LÄNSI-VANTAAN Kaupunkipolut

LÄNSI-VANTAAN kaupunkipolut

Martinlaakso • Vantaanlaakso • Vantaankoski • Kivistö • Seutula Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan kaupunki Ulkoasu: Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen kuvat: Mervi Peltola, Tiina Kujala ja Vantaan kaupunginmuseo

Julkaisija: Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta

Toimeksiantaja: Martinlaakson aluetoimikunta 2005-08

Ohjausryhmä: Hilkka Kemppinen (pj), Auli Nevander (vpj), Sonja Gummerus, Astrid Nurmivaara ja Mervi Peltola

Kiitokset: Martinlaakson, Vantaanlaakson, Kivistön ja Seutulan polkutyöryhmät sekä Martinlaakson asukasyhdistys, Helsinge Lantmannagille ry Vanda, Keimolan omakotiyhdistys ja Seutulan Kyläyhdistys, Vantaan kaupunginmuseo, kaavoitus, viheralueyksikkö, ympäristökeskus sekä kaikki muut tietoja antaneet sekä taloudelliset tukijat

Paino: Erikoispaino 2/2009

www.lansivantaa.fi > kaupunkipolut Tutustu kaupunkipolkuihin myös sähköisesti - suurin osa kohteista on linkitetty kiinnostavien lisätietojen lähteille! 3

MARTINLAAKSO

Jukka Kanto, Vantaan kaupunginmuseo M A R T I N L A A K S O

Pituus noin 5 km Johdanto Nykyisen Martinlaakson seutu oli hämäläisten erämaita, kunnes viikinkiajan ja ristiretkien jälkeen alueelle vakiintui uu- disasukkaita Hälsinglandista. Ruotsinkielisessä Mårtensbyssä oli 1600-luvulla viisi tilaa, joista ovat vielä jäljellä Nybacka, Stenbacka, Smeds ja Guss. Aluerakentamissopimus Helsingin maalaiskunnan ja rakennusyhtiöiden välillä solmittiin 1967 ja rakennustyöt alkoivat 1968. Nyt käynnissä on jo toinen täydennysrakentamiskierros.

1. Martinlaakson rautatieasema Junaliikenne Martinlaakson radalla alkoi M-tunnuksin 4 1.6.1975. Öljykriisin jälkeisessä lamassa radan suunnittelussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen myös asemaraken- Hilkka Kemppinen nuksissa. Jykevät kiviportaat rakennettiin myöhemmin EU- rahoituksella. Uusittu ja laajennettu bussiterminaali avattiin vuonna 2001. Aseman alkuperäinen liikekeskus on seuraavaksi purkulistalla. Paikalle on suunniteltu uutta punatiilistä kauppakeskusta ja 15-kerroksista asuintornia. Aseman poh- joisen sisäänkäynnin kohdalle on suunniteltu aukiota ja sen pohjoispuolelle kerrostaloja.

Martinlaakson asemalta noustaan jykeviä portaita kohti Martinlaakson keskustaa. Martinlaakson rata 2. Martinmiilu Nykyisten Martinlaakson ja Myyrmäen mitoitus perustuu Valmistui 1988. Ulkonäöltään vaatimattomassa monitoimi- vuonna 1968 syntyneeseen ideaan lähijunayhteyden ve- talossa on kirjasto, terveysasema ja sosiaalitoimisto. Liiketi- tämisestä rantaradalta Huopalahdesta pohjoiseen. Myyr- loissa on kaupallisia palveluita. mäen aluekeskuksen paikka ratkaisi radan sijoittumisen 3. Peruskorjaukset pääteiden väliin. Tämä puolestaan määritteli Malminkar- tanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan suunnittelun lähtö- Martinlaaksossa toteutettiin vuosina 1995–99 valtion asunto- rahaston tukema laaja kehityshanke ASKE, jota edelsi perus- kohdat. Näin päästiin vastaamaan maaltamuuton synnyt- teellinen kuntokartoitus. Hankkeeseen osallistuivat kaupun- tämiin Suur-Helsingin hurjiin kasvuennusteisiin. Uuden gin eri hallintokunnat, yksityiset taloyhtiöt ja Martinlaakson radan varteen aiottiin rakentaa 130 000 asukkaan yhte- huolto. Mm. katuja ja puistoja kunnostettiin, koululaiset teki- näinen nauhakaupunki Kivistöön saakka. vät ostarin alikulkuun maalauksia ja taloyhtiöille myönnet- Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat tiin edullisia perusparannuslainoja. Lähtölaukauksena toimi 5 aluksi radan toteutuksesta, mutta lopulta tehtävä lankesi Laajaniityntie 8–12:n kolmen taloyhtiön kuuden kerrostalon VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan radan rahoituk- peruskorjaus kesällä 1995. seen 30 prosentin osuudella 110 miljoonan markan koko- 4. Täydennysrakentaminen naiskustannuksista. Päätös Suomen ensimmäisestä kau- punkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970, Vuoden 1968 asemakaavassa Martinlaakson keskustaan oli ja rakentaminen alkoi ennätysnopeasti seuraavana vuon- suunniteltu 6-kerroksisia liike- ja asuinrakennuksia. Sisä- asiainministeriön vastustuksen vuoksi liiketalot määrättiin na. Yli puolet radan pituudesta oli siltoja ja tunneleita, kun 2-kerroksisiksi, ja muutakin rakennusoikeutta rajattiin. Nyt rata valmistui. Samoihin aikoihin muuttoliike hidastui, ja tavoitteet ovat taas korkealla: pitkään tyhjillään olleen Työ- nauhakaupungin rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi. terveyslaitoksen toimistorakennuksen paikalle valmistui Rataa kuitenkin jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt on vuonna 2007 as.oy Vantaan Marsalkka. Neljässä kytketyssä päätetty rakentaa kehärata uuden Kivistön/Marja-Van- talossa on 8 kerrosta ja yhteensä 113 asuntoa. Pysäköinti on taan aluekeskuksen kautta lentoasemalle ja edelleen pää- järjestetty pihakannen alle. radalle saakka. 5. Alkupamaus 7. Martinkeskus Laajaniityntien ja Martinlaaksonpolun kulmauksessa au- Rakennettiin 1970 samaan aikaan Martinlaakson pääosien kiolla on Martinlaakson aluerakentamisen alkupamauksen kanssa, toisin kuin monien muiden lähiöiden ostoskeskukset. 4.12.1968 muistokivi. Martinlaakson 40-vuotisjuhlia viete- Suunnittelija Erkki Karvinen. Martinkeskus liukuportaineen tään pitkin vuotta 2009. oli aikanaan Pohjoismaiden suurin ja hienoin. Liikekeskus avattiin peräti 27 liikkeen voimin, ja avajaisissa soitti proge- 6. Laajavuoren alakoulu rockin uranuurtaja, Tasavallan Presidentti -yhtye. Nykyisiä Perustettiin 1969 Martinkylän kansakouluksi. Sitä kävivät kauppakeskuksia ennakoivasti liikkeisiin kuljettiin katettu- niin Martinlaakson kuin Martinkylän (nykyisen Kivimäen) jen sisätilojen kautta. Sittemmin palveluvalikoima on hieman lapset. Koulu oli 1970-luvun puolivälissä Suomen suurin. Op- kaventunut, mutta säilynyt edelleen monipuolisena. Ainoana pilasmäärä oli enimmillään 1200, kunnes Kivimäki erotettiin alkuperäisenä liikkeenä toimii Martinlaakson kukka, edel- omaksi koulupiirikseen. Painotusalueita ovat olleet musiikki leen samassa paikassa toisessa kerroksessa. Vantaankosken ja kielet alkaen jo vuodesta 1977, sekä myöhemmin matema- seurakunnalla on ollut talossa kerhotilat alusta saakka, ny- tiikka ja luonnontieteet. Laajavuoresta on usein osallistuttu kyisin seurakuntakeskus Martinristi. Viime aikoina on pu- menestyksekkäästi Tämä toimii -teknologiakilpailuun. Kou- huttu sekä rakennuksen purkamisesta että uudistamisesta. 6 lulla on oma Laajavuoren laulu. Aluksi koulu toimi hajallaan eri tiloissa, kunnes oma kou- 8. Mika Häkkisen aukio lurakennus valmistui 1971. Laajavuoren koulu puretaan, kun Martinlaakson kävelykeskustan pääakselin keskelle valmistui Martinlaakson koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat 1999 pieni aukio juhlistamaan formulakuljettaja Mika Häk- 2010-luvulla. Samalla koulut yhdistyvät Martinlaakson yh- kisen ensimmäistä maailmanmestaruutta. Samana vuonna tenäiskouluksi. Alakoulun paikalle on ideoitu 160 asunnon Häkkinen myös uusi mestaruutensa. suurpihakorttelia, jonka tarkoituksena on samalla tiivistää Martinlaakson keskustaa kaupunkimaisesti. Mika Häkkinen

Monacossa nykyisin asuva Mika Häkkinen syntyi Mar- Hilkka Kemppinen tinlaaksossa 1968, kävi Laajavuoren ala-astetta sekä Myllymäen yläkoulua ja valmistui levyseppä–hitsaajak- si Myyrmäen ammattikoulusta. Martinlaaksossa Häk- kinen tutustui myös Mika Saloon, jonka kanssa aloitti kilpa-autoilu-uransa 1974. Mikroautojen karting-sar- joissa Häkkinen voitti viisi suomenmestaruutta. For- mula Ford -luokassa Häkkinen voitti 1987 Suomen, Ruotsin ja Pohjoismaiden mestaruuden. Vuonna 1990 Martinlaakson kaksikko hallitsi Englannin F3-sarjaa 7 niin, että jotkut puhuivat MikaMika-sarjasta. Seuraa- vana vuonna Häkkinen loikkasi suoraan kuninkuus- luokka F1:een, jossa hän koki aluksi epäonnistumisia. Australiassa 1995 sattui paha ulosajo, mutta Häkkinen palasi ja nousi kaikkien aikojen menestyneimmäksi suomalaiseksi formula-kuljettajaksi. Kaiken kaikkiaan hän saavutti vuosina 1991–2001 F1-sarjassa 20 osakil- pailuvoittoa ja kaksi maailmanmestaruutta sekä lisäksi vuosina 2005–07 saksalaisessa DTM-sarjassa 3 osakil- pailuvoittoa.

Mika Häkkisen aukiolla on paalupaikkaa symboloiva pylväs. 9. Martinlaakson koulu ta. Opetuksessa painotetaan matematiikkaa, musiikkia ja Martinlaakson yhteiskoulu perustettiin 1970 yhtenä viimei- saksan kieltä. Lukiossa on noin 440 oppilasta. Painotuksena sistä yksityiskouluista koko maassa. Valtioneuvosto ehti jo on matematiikka ja luonnontieteet. Vuosittainen opintomat- hylätä perustamishakemuksen, mutta kannatusyhdistyksen ka tehdään Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen osoitettua alueen koululaismäärän kasvulukemat se joutui CERN:iin. Lukio on toiminut syksystä 2007 Mercurian ti- pyörtämään kantansa. Aluksi oppilaita oli 31, kolme vuotta loissa. Yläaste tullaan lakkauttamaan, kun oppilaat jatkavat myöhemmin 420 ja viimeisenä lukuvuonna 1976–77 jo 828 Martinlaakson yhtenäiskoulussa. Samalla rakennusta laajen- ennen yläasteeseen ja lukioon jakaantumista. Koulussa on netaan ja korjataan yhtenäiskoulun ja nuorisotoimen tarpei- ollut alusta saakka persoonallinen opettajakunta, voima- siin. kas Martsari-henki ja vilkasta kerhotoimintaa sekä luovan Entinen mestaruussarjajoukkue Vantaan Pussihukat pela- toiminnan (nykyisin ilmaisutaidon) opetusta moninaisine si koripalloa koulun liikuntasalissa ennen Myyrmäen Urhei- produktioineen. Poliittisen osallistumisen välineeksi tarkoi- lutaloon ja sen jälkeen Myyrmäen Energia-Areenalle siirty- tetuissa kouluneuvoston vaaleissa tulivat Martinlaaksossa mistä. Koulun vieressä on linjakas Martinlaakson uimahalli poikkeuksellisesti vain epäpoliittiset ehdokkaat valituiksi. vuodelta 1972. Sen on pystyttänyt Salpayhtiö ja sittemmin se Ajanmukainen tasakattoinen koulurakennus valmistui on siirtynyt kaupungin omistukseen. Nuorisotalo toimii vie- 8 1974 arkkitehtikilpailun voittaneen Arno Savelan suunnitel- reisessä rakennuksessa, joka valmistui päiväkodiksi vuonna masta. Koulu-uudistusta ennakoiden tehtiin valmiiksi kaksi 1977. sisääntuloaulaa ja ruokalaa. Talo oli yksi ensimmäisiä peruskoulun tarpeisiin rakennettuja, mutta yksityiskouluna siihen 10. Martinus ja kauppaoppilaitos Mercuria oli saatettu omalla kustannuksella tilata leveämmät käytävät Rakennus valmistui 1986–87 yhdistetyksi kouluksi ja kult- ja monipuolisemmat yleiset tilat. Koulussa oli mm. maisema- tuurikeskukseksi metsän reunaan, suunnittelija arkkitehti- kirjasto, liikuntasalissa katsomo ja TV-kelpoinen valaistus, toimisto Perkko&Rautamäki, akustiikkasuunnittelu Heikki sekä 327-paikkainen auditorio, joka toimi koko Länsi-Vantaan Tuominen. Martinus-sali on Vantaan suurin konserttisali: kulttuurikeskuksena ennen Martinus-salin valmistumista. paikkoja 410 ja lämpiössä 100. Se on suosittu äänitys- ja TV- Kaikkiin kuiviin tiloihin asennettiin kokolattiamatot, jotka taltiointipaikka erinomaisen akustiikkansa ansiosta. Mar- toimivat hyvin niin kauan kuin koulussa noudatettiin sisäjal- tinusta pitää kotisalinaan Vantaan Viihdeorkesteri, joka on kinepakkoa. Suunnitelmissa oli lisäksi toinen, pienempi audi- Suomen ainoa viihdemusiikkiin keskittynyt sinfoniaorkeste- torio ja Länsi-Vantaan AV-keskus sekä oma urheilukenttä. ri. Vuosittain Martinuksessa järjestetään latinalaisamerikka- Kurssimuotoisella yläasteella on nykyisin noin 400 oppilas- laisen kevyen musiikin festivaali Frutas Tropicales, vuonna 2008 jo kymmenettä kertaa. 33. Vesitorni Mercurian edeltäjän, Kauppiaiden kauppakoulun toiminta Koko Länsi-Vantaata palveleva Myyrmäen vesitorni valmistui alkoi Helsingissä 1908 vaatimattomassa puutalossa. Oppilas- 1973. Sen vesisäiliön tilavuus on 4500 kuutiota ja 47-metrisen määrä kasvoi 1970-luvulla jo yli 400:n, jolloin alettiin selvit- tornin korkeus merenpinnasta 101 metriä. Alun perin tornin tää uusien tilojen rakentamista yhdessä Vantaan kaupungin huipulle piti tulla näköalaravintolakin. Rakennuksen ympä- kanssa. Nyt koulussa on vuosittain 650 opiskelijaa ammatilli- rillä on avointa kallioketoa kissankelloineen, metsävirnoineen sen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen opinto-ohjelmis- ja kultapiiskuineen. Keväisin rinteet täyttyvät sinivuokoista. sa. Yhteistyö lukion kanssa syvenee entisestään, kun tiloja Talvisin mäkeä kiertää kaupungin ylläpitämä valaistu pääla- kehitetään Martinlaakson koulu-uudistuksen yhteydessä. tu, joka liittyy pääkaupunkiseudun laajaan latuverkostoon.

11. Viherpuisto 12. Rivitalot Vihertien asukaspuisto valmistui 1984. Asukaspuisto ja avoin Martinlaakson kerrostalokortteleiden kanssa samansuuntai- päiväkoti Soittorasia järjestävät vapaata ja ohjattua toimin- siin riveihin asetellut 13 rivitaloa valmistuivat 1970–71. taa kaikenikäisille. Pienet lapset voivat osallistua toimintaan oman huoltajan tai hoitajan seurassa. Koululaisille asukas- 13. Martinlaakson aloituskortteli 9 puisto on turvallinen paikka koulun jälkeen. Vuonna 1967 Helsingin maalaiskunta teki päätöksen sijoittaa Viherpuiston kautta kulkee noin 80 kilometriä pitkä ulkoi- alueelleen uutta kerrostalorakentamista noin 60 000 asuk- lureitti ”Reitti 2000”, joka alkaa Helsingin Laaksosta ja ulot- kaan eli kunnan silloisen väkiluvun verran. Valtava hanke tuu Vantaan ja Espoon kautta aina Vihdin Salmiin. Talvisin toteutettiin aluerakentamissopimuksilla, joista yksi koski samaa reittiä noudattelee kaupungin yläpitämä päälatu, jota Martinkylän talojen takamaita. Nils Kostiainen ja Juhani pitkin pääsee hiihtämään länteen Linnaisiin ja sieltä edelleen Wallenius laativat nykyisen Martinlaakson asemakaavan, Leppävaaraan, pohjoiseen Keimolaan ja Luukkiin saakka, jonka toteutti muutamien rakennusyhtiöiden muodostama sekä itään Helsingin keskuspuistoon. Kaikkiaan Vantaalla on Salpa oy. Yhtiö oli hankkinut maat omistukseensa jo 1965. 250 kilometriä ulkoilu- ja latureittejä. Säästöpankki solmi asuntosäästösopimukset tulevien asun- Vanhoissa kartoissa viereisen mäen nimenä on Myrbacka, nonomistajien kanssa. Yksi neljästä aloituskorttelista oli täs- jonka alkuosa tarkoittaa rämettä. Kallio nouseekin Mätäojan sä Laajametsänkujan päässä. Ensimmäiset asukkaat muutti- yläjuoksun rämemaisemasta. Sen harjalta alkavat jo Myyr- vat uusiin koteihinsa elokuussa 1969. Lähiössä palvelut olivat mäen ensimmäiset korttelit. lähellä: kävelytien toisella puolella oli kino, ja Raappavuoren- kujan päässä palveli korttelikauppa. 14. Raappavuorenkujan Aluerakentaminen julkisivukorjaukset Kun suuri maaltapako alkoi 1960-luvulla, rakennusteolli- Suurin osa Martinlaaksosta on jo käynyt läpi mittavan julki- suus oli juuri sopivasti oppinut soveltamaan liukuhihna- sivujen peruskorjauskierroksen viimeisten 15 vuoden aikana. tuotantoa betonielementteihin. Nousukauden hengessä Suurimmat korjaukset tehtiin muutamissa Raappavuoren- ajateltiin, että muuttajille rakennetaan uusiin esikaupun- kujan taloissa, joissa purettiin kaikki parvekkeet ja ikkunat, keihin nopeasti asuntoja, jotka voidaan tarvittaessa vaik- uusittiin seinien lämpövuoraukset ja muurattiin niihin perin- ka purkaa, kun ne alkavat rapistua. teiset tiilikuoret betonisten tilalle sekä muutettiin tasakatot Helsingin ympäristön maalaiskunnat ja kauppalat Suomen oloihin paremmin sopiviksi kalteviksi aumakatoiksi. eivät olleet valmistautuneet nopean kasvun vaatimaan kaavoitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. Alue- 15. Vantaan Energian voimalaitos rakentaminen ratkaisi ongelman: maanhankinta, rahoi- Malmin Sähkölaitos oy:nä Helsingin maalaiskunnassa 1910 tus, aluesuunnittelu, rakentaminen ja asuntosäästäminen perustettu yhtiö sai nimen Vantaan Sähkölaitos oy vuonna niputettiin yhteen, osittain kuntien päätöksenteon ohi. 1973. Uusi voimalaitos valmistui 1975 korvaamaan nykyisen Valtion ohjauksessa haettiin asuntotuotantoon tehokkuut- Martinmiilun paikalla olleen siirrettävän lämpökeskuksen. 10 ta ja taloudellisuutta sarjallisuuden ja ruutukaavan avul- Lähes kaikki Vantaan kaukolämpö tuotetaan vastapainetek- la. Myös arkkitehtuurissa ajan arvot olivat vastakkaiset niikalla, samoin kuin sähkö Vantaan ja lähialueiden tarpei- 50-luvun vaihtelevalle ja ympäristöön mukautetulle suun- siin. Yhteistuotannon ansiosta hyötysuhde on korkea, noin 88 nittelulle, jota vielä esim. Kaivokselassa on näkyvissä. prosenttia. Lämmönjakoverkostoa yhtiöllä on kaikkiaan 432 Ns. metsälähiöiden rakentamisen kulta-aikaa oli kilometriä ja sähköverkkoa 2994 kilometriä. 1960–70-luvun vaihde. Sen jälkeen rakentaminen on pai- Aluksi voimala toimi raskaalla polttoöljyllä, jota kuljetet- nottunut valmiin kaupunkirakenteen sisään. Myös hank- tiin junalla Martinlaakson rataa pitkin. Kivihiilikattila val- keiden toteutustapa on muuttunut niin, että kunnat ohjaa- mistui 1982 ja öljykattila muutettiin maakaasukäyttöiseksi vat jälleen kaavoitusta ja rakentamista. Vanhoja lähiöitä ei 1989, ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla. Samalla tarpeet- ole arvostelusta huolimatta purettu, vaan taloja ja alueita tomaksi jäänyt toinen öljysäiliö muutettiin kaukolämpöakuk- on voimaperäisesti kunnostettu. Suomessa on kaikkiaan si. noin 300 lähiötä, joissa asuu miljoona ihmistä. Ensimmäi- Päästöt vähenivät merkittävästi, kun rikin ja typen pois- nen lähiöissä syntynyt sukupolvi on aikuistuttuaan alka- tolaitteistot asennettiin laajennusten yhteydessä 1993, ja te- nut hakeutua takaisin kotiseudulleen. hoa lisäsi uusi kaasuturbiinilaitos 1995. Nyt sähkötehoa on 200 MW ja lämpötehoa 350 MW, lisäksi lämmön varatehoa kenteilla olevasta viidennestä kotimaisesta ydinvoimalasta. 60 MW. Jätekaasunpolttolaitosta suunniteltiin voimalan yh- Vantaan Energian 90-vuotispäiväksi 31.9.2000 valmistui teyteen 2000-luvun alussa, mutta suunnitelmasta luovuttiin Tarja Ervastin ja Ilkka Volasen ympäristötaideteos, joka oli pitkän valituskäsittelyn aikana. Valitukset kumottiin lopulta näkyvillä myös Vantaan kaupungin 650-vuotisjuhlavuonna korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 2001. Valomuotojen lähtökohtana oli abstrakteja mielikuvia Vantaan Energia sai ensimmäisenä kaupunkienergiayhtiö- mm. veden, sähkön ja tuulen liikkeistä. Lisäksi oli käytetty nä ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän Vantaan Energian ja Hyötysähkön logoja liikkuvina element- laatusertifikaatin 1999. Viime vuosina Vantaan Energia on teinä. Kun vuokratut valonlähteet palautettiin, teoksen muuttu- hankkinut osuuksia vesi- ja tuulivoimasta ulkomailla sekä ra- mattomat osat sovellettiin pysyväksi julkisivuvalaistukseksi.

11 Martinlaakson voimalaitoksen iltavalaistus näkyy kauas. Pekka Turtiainen Vapaalan kohde 19 Raappavuoret 17. Laajavuori Länsi-Vantaan suosituin ja arvokkaimmaksi koettu viheralue Raappavuoriakin korkeampi, jopa 62 metriin nykyisestä me- levittäytyy korkeuseroltaan noin 30-metristen kallioharjan- renpinnasta yltävä Laajavuori on tullut luotona esiin viimei- teiden ympärille. Raappavuorten pohjoisrinteiltä löytyykin simmän jääkauden jälkeisestä Yoldiamerestä 10 000 vuotta hyviä pulkkamäkiä. Alueella on ketoja, niittyjä ja reheviä sitten. Kiviaines on noin 1800–1900 miljoonaa vuotta vanhan lehtoja. Lehtojen valtapuina ovat koivu ja kuusi sekä haapa. svekofennisen vuorijonon juurta. Jopa muutaman kilometrin Järeimmät puut ovat läpimitaltaan 40-senttisiä. Kosteam- korkuiset vuoret ovat aikojen saatossa kadonneet rapautumi- massa itäosassa kukkivat keväällä mm. kevätlinnusilmä, val- sen ja useiden jääkausien kuluttamina. Viimeisin jääkausista kovuokko, kevätlehtoleinikki ja kielo. Vaateliaita lehtolajeja kesti noin 100 000 vuotta. Maankuori on vielä lommolla kol- ovat pähkinäpensas, näsiä ja lehtokuusama sekä rauhoitettu mekilometrisen jäävaipan jäljiltä ja kohoaa siksi nykyäänkin, lehtoneidonvaippa, jolla on Vantaalla vain kaksi tunnettua noin 2 millimetriä vuodessa. esiintymää. Metsässä viihtyvät mm. lehtopöllö, palokärki, valtakunnallisesti uhanalainen pikkutikka sekä peukaloinen, 18. Raiviosuonmäki joka usein pesii kaatuneen puun juurakon kätköissä. Suomen kuuluisimmat Mikat varttuivat näissä pihapiireissä 1970-luvun alussa. Myöhemmän formulamenestyksen myötä 12 16. Mårtensdals skola Raiviosuonmäessä alkoi näkyä Japanista ja muualta Kau- Uusi ruotsinkielinen koulu valmistui 1977. Sinne siirtyivät koidästä saapuneita autourheilun ystäviä, jotka halusivat tu- oppilaat ja opettajat vanhoista kyläkouluista Seutulasta, tustua sankareidensa lapsuudenmaisemiin. Keimolasta, Hämeenkylästä ja Vantaankoskelta. Nykyisin Länsi-Vantaan ainoalla ruotsinkielisellä ala-asteella on 240 19. Martinlaakson pesäpallokenttä oppilasta. Se ottaa vastaan oppilaita myös Nurmijärveltä, Laajakorven hiekkakentällä on pysyvä pesäpallokenttä ja jossa ei ole omaa ruotsinkielistä opetusta. Samalla Mårtens- vieressä massapohjaiset tenniskentät sekä skeittipaikka. dals skola palvelee Länsi-Vantaan ruotsinkielisen yhteisön Länsi-Vantaan ainoa pesäpalloseura Vantaanjoen Juoksu pe- kokoontumispaikkana. Sen tiloissa toimii ruotsinkielinen laa kotiottelunsa Laajakorvessa. Pitkäpallon kehitti vuosina työväenopisto, monia yhdistyksiä ja mestaruussarjatason 1914–1920 perinteisen suomalaisen kuningaspallon ja ame- käsipalloseura Helsinge Atlas. Rakennusta on korjattu luku- rikkalaisen baseballin pohjalta monipuolinen urheiluvaikut- vuonna 2007–08. taja Lauri ”Tahko” Pihkala. Uuden kansallispelin nimi muutettiin pesäpalloksi 1922. 20. IT-puisto piruusuista suurin osa kukkii toukokuun lopulta kesäkuun Vantaankosken uuden aseman yhteyteen oli ajateltu näyt- puoliväliin. tävää yrityskeskittymää. Sen toteutus tyssäsi 1990-luvun Viereisellä mäellä on partiolaisten kämppä, jonka raken- alun lamaan. Kuitenkin 1993 ehti valmistua toimitalo, jonka sivat 1960 helsinkiläiset lippukunnat kauas kaupungin ulko- rakennutti silloinen Euroopan suurin tietokonevalmistaja puolelle. Nyt kämppä on Vantaan Metsänkävijöiden käytössä. Siemens–Nixdorf. Sittemmin rakennusta käytti maailman Keväinen Partiopamaus on suosittu yleisötapahtuma. suurin ohjelmistoyritys Microsoft. Nyt tiloissa toimii IT-alan yrityspuisto. Martinkyläntien toisella puolella aivan aseman vieressä on kaavassa varaus 12-kerroksiselle toimistotalolle, jolle ei ole vielä ilmoittautunut toteuttajaa.

21. Jaakko Pöyry

Vuonna 1958 perustettu insinööritoimisto Jaakko Pöyry oli jo Pekka Turtiainen 1970-luvulla kehittynyt globaaliksi suuryritykseksi. Nykyään pörssinoteeratussa konsultointiyhtiössä työskentelee 6200 13 energia-, rakennus-, metsä- ja ympäristöalan asiantuntijaa. Tyylikäs pääkonttorirakennus valmistui 1991 Jaakonkadulle. Vantaalla on kaikkiaan vain noin 20 katu-päätteistä kadun- nimeä.

22. Kivimäenpuisto Puisto toimistokorttelin takana on Vantaan parhaiten suun- niteltuja ja hoidettuja kiviasetelmineen. Vuonna 2001 valmistuneessa alppiruusupuistossa ovat esillä kaikki 9 kotimaista rhododendronlajiketta. Niiden jalostus alkoi Helsingin yli- opistolla vuonna 1973 ja jatkuu edelleen. Rodojen suvussa on kaikkiaan yli 1000 lajia, suuri osa niistä esiintyy Himalajalla. Jaakko Pöyryn pääkonttorissa on korkea, Rhododendron onkin Nepalin kansalliskukka. Puiston alp- valoisa sisäaula. 23. Entinen kyläkauppa 26. Julkisivuremontti Myymälän rakensivat Savon Nilsiästä tulleet Taskisen vel- Lintukallionrinne 3:n julkisivuissa nähdään erikoiset peltiset jekset sekä näiden lanko Veli Borgman, joka vaimonsa Toinin kasetit, joiden värityksellä on saatu talojen päätyyn tunnis- kanssa avasi kaupan vuonna 1957. Kyläkaupasta muodostui tettava ilme. Kivimäen pientaloalueen keskipiste, jonka kautta kulkivat paitsi tavarat myös uutiset ja kuulumiset. Palvelumyymälän valikoima oli laaja: kaikkea maidosta rakennustarvikkei- siin ja polttoöljyyn. Lihat haettiin suoraan teurastamolta ja

maitotuotteet meijeristä, siirtomaatavarat Keskolta. Vuosina Hilkka Kemppinen 1971–93 kaupanpitoa jatkoivat Aarne ja Sirkka Taskinen, jotka asuvat edelleen rakennuksessa.

24. Kivivuori Vain 50-metrinen Kivivuori on Martinlaakson kolmesta mä- estä matalin, mutta on silti antanut nimensä koko Kivimäen 14 kaupunginosalle. Kivimäki palstoitettiin 1950-luvulla pienta- lotonteiksi Stenbackan talosta, joka sijaitsee Ylästöntien län- sipäässä. Päiväkotien pihat avautuvat suoraan metsään.

25. Kivimäen koulu Perustettiin kansakouluna 1974, toimi aluksi Martinlaakson kansakoulun tiloissa. Muuttui peruskouluiksi 1977 muiden pääkaupunkiseudun koulujen tavoin. Oma koulurakennus valmistui 1978. Oppilaita on nykyään noin 440 luokilla 1–6. Kivimäen koulu toimii Länsi-Vantaan erityisopetuksen osaa- miskeskuksena ja keskittyy tulevaisuudessa yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevien lasten opetukseen. Kivimäessä on panostettu oppilashuoltoon, ja siellä on lastenpsykiatrinen Etappi-luokka. Julkisivukorjaukset piristivät koko Martinlaakson ilmeen. 27. Kukinkuja ja Kukintie minaisuusoppia eivätkä vietä kristillisiä juhlapyhiä. Jehovan 1500-luvun kuuluisimmat martinkyläläiset olivat talonpoi- todistajat eivät käytä seremonioissaan kuvia tai muita uskon- kaispurjehtijat Göran ja Per Bonde. Bondien jaalat veivät nollisia symboleita. He eivät myöskään hyväksy asepalvelusta nahkoja, lautaa, halkoja ja tervaa Suomenlahden yli Rääveliin tai siviilipalvelusta. Vuodesta 1987 liikkeen jäsenet on vapau- (Tallinnaan), joka kuului Itämeren kauppakaupunkien Han- tettu asevelvollisuudesta rauhan aikana. sa-liittoon. Tänne päin tuotiin mm. suolaa ja viljaa. Bonde maksoi suolatukkuri Fickelle toimittamalla tiluksiltaan Mar- 30. Palstaviljelmät tinkylästä 1200 suoraa mäntyä hansakauppiaiden Itämerellä Alueella on 30 viljelypalstaa, joita Etelä-Vantaan Kokoomus käyttämien koggi-laivojen mastopuiksi. Vanhoihin karttoihin vuokraa alueen asukkaille. Kaikkiaan palsta-alueita on Van- hakkuupalstasta jäi muistoksi nimi Kuggäng (kogginiitty), taalla 15 eri puolilla kaupunkia. nykyään muuntunut muotoon Kukintie.

28. Martinlaakson huolto Alueelle keskittynyt oma huoltoyhtiö on perustettu 19.5.1969 aivan Martinlaakson rakentamisen alkuvaiheessa. Martin- 15 laakson huollon omistavat täkäläiset taloyhtiöt ja liikekiin- teistöt. Hoidettavaa rakennuspinta-alaa on yhteensä 300 000 Tiina Kujala kerrosneliömetriä ja piha-alueita 67 hehtaaria.

29. Jehovan todistajien valtakunnansali Valmistui 1976 Jehovan todistajien paikalliseen kokous- ja koulutuskäyttöön. Liike on Suomen kolmanneksi suurin uskonnollinen yhteisö 18 000 jäsenellään. Toiminta alkoi Yhdysvalloissa 1870-luvulla ja saapui Suomeen Ebba Lund- borgin toimesta 1906. Jehovan todistajien opetus pohjautuu Raamattuun erityisesti maailmanlopun odotuksen ja käytän- nön moraalikäsitysten osalta, mutta he eivät tunnusta kol- 31. Jokiuoman puisto 32. Vihertie Vantaan parhaaksi mainittu puisto on nuorison suosikkipaik- Rata jakaa vehreän Vihertien alueen nykyään kahtia. Alue on ka. Takavuosina koululaisten jameissa Jokiuomassa tarvittiin palstoitettu 1950-luvulla Grönkullan talosta, joka sijaitsee välillä poliisiakin, mutta nykypolvi juhlii rauhallisemmin. Lyhtykujalla Vantaanlaaksossa. Järjestystä puistossa valvoo Juha Mennan jämerä maaveistos Vihertien ja sen poikkikatujen varrelta löytyy mm. ooppe- Ukon kirves vuodelta 1996. Jokiuoman puiston paikkeilla on ralaulaja, professori Jorma Hynnisen entinen talo vuodelta aikaisemmin ollut lähde, Skallbölekällan. 1978. Talon studio-osan on suunnitellut akateemikko Juha Puiston kupeessa on Haltiatien matonpesupaikka. Matto- Leiviskä 1992. Kirjailija ja runoilija Aulikki Oksasen entisessä jen peseminen laitureilla on perinteinen suomalainen aska- talossa on erikoinen hirsierkkeri. re, jota ulkomaiset turistit jaksavat ihmetellä mm. Helsingin Kaivopuistossa. Pesuaineen huuhtoutuminen vesistöön rasit- taa ympäristöä, joten puuha on siirretty maalle rakennetuille matonpesupaikoille. Ne ovat hyvin suosittuja kesäisin. Maaveistos Ukonkirves Jokiuoman puistossa. 16

Tiina Kujala 17

VANTAANLAAKSO Hilkka Kemppinen V A N T A A N L A A K S O

1. Övre Nybacka 2. Vantaan maatalousmuseo Mårtensbyn tiettävästi vanhimman rakennuksen vanhin osa Yksityisessä paikallismuseossa on noin 1000 esinettä van- on 1700-luvulta. Nedre Nybacka vanhan Nurmijärventien toi- hasta Helsingin maalaiskunnasta. Museota ylläpitää vuonna sella puolella on erotettu kantatalosta 1815. Övre Nybackas- 1882 perustettu Helsinge lantmannagille rf, joka on nykyisen sa toimi 1800-luvun lopulla kestikievari. Maanviljely tilalla Vantaan vanhin yhä toimiva yhdistys. Vuonna 2006 käyttöön jatkui aina 1960-luvulle saakka. Nykyään rakennus palvelee otetuissa uudisrakennuksissa on näyttelysalin lisäksi kokous- Vantaan kaupungin juhlatalona. Tuvan seinällä on Vantaan ja juhlatilat. Kutojien valmistama tarkka kopio Martinkylän ryijystä, jon- 3. Martinkylänranta ka alkuperäiskappale on kaupunginmuseolla. 18 Mårtensbyn maatilojen päärakennuksista ovat Vanhan Nur- mijärventien varrella paikoillaan pohjoisesta lukien Guss, Smeds, Stenbacka; Nedre ja Övre Nybacka sekä etelässä Sill- bölen rajalla Grönkulla. Kokonaan hävinneet ovat Bulders sekä Lillas, joka sijaitsi omalla kumpareellaan nykyisen Yläs- töntien varressa. Lillaksen kuuluisin isäntä oli talonpoikais- Antti Kemppinen purjehtija Göran Bonde. Tämä lienee ollut pienikokoinen ja saanut siksi liikanimen, josta tuli aikanaan talon nimi. Bon- de harjoitti veljensä Perin kanssa talonpoikaispurjehdusta Suomenlahden yli Rääveliin 1500-luvulla kahdella aluksella. Lillaksen tilan jaosta syntyivät aikanaan Stenbacka ja Grön- kulla. Entisen talonmäen kupeessa on nykyään mansikoiden itsepoimintapaikka. Ulkomaankauppaa puolestaan harjoite- taan Smedsissä, jossa toimii kreikkalaisten herkkujen maa- hantuontiyritys. 4. Perkiöntie 8 Talonpoikaispurjehdus Valmistui 1973, suunnittelija Kai Palmqvist. Vantaan modernin rakennusperinnön luetteloon kuuluva, Suomessa Helsingin pitäjä oli 1500-luvulta alkaen vilkkaimpia ta- epätyypillinen ratkaisu, jossa kaksi pitkää rivitaloa jättävät lonpoikaispurjehduksen lähtöalueita Suomessa peräti 11 väliinsä pienen suojaisen kujan. Sen päässä on taloja yhdistä- laivurin voimin. Kruunu yritti rajoittaa maalaissäätyjen vä muuri porttiaukkoineen. Kaunista tiilipintaa rytmittävät omatoimista ulkomaankauppaa jo 1300-luvulta alkaen, etelän puolella suuret ikkuna-aukot. Perkiöntien varressa ja tuloksetta. Kustaa Vaasa perusti 1550 Helsingforsin kau- Vantaanlaaksonraitilla on muutenkin nähtävissä edustava kokoelma eri vuosikymmenten rakennustyylejä sodanjälkei- pungin kilpailemaan suoraan Räävelin (Tallinna) kans- sestä puisesta tyyppitalosta aina 1970-luvun ”käkikello”-pa- sa ja voidakseen verottaa kauppaa luvanvaraisesti käyviä ritaloon ja 1980-luvun tiilipintaiseen betonirivitalokokonai- porvareita. Kulkukieltojen valvominen oli kuitenkin mah- suuteen saakka. dotonta ilmiön laajuuden vuoksi. Talonpoikaispurjehtijat käyttivät yleensä 25-jalkaisia, viisilautaisia saaristolais- 5. Perkiönmäki veneitä, joissa saattoi olla purje airojen lisäksi. Lisäksi Perkiönmäen huippu yltää 44 metriä merenpinnan yläpuo- 19 nähtiin 2–3-mastoisia alle 38-jalkaisia rahtialuksia. Tal- lelle. Kiviaines on noin 1900–1800 miljoonaa vuotta vanhan vella saatettiin päästä jäätietä meren yli reellä. svekofennisen vuorijonon juurta. Jopa muutaman kilometrin Pelkästään rääveliläisen kauppias Helmich Ficken korkuiset vuoret ovat aikojen saatossa kadonneet rapautumi- kautta Suomenlahden yli liikkui vuosien 1510–40 välillä sen ja useiden jääkausien kuluttamina. Viimeisin jääkausista 42 000 kiloa suolaa ja 36 000 litraa viljaa. Vientiin meni kesti noin 100 000 vuotta. Jään uurtamia jälkiä näkyy avo- 82 000 litraa tervaa ja 10 000 parrua. Lisäksi talonpoi- kallioilla kautta maan. Maankuori on vielä lommolla kolme- kilometrisen jäävaipan jäljiltä ja kohoaa siksi nykyäänkin, kaispurjehtijat salakuljettivat ihmisiä aikoina, jolloin hen- noin 2 mm vuodessa. Metsikössä on myös toistakymmentä kilöiden muuttaminen ulkomaille oli ankarasti kiellettyä. pientä siirtolohkaretta, jotka ovat kulkeutuneet paikalle jää- Vasta vuoden 1839 merilaki oikeutti muutkin kuin kau- kauden jälkeisessä Baltan jääjärvessä kelluneiden jäävuorten punkilaiset purjehtimaan Tanskan satamiin. Sen jälkeen mukana. laivanvarustaminen muuttui vähitellen ammattimaisem- maksi ja pääomavaltaiseksi rahtiliiketoiminnaksi. 6. Hämeenlinnanväylä design-klassikoita 1960-luvulta nykypäivään. Sen tuotteita Vuonna 1938 numeroitu Kolmostie noudatteli ensin vanhan on käytössä mm. Kansallismuseossa, eduskunnan lisäraken- Nurmijärventien reittiä Klaukkalaan, kulki sieltä Lopen kaut- nuksessa ja Helsingin Svenska Klubbenilla. ta Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle sekä Vaasaan. Ny- kyinen linjaus Martinkylän kohdalla kauemmas asutuksesta 9. Grönkullan päärakennus syntyi 1950-luvulla. Moottoritietä alettiin rakentaa 1985. Se Grönkullan tila on puolikas Lillaksesta. Rakennushistorial- ehti Hämeenlinnaan 1992 ja jatkui Tampereelle saakka 2000. lisesti arvokas päärakennus lienee rakennettu tai siirretty Väylää käyttää näillä main yli 58 000 ajoneuvoa vuorokau- tänne isojaon jälkeen 1700-luvulla. Sitä jatkettiin lisäsiivellä dessa. Määrän on ennustettu kasvavan jopa 85 000:een vuo- 1800-luvun lopulla. Talossa on pidetty mm. yleistä kirjastoa. teen 2025 mennessä. Siellä on ollut myös nuorisoseuran toimintaa.

7. Koukkuniitty 10. Siirtolapuutarha Laajassa puistossa on pelikenttiä ja hyvin varusteltu leikki- Grönkullan pellosta lohkaistun 6,5 hehtaarin alueen omistaa puisto, jota käyttävät mm. viereisen Vantaanlaakson päivä- 1950 perustettu Viherkummun Viikonloppumaja Osuuskun- kodin ryhmät. ta. Puutarhassa on 125 palstaa osuuskunnan jäsenten hallin- 20 nassa. Istutussuunnitelman laati maineikas puutarha-arkki- 8. Konepaja tehti Elisabeth Koch. Suurin osa alkuperäisistä mökeistä on Matssonin konepaja valmistui tälle paikalle 1928. Sen puura- yhä käytössä. Viljely ja rakentaminen palstoilla on tarkasti kennuksen korvasi hienomekaniikkaa valmistaneen Mittavä- rajattua yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi. Esimerkiksi pen- line oy:n kivitalo vuonna 1952. Tarkkuusmittaukset edellyt- sasaidan suosituskorkeus on 140–170 senttimetriä ja hedel- tävät erityisen vakaata alustaa, joten talon rakenteista tehtiin mäpuiden 5 metriä. Osuudet ovat hyvin kysyttyjä ja niiden erikoispaksut. Talon piirteissä on vaikutusta Sveitsistä, jossa hinnat mökin kunnosta riippuen korkeita. Uusi kerhoraken- yrityksen perustaja Hemmo Räty oli ollut opissa. Sisätiloissa nus Viherpirtti valmistui 2009. on edelleen jäljellä jugend-tyylisiä ovia sekä joitakin alkupe- Siirtolapuutarhan perustaja ja puheenjohtaja ja isännöit- räisiä koneita. Nyt talossa toimivat Jorason oy ja Mome oy, sijä vuoteen 2004 saakka oli Alexis Kavaleff, joka oli Tuoma- jotka tekevät korkealaatuisia täysmetallisia ovenkahvoja ja rinkylän kartanon poikia ja mukana isänsä, edistyksellisen heloja yksityisiin ja julkisiin tiloihin sekä myös korjausra- maanviljelysneuvos Jakob Kavaleffin niinikään omistaman kentamiskohteisiin. Momen valikoimassa on useita alansa Haltialan kartanon peltotöissä sekä kasvilajikokeiluissa. Yhteinen tietolaatikko: Vantaanjoki s. 60 11. Silvolan tekoallas

Maisemasta nousee esiin Silvolan tekoaltaan länsipuolen reunavalli, jolla on pituutta yli kilometri. Viiden miljoonan kuutiometrin allas valmistui 1962 pääkaupunkiseudun vesi- huollon varavesialtaaksi. Aluksi vesi otettiin Vantaanjoesta, mutta 1982 alkaen se on tullut Päijänteestä maailman pisin- tä kalliotunnelia pitkin. Silvolasta vesi jaetaan seudun lähes miljoonan asukkaan käyttöön. Allasalue on suljettu. Tekoaltaan reunavallin edessä on Silvolan keskiaikaisen ratsutilan puolikas, Sillböle Enstaka, jonka nykyinen päära- Ari Yrjänä, Vantaan kaupunginmuseo kennus on 1830-luvulta. Rusthollin toinen puolikas on Gruvan tila Kaivokselassa. Reunavallin notkelmassa on kasvistoltaan 21 arvokas puronvarsilehto, jossa menestyvät mm. pähkinäpen- sas, sinivuokko, sudenmarja, rönsyleinikki ja hiirenporras. Altaan taakse jää linnustoltaan monipuolinen 21 hehtaarin lehto sekä 13 hehtaarin luonnonsuojelualue Pitkäkosken par- taalla. Suojaisalla alueella viihtyy mm. EU-direktiivin suo- jaama palokärki. Muita siellä havaittuja lajeja ovat sirittäjä, mustapääkerttu, kultarinta ja peukalonen. Viherkummun siirtolapuutarhaidylliä. Valtaosa alueen mökeistä on rakennettu vuosina 1950-1957. 12. Kerrostalo 15. Vaisala Vaisalan työntekijöiden käyttöön valmistui 1955 Vantaan en- Professori Viljo Väisälä lähetti ensimmäisen suomalaisen simmäinen moderni kerrostalo. radioluotaimen taivaalle joulukuussa 1931. Kehitystyö johti tuotannon aloittamiseen 1936. Yritystoiminta alkoi Pasilassa 13. Vanha Nurmijärventie 1944 Mittari oy:n nimellä. Kansainvälisen maineen kasva- Nurmijärventie erkani Turuntiestä Pitäjänmäellä Kaarelan- essa nimi muutettiin Vaisalaksi, ja yritys muutti Vantaalle tienä. Sieltä se kulki harjanteita seuraten Vantaankoskelle, jossa kohtasi vielä vanhemman Kuninkaantien, ja siitä edel-

leen Nurmijärven kirkolle. Maankuulut Nurmijärven rosvot Vaisala terrorisoivat kesällä 1822 Uuttamaata ja eteläistä Hämettä ryöstäen taloja, kiduttaen niiden asukkaita sekä rellestäen kestikievareissa. Alun perin vain 13-jäsenisen rosvojoukon ja heidän apureidensa kiinniottamiseen tarvittiin lopulta 700 sotilasta. Myös Aleksis Kivi kertoo Seitsemässä veljeksessä, kuinka kotiin palaajat ryöstettiin nummella. Nurmijärventie 22 eli kukoistuskauttaan 1880-luvulla, jolloin sen varressa toimi jo Huopalahden ja Seutulan välillä samanaikaisesti jopa seit- semän kauppaa.

14. Martinkylän Högberg Kallioharjanne kohoaa korkeimmillaan 50 metriä merenpinnan yläpuolelle ja tarjoaa komean näköalan Myyrmäen yli aina Malminkartanon täyttömäelle saakka. Polku ylös lähtee suuren siirtolohkareen vierestä. 1955. Pääkonttorin suunnitteli Teuvo Lindfors, edustustilara- 17. Vantaanlaakson ostoskeskus kennuksen 1983 Marianna ja Mikko Heliövaara sekä Martti Valmistui 1982. Edusti lähiöaikakauden suunnitteluperiaa- Uksila. Edustustilojen sisustuksen suunnitteli Aina Harju- tetta, jonka mukaan lähipalvelut piti tuoda kävelyetäisyydelle Söderberg. Nämä edustavat aikakautensa korkeatasoista teol- keskelle asuinaluetta. Pitkään ostarilla oli myös postitoimis- lisuusrakentamista parhaimmillaan Vantaalla. to ja jopa kultasepänliike. Sittemmin asiakkaat ovat monin Aluksi konttorirakennuksessa myös valmistettiin luotaimia, paikoin valuneet suurmarketteihin, mutta Vantaanlaakson mutta sittemmin tuotantorakennusta on laajennettu vai- ostoskeskus on pysynyt edelleen hengissä. Rakennuksen ylä- heittain jokilaaksoon päin. Tuotekehityksen ja yritysosto- kerta on seurakunnan kerhohuoneistona. jen ansiosta Vaisala on nykyään maailman markkinajohtaja teollisuuden ja sääilmiöiden mittaustekniikan valmistajana. 18. Täydennysrakentaminen Viennin osuus tuotannosta on ollut koko yrityksen toiminnan Vanhojen asuinalueiden tiivistäminen kaupungin väkiluvun ajan yli 90 prosenttia. Yhtiöllä on yli 1000 työntekijää ja toi- kasvaessa herättää usein vastustusta avaraan miljööseen mintaa yli 100 maassa. tottuneissa asukkaissa. Toisaalta uudisasutus elävöittää kul- makuntaa ja edistää lähipalveluiden säilymistä. Perinteisiä 16. Rosenströmin Union materiaaleja, muotoja ja värejä suosiva arkkitehtuuri istuu 23 Vuonna 1951 valmistuneessa rakennuksessa toimi Osmo Ro- vanhaan rakennuskantaan, ja sitä voidaan nykyään myös senströmin automyynti ja -korjaamo Vantaan Auto. Hienoin edellyttää kaavamääräyksin. As.oy Vantaan Tuulikaaren puu- malli oli aina esillä alakerran suuressa näyteikkunassa. Toi- rakenteiset erillis- ja paritalot Moreeniharjun länsirinteessä minta laajeni, kun viereen rakennettiin 1961 bensa-asema. ryhmittyvät piharaitin varteen. Ne on rakennettu vuonna Se toimii edelleen täyden palvelun huoltamona jo kolmannen 2008. Kolme samantyppistä kokonaisuutta on suunniteltu polven Rosenströmien voimin. Union-ketju sulautui 1992 Vanhan Nurmijärventien varteen. Tien toisella puolella on Nesteeseen, mutta huoltamo on edelleen paikkakunnan auto- as.oy Vantaan Laaksotuulen kolme paritaloa vuodelta 2004. väen kokoontumispiste. Ne saavat tulevaisuudessa seurakseen lisää uudisrakentamis- ta rinteen alle Viirikujan päähän. 24

VANTAANKOSKI

Vantaan kaupunginmuseo V A N T A A N K O S K I

Reitin pituus noin 4 km

1. HBL:n paino August Schaumanin vuonna 1864 perustama Hufvudstads- Hesarin lisäksi Sanomalassa on tehty Ilta-Sanomia, Uutis- bladet oli Suomen ensimmäinen tilaajille kotiin kannettu lehti 100:a ja lukuisia muita lehtiä, julkaisuja sekä mainos- kuusipäiväinen lehti. Pitkäaikaisin päätoimittaja 1885–1928 painotuotteita. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen oli Arthur Frenckell, joka myös omisti lehden ja perusti sille Kalle Vartolan alkuperäistä suunnitelmaa kertaamalla. Sen 1885 oman painon sekä hankki Suomen ensimmäisen rotaa- nykyinen pinta-ala on jo yli 100 000 neliömetriä. Ulkoasu tiopainokoneen. Vielä hänen kautensa lopulla 1920-luvulla on painolaitoksen mittakaavan mukaisesti yksinkertainen ja lehti oli suurempi kuin Helsingin Sanomat. Nykyään HBL on monumentaalinen. Punatiilimuurit pyöristyvät kapeiden pys- Suomen suurin ruotsinkielinen sanomalehti 51 000 kappa- tyikkunoiden vieressä. Näin syntyy kirjan tai lehden taitetta 25 leen levikillä. Toimitus työskentelee edelleen perinteikkäissä muistuttava vaikutelma. tiloissa Helsingin keskustassa, mutta lehteä on painettu Van- taankoskella vuodesta 1984 alkaen.

2. Sanomala Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt ystävineen perustivat Päivälehden 1889 nuorsuomalaisten äänenkannattajaksi. Venäläisten lakkautettua lehden sortokaudella 1904 sen tilalle perustettiin Helsingin Sanomat. Lehteä painettiin kaupungin keskustassa, kunnes Martinlaakson painolaitos otettiin käyt- töön 1977. Uutta oli, että ladotut sivut lähetettiin Sanomalaan Ilppo Pohjola, Vantaan kaupunginmuseo toimituksesta Helsingin Ludviginkadulta nopeasti mikroaal- tolinkillä. Nykyään Pohjoismaiden suurimman päivälehden painos on arkisin yli 400 000. Siitä 310 000 tehdään täällä ja loput Forssan ja Varkauden painoissa. Sanomala on pääkaupunkiseudun suurin painolaitos. 3. Kuninkaantie Suuri Rantatie eli Alinen Viipurintie Tu- kennus siirrettiin Vanhan Nurmijärventien rusta Porvoon kautta Viipuriin muodostui varresta tänne 1900-luvun vaihteessa, mutta 1300-luvulta alkaen korvaamaan vaarallista tuhoutui tulipalossa 1990-luvulla. merireittiä rikkonaisessa saaristossa. Ku- ninkaallisetkin kulkivat matkoillaan reittiä, 4. Isontammentien tammi jonka varressa kukoistivat niin kestikieva- Yksityispihalla kasvaa ehkä satoja vuosia rit kuin aateliskartanot. Sekä Espoon että vanha suurikokoinen metsätammi, joka on Helsingin pitäjän kirkko rakennettiin nimen- rauhoitettu. Metsätammi lukeutuu pyökki- omaan Suuren Rantatien ja jokiväylän risteyk- kasveihin. Se on eurooppalainen jalopuu, jon- seen. 1550-luvulla Helsingforsin perustamisen ka puuaines on erittäin kovaa. Tammenterhoja jälkeen pääväylä kääntyi Bembölestä kaupunkiin syövät monet pikkunisäkkäät, ja rungon koloissa ja sieltä takaisin vanhalle tielle Hakkilassa. Suomen pesivät useat lintulajit. Jopa sadat hyönteislajit ovat tärkeimmän maantien käyttö vilkastui entisestään, kun erikoistuneet käyttämään tammea elinympäristönään, osa 1638 Pietari Brahe järjesti postin kuljetuksen talonpoikien vasta lahopuuvaiheessa kääpien ohella. Tammen juurisienistä 26 voimin Turun ja Tukholman välillä suoraan Ahvenanmeren tunnetuimpia ovat kymmenet eri tryffelilajit. yli Eckerön kautta. Yhtenäinen postitie ulottui näin Atlantin Tammi viihtyy Suomessa nykyään enimmillään vain 30 rannalta Bergenistä Ruotsin valtakunnan itäisimpään kolk- km leveällä vyöhykkeellä rannikon tuntumassa Rauman kaan Nevanlinnaan ja aikanaan Venäjän pääkaupunkiin Pie- korkeudelle saakka. Tammi levisi maahan etelästä viime jää- tariin saakka. kauden jälkeisellä lämpökaudella noin 7000 vuotta sitten. Se Vasta rautateiden rakentaminen 1800-luvun lopulla vei Ku- menestyi hetken jopa Oulun korkeudella saakka. Ilmaston ninkaantieltä merkityksen valtakunnallisena pääväylänä. Hä- viilennyttyä nykyiselleen tammi taantui ja kuusi valtasi alaa. meenkylän ja Vantaankosken välinen osuus alennettiin 1906 Tammi ehti kuitenkin juurtua suomalaiseen mytologiaan. Ka- maantiestä kylätieksi. Vanhalla pohjalla kulkevan Isontam- levalassa mainitaan iso tammi, joka peittää auringon ja kuun. mentien varresta löytyy kivinen tolppa, jossa merkintä 1 1/4 Monilla itämerensuomalaisilla, germaanisilla ja kelttiläisillä tarkoittaa etäisyyttä Bemböleen peninkulmissa mitattuna. kansoilla tammi on pyhä puu. Isontammentien varrella on entinen ratsutila Övre Mån- sas, joka syntyi 1850-luvulla Månsaksen talon jaossa. Päära-

Kuva Tiina Kujala 5. Vantaankosken koulu uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimaisena säilynyt pieni Oppikoulun saamiseksi myös kunnan länsiosaan järjesti- metsäkanalintu pyy, joka mainitaan EU:n lintudirektiivissä vät mm. martat monenlaisia tempauksia 1950-luvun lopul- tärkeänä lajina. la. Yksityinen Vantaan yhteiskoulu aloitti 1.9.1960 vanhan kansakoulun pihalla parakissa. Sillä oli heti ensimmäisenä 7. Vantaanpuisto lukuvuotenaan 80 oppilasta. Oma koulutalo valmistui Övre Vantaanpuiston lähiön toteuttivat 1965–70 aikansa tunne- Månsaksen tilalta ostetulle tontille 1964, suunnittelijana tuimmat tekijät. Aluerakentamissopimuksen kunnan kans- Risto Luukkonen. Myöhäistä funkista edustava rakennus on sa teki Asuntosäästäjät ry, joka oli juuri saanut Vuosaaren massoittelultaan varmasuhteinen ja julkisivut linjakkaat. Ul- rakentamisen vauhtiin legendaarisen Martti Ilveskorven kokuoren väritystä on välillä koetettu piristää punaisella ja johdolla. Rakennuskaavan laati Tapiolan keskustasuunnitel- vihreällä. malla 1954 kunnostautunut Aarne Ervi, Alvar Aallon oppilas. Vantaan yhteiskoulussa oli parhaimmillaan lukuvuonna Vantaanpuiston kaupunkirakenne onkin ruutukaavalähiöitä 1970–71 peräti 953 oppilasta ja 47 opettajaa. Musiikkitoi- edeltävän puistokaupunkiajatuksen mukainen: rivitalot sekä minnastaan tunnetun koulun kuoro ja orkesteri tekivät useita matalat kerrostalot on sijoiteltu maaston muotoja mukaillen LP-levyjä ja konsertoivat ulkomaita myöten musiikkineuvos rinteeseen ja tornitalot hallitsevat maisemaa korkeimmilla 27 Toivo Korhosen johdolla. Peruskoulu-uudistuksessa 1977 yh- paikoilla. Ervin itsensä piirtämiä ovat 8-kerroksiset pisteta- teiskoulu jakaantui Vantaanjoen yläasteeksi ja lukioksi. Lukio lot sekä 4000 asukkaan tarpeisiin mitoitettu Vantaanpuiston yhdistettiin 1996 Myyrmäen lukion kanssa Vaskivuoren luki- ostoskeskus. Muut kerrostalot ja rivitalot piirsivät Asunto- oksi, jossa musiikkiperinne elää edelleen. Yläaste puolestaan säästäjät ry:n toimistolla Antti-Pekka Miettinen sekä mm. toimii nyt Vantaankosken koulun yläkouluna. Alakoulun käy- Vuosaaren terassitaloilla sittemmin kunnostautunut Touko tössä on Vantaan kansakouluksi 1955 valmistunut koulutalo. Neronen. Asuntolainat myönsi Kansallis-Osake-Pankki. Suurim- 6. Pyymetsä man osan taloista rakensi Silta ja Satama oy. Poikkeuksina Pääkaupunkiseudun yhtenäinen asutus rajautuu pääradan olivat as.oy Säästöreitin kaksi rivitaloa, jotka aloittanut ra- vartta lukuun ottamatta pitkälti Kehä III:een. Tästä met- kennusliike meni konkurssiin. Asukkaat rakensivat rivitalot sänreunasta alkaa lähes yhtenäinen metsäalue, joka ulottuu hartiapankkivoimin valmiiksi. Parhaimmillaan Vantaanpuis- Nuuksion kansallispuistoon saakka. Kivenheiton päässä ovat tossa oli lähes 1800 asukasta vuonna 1975, nyt noin 1200. Os- Petikon ja Keimolan ladut, joilta on yhteydet Espoon ja Hel- toskeskus on keskeisellä paikalla ja edelleen hengissä, joskin singin latuverkkoihin. Lähimetsässä on lintulajikartoitukses- kärsii ostovoiman suuntautumisesta suurmarketteihin. sa havaittu varpushaukka, puukiipijä, mustapääkerttu sekä Vantaan kaupunginmuseo Vanha ja uusi kohtasivat Piispankylässä 1960-luvun lopulla. 28

Pohjois-Vantaan keskusta Pohjois-Vantaan keskustaksi kaavailtu moderni Vantaanpuisto oli Kaivokselan ohella Helsingin maalaiskunnan en- simmäisiä aluerakentamiskohteita. Suur-Helsingin 1960-luvun huimissa kasvusuunnitelmissa alue oli osa nauhakaupunkia, joka jatkuisi junaradan vartta pitkin yhtenäisenä Kivistöön saakka. Vantaanjoen ja Hämeenlinnanväylän väliin piti rakentaa 60 000 asukkaan yhdyskunta. Vantaanpuiston rakentamisen jälkeen 1972 sisäasiainministeriö eväsi rakentamisluvan kaavoituksen keskeneräisyyden ja kasvavan lentomelun vuoksi. Maaltamuuton tyrehtyminen ja öljykriisi 1973 pysäyttivät nauhakaupungin etenemisen Martinlaakson tasalle lähes 30 vuodeksi. Nyt näyttää, että 2010–20-luvuilla suunnitelma toteutuu Marja-radan myötä, joskin aiottua lännempänä ja pohjoisempana. 8. Vantaan koulu 9. Terveystalo Jo vuonna 1904 vaadittiin, että Helsingin pitäjän läntiseen Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen Helsingin maalais- koulupiiriin olisi saatava toinen suomenkielinen kansakou- kuntaan jäi vain yksi kunnanlääkäri. Tämän tehtävänä oli lu Seutulan lisäksi. Paikallisten tilanomistajien perustama varsinaisen lääkärintoimen lisäksi valvoa 10 000 asukkaan Suomalaisen Kansakoulun Ystävät ajoi asiaa vähitellen, ja kunnan yleisiä asunto-oloja, puhtaanapitoa, vesien laatua, niinpä yksityinen kansakoulu aloitti 1914 entisessä saunara- liikehuoneistoja ja kouluja. Lisäksi tuli vastustaa tartuntatau- kennuksessa jokirannassa. Kunta eväsi koululta avustukset, teja kuten tuberkuloosia. Tilanne helpottui hieman, kun 1954 vaikka sillä oli jo toisena vuotenaan 26 oppilasta, kun ruot- perustettiin toinen kunnanlääkärin virka. Sitä hoitamaan sinkielisellä kansakoululla oli 33. Oma koulutalo valmistui palkattiin lääketieteen lisensiaatti Kaj Ahlman. Hänen vas- 1921 Nurmijärventien varteen Petas-Gussin maille, ja siellä tuullaan oli Vantaan sairaanhoitopiiri, joka sisälsi nykyiset alkoi suomenkielisen kunnallisen Vantaan koulun toiminta. Myyrmäen ja Kivistön suuralueet. Toimipaikkana oli aluksi Rakennuksen yläkertaan tehtiin opettajien työsuhdeasunnot. Friherrsin terveystalo koulun lähellä. Uusi terveystalo lääkä- Kansakoulu toimi tässä vuoteen 1953. rin virka-asuntoineen valmistui 1961. Siellä kunnanlääkärinä Vuonna 1949 perustettu urheiluseura Vantaan Veikot ra- jatkoi Malva Laukka. kensi tanssilavan Nurmijärventien toiselle puolelle pienelle 29 mäelle. Lauantaisiin tansseihin tuli väkeä koko pitäjän länsi- 10. Erikas osasta ja jopa Malmilta saakka. Perimätiedon mukaan Piispankylän Qvarnbackan tilan omis- Koulurakennus peruskorjattiin 1956, ja sitä käyttivät ti vuonna 1556 Jöns Persson, joka oli Martinkylän Bonde- vuoronperään useat tilanpuutteesta kärsivät koulut. Koulu- sukua. Hän jakoi tilan poikiensa Michillin ja Matsin kesken. käytön jälkeen rakennus on palvellut mm. sivukirjastona ja Myöhemmin tilat saivat nykyiset nimensä Erikas ja Månsas. kudonta-asemana sekä vuodesta 2003 Odd Fellows -järjestön Yhdessä ne muodostivat pienen Myllymäen kylän. Ratsutila- kokoustilana. Odd Fellows on maailmanlaajuinen hyvänte- na ollut Erikas tuli 1700-luvulla sotilasvirkataloksi, korpraa- keväisyysjärjestö, jolla on salaseuramaiset koulutukselliset lin puustelliksi. 1830-luvulla Erikas oli aatelisen vapaaherran rituaalit jäsenille ja muutamissa maissa myös laajaa nuoriso- hallussa, mutta siirtyi 1837 Vantaan Masuuni -yhtiölle, joka toimintaa. Toiminta alkoi Britanniassa 1500-luvun ammatti- tarvitsi maata Vantaankosken rannalta ruukin tontiksi. kuntakiltojen tavoin, ja levisi Suomeen Vaasan kautta vuonna Nykyinen päärakennus siirrettiin Terijoelta 1860-luvulla. 1925. Jäseniä on Suomessa yli 8000. Silloinen omistaja oli legendaarinen Aurora Karamzin, entinen keisarinna Aleksandran hovineiti ja rikas hyväntekijä, joka asui Träskändan kartanossa Espoossa. Lindströmin suvulle 1888 lähtien vuokrattuna olleen tilan lunasti yksi- tyisomistukseen Bertel Lindström perheineen vuonna 1952. Talon edustan barokkipuutarha jäi Kehä III:n alle 1960-luvulla. Kehä III:n liittymän laajennus koituu lähivuosina Erikak- sen kohtaloksi. Sakari Manninen

Yhteinen tietolaatikko: Vantaanjoki s.60

Myllymäki Jo kivikaudella asuttivat hylkeenpyytäjät silloisen me- renlahden rannoilla suojaisimpia paikkoja. Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän ramppia rakennet- 11. Kehä III taessa löytyi kivikautinen asuinpaikka ns. Suomusjärven Helsingin ohikulkutie rakennettiin 1964–65 ja nimettiin kulttuurin ajalta 7000–4200 e.a.a. Maaperän kohotessa Kehä III:ksi 1972. Vantaankosken osuus muutettiin nelikais- 30 seutu jäi kauemmas merestä ja muuttui erämaaksi, jossa taiseksi 1980-luvulla. Kehä III eli kantatie 50 on osa Norjan lappalaiset pitivät poroja ja sittemmin hämäläiset kävivät Kristiansandista Pietariin ulottuvaa E18-tietä, joka kuuluu pyyntiretkillään. EU:ssa Pohjolan kolmioksi kutsuttuun laajempaan liikenne- Ruotsalainen uudisasutus suuntautui Suomenlahden hankkeeseen. Nykyajan kuninkaantie, Suomen tärkein kaut- rannikolle Hälsinglandista 1200-luvun lopulla. Satoja takulkureitti yhdistää Etelä-Suomen suuret kaupungit, sata- vuosia jatkunut maatalous on muovannut Myllymäen mat ja lentoasemat toisiinsa sekä naapurimaihin. kulttuurimaiseman. Myllymäki sai nimensä jokimyllystä. Nykyään Kehä III:lla kulkee Hämeenlinnanväylän ja Tuu- Kylä sijaitsee Piispankylän ja Martinkylän välissä. Se on sulanväylän välillä arkisin liki 70 000 ajoneuvoa vuorokau- nuorimpia Helsingin pitäjän kylistä. Tallinnassa kauppias dessa. Liikennemäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 Helmich Ficken kirjanpidossa 1500-luvun alkupuolella mennessä vielä lähes puolella. Tämän mahdollistamiseksi mainitaan talonpoikaispurjehtija Jöns Quernbakke. Hal- Vantaankosken ja Lentoasemantien välillä toteutetaan paran- lintopitäjän kyläluettelossa 1634 puolestaan mainitaan nuksia vuoteen 2015 mennessä. Liittymät uusitaan, poiste- Quarnbacka. Sitä ennen se lienee ollut viereisen Piispan- taan liikennevaloja, rakennetaan rinnakkaiskatuja ja kevyen kylän ensimmäinen lohko. liikenteen reittejä sekä uusitaan bussipysäkkejä. Näin ajono- peuksien odotetaan nousevan liki kolmanneksen ja henkilö- 13. Ruukki ja viilatehdas vahinkoon johtavien liikenneonnettomuuksien puolestaan Jo 1780-luvulla Sillböle Gruvan kaivosyhtiö oli yrittänyt saada vähenevän 30 prosenttia nykyisestä. kruunulta luvan masuunin perustamiseksi Vantaankoskeen, siinä onnistumatta. Nils Nordenskjöld puhui voimakkaasti 12. Vantaan lasten varhainen koulutie kotimaisen teollisuuden puolesta ja sai 1837 perustamaansa On arveltu, että pitäjän lapsille järjestivät alkeisopetusta jo ruukkiyhtiöön mukaan vaikutusvaltaiset osakkaat. Niinpä virolaiset Paadisten luostariveljet 1300-luvun loppupuolella. senaatti myönsi lainan ja oikeuden Erikasin virkatalon ranta- Jotkin yksittäiset säätyläislapset saattoivat kirjautua 1641 tonttiin. Yhtiö osti Martinkylän myllyn ja perusti masuunin, perustettuun Helsingin triviaalikouluun. Sitä käytiin keski- joka toimi 12 vuotta ja työllisti parhaimmillaan 60 henkeä. määrin neljä vuotta. Oppiaineina olivat kristinusko, laskento, Lopulta puunhankinnan korkeat kustannukset ajoivat sen ruotsi ja latina. Säännöllinen koulunkäynti yleistyi vasta, kun vaikeuksiin. Seuraava omistaja, Teijon ruukin patruuna Vik- kirkonkylään saatiin koulutalo 1825. tor Bremer tuotti Vantaankoskella mm. tykinkuulia Venäjän Myllymäessä alkoi oma ruotsinkielinen kiertokoulu 1882. armeijalle Krimin sotaa varten, mutta ajautui niinikään va- Kun koululle haluttiin vakituinen paikka, rakennutti lähikyli- rarikkoon. Rautaruukki useine kiinteistöineen, metsineen ja en talonpoikien perustama Wanda småskoleförening 1891 ns. malmijärvien valtausoikeuksineen joutui lopulta 1862 Aurora 31 pikkukoulun nykyisen Voudintien länsipuolelle. Sen opetta- Karamzinille, joka pani pisteen toiminnalle. jana toimi Hulda Weurlander, joka oli aloittanut uransa kier- Keisari Aleksanteri II:n 1855–81 toimeenpanemien uudis- tokoulun opettajana vain 16-vuotiaana. Pian alettiin kerätä tusten myötä teollistumisen edellytykset olivat merkittävästi varoja myös varsinaisen kansakoulun perustamista varten. parantuneet. Niinpä 1882 ruotsalainen veitsenteroittaja W. W. Se aloittikin toimintansa tien itäpuolelle valmistuneessa ra- Wahlberg saattoi perustaa Dahlforsin viilatehtaan kosken itä- kennuksessa 1896 Selma Blomqvistin johdolla. Koulu lakkau- rannalle. Hän ehti pystyttää myös puisen höyrysahan, ennen tettiin vasta peruskoulu-uudistuksessa 1977, jolloin oppilaat kuin sai haltuunsa vanhan ruukin maat kosken länsirannalta. ja opettajat siirrettiin uuteen Mårtendals skolaan Martin- Nyt toiminnan laajentaminen edellytti vesivoiman käyttöä, laaksoon. Sen jälkeen talo on ollut mm. Vantaan kaupungin jota varten rakennettiin tiilinen tehdasrakennus patoineen kurssikeskuksena. Nyt komeasti kunnostetussa vanhassa 1903. Myöhemmin sitä laajennettiin useaan otteeseen ja se koulussa toimii tilausravintola ”Kuninkaan Kartano” sekä ke- rapattiin valkoiseksi. Patruunan ja työntekijöiden asunnot säkahvila ”Cafe Kartano”. sijoittuivat ruukin välittömään läheisyyteen vanhan käytän- nön mukaisesti. Viilatehdas jatkoi toimintaansa Wahlbergien johdolla aina 1960-luvulle saakka. 7

Kivistöön 8 Kehä III Va 9 n h a VANTAANKOSKEN, 6 N 10 11 u VANTAANLAAKSON rm i 12 inkaan jjää Kun tie JA MARTINLAAKSON rv 114 e 15 KAUPUNKIPOLUT VANTAANKOSKIn t ie 13 5 M e ri Kehä III m

ie h Polku 21 19 e n 20 k 3 18 u 4 16 ja Oikopolku 17 3 HÄMEENLINNAN Maastoreitti 2 Ylä tie stö Kartta 1 Perkiön ntie Kahvila 2 läntie 4 1 ky tin VANTAANLAAKSO Portaat 3232 ar 22 M 21 L i 19 intu 5 t t 18 k i a VÄ

a 20 l r li Saapasmaasto o n ie n YL t on

s 166 nt i ä e

l k Ä 17 nky a e a arti uja enti 6 l Näköala

M nk 19 mä n

15 i e ve i

v aa i 23 t

or t ak tie K aj en 7 n sontie e 15 La or an L ajv v a u V k Jyrkkä L r ä a 24 j a j i a 26

u 18 m j k a r

u n niit n e 25 14 Yhteyspolku N i

r 16 i

aanlaa o t

u a

y y e e e e v e t

ja 13h

n n a MARTINLAAKSOn

a n

t t t an L e

n i i i i 12 28 a

t e e

e Juna-asema

r n V

27 i 17 k

o Laajavuorori u

3 1 u K vuv Kiertotie i 6 2 v 14 8 4 Ki 9 75 8 ntie kso 32 11 13 nlaa 30 9 34 arti 10 29 M 10 12 11 31 Louhela Kaivokselan 500 m Myyrmäki polku 3333 Myyrmäen Kaivoksela polku Seutulaan

19 V KIVISTÖN KAUPUNKIPOLKU Va an Kenraal n h i h a ntie a N Hä ur 18 m m H ij Uusi ratalinja ee u Polku ä e s ti rv P n a e n a i li li t e r 20 s aa n i r n iti ti n na e t e ie e Oikopolku i R t K e M ak n 21 i u on t e un t i k s R e v ka i it Ki ipell a ar on t ti it Maastoreitti i ti e M e nn i e e a 13 a r

mo K

Maitorpantie

V r HÄMEEN it an mieh

en Kahvila a i k tie e k ha e i M N

ve u e ki n ti a t r Portaat k i M n L ek e m o IN i 12 t H a s 22 i r i N m j n 33 ä n

A S o r a ä e N r v K i l i Saapasmaasto p 11 ti e a t V ä n14 e h n Ä ti e t n 16 to YL i a s e V i nin Ä n a Näköala K 15

KIVIST Ö

Jyrkkä M

a kuj a L Sälpä Pa i r u mo 9 Mo as K s

k iii i i t e VVa l r ie r l e t Yhteyspolku i e i e t a t e V n i n 10 e i a i e t h

n i

a M N

Hä a

öntie u Kivist r

r m m

M m orik e eenl o i r 6 jä ti

e n 8 e j rv e inna n v e5 ik ki 200 m u nt na ja 7 u n ie P ti 4 23 e

e ti 3 a v Kirkko 2 a a L 1 Pirttirannantie

SEUTULAN KOTISEUTUPOLKU

Ahoniityntie Solbackantie Näköala Saapasmaasto

e Suosaarentie i

S n T o e a Jyrkkä l Maastoreitti ä Urheilu b m

a polku mi 15c m kenttä r k a in a Piha te h n Riipiläntie en Yhteyspolku t u 7 Polku ie ti a e R 9 e Su tie Kotatie i osaaren 3 t n 8 5 6 a Katriinantie k 10 11 c Sjöskog a 1 16 b

KOTAMÄKI Solbackantie l 4 o Katriinan HÄMEENLINNANVÄYLÄ S 26 c sairaala Tapolantie 12 2 14 Katrineberg T 34 a 17 Königstedt p V o ne a lanrin 13 n 18 26 a 27 h a

H 24 ä TAPOLA 26 b m kaväge e orsbac n e F n SEUTULA l i n 25 n

a e 19 Forsbackankuja i n t t i n e 23 ä

j 24 R

Vanh u

a k

n N i u i

m m i u

20 jä l r A v e n t ie ie t 24 n Lapi ää ntie p n Kivistöön 21 n e lä g 22 ä 1 km y v K a k c a b rs o F Kaupunki omisti rakennuksen 1984, jolloin se paloi ja sen 14. Vantaankoski purkamisesta tehtiin pikapäätös. Länsivantaalaisten vastus- Vantaanjoen toiseksi pisimmän koskijakson pituus on 240 tus sai julkisuutta, ja tehdas säästettiin ja suojeltiin. Kau- m ja pudotuskorkeus 5 m. Vantaankosken ympäristö on ollut punki aloitti pitkällisen kunnostuksen. Vuonna 2002 tiloille asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Lähistöltä löytynyt viisi ki- löytyi sopiva vuokralainen, tilausravintola Kuninkaan Lohet, vikautista asuinpaikkaa, joista kaksi on tuhoutunut. Näiden joka on kunnostanut rakennusten sisätilat korkeatasoiseen lisäksi tutkimatta on useita todennäköisiä paikkoja. Viereiset ravintolatoimintaan soveltuviksi. Yritys on ollut mukana kylät tunnetaan nimeltä viimeistään 1500-luvulta. Niiden myös Vantaankosken entisöimisessä ja Vantaanjoen palaut- kantatilat sijaitsivat ketjussa joen varressa. Keskiajalta asti tamisessa 1970-luvun alennustilasta jälleen Etelä-Suomen seudun elämä perustui maatalouteen. Vantaanjoki tarjosi li- parhaaksi lohijoeksi. säelinkeinon lohenkalastuksesta, ja koskessa toimivat myllyt jauhoivat viljaa. Tiina Kujala

3535 15. FBK 1600-luvulla joen vastarannoilla kosken yläpuolella oli kaksi Maaliskuussa 1909 perustettiin kaksikielinen vapaapalokun- kahden kiviparin myllyä, jotka kävivät läpi vuoden. Itäinen ta Wanda frivilliga brandkår, ja heti rakennettiin myös kalus- oli Viinikkalan ja Voutilan yhteinen, läntinen Myllymäen ja tovaja. Mukana oli 40 miestä, joista monet olivat viilatehtaan Martinkylän. Myllyjen osakkaat riitelivät ajoittain mm. naa- suomenkielisiä työntekijöitä. Kun sammutustehtävä saatiin, purin padon korkeudesta eli kosken voiman käyttämisestä. yleensä puhelimella, juoksi puhelinkeskuksen hoitaja FBK:n Kirkonkylän kievari ja pitäjän mahtimies Petter Sund kaivat- kalustovajalle ja suoritti hälytyksen torvella, vuodesta 1912 tivat 1700-luvun vaihteessa Viinikkalan myllyyn jopa oman alkaen palosireenillä. FBK:n toiminta-alue oli alussa hyvin jokiuoman saadakseen enemmän vettä käyttöön. 1890-luvul- laaja. Se kattoi Kaarelan, Hämeenkylän, Keimolan, Seutulan la koko Vantaanjoki perattiin tukinuiton lisääntyessä. Rauta- ja Veromiehenkylän. Näistä oma palokunta perustettiin Seu- ruukin lisäksi koskella toimivat 1900-luvun vaihteessa myös tulaan 1910 ja Hämeenkylän Friherrsiin 1938. kyläläisten pärehöylä, turvepehkutehdas sekä saippua- ja ha- Paloruiskut olivat käsikäyttöisiä kunnes 1924 hankittiin juvesitehdas, jossa oli kolme työntekijää. Jo 1910-luvulla teol- kaksitahtinen Evinrude-moottoriruisku. Seudun kartanot lisuus tuotti sähköä oman tarpeensa lisäksi myös lähitaloihin. antoivat hevosia ja myöhemmin kuorma-autoja kaluston kul- Myllymäki olikin Suomen ensimmäisiä sähkövalon saaneita jetukseen. Helsingin maalaiskunta alkoi tukea vapaapalo- 36 maaseutukyliä. Wahlberg rakensi 1914 oikean sähkölaitok- kuntia vasta 1929, jolloin se varasi 7500 markkaa palosuojelu- sen. Vantaan puhelinyhdistys oli perustettu jo 1912. työhön ja VPK-yhdistysten avustuksiin. Ammattipalokuntaa Helsingin pitäjän nimistössä suomalaisperäinen Wan- ei ollut, ja kunnan palotoimi oli yksinomaan vapaaehtoisten da tarkoitti Vantaankosken seutua: Piispan- ja Lapinkylää, varassa aina 1960-luvulle saakka. Nykyään Wanda FBK toi- Myllymäkeä, Martinkylää, Viinikkalaa ja Voutilaa ainakin mii Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta- 1800-luvun alkupuolelta saakka. Kun koko kunnan ja sittem- na 20 miehen ja 2 auton vahvuisena. Toimitilat ovat uudella min kaupungin nimeksi vuonna 1972 tuli Vantaa, piti alueelle paloasemalla, mutta vanha kalustovaja on edelleen kunnossa, keksiä uusi kutsumannimi, joksi tuli Vantaankoski. alkuperäisestä metrin verran ylemmäs nostettuna. 16. Apteekin talo 18. Björkhem Vantaan apteekki aloitti vuonna 1958. Se oli tuolloin vasta toi- Vanda Ungdomsförening perustettiin yhdessä FBK:n kanssa nen apteekki koko Helsingin maalaiskunnassa. Pitäjän ensim- 1909. Ne ovat Vantaankosken vanhimmat edelleen toimivat mäinen apteekki oli avattu 1905 Oulunkylässä ja toinen 1922 yhdistykset. Alun perin oli harkittu toiminnan järjestämistä Malmilla, mutta nämä joutuivat Helsingille 1946 suuressa yhden yhdistyksen nimissä monen muun vapaapalokunnan alueliitoksessa. Maineikas apteekkari Per Elg hoiti apteekkia tavoin, mutta kuitenkin päädyttiin erillisen nuorisoseuran melkein koko sen olemassaolon ajan. Pian hänen kuolemansa perustamiseen. Jo 1906 aloittanut torvisoittokunta sulautui jälkeen liike siirrettiin Pakkalan Jumboon vuonna 1999. Ta- pian nuorisoseuraan ja toimi myös FBK:n orkesterina. lossa on sittemmin ollut monenlaista toimintaa, ensin posti, Heti aluksi nuorisoseura hankki toimitilakseen Björk- sitten mm. kukkakauppa, nyt pieni kahvila. hemin talon. Vuosisadan aikana seuralla on ollut hyvin mo- nipuolista toimintaa: on pidetty kylän kirjastoa, järjestetty 17. Paloasema puutarhakilpailuja ja koko illan teatteriesityksiä, hiihtokil- Valmistui 1966 Helsingin maalaiskunnan sivupaloasemaksi. pailuja, erinäisiä hyödyllisiä kursseja, tietokilpailuja, lasten- Mittava laajennus ja saneeraus valmistuivat 1995, suunnit- juhlia, ohjelmallisia iltoja sekä kuorolaulua, ompeluseuroja, telijana arkkitehtitoimisto Perko. Keski-Uudenmaan pelas- kuorma-autoja lentokoneretkiä, teatterimatkoja, kesäjuhlia, 37 tuslaitoksen operoima Vantaankosken paloasema osallistuu ulkoilmatapahtumia – ja tietenkin lukemattomia talkoita. nykyisin tehtäviin Länsi-Vantaalla ja tarvittaessa myös kau- empana. Asemalla on jatkuvasti hälytysvalmiudessa noin 10 19. Nedre Månsas henkeä. Kalustona on pelastusauto, tikasauto sekä kaksi am- Månsas oli Myllymäen kylän toinen kantatalo. Nimi juontaa bulanssia. Paloautolle tulee vuorokaudessa keskimäärin 3–4 vuosina 1618–44 tilan omistaneesta Måns Erssonista. Månsas lähtöä ja ambulansseille 7–8. Asemien sijoittelulla pyritään jakaantui 1850-luvulla kahtia: näin syntyivät Övre ja Nedre siihen, että apu ehtii paikalle viimeistään 6 minuutin kulut- Månsas. Molemmat olivat ratsutiloja. Nedre Månsaksessa tua hälytyksestä ainakin tiiveimmän asutuksen ja teollisuu- toimi välillä myös Kuninkaantien kestikievari. Päärakennus den alueilla sekä Katriinan sairaalalla Seutulassa. on vuodelta 1920. Nykyään siinä toimii Vantaan Kutojien ku- Paloaseman vieressä ovat vuonna 1967 valmistunut Mylly- toma-asema, jossa mm. esitellään kudontaa kiinnostuneille. mäen kansalaiskoulu ja sen opettajien asuntola. Övre Månsaksen entiselle paikalle rakennettiin kokonainen rivi uusia toimistotaloja vuonna 2008. Nedre Månsaksen viereen jää jatkossa pieni Myllärinpuisto. 20. Hämeenlinnantie 21. Kalkkikaivokset Vuonna 1938 numeroitu Kolmostie noudatteli ensin vanhan Maastossa on selvästi havaittavissa kaksi veden täyttämää Nurmijärventien reittiä Klaukkalaan, kulki sieltä Lopen kaut- kaivantoa. Ne eivät ilmeisesti liity kaukaisempaan Sillbölen ta Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle sekä Vaasaan. Gruvan tilan kaivostoimintaan, vaan viereisen Martinkylän Nykyinen linjaus Vantaaankosken kohdalla on 1950-luvulta. omaan kalkkikaivokseen. Moottoritietä alettiin rakentaa 1985. Se ehti Hämeenlinnaan 1992 ja jatkui Tampereelle saakka 2000. Väylää käyttää Van- taankosken kohdalla yli 45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrän on ennustettu kasvavan jopa 85 000:een vuoteen 2025 mennessä. Hämeenlinnantie syksyisenä iltapäivänä.

Tiina Kujala 38 39

KIVISTÖ

Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik K I V I S T Ö – M A R J A - V A N T A A

Johdanto Kivistö oli Linnan kartanon takametsää Keimolan ja Piis- Kehärata pankylän rajamailla, kunnes 1952 alkaen Oma Kiinteistö Marja-Vantaan rakentamisen taustalla on uusi Kehärata, Oy palstoitti alueelle kaikkiaan 400 asuntotonttia. Oma- joka yhdistää pääradan ja Martinlaakson radan toisiinsa. toimiset kyläläiset järjestivät itse kirkon, sähkövalon sekä teiden nimet. Vähitellen kunta otti asiat hoitaakseen. Puolen Rata tarjoaa sujuvan yhteyden paitsi Helsinki-Vantaan vuosisadan rauhallisen kehityksen jälkeen Kivistön kyljessä lentoasemalle, myös radanvarsien aluekeskuksiin ja Hel- käynnistyy Suomen suurin aluerakentamisprojekti sitten singin keskustaan. Uuden rataosan myötä ehkä jopa 40 Kekkosen aikojen. 000 asukasta pääsee raideliikenteen piiriin. Koko ratake- hän vaikutuspiirissä on 200 000 asukasta ja yhtä mon- ta työpaikkaa. Rakennuskustannus 590 miljoonaa euroa 40 1. Kivistön koulu jakaantuu valtion ja Vantaan kaupungin kesken osuuksin Aluksi Kivistön lapset kulkivat Vantaan kansakoulussa nykyi- 68,5 ja 31,5 prosenttia. sellä Vantaankoskella. Oma koulu aloitti kuitenkin syksyllä Uuden rataosan pituus on 18 kilometriä, josta tunne- 1961 juuri valmistuneissa rakennuksissa. Lähimetsät tarjo- leita 8 kilometriä. Matka Helsingin keskustasta lentoase- sivat virikettä: talvisin välituntilatua kierrettiin ahkerasti. malle kestää 30 minuuttia ja Kivistön asemalta vain kah- Nyt ympäristökasvatusta ja kestävää kehitystä painottavassa deksan minuuttia. Junat kulkevat Marja-Vantaan halki koulussa on 240 oppilasta ja 14 opettajaa. Oppilasmäärä on edelleen kasvussa. Vuonna 2002 pihalle ilmaantui parakki- avokaivannossa, keskustan kohdalla katettuna. Aseman rakennus nimeltään Pikku Kakkonen. Koulun eteläpuoliselle paikka on keskustan keskellä Vanhan Nurmijärventien ja tontille, tulevan Kivistön kupeeseen, on Marja-Vantaan kes- Vanhan Hämeenlinnantien välissä. Aseman länsipuolel- kustasuunnitelmassa tarjolla suuri ympyränmuotoinen te- le kaavaillaan kauppakeskusta ja itäpuolelle keskustoria. rassimainen merkkirakennus. Sinne tulisi palvelutiloja. Jos kaikki menee suunnitellusti, radan avajaisia vietetään kesällä 2014. 2. Keimolan ja Piispankylän raja 3. Kivistön kirkko Kivisto rå esiintyy kylänrajan nimenä nykyisen kirkon koh- Vihittiin käyttöön 1967, suunnittelijat Raili ja Kalevi Hieta- dalla jo 1690-luvun kartassa. Keimolan (Käinby) kylästä nen. Kivistön rukoushuoneyhdistyksen perustivat Kaarina ja vanhin asiakirjoissa säilynyt maininta on mahdollisesti jo Risto Perkola 1957. Yhdistys keräsi rahaa kirkon rakentami- 1440-luvulta. Piispankylä (Biskopsböll) mainitaan ensi ker- seen mm. järjestämällä ompeluseuroja. Punatiiliset julkisivut ran tiluskaupassa 1509 ja viereinen Lapinkylä (Lappebölle) muistuttavat poimuineen Raili ja Reima Pietilän orgaanista 1517. Nimipari Kivistömark–Kannistomark esiintyy jo isoja- tyyliä. Luostarimainen rakennus kätkee sisäänsä modernin kokartassa 1760-luvulla. Erään nykytulkinnan mukaan nämä kirkkosalin ja kerhotilat. Sisäpihalla on klassinen patio. Met- kuvaavat kirjaimellisesti maaperää: Kivistössä oli kiviä ja sän siimekseen avattiin elokuussa 2008 hiljaisuuden rukous- Kannistossa paljon kantoja. polku, pituudeltaan 300 metriä. Polulla on 16 rastia, joilta löytyy sekä aikuisten että lasten tekstit. Seurakuntayhtymä suunnittelee kirkon laajentamista Marja-Vantaan tulevia asukkaita palvelemaan. Kivistön kirkko rakennettiin metsikköön. Mervi Peltola 41 4. Lamppukylä 6. Heittoposti Nurmijärventien varressa on ns. Majurin talo, jossa Keimo- Alussa Kivistön asukkaiden posti jaettiin ohiajavasta posti- lan omakotiyhdistys perustettiin vuonna 1953. Noin kilomet- autosta heittolaatikkoon ja siitä Loposen talon kuistilla ol- rin päässä tästä paikasta lounaaseen toimi Radio Helsinki, leeseen kenkälaatikkoon, jonka osoite oli ”PA Karkkila, Kei- silloisen Posti- ja Lennätinlaitoksen (nyk. Itella ja Sonera) molan korpi” ja myöhemmin ”PA Hyönölä, Kivistö”, missä PA vastaanottoasema. Asemalta pidettiin yhteyttä suomalaisiin tarkoitti postiautoa. Kylälle haluttiin kuitenkin myös oikea kauppalaivoihin kaikilla merillä. Asema siirrettiin Leppävaa- posti. Tästä pidettiin yleinen kokous, joka päätöksellä asuk- rasta hiljaisempaan Keimolaan 1952 sillä seurauksella, että kaat Oiva Salonen, Sirkka Tikkanen ja Tyyne Kytö lähtivät Kivistön asukkaita kiellettiin vetämästä sähköjä taloihinsa. neuvottelemaan asiasta Helsinkiin Posti- ja Lennätinhallituk- Kyläkaupassa oli sitten myytävänä lamppuöljyä ja valikoima seen. Audienssi sujui hyvin ja sovittiin, että Kivistö saa oman erilaisia öljylamppuja. Näin Kivistö sai kutsumanimen Lamp- postitoimipaikan. Se sijoittui ensin yksityistaloihin ja viime pukylä. Tikkasella tehtiin 1950-luvun mittaan ahkerasti vaiheessa Keimolan Sähkön tiloihin keskustaan, kunnes lak- kirjelmiä sähköasiasta eduskuntaa myöten, olihan 216 taloa kautettiin postien sulkemisen toisessa aallossa 1990-luvulla. ilman sähköä. Asia ratkaistiin lopulta korkeimmassa oikeudessa vuonna 1957. Kylä sai korvauksena 100 000 markkaa 7. Paasipuisto 42 ja oikeuden sähköistykseen ilman varmuustoimena vaadittua Nykyaikainen leikki- ja pallokenttä oli 1990-luvun alussa kallista maakaapelointia. Saatu määräraha tosin alitti asian- lajinsa ensimmäinen koko Kivistössä. Sään salliessa talvisin ajokustannukset, joten itse sähköistys piti tehdä talkoilla. kentälle jäädytetään luistinrata. Naapurustoon on kaavoitet- tu täydennysrakentamisen tontteja. Kaiken kaikkiaan Kivis- 5. Vesiposti tössä on paljon pikkupuistoja ja katujen varretkin ovat puis- Kunnallinen vesi tuli Kivistöön vuodesta 1984 alkaen, kun tomaiset. Kivistön asemakaava vahvistettiin 1984. monien kaivojen vesi oli todettu juomakelvottomaksi. Vesi- posti olikin vilkas paikka. Aluksi sen avain noudettiin naapu- 8. Kisapirtti rista Sirkka Tikkaselta, mutta myöhemmin kaupunki luovutti Työväen urheiluseura Keimolan Kaiku perustettiin 1954. Eri- avaimia maksua vastaan. Kivistöstä pohjoiseen ei kunnallista tyisesti hiihtoa harrastettiin kylällä aktiivisesti ja kilpailusta vesihuoltoa ole nykyäänkään. toiseen kierrettiin kuorma-autolla. Kyydissä saattoi olla 30 nuorta. Seura rakensi talkootyönä tukikohdakseen Kisapir- tin. Rakentamista rahoitettiin mm. pitämällä kioskia Kivis- töntien ja Vanhan Nurmijärventien risteyksessä, josta Kauko Loponen oli vuokrannut maata seuralle yhden markan vuo- rinnakkaisramppi- ja pysäkkijärjestelyt. Lisäksi on luvassa sihinnasta. meluntorjuntaa ja kevyen liikenteen väyliä. Samalla toteute- Kisapirtin ylläpitämiseen tulivat yhä enemmän mukaan taan uuden kauppakeskuksen ympäristön kadut, ja Riipilän- myös työväenyhdistykset, ja niin Kisapirtistä muotoutui työ- tietä korjataan sujuvammaksi. väentalo. Vuonna 1961 kävi niin, että Kaiulta haluttiin alkaa periä vuokraa tilojen käytöstä. Sen seurauksena seura sanou- 10. Keimolan moottorirata tui irti koko pirtistä. Vähitellen hoidon puutteessa työväenta- Hämeenlinnanväylän toisella puolella ovat vuosina 1966–78 lo ränsistyi ja lopulta purettiin 1960-luvun lopulla. Nyt tontil- toimineen Keimolan moottoriradan jäännökset. 3,3-kilomet- la on Vantaan Tiililattiat oy:n toimitilat. risen radan profiili olisi soveltunut F1-kisojenkin järjestämi- Keimolan Kaiku rakensi uuden majan Kirkantielle talkoil- seen, mutta korkeimmaksi Keimolassa järjestetyksi luokaksi la 1972–73. Vireän paikallisseuran lajivalikoimaan kuuluvat jäi F2. Keimolan juhannusjuhlilla 1969 esiintyi Beach Boys, ja nykyään hiihto, suunnistus, jalkapallo, salibandy ja lentopallo. vuosien 1972–73 Keimola-Rockissa jyräsi Pohjois-Haagasta uransa aloittanut Hurriganes. Kun virallinen toiminta radalla 9. Hämeenlinnanväylä hiljeni, ajot jatkuivat öisin pienistä onnettomuuksistakin huo- Vuonna 1938 numeroitu Kolmostie noudatteli ensin vanhan limatta. Asvaltti rouhittiin lopulta 1990-luvulla. 43 Nurmijärventien reittiä Klaukkalaan, kulki sieltä Lopen Osana Marja-Vantaan rakentumista toteutetaan moottori- kautta Hämeenlinnaan ja edelleen Tampereelle sekä Vaa- radan alueelle 2500 asukkaan Keimolanmäen kaupunginosa. saan. Nykyinen linjaus Kivistön kohdalle syntyi 1950-luvulla. Sen maamerkiksi kunnostetaan moottoriradan entinen val- Moottoritietä alettiin rakentaa 1985. Se ehti Hämeenlinnaan vomotorni. Aluetta halkoo liki kilometrin mittainen, pääosin 1992 ja jatkui Tampereelle saakka 2000. Väylää käyttää Ki- 8-kerroksinen käärmetalo, joka nousee korkeimmillaan 12 vistön kohdalla yli 43 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrän kerrokseen keskusaukion laidalla. Suunnittelu alkaa kunnal- on ennustettu kasvavan jopa kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 listekniikasta jo vuonna 2009. Viimeinenkin rakentamisvai- mennessä. he alkaa ehkä 2016. Paikkakuntalaisten kannalta iso tie ei ole ollut pelkästään Heti alueen länsipuolella aukeaa Natura 2000 -verkostoon hyväksi. Liikenne aiheuttaa melua ja lisäksi liittymäjärjes- kuuluva Isosuon luonnonsuojelualue, jolla on pääkaupunki- telyt ovat monimutkaiset. Hämeenlinnanväylän Kivistöä si- seudun edustavin kohosuo. Sen takana on Kirkan kartanon vuava osuus uusitaan Kehäradan ja Marja-Vantaan keskustan maille 1989 perustetun Keimola Golfin jo 36-reikäinen kolo- rakentamisen yhteydessä. Kivistön aseman toteutuksen ai- pallokenttä. Yhdyslatu Kivistön koululta Petikon ulkoilualu- koihin Hämeenlinnanväylä levennetään 6-kaistaiseksi välillä een reiteille kulkee moottoritien ylitse siltaa pitkin. Latupohja Kehä III – Kivistö. Keimolanportin liittymään rakennetaan raivattiin omakotiyhdistyksen talkoilla 1990-luvulla. 11. Villa Laiho Valmistui 1967, suunnittelijat Reino Huhtiniemi, Kimmo Sö- derholm ja Reijo Lairto. Rakennus kuuluu Vantaan modernin rakennusperinnön luetteloon. Se sijaitsee lähes luonnontilai- sen Sälpäpuiston korttelimetsän reunalla ikään kuin selkä kadulle päin. Betonirunkoisen valkoisen atriumtalon keskellä on suojaisa piha. Talon kuuluisin asukas on ollut taidemaalari ja professori Olavi Hurmerinta. Hurmerinta piirsi pilakuvia mm. sanomalehti Uuteen Suomeen 1950–75. Hän on myös maalannut lukuisia muotokuvia, mm. arkkipiispa Jukka Paarman 2005.

Pekka Heiskanen, J. Vantaan kaupunginmuseo 12. Kivistön päiväkoti Valmistui 1973. Kun Kisapirtin käyttö oli päättynyt, kylälle 44 tarvittiin uusi järjestötalo. Kivistön eri yhdistykset ostivat yh- teistuumin puuhamiestensä takaamalla lainalla tontin 1963, mutta järjestötaloa ei saatu aikaiseksi. Kivistöstä puuttui myös päiväkoti ja sille sopiva tontti. Terveystalon ja päivä- kodin saamiseksi oli kirjelmöity jo 1968 Helsingin maalais- kuntaan, sillä tilastojen mukaan alle kouluikäisiä oli seudulla yhteensä lähes 1300. Vuonna 1970 kaupunginhallitukselle tarjottiin järjestötaloyhdistyksen omistamaa tonttia erittäin edullisesti. Kaupunginhallitus teki ostopäätöksen 11.1.1971. Sopimukseen kuului, että päiväkodin lisäksi tontille rakennetaan tilat myös nuorisolle ja järjestöille. Näitä odotellaan yhä toiveikkaasti. Tontin myynnistä saamansa osuuden Kaiku käytti uuden ulkoilumajan pystyttämiseen. Seuran lentopal- lokentällä viereisellä pikkutontilla pelattiin ahkerasti. Valvomotorni nykyasussaan. 13. Majtorp 14. Nurmijärventien kesätie Vuonna 1945 Majlis ja Ragnar Nyberg tulivat evakkoina Nurmijärventie erkani Turuntiestä Pitäjänmäellä Kaarelan- Porkkalasta, joka oli vuokrattu Neuvostoliitolle 50 vuodeksi tienä, kulki harjanteita seuraten Vantaankoskelle, jossa koh- Jatkosodan rauhanehtojen mukaisesti. Uusi koti nimettiin tasi vielä vanhemman Kuninkaantien, ja jatkoi siitä edelleen Majtorpiksi. Ragnar Nyberg raivasi metsään pellon ja pian ra- Nurmijärven kirkolle. Nykyisen Vanhan Nurmijärventien lin- kennettiin navetta sekä kauppapuutarha. Tuotteet kuljetettiin jaus seurailee alkuperäistä kesätietä, kun taas talvitie vältti myytäväksi Nybergin elintarvikekauppaan Töölöön. Nybergit jyrkimmät mäet kulkien idempänä Linnan kartanolta Murron olivat edelläkävijöitä luonnonmukaisessa viljelyssä: tuholais- tilalle, joka on nyttemmin jo hävinnyt. Tietä on oikaistu ja ta- ten torjunnassa käytettiin kemikaalien asemesta punkkeja. soitettu niin, että kulku onnistuu hyvin talvellakin. Viimeisenä vanhasta maatalouselämästä muistuttavat hevos- Maankuulut Nurmijärven rosvot terrorisoivat 1820-lu- tallit, jotka väistyvät uuden asemakaavan toteutumisen myö- vulla Uuttamaata ja eteläistä Hämettä ryöstäen taloja, kidut- tä. Syksyllä 2009 aloitetaan uuden asuinalueen rakentaminen taen niiden asukkaita sekä rellestäen kestikievareissa. Alun Majtorpiin suomalaisen puukaupunkiperinteen hengessä. perin vain 13-jäsenisen rosvojoukon ja heidän apureidensa Noin 70 erillis- ja paritaloasunnon suunnittelussa korostuu kiinniottamiseen tarvittiin lopulta 700 venäläistä sotilasta. energiataloudellisuus ja lapsiystävällisyys. Myös Aleksis Kivi kertoo Seitsemässä veljeksessä, kuinka ko- 45 tiin palaajat ryöstettiin nummella. Paikallisen perimätiedon mukaan rosvot kuitenkin pelkäsivät Vahvaa-Heikkiä. Niinpä naiset saattoivat metsän läpi hevosilla ajaessaan huhuilla toi- silleen: ”Vet du, om starka Henrik ren gåt?” ”Nä-ä, men han

Mervi Peltola kommer just!”

15. Kylän keskusta Naskalin kauppa avattiin kylän keskustaan 1954. Kaksiker- roksinen puurakennus kuuluu Vantaan modernin raken- nusperinnön luetteloon. Ruokapuolta puodissa hoiti Hely Naskali, ja muusta toiminnasta vastasi Soini Naskali. Kau- pasta sai kaikkea mahdollista. Jos jotakin tavaraa ei ollut, se hankittiin, kuten ikkunanpokat Punkaharjulta. Seuraavaksi lähin elintarvikekauppa oli Vantaankosken Elanto. Edistys- mielisellä osuuskauppaliikkeellä oli paljon jäseniä Kivistössä, joten myös sinne saatiin oma Elanto 1965. Kaupassa oli mm. lihatiski ja rautaosasto. Keskustasta hieman kirkolle päin Mervi Peltola oli Kivistön Stockmanniksi kutsuttu kaupparakennus, jossa toimivat paperiliike sekä Keimolan Sähkö. Sähköliike muutti omiin tiloihin keskustaan 1972. Vielä 1980-luvun alussa kylä- keskuksessa oli Elanto, K-kauppa, osuuspankki, posti, baari, kioski ja lyhyttavaraliike. Nyt Elanto on muuttunut Siwaksi, pankin entisissä tiloissa toimii ravintola Millennium ja toisessa päässä Turvaura. Keskellä keskusta-aukiota seisoo Ki- vistön kioski, ja keväisin järjestetään perinteiset markkinat.

16. Täydennysrakentaminen Kanniston uudella pientaloalueella on yhtenäinen ilme. Vanhojen asuinalueiden tiivistäminen kaupungin väkiluvun kasvaessa aiheuttaa usein vastustusta avaraan miljööseen 46 tottuneissa asukkaissa. Toisaalta uudisastutus elävöittää kul- 18. Luutnantintien ja Vänrikinkujan makuntaa ja edistää lähipalveluiden säilymistä. Kuin Marja- rakentamisohjeet Vantaan rakentamisen alkusoittona alettiin kaavoituksessa Kaupunki on antanut alueen omatoimirakentajille yksityis- tiivistää Kivistön vanhoja omakotialueita jo 1990-luvulta al- kohtaiset rakentamisohjeet alkaen harjakorkeudesta ja kat- kaen. Tästä esimerkkinä on peräti 26 asumisoikeusasunnon tokulmasta julkisivumateriaaleihin, väreihin sekä pihojen yhtiö, joka on valmistunut 7491 neliömetrin tontille vuonna kasvillisuuteen. Luutnantintien tonteilla kadunvarteen tulee 2003. Yhtiö sijaitsee osoitteessa Vanha Kannistontie 7. istuttaa mongolianvaahteroita. Piha-alueille ei saa istuttaa isoiksi kasvavia puita, jotta alueen valoisuus säilyisi. Pihat tu- 17. Miekkapuisto lee rajata pensasaidalla, jonka kasvukorkeus on 1–1,5 metriä. Pientä purolaaksoa seurailee yleiskaavatasoinen viheryhteys, Vänrikinkujalla kadunvarteen tulee istuttaa syreenejä. joka kiertää Kanniston ympäri ja yhdistää pohjoisessa Lin- nan kartanon liito-oravametsät etelään, aina Vantaankosken kulttuurimaisemiin saakka. 19. Kanniston omakotialue kaarevan takaseinän kohdalla julkisivulaudoitus on kiinni- Linja-auto ei kulkenut ”Kannisto Cityyn” vielä 1950-luvulla, tetty paanujen tapaan. Kanttarelli toimii myös asukastilana. vaan kääntöpaikka oli Kivistön kioskilla, jolta kurainen polku Siellä kokoontuu yhdistyksiä ja lauantaisin Nuorten Olohuone johti pimeään metsään. Gärkmanin bussi alkoi ajaa Kannis- – NOH. Kylän nuoret ovat ottaneet piha-alueet käyttöönsä il- toon 1960-luvun alussa huolimatta tien huonosta kunnosta. taisin. Päiväkodin piha-alue rajoittuu metsään, jossa on kuul- Aikakauden huimien kasvuennusteiden innoittamana Kan- tu satakielen laulua alkukesällä. niston Vesihuolto oy kehitteli suurisuuntaisia rakennuspro- jekteja: rivitaloalueita ja niille omaa vesihuoltojärjestelmää 21. Hiidenkivi porakaivoineen ja jätevedenpuhdistuslaitoksineen. Elokuva- Suurehko siirtolohkare on kulkeutunut tänne viime jääkau- teatteria taas suunniteltiin nykyisen Husaaritien risteykseen, den jälkeen Baltian jääjärvessä ajalehtineen jäävuoren muka- josta kaadettiin puutkin ja maasto tasoitettiin. Nämä suunni- na noin 12 000 vuotta sitten. Kansanperinteen mukaan isoja telmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Kunnallinen vesi vedet- kiviä liikuttelivat hiidet. tiin tänne saakka vasta 1990-luvulla. Alueen uusi asemakaava hyväksyttiin 1999 ja sai lainvoiman 2001. Nyt Kannisto on kaupungin vilkkaimpia omakotirakentamisen alueita. Raken- 47 teilla on samanaikaisesti jopa puolensataa taloa. Kirjastoau- ton kääntöpaikka on Kannistontien mutkassa. Marika Sinikari 20. Päiväkoti Kanttarelli Alueella oli ränsistynyt 1980-luvun leikkipaikka, kun vuonna 2000 Keimolan omakotiyhdistys, Martat ja muu kylän väki talkoilla siivosivat ja raivasivat paikan. Sen jälkeen se pääsi kaupungin suunnitteluohjelmaan Kannistonpuistona. Päiväkotirakennus valmistui Kannistonpuiston välittö- mään läheisyyteen vuonna 2003, suunnittelija Studio Suonto oy. Kokonaisuus muodostuu kaarevasta päiväkotiosasta sekä suorasta osasta, jossa toimivat Kanniston neuvola ja avoin päiväkoti Kanttarelli. Väliin jää suojaisa sisäpiha. Puurun- koisen rakennuksen julkisivut ovat lautaa ja vaneria. Salin Peitsikujan komea hiidenkivi. 22. Kenraalinpuiston suunnitelmat Keskustan ideakilpailu Laaja 34 000 neliön puistoalue on suunniteltu asukkaiden Helsingin seudun hurjien kasvunäkymien aikaan kanssa vuorovaikutteisesti. Toteutukseen on alkuvaiheessa 1960-luvulla suunniteltiin junarataan tukeutuvaa, yhte- varattu 1,13 miljoonaa euroa vuosille 2008–13 sekä lisäksi näistä nauhakaupunkia. Sen oli tarkoitus ulottua Huo- urheilukentän toteutukseen 1,7 miljoonaa vuosille 2010–11. palahdesta aina Kivistöön asti. Maaltapaon tyrehtyes- Puistoon on tulossa mm. lapsille monipuolinen leikkialue. Vieressä on toinen kahdesta metsäalueesta, jotka Marja-Van- sä ja öljykriisiin tultaessa 1970-luvulla oli ehditty vasta taalla on varattu rauhoitettua liito-oravaa varten. Martinlaaksoon saakka, ja rakentaminen tyssäsi lähes Puiston kupeesta Kenraalintien varresta on varattu tontti 30 vuodeksi. Nyt kehitys jatkuu: kehäradan myötä Kivis- Kanniston koulua varten. Hankkeeseen sisältyy 900 oppilaan töön nousee uusi aluekeskus Marja-Vantaa. yhtenäiskoulu, 100 lapsen päiväkoti, asukas- ja nuorisotila, Talvella 2007–08 Marja-Vantaa-projekti järjesti kan- hammashoitola, kuvataidekoulu sekä musiikkiopiston tilat. sainvälisen kutsukilpailun kuudelle arkkitehtitoimistol- Koulun puku- ja pesutiloja tulevat hyödyntämään myös urhei- le. Haluttiin ”löytää uuden vuosituhannen laatuvaati- lukentän käyttäjät. Vaiheittain rakennettavan kokonaisuuden muksia vastaava ideasuunnitelma keskusta-asumiselle, 48 valmistuttua voidaan tilamäärän puolesta luopua Kivistön siihen liittyvälle virkistykselle ja uuden Kehäradan ase- koulun käytöstä. Myös Seutulan lapset pääsevät jatkossa man ympäristölle”. Tuomariston yksimielisellä päätök- Kannistoon yläkouluun. Puiston kupeeseen on suunniteltu myös Lipunkantajan päiväkoti, joka toteutunee vuonna 2010 sellä jatkokehitykseen valittiin Trevor Harrisin ja Hennu Tapparakujan varteen. Kjisikin ehdotus ”A Fruit called Wanda”. Sen suuret ym- pyränmuotoiset korttelit ja vesiaiheet tunnistaa lentoko- neesta saakka. Kilpailutyön pohjalta kaupunki laatii alueen kaavoituksen, ja aikanaan päätetään myös rakentamisesta. Ehkä jo 2014 alkaen uudet asukkaat saavat nauttia es- teettömästä joukkoliikennekaupungista, jossa palvelut ovat lähellä ja pyöräily sekä jalankulku pääroolissa. Vuo- sikymmenen mittaan kilpailualueelle asettunee toista- kymmentätuhatta marjavantaalaista. 23. Keimolan korpi Keimolan ja Piispankylän välinen osuus Vanhalla Nurmijärventiellä tunnettiin nimellä Keimolan korpi. Sieltä ammuttiin vielä 1930-luvulla susia, jotka yrittivät saada saaliikseen erityisesti kaupunkiin vietävää vasikanlihaa. Suomen Latu järjesti Tahkon hiihtoja ympäri maata paikallisin voimin vuodesta 1955. Reitti kulki tätä polkua pitkin Seutulasta Kivistöön, Hä- meenkylään ja aina Espooseen saakka siten, että vaihtoehtoiset matkan pituudet olivat 30, 50 ja 70 kilometriä. Keimolan Kaiku huolehti ladun hiihtämisestä auki säässä kuin säässä. Nykyään järjestetään Tahkon taival -kävelytapahtuma syksyi- sin. Tulevaisuudessa umpimetsä muuttuu urbaaniksi kantakaupungiksi. Marja-Vantaan keskustan reunamille rakennetaan 2010-luvun mittaan mm. pyöreitä 4-kerroksisia asuinkortteleita.

Mervi Peltola

49 50

SEUTULA

Mervi Peltola Seutula

Kotiseutupolku 2. Katrineberg Reitin pituus noin 7 km Jo 1500-luvulla asumakartanona toiminut Knapbacka oli kruunun ratsutilana, kun sen 1758 lunasti omakseen luut- Kotiseutupolku kiertää lenkin Vantaanjoen laakson reuna- nantti Johan Gustaf Knorring. Kartano sai nimen Katrineberg milla Seutulan kylästä Riipilän ja Keimolan kautta kouka- vuonna 1799 kapteeni Adolf Blåfieldin aikana. Pian tämän jäl- ten. Kylät ovat Vantaan vanhinta kulttuurimaisemaa, jota keen valmistui empiretyyliä edustava, 12-huoneinen puinen sankat metsät vieläkin ympäröivät. Seudun taloista peräti päärakennus komealle paikalle Vantaanjokilaakson reunalle. kolme kehittyi aikojen saatossa aateliskartanoiksi saakka. Rakennusta on sen jälkeen koristeltu ja uusittu monen ottee- Kantatalojen tiluksille on sittemmin palstoitettu lukuisia seen. Suuri kivestä, tiilestä ja puusta rakennettu maatalous- asuntotontteja, mutta myös maanviljely jatkuu kylissä sato- rakennus on vuodelta 1932. jen vuosien perinteellä. Erämaa on edelleen lähellä: karhun Helsingin maalaiskunta osti kartanon leskirouva Lyy- 51 jälkiä on havaittu alueella muutaman vuoden välein, vii- li Tuomikoskelta vuonna 1949. Kunnalla ei ollut Helsingin meksi tammikuussa 2008. suuren alueliitoksen jäljiltä pitkään aikaan lainkaan omaa sairaalaa. Vuonna 1959 rakennettiin kartanon yhteyteen vanhainkoti talousrakennuksineen Elsi Laisaaren suunnitel- mien mukaan. Tilat sai 1969 käyttöönsä uusi Katriinan sai- 1. Seutulan koulu raala, joka edelleen vastaa kaikesta perusterveydenhuollon Vantaan vanhin suomenkielinen koulu muutti nykyiselle pai- sairaalatoiminnasta Vantaalla. Laajennukseen 1979 sijoittui kalleen Kotamäen kupeesta vuonna 1969. Rakennus remon- terveyskeskus. Päärakennus on mielenterveyskuntoutuksen toitiin 2006, ja nyt siellä toimivat peruskoulun luokat 1–6 käytössä. sekä esiluokka ja Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitä- Seutulan päiväkoti aloitti 1980, matala rakennus perus- mä iltapäiväkerho. Runsaan 200 oppilaan koulussa opetuksen korjattiin 1999. Kylän lapsiluku on kasvussa. Päiväkodissa on painopistealueita ovat ympäristö- ja luonnontieto, musiikki ja nyt jo 70 lasta, esiopetusryhmä ja osapäivähoitoryhmä mu- liikunta. Seutulan koulu on Ilmailulaitoksen kummikoulu. kaanlukien. Lähialueella perhepäivähoidossa on lisäksi 20 lasta. Katrineberg soveltuu puistoineen ja pulkkamäkineen 3. Palokunnantalo erinomaisesti lasten ympäristöksi. Sairaalarakennuksen pää- Vapaapalokuntia perustettiin vilkkaasti tihenevän asutuksen dyssä viihtyisissä tiloissa toimii 12 lapsen ryhmäperhepäivä- ja teollisuuden tarpeisiin. Yhdistystoiminta ylipäätään vil- koti Katrintupa. Partiolaiset ovat talkoovoimin kunnostaneet kastui vilkastumistaan 1800-luvun loppupuoliskolla. VPK- Vanhan viljamakasiinin vuodelta 1857 kokoontumispaikak- yhdistysten toiminta oli usein varainkeruuta laajamittaisem- seen. paa kasvatus- ja kulttuurityötä. Kun maalaiskunta osti tilan, sen kokonaispinta-ala oli 183 Ruotsinkielinen Sjöskog och Ripuby FBK perustettiin hehtaaria, josta viljeltyä 50 hehtaaria. Vantaan kaupunki jat- toukokuussa 1910. Sitä ennen kyliä oli palvellut 1909 Van- kaa viljelyä edelleen. Osa viljasta kylvetään käsin ja leikataan taankoskelle perustettu Wanda FBK. Käsikäyttöinen ruisku perinteiseen tapaan sirpillä. Kartanonmäen miljöö on vehreä, letkuineen saatiin hankituksi Seutulaan 1912 naisten ompe- mutta hoidon tarpeessa. lukerhon tuotoilla. Jäseniä palokunnassa oli 33 vuonna 1920. Palokunnantalo pystytettiin 1925 Katrinebergin omistajan, kauppaneuvos Nymanin lahjoittamalle maalle. Sen vihkiäi- Helsingin maalaiskunnan siin osallistui 600 henkeä, ja juhla päättyi tanssiaisiin. Toi- pilkkominen minta vilkastui ja laajeni uuden talon myötä. Nyman perusti 52 Jo 1910-luvulla oli suunniteltu Vironniemellä ahtaaksi FBK:lle oman torvisoittokunnan. Sammutustoiminnan lisäk- käyvän kaupungin laajentamista naapurikuntiin. Selvi- si harjoiteltiin marssimista, ja juhlissa kulkueiden kärjessä tysmies Yrjö Harvia sai 1928 tehtäväkseen laatia esityk- marssi palokunnan puheenjohtajana itse kauppaneuvos Ny- sen asian ratkaisusta. Perusteellisen valmistelun jälkeen man. Helsingin maalaiskunta aloitti vapaapalokuntien tukemisen hän antoi raporttinsa 1936 ja 1940. Valtioneuvosto teki vata 1929, jolloin se varasi 7500 markkaa palosuojelutyöhön ratkaisunsa 5.10.1944. Sen mukaisesti vuoden 1946 alus- ja VPK-yhdistysten avustuksiin. Kun ammattipalokuntaa ei ta Helsingin kaupunki nielaisi neljä pienempää naapuri- ollut, kunnan palotoimi oli yksinomaan vapaaehtoisten va- kuntaansa kokonaisuudessaan ja kolmasosan Helsingin rassa aina 1960-luvulle saakka. Seutulan VPK osallistui par- maalaiskunnan alueesta. Samalla tuleva Vantaan kau- haimpina vuosina 7 eri kilpailuun ja sai lukuisia palkintoja. punki menetti kaksi kolmasosaa väestöstään sekä mo- Nykyään miehistön vahvuus on 8 henkeä ja keski-ikä korkea. lemmat radanvarsikeskuksensa, Pitäjänmäen ja Malmin. Silti VPK toimii edelleen Keski-Uudenmaan pelastuslaitok- – Sen sijaan selvitysmiehen esitystä jäljelle jäävän osan sen sopimuspalokuntana ja hoitaa valmiuspäivystystä parina jakamisesta kahdeksi maalaiskunnaksi ei toteutettu. viikonloppuna vuodessa. Pääkalustona on Scania-merkkinen sammutusauto. 4. Näköala lentokentälle 5. Meilby Katrinebergin uusi suuri viljasiilo rakennettiin 2007 perinne- Keskeisellä paikalla Seutulassa sijaitseva Meilby tunnettiin maisemaan kyläläisten ihmeeksi. Taustalla siintää korkealle kruunun rälssitilana jo 1500-luvulla. Sen haltija Tönne Hen- pengerretty Helsinki–Vantaan lentokentän kolmas kiitotie, riksson aateloitiin 1606 Creutzhammariksi. Tämän poika, joka valmistui 2002. Kesällä 2006 otettiin käyttöön järjes- korpraali Matts Tönneson Creutzhammar sai rälssioikeuden telmä, joka mahdollistaa kahden samansuuntaisen kiitotien tilaan vuonna 1623 ja vielä lisäksi palkkioksi hyvästä sotapal- käytön yhtaikaa. Lentokentältä tehdään vuorokaudessa kes- veluksesta 10 tilaa Riipilän kylästä vuonna 1627 samalla, kun kimäärin 500 nousua ja laskua. Koneiden uudistumisen myö- hänetkin aateloitiin. tä kentän yli 55 dB:n melualue on Ilmailulaitoksen selvityksen Meilbyn isäntänä Tönneson oli seudun mahtimiehiä: hän mukaan pienentynyt kolmanneksella vuodesta 2000. Alue on hallitsi samaan aikaan paitsi Linnan ja Königsteditn karta- nyt 54 neliökilometriä. Melu ei kantaudu niinkään Seutulaan, noita, myös koko Lapinkylää ja Vantaankosken Myllymäkeä kuin kiitoteiden suuntaisesti Piispankylään ja Tuusulan Ruot- sekä edusti aatelissäätyä kolmilla säätyvaltiopäivillä ennen sinkylään.

Helsinki-Vantaalta tehdään vuorokaudessa 500 nousua. Pekka Turtiainen kuin kuoli vuonna 1650. Rälssioikeus peruutettiin kuningas 7. Urheilukenttä Kaarle XI:n toteuttamassa suuressa reduktiossa 1680-luvulla. Seutulan Urheilijat per ustet tiin 1937. Seuraavana v uonna Suo - Meilby muutettiin virkataloksi, minkä jälkeen sillä ei ole ollut mi sai vuoden 1940 kesäolympialaiset lyhyellä varoitusajalla, varsinaisen kartanon asemaa. Nykyinen mansardikattoinen mutta maailmansota muutti suunnitelmat. Kun XV olym- päärakennus on valmistunut vuoden 1805 vaiheilla. piadin kisat viimein avattiin Helsingin Olympiastadionilla 19.7.1952, oli innostus koko maassa sen mukainen. Seutulas- Näköala jokilaaksoon: Lähes satakilometrinen Vantaan- sakin rakennettiin oma urheilukenttä kunnan tuella, mutta joki on keskisen Uudenmaan merkittävin virtavesi ja kult- pitkälti kyläläisten talkoovoimin. 1953 käyttöönsä vihitty tuurimaiseman selkäranka. Seutulan eteläpuolella joki virtaa kenttä oli hyvin varusteltu. Siellä oli hyppypaikat, kuularinki laaksossa, jota metsäiset moreenipeitteiset kallioselänteet ym., ja kentällä järjestettiin koko maalaiskunnan mestaruus- rajaavat. Paikoin laakso aukeaa laajaksi savitasangoksi, jossa kilpailut. Paikkakunnan urheiluelämä kukoisti muutenkin. on myös laajahkoja, kumpuilevia hieta-alueita. Erityisesti Sjöskog FBK:s Idrottare oli aikoinaan hyvin vireä. Nykyisin Seutulan Urheilijat (SU-37) on aktiivinen Seutulas- 6. Seutulan kyläkeskus sa ja Riipilässä. Monipuoliseen toimintaan sisältyvät hiihto, Fridjof Eklundin kauppa aloitti 1932 jatkuen aina 1990-lu- yleisurheilu ja maastojuoksu sekä lasten urheilukoulu ja muut 54 vun alkuun. Kauppaa vastapäätä oli FBK:n kalustovaja, jonka liikunnalliset tapahtumat. letkutorni muodosti maamerkin Seutulan kyläkeskuksessa. Tornin huipulla oli hälytyskello, jonka soittamisesta huolehti 8. Ohranjyvä-pubi kaupan henkilökunta. Viereinen Kellastupa on puolikas Mart- Entinen Elannon kauppa lienee perustettu 1950-luvun alussa. tilan tilaa, joka jaettiin 1800-luvulla kahtia: puoliskot olivat Yläpuolisessa rakennuksessa oli postikin vielä 1980-luvulla. Framstugu ja Källarstugu. Kellastuvassa pidettiin kiertokou- Pian kaupan länsipuolella siirrytään Riipilän (Ripuby) ky- lua ennen Seutulan koulun perustamista. Nyt siellä toimii län puolelle. Varhainen maininta Riipilästä löytyy vuodelta Vantaan historiaan erikoistunut pienkustantamo Kellastupa 1511, jolloin Olef Nilsson toimi lautamiehenä Vantaanjoen oy. Sen kustannusjohtaja Jukka Hako on toiminut Helsingin talonpoikaispurjehtijoiden Tallinnan-kauppaa koskevassa oi- pitäjä -vuosikirjan päätoimittajana vuodesta 1980. keudenkäynnissä. Riipilä-nimitys on moderni, aiemmin sitä kutsuttiin suomeksi nimellä Ripukylä. 9. Betania 11. Jalopuumetsä Seutulan helluntailaisen seurakunnan rukoushuone. Yhdys- Suosaarentien molemmille puolille levittäytyvästä König- valloista 1901 alkunsa saanut helluntailaisuus on maailman stedtin jalopuumetsästä 1,5 ha on rauhoitettu luonnonsuo- suurin ja nopeimmin kasvava protestanttisten kirkkojen si- jelulain nojalla vuonna 2000. Seutulalle tyypilliset tammet sällä toimiva herätysliike. Perinteisiä helluntailaisia arvioi- ja pähkinäpuut ovat levinneet alueelle alkujaan juuri König- daan olevan maailmalla 116 miljoonaa, helluntailaisuuteen stedtin kartanolta. Königstedtin metsästä on useita viiksisiip- liittyvissä karismaattisissa liikkeissä kaikkiaan jopa 500 mil- pahavaintoja, ja myös pohjanlepakkoa on tavattu alueelta. joonaa. Suomen 47 500 helluntailaisesta joka sadas käy jos- sain vaiheessa pidempiaikaisesti lähetystyössä. Seurakunnat 12. Königstedtin (Seutulan) kappeli toimivat varsin itsenäisesti ilman keskushallintoa. Valtakun- Emäntä Sofia Hakola perusti vuonna 1910 lähetysyhdistyk- nallinen helluntaikirkko perustettiin vasta 2002. sen, jonka pohjalta Seutulaan syntyi ekumeeninen herätyslii- ke. Kokouksia järjestettiin ensin kansakoululla ja sittemmin 10. Königstedtin koulu kodeissa. Seutulan kansakoulun opettajan Maija Metiäisen Ruotsinkielinen kansakoulu perustettiin 1872. Tontin ja aktiivisuuden ansiosta Königstedtin kartanon omistaja Mika- talon lahjoitti koulukäyttöön Königstedtin kartanon omis- el Gripenberg vuokrasi vuonna 1924 maata kappelin rakenta- 55 taja, kunnallisneuvos Robert Ullner. Rakennus paloi, ja ny- mista varten yhden markan vuosivuokraa vastaan. Hän myös kyinen rakennus valmistui sen tilalle 1925. Koulutoiminta lahjoitti rakennuspuut kartanon metsästä ja hankki raken- loppui 1972 satavuotisjuhlien jälkeen. Sittemmin talo oli nuspiirustukset. Kyläläiset rakensivat talkoilla kappelin, joka mm.käsityöasemana kunnes siitä tuli Seutulan kylätalo vuon- vihittiin käyttöön 1925. Gripenberg puolisoineen lahjoitti na 2000. Kaupunki kunnosti rakennuksen seutulalaisten yh- vielä barokkityylisen kattokruunun ja kauppaneuvos Nyman distysten aloitteesta vuonna 2002. alttaritaulun. Ripukylän rukoushuoneyhdistys hoiti kappe- Seutulan kylätoimikunta on toiminut suuralueella jo lia omavaraisesti vuoteen 1964, jolloin se siirtyi Helsingin 1960-luvulla. Kesällä 2000 se rekisteröitiin nimellä Seutulan maalaiskunnan seurakuntayhtymälle ja sittemmin Vantaan- Kyläyhdistys. Yhdistys pitää koululla kokouksia ja järjestää kosken seurakunnalle. Kiviaita on vanhempi: sen kokosivat mm. vuotuiset Elojuhlat. Tien toisella puolella on Åvallin en- 1860-luvun suurina nälkävuosina Sisä-Suomesta kartanolle tisen kaupan rakennus, jossa oli aikanaan myös posti ja pos- tulleet kerjäläiset ruokapalkalla. tipankki. Kappelin vierestä johtaa polku Königstedtin koskelle. Tien toisella puolella on hienot kalliot. 13. Königstedtin koski ja Linnan joenvarsimetsä

Koskella oli mylly ja saha aina 1890-luvulle saakka, jolloin

Pekka Turtiainen koko Vantaanjoki perattiin tukinuittoa varten. Sittemmin koski on entistetty. Kylän kesäjuhlia pidettiin Myllärinmum- mun rannalla ennen palokunnantalon valmistumista. Vasta- rannalla on joenvarsimetsä, jossa tavataan rehevää lehtokas- villisuutta sekä jalopuita kuten saarnea ja tammea. Saarni on pääkaupunkiseudun lehdoissa harvinainen. Alueella kasvaa myös kookkaita haapoja: eräänkin järeän yksilön läpimitta oli 61 senttimetriä. Haapojen rungoilla esiintyy mm. rustojäkäliä sekä harvinaista puistoripsijäkälää. Myös pystykiurunkan- nus, valkovuokko sekä kevätlehto- ja lehtoleinikit esiintyvät runsaina. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat lehtopalsami, kielo, kivikkoalvejuuri, sudenmarja sekä metsäkurjenpolvi. 56

14. Königstedtin kartanon portti (huom. suljettu yleisöltä) Riipilän kylässä oli 1600-luvun alussa 13 tilaa, joista yhtenä Konungs. Meilbyn Matts Tönneson Creutzhammar sai tiloista kymmenen sotapalkkiona haltuunsa vuonna 1633. Hän yh- disti Konungsiin neljä muuta tilaa. Suuren reduktion jälkeen 1680-luvulla tavalliseksi ratsutilaksi muuttuneen Konungsin omisti kapteeni Johan Köhn, joka aateloitiin 1693 nimellä Köhningstedt. Kartanosta alettiin käyttää tätä nimeä kuitenkin vasta 1800-luvun alussa, kun laamanni ja senaattori Jacob Wilhelm Hisinger osti perintötilan de Carnallin suvulta. Hän asettui Kyläläiset rakensivat Seutulan kappelin talkoilla. sinne asumaan ja aloitti voimakkaan kehittämisen. Tilalla oli pian satakunta nautaa, pehtori, mäkitupalaisia ja liuta torp- pareita. Vuonna 1816 Hisinger rakennutti Pehr Granstedtin piirtämän uuden empire-tyylisen päärakennuksen, jota myö- hemmät omistajat ovat muunnelleet pylväin, kaitein ja par- vekkein. Hisinger osallistui myös kunnalliselämään uudista- malla pitäjän viljamakasiinin toiminnan. Vantaan kaupunginmuseo Hisingerin vävy, kapteeni Gustaf Ullner oli palkittu kar- jankasvattaja. Tämän pojanpoika kunnallisneuvos Robert Ullner puolestaan johti puhetta vasta seurakunnasta irrote- tun Helsingin maalaiskunnan kunnalliskokouksessa 1866– 70. Seutulassa hän perusti lasitehtaan joen varteen Katrine- bergin maille. Marsalkka Mannerheim oli usein nähty vieras König- stedtissä 1900-luvun alussa, kun kartanon omisti hänen nuo- 57 rimman sisarensa perhe Gripenbergit. Suomen valtion hallussa Königstedtistä tuli edustustila vuodesta 1961. Presidentti Urho Kekkosen sanotaan pitäneen Königstedtin ulkosaunaa suuressa arvossa. Siellä kylvetettiin valtiovieraita erityisesti 1970-luvulla. Kerrotaan Kekkosen ja Leonid Brezhnevin is- tuneen ongella kosken lähellä ja pohtineen kansojenvälisiä suhteita. Viimeisin peruskorjaus tehtiin empiretyylin loistoa kun- nioittaen 1998 museoammattilaisten opastuksella, suunnit- telijoina Antti Ilveskoski ja Risto Lehikoinen. Diplomatia Kö- nigstedtissä jatkuu. Vuonna 2005 siellä solmittiin Indonesian Acehin rauhansopimus presidentti Ahtisaaren johdolla.

Königstedt on valtion edustuskartano. 15. Suomalainen koulu 17. Tapolan niityt Helsingin pitäjän ensimmäinen suomenkielinen koulu oli Niityt ja muut maaseutumaiseman perinnebiotoopit ovat 1893 perustettu Luhtaanmäen yksityinen kansakoulu. Sen katoamassa tehoviljelyn ja -metsätalouden myötä. Tapolan suora seuraaja on 1901 perustettu Seutulan ylempi kansa- rinneniityt on vuonna 2005 arvioitu arvokkaiksi, ja niiden yl- koulu, jolle tontin lahjoitti Königstedtin kartanon omistaja, läpitoa on toivottu. Paahteiset ja kivikkoiset niittylaikut ovat eversti Emil von Haartman. Vieressä on uudempi entinen heinittymässä, mutta kasvistoltaan ne edustavat vielä tuorei- koulurakennus, valmistunut 1948, suunnittelija Antero Per- ta pienruohoniittyjä. Runsaita lajeja ovat mm. ahdekaunokki, naja. Kaupungin omistamissa tiloissa on mielenterveyskun- ahomansikka, tuoksusimake, niittynätkelmä, nurmirölli sekä toutujien työsali ja asuintiloja. harvinainen keltamatara. Muita niityiltä tavattuja lajeja ovat ketoneilikka, pukinjuuri, kissankello sekä särmäkuisma. 16. Seutulan korkein kohta Kallion laki kohoaa 74 metriä nykyisen merenpinnan yläpuo- 18. Tapolan kylä lelle. Se on tullut esiin luotona Yoldiamerestä pian jäävaipan Kylämäiseksi kehittynyt viihtyisä asuma-alue on palstoitettu vetäytymisen jälkeen noin 11 000 vuotta sitten. Luotoa ympä- vuonna 1960 Tapolan tilan maille. Tapola on Riipilän kylän röivät alueet olivat vielä sen jälkeen veden peitossa yli 1000 kantataloja, nykyinen päärakennus vuodelta 1926. Viereinen 58 vuotta, kunnes Tanskan salmien avautuminen laski Ancylus- Ala-Kistola (Kisle) on myös Riipilän kantatiloja, nykyinen järven pintaa nopeasti yli 25 metriä. Vantaanjoen paikalle jäi päärakennus 1907. Ala-Kistolassa oli putka, jota käytettiin silloin leveä merenlahti. Nykyiseen joen pintaan on Kotamäen kun Hämeestä kuljetettiin vankeja tuomiolle. Jokainen rötös huipulta Königstedtin kohdalla eroa 49 metriä. Myöhemmin piti tuohon aikaan selvittää tekijän oman kihlakunnan oike- kalliosta louhittiin kylän vanhojen talojen peruskivet. usistuimessa. Tapolantien toiselle puolelle Kotamäen länsirinteeseen Ala-Kistolan entisessä navetassa toimii seppä Rauno Leh- palstoitettiin omakotialue 1960. Alapuolisen pellon nimenä tonen, jonka tuotanto ulottuu työkaluista lahjaesineisiin ja oli 1700-luvulla Kåttalå, vielä 1960-luvulla sanottiin Kotalo. taidetaoksiin. Lehtonen on pitänyt lukuisia näyttelyitä niin Jäppilä Kotatiellä on Riipilän kylän kantataloja, valmistunut kotimaassa kuin ulkomailla. Hänet nimettiin vuoden taide- virallisen rekisterin mukaan 1860. käsityöläiseksi Suomessa vuonna 1998.

19. Näköala Tapolan kaarisillalta Vantaanjoenvarren luonto on rikas ja vaihteleva. Tiina Kujala

59 Vantaanjoki Uudenmaan pisin joki saa alkunsa Hausjärveltä Salpausselän harjuilla ja laskee Itämereen Helsingin Vanhas- sakaupungissa Koskelan kylässä. Pääuoman pituus on 99 kilometriä, koko vesistön valuma-alue 1680 neliökilo- metriä ja valuma-alueen asukasmäärä jo yli miljoona henkeä. Jääkauden jälkeen kasvillisuus levisi takaisin pohjoiseen ja sen perässä tulivat eläimet, lopulta myös ihmi- set. Nykyistä vuolaammat joet haaroineen tarjosivat kulkureitit rannikon ja sisämaan välillä sekä kalaa ja vesi- lintuja saaliiksi. Vantaa-nimen antoivat kenties hämäläiset eränkävijät etelänretkillään käyttämälleen reitille, jonka latvoille pääsi helposti Vanajaveden yläpuolisten harjujen takaa. Viikinkiajan ja ristiretkien jälkeen vakiintui Ruotsin Hälsinglandista tullut uudisasutus vesien varsille. Ei ole sattumaa, että Helsingin pitäjän kirkko rakennettiin juuri Vantaanjoen sivuhaaran Keravanjoen ja Kuninkaantien risteykseen. Vesistöä ovat hallinneet vuorollaan Ruotsin kruunu, virolainen Paadisten luostari, katolinen kirkko ja Helsingin kuninkaankartano, vii- 60 me aikoina alueen kunnat. Vantaanjokea käytettiin vuosisatojen mittaan yhä enenevästi ruukkien, sahojen ja myllyjen energianlähtee- nä sekä juomaveden ja jään ottoon – sekä samalla myös viemärinä. Länsi-Vantaan jätevedet alettiin lopulta johtaa Suomenojan puhdistamoon Espooseen ja Itä-Vantaan vedet Viikinmäkeen Helsinkiin. Nykyään joki on pitkälti elpynyt. Jokivarsien luonto on runsaslajista ja muodostaa tärkeitä ekokäytäviä peltovaltaisessa ympä- ristössä. Vesistöalueella on useita suojelualueita ja -kohteita. Vaelluskalat ovat palanneet Vantaanjokeen sen jälkeen, kun useita padottuja koskia palautettiin ennalleen vuosina 1997–98. Joesta on nyt löydetty myös suuri vuollejokisimpukkapopulaatio. Yleiskaavaan on merkitty tavoitteellinen virkistysreittiyhteys Tapolasta joen- vartta seuraillen Vantaankoskelle ja edelleen Helsingin keskuspuistoon saakka. 20. Keimolan kylänmäki tyksen aluekeskus työnimeltään Marja-Vantaa. Sen torille on Joen länsipuolella saavumme Keimolan (Käinby) kylään, jos- näiltä main matkaa vain 2,5 kilomertiä. ta vanhin asiakirjoissa säilynyt maininta on mahdollisesti jo 1440-luvulta. Peltotien eteläpuolella on ensimmäisenä Nedre 22. Byända Saras. Sen nykyinen päärakennus on 1800-luvulta ja edustaa Aluman tehtailla tehtiin aikanaan Suomen foliokääreet. Nyt empireä, mutta on korjattu 1900-luvulla. Myös naapuri Petas paikalla on yrityskeskus. Maisemassa kauas erottuvat teh- on Keimolan kantataloja. Klassista tyyliä noudattava kivinen dasrakennukset ovat 1970-luvulta. Petaksen ratsutila jaettiin päärakennus on vuodelta 1936. 1769 kahtia, jolloin syntyi kylän laidalle Byända (Kylänpään- tie 2). Se liitettiin myöhemmin Linnan kartanoon ja toimi 21. Vanha Nurmijärventie kartanon työväen asuntona. Viereisen Kylänpäänpuiston kyl- Vanha Nurmijärventie erkani Turuntiestä Pitäjänmäellä keen Peltikujalle ja Alumiinikujalle on noussut runsaasti uut- Kaarelantienä, kulki harjanteita seuraten Vantaankoskelle, ta asutusta tällä vuosituhannella. Vanhempaa kantaa edustaa jossa kohtasi vielä vanhemman Kuninkaantien, ja siitä edel- omakotitalo vuodelta 1959. leen Nurmijärven kirkolle. Maankuulut Nurmijärven rosvot terrorisoivat 1820-luvulla Uuttamaata ja eteläistä Hämettä 23. Linnan kartano (huom. yksityisalue, kierrettävä) 61 ryöstäen taloja, kiduttaen niiden asukkaita ja rellestäen kes- Borgbyn kylä tunnetaan ainakin vuodesta 1540, sittemmin tikievareissa. Alun perin vain 13-jäsenisen rosvojoukon ja osana Käinbyn kylää. On mahdollista, että Vantaanjoen ran- heidän apureidensa kiinniottamiseen tarvittiin lopulta 700 takalliolla on ollut muinaislinna, mutta mitään todisteita ei venäläistä sotilasta. ole säilynyt. Linnan kartano muodostettiin 1636, kun Meil- Vielä 1930-luvulla Keimolan ja Piispankylän välinen osuus byn Matts Tönneson Creutzhammar osti kruunulta rälssioi- Vanhalla Nurmijärventiellä tunnettiin nimellä Keimolan kor- keuden paikalla sijainneisiin kahteen autiotilaan. Siksi niitä pi, ja sieltä ammuttiin susia. Helsingin seudun 1960-luvun ei myöskään peruutettu aikanaan suuressa reduktiossa. hurjien kasvunäkymien aikaan suunniteltiin junarataan tu- Puisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvun keutuvaa, yhtenäistä nauhakaupunkia Huopalahdesta Kivis- lopulta, jolloin tilan omisti Königstedtin entinen pehtori, räls- töön saakka. Maaltapaon tyrehtyessä ja öljykriisiin tultaessa sivouti Johan Löfman. Toinen kerros, siipirakennukset ja ny- 1970-luvulla oli ehditty vasta Martinlaaksoon, ja rakentami- kyinen uusklassillinen ulkoasu ovat vuodelta 1843. Omista- nen tyssäsi lähes 30 vuodeksi. Nyt suunnitelmat on päivitetty: jana oli silloin Suomen kaartin päällikkö, kenraaliluutnantti lentokenttäradan myötä Kivistöön nousee uusi kestävän kehi- Alexander Jakob von Wendt, joka myös liitti kartanoon puolet Petaksesta. Hänen jälkeensä kartanossa vaikuttivat Viaporin antautumispäätöksen tehneen amiraali Carl Olof Cronstedtin jälkeläiset, heistä pisimpään salaneuvos Anton Cronstedt. Stockmannin kauppiasperhe puolestaan omisti kartanon Mervi Peltola vuoteen 1969 harjoittaen siellä maanviljelystä. Kivistön pien- taloalue palstoitettiin 1952–53 Linnan kartanon maista. Pihapiirissä on tilanhoitajan asuntona toimiva vanha pää- rakennus, puutarhurin asunto, 1800-luvun luhtiaitta ja kivi- navetta. Tilakokonaisuuden säilyessä edelleenkin yhtenäisenä voidaan Linnaa pitää Vantaan arvokkaimpana rälssimaana.

24 Linnan metsät Kallion huippu nousee yli 70 metriä merenpinnasta ja 45 metriä Vantaanjoesta. Sitä ympäröivät monipuoliset metsät lehtipuuvaltaisesta lehdosta jalopuineen aina kuusikoihin ja 62 karuihin kalliometsiin saakka. Ne täyttävät luonnonsuojelu- alueen perustamiseen vaadittavat edellytykset. Alueen puus- to on eri-ikäistä ja miltei luonnontilaista. Pesäpuiksi sopivia kolopuita esiintyy enemmän kuin tavallisessa talousmet- sässä. Lahopuuta on syntynyt monin paikoin, jolloin myös harvinaisemmat sammalet, jäkälät ja hyönteiset menestyvät. Metsäalueen keskiosissa erään järeän kaatuneen mäntypuun läpimitta on 70 senttimetriä ja elävän kuusen 69 senttimet- riä. Linnan metsä on suojeltavan liito-oravan elinpiiriä. Alue on myös linnustollisesti sekä hyönteistöllisesti arvokas. Pesi- mäaikaan on tavattu käenpiika, lehtopöllö, kehrääjä, tiltaltti, pyrstötiainen sekä uuttukyyhky. Eteläosan metsässä on ollut nuolihaukan ja hiirihaukan reviirit. Myös kettuja, mäyriä ja Linnan kartano talviasussaan. hirviä on havaittu. Linnan metsä oli 1950-luvulla yksi Suo- 26. Kantatalot a) Hannula b) Knuutila men merkittävimmistä uhanalaisten kovakuoriaisten keskit- Ylösjoki eli Hannula, nykyinen päärakennus 1925. Yvias eli tymistä. Tämä johtui suurista lahoavista haavoista. Alueelta Knuutila, nykyinen päärakennus 1923. Seutulan silta esiintyy on tavattu mm. haavalla elävää poppelinnorkkokärsäkästä, jo vuosien 1891–92 kartassa. Ennen siltaa joki ylitettiin lau- josta ensimmäinen havainto koko Suomessa tehtiin juuri Lin- talla. Paikka oli muutenkin keskeinen. Joen pohjoispuolella nassa vuonna 1933. Linnan kartanon puistosta taas on löy- sillan kupeessa oli kylän talojen omistama mylly, jonka myl- detty lepakoista korvayökkö. Korvayökköjen esiintyminen on läri oli nimeltään Stolt. Sen takana oli vielä Frans Järvisen painottunut kartanoiden puistoalueille, hautausmaille sekä paja. suojaisiin puutarhoihin. 27. Lasipruukki 25. Forsbacka Königstedtin kartanon isäntä Robert Ullner ja Nuutajärven la- Saavumme takaisin Seutulan kylän alueelle. Königstedtin sitehtaan omistaja Alexander Fahler saivat toimiluvan lasiteh- koskesta on nimensä saanut Forsbacka, neljännes Knuutilan taalle Katrinebergilta vuokraamalleen maalle 1864. Tarkoitus talosta. Forsbackassa perustettiin 1905 Seutulan työväenyh- oli tuottaa siellä pulloja ja talouslasia. Pruukki käynnistyi 63 distys, jolla oli tanssilava talon lähellä 1910–20-luvuilla. 1865, mutta pian se myytiin Nuutajärven tehtaan osakkaal- le Carl Heitmannille, joka aloitti Seutulassa korkealaatuisen ikkunalasin tuotannon. Hänen jälkeensä lasitehtailijaksi alkoi Nuutajärvellä pitkään työskennellyt Erik Andersson. Tämä laajensi tuotevalikoimaa mm. viini- ja ryyppylaseihin. Tehtaan toiminta oli nyt vilkkaimmillaan, ja se palkittiin 1880-luvun alussa Moskovan teollisuusnäyttelyssä. Pian kuitenkin vienti emämaahan itään vaikeutui, kilpailu koveni ja tehdas jäi kannattamattomaksi. Toiminta loppui 1895. YHTEISTYÖSSÄ:

WWW.VANTAA.FI/MARJA-VANTAA

Vapaa-aika ja asukaspalvelut Asematie 10 A, FI-01300 Vantaa www.vantaa.fi