DOCSLIB.ORG

Vantaan Luonnonmuistomerkit

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vantaan Luonnonmuistomerkit Vantaan kaupunki ympäristökeskus Vantaan luonnonmuistomerkit Marianne Mayer Kansikuva: Hämeenkylän kartanon puita Kuvat: Marianne Mayer Taitto ja kuvankäsittely: Jaakko Vähämäki Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 01510 Vantaa Paino: Materiaaliyksikkö C11:006 ISBN 95-443-153-X Vantaan luonnonmuistomerkit 005 Esipuhe Luonnon monimuotoisuuden suojelu Vantaalla on kohdistunut viime vuosina uhanalaisten elinympäristöjen ja eliölajien suojeluun sekä luonnonsuojelualueiden muodostamiseen. Luon- nonmuistomerkkien rauhoitus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin myös erikoisilla puilla, geologisilla muodostumilla yms. on arvonsa luonnon monimuotoisuuden ilmentäjinä. Monet aikaisempina vuosikymmeninä rauhoitetut luonnonmuistomerkit sijaitsevat kauniil- la paikoilla, jotka ovat vain harvojen tiedossa. Luonnonmuistomerkit ovat sekä hienoja kotiseudun nähtävyyksiä että retkeilykohteita. Muutamat kohteet sijaitsevat yksityisissä pihoissa, mutta niitäkin voi ihailla kauempaa tai kysyä tontin omistajalta luvan lähempään tarkasteluun. Usein ne ovat ylpeyden aiheita, joita mielellään esitellään Tämä julkaisu pyrkii omalta osaltaan tekemään Vantaan luonnonmuistomerkkejä tunnetuk- si. Se on tiivistelmä laajemmasta Marianne Mayerin kesällä 005 Vantaan kaupungin ympäris- tökeskukselle tekemästä työstä, jossa selvitettiin rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien tilaa sekä useita muita mahdollisesti rauhoituksen arvoisia kohteita. Tiivistelmän laati Jaakko Vähä- mäki käyttäen mahdollisimman paljon alkuperäistä tekstiä. Useat tutkituista uusista kohteista sijaitsevat alueilla, joiden kaavamerkintä sinällään turvaa kohteiden säilymisen tai ne ovat esimerkiksi avointa maisemaa hallitsevia suuria yksittäisiä pui- ta ja puuryhmiä, joiden suojelu voidaan toteuttaa myös luonnonsuojelulain 9 §:n mukaisena luontotyyppinä. Ympäristöjohtaja Stefan Skog Vantaan luonnonmuistomerkit 005 3 4 Vantaan luonnonmuistomerkit 005 Sisältö Johdanto 6 Toteutus 8 Luonnonmuistomerkkien kuvaukset 9 Hiidenkirnut 10 Kartanopuut 11 Kivikot 1 Puut 17 Lähteet 28 Puut maisemassa 29 Kohdeluettelo 30 Vantaan luonnonmuistomerkit 005 5 Johdanto Taustaa Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen Ensimmäisenä luonnonmuistomerkkinä Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen rauhoitettiin jo vuonna 1965 Riipilässä kah- tapahtuu luonnonsuojelulain perusteella. deksan männyn ryhmä. Vuonna 1981 Seija Luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 23 Väre ja Sini Kärki tekivät perusselvityksen Van- §:n mukaan: ”Puu, puuryhmä, siirtolohkare taan luonnonsuojelukohteista (Väre & Kärki tai muu niitä vastaava luonnonmuodostu- 1981). ma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen ar- Seuraavan kerran erikoiset puut saivat von tai muun vastaavan syyn vuoksi on ai- huomiota vuonna 1987, kun silloinen ympä- hetta erityisesti suojella, voidaan määrätä ristötoimisto järjesti vantaalaisille puukilpai- rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. lun, jossa asukkaita kehotettiin ilmoittamaan tuntemiaan suuria, iäkkäitä tai erikoisia puita Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta (Leinonen 1987). kaupungin omistamalla maalla päättää Van- taalla ympäristölautakunta. Rauhoitetun Vuonna 1990 Tuula Jusko kartoitti biologi- luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai sia luonnonmuistomerkkejä, jotka ovat lähin- turmeleminen on kielletty. nä vanhoja puita. Mukana oli myös joitakin elinympäristötyyppejä, kuten purolaaksoja ja Maastossa rauhoitetut kohteet on merkit- jalojen lehtipuulajien esiintymiä. ty Luonnonmuistomerkki –kyltillä. Joistakin kohteista kyltti on ilkivallan seurauksena hä- Kesällä 199 Vantaan Seutu –lehdessä oli vinnyt tai se on huonokuntoinen. Vantaan luonnonmuistomerkeistä kertova ar- tikkelisarja, joka esitteli 17 kohdetta. Artikke- Luonnonsuojelulain 6 §:ssä todetaan yk- leissa oli monta mielenkiintoista historiallista sityisellä maalla olevasta luonnonmuistomer- tarinaa vantaalaisille tärkeistä luonnonmuis- kistä, että: ”Kunta päättää alueen omistajan tomerkeistä. Kesällä 1993 esiteltiin Viikko- hakemuksesta tai suostumuksella 3 §:ssä Vantaa (7.7, Nro. 84 - 5) ja Vantaan Sanomat tarkoitetun, yksityisen omistamalla maalla (länsipainos .7) –lehdissä muutamia rau- olevan luonnonmuistomerkin rauhoittami- hoitettuja luonnonmuistomerkkejä. sesta. ” 6 Vantaan luonnonmuistomerkit 005 Luonnonmuistomerkkien vuosittaiset rauhoitusmäärät 6 5 4 3 2 Kohteiden määrä 1 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Vuosi Luonnonmuistomerkkejä on rauhoitettu eniten 1990-luvulla. Luonnonsuojelulain 8 §:n mukaan luon- yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen nonmuistomerkin rauhoitus voidaan lak- tai suunnitelman toteuttamisen. kauttaa: ”Kunta voi omistajan hakemuksesta tai alueellisen ympäristökeskuksen esitykses- Vantaalla luonnonmuistomerkeistä päät- tä lakkauttaa 6 §:ssä tarkoitetun luonnon- tää ympäristölautakunta. Alueellisena ympä- muistomerkin rauhoituksen, jos rauhoituksel- ristökeskuksena toimii Uudenmaan ympäris- le ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää tökeskus. Alla Kylänpääntien maisemamänty Vantaan luonnonmuistomerkit 005 7 taa rauhoitettujenMaastokäyntien luonnonmuistomerkkien päätavoitteena oli kartoit nykytila. Sen lisäksi tarkistettiin vuonna 1990 Tuula Juskon luetteloimista rauhoittamatto mista luonnonmuistomerkeistä ne, jotka vai kuttivat olemassa olevien tietojen perusteella merkittäviltä. Toteutus siä havaintojaMaastoselvityksissä luonnonmuistomerkin tehtiin silmämääräi ja sen ympäristön kunnosta sekä otettiin kohteista valokuvia, joissa myös näkyy kohteiden ny kykunto. Osa kohteista sijaitsi yksityismaalla, - jolloin pyrittiin haastattelemaan asukasta. Mi käli asukas ei ollut kotona, valokuvattiin vain tontin ulkopuolelle näkyvät kohteet. - - tietonaKohteiden GeoMedia sijainti 5.1 –ohjelmalla on tallennettu kaupungin paikka luontotietojärjestelmään. Lisäksi tämän ra portin liitteenä on taulukkotietona kohteiden - osoitetiedot ja muuta paikantamista helpot tavaa tietoa, josta osa on mainittu myös koh deselostuksissa. 14 12 - 10 kpl 8 - 6 4 2 Kesällä 2005 kartoitetut puut 0 - kataja koivu - kuusi - metsälehmus - mänty poppeli 8 Vantaan luonnonmuistomerkit 005 Vuonna 2005 kartoitettujen puidenpä hmäärätkinä lajeittainpensas Puulaji saarni tammi Rauhoitetut Rauhoittamattomat vaahtera Ei löytynyt Muut luonnonmuistomerkit 8 7 6 5 Rauhoitetut kpl 4 3 Rauhoittamattomat 2 1 0 t t t t u o u n n ko u r a ki t vi m n r ki e ka iid h Vuonna 2005 kartoitetut hiidenkirnut, kartanot, kivikot ja muut luokittelemattomat luonnon- muistomerkit. Luonnonmuistomerkkien kuvaukset Kartoitus käsitti 75 luontokohdetta, joista Kartanot jaettiin omaan ryhmään, koska ne 56 oli puita ja 19 muunlaisia kohteita. Puista muodostavat muista ryhmistä poiketen usean 4 on rauhoitettuja ja 3 rauhoittamattomia. puulajin vanhojen puuyksilöiden keskittymiä Lisäksi 4 puuta jäi löytämättä tai oli hävinnyt ja siten ovat huomion arvoisia kokonaisuuk- edellisen kartoituksen jälkeen. sina. Hiidenkirnuja, kartanoita, kivikoiden ja muiden luokittelemattomia kohteita on yh- Luonnonmuistomerkit on tässä raportissa teensä 19, joista 10 rauhoitettua ja 9 rauhoit- esitelty aakkosjärjestyksessä siten, että puut tamatonta. on vielä erikseen käsitelty lajeittain aakkosjär- jestyksessä. Puulajeista eniten löytyy mäntyjä; sekä rau- hoitettuja että maisemapuina arvokkaita rau- Suurin osa luonnonmuistomerkeistä on hoittamattomia yksilöitä. Jaloista lehtipuista puita, mutta joukossa on myös geologisia vaahteroita ei ole rauhoitettu yksittäispuu- kohteita, kuten Kotamäen hiidenkirnut Seu- na ainoatakaan, mutta niitä löytyi runsaasti tulassa sekä erilaisia kivikoita, kuten siirtoloh- muiden jalojen lehtipuiden esiintymien luota kareita, -lohkareikkoja sekä kaksi Ancylus-jär- sekä kartanoiden pihapiireistä. Muissa kuin ven rantakivikkoa. puulajeissa eniten löytyy kivikoita. Vantaan luonnonmuistomerkit 005 9 Hiidenkirnut 14. Kaksi hiidenkirnua, Kotatie 4, Seutulan Kotamäessä Kotatiellä omako- titalon pihassa on kaksi rauhoitettua hiiden- kirnua. Niiden ympärillä on aita ja toinen on myös peitetty aidalla. Kirnujen pohjalla oli hie- man vettä. Kohde on merkitty opaskarttaan ja maastossa kyltillä, joka on hyväkuntoinen. 10 Vantaan luonnonmuistomerkit 005 Kartanopuut 7. Jalopuuryhmä Nissbackan kartanon pihapiirissä on 13 rauhoitettua puuta sekä joukko muita kook- kaita puita: 3 metsälehmusta, 3 tammea, 6 saarnea ja vaahteraa Tunnelmallisesti ja maisemallisesti puut muodostavat upean kokonaisuuden. Rauhoi- tetut puut on merkitty opaskarttaan. Alueella on Laila Pullisen veistosnäyttely, josta löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.kolumbus. fi/nissbacka-pullinen/. Samasta Internet- osoitteesta löytyy myös lisätietoja kartanon ja sen puiden historiasta. Vantaan luonnonmuistomerkit 005 11 Kivikot . Siirtolohkareikko Korson yhteiskoulun ja urheilukentän vä- lisellä alueella sijaitsee laaja puiden keskellä oleva kivikko. Kasvillisuus on kulunut pois runsaasti käytetyltä alueelta. 1 Vantaan luonnonmuistomerkit 005 7. Siirtolohkare, Korso, Ottelukuja Omakotitalotontilla on suuri kivi, joka val- taa suuren osan pihasta. Erityisen kauniin sii- tä tekee luonnonkasvillisuus, mm. sammalet sekä kallioimarre. Talo on rakennettu kiven 10. Siirtolohkare, Hämeenkylä, muoto huomioiden. Valinkauhantie Kivi sijaitsee virkistysmetsän ja omakotita- lotontin rajalla. Se on merkitty maastossa rauhoituskilvellä, joka on hyväkuntoinen. Ki- ven löytää menemällä Valinkauhantien pää- dyssä olevalta kääntöpaikalta metsään ja kä- velemällä siellä risteileviä polkuja pitkin Valin- kauhantien suuntaisesti. Kivi on
Load more

Recommended publications
  • Äänestyspaikat-2017.Pdf
    VANTAAN KAUPUNGIN 65 ÄÄNESTYSALUETTA VUONNA 2017 Nro Äänestysalueen nimi Äänestyspaikka Osoite 101 Hämevaara Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 102 Hämeenkylä Tuomelan koulu Ainontie 44 01630 Vantaa 103 Pähkinärinne Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 104 Varisto Variston opetuspiste Varistontie 1 01660 Vantaa 105 Vapaala Rajatorpan koulu Vapaalanpolku 13 01650 Vantaa 106 Uomatie Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 107 Myyrmäki Uomarinteen koulun paviljonki Virtatie 4 01600 Vantaa 108 Kilteri Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 109 Louhela Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 110 Jönsas Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 111 Kaivoksela Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 112 Vaskipelto Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 201 Askisto Askiston koulu Uudentuvantie 5 01680 Vantaa 202 Keimola Aurinkokiven koulu Aurinkokivenkuja 1 01700 Vantaa 203 Seutula Seutulan koulu Katriinantie 60 01760 Vantaa 204 Piispankylä Vantaankosken opetuspiste Isontammentie 17 01730 Vantaa 205 Kivimäki Kivimäen koulu Lintukallionkuja 6 01620 Vantaa 206 Laajavuori Mårtensdal skola Laajavuorenkuja 4 01620 Vantaa 207 Martinlaakso Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 208 Vihertie Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 209 Vantaanlaakso Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa 210 Ylästö Ylästön koulu Ollaksentie 29 01690 Vantaa 301 Veromies Helsinge skola Ylästöntie 3 01510 Vantaa 302 Pakkala Veromäen koulu Veromiehentie 2 01510 Vantaa 303 Kartanonkoski
    [Show full text]
  • Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 9/4.11.2019
    Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 9/4.11.2019 Yleiskaavatoimikunnan kokous/Esityslista Aika: 4.11.2019 klo 10.00-12.00 Paikka: kaupunginhallituksen huone, Asematie 7 Osallistujat: Jäsenet Varajäsenet Lauri Kaira, puheenjohtaja Piia Kurki Säde Tahvanainen, varapuheenjoh- Tarja Eklund taja Anniina Kostilainen Vaula Norrena Tomi Salin Jarmo Ikkala Pertti Oksman Chau Nguyen Solveig Halonen Stefan Åstrand Minna Kuusela Max Mannola Pekka Silventoinen Jouko Jääskeläinen Pentti Puoskari Jyrki Riikonen Vesa Pajula Otso Kivimäki Ulla Kaukola Teija Toivonen Puhe- ja läsnäolo-oikeus Juha Hirvonen Hannu Palmu Maarit Raja-Aho Paula Lehmuskallio Antti Lindtman Sari Multala Timo Juurikkala, asiantuntijajäsen Viranhaltijat: Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Matti Ruusula, talousjohtaja va. Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Antti Kari, kiinteistöjohtaja Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö Markus Holm, suunnittelupäällikkö Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Katariina Nummi, hallintoasiantuntija, sihteeri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 2/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 Muut osallistujat: Virpi Mamia, yleiskaava-arkkitehti Anna-Riitta Kujala, aluearkkitehti Laura Muukka, johtava maisema-arkkitehti Timo Kallaluoto, aluearkkitehti Jonna Kurittu, yleiskaavasuunnittelija Anne Olkkola, asemakaava-arkkitehti Eeva Niemi, yleiskaavasuunnittelija Antonina Myllymäki, suunnittelija Paula Kankkunen, suunnittelija Anna-Mari Kangas, suunnittelija Joonas Stenroth, liikenneinsinööri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 3/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 1.
    [Show full text]
  • European Transplant Sport Week 2016 Vantaa, Finland 10
    European Transplant Sport Week 2016 Vantaa, Finland 10. - 17.7. Publisher: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Finnish Sports Association of Persons with Disabilities Pictures: Anna Tervahartiala, Lauri Jaakkola, Anssi Walta, Hannes Penttilä, Teemu Lakkasuo Advertising Sales: Printmix Oy, tel. +358 20 710 9510 www.printmix.fi Layout and print: 2 Printmix Oy Table of Contents 1. Welcome words from Ilkka Vass ........................................................................ 4 2. Welcome words from Kari Nenonen ................................................................. 5 3. Vantaa 2016 in a nutshell .................................................................................... 6 4. Organizing Committee ......................................................................................... 7 5. Website and Social Media .................................................................................... 9 6. Accommodation ......................................................................................................10 7. Meals ..........................................................................................................................11 8. Transportation ..........................................................................................................13 9. Accreditation Card .................................................................................................13 10. Vantaa Info and Travel Card .................................................................................14
    [Show full text]
  • 1 Regional Co-Operation in Helsinki Region – New Products And
    Regional co-operation in Helsinki Region – new products and services Information Manager Leila Lankinen Researcher Tea Tikkanen City of Helsinki Urban Facts 26th SCORUS BIENNAL CONFERENCE 14-16 October 2008, Shanghai, China Content: • Helsinki regional key figures – a driving force of Finnish economy – internationally competitive metropolis • Regional database (HRD) – short overview to the past development • How does the region look like when analysed using HRD statistics • New features and plans 1 Helsinki among the Metropolises in Europe Helsinki Region Helsinki Metropolitan Area 1 007 611 inh. The rest of the Helsinki Region 295 968 inh. Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää Nurmijärvi Vihti Pornainen Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Espoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi 2 Helsinki Region – some key figures • Population 2008 – 1.3 million – 25 per cent of the whole country • Jobs and enterprises 2005 – 670 000 jobs – 29 per cent of the whole country – employment rate 75 per cent • Gross domestic product 2006 – GVA per capita 42 500 euros in Helsinki region, 30 000 in Finland • Investments in research and development 2006 – R&D 4.3% of GVA in Helsinki region, 3.4% in Finland – 41% of the whole country • Students and schools – 10 polytechnics and 4 universities – about 100 000 students • People with foreign background – 6 per cent GVA growth in selected metropolises forcast 2006-2011 Warsaw Prague Helsinki region is one of the fastest Dresden Dublin Helsinki growing metropolises in Europe. Budapest Stockholm The growth rate of GVA was in the Oslo Athens first five years in 2000 about three Utrecht Madrid percent and the newest estimations Edinburgh Cardiff show that the same direction will Vienna Munich Amsterdam continue in near future.
    [Show full text]
  • Report on Interventions
    Ref. Ares(2019)5260852 - 15/08/2019 Report on interventions ––––––––– –––– D5.3 05/2019 This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 689954. D5.3 Report on interventions Project Acronym and iSCAPE - Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe Name Grant Agreement 689954 Number Document Type Report Document version & V. xxxxxx WP5 WP No. Document Title Report on interventions Main authors Thor-Bjørn Ottosen, Abhijith Kooloth Valappil, Arvind Tiwari, Prashant Kumar, Sullivan Briée, Francesco Pilla, Salem Gharbia, Silvana Di Sabatino, Beatrice Pulvirenti, Sara Baldazzi, Erika Brattich, Felix Othmer, Jörg Peter Schmitt, Antonella Passani, Giuseppe Forino, Väinö Nurmi, Riina Haavisto, Athanasios Votsis, Achim Drebs, Antti Mäkelä Partner in charge University of Surrey Contributing partners All partners in charge of target cities Release date xxxxxx The publication reflects the author’s views. The European Commission is not liable for any use that may be made of the information contained therein. Document Control Page Short Description Air pollution is an important environmental health problem in many cities in Europe. In recent years interest has gathered on passive control systems, as well as behavioural and engagement interventions as ways to reduce air pollution exposure further along with bringing a range of co- benefits. This report details the exposure impact assessment and the socio-economic impact assessment of the iSCAPE interventions
    [Show full text]
  • Helsinki-Vantaan Lentoasema Ympäristölupahakemus 2007
    Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007 Versio 2.0 6.5.2008 Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007 Versio 2.0 6.5.2008 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ ................................................. 3 4.6 Toimintaa koskevat aiemmat luvat, päätökset 5.4.5 Lentokoneiden huoltokoekäytöt .....................................76 ja sopimukset ....................................................... 27 5.5 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ........ 76 2 YLEISTIEDOT ................................................. 5 4.7 Lentoliikenne ja sen järjestäminen ............................. 27 5.5.1 Toiminnan riskien arviointi ............................................77 2.1 Luvan hakija Ilmailulaitos Finavia .................................. 5 4.7.1 Lennonvarmistus .........................................................27 5.5.2 Toimenpiteet riskien pienentämiseksi ..............................77 2.1.1 Yleiskuvaus ..................................................................5 4.7.2 Kiitoteiden käyttö ja sen turvallisuusvaatimukset ...............29 2.1.2 Yhteystiedot ................................................................5 4.7.3 Ilmatilan käyttö ja sen turvallisuusvaatimukset .................34 6 TARKKAILU ................................................ 78 2.1.3 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ...............................5 4.7.4 Liikennemäärät ..........................................................35 6.1 Käyttötarkkailu ....................................................... 78 4.7.5
    [Show full text]
  • Insinööri Hellman Ja Seutulan ”Konnien” Antama Diplomi Vuodelta 1952
    Teksti ja taitto: kokoelma-amanuenssi Tapio Juutinen Arkistokuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto Vas. Hellmanin työsiirtolan työntekijöiltä saama kunniakirja. Allekirjoittajien nimet poistettu henkilön- suojasyistä. Oik. Salaojan tekoa Seutulassa lentokenttätyömaalla kesällä 1950. Bertel Hellmanin kokoelma. Kokoelmat kertovat 3/2015: Insinööri Hellman ja Seutulan ”konnien” antama diplomi vuodelta 1952 Helsingin uuden lentokentän rakentaminen jo tiin raivaus- ja rakennustöissä alusta lähtien hyväk- vanhaksi ja kasvavalle lentoliikenteelle riittämät- si alle vuoden tuomion saanutta vankityövoimaa. tömäksi käyneen Malmin tilalle aloitettiin keväällä Lapiota ja kuokkaa apuvälineinään käyttäneet 1950 Helsingin maalaiskunnan Ruskeasantaan, ”Seutulan rattijuopot” ovat yhä nykyäänkin osa Seutulaan vievän kylätien varrelle. Tämän johdosta kansakunnan muistia, käviväthän työsiirtolassa uutta lentoasemaa alettiin yleisesti kutsua “Seutu- suorittamassa rangaistustaan lukuisat aikakauden lan lentokentäksi”. kuuluisuudet Irwinistä lähtien. Lähestyvien olympiakisojen takia rakennustahti Lentokentän rakennustyömaan rakennuspääl- oli ripeä ja lopulta ensimmäinen lentokone pääsi likkönä toimi vuosina 1950-1951 rakennusinsinööri laskeutumaan puolivalmiille kentälle jo 26.6.1952, Bertel Hellman (1911-2003), joka viime kädessä vas- pari viikkoa ennen kisojen alkua. Työmaalla käytet- tasi myös työsiirtolavankien työn ohjauksesta. Copyright © 2015 Suomen Ilmailumuseo. Kaikki oikeudet pidätetään. Kuukauden kokoelmaesineenä esittelemme Hell- manin vangeilta
    [Show full text]
  • GREENHOUSE GAS EMISSIONS in FINLAND 1990-2005 National
    1 GREENHOUSE GAS EMISSIONS IN FINLAND 1990-2005 National Inventory Report to the UNFCCC April 15th 2007 2 PREFACE Finland’s National Inventory Report (NIR) under the UNFCCC (United Nations Framework Convention on Climate Change) and the Kyoto Protocol (voluntary reporting in accordance with decision 15/CMP.1) contains the following parts: Part 1 Finland’s national greenhouse gas emission inventory report (NIR) under the UNFCCC prepared using the reporting guidelines (UNFCCC 2006). IPCC and other methods applied in the calculation of the emissions are described, as well as changes to the previous submission. Several summarising tables and graphs of the emission data and emission trends for the years 1990–2005 are included. Part 2 CRF (Common Reporting Format) data tables of Finland’s greenhouse gas emissions for the years 1990–2005. The CFR tables are compiled with the latest UNFCCC CRF Reporter software (version 3.1). Since the submission of Finland’s initial report under the Kyoto Protocol to the UNFCCC secretariat on 22 December 2006, no changes in the national system or registries have occurred. Information on emissions and removals related to Article 3, paragraphs 3 and 4, as well as on Article 3, paragraph 14 will be included in the inventory submissions from the year 2010 onwards. Main methodological improvements and changes since the inventory submission in 2006 are listed in Chapter 10. Statistics Finland (Pia Forsell, Kari Grönfors, Aila Heinilä, Tuija Lapveteläinen, Teemu Oinonen, Riitta Pipatti, Leena Raittinen, Kai Skoglund, Jani Torniainen), MTT Agrifood Research Finland (Paula Perälä, Kristiina Regina), Finnish Forest Research Institute (Erkki Tomppo, Tarja Tuomainen, Timo Kareinen), Finnish Environment Institute (Päivi Lindh, Johanna Mikkola-Pusa, Jouko Petäjä, Kristina Saarinen, Tuulia Toikka), VTT Technical Research Centre of Finland (Kari Mäkelä) and Finavia (Niina Rusko) have made the inventory calculations, as well as the description of the methodologies and other information included in the national inventory report.
    [Show full text]
  • Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020
    DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P.
    [Show full text]
  • Introduction Greenhouse Gas Balances of Bioenergy Systems —
    CV 062 annual report 1 COLUMN 19/4/99 4:01 PM Page 4 Greenhouse Gas Balances of Bioenergy Systems — a synopsis prepared by Task 25 Introduction Particularly, this means to • collect and compare existing data of net The IEA Bioenergy Task on Greenhouse GHG emissions from various biomass Gas (GHG) Balances of Bioenergy Systems production processes in agriculture and offers an opportunity to coordinate the forestry and from biomass conversion; work of national programmes on the ways GHG balances can be set up for a wide • improve the common analytical range of bioenergy technologies and on framework (“standard methodology”) ways of implementing GHG mitigation for the assessment of GHG balances strategies. The Task was started in 1995 as developed within Task XV; Task XV, with an initial duration of three • use the standard methodology to years, and is continuing as Task 25 until compare different bioenergy options and the end of the year 2000. assist in the selection of appropriate national strategies for GHG mitigation; • compare bioenergy and fossil energy systems in terms of their GHG balance; • evaluate the trade-offs between strategies of maximized carbon storage (afforestation, forest protection) and maximized fossil fuel substitution with biofuels; • identify missing data and R&D requirements; • contribute to the work of IPCC/OECD/IEA, especially to promote the possible role of bioenergy for Surplus straw is regarded a substantial GHG mitigation. biofuel resource in many countries. Objectives Apart from the scientific value of the (Courtesy of results gained, recommendations made by ORNL, USA) The goal of Task 25 is to analyse, on a full the Task are considered especially useful fuel-cycle basis, all processes involved in for decision-makers wishing to determine the use of bioenergy systems, with the aim the maximum net GHG emission reductions of establishing overall GHG balances.
    [Show full text]
  • Vantaan Kaupungin Kalastuslupa
    2 Unikkotie 1 100 m VANTAAN KALA- Vantaan kaupungin kalastus- ja Vantaan kaupungin kalastuslupa ravustusluvat Vantaan kaupungin kalastuslupa on henkilökohtainen lupa ja se oikeuttaa luvan- Vantaan kaupunki myy kalastus- ja ravustuslupia hallitsemilleen vesialueille Van- haltijan harjoittamaan kelaongintaa, vetouistelua, heittouistelua ja perhokalas- taalla ja kaupungin omistamilla ulkoilualueilla. Lisäksi kaupunki myy kalastus- tusta Vantaan kaupungin kalastuslupa-alueilla Bjursin ulkoilualueella Inkoossa VESIKARTTA 2021 Vernissakatu lupia Krämarön osakaskunnan vesialueelle. Suosituimmat kalastuspaikat Van- (314 ha), Vetokannaksen ulkoilualueella Kirkkonummella (98 ha), Tallholmenin ulkoilualueella Sipoossa (27 ha). Lupa oikeuttaa heittouisteluun ja perhokalastuk- taalla ovat Vantaankoski ja Tikkurilankoski, minne istutetaan pyyntikokoisia kir- Ratatie jolohia ja myydään Vantaankosken ja Tikkurilankosken kalastuslupaa. Lupa seen Vantaankosken ja Tikkurilankosken kalastuslupa-alueita lukuun ottamatta oikeuttaa harjoittaamaan viehekalastusta molemmissa koskissa. Muilla Vantaan Vantaan kaupungin kalastuslupa-alueilla Vantaanjoessa ja Keravanjoessa Van- kaupungin hallinnassa olevilla kalavesillä voi harjoittaa kalastusta Vantaan kau- taalla. Lisäksi lupa oikeuttaa harjoittamaan sukelluskalastusta Vetokannaksen pungin kalastusluvalla. ulkoilualueen vesialueella ja Bjursin ulkoilualueen vesialueella Orrörarna– Gubbs- kägget–Ekornsholmen -linjan eteläpuolella. e nti ila ur Tikk K Kalastusluvat u n Jokaisen 18–64-vuotiaan kalastajan, joka harjoittaa
    [Show full text]
  • LÄNSI-VANTAAN Kaupunkipolut
    LÄNSI-VANTAAN kaupunkipolut Martinlaakso • Vantaanlaakso • Vantaankoski • Kivistö • Seutula Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan kaupunki Ulkoasu: Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen kuvat: Mervi Peltola, Tiina Kujala ja Vantaan kaupunginmuseo Julkaisija: Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta Toimeksiantaja: Martinlaakson aluetoimikunta 2005-08 Ohjausryhmä: Hilkka Kemppinen (pj), Auli Nevander (vpj), Sonja Gummerus, Astrid Nurmivaara ja Mervi Peltola Kiitokset: Martinlaakson, Vantaanlaakson, Kivistön ja Seutulan polkutyöryhmät sekä Martinlaakson asukasyhdistys, Helsinge Lantmannagille ry Vanda, Keimolan omakotiyhdistys ja Seutulan Kyläyhdistys, Vantaan kaupunginmuseo, kaavoitus, viheralueyksikkö, ympäristökeskus sekä kaikki muut tietoja antaneet sekä taloudelliset tukijat Paino: Erikoispaino 2/2009 www.lansivantaa.fi > kaupunkipolut Tutustu kaupunkipolkuihin myös sähköisesti - suurin osa kohteista on linkitetty kiinnostavien lisätietojen lähteille! 3 MARTINLAAKSO Jukka Kanto, Vantaan kaupunginmuseo M A R T I N L A A K S O Pituus noin 5 km Johdanto Nykyisen Martinlaakson seutu oli hämäläisten erämaita, kunnes viikinkiajan ja ristiretkien jälkeen alueelle vakiintui uu- disasukkaita Hälsinglandista. Ruotsinkielisessä Mårtensbyssä oli 1600-luvulla viisi tilaa, joista ovat vielä jäljellä Nybacka, Stenbacka, Smeds ja Guss. Aluerakentamissopimus Helsingin maalaiskunnan ja rakennusyhtiöiden välillä solmittiin 1967 ja rakennustyöt alkoivat 1968. Nyt käynnissä on jo toinen
    [Show full text]