Yhteiskunnalliset Jaot
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 Tieto&trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 – Talous- Tieto&trendit YHTEISKUNNALLISET JAOT Miten koulutusalat Hyvinvointipalvelujen Vähemmän sähläystä, periytyvät? todellinen hinta enemmän tuottavuutta TÄSSÄ NUMEROSSA 2•2016 Kannen kuva: Vastavalo.fi / Tuire Härkönen 2004=100 140 12 130 Suomi menettää 120 asemiaan johtavien 110 innovaatio maiden joukossa 100 Tutkimusta ja innovaatioita 90 BKT kuvaavat indikaattorit ovat T&K 80 viimeisen viiden vuoden aikana 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kääntyneet selkeään laskuun. 15 Tuottavuutta voi parantaa myös vähentämällä häsläystä PÄÄKIRJOITUS 9 Asumiskulut rassaavat vuokralla asuvia 5 Pitkä tie datasta viisauteen 10 Isompi kunta, isommat tulot Marjo Bruun 11 Suomi kutsui talvella TRENDIT 11 Autokauppa käy 6 Työttömyys laskussa EU:ssa 12 Putoaako Suomi johtavien innovaatiomaiden joukosta? 8 Vähemmän syntyneitä, enemmän kuolleita Ari Leppälahti 8 Väestö kasvaa vieraskielisillä 15 Sähläys syö työpaikkojen tuottavuutta 9 Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni Pekka Lith VAIKUTA VASTAAMALLA LUKIJAKYSELYYN! TIETOTRENDIT.STAT.FI/LUKIJAKYSELY U. Östlund U. 29 Koulutus periytyy Lapset seuraavat vanhempiaan myös roolimalleja rikkoville aloille. 20 38 NEET-indikaattori soveltuu Lapsiperheiden syrjäytymisen kuvaamiseen kulutusmenot nousisivat Hyvinvointiongelmat kasautuvat nuorille, jotka kolmanneksen ilman julkisia jäävät koulutuksen ja työn ulkopuolelle. hyvinvointipalveluita Kahden huoltajan lapsiperheen hyvinvointipalveluina saama tuki, 17 800 euroa TEEMA: YHTEISKUNNALLISET JAOT Kahden huoltajan lapsiperhe, 17 800 20 NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä Liisa Larja, Liisa Törmäkangas, Marko Merikukka, Lääkkeet Tiina Ristikari, Mika Gissler ja Reija Paananen Muu terveys 29 Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin Perusterveydenhoito 4 2 Mika Witting ja Miina Keski-Petäjä 6 38 Hyvinvointipalveluille hintalappu Mira Kajantie Sairaala 13 44 Tuloerot kasvaneet pääkaupunkiseudulla % Pekka Ruotsalainen 59 Koulutus Sosiaalipalvelut 16 51 Pasi Saukkonen: ”Tilastoilla voidaan tunnustaa 62 yhteiskunnan etnistä ja Ulkomaalaistaustaisten kulttuurista monimuotoisuutta naisten työllisyys nousee ja myöntää todeksi vallitsevat olosuhteet.” suomalaistaustaisten tasolle toisessa polvessa 51 Monikulttuurisuuden tilastointi kaipaa uudistamista KIRJOJA Pasi Saukkonen 74 Data edellä – vaan ei ilman tulkintaa 57 Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan Maija Metsä suomalaistaustaisia 75 Asumisen tulevaisuus Marja-Liisa Helminen Päivi Linna-Koski 62 Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien naisten 76 Aika käy vähiin kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota Kirsti Ahlqvist Hanna Sutela 72 Aavan meren tuolta puolen KOTIMAAN KATSAUS Antti Kuosmanen 82 Työnteon tavat pirstaloituvat Anna Pärnänen KESKUSTELE BLOGISSA Vastavalo/Ari Andersin Vastavalo/Ari TIETOTRENDITBLOGI.STAT.FI Pääseekö ”maahanmuuttajuudesta” ikinä eroon? Kilpailukykysopimus muuttaa funktionaalista tulonjakoa Vaihtotase ylijäämäinen – pysähtyykö velkaantuminen? Työnteon tavat pirstaloituvat JULKAISIJA Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi/tietotrendit PÄÄTOIMITTAJA Hannele Orjala puh. 029 551 3582 TOIMITUS: Kirsti Ahlqvist, Jouni Kotkavuori, Päivi Linna-Koski, Maija Metsä, Työpajankatu 13, 00022 Informaatikko: Mikko T. Mäkinen GRAAFINEN ILME JA TAITTO Riikka Turunen PAINATUS Multiprint TILAUSEHDOT: Tieto&trendit – Tilastokeskus talous- ja hyvinvointikatsaus ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Kestotilauksen hinta on 98 euroa vuodessa. Tilaus alkaa heti seuraavasta [email protected] numerosta ja jatkuu kestotilauksena ilman eri ilmoitusta. Irtonumeron hinta on 22 euroa. TILAUKSET: Edita Publishing Oy, puh. 020 450 05, [email protected] [email protected] tai [email protected] TOIMITUSNEUVOSTO: Timo Koskimäki, Jaana Huhta, Marjaana Järvensivu, Johanna ISSN 1795 – 9799 (print) Laiho-Kauranne (Luke), Aura Pasila, Pekka Räsänen (Turun yliopisto), Olli Savela, Eero Savolainen (Suomen Pankki), Tuukka Tammi (THL). ISSN 2343 – 2497 (pdf) Julkaisun artikkelit eivät ole Tilastokeskuksen kannanottoja vaan niistä vastaavat tekijät. Julkaisun tietoja saa lainata, lähde mainiten. MARJO BRUUN PÄÄJOHTAJA Pitkä tie datasta viisauteen igitalisaation odotetaan tehostavan merkittävästi Rekistereissä ja tietokannoissa data on järjestyksessä, ja toimintaa ja luovan mahdollisuuksia sekä julkisella sen käsittelyyn ja yhdistelyyn on olemassa tunnetut, hyvät sektorilla että yritystoiminnassa. Nopean kehityk- menetelmät. Kun hyödynnetään massadataa (big data), sen ytimessä on sähköisessä muodossa oleva data, perinteiset käsittelytavat eivät toimi. Massadata on usein Djota syntyy jatkuvasti koneiden, laitteiden ja ihmisten toi- niin sanottua sumeaa dataa (fuzzy data), jonka käsittelyyn minnan seurauksena. Myös datan tallennus- ja käsittelyka- on kehitetty uusia menetelmiä ja teknologioita. Sen hyö- pasiteetti sekä teknologiset ratkaisut mahdollistavat uuden- dyntämiseen ja laadukkaan tiedon tuottamiseen tarvitaan laisten tuotteiden, palveluiden ja arvoketjujen kehittämisen. myös uudenlaista osaamista. Useissa massadatakokeiluis- Odotukset ovat korkealla, mutta mitä kaikkea on otet- sa on käytetty ”laatumittarina” sitä, että virallisilla tilas- tava huomioon matkalla datasta tiedon kautta viisauteen? tomenetelmillä tuotettu tieto osoittaa tulokset oikeiksi. Tilastotoimi on vuosikymmeniä käyttänyt tilastojen Jos perinteisin menetelmin tuotetut tilastot lakkau- raaka-aineena dataa, jota on kerätty eri viranomaisten jär- tettaisiin tarpeettomina, olisi riskinä massadatan pohjalta jestelmiin. Näin on kertynyt kokemusta siitä, miten neu- tuotetun tiedon epäluotettavuus, kun datan sisältö muut- votella viranomaisten kesken tietojen käytöstä ja miten tuu. Näin käy helposti hyödynnettäessä esimerkiksi so- siirtää, käsitellä, yhdistellä, suojata ja säilyttää tietoa. siaalista mediaa, jonka käyttötavat muuttuvat nopeasti. Jotta digitalisaatio voi vastata siihen kohdistuviin odo- Tulevaisuudessa olisi tärkeää huomioida tiedon eri tuksiin, on datan laatuun kiinnitettävä huomiota digitaa- käyttötarkoitukset ja yhteensopivuus jo siinä vaiheessa, listen prosessien kaikissa eri vaiheissa. Vain riittävän laadu- kun dataa lähdetään keräämään ja rekistereitä ja tietojär- kas data on käyttökelpoista antamaan luotettavaa tietoa. jestelmiä luodaan. Datan monikäyttöisyyden lisääntyessä Sen lisäksi, että kerätään tietoa yksittäisestä tapahtumas- ja tiedon arvoketjujen kasvaessa on pidettävä huoli siitä, ta, on mukana oltava metatietoa eli tietoa tiedosta. Esi- että aineistojen keruussa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä merkiksi henkilön ikä ei riitä tiedoksi. On ymmärrettävä, ketjun eri osapuolet ymmärtävät ja huolehtivat riittäväs- miltä ajankohdalta ikä on, miten se on laskettu – vuosina, ti laadusta ja osaavat vaatia sitä. kuukausina vaiko päivinä. Samoin on tiedettävä, mitä tie- Tie datasta viisauteen on pitkä, mutkainen ja paikoin ki- toon sisältyy: kun vaikkapa puhutaan yrityksen voitosta, vikkoinenkin. Perillepääsyn eteen kannattaa kuitenkin teh- voidaan tarkoittaa monessa eri vaiheessa laskettua voittoa. dä työtä ja jakaa osaamista. Digitalisaatio tarjoaa valtavia Eri organisaatioissa voidaan hyödyntää toisten jo kerää- mahdollisuuksia koko yhteiskunnalle ja sen eri toimijoille, mää dataa, johon usein yhdistetään muista lähteistä saata- niin viranomaisille, yrityksille kuin kansalaisillekin. via tietoja. Tietojen yhdistäminen eri tietolähteistä edel- lyttää tietosisällön tuntemista, metatietoja, yhteensopivaa teknologiaa ja datan yhteensovittamista. On tärkeää sel- vittää, onko yhdistäminen ylipäänsä mahdollista ja onnis- tutaanko se tekemään oikein. Metatiedoista huolehtiminen kuuluu tiedonkeruus- ta vastaavalle taholle. Vain siellä on riittävä ymmärrys ja osaaminen metatietojen kuvaamiseen. DIGITALISAATIO TARJOAA Yksi merkittävä digitalisaation potentiaali on avoin data, VALTAVIA MAHDOLLISUUKSIA jota eri viranomaiset tarjoavat tänä päivänä runsaasti. Avoi- mella datalla on selkeästi määritellyt käyttöehdot sekä suo- YHTEISKUNNALLE JA SEN situkset, jotka tukevat tietojen ja järjestelmien yhteensopi- ERI TOIMIJOILLE. vuutta. Avoimen tiedon saralla on edetty merkittävästi vii- me vuosina, ja avoimen datan käyttö ja yhdistely muihin tietoihin tarjoaa mahdollisuuksia räätälöityjen palveluiden kehittämiseen ja uudenlaisten liiketoimintojen kokeiluihin. TIETO&TRENDIT – TALOUS- JA HYVINVOINTIKATSAUS 2•2016 5 [ TRENDIT ] Bkt:n Teollisuus- Yhdenmuk. Työttö- vuosi- tuot. vuosi- inflaatio myys- muutos, muutos, v. muutos aste, % % % % Työttömyys laskussa EU:ssa 4. nelj. 4. nelj. maalisk. helmik. 2015 2015 2016 2016 Suomi 1,0 0,2 0,0 9,2 Alankomaat 1,6e 2,5 0,5 6,5 U28-maiden työttömyysaste oli hel- EU28-maiden nuorisotyöttömyysas- mikuussa 8,9 prosenttia, mikä oli al- te oli 19,4 prosenttia ja euroalueen 21,6 Belgia 1,4 0,0 1,6 8,6 haisin sitten vuoden 2009 touko- prosenttia. Korkeimmat nuorisotyöttö- Espanja 3,3e 6,2 –1,0 20,4 kuun. Euroalueen työttömyysaste myyslukemat kirjattiin Kreikassa (48,9 Irlanti 9,2 17,4 –0,6 8,8 Elaski helmikuussa alimmilleen sitten vuo- %) ja Espanjassa (45,3 %), ja alhaisimmat Italia 1,1 1,4 –0,2 11,7 den 2011 elokuun ja oli 10,3 prosenttia. Saksassa (6,9 %) ja Tsekissä (10,2 %). Itävalta 1,1 2,7 0,6 6,0 Eurostatin arvion mukaan kaikki- Kreikka –0,7e 1,4 –0,7 24,4* aan 21 651 miljoonaa EU-kansalais- Saksan työttömyys alimmillaan Kypros 2,5 7,0 –2,2 12,6 ta oli työttömänä helmikuussa, heistä sitten Saksojen yhdistymisen Latvia 2,7 2,5 –0,6 10,1 16 634 miljoonaa