Yhteiskunnalliset Jaot

Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 Tieto&trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016

YHTEISKUNNALLISET JAOT

Miten koulutusalat Hyvinvointipalvelujen Vähemmän sähläystä, periytyvät? todellinen hinta enemmän tuottavuutta TÄSSÄ NUMEROSSA 2•2016 Kannen kuva: Vastavalo.fi / Tuire Härkönen

2004=100 140 12

130 Suomi menettää

120 asemiaan johtavien

110 innovaatiomaiden joukossa 100 Tutkimusta ja innovaatioita 90 KT kuvaavat indikaattorit ovat TK 80 viimeisen viiden vuoden aikana 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kääntyneet selkeään laskuun.

15 Tuottavuutta voi parantaa myös vähentämällä häsläystä

PÄÄKIRJOITUS 9 Asumiskulut rassaavat vuokralla asuvia 5 Pitkä tie datasta viisauteen 10 Isompi kunta, isommat tulot Marjo Bruun 11 Suomi kutsui talvella

TRENDIT 11 Autokauppa käy 6 Työttömyys laskussa EU:ssa 12 Putoaako Suomi johtavien innovaatiomaiden joukosta? 8 Vähemmän syntyneitä, enemmän kuolleita Ari Leppälahti 8 Väestö kasvaa vieraskielisillä 15 Sähläys syö työpaikkojen tuottavuutta 9 Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni Pekka Lith

VAIKUTA VASTAAMALLA LUKIJAKYSELYYN! TIETOTRENDIT.STAT.FI/LUKIJAKYSELY U. Östlund U. 29 Koulutus periytyy Lapset seuraavat vanhempiaan myös roolimalleja rikkoville aloille.

20 38 NEET-indikaattori soveltuu Lapsiperheiden syrjäytymisen kuvaamiseen kulutusmenot nousisivat Hyvinvointiongelmat kasautuvat nuorille, jotka kolmanneksen ilman julkisia jäävät koulutuksen ja työn ulkopuolelle. hyvinvointipalveluita

Kahden huoltajan lapsiperheen hyvinvointipalveluina saama tuki, 17 800 euroa TEEMA: YHTEISKUNNALLISET JAOT Kahden huoltajan lapsiperhe, 17 800 20 NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä Liisa Larja, Liisa Törmäkangas, Marko Merikukka, Lääkkeet Tiina Ristikari, Mika Gissler ja Reija Paananen Muu terveys 29 Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin Perusterveydenhoito 4 2 Mika Witting ja Miina Keski-Petäjä 6 38 Hyvinvointipalveluille hintalappu Mira Kajantie Sairaala 13 44 Tuloerot kasvaneet pääkaupunkiseudulla % Pekka Ruotsalainen 59 Koulutus Sosiaalipalvelut 16 51 Pasi Saukkonen: ”Tilastoilla voidaan tunnustaa 62 yhteiskunnan etnistä ja Ulkomaalaistaustaisten kulttuurista monimuotoisuutta naisten työllisyys nousee ja myöntää todeksi vallitsevat olosuhteet.” suomalaistaustaisten tasolle toisessa polvessa

51 Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista KIRJOJA Pasi Saukkonen 74 Data edellä – vaan ei ilman tulkintaa 57 Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan Maija Metsä suomalaistaustaisia 75 Asumisen tulevaisuus Marja-Liisa Helminen Päivi Linna-Koski 62 Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten 76 Aika käy vähiin kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota Kirsti Ahlqvist Hanna Sutela 72 Aavan meren tuolta puolen KOTIMAAN KATSAUS Antti Kuosmanen 82 Työnteon tavat pirstaloituvat Anna Pärnänen

KESKUSTELE BLOGISSA

Vastavalo/Ari Andersin Vastavalo/Ari tietotrenditblogi.stat.fi Pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kilpailukykysopimus muuttaa funktionaalista tulonjakoa Vaihtotase ylijäämäinen – pysähtyykö velkaantuminen? Työnteon tavat pirstaloituvat

JULKAISIJA Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi/tietotrendit PÄÄTOIMITTAJA Hannele Orjala puh. 029 551 3582 TOIMITUS: Kirsti Ahlqvist, Jouni Kotkavuori, Päivi Linna-Koski, Maija Metsä, Työpajankatu 13, 00022 Informaatikko: Mikko T. Mäkinen GRAAFINEN ILME JA TAITTO Riikka Turunen PAINATUS Multiprint TILAUSEHDOT: Tieto&trendit – Tilastokeskus talous- ja hyvinvointikatsaus ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Kestotilauksen hinta on 98 euroa vuodessa. Tilaus alkaa heti seuraavasta [email protected] numerosta ja jatkuu kestotilauksena ilman eri ilmoitusta. Irtonumeron hinta on 22 euroa. TILAUKSET: Edita Publishing Oy, puh. 020 450 05, [email protected] [email protected] tai [email protected]: Timo Koskimäki, Jaana Huhta, Marjaana Järvensivu, Johanna ISSN 1795 – 9799 (print) Laiho-Kauranne (Luke), Aura Pasila, Pekka Räsänen (Turun yliopisto), Olli Savela, Eero Savolainen (Suomen Pankki), Tuukka Tammi (THL). ISSN 2343 – 2497 (pdf) Julkaisun artikkelit eivät ole Tilastokeskuksen kannanottoja vaan niistä vastaavat tekijät. Julkaisun tietoja saa lainata, lähde mainiten. MARJO BRUUN PÄÄJOHTAJA

Pitkä tie datasta viisauteen

igitalisaation odotetaan tehostavan merkittävästi Rekistereissä ja tietokannoissa data on järjestyksessä, ja toimintaa ja luovan mahdollisuuksia sekä julkisella sen käsittelyyn ja yhdistelyyn on olemassa tunnetut, hyvät sektorilla että yritystoiminnassa. Nopean kehityk- menetelmät. Kun hyödynnetään massadataa (big data), sen ytimessä on sähköisessä muodossa oleva data, perinteiset käsittelytavat eivät toimi. Massadata on usein Djota syntyy jatkuvasti koneiden, laitteiden ja ihmisten toi- niin sanottua sumeaa dataa (fuzzy data), jonka käsittelyyn minnan seurauksena. Myös datan tallennus- ja käsittelyka- on kehitetty uusia menetelmiä ja teknologioita. Sen hyö- pasiteetti sekä teknologiset ratkaisut mahdollistavat uuden- dyntämiseen ja laadukkaan tiedon tuottamiseen tarvitaan laisten tuotteiden, palveluiden ja arvoketjujen kehittämisen. myös uudenlaista osaamista. Useissa massadatakokeiluis- Odotukset ovat korkealla, mutta mitä kaikkea on otet- sa on käytetty ”laatumittarina” sitä, että virallisilla tilas- tava huomioon matkalla datasta tiedon kautta viisauteen? tomenetelmillä tuotettu tieto osoittaa tulokset oikeiksi. Tilastotoimi on vuosikymmeniä käyttänyt tilastojen Jos perinteisin menetelmin tuotetut tilastot lakkau- raaka-aineena dataa, jota on kerätty eri viranomaisten jär- tettaisiin tarpeettomina, olisi riskinä massadatan pohjalta jestelmiin. Näin on kertynyt kokemusta siitä, miten neu- tuotetun tiedon epäluotettavuus, kun datan sisältö muut- votella viranomaisten kesken tietojen käytöstä ja miten tuu. Näin käy helposti hyödynnettäessä esimerkiksi so- siirtää, käsitellä, yhdistellä, suojata ja säilyttää tietoa. siaalista mediaa, jonka käyttötavat muuttuvat nopeasti. Jotta digitalisaatio voi vastata siihen kohdistuviin odo- Tulevaisuudessa olisi tärkeää huomioida tiedon eri tuksiin, on datan laatuun kiinnitettävä huomiota digitaa- käyttötarkoitukset ja yhteensopivuus jo siinä vaiheessa, listen prosessien kaikissa eri vaiheissa. Vain riittävän laadu- kun dataa lähdetään keräämään ja rekistereitä ja tietojär- kas data on käyttökelpoista antamaan luotettavaa tietoa. jestelmiä luodaan. Datan monikäyttöisyyden lisääntyessä Sen lisäksi, että kerätään tietoa yksittäisestä tapahtumas- ja tiedon arvoketjujen kasvaessa on pidettävä huoli siitä, ta, on mukana oltava metatietoa eli tietoa tiedosta. Esi- että aineistojen keruussa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä merkiksi henkilön ikä ei riitä tiedoksi. On ymmärrettävä, ketjun eri osapuolet ymmärtävät ja huolehtivat riittäväs- miltä ajankohdalta ikä on, miten se on laskettu – vuosina, ti laadusta ja osaavat vaatia sitä. kuukausina vaiko päivinä. Samoin on tiedettävä, mitä tie- Tie datasta viisauteen on pitkä, mutkainen ja paikoin ki- toon sisältyy: kun vaikkapa puhutaan yrityksen voitosta, vikkoinenkin. Perillepääsyn eteen kannattaa kuitenkin teh- voidaan tarkoittaa monessa eri vaiheessa laskettua voittoa. dä työtä ja jakaa osaamista. Digitalisaatio tarjoaa valtavia Eri organisaatioissa voidaan hyödyntää toisten jo kerää- mahdollisuuksia koko yhteiskunnalle ja sen eri toimijoille, mää dataa, johon usein yhdistetään muista lähteistä saata- niin viranomaisille, yrityksille kuin kansalaisillekin. via tietoja. Tietojen yhdistäminen eri tietolähteistä edel- lyttää tietosisällön tuntemista, metatietoja, yhteensopivaa teknologiaa ja datan yhteensovittamista. On tärkeää sel- vittää, onko yhdistäminen ylipäänsä mahdollista ja onnis- tutaanko se tekemään oikein. Metatiedoista huolehtiminen kuuluu tiedonkeruus- ta vastaavalle taholle. Vain siellä on riittävä ymmärrys ja osaaminen metatietojen kuvaamiseen. DIGITALISAATIO TARJOAA Yksi merkittävä digitalisaation potentiaali on avoin data, VALTAVIA MAHDOLLISUUKSIA jota eri viranomaiset tarjoavat tänä päivänä runsaasti. Avoi- mella datalla on selkeästi määritellyt käyttöehdot sekä suo- YHTEISKUNNALLE JA SEN situkset, jotka tukevat tietojen ja järjestelmien yhteensopi- ERI TOIMIJOILLE. vuutta. Avoimen tiedon saralla on edetty merkittävästi viime vuosina, ja avoimen datan käyttö ja yhdistely muihin tietoihin tarjoaa mahdollisuuksia räätälöityjen palveluiden kehittämiseen ja uudenlaisten liiketoimintojen kokeiluihin.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 5 [ TRENDIT ]

Bkt:n Teollisuus Yhdenmuk. Työttö- vuosi- tuot. vuosi inflaatio myys- muutos, muutos, v. muutos aste, % % % % Työttömyys laskussa EU:ssa 4. nelj. 4. nelj. maalisk. helmik. 2015 2015 2016 2016 Suomi 1,0 0,2 0,0 9,2 Alankomaat 1,6e 2,5 0,5 6,5 U28-maiden työttömyysaste oli hel- EU28-maiden nuorisotyöttömyysas- mikuussa 8,9 prosenttia, mikä oli al- te oli 19,4 prosenttia ja euroalueen 21,6 Belgia 1,4 0,0 1,6 8,6 haisin sitten vuoden 2009 touko- prosenttia. Korkeimmat nuorisotyöttö- Espanja 3,3e 6,2 –1,0 20,4 kuun. Euroalueen työttömyysaste myyslukemat kirjattiin Kreikassa (48,9 Irlanti 9,2 17,4 –0,6 8,8 Elaski helmikuussa alimmilleen sitten vuo- %) ja Espanjassa (45,3 %), ja alhaisimmat Italia 1,1 1,4 –0,2 11,7 den 2011 elokuun ja oli 10,3 prosenttia. Saksassa (6,9 %) ja Tsekissä (10,2 %). Itävalta 1,1 2,7 0,6 6,0 Eurostatin arvion mukaan kaikki- Kreikka –0,7e 1,4 –0,7 24,4* aan 21 651 miljoonaa EU-kansalais- Saksan työttömyys alimmillaan Kypros 2,5 7,0 –2,2 12,6 ta oli työttömänä helmikuussa, heistä sitten Saksojen yhdistymisen Latvia 2,7 2,5 –0,6 10,1 16 634 miljoonaa euroalueella. Vuoden Liettua** 1,9 6,0 0,8 8,8 2015 helmikuuhun verrattuna työttö- Saksan työttömyysaste helmikuussa oli mien määrä väheni 1 971 000:lla, joista alhaisin sitten Saksojen yhdistymisen. Luxemburg 2,9 4,7 –0,6 6,3 1 303 000 euroalueella. Työttömyys on vähentynyt jo viisi pe- Malta 5,7 5,4 1,0 5,1 Työttömyys väheni 24 EU-maassa räkkäistä kuukautta, tammikuusta hel- Portugali 1,3 2,2 0,5 12,3 vuoden 2015 helmikuuhun verrattuna, mikuuhun työttömien määrä väheni Ranska 1,4 2,3 –0,1 10,2 pysyi ennallaan Belgiassa ja nousi Itäval- 20 000:lla. Työttömiä työnhakijoita hel- Saksa 2,1 –0,3 0,1 4,3 lassa, Latviassa ja Suomessa. Korkeim- mikuussa oli 2,72 miljoonaa. Slovakia 4,3 5,5 –0,5 10,3 mat työttömyysasteet mitattiin Kreikas- Myös työllisyys on kehittynyt myön- Slovenia 3,3 3,6 –0,9 8,2 sa ja Espanjassa. Saksan työttömyysaste teisesti Saksassa. Viime vuoden viimei- Viro 0,7 –3,4 0,5 6,4* oli alhaisin, 4,3 prosenttia. USA:n työttö- sellä neljänneksellä 15–64-vuotiaiden Euroalue 1,8 1,7 0,0 10,3 myysaste helmikuussa oli 4,9 prosenttia. työllisyysaste oli vahvat 74,4 prosenttia. Britannia 1,8 –0,9 0,5 5,0* Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttö- Etenkin naisten työllisyys on kasvanut, myys on myös laskussa. Helmikuussa viimeisten kymmenen vuoden aikana jo- Bulgaria 2,9e 5,8 –1,9 7,4 kaikkiaan 4 381 miljoonaa alle 25-vuo- pa kymmenisen prosenttiyksikköä. Nais- Kroatia 1,9 5,8 –0,9 15,1 tiasta oli työttömänä EU:ssa, heistä ten työllisyysaste on nyt 70,1 prosenttia Puola 3,8 6,1 –0,4 6,8 3 011 miljoonaa euroalueella. Edellis- (4.nelj.2015), kun se vuonna 2005 oli Romania 3,7e 2,9 –2,4 6,5 vuoteen verrattuna nuorten työttömien 59,6 prosenttia. Ruotsi 5,0 5,9 1,2 7,1 määrä väheni 428 000:lla koko EU:ssa ja Suuri osa naisista työskentelee kui- Tanska 0,4 0,5 0,1* 5,8 219 000:lla euroalueella. tenkin edelleen osa-aikaisesti. Erityisesti Tšekki 4,3 4,3 0,3 4,5 Unkari 3,2 9,5 –0,2 5,9* EU28 2,0 1,9 0,0 8,9 Norja 0,1 –7,6 3,6 4,8* KUVIO 1. Saksan työttömyyskehitys Sveitsi 0,4 –3,9* –1,0 3,7 Venäjä –3,8 –2,8* 7,3 5,8 Työttömyysaste kuukausittain, % 12 Kiina 6,7* 7,2* 2,3 4,1*

Intia 7,3 0,7* 4,8 4,9* 10 Japani 0,7 –1,3* 0,3* 3,3 Yhdysvallat 2,0 0,4* 0,3* 4,9 8

Lähteet: Eurostat, Tradingeconomics.com (e) ennakkoluku 6 * POIKKEUKSET: Bkt: Kiina 1. nelj. 2016 4 Teollisuustuotanto, työpäiväkorjattu: Sveitsi jouluk. 2015; Intia, Japani helmik. 2016; Venäjä, Kiina, Yhdysvallat 2 maalisk. 2016 Yhdenmuk. inflaatio: Tanska, Japani, Yhdysvallat helmik. 2016 0 Työttömyysaste: Kreikka, Viro, Unkari, Norja tammik. 2016; 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Britannia jouluk. 2015; Kiina 4. nelj. 2015; Intia 2013 ** Liettua liittyi euroalueeseen 1.1.2015 Lähde: Federal Statistical Office of Germany

6 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 pienten lasten äidit tekevät osa-aikatyö- KUVIO 2. Työllisyysasteet 4. neljännes 2015 tä: OECD:n tuoreen raportin mukaan kaksi kolmasosaa saksalaisista pienten Islanti 84,3 lasten äideistä työskenteli 30 tuntia tai Sveitsi 80,6 vähemmän viikossa vuonna 2013. Ruotsi 75,6 Naisten lyhyemmän työviikon vuok- Norja 74,4 Saksa 74,4 si naisten ja miesten välinen palkkaero Alankomaat 74,3 on suuri ja korostuu varsinkin korkeas- Tanska 73,8 ti koulutetuilla naisilla: 43 prosentilla Iso-ritannia 73,3 korkeasti koulutetuista miehistä, mut- Japani 72,7 ta vain 11 prosentilla korkeasti koulute- Viro 71,9 tuista naisista palkkatulot ylittävät me- Itävalta 71,3 diaanitulot kaksinkertaisesti. Tekki 70,8 Latvia 68,7 OECD:n raportissa todetaan myös, USA* 68,1 että minimipalkkatöillä on toistaiseksi Liettua 68 ollut myönteinen vaikutus Saksan työl- Suomi 67,8 lisyyskehitykseen ja minimipalkkatöis- Luemburg 65,8 tä on myös päästy etenemään parempi- Slovenia 65,2 palkkaisiin töihin. EU28* 64,9 Euroalue 64,8 Unkari 64,8 Työllisyysasteet korkeita Portugali 64,3 muissa Pohjoismaissa Malta 63,9 Irlanti 63,9 Eurostatin mukaan 15 – 64-vuotiaiden Ranska 63,7 työllisyysaste euroalueella oli 64,8 pro- ulgaria 63,7 senttia viime vuoden viimeisellä neljän- Slovakia 63,5 Kypros 62,8 neksellä. Kahdeksassa EU-maassa työl- elgia 61,8 lisyysaste ylitti 70 prosenttia ja neljässä Puola* 61,7 EU-maassa alitti 60 prosenttia. Ruotsin Romania 61,4 työllisyysaste oli EU:n korkein, 75,6 pro- Espanja 58,6 senttia. Myös muissa Pohjoismaissa työl- Italia 56,6 lisyysasteet ovat korkeita. Kroatia 55,8 Suomen työllisyysaste oli Tilastokes- Kreikka 51,3 Turkki 50 kuksen työvoimatutkimuksen mukaan Makedonia* 46,9 68,1 prosenttia vuonna 2015 (67,8 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 4. nelj. 2015). Miesten työllisyysaste % oli 68,5 ja naisten 67,7 prosenttia. Sekä miesten että naisten työllisyysaste pie- * Vuonna 2014 neni hieman vuoteen 2014 verrattuna. Lähde: Eurostat, Database Suomessa työllisiä vuonna 2015 oli 2 437 000, mikä oli 10 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Sekä työllisten nais- Osa-aikatöissä vajaat EU28-maiden 15 – 64-vuotiaista naisista ten että työllisten miesten määrä väheni 20 prosenttia, määräaikaisia teki osa-aikatyötä vuonna 2014. Miesten 5 000 hengellä edellisvuodesta. 14 prosenttia vastaava osuus oli 8,8 prosenttia. Alanko- Iäkkäämpien, 55 – 64-vuotiaiden, maissa 76,7 prosenttia työllisistä naisista työllisyysaste EU28-maissa nousi 51,8 Osa-aikatyötä EU28-maiden työllisistä teki osa-aikatyötä vuonna 2014. prosenttiin vuonna 2014. Iäkkäämpien teki 19,6 prosenttia vuonna 2014. Osa- Määräaikaisten osuus koko EU:ssa työllisyysaste on noussut joka vuosi vuo- aikatyötä tekevien osuus on kasvanut ta- oli 14 prosenttia vuonna 2014. Puolassa desta 2002 lähtien, jolloin EU28:n aika- saisesti vuodesta 2004, jolloin 16,7 pro- useampi kuin joka neljäs palkansaaja oli sarja alkaa. Ruotsissa myös 55 – 64-vuo- senttia teki osa-aikatyötä. Alankomaissa määräaikainen. Reilu viidennes palkan- tiaiden työllisyysaste on selvästi EU-mai- osa-aikaisia palkansaajia on vajaa puolet saajista oli määräaikaisia Espanjassa, Por- den korkein (74 %). Islannissa iäkkääm- (49,6 %) työllisistä. Itävallassa, Saksas- tugalissa ja Alankomaissa. ■ pien työllisyysaste on jopa 83,6 prosent- sa, Iso-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsis- tia. Myös Norjassa (72,2 %) ja Sveitsis- sa, Belgiassa ja Irlannissa noin neljännes sä (71,6 %) ja Japanissa (68,7 %) iäk- työssäkäyvistä on osa-aikaisia. Lähteet: Eurostat, Database. OECD. Economic käämpien työntekijöiden työllisyysas- Osa-aikatyö on huomattavasti yleisem- Survey of Germany 2016. Tilastokeskus. te oli suhteellisen korkea vuonna 2014. pää naisille kuin miehille. Noin kolmannes Työvoimatutkimus.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 7 [ TRENDIT ]

[VÄESTÖ] Vähemmän syntyneitä, enemmän kuolleita

uonna 2015 syntyi 55 472 lasta, mi- Väestönmuutokset kä oli 1 760 vähemmän kuin edel- lisenä vuonna. Määrän väheneminen 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. V 2014 2014 2015 2015* 2015* 2015* lähes kaksinkertaistui vuodesta 2014. Vii- Elävänä syntyneet 15 344 13 389 13 371 13 833 14 702 13 134 meksi syntyneitä oli vuotta 2015 vähem- Kuolleet 12 875 13 144 13 954 12 788 12 188 13 146 män nälkävuonna 1868, jolloin syntyi vä- Syntyneiden enemmyys 2 469 245 –583 1 045 2 514 –12 hän alle 44 000 lasta. Maahan muuttaneet 10 351 6 941 5 890 6 214 8 779 5 480 Syntyneiden määrä on nyt pienenty- Maasta muuttaneet 5 026 3 729 3 071 3 063 5 145 3 185 nyt viitenä vuonna peräkkäin. Vuoden Nettomaahanmuutto 5 325 3 212 2 819 3 151 3 634 2 295 Väestönlisäys(1 7 794 2 873 2 236 4 196 6 148 2 283 2015 syntyvyyden mukaan nainen syn- Väkiluku(2 5 468 880 5 471 753 5 473 989 5 478 185 5 484 333 5 486 616 nyttäisi keskimäärin 1,65 lasta. Viimek- * Ennakkotieto si syntyvyys on Suomessa ollut pienem- (1 Sisältää rekisterikorjaukset lopullisten tietojen 4. neljänneksellä pi vuonna 1987, jolloin se oli 1,59. Syn- (2 Ajankohdan lopussa tyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden. Edelliseen vuoteen verrattuna synty- Keski-Pohjanmaan maakunnassa syn- oli 1,32 viisivuotisjaksolla 2011 – 2015. vyys aleni lähes kaikenikäisillä, selvim- tyvyys aleni suhteellisesti toiseksi eniten, Turussa luku oli 1,35 ja Tampereella 1,45. min 28 – 29-vuotiailla. Niinpä ensim- 13 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla, jossa Korkein luku oli Seinäjoella, 1,94. Seuraa- mäisen kerran äidiksi tulleet ovat aiem- syntyvyys oli edellisvuonna maakunnit- vaksi korkein se oli Oulussa, 1,92, ja kol- paa hieman vanhempia. Viime vuonna tain korkein, se aleni 2,32 lapsesta 2,01 manneksi korkein Espoossa, 1,86. esikoisen synnyttäneet olivat keskimää- lapseen naista kohden. rin 28,8 vuoden ikäisiä. Keski-ikä nousi Vauvoja tehdään eniten Pohjanmaan Enemmän hautajaisia 0,2 vuodella edellisvuodesta, 10 vuodes- maakunnissa, mutta sielläkään synty- sa se on noussut 0,9 vuodella. vyys ei ole enää väestön uusiutumistason sotavuosina yläpuolella. Lapsia syntyy Pohjois-Poh- Kuolleiden määrä vuonna 2015 oli 52 492, janmaalla keskimäärin 2,05 lasta nais- mikä on 310 enemmän kuin vuonna 2014. Edes Pohjanmaalla ta kohden, Keski-Pohjanmaalla 2,01 ja Kuolleiden naisten määrä kasvoi 60 ja ei enää uusiuduta Etelä-Pohjanmaalla 1,99. miesten 240 hengellä. Kainuun maakunnassa syntyvyys ale- Vähiten lapsia vuoden 2015 synty- Kuolleiden määrä on ollut tätä suurem- ni 1,98:sta 1,68 lapseen naista kohden vyyden mukaan syntyisi Uudenmaan pi viimeksi sotavuosina ja 1920-luvulla. ■ kokonaishedelmällisyysluvulla mitaten. maakunnassa, keskimäärin 1,51 lasta Suhteellisesti luku pieneni 15 prosent- naista kohden. tia edellisvuodesta, mikä oli suurin suh- Vähintään 50 000 asukkaan kunnista Lähteet: Tilastokeskus. Syntyneet 2015. & teellinen muutos maakunnittain. Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku Tilastokeskus. Kuolleet 2015.

[VÄESTÖ] dinkielenään kotimaisia kieliä puhuvi- olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat, Väestö kasvaa en määrä väheni toisena vuotena peräk- 72 500 henkilöä, viroa puhuvat, 48 000, käin. Vieraskielisten määrä kasvoi run- ja somalia puhuvat, 18 000. vieraskielisillä saalla 19 000 henkilöllä. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2015 lopussa uomen virallinen väkiluku oli vuo- korkein Uudenmaan maakunnassa, 11,3 Uudellamaalla yli 11 %, den 2015 lopussa 5 487 308. Vä- prosenttia väestöstä, ja pienin Etelä-Poh- S kiluku kasvoi vuoden 2015 aika- Etelä-Pohjanmaalla 2 % janmaalla, 2,0 prosenttia. ■ na 15 555 henkilöllä. Nykyvauhdilla 5,5 Suomessa asui vakituisesti vuoden 2015 miljoonan raja ylitetään siis loppuvuonna. lopussa lähes 330 000 äidinkieleltään Suomea, ruotsia tai saamea äidinkie- vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten lenään puhuvien määrä väheni viime osuus koko väestöstä on nyt 6 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus. Väestörakenne 2015. vuonna vajaalla 4 000 henkilöllä. Äi- Suurimmat vieraskielisten ryhmät

8 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 [VÄESTÖ] Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni

Alle vuoden ikäisenä kuolleet …ja Länsi-Euroopan maissa keskimäärin 2011–2013 Suomessa 1990–2015... Iso-ritannia 450 lkm Alankomaat 400 elgia 350 Luemburg 300 Ranska 250 Irlanti 200 Tanska 150 Saksa 100 Kreikka 50 Itävalta 0 Portugali 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Espanja Italia Ruotsi Lähde: Tilastokeskus. Kuolleet 2015. Norja Suomi Islanti 0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 uonna 2015 kuoli 97 lasta ensim- Promillea mäisen ikävuotensa aikana. Määrä V on pienin itsenäisen Suomen his- Lähde: Tilastokeskus. Kuolleet 2015. toriassa. Vuoteen 2014 verrattuna alle vuoden ikäisenä kuolleiden eli imeväis- kuolleiden määrä laski 27:llä. Imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden oli 1,7. seksi pienin verrattuna Pohjoismaihin ja naisten 0,2 vuotta. Vastasyntyneen eli- Vuotta 2015 ennen pienin imeväiskuol- ja Länsi-Euroopan maihin. Suomea pie- najanodote kertoo vuosien määrän, jon- leisuusluku oli 1,8 promillea vuonna nempi imeväiskuolleisuus oli Islannissa, ka verran 0-vuotias eläisi kuolleisuuden 2013, jolloin alle vuoden ikäisenä kuo- jossa se oli 1,3 promillea. pysyessä nykyisellä tasolla. ■ li 102 lasta. Vastasyntyneen elinajanodote vuon- Vuosina 2011 – 2013 Suomen kes- na 2015 oli pojilla 78,5 ja tytöillä 84,1 kimääräinen imeväiskuolleisuus oli toi- vuotta. Miesten elinajanodote nousi 0,3 Lähde: Tilastokeskus. Kuolleet 2015.

[ASUMINEN] Asumiskulut rassaavat vuokralla asuvia

uuret asumiskustannukset rasitta- ja henkilöiden määrät alkoivat kasvaa vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksil- vat vuokralla asuvia kotitalouksia vuoden 2011 jälkeen uudestaan vuonna la enemmän kuin omistusasuntokotita- S useammin kuin omistusasunnoissa 2013. Vuosina 2011 – 2012 sellaisia oli louksilla. Vuokrat ovat nousseet kolmen asuvia. Vuokralla asuvista kotitalouksis- vajaat 14 prosenttia ja vuonna 2013 noin prosentin vuosivauhdilla, omistusasumi- ta 17,2 prosenttia oli asumiskustannus- 16 prosenttia vuokra-asuntokotitalouk- sen kustannukset puolestaan paljon vä- rasitteisia vuonna 2014. Osuus oli 1,2 sista. Aiemmin 2000-luvulla asumiskus- hemmän matalan korkotason vuoksi. prosenttiyksikköä suurempi kuin edel- tannusrasitteisten osuus vuokra-asunto- Vuoden 2011 jälkeen kotitalouksien tävänä vuonna ja 3,6 prosenttiyksikköä kotitalouksista oli pysynyt lähes poik- tulotaso on alkanut yleisesti hieman hei- suurempi kuin vuonna 2012. keuksetta 10 – 12 prosentissa. ketä, vuokralla asuvien tilanne enemmän Asumiskustannusrasitteisella kotita- Koko väestössä asumiskustannusrasit- kuin omistusasunnoissa asuvien. ■ loudella asumiskustannusten osuus käy- teisia kotitalouksia oli vuonna 2014 noin tettävistä olevista rahatuloista, asumistu- 190 000, ja niihin kuului 254 000 henki- et poislukien, on yli 40 prosenttia. löä. Osuus kotitalouksista oli sama kuin Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2014. Vuokra-asunnoissa asuvien asumis- edeltävänä vuonna, 7,2 prosenttia. kustannusrasitteisten kotitalouksien Asumiskustannukset ovat kasvaneet

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 9 [ TRENDIT ]

saajista työskentelee kuntasektorilla, [PALKKARAKENNE] kunnan koolla ei ole yhtä selkeää yhteyt- tä ansiotasoon. Lastenhoidon johtajat ja Isompi kunta, isommat tulot psykologit ansaitsivat hieman enemmän suurissa kuin pienissä kunnissa. Lasten- tarhaopettajien kokonaisansioiden me- yöpaikan sijaintikunnan koolla on Työskentelykunnan diaani oli puolestaan suurimmillaan alle yhteys palkansaajien ansioihin. Kun väkiluku 10 000 asukkaan kunnissa. T työpaikka sijaitsi yli 100 000 asuk- Yli 100 000 Palvelualoilta löytyy myös ammatte- kaan kunnassa, kokoaikaisten palkansaaji- 50 001 - 100 000 ja, joissa ansiot ovat suurempia pienissä en kokonaisansioiden mediaani oli 3 143 10 000–50 000 kuin suurimmissa kunnissa. Kokkien se- euroa kuukaudessa vuonna 2014. Vastaa- kä kahvila- ja baarimyyjien mediaanian- Alle 10 000 va mediaaniansio oli alle 10 000 asukkaan sio oli suurimmillaan, kun he työskente- kunnassa 2 647 euroa kuukaudessa. Yhteensä livät alle 10 000 asukkaan kunnassa. Toi- Vuonna 2014 mediaani oli 2 946 eu- 0 1 000 2 000 3 000 mistosiivoojilla suurin mediaaniansio oli roa: puolet palkansaajista ansaitsi enem- Euroa kuukaudessa 10 000 – 50 000 asukkaan kunnissa. män ja puolet vähemmän. Mikäli kaik- Yleislääkärien mediaaniansio oli 16 Kokoaikaisten palkansaajien kokonais- ki palkansaajat järjestetään jonoon pal- ansioiden mediaani työpaikan sijainti- prosenttia suurempi alle 10 000 asuk- kan suuruusjärjestyksessä, keskimmäisen kaan kunnissa kuin yli 100 000 asukkaan kunnan väkiluvun mukaan 2014. palkansaajan palkka on mediaanipalkka. kunnissa. Yleislääkärit ansaitsivat pienis- Kokonaisansiot sisältävät säännöllisen sä kunnissa työskennellessään selkeästi työajan palkan, ylityökorvaukset, kaikki enemmän työaikaan liittyviä lisiä, mut- palkanlisät ja luontoisedut. Kokonaisan- kunnissa. Erityisasiantuntijoilla vastaa- ta kokonaisuudessaan ero mediaanian- siot eivät sisällä kertaluontoisesti mak- va ero oli 16 prosenttia ja asiantuntijoil- sioissa ei selity työaikalisillä. Myöskään settavia palkaneriä, kuten tulospalkkioi- la 13 prosenttia. yleislääkärien ikäjakauma ei selitä eroa. ta. Palkkarakennetilaston kokonaisansiot Toimisto- ja asiakaspalvelijoilla ero Palkkatilaston pohjalta ei voida ottaa ovat bruttopalkkoja. Kokoaikainen pal- mediaaniansioissa suurimpien ja pie- tyhjentävästi kantaa ammattikohtaisiin kansaaja on tehnyt täyttä työviikkoa ko- nimpien kuntien välillä oli kahdeksan palkkaeroihin erikokoisten kuntien vä- ko tilastointikuukauden. prosenttia. Vastaava ero oli palveluja lillä: tilastossa ei ole tietoa henkilökoh- myyntityöntekijöillä kaksi prosenttia. taisista palkanlisistä tai palkkaryhmistä. Mikäli Uudenmaan yli 100 000 asuk- Erot ansioissa voivat liittyä myös työssä Erot suurimpia johto- ja kaan kunnat, Helsinki, Espoo ja Vantaa, suoriutumiseen, kokemukseen tai mui- asiantuntijatehtävissä… poistettaisiin tarkastelusta, olisivat me- hin palkkaukseen vaikuttaviin tekijöihin. Palkkarakennetilaston palkansaajis- diaaniansiot yhä suurempia suurissa ta noin puolet työskenteli yli 100 000 kuin pienissä kunnissa liki kaikissa am- Ammattirakenteet selittävät osan asukkaan kunnissa. Nämä kunnat olivat mattiluokituksen pääluokissa. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Kokonaisansioiden mediaani on sitä suu- Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio. rempi, mitä suurempi työskentelykun- …ja yksityisellä sektorilla Näistä kunnista muodostetussa ryh- ta on. Myös keskiarvo on suurempi suu- mässä kokonaisansioiden mediaani oli Erot mediaaniansioissa ovat suuria niissä remmissa kunnissa. Niissä ensinnäkin suurin viidessä ammattiluokituksen pää- ammattiluokissa, joissa valtaosa palkan- ansiot ovat keskimäärin suurempia sa- luokassa: johtajat, erityisasiantuntijat, saajista työskentelee yksityisellä sekto- moissa ammattiluokissa. Toinen palk- asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalve- rilla. Vastaavasti julkiselle sektorille pai- kaeroon vaikuttava tekijä on kuntakoon lijat sekä palveluja myyntityöntekijät. nottuvissa ammattiluokissa yhteys me- mukaan eroava ammattirakenne. Vastaavasti alle 10 000 asukkaan kun- diaaniansioiden ja työskentelykunnan Esimerkiksi asiantuntijoita – jotka an- nista muodostetussa ryhmässä kokonais- koon välillä on heikompi. saitsevat tyypillisesti muita palkansaajia ansioiden mediaani oli pienin kaikissa Esimerkiksi talousjohtajien medi- enemmän – on suhteellisesti enemmän ammattiluokituksen pääluokissa lukuun aaniansio oli 6 735 euroa kuukaudessa suurissa kunnissa. Yli 100 000 asukkaan ottamatta luokkaa maanviljelijät ja met- suurimmissa kunnissa, kun taas pienim- kunnissa noin 50 prosenttia kokoaikai- sätyöntekijät ym. missä kunnissa talousjohtajien mediaa- sista palkansaajista työskenteli erityisasi- Työskentelykunnan koon yhteys an- ni oli 4 770 euroa kuukaudessa. Myös antuntijana tai asiantuntijana, kun vas- sioihin oli vahvin johto- ja asiantuntija- pääosin yksityisellä sektorilla työsken- taava lukema alle 10 000 asukkaan kun- tehtävissä. Johtajien mediaaniansio oli televät konetekniikan erityisasiantunti- nissa oli noin 30 prosenttia.■ 6 166 euroa yli 100 000 asukkaan kun- jat sekä luotto- ja laina-asiantuntijat an- nissa ja 4 592 euroa alle 10 000 asuk- saitsivat keskimäärin enemmän suurissa kaan kunnissa. Johtajien mediaaniansio kuin pienissä kunnissa. oli siis kolmanneksen suurempi isoissa Ammateissa, joissa valtaosa palkan- Lähde: Tilastokeskus. Palkkarakenne 2014.

10 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 [MATKAILU] Majoitustoiminta* 1 Suomi kutsui talvella Helmikuu Vuosimuutos Tammi–helmikuu Vuosimuutos 2016 % 2016 % Yöpymisiä kaikissa majoitusliikkeissä , 1 000 1 472,1 1,5 2 755,3 1,0 lkomaisten matkailijoiden yöpy- ulkomaalaisten yöpymisiä , 1 000 452,7 14,6 963,8 9,0 miset lisääntyivät helmikuussa Yöpymisiä hotelleissa, 1 000 1 267,1 2,2 2 380,1 1,4 Suomen majoitusliikkeissä 14,6 ulkomaalaisten yöpymisiä, 1 000 402,8 14,8 838,2 10,2 U Hotellihuoneiden käyttöaste, % 53,6 2,0 49,4 1,6 prosenttia viime vuodesta. Sitä vastoin kotimaisten matkailijoiden yöpymi- * Ennakkotieto (1 Hotellit ym. majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa, set vähenivät 3,4 prosenttia. Kaikkiaan tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sekä retkeilymajat Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin lä- hes 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta helmikuussa 2016, mikä oli 1,5 prosenttia enemmän kuin helmikuussa 2015. helmikuussa kuitenkin Kiinasta, Alanko- Yöpymiset1 kaikissa majoitus- Venäläisyöpymisten jyrkkä lasku tait- maista ja Italiasta. Kiinalaisten yöpymi- liikkeissä, tammi –helmik. 2016* tui helmikuussa. Heille kirjattiin Suo- set lisääntyivät 35,8 prosenttia, hollanti- men majoitusliikkeissä vajaat 32 000 laisten sekä italialaisten lähes yhtä paljon. Yöpymisvuorokaudet majoitusliikkeissä yöpymisvuorokautta, mikä oli enää 3,1 Tärkeimmistä Suomeen suuntautu- Yöpyneiden Kaikki Yöpymisten prosenttia vähemmän kuin helmikuus- vista matkailijamaista ainoastaan ruotsa- asuinmaa majoitusliikkeet vuosimuutos, % sa 2015. Saksalaiset, britit ja ranskalaiset laisten yöpymiset vähenivät venäläisten Kaikki yhteensä 2 755 293 1,0 Suomi 1 791 461 –2,8 nousivat kuitenkin venäläisten ohi suu- lisäksi helmikuussa. Ruotsalaisille kirjat- Ulkomaat 963 832 9,0 rimmiksi ulkomaisten matkailijoiden tiin vajaat 25 000 yöpymisvuorokautta, Venäjä 180 442 –14,6 ryhmiksi helmikuussa, jättäen venäläi- mikä oli 5,3 prosenttia vähemmän kuin Britannia 93 527 8,2 set vasta neljännelle sijalle. vuotta aiemmin Saksa 80 977 8,6 Ranska 78 887 15,7 Saksalaisille tilastoitiin 46 000 yöpy- Maakunnittain yöpymisten kokonais- Alankomaat 49 805 26,5 misvuorokautta, mikä oli 7,9 prosent- määrä majoitusliikkeissä kasvoi helmi- Japani 34 961 14,9 tia enemmän kuin vuotta aiemmin. Bri- kuussa eniten Kanta-Hämeessä, 14,4 pro- Sveitsi 32 307 13,3 tit yöpyivät majoitusliikkeissä runsaat senttia. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla kas- Viro 31 068 7,2 45 000 kertaa, mikä oli 7,6 prosenttia vua oli 13 prosenttia kummassakin. Poh- Yhdysvallat 23 477 11,8 Kiina 23 386 43,5 enemmän kuin helmikuussa 2015. Rans- janmaalla yöpymisten kasvu oli 11,7 pro- Norja 21 827 6,0 kalaiset olivat kolmantena lähes 44 000 senttia ja Satakunnassa 10,3 prosenttia. ■ * Ennakkotieto yöpymisellä. Kasvua viimevuodesta oli peräti 20,7 prosenttia. Suurimmat kasvuprosentit tulivat Lähde: Tilastokeskus. Majoitustilasto.

[REKISTERÖINNIT] Rekisteröidyt uudet ajoneuvot* Autokauppa käy Maaliskuu Vuosimuutos Tammi-maaliskuu Vuosimuutos 2016 % 2016 % Autot yhteensä 13 016 4,9 37 194 12,7 oko kaupan myynti kasvoi hel- Henkilöautot 11 637 4,9 33 093 12,7 mikuussa 1,9 prosenttia verrat- Pakettiautot 1 097 2,3 3 231 9,7 tuna vuoden 2015 helmikuuhun. Kuorma-autot 253 25,2 788 33,6 Vähittäiskaupassa myynti oli hel- Linja-autot 29 –9,4 82 –18,0 Kmikuussa 2,1 prosenttia vuoden takaista Moottoripyörät 254 –35,9 423 –24,5 suurempi, kun kasvua kertyi sekä päivit- * Poislukien Ahvenanmaa täistavarakaupassa että tavaratalokaupassa 2,3 prosenttia. Tukkukaupan myynti sen liskuussa. Uusia henkilöautoja rekiste- henkilöautomerkit olivat tammi – maa- sijaan laski 1,0 prosenttia edellisvuodesta. röitiin 11 637, mikä on 4,9 prosenttia liskuun ensirekisteröinneissä Toyota, Autokaupan myynti kasvoi kaupan enemmän kuin viime vuonna. Volkswagen ja Skoda. ■ toimialoista voimakkaimmin, kaikkiaan Tammi-maaliskuussa ensirekisteröi- 12,4 prosenttia. Helmikuussa moottori- tiin kaiken kaikkiaan 47 234 ajoneuvoa, ajoneuvojen ensirekisteröintejä oli 13,5 lisäystä edellisvuoteen oli 7,3 prosent- prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 tia. Alkuvuonna henkilöautoja ensirekis- Lähteet: Tilastokeskus. Kaupan vastaavana aikana. teröitiin 33 093, mikä oli 12,7 prosent- liikevaihtokuvaaja ja Tilastokeskus & Trafi. Autokaupan vauhti jatkui myös maa- tia edellisvuotta enemmän. Yleisimmät Ensirekisteröintitilastot 2016

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 11 [ T&K-TOIMINTA ]

ARI LEPPÄLAHTI

Putoaako Suomi johtavien innovaatiomaiden joukosta?

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

uroopan Unionin tulostaulu (UIS)1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta menojen bkt-osuus vuonna 2009. Tähän mittaa jäsenmaiden innovaatiotoi- supistuu tosin vaikutti se, että alkanut talousla- minnan suorituskykyä 25 indikaat- ma supisti bruttokansatuotetta samalla torilla, joista koostettavalla koko- Uutta tietoa, uusia sovelluksia ja tuot- kun t&k-menot vielä jatkoivat kasvuaan. Enaisindeksillä maat jaetaan neljälle inno- teita luovan tutkimus- ja kehittämistoi- T&k-panostuksen jyrkkä supistumi- vaatiotoiminnan tasolle. Ylimmällä tasol- minnan menot on keskeinen indikaatto- nen alkoi vuorostaan vuonna 2012 yleis- la ovat ns. johtavat innovaatiomaat, jotka ri tarkasteltaessa kansakunnan tieteellis- tä talouskehitystä nopeampana ja bkt- vuoden 2015 UIS-raportissa olivat Ruot- tä ja teknologista osaamista sekä poten- osuus putosi nopeasti päätyen 3,17 pro- si, Tanska, Saksa ja Suomi. tiaalia tuottaa uusia innovaatioita. senttiin vuonna 2014. Merkille pantavaa Suomen kohdalla Suomi nousi 1990-luvulla yhdeksi Yritysten t&k-menot laskivat 450 mil- on sijoittuminen lähelle ryhmän alarajaa t&k-intensiivisimmäksi maaksi. Huippu- joonaa vuosina 2010 – 2014. Yllätys ei ole, ja vuodesta 2008 alkanut indeksiluvun lukemaksi kirjattiin 3,75 prosentin t&k- että viestintävälineissä menot romahtivat lasku. Suomi on siis ilmeisessä vaarassa pudota innovaatiorankingin eurooppa- laiseen kakkoskoriin hyvinkin pian, ehkä jo tulostaulun seuraavassa päivityksessä. KUVIO 1. Bruttokansantuotteen ja t&k-menojen reaalikehitys 2004 – 2014 Yhdistelmäindikaattoreita voidaan to- 2004=100 ki rakentaa lähes mielivaltaisesti, eri osa- 140 tekijöiden painoarvot ovat lähinnä arvo- valintoja eikä kaikista maista ole saatavil- 130 la kaikkia vaadittuja tilastotietoja, kuten UIS-raportissakin todetaan. Joka tapauksessa näillä laskelmilla on suuri poliitti- 120 nen painoarvo EU:n päätöksenteossa. EU-indeksin sanomaa tukee kuiten- 110 kin myös suora tilastotieto Suomen huo- lestuttavasta kehityksestä. Seuraavas- 100 sa on tiivis katsaus perinteisten tekno- logiatilastojen tarjoamasta evidenssistä. 90 KT TK 80 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1 Union Innovation Scoreboard, UIS. Lähde: Tilastokeskus

12 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 2. T&k-menojen reaalikehitys sektoreittain 2004 – 2014 2,4 miljardista reiluun 1,5 miljardiin euroon. Samaan aikaan nousevia tuoteryh- 2004=100 miä ovat olleet televiestintä, t&k-palve- 140 lut ja ohjelmistoihin liittyvä t&k. Mut- 130 ta ’luovan tuhon’ prosessi on pelastanut vain noin puolet matkapuhelin- ja vies- 120 tintälaiteteollisuudessa menetetystä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. 110 Julkiset tutkimuslaitokset ovat vii- Korkeakoulut me vuosina olleet rakennemuutoksen ja 100 säästötoimenpiteiden kohteena ja tut- Yhteensä Yritykset kimusmenojen aleneva kehitys on ollut 90 Julkinen sektori hyvin samansuuntainen yritysten kanssa. Ainoastaan korkeakoulut ovat kyen- 80 neet suurin piirtein säilyttämään tutki- 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 musmenojen tason 2010 – 20142, mut- Lähde: Tilastokeskus ta vuoden 2016 budjettisäästöt tuovat myös niille haasteita.

KUVIO 3. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti 2004 –2014 Korkean teknologian tuotteiden vienti romahtanut Euroa 14 000 Pelkän tiedon ja sivistyksen lisäämisen Tuonti Vienti ohella tutkimus- ja kehittämistoiminnal- 12 000 ta odotetaan vaikuttavuutta talouskas- 10 000 vuun ja vientiin. Yksi indikaattori talou- dellisille vaikutuksille on korkean tekno- 8 000 logian ulkomaankauppa. Trendi on täs- säkin hyvin samansuuntainen kuin t&k- 6 000 menojen kohdalla, tosin korkean teknologian kauppa reagoi taloustaantumaan 4 000 vuonna 2009 paljon nopeammin. 2 000 Korkean teknologian vienti oli 11,5 miljardia vuonna 2008, ja kuusi vuot- 0 ta myöhemmin tästä oli jäljellä enää 3,8 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 miljardia. Tullin tiedotteen mukaan mat- kapuhelinten lähes 7 miljardin vienti oli Lähde: Tulli käytännössä kadonnut, vuoden 2014 luvun oltua 76 miljoonaa euroa. Vienti tosin kääntyi hienoiseen nousuun 2014 KUVIO 4. Suomalaisten kansalliset ja kansainväliset patenttihakemukset verkkolaitteiden ansiosta. 2004–2014

Kpl 2 500 Patentteja entistä vähemmän

Vaikka kehitys patentoinnissa ei ole ol- 2 000 lut yhtä dramaattista kuin korkean teknologian kaupassa, niin sekä suomalaisten 1 500 tekemät kansainväliset PCT-hakemukset että Patentti- ja rekisterihallitukseen jäte- tyt kansalliset hakemukset ovat vähenty- 1 000 neet etenkin vuoden 2012 jälkeen. Kehi- 500 PCT-hakemukset Suomi, kansalliset 0 2 Korkeakoulujen vuoden 2014 tutkimusmenojen nousu selittyy osittain tilastointimenetelmällä, sil- 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 lä käyttöön otettiin uudet laskelmat tutkimuksen osuudesta yliopistohenkilöstön työajasta. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 13 [ T&K-TOIMINTA ]

KUVIO 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen bkt-osuus eräissä maissa 2004 – 2014

% 5,0 4,5 Etelä-Korea 4,0 Suomi 3,5 Ruotsi 3,0 Tanska Saksa 2,5 Yhdysvallat 2,0 OED 1,5 Kiina 1,0 EU-28 0,5 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Lähde: OECD

tys on varsin luonteva koska patentoinnin keskitason kaksi prosenttia bruttokan- voidaan olettaa heijastavan t&k-menojen santuotteesta. Tieteen ja teknologian pe- Lähteet kehitystä muutaman vuoden viipeellä. rinteiset keskukset Yhdysvallat ja Japani European Commission 2015. Innovation Union ovat edelleen merkittävässä asemassa 2,7 Scoreboard 2015. ja 3,6 prosentin bkt-osuuksillaan. Aasian tiikerit OECD 2015. Main Science and Technology näyttäneet kyntensä Indicators. Kilpailukykyvertailuissa Suomen Suomi ja Ruotsi ovat pitkään olleet Eu- roopan t&k-intensiivisimpiä maita ja ranking pudonnee myös Pajarinen, Mika ja Rouvinen, Petri (2014). ovat sitä toki edelleenkin 3,2 prosentin Mikäli edellä todettu kehityskulku jat- Kilpailukyky à la IMD ja WEF. Helsinki: bkt-osuudella3. Kärkipaikka ei kuiten- kuu, Suomi menettänee asemiaan pait- Taloustieto (ETLA B263). kaan ole enää yhtä selvä kuin 2000-lu- si mainituissa tilastovertailuissa, aikaa vun puolivälissä. Siinä missä Suomi ja myöten myös laajemmissa kilpailukyky- Patentti- ja rekisterihallitus 2015. Ruotsi ovat taantuneet, Tanska on ollut arvioissa (WEF, IMD), joissa tieteellinen Patenttitilastoja. viime vuosien pohjoismainen menestyjä ja teknologinen infrastruktuuri on kan- mitattuna sekä t&k-menojen bkt-osuu- sakunnan kilpailukyvyn peruspilareita. Tilastokeskus 2015. Tutkimus ja della että suorituksellaan EU:n innovaa- Esimerkiksi WEF:n vuoden 2014 ran- kehittämistoiminta. tioiden tulostaulussa. kingissa Suomi sijoittui neljänneksi vah- Maailmanlaajuisesti huomio kiinnit- vuuksinaan korkea koulutustaso, yritys- Tulli 2015. Korkean teknologian tyy Aasian nousevaan tähteen Etelä-Ko- ten t&k-panostus ja innovaatiopotenti- ulkomaankauppa vuonna 2014. reaan. Tutut tuotemerkit kuten Sam- aali yleensä. sung, LG tai Kia ovat vallanneet mark- Voi toki myös ajatella, että Suomi pa- kinoita ja onnistuneet luomaan vahvan laa kärkipaikoilta realistisemmalle tasol- teknologisen brändin. Esimerkkiyhtiöt le elektroniikkateollisuuden vetämän – toimivatkin aloilla, joille tunnusomais- ehkäpä satunnaisen – kahdenkymme- ta on korkea t&k-intensiteetti. nen vuoden kukoistuksen jälkeen. Mut- Etelä-Korean ilmiömäisestä kehityk- ta keskustelua varmasti syntyy, jos Suo- sestä kertoo t&k-menojen bkt-osuuden mi myönteisen kehityksen tai edes ase- nousu 2,5 prosentista 4,3 prosenttiin ku- mien säilyttämisen sijaan alittaa EU luneen kymmenen vuoden aikana. Myös 2020 -strategian tavoitteen kolmen pro- Kiina on onnistunut nostamaan talou- sentin t&k-menojen bruttokansantuote- tensa t&k-intensiteettiä saavuttaen EU:n osuudesta.■

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö 3 Tuoreimmat kansainväliset vertailuluvut ovat vuo- Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä delta 2014.

14 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 [ TUOTTAVUUS ]

Pixhill.com

PEKKA LITH Sähläys syö työpaikkojen tuottavuutta

Hallitus on halunnut kääntää Suomen talouden uuteen nousuun työvoima kustannuksia alentamalla ja vuotuista työaikaa pidentämällä. Vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, että tuottavuutta voidaan nostaa myös työn johtoa, organisointia ja muita työpaikkojen toimintatapoja muuttamalla.

eskusjärjestöjen kevättalvella so- KUVIO 1. Kyselyyn vastanneiden palkansaajien näkemykset työtahdista työpaikoilla pimalla kilpailukykysopimuksella on haluttu parantaa suomalaisen Koetteko usein työssänne kiireestä johtuvaa 29,7 42,6 26,7 1,0 työn ja yritysten kustannuskil- painetta Kpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda Kuinka usein puhelut, tekniset ongelmat, 25 000 – 35 000 uutta työpaikkaa. Kei- työkollegat, yms. tekijät keskeyttävät ja 18,4 41,3 33,8 6,5 noja ovat yksikkötyökustannusten alen- häiritsevät työtänne taminen pienentämällä välillisiä työvoi- Koetteko, että joudutte tinkimään työnne 13,4 34,2 41,6 10,9 makustannuksia ja lisäämällä keskimää- laadusta räistä työaikaa nostamatta palkkoja. Kuinka usein teille esitetään työssänne Keskustelussa kilpailukyvystämme on vaikeasti yhteen sovitettavissa olevia 11,6 37,2 43,2 8,0 vaatimuksia keskitytty lähinnä kustannus- tai kannatta- vuusongelmiin. Rakenteelliset kilpailuky- Koetteko, että ette saa työpaikallanne kaikkea työtehtävien suorittamiseen tarvittavaa 8,5 30,5 42,0 19,0 kyongelmat ovat jääneet vähemmälle huo- informaatiota miolle. Ne näkyvät kehnona liiketoiminta- 0 25 50 75 100 osaamisena, modernin teknologian kuten Prosenttia vastanneista digitaalisen toimintaympäristön liian vä- Hyvin usein Melko usein Jonkin verran Ei lainkaan häisenä hyödyntämisenä tai työn johtami- seen ja organisointiin liittyvinä puutteina. Lähde: Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Työmarkkinakysely 2015

Häiriöitä ja kiirettä Kyselyihin vastanneista työntekijöistä Lisäksi joka toinen Ornamon kyselyyn Esimerkiksi Teollisuustaiteen liitto Or- yli 70 prosenttia koki työssään kiireestä vastanneista työntekijöistä kertoi, että namon marras-joulukuussa 2015 muo- johtuvaa painetta. Osasyynä kiireeseen heille esitetään työpaikoilla vaikeasti yh- toilualan ammattilaisille tekemän työ- on työtä usein häiritsevät ja keskeyttä- teen sovitettavia vaatimuksia tai etteivät markkinakyselyn mukaan kielteisimmät vät tekijät, mitä 60 prosenttia piti on- he saa kaikkea työtehtävien suorittami- näkemykset liittyivät kiireeseen. gelmana (kuvio 1). seen tarvittavaa informaatiota. Ongelmia

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 15 [ TUOTTAVUUS ]

KUVIO 2. Kyselyyn vastanneiden palkansaajien näkemykset vaikutus mahdollisuuksistaan työpaikoilla

Työsisältöön ja sen suunnitteluun (ml. miten työ 15,2 37,6 35,0 12,2 suoritetaan ja jaetaan työntekijöiden kesken)

Työtahtiin ja työaikajärjestelyihin 8,5 40,5 43,5 7,5 KAIKKI VOI NÄYTTÄÄ PAPERILLA HYVÄLTÄ, Työn määrään 5,6 28,3 51,0 15,2 VAIKKA TYÖPISTEESSÄ VALLITSISI TÄYSI KAAOS. Siihen, kenen kanssa työtä tehdään 4,6 21,5 34,9 39,0

0 25 50 75 100 Prosenttia vastanneista Erittäin suuressa määrin Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan

Lähde: Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Työmarkkinakysely 2015

lienee lisännyt se, että alle 50 prosenttia Huolestuttavinta kyselyn tuloksissa on pystynyt vaikuttamaan kunnolla oman on, että lähes joka toinen vastanneista työnsä määrään ja työtahtiin (kuvio 2). työskenteli keskisuurissa ja suurissa yri- tyksissä, joissa ongelmat koskevat toden- näköisesti koko organisaatiota eikä vain Ylitöitä tehdään yleisesti Ornamon jäsenkunnan edustamaa am- Työn huono organisointi, osaoptimointi, Työtehtävien määrä mattiryhmää. Tämänkokoiset yritykset vajavaiset johtamistaidot, puutteellinen on jatkuvasti liian suuri työllistävät Suomessa yli 50 prosenttia informaatio ja työtä häiritsevät jatkuvat yritysten henkilöstöstä, ja niihin kertyy keskeytykset saattavat vaikuttaa merkit- Työhön liittyy noin 40 prosenttia liikevaihdosta. tävästi siihen, että monilla työpaikoil- turhia tehtäviä la vallitsee yleinen ”sählinki”. Normaali Tyhjäkäyntiä mitataan työaika ei riitä työtehtävien suorittamiseen, niinpä tingitään työn laadusta tai sähläysasteella tehdään jatkuvasti ylitöitä. Ornamon työmarkkinakyselyn tulokset Ornamon kyselyyn osallistuneista Teko keskeytyy tai saavat tukea toimihenkilöalan Ammatti- miltei 50 prosenttia olikin tehnyt ylitöi- häiriintyy liian usein liitto Pron vuosien 2009 – 15 työmarkki- tä kahden kyselyä edeltäneen kuukauden natutkimuksista. Ammattiliittoon kuu- aikana rahallista korvausta tai vapaa-ai- luu noin 90 000 työmarkkinoilla olevaa kaa vastaan. Korvauksetta ylitöitä oli teh- jäsentä. Liiton tutkimuksissa työolosuh- nyt samanaikaisesti tai lisäksi 30 prosent- SÄHLÄYS teisiin liittyvää liiallista työmäärää, häiri- tia vastanneista (kuviot 3 ja 4). Työaika- MITTARI öitä ja turhia töitä on kuvattu niin sano- kirjanpidon ulkopuoliset ylityötunnit ja tulla sähläysasteella, joka vaihtelee toi- suuri ylitöiden määrä kertovat huonosta mialoittain 35 ja 55 prosentin välillä. työn tuottavuudesta. Saatujen tulosten mukaan sähläystä

16 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 esiintyy useimmilla suomalaisilla työpai- KUVIO 3. Kyselyyn vastanneiden palkansaajien tekemät korvauksettomat ylityöt koilla. Sähläysriski näyttää lisääntyvän, loka – marraskuussa 2015 kun yrityskoko kasvaa, työn vaativuus- taso nousee tai työaika pitenee. Ei osaa sanoa Sähläyksen taustalla ovat usein liian pienet henkilöstöresurssit sekä siitä johtu- 5 % vat työntekijöiden ylikuormitus, väsymys Kyllä on tehnyt ja stressioireet, huono johtaminen ja yh- 30 % korvauksetta ylitöitä teistyöhön liittyvät ongelmat työpaikoilla. Osuus Ammattiliitto Pron mukaan on ta- palkansaajista vallista, että työntekijän työtehtävät ja vastuut lisääntyvät mutta työnkuvaan ei tehdä muutoksia. Kaikki voi näyttää pa- Ei ole tehnyt 65 % korvauksetta ylitöitä perilla hyvältä, vaikka työpisteessä vallitsisi täysi kaaos. Sähläysmittari on kohollaan etenkin insinööriammateissa. Insinöörien koke- ma sähläys on lisääntynyt vuodesta 2008 Lähde: Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Työmarkkinakysely 2015 lukien, millä on voinut olla vaikutusta suomalaisten tuotteiden laatuun. KUVIO 4. Kyselyyn vastanneiden palkansaajien tekemät maksulliset ylityöt Tehottomuus ei poistu loka – marraskuussa 2015 työvoimakustannuksia Ei osaa sanoa alentamalla Työmarkkinatutkimuksista esille nous- 6 % seita, huonosta yrityskulttuurista johtu- via kilpailukykyongelmia ei voida korja- ta vain palkkamaltilla, välillisiä työvoi- Kyllä on tehnyt ylitöitä makustannuksia alentamalla tai sään- Osuus 49 % korvausta vastaan nöllistä viikkotyöaikaa lisäämällä. Tuot- palkansaajista Ei ole tehnyt ylitöitä 45 % tavuus ja laatu eivät kohoa sillä että teh- korvausta vastaan dään mahdollisimman paljon, vaan sillä että korkeaa laatua tuotetaan mahdollisimman vähällä vaivalla. Työskentelyolosuhteita kuvaavien työmarkkinatutkimusten pohjalta voidaan todeta, että työviikon pidentämi- Lähde: Teollisuustaiteen Liitto Ornamon Työmarkkinakysely 2015 nen vain vähentäisi nykymenolla tuottavuutta. Ylipäätään yksikkötyökustan- nuksia nostavia, heikkoon tuottavuuteen tai laatuun liittyviä haasteita ei voida hoitaa järjestöjen neuvottelupöydissä tai hallituksen kilpailukykypaketeilla, ellei- vät toimintatavat työpaikoilla muutu. Kilpailukykyloikka vaatii tysjohtoa tai esimiehiä vaihtamalla. Lyhyellä aikavälillä työvoimakustan- toimintakulttuurin muutoksen Ammattiliitto Pron mukaan työorga- nusten alentaminen saattaa johtaa sii- nisaatioiden keskimääräistä tehokkuut- hen, että tehottomat yritykset voivat Tehottomuusongelmat on ratkaista- ta on mahdollista nostaa jopa 30 pro- jatkaa edelleen toimintaansa, mikä hi- va työpaikkatasolla. Avainasemassa ovat senttia. Sähläystä ei voida täysin pois- dastaa yrityskannan luonnollista vaihtu- yrityksen johto ja esimiehet. Johtamisen taa, mutta sen puolittaminen tulisi aset- vuutta eli luovaa tuhoa. ja työnorganisoinnin parantaminen työ- taa ykköstavoitteeksi. Tämä vähentäi- Välillisten työvoimakustannusten siir- paikoilla sekä yritysjohdon ja esimiesten si turhia ylitöitä ja vapauttaisi aikaa in- to työnantajilta työntekijöille voi pienen- kouluttaminen voisi olla nopea ja kustan- novaatioille. Ylitöiden teettämisen voi- tää myös ostovoimaa, mikä heikentää yk- nustehokas tapa yritysten kilpailukyvyn si tehdä työnantajille jopa nykyistä kal- sityisestä kulutuksesta riippuvaisten koti- ja tuottavuuden kohentamisessa. Joskus liimmaksi, sillä se pakottaisi poistamaan markkinayritysten asemaa. kilpailukykyloikkaan päästään vain yri- tehottomuutta.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 17 [ TUOTTAVUUS ]

Kilpailukykysopimus lisää työaikaa ja jäädyttää palkat

älttämättömät työmarkkinareformit jälkeen keskusjärjestöt pääsivät yksimielisyy- muutosturvaan ja työterveyshuoltoon liitty- Vovat jääneet Suomessa tekemättä. Uu- teen yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen vät uudet velvoitteet, jotka koskevat tuotan- distukset olisi pitänyt aloittaa viimeistään tavoitteista ja sisällöstä maaliskuun alussa. nollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja euroon siirryttäessä, kun kotimaan talous- Samassa yhteydessä hallitus ilmoitti luopu- henkilöitä. Toisaalta työnantajayritysten ase- politiikan virheitä ei enää ole voinut paikata vansa pakkolakipaketista. Suunnitelmat, joi- maa helpottaa se, että huhtikuusta 2016 lu- devalvaatioilla. Reformeja odotellessa yri- den mukaan olisi leikattu sunnuntaityö- ja kien vuosilomalakiin palautettiin työntekijän tysten kilpailukyky on pudonnut hiljalleen ylityökorvauksia, oli peruttu jo aiemmin. omavastuu lomalla sairastamisessa. koko 2000-luvun ajan. Keskusjärjestöjen sopimus merkitsisi si- Lopullisesti kilpailukykysopimus tulee Hallitus on tavoitellut yhteiskuntaso- tä, että palkat eivät nousisi lainkaan vuon- voimaan vasta, kun sen sisältö on kirjattu pimusta, jolla voitaisiin alentaa yksikkö- na 2017, kun nykyisten työ- ja virkaehto- alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Alakoh- työkustannuksia noin viidellä prosentilla. sopimusten voimassaoloaikaa jatketaan 12 taiset neuvottelut käydään toukokuun lop- Asiantuntijoiden mukaan Suomen kustan- kuukaudella. Sopimuksessa puututaan välil- puun mennessä, minkä jälkeen niiden katta- nuskilpailukyky on heikentynyt keskimäärin lisiin työvoimakustannuksiin, kun työnanta- vuutta arvioidaan. Lisäksi edellytetään, että 10 – 15 prosenttia keskeisiin kilpailijamaihin jien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja hallitus luopuu 1,5 miljardin euron lisäleikka- nähden, kun sitä arvioidaan koko kansanta- alennetaan nostamalla vastaavalla määrällä uksista ja veronkorotuksista ja toteuttaa hal- louden työkustannusten tasolla. työntekijöiden maksettavaksi jäävää osuutta. litusohjelmaan kirjatut veronkevennykset. Hallitus yritti ensin vauhdittaa neuvotte- Kilpailukykysopimus pidentää työntekijöi- Veronkevennykset ovat työmarkkinajär- luja pakkolakipaketillaan, johon kuului julki- den keskimääräistä vuosittaista työaikaa 24 jestöille tärkeitä. Veronmaksajien Keskuslii- sen alan vuosilomien lyhentäminen 38:sta tunnilla ansiotasoa muuttamatta sekä leikkaa ton laskelmien mukaan palkansaajien työttö- 30 päivään, ensimmäisen sairauslomapäi- julkisyhteisöjen ja kirkon palveluksessa olevi- myysvakuutusmaksun ja työeläkevakuutus- vän muuttaminen palkattomaksi, lomaraho- en työntekijöiden lomarahoja 30 prosentilla maksun korotus uhkaa kiristää keskituloisten jen leikkaaminen 30 prosentilla, kahden ar- nykyisestä tasosta. Leikkaukset ovat määräai- palkansaajien verotusta noin prosenttiyksi- kipyhän muuttaminen palkattomiksi vapaa- kaisia ja koskevat vuosia 2017–19. köllä vuoteen 2019 mennessä, mikä alentaisi päiviksi ja paikallisen sopimisen edistäminen. Työnantajien kustannuksia lisäävät kil- heidän nettoansioitaan runsaalla 400 eurolla Epäonnistuneiden neuvottelukierrosten pailukykysopimuksen mukaan työntekijän vuodessa ilman veronkevennyksiä.

Ornamon kyselyn mukaan myös tie- kuromiseksi Suomeen voitaisiin myös donkulun parantaminen yritysjohdon perustaa Finnish Productivity Council ja työntekijöiden välillä on tärkeää, sil- -tyyppinen julkisrahoitteinen tuottavuus lä kilpailukykyä nakertavat epäkohdat organisaatio tarjoamaan neuvonta-, kon- ovat usein työntekijöiden tiedossa, mut- sultti- ja tutkimuspalveluja. Näitä tuotta- ta heidän kokemuksensa eivät kantau- vuusorganisaatioita on esimerkiksi Aust- du yritysjohdon korviin. Asiaa pahentaa raliassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa työntekijöiden turtuminen vallitsevaan ja muissakin kehittyvissä talouksissa. olotilaan, mikä johtaa ongelmien lakai- suun maton alle. YLITÖIDEN TEETTÄMISEN Joustoja ja työpaikkakohtaista Tuottavuuden kasvattaminen vaatii myös investointeja ICT-teknologiaan, sil- VOISI TEHDÄ sopimista lä tietoja viestintätekniikka on nykyisin TYÖNANTAJILLE JOPA Myös markkinatilanteen mukaan jousta- olennainen osa kaikkea toimintaa. ICT- vat ja työpaikkakohtaiset palkkaa, työ- investoinnit parantavat työn tuottavuutta NYKYISTÄ KALLIIMMAKSI, aikoja, työsuhteen solmimista ja päättä- myös matalan tuottavuuden aloilla. Yh- SILLÄ SE PAKOTTAISI mistä koskevat pelisäännöt voisivat hel- tenä syynä tuottavuuden hitaaseen kehi- pottaa yritysten sopeutumista rakenteel- tykseen voi olla tietoja viestintätekno- POISTAMAAN lisiin muutoksiin turbulentissa markki- logian investointien riittämättömyys kes- TEHOTTOMUUTTA. natilanteessa. Ne alentaisivat työllistä- keisiin kilpailijamaihin verrattuna. miskynnystä ja vähentäisivät myös kor- Työn tuottavuuden kehittämiseksi vauksetta tehtävien ylitöiden määrää ny- ja kilpailijamaiden etumatkan umpeen- kyisen henkilöstön keskuudessa.

18 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 5. Paikallisen sopimisen vaikutukset pk-yritysten mukaan

Ei vaikutusta ansiotasoon (lyhyt aikaväli) Pienentäisi ansiotasoa alle 5 % (lyhyt aikaväli) Nostaisi ansiotasoa (lyhyt aikaväli) Pienentäisi ansiotasoa yli 5 % (lyhyt aikaväli) Ei vaikutusta ansiotasoon (pitkä aikaväli) Nostaisi ansiotasoa (pitkä aikaväli) Pienentäisi ansiotasoa (pitkä aikaväli) Voisi lisätä työntekijöiden määrää Vältetään suunnitellut lomautukset irtisanomiset kokonaan tai osittain Ei vaikutusta työntekijöiden määrään Jätetään tekemättä suunnitellut lisärekrytoinnit kokonaan tai osittain Voisi vähentää työntekijöiden määrää 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Prosenttia pk-yrityksistä

Lähde. Suomen Yrittäjien paikallisen sopimisen kyselytutkimus 2015

Paikallisen sopimisen osalta kilpailu- tysten mukaan merkitsisi olennaisia hei- kykysopimuksen teksti on jäänyt kuiten- kennyksiä työntekijän asemaan. Lähteitä : kin monella tapaa epäselväksi ja kesken- Pitkällä aikavälillä paikallinen sopimi- Mm. Ammattiliito Pro: Tuloksia eräiseksi. Hallituksen alkuperäisenä ta- nen voi lisätä yrityksen kannattavuutta toimihenkilöalan työmarkkinatutkimuksista voitteena oli, että paikallisesti voitaisiin ja palkanmaksuvaraa. Suomen Yrittäji- 2009-15 (www.proliitto.fi). sopia nykyistä joustavammin työajoista, en kyselyyn vastanneista yli 40 prosent- palkoista, palkanlisistä ja muista korva- tia ilmoittikin, että paikallisen sopimisen Suomen Yrittäjät: Paikallinen sopiminen uksista, ja niistä voitaisiin säätää lailla. lisääminen nostaisi työntekijöiden koko- edistäisi kasvu ja työllisyyttä, raportti Asian vesittyminen oli suuri pettymys naisansioita pitkällä aikavälillä. Voimak- paikallisesta sopimisesta koskevasta kyselystä varsinkin pk-yrityksille. kaasti kasvuhakuisissa yrityksissä jopa 60 22/10/2015 (www.yrittajat.fi). Suomen Yrittäjien syksyllä 2015 te- prosenttia näki vaikutuksen olevan ko- kemän jäsenyrityskyselyjen mukaan yli konaisansioita nostava. Teollisuustaiteen Liitto Ornamo: 90 prosenttia pk-yrityksistä olisi kuiten- Etenkin irtisanomista koskevat ris- Työmarkkinakatsaukset 2014-15 (toim. Pekka kin halukas sopimaan asioista yhdessä kit pk-yrityksissä kertovat joustojen Lith, Lith Consulting Group), Helsinki (www. henkilöstön kanssa työehtosopimuksesta tarpeesta työmarkkinoilla. Joustavien ornamo.fi). poiketen. Noin 80 prosenttia lisäisi pit- vaihtoehtojen käyttö rakentuu parhai- källä aikavälillä henkilöstöä, jos paikalli- ten työnantajien ja työntekijöiden hy- Veronmaksajain Keskusliitto : nen sopiminen laajenisi, ja yli kolmasosa vään keskusteluyhteistyöhön, mikä tu- Työmarkkinasovun verovaikutukset, tiedote katsoi sen myötä välttävänsä suunnitel- kee paikallisen sopimisen kulttuurin ke- 29/092/2016 (www.veronmaksajat.fi). lut lomautukset tai irtisanomiset koko- hittämistä. Palkkoja ja työaikoja koske- naan tai osittain (kuvio 5). vat minimiehdot määräytyisivät joka ta- Lyhyellä aikavälillä selvä enemmis- pauksessa yhä työlakien ja työehtosopi- tö yrityksistä katsoi, että paikallisella so- musten pohjalta. ■ pimisella ei ole kovin suurta vaikutusta työntekijöiden kokonaisansioihin. Tämä johtunee siitä, että paikallisen sopimisen Kirjoittaja työskentelee tutkijana tarpeet eivät koske niinkään palkanmuo- omistamassa yrityksessä dostusta vaan muita työsuhteen ehtoja. (Lith Consulting Group) Paikallinen sopiminen ei myöskään yri-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 19 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

U. Östlund

NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä

uorten syrjäytymisestä kannetaan huol- LIISA LARJA, LIISA TÖRMÄKANGAS, MARKO MERIKUKKA, ta pyrkimällä löytämään ratkaisuja, joi- TIINA RISTIKARI, MIKA GISSLER JA REIJA PAANANEN den avulla kukaan ei jäisi koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuorille, Njotka eivät perusasteen koulutuksen jälkeen suo- rita vähintään toisen asteen koulutusta, yhteis- NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka kuntaan ja työelämään kiinnittyminen on muita vaikeampaa. Tiedetään, että hyvinvointiongel- eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun mat usein kasautuvat: peruskoulun jälkeistä jat- ulkopuolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET- kotutkintoa vaille jäävillä nuorilla on enemmän status on yhteydessä jatkokoulutuksen puutteeseen sekä toimeentulon sekä mielenterveyden ongelmia. Koska syrjäytymisen mittaaminen on vaike- useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin. aa, emme tiedä, kuinka paljon Suomessa on täl- lä hetkellä nuoria, joiden hyvinvoinnista on syytä

20 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 olla huolissaan. Työttömyysastetta on usein käy- TAULUKKO 1. Vuonna 1987 syntyneet nuoret ja NEET-nuorten tetty kriisi-indikaattorina. Työttömyysaste kuvaa osuus kohortista 2003 – 2012 kuitenkin syrjäytymistä varsin kehnosti, koska se VUOSI IKÄ NUORIA NEET-NUORIA % mm. rajaa tarkastelun ulkopuolelle työvoiman ul- 2003 16 58 774 6 367 11 kopuolella olevat, joilla syrjäytymisriski on työt- 2004 17 58 745 2 631 4 tömiä suurempi (esim. Larja 2013). 2005 18 58 728 2 795 5 Työttömyysasteen tilalle on ehdotettu ns. NEET- indikaattoria (Not in Employment, Education or 2006 19 58 589 9 501 16 Training) eli niiden nuorten osuutta ikäluokasta, 2007 20 58 426 7 181 12 jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmies- 2008 21 58 293 7 468 13 palvelussa (emt.). Nuorten elämäntilanteet kuiten- 2009 22 58 220 9 180 16 kin vaihtelevat ja ns. NEET-status on varsin yleinen 2010 23 58 105 7 877 14 jossakin vaiheessa elämää. Nuoret odottavat opiske- 2011 24 57 962 7 734 13 lujen tai armeijan alkamista, viettävät välivuotta, lu- 2012 25 57 793 8 651 15 kevat pääsykokeisiin tai lomailevat kesällä ilman ke- Yhteensä tarkastelujaksolla sätyötä. Kuinka huolissaan NEET-nuorista siis tulisi 2003 – 2012 16 – 25 58 916 27 389 46 olla? Kertooko NEET-status syrjäytymisestä? Lähdimme tutkimaan asiaa Kansallinen syn- Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; tymäkohortti 1987 -aineiston avulla, joka sisältää Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto rekisteritietoja kaikista Suomessa vuonna 1987 syntyneistä nuorista (Paananen & Gissler 2013). Vuonna 2015 nämä nuoret täyttivät 28 vuotta ja syntymäkohorttiaineistossa heitä on 59 476 (ks. tietolaatikko). Analyysissa käytetty NEET-status on muodos- uoden 2008 loppuun mennessä vuoden 1987 tettu rekisteritiedoista ja eroaa siten hieman viral- Vsyntymäkohortin henkilöistä oli kuollut 497 ja lisesta indikaattorista, joka on laskettu kyselytut- muuttanut pysyvästi ulkomaille 659 henkilöä ja vuo- kimuksena tehtävästä Tilastokeskuksen työvoi- den 2012 loppuun mennessä kuolleita oli 658 ja py- matutkimuksen aineistosta. NEET-nuoriksi tässä syvästi ulkomaille muuttaneita 760. Kuolleet ja ulko- analyysissa luetaan henkilöt, jotka eivät vuoden maille muuttaneet on poistettu NEET-muuttujasta ei- viimeisenä päivänä ole olleet työsuhteessa, kir- vätkä he ole mukana taulukon 1 luvuissa. Kuvion 3 lu- joilla oppilaitoksessa, työvoimakoulutuksessa ei- vuissa he kuitenkin ovat mukana ”ei NEET” -ryhmässä. Artikkelissa NEET-statuksia on tarkasteltu vuo- vätkä varusmiespalvelussa. Mukana on siis hen- sina 2003 – 2012, jolloin kohortin nuoret olivat kilöitä, jotka ovat voineet opiskella tai olla töissä 16 – 25-vuotiaita. Tiedot toimeentulotuen tai mie- jonakin muuna aikana vuotta. lenterveyspalvelujen käytöstä, rikollisuudesta ja ras- Kaikki NEET-nuoret eivät ole ns. syrjäytynei- kauksista sekä kohortin vanhemmista olivat saatavilla tä, vaan mukana on kotona lapsiaan hoitavia nuo- vuoden 2008 loppuun asti ja tieto koulutuksesta se- ria vanhempia, pääsykokeisiin valmistautuvia ja kä kohortin nuorilta että heidän vanhemmiltaan on muita erilaisissa välivaiheissa olevia nuoria. Kos- kesäkuulta 2009. ka kyseessä on hyvin heterogeeninen joukko, on tärkeää tutkia, mitä näin karkea indikaattori kertoo nuorten syrjäytymisestä. Tutkimuksessamme pyrimme selvittämään, erotteleeko NEET-indikaattori nuorista sellaisia, joista on syytä olla huolissaan. Tätä varten selvitim- me, onko NEET-nuorilla muita enemmän mielen- terveyspalvelujen tai psyykenlääkkeiden käyttöä, ri- prosenttia (taulukko 1). Alle 17-vuotiaana, eli kollisuutta, toimeentulotuen käyttöä tai raskauksia juuri peruskoulun päättymisen jälkeen, NEET- alle 20-vuotiaina. Tutkimme myös NEET-statuksel- nuoria oli noin 6 000 eli 11 prosenttia ikäluo- la olleiden nuorten myöhempää kouluttautumista. kasta. Kaikista kohortin nuorista 16 ja 25 ikä- vuoden välillä on yhtenä tai useampana vuotena NEET-statuksella ollut 46 prosenttia, yhteen- Työn ja koulutuksen ulkopuolella sä noin 27 000 nuorta. oleminen tavallista NEET-statuksella olevien nuorten sukupuoli- Vuonna 1987 syntyneistä nuorista NEET-statuk- jakauma on varsin tasainen, koko kohortissa on sella eli työn, koulutuksen ja varusmiespalveluk- yksi tai useampi NEET-merkintä pojilla (48 %) sen ulkopuolella on ollut vuosittain runsaat 10 hieman useammin kuin tytöillä (45 %).

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 21 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

TAULUKKO 2. Toimeentulotukea, psykiatrista hoitoa tai rikostuomioita saaneiden ja raskauksia nuorella iällä kokeneiden 1987 syntymäkohortin nuorten osuudet NEET-statuksen mukaan 2003 – 2012 EI NEET (N=31 527*) % NEET (N=27 389*) % Toimeentulotukea 3 246 10,3 9 590 35,0 Psyykenlääkeostoja 2 580 8,2 5 258 19,2 Psykiatrian poliklinikkakäyntejä 2 385 7,6 5 318 19,4 Psykiatrian osastokäyntejä 626 2,0 2 561 9,4 Rikostuomio 1 590 5,0 3 624 13,2 Raskaus alle 20 vuotiaana 921 2,9 2 318 8,5

*Tytöt: ei NEET n=15 780 ja NEET n=12 999 Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Hyvinvointiongelmat kasautuvat tuomioiden sekä teiniraskauksien lisääntymiseen. NEET-vuosien myötä NEET-statuksesta riippumatta tytöillä on enemmän psykiatrian poliklinikkahoitoja ja psyy- Syrjäytyminen yhdistetään usein köyhyyteen, kenlääkkeiden käyttöä ja pojilla rikostuomioita. mielenterveyden ongelmiin ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen kuten rikollisuuteen. NEET-sta- Lyhytkin aika työn ja koulutuksen tuksella olleilla nuorilla hyvinvoinnin ongelmista kertovien palveluiden käyttö on selkeästi ylei- ulkopuolella on riski hyvinvointiongelmiin sempää kuin niillä nuorilla, joilla NEET-vuosia ei Mielenterveyden ongelmat, erityisesti mieliala- ole. NEET-statuksella olleista nuorista noin kol- häiriöt, korostuvat NEET-vuosien kertyessä. Ne minkertainen osuus (35 %) on saanut toimeen- ovatkin yksi merkittävä riskitekijä syrjäytymisen tulotukea tai tullut raskaaksi alle 20 vuotiaana prosessissa. Niistä syntymäkohortin nuorista, joil- (8,5 %), yli kaksinkertainen osuus on ostanut Ke- le NEET-vuosia oli kertynyt kuusi, oli 18 pro- la-korvattuja psyykenlääkkeitä, käynyt psykiatri- sentilla diagnosoitu mielialahäiriö (F30-39) ja 14 sella poliklinikalla tai saanut rikostuomion ja yli prosentilla ahdistuneisuushäiriö (F40-49) THL:n nelinkertainen osuus on ollut hoidossa psykiatri- hoitoilmoitusrekisterin perusteella. sella osastolla. (Taulukko 2.) Yhden kerran NEET-statuksen saaneilla vastaa- Kuviossa 1 esitetyistä tuloksista näkyy, että mivat osuudet olivat 4,6 prosenttia ja 3,7 prosent- tä useampana vuotena nuori on ollut NEET-sta- tia. Mikäli NEET-statuksia ei ollut ollenkaan, näitä tuksella eli koulutuksen tai työmarkkinoiden ul- diagnooseja oli alle kolmella prosentilla nuorista. kopuolella, sitä todennäköisemmin hänellä on ollut myös muita sosiaalisia tai psyykkisiä ongelmia1 ja sitä todennäköisempää on muiden hyvinvointiongelmiin liittyvien palveluiden kuten Kela-kor- vattujen psyykenlääkkeiden, psykiatrisen erikois- sairaanhoidon tai toimeentulotuen käyttö. NEET- vuosien kertyminen on yhteydessä myös saatujen Syrjäytyminen yhdistetään usein köyhyyteen, 1 Tulosten tarkastelussa on jatkossa keskitytty niihin syntymäko- hortin nuoriin, joilla NEET-vuosia on kertynyt enimmillään kuu- mielenterveyden ongelmiin si vuosien 2003 – 2012 aikana. Seitsemästä kymmeneen vuotta NEET-statuksella olevissa (yhteensä 1 724 henkilöä) on monel- ja epäsosiaaliseen la tavalla eriytyneitä ryhmiä, kuten vakavan vamman tai sairauden kanssa eläviä henkilöitä, joiden toimintakyky ja työssäolo- käyttäytymiseen. mahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti muita heikommat. THL:n hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan rekisterien perusteella arvioitu- na 7 – 10 vuotta NEET-statuksella olleista ainakin neljäsosalla on taustalla vammaisuuden, sairauden tai muun tekijän aiheuttama työkyvyttömyys tai alentunut toimintakyky. Tällöin NEET- vuosien kertyminen ei myöskään kuvaa nuoren syrjäytymistä sil- lä tavoin kuin sitä tässä tutkimuksessa halutaan tarkastella.

22 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 1. Vuonna 1987 syntyneiden nuorten NEET-vuosien määrän yhteys toimeentulotuen ja mielenterveyspalveluiden käyttöön, rikostuomioihin ja raskauksiin nuorella iällä. NEET-vuosien kertymistä on tarkasteltu aikavälillä 2003 – 2012.

% 70 Toimeentulotukea 60 Psykiatrian poliklinikkakäyntejä 50 Psyykenlääkeostoja

40 Rikostuomio

30 Psykiatrian osastokäyntejä Raskaus alle 20-vuotiaana 20

0 0 1 2 3 4 5 6 n=31 527 n=12 161 n=5 593 n=3 249 n=2 199 n=1 422 n=1 041 NEET-vuosien määrä

Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

KUVIO 2. Toimeentulotuen ja mielenterveyspalveluiden käytön, rikostuomioiden ja raskauksien yhteys NEET-vuosien määrään 2003 – 2012 syntymäkohortin 1987 nuorilla

% 40 Toimeentulotukea 35 Raskaus alle 20-vuotiaana* 30 Psykiatrian poliklinikkakäyntejä 25 Psyykenlääkeostoja 20 Rikostuomio 15 Psykiatrian osastokäyntejä 10

0 ei NEET-statuksia yksi NEET-status 2-3 NEET-statusta n=31 527 n=12 161 n=8 842

*Tytöillä: ei NEET-statuksia n=15 780; yksi NEET-status n=6 015; 2 – 3 NEET-statusta n=4 058. Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, et- sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin. tä varhain alkavat mielenterveyden ongelmat li- Tuloksistamme (kuvio 2) käy ilmi, että vain säävät mm. koulunkäynnin ongelmia ja sen vuok- yksi NEET-status kaksinkertaistaa toimeentulotu- si kouluttamattomuuden riskiä. Toisaalta myös keen turvautumisen riskin (10 % vs. 21 %), lisää pitempään jatkunut koulutuksen ja työelämän ul- riskiä psykiatrian poliklinikkakäynteihin ja psyy- kopuolisuus lisää mielenterveysongelmien riskiä. kenlääkkeiden ostoihin (8 % vs. 12 %), kaksinker- Valtaosa NEET-nuorista on NEET-statuksella taistaa riskin psykiatrian osastokäynteihin (2 % vs. koko tarkasteluajalla kuitenkin vain yhden kerran 4 %), ja lisää riskiä rikostuomioihin (5 % vs. 8 %) (n=12 161, 44 %). Ei ehkä ole kovin yllättävää, ja raskauteen alle 20-vuotiaana (6 % vs. 10 %). että useat peräkkäiset NEET-statukset ovat yhte- Vaikka riskit kasvavat NEET-statusten määrän ydessä sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Tär- myötä, on jo yhtenä vuotena koulutuksen ja työn keä kysymys onkin siis, onko työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen yhteydessä sosiaalisten ja ulkopuolella olo vain yhtenä vuotena yhteydessä psyykkisten ongelmien riskin kasvuun.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 23 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

KUVIO 3. Toimeentulotukea saaneiden ja psyykenlääkkeitä ostaneiden nuorten osuudet sekä rikostuomioita saaneiden poikien ja alle 20-vuotiaana raskaana olleiden tyttöjen osuudet eri-ikäisinä NEET-statuksen mukaan syntymäkohortin 1987 nuorista

% 70 Toimeentulotukea Psyykenlääkeostaja Rikostuomio pojilla* Raskaus alle 20-vuotiaana** 60

0 NEET Ei-NEET NEET Ei-NEET NEET Ei-NEET NEET Ei-NEET NEET Ei-NEET n=6 367 n=53 109 n=2 361 n=56 845 n=2 795 n=56 681 n=9 501 n=49 975 n=7 181 n=52 295

16 17 18 19 20 Ikä, v

*Poikien määrät NEET-statuksella eri ikävuosina: 16-v. 3 624; 17-v. 1 256; 18-v. 1 381; 19-v. 4 726; 20-v. 3 751. ** Tyttöjen määrät NEET-statuksella eri ikävuosina: 16-v. 2 743; 17-v. 1 375; 18-v. 1 414; 19-v. 4 775; 20-v. 3 430. Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

17 – 18-vuotiaat NEET-nuoret tuomioita oli 13 prosentilla pojista. Vastaavasti kriittisin ryhmä tytöillä NEET-status 18-vuotiaana oli selvimmin yhteydessä raskauksiin alle 20-vuotiaana. Nuorten opiskelua ja työllistymistä edistävien palveluiden kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, NEET-nuoret jäävät usein missä iässä NEET-status lisää sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien riskiä eniten. Kuviosta 3 havai- perusasteen koulutuksen varaan taan, että NEET-statuksella 17- ja 18-vuotiaana Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on ehdotettu oppi- olleet nuoret olivat kaikkein suurimmassa riskis- velvollisuusiän nostoa yhdellä vuodella. Taustalla sä kasautuvien ongelmien suhteen. Tällöin NEET- on oletus, että siirtymä peruskoulusta jatko-opin- status koko ikäluokassa oli harvinaisin (4 – 5 %). toihin on nuorille kaikkein kriittisin vaihe. Aineis- Kyse on siis pienestä, mutta kriittisestä ryhmäs- tomme tukee oletusta peruskoulun päättymisvai- tä. NEET-statuksella 17- tai 18-vuotiaana olleista heen kriittisyydestä, joskin 16-vuotiaana NEET- nuorista 39 prosentilla (35 % pojista ja 42 % tytöis- status on melko yleinen (11 % ikäluokasta). tä) oli psyykenlääkeostoja vuoteen 2008 mennessä Ne nuoret, jotka ovat NEET-statuksella 17- (kuvio 3). Vastaavasti niillä, joilla ei NEET-statusta tai 18-vuotiaana (n. 5 % ikäluokasta), ovat mui- ollut näinä ikävuosina, psyykenlääkeostoja oli 8 pro- ta suuremmassa riskissä jäädä jatkokoulutuksen sentilla pojista ja 15 prosentilla tytöistä. Psykiatri- ulkopuolelle. NEET-statuksella 16-vuotiaana ol- an poliklinikalla hoitoa saaneiden osuudet olivat sa- leista nuorista yli puolet (56 %) oli vailla perus- man suuruiset kuin lääkkeitä käyttäneiden osuudet. koulun jälkeistä tutkintoa vielä 21 – 22-vuotiaana. Toimeentulotukea vuosina 2002 – 2008 saa- NEET-statuksella 17-vuotiaana olleista vailla toi- neiden osuus oli korkein niillä nuorilla, joilla oli sen asteen koulutusta tässä vaiheessa oli 83 pro- NEET-status 18-vuotiaana, noin 61 prosentil- senttia nuorista ja NEET-merkinnän 18-vuotiaa- la (67 % tytöistä ja 57 % pojista). Niistä nuoris- na saaneista jopa 92 prosenttia ei ollut suorittanut ta, joilla ei ollut 18-vuotiaana NEET-statusta, 21 mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen. (Kuvio 4.) prosenttia tytöistä ja 17 prosenttia pojista oli saa- Merkille pantavaa on, että kolmasosalla NEET- nut toimeentulotukea vähintään kerran. statuksella 17-vuotiaana olleista nuorista ei ollut Pojilla rikostuomion saaneiden osuudet oli- yhteishaun hakutoivetta peruskoulun päättyessä, vat kolminkertaisia tyttöihin nähden, ja 18-vuo- eli he eivät todennäköisesti olleet hakeneet jat- tiaana NEET-statuksella olleista pojista 37 pro- kokoulutukseen. sentilla oli rikostuomio 21 ikävuoteen mennessä. NEET-statuksella 19-vuotiaana olleista nuoris- Jos 18-vuotiaana ei NEET-statusta ollut, rikos- ta lähes puolet tytöistä (47 %) ja neljäsosa pojis-

24 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 4. Vuonna 1987 syntyneiden nuorten koulutusaste 21 – 22-vuotiaana vuoden 2009 kesäkuussa iän ja NEET-statuksen mukaan % 100 Perusaste Ammatillinen toisen asteen tutkinto Ylioppilas- tai korkeakoulututkinto 90

0 NEET 16-v. NEET 17-v. NEET 18-v. NEET 19-v. NEET 20-v. Koko ikäluokka n=6 367 n=2631 n=2 795 n=9 501 n=7 181 n=59 476

Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

KUVIO 5. 1987 syntymäkohortin nuorten koulutusaste vuoden 2009 kesäkuussa suhteessa NEET-vuosien määrään 2003 – 2012

% 70

50 Perusaste

40 Ammatillinen toisen asteen tutkinto 30 Ylioppilas- tai 20 korkeakoulututkinto

0 0 1 2 3 4 5 6 n=31 527 n=12 161 n=5 593 n=3 249 n=2 199 n=1 422 n=1 041 NEET-vuosien määrä

Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

ta (27 %) oli valmistunut lukiosta tai suorittanut den nuorten ryhmissä, joilla ei ole peruskoulun korkeakoulututkinnon 22-vuotiaana ja joka kol- jälkeistä tutkintoa, sukupuolierot ovat hyvin pie- mannella (34 prosentilla) oli jokin muu toisen as- niä riippumatta NEET-statuksesta. teen tutkinto suoritettuna. Toisin sanoen 19-vuo- NEET-status 17- ja 18-vuotiaana ennustaa siis tiaana NEET-statuksella olevien ryhmä on mel- myöhempää koulutuksen puutetta, mikä vahvis- ko heterogeeninen, eikä riski peruskoulutuksen taa edellä esitettyä iän mukaista riskiä ongelmi- varaan jäämisestä ole merkittävä. Tässä vaihees- en kasautumiselle. Lisäksi, mitä enemmän NEET- sa NEET-merkinnän saaneissa on todennäköisesti vuosia kertyi, sitä todennäköisemmin nuori oli mukana välivuotta pitäviä, alaa vaihtavia tai esi- vailla toisen asteen tutkintoa 22-vuotiaana. merkiksi pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria. Nuorista, joilla ei ollut NEET-statusta yhte- Koulutuksessa on sukupuolieroja: tytöillä on näkään vuotena, oli 65 prosenttia suorittanut vä- useammin ylioppilas- tai korkeakoulututkinto ja hintään ylioppilastutkinnon 22-vuotiaana, eli viisi pojilla useammin muu toisen asteen tutkinto. Nii- vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen (kuvio 5).

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 25 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

ti enemmän jo niillä nuorilla, joilla oli vain yksi NEET-vuosi, kuin niillä, joilla NEET-vuosia ei ollut. U. Östlund U.

Nuorten ongelmiin tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja NEET on varsin karkea indikaattori nuorten hyvinvoinnin tai syrjäytymisen kuvaamiseen: joukkoon kuuluu paljon ns. tavallisia nuoria, joilla ei ole sosiaalisia eikä psyykkisiä ongelmia. NEET- status, eli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo, on osittain varsin tavallinen vaihe nuoren elä- mässä. Tässä artikkelissa pohdimme, onko NEET- asteen käyttäminen syrjäytymisindikaattorina pe- rusteltua ja onko NEET-status yhteydessä muihin hyvinvoinnin ongelmiin. Vaikka työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen Koulutus-, työllistymis- ja kuntoutustoimia on tavallinen ilmiö nuorten elämässä, NEET-sta- suunnattaessa on kiinnitettävä huomiota tuksella olleilla nuorilla on muita nuoria useammin erilaisia hyvinvointiongelmia. NEET-status oli yh- nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. teydessä lisääntyneeseen toimeentulotuen tarpee- seen, mielenterveyden ongelmiin, rikollisuuteen, teiniraskauksiin sekä perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen. Voidaan siis sanoa, että NEET-aste kuvaa nuorten hyvinvointia myös yleisesti. Peruskoulun varassa oli enää 8 prosenttia tästä ryh- Tutkimustulosten mukaan NEET-vuosien ker- mästä. NEET-status yhtenä vuotena oli yhteydes- tyminen kertoo myös muista ongelmista ja näiden sä huomattavasti pienempään todennäköisyyteen ongelmien kasaantuminen ilmenee myös NEET- suorittaa ylioppilastutkinto (48 %) ja peruskoulun vuosien lisääntymisenä. Yhteys oli huomattavis- varassa oli kaksinkertainen määrä eli 17 prosenttia. sa jo niillä, joilla on vain yksi NEET-vuosi. NEET- Kahtena vuotena NEET-statuksella olleista pe- vuosien kertyminen näyttää kuitenkin olevan eri- ruskoulun varassa oli jo 26 prosenttia ja kolme tyisen ongelmallista, joten NEET-nuorten määrän NEET-statusta keränneistä 35 prosenttia. Kuute- ohella olisi järkevää seurata niiden nuorten osuut- na vuotena NEET-statuksella olleista peruskou- ta, joilla NEET-statuksia on enemmän kuin yksi. lun varassa oli jopa 56 prosenttia. Erityisesti 16 – 18 -vuotiaana NEET-status en- Toisen asteen tutkinnon suorittaneille NEET- nakoi koulutuksen vähäisyyttä ja ilmenee mielen- nuorille myös työllistyminen oli vaikeaa: tutkin- terveyden ja sosiaalisten ongelmien lisääntymise- nosta huolimatta työssäoloa ei seuranta-aikana juu- nä. 19-vuotiaissa on mahdollisesti ns. välivuosien ri kertynyt. Vaikka jatko-opintoihin siirtyminen pe- pitäjiä, jolloin NEET-status ei ole yhteydessä mui- ruskoulun jälkeen on merkittävä vaihe nuorten elä- den ongelmien kasaantumiseen. 16-vuotiaana, eli mässä, myös tutkinnon suorittaneiden työllistymi- peruskoulun päättymisen jälkeen, NEET-status oli sen tukeminen on otettava paremmin huomioon. melko yleinen, noin joka kymmenes nuori oli täl- löin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Indi- kaattorina NEET-statusta kannattaisikin siis seurata Vanhempien sosioekonominen asema ikäryhmittäin, mutta erityisesti painottaen 16 – 18 vaikuttaa NEET-vuosien määrään -vuotiaiden NEET-nuorten määrän seuraamista. Vanhempien koulutustausta tai toimeentulotuen Vanhempien vaikeudet vaikuttavat omalta saanti ennustavat nuoren NEET-statusta. Aiem- osaltaan heidän lastensa kouluttautumiseen tai min on havaittu, että vanhempien vaikeudet lisää- työllistymiseen. Ylisukupolvisessa ketjussa on- vät heidän lastensa hyvinvoinnin ongelmia (esim. gelmat kietoutuvat toisiinsa, kasaantuvat ja siir- Paananen ym. 2012). Tutkimustulosten mukaisesti tyvät seuraavalle sukupolvelle. Tämä on erityisen vanhempien vaikeudet ovat yhteydessä myös hei- ongelmallista ja vaatii varhaisia ehkäiseviä toimia, dän lastensa NEET-vuosien määrään. Mitä enem- jossa varhaiskasvatus ja koulu ovat avainasemassa. män NEET-vuosia nuorella oli, sitä useammin taus- Koulunkäyntiä ja koulussa viihtymistä on tuetta- talla oli perheen sisäisiä ongelmia toimeentulon, va. Yksilön hyvinvoinnin ohella tärkeää on myös perhesuhteiden, koulutuksen tms. osalta (kuvio 6). kouluyhteisön hyvinvointi. Vanhempien vaikeuksia oli huomattavas- Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo

26 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 6. Vanhempien koulutus, sosioekonominen asema, toimeentulotuen käyttö ja perhemuoto suhteessa vuonna 1987 syntyneelle nuorelle kertyneiden NEET-vuosien määrään % 80

70 Vanhemmilla toimeentulotukea 60 Muu kuin ydinperhe

Vanhemmilla 50 keskiasteen koulutus 40 Vanhempien korkein sosioekonominen 30 asema työntekijä

0 0 1 2 3 4 5 6 n=31 527 n=12 161 n=5 593 n=3 249 n=2 199 n=1 422 n=1 041 NEET-vuosien määrä

Lähde: Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineisto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

– jota NEET-indikaattori kuvaa – on yhteydessä Kirjoittajat: psyykkisen terveyden ja toimeentulon ongelmiin Liisa Larja, yliaktuaari, Tilastokeskus, ja rikollisuuteen. Vaikka kaikki NEET-nuoret ei- Liisa Törmäkangas, tutkija, Terveyden vät olekaan syrjäytyneitä, on indikaattori käyttö- ja hyvinvoinnin laitos, Kommentoi verkossa kelpoinen: myös muut sosiaaliset ja psyykkiset Marko Merikukka, tilastotutkija, Terveyden tietotrendit.stat.fi ongelmat ovat yhteydessä NEET-statukseen. ja hyvinvoinnin laitos, Indikaattoria seurattaessa on muistettava, että Tiina Ristikari, erikoistutkija, Terveyden nuorten kouluttautumisen ja työelämään kiinnit- ja hyvinvoinnin laitos, tymisen parantamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia, Mika Gissler, tutkimusprofessori, Terveyden sektorirajat ylittäviä ratkaisuja. Koulutus-, työllis- ja hyvinvoinnin laitos, tymis- ja kuntoutustoimia suunnattaessa on kiin- Reija Paananen, tutkija, Diakonia- nitettävä huomiota nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. ammattikorkeakoulu Palvelurakenteessa on otettava huomioon mm. että NEET-nuorista viidennes käyttää psyykenlääkkei- tä ja 35 prosenttia on toimeentulotuen piirissä, joten tavanomaiset työllisyyden edistämisen palvelut Lähteet; ja -tuki eivät näitä nuoria tavoita ja vastaa nuorten Larja, Liisa 2013. Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän NEET-statukseen mahdollisesti johtaviin tekijöihin. työttömyysasteen avulla. Hyvinvointikatsaus 1/2013. http:// Jos nuorten NEET-vuosia halutaan ehkäistä, www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_002.html. on toimittava varhaisessa vaiheessa ja otettava huomioon myös perheiden tilanne. Hyvinvoin- Paananen, Reija & Ristikari, Tiina & Merikukka, nin ongelmat alkavat usein jo peruskouluiässä ja Marko & Rämö, Antti & Gissler, Mika 2012. Lasten jopa tätäkin aiemmin. Tällöin peruskoulun päät- ja nuorten hyvinvointi Kansallisen syntymäkohortti tyessä jatkokoulutukseen hakeutuminen, koulut- 1987 -tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012. tautuminen tai työllistyminen voi muiden, esi- Helsinki:Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. https:// merkiksi kouluun liittyvien vaikeuksien tai mie- www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_ lenterveysongelmien takia olla vaikeaa. RAPO52_2012_web.pdf. Tieto tukea tarvitsevien määrästä sekä hyvinvointia uhkaavista ja suojaavista tekijöistä on Paananen, Reija & Gissler, Mika 2013. Cohort Profile: ehkäisevän ja hyvinvointia tukevan työn edel- The 1987 Finnish Birth Cohort. International Journal of lytyksenä. ■ Epidemiology. Volyme 41, Issue 4.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 27 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

28 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 MIKA WITTING JA MIINA KESKI-PETÄJÄ Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin

Lapset päätyvät usein samoille koulutuksen ja työn aloille kuin vanhempansa. Valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä, mikä heijastuu työmarkkinoiden segregaationa. Positiivista on kuitenkin, että vanhempien malli ohjaa lapsia kouluttautumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille.

aikille avoin korkeakoulutus on ollut yksi ehkäisee selvästi syrjäytymistä ja parantaa mahdol- suomalaisen koulutuspolitiikan kulmakivistä lisuuksia työllistyä (esim. Myrskylä 2011; ks. myös ja onnistumisen aiheista. Yhteiskunnan tarjo- Larjan ym. artikkeli tässä numerossa). Avainase- amat maksuttomat koulutusmahdollisuudet massa matalasta koulutustasosta lähtöisin olevien Kovat lisänneet sosiaalista liikkuvuutta, kun vanhem- henkilöiden koulutustason nostamisessa onkin kou- pien koulutustaso ei ole määrittänyt lapsen koulutus- lutukseen kannustaminen erityisesti toisen asteen tasoa, ja matalasti koulutettujen vanhempien lapset koulutuksen osalta. ovat voineet hakeutua korkeakoulutukseen. Toisaal- Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana Suo- ta ammatillinen koulutus on ollut mahdollista myös messa on totuttu koulutustason nousuun. Nousu akateemisten perheiden lapsille. Koulutuksellista on suurelta osin johtunut nuorten naisten koulut- liikkuvuutta on esiintynyt siis molempiin suuntiin. tautumismahdollisuuksien parantumisesta. Koulu- Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennet- tusalat ovat silti pysyneet sukupuolen mukaan suh- tu siten, että jokaisesta koulutustyypistä on mah- teellisen vahvasti eriytyneinä. dollista edetä korkeammalle asteelle, toisin sanoen Suomalaisten koulutustason nousu on kuitenkin ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi lopul- viime aikoina pysähtynyt, kun tarkastellaan kor-

U. Östlund U. ta päätyä tutkijakoulutukseen. Koulutus puolestaan kea-asteen tutkinnon suorittaneiden väestöosuut-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 29 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

KUVIO 1. Lasten (30–39-vuotiaat) koulutusaste, äidillä perusasteen koulutus 2014 Käytetty aineisto

Kaikki pojat elvityksen aineisto on koottu Tilastokeskuksen väes- Stö- ja elinolotilastojen rekisteripohjaisista aineistoista: koulutustiedot on tutkintorekisteristä ja perhesuh- itien pojat detiedot väestö- ja perhetilaston aineistoista. Koulutuk- sen periytymistä tarkastelemme vuoden 2014 väestöai- Kaikki tyttäret neiston perusteella. Tarkastelun kohteena ovat sellaiset 25 – 39-vuotiaat väestöön kuuluvat, joille löytyy rekiste- ritieto jommastakummasta vanhemmasta. Tutkintotar- itien tyttäret kastelu koostuu vuonna 2014 suoritetuista tutkinnoista. Alatarkastelu on tehty ISCED 2011- koulutusluoki- 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tuksen mukaisilla koulutusaloilla. Sen sijaan, että selvityksen tulokset kuvaisivat kat- Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste tavasti nuorten aikuisten koulutusta, artikkelissa ku- Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste vataan koulutusasteiden ja alojen periytymistä. Näin

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri; väestö- ja perhetilastot ollen keskitymme tarkastelemaan tutkinnon suorit- taneita aikuisia (30 – 39- tai 25 – 39-vuotiaita) lapsia ja heidän vanhempiaan. Koulutusastetarkasteluissa KUVIO 2. Lasten (30 – 39-vuotiaat) koulutusaste, isällä perusasteen ikäryhmäksi on valittu 30 – 39-vuotiaat, sillä kyseises- koulutus 2014 sä ikäryhmässä valtaosa on jo ehtinyt suorittaa tutkinnon tavoitetason. Tämän ryhmän tietoja verrataan ikäluokan muihin henkilöihin. Vertailun selkeyden ta- Kaikki pojat kia myös verrokkiryhmä on rajattu siten, että henki- löillä tulee olla rekistereissä tieto vanhemmista. Kaikkiaan Suomen väestöön lukeutui 25 – 39-vuo- Isien pojat tiaita noin 1 093 400 vuonna 2014. Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää kaikki Suomessa suoritetut tutkinnot, mutta valtaosa ulkomailla suoritetuista tutkin- Kaikki tyttäret noista puuttuu. Tarkastelusta pois jätettyjä henkilöitä, joiden kummastakaan vanhemmasta ei löytynyt rekisteritietoja, oli näistä noin 10 prosenttia. Aineiston ul- Isien tyttäret kopuolelle jätetyt henkilöt olivat pääasiassa maahanmuuttajia tai ns. toisen polven maahanmuuttajia.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri; väestö- ja perhetilastot

ta (OECD 2015). Samaan aikaan koulutuksen koulutuksen vaikutusta tarkastellaan erikseen se- periytyvyys ja sosiaalisen liikkuvuuden vähene- kä tyttöjen että poikien osalta. Ensimmäiseksi nos- minen ovat nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisik- tamme keskiöön perusasteen koulutuksen varaan si keskustelunaiheiksi. Sekä koulutusasteiden et- jääneiden vanhempien koulutustason vaikutuk- tä koulutusalojen on todettu periytyvän vanhem- sen lapsiin. Toiseksi selvitämme sitä, millä tavalla milta lapsille (Myrskylä 2009; Eurostudent V). koulutusalavalinnat periytyvät vanhemmilta lap- Korkeakoulutusalojen periytymisestä tiedetään, sille. Erityisesti keskitymme siihen, millainen vai- että vanhemman hankkima ammatti ohjaa lap- kutus vanhempien koulutusalalla on päätymisessä sen koulutusuraa, ja että eräät koulutusalat pe- perinteisille nais- tai miesenemmistöisille aloille. riytyvät vanhemmilta lapsille toisia aloja selvem- Tässä artikkelissa pitäydymme tutkintojen re- min (Kivinen 2012). kisteripohjaisessa tarkastelussa (ks. tietolaatikko). Artikkelissamme tarkastelemme koulutusalo- On selvää, että koulutukseen ja ammatinvalin- jen ja koulutusasteen periytymistä. Isän ja äidin taan vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, joiden

30 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 havaitseminen ei ole mahdollista rekistereistä. Li- Kuvioissa 1 ja 2 tarkastelemme 30 – 39-vuoti- säksi on otettava huomioon, että jääminen perus- aita, joiden vanhemmilla ei ole perusasteen jäl- asteen varaan ei automaattisesti johda kaikkien keistä tutkintoa tai tutkinnosta ei ole tietoa. kohdalla huono-osaisuuteen tai syrjäytymiseen. Matalasti koulutettujen perheiden lapset kou- luttautuvat selvästi harvemmin korkea-asteelle kuin samanikäiset keskimäärin. Toisaalta kes- Matala koulutustaso periytyy kiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on ma- Aiemmat selvitykset ja tutkimukset ovat osoitta- talasti koulutettujen lapsilla hieman samanikäi- neet (Myrskylä 2009; Kivinen ym. 2012; OECD siä korkeampi. 2015), että vanhempien korkeakoulutusaste li- Erityisesti äidin matala koulutus jättää jälken- sää lasten kouluttautumista korkeakouluissa. Vii- sä sekä poikien että tytärten koulutukseen. Perus- me vuosina kodin perintö on näkynyt lapsen kou- asteen koulutuksen varassa olevien äitien tyttäristä lutusvalinnoissa aiempaa selvemmin (Kivinen ym. 12 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakou- 2012). Vuonna 2010 akateemisista kodeista siir- lututkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon, ryttiin yliopistoon hieman useammin kuin vuonna kun kaikista tyttäristä 21 prosenttia oli suorittanut 2005. Vanhempien korkeakoulutus myötävaikuttaa vastaavan tasoisen tutkinnon. Kaikista tyttäristä il- erityisesti lasten yliopisto-opintoihin, kun taas am- man perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 7 prosenttia, mattikorkeakouluopintoihin osallistumisessa ei ole kun perusasteen varassa olevien äitien tyttäristä 11 eroa akateemisten ja ei-akateemisten kotien lasten prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. välillä. Samansuuntaisia tuloksia saadaan myös uu- Matalasti koulutettujen äitien pojista 7 pro- demmissa korkeakouluopiskelijoille tehdyissä sel- senttia oli suorittanut ylemmän korkeakoulutut- vityksissä: vuonna 2014 yliopisto-opiskelijoista 39 kinnon tai enemmän, ja vastaavasti 14 prosenttia prosentilla ja AMK-opiskelijoista 22 prosentilla ai- kaikista pojista oli suorittanut vastaavan tasoisen nakin toisella vanhemmalla oli ylempi korkeakou- tutkinnon. Perusasteen varaan jääminen on myös lututkinto. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.) pojille todennäköisempää, jos äiti on perusasteen Tutkimusten mukaan myös huono-osaisuus varassa. Kaikista pojista perusasteen varassa oli 13 periytyy. Esimerkiksi vanhempien toimeentulo- prosenttia, kun perusasteen varassa olevien äitien ongelmat vaikuttavat keskeisesti myös lapsen tu- pojista 20 prosenttia oli jäänyt perusasteen varaan. levaisuuteen (Moisio & Kauppinen 2010). Tie- Isän koulutuksen vaikutus lasten koulutukseen detään, että perusasteen koulutuksen varassa ole- on samansuuntainen kuin äidin, mutta hieman ville kasautuu muita enemmän myös sosiaalisia, pienempi – etenkin tytärten osalta. Isän koulu- terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia. Suomes- tuksen vaikutus pojan korkeaan koulutukseen oli sa vuosittain noin 9 prosenttia 18 – 24-vuotiaista lähes yhtä merkittävä kuin äidin koulutuksella. nuorista jää perusasteen varaan eikä opiskele toi- Matalasti koulutettujen isien pojista 8 prosenttia sen asteen koulutuksessa (Eurostat 2015). Rekis- suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon tai tut- terien avulla voidaan tarkastella sitä, millaisek- kijakoulutuksen. Vastaavan koulutuksen suoritti si vähäisen koulutuksen kodeista tulevien lasten kaikista pojista 14 prosenttia. koulutusurat muotoutuvat. Sukupuolen mukainen eriytyminen yleistä tekniikan alalla sekä sosiaali- ja terveysaloilla Suomalainen työelämä on eriytynyt sukupuolen mukaan. Viimeisimpien tietoja mukaan ammatillinen eriytyminen on edelleen vahvistunut (Ti- lastokeskus 2015). Vain joka kymmenes työllinen työskenteli ns. tasa-ammateissa, joissa naisten ja miesten osuudet olivat 40 – 60 prosenttia ammat- tiryhmistä. Selvästi miesenemmistöisiä aloja ovat mm. tekniikan ala ja rakennusala ja naisenemmis- Äidin alhainen koulutus töisiä puolestaan – usein julkisen sektorin – hoi- jättää jälkensä lasten va- ja opetusalat. Työelämän segregaatio pitää yl- lä sukupuolten välistä palkkaeroa, stereotyyppisiä koulutukseen. sukupuolirooleja ja ylipäänsä naisten ja miesten erillisiä elämänpiirejä. Eriytyminen estää osaltaan myös työvoiman ja kykyjen vapaan allokoitumi- sen ja saattaa jäykistää työmarkkinoita.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 31 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

KUVIO 3. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2014

Yleissivistävä koulutus Kasvatusalat Humanistiset ja taidealat Yhteiskunnalliset alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteet Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (IT) Tekniikan alat Maa- ja metsätalousalat Terveys- ja hyvinvointialat 12,1 Palvelualat

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Naiset Miehet

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri

”vedonlyönnin” koulutusalan periytymiselle suh- Ammattien eriytyminen juontaa teessa samanikäiseen väestöön. Riskisuhteen arvo juurensa sukupuolittuneisiin 1 tarkoittaa, että vanhemman koulutusala ei vaikuta lapsen koulutusalaan ja lapsen vedonlyönti- koulutusaloihin. suhde eli riski päätyä samalle koulutusalalle kuin vanhempansa ei poikkea samanikäisen väestön ris- kistä päätyä kyseiselle koulutusalalle. Jos riskisuhteen arvo on yli 1, henkilöllä on kohonnut riski1 päätyä samalle koulutusalalle vanhempansa kanssa, ja vastaavasti riskisuhteen ollessa alle 1 riski on pienempi kuin samanikäisellä väestöllä. Ammattien eriytyminen juontaa luonnollisesti Harva 25-vuotias korkeakouluopiskelija on juurensa sukupuolittuneisiin koulutusaloihin (ku- vielä suorittanut tutkintonsa tavoitetasoa, mut- vio 3). Väestön koulutusrakennetietojen mukaan ta usein korkeakouluopintoihin päätyneet ovat jopa 88 prosenttia terveys- ja sosiaalialan tutkin- jo valinneet koulutusalansa, joten koulutusala- noista ja 78 prosenttia kasvatusalan tutkinnoista on tarkastelun osalta ikäryhmä on mahdollista raja- naisten suorittamia. Myös suuri osa muista koulu- ta koskemaan myös nuorempia aikuisia. Tarkaste- tusaloista on naisenemmistöisiä. Miehet ovat puo- lussa käytämme ISCED 2011-koulutusalaluoki- lestaan suorittaneet enemmistön tutkinnoista tek- tuksen mukaisia aloja rajaamatta tarkastelua kou- niikan alalla, tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenteessä lutusasteen mukaan. Henkilöt, joilla ei ole perus- sekä maa- ja metsätalousalalla. Naisten koulutusta- asteen jälkeistä tutkintoa, sijoittuvat yleissivistä- son nousun myötä monet koulutusalat naisistuivat vään koulutukseen. On hyvä huomata, että eri huomattavasti. Erityisesti yhteiskunnallisilla aloilla koulutusaloilla painottuvat eritasoiset tutkinnot naisten osuus on noussut entisestään. (kuvio 4) : Esimerkiksi yhteiskunnalliset alat sekä Viime aikoina onkin kiinnitetty huomiota su- luonnontieteet koostuvat pääasiassa korkeakou- kupuolisensitiiviseen varhaiskasvatukseen ja kou- lututkinnoista. Toisaalta tekniikan ala on histori- lutukseen. Kiinnostavaa on myös se, miten muu allisesti laaja ala, jonka tutkinnoista suuri osa pai- ympäristö ja roolimallit vaikuttavat alavalintoihin. nottuu keskiasteelle ja alimmalle korkea-asteelle. Koulutusalojen periytymistä ja sukupuolen mukaan eriytymistä tarkastelemme 25 – 39-vuo-

tiaan väestön osalta riskisuhteen (odds ratio, risti- 1 Tässä artikkelissa puhumme riskistä päätyä samalle koulutus- tulosuhde) avulla. Riskisuhde kertoo ikäryhmän alalle. Ristitulo ei kuvaa todennäköisyyttä.

32 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 4. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusalan ja koulutusasteen mukaan 2014 (lkm).

Palvelualat Terveys- ja hyvinvointialat Maa- ja metsätalousalat Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Luonnontieteet Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Yhteiskunnalliset alat Humanistiset ja taidealat Kasvatusalat Yleissivistävä koulutus

0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000

Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri; väestö- ja perhetilastot

Indikaattorin tulkinnassa tulee ottaa huomi- koulutuksen hankkineilla on keskiasteen tutkin- oon myös koulutusalojen suosion vaikutus. Ylei- to, kun taas esimerkiksi luonnontieteiden, kasva- simpiä tutkintoja ovat tekniikan alan, kaupan, tusalan ja yhteiskuntatieteiden tutkinnot painot- hallinnon ja oikeustieteen, terveys- ja hyvin- tuvat korkeakoulututkintoihin (kuvio 4)2. Van- vointialojen ja palvelualojen tutkinnot (kuvio 4). hempien koulutus alalta, jonka tutkinnot ovat Opiskelijoilla on yleisesti suuri riski päätyä kou- yleensä korkean koulutustason tutkintoja, kas- lutusalalle, jolla on paljon paikkoja sekä oman vattaa lapsen riskiä päätyä korkeakoulutusaloille. sukupuolen enemmistö. Näin esimerkiksi pojil- Samoin vanhempien koulutus matalan koulutus- la on verrattain suuri riski päätyä tekniikan alal- asteen alalta nostaa lapsen riskiä päätyä matalan le ja vastaavasti tytöillä on verrattain suuri ris- koulutuksen aloille. Monien alojen ja ammattien ki päätyä sosiaali- ja terveysalalle. Kyseiset kou- periytyminen merkitsee siis samalla koulutusas- lutusalat ovat eniten sukupuolen mukaan segre- teen periytymistä. Joissakin tapauksissa vanhem- goituneita ja suurimpia sekä aloituspaikkojen et- man koulutusaste voi selittää lapsen koulutusva- tä opiskelijoiden osalta. lintaa enemmän kuin vanhemman koulutusala. Lisäksi merkkinä alan periytymisestä voidaan Tyttärellä oli suurin riski päätyä äidin koulu- nähdä se, että päätyminen muille aloille on selväs- tusalalle, jos äidin koulutus on yhteiskunnallisel- ti harvinaisempaa kuin vanhemman koulutusalal- ta tai luonnontieteelliseltä alalta (riskisuhde 3,2- le päätyminen (riskisuhde < 1). Riskiä arvioitaessa ja 3,4-kertainen suhteessa samanikäiseen väes- on siis tarkasteltava myös riskiä sille, että henkilö töön). Riski on selvästi keskimääräistä suurempi päätyy muulle kuin vanhemman koulutusalalle. myös kasvatusalojen kohdalla. Luonnontieteelli- set ja yhteiskunnalliset alat ovat yleensä yliopis- totutkintoja, joten alan lisäksi näissä tapauksis- Lasten koulutusvalinnat mukailevat sa periytyy myös koulutusaste. Näiden koulutus- vanhempien koulutusaloja alojen yhteydessä riski päätyä myös muille aloil- Tulosten mukaan vanhempien koulutus tietyl- le, joissa yliopistotason koulutukset painottuvat, tä alalta lisäsi lasten riskiä kouluttautua samal- on suhteellisen korkea. (Taulukko 1.) ta alalta. Tämä pätee myös aloilla, joilla lapsen sukupuoli on vähemmistössä. Erityisen periyty- viä koulutusaloja olivat mm. taiteet, lääketiede, luonnontieteet sekä oikeustiede. 2 Tilastokeskuksen luokitussivuilla on julkaistu koulutusluokitusa- vain, josta käy tarkemmin ilmi tutkintojen sijoittuminen eri koulu- Alojen periytymistä ei voi tarkastella irrallaan tusaloille. http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/isced/001-2011/ koulutusasteen periytymisestä. Yleissivistävän kuvaus.html.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 33 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

TAULUKKO 1. Äidin koulutusalan vaikutus tyttären riskiin osallistua eri koulutusaloille 2014 (keskimääräinen riski = 1) TYTTÄREN KOULUTUSALA ÄIDIN YLEIS KASVATUS- HUMANISTISET YHTEIS KAUPPA, LUONNON- TIETOJEN TEKNIIKAN MAA- JA TERVEYS- PALVELU- KOULUTUS- SIVISTÄVÄ ALAT JA TAIDEALAT KUNNALLISET HALLINTO TIETEET KÄSITTELY ALAT METSÄ- JA ALAT ALA KOULUTUS ALAT JA OIKEUS- JA TIETO- TALOUS- HYVIN TIETEET LIIKENNE (ICT) ALA VOINTI Yleissivistävä koulutus 1,3 0,6 0,7 0,6 1,0 1,0 1,0 1,0 0,9 1,0 1,2 Kasvatusalat 0,9 2,9 1,8 1,9 0,8 3,1 0,9 0,8 0,8 0,8 0,5 Humanistiset ja taidealat 1,1 1,4 2,4 1,9 0,8 3,0 0,9 0,9 0,9 0,6 0,6 Yhteis- kunnalliset alat 0,9 1,5 1,8 3,4 1,0 5,6 1,3 0,9 0,8 0,6 0,4 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 0,9 1,1 1,0 1,2 1,3 1,9 1,2 1,0 1,0 0,9 0,8 Luonnontieteet 0,9 1,6 1,4 2,0 0,8 3,2 1,8 1,5 1,2 0,6 0,3 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1,1 0,8 1,1 0,9 1,1 1,5 2,2 1,3 0,8 0,8 0,8 Tekniikan alat 0,9 0,7 0,9 0,7 1,0 1,2 1,3 1,4 1,1 0,9 1,1 Maa- ja metsätalousalat 0,8 0,9 1,0 0,8 0,8 1,3 0,9 1,2 3,0 0,9 1,1 Terveys- ja hyvinvointialat 0,9 1,2 1,1 1,1 0,9 1,8 0,9 0,9 0,9 1,2 0,8 Palvelualat 0,9 0,8 0,8 0,6 1,0 1,0 0,9 1,0 1,1 1,1 1,4

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri; väestö- ja perhetilastot

Naisenemmistöisistä aloista äidiltä tyttärel- din koulutusalalle, jos äidin koulutus on maa- ja le näyttäisi periytyvän kasvatusala, humanistiset metsätalousalalta, yhteiskunnalliselta tai kasva- ja taidealat sekä palvelualat. Äidin kouluttautu- tusalalta (taulukko 2). Äidin kasvatusalan tai yh- minen palvelualoilta nostaa tyttären riskiä päätyä teiskunnallisen alan tutkinto lisää myös poikien palvelualoille, mutta ei juurikaan vaikuta riskiin riskiä kouluttautua muilta ns. yliopistokoulutuk- päätyä muille aloille. seen painottuvilta aloilta. Äidin koulutus miesenemmistöiseltä koulu- Lisäksi äidin koulutus miesenemmistöisiltä aloil- tusalalta nostaa myös tyttären riskiä kouluttau- ta (tekniikka, ICT, maa- ja metsätalous) pienentää tua miesenemmistöisellä alalla: Äidin tekniikan pojan riskiä päätyä monille muille aloille. Jos äidil- alan koulutus nostaa tyttären riskiä päätyä teknii- lä on esimerkiksi tekniikan alan tutkinto, pojan ris- kan alalle (riskisuhde 1,4) sekä ICT-alalle (1,3) ja ki päätyä samalle alalle on keskimääräistä suurem- luonnontieteisiin (1,2). Tekniikan alan koulutuksen pi. Vastaavasti riski päätyä kasvatus- tai yhteiskun- hankkineen äidin tyttären riski päätyä kasvatusalal- nalliselle alalle on selkeästi keskimääräistä pienem- le tai yhteiskunnalliselle alalla on sitä vastoin huo- pi (riskisuhde n. puolet keskimääräisestä). mattavasti pienempi (riskisuhde < 1). Myös miese- Pojalla on suurempi riski valita isän koulutus- nemmistöisille aloille kuten maa- ja metsätalous- ala, jos isän koulutus on kasvatusalalta, yhteis- alalle ja luonnontieteisiin päätymisen riski on sel- kunnallisilta aloilta tai maa- ja metsätalousalalta. västi suurempi silloin, kun äidin koulutus on näiltä Kasvatusalalta ja yhteiskunnallisilta aloilta tosin aloilta. Maa- ja metsätalouden alan periytyminen päädytään keskimääräistä useammin myös muil- liittynee ammatin ja yrittäjyyden periytymiseen. le korkean koulutuksen aloille, kuten humanisti- Pojalla on puolestaan suurin riski päätyä äi- sille ja taidealoille sekä luonnontieteisiin.

34 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 TAULUKKO 2. Äidin koulutusalan vaikutus pojan riskiin osallistua eri koulutusaloille 2014 (keskimääräinen riski = 1) POJAN KOULUTUSALA ÄIDIN YLEIS KASVATUS- HUMANISTISET YHTEIS KAUPPA, LUONNON- TIETOJEN TEKNIIKAN MAA- JA TERVEYS- PALVELU- KOULUTUS- SIVISTÄVÄ ALAT JA TAIDEALAT KUNNALLISET HALLINTO TIETEET KÄSITTELY ALAT METSÄ- JA ALAT ALA KOULUTUS ALAT JA OIKEUS- JA TIETO- TALOUS- HYVIN TIETEET LIIKENNE (ICT) ALA VOINTI Yleissivistävä koulutus 1,2 0,6 0,7 0,5 0,9 0,5 0,9 1,0 1,0 0,8 1,0 Kasvatusalat 1,0 3,6 1,9 2,1 1,3 1,9 1,1 0,6 0,8 1,4 0,8 Humanistiset ja taidealat 1,1 1,6 2,3 2,7 1,2 2,5 1,1 0,6 0,6 1,1 0,8 Yhteis- kunnalliset alat 1,0 2,0 1,8 3,7 1,4 3,4 1,3 0,6 0,5 1,3 0,7 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 0,9 0,9 1,0 1,1 1,3 1,0 1,2 0,9 0,8 0,9 1,0 Luonnontieteet 1,0 1,8 1,6 2,1 1,2 1,9 1,6 0,7 0,6 1,4 0,5 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1,1 0,7 1,0 1,1 0,8 1,0 1,6 0,9 0,5 0,9 0,9 Tekniikan alat 0,9 0,6 0,9 0,5 0,8 0,5 1,0 1,2 1,0 0,8 1,0 Maa- ja metsätalousalat 0,8 0,5 0,8 0,7 0,6 0,7 0,9 1,2 4,1 0,7 0,8 Terveys- ja hyvinvointialat 0,9 1,3 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 0,9 0,9 1,4 1,0 Palvelualat 0,8 0,6 0,7 0,5 0,8 0,5 0,9 1,3 1,3 0,8 1,1

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri; väestö- ja perhetilastot

Isän koulutus naisenemmistöiseltä terveyden ja Sukupuolten välinen eriytyminen pohjaa hyvinvoinnin alalta kasvattaa pojan riskiä päätyä osittain kotoa opittuun malliin kyseiselle alalle. Samalla isän koulutus näiltä aloilta myös pienentää pojan riskiä valita miesenem- Korkeakoulutuksen on useissa tutkimuksissa to- mistöisiä aloja, kuten tekniikka ja maa- ja met- dettu periytyvän selvästi vanhemmilta lapsille. sätalous. Isän koulutus miesenemmistöisiltä aloil- Tämä selvitys vahvistaa, että myös vanhempien ta lisää pojan riskiä kouluttautua samoilta aloilta: kouluttamattomuus kasvattaa lasten todennäköi- riski päätyä maa- ja metsätalouden alalle on suu- syyttä jäädä perusasteen koulutuksen varaan. Eri- ri (4,6) ja riski päätyä muulle kuin tekniikan alal- tyisesti äidin matala koulutustaso vaikuttaa lasten le pieni, jos isällä on vastaavien alojen koulutus. kouluttautumiseen. Isän koulutus kasvatusalalta, luonnontieteel- Vanhemman ja lapsen sukupuolesta riippu- liseltä tai yhteiskunnalliselta alalta nosti eniten matta voimakkaimmin koulutusaloista periytyy tyttären riskiä kouluttautua samoilta aloilta. Toi- maa- ja metsätalousalat, yhteiskunnalliset alat se- saalta myös isän koulutus perinteisesti miesenem- kä kasvatusalat. Maa- ja metsätalousalan periy- mistöisiltä aloilta kuten tietojenkäsittelystä, tek- tyminen tarkoittaa usein ammatin periytymis- niikan alalta tai maa- ja metsätalousalalta nosti tä, kun taas yhteiskunnallisen alan ja kasvatus- jonkin verran tyttären riskiä kouluttautua edel- alan periytyminen merkitsee samalla korkeakou- lä mainituilta aloilta. Isän koulutus naisenemmis- lutuksen periytymistä. töisiltä aloilta taas kasvatti tyttären riskiä hank- Sukupuolten segregaation purkamisen kan- kia koulutus samoilta aloilta kasvatusalan ja hu- nalta on olennaista huomata, että vanhempien manististen ja taidealojen osalta. koulutusalavalinnoilla on paljon merkitystä lap-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 35 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

TAULUKKO 3. Isän koulutusalan vaikutus pojan riskiin osallistua eri koulutusaloille 2014 (keskimääräinen riski = 1) POJAN KOULUTUSALA ISÄN YLEIS KASVATUS- HUMANISTISET YHTEIS KAUPPA, LUONNON- TIETOJEN TEKNIIKAN MAA- JA TERVEYS- PALVELU- KOULUTUS- SIVISTÄVÄ ALAT JA TAIDEALAT KUNNALLISET HALLINTO TIETEET KÄSITTELY ALAT METSÄ- JA ALAT ALA KOULUTUS ALAT JA OIKEUS- JA TIETO- TALOUS- HYVIN TIETEET LIIKENNE (ICT) ALA VOINTI Yleissivistävä koulutus 1,1 0,6 0,8 0,5 0,8 0,5 0,8 1,1 1,2 0,8 1,1 Kasvatusalat 0,9 6,7 2,2 2,3 1,2 1,9 1,1 0,5 0,6 1,7 0,9 Humanistiset ja taidealat 1,3 2,4 3,3 2,4 1,1 2,0 1,0 0,4 0,5 1,4 0,9 Yhteis- kunnalliset alat 1,1 2,1 2,0 5,7 1,9 4,8 1,2 0,4 0,4 1,3 0,7 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 1,1 1,3 1,2 1,8 2,3 1,5 1,1 0,6 0,5 1,1 0,9 Luonnontieteet 1,0 2,1 1,8 2,3 1,2 1,9 1,7 0,5 0,5 1,3 0,6 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1,2 1,0 1,2 1,2 1,0 1,0 1,7 0,7 0,4 1,1 0,7 Tekniikan alat 0,9 0,7 0,9 0,8 0,9 0,7 1,1 1,2 0,6 0,9 0,9 Maa- ja metsätalousalat 0,7 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,9 1,0 4,6 0,9 0,9 Terveys- ja hyvinvointialat 1,0 2,0 1,6 2,2 1,2 1,9 1,1 0,5 0,5 3,2 0,9 Palvelualat 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 0,8 0,9 0,8 0,7 1,2 1,7

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri; väestö- ja perhetilastot

sen koulutusalavalinnoille. Taustalla voi olla alan pien malli nostaa lasten riskiä kouluttautua suku- tuttuus ja tätä kautta kiinnostavuus, mutta myös puolelleen ns. epätyypilliselle alalle. Koulutuksessa tiedostamattomat sukupuoliroolimallit. Rekiste- ja työelämässä vallitseva sukupuolten välinen segre- rit eivät tätä kerro. gaatio pohjaa näin ollen ainakin osittain kotona opit- Useiden koulutusalojen periytymisen voimak- tuun ja nähtyyn, toisin sanoen ympäristöön, asentei- kuus riippuu olennaisesti siitä, onko kyseessä isäl- siin ja kokemuksiin. Rekisterien lisäksi jatkossa olisi tä vai äidiltä periytyvä koulutusala ja siitä, tarkas- hyvä tarkastella yksityiskohtaisemmin muita alava- tellaanko periytymistä tyttärelle vai pojalle. Eri- lintoihin vaikuttavia tekijöitä muiden aineistojen ja tyisen kiinnostavaa on, että isän koulutus naise- tutkimusmenetelmien avulla. ■ nemmistöisiltä aloilta kasvattaa selvästi pojan kouluttautumista naisenemmistöisiltä aloilta kuten kasvatusalalta ja terveys- ja hyvinvointialal- Kirjoittajat ovat yliaktuaareja Tilastokeskuksen ta. Äidin kouluttautuminen naisenemmistöisiltä väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. aloilta ei näyttänyt yhtä lailla lisäävän pojan ris- kiä kouluttautua näille aloille. Samoin äidin koulutus miesenemmistöiseltä alalta kasvattaa tyttä- ren riskiä päätyä miesenemmistöisille aloille, kuten tekniikkaan, tietojen käsittelyyn ja tietoliiken- teeseen sekä maa- ja metsätalouden alalle. Tyt- tären riski kouluttautua edellä mainituilta aloilta ei juurikaan kasvanut isän koulutuksen myötä. Rekisteritarkastelu siis osoittaa, että sukupuolille tyypilliset alat periytyvät, mutta myös että vanhem-

36 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 TAULUKKO 4. Isän koulutusalan vaikutus tyttären riskiin osallistua eri koulutusaloille 2014 (keskimääräinen riski = 1) TYTTÄREN KOULUTUSALA ISÄN YLEIS KASVATUS- HUMANISTISET YHTEIS KAUPPA, LUONNON- TIETOJEN TEKNIIKAN MAA- JA TERVEYS- PALVELU- KOULUTUS- SIVISTÄVÄ ALAT JA TAIDEALAT KUNNALLISET HALLINTO TIETEET KÄSITTELY ALAT METSÄ- JA ALAT ALA KOULUTUS ALAT JA OIKEUS- JA TIETO- TALOUS- HYVIN TIETEET LIIKENNE (ICT) ALA VOINTI Yleissivistävä koulutus 1,2 0,7 0,8 0,6 1,0 1,1 0,9 1,0 1,0 1,1 1,2 Kasvatusalat 0,8 3,8 2,1 1,9 0,7 3,1 0,9 0,7 0,7 0,8 0,5 Humanistiset ja taidealat 1,1 1,6 2,6 1,7 0,7 2,7 0,7 0,7 0,6 0,7 0,6 Yhteis- kunnalliset alat 0,9 1,4 1,9 3,6 1,1 5,9 0,9 0,6 0,8 0,6 0,5 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 1,0 1,3 1,2 1,7 1,4 2,7 0,9 0,7 0,7 0,8 0,7 Luonnontieteet 0,8 1,8 1,8 2,2 0,8 3,6 1,4 1,2 1,0 0,7 0,3 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1,1 1,2 1,2 1,2 1,0 1,9 2,0 1,1 0,9 0,8 0,6 Tekniikan alat 0,9 0,9 1,0 0,9 1,0 1,5 1,1 1,2 1,0 1,0 1,0 Maa- ja metsätalousalat 0,7 1,3 1,1 1,2 0,9 1,9 1,0 0,9 2,2 1,1 0,9 Terveys- ja hyvinvointialat 1,1 1,5 1,4 1,6 0,7 2,6 0,9 0,7 0,7 1,2 0,6 Palvelualat 1,1 1,1 1,0 0,9 1,0 1,5 0,9 0,8 0,9 1,0 1,1

Lähteet: Tilastokeskus, tutkintorekisteri; väestö- ja perhetilastot

Lähteet: julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 12/2011. Helsinki: Työ- ja Eurostudent V. http://database.eurostudent. elinkeinoministeriö. eu/#countries[]=8. OECD 2015. Education at a Glance 2015: OECD Kivinen, Osmo & Hedman, Juha & Kaipainen, Päivi 2012. Indicators. Paris: OECD Publishing. http://www.oecd.org/ Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. edu/education-at-a-glance-19991487.htm. Yhteiskuntapolitiikka 77(2012):5. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Opiskelijatutkimus Larja, Liisa & Sutela, Hanna & Witting, Mika 2015. 2014. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:10. http:// koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin. www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/ https://tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11- liitteet/okm10.pdf?lang=fi. 02_001.html. Tilastokeskus 2015. Ammatillinen eriytyminen Moisio, Pasi & Kauppinen, Timo M. 2010. sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013. Toimeentulotuen asiakkuus periytyy vanhemmilta http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/ lapsille. Hyvinvointikatsaus 1/2010. tyokay_2013_04_2015-10-23_tie_001_fi.html.

Myrskylä, Pekka 2009. Koulutus periytyy edelleen. Eurostat 2015. Työvoimatutkimus 2015. http:// Hyvinvointikatsaus 1/2009. ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&l anguage=en&pcode=t2020_40&plugin=1. Myrskylä, Pekka 2011. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 37 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

MIRA KAJANTIE Hyvinvointipalveluille hintalappu

Julkisilla hyvinvointipalveluilla on keskeinen merkitys kotitalouksien toimeentulon ja kulutusedellytysten kannalta. Toisin kuin Britanniassa Suomessa palveluita käytetään tasaisemmin kaikissa tuloluokissa.

evään korvilla mediassa käytiin keskustelua tutkimuksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista siitä, onko suomalaisilla todenmukainen kä- katsoo, että suomalainen hyvinvointivaltio on aina sitys hyvinvointipalvelujen kustannuksista. hintansa arvoinen (Apunen ym. 2016). Ehdotettiin sellaistakin, että sairaala- tai päi- Hyvinvointipalveluihin kuluu noin neljännes Kvähoitolaskuun tulisi kirjata asiakasmaksun viereen julkisen sektorin menoista. Toistaiseksi on ollut palvelun todellinen kustannus yhteiskunnalle. Esi- aika niukalti empiiristä tietoa siitä, miten pal- merkiksi vuonna 2012 vuorokausi sairaalan vuode- veluihin käytetyt eurot kohdentuvat väestössä. osastolla maksoi 740 euroa, kun potilaalle lähtevä Toki tiedämme, että vanhukset käyttävät muita lasku oli vajaat 40 euroa eli noin 5 prosenttia kus- enemmän terveyspalveluja, lapsiperheet päivä- tannuksista. Kuukausi kunnallisessa kokopäivähoi- hoitopalveluja ja nuoret koulutuspalveluja, mut- dossa maksoi reilut 1 000 euroa lasta kohden, mutta millaisista summista on kyse kunkin väestöryh- ta kotitaloudelle maksu oli enimmillään 264 euroa. män kohdalla ja kuinka suuri merkitys palveluilla Arvostaisivatko suomalaiset hyvinvointipalvelu- on eri väestöryhmien toimeentuloon? ja enemmän, tai kasvaisiko tyytyväisten veronmak- Näitä asioita selvitetään osana Tilastokes- sajien osuus, jos kansalaisilla olisi omakohtaista tie- kuksen kulutustutkimusta. Tämä kirjoitus pe- toa siitä, kuinka paljon veroeuroja palautuu omaksi rustuu pääasiassa kulutustutkimuksen tietoihin, hyödyksi hyvinvointipalvelujen muodossa? jotka ovat vuodelta 2012. Uusi tiedonkeruu on Julkisessa keskustelussa Suomen verotusta ku- parhaillaan käynnissä ja sen tulokset julkaistaan vataan yleensä kansainvälisesti katsoen kireäksi vuonna 2017. negatiivisessa mielessä. Tuoreet kyselytutkimuk- set kuitenkin osoittavat, että taantumasta riippu- Paljonko kotitalous maksaa ja saa? matta suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointi- valtion ja ymmärtävät kattavien hyvinvointipalve- Vuosittain alkusyksystä Suomen hallitus viimeiste- lujen vaikutuksen verotukseen. THL:n tutkimuk- lee talousarvioesitystään seuraavan vuoden budje- sessa joka toinen oli valmis jopa lisäämään terve- tiksi. Keskustelussa vilisee kymmennumeroisia lu- ys- ja sosiaalipalvelujen verorahoitusta nykyisestä kuja, joiden suuruusluokkaa ja merkitystä tavallisen (Aalto ym. 2016). Myös EVA:n Arvo- ja asenne- kansalaisen voi olla vaikea hahmottaa. Suurin osa

38 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 1. Kotitalouden keskimääräiset maksut ja saamiset julkisesta taloudesta 2012

Kotitalous maksajana, 18 000 Kotitalous saajana, 21 000

Verot pääoma- Muu toimeen- tuloista tuloturva Valtion verot ansiotuloista Lapsiperheiden etuudet 4 9 11 Terveyteen liittyvä 5 Välilliset rahallinen tuki Vanhuuden Eläke- ja muut 35 8 36 verot turva sosiaalivakuutus- 14 maksut % Työttömyysturva 7 %

36 35

Kunnallisverot Hyvinvointipalvelut

Lähteet: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto, kansantalouden tilinpito, kulutustutkimus

varmasti tietää oman tuloveroprosenttinsa, mutta KUVIO 2. Kotitalouksien käyttämien hyvinvointipalveluiden kustannusten mikä on kokonaisveroaste ja millaisista summista jakautuminen 2012 yksittäisen kotitalouden kohdalla silloin puhutaan. Kaikki kotitaloudet, 7 400 Kuviossa 1 kuvataan, miten kotitalouksien maksamien verojen kokonaisuus muodostuu, Muu terveys kun pakolliset sosiaaliturvamaksut sekä kulutuk- Lääkkeet sen ja omistamisen kautta kerätyt välilliset verot 5 otetaan huomioon, ja toisaalta, mikä osa kotita- Perusterveydenhoito 6 louksilta kerätyistä veroeuroista palautuu omaan 9 käyttöön sosiaalisina tulonsiirtoina ja mikä osa hyvinvointipalveluina. 46 Koulutus Sosiaalipalvelut 11 % Vuonna 2012 kotitalous maksoi vuoden aikana välittömiä ja välillisiä veroja karkeasti arvioiden keskimäärin reilut 18 000 euroa. Tulosidon- naisten välittömien verojen ja maksujen osuus täs- 23 tä oli noin kaksi kolmannesta ja välillisten verojen Sairaala (esim. ALV) yksi kolmannes. Vastaavasti kotitalouksien toimeentuloa tuettiin rahallisin tulonsiir- Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus roin keskimäärin noin 14 000 eurolla vuoden aikana. Kun summaan lisätään kotitalouksien käyt- tämien hyvinvointipalvelujen rahallinen arvo, pää- dytään noin 21 000 euroon. Kotitaloudet näyttäi- sivät siis olevan keskimäärin saamapuolella. Hyvinvointipalveluihin ei tässä suinkaan lueta tihoitopalvelut. Yhteiskunta ylläpitää myös monia kaikkia yhteiskunnallisia palveluja, vaan ainoastaan muita ns. kollektiivisia palveluja, joita ovat esimer- ns. yksilölliset palvelut kuten koulutus, terveyden- kiksi toimiva infrastruktuuri, yleiset liikuntapaikat hoitopalvelut, lasten päivähoito ja kunnalliset ko- ja puistot, poliisi, maanpuolustus ja kirjastot.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 39 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

Hyvinvointipalveluiden käytöstä uutta tietoa vuonna 2017

ilastokeskuksen määrävuosina toteutetta- muuhun kulutukseen toisin kuin maissa, joissa Toinen tapa on niin sanottu vakuutusperustei- Tvan kulutustutkimuksen yhtenä osana sel- suuri osa perheen tuloista varataan esimerkiksi nen laskenta, jossa palvelujen kokonaiskustan- vitetään hyvinvointipalvelujen käyttöä ja kus- lasten koulutukseen tai, joissa lasten päivähoi- nukset kohdennetaan koko väestölle määrätty- tannuksia. Edellinen tutkimus, jonka tietoihin dosta joutuu maksamaan nelinumeroisia sum- jen ”riskitekijöiden” – yleensä iän ja sukupuo- oheinen kirjoitus perustuu, tehtiin vuonna mia kuukaudessa, jolloin toisen vanhemman len – perusteella. Tätä menetelmää käytetään 2012. Uutta aineistoa kerätään parhaillaan. on edullisempaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia. yleisesti etenkin terveyspalvelujen kohdalla. Syy- Tiedonkeruu jatkuu vuoden 2016 loppuun Hyvinvointipalvelujen arvon määrittely nä on paitsi tietojen keräämisen vaikeus, myös asti ja sen tulokset julkaistaan vuonna 2017. kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla on se, että kansallisessa tulovertailussa todelliseen Hyvinvointipalvelujen kustannusten luke- osoittautunut vaikeaksi. Suomella on kohtuul- käyttöön perustuvalla laskentatavalla on ky- minen osaksi kotitalouden kulutusta on ollut lisen hyvät lähtökohdat, koska palvelujen kus- seenalainen vaikutus tuloluokkien muodostuk- esillä kansainvälisissä toimeentulovertailuissa. tannuksista ja käytöstä on olemassa tarkkaa seen. Jos vakavasti sairaan henkilön käyttämien Suositusten (Stiglitz ym. 2009; UNECE 2011) rekisteritietoa, jota voidaan hyödyntää lasken- terveyspalvelujen arvo luetaan hänelle tuloksi, mukaan maiden tulisi, silloin kun mahdollis- nassa. Monissa maissa Suomen kaltaisia tieto- henkilö päätyy kasvaneiden hoitokustannusten ta, käyttää kansainvälisissä kulutusvertailuissa varantoja ei ole, ja silloin kaikki tarvittava tie- myötä ylempään tuloluokkaan kuin terveenä ol- ns. todellisen yksilöllisen kulutuksen käsitettä, to on kerättävä kotitalouksilta itseltään, mikä lessaan. Kulutustutkimuksessa tämä ei ole on- missä hyvinvointipalvelut luetaan mukaan ku- on kallista ja työlästä. gelma, koska tarkastelun kohteena on juuri pal- lutusmenoihin. Ilmaiset tai lähes ilmaiset hyvin- Suomessa hyvinvointipalvelujen arvo laske- velujen kulutus ja resurssien kohdentuminen, ei vointipalvelut vapauttavat kotitalouden varoja taan palvelujen todelliseen käyttöön perustuen. köyhyyden tai tulonjaon kuvaaminen.

Vuonna 2012 yhden kotitalouden hyvinvointipalveluihin käytettiin verorahaa1 keskimäärin KUVIO 3. Opiskelijoiden käyttämien hyvinvointipalveluiden kustannusten 7 400 euroa. Koulutuspalvelujen järjestämiseen jakautuminen 2012 kului keskimäärin lähes puolet tästä summasta, 3 400 euroa, terveydenhoitoon hiukan vähem- Opiskelijatalous, 9 000 män, 3 200 euroa ja sosiaalipalveluihin, joihin

Lääkkeet Muu terveys luetaan tässä lähinnä lasten päivähoito ja vanhus- Sosiaalipalvelut ten kotihoito, reilu kymmenys eli 800 euroa. Jos Perusterveydenhoito ajatellaan, että palvelujen hinta olisi sama kuin 4 2 2 4 niiden tuottamiskustannus, ja kotitalous maksaisi Sairaala 6 käyttämänsä palvelut kokonaan itse, se tarkoittaisi keskimäärin noin viidenneksen (21 %) lisäystä % kotitalouden kulutusmenoihin vuodessa.

Koulutus on merkittävin palvelu 82 paitsi opiskelijoille myös lapsiperheille Kotitaloutta, joka käyttäisi kaikkia palveluja ”kes- kimääräisesti”, ei todellisuudessa ole olemassa, Koulutus vaan palvelujen käyttö vaihtelee elämäntilan-

Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus teen ja kotitalouden koon mukaan. Verovaroin kustannetuista palveluista maksetaan eniten elä- män keskivaiheilla, jolloin ansiotuloista maksetaan veroa. Yleensä palvelujen tarve on kuitenkin suurin elämän alku- ja loppupuolella eli silloin, Palveluiden tarve on suurin kun ansiotuloja ei ole tai ne ovat pienet. elämän alku- ja loppupuolella. 1 Verorahalla tarkoitetaan tässä julkista rahaa, eli kaikkia veroil- la tai veroluonteisilla maksuilla kerättyjä julkisia tuloja.

40 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 Erilaisten kotitaloustyyppien tarkastelu kuvaa KUVIO 4. Kahden huoltajan lapsiperheen käyttämien keskiarvoja paremmin sitä, kuinka palvelujen yllä- hyvinvointipalveluiden kustannusten jakautuminen 2012 pitoon käytetyt veroeurot vaikuttavat kotitalouksi- Kahden huoltajan lapsiperhe, 17 800 en toimeentuloon eri elämänvaiheissa. Seuraavassa tarkastellaan opiskelijakotitalouden, kahden huol- Lääkkeet tajan lapsiperheen sekä vanhuskotitalouden käyttä- Muu terveys mien hyvinvointipalvelujen kustannuksia2. On huo- Perusterveydenhoito 4 2 mattava, että kustannukset eri kotitaloustyyppien 6 välillä eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Esimer- kiksi lapsiperheessä on keskimäärin 3,9 jäsentä, kun Sairaala 13 opiskelija- ja vanhustalouksissa on 1,4 ja 1,5 jäsentä. Opiskelijakotitalouden käyttämien hyvinvointi- % palvelujen kustannukset yhteiskunnalle muodostu- 59 Koulutus Sosiaalipalvelut 16 vat yli 80 prosenttisesti koulutuksesta. Yhden opiskelijakotitalouden koulutuspalveluihin kului keski- määrin yli 7 300 euroa vuodessa. Terveyspalvelui- hin kului noin 1 200 euroa ja sosiaalipalveluihin, josta suurin osa on lasten päivähoidon kustannuksia, noin 400 euroa. Kaikkiaan opiskelijakotitalou- Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus den palveluihin kuluu verorahaa keskimäärin vajaat 9 000 euroa vuodessa. Jos opiskelijoiden tulisi kus- tantaa koulutus- ja muiden hyvinvointipalvelujen käyttö kokonaan itse, se tarkoittaisi lähes 50 prosen- KUVIO 5. Vanhusten käyttämien hyvinvointipalveluiden kustannusten tin lisäystä kotitalouden kulutusmenoihin. jakautuminen 2012 Lapsiperheiden toimeentulon kannalta koulutus- ja päivähoitopalvelut ovat ratkaisevia. Vuo- Vanhustalous, 4 500 den aikana hyvinvointipalvelujen hintalappu on lähes 18 000 euroa3. Eniten julkista rahaa käyte- Koulutus Muu terveys tään lasten koulutukseen, jonka osuus on noin 60 prosenttia. Lasten perusasteen koulutukseen ku- 9 1 luu vuodessa 7 000 ja toisen asteen koulutukseen 2 600 veroeuroa lapsiperhettä kohden. Sosiaalipalvelut 12 Terveyspalveluihin kuluu neljännes – 4 500 euroa – ja sosiaalipalveluihin, eli käytännössä las- % 49 Sairaala ten päivähoitoon, 2 800 euroa. Jos lapsiperhei- Lääkkeet 13 den pitäisi maksaa lasten koulutus, päivähoito ja muut hyvinvointipalvelut kokonaan itse, se tar- 16 koittaisi keskimäärin lähes kolmanneksen (31 %) lisäystä perheen vuotuisiin kulutusmenoihin. Perusterveydenhoito

Vanhusten palvelujen kustannuksista Lähde: Tilastokeskus, kulutustutkimus puolet sairaalahoitoa Kotona asuvien vanhusten käyttämiin hyvinvointipalveluihin kuluu veroeuroja keskimäärin noin 4 500 euroa vuodessa kotitaloutta4 kohden. Sum- sä kotihoitopalveluihin. Sairaalakäynnit muodos- masta lähes 90 prosenttia kuluu terveydenhoitoon tavat merkittävimmän kuluerän. Vanhustalouden ja 10 prosenttia sosiaalipalveluihin eli käytännös- sairaalahoitoon kuluu keskimäärin yli 2 200 euroa vuodessa ja perusterveydenhoitoon reilut 700 veroeuroa kotitaloutta kohti. Lääkeostojen korvauksia maksetaan vuosittain vajaat 600 euroa per 2 Kustannukset ovat nettokustannuksia eli summista on vähen- vanhustalous. Jos kotona asuvien vanhusten pitäi- netty kotitalouden itse maksamat maksut. si maksaa käytetyistä palveluista ja lääkkeistä täy- 3 Luku ei ole vertailukelpoinen muiden kotitaloustyyppien kans- simääräisesti, se tarkoittaisi keskimäärin noin vii- sa, koska lapsiperheissä on enemmän jäseniä; keskimäärin 3,9 jäsentä, kun opiskelijatalouksissa 1,5 ja vanhuskotitalouksissa denneksen (19 %) lisäystä kulutusmenoihin. keskimäärin 1,4 jäsentä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruu on rajattu 4 Vanhuskotitalouden kaikki jäsenet ovat 65 vuotta täyttäneitä. kotitalouksiin, eli laitoksissa asuva väestö puuttuu

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 41 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

aineistosta kokonaan. Sen vuoksi esimerkiksi van- NHS:n kustannukset yhteiskunnalle ovat kotita- hainkotien tai sairaalan pitkäaikaishoidon palvelu- loutta kohti jopa 50 prosenttia suuremmat kuin jen vaikutusta vanhuksien toimeentuloon ei voida terveyspalvelujen kustannukset Suomessa. arvioida aineiston perusteella. Valtion kohdistamien resurssien määrä ei kui- Vanhustalouksien terveyspalvelujen kustan- tenkaan suoraan kerro palvelujen tasosta, sil- nukset näyttävät tutkimuksen valossa varsin koh- lä kustannuksiin vaikuttavat myös järjestelmän tuullisilta myös siksi, että alaikäraja on 65 vuot- muut ominaisuudet. On vaikea arvioida, kuinka ta. Terveyspalvelujen kustannukset alkavat kas- paljon erot terveyspalvelujen kattavuudessa tai vaa 75 ikävuoden tietämillä (Kaipiainen & Eskeli- laadussa ja toisaalta palvelujen maksuttomuus senen 2014). Kaikkein huonokuntoisimmat vanhuk- littävät näin suurta eroa. Yksi tulkinta voisi myös set eivät myöskään jaksa osallistua tutkimukseen, olla, että palvelut on järjestetty Suomessa tehok- jonka tiedonkeruuseen kuuluu haastattelun lisäk- kaammin ja siksi vähemmin euroin. si kulutuksen seuranta kahden viikon ajanjaksolta. Suomalaiset ovat laajan Britanniassa palvelut kohdistuvat hyvinvointijärjestelmän takana Suomea enemmän alempiin tuloluokkiin Suomessa palvelujärjestelmä on rakennettu uni- Kaikissa kehittyneissä maissa on julkisin varoin versaalisuusperiaatteelle, jonka mukaisesti palve- tuettu hyvinvointipalvelujärjestelmä, mutta mi- lujen tulee olla kaikkien käytettävissä tuloihin ja ten oma järjestelmämme vertautuu muiden mai- taustaan katsomatta. Ainakin julkiset koulutuspal- den vastaaviin? Nykyisessä taloustilanteessa mo- velut ovat toistaiseksi olleet riittävät, eikä yksityi- nissa maissa käydään keskustelua hyvinvointipal- siä markkinoita ole syntynyt merkittävässä määrin. velujen kustannuksista ja erilaisista järjestelmistä Terveyspalvelujen puolella tilanne on toinen. kaivataan kipeästi vertailutietoa. Perusterveydenhuolto on merkittävältä osin siirty- Tilastokeskus toteutti vuonna 2014 yhteis- nyt työterveyshuollon hoidettavaksi, joka taas on työssä Britannian tilastoviraston (Office for Na- enimmäkseen yksityisten toimijoiden järjestämää. tional Statistics, ONS) kanssa kokeilun, jossa Toimintaa kuitenkin tuetaan julkisella rahalla. verrattiin maiden hyvinvointijärjestelmien vai- Julkiset sairaalat ovat tähän asti vastanneet pit- kutuksia kotitalouksien toimeentuloon (Tonkin kälti suomalaisten vaativasta erikoissairaanhoi- ym. 2014). Vertailua vaikeuttavat erilaiset hyvin- dosta, mutta viimeaikoina on ollut nähtävissä, et- vointipalvelun määrittelyyn ja järjestelmien omi- tä vakuutusyhtiöt ja muut yksityiset toimijat ovat naisuuksiin liittyvät tekijät, jonka takia tuloksiin lisänneet yksityisten sairaalapalvelujen tarjontaa. tulee suhtautua varauksella. Tähän vaikuttavat varmastikin yritysten pakolli- Britanniassa ei esimerkiksi ole Suomen kaltais- set tapaturmavakuutukset, jotka ostetaan yksityi- ta lasten päivähoitojärjestelmää, mutta lapsiper- siltä vakuutusyhtiöiltä. Vakuutusyhtiö on velvol- heitä tuetaan verotuksen kautta, mikä ei tule esiin linen tapaturman sattuessa korvaamaan palkka- vertailussa. Lisäksi Britanniassa hyvinvointipalve- kulut sairausajalta, jolloin jonottaminen julkisen luihin luetaan esimerkiksi julkisen liikenteen ja sairaalan hoitojonossa maksaa. asumisen tuet, joita ei ole otettu huomioon Suo- Myös yksityiset terveysvakuutukset ovat yleis- men aineistossa. Joitain päätelmiä vertailusta voi- tyneet nopeasti. Nykyisin jo joka viides suomalai- daan tästä huolimatta tehdä. nen on yksityisen sairauskuluvakuutuksen piiris- Vertailun mukaan palveluiden järjestämiseen sä (Finanssialan Keskusliitto 2015). Viitteitä on käytetään Britanniassa jopa enemmän veroeuro- siis siitä, että ne joilla on varaa ja mahdollisuus, ja kotitaloutta kohti kuin Suomessa. Lisäksi Bri- tannian järjestelmässä resurssit kohdentuvat Suo- mea selkeämmin alempiin tuloluokkiin. Ero syntyy lähinnä koulutuspalveluissa. Looginen selitys on, että Britanniassa alemmissa tuloluokissa kou- luttaudutaan julkisissa oppilaitoksissa, mutta yksityisten palvelujen käyttö yleistyy tulojen kasva- Lapsiperheiden toimeentulon essa, jolloin julkisen rahan osuus vähenee. Suo- messa näin ei ole toistaiseksi tapahtunut. kannalta koulutus- ja Toinen selkeä ero maiden välillä ilmenee ter- päivähoitopalvelut ovat veyspalveluissa. Brittien terveydenhoitojärjestel- mä (National Healthcare System, NHS) on hyvin ratkaisevia. kattava ja palvelunkäyttäjälle käytännössä mak- suton. Järjestelmä on kallis, vertailun mukaan

42 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 siirtyvät yhä enenevässä määrin käyttämään yksi- KUVIO 6. Hyvinvointipalvelujen kustannukset Suomessa ja Britanniassa tyisiä terveyspalveluja julkisten sijaan. Onko syy kotitalouden tuloluokan mukaan 2012 heikentyneessä palvelujen tasossa, niin kuin usein kuulee väitettävän vai siinä, että kasvaneen vau- Suomi Euroa per kotitalous vuodessa rauden myötä palvelutason vaatimukset ovat kas- 10 000 vaneet eikä vakuutuksen hintakaan ole enää este? 9 000 Tutkimuksen mukaan yksityisen sairauskulu- 8 000 vakuutuksen hankintaa perustellaan lähinnä arjen 7 000 sujuvuudella, ajatellaan että yksityisellä puolella 6 000 lääkäriin pääsee nopeammin ja vaivattomammin 5 000 (Valtonen ym. 2014). Vakavan sairauden sattues- 4 000 sa kohdalle suomalaiset luottavat edelleen julki- 3 000 sen sairaanhoidon laatuun ja toimivuuteen (Aal- 2 000 to ym. 2016). 1 000 Olemme tottuneet ajattelemaan, että suoma- 0 lainen hyvinvointipalvelujärjestelmä on kansain- I (Alin) II III IV V (Ylin) Kaikki välisesti katsoen poikkeuksellisen kattava, laa- Terveys Koulutus Muut palvelut dukas ja palvelun käyttäjälle edullinen. Pitkään jatkuneesta taantumasta riippumatta enemmis- tö suomalaisista kannattaa edelleen vahvaa hy- Britannia vinvointipalvelujärjestelmää ja on valmis maksa- Euroa per kotitalous vuodessa maan siitä verotuksen kautta. ■ 10 000 9 000 8 000 Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen 7 000 väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. 6 000 5 000 4 000 3 000 Lähteet: 2 000 Aalto, Anna-Mari & Manderbacka, Kristiina & Muuri, 1 000 Anu & Karvonen, Sakari & Junnila, Marjaliisa & 0 Pekurinen, Markku. Mitä väestö ajattelee sosiaali- ja I (Alin) II III IV V (Ylin) Kaikki terveyspalvelujen uudistamisesta? THL. Tutkimuksesta Terveys Koulutus Muut palvelut tiiviisti 4 – maaliskuu 2016.

Lähteet: Tilastokeskuksen ja ONS:n kulutustutkimukset Apunen, Matti & Haavisto, Ilkka & Hopia, Henna & Toivonen, Sarianna. Sovinnon eväät – EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2016. EVA Raportti 1/2016.

Finanssialan Keskusliitto 2015. Sairauskuluvakuutuksen Tonkin, Richard & Törmälehto, Veli-Matti & Thomas, lukumäärätilasto 2009 – 06/2015. http:// Nathan & Lewis, James & Kajantie, Mira 2014. Social www.finanssiala.fi/tilastot/FK-Tilasto- Transferes in Kind in The United Kingdom and Finland: Sairauskulutilasto2009062015.pdf. Micro-level Measurement and Distributional Impact. Kommentoi verkossa IARIW 2014 konferenssiartikkeli. tietotrendit.stat.fi Kaipiainen, Satu & Eskelinen, Janne 2014. Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011. THL. Raportti United Nations Economic Commission for Europe 17/2014. (UNECE) 2011. Canberra Group Handbook on Household Income Statistics 2nd Edition. Stiglitz, Joseph E. & Sen, Amartaya & Fitoussi, Jean-Paul 2009. Report by the Commission on the Measurement of Valtonen, Hannu & Kempers, Jari & Karttunen, Anna Economic Performance and Social Progress. http://www. 2014. Supplementary health insurance in Finland – insee.fr/fr/publications-et-services/default.asp?page= Consumer prefenreces and behaviour. Kela. Working dossiers_web/stiglitz/documents-commission.htm. papers 65.

Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus. http://tilastokeskus. fi/til/ktutk/index.html.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 43 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ] U. Östlund U. PEKKA RUOTSALAINEN Tuloerot kasvaneet pääkaupunkiseudulla

Taloudellinen toimeliaisuus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulle on myös keskittynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta väestä. Tuloerot ovatkin kasvaneet nopeammin tällä alueella kuin muualla maassa.

44 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 uomen väestöstä jo noin joka viides asuu KUVIO 1. Tuloerot Gini-kertoimella mitattuna pääkaupunkiseudulla, nykyisin pääkaupunkiseudun kolmes- muualla maassa sekä koko maassa 1995–2014 sa suurimmassa kunnassa Helsingissä, Es- INI-kerroin poossa ja Vantaalla. Väestön keskittymi- 40 KOKO MAA PK-seutu Muu Suomi Ssestä huolimatta virallisia tulotilastoja julkaistaan 35 tältä alueelta vain kuntatasolla1. Pääkaupunkiseu- dun asuinalueet ovat kuitenkin väestörakenteel- 30 taan hyvin erilaisia. Kuntaa tarkemmille tulotie- 25 doille olisi siten tarvetta, mistä kielii myös se, et- tä viime aikoina on tulotilastoihin tullut aikai- 20 sempaa enemmän aiheeseen liittyviä tiedusteluja. Artikkelissani tarkastelen pääkaupunkiseudun 15 kaupunginosien tuloeroja yleisesti käytettyjen tu- 10 lonjakomittareiden kuten ekvivalenttien rahatulojen mediaanin, gini-kertoimen ja pienituloi- 5 suusasteen valossa (ks. tietolaatikko). 0 Pääkaupunkiseudun kunnista ei ole olemassa 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 virallista kaupunginosaluokitusta ja tässä artikkelissa käytetty epävirallinen kaupunginosaluo- Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto kitus2 pohjautuu kuntien itsensä ylläpitämiin osa- alueluokituksiin.

Pääkaupunkiseudulla suuri vaikutus Käytetyt tuloja koko maan tuloeroihin Tuloerot kasvoivat Suomessa etenkin 1990-luvun tuloerokäsitteet jälkipuoliskolla merkittävästi. Tuloerojen kasvun taustalta löytyy monia tekijöitä, mutta osa niistä kvivalentti käytettävissä oleva rahatulo on kotitalou- liittyy 1990-luvun alun syvän taloustaantuman Eden jäsenten yhteenlaskettu käytettävissä oleva raha- jälkeiseen ripeään talouskasvuun ja siihen liitty- tulo jaettuna asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Kulu- viin rakenteellisiin muutoksiin. tusyksikkö muodostetaan asuntokunnan jäsenten luku- määrän ja heidän ikänsä perusteella: asuntokunnan yh- Laman jäljiltä työttömyys jäi suotuisasta ta- den aikuisen kulutusyksikköluku on 1. Kukin muu asun- louskehityksestä huolimatta selvästi korkeam- tokunnan jäsen kasvattaa kulutusyksikkölukua siten, et- malle tasolle kuin mitä se oli ollut ennen lamaa. tä 14 vuotta täyttäneen kulutusyksikköluku on 0,5 ja al- Vastaavasti hyvä talouskasvu ja uuden teknolo- le 14-vuotiaan kulutusyksikköluku on 0,3. Asuntokunnan gian läpimurto avasivat monille taloudellisia me- ekvivalentin tulon saa ikään kuin omaksi tulokseen jokai- nestymismahdollisuuksia palkansaajina tai yrittä- nen asuntokunnan jäsen vauvasta vaariin. Koska yhden jinä. Monet hakivat ja myös saivat hyviä tuottoja henkilön talouksissa kulutusyksikköluku on yksi, merkit- rahoilleen arvopaperipörsseistä. Muutokset hei- see se sitä, että ekvivalentti tulo kuvaa sellaisenaan yh- jastuvat selvästi myös kotitalouksien tuloissa ja den henkilön kotitalouksien tuloja. Muun kokoisten talo- niiden rakenteissa. Omaisuus- ja pääomatulojen uksien tulotaso voidaan johtaa ekvivalentista tulosta ker- määrä ja merkitys kotitalouksien kokonaistulois- tomalla se ko. talouden kulutusyksikköluvulla. Siten esi- ta kasvoivat selvästi 1990-luvun lopulla. merkiksi kahden aikuisen muodostaman talouden oikea Myös tulonsiirtojärjestelmiin tehtiin 1990-lu- tulotaso saadaan kertomalla ekvivalentti tulo ko. talou- vulla muutoksia, joiden seurauksena tulonsiirto- den kulutusyksikköluvulla (=1,5). järjestelmien (kuten tuloverotus) tuloeroja tasaa- Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. va vaikutus heikkeni etenkin 1990-luvun jälki- Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasai- puoliskolla selvästi. semmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin Toistaiseksi suurimmillaan tuloerot olivat ta- mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaa- louskasvun huippuvuosina 2000 ja 2007. Vuoden ja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen ar- 2007 jälkeen tuloerot ovat pitkittyneen taantu- vo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosent- teina (sadalla kerrottuna). Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien 1 Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet alueen sisäisistä tulot muuttuvat prosenteissa saman verran. tuloeroista selvityksiä (esim. Vantaan kaupunki 2016). 2 Tässä artikkelissa käytetyistä kaupunginosista on usein käytet- ty myös nimitystä osa-alue (Helsinki) ja pienalue (Espoo).

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 45 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

KUVIO 2. Ekvivalenttien tulojen mediaani henkeä kohti Kuviosta voi havaita, että tuloerojen kasvu on ol- pääkaupunkiseudun kunnissa 2014 lut pääkaupunkiseudulla nopeampaa kuin muualla maassa. Lisäksi tuloerot ovat olleet pääkaupunki- 1 000 Kuusisaari (Helsinki) seudulla selvästi suuremmat kuin muualla maassa. Nuottaniemi (Espoo) Kuviosta voi myös havaita, että tuloerojen vaih- Kaivopuisto (Helsinki) telu on ollut pääkaupunkiseudulla merkittävästi Karhusaari (Helsinki) suurempaa kuin muualla massa. Tämä on merk- estend (Espoo) ki siitä, että taloudellinen toimeliaisuus on keskit- Henttaa (Espoo) tynyt viime vuosina yhä enemmän kasvukeskuk- Ruukinranta (Espoo) siin kuten pääkaupunkiseudulle. Tästä on seuran- Soukanniemi (Espoo) nut myös se, että pääkaupunkiseudulle on keskit- Marjaniemi (Helsinki) tynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta vä- KAUNIAINEN YHTEENS estöstä. Tämän hyvätuloisimman väestönosan tu- Tammisalo (Helsinki) Kaartinkaupunki (Helsinki) lojen heilahtelu samaa tahtia maan yleisen talous- Suvisaaristo (Espoo) tilanteen kanssa voidaan hyvin havaita myös pää- Eira (Helsinki) kaupunkiseutua kuvaavissa tulonjakomittareissa. Vanha-Mankkaa (Espoo) Friisilä (Espoo) Kruunuvuorenranta (Helsinki) Pienituloiset asuvat suurissa lähiöissä, Jupperi (Espoo) suurituloiset väljästi rannikolla Haukilahti (Espoo) Väestön toimeentuloa ja tuloeroja mitataan ylei- Lehtisaari (Helsinki) sesti kotitalouksien koko- ja rakenne-erot huo- Taavinkylä (Espoo) mioivilla ekvivalenteilla käytettävissä olevilla ra- Kattilalaakso (Espoo) hatuloilla. Vuonna 2014 tämän mediaani oli ko- Linnainen (Vantaa) Landbo (Helsinki) ko maassa 23 930 euroa (Tilastokeskus 2015). Pohjois-Tapiola (Espoo) Pääkaupunkiseudulla tulojen mediaani oli selväs- Paloheinä (Helsinki) ti korkeampi eli 26 890 euroa. ESPOO YHTEENS Sekä pääkaupunkiseudun että maan kaikki VANTAA YHTEENS kunnat huomioon ottaen ylivoimaisesti korkein HELSINKI YHTEENS ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon me- 0 10 20 30 40 50 60 diaani oli Kauniaisissa, peräti 40 090 euroa. Es- poon asukkailla tämä tulo oli 29 580 euroa, Van- Pääkaupunkiseudun kunnat yhteensä sekä 25 suurituloisinta kaupunginosaa. Kaupunginosat taalla 26 220 euroa ja Helsingissä 26 000 euroa. vuoden 2014 tulojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Kuvioissa 2 ja 3 on kuvattu väestön ekvivalent- Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto teja mediaanituloja pääkaupunkiseudulla 50 suuri- ja pienituloisimmassa kaupunginosassa. Tar- kasteluun ei ole otettu mukaan väestöltään pie- niä, alle 50 henkilön kaupunginosia. Väestöltään nämä kaupunginosat vaihtelevat suuresti. Suurituloisimmista kaupunginosista vä- estöltään suurin on Helsingin Paloheinä, jossa oli Tuloerot pääkaupunkiseudulla ovat selvästi asukkaita vuonna 2014 noin 5 900. Kuvion 2 suurituloisimmista alueista väestöltään pienin on Espoon suuremmat kuin muualla maassa. Ruukinranta, jossa asui pari vuotta sitten vain runsaat 200 henkilöä. Alle 500 henkilön kaupunginosia ovat suurituloisimmista Ruukinrannan lisäksi helsinkiläiset Kaivopuiston, Karhusaaren, Kruunu- man vuoksi olleet hienoisessa laskussa. Tuloero- vuorenrannan kaupunginosat sekä Espoon Henttaa. jen supistumistrendi viime vuosina on tyypilli- Pienituloisimmat kaupunginosat ovat väestöl- nen taantumaan liittyvä ilmiö, koska taloudelli- tään selvästi edellisiä suurempia. Yli 10 000 asuk- sesti huonoina aikoina tuloeroja kasvattavien tu- kaan kaupunginosia ovat kerrostalovaltaiset lähi- lojen määrä yleensä vähenee. Näitä talouden hy- öt Helsingin Kontula ja Kannelmäki, Vantaan Ha- vinä aikoina tuloeroja kasvattaneita tuloja ovat ol- kunila ja Espoon Suvela. Kuvion 3 pienituloisim- leet etenkin osinkotulot ja myyntivoitot. mista kaupunginosista väestöltään pienin oli Hel- Kuviossa 1 esitetään tuloeroja käytettävissä ole- singin Tali ja Viikin tiedepuisto, joissa asui vuonna vien rahatulojen Gini-kertoimella erikseen sekä 2014 noin 1 100 henkilöä. Tyypillistä näille pie- pääkaupunkiseudun että muun Suomen väestölle. nituloisille alueille on se, että niissä sijaitsee hy-

46 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 vätuloisia alueita enemmän vuokra-asuntoja, joi- KUVIO 3. Ekvivalenttien tulojen mediaani henkeä kohti den asukkaat ovat tyypillisesti pienituloisia. Myös pääkaupunkiseudun kunnissa 2014 maahanmuuttajien osuus on monella pienituloi- 1 000 sella alueella muita alueita korkeampi. KAUNIAINEN YHTEENS ESPOO YHTEENS VANTAA YHTEENS Helsingin Kuusisaaressa HELSINKI YHTEENS asuvat suurituloisimmat Kannelmäki (Helsinki) Pääkaupunkiseudun kaupunginosista selvästi Suvela (Espoo) Roihuvuori (Helsinki) suurituloisin on Helsingin Kuusisaari, jossa väes- Pihlajisto (Helsinki) tön ekvivalentti käytettävissä oleva mediaanitulo Malminkartano (Helsinki) oli 59 120 euroa vuonna 2014. Seuraavaksi suu- Kumpula (Helsinki) rituloisin alue oli Espoon Nuottaniemi, jossa vä- Maunula (Helsinki) estön ekvivalentti mediaanitulo oli 52 230 eu- Veräjälaakso (Helsinki) roa. Yli viidenkymmenen tuhannen vuosituloihin Ylä-Malmi (Helsinki) päästiin myös Helsingin Kaivopuistossa, jossa ek- Hakunila (Vantaa) Puotinharju (Helsinki) vivalentti mediaanitulo oli 50 350 euroa. Länsimäki (Vantaa) Aikoinaan Sipoosta Helsinkiin liitetyssä Ös- Mikkola (Vantaa) tersundomin Karhusaaressa väestön ekvivalentti Tali (Helsinki) käytettävissä oleva mediaanitulo oli 48 050 eu- Havukoski (Vantaa) roa. Yli 40 000 euron vuosituloihin päästiin myös Kontula (Helsinki) Espoon Westendissä (45 990 euroa), Henttaalla Koskela (Helsinki) (43 240 euroa), Ruukinrannassa (43 120 euroa) Meri-Rastila (Helsinki) ja Soukanniemessä (42 490 euroa) sekä helsinki- Kurkimäki (Helsinki) Kivikko (Helsinki) läisessä Marjaniemessä (41 540 euroa). Jakomäki (Helsinki) Vantaalta 25 suurituloisimman listalle pääsi Kallahti (Helsinki) vain yksi kaupunginosa, Espooseen rajoittuva Lin- Itäkeskus (Helsinki) nainen, jossa ekvivalentti mediaanitulo oli 36 680 Viikin tiedepuisto (Helsinki) euroa vuonna 2014. Otaniemi (Espoo) 0 10 20 30 40 50 60 Pienituloiset opiskelijat asuvat Pääkaupunkiseudun kunnat yhteensä sekä 25 pienituloisinta kaupunginosaa. Otaniemessä ja Viikissä Kaupunginosat vuoden 2014 tulojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto Pääkaupunkiseudun kaupunginosista selvästi pie- nituloisin on Espoon Otaniemi, jossa väestön ekvivalentti käytettävissä oleva mediaanitulo oli 14 530 euroa vuonna 2014. Myös Helsingin Vii- kin tiedepuistossa väestön tulotaso jäi varsin vaa- timattomaksi, 17 100 euroon. Näiden kaupunginosien matala tulotaso johtuu pitkälti siitä, et- tä niiden väestöstä merkittävä osa on opiskelijoita. Opiskelijoiden tulotaso jää matalaksi, koska esimerkiksi opintotukeen kuuluvat opintolainat tuloisimman listalle pääsi Otaniemen lisäksi vain eivät sisälly tulonjakotilastojen tulokäsitteeseen. Suvela, jossa väestön ekvivalentti käytettävis- Edellisten alueiden lisäksi alle 20 000 euron sä oleva mediaanitulo oli 22 090 euroa vuonna vuosituloihin jäivät myös helsinkiläiset kaupungin- 2014. Suvelan pienituloisuutta selittää muun mu- osat Itäkeskus (19 650 euroa) ja Kallahti (19 800 assa vuokra-asuntovaltaisuus ja maahanmuuttaji- euroa). Kahdenkymmenen viiden pienituloisim- en muita alueita korkeampi suhteellinen osuus. man listalle pääsivät myös helsinkiläiset Jakomä- ki (20 090 euroa), Kivikko (20 200 euroa), Kurki- mäki (20 350 euroa), Meri-Rastila (20 480 euroa), Tulot kasvaneet hyvätuloisimmilla Koskela (20 480 euroa) ja Kontula (20 750 euroa). alueilla eniten Vantaalaisista kaupunginosista pienituloisim- Tulojen alueittaisia muutoksia on kuvattu seuraa- pia kaupunginosia olivat Havukoski (20 750 eu- vassa kahtena ajanjaksona: 1990-luvun laman jäl- roa), Mikkola (20 810 euroa), Länsimäki (21 330 keisen pitkän talouskasvun ja samalla tuloerojen euroa) ja Hakunila (21 520 euroa). Espoolaisista kasvun aikana (1995 – 2009), sekä nykyisen taan- kaupunginosista kahdenkymmenen viiden pieni- tuman aikana (2010–2014). Muutokset on ku-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 47 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

KUVIO 4. Ekvivalenttien mediaanitulojen reaaliset keskimääräiset sa ja Karhusaaressa sekä Espoon Nuottaniemes- vuosimuutokset 1995–2009 ja 2010–2014 pääkaupunkiseudun sä. Tulojen keskimääräinen vuosikasvu oli näillä suurituloisimmissa kaupunginosissa alueilla noin 2 000 euroa vuodessa. Myös muilla hyvätuloisilla alueilla vuositulojen keskimääräi- Kuusisaari (Helsinki) Nuottaniemi (Espoo) nen vuosimuutos oli 1 000 – 2 000 euron luokkaa. Kaivopuisto (Helsinki) Sen sijaan pienituloisimmilla alueilla vuosi- Karhusaari (Helsinki) tulojen keskimääräinen vuosikasvu oli vuosina Westend (Espoo) 1995 – 2009 vain muutaman sadan euron luokkaa. Henttaa (Espoo) Ruukinranta (Espoo) Kaikista vähäisintä ekvivalentin mediaanitulon Soukanniemi (Espoo) kasvu oli opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, mis- Marjaniemi (Helsinki) sä se oli keskimäärin vain 80 euroa vuodessa. Toi- Tammisalo (Helsinki) Kaartinkaupunki (Helsinki) sessa opiskelijavaltaisessa kaupunginosassa Helsin- Suvisaaristo (Espoo) gin Viikin tiedepuistossa vastaava tulojen kasvu oli Eira (Helsinki) myös varsin pieni, eli 190 euroa vuodessa. 2010–2014 Vanha-Mankkaa (Espoo) Pieni- ja suurituloisimpien alueiden eritasoinen Friisilä (Espoo) 1995–2009 Kruunuvuorenranta (Helsinki) tulokehitys selittyy alueiden välisillä väestön ja tu- Jupperi (Espoo) lojen rakenteiden eroilla. Pienituloisille alueille on Haukilahti (Espoo) keskittynyt enemmän vuokra-asuntoja, joissa asuu Lehtisaari (Helsinki) Taavinkylä (Espoo) pienituloisia opiskelijoita, eläkeläisiä, työttömiä ja Kattilalaakso (Espoo) muuta ammatissa toimimatonta väestöä. Tyypilli- Linnainen (Vantaa) nen toimeentulon lähde näillä alueilla on yhteis- Landbo (Helsinki) Pohjois-Tapiola (Espoo) kunnan maksamat sosiaaliturvaetuudet. Paloheinä (Helsinki) Taloudellisesti hyvinä aikoina sosiaaliturvan -1 500 -1 000 -500 0 500 1 000 1 500 2 000 varassa elävillekin on pystytty takaamaan vuosi Keskim. vuosimuutos, € vuodelta jonkin verran parempi tulotaso, muttei luonnollisestikaan lähellekään sellaista tulokehi- Kaupunginosat vuoden 2014 tulojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineisto tystä, jollaisen hyvätuloisilla alueilla elävät ovat hyvän reaaliansio- ja etenkin omaisuustulokehi- tyksen kautta voineet saavuttaa. Alueiden erilaiseen tulokehitykseen ovat vai- kuttaneet monet muutkin tekijät. Esimerkiksi työttömyyden lisääntyminen on todennäköisesti vaikuttanut enemmän pieni- kuin suurituloisim- Alueiden eritasoinen tulokehitys selittyy pien alueiden tuloihin. väestön ja tulojen rakenteiden eroilla. Viime aikoina tulokehitys heikkoa kaikilla alueilla Väestön tulot ovat 2010-luvulla alentuneet lä- vattu euroissa ekvivalenttien käytettävissä olevi- hes poikkeuksetta sekä pieni- että suurituloisil- en mediaanitulojen keskimääräisinä vuosimuu- la alueilla. Kuvioista 4 ja 5 voidaan hyvin havai- toksina (kuvio 4). ta myös se, että tulojen absoluuttiset muutokset Kuvioista 4 ja 5 voidaan helposti lukea muuta- ovat olleet viime vuosina suurituloisimmissa kau- ma fakta viime vuosien tulokehityksestä pääkau- punginosissa suurempia kuin pienituloisimmissa punkiseudulla: Ensiksikin talouskasvun aikana vuo- kaupunginosissa. Kun kysymys on mediaanitulon sina 1995 – 2009 väestön reaalitulot ovat kasvaneet näinkin suurista heilahteluista, kertoo se myös sii- pääkaupunkiseudulla kaikilla, sekä pieni- että suu- tä, että suurituloisimmissa kaupunginosissa myös rituloisimmilla alueilla. Toiseksi tulojen kasvu on keskivertoväestön kokonaistuloista on omaisuus- ollut 1990-luvun alun taantuman jälkeen suuritu- tuloilla ollut merkittävä asema. Toki myös pie- loisimmilla alueilla selvästi suurempaa kuin pieni- nituloisimmilla alueilla voi asua yksittäisiä hyvä- tuloisimmilla alueilla. Tästähän kertoo jo tuloero- tuloisia omaisuustulojen saajia, mutta harvoilla jen kasvu Suomessa. Kolmanneksi, nykyisen taan- omaisuustulojen saajilla ei ole vaikutusta pieni- tuman aikana tulokehitys on ollut lähes kaikilla ne- tuloisten alueiden mediaanituloihin. gatiivista, toisin sanoen väestön reaalitulot ovat se- Poikkeuksiakin kuvioista 4 ja 5 löytyy. Eten- kä pieni- että suurituloisilla alueilla alentuneet. kin hyvätuloisimpien joukosta löytyy alueita, jois- Väestön reaalitulot kasvoivat 1990-luvun alun sa keskivertoväestön tulot ovat kasvaneet kum- taantuman jälkeen eniten Helsingin Kuusisaares- mallakin tarkasteluperiodilla selvästi. Esimerkiksi

48 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 espoolaisten Ruukinrannan ja Henttaan asukkai- KUVIO 5. Ekvivalenttien mediaanitulojen reaaliset keskimääräiset den mediaanitulot ovat kasvaneet reaalisesti sel- vuosimuutokset 1995–2009 ja 2010–2014 pääkaupunkiseudun västi sekä vuosina 1995 – 2009 että 2010 – 2014. pienituloisimmissa kaupunginosissa

Kannelmäki (Helsinki) Pienituloiset alueet ovat jääneet Suvela (Espoo) Roihuvuori (Helsinki) jälkeen muista Pihlajisto (Helsinki) Malminkartano (Helsinki) Käsittelen seuraavaksi köyhyyden eli pienituloi- Kumpula (Helsinki) suuden keskittymistä pääkaupunkiseudun alueil- Maunula (Helsinki) le. On luonnollista, että tuloilla mitattuna köyhyys Veräjälaakso (Helsinki) Ylä-Malmi (Helsinki) on yleisintä alueilla, joissa väestön tulotaso jää ma- Hakunila (Vantaa) talaksi. Pienituloisuusmääritelmänä on tässä käy- Puotinharju(Helsinki) 2010–2014 tetty Eurostatin käyttämää menetelmää, jossa pie- Länsimäki (Vantaa) Mikkola (Vantaa) 1995–2009 nituloisia ovat henkilöt, jotka elävät talouksissa, Tali (Helsinki) joiden ekvivalentti tulo on alle 60 prosenttia koko Havukoski (Vantaa) väestön ekvivalentista mediaanitulosta. Kontula (Helsinki) Koskela (Helsinki) Pääkaupunkiseudulla selvästi korkein pienitu- Meri-Rastila (Helsinki) loisuusaste on opiskelijavaltaisessa Otaniemen kau- Kurkimäki (Helsinki) punginosassa, jossa lähes joka toinen (49,1 %) oli Kivikko (Helsinki) Jakomäki (Helsinki) vuonna 2014 pienituloinen. Niin ikään pääasiassa Kallahti (Helsinki) opiskelijoiden asuttamassa Viikin tiedepuistossa vä- Itäkeskus (Helsinki) estön pienituloisuusaste kohoaa muita alueita kor- Viikin tiedepuisto (Helsinki) Otaniemi (Espoo) keammalle ollen vuonna 2014 lähes 40 prosent- -1 500 -1 000 -500 0 500 1 000 1 500 2 000 tia. (Kuvio 6.) Pienituloisuusaste kohosi yli 20 prosentin Keskim. vuosimuutos, € myös helsinkiläisissä Kurkimäen, Koskelan ja Me- Kaupunginosat vuoden 2014 tulojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. ri-Rastilan kaupunginosissa. Vantaalaisista kau- Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineisto punginosista korkein pienituloisuusaste on Ha- vukoskella (17,9 %) ja opiskelijavaltaisessa Joki- KUVIO 6. Pienituloisuusaste pääkaupunkiseudun 25 korkeimman niemessä (16,9 %). Espoolaisia kaupunginosia ei pienituloisuusasteen kaupunginosassa 2014 (%) sekä pienituloisuus ole Otaniemen lisäksi muita 25 korkeimman pie- asteen muutos 1995–2014 nituloisuusasteen listalla. Otaniemi (Espoo) Koko maassa pienituloisuusaste oli vuonna 2014 Viikin tiedepuisto (Helsinki) noin 12 prosenttia. Kauniaisissa pienituloisuusaste Kurkimäki (Helsinki) Koskela (Helsinki) oli pääkaupunkiseudun kuntien matalin, vajaat 5 Meri-Rastila (Helsinki) prosenttia. Espoossa pienituloisten osuus kaupun- Itäkeskus (Helsinki) gin väestöstä oli 8,5 prosenttia, Vantaalla noin 9 Kivikko(Helsinki) Kumpula (Helsinki) prosenttia ja Helsingissä korkein eli 12 prosenttia. Itä-Pasila (Helsinki) Tuloerojen kasvun myötä myös pienituloisuus Harju (Helsinki) on kasvanut Suomessa 1990-luvun puolivälistä Torkkelinmäki (Helsinki) Jakomäki (Helsinki) lähtien. Pienituloisuus oli huipussaan 2000-luvun Alppila (Helsinki) lopulla, jonka jälkeen se on ollut tuloerojen supis- Havukoski (Vantaa) Pohjois-Haaga (Helsinki) tumisen myötä hienoisessa laskussa. Pienituloisuusaste 2014, % Jokiniemi (Vantaa) Espoon Otaniemessä väestön pienituloisuus- Malminkartano (Helsinki) Muutos 1995-2014, aste on kohonnut runsaalla 20 prosenttiyksiköl- Roihuvuori (Helsinki) %-yksikköä lä 1990-luvun puolivälistä nykypäivään. Helsin- Kontula (Helsinki) Länsimäki (Vantaa) gin Kurkimäessä vastaava kasvu on ollut 15 pro- Mikkola (Vantaa) senttiyksikköä. Helsingin Kumpulassa, Meri-Ras- Vallila (Helsinki) tilassa, Itä-Pasilassa, Roihuvuoressa ja Koskelassa Kannelmäki (Helsinki) Linjat (Helsinki) sekä Vantaan Länsimäessä pienituloisuusaste on Puotinharju (Helsinki) kasvanut yli 10 prosenttiyksiköllä. Koska tässä käytetty pienituloisuusmittari on HELSINKI YHTEENS VANTAA YHTEENS suhteellinen mittari, jossa köyhyysraja pohjautuu ESPOO YHTEENS keskivertokansalaisten mediaanituloihin, kertoo KAUNIAINEN YHTEENS pienituloisuuden kasvu pienituloisilla alueilla sii- -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 tä, että niillä väestön tulot ovat jääneet entistä % kauemmaksi keskivertotulonsaajien tuloista. Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 49 [ TEEMA | YHTEISKUNNALLISET JAOT ]

KUVIO 7. Rikkaimpaan prosenttiin kuuluvien henkilöiden osuus (%) Tuloerojen rakenteellisten syiden alueen väestöstä pääkaupunkiseudun kunnissa ja rikkaimmissa tutkiminen tarpeen kaupunginosissa 2014 sekä osuuden muutos 1995 – 2014 Pääkaupunkiseudun hyvätuloisten asumisalueet Kaivopuisto (Helsinki) Kuusisaari (Helsinki) löytyvät rannikolta Etelä-Helsingistä ja Etelä-Es- KAUNIAINEN YHTEENS poosta. Myös aikoinaan Sipoosta Helsinkiin liite- Kaartinkaupunki (Helsinki) Karhusaari (Helsinki) tyllä alueilla asuu erittäin hyvätuloista väestöä. Van- estend (Espoo) taalaisia kaupunginosia ei juurikaan pääkaupunki- Hernesaari (Helsinki) seudun hyvätuloisimpien alueiden listalle nouse. Eira (Helsinki) Kluuvi (Helsinki) Pienituloisia asuinalueita ovat opiskelijaval- Nuottaniemi (Espoo) taiset kaupunginosat, kuten Espoon Otaniemi, Ruukinranta (Espoo) Ullanlinna (Helsinki) Helsingin Viikin tiedepuisto ja Vantaan Jokinie- Lehtisaari (Helsinki) mi. Myös monessa muussa pääradan varrella ole- Tammisalo (Helsinki) Osuus 2014, % vassa vantaalaisessa lähiössä väestön tulot jäävät Soukanniemi (Espoo) Muutos 1995–2014, Suvisaaristo (Espoo) %-yksikköä pääkaupunkiseudun väestön tulotaso huomioon Marjaniemi (Helsinki) ottaen varsin vaatimattomalle tasolle. Nuuksionpää (Espoo) Kulosaari (Helsinki) Pienituloisia kaupunginosia löytyy myös Helsin- Haukilahti (Espoo) gistä, etenkin sen itäosista. Espoosta pienituloisim- Kruunuvuorenranta (Helsinki) pien listalle ei opiskelijoiden asuttaman Otaniemen Katajanokka (Helsinki) Kruunuhaka (Helsinki) lisäksi juurikaan muita kaupunginosia päädy. Jollas (Helsinki) Tulojen ja tulonjaon muutoksia pääkaupunki- Etu-Töölö (Helsinki) Hgin pitäjän kk (Vantaa) seudulla analysoidessani en ole tässä artikkelissa ot- ESPOO YHTEENS tanut huomioon juurikaan sitä, mikä vaikutus tu- HELSINKI YHTEENS loerojen muutoksiin on ollut vuosien saatossa ta- VANTAA YHTEENS pahtuneilla suurillakin rakenteellisilla muutoksilla. -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 % Tarkasteluperiodin aikana (1995 – 2014) on esimerkiksi alueiden erilaisella väestökehityksellä voinut Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineisto olla sellaisia vaikutuksia alueiden tulokehitykseen, että ne selittävät tulokehitystä enemmän kuin tuloissa oikeasti tapahtuneet muutokset. Myös monet muut ihmisten tuloihin vaikuttavat tekijät, kuten Kaivopuistossa asuu eniten rikkaita työttömyys, ovat kohdelleet alueita erilailla, mikä Tulonjakotilastoista ja -tutkimuksista selviää, että luonnollisesti heijastuu alueiden tulokehityksessä. tuloeroja heiluttelevat pääasiassa huipputuloiset. Näiden rakennetekijöiden tutkiminen on kuiten- Rikkaimpaan prosenttiin kuuluu nykyisin Suo- kin mahdollista tulonjaon kokonaisaineiston avulla, messa vuosittain noin 54 000 henkilöä. Suomen koska se kattaa koko väestön ja myös paneeliasetel- kaikista kunnista heitä löytyy eniten väestöön suh- mien muodostaminen on mahdollista. ■ teutettuna Kauniaisista, jossa rikkaimpaan prosenttiin sijoittui 13 prosenttia kunnan väestöstä Kirjoittaja on suunnittelija Tilastokeskuksen väestö- vuonna 2014. Muissa pääkaupunkiseudun kunnis- ja elinolotilastot -yksikössä. sa vastaava osuus oli selvästi matalampi; Espoos- sa ja Helsingissä runsaan prosentin luokkaa, mutta Vantaalla vain 0,3 prosenttia. (Kuvio 7.) Pääkaupunkiseudun kaupunginosista selväs- Lähteet: ti yleisintä rikkaimpaan prosenttiin kuuluminen Tilastokeskus. Tulonjaon kokonaistilasto. http:// oli Helsingin Kaivopuistossa, jossa 17 prosenttia tilastokeskus.fi/til/tjkt/index.html. asukkaista sijoittui rikkaimpaan prosenttiin. Hel- singin Kuusisaaressa kaikista rikkaimpien osuus Tilastokeskus 2015. Tulonjaon kokonaistilasto 2014, väestöstä oli myös korkea, runsaat 13 prosenttia tuloerot. Tulot ja kulutus 2015. http://tilastokeskus.fi/til/ vuonna 2014. Seuraavina rikkaimpien listalla tuli- tjkt/2014/02/tjkt_2014_02_2015-12-18_fi.pdf. vat helsinkiläiset Kaartinkaupunki (8,2 %) ja Kar- husaari (7,4 %), Hernesaari (7,3 %), Eira (7,2 %) Vantaan kaupunki 2016. Tasainen tulonjako – Totta vai ja Kluuvi (7,1 %) sekä Espoon Westend (7,3 %). tarua? Tulot ja tulonjako pääkaupunkiseudulla vuosina Vantaan kaupunginosista 25 rikkaimman lis- 2000 – 2012. Vantaan tietopalvelu C4:2016. https:// talle pääsi vain Helsingin pitäjän kirkko, jossa 3,3 www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ prosenttia väestöstä kuului vuonna 2014 rikkaim- vantaa/embeds/vantaawwwstructure/122807_Tasainen_ man prosentin joukkoon. tulonjako_-_totta_vai_tarua_C4_2016.pdf.

50 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 [ MONIKULTTUURISUUS ]

äytännössä kaikki yhteiskunnat ovat enem- män tai vähemmän monikulttuurisia siinä mielessä, että niissä puhutaan eri kieliä, kuu- lutaan erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin, Kylläpidetään erilaisia tapoja ja traditioita sekä us- kotaan erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä. Kult- tuurin käsitettä voidaan toki laajentaa vielä tätäkin pidemmälle, ja se vain lisäisi yhteiskuntien monikulttuurisuutta, mutta nykyisissä oloissa tämä raja- us on käyttökelpoinen ja vastannee yleistä käsitystä

kulttuurisen monimuotoisuuden ulottuvuuksista. Östlund U. Avaan tässä kirjoituksessa monikulttuurisuuden käsitettä ja sen tulkintamahdollisuuksia ja pohdin, missä mielessä Suomi on monikulttuurinen yhteiskunta. Antavatko väestötilastomme Suomen monikulttuurisuudesta oikean kuvan? PASI SAUKKONEN Oikeastaan meidän ei pitäisi puhua monikulttuurisuudesta yleensä. Silloin kun huomion kohteena ovat yhteiskunnassa puhutut eri kielet ja ihmisten monikielisyys, olisi syytä puhua monikielisyy- destä. Jos taas halutaan tarkastella erilaisia uskonto- Monikulttuurisuuden ja ja eri tavoin uskovia keskuudessamme, monius- kontoisuus auttaisi kohdentamaan keskustelua oi- keaan asiaan. Yleisesti monikulttuurisuudesta voi- tilastointi kaipaa taisiin puhua silloin, kun meitä kiinnostavat erilaiset arjen ja juhlan toisistaan poikkeavat käytännöt ja niiden takana olevat erilaiset arvot ja ajattelutavat. uudistamista Lisäksi tämän päivän yhteiskunnat ovat moniet- nisiä. Etnisyydellekin on annettu monia määritel- miä, mutta tässä yhteydessä on tarkoituksenmu- Monikulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta kaista ymmärtää se ihmisen yhteisöllisenä tai kan- sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja sallisena taustana ja siihen liittyvänä identiteettinä, itsekäsityksenä. Etnisyys on usein kytketty kulttuu- se hankaloittaa monikulttuurisuuden rauhallista tarkastelua risiin piirteisiin kuten kieleen ja perinteisiin. Esi- ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät merkiksi Erik Allardt ja Christian Starck (1981, 19) helposti sekaisin monikulttuurisuus väestöllisenä tosiasiana määrittelivät etnisen ryhmän joukoksi ihmisiä, joilla on joitain kulttuurisia, kielellisiä tai rodullisia eri- ja poliittisena ideologiana. koispiirteitä ja joilla on ainakin osittain yhteinen al- kuperä ja jotka tuntevat kuuluvansa yhteen.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 51 [ MONIKULTTUURISUUS ]

Tämän päivän maailmassa on kuitenkin tär- tavaa, täysin objektiivista tietoa. Se, että ihmi- keätä olla tietoinen siitä, että etninen identiteet- sillä on yksilöinä joitain etnisiä tai kulttuurisia ti ja yhteenkuuluvuus tai alkuperätietoisuus ei- piirteitä, ominaisuuksia tai käsityksiä, ei myös- vät välttämättä yhdisty kieleen tai kulttuuriin ko- kään vielä tarkoita, että nämä ihmiset muodos- vin vahvasti tai joissain tapauksissa eivät lainkaan. taisivat yhdessä jonkin yhteisön. Monikulttuuri- Oma käsitys suomalaisuudesta Yhdysvalloissa, suuden yhteydessä ajatellaan kuitenkin usein, et- saamelaisuudesta Suomessa tai turkkilaisuudes- tä yhteiskunta koostuu useasta etnisestä, kielel- ta Alankomaissa voi olla ihmisellä vahva, vaikka lisestä, kansallisesta tai muusta yhteisöstä. Bhik- kieli olisi kadotettu ja vaikka vanhempien ja iso- hu Parekhin (1999) toimittaman kuuluisan The vanhempien perinteitä ei juuri jatkettaisi. Myös Future of Multi-Ethnic Britain -raportin mukaan toisinpäin: itseään suomalaisina pitävillä ihmisil- Britannia on sekä yksilö-kansalaisten että yhtei- lä on useita kieliä, uskontoja, tapoja ja traditioita. söjen yhteiskunta (community of citizens and com- Monikulttuurisuus on siis oikeastaan etnistä, munity of communities). kielellistä, uskonnollista ja muuta kulttuurista mo- Suomen kielellisen moninaisuuden yhteydessä ninaisuutta. Suomi on kiistatta monikulttuurinen viitataan yleensä väestörekisteriin. Se sisältää tie- yhteiskunta tällä tavalla ajateltuna. Suomi on myös don Suomessa asuvien henkilöiden äidinkielestä monipuolisesti monikulttuurinen, sillä maassamme heidän omaan ilmoitukseensa (lasten tapaukses- puhutaan lukuisia kieliä, käytännössä kaikki maail- sa yleensä vanhempien ilmoitukseen) perustuen. man suuret uskonnot ovat Suomessa edustettuina Tämän tiedon perusteella vuonna 2015 Suomes- ja erilaisten tapojen ja traditioiden kirjo on varsin- sa oli yli viisi miljoonaa jompaakumpaa kansal- kin suurissa kaupungeissa valtava. Etnisiä ja kansal- liskieltä puhuvaa henkilöä, 4 865 628 suomen- lisia identiteettejä on niin ikään leegio. kielistä, 290 161 ruotsinkielistä. He muodostavat ylivoimaisen enemmistön maamme väestös- tä (Tilastokeskus). Monikulttuurisuus ja multikulturalismi Tuorein tilasto kertoo myös, että Suomessa eivät ole sama asia oli kyseisenä vuonna hieman alle kaksituhatta Tosiasiallinen tai väestöllinen monikulttuurisuus (1 957) saamenkieliseksi rekisteröitynyttä hen- sekoitetaan usein poliittiseen monikulttuurisuu- kilöä. Tämä luku sisältää pohjoissaamen, koltan- teen, jota kannattaisi selvyyden vuoksi kutsua jol- saamen ja inarinsaamen. Saamen kielellä on Suo- lain toisella nimellä, esimerkiksi multikulturalis- messa virallisen kielen asema saamelaisten koti- miksi. Multikulturalistisessa yhteiskunnassa suh- seutualueella, joka koostuu Enontekiön, Utsjoen taudutaan monikulttuurisuuteen myönteisesti, ja Inarin kunnista sekä Sodankylän pohjoisosassa vähemmistöjen kielen ja kulttuurin säilymistä tu- sijaitsevan Lapin paliskunnan alueesta. etaan julkisen vallan toimesta, ja etnisistä tai kult- Muiden kielten puhujat on luokiteltu Suomes- tuurisista seikoista johtuvaa eriarvoisuutta pyri- sa vieraskielisiksi. Heitä oli vuoden 2015 lopussa tään poistamaan (ks. tarkemmin Saukkonen 2013). Suomea voidaan pitää myös multikulturalistisena maana, suurta osaa Euroopan maista ei voi. Suomalaisen multikulturalismin kulmakivi on perustuslain kulttuurisia oikeuksia koskeva 17. py- kälä, jossa määritellään valtion kaksikielisyys ja saamelaisten (alkuperäiskansana), romanien ja muiden ryhmien oikeus kielensä ja kulttuurinsa ylläpi- tämiseen ja kehittämiseen sekä viittomakieltä käyt- tävien oikeudet. Myös maahanmuuttajien osalta suomalaisessa kotoutumisen edistämisessä on ko- rostettu Suomeen muuttavien oikeutta säilyttää Suomi on kiistatta kielensä ja kulttuurinsa sekä etninen identiteettin- monikulttuurinen sä. Nämä oikeudet sisältävät julkisen vallan velvol- lisuuden edistää oikeuksien toteutumista. yhteiskunta.

Tilastot kuvaavat kielellistä ja uskonnollista moninaisuutta Monikulttuurisuuden luonteeseen kuuluu, et- tä sen tarkka tilastointi on vaikeata. Aihealue on laaja, ja monista asioista on vaikea saada luotet-

52 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 329 562, kuusi prosenttia koko väestöstä. Rekis- Suomessa tilastoidaan syntymämaa, terissä ilmeneviä kieliryhmiä oli noin 150, joista ei etnisyyttä moniin kuuluu alle 100 henkilöä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa vuonna 2015 olivat Jos monikulttuurisuutta tarkastellaan laajem- venäjänkieliset (72 436), vironkieliset (48 087), min, esimerkiksi elämäntapoina, traditioina, ar- somalinkieliset (17 871), englanninkieliset (17 voina tai vaikkapa käsityksinä hyvästä elämästä, 784), arabiankieliset (16 713), kurdinkieliset (11 joudumme väestörekisteritilastojen sijaan tyy- 271) ja kiinankieliset (10 722). Muut kieliryhmät tymään esimerkiksi asenne- ja arvotutkimuksis- olivat kooltaan alle kymmenentuhatta henkilöä. ta saatuihin tuloksiin (ks. esim. Helkama 2015; Suomen lainsäädäntö ei virallisesti tunnusta Apunen ym. 2015). Käytettävissä olevat tilastot vähemmistökieliä, mutta Euroopan neuvoston eivät myöskään anna meille tietoa Suomessa asu- alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan euroop- vien ihmisten etnisistä, kansallisista tai kulttuuri- palaisen peruskirjan yhteydessä Suomi raportoi sista identifikaatioista. kuitenkin ruotsin ja saamen lisäksi romanikieltä, Etnisiä tilastoja kerätään väestönlaskennan yh- venäjän kieltä, tataarikieltä, jiddišiä, karjalan kiel- teydessä monissa maissa kuten Virossa, Britanni- tä ja viittomakieltä koskevista asioista. Tataarikie- assa ja Yhdysvalloissa. Suomen henkilötietola- len puhujiksi on itsensä virallisesti rekisteröinyt ki kieltää rotua tai etnistä alkuperää koskevien vain 184 henkilöä (vuonna 2015), mutta valta- henkilötietojen käsittelyn arkaluonteisina asioina, osan Suomen noin kahdeksastasadasta tataarista joten näitä tietoja ei nykylainsäädännön mukaan on arvioitu puhuvan tataarikieltä äidinkielenään. voi sisällyttää väestörekisteriin. Erilliseen tiedon- Romanikielen, jiddišin ja karjalan kielen puhuji- keruuseen perustuvaa väestönlaskentaa Suomes- en määrät eivät ilmene väestörekisteristä. Roma- sa ei ole toteutettu pitkään aikaan. nikielen osaajia on arvioitu olevan noin puolet ky- Varsinaisen etnisyyden tai etnisen tai kansal- seisestä etnisestä yhteisöstä eli noin viisituhatta. lisen taustan ja identiteetin sijaan meillä on tie- Jiddišiä puhuvien ja ymmärtävien ihmisten mää- to Suomessa asuvien ihmisten syntymämaasta ja räksi on arvioitu noin viisikymmentä, ja aktiivi- heidän vanhempiensa syntymämaasta. Vuoden sia karjalan kielen puhujia on arvioiden mukaan 2014 lopussa 322 711 eli vajaa kuusi prosenttia noin viisituhatta. (Saukkonen 2013, 151–152.) koko väestöstä oli Tilastokeskuksen nykyisellä kä- Suomen uskonnollisesta rakenteesta saatavilla sitteistöllä ulkomaalaistaustaisia. Tämä tarkoittaa oleva tieto koostuu lähinnä tilastoista, jotka kos- ihmisiä, joiden molemmat vanhemmat ovat syn- kevat rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin tyneet Suomen ulkopuolella. Suurin osa heistä, kuuluvia ihmisiä. Vuonna 2015 selvä enemmis- 273 306 oli myös itse syntynyt ulkomailla, kun tö suomalaisista – noin neljä miljoonaa – kuului 49 405 oli syntynyt Suomessa. Suomessa synty- Tilastokeskuksen väestörakennetietojen mukaan neiden ulkomaalaistaustaisten määrä kuitenkin suurempaan kahdesta kansankirkostamme eli kasvaa koko ajan. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Orto- Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista suu- doksisten kirkkokuntien jäseniä oli 61 690. Kaik- rimmat ryhmät muodostavat entisessä Neuvos- kiaan kristillisten uskonnollisten yhdyskuntien jä- toliitossa syntyneet ja Neuvostoliitossa syntynei- seniä oli 4 112 681. den lapset (70 648 vuonna 2014), virolaistaustai- Muihin rekisteröityihin uskonnollisiin yhdys- set (44 166) sekä somalialaistaustaiset (16 626). kuntiin kuului kyseisenä vuonna 38 521 henki- Irakilaistaustaisia tässä määritellyssä mielessä oli löä. Näistä suurimpia olivat Jehovan todistajat Suomessa kyseisenä vuonna hieman alle 13 000 (18 286) ja islamilaiset yhdyskunnat (13 289). ja taustaltaan jugoslavialaisia hieman alle 11 000. Suomen juutalaisyhteisön koko on tällä tavalla Muut ryhmät ovat näitä pienempiä. mitattuna 1 133 jäsentä. Luokkaan alkuperäisus- konnot ja uuspakanuus kuuluvien uskonnollisten Monikulttuurisuuden tilastoinnin yhdyskuntien jäseniä oli 35 vuonna 2015. Näitä huomattavasti suurempi määrä ihmisiä puutteet ja aukkopaikat on kaikkien rekisteröityjen uskonnollisten yhteis- Joiltain osin meillä siis on tilastollista tietoa Suo- kuntien ulkopuolella, runsaat 1,3 miljoonaa. Heis- men monikulttuurisuudesta. Esimerkiksi mui- tä osa on vakaumuksellisia ateisteja, osa muuten hin Pohjoismaihin verrattuna tilanne on parem- rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien ulko- pi, koska Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa väestö- puolella ja osa puolestaan sellaisten uskontokunti- rekisteri ei sisällä kielitietoja. Toinen kysymys on, en jäseniä, jotka eivät ole rekisteröityneet. Esimer- antavatko nämä tilastot sittenkään oikean kuvan kiksi Pelastusarmeija toimii muodollisesti säätiö- suomalaisen yhteiskunnan etnisistä ja kulttuuri- nä. Uskonnollisten yhteiskuntien ulkopuolella ole- sista jakolinjoista? Monelta osin eivät, ja ymmär- vista suuri osa on Suomeen muuttaneita ihmisiä. rys tilastojen puutteista ja aukkopaikoista onkin

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 53 [ MONIKULTTUURISUUS ]

olennaista maamme monikulttuurisuuden tiedol- paan kuin yhteen kieliryhmään. Tämä yksilötason lisen haltuunoton kannalta. monikielisyys jää tällä hetkellä kokonaan näky- Kielitilastoihin sisältyy kolme ongelmaa: Ensin- mättömiin suomalaisessa tilastoinnissa. Sitä mu- näkin väestötietojärjestelmässä hyödynnetty ISO kaa kun Suomessa syntyy eri tavoin ulkomaalais- 639-1 -standardi tunnistaa vain osan maailman tu- tai maahanmuuttotaustaisia ihmisiä, yksilötason hansista kielistä. Luokkaan ”muu kieli” kuuluukin monikielisyys lisääntyy merkittävästi. Samalla yli kuusituhatta Suomessa asuvaa henkilöä. On kielen rekisteröinti irtautuu osittain taustamaas- erittäin harmillista, että perustuslaissakin mainit- ta, koska osa lapsista rekisteröidään suomen- tai tujen romanien kielestä ei ole Suomessa tilastol- ruotsinkielisiksi, osa puolestaan vanhempien kie- lista tietoa. Nykyään kyseisessä järjestelmässä on liryhmän mukaisesti. mahdollisuus merkitä äidinkieleksi pohjoissaame, Suomeen muuttaneen henkilön taustamaa ker- inarinsaame tai koltansaame, jotka yhdistetään vi- too siis tarkkaan ottaen vain syntymämaata koske- rallisessa kielitilastossa saamenkielisiksi.1 van tiedon. Julkisessa keskustelussa otetaan kui- Toinen ongelma on se, että kaikki ihmiset ei- tenkin usein askel pidemmälle ja kutsutaan Venä- vät ilmoita väestörekisteriin parasta tai edes eni- jällä syntyneitä venäläisiksi, Virossa syntyneitä vi- ten käyttämäänsä kieltä, vaan jonkin muun kie- rolaisiksi ja niin edelleen. Tällöin taustamaan pe- len. Jotkut käyttävät tätä menettelyä oman et- rusteella laaditaan yhteiskuntaan etnisiä ja kansal- nis-kulttuurisen ryhmäyhteenkuuluvuutensa il- lisia kategorioita. Toisinaan näin kohdellaan myös maisemiseen: esimerkiksi paluumuuttaja Suo- Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia. meen saattaa rekisteröidä äidinkielekseen suo- Todellisuudessa nämä päätelmät ovat par- men, vaikka kielitaito olisikin jo pahasti ruostu- haimmillaankin suuntaa antavia, pahimmillaan nut. Toiset voivat puolestaan jättää todellisen äi- harhaanjohtavia. Entisessä Neuvostoliitossa syn- dinkielen ilmoittamatta, koska pelkäävät ”vieras- tyneiden joukossa on hyvin paljon erilaisia kieliä, kieliseksi” rekisteröitymisen johtavan syrjintään uskontoja ja kansallisuuksia, Virosta on Suomeen tai muihin kielteisiin seurauksiin. tullut viron- ja venäjänkielisiä, Turkista sunneja ja Ehkä suurin ongelma on kuitenkin se, että suo- shioja ja muita kuin muslimeja sekä niin turkin- malainen järjestelmä sallii vain yhden kielen il- kuin kurdinkielisiä. Ruotsista on muuttanut Suo- moittamisen. Suuri osa suomalaisista on kuiten- meen paljon ruotsinsuomalaisten jälkeläisiä, mut- kin kaksi- tai jopa monikielisiä, eli he osaavat hy- ta myös perinteisessä mielessä ”riikinruotsalaisia”. vin useita kieliä ja voivat jopa samastua useam- Myöhempää kehitystä ajatellen on toisaalta syytä huomioida, että Suomessa syntyneen so- malialaistaustaisen ja ulkomailla syntyneen so- malialaistaustaisen Suomessa syntyvä lapsi kuu- 1 Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan Suomen vajaasta kahdestatuhannesta saamenkielisestä kieli on tarkemmin eri- luu kantaväestöön. Sen sijaan kahden Somalias- telty noin viidenkymmenen henkilön osalta. sa syntyneen henkilön lapsi on ulkomaalaistaustainen. Jossain etnisessä mielessä somaliyhteisök- si katsotusta ryhmästä ei siten saa enää tilastoista täsmällistä käsitystä. Myöskään uskontoa koskevat tilastot eivät kai- kilta osin anna tarkkaa kuvaa suomalaisesta monikulttuurisuudesta. Jotkin uskonnollisuuden muodot eivät noudata sellaista organisoitumismuo- toa, joka istuu luontevasti ajatukseen muodolli- Multikulturalistisessa yhteiskunnassa sesti järjestäytyneestä uskonnollisesta yhdyskun- suhtaudutaan monikulttuurisuuteen nasta ja sen rekisteröimisestä. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että vaikka Suomessa on arvioitu myönteisesti. olevan ainakin 60 000–70 000 muslimia, rekiste- röityneiden islamilaisten seurakuntien jäseniä oli vuoden 2015 lopussa vain edellä mainittu 13 289 (vrt. Martikainen & Pyykkönen 2013). Uskonnon tapauksessa yhdyskunnan jäsenyys ei myöskään kerro kovin paljoa ihmisten uskon- nollisuudesta. Monikulttuurista yhteiskuntaa aja- teltaessa ja analysoitaessa olennaisempaa on kuitenkin se, miten ihmiset uskovat ja miten uskon- to esiintyy heidän elämässään, kuin minkä yhdyskunnan jäseniä he ovat.

54 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 On myös hyvä muistaa, että väestörekisteri ei linen kysymys sai tyrmäyksen sekä julkisuudessa sisällä kaikkia Suomessa asuvia ihmisiä. Sen poh- että eduskunnassa. Asiaan voi suhtautua periaa- jalta esitetyissä tilastoissa on mukana ihmisiä, jot- tetasolla kriittisesti siten, että tämän asian kysy- ka eivät enää asu Suomessa. Lisäksi maassamme minen ei ylipäätään ole sopivaa. Vaikka suhtau- asuu ihmisiä, joilla ei ole kotikuntalain mukais- tuminen ei olisi lähtökohtaisesti kielteinen, etni- ta kotikuntaa ja jotka eivät näin ollen myöskään syyden perusteellinen selvittäminen koko väes- sisälly väestörekisteriin. Osa heistä on Suomessa töltä olisi varsin hankalaa ja kallista. Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden säädös- Vastikään toteutetussa Ulkomaista syntype- ten puitteissa, osa muuten tilapäisesti, osa puo- rää olevien työ ja hyvinvointi (UTH) -tutkimuk- lestaan vailla oleskelulupaa. Väestörekisterin ul- sessa kerättiin maahanmuuttajien kotoutumista kopuolella ovat toistaiseksi myös turvapaikanha- ja elinoloja koskevia tietoja käyntihaastatteluilla. kijat, joiden määrä kasvoi merkittävästi vuonna Tämän tutkimuksen kysymyspatteristoon sisäl- 2015. (Ks. myös Alastalo ym. 2016.) tyi myös kysymyksiä siitä, kuinka suomalaiseksi vastaaja itsensä koki, kuinka venäläiseksi, soma- lialaiseksi ym. (siis taustamaan mukaan) hän it- Tilastoinnin kehittämisen sensä koki, sekä tunsiko vastaaja kuuluvansa jo- mahdollisuuksia honkin toiseen ryhmään. Tutkimuksen tästä osi- Voitaisiinko tilastoja kehittää niin, että moni- osta ei ole vielä raportoitu (ks. muilta osin Niemi- kulttuurisuudesta saataisiin tarkempi kuva? Ky- nen ym. 2015). Tällä tavalla on mahdollista saada symyksen taakse kätkeytyy periaatteellisen tason suuntaa antavaa tietoa koko ulkomaalaistaustai- pohdinta siitä, onko tällainen tarkempi kuva yli- sen väestön etnisistä identifikaatioista, ja tämän päätään tarpeellinen tai muuten hyvä idea. Erot- tyyppinen tutkimus kannattaisikin ehkä toistaa telujen tekeminen tarkoittaa aina myös erojen muutaman vuoden välein. korostamista, jakolinjojen rakentamista meidän Kielen osalta tilastoinnin kehittämiselle tarjou- ja muiden välille. On ymmärrettävää, että mo- tuu enemmän mahdollisuuksia. Varsin yksinker- net ihmiset eivät halua tulla jatkuvasti muistute- tainen ratkaisu olisi antaa ihmisille oikeus rekiste- tuksi erilaisuudestaan (ks. esim. Mikkonen 2016). röidä useampi kuin vain yksi kieli. Käytäntö ei oli- Toisaalta tilastoilla voidaan myös tunnustaa si edes Suomessakaan uusi, sillä 1950-luvulla vä- yhteiskunnan tosiasiallista etnistä ja kulttuurista estönlaskennassa kysyttiin äidinkielen (tai pääkie- monimuotoisuutta ja sillä lailla myöntää todeksi len) lisäksi myös toisen kansalliskielen taitoa. Ka- vallitsevat olosuhteet. Lisäksi monikulttuurisuu- nadassa kysytään väestönlaskennassa useita kielel- della on tosiasiallisia vaikutuksia ja seurauksia ih- listä repertoaaria koskevia kysymyksiä: äidinkieltä, misten elämään suomalaisessa yhteiskunnassa se- kotona puhuttua kieltä, työssä puhuttua kieltä se- kä esimerkiksi julkisten palvelujen tuottamiseen kä englannin kielen taitoa. Tällainen lisäys ei kovin ja käyttöön. Tiedämme hyvin, että yhdenvertai- paljon monimutkaistaisi nykyistä rekisteröintikäy- suus ei täysin toteudu eikä hyvinvointi jakaudu täntöä, mutta toisi Suomen monikielisyyden pal- tasaisesti väestöryhmien kesken. Kun näin on, ei- jon nykyistä täsmällisemmin ja moniulotteisem- kö silloin olisi myös parempi, että toimittaisiin min esille. (Ks. myös Latomaa 2012.) mahdollisimman tarkan ja luotettavan tiedon va- Kielen rekisteröinnissä ja tilastoinnissa pitäi- rassa? (Vrt. Weiste-Paakkanen 2014.) si myös saada parannettua terminologiaa. Suurin Uskonnon ja uskonnollisen elämän osalta ei lie- ne paljon tehtävissä. Tarkempi tieto vaatisi sen, et- tä kaikki uskonnolliset yhteisöt rekisteröityisivät suomalaisen rekisteröimisjärjestelmän mukaisesti, eivätkä kaikki uskontokunnat halua syystä tai toisesta niin tehdä. Lisäksi kaikkien Suomessa asuvien pitäisi itse vahvistaa jäsenyydellä kuulumisensa siihen yhdyskuntaan, joka vastaa omaa uskonnol- Monikulttuurisuuden luonteeseen kuuluu, lista suuntautumista (mikäli heillä sellainen on), eivätkä kaikki ihmiset halua niin tehdä. Tältä osin että sen tarkka tilastointi on vaikeata. olemme jatkossakin yhä nykyisen käytännön mu- kaisen puutteellisen tiedon sekä aiheesta muuten tehtävien tutkimusten ja selvitysten varassa. Etnisyyden osalta Suomessa käytiin vuonna 2013 jonkin verran keskustelua etnisyyttä koskevien tietojen keräämisen mahdollisuuksista. Kan- sanedustaja Olli Immosen asiasta esittämä kirjal-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 55 [ MONIKULTTUURISUUS ]

Ymmärrys tilastojen puutteista on olennaista maamme monikulttuurisuuden tiedollisen haltuunoton kannalta. Lähteet: Alastalo, Marja & Homanen, Riikka & Kynsilehto, Anitta & Rantanen, Pekka 2016. Maistraatin tiskiltä tilastoksi: ulkomaalaisten rekisteröinnin ja tilastoinnin käytännöt Suomessa. Tutkimuksia A 54. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

Apunen, Matti & Haavisto, Ilkka & Sipola, Johanna & Toivonen, Sarianna 2015. Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta.

Helkama, Klaus 2015. Suomalaisten arvot: mikä meille on oikeasti tärkeää? Helsinki: SKS. ongelma on niiden henkilöiden, joiden rekisteröi- ty äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, Latomaa, Sirkku 2012. Kielitilasto maahanmuuttajien kutsuminen vieraskielisiksi. Ilmaisu on sikäli outo, väestöosuuden mittarina. Yhteiskuntapolitiikka 37: 5. että kukaan ei voi puhua äidinkielenään itselleen vierasta kieltä. Koska moni näistä kielistä on ollut Martikainen, Tuomas & Pyykkönen, Miikka 2013. Suomessa käytössä jo hyvin kauan, niiden kutsu- Muuttoliike ja kansalaisyhteiskunta. Teoksessa: Tuomas minen ”vieraiksi kieliksi” ei myöskään anna oikeata Martikainen & Pasi Saukkonen & Minna Säävälä, Minna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan todellisuudesta. (toim.): Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja Se ylläpitää tarpeettomasti jakolinjaa aidon suoma- suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus. laisuuden ja muiden, vieraiden elementtien välillä. Joissain yhteyksissä on yritetty korvata vieras- Mikkonen, Nadja 2016. Ulkomaalaisuus ei lähde kielisyys muunkielisyydellä. Tällä tavalla saadaan Suomessa syntymällä. YLE Näkökulma. http://yle.fi/ lievennyttyä vieras-sanaan usein liitettyjä kieltei- uutiset/nakokulma_ulkomaalaisuus_ei_lahde_suomessa_ siä mielleyhtymiä (vrt. vieraslajit Suomen luon- syntymalla/8607238. nossa). Varsinaista ongelmaa se ei kuitenkaan rat- kaise: muut kielet kuin mitkä kielet? Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla Asia voitaisiin ehkä ratkaista luomalla jokin 2016. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi napakka ilmaisu. Esimerkiksi jollain kirjainly- Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos, Terveyden ja henteellä voitaisiin viitata niihin ihmisiin, joiden hyvinvoinnin laitos ja Tilastokeskus. rekisteröity äidinkieli on jokin muu kuin toinen kansalliskielistä tai jokin saamenkielistä? Austra- Parekh, Bhikhu 1999 (toim.). The Future of Multi-Ethnic liassa on käytössä LOTE-lyhenne, jolla viitataan Britain: The Parekh Report. London 1999. muihin kieliin kuin englantiin (Languages Other Than English). Mikä tuo lyhenne olisi Suomen Saukkonen, Pasi 2013. Erilaisuuksien Suomi: tapauksessa? Voisiko se olla MURSU (MUu kieli vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot. kuin Ruotsi, SUomi tai saame)? ■ Helsinki: Gaudeamus.

Weiste-Paakkanen, Anneli 2014. Vähemmistöjen Kirjoittaja on erikoistutkija Helsingin kaupungin väestötutkimukset – mihin niitä tarvitaan? tietokeskuksessa sekä yleisen valtio-opin dosentti Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogi. https://blogi. Helsingin yliopistossa ja kulttuuripolitiikan dosentti thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/vahemmistojen- Jyväskylän yliopistossa. vaestotutkimukset-%E2%80%93-mihin-niita-tarvitaa-1.

56 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 [ MAAHANMUUTTO ]

MARJA-LIISA HELMINEN Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia

Maahanmuuttajissa on vain hieman enemmän miehiä kuin naisia, mutta suhde vaihtelee paljonkin taustamaan mukaan. Suurin miesenemmistö on brittitaustaisilla.

urvapaikanhakijoita koskevassa uutisoin- nissa korostetaan monesti, että viime aikoina Suomeen tulleet ovat olleet enimmäk- Syntyperä-luokituksen avulla voidaan seen nuoria miehiä. Suomessa on kuitenkin erottaa ulkomaalaistaustaisten Tnoin 300 000 ulkomaalaistaustaista, joiden suku- ns. ensimmäinen ja toinen polvi puolijakauma ei eroa merkittävästi suomalaistaustaisista. Sukupuolijakauma toki vaihtelee maa- ilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön syntyperä- hanmuuttajaväestön sisällä taustamaan mukaan. Tluokituksen. Saman tyyppinen luokitus on ollut jo pitkään käytös- Viime vuonna Suomeen tulleista turvapaikan- sä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön hakijoista 81 prosenttia oli miehiä. Viime vuonna vanhempien syntymävaltion perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätösten saa- on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalais- jista oli miehiä 73 prosenttia. (Euroopan muutto- taustaiset henkilöt. liikeverkosto/Maahanmuuttovirasto 2016.) Kos- Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toi- ka vuonna 2015 päätöksen saaneet eivät välttä- nen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustai- mättä ole hakeneet turvapaikkaa vuonna 2015 silla henkilöillä taustamaa on Suomi. vaan aiemmin, näitä lukuja ei toki voi suoraan Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat van- vertailla toisiinsa, koska ne koskevat eri kohde- hemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. joukkoja. Ne antavat kuitenkin viitteitä siitä, min- Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kälainen turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. saaneiden sukupuolijakauma on ollut. Kiinnosta- Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos hen- vaa on, millainen on koko maahanmuuttajataus- kilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän taisen väestön jakauma? syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole Artikkelini perustuu vuoden 2014 väestötilas- tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta hen- totietoihin eivätkä niissä näy vielä maahan viime kilön oma syntymävaltio. aikoina tulleet turvapaikanhakijat. Väestötilastois- sa ovat mukana vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Väestötilastoon päätyvät vain turvapaikan saaneet (ei hakijat), ja hekin yleensä vasta sitten, Koko ulkomaalaistaustaisessa väestössä (Tilas- kun ovat saaneet Suomesta turvapaikan ja oleske- tokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan, ks. luluvan ja sen myötä kotikunnan. (Ks. aiheesta tar- tietolaatikko) miesten osuus oli 50,7 prosenttia kemmin Helminen & Keski-Petäjä 2016.) vuonna 2014. Tämä erosi vain noin puolisentois-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 57 [ MAAHANMUUTTO ]

KUVIO 1. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset iän ja sukupuolen mukaan 2014

lkm 25 000 Miehet Naiset

20 000

15 000

10 000

5 000

0 0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–69 70–74 75–79 80–84 85– Ikä, v.

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

ta prosenttiyksikköä suomalaistaustaisten mies- män kuin naisia vuonna 2014 (kuvio 1). Naisia ten osuudesta (49,1 %) tai miesten osuudesta ko- alkaa olla enemmän 50-vuoden iästä eteenpäin. ko väestössä (49,2 %). Ulkomaalaistaustaisia oli Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla eroja ei sa- Suomessa 322 700 vuonna 2014, eli 5,9 prosent- malla tavalla ole, ovathan he Suomessa syntyneitä tia koko väestöstä. eli ryhmä ei ole valikoitunut samalla tavoin kuin ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset, jotka ovat syystä tai toisesta päättäneet muuttaa Suo- Ensimmäisen polven muuttajissa nuoria meen. Vuonna 2014 ensimmäisen polven ulko- miehiä enemmän kuin nuoria naisia maalaistaustaisia oli 273 300 ja toisen polven ul- Niin sanottujen ensimmäisen polven ulkomaa- komaalaistaustaisia 49 400. laistaustaisten (syntyneet ulkomailla, vanhemmat syntyneet myös ulkomailla) joukossa miesten osuus on 50,6 prosenttia. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten (syntyneet Suomessa, vanhemmat syntyneet ulkomailla) joukossa miesten osuus on puolestaan hieman korkeampi, eli 51,3 prosenttia. Väestössä yleensä miesten osuus on suurimmillaan nuorimmissa ikäluokissa, koska poikia syntyy hieman enemmän kuin tyttöjä. Toisen pol- Viime vuonna ven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä melko nuoria – heistä 94 prosenttia oli alle 30-vuotiaita vuonna tehtyjen myönteisten 2014. Koko väestössäkin miesten osuus pysyttelee 51 prosentissa aina nelikymppisten ikäryhmiin as- turvapaikkapäätösten ti. Tämän jälkeen osuus alkaa laskea muun muas- saajista oli miehiä sa siksi, että naiset elävät miehiä pidempään, jolloin heitä on enemmän vanhemmissa ikäryhmissä. 73 prosenttia. Kun tarkastellaan ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia – varsinkin 25 – 39-vuotiaita miehiä – havaitaan, että heitä oli selvästi enem-

58 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 2. Miesten osuus iän mukaan 2014, prosenttia

% 60 Koko väestö Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset

0 0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–69 70–74 75–79 80–84 85–89 90–94 95–99 100– Ikä, v.

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Kuviossa 2 esitetään miesten prosenttiosuus eri KUVIO 3. Miesten osuus (%) taustamaittain 2014, ensimmäisen polven ikäryhmissä sekä koko väestön että ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ulkomaalaistaustaiset polven ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Ul- komaalaistaustaisten 30 – 39-vuotiaiden ryhmässä ritannia Nigeria miesten osuus on hieman suurempi kuin koko vä- Nepal estössä. Tässä ikäryhmässä 1. polven ulkomaalais- Turkki Pakistan taustaisia miehiä on noin 38 600 ja naisia 33 800, Irak Yhdysvallat (USA) eli miehiä on vajaa 5 000 enemmän kuin naisia. Intia Myös 65 – 74-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten Ulkomaa tuntematon Saksa joukossa miesten osuus on hieman suurempi kuin Iran Ent. Jugoslavia koko väestössä. Tässä ulkomaalaistaustaisten ikä- Puola ryhmässä naisia ja miehiä on yhtä paljon. Ruotsi Romania Unkari Afganistan Somalia Sukupuolijakaumissa suuria eroja Viro taustamaan mukaan Vietnam Kiina Ent. Neuvostoliitto Eroavatko miesten ja naisten osuudet taustamait- Venäjä tain? Kuviossa 3 ovat mukana ulkomaalaistaus- Filippiinit Thaimaa taisten 25 merkittävintä taustamaata vuodelta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2014. Syntyperän taustamaa tarkoittaa henkilön % vanhempien syntymämaata, tai jos sitä ei ole tiedossa, henkilön omaa syntymämaata. Varsinkaan Lähde, Tilastokeskus, väestörakenne 1. polven ulkomaalaistaustaisten vanhemmista ei ole useinkaan Suomen väestötietojärjestelmässä tietoa, joten heidän taustamaansa on neljällä vii- desosalla heidän oma syntymämaansa. Suurin miesenemmistö oli vuonna 2014 britti- läis-, nigerialais- ja nepalilaistaustaisilla. Suomes- sa asuvista brittiläistaustaisista 81 prosenttia oli

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 59 [ MAAHANMUUTTO ]

miehiä; nigerialais- ja nepalilaistaustaisista miehiä si tietyt miesvaltaiset taustamaat suomalaisnaisten oli 73 – 74 prosenttia. Selvästi suurin naisenem- avio- ja avopuolisoissa ja toisinpäin. Tosin rekiste- mistö oli thaimaalaistaustaisissa, 86 prosenttia, ja ritietojen avulla ei voida arvioida, onko ulkomaa- filippiiniläistaustaisissa, 73 prosenttia. Venäjä ja laistaustainen puoliso muuttanut Suomeen suo- entinen Neuvostoliitto tulivat seuraavina hieman malaisen perässä, vai ovatko he tavanneet vasta yli 60 prosentin naisenemmistöllä. täällä, jolloin ulkomaalaistaustainen osapuoli olisi Muista suurista taustamaista naisenemmis- tullut maahan alun perin jonkin muun syyn takia. töisiä olivat edellisten lisäksi vain Kiina, Viet- Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvin- nam ja Viro. Tosin virolaistaustaisten keskuudes- vointi -tutkimuksessa on todettu, että yli puo- sa miehiä oli lähes 49 prosenttia, joten sukupuol- let Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista on ten osuudet olivat lähes tasan. Monella kuvion 3 tullut maahan perhesyiden takia (Sutela & Lar- taustamaalla miesenemmistö oli 50 – 60 prosen- ja 2015). Suomalaistaustaisten puolisoiden lisäk- tin luokkaa, eli miesten osuus ei ollut merkittä- si moni maahanmuuttaja on perustanut perheen västi suurempi kuin naisten. myös ei-suomalaisen kanssa, joko jo lähtömaassa Maat, joista on tullut paljon pakolaisia, sijoit- tai vasta Suomessa. tuvat miesten osuudessa 50 – 60 prosentin tuntu- maan. Tällaisia ryhmiä olivat esimerkiksi soma- Suomalaisnaisilla eniten lialais-, afganistanilais- ja iranilaistaustaiset, joista 53 – 57 prosenttia oli miehiä. Irakilaistaustais- brittitaustaisia puolisoita ten keskuudessa miehiä oli hieman enemmän eli Seuraavassa tarkastelussa ovat mukana eri suku- 63 prosenttia. puolta olevat avio- ja avoparit, joissa parien osa- Jos tarkastellaan maita, jotka eivät mahtuneet puolina on suomalaistaustainen ja ensimmäisen edellä mainittuun 25 merkittävimmän tausta- polven ulkomaalaistaustainen. Suomalaistaustais- maan listaan, mutta joissa on silti yli 300 hen- ten naisten ulkomaalaistaustaiset avio- ja avopuo- kilöä kussakin, suuria miesten prosenttiosuuksia lisot olivat useimmiten vuonna 2014 brittiläis- oli esim. Egyptillä, Tunisialla, Irlannilla ja Alanko- taustaisia miehiä, noin 2 000 miestä. Miesten mailla, joista tulleista yli 80 prosenttia on miehiä. osuushan oli juuri brittiläistaustaisten joukossa Naisenemmistöisiä taustamaaryhmiä olivat puo- suurin. Lähes kaksi kolmasosaa Suomessa asuvis- lestaan Indonesia, Japani ja Brasilia. ta brittiläistaustaisista miehistä on avo- tai avioliitossa suomalaistaustaisen naisen kanssa. Seuraavaksi eniten suomalaisnaisilla oli puoli- Moni muuttaa maahan perhesyistä soja, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto. Tilastokeskuksen rekisteripohjaisista väestötilas- Näiden puolisoiden osuus jää kuitenkin suhteel- toista ei löydy tietoa maahanmuuton syystä, joten lisen pieneksi verrattuna britteihin; ”vain” 7 prosen perusteella ei voida suoraan arvioida yhteyksiä senttia niistä miehistä, joiden taustamaa oli enti- eri taustamaiden sukupuolijakaumiin. On kuiten- nen Neuvostoliitto, oli avo- tai avioliitossa suo- kin mielenkiintoista katsoa, näkyvätkö esimerkik- malaistaustaisen naisen kanssa. Venäläistaustaisia on kuitenkin Suomessa niin paljon, että puolisoiden määrä nousee tässäkin listauksessa esiin. Seu- raavaksi eniten suomalaisnaisilla oli sellaisia puolisoita, joiden taustamaa oli Ruotsi, Saksa, Turk- ki ja Yhdysvallat. Kaksi viimeksi mainittua olivat- kin miesvaltaisia taustamaaryhmiä, kuten aiemmin todettiin. Sekä ruotsalais-, saksalais-, että yh- dysvaltalaistaustaisista miehistä hieman yli puolet oli liitossa suomalaistaustaisen naisen kanssa. Suomalaistaustaisten miesten puolisoina oli Suomessa asuvista brittiläistaustaisista ylivoimaisesti eniten niitä naisia, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, noin 8 700. Enti- 81 prosenttia oli miehiä. sestä Neuvostoliitosta kotoisin olleista naisista 23 prosenttia oli avio- tai avoliitossa suomalaistaustaisen miehen kanssa. Tämä taustamaaryhmähän oli myös naisvaltainen, naisia oli 61 prosenttia. Seuraavaksi eniten ulkomaalaistaustaisia puo-

60 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 lisoita suomalaismiehillä oli Thaimaasta, Viros- ta, Ruotsista, Kiinasta ja Filippiineiltä. Suomes- sa asuvista thaimaalaistaustaisista naisista kaksi kolmasosaa oli liitossa suomalaistaustaisen miehen kanssa, ja Thaimaa olikin suurimmista taus- tamaaryhmistä naisvaltaisin. Seuraavaksi naisvaltaisin ryhmä oli filippiiniläistaustaiset. Heistä 44 Thaimaalaistaustaisista naisista prosenttia oli liitossa suomalaismiehen kanssa. kaksi kolmasosaa oli liitossa Nais- tai miesvaltaisuudesta ei kuitenkaan voi vetää aina selviä yhtäläisyyksiä parinmuodostuk- suomalaistaustaisen miehen kanssa. seen. Kaikki maahanmuuttajat eivät ole välttä- mättä tulleet maahan ”puolison perässä”. Moni muutenkin merkittävä taustamaa näkyy suomalaisten ”suosituimmissa” ulkomaalaispuolisoissa lähinnä siksi, että heidän kokonaismääränsä on suuri. Toisaalta taas paria suurta maahanmuut- tajaryhmäämme, somalialais- ja irakilaistaustaisia, ei juurikaan näy suomalaistaustaisten puolisoina. Vaikuttaako turvapaikanhakijoiden lisään- tynyt määrä myöhemmin tähän, jää nähtäväksi. Monet maahanmuuttajat muodostavat liiton kuitenkin omasta tai toisesta maasta tulleen maahan- muuttajan kanssa. Lähteet: Euroopan muuttoliikeverkosto/Maahanmuuttovirasto 2016. Maahanmuuton tunnusluvut 2015. Muuttavatko turvapaikan saaneet http://www.emn.fi/tilastoja/emn_tilastojulkaisu. Suomen sukupuolijakaumaa? On arvioitu, että Suomeen viime vuonna tulleis- Helminen, Marja-Liisa & Keski-Petäjä, Miina 2016. Miksi ta 32 500 turvapaikanhakijasta noin 30 – 40 pro- turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa? senttia eli 10 000 – 13 000 saisi myönteisen pää- Tieto & trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus 26.1.2016 töksen (Sisäministeriö 2016). Jos väestöön siis http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/152/. lisätään vaikkapa 10 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista 80 prosenttia on miehiä, mi- Sisäministeriö 2016. Sisäministeriön arvio perustuu ten sukupuolten osuudet muuttuvat? Laskelma faktoihin. Verkkouutinen 11.2.2016. http://www. on hyvin summittainen eikä ota huomioon esi- intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/sisaministerion_ merkiksi sitä, kuinka paljon vuonna 2015 maa- arvio_perustuu_faktoihin_65685. han on muuten kuin turvapaikanhakijoina tullut maahanmuuttajia. Myös arvio miesten 80 pro- Sutela, Hanna & Larja, Liisa 2015. Yli puolet Suomen sentin osuudesta saattaa olla yläkanttiin ja perus- ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä. tuu turvapaikanhakijoiden tietoihin. Turvapaikan Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & saaneiden joukossa miesten osuus oli hieman pie- Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja nempi ainakin vuoden 2015 lukujen perusteella. hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Työterveyslaitos, Jos kuitenkin arvioidaan, että turvapaikan saa- Kotouttamisrahasto, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, neista noin 80 prosenttia olisi miehiä kuten haki- Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/ joistakin, miesten osuus ensimmäisen polven ul- art_2015-10-15_001.html. komaalaistaustaisessa väestössä nousisi 50,6 prosentista 51,6 prosenttiin eli yhden prosenttiyk- Tilastokeskus. Väestörakenne. http://tilastokeskus.fi/til/ sikön. Koko väestön keskuudessa osuus nousisi vaerak/index.html. 49,2 prosentista 49,3 prosenttiin eli 0,1 prosent- tiyksikköä. ■ Maahanmuutosta ja kotoutumisesta on runsaasti tietoja Tilastokeskuksen teemasivustolla Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja tilastokeskus.fi/maahanmuutto. elinolotilastot -yksikössä.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 61 [ MAAHANMUUTTO ]

HANNA SUTELA Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on varsin matala verrattuna niin suomalaistaustaisiin naisiin kuin ulkomaalaistaustaisiin miehiinkin. Mikä selittää suuria eroja ja mitä niille voisi tehdä?

arkastelen artikkelissani taustamaan, maa- lisyysaste oli miesten työllisyysastetta alhaisem- hantulon syyn, maassa asumisen keston ja pi kuitenkin kaikissa taustamaaryhmissä, ja su- kielitaidon mukaisia eroja erityisesti ulko- kupuolten välinen ero työllisyydessä oli kaikis- maalaistaustaisten naisten työllisyydessä se- sa ryhmissä suurempi kuin suomalaistaustaisilla Tkä sitä, miten vanhemmuus vaikuttaa työllisyysas- vuonna 2014. teisiin eri ryhmissä. Aineistona käytän Tilastokes- Ryhmien välillä on toisaalta isoja eroja (ku- kuksen Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvin- vio 1). Venäjä- ja Neuvostoliitto -taustaisten, Vi- vointi 2014 -tutkimusta (UTH) (ks. tietolaatikko). ro-taustaisten sekä EU-, Efta- ja Pohjois-Amerik- Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuneen ka -taustaisten naisten työllisyysasteet olivat vain 20 – 64-vuotiaan ulkomaista syntyperää olevan vä- kymmenisen prosenttia pienemmät kuin vastaa- estön työllisyysaste oli noin 10 prosenttiyksikköä vista maista tulleiden miesten työllisyysasteet alhaisempi kuin suomalaistaustaisen väestön. Ul- vuonna 2014. Viro-taustaisten ja muiden EU-, Ef- komaalaistaustaisten miesten työllisyysaste jäi vain ta- ja Pohjois-Amerikka -taustaisten miesten työl- hieman jälkeen suomalaistaustaisten miesten työl- lisyysasteet olivat jopa korkeammat kuin suoma- lisyydestä, mutta ulkomaalaistaustaisten naisten laistaustaisten miesten työllisyysaste, eikä naisten työllisyysaste oli lähes 20 prosenttiyksikköä pie- työllisyysaste jäänyt suomalaistaustaisten naisten nempi kuin suomalaistaustaisilla naisilla. (Kuvio 1.) työllisyysastetta kovinkaan paljon alhaisemmaksi. Aasialaistaustaisilla sekä Latinalais-Amerikka- ja Itä-Eurooppa -taustaisilla naisilla työllisyysas- Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden te jäi sen sijaan noin kolmanneksen matalammak- työllistyminen vaikeaa si kuin samojen taustamaaryhmien miehillä. Näissä Ulkomaalaistaustaisen 20 – 64-vuotiaan väestön ryhmissä miesten työllisyysaste oli korkeampi kuin työllisyysaste vaihtelee muun muassa taustamaan suomalaistaustaisten miesten työllisyysaste vuonna mukaan (ks. Larja & Sutela 2015). Naisten työl- 2014, mutta naisten työllisyysaste oli selvästi ma-

62 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 KUVIO 1. Ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen 20 – 64-vuotiaan Ulkomaista syntyperää olevien väestön työllisyysaste sukupuolen mukaan 2014

71 työ- ja hyvinvointi 2014 Ulkomaalaistaustaiset 56 -tutkimus (UTH) 74 Suomalaistaustaiset 73 ilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä TTyöterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014 – 2015 Miehet Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tut- Naiset 66 kimuksen (UTH). Käyntihaastatteluna toteutetun tut- Venäjä ja Neuvostoliitto 58 kimuksen tulokset edustavat 15 – 64-vuotiasta Suo- 82 messa vuonna 2014 vakinaisesti asunutta ulkomais- Viro 71 ta syntyperää olevaa väestöä. Syntyperä-käsitteel- 52 lä viitataan henkilöihin, joiden molemmat vanhem- Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 31 mat ovat ulkomailla syntyneitä. Joukkoon kuuluu siis 62 myös Suomessa syntyneitä ns. toisen polven maa- Muu Afrikka 30 hanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pit- 82 kän aikaa Suomessa asuneita. Tässä artikkelissa ryh- Aasia 56 mää kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi. Tutkimus- 78 EU, Efta ja Pohjois-Amerikka ta ovat rahoittaneet sen toteuttajien lisäksi EU:n ko- 69 touttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä 79 Lat. Amerikka, Itä-Eur. ja muut työ- ja elinkeinoministeriö. 52

0 20 40 60 80 100 % Lisätietoja:

Tilastokeskuksen maahanmuuttajat ja Lähde: Tilastokeskus, UTH kotoutuminen -teemasivusto, tilastokeskus.fi/ maahanmuutto.

talampi kuin suomalaistaustaisilla naisilla. Lähi-itä- Lasten lukumäärässä ei suuria eroja ja Pohjois-Afrikka -taustaisten miesten työllisyysas- syntyperän mukaan te oli melko alhainen, mutta näissä ryhmissä naisten työllisyysaste oli noin 40 – 50 prosenttia tätäkin ma- Vanhemmuudella on tunnetusti vaikutusta eten- talampi. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisista se- kin naisten työllisyyteen ennen kaikkea silloin, kä muu Afrikka -taustaisista naisista ylipäänsä vain kun lapset ovat pieniä. Ulkomaalaistaustaisten vajaa kolmannes oli työllisiä vuonna 2014. naisten tiedetään perheellistyvän keskimäärin Ulkomaalaistaustaisten naisten ja miesten aikaisemmin kuin suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste on yhteydessä koulutukseen sa- (Larja & Sutela 2015). malla tapaa kuin suomalaistaustaisilla: korkein- Naisten työllisyysasteita verrattaessa onkin syy- taan ylempää perusastetta (peruskoulu) vastaa- tä ottaa huomioon se, eroavatko ulkomaalaistaus- van oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste jää taiset ja suomalaistaustaiset 20 – 64-vuotiaat nai- matalimmaksi ja korkea-asteen suorittaneilla se set lasten lukumäärän suhteen: johtuuko ulko- nousee korkeimmaksi (Larja & Sutela 2015). maalaistaustaisten naisten alhainen työllisyys siitä, Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenteessa että heillä on useammin ja enemmän lapsia kuin on kuitenkin isoja eroja taustamaan mukaan (Su- suomalaistaustaisilla naisilla? Entä jäävätkö ulko- tela 2015). Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisten nais- maalaistaustaiset naiset useammin ja pidemmäk- ten koulutustaso on erityisen matala: Lähi-itä- si aikaa pois työmarkkinoilta hoitamaan lapsiaan? ja Pohjois-Afrikka -taustaisista 20 – 54-vuotiais- Tässä vuoden 2014 työmarkkina-asemaa kos- ta naisista reilu kolmannes (34 %) ja muu Afrikka kevassa tarkastelussa lapsilla tarkoitetaan kaikkia -taustaisista naisista lähes puolet (46 %) oli suo- vuoden 2013 lopussa samassa kotitaloudessa asu- rittanut korkeintaan ylemmän perusasteen oppi- neita alle 18-vuotiaita lapsia, vaikka he eivät olisi määrän. Osa heistä oli käynyt koulua vain muu- olleet henkilön biologisia lapsia. Lapsettomiin lue- taman vuoden, jos sitäkään. taan henkilöt, joiden kotitaloudessa ei asunut al-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 63 [ MAAHANMUUTTO ]

KUVIO 2. Kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä taustaisista naisista moni oli jo yli 50-vuotias ja 20 – 64-vuotiailla ja 25 – 49-vuotiailla naisilla syntyperän mukaan 2014 tämän ikäisistä suhteellisen harvalla on enää ala- ikäisiä lapsia kotona (ulkomaalaistaustaiset 15 %, suomalaistaustaiset 11 % ). Suomalaistaustaiset 41 19 25 15 25–49- Kuten edellä todettiin, ulkomaalaistaustaiset vuotiaat naiset perheellistyvät nuorempina kuin suoma- Ulkomaalaistaustaiset 40 26 23 12 laistaustaiset: 20 – 24-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista naisista 37 prosentilla oli lapsia, kun vas- Suomalaistaustaiset 64 12 15 9 taava osuus suomalaistaustaisilla oli 16 prosenttia. 20–64- Kun tarkastelu rajataan ikäryhmään vuotiaat 25 – 49-vuotiaat, alle 18-vuotiaiden lasten äitien Ulkomaalaistaustaiset 52 21 18 10 osuus olikin yhtä suuri ulkomaalaistaustaisilla (60 0 25 50 75 100 %) kuin suomalaistaustaisilla (59 %) naisilla. Tosin % myös tässä ikäryhmässä ulkomaalaistaustaiset nai- Ei alle 18-v. lapsia Yksi lapsi Kaksi lasta Kolme tai enemmän set ovat keskimäärin nuorempia kuin suomalaistaustaiset, mikä näkyy siinä, että ulkomaalaistaus- Lähde: Tilastokeskus, UTH taisilla naisilla oli useammin (24 %) alle 3-vuotiaita lapsia kuin suomalaistaustaisilla naisilla (18 %). Lasten lukumäärässä ei kuitenkaan ollut suuria eroja syntyperän mukaan (kuvio 2). Koko 20 – 64-vuotiaiden ikäluokassa eroina näkyi lähinnä se, että ulkomaalaistaustaiset olivat harvemmin lap- KUVIO 3. Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden settomia ja useammin yhden lapsen äitejä kuin suo- naisten työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan 2014 malaistaustaiset. Kahden tai kolmen ja useamman % lapsen äitien osuudet olivat hyvin samankaltaiset. 100 Ryhmien rakenne oli vielä tasaisempi 25 – 49-vuo- Ulkomaalaistaustainen Suomalaistaustainen 87 90 86 tiaiden ikäluokassa, jossa ulkomaalaistaustaisilla oli 80 71 vai yksi lapsi hieman useammin kuin suomalais- 70 63 64 taustaisilla, mutta suomalaistaustaisilla oli hieman 60 54 53 useammin vähintään kolme lasta. 50 40 31 Äitiys heikentää ulkomaalaistaustaisten 30 20 naisten työllisyyttä 10 Suomi on tasa-arvon edelläkävijämaita, ja naisten 0 ja äitien työssäkäyntiä on totuttu pitämään meillä Ei alle 18-v. lapsia Nuorin alle 3-v. Nuorin 3–6-v. Nuorin 7–17-v. itsestäänselvyytenä. Työpanos on korkeimmillaan lapsiperheissä, ja erityisesti kouluikäisten lasten Lähde: Tilastokeskus, UTH äidit ovat aktiivisesti työelämässä. Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste onkin korkeampi (78 % vuonna 2014) kuin lapsettomien naisten (71 %) ikäryhmässä 20 – 64-vuotiaat. Ulko- maalaistaustaisten naisten tilanne on päinvastai- nen: alle 18-vuotiaiden lasten äidit olivat vuonna 2014 harvemmin (49 %) mukana työelämäs- le 18-vuotiaita lapsia. Toisin sanoen tässä tarkaste- sä kuin lapsettomat naiset (63 %). lussa ”lapsettomat” henkilöt eivät välttämättä ole Suomalainen perhevapaajärjestelmä määrittää kokonaan lapsettomia, vaan heillä voi olla täysi- erityisesti äitien työhön osallistumista. Äitiys- ja ikäisiä ja/tai toisessa kotitaloudessa asuvia lapsia. vanhempainvapaakautta voi jatkaa kotihoidontu- Kun tarkastellaan koko 20 – 64-vuotiaiden ikä- kikaudella, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Val- ryhmää, ulkomaalaistaustaisten naisten kotitalo- taosaa lapsista hoidetaan kotihoidontuella ainakin uksissa oli vuonna 2014 huomattavasti useam- jonkin aikaa, ja äidit ovat kotihoidontuen – kuten min alle 18-vuotiaita lapsia (48 %) kuin suoma- muidenkin perhevapaiden – pääasiallisia käyttä- laistaustaisilla naisilla (36 %). Tämä johtui muun jiä. Kotihoidontukikauden pituus on yhteydessä muassa ulkomaalaistaustaisten naisten nuorem- äidin työmarkkina-asemaan ja koulutustaustaan. masta ikärakenteesta suomalaistaustaisiin verrat- Äidit palaavat töihin lasten ollessa keskimää- tuna. Toisin sanoen 20 – 64-vuotiaista suomalais- rin noin puolitoistavuotiaita. Matalammin koulu-

64 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 tetut äidit ja ne, joilla ei ole työpaikkaa mihin pa- KUVIO 4. Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten lata, käyttävät tyypillisesti pidempiä kotihoidon- 20 – 64-vuotiaiden naisten työllisyysaste kotona asuvien tukikausia kuin paremmin koulutetut ja vakinai- alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2014 sessa työsuhteessa olevat äidit. Se, että äiti jää ko- % 90 tiin hoitamaan lapsia ilman kotihoidontukea vie- Ulkomaalaistaustainen Suomalaistaustainen 82 lä senkin jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kolme 80 76 75 71 70 vuotta, on Suomessa melko harvinaista. 63 Tuo kolmen vuoden raja ilmenee hyvin suoma- 60 53 laistaustaisten äitien työllisyysasteissa (kuvio 3). 52 50 Alle 3-vuotiaiden lasten suomalaistaustaisista äi- 40 deistä vain reilut puolet oli työllisiä vuonna 2014, 34 mutta yli kolmivuotiaiden lasten äideistä jo lähes 30 yhdeksän kymmenestä. 20 Myös ulkomaalaistaustaisilla naisilla äitien työl- 10 lisyysaste nousee nuorimman lapsen iän myötä. Al- 0 le kolmivuotiaiden lasten ulkomaalaistaustaisista äi- Ei alle 18-v. lapsia Yksi lapsi Kaksi lasta Kolme tai enemmän deistä harvempi kuin joka kolmas oli työssä vuonna 2014, mutta kouluikäisten äideistä kaksi kolmas- Lähde: Tilastokeskus, UTH osaa. Työllisyysaste jää kuitenkin suomalaistaustaisten äitien työllisyysastetta merkittävästi matalam- maksi kaikenikäisten lasten äideillä. Lapsettomien ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten naisten työllisyysasteiden ero ei ole yhtä suuri kuin vas- KUVIO 5. Ulkomaalaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden äitien ja lapsettomien naisten työllisyysaste taustamaan mukaan 2014 taava ero alle 18-vuotiaiden lasten äideillä. Myös kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä 78 Suomalaistaustaiset on yhteydessä äitien työllisyyteen (kuvio 4). Ul- 71 komaalaistaustaisilla naisilla vain reilut puolet yh- 49 Ulkomaalaistaustaiset den tai kahden alaikäisen lapsen äideistä oli työlli- 63 siä vuonna 2014; jos lapsia oli kolme tai useampi, On alle 18-v. lapsia äitien työllisyysaste oli reilu kolmannes. Ei alle 18-v. lapsia 57 Venäjä ja Neuvostoliitto Suomalaistaustaisista yhden lapsen tai vähin- 59 tään kolmen lapsen äideistä sen sijaan kolme nel- 61 Viro jäsosaa oli työllisiä. Kahden lapsen äideillä osuus 79 22 oli jopa tätäkin korkeampi. Suomalaistaustais- Lähi-itä ja Afrikka 46 ten 20 – 64-vuotiaiden äitien työllisyys oli lapsi- 48 Aasia luvusta riippumatta korkeampi kuin lapsettomi- 64 en naisten työllisyys. 65 EU, Efta ja Pohjois-Amerikka Äitiys ei tosin liity naisten työmarkkina-ase- 74 49 maan yhtä vahvasti kaikissa taustamaaryhmissä. Lat. Amerikka, Itä-Eur. ja muut Venäjä- ja Neuvostoliitto -taustaisten äitien ja 56 lapsettomien naisten työllisyys ei juurikaan eron- 0 20 40 60 80 100 % nut toisistaan vuonna 2014. Muissa ryhmissä äi- tien työllisyysaste jäi alhaisemmaksi kuin lapset- Lähde: Tilastokeskus, UTH tomien naisten. (Kuvio 5.) Suurimmillaan työllisyysasteiden ero oli Lä- hi-itä- ja Afrikka -taustaisilla naisilla. Näissä ryh- missä äitien työllisyysaste oli alle puolet siitä, mi- tä se oli lapsettomilla naisilla vuonna 2014. Näi- den ryhmien 20 – 64-vuotiailla naisilla oli myös useammin, enemmän ja nuorempia lapsia kuin Kotoutuminen ilmenee erityisen hyvin muiden taustamaaryhmien naisilla: 63 prosentilla oli alle 18-vuotiaita lapsia (muut ryhmät 39 – 55 ulkomaalaistaustaisten äitien työllisyydessä. %). Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisista naisista 20 prosentilla ja muu Afrikka -taustaisista naisista 30 prosentilla oli vähintään kolme lasta. Kuten edellä todettiin, myös naisten koulutusaste oli näissä ryhmissä alhainen, ja erityisen alhai-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 65 [ MAAHANMUUTTO ]

KUVIO 6. Ulkomailla syntyneiden 20 – 64-vuotiaiden naisten ja miesten ten osuus on luonnollisesti hyvin korkea, korke- työllisyysaste Suomessa lasten ja asumisen keston mukaan 2014 ampi kuin suomalaistaustaisen väestön työllisyys- aste. Tämä pätee myös naisiin: ulkomaalaistaus- Alle 5 vuotta (27) 50 taisten työperäisistä syistä Suomeen muuttanei- Naiset 5-10 v 36 den 20 – 64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 60 80 prosenttia vuonna 2014. Kaikissa muissa ryh- Yli 10 vuotta 64 69 missä ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysas- te jäi alhaisemmaksi (30 – 66 %) kuin suomalaistaustaisten naisten (74 %). Alle 5 vuotta 67 72 Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste Miehet 5-10 v 75 oli kaikissa maahantulon syytä kuvaavissa ryhmis- 70 sä myös alhaisempi kuin miesten vastaava työlli- Yli 10 vuotta 79 67 syysaste, joskin työperäisten muuttajien osalta tä- mä sukupuolten välinen ero liittyi lähinnä lapsiin. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Niiden työperäisistä syistä muuttaneiden naisten % On alle 18-v. lapsia työllisyysaste, joiden kotitaloudessa ei ollut alle Ei alle 18-v. lapsia 18-vuotiaita lapsia, oli sama kuin kaikkien työpe- räisistä syistä muuttaneiden miesten työllisyysas- Lähde: Tilastokeskus, UTH ( )= Tieto on pienen havaintomäärän vuoksi suuntaa antava te eli 90 prosenttia. Työperäisistä syistä Suomeen muuttaneista, tutkimushetkellä alle 18-vuotiaiden lasten äideistä 64 prosenttia oli työllisiä. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys paranee maassa asumisen keston myötä. Vuonna 2014 alle viisi vuotta Suomessa asuneista naisista 40 prosenttia oli työllisiä, 5 – 10 vuotta asuneista naisista työllisiä oli lähes puolet (47 %) ja yli 10 vuotta asuneista 67 prosenttia (Larja & Sute- la 2015). Miesten joukossa maassa asumisen keston vaikutus työllisyyteen ei ole yhtä yksiselit- teinen. Työllisyysasteen nousu maassa asumisen myötä näkyy lähinnä pakolaistaustaisilla sekä per- Suomessa syntyneistä 20–29-vuotiaista hesyistä muuttaneilla miehillä – ja isillä (kuvio 6). ulkomaalaistaustaisista naisista yli 70 Kotoutuminen ilmenee erityisen hyvin ulkomaalaistaustaisten äitien työllisyydessä. Yli 10 vuot- prosenttia oli työssä vuonna 2014. ta maassa asuneiden ulkomaalaistaustaisten äitien ja lapsettomien naisten työllisyysasteiden ero on enää varsin pieni. Yli 10 vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten lapsettomien naisten työllisyysaste (69 %) oli jo samaa tasoa kuin suomalaistaustaisilla lapsettomilla naisilla (71 %) tai ulkomaalaistaustaisilla lapsettomilla miehillä (68 %). Alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste taas ei juurikaan eronnut yli 10 vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten (51 %) ja suo- nen se oli ryhmän äideillä. Lähi-itä- ja Pohjois-Af- malaistaustaisten naisten (54 %) välillä. rikka -taustaisista äideistä 41 ja muu Afrikka -taus- Suomessa syntyneitä toisen polven ulkomaalais- taisista äideistä 52 prosenttia oli suorittanut kor- taustaisia oli 20 – 64 -vuotiaita vasta muutamia tu- keintaan ylemmän perusasteen oppimäärää vastaa- hansia vuonna 2014, joten UTH-tutkimuksen tu- van koulutuksen, kun vastaava osuus kaikilla ulko- loksia voi tämän ryhmän osalta pitää vain suuntaa maalaistaustaisilla äideillä oli 21 prosenttia. antavina. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kuva ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyy- destä saattaa muuttua, kunhan Suomessa syntynyt Työllisyys paranee maassa asumisen toinen sukupolvi ehtii työmarkkinoille. Suomes- keston myötä sa syntyneistä 20 – 29-vuotiaista ulkomaalaistaus- Ulkomaalaistaustaisen väestön työllistyminen taisista naisista yli 70 prosenttia oli työssä vuonna vaihtelee maahantulon syyn mukaan (ks. Larja 2014, mikä oli jopa hieman enemmän kuin ikäryh- & Sutela 2015). Työperäisillä muuttajilla työllis- män suomalaistaustaisilla naisilla.

66 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 Naisten työllistyminen edellyttää TAULUKKO. Ulkomaalaistaustaisen 20 – 64-vuotiaan väestön yleisimmät miehiä parempaa kielitaitoa ammatit sukupuolen mukaan 2014 (vuoden 2010 ammattiluokituksen 2-numerotaso) Vuonna 2014 Suomessa oli noin 62 000 työllistä NAISET OSUUS TYÖLLISISTÄ (%) 20 – 64-vuotiasta ulkomaalaistaustaista naista ja Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 81 000 miestä. Taulukko esittää ulkomaalaistaus- (mm. lähihoitajat) 14 taisten naisten ja miesten yleisimpiä ammatteja Siivoojat ja kotiapulaiset 14 vuonna 2014 (ks. myös Sutela 2015). Viro- ja Aa- Myyjät ja kauppiaat 10 sia-taustaisista työllisistä naisista lähes joka neljäs Palvelutyöntekijä (mm. ravintolatyöntekijät, kampaajat, toimi siivoojana (23 %). Lähi-itä- ja Pohjois-Af- parturit,kosmetologit) 9 rikka -taustaisista työllisistä naisista taas jotakuin- Opettajat 6 kin vastaava osuus työskenteli lähihoitajana (pie- Terveydenhuollon asiantuntijat (mm. sairaanhoitajat) 5 nen havaintomäärän vuoksi suuntaa antava tieto). Vaikka ulkomaalaistaustaisten naisten suomen MIEHET tai ruotsin kielen taito on muutenkin jonkin verran parempi kuin miesten (ks. Nieminen & Larja Palvelutyöntekijät (ravintola- ja suurtaloustyöntekijät) 10 2015), työlliset ulkomaalaistaustaiset naiset ovat Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (mm. kielitaitonsa mukaan erityisen valikoitunutta jouk- insinöörit) 8 koa verrattuna miehiin. Työllisistä 20 – 64-vuoti- Rakennustyöntekijät 8 aista naisista yli puolet (56 %), mutta miehistä 40 Kuljetustyöntekijät 7 prosenttia puhui suomea tai ruotsia äidinkielen ta- Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat (mm. soisesti tai edistyneellä tasolla. Siinä missä työllisis- sovellusarkkitehdit ja -suunnittelijat) 6 tä ulkomaalaistaustaisista naisista vain 16 prosent- Siivoojat ja kotiapulaiset 6 tia oli suomen tai ruotsin taidoiltaan aloittelijoita, Lähde: Tilastokeskus, UTH miehillä vastaava osuus oli 31 prosenttia. Eikö hyvä kielitaito siis ole yhtä merkittävä edellytys miesten työllistymiselle kuin naisten työllistymiselle? Työskentelevätkö ulkomaalaistaustaiset miehet naisia useammin sellaisissa am- KUVIO 7. Ulkomailla syntyneen 20 – 64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen mateissa, joissa pärjää heikollakin kotimaisten väestön työmarkkina-asema sukupuolen ja suomen/ruotsin kielen taidon mukaan 2014 kielten taidoilla? Vai johtuuko ero siitä, että naisista harvempi ylipäänsä hakeutuu työelämään – Aloittelija 73 11 17 ja silloinkin lähinnä ne, joilla on hyvä kielitaito? Kun kielitaidon ja ammatin yhteyttä tarkas- Miehet Keskitaso 66 15 19 telee ammattiluokituksen 1-numerotasolla, hy- idinkieli tai edistynyt 76 12 12 vän kielitaidon vaatimus vaikuttaa suurimmalta asiantuntija-ammateissa sekä toimisto- ja asiakas- palvelutyössä. Näissä ammattiryhmissä toimivis- Aloittelija 37 12 51 ta ulkomaalaistaustaisista työllisistä noin 60 pro- Naiset senttia oli suomen tai ruotsin taidoissaan vähin- Keskitaso 50 15 35 tään edistyneellä tasolla – asiantuntija-ammateis- idinkieli tai edistynyt 71 9 20 sa toimivista naisista peräti 73 prosenttia. Monissa miesten erityisasiantuntijan töissä pär- 0 20 40 60 80 100 jännee sen sijaan englannilla, sillä näissä ammateis- % sa vuonna 2014 työskennelleistä ulkomaalaistaus- Työllinen Työtön Ei työvoimassa taisista miehistä ainoastaan reilu kolmannes puhui suomea tai ruotsia edistyneellä tasolla ja lähes puo- Lähde: Tilastokeskus, UTH let (46 %) oli tässä suhteessa aloittelijoita. Erityis- asiantuntijoina toimivien naisten kielitaito oli sel- västi parempi: yli puolet (53 %) oli kielitaidoltaan vähintään edistynyt ja neljännes (24 %) aloittelija. Naisten ja miesten kovin erilainen kielitaito sovellusarkkitehdit ja -suunnittelijat) kuin naiset. erityisasiantuntijatehtävissä liittynee tehtävien Naiset toimivat erityisasiantuntijan töissä vastaa- erilaiseen luonteeseen: erityisasiantuntijoina toi- vasti useammin terveydenhuollon erityisasian- mivat miehet olivat selvästi useammin luonnon- tuntijoina (lääkärit) sekä opettajina ja opetusalan tieteiden ja tekniikan (esim. insinöörit) sekä tieto- erityisasiantuntijoina, joista etenkin ensiksi maija viestintäteknologian erityisasiantuntijoita (esim. nituille hyvä kielitaito on usein välttämättömyys.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 67 [ MAAHANMUUTTO ]

Ammattiluokituksen 1-numerotasolla tarkas- Työllisyys paranee toisen sukupolven teltuna työlliset naiset päihittivät miehet kieli- nuorten naisten myötä taidossaan erityisasiantuntijoiden, asiantuntijoiden, palveluja myyntityön tekijöiden sekä mui- Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työlli- den työntekijöiden joukossa. Myös tarkemmalla syys verrattuna suomalaistaustaisiin naisiin selittyy 2-numerotason ammattiluokituksella katsottuna osittain sillä, että äitiys alentaa ulkomaalaistaus- esimerkiksi lähihoitajien ja siivoojien joukossa ul- taisten naisten työmarkkinoille osallistumista mer- komaalaistaustaisten naisten suomen tai ruotsin kittävästi. Suomalaistaustaisilla vastaava vaikutus kielen taito oli paljon parempi kuin miesten kie- ilmenee ainoastaan alle kolmivuotiaiden äideillä. litaito. Naisten ja miesten kielitaito oli sen sijaan Äitiyden vaikutus työllisyysasteeseen korostuu jotakuinkin samaa tasoa toimisto- ja asiakaspal- 20 – 64-vuotiailla ulkomaalaistaustaisilla naisilla velutyöntekijöiden, rakennus-, korjaus- ja valmis- entisestään siksi, että heillä on useammin kotona tustyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustyön- asuvia lapsia kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaa- tekijöiden ammattiryhmissä. laistaustaiset naiset perheellistyvät aikaisemmin ja heidän ikärakenteensa on nuorempi kuin suomalaistaustaisten naisten. Siten ulkomaalaistaustaisil- Hyvä kielitaito edistää pienten la äideillä on useammin myös alle kolmivuotiaita lasten äitienkin työllisyyttä lapsia kuin suomalaistaustaisilla. Monilapsisten äi- Siinä missä suomen tai ruotsin kielen taidolla ei tien osuudet kaikista naisista ovat samaa luokkaa ole kovin selvää yhteyttä 20 – 64-vuotiaiden ulko- suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla, mutta moni- maalaistaustaisten miesten työllistymiseen, nai- lapsisuus vähentää ennen kaikkea ulkomaalistaus- silla kielitaidon yhteys työmarkkina-asemaan oli taisten työmarkkinoille osallistumista. silmiin pistävä (kuvio 7). Edistyneesti suomea tai Ulkomaalaistaustaiset naiset haluavat ehkä hoi- ruotsia puhuvien naisten työllisyysaste ei jäänyt taa lapsiaan kotona pidempään kuin suomalaistaus- kovinkaan paljon ulkomaalaistaustaisten miesten taiset naiset, jotka tapaavat palata työmarkkinoille tai suomalaistaustaisten naisten työllisyysasteesta. viimeistään siinä vaiheessa, kun nuorin lapsi täyt- Kielitaidoltaan aloittelijan tasoisista naisista puo- tää kolme vuotta. Ulkomaalaistaustaisten äitien voi let oli työvoiman ulkopuolella. kuitenkin olla vaikeampi päästä (takaisin) työmark- Hyvä kielitaito oli yhteydessä ulkomaalaistaus- kinoille kuin suomalaistaustaisten: etenkin varhain taisten naisten korkeampaan työllisyyteen riippu- perheellistyneillä nuorilla naisilla ei useinkaan ole matta siitä, oliko naisella alle 18-vuotiaita lapsia vai aiempaa työkokemusta tai edes ammatillista koulu- ei. Edistyneellä tasolla suomea tai ruotsia puhuvi- tusta (Larja ym. 2015; Larja & Sutela 2015). Mää- en joukossa äitien työllisyysaste (67 %) ei eronnut räaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä ulkomaalais- kovin paljon lapsettomien naisten työllisyysastees- taustaisilla kuin suomalaistaustaisilla palkansaajilla ta (73 %). Aloittelijoiden joukossa äitien työllisyys- (Sutela 2015). Näin ollen työelämässä ennen per- aste oli kuitenkin selvästi matalampi (27 %) kuin hevapaata olleilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla ei lapsettomien naisten työllisyysaste (46 %). Niiden alle 3-vuotiaiden lasten äitien työlli- syysaste (55 %), jotka puhuivat suomea tai ruotsia äidinkielen tasolla tai edistyneesti, ei poiken- nut lainkaan alle 3-vuotiaiden lasten suomalaistaustaisten äitien työllisyydestä (54 %). Sen sijaan keskitasoisesti tai aloittelijan tasolla suomea tai ruotsia puhuvista alle 3-vuotiaiden äideistä vain noin 20 prosenttia oli työllisiä 70 prosentin olles- Eikö hyvä kielitaito ole yhtä sa työvoiman ulkopuolella. Jos kaikista työllisistä 20 – 64-vuotiaista ulko- merkittävä edellytys miesten maalaistaustaisista naisista yli puolet (56 %) pu- työllistymiselle kuin naisten hui suomea tai ruotsia edistyneellä tasolla, työvoi- man ulkopuolella olevilla naisilla vastaava osuus työllistymiselle? oli vain 28 prosenttia. Yli kolmannes (37 %) työ- voiman ulkopuolella olevista naisista oli suomen tai ruotsin taidoiltaan aloittelijoita. Niillä äideil- lä, jotka kertoivat pääasialliseksi toiminnakseen omien lasten hoidon, kielitaito oli erityisen heikko: 23 prosenttia puhui suomea tai ruotsia edis- tyneen tasoisesti ja 46 prosenttia oli aloittelijoita.

68 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 Ulkomaalaisnaisten työllisyys Suomessa eurooppalaista keskitasoa

aikka ulkomaalaistaustaisten naisten työl- muksen perusjoukkona ovat puolestaan ul- na 2014 itse asiassa samaa tasoa kuin kan- Vlisyys näyttää suomalaisesta näkökulmasta komaalaistaustaiset eli ne, joiden molemmat taväestön naisten työllisyysaste useissa Etelä- kovin alhaiselta, eurooppalaisittain tarkasteltu- vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla riip- ja Itä-Euroopan maissa. Sekä ulkomailla syn- na se on keskitasoa. Eurostatin tilastojen mu- pumatta siitä, missä henkilö itse on syntynyt. tyneiden että ulkomaalaistaustaisten naisten kaan EU28-maissa asuvien, muualla kuin ny- Muun muassa nämä määrittelyerot selittävät työllisyysaste oli Suomessa vuonna 2014 kor- kyisessä asuinmaassaan syntyneiden 20 – 64 UTH-tutkimuksen ja Eurostatin lukujen eroja. keampi kuin kantaväestön naisten työllisyysas- -vuotiaiden naisten työllisyysaste oli keskimää- Suomessa syntyneiden naisten työllisyys- te Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa rin 57,0 prosenttia vuonna 2014. Suomessa aste (73,2 % vuonna 2014) oli huomattavas- ja Maltalla (44,3 – 55,3 %), ja lähes yhtä kor- osuus oli 56,9 prosenttia. (Taulukko.) ti korkeampi kuin EU28-maiden kantaväestön kea kuin kantaväestön naisten työllisyysaste Eurostatin julkaisemat maakohtaiset tilas- naisten työllisyysasteiden keskiarvo (64,4 %). Unkarissa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakias- tot ulkomailla syntyneen väestön työllisyydes- Juuri tämän vuoksi syntymämaan mukainen sa (57,3 – 60,2 %). tä kuvaavat muualla kuin kyseisessä maassa ero naisten työllisyysasteissa on Suomessa sil- Miesten työllisyysasteet jäivät Suomessa syntyneiden henkilöiden työllisyyttä. Siten esi- miin pistävä: ei niinkään siksi, että Suomessa hieman EU28-keskiarvoja alhaisemmiksi, olipa merkiksi Suomesta mukana ovat myös ne ul- asuvien ulkomaalaistaustaisten naisten työl- kyse sitten kantaväestöstä tai maahanmuutta- komailla syntyneet henkilöt, joiden vanhem- lisyysaste olisi kansainvälisessä vertailussa al- jista. Näin ollen ero ulkomaalaistaustaisten/ul- mat ovat suomalaistaustaisia. Toisaalta lukuun hainen vaan siksi, että suomalaistaustaisten komailla syntyneiden ja suomalaistaustaisten/ ei sisälly niin sanottuja toisen polven maahan- naisten työllisyysaste on niin korkea. Suomessa syntyneiden miesten työllisyysas- muuttajia eli ulkomailla syntyneiden vanhem- Ulkomailla syntyneiden 20 – 64-vuotiai- teissa oli Suomessa vuonna 2014 samaa suu- pien Suomessa syntyneitä lapsia. UTH-tutki- den naisten työllisyysaste oli Suomessa vuon- ruusluokkaa kuin EU28-maissa keskimäärin.

20 – 64-vuotiaan väestön työllisyysaste syntyperän ja syntymämaan mukaan 2014 SUOMI (UTH) SUOMI (EUROSTAT) EU-28 KESKIARVO (EUROSTAT) ULKOMAALAIS- SUOMALAIS- MUUALLA SUOMESSA MUUALLA KO. MAASSA TYÖLLISYYSASTEET TAUSTAISET TAUSTAISET SYNTYNEET SYNTYNEET SYNTYNEET SYNTYNEET Naiset 56,1 73,5 56,9 73,2 57,0 64,4 Miehet 71,2 73,8 69,2 74,3 72,9 75,3 Yhteensä 63,7 73,7 63,1 73,7 64,5 69,8

Lähteet: Tilastokeskus, UTH; Eurostat, LFS

välttämättä ole työpaikkaa, johon palata, yhtä usein tai ruotsia puhuvien ulkomailla syntyneiden ul- kuin suomalaistaustaisilla naisilla. komaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on lä- Äitiyden työllisyyttä merkittävästi alentava vai- hes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisen väes- kutus ulkomaalaistaustaisilla ei silti kokonaan se- tön. Työelämässä mukana olevat ulkomaalaistaus- litä naisten työllisyysasteiden eroja. Ulkomaalais- taiset naiset hallitsevat suomen tai ruotsin kielen taustaisten naisten työllisyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin selvästi paremmin kuin työlliset mie- seitsemän prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suo- het. Kotona omia lapsiaan työvoiman ulkopuolel- malaistaustaisten naisten myös silloin, kun naisilla hoitavien naisten suomen tai ruotsin kielen tai- la ei ollut kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. to on sen sijaan keskimäärin varsin heikko. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhainen työl- Haasteellisimpia ryhmiä työllistymisen kan- lisyys yhdistyy äitiyden lisäksi heikkoon kielitai- nalta ovat juuri suomen tai ruotsin kielen taidol- toon, matalaan koulutukseen sekä lyhytaikaiseen taan aloittelijat, maassa alle 10 vuotta asuneet al- maassa asumiseen. Suomen tai ruotsin kielen tai- le 18-vuotiaiden lasten äidit, erityisesti Lähi-Itä- ja to näyttää ratkaisevalta erityisesti naisten työl- Afrikka -taustaiset naiset, joiden koulutustaso on listymisen kannalta. Edistyneellä tasolla suomea keskimäärin hyvin matala. Heikko kielitaito, ma-

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 69 [ MAAHANMUUTTO ]

Lähteet: Eurostat. http://ec.europa.eu/eurostat/data/database/ Alhaiseen työllisyyteen voivat data navigation tree/ Database by themes / Population and social conditions/ Labour market / Employment vaikuttaa myös suomalaisesta and unemployment (Labour Force Survey) / LFS Series – käyttäytymismallista poikkeavat Detailed annual survey results/ Employment rates – LFS series /Employment rates by sex, age and country of kulttuuriset asenteet. birth (%) (lfsa_ergacob).

Larja, Liisa & Sutela, Hanna & Witting, Mika 2015. Nuorten kouluttautuminen: Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin. Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf. tala koulutus ja/tai varhainen koulunkäynnin kes- keyttäminen yhdistyvät nuorilla naisilla helposti ai- Larja, Liisa & Sutela, Hanna 2015. Työllisyys: kaiseen perheellistymiseen. Äitiys tarjoaa tuolloin Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste mielekkään vaihtoehdon työmarkkinoiden osalta lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – muuten näköalattomalle tulevaisuudelle (ks. Sute- naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä. Teoksessa: la 2013). Kotona vietettyjen vuosien jälkeen näi- Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: den ilman ammatillista koulutusta ja tarvittavaa Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi kielitaitoa jääneiden naisten lienee kuitenkin entis- Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. http://www. tä hankalampi päästä mukaan työelämään. Tämän stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_ ryhmän kielitaidon kohentamiseen ja ammatilli- uso_201500_2015_16163_net.pdf. seen koulutukseen tulisi kiinnittää erityishuomiota. Ulkomaalaistaustaisten naisten alhaiseen työl- Nieminen, Tarja & Larja, Liisa 2015. Kielitaito: Suomen ja lisyyteen voivat joissakin ryhmissä vaikuttaa myös ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä suomalaisesta käyttäytymismallista poikkeavat ulkomaalaistaustaisesta. Teoksessa: Nieminen, Tarja & kulttuuriset asenteet naisten ja äitien työssäkäyn- Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää tiä kohtaan. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: siitä, että maassa asumisen keston myötä mah- Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/ dolliset lähtömaan kulttuuriset mallit alkavat an- julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf. taa tilaa suomalaisille käyttäytymismalleille tältä osin. Vuonna 2014 yli 10 vuotta maassa asuneista Sutela, Hanna 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä: 20 – 64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista naisista Ulkomaalaistaustaisten työsuhteet usein määrä- tai osa- jo lähes yhtä moni oli työllinen kuin suomalais- aikaisia – ammattirakenne selittää suuren osan eroista. taustaisista lapsettomista naisista – yli 10 vuot- Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, ta Suomessa asuneet alle 3-vuotiaiden lasten äi- Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi dit olivat työllisiä yhtä usein kuin saman ikäisten Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. http://www. lasten suomalaistaustaiset äidit. stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_ UTH-tutkimuksen tulosten perusteella rohke- uso_201500_2015_16163_net.pdf. nee myös ennakoida, että ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys kohoaa tulevaisuudessa, kun Suo- Sutela, Hanna 2013. Määräaikainen työ ja messa syntyneet ulkomaalaistaustaiset tytöt varttu- perheellistyminen Suomessa 1984 – 2008. Tutkimuksia vat työikäisiksi. Toisen sukupolven nuorten naisten 259. Helsinki: Tilastokeskus. http://tampub.uta.fi/ työllisyysaste on nimittäin samaa tasoa suomalais- bitstream/handle/10024/67983/978-951-44-9064-4. taustaisten nuorten naisten työllisyyden kanssa. ■ pdf?sequence=1.

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

70 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 TILASTOKESKUS KOULUTTAA freepik.com LOPPUKEVÄÄN 2016 KURSSITARJONTAA

REGRESSIOANALYYSI TILASTOLLISEN TILASTOTIETOKANTOJEN JA AVOIMEN DATAN RIIPPUVUUDEN TARKASTELUN MENETELMÄNÄ KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 18.5.2016 26.5.2016 Kurssilla kerrataan tietoja tilastollisesta regressioanalyysis- Kurssilla perehdytään Tilastokeskuksen tilastotietokanto- ta ja painotetaan regressioanalyysin käytäntöä ja tulkintaa. jen käyttöön, miten tietokannoista haetaan dataa sekä tu- Kurssilla käsitellään lineaarista regressiomallia, luokittele- tustutaan metatietojen rakenteeseen ja siihen miten me- via selittäjiä mallissa, keskeisiä epälineaarisen regression tatietoja voidaan hyödyntää. Kurssilla esitellään Tilasto- muotoja, mallin valintaa ja diagnostiikkaa. Kurssi ei edel- keskuksen avoimet aineistot ja käydään läpi esimerkkejä lytä aiempaa kokemusta regressioanalyysista mutta tilas- avoimien rajapintojen (API) hyödyntämisestä. totieteen perustiedot ovat eduksi.

SUHDANNEKEHITYKSEN HERKÄT TIETOLÄHTEET 19.5.2016 Kurssilla perehdytään Suomen kansantalouden kehityk- Kurssien päivämäärät ja ohjelmat seen ja siihen, mitä tuoreimmat tilastot kertovat talouden päivittyvät kotisivuillemme: viimeaikaisista muutoksista eri toimialoilla. Kurssi antaa tilastokeskus.fi/koulutuspalvelut myös tietoa tilastollisista menetelmistä, joilla tilastoaineis- tosta pyritään tunnistamaan talouden syklisyyden eri vai- Kurssit järjestetään Tilastokeskuksessa osoitteessa heita ja erityisesti talouden taitekohtia. Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

YMPÄRISTÖTILINPITO Lisätietoja: 24.5.2016 [email protected] Kurssilla tutustut Ympäristötilinpitoon, jota sekä YK et- puh. 029 551 3681 tä EU suosittelevat käytettäväksi. Saat tietoa siitä, miten ympäristötilinpitoa voi käyttää tietolähteenä ympäristö- ja talouspolitiikassa. Kurssilla pohditaan myös ympäristön- suojelun ja ympäristöliiketoiminnan merkitystä Suomessa.

PERUSTIETOJA TILASTOISTA JA NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA –

TUTUSTU TILASTOKOULUUN TILASTOKOULU.STAT.FI [ KOLUMNI ]

ANTTI KUOSMANEN [email protected]

Aavan meren tuolta puolen

äällä Suomessa yhä useampi näyttää pääty- muutto Suomeen tekisi 6 prosenttia 10 vuoden neen toteamaan, että jos on lottovoitto syn- aikana. Jos osaisimme kotouttaa maahanmuutta- tyä Suomeen, se on pikemminkin 3 + lisä- jat kunnolla, 10 vuotta maassa olleet olisivat jo ku- numero kuin päävoitto. Niinpä meidän haa- takuinkin ”kantaväestöä”. Silloin ”ulkomaalaisväes- Tveidemme satumaa on monelle yhä jossain aavan tö” jäisikin tuohon 6 prosenttiin, vaikka heitä tulisi meren tuolla puolen, mutta siellä meren takana koko ajan 0,6 prosenttia vuodessa lisää. Vastaavasti yhä useampi näyttää ajattelevan, että se on täällä. 0,2 prosentin tahdissa Eurooppaan vakiinnuttaisiin Viime vuonna haaveistaan yritti tehdä totta mel- 2 prosentin ulkomaalaisväestöön, mikä on mitätön kein kymmenkertainen määrä pakoon lähteneitä luku. Sitä paitsi, eiväthän kaikki pakolalaisasemaa totuttuun verrattuna, yli 32 500. hakevat sitä saa, vaan yli puolet palautetaan. Joukossa oli varmasti paljon tulijoita, joilla ei No, näin auvoinen ei todellisuus ole. Pakolai- ollut todellista hätää kansainvälisten pakolaisuutta sina tulevat ovat vain osa koko maahanmuutos- säätelevien normien määrittämässä mielessä. Val- ta, Ja mikä vielä tärkeämpää, useimmissa Länsi- taosa Eurooppaan saapuneista yli miljoonasta tur- Euroopan maissa on jo ennestään varsin suuri ul- vapaikan hakijasta, joista siis tuo pieni osa suun- komaalaisperäinen väestö, jota juuri saapuneet ja tasi Suomeen, oli kuitenkin epäilemättä omasta yhä saapuvat pakolaiset tulevat lisäämään. mielestään liikkeellä pakottavista syistä henkensä, Vaikka aste-eroja onkin, maahanmuuttajaryh- terveytensä ja tulevaisuutensa jouduttua uhanalai- miä ei osata tai haluta erotella, vaan kaikki, ja var- siksi. Heitä riittää ruokkimaan Eurooppaan suun- sinkin kilpailijoiksi koetut tai näkyvästi ”erilaiset”, tautuvaa muuttoliikettä jatkossakin: sisäisiä ja ul- niputetaan samaksi joukoksi. Kotouttaminen ei komaihin siirtyneitä pakolaisia on laskelmien mu- myöskään ole kaikkien kohdalla onnistunut, jos kaan maailmassa yli 60 miljoonaa, ja määrä nousi sitä edes on kunnolla yritettykään. Niinpä itsen- vuonna 2015 enemmän kuin koskaan. sä ulkomaalaisiksi tuntevia ja kantaväestön ulko- Eivätkä pakolaisuuden syyt, liittyivät ne hen- maalaisina pitämiä elää monessa maassa jo toises- kilöön kohdistuvaan vainoon, konflikteihin tai – sa ellei kolmannessakin polvessa. perimmäisinä tekijöinä – väestönkasvuun ja pla- Muukalaisiksi koettujen osuus onkin noussut neetan elinolosuhteiden vaikeutumiseen, ole vä- varsin suureksi monessa Länsi-Euroopan maassa. henemässä vaan pahenemassa. Ulkomaalaisvastaisuuden, tai ehkä pikemminkin Miljoona kuulostaa paljolta, ja verrattuna sen näkyviin tulon, lisääntyminen ei kuitenkaan Suomen 5,5 miljoonan väestöön se onkin pal- ole rajoittunut vain näihin maihin. Se on noussut jon. Mutta EU-maiden yhteenlasketusta väestös- myös esimerkiksi Suomessa ja sellaisissa sosialis- tä miljoona on noin 0,2 prosenttia. Viime vuoden mista vapautuneissa Itä-Euroopan maissa, joissa 32 500 tulijaa puolestaan on noin 0,6 prosenttia ulkomaalaisväestöä on vähän. Suomen väkiluvusta. Yksi ilmeinen syy on varmasti ollut vaikutelma Järjellä päätellen nämä luvut eivät ole suuria, – joka ei ollut ollenkaan väärä – tilanteen karkaami- ei edes tuo 0,6 prosenttia. Voitaisiin esimerkiksi sesta vastaanottajamaiden viranomaisten käsistä. Te- ajatella näin: 0,6 prosentin vuosittainen maahan- levisioruudut täyttyivät kuvista pitkin tienvarsia ja

72 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 NYKYISET PAKOLAISMÄÄRÄT VOIVAT OLLA VAIN PIENTÄ ALKUSOITTOA, KIRJOITTAA ANTTI KUOSMANEN ULKOMINISTERIÖSTÄ.

peltoja vaeltavista sekä bussilasteittain raja-asemil- paljastanut ja kiihdyttänyt Euroopan integraati- le ja häthätää perustettuihin vastaanottokeskuksiin on perusteita kaivavia, muutenkin käynnissä ole- rahdatuista ihmisjoukoista. Uutiset kertoivat heidän via kehityskulkuja, vaikka ei olekaan niiden varsi- ylittävän rajoja ja etenevän ilman, että siihen pystyt- nainen syy. Nationalismi ja populismi eivät jälleen- tiin puuttumaan tai edes haluttiin puuttua. syntyneet muuttoliikkeen takia mutta ovat saaneet Syvemmällä vaikuttaa kuitenkin käynnissä ole- siitä lisäpotkua. Britannian EU-eron kannatuksen van suuri taloudellinen ja sosiaalinen murros. Toi- yksi syy on muualta EU:sta tullut vierastyövoima, sen maailmansodan kauheudet, joihin kuului myös eivät pakolaiset. Heitä on kuitenkin käytetty pelät- massiivisia väestönsiirtoja ja pakolaisuutta, loivat timenä myös Brexitiä markkinoitaessa. edellytykset sodan jälkeen YK:n puitteissa luoduil- Suorimmin pakolaiset ovat vaikuttamassa ih- le ihmisoikeusperiaatteisiin nojautuville sopimuk- misten vapaan liikkumisen periaatteeseen, Scheng- sille pakolaisten kohtelusta. Vielä tärkeämpää oli en-järjestelmään, koska sen oleellista osaa, ulkora- kuitenkin sotaa seurannut nopea talouskasvu ja sen jan hallintaa, ei pystytty hoitamaan. Schengenin aiheuttama työvoiman tarve. Elintason nousu ja mahdollinen sortuminen ei tosin sinänsä olisi niin yleinen optimismi tulevaisuuden suhteen auttoivat apokalyptista kuin on esitetty, mutta sen symboli- hyväksymään myös elinkeinonelämän tarvitseman nen vaikutus olisi epäilemättä suuri ja aineelliset- ja vaatiman ulkomaisen työvoiman. Nämä eivät ol- kin vaikutukset tuntuvia. leet pakolaisia, joita ei sodanjälkeisinä kasvun vuo- Sekä kansainvälisen oikeuden että EU:n oman sikymmeninä massiivisia määriä tullutkaan. normiston ja myös oman kansallisen lainsäädän- Tämä kaikki on muuttunut. Optimismi on tömme näkökulmasta kasvanut pakolaisvirta on siirtynyt maapallon toiselle puolelle talouden paljastanut pahan ongelman. Ydinnormi, velvoi- dynamismin mukana. Mielialoihin vaikuttavat te päästää turvapaikan hakija maahan esittämään kaihertava huoli, suorastaan pelko toimeentulon hakemuksensa ja tutkia se, ei tahdo kestää vaati- hankkimis- ja säilyttämismahdollisuuksista, pes- muksia, jotka syntyvät pakottavassa poliittisessa simismi tulevaisuuden suhteen, työttömyys, suo- paineessa rajoittaa maahantulijoiden saapumista. ranainen köyhtyminenkin, sekä näistä kumpuavat Toinen näkyviin tullut ongelma on vaikeus vas- nationalistiset, populistiset ja demagogiset poliit- tata maille, jotka käyttävät myös pakolaisia voi- tiset liikkeet. Yliotetta ne eivät tosin ole vielä juu- mapolitiikan välineenä, ajaen heidän liikkumis- ri missään saaneet, mutta nousussa ne ovat. Ul- taan ja säätelemällä etujaan. Turkki ja Venäjä ovat komaalaisvastaisuus varsinkin näkyvästi erilaisia selvimmät esimerkit, mutta lista ei pääty niihin. kohtaan – oli erilaisuus ulkonäköön, uskontoon, Kolmas seikka, jolle EU:n – ja ehkä kenenkään kulttuuriin tai elämäntapoihin liittyvää – on noi- – on vaikea tehdä mitään tehokkaasti, on pako- den liikkeiden keskeinen sanoma. Se myös puree. laisuutta aiheuttava epäonnistuneiden valtioiden Olisi yltiöpäistä esittää pitkälle meneviä en- mureneminen. Selvimmät esimerkit ovat Lähi- nustuksia siitä, mitä kaikkia vaikutuksia muut- Idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta kandidaatteja toliikkeen jatkumisella viime aikojen tasolla tai on muuallakin, missä siirtomaa-aikaisia keinote- vielä suurempana voisi olla, eikä tila anna myö- koisia rajoja yhä riittää. ten ottaa edes esille kovin monta asiaa. Yleisesti Ja hyväksi lopuksi: maailman väestö kasvaa on varmasti keskeisen tärkeää, millaiseksi muo- vielä vähintään 2–3 miljardilla, eniten Afrikassa. dostuu tunne tilanteen hallitsemisesta tai hallit- Jo sen ruokkiminen, sen odotuksiin vastaamises- semattomuudesta. Siinä suhteessa on toimenpi- ta puhumattakaan, on jättimäinen tehtävä, joka teitä ja sopimuksia tehty, arvosteluakin aiheutta- olisi suoritettava ilmaston lämmetessä, merenpin- en. Testiin ne joutuvat pian, ehkä jo tätä luettaes- nan noustessa ja luonnonvarojen niuketessa. Ny- sa, kun meren ylittäminen taas helpottuu. kyiset pakolaismäärät voivat olla vain pientä al- Muuttoliike on selvästi katalysaattori, joka on kusoittoa sille mitä on tulossa. ■

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 73 [ KIRJOJA ]

min avoimen datan aktivistien ansiosta 2011– 2012. Kolmen toimittajan eturintaman muodostavat teokseen haastatellut Helsingin Sanomien Tuomo Pietiläinen – ensimmäinen Excel-journalisti – sekä Esa Mäkinen ja freelancer Jens Finnäs. Data edellä – Kirjan mukaan parhaimmillaan datajournalis- tinen juttu sisältää kaiken jutussa käytetyn data- aineiston helposti koneluettavassa muodossa. Sil- vaan ei ilman tulkintaa loin ketkä tahansa voivat tarkastella toimituksen työtä ja vaikkapa tehdä omia juttujaan julkaistun data-aineiston perusteella. Entä datan tulkinta? Toimittajien haastatte- ypetys datajournalismin ympärillä oli voi- luista syntyy käsitys, että tilastomenetelmin saa- makkainta vuoden 2011 tienoilla ja poiki tujen tulosten tulkinta ja ymmärrys yhä vaihte- jo tuolloin runsaasti akateemisia tapaus- lee datajournalistien keskuudessa. Journalistisesti tutkimuksia maailman johtavien uutistoi- mielekkäät kysymykset, luotettava data sekä tu- Hmitusten sekä eri maiden datajournalistisista käy- losten kriittinen tulkinta ovat jutun merkittävyy- tännöistä. Meilläkin datajournalismin tutkimus den kannalta olennaisia. Jos Financial Timesin in- alkoi vakuuttavasti osana Tampereen yliopiston teraktiivisen uutisosaston johtajaan Martin Sta- uraauurtavaa NextMedia-hanketta. been on uskominen, tilastotietelijöille povataan- Nelisen vuotta sitten Jyväskylän yliopiston kin keskeistä roolia. ”Parhaillaan on käynnissä var- viestintätieteiden laitos käynnisti oman Data- sinainen ”tarjousten sota” lahjakkuuksista”, totesi journalismin työkäytännöt –tutkimusprojektinsa. Stabe jo tammikuussa 2014. Helmikuussa ilmestynyt Turo Uskalin ja Heikki Datajournalismin eetosta kuvaa avoimuuden ja Kuutin kirjoittama samanniminen kirja tarjoaa innovatiivisuuden lisäksi läpinäkyvyys. Siihen py- sen tuoretta satoa. ritään muun muassa lukijaa osallistavalla, interak- Kirja johdattaa etenkin toimittajia ja opiskeli- tiivisella visualisoinnilla. Uskali ja Kuutti nostavat joita datajournalismin saloihin antamalla ”katta- esiin mm. infografiikkaan Yhdysvalloissa jo vai- van kokonaiskäsityksen datajournalismin toimin- kuttavan uuden trendin, mobiiliviestinnän osuu- tatavoista ja rohkaisemalla ammattilaisia sovelta- den kasvun. New York Timesin graafisen osaston maan omassa työssään datajournalistista asennet- Amanda Cox ja interaktiivisen tiimin Tyson Evans ta ja kehittelemään ratkaisuja datajournalismin uskovat mobiilidatajournalismin enteilevän pelkis- hyödyntämiseksi laajemmin”. Kirjoittavat määrit- tetympää ja yksinkertaisempaa infografiikkaa. televät datajournalismin suuriin data-aineistoihin Tiedon läpinäkyvyyteen pyrkivän avoimen perustuvaksi journalismiksi. datan aikakaudella kirjan aihe on tärkeä – paitsi Viittauksineen tilastomenetelmiin ja esimer- journalismin tulevaisuuden, etenkin yhteiskun- kiksi avoimen datan käytettävyyteen kirja voi nan avoimuuden ja demokratian kannalta. Data- herättää kiinnostusta myös tilastoasiantuntijois- journalismi on nähty yhdeksi mahdolliseksi laa- sa, jotka seuraavat tilastodatan hyödyntämistä ja tujournalismin pelastajaksi (mm. Simon Rogers tulkintaa mediassa. ja Jonathan Gray). Ovatko datajournalistit tule- Suomalaisittain uutta ja ehdottomasti kirjan vaisuuteen keskeisesti vaikuttava, osaava ja innos- parasta antia ovat kotimaisten pioneerien koke- tava etujoukko, jää tulevaisuuden polvien arvi- mukset sekä alan uusimmat avaukset ja tulevai- oitavaksi. suudennäkymät maailmalla. Haastattelut avaavat Mutta täytyykö uskottavan datajournalistin osa- datajournalistien arkipäivää ja valottavat tuorein ta myös koodata? Kirjan perusteella pitäisi riittää, esimerkein erilaisten ”datatiimien” työskentelyä. että ymmärtää koodauksen tarjoamat mahdollisuu- Suomen ohella teoksessa esitellään avoimen det – eli mitä sillä voidaan tehdä. Sen sijaan hyvä datan ja datajournalismin edelläkävijöitä, Yhdys- juttu ei synny ilman mielekästä ideaa, journalisti- valtoja ja Isoa-Britanniaa. Tutkimusta varten haas- sia kysymyksiä eikä tulosten kriittistä tulkintaa. ■ tateltiin vuosina 2013–2015 kaikkiaan yli 30 da- TURO USKALI & tajournalistia, päällikkötoimittajaa ja tutkijaa eri MAIJA METSÄ HEIKKI KUUTTI puolilla maailmaa. Suomalaistoimittajien ohella DATAJOURNALISMIN haastattelut painottuvat avoimen datan ja data- TYÖKÄYTÄNNÖT. journalismin johtaviin maihin. Kirjoittaja on Tieto&trendit – talous- HELSINKI: VASTAPAINO Suomi on kulkenut journalismin trendien pe- ja hyvinvointikatsauksen toimittaja. 2016. 210 S. rässä aina vuoden pari myöhässä. Näin myös da- tajournalismissa, joka rantautui meille laajem-

74 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 JOUNI HÄKLI, RISTO VILKKO & LEENA VÄHÄKYLÄ (TOIM.) KAIKKI KOTONA? ASUMISEN UUDET TUULET. HELSINKI: GAUDEAMUS 2015. 170 S.

Asumisen tulevaisuus

uomen Akatemian Tutkitusti-kirjasarjaan ra-asunnoissa asuvat ansaitsevat vähiten ja mak- kuuluva Kaikki kotona? on monipuoli- savat asumisestaan eniten. Tukholman alueella ar- nen kattaus asumiseen ja asumisen tule- violta 10–20 prosenttia asuntokannasta vuokra- vaisuuden kysymyksiin. Kirjassa tarkastel- taan eteenpäin laittomasti. Kirjoittaja kuvaa myös Slaan asumisen uusia muotoja, asuntomarkkinoi- asuinalueiden eriytymistä ja maahanmuuttajien den toimintaa, asumisen valintoja ja yhdyskunta- asuntomarkkinoilla kokemaa rotuerottelua sekä rakenteen muutosta sekä muun muassa vuokra- kulttuuri- ja rakennusperinnön asemaa uustuo- sääntelyn mahdollisuuksia. Teos on otos Asumi- tannon puristuksessa. sen tulevaisuus (ASU–LIVE) -tutkimusohjelmas- Vanhojen ihmisten uusia asumisvaihtoehtoja ta ja se julkaistiin lokakuussa 2015. tarkastelevassa luvussa ”Onko vanhalla vara vali- Kirjan artikkelit on ryhmitelty kolmeksi koko- ta”, Outi Jolanki ja Teppo Kröger pohtivat muun naisuudeksi: (1) asuntomarkkinat ja sääntely, (2) muassa uusien vaihtoehtojen eli niin sanotun väli- asumisen sosiaalisuus ja elinpiirit sekä (3) asumi- muotoisen asumisen – senioritalot, ympärivuoro- nen ja yhdyskuntarakenne. kautista hoivaa tarjoavat ryhmäkodit jne. – merki- Avausluvussa ”Ostajaressukat ja osaavat hin- tystä vanhusten asumiselle. Taina Rantasen artik- noittelijat” Anne Haila tarkastelee kaupunkien keli ”Iäkkäiden ihmisten elinpiiri” puolestaan kä- keinoja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edis- sittelee elinpiirin laajentamisen merkitystä van- tämiseen ja käy läpi kuntien tonttimaan tarjon- husten elämänlaatua parantavana tekijänä. Lasten taa, maapolitiikkaa ja maaomaisuuden käyttöä. ja nuorten elinpiiriä käsittelevässä luvussa ”Lasten Luvussa ”Hylätty ja unohdettu vuokrasääntely” ja nuorten asuminen ei mahdu kotiin” pohditaan Hanna Kettunen ja Hannu Ruonavaara pohti- asumisen monipaikkaisuutta ja muun muassa jul- vat, voisiko kasvava julkinen keskustelu korkeis- kisten tilojen merkitystä etenkin teini-ikäisille. ta vuokrista nostaa vuokrien sääntelyn uudelleen Asuminen ja yhdyskuntarakenne -osion luvussa poliittiselle asialistalle. ”Kohti hyväksyttävää tiivistysrakentamista” tarkas- Yksi kiinnostavimpia lukuja kirjassa on Ruot- tellaan yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia muu- sin asuntojärjestelmää käsittelevä ”Makeat mieli- toksia, joilla saattaa olla vaikutuksia asukkaiden ko- kuvat ja tuima totuus”. Yhdyskuntasuunnittelun kemuksiin tiivistämisen hyväksyttävyydestä. Kir- professorin virassa Uppsalan yliopistossa toimi- joittajat esittelevät tehtyjä kenttätutkimuksia muun nut Christer Bengs ruotii siinä ruotsalaista asun- muassa Lempäälässä, josta tänä vuonna julkaistun topolitiikkaa ja sen tuloksia. tutkimuksen (Epsi Rating, 2016) mukaan löytyivät Tutkimustiedot paljastavat muun muassa, et- Suomen tyytyväisimmät asukkaat. ■ tä Ruotsissa asutaan huoneluvun mukaan lasket- tuna ahtaammin kuin Suomessa, ja että eri väes töryhmien välinen tasa-arvoperiaate on toteu- PÄIVI LINNA-KOSKI tunut kehnonlaisesti. Omistusasunnossa asuvat nauttivat parhaimmasta tulotasosta ja maksavat Kirjoittaja on Tieto&trendit – talous- asumisesta suhteellisesti vähiten, kun taas vuok- ja hyvinvointikatsauksen toimittaja.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 75 [ KIRJOJA ]

WOLFGANG STREECK. kuvaa sodanjälkeisen kapitalismin 1970-luvulla OSTETTUA AIKAA. käynnistynyttä uusliberalistista muutosta. Hän DEMOKRAATTISEN analysoi, miten demokratian ja kapitalismin jän- KAPITALISMIN LYKÄTTY KRIISI. SUOMENTANUT nite on muuttunut ja mitä konflikteja siitä on seu- MARI KUKKONEN. TAMPERE: rannut valtioille, hallituksille, äänestäjille ja pää- VASTAPAINO 2015. 254 S. omapiireille. Streeck valottaa myös eurooppalais- ten valtioiden muutosta verovaltiosta ensin velkavaltioksi ja sitten vakauttajavaltioksi. Lopuksi hän perää tulevaisuutta, jossa voitaisiin saavuttaa uusi tasapaino sosiaalisen ja taloudellisen välille. Analyysinsä vakuudeksi Streeck on sisällyttä- nyt kirjaansa paljon tilastotietoja graafeina kuvaa- maan tapahtuneita kehityskulkuja keskeisissä län- simaissa. Tarkastelemansa kriisin Streeck määrit- telee rikkaissa demokratioissa syntyneeksi kapitalismin kriisiksi, jonka kehittymiseen ovat vaikut- Aika käy vähiin taneet mm. 1930-luvun laman aiheuttamat ko- kemukset, kapitalismin ja liberaalin demokratian perustaminen uudelleen toisen maailmanso- olfgang Streeck on saksalainen sosio- dan jälkeen, sodanjälkeisen järjestyksen rikkoutu- logi ja poliittinen taloustieteilijä. Vas- minen 1970-luvulla, öljykriisit ja inflaatio. Stree- tapaino on julkaissut hänen teoksensa ck määrittelee nykyisen kriisin kuitenkin uudek- Ostettua aikaa. Demokraattisen kapita- si, jossa yhdistyvät pankkikriisi, julkisen talouden Wlismin lykätty kriisi Mari Kukkosen suomentamana. kriisi ja reaalitalouden kriisi. Hän on kiinnostunut Kirja on mielenkiintoista luettavaa, koska se li- siitä, mikä tekee nykykriisistä erityisen. sää analyyttisen otteensa ansiosta ymmärrystä ny- Kirjan otsikossa esiintyvä ilmaus ”ostettua ai- kyisestä talouskriisistä ja yhteiskunnallisesta tilan- kaa” tarkoittaa, että edessä olevaa tapahtumaa lyk- teesta. Lukiessa yhteiskunnan ja talouden tilanne käämällä pyritään estämään se kokonaan. Streeckin ja muutospiirteet alkavat tosin huolestuttaa en- mukaan erityisesti rahaa on käytetty lieventämään tistä enemmän. vakautta mahdollisesti horjuttavia yhteiskunnallisia Streeckin teos perustuu hänen Frakfurtissa pi- konflikteja ensin inflaation ja sen jälkeen valtionve- tämiinsä kolmeen Adorno-luentoon, jotka muo- lan avulla, sitten yksityisten lainamarkkinoiden laa- dostavat kirjan kolme lukua: Valtion legitimaatio- jenemisen kautta ja nykyisin niin, että keskuspan- kriisistä fiskaalikriisiin, Uusliberaaliuudistus: va- kit ostavat valtioiden ja pankkien velkoja. Sodanjäl- rovaltiosta velkavaltioon ja Vakauttajavaltion po- keisten vuosien demokraattisen kapitalismin kriisin litiikka: uusliberalismi Euroopassa. Näiden lisäk- lykkääminen ja pitkittäminen aikaa ostamalla liit- si Streeck käsittelee teoksen johdantoluvussa krii- tyy läheisesti kapitalistisen kehityksen käänteente- siteorioita ja pohtii lopetusluvussa tulevaisuuden kevään prosessiin – finansialisaatioon, jota voidaan näkymiä. Hänen lähtökohtanaan ovat ”Frankfur- luonnehtia pääomien valloilleen päästämiseksi. tin koulukunnan” kriisiteoriat. Streeck kuvaa prosessia, miten nykytilantee- Frankfurtin koulukunnan kriisiteoriat kytkey- seen on päädytty sodanjälkeisestä keynesiläisestä tyivät marxilaisiin teoriaperinteisiin. Ne olettivat, rauhanmallista. Siinä työn ja pääoman jakokon- että yhteiskunnallisen elämän ja talouden välillä on fliktia ratkaisemaan oli käytössä institutionaali- periaatteellinen jännite, jota valtiollinen politiikka sia välineitä, joilla valtio pystyi säätelemään kan- sovittelee. Streeck vetääkin sen johtopäätöksen, et- santalouksia. Korporatiivinen neuvottelujärjestel- tä yhteiskunnalliset järjestelmät ovat sisäisesti ris- mä oli keskeinen instituutio. Valtioilla oli oma va- tiriitaisia, perusteiltaan epävakaita ja tasapainossa luutta, joka voitiin tarvittaessa devalvoida. Täl- korkeintaan väliaikaisesti. Hän seuraa 1970-luvun löin hallitusten ei tarvinnut käydä neuvotteluita teorioita ja päivittää niitä myöhemmän kehityk- rakenneuudistuksista ja leikkauksista. Myös pää- sen valossa. Hän yrittää ymmärtää, miksei Frank- oman liikkeitä voitiin hillitä. furtin koulukunnan kriisiteorioissa varauduttu tar- Malli alkoi käydä epärealistiseksi 1960-luvun peeksi hyvin niihin yhteiskunnallisiin kehityskul- lopulla ja poliittis-taloudellinen rauha alkoi säröil- kuihin, jotka näyttivät kumoavan seuraavien vuo- lä. Syynä oli, että jatkuva talouskasvu, joka oli taan- sikymmenten aikana teorioiden näkemykset. nut korkean työllisyyden, suotuisan palkkakehi- Streeck käsittelee teoksessaan demokraattisen tyksen ja sosiaaliturvan laajenemisen, alkoi heike- kapitalismin finanssikriisiä, valtiontalouden rahoi- tä. Käynnistyi kapitalismin liberalisointi – uuslibe- tusta koskevaa fiskaalikriisiä ja talouskriisiä. Hän ralismi. Hallitukset odottivat toteutetuilta toimil-

76 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 ta lisääntyvää talouskasvua ja poliittisen vastuun- rolloida ”markkinoita” demokraattisesti. Hän on si- sa kevenemistä. Pääomamarkkinat muuttuivat yri- tä mieltä, että nykyinen kriisi on väliaikainen pääte- tysvalvonnan markkinoiksi, jotka nostivat omista- piste ja että inflaatio, valtionvelka ja yksityinen vel- ja-arvon kasvattamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi. ka ovat toimineet tilapäisinä hätäratkaisuina. Uusliberaali malli ei kuitenkaan selvinnyt il- Talouskasvun ihmeitä tekevään voimaan man poliittista suojausta. Valtiot alkoivat ostaa ai- Streeck ei oikein usko. Hän vetoaa teollisuusmai- kaa ensin rahapolitiikalla, josta seurasi maailman- den jo pitkään jatkuneeseen hitaaseen kasvuun laajuisesti korkea inflaatio erityisesti 1970-luvun sekä toteaa, että 1990-luvulta lähtien on tarvittu jälkipuoliskolla. Seuraavaksi kasvu- ja hyvinvoin- jatkuvasti yhä enemmän velkaa, jotta kasvulla on ti-illuusion luomiseksi kasvatettiin julkista velkaa saavutettu edes aiempi tuotannon taso. ja yksityistä velkaa. Keynesin termein kyseessä oli Streeckin yhtenä ehdotuksena ratkaisun löytä- ”rahailluusio”: jaettava kakku kasvoi, mutta vain miseksi on historiallisen suuntauksen kääntämi- näennäisesti. Valtion kannalta Streeck korostaa nen eli demokratian valitseminen ilman kapitalis- muutosten merkitsevän siirtymää ensin veroval- mia. Yhteiskunnallista rauhaa ei edistettäisi enää tiosta velkavaltioksi ja sitten vakauttajavaltioksi. talouskasvun avulla, vaan pyrittäisiin ennen kaik- Vakauttajavaltio on uudenlainen kansainvälinen kea parantamaan talouskasvun ulkopuolelle jää- muodostelma, joka pyrkii takaamaan entisten su- neiden asemaa. Myös markkinat pitäisi saada ny- vereenien kansallisvaltioiden markkinaoikeuden- kyistä paremmin takaisin yhteiskunnalliseen val- mukaisuuden ja jolla ei ole demokraattisesti vas- vontaan vahvistamalla tiettyjä instituutioita: työ- tuussa olevaa hallitusta. Streeckille Euroopan unio- markkinoita, jotka jättävät tilaa sosiaaliselle elä- ni edustaa vakauttajavaltiota, ja sen analysoiminen mälle, tavaramarkkinoita, jotka eivät tuhoa luon- onkin kirjan keskeisintä antia. Erityisesti EU:ta kä- toa, luottomarkkinoita, jotka eivät houkuttele sitellessään hän osoittaa, miten päätöksenteko on katteettomin lupauksin. Tämä olisi vuosikausia valunut kansallisilta päättäjiltä epädemokraattisille kestävää poliittista uudelleen järjestäytymistä. elimille.”Vakauttajavaltioon liittyy valtuuksia, jotka Ehdotuksena on myös EU:n demokratisointi- muistuttavat muodollisesti muita kansainvälises- hanke – jopa yhteinen perustuslaki. Tavoitteena olisi sä oikeudessa esiintyviä uudentyyppisiä mahdolli- säädellä taloutta uudelleen demokraattisin instituu- suuksia puuttua asioihin, paitsi että niissä on suo- tioin. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että jäsenmaiden jelemisvelvoitteiden sijaan kyse maksuvelvoitteis- erilaisuus hyväksyttäisiin. Tämänkin vaihtoehdon ta. Päämääränä on epäpolitisoida talous ja vapaut- toteuttamisen Streeck myöntää vievän pitkän ajan. taa demokratia politiikasta.” (s. 153.) Tavoitetta ol- Yksi mahdollisuus on uudenlainen eurooppa- laan Streeckin mielestä jo lähestymästä. lainen valuuttajärjestelmä. Streeckin mielestä eu- Muutosprosessi on irrottanut talouden demo- ron käyttöönotto oli virhe, koska se poisti euromail- kraattisesta päätöksenteosta ja korvannut sosiaa- ta mahdollisuuden devalvoimalla valuutta vaikut- lisen oikeudenmukaisuuden markkinoiden oikeu- taa kilpailuasemaansa kansainvälisillä markkinoilla denmukaisuudella. Vakauttamisprosessit toteute- ja jätti ainoaksi vaihtoehdoksi sisäisen devalvaation. taan yleisesti julkistaloutta ja sen menoja pienen- Euroopassa pitäisi palata säädeltyyn joustavien va- tämällä niin, että leikkaukset kohdistuvat julkis- luuttakurssien aikaan, ainakin kunnes kriisin loppu- ten palveluiden varassa oleviin. tulos on avoin. Esikuvana voisi pitää muinoista Bret- Kirjan viimeisessä luvussa Streeck pohtii Eu- ton Woodsin valuuttajärjestelmää, jossa devalvoin- roopan talous- ja rahaliittoa ja euron tulevaisuutta. nin mahdollisuus oli olemassa rajoitettuna. Stree- Olisiko kriisiin löydettävissä ratkaisu, joka jarrut- ckin keskeinen viesti on, että maiden väliset erot pi- taisi globalisaatioksi kutsuttua kapitalistista laaje- täisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. nemisprosessia ja pitäisi auki mahdollisuuden kont- Streeck palaa ja osittain myös haikailee läpi kirjansa yhä uudelleen sodanjälkeiseen rauhan malliin. Aivan kirjansa lopussa hän rinnastaa yllättäen markkinaliberalismin ja nationalismin toteamalla, että Länsi-Euroopan suurin uhka ei ole nationa- ”PÄÄOMA ON PYSTYNYT lismi, vaan markkinaliberalismi ja sen tuoma uhka kansalliselle demokratialle. Kirja on julkaistu AINA REAGOIMAAN KRIISEILLÄ, vuonna 2012, ja sen jälkeen nationalismin uhkaa- JOS YHTEISKUNTA ON kin on ehkä syytä pitää todellisena. ■

PUUTTUNUT MARKKINOIHIN KIRSTI AHLQVIST SEN KANNALTA LIIKAA.” Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 77 taulukkopalvelu www.tilastokeskus.fi/tietotrendit [ TUOTANTO JA YRITYKSET ] käyttäjätunnus: tilaaja salasana: fakta

Pientä pilkahdusta Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli Rakentajilla menee lujaa helmikuussa 83,3 prosenttia, joka oli 2,8 pro- teollisuudessa senttiyksikköä vuodentakaista suurempi. Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi marras- tammikuussa 8,8 prosenttia ja myynnin määrä oko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotan- Tilauskirjat huolestuttavat 7,3 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta K to oli helmikuussa 1,5 prosenttia suurem- Teollisuuden uusien tilausten arvo oli helmi- aiemmin liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia. Lii- pi kuin vuoden 2015 helmikuussa. Tuotanto kuussa 1,4 prosenttia pienempi kuin vuotta ai- kevaihto kääntyi kasvuun vuonna 2014 ja kas- kasvoi helmikuussa useilla päätoimialoilla. kaisemmin. Tilaukset ovat laskeneet yhtäjak- vu on kiihtynyt edelleen vuoden 2015 aikana. Päätoimialoista tuotanto kasvoi eniten kai- soisesti kuusi kuukautta. Liikevaihto kasvoi edelleen jokaisella ra- vostoiminnassa, lähes 20 prosenttia. Elintar- Yritykset saivat helmikuussa uusia tilauk- kentamisen toimialalla. Voimakkainta kas- viketeollisuuden tuotanto kasvoi helmikuussa sia vuodentakaista enemmän tekstiiliteollisuu- vu oli talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa 5,5 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto dessa ja kemianteollisuudessa. Tekstiiliteolli- kertyi 11,3 prosenttia enemmän kuin marras- kasvoi 3,1 prosenttia vuoden takaisesta. suudessa tilaukset kasvoivat 11,3 prosenttia tammikuussa vuotta aiemmin. Erikoistuneen Eniten tuotanto väheni sähkö- ja elektro- vuodentakaisesta ja kemianteollisuudessa 4,2 rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 7,6 pro- niikkateollisuudessa 8,2 prosenttia. Metallite- prosenttia. Metalliteollisuudessa tilaukset las- senttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaih- ollisuuden tuotanto väheni helmikuussa 1,7 kivat edellisvuodesta 2,1 prosenttia ja pape- to 5,6 prosenttia. prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. rin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen Helmikuussa teollisuuden kapasiteetin käyt- toimialalla tilaukset vähenivät 4,0 prosenttia Lähde: Tilastokeskus. Rakentamisen liikevaih- töaste oli 81,7 prosenttia, mikä oli 2,4 prosent- vuodentakaisesta. tokuvaaja 2016, tammikuu. tiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Met- säteollisuuden kapasiteetista oli helmikuussa Lähteet: Tilastokeskus. Teollisuustuotannon vo- käytössä 87,2 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksik- lyymi-indeksi 2016, helmikuu. & Tilastokeskus. köä enemmän kuin vuoden 2015 helmikuussa. Teollisuuden uudet tilaukset 2016, helmikuu.

Tuotannon suhdannekuvaaja* Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Tammik. Helmik. Kausitasoitettu Työpäiväkorjattu 2015 2016 TOL 2008 Helmik. 2016/ Helmikuu 2016/ Muutos edell. kk.-sta, kausitasoitettu, Volyymin muutos, % Tammik. 2016* Helmikuu 2015 ja työpäiväkorjattu, % –0,2 –0,3 0,3 0,6 0,3 –0,3 Koko teollisuus (B,C,D,E) 1,6 1,5 Muutos edell. kk.-sta, trendi, % –0,1 –0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 Kaivostoiminta ja louhinta (B) 17,9 19,7 Vuosimuutos, alkuperäinen, % –0,1 –2,0 1,0 3,3 –0,1 1,3 Teollisuus (C) 1,5 0,2 Vuosimuutos, työpäiväkorjattu, % –0,3 –0,7 0,3 2,1 1,2 0,7 Elintarvikkeiden valmistus 0,6 0,8 * Tilaston nimi oli aikaisemmin Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja. Juomien valmistus 8,1 13,1 Sahatavaran ja puu- ja korkkituotteiden valmistus 5,4 5,7 Kansantalous Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 0,8 –0,1 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen –1,1 –4,7 Volyymin muutos edellisestä vuodesta, % Muiden ei-metallisten 2014* 2015* mineraalituotteiden valmistus –1,4 –1,7 TOL 2008 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. Metallien jalostus 6,7 7,9 Huoltotase Metallituotteiden valmistus Bkt markkinahintaan –0,6 –0,7 0,0 0,5 –0,2 (pl. koneet ja laitteet) 0,7 –2,6 Tavaroiden ja palvelujen tuonti –0,6 –0,2 2,4 –6,5 –3,4 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 0,5 –3,9 Kokonaistarjonta –0,7 –0,4 0,6 –1,4 –1,2 Huonekalujen valmistus 3,3 0,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 0,1 –1,3 0,4 –2,1 –3,3 Sähkö-, kaasu- ja lämpö- ja ilmastointihuolto (D) –4,0 8,6 Kulutusmenot 0,6 0,1 0,6 0,8 0,9 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto (E) 16,5 16,2 julkiset 0,3 –0,8 –0,3 0,0 –0,1 yksityiset 0,5 0,2 1,1 1,1 1,3 Käyttötarkoitusluokitus Investoinnit –1,6 –3,4 –3,0 –2,3 –4,0 Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 4,5 2,5 julkiset –2,1 –2,9 –6,4 –5,3 –4,5 Investointitavarat 1,2 –5,1 yksityiset –1,4 –3,3 –2,1 –1,6 –3,8 Kestokulutustavarat 1,4 –3,6 Kokonaiskysyntä ** –0,8 –0,7 0,9 –1,9 –1,7 Muut kulutustavarat –1,5 3,1 Toimialojen arvonlisäykset Erikoisindeksit Maa–, metsä– ja kalatalous –1,6 –1,5 –0,9 0,8 –0,8 Elintarviketeollisuus 2,9 5,5 Koko teollisuus –0,9 –1,4 –1,5 –1,5 –3,3 Metsäteollisuus 1,9 1,7 Rakentaminen –4,4 –4,1 –2,2 –1,1 0,4 Kemianteollisuus 0,3 3,1 Kauppa –0,7 –1,7 –1,3 –2,1 –0,6 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 2,6 –8,2 Kuljetus ja varastointi –2,2 –2,6 0,3 –0,2 –0,3 Kone- ja metallituoteteollisuus 1,3 –1,1 Kiinteistöalan toiminta 0,4 1,2 1,8 1,6 2,4 * Ennakkotieto * Ennakkotieto (kausitasoitettu ja työpäiväkorj. sarja) ** Pl. tilastollinen ero

78 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 Alijäämä raameissa, Velkaa 130 miljardia… Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat olivat Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP- jakson lopussa 179,8 miljardia euroa. Netto- velka yli rajan velka) oli reilut 130 miljardia euroa vuoden määräisten rahoitusvarojen kasvu johtui pää- Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli ennak- 2015 lopussa. Velka kasvoi 9 miljardia euroa asiassa hallussapitovoitoista noteeratuissa kotietojen mukaan 2,7 prosenttia suhteessa vuonna 2015. Valtionhallinnon osuus sulaute- osakkeissa ja sijoitusrahasto-osuuksissa. Työ- bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Ali- tun velan kasvusta oli 7,2 miljardia euroa, pai- eläkelaitokset siirsivät viimeisellä neljänneksel- jäämä alitti näin EU:n vakaus- ja kasvusopi- kallishallinnon 0,9 miljardia ja sosiaaliturvara- lä omistuksiaan velkapapereista sijoitusrahas- muksen kolme prosentin viitearvon. hastojen 0,8 miljardia euroa. toihin ja noteerattuihin osakkeisiin. Tällä het- Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa ta- kellä työeläkelaitosten sijoituksista 70 % on bruttovelka sen sijaan nousi 60 prosentin vii- louden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen tehty ulkomaille. tearvon yläpuolelle, ja oli 63,1 prosenttia suh- kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamatto- Muiden sosiaaliturvarahastojen velanotto teessa bkt:hen. man bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten on lisääntynyt merkittävästi reilun vuoden ai- Julkisyhteisöjen alijäämä oli 5,7 miljardia velkojen muutokset. kana. Kehitys jatkui myös vuoden 2015 vii- euroa. Vuoteen 2014 verrattuna julkisyhtei- meisellä neljänneksellä nettorahoitusvarojen söjen rahoitusasema parani 850 miljoona eu- …nettovarat kasvuun laskiessa 1,2 miljardiin euroon, kun ne edelli- roa. Valtionhallinnon alijäämä pieneni edellis- Julkisyhteisöjen yhteenlasketut nettorahoitus- sen neljänneksen lopussa olivat vielä 2,1 mil- vuodesta 1 372 miljoonaa euroa ja paikallis- varat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, jardia euroa. hallinnon 187 miljoonaa euroa. olivat 114,4 miljardia euroa vuoden 2015 lo- Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työelä- pussa. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana Lähteet: Tilastokeskus. Julkisyhteisöjen alijää- kelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoi- valtion- ja paikallishallinnon nettorahoitusva- mä ja velka. & Tilastokeskus. Julkisyhteisöjen hin. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edel- rat laskivat yhteensä 1,4 miljardia euroa. Työ- rahoitustilinpito. lisvuosien tapaan, nyt 541 miljoonalla eurolla. eläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 5 Muut sosiaaliturvarahastot olivat alijäämäisiä miljardia euroa, mutta muiden sosiaaliturva- toista vuotta peräkkäin. Niiden rahoitusasema rahastojen nettorahoitusvarat laskivat 0,8 mil- heikkeni 168 miljoonaa euroa edellisvuodes- jardilla. Yhteensä julkisyhteisöjen nettorahoi- ta ja oli -823 miljoonaa euroa vuonna 2015. tusvarat kasvoivat 2,8 miljardia euroa.

Rakennustuotanto Kolmen kuukauden summa ja vuosimuutos 11/2015 10-12/2015 09-11/2015 Liiketoiminnan suhdannekuvaajat Myönnetyt rakennusluvat 1000 m³ 6 486 6 904 8 507 Liikevaihtokuvaaja Palkkasummakuvaaja % 14,1 –5,0 11,5 Aloitetut rakennushankkeet 1000 m³ 7 350 7 520 8 085 %-muutos %-muutos %-muutos %-muutos % 27,6 11,4 1,5 2010=100 Marras-tammik. Tammi-jouluk. Joulu-helmik. Tammi-helmik. TOL 2008 2016/2015 2015/2014 2016/2015 2016/2015 Valmistuneet rakennushankkeet 1000 m³ 7 041 8 255 7 500 Teollisuus –2,4 –4,2 0,0 –0,9 % –20,2 –16,8 –14,8 Rakentaminen 8,8 6,6 6,0 3,9 Kauppa 0,6 –2,6 1,1 1,3 Muut palvelut 4,0 3,1 3,2 2,9 Konkurssit Tammi-helmik. Tammi-helmik. Vuosi- TOL 2008 2016 2015 muutos, % 1) Kaupan liikevaihto Vireille pantuja konkursseja yht. 455 443 2,7 Maa-, metsä- ja kalatalous 5 16 –68,8 Helmikuu Tammi–helmik. Teollisuus, kaivostoiminta, 2016/2015 2016/2015 energia- ja vesihuolto 47 60 –21,7 TOL 2008 %–muutos %–muutos Rakentaminen 110 98 12,2 Kauppa yhteensä (G) 1,9 0,0 Kauppa 100 70 42,9 Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus (45) 12,4 10,6 Kuljetus ja varastointi 38 38 0,0 Tukkukauppa (46)* –1,0 –2,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 39 35 11,4 Vähittäiskauppa (47)* 2,1 –0,2 Muut palvelut 111 122 –9,0 tavaratalokauppa 2,3 0,7 Toimiala tuntematon 5 4 25,0 päivittäistavarakauppa 2,3 0,0 Henkilökunta yhteensä1) 2 413 2 088 15,6 * Pl. Moottoriajoneuvojen kauppa 1) Sisältää yhtiöt, yhteisöt ja yrittäjät

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 79 taulukkopalvelu www.tilastokeskus.fi/tietotrendit [ TYÖMARKKINAT JA HINNAT ] käyttäjätunnus: tilaaja salasana: fakta

Työllisyys janmaalla (6 %), Kaakkois-Suomessa (3 %) ja lokehitys on ollut kotitalouksissa, joiden pää- Pohjois-Karjalassa (3 %). asiallisesta toimeentulosta vastannut henkilö taitekohdassa? oli iältään alle 25-vuotias. Tässä ikäluokassa Työttömyys kasvanut 4 vuotta, käytettävissä oleva mediaanitulo oli vuonna ilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mu- piilotyöttömyys 8 vuotta 2014 lähes 6 prosenttia matalampi kuin vuon- T kaan työttömiä oli helmikuussa 248 000, Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli na 2010. 25 – 34-vuotiaiden ikäluokassa tulot mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi sit- vuonna 2015 keskimäärin 252 000 henkeä, pienenivät 2 prosenttia ja 35 – 44-vuotiail- ten. Työttömyysaste oli 9,4 prosenttia, kun se mikä oli 20 000 henkeä enemmän kuin vuon- la puolitoista prosenttia samalla aikajaksolla. edellisvuoden helmikuussa oli 10,1 prosenttia. na 2014. Parhaiten viime vuosien taantumassa ovat Työllisiä oli 10 000 vähemmän kuin edellisvuo- Työttömistä oli miehiä 137 000 ja naisia selvinneet eläkeiässä olevat kotitaloudet, joiden helmikuussa. Työvoiman ulkopuolella ole- 115 000. Työttömien miesten määrä kasvoi den tuloihin ei vallitseva taantuma ole vaikut- via oli 39 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 8 000:lla, naisten 12 000 hengellä vuodesta tanut yhtä voimakkaasti kuin nuorempien ko- Työllisyysaste eli työllisten osuus 15 – 64- 2014. Työttömien määrä on ollut kasvussa vuo- titalouksien tuloihin. 75 vuotta täyttäneiden vuotiaista oli helmikuussa 66,7 prosenttia, desta 2012 lähtien. ikäluokassa reaalitulot olivat vuonna 2014 kun se vuotta aiemmin oli 66,6 prosenttia. Vuonna 2015 oli työttömien lisäksi lähes 6 prosenttia suuremmat kuin vuonna Miesten työllisyysaste nousi vuoden takaisesta 144 000 työvoiman ulkopuolella olevaa piilo- 2010. 65 – 74-vuotiaiden ikäluokassa tulot 0,2 prosenttiyksikköä 66,9 prosenttiin. Nais- työttömäksi luokiteltua henkilöä, jotka olisivat kasvoivat samalla ajanjaksolla 3,5 prosenttia. ten työllisyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mut- Ikäluokkien erilaista tulokehitystä selittää 66,4 prosenttiin. ta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet. Piilo- se, että eläkeikäisten kotitalouksien tulot eivät Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun työttömien määrä nousi 5 000 hengellä edel- ole yhtä herkkiä suhdannevaihteluille kuin työ- lopussa kaikkiaan 361 000 työnvälityksen sää- lisvuodesta. Piilotyöttömien määrä on kasva- ikäisten tulot. Sekä 1990-luvun taloustaantu- dösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi nut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. man että viime vuosien taloustaantuman aikoi- tilastoitua. Työnhakijoiden määrä oli 6 000 na on eläkeläistalouksien suhteellinen tuloase- suurempi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Lähde: Tilastokeskus. Työvoimatutkimus. ma parantunut palkansaajatalouksiin verrattu- Työttömyys laski helmikuussa edellisen na. Tämä johtuu eläketulojen vakaudesta, sillä vuoden vastaavasta ajankohdasta kuuden Taantuma lyönyt eläkkeisiin ei ole taloudellisesti vaikeinakaan ai- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koina kohdistettu suoranaisia leikkauksia. Sen (ELY) alueella; eniten Kainuussa (–5 %), Keski- eniten nuoria sijaan työikäisille tyypilliset palkka- ja yrittäjätu- Suomessa (–4 %) ja Hämeessä (–3 %). Kaikki- Nuorten taloudellinen tilanne on tuloilla mi- lot ovat herkempiä suhdannevaihteluille. en muiden ELY-keskusten alueilla työttömyys tattuna heikentynyt eniten viime vuosien ai- Vaikka eläkeikäisten tulokehitys on viime lisääntyi; eniten Uudellamaalla (6 %), Poh- kana. Tulonjakotilaston mukaan heikoin tu- vuosina ollut muita ikäluokkia suotuisampaa,

Työttömyys Helmikuu 4. nelj. Helmikuu 2015/2016 4. nelj. 2014 Työllisyys 2016 %-muutos 2015 %-muutos Helmikuu 4. nelj. Työttömät, 1 000 henkeä 248 –7,6 230 3,5 Helmikuu 2015/2016 4. nelj. 2014 Miehet 140 –1,5 126 –0,2 1 000 henkeä 2016 %-muutos 2015 %-muutos Naiset 107 –14,6 104 8,3 15–74-vuotias väestö 4 110 0,2 4 108 0,2 15–24-vuotiaat 70 –7,4 50 –8,5 Työvoima yhteensä 2 630 –1,1 2 643 0,1 Työttömyysaste, % 9,4 –0,7 yks. 8,7 0,3 yks. Työvoimaosuus, % 64,0 –0,9 yks. 64,3 –0,1 yks. Miehet 10,4 –0,1 yks. 9,3 0,0 yks. Työllisyysaste (15–64-vuotiaat), % 66,7 0,0 yks. 67,4 0,0 yks. Naiset 8,4 –1,2 yks. 8,1 0,6 yks. Miehet 66,9 0,2 yks. 67,8 –0,2 yks. Työttömyysaste Naiset 66,4 –0,2 yks. 67,0 0,2 yks. ikäryhmittäin, % 15–24–vuotiaat 24,1 –1,4 yks. 18,2 –0,7 yks. Työlliset 2 382 –0,4 2 412 –0,2 25–34–vuotiaat 8,7 –2,0 yks. 8,5 –0,6 yks. Miehet 1 213 –0,2 1 237 –0,5 35–44–vuotiaat 6,5 –0,6 yks. 7,0 1,0 yks. Naiset 1 169 –0,7 1 175 0,1 45–54–vuotiaat 7,7 0,2 yks. 7,6 1,0 yks. Työlliset ammattiaseman mukaan 55–64–vuotiaat 8,5 0,1 yks. 8,3 0,6 yks. Yrittäjät ja yrit.perheenjäsenet 340 2,9 341 –1,4 15–64–vuotiaat 9,6 –0,7 yks. 8,9 0,3 yks. Palkansaajat 2 043 –1,0 2 071 0,0 Työttömyysaste aluehallinto- Palkansaajat työsuhteen mukaan virastojen (AVI) mukaan, % Jatkuva työsuhde 1 768 0,6 1 784 0,4 Etelä-Suomen AVI 8,0 –1,4 yks. 7,9 0,1 yks. Määräaikainen työsuhde 275 –9,7 287 –2,3 Lounais-Suomen AVI 11,4 1,0 yks. 9,3 0,0 yks. Palkansaajat työajan mukaan Itä-Suomen AVI 10,4 1,5 yks. 8,6 –0,6 yks. Kokoaikatyölliset 1 712 –1,3 1 755 0,2 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,2 –0,8 yks. 9,4 1,3 yks. Osa-aikatyölliset 331 0,7 316 –1,5 Pohjois-Suomen AVI 11,4 –2,0 yks. 9,9 –0,6 yks. Työvoiman ulkopuolella olevat 1 480 2,7 1 465 0,4 Lapin AVI .. .. yks. 11,1 2,2 yks. Lisätietoja: www.tilastokeskus.fi/tyovoimatutkimus

80 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 ovat heidän tulonsa selvästi matalammat kuin vuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden la hinnat nousivat 2,2 prosenttia ja muualla työikäisten tulot. Nuorimmassa ikäluokassa ja asuntolainan keskikoron kuluttajahinnoissa. Suomessa 0,4 prosenttia. (alle 25 vuotta) kotitalouksien tulot kuitenkin Helmikuusta maaliskuuhun kuluttajahintojen Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan alittivat eläkeikäisten tulotason. muutos oli 0,4 prosenttia. verrattuna hinnat nousivat koko maassa 2,2 Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät in- prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nou- Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2014. deksiä varten kaiken kaikkiaan noin 48 000 sivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta ja muual- hintatietoa lähes 500 hyödykkeestä noin la Suomessa 1,7 prosenttia. Inflaatio nollassa 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Helmikuussa vanhan osakehuoneiston kes- Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään kes- kimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 282 Kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa kitetysti. euroa, pääkaupunkiseudulla 3 655 euroa ja –0,0 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli –0,1 muualla Suomessa 1 667 euroa. prosenttia. Tammikuusta alkaen kuluttajahinto- Lähde: Tilastokeskus. Kuluttajahintaindeksi. jen muutokset lasketaan uuden kuluttajahinta- Lähde: Tilastokeskus. Osakeasuntojen hinnat. indeksi 2015=100 perusvuoden mukaan. Osakeasunnot kallistuivat Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna ajoneuvoveron, hoi- Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat tovastikkeen, sairaalamaksun ja hammaslää- koko maassa nousivat 1,3 prosenttia tam- kärinpalkkion kallistuminen. Laskua edellis- mikuusta helmikuuhun. Pääkaupunkiseudul-

Vanhojen asuntojen ja omakotitalojen hinnat* Palkansaajien ansiotasoindeksi ja ansioiden Kerrostaloasuntojen hinnat 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosimuutokset ja hintaindeksi 2010 = 100 2014 2015 2015** 2015** 2015** 2010=100 Vuosi- Kuukausiansiot1), €** Koko maa, €/m2 2 384 2 422 2 427 2 426 2 431 Palkansaajaryhmä / 4. nelj. muutos 4. nelj. Nimellishintaindeksi 106,8 107,0 107,7 107,9 107,9 sektori 2015* % 2015* vuosimuutos, % –1,4 –0,6 –0,7 –0,3 1,1 Yhteensä 111,6 1,1 3 354 Pääkaupunkiseutu, €/m2 3 667 3 735 3 701 3 725 3 742 Tuntipalkkaiset 110,5 1,1 2 717 Nimellishintaindeksi 110,5 111,3 111,3 111,7 112,3 Kuukausipalkkaiset 111,9 1,1 3 490 vuosimuutos, % –0,8 0,2 –0,9 0,4 1,6 Miehet 110,9 1,2 3 665 2 Muu maa, €/m 1 669 1 690 1 717 1 702 1 700 Naiset 112,3 1,0 3 051 Nimellishintaindeksi 102,6 102,1 103,6 103,6 103,1 vuosimuutos, % –2,1 –1,7 –0,3 –1,0 0,4 Sektori Yksityinen ja muut 111,7 1,2 3 437 Omakotitalojen nimellishintaindeksi 2005=100 Kunnat 110,5 0,7 3 014 Koko maa 119,3 120,1 124,1 120,5 120,6 Valtio 114,5 1,2 3 823 vuosimuutos, % –1,2 –1,3 1,9 –0,3 1,1 Muut 112,0 0,8 .. 1) Omakotitalotonttien nimellishinta- Palkansaajien keskimääräiset kuukausiansiot 149,6 * Ennakkotieto indeksi 2005=100 ** Reaaliansioiden vuosimuutos oli ennakkotietojen mukaan 4. neljänneksellä 1,3 prosenttia. Koko maa 153,6 138,7 139,0 132,1 –2,6 vuosimuutos, % 7,4 –6,2 –11,1 –9,8 * Vanhalla asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka ei ole valmistunut tarkasteluvuonna tai sitä edeltävänä vuonna Tuottajahintaindeksit (2010 = 100) ** Ennakkotieto Helmikuu Kuukausi- Vuosi- 2016 muutos, % muutos, % Teollisuuden tuottajahintaindeksi 99,7 –0,8 –4,1 Kuluttajahintaindeksi (2010 = 100) Teollisuuden tuottajahintaindeksi, kotimaiset tavarat 102,2 –0,9 –3,9 Maalisk. Kuukausi- Vuosi- Teollisuuden tuottajahintaindeksi, vientitavarat 96,6 –0,8 –4,5 2016 muutos, % muutos, % Vientihintaindeksi 96,7 –0,7 –4,5 Kokonaisindeksi 100,1 0,4 0,0 Tuontihintaindeksi 93,1 –0,8 –8,2 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 99,4 0,2 –1,6 Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 101,3 –0,7 –4,2 Alkoholijuomat, tupakka 100,3 0,0 0,3 Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi 104,8 –0,6 –3,7 Vaatetus ja jalkineet 100,5 5,0 –2,1 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet 100,1 0,2 0,5 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito 100,2 0,6 –0,7 Terveys 105,6 1,9 6,3 Rakennuskustannusindeksi (2010 = 100) Liikenne 98,0 –0,1 –1,3 Maaliskuu Kuukausi- Vuosi- Viestintä 100,9 –0,4 0,6 2016 muutos, % muutos, % Kulttuuri ja vapaa-aika 99,8 –0,2 –0,8 Ammattimainen uudisrakentaminen Koulutus 101,8 0,0 2,6 Kokonaisindeksi 100,1 0,0 –0,1 Ravintolat ja hotellit 101,5 0,0 1,8 Työ 101,3 0,3 1,1 Muut tavarat ja palvelut 99,9 –0,1 0,0 Tarvikkeet 99,5 –0,2 –0,7 Elinkustannusindeksi 1951:10=100 1 907 Palvelut 98,5 0,1 –2,1

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 81 vassa kuin määräaikaisessa työsuhteessa teh- dään sekä kokoaikaista että osa-aikaista työtä. Myös yrittäjät voidaan jakaa varsin moneen eri ryhmään. On työnantajayrittäjiä, maata- lousyrittäjiä, yrittäjäperheenjäseniä ja yksinyrit- täjiä. Yksinyrittäjien ryhmän voi vielä jakaa yk- sinyrittäjiin, ammatinharjoittajiin ja freelance- reihin. Kollegani Hanna Sutelan kanssa nipu- timme joukkoon vielä yrittäjämäisesti työsken- televät apurahansaajat (noin 3 000) ja nime- simme ryhmän itsensätyöllistäjiksi. Noin 1,5 miljoonaa eli kaksi kolmasosaa työllisistä, tekee töitä jatkuvissa koko- aikaisissa palkansaajatyösuhteissa. Osuus ei ole muuttunut juuri mihinkään vuosituhannen vaihteesta. Tältä osin työmarkkinatilastot tukevat käsitystä työnteon tapojen pysyvyydes- tä, vaikka muutoksiakin on tapahtunut, näis- ANNA PÄRNÄNEN tä selkeimpinä itsensätyöllistäjien ja osa-aika- työtä tekevien määrän kasvu sekä maatalous- yrittäjien määrän väheneminen. Palkansaajien työsuhteiden kirjo on kuitenkin vakituinen/määräaikainen ja koko/ Työnteon tavat osa-aikainen -jakoa laajempi. Lisäksi on otettava huomioon myös vuokratyötä tekevät se- kä nollatuntisopimuksella työskentelevät, jot- pirstaloituvat ka molemmat voivat olla joko kokoaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä tai jatkuvalla tai mää- räaikaisella työsopimuksella. On syytä muistaa myös, että yrittäjätkin voivat tehdä työtä kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. ivätkö kohta kaikki ole pätkätyöntekijöi- Kuviossa 1 on esitetty työteon tavat niin Etä? Onko yksinyrittäjiä jo miljoona? Kuin- tarkalla tavalla haarukoituna kuin se tällä het- ka paljon on vuokratyöntekijöitä? kellä työvoimatutkimuksessa on mahdollista. Miten – siis millaisissa työsuhteissa tai yrit- Kuvion luvut koskevat päätyötä, vaikka osa te- täjinä – suomalaiset tekevät työtä, on tärkeä kee useampaa työtä ja myös vaihtaa ammatti- työmarkkinoiden rakennetieto ja herättää ym- asemaansa vuoden aikana. märrettävästi kysymyksiä. Enemmistö siis tekee työtä vakituises- Pääasiallisesti työlliset jaetaan palkansaa- sa kokoaikaisessa palkansaajatyösuhteessa, jiin ja yrittäjiin. Näistä selvästi suurempi ryh- mutta normaalityösuhteen ulkopuolella ole- mä ovat palkansaajat, joita on 86 prosenttia va kolmannes muodostaa moninaisen työllis- kaikista työllisistä. ten joukon. Palkansaajat on tavallisesti jaettu jatkuvas- Tuo joukko on hyvin heterogeeninen. Ensin- sa ja määräaikaisessa työsuhteessa oleviin sekä näkin yrittäjät ovat keskenään erilaisissa tilan- kokoaikaista tai osa-aikaista työtä tekeviin. Nä- teissa. Yhden joukon muodostavat työnanta- mä ovat osin päällekkäisiä ryhmiä: niin jatku- jayrittäjät, joilla menee taloudellisesti hyvin. Vii-

82 TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 me vuosina kasvaneessa ryhmässä, itsensätyöl- KUVIO 1. Työllisten työnteon muodot päätyön mukaan, listäjissä, on heissäkin yhtäältä niitä, joilla menee 15–64-vuotiaat, 2014 taloudellisesti hyvin ja joille tällä tavoin työsken- Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus teleminen on mielekästä. Toisaalta moni heistä

kokee toimeentulon niukkuutta ja heille monis- 7 000 freepik.com ta eri tulolähteistä syntyvä tilkkutäkkimäisyys on 26 000 17 000 7 000 tyypillistä ja myös henkisesti raskasta. 93 000 18 000 Palkansaajista kaiken kaikkiaan epätyypilli- 83 000 8 000 sissä työsuhteissa töitä teki noin 530 000 pal- 49 000 kansaajaa vuonna 2014. Mutta heitäkään ei 18 000 64 000 voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi. 15 000 Yhtäältä joukkoon kuuluu nollatuntisopimuksella työskenteleviä osa-aikaisia, joille tu- 224 000 lojen ja työaikojen vaihtelevuus vaikeuttaa toimeentuloa tai määräaikaisia, jotka yrityksistä huolimatta eivät ole saaneet toivomaansa jat- 42 000 kuvaa työsuhdetta. Toisaalta joukossa on osa- aikatyötä tekeviä, joille osa-aikaisuus ei ole 167 000 ongelma, vaan haluttu työnteon tapa ja toi- 26 000 saalta vuokratyöntekijöitä, joille keikkaluon- 1 523 000 teinen työ sopii hyvin. Työvoimatutkimuksesta saadaan selville, että noin 280 000 osa- ja määräaikaista työs- kentelee tällä tavoin joko kokoaikaisen ja jat- kuvan työn puutteen takia. Tieto ei kuiten- Jatkuva kokoaikatyö, pl. nollatuntisopimus ja vuokratyö kaan kata ihan kaikkia vuokratyöntekijöistä ja Jatkuva kokoaikatyö nollatuntisopimuksella ja/tai vuokratyöntekijä nollatuntisopimuksella työskentelevistä. Jatkuva osa-aikatyö, pl. nollatuntisopimus ja vuokratyö Tämä työnteon tapojen kirjon laajuus luo Jatkuva osa-aikatyö nollatuntisopimuksella ja/tai vuokratyöntekijä haasteita sekä tilastontekijöille että poliittisille Määräaikainen kokoaikatyö, pl. nollatuntisopimus ja vuokratyö päättäjille. Tilastontekijä pohtii millaista työtä tulevaisuudessa tulee mitata ja mikä tekijä ker- Määräaikainen kokoaikatyö nollatuntisopimuksella ja/tai vuokratyöntekijä too parhaiten vastaajan työmarkkina-asemas- Määräaikainen osa-aikatyö, pl. nollatuntisopimus ja vuokratyö ta. Onko se vaikkapa työn osa-aikaisuus vai Määräaikainen osa-aikatyö nollatuntisopimuksella ja/tai vuokratyöntekijä se, että sitä tehdään nollatuntisopimuksella? Maatalousyrittäjä kokoaikainen Poliittisille päättäjille työnteon tapojen mo- Maatalousyrittäjä osa-aikainen ninaisuus kulminoitunee kysymykseksi, miten sosiaaliturva saadaan joustavammaksi, kun Työnantajayrittäjä kokoaikainen työnteon tavat ovat näinkin moninaiset. Yksinyrittäjä kokoaikainen Yksinyrittäjä osa-aikainen Ammatinharjoittaja kokoaikainen Ammatinharjoittaja osa-aikainen Teksti on kooste Anna Pärnäsen blogista Töissä perheenjäsenenä yrityksessä tai maatilalla ”Työnteon tavat pirstaloituvat”, joka Muut työnteon muodot: työnantajayrittäjä osa-aikainen, freelaner julkaistiin Tieto&trendit – talous- ja kokoaikainen, freelaner osa-aikainen, apurahansaaja hyvinvointikatsauksen verkkosivuilla 7.3. Tieto&trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016

TUNNISTA TALOUDEN TRENDIT – HYÖDYNNÄ TUTKITTUA TIETOA

TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS

Tieto&trendit – lajissaan ainutlaatuinen asiantuntijakatsaus – analysoi uusimmat tilastot ja tutkimustulokset ja tarjoaa uusia näkökulmia talouden sekä yhteiskunnan kehityksestä.

KUN PELKÄT LUVUT EIVÄT RIITÄ.

Tilaa vuosikerta hintaan 98 euroa sähköpostitse [email protected] tai soittamalla numeroon 020 450 05.