DOCSLIB.ORG

Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000 TASAINEN TULONJAKO – TOttA VAI TARUA? TULOT JA TULONJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 2000-2012 JULKAISIJA Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö TEKSTIT Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö KANSI Sirpa Rönn, tietopalveluyksikkö KANNEN KUVA Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C4 : 2016 ISSN-L 1799-7011, ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-526-0 Sisällys 1 Johdanto .......................................................................................................................................................................... 2 2 Aineistot ja menetelmät .................................................................................................................................................. 3 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot) ............................................ 3 2.2 Elinvaiheittaiset tulot ................................................................................................................................................. 4 2.3 Ginikertoimet ............................................................................................................................................................. 4 2.4 Alueet ......................................................................................................................................................................... 5 2.5 Menetelmät ................................................................................................................................................................ 5 3 Tulokset ........................................................................................................................................................................... 6 3.1 Asuntokuntien määrät kaupungeissa ja kaupunginosissa .......................................................................................... 6 3.2 Ekvivalentit tulot pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa-alueilla .............................................................. 7 3.3 Pienituloiset asuntokunnat pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa-alueilla ............................................ 12 3.4 Tulojakauma ............................................................................................................................................................. 16 3.4.1 Tulokymmenykset kaupungeissa .................................................................................................................... 16 3.4.2 Ginikertoimet kaupungeissa ja kaupunginosissa ............................................................................................ 20 4 Yhteenveto .................................................................................................................................................................... 22 5 Lähteet .......................................................................................................................................................................... 23 6 Liitetaulukot .................................................................................................................................................................. 24 7 Karttaliitteet .................................................................................................................................................................. 42 2 1 Johdanto Pääkaupunkiseudun väestö lisääntyi vuosina 2000–2012 noin 114 000 asukkaalla1. Tämä kehitys tulee ennusteiden mu- kaan myös jatkumaan yhtä voimakkaana. Väestön lisääntyminen tuottaa paineita kaupunkien kehittämiselle ja kaupunki- rakenteen eheyden säilyttämiselle. Kaupunkien suurena haasteena on estää voimakas alueiden sosiaalinen ja taloudelli- nen eriytyminen, vaikkakaan kaikki tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko eriytyminen edes ongelmallista. Eriytymisen mittaamiseen on käytetty erilaisia mittareita, kuten väestön tulot ja varallisuus, työttömyys, koulutus ja hyvinvointi. Ai- hetta ovat tutkineet muun muassa Vaattovaara (1998) ja Lankinen (2001). Tuloeroista on raportoitu useissa eri raporteis- sa, kuten Vilkama (2014) ja muissa Helsingin tietokeskuksen julkaisuissa. Suomessa tuloerot kasvoivat 1990-luvun loppupuolella, mutta niiden kasvu taittui 2000-luvulla. Suurimmillaan tuloerot olivat sellaisina vuosina, joina suurituloisimmat asuntokunnat saivat huomattavia omaisuustuloja, kuten myyntivoittoja ja osinkotuloja. Vastaavasti pienituloisten asuntokuntien osuus väestöstä kasvoi 1990-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2010 saakka. Osittain syynä tähän on se, että pienituloisuuden raja määritellään koko väestön tulojakauman avulla, eikä siis asuntokuntien todellisen toimeentulon avulla. Tämä raportti keskittyy asuntokuntien tuloihin ja niiden jakautumiseen pääkaupunkiseudulla 2000-luvulla. Riihelä (2004) ja Rauniomaa (2008) ovat kuvanneet samaa aihetta yksittäisten vuosien osalta, mutta tässä raportissa esitetään myös tu- lonjaon ajallista kehittymistä vuodesta 2000 vuoteen 2012. Lisäksi tässä raportissa on esitetty tulonjaon eroja eri elinvai- heissa olevilla asuntokunnilla. Tuloerojen mittaamiseen käytetään kulutusyksikkökohtaisia tuloja, joiden perusteella esitetään kaupunkien ja niiden osa- alueiden tulonjakoa tulokymmenysten, ginikertoimien ja pienituloisuuden avulla. Lisäksi kulutusyksikkökohtaisia tuloja tarkastellaan asuntokunnan elinvaiheen mukaan. Kulutusyksikkökohtaisten tulojen käyttäminen mahdollistaa erityyppis- ten asuntokuntien tasapuolisen vertailun, sillä se huomioi asuntokuntien yhteiskulutushyödyt. Tulojen elinvaiheittaisella tarkastelulla saadaan tarkempaa tietoa siitä, eroavatko perhetyypit toisistaan tulojen suhteen. Erityisen tärkeää on näh- dä, koskettaako pienituloisuus sellaisia perhetyyppejä, joita kunnat voivat tukea omilla päätöksillään. Raportin alussa kuvataan käytetyt aineistot ja menetelmät. Sen jälkeen esitetään tulokset, jotka sisältävät kolme osaa: kulutusyksikkökohtaiset tulot, pienituloisuus ja tulonjako. Tulokset esitetään sekä kaupunki- että osa-aluetasoilla. Raportissa käytettyjä aineistoja voi tarkastella tarkemmin osoitteessa http://www.aluesarjat.fi. 1 Aluesarjat. http://aluesarjat.fi 3 2 Aineistot ja menetelmät Käytetyissä aineistoissa asuntokuntien tuloja on mahdollista tutkia monista eri näkökulmista. Tässä raportissa on käytetty kolmea eri aineistoa: 1. asuntokuntien tulot asuntokunnan elinvaiheen mukaan, 2. asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä oleva tulot kymmenyksittäin ja 3. kulutusyksikkökohtaiset ginikertoimet. Kaikista aineistoista on sekä Uudenmaan kuntien kuntatasoiset tiedot että Helsingin, Espoon ja Vantaan osa-aluetasoiset tiedot. Tässä raportissa keskitytään pääkaupunkiseudun kaupunkien tuloksiin kaupunki- ja osa-aluetasoilla. Elinvaiheittai- set tulot ja kymmenyksiin jaetut tulot sisältävät vuodet 2000–2012 ja ginikertoimet sisältävät aineistot vuodet 2005– 2012. Käytetyt aineistot on kerätty Tilastokeskuksessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Uu- denmaan liiton, Kuuma-seudun ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymän tilauksesta. 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tu- lot) Aineistojen sisältämät väestömäärää kuvaavat muuttujat ovat henkilöiden lukumäärä, asuntokuntien lukumäärä ja kulu- tusyksiköiden lukumäärä. Lisäksi aineistot sisältävät alle 18- ja yli 64-vuotiaiden henkilöiden lukumäärät. Asuntokuntaan kuuluvat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakituisesta asuvat henkilöt2. Aineistossa on kunkin vuoden lopussa asuntokuntaan kuuluvien tiedot, joten esim. vuoden aikana kuolleiden henkilöiden tietoja ei ole otettu mukaan. Mukaan on otettu myös sellaiset asuntokunnat, joiden valtionveronalaiset tulot ovat nolla. Kulutusyksiköiden laskemiseen on käytetty Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittelemaa ns. OECD:n kulu- tusyksikköasteikkoa. Kulutusyksiköiden määrä lasketaan asuntokunnittain siten, että asuntokunnan ensimmäinen aikui- nen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat saavat painon 0,3. Kulutusyksiköiden käytöllä pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi3. Asuntokunnan käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot eli ekvivalentit tulot ovat aineistois- sa esitetty sekä keskiarvoina että mediaaneina. Alkuperäisen aineiston rahamääräiset tiedot on korjattu indeksillä (vuosi 2012=100), jolloin raportoitavat vuodet ovat vertailukelpoisia. Käytettävissä olevat tulot on laskettu summaamalla palkka- tulot, yrittäjätulot, omaisuustulot ja maksetut tulonsiirrot (mm. sosiaaliturvaetuudet ja avustukset) yhteen ja vähentämäl- lä ko. summasta maksetut tulonsiirrot (verot ja sosiaaliturvamaksut). Jos asuntokunnan käytettävissä tulot ovat olleet ne- gatiiviset, ts. saadut tulot ovat olleet pienemmät kuin maksetut tulonsiirrot, on asuntokunnan tulot asetettu nollaksi. Ekvivalentteja tulojen jakaumaa on tarkasteltu aineistossa tulokymmenysten avulla. Tulokymmenykset on laskettu siten, että alueen asuntokuntien tulot ovat järjestetty suuruusjärjestykseen, ja sen jälkeen ne on jaettu kymmeneen yhtä suu- reen ryhmään. Tällöin kuhunkin ryhmään tulee kymmenen prosenttia alueen asuntokunnista. Kymmenyksissä voi olla si- ten eri määrä henkilöitä. Alin kymmenys kuvaa pienimmän kymmenen prosentin tuloja ja vastaavasti ylin, 10. kymmenys, kuvaa ylimmän kymmenen prosentin tuloja. Aineistossa kymmenyksistä on ilmoitettu tulojen keskiarvo, mediaani, kym- menysten ylä- ja alarajat, tulojen summa ja henkilöiden
Load more

Recommended publications
  • Yhteiskunnalliset Jaot
    Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 Tieto&trendit – Talous- ja hyvinvointikatsaus 2•2016 – Talous- Tieto&trendit YHTEISKUNNALLISET JAOT Miten koulutusalat Hyvinvointipalvelujen Vähemmän sähläystä, periytyvät? todellinen hinta enemmän tuottavuutta TÄSSÄ NUMEROSSA 2•2016 Kannen kuva: Vastavalo.fi / Tuire Härkönen 2004=100 140 12 130 Suomi menettää 120 asemiaan johtavien 110 innovaatio maiden joukossa 100 Tutkimusta ja innovaatioita 90 BKT kuvaavat indikaattorit ovat T&K 80 viimeisen viiden vuoden aikana 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kääntyneet selkeään laskuun. 15 Tuottavuutta voi parantaa myös vähentämällä häsläystä PÄÄKIRJOITUS 9 Asumiskulut rassaavat vuokralla asuvia 5 Pitkä tie datasta viisauteen 10 Isompi kunta, isommat tulot Marjo Bruun 11 Suomi kutsui talvella TRENDIT 11 Autokauppa käy 6 Työttömyys laskussa EU:ssa 12 Putoaako Suomi johtavien innovaatiomaiden joukosta? 8 Vähemmän syntyneitä, enemmän kuolleita Ari Leppälahti 8 Väestö kasvaa vieraskielisillä 15 Sähläys syö työpaikkojen tuottavuutta 9 Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni Pekka Lith VAIKUTA VASTAAMALLA LUKIJAKYSELYYN! TIETOTRENDIT.STAT.FI/LUKIJAKYSELY U. Östlund U. 29 Koulutus periytyy Lapset seuraavat vanhempiaan myös roolimalleja rikkoville aloille. 20 38 NEET-indikaattori soveltuu Lapsiperheiden syrjäytymisen kuvaamiseen kulutusmenot nousisivat Hyvinvointiongelmat kasautuvat nuorille, jotka kolmanneksen ilman julkisia jäävät koulutuksen ja työn ulkopuolelle. hyvinvointipalveluita Kahden huoltajan lapsiperheen hyvinvointipalveluina saama
    [Show full text]
  • Munkkivuoren Raitiotie Tarve- Ja Toteuttamiskelpoisuusselvitys
    28 2012 Munkkivuoren raitiotie Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys Munkkivuoren raitiotie Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Lauri Räty [email protected] Copyright: HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Edita Prima Helsinki 2012 Esipuhe Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittamassa Munkkivuoren alueen osayleiskaavan valmistelun alueen täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Maankäytön kehittämissuunnitelmat edellyttävät samalla joukkoliikennejärjestelmän palvelutason ja kustannustehokkuuden uudelleenarviointia. Maankäytön tiivistyminen ja Munkkivuoren raitiotiehanke tukevat tavoitteiltaan toisiaan. Munkkivuoren raitiotie on arvioitu esiselvitysvaiheessa yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi hankkeeksi. Esisuunnitelmassa on suositeltu raitiotien selvitystyön jatkamista ja suunnitelmien tarkentamista. Munkkivuoren raitiotien suunnitteluun vaikuttavat lisäksi suunnitelmat Hakamäentien jatkamisesta länteen Turunväylälle. Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys on laadittu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta. Työn laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Arttu Kuukankorpi HSL, puheenjohtaja Lauri Räty HSL Ville Lehmuskoski Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Anu Kuutti Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Lauri Kangas Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Artturi
    [Show full text]
  • GIS Mapping of Small-Scale Industries in the Catchment Area of ‘Haaganpuro’ Water Stream and Study of Their Potential Chemical Discharges and Emissions
    Rabindra Manandhar GIS mapping of small-scale industries in the catchment area of ‘Haaganpuro’ water stream and study of their potential chemical discharges and emissions Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor’s Degree Environmental Engineering Thesis 18th August 2018 Author(s) Rabindra Manandhar Title GIS mapping of small-scale industries in the catchment area of ‘Haaganpuro’ water stream and study of their potential discharges and emissions Number of Pages 23 pages + 2 appendices Date 18th August 2018 Degree Bachelor’s Degree Degree Programme Environmental Engineering Specialisation option Solid waste and waste water management Instructor(s) Kaj Lindedahl, Senior Lecturer (Supervisor) Haaganpuro is an important fresh water stream inhabiting several species of aquatic animals as well as many other species, for example, birds and insects. It has been a spawning and thriving place for the endangered brown trout. In recent years, due to the establishment of small-scale industries in its catchment area, occasional chemical discharges and other emissions into water body has affected the quality of water, affecting the aquatic life and the water-sustained ecosystem. This thesis project proposed here aimed at identifying and mapping these SSIs and studying their potential chemical discharges and other emissions so that effective measures could be adopted to protect the natural state of Haaganpuro. First, basic information about Haaganpuro was collected from the supervisor. Literature review was then done to accumulate more information from other thesis papers and online sources. Eventually, multiple field visits were conducted in the catchment area of Haaganpuro to identify potentially harmful industries. Also, another student studying on same stream and the supervisor were repeatedly consulted during the field visits.
    [Show full text]
  • SMART KALASATAMA CO-CREATING a SMARTER Citypicture: Riku Pihlanto
    SMART KALASATAMA CO-CREATING A SMARTER CITYPicture: Riku Pihlanto Kerkko Vanhanen, Programme Director 1 June 2021 – Local Energy Transition Conference Forum Virium Helsinki an Innovation Company owned by the City of Helsinki • Co-creating, • Piloting and • Experimenting urban futures with companies, the scientific community and the residents. Picture: Jussi Hellsten a j O a r u a L KRUUNUVUORENRANTA Smart Kalasatama Area construction KALASATAMA 2018–2020 2020 2020 Smart and City environment sustainable house ready neigborhood 2019 Kesko campus open 2018 2015 Health and wellbeing center open Agile piloting programme starts REDI shopping centre PASILA A brief history open of Kalasatama 2015–2018 Smart Kalasatama: 2016 building an district development innovation platform 2015 School open Bridge to recreation area Mustikkamaa HERNESAARI 2014 Smart Kalasatama: JÄTKÄSAARI vision Kalasatama is a former harbour and industrial operational. Helsinki City Council decided in 2016 zone to the east of Helsinki city centr e, in the Sörnäi- that the Hanasaari coal-fired power plant would nen district. be decommissioned by 2025, in line with the city’s Sörnäinen harbour was closed in 2008; climate strategy. Helen, the city’s energy com- 2013 Kalasatama was officially made into a separate pany, along with ABB and Fingrid, are developing Helsinki neighbourhood in 2012; at the same time Kalasatama as a pilot site for smart energy solutions. Decision: the area started being developed into a residential With the contribution of the City of Helsinki, the Kalasatama to be one that also offered employment. neighbourhood will be the site of Finland’s largest smart city district 2012 Home to 3,000 people, the area is growing.
    [Show full text]
  • KRUUNUSILLAT International Design Competition a Brief Outline of the Competition 20.2.2013 Kruunusillat
    KRUUNUSILLAT INTERNATIONAL DESIGN COMPETITION A BRIEF OUTLINE OF THE COMPETITION 20.2.2013 KRUUNUSILLAT • Kruunusillat is a traffic connection currently being designed for linking maritime Kruunuhaka and the future island district of Kruunuvuorenranta. • The competition area is situated between Kalasatama and Kruunuvuorenranta. • Kruunusillat is meant for trams, cyclists and pedestrians. • The bridge connection would significantly shorten the distance between Helsinki city centre and Kruunuvuorenranta. • The competition will be held to ascertain what kinds of options exist. • As a result of the competition, information will be obtained for assessing the traffic connection’s environmental impact. • The competition is international because we want the world’s top experts for this challenging task. • The connection will be situated in the middle of a national landscape. The bridge connection must be of high aesthetic quality and should be appropriate for the landscape and natural environment. • The design has to be safe in all weather conditions and it must enable a free, unobstructed flow of traffic. The City of Helsinki wants to favour sustainable forms of traffic, such as rail transport, and improve the standard of service of public transport. The bridge connection proposal meets this requirement. The bridge connection would also enhance provisions for pedestrian traffic and cycling. 2 KRUUNUSILLAT International design competition The City of Helsinki will hold an international design competition for Kruunusillat. The aim is to attract the world’s best bridge experts here to design the new tram, cycle and pedestrian connection between centrally located Kalasatama and Laajasalo’s Kruunuvuorenranta. The bridge connection would be made up of at least two bridges, the longest of which could be, at nearly 1.2 kilometres, the longest in Finland.
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • City of Helsinki As a Platform for Wood Construction Development | K
    22. Internationales Holzbau-Forum IHF 2016 City of Helsinki as a Platform for Wood Construction Development | K. Kuisma 1 City of Helsinki as a Platform for Wood Construction Development Städte im Wandel und die Rolle des Holz(haus)baus – Helsinki Les villes en transformation et le rôle de la construction bois – Helsinki Kimmo Kuisma City of Helsinki City Executive Office, Urban Development Project Manager Helsinki, Finland 22. Internationales Holzbau-Forum IHF 2016 2 City of Helsinki as a Platform for Wood Construction Development | K. Kuisma 22. Internationales Holzbau-Forum IHF 2016 City of Helsinki as a Platform for Wood Construction Development | K. Kuisma 3 City of Helsinki as a Platform for Wood Construction Development 1. Helsinki has always been a wooden city 1.1. Early days of wooden city Helsinki has always been a city of wooden buildings. Since its founding in 1550 until the late 19th century, wood was the main material of buildings. The city structure was formed by one and two storey wooden city blocks, where working-class people lived. Only the state and church could afford construction in brick or stone. Big city fires have destroyed Helsinki totally or partially approximately once a century between 1550-1900. 1.2. Historical wooden house districts Helsinki expanded rapidly in the early 1900s. Several working-class wooden house dis- tricts were developed to ease the considerable housing shortage. Many of these neigh- bourhoods were demolished in the big wave of urbanization of 1960s and 1970s, but at the same time the remaining wooden house districts were protected. The formerly working-class neighbourhoods then transformed into middle-class neigh- bourhoods favoured by urban bohemians, complete with corner bars, cafés and small street-level shops.
    [Show full text]
  • Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room
    . Osoite . Firmat 24.9.-19 .Palvelut Alppila Viipurinkatu 1 LH 17 I Room Oy Puhelinkorjaamo Alppila Karjalankatu 2 V krr Painoyhtymä Oy Kirjapaino Alppila Vauhtitie 25 Paku Ovelle Oy Autovuokraamo Alppila Porvoonkatu 19 Ravintola Veeruska Oy Ravintola Alppila Gardinintie 24 Tj Turvallisuus Oy Turvallisuus Alppila Liukulaakerintie Tommi Tech Lämpöpumput Alppila Aleksis Kivenkatu 27 Uusi iloinen teatteri Teatteri Arabia Puhelin Login Mainos Oy Mainostus Arabia Gadolininkatu 4 F 56 Tj-turvallisuus SEC Oy Turvallisuus Eira Korkeavuorenkatu 2 b Close Up Filmituotanto Oy Elokuvat Eira Kapteeninkatu 26 Minna Paussu Desing Oy Muoti Espoo CB lahjakortilla Gigantti Oy Kodinkoneet Espoo Sundberginraitti 132 B Nice Mentori Johtajakoulutus Espoo Ostot CB eVoucherilla Power Oy Kodinkoneet Espoo Kilo Kilonrinne 10 F Pintoja Prof Oy Remontti Espoo Olari Friisiläntie 52 B Auto ja Matkailu Jalonen Vuokraus ja matkat Espoo Kauklahti Kauppamäki 10 Ravintola Brunnsdal Oy Ravintola Espoo Kunnarla Fallåker 1 Mönkijävarikko Mönkijät Espoo Kunnarla Vanha Turuntie 75 C Pohjanmaan Aita Aidat Espoo Laajalahti Kirvantie 22 Ravintola Sävellys Int. ravintola Espoo Matinkylä Piispanristi 18 Anne Vege Oy Kasvisravintola Espoo Matinkylä Kala-Maja 2 Asian Orental Shop Ruokakauppa Espoo Matinkylä Kala-Matti 1 A Autofix Autopesu Espoo Matinkylä Akselinpolku 7 F Desiredata Oy Eristeet Espoo Matinkylä Nelikkotie 2 Maria Care Kauneus Espoo Otaniemi Keilaranta ExR henkilöstöpalvelu Oy Koulutus Espoo Bodom Bodomintie 3 Tilausajo Pitkänen Tilausajot Espoo Juva Juvanteollisuuskatu
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • Location Indicators by Indicator
    ECCAIRS 4.2.6 Data Definition Standard Location Indicators by indicator The ECCAIRS 4 location indicators are based on ICAO's ADREP 2000 taxonomy. They have been organised at two hierarchical levels. 12 January 2006 Page 1 of 251 ECCAIRS 4 Location Indicators by Indicator Data Definition Standard OAAD OAAD : Amdar 1001 Afghanistan OAAK OAAK : Andkhoi 1002 Afghanistan OAAS OAAS : Asmar 1003 Afghanistan OABG OABG : Baghlan 1004 Afghanistan OABR OABR : Bamar 1005 Afghanistan OABN OABN : Bamyan 1006 Afghanistan OABK OABK : Bandkamalkhan 1007 Afghanistan OABD OABD : Behsood 1008 Afghanistan OABT OABT : Bost 1009 Afghanistan OACC OACC : Chakhcharan 1010 Afghanistan OACB OACB : Charburjak 1011 Afghanistan OADF OADF : Darra-I-Soof 1012 Afghanistan OADZ OADZ : Darwaz 1013 Afghanistan OADD OADD : Dawlatabad 1014 Afghanistan OAOO OAOO : Deshoo 1015 Afghanistan OADV OADV : Devar 1016 Afghanistan OARM OARM : Dilaram 1017 Afghanistan OAEM OAEM : Eshkashem 1018 Afghanistan OAFZ OAFZ : Faizabad 1019 Afghanistan OAFR OAFR : Farah 1020 Afghanistan OAGD OAGD : Gader 1021 Afghanistan OAGZ OAGZ : Gardez 1022 Afghanistan OAGS OAGS : Gasar 1023 Afghanistan OAGA OAGA : Ghaziabad 1024 Afghanistan OAGN OAGN : Ghazni 1025 Afghanistan OAGM OAGM : Ghelmeen 1026 Afghanistan OAGL OAGL : Gulistan 1027 Afghanistan OAHJ OAHJ : Hajigak 1028 Afghanistan OAHE OAHE : Hazrat eman 1029 Afghanistan OAHR OAHR : Herat 1030 Afghanistan OAEQ OAEQ : Islam qala 1031 Afghanistan OAJS OAJS : Jabul saraj 1032 Afghanistan OAJL OAJL : Jalalabad 1033 Afghanistan OAJW OAJW : Jawand 1034
    [Show full text]
  • Lilius, J New Forms of Multi-Local Working: Identifying Multi-Locality in Planning As Well As Public and Private Organizations’ Strategies in the Helsinki Region
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Lapintie, Kimmo; Di Marino, Mina; Lilius, J New forms of multi-local working: identifying multi-locality in planning as well as public and private organizations’ strategies in the Helsinki region Published in: European Planning Studies DOI: 10.1080/09654313.2018.1504896 Published: 01/01/2018 Document Version Peer reviewed version Please cite the original version: Lapintie, K., Di Marino, M., & Lilius, J. (2018). New forms of multi-local working: identifying multi-locality in planning as well as public and private organizations’ strategies in the Helsinki region. European Planning Studies, 26(10), 2015-2035. https://doi.org/10.1080/09654313.2018.1504896 This material is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) New forms of multi-local working: Identifying multi-locality in planning as well as public and private organisations’ strategies in the Helsinki region Mina Di Marino (corresponding author) Arch., Ph.D. in Urban Regional and Environmental Planning Associate Professor Department of Urban and Regional Planning Norwegian University of Life Sciences Faculty of Landscape and Society As, Norway, NO 1432 [email protected] Johanna Lilius, MSc in planning geography PhD in land use planning and Urban Studies Post-doctoral researcher Department of Architecture Aalto University School of Arts, Design and Architecture Miestentie 3, P.O.
    [Show full text]