DOCSLIB.ORG

Väestön Koulutusrakenne Helsingissä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Väestön Koulutusrakenne Helsingissä 35 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 25–64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998–2009 Helsingin osa-alueilla Muutos 1998-2009 %-yksikköä Siltamäki Hki ka 6,7 %-yksikköä 10 - 25 (19) Puistola 6,7 - 9,9 (35) 5 - 6,6 (22) Jakomäki 1 - 4,9 (22) -1,7 - 0 (4) Y lä- Malmi Paloheinä Malminkartano Itä-Pakila Kannelmäki Kivikko Pihlajamäki Kontula Patola Mellunmäki Maunula Latokartano Pohjois-Haaga Myllypuro Vartioharju Koskela Viikinranta Käpylä Munkkivuori Itäkeskus Arabianranta Länsi-Herttoniemi Aurinkolahti Itä-Pasila Roihuvuori Meri-Rastila Vanha Munkkiniemi Sörnäinen Kulosaari Kallahti Yliskylä Kruununhaka Kaartinkaupunki Jollas Lauttasaari Jätkäsaari Eira Santahamina © Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 101/2010 Itäsaaret Sisällysluettelo Koulutustaso kunnittain vuoden 2009 lopussa ................................................................................................. 2 Koulutustaso Helsingin seudun kunnissa .......................................................................................................... 2 Tutkinnot koulutusaloittain ............................................................................................................................... 4 Koulutustason muutokset pitkällä aikavälillä .................................................................................................... 5 Helsinkiläisten koulutustaso iän mukaan .......................................................................................................... 6 Helsinkiläisten koulutustaso sukupuolen mukaan ............................................................................................ 8 Helsinkiläisten koulutustaso äidinkielen mukaan ........................................................................................... 10 Koulutustason alueelliset erot Helsingissä ...................................................................................................... 12 Koulutusalan alueelliset erot Helsingissä ........................................................................................................ 16 Koulutustason muutokset Helsingin alueilla ................................................................................................... 19 1 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Koulutustaso kunnittain vuoden 2009 lopussa Helsingin seutu on Suomen korkeasti koulutetun väestön keskittymä. Helsingin seudulla asuu neljännes koko maan väestöstä, mutta yli neljännes perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneista. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka kolmas asuu Helsingin seudulla, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneista vain runsas viidennes. Helsingissä on väestöosuuttaan suurempi osuus korkea-asteen tutkinnon suorittaneita; koko maan väestöstä 11 prosenttia asuu Helsingissä, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 15 prosenttia. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vain alle kymmenesosa asuu Helsingissä. Väestön koulutustasoltaan korkeimmat kunnat ovat Suomen suurimpia kaupunkeja sekä niiden ympäristökuntia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein suurista kaupungeista Oulussa, Espoossa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Helsinki on sijalla 20. Turku 24. ja Vantaa 65. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin Kauniaisissa, Espoossa ja Kirkkonummella. Helsingissä on Suomen kunnista viidenneksi eniten korkeakoulutettuja väestöstä. Vantaa sijoittuu 33. sijalle korkea-asteen suorittaneiden osuudessa. Etenkin Helsingin, Oulun ja Tampereen ympäristökunnat nousevat korkealle korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa. Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on taas kaikkien pienin Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä. Taulukko 1. Koulutustasoltaan korkeimmat Suomen kunnat 31.12.2009 Korkea-asteen tutkinnon Keskiasteen ammatillisen tutkinnon Tutkinnon suorittaneiden suorittaneiden osuus 15-v. suorittaneiden osuus 15-v. osuus 15 v. täyttäneistä, % täyttäneistä, % täyttäneistä, % 1. Kauniainen 79,2 1. Kauniainen 55,3 1. Yli-Ii 44,0 2. Oulu 74,7 2. Espoo 43,4 2. Nivala 43,8 3. Pirkkala 73,7 3. Kirkkonummi 37,8 3. Haapavesi 43,6 4. Kempele 73,5 4. Pirkkala 37,3 4. Outokumpu 42,6 5. Espoo 73,4 5. Helsinki 36,8 5. Suomussalmi 42,6 6. Jyväskylä 73,4 6. Oulu 34,3 6. Kuusamo 42,4 7. Kontiolahti 73,1 7. Muurame 33,5 7. Kuhmo 42,4 8. Kiiminki 72,9 8. Kaarina 33,5 8. Pyhäjoki 42,3 9. Liminka 72,4 9. Oulunsalo 33,0 9. Liperi 42,1 10. Kuopio 72,4 10. Siuntio 32,7 10. Juankoski 41,9 20. Helsinki 70,2 334. Helsinki 19,7 Koko maa 66,2 Koko maa 27,3 Koko maa 31,7 Koulutustaso Helsingin seudun kunnissa Helsingin seudun sisällä on kunnittain koulutustasossa suurta vaihtelua. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on suurin Kauniaisissa, Espoossa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä, joissa se nousee yli 80 prosentin. Kauniaislaisista 25–64-vuotiaista jopa 90 % on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Alhaisin tutkinnon suorittaneiden osuus eli korkein pelkän perusasteen suorittaneiden osuus on Vantaalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa. Helsinkiläisistä 25–64-vuotiaista on 78,9 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, mikä jää juuri koko maan tasoa, 79,5 prosenttia, alhaisemmaksi. Korkea-asteen koulutettujen osuudessa Kauniainen ja Espoo ovat ehdotonta kärkeä, kauniaislaisista 25–64- vuotiaista 68 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon ja espoolaisista yli puolet. Myös Kirkkonummella, Helsingissä, Sipoossa ja Järvenpäässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousee yli 40 2 Väestön koulutusrakenne Helsingissä prosentin. Sen sijaan Mäntsälässä ja Pornaisissa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on alle koko maan keskiarvon. Opistoasteen (alin korkea-aste) ja alimman korkeakouluasteen tutkintojen osuus väestöstä on melko tasainen Helsingin seudun kunnissa, mutta ylimmän korkeakouluasteen sekä tutkijakoulutusasteen osuudet ovat selkeästi muita kuntia korkeammat Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä. Keskiasteen tutkintoja on eniten Mäntsälässä, Pornaisissa, Hyvinkäällä, Vihdissä ja Nurmijärvellä, näissä kunnissa keskiasteen tutkintojen osuus nousee yli 40 prosentin. Ammatillisten keskiasteen tutkintojen suorittaneiden osuus nousee yli 40 prosenttiin vain Mäntsälässä ja Pornaisissa, mutta muissakin edellä mainituissa kunnissa ammatillisten tutkintojen merkitys on suuri. Pelkän lukion suorittaneiden osuus on suurin Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa. Helsingin 25–64-vuotiaasta väestöstä 11 prosentilla korkein tutkinto on ylioppilastutkinto. 25–64-vuotiaiden helsinkiläisten kaikkien peruskoulun jälkeisten tutkintojen osuus väestöstä on koko maan keskiarvoa alhaisempi, mutta toisaalta korkea-asteen tutkintoja helsinkiläisillä on selvästi koko maata enemmän. Helsinkiläisten koulutusasterakenteesta puuttuukin leveä keskitaso – perusasteen koulutuksen ja ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneita on runsaasti väestössä, mutta keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita on vähän. Taulukko 2. Helsingin seudun 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 31.12.2009 Keskiaste Korkea-aste Perusaste Ammatil- Alin Alempi Ylempi 25–64-v tai Lukio- linen korkea- korkea- korkea- Tutkija- yhteensä tuntematon Yhteensä koulutus koulutus Yhteensä aste kouluaste kouluaste kouluaste Helsingin seutu 766 068 20,8 34,8 9,3 25,5 44,4 13,2 13,1 16,4 1,7 Helsinki 343 016 21,1 33,4 11,5 21,9 45,6 11,3 13,4 18,8 2,1 Espoo 137 957 17,3 29,1 9,4 19,7 53,6 14,2 14,2 22,6 2,5 Vantaa 113 346 24,3 39,0 7,6 31,4 36,8 13,8 12,4 9,7 0,8 Hyvinkää 24 817 20,9 42,9 5,0 37,9 36,2 15,8 11,6 8,3 0,5 Järvenpää 22 100 19,6 39,9 6,1 33,9 40,4 16,5 12,5 10,6 0,9 Nurmijärvi 21 557 21,0 40,4 6,0 34,3 38,7 16,1 11,6 10,0 0,9 Tuusula 20 638 20,6 39,9 5,8 34,1 39,5 16,1 12,0 10,6 0,8 Kirkkonummi 20 562 19,5 34,0 7,0 27,0 46,5 15,8 13,3 15,9 1,6 Kerava 19 260 22,3 39,5 6,5 33,0 38,2 14,8 12,6 10,1 0,8 Vihti 15 612 22,1 41,5 6,0 35,5 36,4 15,4 11,6 8,8 0,6 Mäntsälä 10 599 23,5 46,0 4,4 41,6 30,4 13,9 9,9 6,2 0,4 Sipoo 9 770 20,7 37,1 6,6 30,5 42,2 17,2 11,9 11,9 1,2 Kauniainen 4 191 10,3 21,8 9,7 12,1 68,0 14,0 13,4 36,3 4,3 Pornainen 2 643 23,4 45,9 5,0 40,9 30,8 14,3 9,5 6,4 0,6 Muu Suomi 2 127 487 20,5 46,4 4,2 42,2 33,1 14,0 10,3 8,0 0,8 Koko maa 2 893 555 20,6 43,4 5,6 37,8 36,1 13,8 11,0 10,2 1,0 3 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Kuva 1. Helsingin, Helsingin seudun ja koko maan 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 31.12.2009 Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Helsinki Alempi korkeakouluaste Helsingin seutu pl Hki Alin korkea-aste Koko maa pl Hgin seutu Ammatillisen keskiasteen koulutus Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkinnot koulutusaloittain Helsinkiläisistä 25–64-vuotiaista 24 % on suorittanut tutkinnon yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta. 21 prosentilla on tutkinto tekniikan ja liikenteen alalta. Tilanne poikkeaa koko maasta, jossa kolmannes (32 %) on suorittanut tutkintonsa tekniikan ja liikenteen alalta, ja yhteiskuntatieteellisen ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneita on vähemmän (19 %). Koko maahan verrattuna Helsingissä on myös runsaammin kulttuurialalta valmistuneita sekä pelkästään yleissivistävän koulutuksen suorittaneita. Etenkin luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneet ovat Helsingissä koko maata useammin ylemmän korkea-asteen suorittaneita. Myös yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä kulttuurialalla helsinkiläiset ovat muuta maata useammin suorittaneet tutkintonsa ylemmällä korkea-asteella. Kuva 2. Helsingin, sen seudun ja muun seudun 25–64-vuotiaat
Load more

Recommended publications
  • Yhteiskunnalliset Jaot
    Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 Tieto&trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 – Talous- Tieto&trendit YHTEISKUNNALLISET JAOT Miten koulutusalat Hyvinvointipalvelujen Vähemmän sähläystä, periytyvät? todellinen hinta enemmän tuottavuutta TÄSSÄ NUMEROSSA 2•2016 Kannen kuva: Vastavalo.fi / Tuire Härkönen 2004=100 140 12 130 Suomi menettää 120 asemiaan johtavien 110 innovaatio maiden joukossa 100 Tutkimusta ja innovaatioita 90 BKT kuvaavat indikaattorit ovat T&K 80 viimeisen viiden vuoden aikana 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kääntyneet selkeään laskuun. 15 Tuottavuutta voi parantaa myös vähentämällä häsläystä PÄÄKIRJOITUS 9 Asumiskulut rassaavat vuokralla asuvia 5 Pitkä tie datasta viisauteen 10 Isompi kunta, isommat tulot Marjo Bruun 11 Suomi kutsui talvella TRENDIT 11 Autokauppa käy 6 Työttömyys laskussa EU:ssa 12 Putoaako Suomi johtavien innovaatiomaiden joukosta? 8 Vähemmän syntyneitä, enemmän kuolleita Ari Leppälahti 8 Väestö kasvaa vieraskielisillä 15 Sähläys syö työpaikkojen tuottavuutta 9 Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni Pekka Lith VAIKUTA VASTAAMALLA LUKIJAKYSELYYN! TIETOTRENDIT.STAT.FI/LUKIJAKYSELY U. Östlund U. 29 Koulutus periytyy Lapset seuraavat vanhempiaan myös roolimalleja rikkoville aloille. 20 38 NEET-indikaattori soveltuu Lapsiperheiden syrjäytymisen kuvaamiseen kulutusmenot nousisivat Hyvinvointiongelmat kasautuvat nuorille, jotka kolmanneksen ilman julkisia jäävät koulutuksen ja työn ulkopuolelle. hyvinvointipalveluita Kahden huoltajan lapsiperheen hyvinvointipalveluina saama
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room
    . Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room Oy Puhelinkorjaamo Alppila Karjalankatu 2 V krr Painoyhtymä Oy Kirjapaino Alppila Vauhtitie 25 Paku Ovelle Oy Autovuokraamo Alppila Porvoonkatu 19 Ravintola Veeruska Oy Ravintola Alppila Gardinintie 24 Tj Turvallisuus Oy Turvallisuus Alppila Liukulaakerintie Tommi Tech Lämpöpumput Alppila Aleksis Kivenkatu 27 Uusi iloinen teatteri Teatteri Arabia Puhelin Login Mainos Oy Mainostus Arabia Gadolininkatu 4 F 56 Tj-turvallisuus SEC Oy Turvallisuus Eira Korkeavuorenkatu 2 b Close Up Filmituotanto Oy Elokuvat Eira Kapteeninkatu 26 Minna Paussu Desing Oy Muoti Espoo CB lahjakortilla Gigantti Oy Kodinkoneet Espoo Sundberginraitti 132 B Nice Mentori Johtajakoulutus Espoo Ostot CB eVoucherilla Power Oy Kodinkoneet Espoo Kilo Kilonrinne 10 F Pintoja Prof Oy Remontti Espoo Olari Friisiläntie 52 B Auto ja Matkailu Jalonen Vuokraus ja matkat Espoo Kauklahti Kauppamäki 10 Ravintola Brunnsdal Oy Ravintola Espoo Kunnarla Fallåker 1 Mönkijävarikko Mönkijät Espoo Kunnarla Vanha Turuntie 75 C Pohjanmaan Aita Aidat Espoo Laajalahti Kirvantie 22 Ravintola Sävellys Int. ravintola Espoo Matinkylä Piispanristi 18 Anne Vege Oy Kasvisravintola Espoo Matinkylä Kala-Maja 2 Asian Orental Shop Ruokakauppa Espoo Matinkylä Kala-Matti 1 A Autofix Autopesu Espoo Matinkylä Akselinpolku 7 F Desiredata Oy Eristeet Espoo Matinkylä Nelikkotie 2 Maria Care Kauneus Espoo Otaniemi Keilaranta ExR henkilöstöpalvelu Oy Koulutus Espoo Bodom Bodomintie 3 Tilausajo Pitkänen Tilausajot Espoo Juva Juvanteollisuuskatu
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • See Helsinki on Foot 7 Walking Routes Around Town
    Get to know the city on foot! Clear maps with description of the attraction See Helsinki on foot 7 walking routes around town 1 See Helsinki on foot 7 walking routes around town 6 Throughout its 450-year history, Helsinki has that allow you to discover historical and contemporary Helsinki with plenty to see along the way: architecture 3 swung between the currents of Eastern and Western influences. The colourful layers of the old and new, museums and exhibitions, large depart- past and the impact of different periods can be ment stores and tiny specialist boutiques, monuments seen in the city’s architecture, culinary culture and sculptures, and much more. The routes pass through and event offerings. Today Helsinki is a modern leafy parks to vantage points for taking in the city’s European city of culture that is famous especial- street life or admiring the beautiful seascape. Helsinki’s ly for its design and high technology. Music and historical sights serve as reminders of events that have fashion have also put Finland’s capital city on the influenced the entire course of Finnish history. world map. Traffic in Helsinki is still relatively uncongested, allow- Helsinki has witnessed many changes since it was found- ing you to stroll peacefully even through the city cen- ed by Swedish King Gustavus Vasa at the mouth of the tre. Walk leisurely through the park around Töölönlahti Vantaa River in 1550. The centre of Helsinki was moved Bay, or travel back in time to the former working class to its current location by the sea around a hundred years district of Kallio.
    [Show full text]
  • Land Use and Planning Review 2021 Texts: City of Helsinki Urban Environment Division ([email protected])
    Land use and planning review 2021 Texts: City of Helsinki Urban Environment Division ([email protected]) Graphic design: Aste Helsinki Oy Brochures of the Urban Environment Division 2021:5 Cover image: Illustrative image of the Puhos Park planned for Itäkeskus.© Architects K2S and Playa Architects Contents New Helsinki developed in hubs ................................... 4 Participate and make a difference .................................7 Levels of planning ......................................................... 8 Current traffic projects .............................................. 16 Plans by district .........................................................20 New Helsinki developed in hubs n the future, Helsinki will become a more densely In the 2020s, the planning of construction and built city of distinctive districts, which also treas- traffic investments is focused particularly on the ures its valuable natural environments. In this former Malmi airport, Tuusulanväylä, Vihdintie, Jok- publication, we present current urban environ- eri Light Rail and Laajasalo. This has been decid- Iment planning projects and major construction pro- ed on in the city plan implementation programme, jects the City will launch in 2021. which will be updated in autumn 2021. Active zoning and housing production play a key The goal set by the City Council is that at least role in Helsinki’s recovery from the economic ef- 7,000 homes will be built in Helsinki every year. fects of the coronavirus pandemic. As part of the re- From 2023 onwards, this number will rise to at least covery, the city has identified and implemented more 8,000 homes. Housing production must be sustain- agile use of public space, for example for café and able and diverse and preserve nature and green ar- restaurant operations, and experiments will be con- eas as well as possible.
    [Show full text]
  • Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000
    TASAINEN TULONJAKO – TOttA VAI TARUA? TULOT JA TULONJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 2000-2012 JULKAISIJA Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö TEKSTIT Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö KANSI Sirpa Rönn, tietopalveluyksikkö KANNEN KUVA Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C4 : 2016 ISSN-L 1799-7011, ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-526-0 Sisällys 1 Johdanto .......................................................................................................................................................................... 2 2 Aineistot ja menetelmät .................................................................................................................................................. 3 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot) ............................................ 3 2.2 Elinvaiheittaiset tulot ................................................................................................................................................. 4 2.3 Ginikertoimet ............................................................................................................................................................. 4 2.4 Alueet ......................................................................................................................................................................... 5 2.5 Menetelmät ...............................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Study: Forced “Time-Outs” Rare
    ISSUE 22 (152) • 3 – 9 JUNE 2010 • €3 • WWW.HELSINKITIMES.FI INTERNATIONAL CULTURE EAT & DRINK Helsinki New crisis Grünstein’s Summer Summer in misplaced dining Guide Gaza women experiences pages 11-13 page 7 page 15 page 16 Study: Forced “time-outs” rare The Finnish League for Human Rights has conducted a study over cases where children from immigrant backgrounds have been sent away from Finland by their own parents. Close to 900 people joined the demonstration against Israel held in Helsinki on Tuesday evening. PETRA NYMAN we would hope to see improved,” she HELSINKI TIMES adds. Records are important in order to THE “sending away” of immigrant prevent cases where a child is about Stubb: Israeli attack shocking children against their will is not to be sent away. “Children’s rights common in Finland. Since 2000, are a delicate issue and it is not an STT Stubb said that Finland would According to a Swedish crime there have been approximately 40 easy task to investigate these cas- HEIDI LEHTONEN – HT summon the Israeli ambassador to writer Henning Mankell, who par- known cases where children un- es. It is also important to remember provide an explanation and added ticipated in the Gaza-bound aid derwent traumatic experiences af- that most parents’ decision to send FOREIGN Minister Alexander that he had also communicated with fl otilla, the Israeli forces attacked ter being sent back to their parents’ their child away rises from a gen- Stubb said that he was deeply the foreign minister of Turkey, from sleeping civilians. Mankell was re- home country against their will.
    [Show full text]
  • Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki
    Aleksi Tapio Analysing residential real estate investments in Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Business Administration European Business Administration Bachelor’s Thesis 29.04.2019 Abstract Author Aleksi Tapio Title Analysing residential real estate investments in Helsinki Number of Pages 35 pages + 2 appendices Date 29 April 2019 Degree Bachelor of Business Administration Degree Programme European Business Administration Instructor/Tutor Daryl Chapman, Senior Lecturer Real estate is a commonly used investment vehicle. However, due to residential real estate’s heterogeneous market, picking a good deal is hard and participating can be scary due to its capital intensiveness. The investor has to understand the market and know how to conduct and analysis. The paper addresses the fundamentals of investing in Helsinki under the Finnish legislation. Helsinki has grown as a city for the past years. Evaluating the city’s growth opportunities wields the investors with confidence on the cyclical real estate market. The market analysis will also show the differences between the locations within Helsinki, opening up potential for investors of many kind. When looking at the process of analysing, the research in this paper focuses the whole spectrum of it: which tools can be used to save time, how to correctly calculate returns and risks and what are the downfalls and benefits of the calculations. The methodology of hedging risks in real estate investing will cover the common fears such as rising interest rate, and will discuss the use of real estate as a hedge against inflation. The paper uses public data sources for comparative data analysis to find variables which affect the price, and draw conclusions according to the data.
    [Show full text]
  • 13 01 03 Tilastollinen Vuosikirj
    Tätä julkaisua myy Helsingin kaupungin tietokeskus Kirjasto, Siltasaarenkatu – A PL , Helsingin kaupunki Hinta euroa Denna publikation säljes av Helsingfors stads faktacentral Bibliotek, Broholmsgatan – A PB , Helsingfors stad Pris euro tieke_tvk12_kannet.indd 1 28.11.2012 19:49:52 tieke_tvk12_kannet.indd 2 28.11.2012 19:49:52 . vuosikerta ● årgång tieke_tvk12_nimio.indd 1 28.11.2012 19:50:57 Helsingin kaupunki, tietokeskus Helsingfors stad, faktacentralen City of Helsinki Urban Facts Osoite PL , Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu – A) Adress PB , Helsingfors stad (Broholmsgatan – A) Address P.O.Box , FI- City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu – A) Puhelin Telefon Telephone + Telefax Julkaisutilaukset puh. Beställning av publikationer tfn Publications can be ordered tel. + Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. – A, puh. Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsg. – A, tfn Direct sales Urban Facts Library, Siltasaarenkatu – A, tel. + Tiedustelut Tilastot ja tietopalvelu Förfrågningar Statistik och informationstjänst Inquiries Statistics and information services Sini Askelo, puh. ● tfn , [email protected] Aila Perttilä, puh. ● tfn , [email protected] Telekopio , telefax + ISSN-L - ISSN - (Verkossa) ISSN - (Painettu) Kirjapaino Tryckeri Print WS Bookwell Oy, Porvoo tieke_tvk12_nimio.indd 2 28.11.2012 19:50:57 Sisältö Innehåll Contents Esipuhe .........................................................................................................................................................................................4
    [Show full text]
  • 2009 Baka Kadri Reinsoo
    Tartu Ülikool Loodus- ja tehnoloogiateaduskond Geograafia osakond Bakalaureusetöö inimgeograafias Eestikeelse elanikkonna paiknemine Helsingis aastatel 1995–2008 Kadri Reinsoo Juhendaja: PhD Kadri Leetmaa Kaitsmisele lubatud: Juhendaja Osakonna juhataja Tartu 2009 SISUKORD 1. SISSEJUHATUS ............................................................................................................ 4 2. UURIMUSE TEOREETILINE TAUST......................................................................... 6 2.1 Linnaökoloogline lähenemisviis ............................................................................... 7 2.2 Positivistlik lähenemisviis ........................................................................................ 9 2.3 Käitumuslik lähenemisviis........................................................................................ 9 2.3.1 Ratsionaalse valiku teooriad ............................................................................ 10 2.3.2 Etnilis-kultuuriline lähenemine........................................................................ 11 2.4 Strukturalistlik-institutsionaalne lähenemine.......................................................... 12 2.5 Konstruktsionistlik lähenemine .............................................................................. 13 2.6 Eluviisi ja argikäitumise mõju rõhutav lähenemine................................................ 14 2.7 Etnilise segregatsiooni positiivsed ja negatiivsed aspektid .................................... 14 2.7.1 Positiivsed.......................................................................................................
    [Show full text]
  • Proposal to Amend Citizenship Rules Ministerial Changes Next Week
    ISSUE 24 (154) • 17 – 23 JUNE 2010 • €3 • WWW.HELSINKITIMES.FI DOMESTIC BUSINESS CULTURE EAT&DRINK Helsinki Green Gambling Villa Karo Soup Summer living in addiction celebrates delight in Guide Finland insurance anniversary Kruununhaka pages 11-13 page 4 page 8 page 15 page 16 LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA It’s time to have a voice The immigrant community in Finland lacks a unified voice. A new initiative could solve that problem. HELSINKI TIMES Mustafa Gürler, Eilina Gutsatin- sky and Mulki Mölsä have formed DISCUSSIONS about immigration the establishing committee that are running hot in Finland, and it is aims to initiate this new democrat- going to be a major topic in the up- ic process. coming parliamentary elections. Immigrant Parliament of Fin- Finnish political parties have tradi- land (IPF) will be the fi rst of its kind tionally had some immigrant can- in the world. An old and success- didates, although none has been ful model, democracy, is taken in- elected to the parliament so far. to new use to give a unifi ed voice to Now, a new initiative aims to the immigrant community and help build immigrants their own par- them integrate into Finnish society. liament. A long period of planning If all goes well, by the time that is fi nally turning into action and the newly elected Finnish eduskunta Mari Kiviniemi was chosen ahead of three other candidates to become the head of the Centre Party. a group of infl uential immigrants convenes next year, there will also be has joined forces to make it hap- an immigrant parliament in Finland.
    [Show full text]