LÄNSI-VANTAAN kaupunkipolut Martinlaakso • Vantaanlaakso • Vantaankoski • Kivistö • Seutula Teksti: Pauli Saloranta Editointi: Katja Savopirtti/Vantaan kaupunki Ulkoasu: Tiina Kujala/Grafedo Art Kannen kuvat: Mervi Peltola, Tiina Kujala ja Vantaan kaupunginmuseo Julkaisija: Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta Toimeksiantaja: Martinlaakson aluetoimikunta 2005-08 Ohjausryhmä: Hilkka Kemppinen (pj), Auli Nevander (vpj), Sonja Gummerus, Astrid Nurmivaara ja Mervi Peltola Kiitokset: Martinlaakson, Vantaanlaakson, Kivistön ja Seutulan polkutyöryhmät sekä Martinlaakson asukasyhdistys, Helsinge Lantmannagille ry Vanda, Keimolan omakotiyhdistys ja Seutulan Kyläyhdistys, Vantaan kaupunginmuseo, kaavoitus, viheralueyksikkö, ympäristökeskus sekä kaikki muut tietoja antaneet sekä taloudelliset tukijat Paino: Erikoispaino 2/2009 www.lansivantaa.fi > kaupunkipolut Tutustu kaupunkipolkuihin myös sähköisesti - suurin osa kohteista on linkitetty kiinnostavien lisätietojen lähteille! 3 MARTINLAAKSO Jukka Kanto, Vantaan kaupunginmuseo M A R T I N L A A K S O Pituus noin 5 km Johdanto Nykyisen Martinlaakson seutu oli hämäläisten erämaita, kunnes viikinkiajan ja ristiretkien jälkeen alueelle vakiintui uu- disasukkaita Hälsinglandista. Ruotsinkielisessä Mårtensbyssä oli 1600-luvulla viisi tilaa, joista ovat vielä jäljellä Nybacka, Stenbacka, Smeds ja Guss. Aluerakentamissopimus Helsingin maalaiskunnan ja rakennusyhtiöiden välillä solmittiin 1967 ja rakennustyöt alkoivat 1968. Nyt käynnissä on jo toinen täydennysrakentamiskierros. 1. Martinlaakson rautatieasema Junaliikenne Martinlaakson radalla alkoi M-tunnuksin 4 1.6.1975. Öljykriisin jälkeisessä lamassa radan suunnittelussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen myös asemaraken- Hilkka Kemppinen nuksissa. Jykevät kiviportaat rakennettiin myöhemmin EU- rahoituksella. Uusittu ja laajennettu bussiterminaali avattiin vuonna 2001. Aseman alkuperäinen liikekeskus on seuraa- vaksi purkulistalla. Paikalle on suunniteltu uutta punatiilistä kauppakeskusta ja 15-kerroksista asuintornia. Aseman poh- joisen sisäänkäynnin kohdalle on suunniteltu aukiota ja sen pohjoispuolelle kerrostaloja. Martinlaakson asemalta noustaan jykeviä portaita kohti Martinlaakson keskustaa. Martinlaakson rata 2. Martinmiilu Nykyisten Martinlaakson ja Myyrmäen mitoitus perustuu Valmistui 1988. Ulkonäöltään vaatimattomassa monitoimi- vuonna 1968 syntyneeseen ideaan lähijunayhteyden ve- talossa on kirjasto, terveysasema ja sosiaalitoimisto. Liiketi- tämisestä rantaradalta Huopalahdesta pohjoiseen. Myyr- loissa on kaupallisia palveluita. mäen aluekeskuksen paikka ratkaisi radan sijoittumisen 3. Peruskorjaukset pääteiden väliin. Tämä puolestaan määritteli Malminkar- tanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan suunnittelun lähtö- Martinlaaksossa toteutettiin vuosina 1995–99 valtion asunto- rahaston tukema laaja kehityshanke ASKE, jota edelsi perus- kohdat. Näin päästiin vastaamaan maaltamuuton synnyt- teellinen kuntokartoitus. Hankkeeseen osallistuivat kaupun- tämiin Suur-Helsingin hurjiin kasvuennusteisiin. Uuden gin eri hallintokunnat, yksityiset taloyhtiöt ja Martinlaakson radan varteen aiottiin rakentaa 130 000 asukkaan yhte- huolto. Mm. katuja ja puistoja kunnostettiin, koululaiset teki- näinen nauhakaupunki Kivistöön saakka. vät ostarin alikulkuun maalauksia ja taloyhtiöille myönnet- Valtionrautatiet ja Helsingin metrotoimisto kilpailivat tiin edullisia perusparannuslainoja. Lähtölaukauksena toimi 5 aluksi radan toteutuksesta, mutta lopulta tehtävä lankesi Laajaniityntie 8–12:n kolmen taloyhtiön kuuden kerrostalon VR:lle. Näin saatiin myös valtio mukaan radan rahoituk- peruskorjaus kesällä 1995. seen 30 prosentin osuudella 110 miljoonan markan koko- 4. Täydennysrakentaminen naiskustannuksista. Päätös Suomen ensimmäisestä kau- punkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970, Vuoden 1968 asemakaavassa Martinlaakson keskustaan oli ja rakentaminen alkoi ennätysnopeasti seuraavana vuon- suunniteltu 6-kerroksisia liike- ja asuinrakennuksia. Sisä- asiainministeriön vastustuksen vuoksi liiketalot määrättiin na. Yli puolet radan pituudesta oli siltoja ja tunneleita, kun 2-kerroksisiksi, ja muutakin rakennusoikeutta rajattiin. Nyt rata valmistui. Samoihin aikoihin muuttoliike hidastui, ja tavoitteet ovat taas korkealla: pitkään tyhjillään olleen Työ- nauhakaupungin rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi. terveyslaitoksen toimistorakennuksen paikalle valmistui Rataa kuitenkin jatkettiin Vantaankoskelle 1991. Nyt on vuonna 2007 as.oy Vantaan Marsalkka. Neljässä kytketyssä päätetty rakentaa kehärata uuden Kivistön/Marja-Van- talossa on 8 kerrosta ja yhteensä 113 asuntoa. Pysäköinti on taan aluekeskuksen kautta lentoasemalle ja edelleen pää- järjestetty pihakannen alle. radalle saakka. 5. Alkupamaus 7. Martinkeskus Laajaniityntien ja Martinlaaksonpolun kulmauksessa au- Rakennettiin 1970 samaan aikaan Martinlaakson pääosien kiolla on Martinlaakson aluerakentamisen alkupamauksen kanssa, toisin kuin monien muiden lähiöiden ostoskeskukset. 4.12.1968 muistokivi. Martinlaakson 40-vuotisjuhlia viete- Suunnittelija Erkki Karvinen. Martinkeskus liukuportaineen tään pitkin vuotta 2009. oli aikanaan Pohjoismaiden suurin ja hienoin. Liikekeskus avattiin peräti 27 liikkeen voimin, ja avajaisissa soitti proge- 6. Laajavuoren alakoulu rockin uranuurtaja, Tasavallan Presidentti -yhtye. Nykyisiä Perustettiin 1969 Martinkylän kansakouluksi. Sitä kävivät kauppakeskuksia ennakoivasti liikkeisiin kuljettiin katettu- niin Martinlaakson kuin Martinkylän (nykyisen Kivimäen) jen sisätilojen kautta. Sittemmin palveluvalikoima on hieman lapset. Koulu oli 1970-luvun puolivälissä Suomen suurin. Op- kaventunut, mutta säilynyt edelleen monipuolisena. Ainoana pilasmäärä oli enimmillään 1200, kunnes Kivimäki erotettiin alkuperäisenä liikkeenä toimii Martinlaakson kukka, edel- omaksi koulupiirikseen. Painotusalueita ovat olleet musiikki leen samassa paikassa toisessa kerroksessa. Vantaankosken ja kielet alkaen jo vuodesta 1977, sekä myöhemmin matema- seurakunnalla on ollut talossa kerhotilat alusta saakka, ny- tiikka ja luonnontieteet. Laajavuoresta on usein osallistuttu kyisin seurakuntakeskus Martinristi. Viime aikoina on pu- menestyksekkäästi Tämä toimii -teknologiakilpailuun. Kou- huttu sekä rakennuksen purkamisesta että uudistamisesta. 6 lulla on oma Laajavuoren laulu. Aluksi koulu toimi hajallaan eri tiloissa, kunnes oma kou- 8. Mika Häkkisen aukio lurakennus valmistui 1971. Laajavuoren koulu puretaan, kun Martinlaakson kävelykeskustan pääakselin keskelle valmistui Martinlaakson koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat 1999 pieni aukio juhlistamaan formulakuljettaja Mika Häk- 2010-luvulla. Samalla koulut yhdistyvät Martinlaakson yh- kisen ensimmäistä maailmanmestaruutta. Samana vuonna tenäiskouluksi. Alakoulun paikalle on ideoitu 160 asunnon Häkkinen myös uusi mestaruutensa. suurpihakorttelia, jonka tarkoituksena on samalla tiivistää Martinlaakson keskustaa kaupunkimaisesti. Mika Häkkinen Monacossa nykyisin asuva Mika Häkkinen syntyi Mar- Hilkka Kemppinen tinlaaksossa 1968, kävi Laajavuoren ala-astetta sekä Myllymäen yläkoulua ja valmistui levyseppä–hitsaajak- si Myyrmäen ammattikoulusta. Martinlaaksossa Häk- kinen tutustui myös Mika Saloon, jonka kanssa aloitti kilpa-autoilu-uransa 1974. Mikroautojen karting-sar- joissa Häkkinen voitti viisi suomenmestaruutta. For- mula Ford -luokassa Häkkinen voitti 1987 Suomen, Ruotsin ja Pohjoismaiden mestaruuden. Vuonna 1990 Martinlaakson kaksikko hallitsi Englannin F3-sarjaa 7 niin, että jotkut puhuivat MikaMika-sarjasta. Seuraa- vana vuonna Häkkinen loikkasi suoraan kuninkuus- luokka F1:een, jossa hän koki aluksi epäonnistumisia. Australiassa 1995 sattui paha ulosajo, mutta Häkkinen palasi ja nousi kaikkien aikojen menestyneimmäksi suomalaiseksi formula-kuljettajaksi. Kaiken kaikkiaan hän saavutti vuosina 1991–2001 F1-sarjassa 20 osakil- pailuvoittoa ja kaksi maailmanmestaruutta sekä lisäksi vuosina 2005–07 saksalaisessa DTM-sarjassa 3 osakil- pailuvoittoa. Mika Häkkisen aukiolla on paalupaikkaa symboloiva pylväs. 9. Martinlaakson koulu ta. Opetuksessa painotetaan matematiikkaa, musiikkia ja Martinlaakson yhteiskoulu perustettiin 1970 yhtenä viimei- saksan kieltä. Lukiossa on noin 440 oppilasta. Painotuksena sistä yksityiskouluista koko maassa. Valtioneuvosto ehti jo on matematiikka ja luonnontieteet. Vuosittainen opintomat- hylätä perustamishakemuksen, mutta kannatusyhdistyksen ka tehdään Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen osoitettua alueen koululaismäärän kasvulukemat se joutui CERN:iin. Lukio on toiminut syksystä 2007 Mercurian ti- pyörtämään kantansa. Aluksi oppilaita oli 31, kolme vuotta loissa. Yläaste tullaan lakkauttamaan, kun oppilaat jatkavat myöhemmin 420 ja viimeisenä lukuvuonna 1976–77 jo 828 Martinlaakson yhtenäiskoulussa. Samalla rakennusta laajen- ennen yläasteeseen ja lukioon jakaantumista. Koulussa on netaan ja korjataan yhtenäiskoulun ja nuorisotoimen tarpei- ollut alusta saakka persoonallinen opettajakunta, voima- siin. kas Martsari-henki ja vilkasta kerhotoimintaa sekä luovan Entinen mestaruussarjajoukkue Vantaan Pussihukat pela- toiminnan (nykyisin ilmaisutaidon) opetusta moninaisine si koripalloa koulun liikuntasalissa ennen Myyrmäen Urhei- produktioineen. Poliittisen osallistumisen välineeksi tarkoi- lutaloon ja sen jälkeen Myyrmäen Energia-Areenalle siirty- tetuissa kouluneuvoston vaaleissa tulivat Martinlaaksossa mistä. Koulun vieressä on linjakas Martinlaakson uimahalli poikkeuksellisesti vain epäpoliittiset ehdokkaat valituiksi. vuodelta