Teksti ja taitto: kokoelma-amanuenssi Tapio Juutinen Arkistokuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto Vas. Hellmanin työsiirtolan työntekijöiltä saama kunniakirja. Allekirjoittajien nimet poistettu henkilön- suojasyistä. Oik. Salaojan tekoa Seutulassa lentokenttätyömaalla kesällä 1950. Bertel Hellmanin kokoelma. Kokoelmat kertovat 3/2015: Insinööri Hellman ja Seutulan ”konnien” antama diplomi vuodelta 1952 Helsingin uuden lentokentän rakentaminen jo tiin raivaus- ja rakennustöissä alusta lähtien hyväk- vanhaksi ja kasvavalle lentoliikenteelle riittämät- si alle vuoden tuomion saanutta vankityövoimaa. tömäksi käyneen Malmin tilalle aloitettiin keväällä Lapiota ja kuokkaa apuvälineinään käyttäneet 1950 Helsingin maalaiskunnan Ruskeasantaan, ”Seutulan rattijuopot” ovat yhä nykyäänkin osa Seutulaan vievän kylätien varrelle. Tämän johdosta kansakunnan muistia, käviväthän työsiirtolassa uutta lentoasemaa alettiin yleisesti kutsua “Seutu- suorittamassa rangaistustaan lukuisat aikakauden lan lentokentäksi”. kuuluisuudet Irwinistä lähtien. Lähestyvien olympiakisojen takia rakennustahti Lentokentän rakennustyömaan rakennuspääl- oli ripeä ja lopulta ensimmäinen lentokone pääsi likkönä toimi vuosina 1950-1951 rakennusinsinööri laskeutumaan puolivalmiille kentälle jo 26.6.1952, Bertel Hellman (1911-2003), joka viime kädessä vas- pari viikkoa ennen kisojen alkua. Työmaalla käytet- tasi myös työsiirtolavankien työn ohjauksesta. Copyright © 2015 Suomen Ilmailumuseo. Kaikki oikeudet pidätetään. Kuukauden kokoelmaesineenä esittelemme Hell- manin vangeilta saaman ”Kunniakonnan” diplomin, joka hänen omien muistelmiensa mukaan edusti hänelle molemminpuoliseen luottamukseen poh- jautunutta kunnianosoitusta. Myöhemmin siviili-ilmailujärjestö ICAO:n lentokent- täasiantuntijana kunnostautunut Hellman muistelee myös Seutulan aikaa painamattomissa muistelmis- saan, jotka niin ikään kuuluvat Suomen Ilmailumu- seon kokoelmiin. Abstract in English Construction of the new Helsinki airport was started in February 1950 some 20 kilometres from Helsinki city centre in an area that today belongs to the city of Vantaa. Due the upcoming 1952 summer Olympic Kesäksi 1952 valmistunut Olympiaosa kuvattuna Hell- games the pace of work was rapid. manin muistiinpanoissa. Lentoasemaan kuului aluksi lennonvarmistusrakennus, 2000 metriä pitkä kiitotie, asemataso sekä matkustajaparakki. 1800 metriä pitkä The Seutula Labor Colony was established in first sivukiitotie valmistui vuonna 1956. of March 1950. Prisoners took part in construction work in two shifts with a shovel and a mattock as their primary tools. Seutula Labor Colony, or Van- ICAO:n luokituksessa A-luokkaan. taa department of Helsinki Open Prison, was in use for almost sixty years and is known as the longest Tiukasta aikataulusta johtuen rakennustyöt päätet- operated labor colony in Finland. tiin tehdä vaiheittain. Kesän 1952 olympialaisiin mennessä valmistuisi vasta ensimmäinen kiitotie, Civil Engineer Bertel Hellman was in charge of Hel- ja sekin vain kahden kilometrin mittaiseksi. ”Olym- sinki new airport construction work and therefore piaosa” sisälsi myös asematason, yhdys- ja tulotiet, also was responsible of directing the prison labor. väliaikaisiksi (asemarakennus) ja pysyviksi (lennon- Our object of the month is “Diploma of honour”, re- varmistusrakennus) tarkoitetut rakennukset sekä ceived by Hellman from the “rascals”. mm. ilmailuviestilaitteiden rakentamisen. Rakennustyömaa alistettiin Tie- ja vesirakennushal- litukselle (TVH) maaliskuun 1. päivästä 1950 lukien. Rakennuspäälliköksi valittiin lentokentän yleissuun- Lentokentän rakennustyöt alulle nitelman tekijä, rakennusinsinööri Hellman. Helsingin uuden lentokentän sijaintipaikaksi valikoi- Muistelmiensa mukaan hän joutui valtavien haastei- tui Ruskeasannan nummilla sijainnut laaja, metsäi- den eteen, huolimatta siitä että hänellä oli tässä nen ylänkö, noin 20 kilometriä pääkaupungin kes- vaiheessa jo vankka kokemus sekä lentoasemasu- kustasta pohjoiseen. unnittelusta että työnjohtamisesta. Työt alkoivat vailla yksityiskohtaisia piirroksia ja työohjeistuksia. Lentoaseman suunnittelijaksi valittiin keväällä 1949 Ruotsin kuninkaallisessa ilmailuhallituksessa (Kung- Tehtävä oli vaativa myös sen kahtia jakautunei- liga luftfartstyrelsen) töissä ollut turkulaissyntyinen suuden vuoksi. Rakennussuunnitelmien laatiminen rakennusinsinööri Bertel Hellman, joka lähti liik- sekä töiden ohjaaminen kentällä kulkivat alusta keelle selvittämällä kiitoteiden mahdollisia suun- lähtien käsi kädessä. Hellmanin esimiehenä toimi tia ja sijainteja. Kiitoteiden pituudet olisivat 2550 TVH:n lentokenttäosaston päällikkö, yli-insinööri metriä ja 2150 metriä, jotka nostaisivat lentoaseman Viljo Suvanto. Työsiirtolat osana sodan jälkeisen ajan vankeinhoi- jälkeistä jälleenrakennusprosessia. don henkeä 1950- ja 1960-luvut olivat siirtolajärjestelmän kulta- Työsiirtoloiden perustaminen sodan jälkeen poh- aikaa ja kahdella sodanjälkeisellä vuosikymmenellä jautui kolmeen eri ajatukseen: siirtolat olivat pro- siirtoloihin oli sijoitettuna keskimäärin 20% vankien jektiluontoisia ja vaihtuvia, niissä tehdystä työstä kokonaismäärästä Suomessa. Ajalle tyypillisiä infra- maksettiin vangeille ammattitaidosta riippuvainen, struktuuriin liittyviä rakennushankkeita olivat mm. käypä palkka ja vankien eristäminen toteutettiin Helsingin, Turun, Tampereen ja Vaasan lentokenttien suljettuja vankiloita lievemmissä muodoissa. Taus- sekä suurten valtateiden rakennustyömaat. talla oli kriminologinen näkemys jonka mukaan en- sikertalaisten rikostentekijöiden ei nähty turmeltu- van uusintarikollisten seurassa. Seutulasta Suomen suurin ja kuuluisin työsiirtola 1940-luvulta lähtien Suomessa kehitetty työsiir- tolamalli ei ollut täysin ilman historiaa, olihan yh- Työsiirtolan perustamisesta Helsingin lentokent- teiskunnallista infrastruktuuria rakennettu vanki- tätyömaalle sovittiin TVH:n ja oikeusministeriön työvoimalla jo edellisellä vuosisadalla (esimerkkinä vankeinhoito-osaston välillä jo heti töiden alku- vuonna 1845 käynnistynyt Saimaan kanavatyömaa). vaiheessa. Virallisesti Seutulan työsiirtola perustet- tiin ja toiminta alkoi 1. maaliskuuta 1950. Ensimmäiset modernit valtion työsiirtolat perustet- tiin Suomeen vuonna 1946. Ero vankilaoloihin oli Työmaalla käytetyn kokonaismiestyövoiman rakenne selvä ja piirteitä olivat muurien ja kalterien puuttu- vaihteli Bertel Hellmanin kaudella, rakennusvuosien minen, kurisääntöjen lieveneminen ja siviilivaattei- 1950 ja 1951 aikana. Vankeinhoito-osaston kautta tul- den käyttö siirtolaoloissa. lut työsiirtolatyövoima muodosti kuitenkin suurim- man osan, jopa noin 85 % koko työvoimasta. Ennen Suomi alkoi toimeenpanemaan vankeusrangaistuk- kentän valmistumista työsiirtolassa oli vankeja enim- sia ja sakon muuntorangaistuksia tavalla, jollaista millään yli 450. ei oltu kokeiltu aikaisemmin missään muualla. Var- sinkin työsiirtoloiden alkuaikoina kuri oli totta kai Näiden lisäksi käytettiin vapaata ammattityövoimaa, ”vapaisiin” työntekijöihin nähden tiukka ja siirtolas- työttömiä sekä rangaistus-, kuritushuone- ja ehdon- ta karkaaminen oli sanktioitu: luvatta poistuneen oli alaisia vankeja, joita varten perustettiin työmaalle suoritettava koko rangaistuksensa suljetussa vanki- työleiri. lassa. Seutulan työsiirtolaan sijoitettiin alusta lähtien etu- Työsiirtolajärjestelmään siirtymisen yhteydessä päässä sakkovankeja ja rattijuopumustuomioita kär- valtio säästi rahat, jotka olisivat menneet uuden siviä joilla oli vankeusaikaa jäljellä alle vuosi. Noin 80 laitosverkon rakentamiseen. Samalla Suomi kykeni prosenttia työsiirtolavangeista oli saanut rangaistuk- kanavoimaan vankityövoiman käytön osaksi sodan- sensa joko rattijuopumuksesta tai alkoholin laitto- Seutulan työsiirtolan asuinparakit rakenteilla olevalta kiitotieltä käsin luultavasti talvella 1950-1951. Bertel Hellmanin kokoelma. masta myynnistä. vedettiin, minkä jälkeen kiito- ja rullausteiden ra- kentaminen alkoi. Työsiirtolavankien annettiin valita itsenäisesti ran- gaistuksen suoritusajankohta, mikä aiheutti työn- tekijävajeen esimerkiksi kesän 1951 ajalle, rangais- tuksen suorittajien luonnollisesti haluttua säästää Rakennuspäällikkö ja työsiirtolan vangit suven siirtolatyöltä. Lisäksi käytetyn työvoiman määrää sääteli kulloinkin käynnissä ollut rakennus- Bertel Hellman muistelee jo kevään 1950 aikana vaihe ja rakennustöihin vaadittujen työkoneiden ja käyneen selväksi, että käytännön työnohjausta oli ruumiillisen työn määrä. pitemmän päälle mahdotonta tehdä TVH:n lento- kenttäosaston kaupunkitoimistosta käsin. Hellman Kentän tekoon pureuduttiin kaksivuorotyönä. Työt muuttikin perheineen nimenomaan perhe-asun- olivat raskasta raatamista ja lapio ja kuokka työsiir- noksi suunniteltuun parakkiin työmaa-alueelle. Jär- tolan miesten perustyövälineet. jestely myös tiivisti kanssakäymistä: se toi hänet lähemmäksi työmiehiä käytännön työnjohtoon liit- Rangaistustaan kärsimässä olleet siirtolatyöntekijät tyneissä asioissa. tuli määräysten mukaan, mikäli mahdollista, sijoittaa erilleen sekä vapaasta että työttömyystyövoimasta Hellman muistelee työsiirtolavankeja olleen käytän- ja asuinparakit sijoitettiinkin kahteen eri leiria- nössä kaikista ajan yhteiskuntaluokista: lapiota lueeseen. Seutulassa käyttivät niin liikemiehet, arkkitehdit, insinöörit kuin jopa valtion virkamiehetkin. Raken- Maaliskuussa 1950 työmaalle lähetetyt siirtolatyön- nuspäällikön mukaan työsiirtolavangit osoittautui- tekijät sijoitettiin kolmen parakin leiriin pääkiitotie- vat kokonaisuudessaan lopulta hyvinkin käyttökel- alueen luoteispuolelle.