ja kosteuden vaikutus äänen etene- rian suhteen. Konetyyppikohtaiset profiilit sidotaan toteutuneisiin lentoreitteihin siten, että koko vuoden miseen Helsingin alueen keskimääräisissä olosuhteissa kuitenkin sisältyy profiilien määrittämisen pro- reitit kuvataan useana eri reittinä (käytävänä), jota lentokoneet seuraavat. Kaikki koneet eivät kulje reitin sessiin. Merkittävimpien lentokonetyyppien profiilien (nopeus, korkeus, konfiguraatio, tehoasetus) tuot- esitettyä viivaa pitkin (liitekartat 2 ja 3), vaan kullakin reitillä otetaan huomioon koneiden jakauma viivan tama melu tarkennetaan hyödyntämällä ANOMS-järjestelmästä saatavia, pääasiassa eri vuodenaikojen molemmilla puolilla. keskiarvoja vastaavia melutasoja lentoreitin alapuolella.

Melun laskentaohjelma tai Finavian omat simulointiohjelmat johtavat korkeus- ja nopeusprofiilista moot- Matemaattista melualuelaskennan epätarkkuutta ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä määrittämään. Las- toreiden työntövoiman eri kohdissa lentoa huomioiden koneen oletettu massa, muut ominaisuudet ja ketut melutasot ovat hyvin linjassa yhdeksällä jatkuvatoimisella mittausasemalla mitattujen vuosikoh- lentomenetelmän eri vaiheet. Työntövoimasta johdetaan melutaso lentoreitin ja –profiilin segmenteittäin taisten melutasojen kanssa. eri tarkastelupisteissä käyttäen laskentaohjelman NPD -tietokantaa (Noise Power Distance). Tietokanta sisältää melutason kullekin eri konetyypille eri työntövoimilla ja etäisyyksillä. Tämän lisäksi lähestymis- ten aikana tapahtuva lentokoneen lisänostovoimalaiteasujen ja laskutelineen avaamisen vaikutukset ilmanopeuden funktiona on huomioitu tärkeimmille konetyypeille Finaviassa laadituilla ns. Noise Speed Distance -tietokannoilla, perustuen ESDU 90023 -julkaisun /35/ puoliempiirisiin malleihin aerodynaami- sesta melusta.

Kuten kappaleessa 4.1 on kuvattu, sekä lentoonlähdöistä että laskeutumista 86% on tehty lentokoneilla, joille on luotu ANOMS-järjestelmän perusteella keskiarvoistettu lentoprofiili Helsinki-Vantaan lentoaseman toteuman mukaan. Korkeus- ja nopeusprofiilien pohjana on käytetty koko laskentavuoden tutka- aineistoa. Näiden koneiden profiilien tuottama melu on täsmäytetty suoraan reitin alla tehtyjen mittaus- tulosten mukaisesti sille etäisyydelle saakka, jossa jatkuvatoimisia melunmittausasemia sijaitsee kiitotien 04R lentoonlähtö- ja kiitotien 22L lähestymissektorissa. Näiden koneiden meluenergia kattaa arvi- olta 90–95 % kokonaismeluenergiasta. Loput noin 14 % lentokoneiden operaatioista lasketaan laskentaohjelman tarjoamien (tai suositeltujen substituuttikoneiden) profiili- ja melutietojen perusteella. Näiden lentokoneiden operaatioiden melun käsittely ja sen tarkkuus ei ole melualueiden määräytymisen kannalta kovin merkittävä.

Laskeutumisten mallintamisessa ei ole täysimääräisesti otettu huomioon CDO–lähestymisiä ennen liu- kupolkuun liittymistä ja näiden vaikutusta meluun. Tällä voi olla merkitystä Lden 50–55 dB melualueen laajuuteen tärkeimpien laskeutumiskiitoteiden suunnissa. 5.2. Muiden lähtötietojen käsittely

Melun leviämisen laskenta edellyttää tietoa tarkastelupisteen ja lentokoneen reitin kunkin segmentin välisestä etäisyydestä eli lentoreitin maantieteellisestä sijainnista ja korkeudesta. Yksittäisen lentoreitin sijaintitieto ANOMS-järjestelmässä on suhteellisen tarkka, suuruusluokaltaan noin 40 metriä. Koko vuotta koskevissa tarkasteluissa koneiden reitit kuitenkin yleistetään joukoksi lentoreittikäytäviä, joiden sisällä lentoreittien hajonta analysoidaan erikseen ANOMS:n työvälinein. Lentoreittien lateraalisen hajonnan määrityksen virhe pienenee kiitoteiden läheisyydessä, koska lentoreitit päättyvät tai alkavat aina kiitoteiltä. Laskeutumisten reittihajonnan merkitys Lden yli 55 dB alueella on vähäinen, koska tällä alueella pääosa laskeutumisista asettuu kiitotien suuntaiselle laskeutumislinjalle jo noin 15–20 kilometriä ennen kiitotietä.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 14 (15)

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

Vuoden 2019 aikana kiitotie 3 (22R/04L) oli kokonaan tai osittain suljettuna kolme viikkoa. Kiitotien 3 sulkemisen aikana etelän ja lännen puoleisilla tuulilla laskeutumiset ja lentoonlähdöt ohjattiin kiitotielle 22L ja pohjoisen ja idän välisillä tuulilla kiitotielle 04R. Kiitotien sulkemisesta huolimatta melualueiden muutos edellisestä vuodesta vuoteen 2019 oli vähäinen. Vuoden 2019 laskennallisen Lden yli 55 dB melualueen pinta-ala kasvoi edellisen vuoden 70 km2:sta 72 km2:iin ja melualueella asuvien lukumäärä kasvoi noin 300 asukkaalla. Asukasmäärän vähäinen kasvu johtui siitä, että kiitotien 22L laskeutumisia oli edellistä vuotta enemmän ja melualueen kärki ulottui tiheään asutun Keravan Ahjon eteläosaan.

Vuoden 2019 tuuliolosuhteet olivat pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden tavanomaiset, jolloin tuuliolosuh- teilla ei ollut erityistä merkitystä kiitoteiden käyttöosuuksiin ja melualueiden muotoon.

Lentokonekaluston muutoksilla ei ollut melualueiden koon kannalta merkittäviä vaikutuksia, vaikka Finnairin käyttämän laajarunkokoneen A359 operaatiomäärän kasvoi 6 operaatiolla (3 lentoonlähtöä ja laskeutumista) vuorokaudessa. Koostaan huolimatta A359 koneen laskeutumisesta aiheutuva melutaso on edellisen sukupolven kapearunkokoneiden luokkaa.

Pääkaupunkiseudulla lentokonemelualueella asuu vähäinen määrä asukkaita verrattuna muiden liikennemuotojen melualueiden asukasmääriin. Laskennallinen asukasmäärä vuoden 2019 Lden yli 55 dB lentokonemelualueella oli noin 24 400. Esimerkiksi Vantaan kaupungissa yli 55 dB:n Lden-melun piirissä asui vuonna 2016 tie- ja katuliikenteen osalta 94 600 asukasta ja raideliikenteen osalta 13 200 asukasta. Vastaavat asukasmäärät Helsingissä olivat 321 400 ja 16 000.

Finavia Oyj 31.8.2020 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2019 15 (15)

Viitteet /25/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden lähestymisten melunhallinnan kehittäminen eri vuorokauden aikoina. Fi- /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 1990 to 2010. LI 451/92. Lyngby, 1992. navia Oyj. Vantaa 28.2.2013. 7 s. + liitteet 10s.

/2/ Helsinki-Vantaa Airport 2010. Recalculation with INM Database 10. Delta Acoustic & Vibration, May 1994. /26/ Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelunhallintasuunnitelma. Finavia Oyj. Vantaa 30.9.2013. 40 s. + liitteet 18 s.

/3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa 1994. /27/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2013. Finavia Oyj. Vantaa 2.3.2015. 12 s. + liitekartat, 9 s. /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995. Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa 1996. /28/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2014. Finavia Oyj. Vantaa 1.8.2016. /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle 2000. Muistio 1.6.1999, Ilmailulaitos, järjes- 12 s. + liitekartat, 10s. telmien kehitys. /29/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2015. Finavia Oyj. Vantaa 25.1.2016. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2000. Ilmailulaitos, A21/2000, 12 s. + liitekartat, 10s. Vantaa 15.12.2000. 12 s. + liitteet, yht. 20 s. /30/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2016. Finavia Oyj. Vantaa 22.6.2017. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003–2020. Ilmailulaitos A19/2001, Vantaa 13 s. + liitekartat, 10s. 20.12.2001. 29 s. + liitteet, 67 s. /31/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2017. Finavia Oyj. Vantaa 28.6.2018. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003–2020 (Ilmailulaitos A19/2001) – kor- 13 s. + liitekartat, 10s. jattu aineisto. Muistio 7.6.2002. 2 s. + 4 liitekarttaa. /32/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2018. Finavia Oyj. Vantaa 28.6.2019. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003–2020. Vuoden 2020 tilanteen uudel- 15 s. + liitekartat, 10s. leen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa 4.12.2002. 3 s. + 4 liitekarttaa. /33/ Helsinki-Vantaan lentoasema lentokonemelunhallintasuunnitelma. Finavia Oyj. Vantaa 10.2.2017. 43 s. + liitteet 6 s. /10/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2003. Ilmailulaitos A6/2004. Vantaa 23.6.2005. 9 s. + liitekartat, 11 s. /34/ Helsinki-Vantaan lentoasema lentokonemelunhallintasuunnitelma. Finavia Oyj. Vantaa 21.12.2018. 43 s. + liitteet 6 s.

/11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2004. Ilmailulaitos A6/2005. Vantaa /35/ Airframe noise prediction. ESDU 90023. Engineering Sciences Data Unit. Marraskuu 1990 22 s. + liitteet 3s. 8.8.2005. 9 s. + liitekartat, 12 s.

/12/ http://www.ecac-ceac.org/

/13/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005. Ilmailulaitos A3/2007. Vantaa 7. LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000 27.6.2007. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjauspäivitys 30.4.2008 1. Helsinki-Vantaan lähestymisalueen kartta /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. Ilmailulaitos A4/2007. Vantaa 27.6.2007. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjauspäivitys 30.4.2008 2. Laskennassa käytetyt laskentareitit ja hajontaa kuvaava reittitiheyskartta. Lentoonlähdöt

/15/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007. Ilmailulaitos A2/2008. Vantaa 3. Laskennassa käytetyt laskentareitit ja hajontaa kuvaava reittitiheyskartta. Laskeutumiset 30.4.2008. 8 s. + liitekartat, 9 s.

4. Vuosi 2019, toteutunut tilanne. Lden (50), 55, 60 ja 65 dB /16/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025. Ilmailulaitos Finavia A3/2008. Vantaa 30.4.2008. 7 s. + 6 liitekarttaa. 5. Vuosi 2019, toteutunut tilanne. LAeq24h (50), 55, 60 ja 65 dB /17/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008. Ilmailulaitos A4/2009. Vantaa 6. Vuosi 2019, päivä, toteutunut tilanne. LAeq (07-22) 55, 60 ja 65 dB 13.7.2009. 8 s. + liitekartat, 9 s.

7. Vuosi 2019, yö, toteutunut tilanne. LAeq (22–07) (45), 50, 55, 60 ja 65 dB /18/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009. Ilmailulaitos A3/2010. Vantaa

19.5.2010. 9 s. + liitekartat, 9 s. 8. Lden 55 dB vuosina 2018 ja 2019

/19/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2010. Ilmailulaitos A1/2011. Vantaa 9. Lden 55 dB vuosina 1990 ja 2019 21.3.2011. 10 s. + liitekartat, 9 s.

10. LASmax 75 ja 80 dB yleisimmillä lentoonlähtö- ja laskeutumisreiteillä /20/ Helsingin kaupungin meluselvitys ja Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:4.

Syyskuu 2017. Sito Oy. 11. Asukasmäärän kasvu 2009-2019, uusi verhokäyrä Lden 55 dB, reittitiheys sekä Uusimaa-kaavan laskeutumisvyöhykkeet

/21/ Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2017. Espoon ympäristökeskuksen Kartta-aineistojen julkaisuoikeudet: monistesarja 2/2017. 6.9.2017 Espoon ympäristökeskus © Maanmittauslaitos Maastotietokanta /22/ Vantaan liikennemelu 2017, Ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys. © Tilastokeskus Väestörakenne 2019 /23/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011. Finavia Oyj. Vantaa 17.7.2012. 10 s. + liitekartat, 9 s. Q:\MELUTILANNE 2019 INM7.0d\Raporttiaineisto\EFHK_meluselvitys_2019_raportti.docx

/24/ Helsinki-Vantaan lentoasema, selvitys lähestymisten melunhallinnasta, Finavia Oyj. Vantaa 28.2.2013 102 s. + liitteet 20s.

Finavia Oyj 31.8.2020 AREA CHART - ICAO EFHK TMA

022°30' 023°00' 023°30' 024°00' 024°30' 025°00' 025°30' 026°00' 026°30' FM V F LEGEND R M L D129C O T O 66 E F U G 8 L 87 B V M U DIPUM A T F U V U N L R E M G IV I R112A V 2 A R O G P G 3 B A N D129A 1° E E E 61 13 00N T 2 M R D A B ° A 06 Y R L Y 3 O X NEBAB F O U M R 9 A 3 M T 7 O . F 2 6 F 6 S F E 024 55 08E M TMA, CTA

7 E 5 M M 3 A 2 K M F M 61 06 34N M F M R112B F ° U 1 F F O ° TMA 27 1 8 M 4 TMA G 8 2 2 022 50 48E 9 G ° 9 A P D130C 1 3 F WEST E 2. 5 B ° O N 9 E 9 ° 8 ° . 3 EFLA O 5 AMUPO 5 7 3 EAST M D . M T 4 3 Y 2

5 3 M N 0 3 6 E A 6 5

EFTP 2 K 1 2 0 0 Flight Information Region (FIR) K

61 09 57N 1 EFTP 4 . 7 M

0 8 C U ° 08 M 6 2 4 ° F U 4

. 5

C ° FL 95 Y 6 F

022 38 17E Y 1 9 ° 1 36 2 3 2 FL 95 3 2 NISVI 7 M 2 2 2 T G 4 D126 . D129B F FL 65 SEC Y ACC 2 6 4 2000 73. . T ° ° 61 07 34N 2 2 D112B ACC Sector 4 E U EFVP 0 C 0 E 6 D113 1 4 SECT 4 IV E T 0 ACC 024 02 55E 7 S C 2 G 1 N UVEMO D156B 3 . TUSBI E ENETI 0 A EFSE C 6 S 5 2 ° R113 C 1 4 3 ATS route 61 05 33N 2 ° 5 61 04 05N M A C ° 61 04 29N 5 DME F ° 0 ° 2 0 D130B C 2 8 023 50 58E D156A ANTONI 2 2 026 18 23E A 2 EVLIT ° 61° 023 34 20E 0 F R94 (113.7) ANT R95 61° I M 61 02 47N 00' T 8 Permanent RNAV route T 9 5 E O 84X . X 1 023 04 29E 2 00' A 6 U G N .9 A 2 8° M 60 51 46.8 N EFPL 6 D112A

7 2 3 3 087 C ° M Y C M I 1 8 D153 2 F 3 025 07 36.5 E M .

5 5 C O C 7 T 6 F

1 EFHH M RA Conditional RNAV route (CDR1) P 2 T 1 NAXEP L 314 ft 2 A 1 S . S D130D

M 8 °

E E E 60 59 10N LUSEP C

P C M UXADA 8 8 026 32 30E P606 8 D150C T T 60 57 08N F N 2 5 DME Route designator

6 60 51 00N 4 K .3 E 2 . 025 15 53E 24.6 Distance / Direction of traffic flow 3 4 ORIMAA 2 022 36 48E M

F 7 (117.3) ORM M 2 8 . ° D118 9 EFOP 5

° D 0 5 120X 5

I ° 4 K 7 S 7 0 I 3 D127E 60 50 00.6 N 090° MAG Track T B 5 T L

5 D150B D130A 6 9 3 C 025 45 43.5 E

. . T

5 I 7 2 8 1 N 7 E 9 1 T C 273 ft 1 4 E 2 TMA X 5 S E N 9 ° 8 . M N S 6 F C EFUT Compulsory Fly-by Reporting Point NEPEK C C A I Z C D FL 95 V 1 1 5 60 44 33N NAPUN A K 1 5 TEVRU 6 1800 O 7 9 R 4 EFFO 024 29 08E ° 60 49 41N A .5 3 ° M I On request Fly-by Reporting Point 2 60 49 16N C 2 ° F V 7 025 16 22E C UVOPA 2 5 K D130E 2 1 024 49 29E 2 ° D127C S 60 46 25N 86 E 0 O ° C CTA R I T 022 26 11E A M V P10 Prohibited area (PPR)

1 Y M EAST 6 F K

EFRY 3 1 0 R30 Restricted area (PPR) 5 5 IDEPI O 6 7 6 8

U 2 EFHK P 6 R L 2 . D127B . 5 D60 Danger area 6 ° 60 42 39N V 8 4 I 1 . C

5 7 L 2 M 4 FL95 VEPIN M D130F 10 025 47 39E ° F F 8 6 6 D150A ° ° 4 ° FL65 60 37 53N M L 7 0 O L 2 RL EFWB 7 7 A 8 2 026 19 59E 9 M 0 5 F 3 9 3 3 F D127A Y 8 M . 2 6 . TMA 8 8 D133C M N 2.3 .8 °4 D134B IR TMA LOWER 7 066 P 1 HLDG pattern and outbound track EFHV U EFTU ° P EFHK 0 6 2 9 P6 24 8 C 2 3 D FL 95 5 Y 090° 3 2500 7 8 .9 4 . 0 4 7 2 5 P 1 . 8 1 0 5 7 3 1700 . 3 ° ° 1300 ° 9 4 2 62 7 DME 0 4 9 ° 0 VIHTI ° 7 MAMOP

0 EFMN 9 4 °

. 0 2 Airspace type CTA AMROT 7 24 60 34 30N TMA (117.0) VTI 6

3 8

2 4 4 60 29 38N ULTSI BEVOM EFTU 117X P 025 59 04E 5 UPPER 5 1 6 8 . Name 60 27 33.3 N ° ° 0 TMA ° 023 42 33E 7 D134A 60° 60 27 52N 2 5 ° M 1 EFHK FL 95 9 9 IPMOT D 024 14 38.6 E 2 Airspace class 5 EFNS 2 5 60° ° 7 UPPER C 30' 022 28 37E PERHO Upper limit ° 203 ft 1 FL 285 60 27 11N FL 65 249 30' Y368 L 06 EFHK Lower limit 023 10 35E 8 P6 C EFPR 2500 083° D132 0 Y3 1 20 Y368 6 D133E BIFIX 7.2 5 FL 285 1 .8 .0 3 7 6 ELKUN 6 .1 264° EFIK 4 D133F 41 2500 M 083°20 L2 M .5 7 .8 .0 5 L24 264° 8 MEHAK VOR/DME 5.0 1 FM IBVUT 259° 0 3 37.3 MAROM 92° ° HELSINKI 2 258° 078° ° L2 2 R56 851 51 4 2 8 ° 114.2 HEL ATC SER N 2 LAKUT 60 26 52N 9 5 5 2 ° 4 ° ° 3 61 PEKUX 60 26 17N 22.9 0 0 TIXED 89X 37.1 024 02 37E DME 2 EVIRO 60 20 16.1 N 60 24 19N 023 52 35E 72 0 ACC SECT A 127.425 0 ° 024 57 13.4 E PORVOO 93 Q 7 ° 1 0 8 5 022 37 32E 872 . 239 ft (112.8) PVO P20 5 N 08 8 8 3 A EXUPA 0° 1 9° D155B 26 25 1 Y L 1 ACC SECT B 125.225 .5 D133B 2 75X ACC SECT L T P .8 M IRI 1° D133A 24 ° °EFHK M R 07 60 23 13N 7 EFPE D137 P30 A F 8 60 17 39.8 N ° 2 R 1° 38 D155A 25 0 2 8 025 35 18.5 E ACC SECT A M F 023 06 38E 6 ° 3 8 1 F 7 ACC SECT C 132.675 M Y 2 5 ODESO D133G 2 ° 121 ft ARVEP M 3 EFNU .0 8 1 ° Y 2 1 4 O 6 N 7 ° 8 L 60 19 34N 3° 070 2 2 ° 24 L 3 ° 5 3 60 14 58N 4 N 9 0 I R R57 3 2 4 R ° 8 ACC SECT D 121.300 022 39 02E ° 7 5 48 8 A 0 9 18 2 3 .4 8 026 23 57E P E 24 ° CT ADIVO 3 SE ° M U CC A 60 17 51 N 29 L F ADIZ UPAPU T D EFHF 2 24 ACC SECT E 134.575 SEC ° 270° ACC 023 58 53 E D139B L24D200 3 60 11 06N 4.1 ULTIR 080° 3 2 EFEJ 1 FM OLEMA 2 022 33 34E N87 P D133D D139A 1 D155C ° 09 ACC SECT F 132.725 1 2 2 8 8 ° 8 D143 1 ° N74 24 ° 5 4 FM .4 6 42 9 5 ° P40 2 N ° RATMU IN 0 7 DIPMO 7 8 .2 LO . 05 ° 7 7 17 G N 7 6 PODOM ° 2 2 74 ACC SECT G 127.100 1 0 60 14 16N 2 M M 4 ° 4 KUVEM 2 . 1 R100 . 6 D159B 2 0 8° ° 1 2 48 2 8 3 42 06 026 32 09E 0 2 3 1 1 7 6 A 0 N 60 11 26N 5 Y81 ° 0 6 P35 OBONU 3 8 R58 6 N . . ACC SECT K 123.775 0 3 EFHY P 7 ° 4 . GONAP 1 T 260° 8 0 7.0 ° NITAS 2 023 56 14E 2 742 C 4 PEPIG 9 N 5 48° P50 2 0 2 0 E EFHE ° 72 60 08 29 N Y36 4.5 2 ACC SECT L 136.650 N8 S RULLI R64B

.4 R21 742 ° 022 35 59 E 38 C R64A N 247 IRLOT N ° D138 C D 8 0 R65 5.1 6 4 2 5 ROPAM 6 A 7 ° T 0 . 0 C 6 . E EFTO 8 6 9 9 S R30 1 C C C P 3 2 EFGE T A C 1 E NUNTO M 1 S P 2 C R37 D154 ° N ° AC 8 9 U 67 60 05 01N 3 2 8 SIT 0 5 R66 8 DME 4 7 U 1 4 2 M 4 3 5 1 BRG are MAG F 7° 023 53 37E . . 5 4 ° 4 3 KADIS 8 . 8 2 1 9 R67 . 3 0 2 M 0 DIST in NM 4 ° (117.5) KAD UMUGI 4 2 7 3 60° 2 ° 122X ALT and ELEV in FT 60 02 14N D159A 60° 00' 1 60 08 49.2 N 1 00' 022 41 41E 6 6 025 04 51.9 E 29 N M 3 0 2 R77 3 M . ° 4 2 6 1 138 ft 3 2 . 7 3 0 9 C 2 ABSER 2 5 259° 9 T ° . C PEXEN ° 4 E R103 R102 R101 LEDUN B ° 59 53 50 N S T 7 ° R R D C C 67 I I C E 59 54 47 N 3 0 F 59 58 30N N A S 0 ° 3 I P 022 59 48 E 0 K C 6 ° K Notes: L57 023 49 28 E 2 5 N E C 3 026 06 42E 2 F ° I 59 A 0 3 2 S M L57 0 ° 0 L 0 E F 94.1 E 2 ° R105 258° 077 D152B D101 H Area MNM ALT: See AMA Index, AIP ENR 6.1 - 3 99.5 06 2° N 6 3 E UNGA D151 DIVAM P 2 FM R D152A BALTI ° D .0 R104 9 59 50 54N 8 3 In order to avoid excessive chart clutter, ° 6 R76 . D 9 59 54 15N MOHNI 6 3 3 R83 2° M 2 Y 023 35 37E 5 R35 9 IFR REP COORD inside EFHK TMA UPPER are 1 ° A . 0 RENKU 5 9 3 ° 025 15 06E 59 53 49N 7. 3 1 D102 R : D 2 R753 8 3 not shown. I R45 0 59 53 09N N EFHN 8 0 025 35 06E S K 3 AN A G E 0 See AIP ENR 4.4 R81 0 ° D103 INTOR KT M -P V F R107 2 024 53 48E ET H I ° ° KOIVU E M ° 32 59 49 40N RB A 3 2 D104 T UR C L 5 R43 CTA R106 59 50 41N AL G 0 025 11 12E SCALE 1 : 750 000 LIN FIR A N M WEST 024 39 55E FIR F PISOX R80 R78 ° R85 3° 8° DOBAN 10 5 0 10 20 30 KM 23 23 EFHK D105 4 59 46 41N C 9 O 6 FL95 59 47 58N D 0 R79 1 K 022 45 04E 3 6 E 2 P D106024 27 09E R .2 FL65 M NIPIB 7 0 F ° 2 VALOX ° 59 40 57N 2 5 0 5 10 15 20 NM R108 05 59 43 54N 023 00 48E D107 024 08 20E 022°30' 023°00' 023°30' 024°00' 024°30' 025°00' 025°30' 026°00' 026°30'

ASKOLA 0 4 8

Kilometriä

NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ PORNAINEN

VIHTI TUUSULA

KERAVA PORVOO SIPOO

Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m VANTAA < 1/ viikko < 2/ viikko < 3/ viikko < 4/ viikko < 5/ viikko < 6/ viikko < 1/ päivä < 2/ päivä < 4/ päivä KAUNIAINEN < 8/ päivä < 16/ päivä > 16/ päivä ESPOO Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 HELSINKI KIRKKONUMMI Melulaskennassa käytetyt laskentareitit ja reittien hajontaa kuvaava reittitiheyskartta. Lentoonlähdöt

1 : 200 000 Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 2 KARKKILA

ASKOLA 0 4 8

Kilometriä

NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ PORNAINEN

VIHTI TUUSULA

KERAVA PORVOO SIPOO

Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m < 1/ viikko VANTAA < 2/ viikko < 3/ viikko < 4/ viikko < 5/ viikko < 6/ viikko < 1/ päivä < 2/ päivä < 4/ päivä KAUNIAINEN < 8/ päivä < 16/ päivä > 16/ päivä ESPOO Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 HELSINKI KIRKKONUMMI Melulaskennassa käytetyt laskentareitit ja reittien hajontaa kuvaava reittitiheyskartta. Laskeutumiset

1 : 200 000 Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 3 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Honkala Perttula Uotila Van5ta0a Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki järvi

0 4 Numla8hti Rusutjärvi Helkunkulma TUUSULA Etelä-Paippinen Palojoki Rusutjärvi Kilometriä Alikylä Nummimäki 55 Valk- Kaleva järvi Talma Toivala Lepsämä Hyrylä Nahkela Lauri Klaukkala Reuna Martinkylä 60 KERAVA

Perkaus Riihikallio Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä Kuonomäki Jokivarsi Mylly-Majalampi Kuikunlääni Simola Korso Lakisto Ketunkorpi 6M5yllykylä Seutula

Maantiekylä Mikkola Nikinmäki Saarijärvi Keimola

Velskola Asukasmäärät, Census 2019 Luukki Kurkijärvi Koivukylä Henkilöä / 100m*100m 50 1 - 10 Velskolan Pitkäjärvi Odilampi 11 - 20 Viinikkala VANTAA Kuninkaanmäki 55 65 21 - 50 Röylä Tikkurila 60 51 - 100 Nuuksio 101 - 200 Pakankylä Ylästö 201 - 300 Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki 301 - Puistola Bodominjärvi Haeklusniinlaki-Vantaan lentoasema Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 Nupuri Itäsalmi Vuosi 2019, toteutunut tilanne. Laaksolahti Lden (50), 55, 60 ja 65 dB Konala Kontula Lippajärvi Oulunkylä Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 4 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Honkala Perttula Uotila Vantaa Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki järvi 0 4 8 Numlahti Rusutjärvi HKeillokmunektruiälma TUUSULA Etelä-Paippinen Rusutjärvi Alikylä Palojoki Nummimäki Valk- Kaleva järvi Talma Toivala Lepsämä Hyrylä 50 Nahkela Lauri Klaukkala Reuna Martinkylä KERAVA

Perkaus Riihikallio Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä 55 Kuonomäki Jokivarsi Mylly-Majalampi Kuikunlääni Simola Korso Lakisto Ketunkorpi 6M0yllykylä Seutula

65 Maantiekylä Mikkola Nikinmäki Saarijärvi Keimola

Velskola Asukasmäärät, Census 2019 Luukki Kurkijärvi Koivukylä Asukasmäärä, 100m*100m 1 - 10

Velskolan Pitkäjärvi Odilampi 11 - 20 Viinik6ka5la VANTAA Kuninkaanmäki 50 21 - 50 Röylä 55 60 Tikkurila 51 - 100 Nuuksio 101 - 200 Pakankylä Ylästö 201 - 300 Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki 301 - Puistola Bodominjärvi HelsinkHi-aVkuanniltaaan lentoasema Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 Nupuri Itäsalmi Vuosi 2019, toteutunut tilanne. Laaksolahti LAeq24h (50), 55, 60 ja 65 dB Konala Kontula Lippajärvi Oulunkylä

Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 5 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Honkala Perttula Uotila Vantaa Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki 0 4 8 järvi

Numlahti Rusutjärvi HKeilolkmuentkriuälma TUUSULA Etelä-Paippinen Rusutjärvi Alikylä Palojoki Nummimäki Valk- Kaleva järvi Talma Toivala Lepsämä Hyrylä Nahkela Lauri Klaukkala Reuna Martinkylä KERAVA

Perkaus Riihikallio Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä Kuonomäki Jokivarsi Mylly-Majalampi 55 Kuikunlääni Simola Korso Lakisto Ketunkorpi Myllykylä Seutula 60 Maantiekylä Mikkola Nikinmäki Saarijärvi Keimola

Velskola Asukasmäärät, Census 2019 Luukki Kurkijärvi Koivukylä Asukasmäärä, 100m*100m 1 - 10 Velskolan Pitkäjärvi Odilampi 55 V6iin5ikkala 11 - 20 VANTAA Kuninkaanmäki Tikkurila 21 - 50 Röylä 60 Nuuksio 51 - 100 101 - 200 Pakankylä Ylästö 201 - 300 Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki 301 - Puistola Bodominjärvi Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 Nupuri Itäsalmi Vuosi 2019, päivä, toteutunut tilanne. Laaksolahti LAeq (7-22) 55, 60 ja 65 dB Konala Kontula Lippajärvi Oulunkylä

Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 6 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Uotila Honkala Perttula 45 Vantaa Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki järvi 0 4 8 Rusutjärvi Numlahti TUUSULA HKeilkoumnektruiälma Etelä-Paippinen Rusutjärvi Alikylä Palojoki Nummimäki Valk- Kaleva järvi Talma Toivala Lepsämä Hyrylä Nahkela Lauri 50 Klaukkala Reuna Martinkylä KERAVA

Perkaus Riihikallio Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä Kuonomäki 55 Jokivarsi Mylly-Majalampi Kuikunlääni Simola Korso Lakisto Ketunkorpi Myllykylä Seutula 60 Maantiekylä Mikkola Nikinmäki Saarijärvi Keimola

Velskola Asukasmäärät, Census 2019 Luukki Kurkijärvi Koivukylä 45 Asukasmäärä, 100m*100m 1 - 10 Velskolan Pitkäjärvi Odilampi Viinikkala 11 - 20 60 VANTAA Kuninkaanmäki 21 - 50 Röylä 50 Tikkurila Nuuksio 55 51 - 100 101 - 200 Pakankylä Ylästö 201 - 300 Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki 301 - Puistola Bodominjärvi Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 Nupuri Itäsalmi Vuosi 2019, yö, toteutunut tilanne. Laaksolahti LAeq (22-7) (45), 50, 55 ja 60 dB Konala Kontula Lippajärvi Oulunkylä Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 7 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Honkala Perttula Uotila Vantaa Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki 0 4 8 järvi

Kilometriä Numlahti Rusutjärvi Helkunkulma TUUSULA Etelä-Paippinen Rusutjärvi Alikylä Palojoki Nummimäki Valk- Kaleva järvi Talma Toivala Lepsämä Hyrylä Nahkela Lauri Klaukkala Reuna Martinkylä KERAVA

Perkaus Riihikallio Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä Kuonomäki Jokivarsi Mylly-Majalampi Kuikunlääni Simola Korso Lakisto Ketunkorpi Myllykylä Seutula

Maantiekylä Mikkola Nikinmäki Saarijärvi Keimola

Velskola Luukki Kurkijärvi Koivukylä Vuosi 2019 Asukasmäärät, Census 2019 Asukasmäärä, 100m*100m Velskolan Pitkäjärvi Odilampi Viinikkala 1 - 10 VANTAA Kuninkaanmäki Vuosi 2018 11 - 20 Röylä Tikkurila Nuuksio 21 - 50 51 - 100 Pakankylä Ylästö 101 - 200 Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki 201 - 300 Puistola Bodominjärvi 301 - Hakunila Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Helsinki-Vantaan lentoasema Nupuri LentokonemeluselvitysIt,ä svaulmoisi 2019

Laaksolahti Lden 55 dB vuosina 2018 ja 2019 Konala Kontula Lippajärvi Oulunkylä Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Finavia Oyj 31.8.20 Liitekartta 8 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Honkala Perttula Uotila Vantaa Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki 0 4 8 järvi

Perkaus Riihikallio Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä Kuonomäki Jokivarsi Mylly-Majalampi Kuikunlääni Simola Korso Lakisto Ketunkorpi Myllykylä Seutula

Maantiekylä Mikkola Nikinmäki Saarijärvi Keimola Vuosi 1990

Velskola Luukki Kurkijärvi Koivukylä

Asukasmäärät, Census 2019 Velskolan Pitkäjärvi Odilampi Asukasmäärä, 100m*100m Vuosi 2019 Viinikkala VANTAA Kuninkaanmäki 1 - 10 Röylä Tikkurila 11 - 20 Nuuksio 21 - 50 Pakankylä Ylästö 51 - 100 Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki 101 - 200 Puistola Bodominjärvi 201 - 300 Hakunila 301 - Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Nupuri Helsinki-Vantaan lentIotäasaslemmi a Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 Laaksolahti Konala Kontula Lippajärvi Lden 55 dB vuosina 1990 ja 2019 Oulunkylä

Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN 2019 laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 9 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Honkala Perttula Uotila Vantaa Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki järvi

0 4 Numla8hti Rusutjärvi Helkunkulma TUUSULA Etelä-Paippinen Palojoki Rusutjärvi Kilometriä Alikylä Nummimäki Valk- Kaleva järvi Talma Toivala Lepsämä Hyrylä Nahkela Lauri Klaukkala Reuna Martinkylä KERAVA

Perkaus Riihikallio LASmax ja laskentareitti Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä 75 Laskeutuminen Kuonomäki Jokivarsi Lentoonlähtö Mylly-Majalampi LASmax 75 dB Kuikunlääni Simola 80 Korso L 80 dB Lakisto Ketunkorpi Myllykylä ASmax

Seutula LASmax 75 dB Maantiekylä Nikinmäki Mikkola LASmax 80 dB Saarijärvi Keimola Asukasmäärät, Census 2019 Velskola Luukki Kurkijärvi Koivukylä Asukasmäärä, 100m*100m 1 - 10 75 Velskolan Pitkäjärvi Odilampi 11 - 20 Viinikkala 80 VANTAA Kuninkaanmäki 21 - 50 Tikkurila Röylä 51 - 100 Nuuksio 101 - 200 Pakankylä Ylästö 201 - 300 Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki 301 - Puistola Bodominjärvi HHealskuinniklai-Vantaan lentoasema Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Lentokonemeluselvitys, vuosi 2019 Nupuri Itäsalmi Suihkumatkustajakone A320 Laaksolahti LASmax 75 ja 80 dB Konala Kontula Lippajärvi Oulunkylä Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 10 Terrisuo JÄRVENPÄÄ Maaniittu Nummenpää Puontila Rannikonmäki Paippinen

Honkala Perttula Uotila Vantaa Nummi Järventausta Tuusulan- Kolistimen-mäki 0 4 8 järvi

Perkaus Riihikallio Jokipelto Toivola Ruotsinkylä SIPOO Nikkilä Riipilä Kuonomäki Jokivarsi Mylly-Majalampi Kuikunlääni Simola Korso Lakisto Ketunkorpi Myllykylä Seutula

Maantiekylä Mikkola Nikinmäki Saarijärvi Keimola

Velskola Luukki Kurkijärvi Koivukylä Asukasmäärien kasvu 2009-2019 100x100 m ruutuaineistolla Velskolan Pitkäjärvi Odilampi Viinikkala 1 - 10 VANTAA Kuninkaanmäki Röylä Tikkurila 11 - 50 Nuuksio 51 - 100

Pakankylä 101 - 752 Ylästö Lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet Juvanmalmi Puroniitty Myyrmäki Puistola Bodominjärvi Helsinki-Vantaan lentoasema HakunilLaentokonemeluselvitys, vuosi 2019 Matalajärvi Malmi Pitkäjärvi Paloheinä Nupuri AsukasmItääsaälmräi n kasvu 2009-2019, uusi verhokäyrä Lden 55 dB, Laaksolahti reittitiheys sekä Konala Kontula Lippajärvi Uusimaa-kaavan laskeutumisvyöhykkeet Oulunkylä

Haaga Viikki 1 : 100 000 KAUNIAINEN Finavia Oyj 31.8.2020 Liitekartta 11