Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
TASAINEN TULONJAKO – TOttA VAI TARUA? TULOT JA TULONJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 2000-2012 JULKAISIJA Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö TEKSTIT Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö KANSI Sirpa Rönn, tietopalveluyksikkö KANNEN KUVA Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C4 : 2016 ISSN-L 1799-7011, ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-526-0 Sisällys 1 Johdanto .......................................................................................................................................................................... 2 2 Aineistot ja menetelmät .................................................................................................................................................. 3 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot) ............................................ 3 2.2 Elinvaiheittaiset tulot ................................................................................................................................................. 4 2.3 Ginikertoimet ............................................................................................................................................................. 4 2.4 Alueet ......................................................................................................................................................................... 5 2.5 Menetelmät ................................................................................................................................................................ 5 3 Tulokset ........................................................................................................................................................................... 6 3.1 Asuntokuntien määrät kaupungeissa ja kaupunginosissa .......................................................................................... 6 3.2 Ekvivalentit tulot pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa-alueilla .............................................................. 7 3.3 Pienituloiset asuntokunnat pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa-alueilla ............................................ 12 3.4 Tulojakauma ............................................................................................................................................................. 16 3.4.1 Tulokymmenykset kaupungeissa .................................................................................................................... 16 3.4.2 Ginikertoimet kaupungeissa ja kaupunginosissa ............................................................................................ 20 4 Yhteenveto .................................................................................................................................................................... 22 5 Lähteet .......................................................................................................................................................................... 23 6 Liitetaulukot .................................................................................................................................................................. 24 7 Karttaliitteet .................................................................................................................................................................. 42 2 1 Johdanto Pääkaupunkiseudun väestö lisääntyi vuosina 2000–2012 noin 114 000 asukkaalla1. Tämä kehitys tulee ennusteiden mu- kaan myös jatkumaan yhtä voimakkaana. Väestön lisääntyminen tuottaa paineita kaupunkien kehittämiselle ja kaupunki- rakenteen eheyden säilyttämiselle. Kaupunkien suurena haasteena on estää voimakas alueiden sosiaalinen ja taloudelli- nen eriytyminen, vaikkakaan kaikki tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko eriytyminen edes ongelmallista. Eriytymisen mittaamiseen on käytetty erilaisia mittareita, kuten väestön tulot ja varallisuus, työttömyys, koulutus ja hyvinvointi. Ai- hetta ovat tutkineet muun muassa Vaattovaara (1998) ja Lankinen (2001). Tuloeroista on raportoitu useissa eri raporteis- sa, kuten Vilkama (2014) ja muissa Helsingin tietokeskuksen julkaisuissa. Suomessa tuloerot kasvoivat 1990-luvun loppupuolella, mutta niiden kasvu taittui 2000-luvulla. Suurimmillaan tuloerot olivat sellaisina vuosina, joina suurituloisimmat asuntokunnat saivat huomattavia omaisuustuloja, kuten myyntivoittoja ja osinkotuloja. Vastaavasti pienituloisten asuntokuntien osuus väestöstä kasvoi 1990-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2010 saakka. Osittain syynä tähän on se, että pienituloisuuden raja määritellään koko väestön tulojakauman avulla, eikä siis asuntokuntien todellisen toimeentulon avulla. Tämä raportti keskittyy asuntokuntien tuloihin ja niiden jakautumiseen pääkaupunkiseudulla 2000-luvulla. Riihelä (2004) ja Rauniomaa (2008) ovat kuvanneet samaa aihetta yksittäisten vuosien osalta, mutta tässä raportissa esitetään myös tu- lonjaon ajallista kehittymistä vuodesta 2000 vuoteen 2012. Lisäksi tässä raportissa on esitetty tulonjaon eroja eri elinvai- heissa olevilla asuntokunnilla. Tuloerojen mittaamiseen käytetään kulutusyksikkökohtaisia tuloja, joiden perusteella esitetään kaupunkien ja niiden osa- alueiden tulonjakoa tulokymmenysten, ginikertoimien ja pienituloisuuden avulla. Lisäksi kulutusyksikkökohtaisia tuloja tarkastellaan asuntokunnan elinvaiheen mukaan. Kulutusyksikkökohtaisten tulojen käyttäminen mahdollistaa erityyppis- ten asuntokuntien tasapuolisen vertailun, sillä se huomioi asuntokuntien yhteiskulutushyödyt. Tulojen elinvaiheittaisella tarkastelulla saadaan tarkempaa tietoa siitä, eroavatko perhetyypit toisistaan tulojen suhteen. Erityisen tärkeää on näh- dä, koskettaako pienituloisuus sellaisia perhetyyppejä, joita kunnat voivat tukea omilla päätöksillään. Raportin alussa kuvataan käytetyt aineistot ja menetelmät. Sen jälkeen esitetään tulokset, jotka sisältävät kolme osaa: kulutusyksikkökohtaiset tulot, pienituloisuus ja tulonjako. Tulokset esitetään sekä kaupunki- että osa-aluetasoilla. Raportissa käytettyjä aineistoja voi tarkastella tarkemmin osoitteessa http://www.aluesarjat.fi. 1 Aluesarjat. http://aluesarjat.fi 3 2 Aineistot ja menetelmät Käytetyissä aineistoissa asuntokuntien tuloja on mahdollista tutkia monista eri näkökulmista. Tässä raportissa on käytetty kolmea eri aineistoa: 1. asuntokuntien tulot asuntokunnan elinvaiheen mukaan, 2. asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä oleva tulot kymmenyksittäin ja 3. kulutusyksikkökohtaiset ginikertoimet. Kaikista aineistoista on sekä Uudenmaan kuntien kuntatasoiset tiedot että Helsingin, Espoon ja Vantaan osa-aluetasoiset tiedot. Tässä raportissa keskitytään pääkaupunkiseudun kaupunkien tuloksiin kaupunki- ja osa-aluetasoilla. Elinvaiheittai- set tulot ja kymmenyksiin jaetut tulot sisältävät vuodet 2000–2012 ja ginikertoimet sisältävät aineistot vuodet 2005– 2012. Käytetyt aineistot on kerätty Tilastokeskuksessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Uu- denmaan liiton, Kuuma-seudun ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymän tilauksesta. 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tu- lot) Aineistojen sisältämät väestömäärää kuvaavat muuttujat ovat henkilöiden lukumäärä, asuntokuntien lukumäärä ja kulu- tusyksiköiden lukumäärä. Lisäksi aineistot sisältävät alle 18- ja yli 64-vuotiaiden henkilöiden lukumäärät. Asuntokuntaan kuuluvat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakituisesta asuvat henkilöt2. Aineistossa on kunkin vuoden lopussa asuntokuntaan kuuluvien tiedot, joten esim. vuoden aikana kuolleiden henkilöiden tietoja ei ole otettu mukaan. Mukaan on otettu myös sellaiset asuntokunnat, joiden valtionveronalaiset tulot ovat nolla. Kulutusyksiköiden laskemiseen on käytetty Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittelemaa ns. OECD:n kulu- tusyksikköasteikkoa. Kulutusyksiköiden määrä lasketaan asuntokunnittain siten, että asuntokunnan ensimmäinen aikui- nen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat saavat painon 0,3. Kulutusyksiköiden käytöllä pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi3. Asuntokunnan käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot eli ekvivalentit tulot ovat aineistois- sa esitetty sekä keskiarvoina että mediaaneina. Alkuperäisen aineiston rahamääräiset tiedot on korjattu indeksillä (vuosi 2012=100), jolloin raportoitavat vuodet ovat vertailukelpoisia. Käytettävissä olevat tulot on laskettu summaamalla palkka- tulot, yrittäjätulot, omaisuustulot ja maksetut tulonsiirrot (mm. sosiaaliturvaetuudet ja avustukset) yhteen ja vähentämäl- lä ko. summasta maksetut tulonsiirrot (verot ja sosiaaliturvamaksut). Jos asuntokunnan käytettävissä tulot ovat olleet ne- gatiiviset, ts. saadut tulot ovat olleet pienemmät kuin maksetut tulonsiirrot, on asuntokunnan tulot asetettu nollaksi. Ekvivalentteja tulojen jakaumaa on tarkasteltu aineistossa tulokymmenysten avulla. Tulokymmenykset on laskettu siten, että alueen asuntokuntien tulot ovat järjestetty suuruusjärjestykseen, ja sen jälkeen ne on jaettu kymmeneen yhtä suu- reen ryhmään. Tällöin kuhunkin ryhmään tulee kymmenen prosenttia alueen asuntokunnista. Kymmenyksissä voi olla si- ten eri määrä henkilöitä. Alin kymmenys kuvaa pienimmän kymmenen prosentin tuloja ja vastaavasti ylin, 10. kymmenys, kuvaa ylimmän kymmenen prosentin tuloja. Aineistossa kymmenyksistä on ilmoitettu tulojen keskiarvo, mediaani, kym- menysten ylä- ja alarajat, tulojen summa ja henkilöiden