DOCSLIB.ORG

NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed. The empirical part of this thesis concentrates on exploring the socio-economic and demographic structure of the resident base of Helsinki’s new-build housing areas. The main research method is a GIS- analysis based on the appliance of the YKR Database by SYKE and the Grid Database by Statistics Finland. Besides the quantitative analysis, the existence of new-build gentrification in Helsinki is discussed in the context of general argumentation for the phenomenon's applicability by the critical gentrification research perspective. The results of the study lead to the conclusion, that new-build gentrification does not occur in the chosen case areas as the process described in international case-studies suggest, but several of the characteristics of the phenomenon are however present in the local housing policies, housing market and development of new residential areas. In Helsinki the regulation of the tenure structure concerning the new-build housing stock has led to a situation, where the difference between new-build housing developments' and the surrounding areas' socio-economic status varies between the inner-and outer parts of the city. These results bear close resemblance to the outcomes of recent Western European studies highlighting the importance of comprehensive understanding of the local context in the contemporary gentrification research. The development of new-build housing areas in Helsinki is to some extent in line with international trends, but the specificities of national and local policy practices have led to distinct socio-cultural outcomes. The results support the notion that the concept of new- build gentrification becomes purposeful when accompanied with a more nuanced and comprehensive understanding of the local processes of urban change. Keywords New-build gentrification, third-wave gentrification, new-build housing, socio-economic change, housing policy, GIS Where deposited University of Helsinki, Kumpula science library Additional information - Tiedekunta/Osasto Laitos Matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta Geotieteiden ja maantieteen laitos Tekijä Anna Kajosaari Työn nimi Uudisrakennettu gentrifikaatio Helsingissä Oppiaine Aluetiede Työn laji Aika Sivumäärä (liitteineen) Pro gradu-tutkielma Joulukuu 2015 126 sivua Tiivistelmä Tämä Pro gradu tutkimus käsittelee uudisrakennetun gentrifikaation käsitteen soveltuvuutta Helsingin sosio- ekonomisen rakenteen tarkasteluun. Tutkimuksen tavoitteena on esitellä uusi teoreettinen näkökulma alueellista eriytymistä koskevaan keskusteluun, ja tutkia uudisrakennetun gentrifikaation edellytyksiä kunnallisen lainsäädännön puitteissa. Gentrifikaatio on käsitteenä laajentunut kattamaan entistä monimuotoisemmin erilaisia toimijoita, kausaliteetteja sekä fyysisiä ja sosiaalisia muutoksia urbaanissa ympäristössä. Uudisrakennettu gentrifikaatio kuuluu näihin uusiin ilmentymiin, ja edustaa rakenteensa puolesta ns. kolmannen aallon gentrifikaatiota. Tulevien vuosien aikana Helsinkiin odotetaan kohdistuvan tasaisesta nopeaan väestönkasvua. Viimeisimmän vuosikymmen aikana Helsinki on kaavoittanut huomattavasti uutta asuntotuotantoa kaupungin keskustan läheisyyteen vanhojen tavarasatama-alueiden toiminnan siirtyessä toisaalle. Yhdessä kunnallisen asuntopolitiikan ja olemassa olevan rakennuskannan kanssa nämä tekijät muodostavat viitekehyksen keskustelulle uudisrakennetun gentrifikaation edellytyksistä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan Helsingin uudisrakennettujen asuinalueiden sosio-ekonomisia ja demografisia erityispiirteitä. Keskeisin tutkimusmetodi on SYKE:n ylläpitämään YKR-aineistoon sekä Tilastokeskuksen Ruututietokantaan perustuva paikkatietoanalyysi. Kvantitatiivisen analyysin ohella uudisrakennetun gentrifikaation esiintymisen edellytyksiä arvioidaan kriittisen gentrifikaatiotutkimuksen määrittämien käsitteen käyttökelpoisuutta arvioivien kriteerien mukaisesti. Tutkimustulosten perusteella uudisrakennettua gentrifikaatiota ei esiinny Helsingissä kansainvälisen esimerkkikirjallisuuden osoittamalla tavalla, mutta ilmiöön liittyviä piirteitä on havaittavissa kunnallisessa asuntopolitiikassa, asuntomarkkinoilla sekä uusien asuinalueiden kehittämisessä. Helsingissä uudisrakennettujen asuntojen hallintamuodon säännöstely on johtanut tilanteeseen, jossa erot vanhan ja uuden asuntokannan sosio- ekonomisen aseman välillä ovat huomattavan erilaisia keskusta-alueilla kuin esikaupungeissa. Tulokset muistuttavat läheisesti viimeaikaisten länsieurooppalaisten tutkimusten havaintoja kontekstisidonnaisuuden ohittamattomasta merkityksestä nykyaikaiselle gentrifikaatiotutkimukselle. Helsingissä uudisrakennettujen asuinalueiden kehitys muistuttaa jossain määrin kansainvälisiä kehitystrendejä, mutta kansallisen ja kunnallisen asuntopolitiikan erityispiirteet ovat johtaneet hyvin paikallisen toimintaympäristön syntyyn. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä, jonka mukaan uudisrakennetun gentrifikaation käsitteestä tulee merkitsevä vasta paikallisen kaupunkikehityksen viitekehykseen liitettynä. Avainsanat Uudisrakennettu gentrifikaatio, kolmannen aallon gentrifikaatio, uudisrakentaminen, sosio-ekonominen muutos, asuntopolitiikka, GIS Säilytyspaikka Helsingin yliopisto, Kumpulan kampuskirjasto Muita tietoja - 1. Introduction ........................................................................................................................ 1 1.1. Premise of the study ................................................................................................ 2 1.2. Structure of the study and the research area ............................................................ 6 2. Introduction to the literature on new-build gentrification ................................................. 9 2.1. Gentrification as an evolving concept ..................................................................... 9 2.2. Gentrification-related displacement ....................................................................... 13 2.3. New-build gentrification ........................................................................................ 16 2.4. Criticism towards the concept of new-build gentrification ................................... 20 2.5. Operationalizing gentrification and methodological challenges ........................... 23 3. Methodology .................................................................................................................... 26 3.1. Research questions ................................................................................................. 26 3.2. Data sources ........................................................................................................... 27 3.3. Research methods .................................................................................................. 29 3.3.1. GIS-analysis .............................................................................................. 29 3.3.2. Indicators for socio-economic status ........................................................ 31 3.3.3. Validity and reliability .............................................................................. 33 4. Socio-economic differentiation in Helsinki .................................................................... 35 4.1. Housing preferences of the middle and high income groups ................................ 37 4.2. Gentrification research on Helsinki and Finland ................................................... 38 5. Introduction to housing in Helsinki ................................................................................. 43 5.1. Growth of Helsinki and the Metropolitan Area ..................................................... 43 5.2. Housing policy ......................................................................................................
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Yhteiskunnalliset Jaot
    Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 Tieto&trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 – Talous- Tieto&trendit YHTEISKUNNALLISET JAOT Miten koulutusalat Hyvinvointipalvelujen Vähemmän sähläystä, periytyvät? todellinen hinta enemmän tuottavuutta TÄSSÄ NUMEROSSA 2•2016 Kannen kuva: Vastavalo.fi / Tuire Härkönen 2004=100 140 12 130 Suomi menettää 120 asemiaan johtavien 110 innovaatio maiden joukossa 100 Tutkimusta ja innovaatioita 90 BKT kuvaavat indikaattorit ovat T&K 80 viimeisen viiden vuoden aikana 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kääntyneet selkeään laskuun. 15 Tuottavuutta voi parantaa myös vähentämällä häsläystä PÄÄKIRJOITUS 9 Asumiskulut rassaavat vuokralla asuvia 5 Pitkä tie datasta viisauteen 10 Isompi kunta, isommat tulot Marjo Bruun 11 Suomi kutsui talvella TRENDIT 11 Autokauppa käy 6 Työttömyys laskussa EU:ssa 12 Putoaako Suomi johtavien innovaatiomaiden joukosta? 8 Vähemmän syntyneitä, enemmän kuolleita Ari Leppälahti 8 Väestö kasvaa vieraskielisillä 15 Sähläys syö työpaikkojen tuottavuutta 9 Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni Pekka Lith VAIKUTA VASTAAMALLA LUKIJAKYSELYYN! TIETOTRENDIT.STAT.FI/LUKIJAKYSELY U. Östlund U. 29 Koulutus periytyy Lapset seuraavat vanhempiaan myös roolimalleja rikkoville aloille. 20 38 NEET-indikaattori soveltuu Lapsiperheiden syrjäytymisen kuvaamiseen kulutusmenot nousisivat Hyvinvointiongelmat kasautuvat nuorille, jotka kolmanneksen ilman julkisia jäävät koulutuksen ja työn ulkopuolelle. hyvinvointipalveluita Kahden huoltajan lapsiperheen hyvinvointipalveluina saama
    [Show full text]
  • Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2008 Helsinki by District Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. (09) 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. (09) 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. (09) 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. (09) 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2008 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2008 Julkaisun toimitus Pekka Vuori Redigering Tea Tikkanen Editors Päivi Selander Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Foton s. 28 Helsingin kaupungin kuvapankki / Comma Image Oy Photos Kartat © Kaupunkimittausosasto - Stadsmätningsavdelningen, Helsinki -Helsingfors 055/2006 Kartor © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7698/08 Maps ISBN 978-952-223-234-2 painettu ISBN 978-952-223-235-9 verkossa Helsinki alueittain 2008 Helsingfors områdesvis Helsinki by District Esipuhe 5 4. Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 104 Förord 6 401 Maunulan peruspiiri - Månsas distrikt 108 Preface 7 402 Länsi-Pakilan peruspiiri - Västra Baggböle distrikt 112 403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt 116 Helsinki vuonna 2008 8 404 Oulunkylän peruspiiri - Åggelby distrikt 120 Helsingfors år 2008 19 405 Itä-Pakilan peruspiiri - Östra Baggböle distrikt 124 Helsinki in 2008 23 5.
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • 1 a Slightly Slummier Area? Negotiations of Place-Bound
    A slightly slummier area? Negotiations of place-bound identities through social spatialisations and unofficial toponyms1 Jani Vuolteenaho, Hanna Lappalainen & Terhi Ainiala University of Helsinki ABSTRACT: In the article, spatialisations (discourses of ideal or stereotyped spaces) are conceptualised as powerful discourses of the surrounding society, providing resources for place-bound identity construction in interaction. We combine a sociolinguistic analysis with Bakhtinian dialogism to understand how such ‘third’ voices in dialogue empower and pluralise self- and other- positionings embedded in the evocations of unofficial place names. Empirically, the focus is on toponyms that divide the socially mixed Vuosaari suburb in Helsinki into ‘older’ and ‘newer’ territories. The results show that when the stereotypes of ‘good’ and ‘bad’ neighbourhoods or other spatialisations interpenetrate the uses of ‘Old’ and ‘New Vuosaari’, they open room for the (re-)voicing of the meanings of these toponyms for highly differentiated social ends. With the Bakhtinian framework bridging between socio-spatial theory and sociolinguistics, the article develops a spatially sensitised approach to analyse the entanglements of the micro-level contexts of interaction with the macro-level discourses of meaning-giving. KEY WORDS: unofficial place names, social spatialisations, self- and other-positioning, place-bound identities 1 ABSTRACT IN FINNISH: Sosiaaliset spatialisaatiot ovat yhteiskunnassa vaikuttavia tilaa koskevia ideologisia diskursseja. Tässä artikkelissa
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Kulttuurihistoriallisesti Merkittävä Alue Tai Kohde Område Eller Objekt Av Kulturhistorisk Betydelse 97
    Kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue tai kohde Område eller objekt av kulturhistorisk betydelse 97. Mustion rautatieasema Nurmijärvi 185. Västerbyn kartano 98. Mustionjoen kulttuurimaisema 143. Palojoen kulttuurimaisema 186. Tenholan kirkonkylän kulttuurimaisema Espoo Esbo 49. Helsingin keskusvankila, Sörnäinen 99. Backgrändin – Brasbyn kulttuurimaisema 144. Nurmijärven kirkonseutu 187. Lindövikenin kulttuurimaisema 1. Espoon kirkko lähiympäristöineen 50. Pasilan konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit 100. Finnbyn – Grabbackan kulttuurimaisema 145. Puontila 188. Svenskbyån – Olsbölen kulttuurimaisema (Espoonjokilaakso) 51. Vallilan kaupunginosa 101. Fagervikin ruukin ent. torpparialue 146. Rajamäen tehdasyhdyskunta 189. Kvigos ja Trollshovdan tie 2. Espoonkartano ja Träskbyn kulttuurimaisema 52. Puu-Käpylä, Olympiakylä ja Kisakylä Karjalohja Karislojo 147. Valkjärvi – Numlahti – Perttula kulttuurimaisema 190. Gennarbyvikenin kulttuurimaisema 3. Smedsbyn-Hemtansin-Dåvitsbyn viljelymaisema 53. Seurasaari 102. Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema 148. Röykän sairaala 191. Bromarvin kirkonkylä 4. Träskändan kartanoympäristö 54. Meilahden huvila-alue 103. Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema 149. Kiljavan parantola 192. Riilahden kartano, puisto ja kulttuurimaisema 5. Snettans – Rödskog kulttuurimaisema 55. Munkkiniemen kartanon päärakennus ja puisto 104. Kärkelän ruukinalue ja kulttuurimaisema 150. Raalan kartano ympäristöineen 193. Vättlaxin kylä ja kulttuurimaisema 6. Gammelgårdin kylä ja kulttuurimaisema 56. Munkkiniemen täysihoitola
    [Show full text]
  • Opinnäytetyön Mallipohja
    Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Koskelainen, Riku 2016 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurilan yksikkö Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Riku Koskelainen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Helmikuu, 2016 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Tikkurilan yksikkö Liiketalouden koulutusohjelma Riku Koskelainen Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Vuosi 2016 Sivumäärä 55 Tämä opinnäytetyö käsittelee alihankintaa ja alihankintaprosessin kehittämistä. Opinnäyte- työn tavoitteena on tutkia kansainvälistä kiinteistöalan konsernia ja sen alaisuudessa toimivaa yksikköä. Yksikössä tarkoituksena on tutkia sen alihankintaprosessia ja sitä miten alihankinta- prosessia voitaisiin tehostaa. Kaarelan alueurakassa kysymys on tilaajan aloittamasta hankkeesta. Tutkielmassa on pyritty kuvaamaan laajempi prosessi ja tuomaan sitä yhä lähemmäksi ongelmakohtaa: ISS Viherpalve- luiden kustannustehokkuutta. Tutkielman laajin osa käsittelee julkisia hankintoja ja tilaaja- vastuuta Kaarelan alueurakassa. Nämä asiat on käsitelty teoriaosuudessa. Tämän jälkeen tut- kitaan ISS Palveluiden sisäisiä prosesseja ja sitä mihin ISS Viherpalvelut sijoittuu. Tutkimus- menetelmänä tässä kohdassa on käytetty kyselylomaketta Kaarelan alueurakan vastuuhenki- löille. Viimeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty investointilaskelmia ISS Viherpalveluiden sisäisissä prosesseissa. Ongelmakohdiksi on rajattu kolme toimintoa: työkoneiden leasing, niit- tomurskaus ja jääkenttien jäädytys ja hoito. Nämä kolme
    [Show full text]
  • Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room
    . Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room Oy Puhelinkorjaamo Alppila Karjalankatu 2 V krr Painoyhtymä Oy Kirjapaino Alppila Vauhtitie 25 Paku Ovelle Oy Autovuokraamo Alppila Porvoonkatu 19 Ravintola Veeruska Oy Ravintola Alppila Gardinintie 24 Tj Turvallisuus Oy Turvallisuus Alppila Liukulaakerintie Tommi Tech Lämpöpumput Alppila Aleksis Kivenkatu 27 Uusi iloinen teatteri Teatteri Arabia Puhelin Login Mainos Oy Mainostus Arabia Gadolininkatu 4 F 56 Tj-turvallisuus SEC Oy Turvallisuus Eira Korkeavuorenkatu 2 b Close Up Filmituotanto Oy Elokuvat Eira Kapteeninkatu 26 Minna Paussu Desing Oy Muoti Espoo CB lahjakortilla Gigantti Oy Kodinkoneet Espoo Sundberginraitti 132 B Nice Mentori Johtajakoulutus Espoo Ostot CB eVoucherilla Power Oy Kodinkoneet Espoo Kilo Kilonrinne 10 F Pintoja Prof Oy Remontti Espoo Olari Friisiläntie 52 B Auto ja Matkailu Jalonen Vuokraus ja matkat Espoo Kauklahti Kauppamäki 10 Ravintola Brunnsdal Oy Ravintola Espoo Kunnarla Fallåker 1 Mönkijävarikko Mönkijät Espoo Kunnarla Vanha Turuntie 75 C Pohjanmaan Aita Aidat Espoo Laajalahti Kirvantie 22 Ravintola Sävellys Int. ravintola Espoo Matinkylä Piispanristi 18 Anne Vege Oy Kasvisravintola Espoo Matinkylä Kala-Maja 2 Asian Orental Shop Ruokakauppa Espoo Matinkylä Kala-Matti 1 A Autofix Autopesu Espoo Matinkylä Akselinpolku 7 F Desiredata Oy Eristeet Espoo Matinkylä Nelikkotie 2 Maria Care Kauneus Espoo Otaniemi Keilaranta ExR henkilöstöpalvelu Oy Koulutus Espoo Bodom Bodomintie 3 Tilausajo Pitkänen Tilausajot Espoo Juva Juvanteollisuuskatu
    [Show full text]
  • Uusi Kaava –Podcastin Neljännen Jakson Litterointi
    Uusi kaava –podcastin neljännen jakson litterointi Äänitteen nimi: Uusi Kaava e04 master3.mp3 Äänitteen kesto: 00:42:32 Asiakas: [email protected] Merkkien selitykset: [?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44] [??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44] [tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen] Äänite alkaa Jussi Ukkonen [00:00:03]: Kaavaprosessissa usein korostuu sitten kuitenkin juuri ne liito-oravat ja sellaiset, koska ne ovat sellaisia niin sanottuja kovia luontoarvoja. Eli niiden avulla voi vääntää kättä. Ja se sotkee myös ihmisten ajattelua, koska myös mediassa uutisoidaan aika dramaattisesti usein, että nyt sieltä on löytynyt jotain eläintä. Ja tavallaan kuitenkin ihmisiä oikeasti kiinnostaa se, että mitä he voisivat itse puuhailla siellä. Musiikkia [00:00:25]: Ida Kukkapuro [00:00:47]: Tämä on Uusi kaava, Ympäristöministeriön podcast asumisesta. Tässä jaksossa me puhumme vain ja ainoastaan asumisesta kaupungeissa, siitä miten kaupunkeja tehdään, kenelle niitä tehdään ja mikä ylipäätään on hyvä kaupunki. Varmaan jokaisella on kaupunkisuunnittelusta joku mielipide, mutta mitä sen lainalaisuuksista olisi sitten hyvä ymmärtää? Minä olen toimittaja Ida Kukkapuro ja olen asunut koko lapsuuteni kylämäisissä olosuhteissa metsän laidalla, nuorena luullut olevani todella urbaani ja haluavani aina asua kaupungin sykkeessä ja nyt perheellisenä löytänyt melko täydellisen kompromissin lähiöstä. Seuranani on maankäytön suunnittelun professori ja ympäristöpsykologi Marketta Kyttä. Ja Jussi Ukkonen, kaavoja valmisteleva arkkitehti Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta ja myös fellow-podcastaaja Ajatuksia kaupungista -arkkitehtuuripodista.
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • See Helsinki on Foot 7 Walking Routes Around Town
    Get to know the city on foot! Clear maps with description of the attraction See Helsinki on foot 7 walking routes around town 1 See Helsinki on foot 7 walking routes around town 6 Throughout its 450-year history, Helsinki has that allow you to discover historical and contemporary Helsinki with plenty to see along the way: architecture 3 swung between the currents of Eastern and Western influences. The colourful layers of the old and new, museums and exhibitions, large depart- past and the impact of different periods can be ment stores and tiny specialist boutiques, monuments seen in the city’s architecture, culinary culture and sculptures, and much more. The routes pass through and event offerings. Today Helsinki is a modern leafy parks to vantage points for taking in the city’s European city of culture that is famous especial- street life or admiring the beautiful seascape. Helsinki’s ly for its design and high technology. Music and historical sights serve as reminders of events that have fashion have also put Finland’s capital city on the influenced the entire course of Finnish history. world map. Traffic in Helsinki is still relatively uncongested, allow- Helsinki has witnessed many changes since it was found- ing you to stroll peacefully even through the city cen- ed by Swedish King Gustavus Vasa at the mouth of the tre. Walk leisurely through the park around Töölönlahti Vantaa River in 1550. The centre of Helsinki was moved Bay, or travel back in time to the former working class to its current location by the sea around a hundred years district of Kallio.
    [Show full text]