Väestön Koulutusrakenne Helsingissä

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ

Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 25–64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998–2009 Helsingin osa-alueilla

Muutos 1998-2009 %-yksikköä Siltamäki Hki ka 6,7 %-yksikköä 10 - 25 (19) Puistola 6,7 - 9,9 (35) 5 - 6,6 (22) Jakomäki 1 - 4,9 (22) -1,7 - 0 (4) Y lä- Malmi Paloheinä Malminkartano Itä-Pakila Kannelmäki Kivikko Pihlajamäki Kontula Patola Mellunmäki Maunula Latokartano Pohjois-Haaga Myllypuro Vartioharju Koskela Viikinranta Käpylä Munkkivuori Itäkeskus Arabianranta Länsi-Herttoniemi Aurinkolahti Itä-Pasila Roihuvuori Meri-Rastila Vanha Munkkiniemi

Sörnäinen Kulosaari Kallahti

Yliskylä Kruununhaka

Kaartinkaupunki Jollas

Lauttasaari Jätkäsaari Eira Santahamina

Koulutustaso kunnittain vuoden 2009 lopussa ...... 2 Koulutustaso Helsingin seudun kunnissa ...... 2 Tutkinnot koulutusaloittain ...... 4 Koulutustason muutokset pitkällä aikavälillä ...... 5 Helsinkiläisten koulutustaso iän mukaan ...... 6 Helsinkiläisten koulutustaso sukupuolen mukaan ...... 8 Helsinkiläisten koulutustaso äidinkielen mukaan ...... 10 Koulutustason alueelliset erot Helsingissä ...... 12 Koulutusalan alueelliset erot Helsingissä ...... 16 Koulutustason muutokset Helsingin alueilla ...... 19

1 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Koulutustaso kunnittain vuoden 2009 lopussa

Helsingin seutu on Suomen korkeasti koulutetun väestön keskittymä. Helsingin seudulla asuu neljännes koko maan väestöstä, mutta yli neljännes perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneista. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka kolmas asuu Helsingin seudulla, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneista vain runsas viidennes.

Helsingissä on väestöosuuttaan suurempi osuus korkea-asteen tutkinnon suorittaneita; koko maan väestöstä 11 prosenttia asuu Helsingissä, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 15 prosenttia. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vain alle kymmenesosa asuu Helsingissä.

Väestön koulutustasoltaan korkeimmat kunnat ovat Suomen suurimpia kaupunkeja sekä niiden ympäristökuntia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein suurista kaupungeista Oulussa, Espoossa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Helsinki on sijalla 20. Turku 24. ja Vantaa 65.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin Kauniaisissa, Espoossa ja Kirkkonummella. Helsingissä on Suomen kunnista viidenneksi eniten korkeakoulutettuja väestöstä. Vantaa sijoittuu 33. sijalle korkea-asteen suorittaneiden osuudessa. Etenkin Helsingin, Oulun ja Tampereen ympäristökunnat nousevat korkealle korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa. Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on taas kaikkien pienin Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä.

Taulukko 1. Koulutustasoltaan korkeimmat Suomen kunnat 31.12.2009 Korkea-asteen tutkinnon Keskiasteen ammatillisen tutkinnon Tutkinnon suorittaneiden suorittaneiden osuus 15-v. suorittaneiden osuus 15-v. osuus 15 v. täyttäneistä, % täyttäneistä, % täyttäneistä, %

1. Kauniainen 79,2 1. Kauniainen 55,3 1. Yli-Ii 44,0 2. Oulu 74,7 2. Espoo 43,4 2. Nivala 43,8 3. Pirkkala 73,7 3. Kirkkonummi 37,8 3. Haapavesi 43,6 4. Kempele 73,5 4. Pirkkala 37,3 4. Outokumpu 42,6 5. Espoo 73,4 5. Helsinki 36,8 5. Suomussalmi 42,6 6. Jyväskylä 73,4 6. Oulu 34,3 6. Kuusamo 42,4 7. Kontiolahti 73,1 7. Muurame 33,5 7. Kuhmo 42,4 8. Kiiminki 72,9 8. Kaarina 33,5 8. Pyhäjoki 42,3 9. Liminka 72,4 9. Oulunsalo 33,0 9. Liperi 42,1 10. Kuopio 72,4 10. Siuntio 32,7 10. Juankoski 41,9

20. Helsinki 70,2 334. Helsinki 19,7

Koko maa 66,2 Koko maa 27,3 Koko maa 31,7

Koulutustaso Helsingin seudun kunnissa

Helsingin seudun sisällä on kunnittain koulutustasossa suurta vaihtelua. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on suurin Kauniaisissa, Espoossa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä, joissa se nousee yli 80 prosentin. Kauniaislaisista 25–64-vuotiaista jopa 90 % on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Alhaisin tutkinnon suorittaneiden osuus eli korkein pelkän perusasteen suorittaneiden osuus on Vantaalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa. Helsinkiläisistä 25–64-vuotiaista on 78,9 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, mikä jää juuri koko maan tasoa, 79,5 prosenttia, alhaisemmaksi.

Korkea-asteen koulutettujen osuudessa Kauniainen ja Espoo ovat ehdotonta kärkeä, kauniaislaisista 25–64- vuotiaista 68 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon ja espoolaisista yli puolet. Myös Kirkkonummella, Helsingissä, Sipoossa ja Järvenpäässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousee yli 40

2 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

prosentin. Sen sijaan Mäntsälässä ja Pornaisissa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on alle koko maan keskiarvon.

Opistoasteen (alin korkea-aste) ja alimman korkeakouluasteen tutkintojen osuus väestöstä on melko tasainen Helsingin seudun kunnissa, mutta ylimmän korkeakouluasteen sekä tutkijakoulutusasteen osuudet ovat selkeästi muita kuntia korkeammat Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä.

Keskiasteen tutkintoja on eniten Mäntsälässä, Pornaisissa, Hyvinkäällä, Vihdissä ja Nurmijärvellä, näissä kunnissa keskiasteen tutkintojen osuus nousee yli 40 prosentin. Ammatillisten keskiasteen tutkintojen suorittaneiden osuus nousee yli 40 prosenttiin vain Mäntsälässä ja Pornaisissa, mutta muissakin edellä mainituissa kunnissa ammatillisten tutkintojen merkitys on suuri. Pelkän lukion suorittaneiden osuus on suurin Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Helsingin 25–64-vuotiaasta väestöstä 11 prosentilla korkein tutkinto on ylioppilastutkinto.

25–64-vuotiaiden helsinkiläisten kaikkien peruskoulun jälkeisten tutkintojen osuus väestöstä on koko maan keskiarvoa alhaisempi, mutta toisaalta korkea-asteen tutkintoja helsinkiläisillä on selvästi koko maata enemmän. Helsinkiläisten koulutusasterakenteesta puuttuukin leveä keskitaso – perusasteen koulutuksen ja ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneita on runsaasti väestössä, mutta keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita on vähän.

Taulukko 2. Helsingin seudun 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 31.12.2009

Keskiaste Korkea-aste Perusaste Ammatil- Alin Alempi Ylempi 25–64-v tai Lukio- linen korkea- korkea- korkea- Tutkija- yhteensä tuntematon Yhteensä koulutus koulutus Yhteensä aste kouluaste kouluaste kouluaste

Helsingin seutu 766 068 20,8 34,8 9,3 25,5 44,4 13,2 13,1 16,4 1,7

Helsinki 343 016 21,1 33,4 11,5 21,9 45,6 11,3 13,4 18,8 2,1 Espoo 137 957 17,3 29,1 9,4 19,7 53,6 14,2 14,2 22,6 2,5 Vantaa 113 346 24,3 39,0 7,6 31,4 36,8 13,8 12,4 9,7 0,8 Hyvinkää 24 817 20,9 42,9 5,0 37,9 36,2 15,8 11,6 8,3 0,5 Järvenpää 22 100 19,6 39,9 6,1 33,9 40,4 16,5 12,5 10,6 0,9 Nurmijärvi 21 557 21,0 40,4 6,0 34,3 38,7 16,1 11,6 10,0 0,9 Tuusula 20 638 20,6 39,9 5,8 34,1 39,5 16,1 12,0 10,6 0,8 Kirkkonummi 20 562 19,5 34,0 7,0 27,0 46,5 15,8 13,3 15,9 1,6 Kerava 19 260 22,3 39,5 6,5 33,0 38,2 14,8 12,6 10,1 0,8 Vihti 15 612 22,1 41,5 6,0 35,5 36,4 15,4 11,6 8,8 0,6 Mäntsälä 10 599 23,5 46,0 4,4 41,6 30,4 13,9 9,9 6,2 0,4 Sipoo 9 770 20,7 37,1 6,6 30,5 42,2 17,2 11,9 11,9 1,2 Kauniainen 4 191 10,3 21,8 9,7 12,1 68,0 14,0 13,4 36,3 4,3 Pornainen 2 643 23,4 45,9 5,0 40,9 30,8 14,3 9,5 6,4 0,6

Muu Suomi 2 127 487 20,5 46,4 4,2 42,2 33,1 14,0 10,3 8,0 0,8 Koko maa 2 893 555 20,6 43,4 5,6 37,8 36,1 13,8 11,0 10,2 1,0

3 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kuva 1. Helsingin, Helsingin seudun ja koko maan 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 31.12.2009

Tutkijakoulutusaste

Ylempi korkeakouluaste Helsinki Alempi korkeakouluaste Helsingin seutu pl Hki Alin korkea-aste Koko maa pl Hgin seutu

Ammatillisen keskiasteen koulutus

Lukiokoulutus

Perusaste tai tuntematon

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

Tutkinnot koulutusaloittain

Helsinkiläisistä 25–64-vuotiaista 24 % on suorittanut tutkinnon yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta. 21 prosentilla on tutkinto tekniikan ja liikenteen alalta. Tilanne poikkeaa koko maasta, jossa kolmannes (32 %) on suorittanut tutkintonsa tekniikan ja liikenteen alalta, ja yhteiskuntatieteellisen ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneita on vähemmän (19 %). Koko maahan verrattuna Helsingissä on myös runsaammin kulttuurialalta valmistuneita sekä pelkästään yleissivistävän koulutuksen suorittaneita.

Etenkin luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneet ovat Helsingissä koko maata useammin ylemmän korkea-asteen suorittaneita. Myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä kulttuurialalla helsinkiläiset ovat muuta maata useammin suorittaneet tutkintonsa ylemmällä korkea-asteella.

Kuva 2. Helsingin, sen seudun ja muun seudun 25–64-vuotiaat tutkinnon suorittaneet koulutusaloittain 31.12.2009

Yleissivistävä koulutus Helsinki

Humanistinen ja kasvatusala Helsingin seutu pl Hki Suomi pl Hgin seutu Kulttuuriala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Luonnontieteiden ala

Tekniikan ja liikenteen ala

Luonnonvara- ja ympäristöala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Muu tai tuntematon koulutus %

0 10 20 30 40

4 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kuva 3. 25–64-vuotiaiden helsinkiläisten suorittamat tutkinnot koulutusaloittain koulutusasteen mukaan 31.12.2009

Humanistinen ja kasvatusala

Kulttuuriala

Yht.tiet., liiketal., hall.ala Ammatillinen keskiasteen koulutus Luonnontieteiden ala Opistoaste ja alempi Tekniikan ja liikenteen ala korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste ja Luonnonvara- ja ympäristöala tutkijakoulutus Sos., terveys- ja liikunta-ala

Matk., ravitsemis- ja tal.ala

Muu tai tuntematon koulutus

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Koulutustason muutokset pitkällä aikavälillä

Helsingin väestöstä tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut 25 vuoden aikana 51 prosentin osuudesta 70 prosenttiin (vuosina 1984–2009). Samana aikana muualla maassa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut 44:stä 66 prosenttiin. Koulutustason kasvu on ollut muualla maassa nopeampaa, ja koulutusero Helsingin ja koko maan välillä onkin kaventunut. Etenkin 2000-luvulla koulutustason kasvu on ollut muualla Suomessa Helsinkiä nopeampaa. Vuosina 1984–1999 tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä kasvoi keskimäärin vuodessa 1,7 prosenttia Helsingissä ja 1,9 % muualla maassa. 2000-luvulla vuosittaista kasvua on ollut Helsingissä keskimäärin enää 0,7 % ja muualla Suomessa 1,3 %.

Kuva 4. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Helsingissä ja koko maassa vuosina 1984–2009 75 % 70

Helsinki 45 Muu Suomi 40 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Vuonna 1994 tuli voimaan kotipaikkalaki, jonka mukaan opiskelijat kirjataan opiskelupaikkakuntansa väestötietoihin aikaisemman vanhempien kotikunnan sijasta. Vuoden 1995 tutkintorekisteriin on täydennetty niiden ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot, jotka on saatu Työministeriön työnhakijoiden rekisteristä vuosilta 1981–1995.

5 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

2000-luvulla korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaasta on noussut Helsingissä lähes yhtä nopeasti kuin muualla maassakin: keskimäärin vuosittaista kasvua on ollut 1,2 % ja muualla maassa 1,8 % vuosina 1998–2009. Nopeinten ovat kasvaneet alemman korkeakouluasteen tutkinnot. Muualla maassa kasvu on ollut nopeampaa kaikilla korkea-asteen koulutusasteilla. Opistoasteen tutkinnot häviävät Helsingistä koko maata nopeammin. Kokonaisuudessaan ero korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuksissa on Helsingin ja koko maan välillä pysynyt lähes samana koko 2000-luvun.

Keskiasteen tutkintojen suorittaneiden osuuden kasvu on ollut Helsingissä muuta Suomea heikompaa, keskimäärin vuosittaista kasvua on ollut 0,3 %, kun muualla maassa kasvua on ollut 1 %. Keskiasteen ammatilliset tutkintojen suorittaneiden osuus on kasvanut vain keskimäärin 0,1 % vuosittain. Muualla maassa kasvua on ollut 0,8 %.

Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on muualla Suomessa huomattavasti Helsinkiä suurempi, ja ero on vain kasvanut 2000-luvulla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on pysynyt Helsingissä tasaisesti vajaassa 22 prosentin osuudessa vuosina 2000–2009. Muualla maassa ammatillisen suorittaneiden osuus on kasvanut 37 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2009. Ylioppilastutkintojen suorittaneiden väestöosuus on pysynyt myös hyvin tasaisena, koko maassa kasvua on vajaa prosenttiyksikkö, Helsingissä osuus on pysynyt samana 2000-luvun.

Kuva 5. Keskiasteen- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaasta väestöstä 1998–2009 46 % 44

40 Helsinki - keskiaste

38 Muu Suomi - keskiaste

36 Helsinki - korkea-aste 34 Muu Suomi - korkea-aste 32

26 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Vuonna 2008 yliopistojen tutkinnonuudistus lisäsi suoritettujen korkeakoulututkintojen määrää.

Helsinkiläisten koulutustaso iän mukaan

Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin 25–49-vuotialla helsinkiläisillä, heistä yli 80 prosenttia on suorittanut tutkinnon. Tätä nuoremmilla tutkinnon suorittaminen on usein vielä kesken, ja vanhemmissa ikäluokissa koulutustaso on taas alhaisempi. Korkeimmin koulutettuja ovat kolmikymppiset. Tutkinnon suorittaneiden osuus ei nouse millään ikäluokalla yli 85 %, kun koko maan väestöllä 30–36- vuotiailla tutkinnon suorittaneiden osuus ylittää sen. Koko maassa nuoret myös saavuttavat helsinkiläisiä nuorempana korkeamman tutkinnon suorittaneiden osuuden.

6 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maassa helsinkiläisiä korkeampi kaikissa ikäluokissa vanhimpia lukuun ottamatta; vasta 55 ikävuoden jälkeen helsinkiläiset ovat muun maan samanikäisiä koulutetumpia, ja ero koulutustasossa kasvaa mitä enemmän ikää on. Helsingin koko maata korkeampaa koulutustasoa pitävät siis yllä eläkeikää lähestyvät ja eläkeläiset. Jatkossa tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että jos helsinkiläisten nuorten ja työikäisten koulutustaso ei ryhdy nousemaan, helsinkiläisten koulutustaso tulee olemaan tulevaisuudessa koko maan keskiarvoa alhaisempaa.

Maahanmuutto Helsinkiin vaikuttaa väestön koulutusrakennetilastoihin, koska maahanmuuttajien tutkintotiedoissa on alipeittoa. Jos tarkastellaan pelkästään suomen ja ruotsinkielisten tutkinnon suorittaneiden osuutta, helsinkiläisten 25–64-vuotiaiden tutkinnon suorittajien osuus kasvaa 79 prosentista 83 prosenttiin, ja lähemmäksi koko maan keskiarvoa useissa ikäluokissa. Suomen ja ruotsinkielisten tutkinnon suorittajien osuus on koko maan keskiarvon yläpuolella yli 50-vuotiaiden lisäksi 21–36-vuotiailla.

Kuva 6. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ikävuosittain 20–69- vuotiailla Helsingissä, muualla Helsingin seudulla ja muualla Suomessa 31.12.2009 100 % 90 Helsinki

80 Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu 70

40 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä, vuotta

Keskiasteen ammatillisia tutkintoja on Helsingin eri-ikäisellä väestöllä hyvin tasaisesti, eniten niitä on 40– 60-vuotiaitten ikäryhmässä. Koko maassa kaikilla ikäryhmillä on huomattavasti helsinkiläisiä enemmän ammatillista koulutusta, etenkin nuorilla ero on suuri. Opiskelijakaupunkina Helsingissä on runsaasti ylioppilastutkinnon suorittanutta alle 30-vuotiasta väestöä. 20–29-vuotiaista 36 prosentilla ylioppilastutkinto oli korkein suoritettu tutkinto. Toisaalta myös iso osa vanhemmista ikäluokista jää pelkän lukiokoulutuksen varaan; esimerkiksi 35–44 vuotiaista joka kymmenennen korkein koulutus on lukiokoulutus, koko maassa vastaava osuus on viisi prosenttia.

Korkea-asteen tutkintoja on eniten 30–39-vuotialla helsinkiläisillä, heistä puolet on suorittanut korkea- asteen tutkinnon. Koulutusrakenneuudistuksen myötä opistoasteen koulutus on poistunut, joten sitä on vain vanhemmilla ikäluokilla. Opistoasteen koulutuksen korvaa ammattikorkeakoulutus nuorilla ikäluokilla. Alle 30-vuotiailla on eniten alemman korkea-asteen tutkintoja, sitä vanhemmilla taas ylemmän korkea- asteen tutkintoja. 30–39-vuotiaista neljänneksellä on ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon suorittaneita on melko tasaisesti vajaalla kolmella prosentilla 35 ikävuodesta eteenpäin.

Koko maan keskiarvoon verrattuna helsinkiläisillä on huomattavasti enemmän korkea-asteen koulutusta kaikissa ikäryhmissä. Opistoasteen koulutusta helsinkiläisillä on kuitenkin keskivertoa vähemmän kaikissa

7 Väestön koulutusrakenne Helsingissä ikäryhmissä 55 vuoden ikään asti. Alemman korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuuksissa on vain vähän eroja koko maahan. Sen sijaan ylemmän korkea-asteen sekä tutkijakoulutusasteen koulutusta helsinkiläisillä on huomattavasti koko maan keskiarvoa enemmän kaikissa ikäluokissa.

Kuva 7. Helsingin 15–69-vuotiaan väestön koulutusrakenne 31.12.2009 12 000

10 000 Henkilöä Tutkijakoulutusaste

8 000 Ylempi korkea-aste

Alempi korkea-aste 6 000 Alin korkea-aste (opistoaste) 4 000 Ammatillinen koulutus

Lukiokoulutus 2 000

Perusaste tai tuntematon

0 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 Ikä

Helsinkiläisten koulutustaso sukupuolen mukaan

Helsinkiläiset naiset ovat miehiä paremmin kouluttautuneita, 25–64-vuotiaista naisista 81 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, miehistä 76 prosenttia. Koko maassa sukupuolten välillä on vastaava ero. Miehillä on naisia suhteellisesti enemmän keskiasteen tutkintoja; sekä ylioppilastutkintoja että ammatillisia tutkintoja. 25–64-vuotiaista miehistä 36 prosentilla oli keskiasteen koulutus, naisista 31 prosentilla. Korkea-asteen tutkinto on taas selvästi naisvaltainen; 51 prosentilla naisista on korkea-asteen tutkinto, miehistä 40 prosentilla.

Naiset ovat suorittaneet perusasteen jälkeisiä tutkintoja enemmän kaikissa ikävuosissa 62 vuoteen asti. Nuoremmissa ikäluokissa ero on suurin. Ikäluokassa 25–34 ero on suurimmillaan; naisista 86 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, miehistä 78 prosenttia. 60 vuotta täyttäneistä taas 62 prosentilla miehistä on tutkinto, naisista vain 55 prosentilla.

Lukiokoulutus ylimpänä koulutuksena on miehille tyypillisempää kuin naisille. Naiset suorittavat miehiä enemmän lukiokoulutusta nuorena, mutta se ei jää niin usein naisten ainoaksi tutkinnoksi. 18–23-vuotiaista naisista 52 prosentilla on ylioppilastutkinto, miehistä 44 prosentilla. 25–34-vuotiaiden ikäluokassa ylioppilastutkinto korkeimpana tutkintona on laskenut naisilla 15 prosenttiin, mutta miehillä vain 21 prosenttiin. Ammatillinen keskiasteen koulutus on miesenemmistöistä tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. 25– 64-vuotiaista miehistä 23 prosentilla oli keskiasteen ammatillinen koulutus, naisista 21 prosentilla.

Alin korkea-aste eli opistoaste on taas naisvaltainen tutkintoala kaikissa ikäryhmissä. Naisten osuus on suurimmillaan vanhemmilla työikäisillä. Alempi korkeakouluaste on myös naisenemmistöinen kaikissa ikäluokissa vanhimpia lukuun ottamatta. Tällä koulutusasteella etenkin nuoremmissa ikäluokissa naisenemmistö on suuri. 25–34-vuotiaista naisista 27 % on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, miehistä 17 %.

8 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Ylemmällä korkeakouluasteella sukupuolten välinen ero ei ole kovin suuri. Naisenemmistö on suurin nuorissa; 25–34-vuotiaista naisista 23 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, miehistä 17 %. 50 vuotiaista eteenpäin miehet ovat taas suorittaneet enemmän ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkijakoulutusta 25–64-vuotiaista naisista on suorittanut 1,8 prosenttia ja miehistä 2,4 %. Tutkijakoulutus- aste on miesenemmistöistä kaikissa ikäluokissa, ja miesenemmistö kasvaa mitä vanhemmista ikäluokista on kyse.

Kokonaisuutena korkea-asteen tutkinnoissa on tapahtunut muutosta sukupolvittain. Naiset ovat hankkineet yhä enemmän korkea-asteen koulutusta, joten nuoremmat ikäluokat ovat aina vanhempia koulutetumpia. Miehistä sen sijaan eniten korkea-asteen koulutusta on edelleen yli 60-vuotiailla, vaikkakin korkea-asteen suorittaneiden osuudet ovat hyvin tasaisia koko ikäluokassa 30–69-vuotiaat. Ero miesten ja naisten välillä on siis suurin nuorissa ikäluokissa, esimerkiksi 25–34-vuotiaista naisista 54 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, samanikäisistä miehistä vain 36 prosenttia.

Kuva 8. 25–64-vuotiaiden helsinkiläisten miesten ja naisten koulutusasteen mukaan 2009

100 % 2,4 1,8 Tutkijakoulutusaste 90 % 17,6 20,1 80 % Ylempi korkeakouluaste 11,4 70 % 15,2 8,5 Alempi korkeakouluaste 60 % 13,9 Alin korkea-aste 50 % 23,3

40 % 20,6 Ammatillinen koulutus 30 % 13,1 Lukiokoulutus 9,9 20 % 23,8 Perusaste tai tuntematon 10 % 18,6 0 % Miehet Naiset

Kuva 9. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus helsinkiläisistä miehistä ja naisista ikävuosittain 31.12.2009 70 % Miehet 60 Naiset

10 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä, vuotta

9 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Koulutusaloittain tutkinnot ovat hyvin sukupuolittuneet. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta tutkinnon suorittaneista 84 % on naisia. Samoin humanistinen ja kasvatusala sekä matkailu ja ravitsemisala ovat naisten aloja. Miehisiä koulutusaloja ovat selkeästi tekniikan ja liikenteen ala (81 % miehiä) sekä muu ala (sisältää mm. poliisi-, pelastus- ja sotilasalan), jossa 79 % on miehiä.

Sukupolvien myötä sukupuolimuutoksia on tullut hitaasti. Nuoret naiset ovat suorittaneet aikaisempia ikäluokkia vähemmän matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkintoja, ja myös pelkästään yleissivistävän koulutuksen varassa olevien osuus on naisista vähentynyt. Naisten osuus on kasvanut eniten pienellä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Merkittävää naisten osuuden kasvua on ollut myös tekniikan ja liikenteen sekä muun koulutuksen alalla.

Kuva 10. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan ja sukupuolen mukaan 31.12.2009

Tekniikan ja liikenteen ala Muu tai tuntematon koulutus* Luonnontieteiden ala Yleissivistävä koulutus Miehet Luonnonvara- ja ympäristöala Naiset Yhteiskuntatiet., liiketalouden, hallinnon ala Kulttuuriala Matkailu., ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Sosiaali., terveys- ja liikunta-ala

Koulutusalat yhteensä

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

*Muu koulutus sisältää sotilas- ja rajavartioalan, palo- ja pelastusalan, poliisialan, vankeinhoidon sekä muun tai tuntemattoman koulutuksen.

Helsinkiläisten koulutustaso äidinkielen mukaan

Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä hieman enemmän kouluttautuneita, ruotsinkielisistä 25– 64-vuotiaista 86 % oli tutkinnon suorittaneita vuoden 2009 lopussa, suomenkielisistä 83 %. Keskiasteen koulutusta ruotsinkielisillä on kuitenkin vähemmän, vain 28 prosentilla, kun suomenkielisistä keskiasteen tutkinto on 35 prosentilla. Ammatillinen keskiasteen tutkinto on suoritettuna vain 13 prosentilla ruotsinkielistä, suomenkielisistä se on 23 prosentilla.

Ruotsinkielisillä on enemmän korkea-asteen koulutusta; 58 prosentilla 25–64-vuotiaista on korkea-asteen tutkinto suoritettu, suomenkielisillä 48 prosentilla. Suomenkielisiin verrattuina ruotsinkielisillä on suhteellisesti runsaammin ylemmän korkeakouluasteen sekä tutkijakouluasteen tutkintoja.

Muun kuin suomen tai ruotsinkielisestä 25–64-vuotiaasta väestöstä 45 prosentilla on rekisteröitynä peruskoulun jälkeinen tutkinto. 21 prosentilla on keskiasteen tutkinto ja 24 prosentilla korkea-asteen tutkinto. Muunkieliset ovat lähimpänä koko väestön tutkinto-osuutta ylemmissä ammattikorkea- koulututkinnoissa, lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa, tohtorin- ja lisensiaatintutkinnoissa sekä alemmissa korkeakoulututkinnoissa.

10 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Muun kuin suomen ja ruotsinkielisten koulutustasoa on kuitenkin vaikea verrata koko väestöön, koska tutkintotilastoissa on alipeittoa maahanmuuttajien kohdalla. Väestön koulutusrakennetilastot sisältävät henkilön korkeimman Suomessa suoritetun tutkinnon sekä ne ulkomailla suoritetut tutkinnot, joista saadaan tietoja eri rekistereistä mm. opetushallitukselta, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta sekä työministeriön työnhakijarekisteristä. Ulkomailla suoritetuista ja Suomessa rekisteröidyistä tutkinnoista suurin osa on korkea-asteen tutkintoja. Tutkintotiedot ovat vain niillä henkilöillä, joilla on suomalainen henkilötunnus. Näistä syistä johtuen monien ulkomaalaisten tutkintotiedot puuttuvat tutkintorekisteristä, ja muunkielisten koulutustilannetta tarkasteltaessa täytyykin muistaa tämä puute tilastoissa.

Kuva 11. Helsinkiläisten 25–64-vuotiaiden koulutusaste äidinkielen mukaan 31.12.2009

Tutkijakouluaste Suomi

Ylempi korkeakouluaste Ruotsi Muu kieli Alempi korkeakouluaste

Alin korkea-aste

Ammatillinen toinen aste

Lukiokoulutus

Perusaste tai tuntematon

0 10 20 30 40 50 60 %

Huom. Sisältää kaikki Suomessa suoritetut tutkinnot, mutta vain osan ulkomailla suoritetuista tutkinnoista.

Taulukko 3. Helsinkiläiset 25–64-vuotiaiden koulutusaste äidinkielen ja sukupuolen mukaan 31.12.2009

Yhteensä Suomi Ruotsi Muu kieli Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

Yhteensä, henkilöä 165 899 177 117 136 457 150 579 8 756 8 529 20 686 18 009 % 100 100 100 100 100 100 100 100 Perusaste tai tuntematon 23,8 18,6 19,2 14,9 15,2 12,7 57,9 51,9 Tutkinnon suorittaneet yht. 76,2 81,5 80,8 85,1 84,8 87,3 42,1 48,1 Keskiaste 36,4 30,5 39,0 31,9 30,9 24,9 21,2 21,2 Lukiokoulutus 13,1 9,9 13,8 10,3 17,7 11,6 6,6 5,7 Ammatillinen koulutus 23,3 20,6 25,2 21,6 13,3 13,3 14,6 15,5 Korkea-aste 39,8 51,0 41,8 53,2 53,9 62,5 20,9 26,9 Alin korkea-aste 8,5 13,9 9,3 15,0 8,7 13,4 3,0 4,9 Alempi korkea-aste 11,4 15,2 11,8 15,8 15,3 18,3 7,0 9,2 Ylempi korkea-aste 17,6 20,1 18,3 20,6 26,4 28,3 9,2 11,6 Tutkijakoulutusaste 2,4 1,8 2,5 1,9 3,5 2,5 1,8 1,2

Huom. Sisältää kaikki Suomessa suoritetut tutkinnot, mutta vain osan ulkomailla suoritetuista tutkinnoista.

11 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Koulutustason alueelliset erot Helsingissä

Helsingissä korkeammin koulutettu väestö on keskittynyt eteläiseen, läntiseen, pohjoiseen ja kaakkoiseen kaupunkiin. Näillä alueilla ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien osuus on alhainen ja korkea-asteen tutkintojen osuus on suuri, sen sijaan keskiasteen tutkintoja suorittaneiden osuus on usein pieni.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa on eniten hajontaa Helsingin alueiden välillä. Helsingin 25–64- vuotiaista keskimäärin 46 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Yli 60 prosentin osuuteen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet nousevat Länsi-Pakilan, Lauttasaaren, Kulosaaren, Tuomarinkylän, Munkkiniemen, Vironniemen ja Östersundomin peruspiireissä. Osa-alueista Kuusisaaressa, Karhusaaressa, Lehtisaaressa, Tahvonlahdessa ja Paloheinässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein.

Mitä suurempi alueella on korkea-asteen tutkintojen osuus, sitä yleisemmin tutkinnot ovat korkeampia - tutkijakoulutusasteen ja ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja. Alhaisemman korkea-asteen osuuksien alueilla taas alimmat korkea-asteen tutkinnot ovat yleisempiä. Kuusisaaressa, Lehtisaaressa, Eirassa, Pirkkolassa ja Tammisalossa ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus on korkein väestöstä. Alemman korkeakouluasteen ja alimman korkea-asteen suorittaneiden osuus on korkein Landbon, Karhusaaren, Tapaninvainion, Niemenmäen sekä Maununnevan osa-alueilla.

Kuva 12. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaasta väestöstä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2009

Tapulikaupunki Landbo Puistola

Jakomäki Y lä- Malmi Karhusaari

Pukinmäki Kannelmäki Länsi-Pakila Kivikko Pihlajamäki Kontula Patola Mellunmäki Maunula Latokartano Pohjois-Haaga Myllypuro Vartioharju Koskela Viikinranta Käpylä Puotila Munkkivuori Länsi-Herttoniemi Aurinkolahti Ruskeasuo Itä-Pasila Roihuvuori Meri-Rastila Hermanni Alppila Kulosaari Taka-Töölö Sörnäinen

Kluuvi Yliskylä Korkea-asteen tutkinto % Hki ka 45,6 % Jollas 60 - 75 (21) Lauttasaari Jätkäsaari 46 - 59,9 (44) 40 - 45,9 (21) Santahamina 15 - 39,9 (30) © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 106/2010 Suomenlinna Alle 50 henkilön alueet poistettu tarkastelusta.

Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on helsinkiläisillä 33 prosenttia. Keskiasteen tutkintoja on työikäisillä eniten Keskisessä, Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä. Suurimmillaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Jakomäen, Mellunkylän, Alppiharjun ja Vallilan peruspiireissä, joissa se

12 Väestön koulutusrakenne Helsingissä on yli 38 prosenttia. Keskisen suurpiirin alueella keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuutta nostaa suuri nuorten ja opiskelijoiden määrä, jotka ylioppilastutkinnollaan sijoittuvat keskiasteelle. Osa-alueittain Keski- Pasilan, Viikin tiedepuiston, Harjun, Torkkelinmäen ja Punavuoren asukkaista viidenneksellä korkein suoritettu tutkinto on ylioppilastutkinto.

Ammatillisen keskiasteen tutkinnon suorittaneita on helsinkiläisistä 22 %. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuuksissa on suurta hajontaa Helsingin eri alueiden välillä. Jakomäen asukkaista 37 % on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Lähelle kolmanneksen osuutta pääsevät osa-alueista myös Pihlajisto, Vesala, Puroniitty, Veräjälaakso, Malmin lentokentän alue, Kontula, Kivikko ja Kurkimäki. Pienimmillään keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on niillä alueilla, joissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkea.

Kuva 13. Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaasta väestöstä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2009

Tapulikaupunki Landbo Puistola

Jakomäki Y lä- Malmi Karhusaari

Kluuvi Yliskylä Ammatillinen keskiaste % Hki ka 21,9 % Jollas 28 - 37 (27) Lauttasaari Jätkäsaari 22 - 27,9 (34) 16 - 21,9 (25) Santahamina 5 - 15,9 (30) © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 106/2010 Suomenlinna Alle 50 henkilön alueet poistettu tarkastelusta.

Pelkkä perusasteen koulutus on 21 prosentilla helsinkiläisistä 25–64-vuotiaista. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamattomien osuuksissa on paljon vaihtelua alueiden välillä. Tutkinnon suorittamattomien osuus on suurin itäisessä ja koillisessa Helsingissä sekä yksittäisillä alueilla Keski- ja Pohjois-Helsingissä. Yli kolmannes väestöstä on vain perusasteen suorittaneita Jakomäessä, Kontulassa, Kurkimäessä, Itäkeskuksessa ja Kivikossa. Pienimmillään, alle kymmenesosan osuudessa, pelkän perusasteen suorittaneet ovat Santahaminassa, Kuusisaaressa, Landbossa, Karhusaaressa ja Viikinrannassa.

13 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kuva 14. Perusasteen jälkeisen tutkinnon (keskiaste + korkea-aste) suorittaneiden osuus 25– 64-vuotiaasta väestöstä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2009

Tapulikaupunki Landbo Puistola

Jakomäki Ylä-Malmi Karhusaari

Kluuvi Yliskylä Tutkinnon suorittaneet % Hki ka 78,9 % Jollas 85 - 93 (36) Lauttasaari Jätkäsaari 79 - 84,9 (40) 73 - 78,9 (18) Santahamina 59 - 72,9 (22) © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 106/2010 Suomenlinna Alle 50 henkilön alueet poistettu tarkastelusta.

Eri koulutustaustan omaavilla on keskittymistä eri alueille Helsingin sisällä. Helsingin asuntokanta muokkaa väestön profiilia eri alueilla. Eri koulutuksen suorittaneilla on nähtävissä heikosti erilaisten asumismuotojen suosimista, jos asiaa tarkastelee osuuksina osa-alueiden väestöstä ja asuntokannasta.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet keskittyvät keskiasteen suorittaneita enemmän pientalovaltaisille asuinalueille. Kerrostaloasuminen taas vähenee mitä korkeammaksi alueen korkeakoulutettujen osuus nousee. Yhteys ei ole kuitenkaan lineaarinen, vaan osa Helsingin kerrostalovaltaisista alueista on kaupungin korkeimman koulutustason alueita. Lisäksi tulkintaa vaikeuttaa se, että pientalojen osuus on Helsingin asuntokannasta vain alle 8 prosenttia, ja pientalojen osuus nousee yli kolmannekseen vain alle neljänneksessä osa-alueista. Yli kymmenesosassa alueista ei ole pientaloja-asuntoja, asuinkerrostalot puuttuvat alle kymmenesosasta alueista. Suuren korkea-asteen suorittaneiden osuuden ja pientalovaltaisuuden esimerkkialueina käyvät Karhusaari, Tahvonlahti, Marjaniemi, Landbo sekä Pirkkola. Korkean korkeakoulutustason kerrostalovaltaisia alueita ovat mm. Etu-Töölö, Ullanlinna, Munkkivuori, Taka-Töölö ja Katajanokka.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneet eivät ole yhtä selvästi keskittyneitä suhteessa asuntokantaan. Pientä suhdetta ammatillisen koulutuksen osuuden nousussa ja kerrostalovaltaisuuden kasvussa on kuitenkin havaittavissa. Korkean ammatillisen keskiasteen osuuden ja suuren kerrostalovaltaisuuden alue- esimerkkeinä käyvät Pihlajisto, Veräjälaakso, Viikinmäki ja Itäkeskus.

14 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kuva 15. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus osa-alueittain suhteessa alueen omistusasuntojen ja tuettujen vuokra-asuntojen osuuteen Korkea-asteen tutkintojen osuuden Pearsonin korrelaatio omistusasuntojen osuuteen 0,50 (p-arvo <.0001) ja tuettuun vuokra-asumiseen -0,75 (p-arvo <.0001). Tuettu vuokra = aravavuokra + korkotukivuokra.

Kuva 16. Ammatillisen keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus osa-alueittain suhteessa alueen omistusasuntojen ja tuettujen vuokra-asuntojen osuuteen Ammatillisen keskiasteen tutkintojen osuuden Pearsonin korrelaatio omistusasuntojen osuuteen -0,30 (p-arvo 0.0013) ja tuettuun vuokra-asumiseen 0,63 (p-arvo<.0001). Tuettu vuokra = aravavuokra + korkotukivuokra.

Myös omistusasuminen korreloi positiivisesti korkeakoulutettuja (enemmän alemman kuin ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita). Valtion tukeman vuokra-asumisen (aravavuokra- ja korkotukivuokra-asunnot) osuus on taas sitä alhaisempi mitä suurempi korkea-asteen koulutettujen osuus alueella on. Tuetun vuokra-asumisen vertailu poikkeaa kuitenkin omistusasumisesta siinä, ettei tuettua vuokra- asumista ole kaikilla osa-alueilla. Yli viidenneksessä osa-alueita ei ole tuettuja vuokra-asuntoja.

15 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kokonaisuudessaan tuettuja vuokra-asuntoja on 21 % Helsingin asunnoista. Omistusasuntoja on 45 % Helsingin asuntokannasta (omistaa talon tai osakkeet), ja lähes kaikilla osa-alueilla on omistusasuntoja.

Korkean omistusasumisen ja korkeakoulutettujen osuuden esimerkkialueita ovat Karhusaari, Tahvonlahti, Paloheinä, Viikinranta ja Tammisalo. Korkeakoulutettujen keskittymisalueista vapaarahoitteisen vuokra- asumisen osuus on korkea Etu-Töölössä, Ullanlinnassa, Taka-Töölössä ja Santahaminassa. Vain Arabianrannassa ja Ruskeasuolla sekä korkeakoulutettujen osuus että tuetun vuokra-asumisen on suhteellisen korkea.

Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on taas korkea niillä alueilla, joissa tuetun vuokra- asumisen osuus on myös korkea, ja omistusasumisen osuuteen ammatillisen suorittaneilla on negatiivinen korrelaatio. Suhde asunnon hallintaan ei ole kuitenkaan niin voimakas kuin korkea-asteen suorittaneilla. Esimerkkialueina korkean ammatillisen suorittaneiden ja tuetun vuokra-asumisen osuuksista ovat Jakomäki, Vesala, Veräjälaakso ja Kurkimäki. Korkean omistusasumisen alueista Puroniityssä, Siltamäessä ja Töyrynummessa ammatillisen suorittaneiden osuus on korkea.

Koulutusalan alueelliset erot Helsingissä

Helsinkiläiset ovat suorittaneet eniten tutkintoja kolmelta koulutusalalta, yhteiskuntatieteellisen, liiketalouden ja hallinnon alalta, tekniikan ja liikenteen alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta. Näistä koulutusaloista eniten hajontaa asuinpaikan suhteen Helsingin sisällä on yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneilla. Yhteiskuntatieteellisen, liiketalouden ja hallinnon alan suorittaneiden keskittyminä ovat Kuusisaari, Kaivopuisto, Tahvonlahti, Karhusaari sekä Tammisalo. Kuusisaarelaisista jopa 41 prosentilla on yhteiskunta-alan koulutus.

Tekniikan ja liikenteen alan, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet vyöhykemallisesti keskustaan nähden. Teknisen alan tutkinnon suorittaneiden osuus osa- alueiden väestöstä nousee mitä kauemmaksi keskustasta mennään. Kuninkaantammen asukkaista joka kolmannella on tekniikan ja liikenteen alan koulutus. Myös Puroniityssä, Landbossa, Hakuninmaalla ja Tapaninvainiossa teknisen alan tutkinnon suorittaneiden osuus on korkea.

Myös sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneiden osuus on keskustassa alhainen ja kasvaa mitä kauemmas keskustasta mennään. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ihmisillä on keskittymä Länsi-Helsingissä, lähellä suuria sairaalakeskittymiä. Koillisessa ja Itäisessä Helsingissä terveysalan ihmisten osuus on taas alhainen. Niemenmäkeläisistä joka neljäs on suorittanut tutkinnon sosiaali- ja terveysalalta. Myös Viikinmäessä, Tuomarinkartanossa, Kivihaassa ja Länsi-Pasilassa sosiaali- ja terveysalan osaajien osuus on suuri.

Kulttuurialan ihmiset ovat taas keskittyneet keskusta-alueelle, ja heidän osuutensa asukkaista laskee mitä kauemmas keskustasta mennään. Osa-alueittain kulttuurialan tutkinnon suorittaneita on keskittynyt eniten Keski-Pasilaan, Suomenlinnaan, Vanhakaupunkiin, Torkkelinmäelle ja Toukolaan.

Luonnontieteellisen koulutuksen suorittaneilla on kaksi keskittymisaluetta; Vanhankaupunginlahti sekä Pohjois-Helsinki. Suurimmat osuudet heitä on Viikin tiedepuistossa, Viikinrannassa, Latokartanossa, Pajamäessä ja Pirkkolassa. Joka kymmenellä asukkaalla Laaksossa, Pirkkolassa, Marttilassa, Pajamäessä sekä Vanhassakaupungissa on humanistisen ja kasvatusalan koulutus. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osaajien osuus nousee korkeimmaksi Santahaminassa, Vanhakaupungissa, Meri-Rastilassa Ylä-Malmilla sekä Roihuvuoressa.

16 Kuva 17. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen suorittaneet 25–64-vuotiaasta väestöstä osa-alueittain 2009 Yhteensä 56 920 henkilöä

Tapulikaupunki Landbo Puistola

Jakomäki Y lä-Malmi Karhusaari

Pukinmäki Kannelmäki Länsi-Pakila Kivikko Pihlajamäki Kontula Mellunmäki MaunulaPatola Latokartano Pohjois-Haaga Myllypuro Vartioharju Koskela Viikinranta Käpylä Puotila Munkkivuori Länsi-Herttoniemi Aurinkolahti RuskeasuoItä-Pasila Roihuvuori Meri-Rastila Hermanni Alppila Kulosaari Taka-Töölö Sörnäinen

Kluuvi Yliskylä Tekniikan ja liikenteen ala Jollas Hki ka 16,6 % 20 - 32 (17) Lauttasaari Jätkäsaari 16,6 - 19,9 (49) Santahamina 14 - 16,5 (26) 7 - 13,9 (24) Suomenlinna © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 106/2010 Kuva 18 . Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen suorittaneet 25–64-vuotiaasta väestöstä osa- alueittain 2009 Yhteensä 34 706 henkilöä

Tapulikaupunki Landbo Puistola

Jakomäki Ylä-Malmi Karhusaari

Kluuvi Yliskylä Sosiaali-, terveys ja liikunta Jollas Hki ka 10,1 % 12 - 25,6 (33) Lauttasaari Jätkäsaari 10,1 - 11,9 (39) Santahamina 8 - 10 (31) 4,8 - 7,9 (13) Suomenlinna © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 106/2010 17 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kuva 19. Kulttuurialan koulutuksen suorittaneet 25–64-vuotiaasta väestöstä osa-alueittain 2009 Yhteensä 19 250 henkilöä

Tapulikaupunki Landbo Puistola

Jakomäki Y lä-Malmi Karhusaari

Kluuvi Yliskylä Kulttuuriala Jollas Hki ka 5,6 % 8 - 15,6 (20) Lauttasaari Jätkäsaari 5,6 - 7,9 (30) Santahamina 3 - 5,5 (38) 0,9 - 2,9 (28) Suomenlinna © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 106/2010 Kuva 20. Yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon alan koulutuksen suorittaneet 25–64- vuotiaasta väestöstä osa-alueittain 2009 Yhteensä 66 030 henkilöä

Tapulikaupunki Landbo Puistola

Jakomäki Y lä-Malmi Karhusaari

Kluuvi Yliskylä Yhteiskuntat, liiketalous ja hallinto Jollas Hki ka 19,3 % 25 - 40,8 (25) Lauttasaari Jätkäsaari 19,3 - 24,9 (29) Santahamina 15 - 19,29 (33) 4,6 - 14,99 (29) Suomenlinna © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 106/2010

18 Koulutustason muutokset Helsingin alueilla

Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut 14 prosenttiyksikköä viime kahdenkymmenen vuoden aikana (1989–2009). Helsingin sisällä koulutustason kasvu on ollut nopeinta keskisessä Helsingissä; Vallilan, Alppiharjun, Kallion, Vanhankaupungin ja Latokartanon peruspiireissä. Myös Laajasalossa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut yli 20 prosenttiyksikköä. Hitainta kasvu on ollut itäisessä Helsingissä; Vuosaaressa, Mellunkylässä ja Jakomäessä sekä luoteisessa Helsingissä, Kaarelassa ja Tuomarinkylässä. Myös Munkkiniemessä ja Kulosaaressa kasvua on ollut vain kymmenen prosenttiyksikköä.

Muutokset kahdenkymmenen vuoden sisällä eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet Etelä-Helsingin johtoasemaan Helsingin korkeimmin koulutettuna alueena. Edelleen eteläinen Helsinki on koulutustasoltaan korkein kuten 80-luvun lopussakin. Myös Kulosaari on säilyttänyt asemansa korkean tutkinnon suorittaneiden osuuden alueena. Sen sijaan Tuomarinkylä ja Länsi-Pakila ovat pudonneet kärjestä ja johtoon on noussut Kallion ja Alppiharjun alueet.

Kuva 21. Tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuosina 1989–2009 Helsingin peruspiireillä

Osuuden muutos 1989-2009 Hki ka 14,1 prosenttiyksikköä 20 - 29 (6) Suutarila 14 - 19 (10) Puistola 11 - 13,9 (10)Östersundom Tuomarinkylä Jakomäki 9 - 10,9 (7)

Itä-Pakila Malmi Kaarela Länsi-Pakila Pukinmäki Mellunkylä Oulunkylä Pitäjänmäki Maunula Haaga Latokartano Myllypuro Vuosaari Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Kulosaari Taka-Töölö Kallio

Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi

Lauttasaari Ullanlinna

Vuosina 1998–2009 korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaasta väestöstä on kasvanut 5,8 prosenttiyksikköä. Voimakkainta kasvu on ollut Helsingin keskisillä alueilla. Osa-alueista eniten korkea-asteen koulutettujen osuus on kasvanut Tuomarinkartanossa, Siltasaaressa, Viikinranta- Viikinmäessä sekä Toukola-Arabianrannassa.

Korkea-asteen koulutettujen osuus väestöstä on laskenut 2000-luvulla Malminkartanossa ja Metsälässä. Osuuden lasku on tullut opisto-asteen tutkintojen suorittaneiden vähentymisestä, joka ei ole kompensoitunut muilla korkea-asteen tutkinnoilla kuten muilla alueilla. Korkea-asteen tutkintojen kasvu on

19 Väestön koulutusrakenne Helsingissä ollut alle prosenttiyksikön luokkaa Mellunmäessä, Ruoholahdessa, Jätkäsaaressa, Tahvonlahdessa, Marttilassa ja Lehtisaaressa. Heikko kehitys on siis koskenut niin matalan korkeakoulutuksen alueita kuin jo korkean koulutustason saavuttaneita alueita.

Kuva 22. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 25–64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998–2009 Helsingin osa-alueilla

Muutos 1998-2009 %-yksikköä Siltamäki Hki ka 5,8 %-yksikköä Puistola 9 - 24 (23) 5,9 - 8,9 (31) 4 - 5,8 (15) Jakomäki 0 - 3,9 (31) -0,2 - 0 (2) Ylä-Malmi Paloheinä Malminkartano Itä-Pakila Kannelmäki Kivikko Pihlajamäki Kontula Patola Mellunmäki Maunula Latokartano Pohjois-Haaga Myllypuro Vartioharju Koskela Viikinranta Käpylä Munkkivuori Itäkeskus Arabianranta Länsi-Herttoniemi Aurinkolahti Itä-Pasila Roihuvuori Meri-Rastila Vanha Munkkiniemi

Sörnäinen Kulosaari Kallahti

Yliskylä Kruununhaka

Kaartinkaupunki Jollas

Lauttasaari Jätkäsaari Eira Santahamina

© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 101/2010 Aluemuutoksien vuoksi vuosien 1998 ja 2009 vertailukartoissa on yhdistetty seuraavat alueet: 304 MunkkivuoriItäsaaret + 306 Talinranta, 334 Hakuninmaa + 335 Kuninkaantammi, 231 Toukola + 232 Arabianranta, 285 Veräjämäki + 287 Veräjälaakso, 361 Viikinranta + 364 Viikinmäki, 362 Latokartano + 363 Viikin tiedepuisto, 383 Pihlajamäki + 386 Pihlajisto, 471 Kontula + 475 Kurkimäki, 541 Keski- Vuosaari + 547 Rastila, 545 Kallahti + 546 Aurinkolahti.

Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Helsingissä vain 0,9 prosenttiyksikköä vuosina 1998–2009. Tutkinnoissa ovat mukana sekä ammatillisen että ylioppilastutkinnon suorittaneet. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on vähentynyt 40 Helsingin osa-alueella, eli 40 prosentissa tarkastelluista osa-alueista. Eteläisestä ja Pohjoisesta Helsingistä keskiasteen tutkintojen suorittaneet ovat vähentyneet selkeästi. Eniten vähentymistä on ollut Kluuvissa, Suomenlinnassa, Munkkisaaressa, Etu-Töölössä ja Maununnevalla. Keskiasteen tutkinnot ovat vähentyneet runsaasti monilta sellaisilta alueilta, joissa korkea- asteen tutkintojen kasvu on ollut nopeaa.

Keskiasteen tutkintojen suorittaneiden osuus on kasvanut eniten Keski-Pasilassa, Jakomäessä, Puotinharjussa, Maunulassa ja Marttilassa. Kasvua on tapahtunut lähinnä keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden keskittymisalueilla. Itäinen ja Koillinen Helsinki ovat vahvistaneet asemiaan keskiasteen tutkintojen suorittaneissa.

20 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kuva 23. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 25–64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998–2009 Helsingin osa-alueilla

Muutos 1998-2009 %-yksikköä Siltamäki Hki ka 0,9 %-yksikköä 3 - 10 (23) Puistola 1 - 2,9 (24) 0 - 0,9 (13) Jakomäki -1,9 - 0 (24) -11 - -2 (18) Y lä-Malmi Paloheinä Malminkartano Itä-Pakila Kannelmäki Kivikko Pihlajamäki Kontula Patola Mellunmäki Maunula Latokartano Pohjois-Haaga Myllypuro Vartioharju Koskela Viikinranta Käpylä Munkkivuori Itäkeskus Arabianranta Länsi-Herttoniemi Aurinkolahti Itä-Pasila Roihuvuori Meri-Rastila Vanha Munkkiniemi

Sörnäinen Kulosaari Kallahti

Yliskylä Kruununhaka

Kaartinkaupunki Jollas

Lauttasaari Jätkäsaari Eira Santahamina

Kaikkien perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Helsingissä 6,7 prosenttiyksikköä vuosina 1998–2009. Koulutustason nousu on keskittynyt keskisen Helsingin lisäksi pohjoisen ja koillisen Helsingin alueille. Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut nopeinten Siltasaaressa, Tuomarinkartanossa, Toukola-Arabianrannassa, Viikinranta-Viikinmäessä, Vanhassakaupun- gissa sekä Viikin tiedepuisto-Latokartanossa.

Länsi- ja Etelä-Helsingin kehitys on ollut verkkaista muuhun Helsinkiin verrattuna. Neljällä osa-alueella tutkinnon suorittaneiden osuus on jopa vähentynyt 2000-luvulla: Jätkäsaaressa, Ruoholahdessa, Lehtisaaressa ja Meri-Rastilassa. Näillä alueilla keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on laskenut ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on ollut hidasta.

Koulutustason kehitys on ollut hidasta Malminkartanossa, Marjaniemessä, Eirassa, Metsälässä, Itäkeskuksessa, Kampissa ja Katajanokalla. Osassa eteläisen ja läntisen Helsingin alueita koulutustason on jo niin korkea, että sen voi olettaa jo saavuttaneen hitaamman kasvun kauden. Huolestuttavampia ovat sen sijaan matalamman koulutustason alueet, joiden kehityskin on hidasta. Tällaisina alueina nousee esiin Meri- Rastila, Itäkeskus, Malminkartano, Jätkäsaari, Ruoholahti, Mellunmäki ja Ylä-Malmi.

21 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Kuva 24. Perusasteen jälkeisen tutkinnon (keskiaste + korkea-aste) suorittaneiden osuuden muutos 25–64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998–2009 Helsingin osa-alueilla

Muutos 1998-2009 %-yksikköä Siltamäki Hki ka 6,7 %-yksikköä 10 - 25 (19) Puistola 6,7 - 9,9 (35) 5 - 6,6 (22) Jakomäki 1 - 4,9 (22) -1,7 - 0 (4) Ylä-Malmi Paloheinä Malminkartano Itä-Pakila Kannelmäki Kivikko Pihlajamäki Kontula Patola Mellunmäki Maunula Latokartano Pohjois-Haaga Myllypuro Vartioharju Koskela Viikinranta Käpylä Munkkivuori Itäkeskus Arabianranta Länsi-Herttoniemi Aurinkolahti Itä-Pasila Roihuvuori Meri-Rastila Vanha Munkkiniemi

Sörnäinen Kulosaari Kallahti

Yliskylä Kruununhaka

Kaartinkaupunki Jollas

Lauttasaari Jätkäsaari Eira Santahamina

© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 101/2010 Itäsaaret Aluemuutoksien vuoksi vuosien 1998 ja 2009 vertailukartoissa on yhdistetty seuraavat alueet: 304 Munkkivuori + 306 Talinranta, 334 Hakuninmaa + 335 Kuninkaantammi, 231 Toukola + 232 Arabianranta, 285 Veräjämäki + 287 Veräjälaakso, 361 Viikinranta + 364 Viikinmäki, 362 Latokartano + 363 Viikin tiedepuisto, 383 Pihlajamäki + 386 Pihlajisto, 471 Kontula + 475 Kurkimäki, 541 Keski- Vuosaari + 547 Rastila, 545 Kallahti + 546 Aurinkolahti.

Koulutustason alueellisten muutosten takana olevat tekijät ovat moninaisia. Koulutustason kasvun lisäksi asuntokannan muutokset ja muuttoliike muokkaavat alueiden väestön koulutusrakennetta. Yhtenä selkeänä muutosvoimana on luonnollisesti rakennetut uudisalueet. Uudet asuinalueet houkuttelevat usein nuoria aikuisia, joiden koulutustaso on korkea. Jos lähtötilanne on matala, uudisalueet nostavat koulutustasoa nopeasti. 2000-luvulla tällaisten alueiden esimerkiksi sopii Arabianranta ja Viikki- Latokartanon alueet. Myös muillakin kuin uudisrakentamisen alueilla voidaan nähdä, että muuttoliike kasvattaa koulutustasoa. Positiivisilla nettomuuttomuuttoalueilla korkea-asteen tutkintojen osuus väestöstä on pääasiassa kasvanut 2000-luvulla.

Alueiden asuntokanta ja uusien asuntojen ominaisuudet vaikuttavat koulutustason kehittymiseen. On nähtävissä, että osalla alueilla, joissa omistusasumisen osuus on kasvanut 2000-luvulla, on myös korkea- asteen tutkintojen suorittaneiden osuus kasvanut. Sen sijaan keskiasteen tutkintojen suorittaneiden osuus on vähentynyt näillä alueilla. Tämä prosessi ei ole kuitenkaan yhdenmukaista kaikilla alueilla.

22 Taulukko 4. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan suur- ja peruspiireittäin 31.12.2009, %

Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä, tai Lukio- Ammatil- henkilöä tuntematon Yhteensä koulutus linen Yhteensä Alin Alempi Ylempi Tutkija

Helsinki 504 137 29,8 33,4 14,1 19,3 36,8 9,6 10,9 14,5 1,8

1. Eteläinen sp 89 709 18,3 30,6 18,8 11,9 51,1 9,3 13,9 24,6 3,2 Vironniemi 10 390 18,0 28,4 17,3 11,1 53,7 9,6 13,3 26,7 4,1 Ullanlinna 20 761 17,5 32,1 20,4 11,7 50,4 8,5 13,2 25,5 3,2 Kampinmalmi 27 482 19,6 32,0 20,1 11,9 48,4 8,4 13,9 22,9 3,2 Takatöölö 13 479 17,0 32,1 19,5 12,5 51,0 9,3 14,6 24,1 3,1 Lauttasaari 17 597 18,5 27,0 15,1 11,9 54,5 11,4 14,7 25,4 3,0 2. Läntinen sp 88 396 27,2 33,4 14,9 18,5 39,5 10,5 11,8 15,1 2,0 Reijola 13 741 21,5 34,1 18,0 16,1 44,4 10,1 13,1 18,4 2,8 Munkkiniemi 14 998 20,2 27,8 15,6 12,3 51,9 12,4 13,1 23,1 3,4 Haaga 23 511 27,1 33,1 15,3 17,8 39,8 10,0 12,7 15,4 1,7 Pitäjänmäki 13 193 29,6 34,1 12,3 21,8 36,3 11,0 11,6 12,2 1,5 Kaarela 22 953 33,8 36,4 13,6 22,8 29,8 9,8 9,4 9,4 1,1 3. Keskinen sp 72 734 25,6 38,8 19,0 19,8 35,5 7,4 12,9 14,0 1,3 Kallio 24 625 22,2 39,7 20,7 19,0 38,2 7,4 13,9 15,7 1,2 Alppiharju 11 346 23,7 41,6 21,2 20,4 34,7 6,9 14,5 12,5 0,9 Vallila 11 424 26,9 40,3 19,3 21,1 32,7 6,7 13,0 12,1 1,0 Pasila 7 628 32,1 37,2 15,4 21,9 30,7 9,0 10,0 10,4 1,3 Vanhankaupunki 17 711 28,1 35,6 16,7 18,9 36,3 7,6 11,5 15,1 2,1 4. Pohjoinen sp 35 012 30,0 28,7 10,8 17,9 41,3 11,8 10,2 16,9 2,4 Maunula 7 692 39,8 31,6 9,6 22,0 28,7 7,8 8,1 11,1 1,6 Länsi-Pakila 5 517 24,5 23,8 9,9 13,9 51,8 14,7 10,9 22,9 3,3 Tuomarinkylä 6 792 25,6 25,4 10,3 15,1 48,9 14,9 10,5 20,7 2,9 Oulunkylä 11 988 29,5 31,7 12,3 19,3 38,9 10,6 11,0 15,2 2,1 Itä-Pakila 3 023 27,6 26,0 10,5 15,6 46,4 14,3 11,0 18,7 2,5 5. Koillinen sp 76 864 34,9 35,2 10,9 24,2 30,0 10,3 9,3 9,4 1,0 Latokartano 17 465 32,4 35,6 12,8 22,8 32,0 8,5 10,7 11,3 1,5 Pukinmäki 7 288 35,2 36,5 11,6 24,9 28,3 10,3 9,1 8,2 0,8 Malmi 23 295 34,1 34,6 10,3 24,3 31,3 11,3 9,5 9,6 1,0 Suutarila 9 241 36,1 35,6 11,1 24,5 28,4 11,4 8,7 7,6 0,6 Puistola 14 884 32,7 34,1 10,5 23,6 33,2 11,9 9,7 10,5 1,1 Jakomäki 4 691 51,9 36,7 6,9 29,8 11,4 4,8 3,5 2,8 0,4 6. Kaakkoinen sp 39 464 30,7 31,2 12,2 19,0 38,1 10,4 10,5 15,4 1,8 Kulosaari 3 198 22,0 27,2 15,9 11,3 50,8 10,1 12,9 24,0 3,8 Herttoniemi 22 588 32,8 33,1 12,5 20,6 34,1 9,0 10,3 13,3 1,4 Laajasalo 13 678 29,4 29,0 10,8 18,2 41,7 12,6 10,3 16,9 1,9 7. Itäinen sp 86 233 39,2 34,2 9,8 24,4 26,7 9,8 7,8 8,1 0,9 Vartiokylä 18 262 35,8 33,3 11,0 22,3 30,9 10,4 8,6 10,7 1,3 Myllypuro 8 167 43,4 31,3 8,5 22,8 25,3 9,5 6,9 7,9 1,0 Mellunkylä 30 650 43,6 35,6 9,1 26,5 20,8 8,7 6,2 5,3 0,6 Vuosaari 29 154 35,4 34,0 10,0 24,0 30,6 10,8 9,2 9,5 1,0 8. Östersundomin sp 1 482 27,0 24,7 8,5 16,2 48,3 18,2 10,0 18,1 2,1 Östersundom 1 482 27,0 24,7 8,5 16,2 48,3 18,2 10,0 18,1 2,1

Tuntematon 14 243 52,7 27,2 10,9 16,3 20,1 4,8 5,6 8,3 1,4

23 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

Laatuseloste

AINEISTO: Kaikki tilastoaineisto on Tilastokeskuksen tuottamaa.

ALUESELITTEET: Pääkaupunkiseutu = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. Helsingin seutu = pääkaupunkiseutu ja 10 muuta kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

KOULUTUSSELITTEET: Väestön koulutustasotilastoissa on tiedot 15 vuotta täyttäneen väestön tutkintotiedoista, tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan, rinnakkaisissa tutkinnoissa viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat keskiasteen koulutusta, astetta kutsutaan myös toisen asteen koulutukseksi. Lukiokoulutukseen lasketaan ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, mutta eivät muuta keskiasteen tutkintoa. Korkea-asteen koulutus jaetaan luokkiin alin, alempi, ylempi ja tutkijakoulutus. Alin luokka koostuu lähinnä opistoasteen suorittaneista, koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakoulutusasteeseen lasketaan ammatillinen korkea-aste, ammattikorkeakoulututkinto sekä alempi korkeakoulututkinto. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon sekä lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen suorittaneet. Lisensiaatin- tai tohtorintutkinnon suorittaneet lasketaan tutkijakoulutusasteeseen kuuluviksi. Kaikilla tutkinnon suorittajilla tarkoitetaan perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrää. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön.

Koulutusasteluokittelu: Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tuntematon Keskiaste /toinen aste ¾ Lukiokoulutus ¾ Ammatillinen koulutus Korkea-aste ¾ Alin korkea-aste eli opistoaste ¾ Alempi korkeakouluaste Ammatillinen korkea-aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto ¾ Ylempi korkeakouluaste Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus ¾ Tutkijakoulutusaste Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto

VKTM: Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia

Ikäluokkana tutkinnon suorittaneiden tarkastelussa käytetään usein 15 vuotta täyttäneen väestön lisäksi 25–64-vuotiaita, jolla saadaan työikäisten ja jo tutkinnon suorittaneiden koulutustilanteesta parempi kuva.

EDELLISET TIEDOT: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2010:22, 2009:42, 2008:40,

24 Väestön koulutusrakenne Helsingissä

TIEDUSTELUT Sanna Ranto p. 09 310 36408 [email protected]

JULKAISIJA Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite: PL 5500 00099 Helsingin kaupunki

ISSN 1796-721X (VERKOSSA)