DOCSLIB.ORG

LÄNSI-VANTAAN Kaupunkipolut

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
LÄNSI-VANTAAN Kaupunkipolut LÄNSI-VANTAAN kaupunkipolut Martinlaakso • Vantaanlaakso • Vantaankoski • Kivistö • Seutula Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan kaupunki Ulkoasu: Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen kuvat: Mervi Peltola, Tiina Kujala ja Vantaan kaupunginmuseo Julkaisija: Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta Toimeksiantaja: Martinlaakson aluetoimikunta 2005-08 Ohjausryhmä: Hilkka Kemppinen (pj), Auli Nevander (vpj), Sonja Gummerus, Astrid Nurmivaara ja Mervi Peltola Kiitokset: Martinlaakson, Vantaanlaakson, Kivistön ja Seutulan polkutyöryhmät sekä Martinlaakson asukasyhdistys, Helsinge Lantmannagille ry Vanda, Keimolan omakotiyhdistys ja Seutulan Kyläyhdistys, Vantaan kaupunginmuseo, kaavoitus, viheralueyksikkö, ympäristökeskus sekä kaikki muut tietoja antaneet sekä taloudelliset tukijat Paino: Erikoispaino 2/2009 www.lansivantaa.fi > kaupunkipolut Tutustu kaupunkipolkuihin myös sähköisesti - suurin osa kohteista on linkitetty kiinnostavien lisätietojen lähteille! 3 MARTINLAAKSO Jukka Kanto, Vantaan kaupunginmuseo M A R T I N L A A K S O Pituus noin 5 km Johdanto Nykyisen Martinlaakson seutu oli hämäläisten erämaita, kunnes viikinkiajan ja ristiretkien jälkeen alueelle vakiintui uu- disasukkaita Hälsinglandista. Ruotsinkielisessä Mårtensbyssä oli 1600-luvulla viisi tilaa, joista ovat vielä jäljellä Nybacka, Stenbacka, Smeds ja Guss. Aluerakentamissopimus Helsingin maalaiskunnan ja rakennusyhtiöiden välillä solmittiin 1967 ja rakennustyöt alkoivat 1968. Nyt käynnissä on jo toinen täydennysrakentamiskierros. 1. Martinlaakson rautatieasema Junaliikenne Martinlaakson radalla alkoi M-tunnuksin 4 1.6.1975. Öljykriisin jälkeisessä lamassa radan suunnittelussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen myös asemaraken- Hilkka Kemppinen nuksissa. Jykevät kiviportaat rakennettiin myöhemmin EU- rahoituksella. Uusittu ja laajennettu bussiterminaali avattiin vuonna 2001. Aseman alkuperäinen liikekeskus on seuraa- vaksi purkulistalla. Paikalle on suunniteltu uutta punatiilistä kauppakeskusta ja 15-kerroksista asuintornia. Aseman poh- joisen sisäänkäynnin kohdalle on suunniteltu aukiota ja sen pohjoispuolelle kerrostaloja. Martinlaakson asemalta noustaan jykeviä portaita kohti Martinlaakson keskustaa. Martinlaakson rata 2. Martinmiilu Nykyisten Martinlaakson ja Myyrmäen mitoitus perustuu Valmistui 1988. Ulkonäöltään vaatimattomassa monitoimi- vuonna 1968 syntyneeseen ideaan lähijunayhteyden ve- talossa on kirjasto, terveysasema ja sosiaalitoimisto. Liiketi- tämisestä rantaradalta Huopalahdesta pohjoiseen. Myyr- loissa on kaupallisia palveluita. mäen aluekeskuksen paikka ratkaisi radan sijoittumisen 3. Peruskorjaukset pääteiden väliin. Tämä puolestaan määritteli Malminkar- tanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan suunnittelun lähtö- Martinlaaksossa toteutettiin vuosina 1995–99 valtion asunto- rahaston tukema laaja kehityshanke ASKE, jota edelsi perus- kohdat. Näin päästiin vastaamaan maaltamuuton synnyt- teellinen kuntokartoitus. Hankkeeseen osallistuivat kaupun- tämiin Suur-Helsingin hurjiin kasvuennusteisiin. Uuden gin eri hallintokunnat, yksityiset taloyhtiöt ja Martinlaakson radan varteen aiottiin rakentaa 130 000 asukkaan yhte- huolto. Mm. katuja ja puistoja kunnostettiin, koululaiset teki- näinen nauhakaupunki Kivistöön saakka. vät ostarin alikulkuun maalauksia ja taloyhtiöille myönnet- Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat tiin edullisia perusparannuslainoja. Lähtölaukauksena toimi 5 aluksi radan toteutuksesta, mutta lopulta tehtävä lankesi Laajaniityntie 8–12:n kolmen taloyhtiön kuuden kerrostalon VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan radan rahoituk- peruskorjaus kesällä 1995. seen 30 prosentin osuudella 110 miljoonan markan koko- 4. Täydennysrakentaminen naiskustannuksista. Päätös Suomen ensimmäisestä kau- punkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970, Vuoden 1968 asemakaavassa Martinlaakson keskustaan oli ja rakentaminen alkoi ennätysnopeasti seuraavana vuon- suunniteltu 6-kerroksisia liike- ja asuinrakennuksia. Sisä- asiainministeriön vastustuksen vuoksi liiketalot määrättiin na. Yli puolet radan pituudesta oli siltoja ja tunneleita, kun 2-kerroksisiksi, ja muutakin rakennusoikeutta rajattiin. Nyt rata valmistui. Samoihin aikoihin muuttoliike hidastui, ja tavoitteet ovat taas korkealla: pitkään tyhjillään olleen Työ- nauhakaupungin rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi. terveyslaitoksen toimistorakennuksen paikalle valmistui Rataa kuitenkin jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt on vuonna 2007 as.oy Vantaan Marsalkka. Neljässä kytketyssä päätetty rakentaa kehärata uuden Kivistön/Marja-Van- talossa on 8 kerrosta ja yhteensä 113 asuntoa. Pysäköinti on taan aluekeskuksen kautta lentoasemalle ja edelleen pää- järjestetty pihakannen alle. radalle saakka. 5. Alkupamaus 7. Martinkeskus Laajaniityntien ja Martinlaaksonpolun kulmauksessa au- Rakennettiin 1970 samaan aikaan Martinlaakson pääosien kiolla on Martinlaakson aluerakentamisen alkupamauksen kanssa, toisin kuin monien muiden lähiöiden ostoskeskukset. 4.12.1968 muistokivi. Martinlaakson 40-vuotisjuhlia viete- Suunnittelija Erkki Karvinen. Martinkeskus liukuportaineen tään pitkin vuotta 2009. oli aikanaan Pohjoismaiden suurin ja hienoin. Liikekeskus avattiin peräti 27 liikkeen voimin, ja avajaisissa soitti proge- 6. Laajavuoren alakoulu rockin uranuurtaja, Tasavallan Presidentti -yhtye. Nykyisiä Perustettiin 1969 Martinkylän kansakouluksi. Sitä kävivät kauppakeskuksia ennakoivasti liikkeisiin kuljettiin katettu- niin Martinlaakson kuin Martinkylän (nykyisen Kivimäen) jen sisätilojen kautta. Sittemmin palveluvalikoima on hieman lapset. Koulu oli 1970-luvun puolivälissä Suomen suurin. Op- kaventunut, mutta säilynyt edelleen monipuolisena. Ainoana pilasmäärä oli enimmillään 1200, kunnes Kivimäki erotettiin alkuperäisenä liikkeenä toimii Martinlaakson kukka, edel- omaksi koulupiirikseen. Painotusalueita ovat olleet musiikki leen samassa paikassa toisessa kerroksessa. Vantaankosken ja kielet alkaen jo vuodesta 1977, sekä myöhemmin matema- seurakunnalla on ollut talossa kerhotilat alusta saakka, ny- tiikka ja luonnontieteet. Laajavuoresta on usein osallistuttu kyisin seurakuntakeskus Martinristi. Viime aikoina on pu- menestyksekkäästi Tämä toimii -teknologiakilpailuun. Kou- huttu sekä rakennuksen purkamisesta että uudistamisesta. 6 lulla on oma Laajavuoren laulu. Aluksi koulu toimi hajallaan eri tiloissa, kunnes oma kou- 8. Mika Häkkisen aukio lurakennus valmistui 1971. Laajavuoren koulu puretaan, kun Martinlaakson kävelykeskustan pääakselin keskelle valmistui Martinlaakson koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat 1999 pieni aukio juhlistamaan formulakuljettaja Mika Häk- 2010-luvulla. Samalla koulut yhdistyvät Martinlaakson yh- kisen ensimmäistä maailmanmestaruutta. Samana vuonna tenäiskouluksi. Alakoulun paikalle on ideoitu 160 asunnon Häkkinen myös uusi mestaruutensa. suurpihakorttelia, jonka tarkoituksena on samalla tiivistää Martinlaakson keskustaa kaupunkimaisesti. Mika Häkkinen Monacossa nykyisin asuva Mika Häkkinen syntyi Mar- Hilkka Kemppinen tinlaaksossa 1968, kävi Laajavuoren ala-astetta sekä Myllymäen yläkoulua ja valmistui levyseppä–hitsaajak- si Myyrmäen ammattikoulusta. Martinlaaksossa Häk- kinen tutustui myös Mika Saloon, jonka kanssa aloitti kilpa-autoilu-uransa 1974. Mikroautojen karting-sar- joissa Häkkinen voitti viisi suomenmestaruutta. For- mula Ford -luokassa Häkkinen voitti 1987 Suomen, Ruotsin ja Pohjoismaiden mestaruuden. Vuonna 1990 Martinlaakson kaksikko hallitsi Englannin F3-sarjaa 7 niin, että jotkut puhuivat MikaMika-sarjasta. Seuraa- vana vuonna Häkkinen loikkasi suoraan kuninkuus- luokka F1:een, jossa hän koki aluksi epäonnistumisia. Australiassa 1995 sattui paha ulosajo, mutta Häkkinen palasi ja nousi kaikkien aikojen menestyneimmäksi suomalaiseksi formula-kuljettajaksi. Kaiken kaikkiaan hän saavutti vuosina 1991–2001 F1-sarjassa 20 osakil- pailuvoittoa ja kaksi maailmanmestaruutta sekä lisäksi vuosina 2005–07 saksalaisessa DTM-sarjassa 3 osakil- pailuvoittoa. Mika Häkkisen aukiolla on paalupaikkaa symboloiva pylväs. 9. Martinlaakson koulu ta. Opetuksessa painotetaan matematiikkaa, musiikkia ja Martinlaakson yhteiskoulu perustettiin 1970 yhtenä viimei- saksan kieltä. Lukiossa on noin 440 oppilasta. Painotuksena sistä yksityiskouluista koko maassa. Valtioneuvosto ehti jo on matematiikka ja luonnontieteet. Vuosittainen opintomat- hylätä perustamishakemuksen, mutta kannatusyhdistyksen ka tehdään Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen osoitettua alueen koululaismäärän kasvulukemat se joutui CERN:iin. Lukio on toiminut syksystä 2007 Mercurian ti- pyörtämään kantansa. Aluksi oppilaita oli 31, kolme vuotta loissa. Yläaste tullaan lakkauttamaan, kun oppilaat jatkavat myöhemmin 420 ja viimeisenä lukuvuonna 1976–77 jo 828 Martinlaakson yhtenäiskoulussa. Samalla rakennusta laajen- ennen yläasteeseen ja lukioon jakaantumista. Koulussa on netaan ja korjataan yhtenäiskoulun ja nuorisotoimen tarpei- ollut alusta saakka persoonallinen opettajakunta, voima- siin. kas Martsari-henki ja vilkasta kerhotoimintaa sekä luovan Entinen mestaruussarjajoukkue Vantaan Pussihukat pela- toiminnan (nykyisin ilmaisutaidon) opetusta moninaisine si koripalloa koulun liikuntasalissa ennen Myyrmäen Urhei- produktioineen. Poliittisen osallistumisen välineeksi tarkoi- lutaloon ja sen jälkeen Myyrmäen Energia-Areenalle siirty- tetuissa kouluneuvoston vaaleissa tulivat Martinlaaksossa mistä. Koulun vieressä on linjakas Martinlaakson uimahalli poikkeuksellisesti vain epäpoliittiset ehdokkaat valituiksi. vuodelta
Load more

Recommended publications
  • Äänestyspaikat-2017.Pdf
    VANTAAN KAUPUNGIN 65 ÄÄNESTYSALUETTA VUONNA 2017 Nro Äänestysalueen nimi Äänestyspaikka Osoite 101 Hämevaara Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 102 Hämeenkylä Tuomelan koulu Ainontie 44 01630 Vantaa 103 Pähkinärinne Pähkinärinteen koulu Mantelikuja 4 01710 Vantaa 104 Varisto Variston opetuspiste Varistontie 1 01660 Vantaa 105 Vapaala Rajatorpan koulu Vapaalanpolku 13 01650 Vantaa 106 Uomatie Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 107 Myyrmäki Uomarinteen koulun paviljonki Virtatie 4 01600 Vantaa 108 Kilteri Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 109 Louhela Uomarinteen koulu Uomarinne 2 01600 Vantaa 110 Jönsas Kilterin koulu Iskostie 8 01600 Vantaa 111 Kaivoksela Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 112 Vaskipelto Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa 201 Askisto Askiston koulu Uudentuvantie 5 01680 Vantaa 202 Keimola Aurinkokiven koulu Aurinkokivenkuja 1 01700 Vantaa 203 Seutula Seutulan koulu Katriinantie 60 01760 Vantaa 204 Piispankylä Vantaankosken opetuspiste Isontammentie 17 01730 Vantaa 205 Kivimäki Kivimäen koulu Lintukallionkuja 6 01620 Vantaa 206 Laajavuori Mårtensdal skola Laajavuorenkuja 4 01620 Vantaa 207 Martinlaakso Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 208 Vihertie Martinlaakson koulu Martinlaaksonpolku 4 01620 Vantaa 209 Vantaanlaakso Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaaksonraitti 9 01670 Vantaa 210 Ylästö Ylästön koulu Ollaksentie 29 01690 Vantaa 301 Veromies Helsinge skola Ylästöntie 3 01510 Vantaa 302 Pakkala Veromäen koulu Veromiehentie 2 01510 Vantaa 303 Kartanonkoski
    [Show full text]
  • Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 9/4.11.2019
    Esityslista Sivu 1/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 9/4.11.2019 Yleiskaavatoimikunnan kokous/Esityslista Aika: 4.11.2019 klo 10.00-12.00 Paikka: kaupunginhallituksen huone, Asematie 7 Osallistujat: Jäsenet Varajäsenet Lauri Kaira, puheenjohtaja Piia Kurki Säde Tahvanainen, varapuheenjoh- Tarja Eklund taja Anniina Kostilainen Vaula Norrena Tomi Salin Jarmo Ikkala Pertti Oksman Chau Nguyen Solveig Halonen Stefan Åstrand Minna Kuusela Max Mannola Pekka Silventoinen Jouko Jääskeläinen Pentti Puoskari Jyrki Riikonen Vesa Pajula Otso Kivimäki Ulla Kaukola Teija Toivonen Puhe- ja läsnäolo-oikeus Juha Hirvonen Hannu Palmu Maarit Raja-Aho Paula Lehmuskallio Antti Lindtman Sari Multala Timo Juurikkala, asiantuntijajäsen Viranhaltijat: Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Matti Ruusula, talousjohtaja va. Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Antti Kari, kiinteistöjohtaja Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö Markus Holm, suunnittelupäällikkö Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Katariina Nummi, hallintoasiantuntija, sihteeri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 2/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 Muut osallistujat: Virpi Mamia, yleiskaava-arkkitehti Anna-Riitta Kujala, aluearkkitehti Laura Muukka, johtava maisema-arkkitehti Timo Kallaluoto, aluearkkitehti Jonna Kurittu, yleiskaavasuunnittelija Anne Olkkola, asemakaava-arkkitehti Eeva Niemi, yleiskaavasuunnittelija Antonina Myllymäki, suunnittelija Paula Kankkunen, suunnittelija Anna-Mari Kangas, suunnittelija Joonas Stenroth, liikenneinsinööri Vantaan kaupunki, Vanda stad Puhelin (vaihde), Telefon 09 83911 Kirjaamo, Registratur kirjaamo[at]vantaa.fi Asematie 7, Stationsvägen 7 www.vantaa.fi 01300 Vantaa, Vanda ID 1290228 Esityslista Sivu 3/33 4.11.2019 VD/4419/10.02.02.00/2017 1.
    [Show full text]
  • European Transplant Sport Week 2016 Vantaa, Finland 10
    European Transplant Sport Week 2016 Vantaa, Finland 10. - 17.7. Publisher: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Finnish Sports Association of Persons with Disabilities Pictures: Anna Tervahartiala, Lauri Jaakkola, Anssi Walta, Hannes Penttilä, Teemu Lakkasuo Advertising Sales: Printmix Oy, tel. +358 20 710 9510 www.printmix.fi Layout and print: 2 Printmix Oy Table of Contents 1. Welcome words from Ilkka Vass ........................................................................ 4 2. Welcome words from Kari Nenonen ................................................................. 5 3. Vantaa 2016 in a nutshell .................................................................................... 6 4. Organizing Committee ......................................................................................... 7 5. Website and Social Media .................................................................................... 9 6. Accommodation ......................................................................................................10 7. Meals ..........................................................................................................................11 8. Transportation ..........................................................................................................13 9. Accreditation Card .................................................................................................13 10. Vantaa Info and Travel Card .................................................................................14
    [Show full text]
  • 1 Regional Co-Operation in Helsinki Region – New Products And
    Regional co-operation in Helsinki Region – new products and services Information Manager Leila Lankinen Researcher Tea Tikkanen City of Helsinki Urban Facts 26th SCORUS BIENNAL CONFERENCE 14-16 October 2008, Shanghai, China Content: • Helsinki regional key figures – a driving force of Finnish economy – internationally competitive metropolis • Regional database (HRD) – short overview to the past development • How does the region look like when analysed using HRD statistics • New features and plans 1 Helsinki among the Metropolises in Europe Helsinki Region Helsinki Metropolitan Area 1 007 611 inh. The rest of the Helsinki Region 295 968 inh. Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää Nurmijärvi Vihti Pornainen Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Espoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi 2 Helsinki Region – some key figures • Population 2008 – 1.3 million – 25 per cent of the whole country • Jobs and enterprises 2005 – 670 000 jobs – 29 per cent of the whole country – employment rate 75 per cent • Gross domestic product 2006 – GVA per capita 42 500 euros in Helsinki region, 30 000 in Finland • Investments in research and development 2006 – R&D 4.3% of GVA in Helsinki region, 3.4% in Finland – 41% of the whole country • Students and schools – 10 polytechnics and 4 universities – about 100 000 students • People with foreign background – 6 per cent GVA growth in selected metropolises forcast 2006-2011 Warsaw Prague Helsinki region is one of the fastest Dresden Dublin Helsinki growing metropolises in Europe. Budapest Stockholm The growth rate of GVA was in the Oslo Athens first five years in 2000 about three Utrecht Madrid percent and the newest estimations Edinburgh Cardiff show that the same direction will Vienna Munich Amsterdam continue in near future.
    [Show full text]
  • Report on Interventions
    Ref. Ares(2019)5260852 - 15/08/2019 Report on interventions ––––––––– –––– D5.3 05/2019 This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 689954. D5.3 Report on interventions Project Acronym and iSCAPE - Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe Name Grant Agreement 689954 Number Document Type Report Document version & V. xxxxxx WP5 WP No. Document Title Report on interventions Main authors Thor-Bjørn Ottosen, Abhijith Kooloth Valappil, Arvind Tiwari, Prashant Kumar, Sullivan Briée, Francesco Pilla, Salem Gharbia, Silvana Di Sabatino, Beatrice Pulvirenti, Sara Baldazzi, Erika Brattich, Felix Othmer, Jörg Peter Schmitt, Antonella Passani, Giuseppe Forino, Väinö Nurmi, Riina Haavisto, Athanasios Votsis, Achim Drebs, Antti Mäkelä Partner in charge University of Surrey Contributing partners All partners in charge of target cities Release date xxxxxx The publication reflects the author’s views. The European Commission is not liable for any use that may be made of the information contained therein. Document Control Page Short Description Air pollution is an important environmental health problem in many cities in Europe. In recent years interest has gathered on passive control systems, as well as behavioural and engagement interventions as ways to reduce air pollution exposure further along with bringing a range of co- benefits. This report details the exposure impact assessment and the socio-economic impact assessment of the iSCAPE interventions
    [Show full text]
  • Helsinki-Vantaan Lentoasema Ympäristölupahakemus 2007
    Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007 Versio 2.0 6.5.2008 Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007 Versio 2.0 6.5.2008 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ ................................................. 3 4.6 Toimintaa koskevat aiemmat luvat, päätökset 5.4.5 Lentokoneiden huoltokoekäytöt .....................................76 ja sopimukset ....................................................... 27 5.5 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ........ 76 2 YLEISTIEDOT ................................................. 5 4.7 Lentoliikenne ja sen järjestäminen ............................. 27 5.5.1 Toiminnan riskien arviointi ............................................77 2.1 Luvan hakija Ilmailulaitos Finavia .................................. 5 4.7.1 Lennonvarmistus .........................................................27 5.5.2 Toimenpiteet riskien pienentämiseksi ..............................77 2.1.1 Yleiskuvaus ..................................................................5 4.7.2 Kiitoteiden käyttö ja sen turvallisuusvaatimukset ...............29 2.1.2 Yhteystiedot ................................................................5 4.7.3 Ilmatilan käyttö ja sen turvallisuusvaatimukset .................34 6 TARKKAILU ................................................ 78 2.1.3 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ...............................5 4.7.4 Liikennemäärät ..........................................................35 6.1 Käyttötarkkailu ....................................................... 78 4.7.5
    [Show full text]
  • Insinööri Hellman Ja Seutulan ”Konnien” Antama Diplomi Vuodelta 1952
    Teksti ja taitto: kokoelma-amanuenssi Tapio Juutinen Arkistokuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto Vas. Hellmanin työsiirtolan työntekijöiltä saama kunniakirja. Allekirjoittajien nimet poistettu henkilön- suojasyistä. Oik. Salaojan tekoa Seutulassa lentokenttätyömaalla kesällä 1950. Bertel Hellmanin kokoelma. Kokoelmat kertovat 3/2015: Insinööri Hellman ja Seutulan ”konnien” antama diplomi vuodelta 1952 Helsingin uuden lentokentän rakentaminen jo tiin raivaus- ja rakennustöissä alusta lähtien hyväk- vanhaksi ja kasvavalle lentoliikenteelle riittämät- si alle vuoden tuomion saanutta vankityövoimaa. tömäksi käyneen Malmin tilalle aloitettiin keväällä Lapiota ja kuokkaa apuvälineinään käyttäneet 1950 Helsingin maalaiskunnan Ruskeasantaan, ”Seutulan rattijuopot” ovat yhä nykyäänkin osa Seutulaan vievän kylätien varrelle. Tämän johdosta kansakunnan muistia, käviväthän työsiirtolassa uutta lentoasemaa alettiin yleisesti kutsua “Seutu- suorittamassa rangaistustaan lukuisat aikakauden lan lentokentäksi”. kuuluisuudet Irwinistä lähtien. Lähestyvien olympiakisojen takia rakennustahti Lentokentän rakennustyömaan rakennuspääl- oli ripeä ja lopulta ensimmäinen lentokone pääsi likkönä toimi vuosina 1950-1951 rakennusinsinööri laskeutumaan puolivalmiille kentälle jo 26.6.1952, Bertel Hellman (1911-2003), joka viime kädessä vas- pari viikkoa ennen kisojen alkua. Työmaalla käytet- tasi myös työsiirtolavankien työn ohjauksesta. Copyright © 2015 Suomen Ilmailumuseo. Kaikki oikeudet pidätetään. Kuukauden kokoelmaesineenä esittelemme Hell- manin vangeilta
    [Show full text]
  • GREENHOUSE GAS EMISSIONS in FINLAND 1990-2005 National
    1 GREENHOUSE GAS EMISSIONS IN FINLAND 1990-2005 National Inventory Report to the UNFCCC April 15th 2007 2 PREFACE Finland’s National Inventory Report (NIR) under the UNFCCC (United Nations Framework Convention on Climate Change) and the Kyoto Protocol (voluntary reporting in accordance with decision 15/CMP.1) contains the following parts: Part 1 Finland’s national greenhouse gas emission inventory report (NIR) under the UNFCCC prepared using the reporting guidelines (UNFCCC 2006). IPCC and other methods applied in the calculation of the emissions are described, as well as changes to the previous submission. Several summarising tables and graphs of the emission data and emission trends for the years 1990–2005 are included. Part 2 CRF (Common Reporting Format) data tables of Finland’s greenhouse gas emissions for the years 1990–2005. The CFR tables are compiled with the latest UNFCCC CRF Reporter software (version 3.1). Since the submission of Finland’s initial report under the Kyoto Protocol to the UNFCCC secretariat on 22 December 2006, no changes in the national system or registries have occurred. Information on emissions and removals related to Article 3, paragraphs 3 and 4, as well as on Article 3, paragraph 14 will be included in the inventory submissions from the year 2010 onwards. Main methodological improvements and changes since the inventory submission in 2006 are listed in Chapter 10. Statistics Finland (Pia Forsell, Kari Grönfors, Aila Heinilä, Tuija Lapveteläinen, Teemu Oinonen, Riitta Pipatti, Leena Raittinen, Kai Skoglund, Jani Torniainen), MTT Agrifood Research Finland (Paula Perälä, Kristiina Regina), Finnish Forest Research Institute (Erkki Tomppo, Tarja Tuomainen, Timo Kareinen), Finnish Environment Institute (Päivi Lindh, Johanna Mikkola-Pusa, Jouko Petäjä, Kristina Saarinen, Tuulia Toikka), VTT Technical Research Centre of Finland (Kari Mäkelä) and Finavia (Niina Rusko) have made the inventory calculations, as well as the description of the methodologies and other information included in the national inventory report.
    [Show full text]
  • Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020
    DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P.
    [Show full text]
  • Introduction Greenhouse Gas Balances of Bioenergy Systems —
    CV 062 annual report 1 COLUMN 19/4/99 4:01 PM Page 4 Greenhouse Gas Balances of Bioenergy Systems — a synopsis prepared by Task 25 Introduction Particularly, this means to • collect and compare existing data of net The IEA Bioenergy Task on Greenhouse GHG emissions from various biomass Gas (GHG) Balances of Bioenergy Systems production processes in agriculture and offers an opportunity to coordinate the forestry and from biomass conversion; work of national programmes on the ways GHG balances can be set up for a wide • improve the common analytical range of bioenergy technologies and on framework (“standard methodology”) ways of implementing GHG mitigation for the assessment of GHG balances strategies. The Task was started in 1995 as developed within Task XV; Task XV, with an initial duration of three • use the standard methodology to years, and is continuing as Task 25 until compare different bioenergy options and the end of the year 2000. assist in the selection of appropriate national strategies for GHG mitigation; • compare bioenergy and fossil energy systems in terms of their GHG balance; • evaluate the trade-offs between strategies of maximized carbon storage (afforestation, forest protection) and maximized fossil fuel substitution with biofuels; • identify missing data and R&D requirements; • contribute to the work of IPCC/OECD/IEA, especially to promote the possible role of bioenergy for Surplus straw is regarded a substantial GHG mitigation. biofuel resource in many countries. Objectives Apart from the scientific value of the (Courtesy of results gained, recommendations made by ORNL, USA) The goal of Task 25 is to analyse, on a full the Task are considered especially useful fuel-cycle basis, all processes involved in for decision-makers wishing to determine the use of bioenergy systems, with the aim the maximum net GHG emission reductions of establishing overall GHG balances.
    [Show full text]
  • Vantaan Kaupungin Kalastuslupa
    2 Unikkotie 1 100 m VANTAAN KALA- Vantaan kaupungin kalastus- ja Vantaan kaupungin kalastuslupa ravustusluvat Vantaan kaupungin kalastuslupa on henkilökohtainen lupa ja se oikeuttaa luvan- Vantaan kaupunki myy kalastus- ja ravustuslupia hallitsemilleen vesialueille Van- haltijan harjoittamaan kelaongintaa, vetouistelua, heittouistelua ja perhokalas- taalla ja kaupungin omistamilla ulkoilualueilla. Lisäksi kaupunki myy kalastus- tusta Vantaan kaupungin kalastuslupa-alueilla Bjursin ulkoilualueella Inkoossa VESIKARTTA 2021 Vernissakatu lupia Krämarön osakaskunnan vesialueelle. Suosituimmat kalastuspaikat Van- (314 ha), Vetokannaksen ulkoilualueella Kirkkonummella (98 ha), Tallholmenin ulkoilualueella Sipoossa (27 ha). Lupa oikeuttaa heittouisteluun ja perhokalastuk- taalla ovat Vantaankoski ja Tikkurilankoski, minne istutetaan pyyntikokoisia kir- Ratatie jolohia ja myydään Vantaankosken ja Tikkurilankosken kalastuslupaa. Lupa seen Vantaankosken ja Tikkurilankosken kalastuslupa-alueita lukuun ottamatta oikeuttaa harjoittaamaan viehekalastusta molemmissa koskissa. Muilla Vantaan Vantaan kaupungin kalastuslupa-alueilla Vantaanjoessa ja Keravanjoessa Van- kaupungin hallinnassa olevilla kalavesillä voi harjoittaa kalastusta Vantaan kau- taalla. Lisäksi lupa oikeuttaa harjoittamaan sukelluskalastusta Vetokannaksen pungin kalastusluvalla. ulkoilualueen vesialueella ja Bjursin ulkoilualueen vesialueella Orrörarna– Gubbs- kägget–Ekornsholmen -linjan eteläpuolella. e nti ila ur Tikk K Kalastusluvat u n Jokaisen 18–64-vuotiaan kalastajan, joka harjoittaa
    [Show full text]
  • Kivistön Linjastosuunnitelma
    Kivistön linjastosuunnitelma HSLH 29.4.2020 1 Esittäjän nimi 24.4.2020 Sisältö 1. Tausta, tavoitteet ja asukasvuorovaikutus • Suunnittelualueen kuvaus • Suunnitelmalle asetetut tavoitteet • Vuorovaikutuskanavat • Keskeisimmät tulokset 2. Muutokset linjastoon • Keskeiset muutokset alueittain • Uusi linjasto ja vuorovälit 3. Kustannukset ja vaikutukset • Linjakohtaiset kustannukset • Kustannusmuutosten kohdentuminen • Vaikutukset 2 Esittäjän nimi 24.4.2020 Tausta, tavoitteet ja vuorovaikutus 3 Esittäjän nimi 24.4.2020 Tausta • Kivistön nykyinen linjasto on ollut käytössä vuodesta 2015 Kehäradan käynnistymisestä alkaen • Nykylinjasto on suunniteltu keväällä 2014 jatkotyönä Vantaan alueellisista linjastosuunnitelmista • Kivistön alue kasvaa vuosittain ja siitä on kehittymässä Vantaan uusi kaupunkikeskus. • Linjastoon on tehty pieniä muokkauksia kouluverkon muutoksien ja alueen laajentumisen myötä • Asukkailta on saatu palautteita nykyisten linjojen vuoroväleistä ja kalustosta • Alueen liikennöintisopimukset ovat katkolla elokuussa 2022 joka mahdollistaa laajemmat linjastomuutokset 4 24.4.2020 Tavoitteet • Suunnitelmalle asetetut keskeisimmät tavoitteet: • Strategisten tavoitteiden mukaisesti vahvaan junaliikenteeseen tukeutuva liityntäliikenne • Toimivat liityntäyhteydet Kivistön juna-asemalle ja tahdistusten parantaminen • Nykyisen linjaston selkeyttäminen • Vältetään harvoin ja epäsäännöllisesti kulkevia linjoja • Poistetaan päällekkäisiä linjoja ja kirjainvariantteja • Varautua alueen väestön kasvuun • Kysynnän kasvaessa tarjontaa on mahdollista
    [Show full text]