Teksti ja taitto: kokoelma-amanuenssi Tapio Juutinen Arkistokuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto

Vas. Hellmanin työsiirtolan työntekijöiltä saama kunniakirja. Allekirjoittajien nimet poistettu henkilön- suojasyistä. Oik. Salaojan tekoa Seutulassa lentokenttätyömaalla kesällä 1950. Bertel Hellmanin kokoelma. Kokoelmat kertovat 3/2015: Insinööri Hellman ja Seutulan ”konnien” antama diplomi vuodelta 1952

Helsingin uuden lentokentän rakentaminen jo tiin raivaus- ja rakennustöissä alusta lähtien hyväk- vanhaksi ja kasvavalle lentoliikenteelle riittämät- si alle vuoden tuomion saanutta vankityövoimaa. tömäksi käyneen Malmin tilalle aloitettiin keväällä Lapiota ja kuokkaa apuvälineinään käyttäneet 1950 Helsingin maalaiskunnan Ruskeasantaan, ”Seutulan rattijuopot” ovat yhä nykyäänkin osa Seutulaan vievän kylätien varrelle. Tämän johdosta kansakunnan muistia, käviväthän työsiirtolassa uutta lentoasemaa alettiin yleisesti kutsua “Seutu- suorittamassa rangaistustaan lukuisat aikakauden lan lentokentäksi”. kuuluisuudet Irwinistä lähtien.

Lähestyvien olympiakisojen takia rakennustahti Lentokentän rakennustyömaan rakennuspääl- oli ripeä ja lopulta ensimmäinen lentokone pääsi likkönä toimi vuosina 1950-1951 rakennusinsinööri laskeutumaan puolivalmiille kentälle jo 26.6.1952, Bertel Hellman (1911-2003), joka viime kädessä vas- pari viikkoa ennen kisojen alkua. Työmaalla käytet- tasi myös työsiirtolavankien työn ohjauksesta.

Copyright © 2015 Suomen Ilmailumuseo. Kaikki oikeudet pidätetään. Kuukauden kokoelmaesineenä esittelemme Hell- manin vangeilta saaman ”Kunniakonnan” diplomin, joka hänen omien muistelmiensa mukaan edusti hänelle molemminpuoliseen luottamukseen poh- jautunutta kunnianosoitusta.

Myöhemmin siviili-ilmailujärjestö ICAO:n lentokent- täasiantuntijana kunnostautunut Hellman muistelee myös Seutulan aikaa painamattomissa muistelmis- saan, jotka niin ikään kuuluvat Suomen Ilmailumu- seon kokoelmiin.

Abstract in English

Construction of the new airport was started in February 1950 some 20 kilometres from Helsinki city centre in an area that today belongs to the city of . Due the upcoming 1952 summer Olympic Kesäksi 1952 valmistunut Olympiaosa kuvattuna Hell- games the pace of work was rapid. manin muistiinpanoissa. Lentoasemaan kuului aluksi lennonvarmistusrakennus, 2000 metriä pitkä kiitotie, asemataso sekä matkustajaparakki. 1800 metriä pitkä The Seutula Labor Colony was established in first sivukiitotie valmistui vuonna 1956. of March 1950. Prisoners took part in construction work in two shifts with a shovel and a mattock as their primary tools. Seutula Labor Colony, or Van- ICAO:n luokituksessa A-luokkaan. taa department of Helsinki Open Prison, was in use for almost sixty years and is known as the longest Tiukasta aikataulusta johtuen rakennustyöt päätet- operated labor colony in . tiin tehdä vaiheittain. Kesän 1952 olympialaisiin mennessä valmistuisi vasta ensimmäinen kiitotie, Civil Engineer Bertel Hellman was in charge of Hel- ja sekin vain kahden kilometrin mittaiseksi. ”Olym- sinki new airport construction work and therefore piaosa” sisälsi myös asematason, yhdys- ja tulotiet, also was responsible of directing the prison labor. väliaikaisiksi (asemarakennus) ja pysyviksi (lennon- Our object of the month is “Diploma of honour”, re- varmistusrakennus) tarkoitetut rakennukset sekä ceived by Hellman from the “rascals”. mm. ilmailuviestilaitteiden rakentamisen.

Rakennustyömaa alistettiin Tie- ja vesirakennushal- litukselle (TVH) maaliskuun 1. päivästä 1950 lukien. Rakennuspäälliköksi valittiin lentokentän yleissuun- Lentokentän rakennustyöt alulle nitelman tekijä, rakennusinsinööri Hellman.

Helsingin uuden lentokentän sijaintipaikaksi valikoi- Muistelmiensa mukaan hän joutui valtavien haastei- tui Ruskeasannan nummilla sijainnut laaja, metsäi- den eteen, huolimatta siitä että hänellä oli tässä nen ylänkö, noin 20 kilometriä pääkaupungin kes- vaiheessa jo vankka kokemus sekä lentoasemasu- kustasta pohjoiseen. unnittelusta että työnjohtamisesta. Työt alkoivat vailla yksityiskohtaisia piirroksia ja työohjeistuksia. Lentoaseman suunnittelijaksi valittiin keväällä 1949 Ruotsin kuninkaallisessa ilmailuhallituksessa (Kung- Tehtävä oli vaativa myös sen kahtia jakautunei- liga luftfartstyrelsen) töissä ollut turkulaissyntyinen suuden vuoksi. Rakennussuunnitelmien laatiminen rakennusinsinööri Bertel Hellman, joka lähti liik- sekä töiden ohjaaminen kentällä kulkivat alusta keelle selvittämällä kiitoteiden mahdollisia suun- lähtien käsi kädessä. Hellmanin esimiehenä toimi tia ja sijainteja. Kiitoteiden pituudet olisivat 2550 TVH:n lentokenttäosaston päällikkö, yli-insinööri metriä ja 2150 metriä, jotka nostaisivat lentoaseman Viljo Suvanto. Työsiirtolat osana sodan jälkeisen ajan vankeinhoi- jälkeistä jälleenrakennusprosessia. don henkeä 1950- ja 1960-luvut olivat siirtolajärjestelmän kulta- Työsiirtoloiden perustaminen sodan jälkeen poh- aikaa ja kahdella sodanjälkeisellä vuosikymmenellä jautui kolmeen eri ajatukseen: siirtolat olivat pro- siirtoloihin oli sijoitettuna keskimäärin 20% vankien jektiluontoisia ja vaihtuvia, niissä tehdystä työstä kokonaismäärästä Suomessa. Ajalle tyypillisiä infra- maksettiin vangeille ammattitaidosta riippuvainen, struktuuriin liittyviä rakennushankkeita olivat mm. käypä palkka ja vankien eristäminen toteutettiin Helsingin, Turun, Tampereen ja Vaasan lentokenttien suljettuja vankiloita lievemmissä muodoissa. Taus- sekä suurten valtateiden rakennustyömaat. talla oli kriminologinen näkemys jonka mukaan en- sikertalaisten rikostentekijöiden ei nähty turmeltu- van uusintarikollisten seurassa. Seutulasta Suomen suurin ja kuuluisin työsiirtola 1940-luvulta lähtien Suomessa kehitetty työsiir- tolamalli ei ollut täysin ilman historiaa, olihan yh- Työsiirtolan perustamisesta Helsingin lentokent- teiskunnallista infrastruktuuria rakennettu vanki- tätyömaalle sovittiin TVH:n ja oikeusministeriön työvoimalla jo edellisellä vuosisadalla (esimerkkinä vankeinhoito-osaston välillä jo heti töiden alku- vuonna 1845 käynnistynyt Saimaan kanavatyömaa). vaiheessa. Virallisesti Seutulan työsiirtola perustet- tiin ja toiminta alkoi 1. maaliskuuta 1950. Ensimmäiset modernit valtion työsiirtolat perustet- tiin Suomeen vuonna 1946. Ero vankilaoloihin oli Työmaalla käytetyn kokonaismiestyövoiman rakenne selvä ja piirteitä olivat muurien ja kalterien puuttu- vaihteli Bertel Hellmanin kaudella, rakennusvuosien minen, kurisääntöjen lieveneminen ja siviilivaattei- 1950 ja 1951 aikana. Vankeinhoito-osaston kautta tul- den käyttö siirtolaoloissa. lut työsiirtolatyövoima muodosti kuitenkin suurim- man osan, jopa noin 85 % koko työvoimasta. Ennen Suomi alkoi toimeenpanemaan vankeusrangaistuk- kentän valmistumista työsiirtolassa oli vankeja enim- sia ja sakon muuntorangaistuksia tavalla, jollaista millään yli 450. ei oltu kokeiltu aikaisemmin missään muualla. Var- sinkin työsiirtoloiden alkuaikoina kuri oli totta kai Näiden lisäksi käytettiin vapaata ammattityövoimaa, ”vapaisiin” työntekijöihin nähden tiukka ja siirtolas- työttömiä sekä rangaistus-, kuritushuone- ja ehdon- ta karkaaminen oli sanktioitu: luvatta poistuneen oli alaisia vankeja, joita varten perustettiin työmaalle suoritettava koko rangaistuksensa suljetussa vanki- työleiri. lassa. Seutulan työsiirtolaan sijoitettiin alusta lähtien etu- Työsiirtolajärjestelmään siirtymisen yhteydessä päässä sakkovankeja ja rattijuopumustuomioita kär- valtio säästi rahat, jotka olisivat menneet uuden siviä joilla oli vankeusaikaa jäljellä alle vuosi. Noin 80 laitosverkon rakentamiseen. Samalla Suomi kykeni prosenttia työsiirtolavangeista oli saanut rangaistuk- kanavoimaan vankityövoiman käytön osaksi sodan- sensa joko rattijuopumuksesta tai alkoholin laitto-

Seutulan työsiirtolan asuinparakit rakenteilla olevalta kiitotieltä käsin luultavasti talvella 1950-1951. Bertel Hellmanin kokoelma. masta myynnistä. vedettiin, minkä jälkeen kiito- ja rullausteiden ra- kentaminen alkoi. Työsiirtolavankien annettiin valita itsenäisesti ran- gaistuksen suoritusajankohta, mikä aiheutti työn- tekijävajeen esimerkiksi kesän 1951 ajalle, rangais- tuksen suorittajien luonnollisesti haluttua säästää Rakennuspäällikkö ja työsiirtolan vangit suven siirtolatyöltä. Lisäksi käytetyn työvoiman määrää sääteli kulloinkin käynnissä ollut rakennus- Bertel Hellman muistelee jo kevään 1950 aikana vaihe ja rakennustöihin vaadittujen työkoneiden ja käyneen selväksi, että käytännön työnohjausta oli ruumiillisen työn määrä. pitemmän päälle mahdotonta tehdä TVH:n lento- kenttäosaston kaupunkitoimistosta käsin. Hellman Kentän tekoon pureuduttiin kaksivuorotyönä. Työt muuttikin perheineen nimenomaan perhe-asun- olivat raskasta raatamista ja lapio ja kuokka työsiir- noksi suunniteltuun parakkiin työmaa-alueelle. Jär- tolan miesten perustyövälineet. jestely myös tiivisti kanssakäymistä: se toi hänet lähemmäksi työmiehiä käytännön työnjohtoon liit- Rangaistustaan kärsimässä olleet siirtolatyöntekijät tyneissä asioissa. tuli määräysten mukaan, mikäli mahdollista, sijoittaa erilleen sekä vapaasta että työttömyystyövoimasta Hellman muistelee työsiirtolavankeja olleen käytän- ja asuinparakit sijoitettiinkin kahteen eri leiria- nössä kaikista ajan yhteiskuntaluokista: lapiota lueeseen. Seutulassa käyttivät niin liikemiehet, arkkitehdit, insinöörit kuin jopa valtion virkamiehetkin. Raken- Maaliskuussa 1950 työmaalle lähetetyt siirtolatyön- nuspäällikön mukaan työsiirtolavangit osoittautui- tekijät sijoitettiin kolmen parakin leiriin pääkiitotie- vat kokonaisuudessaan lopulta hyvinkin käyttökel- alueen luoteispuolelle. Myöhemmin keväällä, kun poiseksi työvoimaksi. Osa näytti hänen mukaansa työttömyystyövoima poistettiin työmaalta ja siir- ottavan muutaman kuukauden rangaistuksen jopa tolatyövoiman määrä oli noussut jo noin 200 mie- tervetulleena ruumiillisena harjoituksena! heen, otettiin molemmat leirialueet työsiirtolan käyttöön. Samaan aikaan kun ”vapaat”, ammattitaitoiset mie- het kuten puusepät, putki- ja sähkömiehet, poraajat Alkuvalmistelujen jälkeen varsinaiset rakennustyöt ja myös työttömät toimivat suoraan TVH:n organi- alkoivat maaliskuun 6. päivänä 1950 ns. Byändan saation alaisuudessa myös kurinpidon osalta, Hell- metsän kaatamisesta tulevan lentoaseman alueel- man alaisineen ei vastannut vankikurista työsiirto- ta. Raivauksen jälkeen maa louhittiin ja viemäröinti

Tekniikan tohtori h.c. Bertel Mortimer Hellman (s. 15.4.1911, Turku - k. 3.12.2003, Helsinki)

• Valmistui rakennusinsinööriksi Suomen teknillisen korkea- koulun rakennusosastolta 1935, diplomityönään ehdotus lentokentäksi Viipurin Liimattaan • Ensimmäinen vakituinen työpaikka 1930-luvun lopulla vasta- perustettu TVH:n lentokenttäosasto, johon palasi tehtäviin toistuvasti toisen maailmansodan jälkeen • Helsingin lentokentän rakennustyömaan rakennuspäällikkö vv. 1950-1952 • ICAO:n palveluksessa kv. lentokenttäasiantuntijana vv. 1954- 1979 • Vihittiin Tampereen teknillisen korkeakoulun kunniatohtorik- si toukokuussa 1982, korkeakoulun ensimmäisessä juhlal- lisessa tohtoripromootiossa lassa vaan tämän hoiti vankeinhoito-osasto.

“Hellmanin kivi” Hellman muistelee, että vangit suhtautuivat Hell- manin organisaatioon ja häneen työnjohtajana välit- tömämmin kuin vartijoihinsa. Jos he tekivät työnsä sovitusti ja hyvin, kuten useimmiten kävi, vankien ja Hellmanin yhteisymmärrys vahvistui. Vankien oli lopulta helppo kääntyä hänen puoleensa, koska hän toimi organisaatiossa kauempana kuin lähin työnjohto ja vartijat.

Hänellä tiedostettiin myös olevan valtaa puuttua ajoittain ankeisiinkin työoloihin ja muihin työsiirto- lan vankeja vaivanneisiin kysymyksiin.

Hellmanin muistelmat sisältävät useita keskinäistä Hellmanin oman kertomuksen mukaan hän kartoitti luottamusta rakentaneita ja lämminhenkisiä koh- lentokenttäalueen topografiaa maaliskuussa 1949, taamisia työsiirtolavankien kanssa. Yhteisymmär- määrittääkseen parhaimman pääkiitotielle maastos- ryksestä kertoo mm. että hän osallistui työsiirtolan sa soveltuvan suunnan. Ympäristö oli paksun lumen pikkujouluihin sekä joulun 1950 että 1951 alla, saatu- peitossa ja Hellmanilla, lentokentän yleissuunnitel- aan molemmilla kerroilla kutsun ”konnien komiteal- man tekijällä, olikin sukset jalassa. ta”.

Hän pysähtyi erään korkean paaden luo ja nousi sen Sanomattakin on selvää, että pikkujoulut sujuivat päälle levähtämään sekä tarkastelemaan tulevaa ilman alkoholia. lentokentän aluetta kevätauringon valossa, polt- taen samalla piipullisen tupakkaa. Kiveltä hän näki, että hänen luomansa suksilatu noudatteli ideaalia lounaasta koilliseen suuntautuvaa kiitotien suuntaa, kiven oltua suurin piirtein tulevalla keskilinjalla. Kunniakonnan diplomi

Pääkiitotien suunnaksi määritettiin jo tässä vaihees- Vuoden 1951 lähetessä loppuaan, hieman ennen sa nykyinen 46°47’ - 226°47. kentän valmistumista, YK:n alainen siviili-ilmailu- järjestö ICAO houkutteli Hellmania kaksivuotisella Rakennustöiden edistyttyä kiitotien tasoittamis- ja työtehtävällä päämajassaan Montrealissa, Kana- pinnantiivistämisvaiheeseen kivipaasi oli lopulta dassa. Hellmania tehtävässä houkutti pääsy pereh- tiellä. Rakennuspäällikön kertoman mukaan hänen tymään nopeasti kasvavan kansainvälisen siviili- alaisensa protestoivat kiven räjäyttämistä luotuaan ilmailun vaatimuksiin ja sääntöihin sekä luomaan siihen kahden vuoden aikana tunnesiteen. “Se kuu- luu meille!”, he huudahtivat. Hellmanin jätettyä teh- itselleen kansainvälistä kontaktiverkostoa. tävänsä kivi siirrettiin kiitotien sivuun ennen Olym- piaosan valmistumista. Kahden vuoden aikana Hellmanista oli tullut pidetty rakennuspäällikkö työmaalla. Työsiirtolan ”Konnat” Nykyisin “Hellmanin kivi” seisoo Helsinki-Vantaan järjestivät Hellmanille yllätykseksi parikin yksinker- lento-liikennealueen rajalla kiitoteiden 04R/22L (kii- taista mutta ikimuistoista lähtöseremoniaa. Näistä totie I) ja 04L/22R välissä (kiitotie III) välissä. Fin- ensimmäinen tuotti, asiaan kuuluvan leiriläisten avialta maaliskuussa 2015 saadun tiedon mukaan puheen jälkeen, hänelle lahjan: kuusi liköörilasia tarvetta kiven siirtämiseen ei tämän hetkisten suun- ja dekantteri, kaikki kristallia. Dekantteriin oli kai- nitelmien mukaan ole. verrettu teksti: ”Kiitoksin, 9.1.52, työmaan työläiset, konnat” Kuvassa esiintyvä “Lokki” -liikennekone siirrettiin syksyllä 2014 odottamaan kunnostusta seuraavan kesän Asuntomessuille. Neljä päivää myöhemmin, kun Hellman oli jo val- mis siirtämään työtehtävät seuraajalleen, insinööri Toimi Martinille, hänelle myönnettiin jälleen muis- tolahja. Taas kerran hänen toimistonsa ovelle ko- Yksityiskohta kunniadiplomin koristelusta. Kunniataulu on aiheeseen kuuluvasti kuvitettu ilmailuaiheisella potkurilla, työsiirtolassa käytetyillä työkaluilla ja lainkohdan rikkomiseen viittaavilla figuureilla (punanenäiset konnahahmot).

putettiin. Hellmanin mentyä avaamaan oven takana Diplomi on koristeltu taitavasti ja sen tarkastelija seisoi neljä työsiirtolaista. Kertomuksensa mukaan löytää selvät viitteet työsiirtolan vankien rikosla- miehet katsoivat häneen virallisen oloisina, yhden jeihin. ”Emä-konnan” ja ”Suur-Konnan” allekirjoit- kantaessa pakettia kädessään. taman tunnustuksen tekijänoikeudet on pidätetty ”Seutulan Ratti-Juopoille”. ”Kutsuin heidät sisään. Pienen jäähyväistoivotuk- sen jälkeen yksi heistä, luultavasti ’pääkonna’, ojensi Alakulmassa on edelleenkin diplomin taustaan paketin minulle silminnähden odottaen, koska avai- oivasti istuva huudahdus ”Vive la liberté”. sin sen. Sisältä paljastui ’Kunniadiplomi’, hienosti koristeltuna ja kehystettynä. Koska tämä diplomi Kunniataulusta on kuva tämän artikkelin ensim- tuli heiltä, joita arvostin suuresti, en voi olla tässä mäisellä sivulla. Taulu ei ole Suomen Ilmailumuseon siteeraamatta sen tekstiä”, Hellman muistelee. näyttelyissä keväällä 2015.

“En tiedä, kuinka lukijani suhtautuu mainittuun diplomiin. Luultavasti hän ottaa sen vain palana paperia ja merkityksettömänä kujeiluna – siis jos ei “Kanarian saarten” tarina jatkui aina 2000-luvulle tiedä taustalla ollutta henkeä ja yleisiä oloja, jotka vallitsivat työmaalla”, hän jatkaa. Lentoliikenne uudella kentällä alkoi torstaina 26.6. eli ajoissa seuraavassa kuussa kenttää käyttänyttä ”Minulle kyseessä oli kaikista saamistani tunnustuk- olympialiikennettä varten. Lentoaseman virallisia sista (mukaan lukien 30 vuotta myöhemmin Tam- avajaisia vietettiin, kisojen jo alettua, torstaina 10. pereen teknillisen yliopiston myöntämä kunniatoh- heinäkuuta. Avajaispuheessaan pääministeri Urho torin arvonimi) yksi arvokkaimmista diplomeista. Kekkonen luonnehti uutta kenttää Alkoholiliikkeen Kunniataulu ei perustu yhteenkään silminnähtävään ja työviranomaisten yhteistyön tulokseksi, viitaten saavutukseen, mutta edustaa aitoa ystävyyttä ja kii- työsiirtolan osuuteen rakennustyössä. tollisuutta.” Kuten todettua, rakennusinsinööri Hellman hakeu- Kunniadiplomin merkityksestä Hellmanille ker- tui siviili-ilmailujärjestö ICAO:n tehtäviin jo ennen too, että kehystetty kunnianosoitus säilyi hänen lentoaseman valmistumista vuonna 1952. Kaksivuo- kokoelmassaan ja siirtyi sittemmin Suomen Ilmailu- tisen komennuksen jälkeen hän palasi Suomeen museoon suvun tekemän lahjoituksen yhteydessä TVH:n lentokenttäosastolle tutkimaan, suunnit- vuonna 2008. telemaan ja parantelemaan Suomen lentokenttiä yhdessä osaston päällikön Viljo Suvannon kanssa, mukaisesti 80. Finavia työllisti vankeja myös ta- Hellmanin toimiessa lopulta osaston toimistopääl- lonkorjaus-, maanrakennus- ja metsätöissä. Laitok- likkönä. sen ulkopuolella vangeilla oli mahdollisuus käydä opiskelemassa tai siviilitöissä. Vuonna 1954 Hellman astui uudelleen ICAO:n pal- velukseen, tällä kertaa jäädäkseen: hän toimi kan- Vuonna 2009 osaston henkilökunta sekä vangit sainvälisenä lentokenttäasiantuntijana aina eläköi- toimintoineen siirtyivät Keravan vankilan alaisuu- tymiseensä, vuoteen 1979 saakka, työkohteiden teen. sijaittua eri puolilla maailmaa, etenkin kehitysmais- sa.

Työnuransa aikana hän ehti työskennellä itsenäi- sesti lentokenttien parissa kaikkiaan 45 maassa lentoliikennettä edistäneissä suunnittelutehtävissä. Lähteet Häntä voi varauksetta pitää yhtenä maailmalla parhaiten tunnetuista suomalaisista ilmailualalla. Bertel Hellmanin muistelmat Suomen Ilmailumu- seon kokoelmissa (otteet käännetty englannin kie- Seutulan työsiirtola sai lehdissä myöhempinä vuo- lestä) sina palstatilaa lukuisten julkisuuden henkilöiden suoritettua työmaalla rangaistustaan. Aikalaisme- Hellman, Bertel. Helsingin uuden lentokentän rak- diassa vitsailtiin yleisesti Kanarian saarista, jonkun entaminen. Historiikki ja yleissuunnittelu, raken- päästyä Seutulaan. nustöiden suorittaminen 1.1.1950-1.1.1952.

1960-luvulla tunnetuksi tullut laulaja ja säveltäjä Pajuoja, Jussi. Vankilarakentaminen: Katsaus Irwin Goodman istui Seutulassa neljä kuukautta rangaistusten historiaan. Vankeinhoidon koulu- rattijuopumuksesta tuomittuna ja teki aiheesta tuskeskuksen julkaisuja 6/1993. Helsinki, 1993. kaksi kappaletta, “Terveisiä Seutulasta” ja “Autolla Kanarian Saarille”. Tarinan mukaan Irwin lähti vanki- Saltikoff, Valeri; Juutinen, Tapio. Helsinki-Vantaan lasta vapauduttuaan suoraan keikalle helikopterilla kuusi vuosikymmentä. Suomen Ilmailumuseon vankilan edestä. näyttelyjulkaisu. 2012.

Suomalainen työsiirtolamalli koki 1960- ja 1970- Takana 60-vuotinen värikäs historia - ”SEU- luvun vaihteessa ison rakennemuutoksen, kun siir- TULAN TYÖSIIRTOLA” SULKEUTUI. Rikos- tolatyövoimalla luovuttiin tukemasta lyhytaikaisia seuraamusviraston tiedote 9.4.2009. http:// rakennushankkeita. Jäljelle jääneet siirtolat erosi- www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/ vat entistä vähemmän avovankiloista. tiedotteetjauutiset/2009/04/takana60-vuotinen- varikashistoria-8221seutulantyosiirtola8221sulkeu- Helsinki-Vantaan kohdalla työsiirtolahistoria oli tui.html (viitattu 9.3.2015) kuitenkin pitkä. Legendaarisena kansankin parissa tunnettu Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut Tunnelmia Hellmanin kivellä. Lentosuunta 2/2001. työsiirtola, ”Seutulan työsiirtola”, päätti toimintan- sa lähes 60 vuoden jälkeen vuonna 2009. Kiitokset Myöhemmin Helsingin avovankilan Vantaan osas- tona tunnettu siirtola ehti historiansa aikana toimia Marja Wahllöf kolmella eri rakennuspaikalla. Toiminnan tavoit- teena yhä 2000-luvulla oli rikoksen sovittamisen Jari Puranen ohella edistää vangin valmiuksia ja mahdollisuuksia selviytyä normaalissa yhteiskunnassa vapautumi- sen jälkeen.

Vankipaikkoja Seutulassa oli vuosituhannen alussa Rikosseuraamusviraston ja Finavian sopimuksen