Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000

Tasainen tulonjako – totta vai tarua?

Tulot ja tulonjako pääkaupunkiseudulla vuosina 2000-2012 JULKAISIJA Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö TEKSTIT Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö KANSI Sirpa Rönn, tietopalveluyksikkö KANNEN KUVA Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C4 : 2016 ISSN-L 1799-7011, ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-526-0 Sisällys 1 Johdanto ...... 2 2 Aineistot ja menetelmät ...... 3 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot) ...... 3 2.2 Elinvaiheittaiset tulot ...... 4 2.3 Ginikertoimet ...... 4 2.4 Alueet ...... 5 2.5 Menetelmät ...... 5 3 Tulokset ...... 6 3.1 Asuntokuntien määrät kaupungeissa ja kaupunginosissa ...... 6 3.2 Ekvivalentit tulot pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa-alueilla ...... 7 3.3 Pienituloiset asuntokunnat pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa-alueilla ...... 12 3.4 Tulojakauma ...... 16 3.4.1 Tulokymmenykset kaupungeissa ...... 16 3.4.2 Ginikertoimet kaupungeissa ja kaupunginosissa ...... 20 4 Yhteenveto ...... 22 5 Lähteet ...... 23 6 Liitetaulukot ...... 24 7 Karttaliitteet ...... 42

1 Johdanto

Pääkaupunkiseudun väestö lisääntyi vuosina 2000–2012 noin 114 000 asukkaalla1. Tämä kehitys tulee ennusteiden mukaan myös jatkumaan yhtä voimakkaana. Väestön lisääntyminen tuottaa paineita kaupunkien kehittämiselle ja kaupunki- rakenteen eheyden säilyttämiselle. Kaupunkien suurena haasteena on estää voimakas alueiden sosiaalinen ja taloudellinen eriytyminen, vaikkakaan kaikki tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko eriytyminen edes ongelmallista. Eriytymisen mittaamiseen on käytetty erilaisia mittareita, kuten väestön tulot ja varallisuus, työttömyys, koulutus ja hyvinvointi. Ai- hetta ovat tutkineet muun muassa Vaattovaara (1998) ja Lankinen (2001). Tuloeroista on raportoitu useissa eri raporteis- sa, kuten Vilkama (2014) ja muissa Helsingin tietokeskuksen julkaisuissa.

Suomessa tuloerot kasvoivat 1990-luvun loppupuolella, mutta niiden kasvu taittui 2000-luvulla. Suurimmillaan tuloerot olivat sellaisina vuosina, joina suurituloisimmat asuntokunnat saivat huomattavia omaisuustuloja, kuten myyntivoittoja ja osinkotuloja. Vastaavasti pienituloisten asuntokuntien osuus väestöstä kasvoi 1990-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2010 saakka. Osittain syynä tähän on se, että pienituloisuuden raja määritellään koko väestön tulojakauman avulla, eikä siis asuntokuntien todellisen toimeentulon avulla.

Tämä raportti keskittyy asuntokuntien tuloihin ja niiden jakautumiseen pääkaupunkiseudulla 2000-luvulla. Riihelä (2004) ja Rauniomaa (2008) ovat kuvanneet samaa aihetta yksittäisten vuosien osalta, mutta tässä raportissa esitetään myös tulonjaon ajallista kehittymistä vuodesta 2000 vuoteen 2012. Lisäksi tässä raportissa on esitetty tulonjaon eroja eri elinvaiheissa olevilla asuntokunnilla.

Tuloerojen mittaamiseen käytetään kulutusyksikkökohtaisia tuloja, joiden perusteella esitetään kaupunkien ja niiden osa- alueiden tulonjakoa tulokymmenysten, ginikertoimien ja pienituloisuuden avulla. Lisäksi kulutusyksikkökohtaisia tuloja tarkastellaan asuntokunnan elinvaiheen mukaan. Kulutusyksikkökohtaisten tulojen käyttäminen mahdollistaa erityyppisten asuntokuntien tasapuolisen vertailun, sillä se huomioi asuntokuntien yhteiskulutushyödyt. Tulojen elinvaiheittaisella tarkastelulla saadaan tarkempaa tietoa siitä, eroavatko perhetyypit toisistaan tulojen suhteen. Erityisen tärkeää on näh- dä, koskettaako pienituloisuus sellaisia perhetyyppejä, joita kunnat voivat tukea omilla päätöksillään.

Raportin alussa kuvataan käytetyt aineistot ja menetelmät. Sen jälkeen esitetään tulokset, jotka sisältävät kolme osaa: kulutusyksikkökohtaiset tulot, pienituloisuus ja tulonjako. Tulokset esitetään sekä kaupunki- että osa-aluetasoilla.

Raportissa käytettyjä aineistoja voi tarkastella tarkemmin osoitteessa http://www.aluesarjat.fi.

1 Aluesarjat. http://aluesarjat.fi 3

2 Aineistot ja menetelmät

Käytetyissä aineistoissa asuntokuntien tuloja on mahdollista tutkia monista eri näkökulmista. Tässä raportissa on käytetty kolmea eri aineistoa: 1. asuntokuntien tulot asuntokunnan elinvaiheen mukaan, 2. asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä oleva tulot kymmenyksittäin ja 3. kulutusyksikkökohtaiset ginikertoimet.

Kaikista aineistoista on sekä Uudenmaan kuntien kuntatasoiset tiedot että Helsingin, Espoon ja Vantaan osa-aluetasoiset tiedot. Tässä raportissa keskitytään pääkaupunkiseudun kaupunkien tuloksiin kaupunki- ja osa-aluetasoilla. Elinvaiheittai- set tulot ja kymmenyksiin jaetut tulot sisältävät vuodet 2000–2012 ja ginikertoimet sisältävät aineistot vuodet 2005– 2012. Käytetyt aineistot on kerätty Tilastokeskuksessa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Uu- denmaan liiton, Kuuma-seudun ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymän tilauksesta.

2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot)

Aineistojen sisältämät väestömäärää kuvaavat muuttujat ovat henkilöiden lukumäärä, asuntokuntien lukumäärä ja kulu- tusyksiköiden lukumäärä. Lisäksi aineistot sisältävät alle 18- ja yli 64-vuotiaiden henkilöiden lukumäärät.

Asuntokuntaan kuuluvat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakituisesta asuvat henkilöt2. Aineistossa on kunkin vuoden lopussa asuntokuntaan kuuluvien tiedot, joten esim. vuoden aikana kuolleiden henkilöiden tietoja ei ole otettu mukaan. Mukaan on otettu myös sellaiset asuntokunnat, joiden valtionveronalaiset tulot ovat nolla.

Kulutusyksiköiden laskemiseen on käytetty Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittelemaa ns. OECD:n kulu- tusyksikköasteikkoa. Kulutusyksiköiden määrä lasketaan asuntokunnittain siten, että asuntokunnan ensimmäinen aikui- nen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat saavat painon 0,3. Kulutusyksiköiden käytöllä pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi3.

Asuntokunnan käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot eli ekvivalentit tulot ovat aineistoissa esitetty sekä keskiarvoina että mediaaneina. Alkuperäisen aineiston rahamääräiset tiedot on korjattu indeksillä (vuosi 2012=100), jolloin raportoitavat vuodet ovat vertailukelpoisia. Käytettävissä olevat tulot on laskettu summaamalla palkka- tulot, yrittäjätulot, omaisuustulot ja maksetut tulonsiirrot (mm. sosiaaliturvaetuudet ja avustukset) yhteen ja vähentämäl- lä ko. summasta maksetut tulonsiirrot (verot ja sosiaaliturvamaksut). Jos asuntokunnan käytettävissä tulot ovat olleet ne- gatiiviset, ts. saadut tulot ovat olleet pienemmät kuin maksetut tulonsiirrot, on asuntokunnan tulot asetettu nollaksi.

Ekvivalentteja tulojen jakaumaa on tarkasteltu aineistossa tulokymmenysten avulla. Tulokymmenykset on laskettu siten, että alueen asuntokuntien tulot ovat järjestetty suuruusjärjestykseen, ja sen jälkeen ne on jaettu kymmeneen yhtä suu- reen ryhmään. Tällöin kuhunkin ryhmään tulee kymmenen prosenttia alueen asuntokunnista. Kymmenyksissä voi olla siten eri määrä henkilöitä. Alin kymmenys kuvaa pienimmän kymmenen prosentin tuloja ja vastaavasti ylin, 10. kymmenys, kuvaa ylimmän kymmenen prosentin tuloja. Aineistossa kymmenyksistä on ilmoitettu tulojen keskiarvo, mediaani, kymmenysten ylä- ja alarajat, tulojen summa ja henkilöiden lukumäärä. Ylimmän kymmenyksen tulojen ylärajaa ei ole ilmoitettu tietoturvasyistä. Kymmenyksen tulojen summa kuvaa siihen kuuluvien asuntokuntien saamaa osuutta alueen kokonaistuloista.

Suomessa ei ole virallista määritelmää pienituloisille. Käytetyssä aineistossa käytetty määritelmä perustuu Eurostatin suo- situksiin. Pienituloisia ovat ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo on 60 prosenttia pienempi kuin kaikkien asuntokun-

2Tilastokeskus. http://www.stat.fi/meta/kas/asuntokunta.html. 3 Tilastokeskus. http://www.tilastokeskus.fi/til/tjkt/kas.html. 4 tien ekvivalenteista tuloista laskettu mediaanitulo. Käytetystä määritelmästä johtuen pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain.

2.2 Elinvaiheittaiset tulot

Aineisto on jaettu asuntokunnan elinvaiheen mukaisiin luokkiin. Elinvaiheet ovat yksinasuvat, pari ilman lapsia, pari ja lapsia, yksinhuoltajat ja muut. Lisäksi tarkempi jaottelu on tehty asuntokunnissa, joilla oli lapsia (parit ja yksinhuoltaja- asuntokunnat), lasten määrän (lapsia alle 3 tai vähintään 3 lasta) ja nuorimman lapsen (ikärajoina 7, 18 ja 25 vuotta) mukaan. Lapsettomilla asuntokunnilla tarkempi jako on tehty myös asuntokunnan viitehenkilön iän mukaan (ikärajoina 25, 35 ja 65 vuotta). Asuntokunnan viitehenkilö on asuntokunnan suurituloisin, jos hän on täyttänyt vähintään 18 vuotta. Jos suurituloisin henkilö on alle 18-vuotias, viitehenkilö on asuntokunnan vanhin henkilö. Asuntokunnista, joissa on yksi van- hempi, käytetään termiä yksinhuoltaja-asuntokunta, vaikka asuntokunnan lapset olisivat 18 vuotta täyttäneitä.

Aineiston muuttujat on laskettu sekä kaikille että pienituloisille asuntokunnille. Muuttujina ovat asuntokuntien, henkilöi- den ja kulutusyksiköiden lukumäärät sekä käytettävissä olevan rahatulon, valtion valtionveronalaisten tulon ja kulutusyk- sikkökohtaisen käytettävissä olevan rahatulon mediaani ja keskiarvo.

2.3 Ginikertoimet

Gini-kertoimet sisältävä aineisto sisältää ainoastaan kertoimen arvot alueittain vuosina 2005–2012. Aineiston avulla kuvataan kaupunkien ja kaupunginosien sisäisiä tuloeroja ja niiden muutoksia tarkastelujaksolla.

Gini-kerroin on yleisesti käytetty tuloeroja kuvaava tunnusluku. Se saa arvoja nollan ja ykkösen väliltä siten, että nolla vastaa tasaista tulonjakoa ja ykkönen sellaista tulonjakoa, jossa yksi henkilö tai asuntokunta saa tarkasteltavan alueen kaikki tulot. Gini-kertoimen arvo kuvaa suhteellisia eroja, joten jos kaikkien tulonsaajien tulot kasvavat (tai laskevat) suhteellisesti yhtä paljon, ei sen arvo muutu.

Gini-kertoimen laskeminen voidaan esittää graafisesti Lorenz-käyrän avulla (Kuvio 1). Lorenz-käyrä on tulojen kertymä- funktio, missä x-akselille kumuloituu tulonsaajien osuus tulojen mukaan kasvavassa järjestyksessä ja y-akselilla kumuloi- tuvat vastaavasti tulot (kuviossa punainen käyrä). Ginikerroin lasketaan pinta-alojen suhteena G=A/(A+B), missä A on Lo- renz-käyrän ja diagonaalisuoran välisen alueen pinta-ala ja B Lorenz-käyrän ja x-akselin välisen alueen pinta-ala.

Kuvio 1. Lorenz-käyrä ja Gini-kerroin.

Kuviosta nähdään, että jos kaikilla tulonsaajilla on yhtä suuret tulot, on Lorenz-käyrä sama kuin diagonaalikäyrä, ja pinta- alojen suhde on 0. Jos yksi tulonsaaja saa väestön kaikki tulot, saa Lorenz-käyrä arvoja nolla läpi koko populaation viimei- 5 seen väestöosuuteen saakka. Viimeisen osuuden kohdalle kumulatiivinen osuus nousee 100 prosenttiin, ja tällöin pinta- alojen suhde on yksi.

2.4 Alueet

Käytetyissä aineistoissa on useita eri aluetasoja. Tässä raportissa keskitytään Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten tietoihin. Aluetasoina on käytetty kaupunkitasoa ja kaupunkien osa-aluetasoa. Vantaalla osa-alueina ovat kaupunginosat, Espoossa pienalueet sekä Helsingissä osa-alueet. Kauniaisten osa-aluetasoa ei ollut käytettävissä. Jatkossa näistä alueista käytetään nimitystä kaupunginosa. Alue ”muut” ei ole mukana tarkasteluissa. Kaikkiaan vuonna 2012 Vantaalla oli 61, Es- poossa 88 (vuosina 2000–2003 86 ja vuosina 2004–2005 87 kaupunginosaa) ja Helsingissä 151 kaupunginosaa. (Karttaliite 4).

Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaisesti kunakin vuonna aineistosta on poistettu sellaiset kaupunginosat, joissa asuntokuntia oli vähemmän kuin sata. Vantaalla vuositason tiedoissa on mukana 54 kaupunginosaa vuosilta 2000 ja 2007–2010, 53 kaupunginosaa vuosilta 2005–2006 ja 55 kaupunginosaa vuosilta 2011–2012. Espoossa kaupunginosia on mukana vuodelta 2000 73 kappaletta, 78 aluetta vuodelta 2005–2009 ja 2011 ja 79 aluetta vuosilta 2010 ja 2012. Helsin- gissä alueita on mukana analyyseissä 111 vuodelta 2000, 115 vuosilta 2005–2009, 116 vuosilta 2010–2011 ja 117 aluetta vuodelta 2012. Pienituloisten asuntokuntien tietoja on rajattu siten, että osa-alueen tai elinvaiheen tietoja ei ole ilmoitettu, jos ko. ryhmän koko on ollut alle 10 asuntokuntaa.

2.5 Menetelmät

Raportti keskittyy tulonjaon kuvaamiseen ajallisesti erilaisista näkökulmista. Tulokset on esitetty kuvioina, teemakarttoina ja taulukoina. Tulonjakoon liittyviä erilaisia selittäviä tekijöitä, kuten rakentaminen, väestörakenteen muutos tms., aineis- toon ei ole liitetty. Samaten erilaisia tilastollisia analyyseja ei ole tehty, vaan ne jätetään myöhempien raporttien aiheiksi.

Kuvioina on käytetty viiva-, pylväs- ja boxplotkuvioita. Boxplot-kuviota käytetään jakaumien karkeaan kuvaamiseen joko yhden tai useamman ryhmän osalta. Boxplot-kuvioissa esitetään jakauman minimi, 25 prosentin piste, mediaani, 75 prosentin piste ja maksimi.

Teemakartat on esitetty kaupunginosittain Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilta. Kartoissa on keskitytty kaupunginosien keskinäisen vertailun helppouteen, joten esim. euromääräisiä tunnuslukuja ei ole käytetty.

3 Tulokset

3.1 Asuntokuntien määrät kaupungeissa ja kaupunginosissa

Asuntokuntien määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla 17 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2012. Voimakkainta kasvu oli Es- poossa, jossa lisäys oli 27 prosenttia ja Vantaalla, jossa lisäys oli 22 prosenttia. Helsingissä ja Kauniaisissa asuntokuntien määrä lisääntyi alle 12 prosenttia. Henkilöiden määrä kasvoi vastaavana aikana suhteellisesti vähemmän, Espoon 20 prosentista Kauniaisten 4 prosenttiin. (Taulukko 1).

Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun ja alueen kaupunkien asuntokuntien, henkilöiden ja kulutusyksiköiden määrä vuosina 2000 ja 2012 sekä niiden muutos vastaavana aikana.

Asuntokunnat, lkm Henkilöt, lkm Kulutusyksiköt, lkm 2000 2012 muutos, % 2000 2012 muutos, % 2000 2012 muutos, % PKS 447 058 521 093 16,6 925 938 1 041 939 12,5 655 145 749 847 14,5 Espoo 88 554 112 203 26,7 209 367 251 332 20 140 449 172 466 22,8 Helsinki 278 148 311 243 11,9 532 774 580 391 8,9 389 829 430 722 10,5 Vantaa 77 136 94 090 22,0 175 452 201 560 14,9 119 434 140 858 17,9 Kauniainen 3 220 3 557 10,5 8 345 8 656 3,7 5 433 5 801 6,8

Kaupunginosien koot vaihtelivat varsin paljon Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä, mikä on huomioitava tulosten tulkinnois- sa. Kaikissa kaupungeissa pienimmän kaupunginosan asuntokuntien määrä oli alle kolme. Vantaalla asuntokuntamääräl- tään suurimman kaupunginosan koko kasvoi 7 468 asuntokunnasta 8 638 asuntokuntaan vuosina 2000–2012. Vastaavana ajanjaksona Espoon suurimman kaupunginosan asuntokuntamäärä kasvoi 4 732 asuntokunnasta 5 758 asuntokuntaan ja Helsingissä 9 052 asuntokunnasta 9 120 asuntokuntaan. Vantaalla suurimman kaupunginosan väestömäärä kasvoi tarkastelujakson aikana 14 494 asukkaasta 15 562 asukkaaseen, Espoossa 10 747 asukkaasta 12 028 asukkaaseen ja Helsingissä 14 468 asukkaasta 14 778 asukkaaseen. Keskimäärin kaupunginosien väestömäärät vuonna 2012 olivat Vantaalla 2 875 (3 304 henkeä vuonna 2000), Espoossa 2 855 (2 377) ja Helsingissä 4 206 (3 860).

Kaupunginosien koon lisäksi aikasarjatarkasteluissa tulkintoihin vaikuttaa myös se, onko niiden väestön ja asuntokuntien määrissä tapahtunut merkittävää muutosta. Koska pääkaupunkiseudun kaupunkien väestömäärä on kasvanut tarkastelujakson aikana huomattavasti, näkyy tämä myös alueiden kasvuna. Vantaalla yli 30 prosentin kasvu asuntokuntien määräs- sä tapahtui 16 kaupunginosassa (26 % kaikista kaupunginosista), joista Tammistossa, Pakkalassa ja Veromiehessä määrä yli kaksinkertaistui. Espoossa yli 30 prosentin kasvu asuntokuntien määrässä tapahtui 35 kaupunginosassa (40 % kaupungiosista) ja Helsingissä 27 kaupunginosassa (20 % kaupungiosista). Espoossa asuntokuntien määrä kaksinkertaistui 12 kaupunginosassa: Matinkylän keskuksessa, Suurpellossa, Saunaniemessä Vanttilassa, Gumbölessä, Ymmerstasta, Ulkosaa- rissa, Kuurinniityssä, Vanhakartanossa, Tillinmäessä, Etelä-Leppävaarassa ja Karhusuolla. Helsingissä asuntokuntien mää- rä kaksinkertaistui myös 12 kaupunginosassa: Arabianrannassa, Viikinmäessä, Kalasatamassa, Aurinkolahdessa, Kyläsaa- ressa, Alppikylässä, Latokartanossa, Viikinrannassa, Lapinlahdessa, Malmin lentokentällä, Vanhassa kaupungissa ja Viikin tiedepuistossa. Vantaalla asuntokuntien määrä väheni vuosien 2000 ja 2012 välillä yhdeksässä, Espoossa kahdessa ja Hel- singissä 30 kaupunginosassa. Huomattavaa on, että osa em. kaupunginosista on sellaisia, joissa asuntokuntien määrä oli alle 100 vuonna 2000 ja/tai vuonna 2012. (Kartta 1).

Kartta 1. Asuntokuntien määrän muutos vuosina 2000– 2012.

3.2 Ekvivalentit tulot pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa-alueilla

Kaupungit

Käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani kasvoi pääkaupunkiseudun kaupungeissa vajaat 23 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2012, kun koko maassa kasvu oli hieman suurempaa, noin 27 prosenttia. Kaikissa pääkau- punkiseudun kaupungeissa mediaanin muutos oli suhteellisesti lähes yhtä suurta, vaihdellen 22 prosentista 25 prosenttiin.

Seudun kaupungeista korkeimmat mediaanitulot olivat vuonna 2012 Kauniaisissa, jossa asuntokuntien tulojen mediaani oli 35 900€, ja alhaisimmat tulot Helsingissä, jossa mediaani oli 24 100€. Vantaalla tulot olivat 800€ ja Espoossa 3 600€ Helsinkiä korkeammat. Kuviossa 2 on esitetty indeksikorjattujen tulojen keskiarvot ja mediaanit euromääräisinä vuosina 2000–2012.

Kuvio 2. Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvot ja mediaanit pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuosina 2000–2012.

Koko Suomessa käytettävissä olevien tulojen keskiarvo kasvoi 23 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2012, kun pääkau- punkiseudun kaupungeissa kasvu oli 14 prosenttia. Helsingin kasvu oli lähes yhtä suuri kuin pääkaupunkiseudun kasvu, kun taas Vantaalla kasvua oli 21 prosenttia ja Espoossa reilu 8 prosenttia. Kauniaisissa suhteellinen kasvu oli pääkaupunki- seudun kaupungeista pienintä, vajaat 6 prosenttia. Suurin muutos käytettävissä olevien tulojen määrässä on tapahtunut jakson alkupuoliskolla vuodesta 2000 vuoteen 2007, jonka jälkeen kasvu on ollut pientä ja Espoossa käytettävissä olevat tulot ovat jopa aavistuksen pienentyneet.

Myös keskiarvoina tarkasteltuna Kauniaisissa ekvivalentit tulot, 49 800€, olivat pääkaupunkiseudun korkeimmat vuonna 2012. Sen sijaan mediaanituloista poiketen alimmat keskiarvotulot olivat Vantaalla, 27 100€. Helsingissä keskiarvotulot olivat 1 300€ ja Espoossa 5 200€ Vantaata korkeammat.

Verrattaessa käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaaneja ja keskiarvoja nähdään, että mediaanien muutos on ollut tasaisempaa kuin keskiarvojen. Tämä saattaa johtua erityisesti Kauniaisissa muutamien asuntokuntien erittäin korkeista tuloista. Samaten kuvioista nähdään, että tulojen keskiarvot ovat mediaaneja korkeammat, mikä on seu- rausta tulojakauman vinoudesta. Tarkemmin tulojakaumia tarkastellaan tulokymmenysten avulla luvussa 3.4.1.

Kaupunginosat

Ekvivalenttien tulojen kaupunginosatarkastelussa vertailuarvona käytetään koko pääkaupunkiseudun asuntokuntien mediaania. Tunnuslukuna on käytetty kaupunginosan mediaanin suhdetta koko pääkaupunkiseudun mediaaniin. Näin mene- tellen voidaan helpommin havaita tietyn kaupunginosan suhteellinen asema seudulla. Vertailuun ei ole otettu Kauniaisten tilastoalueita, koska niitä ei ollut saatavissa.

Vantaalla oli vuonna 2012 kymmenen kaupunginosaa (18 %), joiden mediaanitulotaso oli yli 20 prosenttia suurempi kuin koko pääkaupunkiseudun mediaani, ja 6 sellaista kaupunginosaa (11 %), joissa mediaani oli vähintään kymmenen prosenttia pienempi kuin koko pääkaupunkiseudulla. Espoossa yli 20 prosenttia pääkaupunkiseudun mediaania korkeammat mediaanitulot olivat 36 kaupunginosassa (46 %) ja Helsingissä 23 kaupunginosassa (20 %). Kymmenen prosenttia pie- nemmät mediaanitulot olivat Espoossa kahdessa (3 %) ja Helsingissä 37 kaupunginosassa (32 %). (Kartta 2).

Vuonna 2000 yli 20 prosenttia seudun mediaanituloja korkeammat mediaanitulot oli Vantaalla kahdessa (4 %), Espoossa 27 (37 %) ja Helsingissä 17 (15 %) kaupunginosassa. Vastaavasti vähintään 10 prosenttia pienemmät mediaanitulot oli Vantaalla kuudessa (11 %), Espoossa kolmessa (4 %) ja Helsingissä 31 (28 %) kaupunginosassa.

Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien tulojen hajonta pysyi lä- hes samansuuruisena vuodesta 2000 eteenpäin. Vantaalla kaupunginosien mediaanitulojen erot olivat selkeästi pienem- mät kuin naapurikaupungeissa, kun taas Helsingissä erot olivat suurimmat. (Kuvio 3).

Kuvio 3. Kaupunginosien (>100 asuntokuntaa) asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin suhde koko pääkaupunkiseudun asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaaniin.

Kartta 2. Kaupunginosien mediaanitulojen suhde pääkaupunkiseudun mediaanituloon vuosina 2000 ja 2012.

Elinvaiheet

Tarkasteltaessa elinvaiheittain asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisia mediaanituloja nähdään, että heikoimmat tulot oli vuosina 2000–2012 yksinhuoltaja- ja yksinasuvien asuntokunnilla kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Korkeimmat kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot olivat lapsettomilla pareilla ja pareilla, joilla oli lapsia. Kaikissa elinvaiheissa Kauni- aisten tulotaso erottuu selkeästi muita kaupunkeja korkeammilla tuloilla. Espoo erottuu Vantaasta ja Helsingistä sekä lapsettomien että parien, joilla on lapsia, tulotasojen suhteen, mutta sen sijaan yksinasuvien ja yksinhuoltaja-asuntokunnissa kaupunkien välinen ero ei ole suuri. Vantaa ja Helsinki eroavat toisistaan ainoastaan parien, joilla on lapsia, osalta siten, että Vantaalla tulot ovat ko. asuntokunnissa hieman alemmat kuin Helsingissä. (Kuvio 4).

Vuosina 2000–2012 kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa euromäärällisesti heikoiten kehittyivät yksinhuoltaja- asuntokuntien tulot. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa yksinhuoltaja-asuntokuntien mediaanitulojen kasvu oli tarkaste- luajanjaksolla 3,8 prosentista 12,2 prosenttiin, kun se lapsettomilla pareilla oli vastaavana ajanjaksona 25,6 prosentista 32,6 prosenttiin. Yksinasuvilla ja pareilla, joilla on lapsia, kasvu oli samaa luokkaa kuin lapsettomilla pareillakin.

Kuvio 4. Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaanit elinvaiheittain pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuosina 2000–2012.

Yksinasuvien ryhmän sisällä oli suurta iästä riippuvaa vaihtelua. Nuorimmassa, alle 25-vuotiaiden ryhmässä kulutusyksik- kökohtaiset tulot olivat huonoimmat, ja 35–64-vuotiaiden ryhmässä suurimmat kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Lapsettomien parien osalta iän vaikutus oli samanlainen kuin yksinasuvien asuntokuntien ryhmässäkin. (Liitetaulukko 5).

Pariskunnilla, joilla oli lapsia, lasten määrä vaikutti tuloihin siten, että kolmen tai sitä useamman lapsen perheissä kulu- tusyksikkökohtaiset tulot olivat heikommat kuin yhden tai kahden lapsen perheissä. Vastaava ilmiö oli myös yksinhuoltaja-asuntokunnissa. Myös lasten iällä oli yhteys tuloihin. Alimmat kulutusyksikkökohtaiset tulot olivat sellaisissa asuntokunnissa, joissa oli vähintään yksi alle 7-vuotias lapsi. Korkeimmat mediaanitulot olivat asuntokunnissa, joissa nuorin lapsi oli jo täysi-ikäinen. Poikkeuksena tähän oli Kauniainen, missä pareilla, joilla oli alle 3 lasta, oli suurimmat mediaanitulot. 12

Eri elinvaiheiden mediaanitulot verrattuna saman elinvaiheen pääkaupunkiseudun mediaanituloihin vuonna 2012 on esitetty alueittain liitekartoissa 1 ja 2. Yksinasuvien ryhmässä kaikissa Vantaan kaupunginosissa mediaanitulo oli vähintään 80 prosenttia pääkaupunkiseudun yksinasuvien mediaanituloista. Tämän rajan alle jäi Helsingissä kolme (3 %) kaupunginosaa ja Espoossa yksi (1 %) kaupunginosa. Lapsettomien parien osalta tulos oli sama kuin yksinasuvillakin Vantaan osalta, mutta Helsingissä alle 80 prosenttia pääkaupunkiseudun lapsettomien parien mediaanituloista oli seitsemässä (6 %) ja Es- poossa yhdessä (1 %) kaupunginosassa. Pareilla, joilla oli lapsia, alle 80 prosenttia pääkaupunkiseudun vastaavan elinvaiheen mediaanituloista oli Vantaalla seitsemässä (13 %), Helsingissä 12 (10 %) ja Espoossa yhdessä (1 %) kaupunginosassa. Yksinhuoltaja-asuntokunnat erosivat edellisistä ryhmistä siten, ettei minkään kaupunginosan mediaanitulo ollut alle 80 prosenttia pääkaupunkiseudun yksinhuoltaja-asuntokuntien mediaanista.

Yli 20 prosenttia korkeammat mediaanitulot olivat Vantaalla yksinasuvien ryhmässä kolmessa (5 %), Helsingissä 14 (12 %) ja Espoossa 16 (20 %) kaupunginosassa. Lapsettomien parien ryhmässä yli 20 prosenttia pääkaupunkiseudun mediaanituloja korkeammat mediaanitulot olivat Vantaalla kahdessa (4 %), Helsingissä 23 (20 %) ja Espoossa 22 (28 %) kaupunginosassa. Pareilla, joilla oli lapsia, yli 20 prosenttia pääkaupungin parien, joilla on lapsia, mediaanituloa korkeammat mediaanitulot olivat Vantaalla yhdessä (2 %) kaupunginosassa, Helsingissä 24 (21 %) ja Espoossa 21 (27 %) kaupunginosassa. Yksinhuoltaja-asuntokunnissa vastaavat kaupunginosien määrät olivat Vantaalla 6 (12 %), Helsingissä 26 (22 %) ja Espoos- sa 21 (28 %).

3.3 Pienituloiset asuntokunnat pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja niiden osa- alueilla

Pienituloisiksi asuntokunniksi määritellään asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo on alle 60 prosenttia kaikkien Suomen asuntokuntien ekvivalenttien tulojen mediaanista. Käytetystä määritelmästä johtuen pienituloisuuden raja vaihtelee koko väestön tulojen mukaan vuosittain, mikä vaikuttaa myös pienituloisten osuuteen ja määrään. Koska pienituloisuuden määritelmä on suhteellinen, ei siitä voida suoraan päätellä, miten hyvin asuntokunnat tulevat taloudellisesti toimeen. Pienituloisten asuntokuntien osuus on vaihdellut koko Suomessa 2000-luvulla 15,8–20,1 prosentin välillä.

Pienituloisten asuntokuntien ja niissä olevien henkilöiden määrää vertaamalla voidaan nähdä, kuinka isoja asuntokuntia ne ovat. Koska pienituloisuuden laskemisessa käytetään ekvivalenttia tuloa, vastaavat mediaanitulot yksinasuvien henki- löiden tulojen mediaaneja. Kahden aikuisen asuntokunnassa euromääräinen pienituloisuusraja on tällöin 1,5-kertainen yhden hengen talouteen verrattuna.

Kaupungit

Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista nousi kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa vuodesta 2000 vuoteen 2005, jonka jälkeen se on pysynyt lähes samalla tasolla. Vuonna 2012 Vantaalla ja Espoossa oli 11,2 prosenttia asuntokunnista pienituloisia, kun Helsingissä määrä oli suurempi, 15,8 prosenttia. Kauniainen erottui muista kaupungeista selvästi alemmalla pienituloisten osuudellaan. Vuoteen 2000 verrattuna Vantaalla oli kasvua 3,6 prosenttiyksikköä, Es- poossa 4,4 prosenttiyksikköä ja Helsingissä 5,0 prosenttiyksikköä. (Kuvio 5).

Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien henkilöiden määrä oli vuonna 2012 Vantaalla 9,7 prosenttia, Espoossa 9,2 prosenttia ja Helsingissä 14 prosenttia (Kuvio 5). Henkilöiden määrä pienituloisissa asuntokunnissa muuttui samaan tahtiin kuin pienituloisten asuntokuntienkin määrä. Suhteellisesti pienempi henkilöiden määrä selittyy sillä, että erityisesti yksinasuvien joukossa on suhteellisesti enemmän pienituloisia kuin useamman hengen asuntokunnissa. Elinvaiheittainen tarkastelu on esitetty myöhemmin tässä luvussa.

Pienituloisten asuntokuntien mediaanitulot Vantaalla olivat 9 307 €, Espoossa 9 091 € ja Helsingissä 8 913 € vuonna 2000. Vuonna 2012 ne olivat Vantaalla 11 978 €, Espoossa 11 500 € ja Helsingissä 11 388 €.

Kuvio 5. Pienituloisten asuntokuntien ja niissä olevien henkilöiden osuus alueen kaikista asuntokunnista ja henkilöistä v. 2000–2012.

Pienituloisuutta voi tarkastella myös ns. köyhyysvajeen4 kautta. Köyhyysvaje kertoo, miten paljon keskimääräisen pienitu- loisen on ansaittava päästäkseen pienituloisuuden ylärajalle. Vuosittaisena pienituloisuuden rajana on käytetty koko maan aineistosta laskettua arvoa.

Kuvio 6. Köyhyysvaje pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuosina 2000–2012.

Köyhyysvaje on ollut koko 2000-luvun ajan Vantaalla -10,1 prosentin ja -11,7 prosentin välillä. Vuonna 2012 vaje oli Van- taalla -10,1 prosenttia, mikä vastaa noin 1 340 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohden. Espoossa ja Helsingissä vaje on ollut Vantaata suurempi koko tarkastelujakson. Kaupunkien väliset erot ovat pysyneet ajallisesti tarkasteltuina lähes sa- mansuuruisina, lukuun ottamatta Kauniaisia vuosina 2000 ja 2005.

4 http://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_kat_001_fi.html 14

Kaupunginosat

Kaupunginosien tarkastelussa käytetään vuosia 2000, 2006 ja 2012. Mukaan on otettu ne kaupunginosat, joissa asuntokuntia oli tarkasteluvuotena yli 100, ja pienituloisia asuntokuntia 10 tai enemmän. Kaupunginosien määrät ja osuudet pienituloisuusasteen mukaan ovat taulukossa 2 kaikilta tarkasteluvuosilta, ja kartat on esitetty vuosilta 2000 ja 2012 (Kartta 3).

Koska pienituloisuusaste nousi koko pääkaupunkiseudulla 4,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2012, näkyy tämä kohoaminen luonnollisesti myös kaupunginosatasolla. Vuosien 2006 ja 2012 osuudet olivat kaupunkitasolla lähes samat, ja tämä sama näkyy myös tarkasteltaessa kaupunginosien määrää pienituloisuuden mukaan kaupungeittain.

Vuonna 2000 Vantaalla ei ollut yhtään sellaista kaupunginosaa, jolla pienituloisuusaste olisi ollut yli 15 prosenttia. Helsin- gissä tällaisia kaupunginosia oli kuusi (6 %) ja Espoossa yksi (1 %). Vuonna 2012 kaupunginosia, joilla pienituloisuusaste on yli 15 prosenttia, oli Vantaalla kuusi (12 %), Helsingissä 55 (48 %) ja Espoossa seitsemän (9 %). (Taulukko 2.).

Kaupunginosien, joissa pienituloisuusaste oli matala, alle 5 prosenttia, määrä laski Vantaalla 14 (30 %) kaupunginosasta 9 (18 %) kaupunginosaan vuodesta 2000 vuoteen 2012. Helsingissä vastaavien kaupunginosien määrä laski 7 (7 %) kaupunginosasta 4 (4 %) kaupunginosaan ja Espoossa 24 (35 %) kaupunginosasta 10 (13 %) kaupunginosaan.

Vaikka pienituloisuusaste onkin kasvanut kaikissa kaupungeissa, on osassa niiden kaupunginosista se myös laskenut. Vuo- desta 2000 vuoteen 2012 Vantaalla pienituloisuusaste oli laskenut seitsemässä (15 %) kaupunginosassa, Helsingissä vii- dessä (5 %) ja Espoossa kahdeksassa (12 %) kaupunginosassa.

Taulukko 2. Kaupunginosien lukumäärät ja osuudet kaikista kaupunginosista kaupungeittain pienituloisten asuntokuntokuntien osuuden mukaan vuosina 2000, 2006 ja 2012.

Espoo Helsinki Vantaa % 2000 2006 2012 2000 2006 2012 2000 2006 2012 0,0–4,9 lkm 24 12 10 7 1 4 14 8 9 % (34,8) (16) (13,2) (6,6) (0,9) (3,5) (29,8) (16,3) (18,4) 5,0–9,9 lkm 41 33 35 42 28 22 24 23 22 % (59,4) (44,0) (46,1) (39,6) (25) (19,3) (51,1) (46,9) (44,9) 10,0–14,9 lkm 3 23 24 51 29 33 9 8 12 % (4,3) (30,7) (31,6) (48,1) (25,9) (28,9) (19,1) (16,3) (24,5) 15,0–19,9 lkm 0 6 6 5 38 39 0 8 5 % (0,0) (8,0) (7,9) (4,7) (33,9) (34,2) (0,0) (16,3) (10,2) 20,0– lkm 1 1 1 1 16 16 0 2 1 % (1,4) (1,3) (1,3) (0,9) (14,3) (14) (0,0) (4,1) (2,0) Yhteensä lkm 69 75 76 106 112 114 47 49 49 % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

Kartta 3. Pienituloisten asuntokuntien osuudet kaupunginosittain vuosina 2000 ja 2012.

Elinvaiheet

Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla suhteellisesti eniten pienituloisia asuntokuntia oli yksinhuoltaja- ja yhden hengen asuntokunnissa, molemmissa noin viidennes. Yli puolet alle 25-vuotiaiden yksinasuvien asuntokunnista oli pienituloisia, kun taas yli 35-vuotiailla osuus oli noin 16 prosenttia. Iän vaikutus näkyy myös lapsettomilla pareilla, joiden nuorimmassa ikäryhmässä (viitehenkilön mukaan) oli lähes neljännes pienituloisia, kun vastaavasti vanhimmassa 65 vuotta täyttäneiden ryhmässä pienituloisia oli alle 2 prosenttia. Suurempi lasten määrä kasvatti riskiä kuulua pienituloisten asuntokuntien joukkoon sekä pareilla että yksinhuoltajilla. (Liitetaulukko 6).

Asuntokunnan lasten ikä vaikutti myös riskiin kuulua pienituloisten asuntokuntien ryhmään sekä pareilla, joilla oli lapsia, että yksinhuoltaja-asuntokunnilla. Pareilla, joilla oli alle 7-vuotiaita lapsia, oli lähes kaksinkertainen riski kuulua pienituloisten ryhmään verrattuna pareihin, joilla oli 7–17-vuotiaita lapsia. Perheen lasten määrä ei vaikuttanut riskiin. Yksin- huoltaja-asuntokunnissa 1–2 lapsen perheissä vastaava riski oli yli kaksinkertainen, mutta kolmen lapsen tai sitä suurem- missa perheissä hieman alle kaksinkertainen. Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuosina 2006 ja 2012.

Vantaalla alle 25-vuotiaiden pienituloisten asuntokuntien osuus oli huomattavasti pienempi kuin Espoossa ja Helsingissä sekä yksinasuvilla että lapsettomilla pareilla. Muissa asuntokuntaryhmissä ei ole havaittavissa selkeitä eroja Vantaan, Es- poon ja Helsingin välillä.

Ajallisesti tarkasteluna suurin suhteellinen muutos on tapahtunut vuodesta 2000 vuoteen 2006 yksinhuoltaja- asuntokuntien osuudessa. Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus kaikista yksinhuoltaja-asuntokunnista kasvoi ko. ajanjaksolla Vantaalla 16 prosenttiyksikköä, Espoossa 12 prosenttiyksikköä ja Helsingissä 14 prosenttiyksikköä. Kasvu kohdistui erityisesti niihin asuntokuntiin, joissa lapsia oli kolme tai enemmän. Vantaalla ko. ryhmässä kasvu oli 41 pro- senttiyksikköä, Espoossa 32 ja Helsingissä 36 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2006 vuoteen 2012 muutokset pienituloisten osuudessa olivat varsin pieniä.

Pienituloisista asuntokunnista Vantaalla ja Espoossa oli yksinasuvien asuntokuntia 59 prosenttia ja Helsingissä 66 prosenttia. Yksinhuoltajien asuntokuntia oli Vantaalla 16 prosenttia, Espoossa 13 prosenttia ja Helsingissä 10 prosenttia ja paris- kuntia, joilla on lapsi/lapsia Vantaalla ja Espoossa 10 prosenttia sekä Helsingissä 7 prosenttia. Vuodesta 2000 vuoteen 2012 yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus kaikista pienituloisista asuntokunnista on kasvanut, kun taas yksinasuvien asuntokuntien osuus on laskenut. Muiden elinvaiheiden osuudet ovat pysyneet lähes samana kaupungeittain tarkasteluna 2000-luvulla.

3.4 Tulojakauma

Tulonjakoa ja sen ajallista kehitystä tutkitaan tässä luvussa kulutusyksikkökohtaisista tuloista laskettujen tulokymmenysten ja ginikertoimien avulla. Tulokymmenyksiä tarkastelemalla nähdään, miten tulojakauman eri ryhmien tulot ovat kehit- tyneet. Ginikerroin kuvastaa alueen tulonjaon tasaisuutta, mutta ei huomioi tulojen suuruutta itsessään.

3.4.1 Tulokymmenykset kaupungeissa

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa ylimpään 10. tulokymmenykseen kuuluvat asuntokunnat saivat vuonna 2012 kaikista ekvivalenteista käyttötuloista 22–35 prosenttia, kun osuutta tarkastellaan kaupungeittain. Ylimmän kymmenyksen osuus tuloista oli korkein Kauniaisissa ja matalin Vantaalla. 2000-luvulla ylimmän kymmenyksen osuus kaikista tuloista pysyi ta- saisimpana Vantaalla, kun taas Helsingissä ja Espoossa parhaiten ansaitsevien asuntokuntien osuus laski hieman. Ylin tulokymmenys oli tulojen suhteen selkeästi muiden tuloryhmien yläpuolella, sillä toiseksi suurimman osan, 9. tulokymmenykseen kuuluvien asuntokuntien, osuus kaikista tuloista oli kaikissa kaupungeissa alle 15 prosenttia. Vähiten ansaitsevien, 1. tulokymmenykseen kuuluvien asuntokuntien tulojen osuudet vaihtelivat 2,2 prosentista 3,9 prosenttiin kaikista 17 tuloista vuonna 2012, eli ylimmän tuloryhmän osuus kaikista tuloista oli noin 5–15-kertainen verrattuna alimpaan tulo- ryhmään. Alimpaan kymmenykseen kuuluvien osuus tuloista on pysynyt lähes samalla tasolla koko 2000-luvun. (Kuvio 7).

Kuvio 7. Ekvivalenteista tuloista laskettujen tulokymmenysten osuus (%) kokonaistuloista Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa vuosina 2000–2012.

Tulot kasvoivat vuosina vuodesta 2000 vuoteen 2006 pääkaupunkiseudun kaupungeissa ylintä kymmenystä lukuun ottamatta sitä enemmän, mitä suuremmat tulot olivat. Ylimmän kymmenyksen tulot laskivat vuonna 2006 alle vuoden 2000 tason Espoossa ja Kauniaisissa. Vuodesta 2006 vuoteen 2012 tulojen kasvu oli tasaisempaa kaikissa tuloluokissa lukuun ottamatta ylintä kymmenystä. Huomattavaa on, että Vantaalla vuosina 2006–2012 suhteellisesti eniten tulojaan kasvatti- vat alimpaan kymmenykseen kuuluvat asuntokunnat. (Kuvio 8).

Kuhunkin tulokymmenykseen kuuluvien henkilömäärien avulla voidaan arvioida, minkä kokoisia asuntokuntia niihin kuu- luu ja miten asuntokuntien koko on muuttunut ajassa. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus oli kaikissa kaupungeissa alle 10 prosenttia, joten siihen kuuluvien asuntokuntien koot olivat keskimääräistä pienempiä. Vantaalla alimpaan kymmenykseen kuuluvien määrä kasvoi ajanjaksolla 2000–2012 noin 1,4 prosenttiyksikköä. Helsingissä muutos oli 1,0 prosenttiyksikköä ja Espoossa 1,2 prosenttiyksikköä. Ensimmäiseen kymmenykseen henkilömäärän osuuden muutos vuodesta 2000 vuoteen 2012 kuvaa alimpaan tuloryhmään kuuluvien asuntokuntien koon suurentumista suhteessa muiden tulokymmenysten asuntokuntien kokoon. Koska tulo-osuus pysyi kuitenkin alimmassa ryhmässä ennallaan, heikkeni ko. ryhmän suhteellinen taloudellinen tilanne. (Kuvio 9).

Toisen tulokymmenyksen taloudellinen tilanne muuttui ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluviin asuntokuntiin verrattuna paremmaksi, sillä niiden tulo-osuus kaikista tuloista oli suurempi kuin ensimmäisen, mutta henkilömäärä oli lähes sama, tai jopa pienempi kuin ensimmäisen tulokymmenyksen asuntokuntien. Muiden tulokymmenysten kohdalla henki- lömäärissä ei ajallisesti tapahtunut yhtä suurta muutosta. Kymmenyksissä 3–7 henkilömäärät vähenivät hieman, joten niiden suhteellinen taloudellinen tilanne parantui vuodesta 2000 vuoteen 2012.

Parhaiten ansaitsevan tulokymmenyksen suhteellinen taloudellinen asema heikkeni vuodesta 2000 vuoteen 2012, koska sen tulo-osuus pieneni selvästi kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta, mutta henkilömää- rät pysyivät lähes samana.

Kuvio 8. Ekvivalenttien tulojen kymmenysten keskiarvojen muutos (%) vuosina 2000–2006 ja vuosina 2006–2012 kaupungeittain.

Kuvio 9. Ekvivalenteista tuloista laskettujen tulokymmenysten tulo-osuudet (%) ja niiden henkilömäärien osuudet (%) alueen väestöstä vuosina 2000 ja 2012. 19

Tulonjaon tasaisuutta voidaan tutkia myös ikäluokkien suhteen. Jos tulot jakautuisivat ikäluokkien suhteen tasaisesti, olisi kaikissa tulokymmenyksissä kunkin kaupungin ikäjakauman mukainen määrä henkilöitä. Tässä tarkastellaan alle 18- vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ikäluokkia.

Vuonna 2012 Vantaalla alimpaan tulokymmenykseen kuului alle 18-vuotiaita noin 1,3-kertainen määrä verrattuna siihen, että kaikissa kymmenyksissä olisi koko väestön mukainen osuus ko. ikäluokkaan kuuluvia. Alle 18-vuotiaiden määrä verrattuna odotettuun määrään laski sitä pienemmäksi, mitä suuremmat tulot olivat. Ylimmässä kymmenyksessä alle 18- vuotiaiden määrä oli selvästi odotettua pienempi, todellisen ja odotetun henkilömäärän suhteen ollessa 0,65. Espoossa ja Helsingissä alle 18-vuotiaiden määrän ja kymmenysten välinen yhteys oli samanlainen kuin Vantaallakin, mutta ero alim- man ja ylimmän kymmenyksen välillä ei ollut yhtä suuri. Alimmassa kymmenyksessä alle 18-vuotiaiden määrä suhteellisesti kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2012. (Kuvio 10).

65 vuotta täyttäneiden ryhmässä tulokymmenyksen ja henkilöiden määrän yhteys oli alle 18-vuotiaiden ryhmää selkeäm- pi. Alimmassa kymmenyksessä 65 vuotta täyttäneitä oli selvästi odotettua vähemmän, mutta toisessa tulokymmenykses- sä heidän määränsä oli noin 1,5-kertainen verrattuna odotettuun määrään vuonna 2012. Tulojen kasvaessa 65 vuotta täyttäneiden määrä laski suhteessa odotettuun määrään siten, että vuonna 2012 yhdeksännessä kymmenyksessä henki- lömäärä oli 0,61–0,74-kertainen verrattuna odotettuun henkilömäärään Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Vuoteen 2000 verrattuna 65 vuotta täyttäneiden määrä jakautui tasaisemmin vuonna 2012.

Koska alle 18-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä oli alimmissa tulokymmenyksissä – alinta kymmenystä lukuun ottamatta – enemmän kuin on odotettu ja vastaavasti ylimmissä tuloluokissa vähemmän kuin on odotettu, olivat työikäisten määrät päinvastaiset. 18–64-vuotiaiden määrä kasvoi sitä suuremmaksi, mitä korkeammasta tulokymmenyksestä (lukuun ottamatta alinta kymmenystä) oli kyse. Voimakkaimmin tämä näkyi Vantaalla.

Kuvio 10. Tulokymmenysten alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden lukumäärien suhde odotettuihin henkilömääriin Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa vuosina 2000, 2006 ja 2012.

3.4.2 Ginikertoimet kaupungeissa ja kaupunginosissa

Kaupungit

Ginikertoimet ovat muuttuneet vuodesta 2005 vuoteen 2012 samansuuntaisesti koko pääkaupunkiseudulla lukuun ottamatta Kauniaista. Muutokset olivat kuitenkin varsin pieniä seitsemän vuoden ajanjaksolla. Tuloerot kaventuivat Vantaalla 0,7 yksikköä vuodesta 2005 vuoteen 2012. Helsingissä tuloerot pienentyivät samana ajanjaksona 2,4 yksikköä ja Espoossa 1,7 yksikköä, kun taas Kauniaisissa tuloerot kasvoivat 0,6 yksikköä. Vantaalla tuloerot olivat kuitenkin noin 7 yksikköä alemmat kuin Helsingissä ja noin 6 yksikköä alemmat kuin Espoossa vuonna 2012. Kauniaisissa tuloerot olivat huomattavasti muita pääkaupunkiseudun kaupunkeja suuremmat. (Kuvio 11).

Kuvio 11. Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten ginikertoimet v. 2005 - 2012.

Kaupunginosat

Tuloerot olivat kaupunginosittain tarkasteltuna pienimmät Vantaalla, missä kaikkien kaupunginosien (yli 100 asuntokuntaa) ginikertoimet olivat 21 ja 41 prosentin välillä vuonna 2012. Helsingissä ginikertoimien vaihteluväli oli 17–65 ja Es- poossa 19–50. Suurin ero kaupunkien kaupunginosittaisissa ginikertoimien arvoissa oli ylimmässä kvartiilissa, eli niissä kaupunginosissa, joissa kerroin oli ylimmän 25 prosentin ryhmässä. Vantaalla ko. ryhmän vaihteluväli oli 16 yksikköä, Hel- singissä 33 yksikköä ja Espoossa 18 yksikköä. Koska ginikerroin on erityisen arka yksittäisille poikkeaville havainnoille, tulee korkeimpiin kertoimen arvoihin suhtautua varauksella. Yksittäisen kaupunginosan korkea kertoimen arvo voi johtua esimerkiksi yhdestä asuntokunnasta, tai jopa yhdestä henkilöstä, joka on saanut esimerkiksi suuret pääomatulot yksittäi- senä vuotena. (Kuvio 12, Liitetaulukko 7, Karttaliite 3).

Vuosien välillä vaihtelu oli suhteellisen pientä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja poikkeukset johtuivat yksittäis- ten kaupunginosien suurista tuloeroista. Vuosina 2005–2012 ginikerroin on ollut alle 27 Vantaalla alle 75 prosentissa kaupunginosista, kun Helsingissä vastaava kertoimen arvo on ollut 35 ja Espoossa 36. Helsingissä oli seitsemän kaupunginosaa, joissa ginikerroin oli yli 50 sekä vuonna 2005 että vuonna 2012. Vantaalla ja Espoossa tällaisia kaupunginosia ei ollut yhtään. (Kuvio 13).

Asuntokuntien määrän muutoksella ei ollut selkeää vaikutusta kaupunginosien tuloeroihin Vantaalla eikä Espoossa, kun vertaillaan vuosia 2005 ja 2012. Sen sijaan Helsingissä oli muutamia kaupunginosia, joissa asuntokuntien määrällä ja tuloerojen muutoksella on havaittavissa yhteys. Helsingissä Hernesaaren kaupunginosassa tuloerot ovat kasvaneet vuodesta 2005 vuoteen 2012 ja Viikinrannan kaupunginosassa tuloerot ovat taas kaventuneet. (Kuvio 13). 21

Kuvio 12. Kaupunginosien ginikertoimet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla v.2005 - 2012.

Kuvio 13. Kaupunginosien ginikertoimet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuosina 2005 ja 2012.

4 Yhteenveto

Pääkaupunkiseudun kaupunkien asuntokuntien ekvivalentit tulot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen 2009, minkä jälkeen ne pysyivät lähes samalla tasolla vuoteen 2012 saakka. Tulojen keskiarvo oli mediaania korkeampi koko tarkastelujakson ajan. Tämä kertoo siitä, että tulojakauma on oikealle vino, eli kaupungeissa oli selkeästi suurituloisia asuntokuntia. Vuosi- na 2000–2012 Vantaan, Helsingin ja Espoon väliset tuloerot eivät juuri muuttuneet, kun tarkastellaan tulojakauman mediaania. Vantaan ja Helsingin asuntokuntien tulojen mediaanit olivat lähes samalla tasolla, mutta Espoon erosi niistä kor- keammalla tulotasollaan.

Korkeatuloiset kaupunginosat painottuivat alueen länsiosaan, Espooseen, kun taas matalatuloiset kaupunginosat olivat idässä, eli Helsingissä. Vantaalla huonotuloisimmat kaupunginosat painottuivat pääradan varrelle. Vantaa erottui muista kaupungeista asuntokuntien tulojen suhteen kaupunginosien tasaisuudella, eli sieltä puuttuivat sekä korkea- että matalatuloiset kaupunginosat.

Tulojen suhteen huonoimmassa asemassa pääkaupunkiseudulla olivat yksinhuoltajien ja yksinasuvien asuntokunnat. Yk- sinhuoltaja-asuntokuntien tulojen kehitys oli 2000-luvulla selvästi muita asuntokuntatyyppejä heikompaa. Yksinasuvien ja yksinhuoltaja-asuntokuntien mediaanitulot olivat Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa lähes yhtä suuret, kun taas lapsettomien ja parien, joilla on lapsia, kohdalla Espoo erottui paremmalla tulotasollaan. Asuntokunnan viitehenkilön iällä ja lasten määrällä oli kuitenkin vaikutusta tulotasoon.

Pienituloisuus lasketaan osuutena koko Suomen asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaanista, joten se ei se kuvasta täysin asuntokuntien toimeentulon edellytyksiä. Pienituloisten asuntokuntien osuus kasvoi kaikissa pääkau- punkiseudun kunnissa 2000-luvulla, vaikkakin suurin muutos osuuksissa tapahtui jo tarkastelujakson ensimmäisellä puo- liskolla. Vantaalla ja Espoossa pienituloisten asuntokuntien osuus oli vuonna 2012 lähes yhtä suuri, mutta Helsinki erosi niistä selkeästi suuremmalla osuudellaan. Pienituloisten osuuden kasvu näkyy luonnollisesti myös kaupunginosatasolla. Vuonna 2000 Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa oli kolme prosenttia kaupunginosista sellaisia, joissa pienituloisia oli yli 15 prosenttia, mutta 12 vuotta myöhemmin osuus oli jo 28 prosenttia. Tämä kehitys näkyi vahvimmin Helsingissä. Matalampi tulotaso näkyi myös tarkasteltaessa pienituloisuutta asuntokuntotyyppien tasolla. Yksinhuoltajien ja yksinasuvien asuntokunnista pienituloisia oli noin viidennes, kun taas lapsettomilla ja pareilla, joilla on lapsia, osuus oli hieman yli 5 prosenttia. Yksinasuvilla suurta osuutta selittänee runsas opiskelija-asuntokuntien määrä erityisesti Helsingissä ja Espoossa.

Kaupunkitasolla Vantaan tulonjako oli tasaisin, käytetään mittarina sitten ekvivalenteista tuloista laskettuja kymmenyksiä, tai ginikerrointa. Vantaalla ylin tulonsaajakymmenys sai vuonna 2012 noin 20 prosenttia kaikista tuloista, kun vastaava määrä oli Helsingissä ja Espoossa noin 25 prosenttia. Tarkastelujakson aikana ylimmän kymmenyksen suhteellinen asema laski sekä Helsingissä että Espoossa, kun Vantaalla se pysyi lähes vakiona. Heikoiten ansaitsevan kymmenyksen osuus kaikista tuloista pysyi samalla tasolla koko jakson 2000–2012 ajan. Se sai tuloista noin 3 prosenttia.

Tulonjako oli tasaisinta myös tulonjaon tasaisuutta mittaavan ginikertoimen arvojen perusteella. Vantaalla tulonjako oli Helsinkiä ja Espoota tasaisempaa vuonna 2012. Vantaan tulonjako on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2005 lähtien, kun taas Helsingissä ja Espoossa se on tasoittunut jakson alkuvuodesta 2005. Tulonjakoa kuvaavissa mittareissa on hyvä huo- mata, että yksittäisten vuosien suuret erot saattavat johtua esimerkiksi erilaisista omaisuustuloista. Tällaisia vuosia on havaittavissa Espoossa ja Helsingissä.

Tämän raportin tavoitteena oli avata 2000-luvun alkupuolen tulojen ja tulojaon kehitystä Vantaalla, Espoossa ja Helsingis- sä. Koska aihepiiri on laaja, on aihepiirissä paljon tutkittavaa. Erilaisten tulonjaon syy-seuraussuhteiden etsiminen olisi kuntapäättäjien kannalta tärkeää: millaiset toimet ovat johtaneet menneeseen kehitykseen, ja millaiset toimet eivät taas ole toimineet. On huomattavaa, että osa tulonjakoon vaikuttavista tekijöistä on sellaisia, ettei niihin ole mahdollista kun- tatasolla edes vaikuttaa. Tulevaisuuden tärkeitä tutkimuskohteita kuntien kannalta voisivat olla ainakin rakentamisen ja erilaisten tukien vaikutus tulonjakoon.

5 Lähteet

Bellù Lorenzo Giovanni, Liberati Paolo: Inequality Analysis The Gini Index. [http://www.fao.org/docs/up/easypol/329/gini_index_040en.pdf]. 25.5.2015.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. Tuloerot (Kansainvälinen Vertai- lu) 2014, 1 Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1987–2014 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 31.12.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_kat_001_fi.html

Vilkama, Katja; Lönnqkvist, Henrik; Väliniemi-Laurson, Jenni; Tuominen Martti. Erilaistuva pääkaupunkiseutu. Sosioeko- nomiset erot alueittain 2002–2012. Tutkimuksia 2014:1. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Riihelä, Juhani. Vuoristoiselta rannikolta tasaiseen sisämaahan. Tulot ja tulonjako pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2000. C4:2004. Tilasto ja tutkimus. Vantaan kaupunki.

Rauniomaa, Eija. Kellä on, kellä ei. Tulotason ja tulonjaon kehitys pääkaupunkiseudulla vuodesta 2000 vuoteen 2005. C20:2008. Tilasto ja tutkimus. Vantaan kaupunki.

Vaattovaara, Mari. Pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen. Tutkimuksia 7:1998. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Lankinen Markku: Alueellisen eriytymisen suunta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 1990-luvulla. Tutkimuksia 6:2001. Helsingin kaupungin tietokeskus.

6 Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Ekvivalenttien tulojen keskiarvot tulokymmenyksillä vuosina 2000, 2006 ja 2012 (kuluttajahintaindeksillä korjatut arvot)

Alue Vuosi 1. kymmenys 2. kymmenys 3. kymmenys 4. kymmenys 5. kymmenys 6. kymmenys 7. kymmenys 8. kymmenys 9. kymmenys 10. kymmenys Espoo 2000 9 245 13 600 16 284 18 737 21 222 23 972 27 180 31 343 38 074 97 359 Espoo 2006 9 243 14 367 17 683 20 986 24 175 27 568 31 454 36 447 44 174 85 337 Espoo 2012 9 767 15 503 19 085 22 654 26 019 29 665 33 675 38 800 46 675 80 666 Helsinki 2000 7 697 12 036 14 268 16 441 18 615 20 946 23 665 27 118 32 559 75 766 Helsinki 2006 7 769 12 737 15 261 17 972 20 827 23 714 27 061 31 283 37 879 79 663 Helsinki 2012 8 333 13 877 16 627 19 551 22 622 25 686 29 185 33 614 40 479 74 656 Vantaa 2000 9 169 13 031 15 339 17 431 19 384 21 399 23 648 26 375 30 321 47 648 Vantaa 2006 9 580 13 966 16 733 19 508 22 044 24 588 27 410 30 789 35 684 54 920 Vantaa 2012 10 549 15 236 18 069 20 935 23 632 26 314 29 291 32 873 38 105 56 027 Kauniainen 2000 9 985 15 464 19 106 22 611 26 647 30 958 36 592 44 463 58 404 206 351 Kauniainen 2006 10 867 17 383 21 940 25 994 30 632 35 806 42 395 52 117 70 851 191 763 Kauniainen 2012 11 240 18 231 23 292 27 907 33 058 38 978 46 411 55 884 71 065 171 926

Liitetaulukko 2. Ekvivalenttien tulojen mediaanit tulokymmenyksillä vuosina 2000, 2006 ja 2012 (kuluttajahintaindeksillä korjatut arvot)

Alue Vuosi 1. kymmenys 2. kymmenys 3. kymmenys 4. kymmenys 5. kymmenys 6. kymmenys 7. kymmenys 8. kymmenys 9. kymmenys 10. kymmenys Espoo 2000 10 189 13 625 16 303 18 742 21 216 23 951 27 153 31 261 37 720 56 294 Espoo 2006 10 350 14 400 17 687 20 986 24 171 27 547 31 425 36 353 43 782 63 041 Espoo 2012 11 066 15 538 19 078 22 670 25 997 29 657 33 643 38 720 46 353 65 148 Helsinki 2000 8 686 12 050 14 262 16 443 18 611 20 925 23 635 27 045 32 302 46 921 Helsinki 2006 8 835 12 759 15 247 17 971 20 831 23 681 27 024 31 197 37 563 54 374 Helsinki 2012 9 553 13 906 16 607 19 537 22 622 25 663 29 145 33 533 40 171 57 121 Vantaa 2000 10 021 13 055 15 334 17 440 19 386 21 396 23 642 26 324 30 187 39 259 Vantaa 2006 10 505 13 987 16 722 19 522 22 050 24 579 27 395 30 746 35 454 46 253 Vantaa 2012 11 640 15 267 18 052 20 931 23 641 26 292 29 275 32 796 37 920 49 272 Kauniainen 2000 11 227 15 478 19 079 22 538 26 703 30 767 36 597 44 480 57 709 106 382 Kauniainen 2006 12 055 17 336 21 948 25 935 30 632 35 881 42 129 51 573 69 505 130 265 Kauniainen 2012 12 361 18 209 23 349 27 834 33 008 38 736 46 468 55 776 70 087 117 541

Liitetaulukko 3. Ekvivalenttien tulojen osuus tulokymmenyksillä vuosina 2000, 2006 ja 2012.

Alue Vuosi 1. kymmenys 2. kymmenys 3. kymmenys 4. kymmenys 5. kymmenys 6. kymmenys 7. kymmenys 8. kymmenys 9. kymmenys 10. kymmenys Espoo 2000 3 5 5 6 7 8 9 11 13 33 Espoo 2006 3 5 6 7 8 9 10 12 14 27 Espoo 2012 3 5 6 7 8 9 10 12 14 25 Helsinki 2000 3 5 6 7 7 8 10 11 13 30 Helsinki 2006 3 5 6 7 8 9 10 11 14 29 Helsinki 2012 3 5 6 7 8 9 10 12 14 26 Vantaa 2000 4 6 7 8 9 10 11 12 14 21 Vantaa 2006 4 5 7 8 9 10 11 12 14 22 Vantaa 2012 4 6 7 8 9 10 11 12 14 21 Kauniainen 2000 2 3 4 5 6 7 8 9 12 44 Kauniainen 2006 2 3 4 5 6 7 8 10 14 38 Kauniainen 2012 2 4 5 6 7 8 9 11 14 34

Liitetaulukko 4. Henkilömäärät tulokymmenyksissä vuosina 2000, 2006 ja 2012.

Alue Vuosi 1. kymmenys 2. kymmenys 3. kymmenys 4. kymmenys 5. kymmenys 6. kymmenys 7. kymmenys 8. kymmenys 9. kymmenys 10. kymmenys Espoo 2000 14 803 18 080 19 946 20 765 21 650 22 446 22 840 22 935 23 082 22 820 Espoo 2006 18 074 19 575 21 511 22 322 23 294 24 520 25 005 25 568 25 311 25 507 Espoo 2012 20 852 21 048 23 118 24 046 25 000 26 367 27 260 27 579 28 241 27 821 Helsinki 2000 42 113 43 463 49 209 53 306 53 380 55 660 57 746 58 830 59 742 59 325 Helsinki 2006 47 729 47 040 48 696 53 147 53 646 55 648 57 786 59 098 60 821 61 704 Helsinki 2012 51 682 51 375 51 638 55 692 56 811 58 395 60 916 62 968 65 275 65 639 Vantaa 2000 12 822 15 251 17 315 17 991 18 096 18 740 18 949 19 230 18 834 18 224 Vantaa 2006 15 793 16 057 17 593 18 601 19 094 19 761 20 171 20 128 19 960 19 455 Vantaa 2012 17 586 17 372 18 535 19 906 20 085 20 989 21 706 22 017 21 883 21 481 Kauniainen 2000 556 669 752 819 834 871 935 961 987 961 Kauniainen 2006 604 655 727 724 817 931 934 975 964 938 Kauniainen 2012 675 714 715 795 870 934 993 1 010 970 980

Liitetaulukko 5. Kulutusyksikkökohtaisen käytettävissä olevan rahatulon mediaanit elinvaiheittain Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa vuosina 2000, 2006 ja 2012. (* viitehenkilön ikä, ** nuorimman lapsen ikä).

2000 2006 2012 Kauniai- Kauniai- Kauniai- Espoo Helsinki Vantaa nen Espoo Helsinki Vantaa nen Espoo Helsinki Vantaa nen Kaikki asuntokunnat 22 530 19 728 20 362 28 627 25 829 22 220 23 294 33 096 27 791 24 121 24 946 35 861 Yksinasuva 17 973 17 132 17 173 19 253 20 606 19 366 19 726 23 182 22 346 20 882 21 166 25 362 - 25 v 12 422 11 933 13 141 12 896 12 750 12 535 14 370 12 554 13 757 13 415 16 296 14 287 25-34 v 19 684 18 996 18 994 19 311 22 508 21 491 22 037 21 907 23 458 22 613 23 203 22 705 35-64 v 20 514 19 773 19 229 21 837 24 137 22 742 22 568 26 239 26 125 24 748 24 469 28 112 65+ v 14 273 14 080 13 290 18 366 16 834 16 095 15 410 21 664 19 216 18 110 17 438 25 499 Pari (ei lapsia) 27 363 24 925 24 373 34 834 32 071 28 972 28 695 40 547 34 383 31 405 30 694 46 203 - 25 v * 16 322 16 164 17 546 15 647 17 520 16 884 19 910 17 229 18 968 18 458 21 966 15 920 25-34 v * 28 284 25 834 25 628 27 338 32 233 28 844 30 834 33 893 32 969 30 550 32 098 31 921 35-64 v * 31 380 28 338 27 209 40 254 37 608 34 019 32 390 48 978 40 723 37 058 35 383 53 274 65+ v * 21 726 20 407 17 991 32 941 26 496 24 107 21 603 38 476 31 208 28 202 25 335 44 599 Pari ja lapsia 25 866 23 434 22 522 35 726 30 489 27 107 26 094 41 908 32 945 29 275 28 178 45 751 1-2 lasta 26 715 24 065 23 255 36 302 31 550 27 984 27 036 43 355 33 917 30 134 29 037 47 139 - 7 v ** 25 186 22 211 21 579 30 982 29 984 26 006 25 342 38 334 31 537 28 014 26 993 40 436 7-17 v ** 27 012 24 604 23 728 37 358 32 481 28 744 27 687 47 575 35 455 30 962 30 000 54 361 18+ v ** 29 343 27 043 26 303 37 843 34 010 30 838 29 768 43 508 37 332 33 481 32 524 49 758 3+ lasta 22 259 19 921 19 011 33 450 25 878 22 200 21 540 38 004 28 566 23 859 23 289 41 082 - 7 v ** 21 375 18 485 18 147 33 521 24 859 20 640 20 267 35 244 26 640 22 159 22 178 37 027 7-17 v ** 23 407 21 740 20 436 33 186 27 094 23 977 23 015 42 405 30 613 25 723 24 929 41 611 18+ v ** 26 803 25 170 26 721 34 516 30 575 25 193 28 746 52 477 31 235 28 079 30 014 49 627 Yksinhuoltajat 17 617 16 951 16 766 20 370 18 043 17 136 16 825 21 758 19 770 18 749 18 218 21 134 1-2 lasta 17 931 17 149 16 994 20 633 18 800 17 594 17 328 22 562 20 539 19 227 18 833 21 534 - 7 v ** 16 335 15 436 15 318 19 160 15 474 14 633 14 332 19 134 16 573 15 831 15 647 17 267 7-17 v ** 17 599 16 917 16 844 20 270 18 241 17 159 17 307 21 604 20 173 18 749 18 618 20 391 18+ v ** 20 455 19 822 19 525 22 462 23 178 21 712 21 859 27 305 24 996 23 116 23 688 26 984 3+ lasta 16 030 15 201 15 297 16 572 14 102 13 427 13 224 14 551 15 300 14 418 14 453 15 931 - 7 v ** 15 207 14 789 15 166 18 533 13 020 12 225 12 089 11 461 13 769 13 252 13 556 13 711 7-17 v ** 16 459 15 679 15 558 15 192 14 912 14 391 14 209 18 705 16 275 15 250 15 547 16 044 18+ v ** 19 724 18 897 16 783 15 499 19 896 16 617 20 140 . 22 428 21 925 21 259 22 071 Muut 21 361 19 398 20 087 26 823 21 014 19 771 22 072 31 799 22 885 21 681 24 346 33 302

Liitetaulukko 6. Pienituloisten asuntokuntien osuus elinvaiheittain pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja koko Suomessa vuosina 2000, 2006 ja 2012. (* Viitehenkilön ikä, ** nuorimman lapsen ikä).

2000 2006 2012 Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kaikki asuntokunnat 7 11 8 5 11 16 12 7 11 16 11 7 Yksinasuva 14 16 15 11 19 22 19 14 19 21 17 14 - 25 v 39 44 36 38 52 53 41 53 52 54 39 47 25-34 v 12 15 12 11 17 20 14 16 19 22 16 24 35-64 v 10 12 11 8 13 17 14 10 14 17 14 12 65+ v 15 15 19 11 18 20 23 13 14 17 18 8 Pari (ei lapsia) 3 4 3 2 4 5 4 2 4 5 3 2 - 25 v * 14 17 13 . 22 26 18 35 24 27 16 41 25-34 v * 2 4 2 5 3 6 3 . 4 6 4 . 35-64 v * 1 3 2 2 2 3 3 2 2 3 3 1 65+ v * 2 2 2 . 2 2 3 . 1 2 2 . Pari ja lapsia 2 4 3 1 4 7 5 2 4 7 5 2 1-2 lasta 2 4 2 1 3 6 4 2 4 6 4 2 - 7 v ** 2 5 3 3 4 8 5 3 5 8 6 4 7-17 v ** 2 3 2 . 2 4 3 1 3 5 3 2 18+ v ** 1 2 1 2 2 3 2 . 2 3 2 . 3+ lasta 3 6 4 . 6 12 9 3 7 14 10 3 - 7 v ** 4 8 5 . 7 16 11 4 8 17 13 3 7-17 v ** 2 4 2 . 5 7 6 3 5 10 6 3 18+ v ** . 5 . . . 10 . . . 10 . . Yksinhuoltajat 6 8 7 8 18 22 23 10 19 23 22 18 1-2 lasta 6 8 7 9 16 20 20 7 17 20 19 16 - 7 v ** 10 12 10 12 32 37 38 . 33 38 37 23 7-17 v ** 5 7 5 5 14 19 16 7 15 18 17 13 18+ v ** 5 7 7 11 9 11 11 5 8 11 9 14 3+ lasta 6 9 6 . 38 44 47 34 40 47 46 31 - 7 v ** 5 9 6 . 49 58 59 58 53 59 57 50 7-17 v ** 7 8 6 . 29 31 35 . 30 38 35 25 18+ v ** . 19 . . . 32 . . . 11 . . Muut 10 14 12 4 20 23 17 10 21 23 14 12

Liitetaulukko 7. Asuntokuntien ja henkilöiden lukumäärä, ekvivalenttien tulojen mediaani kaupunginosittain vuosina 2000, 2006 ja 2012 ja ginikerroin kaupunginosittain vuosina 2006 ja 2012

Espoo Ekvivalenttien Asuntokuntien Henkilöiden tulojen Pienituloisten Alue vuosi lukumäärä lukumäärä mediaani osuus Ginikerroin 111 Pohjois-Leppävaara 2000 3186 6027 21905 7,0 111 Pohjois-Leppävaara 2006 3248 5819 23859 11,5 0,274 111 Pohjois-Leppävaara 2012 3459 6206 25387 13,6 0,275 112 Etelä-Leppävaara 2000 1175 2526 19976 7,4 112 Etelä-Leppävaara 2006 2969 5775 23154 12,2 0,276 112 Etelä-Leppävaara 2012 3401 6620 26103 10,3 0,262 113 Mäkkylä 2000 1547 2901 20921 7,6 113 Mäkkylä 2006 1636 2990 24255 13,0 0,29 113 Mäkkylä 2012 1996 3793 26739 12,9 0,299 114 Lintukorpi 2000 1052 2960 22784 2,8 114 Lintukorpi 2006 1118 3023 26463 7,2 0,297 114 Lintukorpi 2012 1157 3109 28573 8,6 0,272 115 Lintulaakso 2000 256 768 26626 5,1 115 Lintulaakso 2006 311 946 31589 4,8 0,292 115 Lintulaakso 2012 346 1091 35545 3,2 0,342 116 Uusmäki 2000 222 560 25011 5,4 116 Uusmäki 2006 220 577 29335 4,5 0,272 116 Uusmäki 2012 393 960 30682 4,6 0,276 117 Lintumetsä 2000 641 1758 22249 9,8 117 Lintumetsä 2006 710 2006 28040 13,5 0,379 117 Lintumetsä 2012 756 2181 31112 13,6 0,336 118 Perkkaa 2000 1580 3290 21212 7,0 118 Perkkaa 2006 1778 3451 23393 12,1 0,263 118 Perkkaa 2012 1875 3762 24759 13,1 0,265 131 Nuijala 2000 2147 5430 22277 4,5 131 Nuijala 2006 2449 5855 25930 10,4 0,282 131 Nuijala 2012 2703 6261 26616 11,1 0,28 132 Kuninkainen 2000 821 1870 19649 14,0 132 Kuninkainen 2006 1162 2624 24775 13,9 0,348 132 Kuninkainen 2012 1193 2788 27129 16,8 0,316 133 Karakallio 2000 2403 5268 20133 6,4 133 Karakallio 2006 2415 5043 22451 11,1 0,249 133 Karakallio 2012 2597 5422 23926 12,3 0,253 141 Veininlaakso 2000 918 2720 27971 2,3 141 Veininlaakso 2006 1063 3034 33020 2,8 0,284 141 Veininlaakso 2012 1347 3585 34480 3,3 0,269 142 Lähderanta 2000 734 1546 20736 8,6 142 Lähderanta 2006 743 1503 23008 14,9 0,281 142 Lähderanta 2012 767 1506 23830 13,2 0,27 143 Jupperi 2000 1392 4245 28249 3,1 143 Jupperi 2006 1649 4947 33973 2,6 0,365 143 Jupperi 2012 1813 5352 37079 2,9 0,277 151 Viherlaakso 2000 2302 4961 22499 7,1 151 Viherlaakso 2006 2399 4960 25256 9,9 0,284 151 Viherlaakso 2012 2419 4988 26785 10,8 0,272 152 Lippajärvi 2000 1424 3632 22868 4,8 152 Lippajärvi 2006 1692 4121 26620 7,0 0,306 152 Lippajärvi 2012 1739 4110 28981 7,7 0,279 161 Sepänkylä 2000 403 966 25381 5,0 161 Sepänkylä 2006 518 1166 31169 7,1 0,301 161 Sepänkylä 2012 608 1346 30714 10,0 0,306 211 Tapiolan keskus 2000 1560 2772 23501 6,7 211 Tapiolan keskus 2006 1546 2625 26069 10,5 0,348 211 Tapiolan keskus 2012 1581 2744 27839 10,6 0,313 212 Länsikorkee 2000 2233 3921 21797 9,5 212 Länsikorkee 2006 2231 3741 25482 12,9 0,353 30

212 Länsikorkee 2012 2253 3904 27235 12,6 0,322 213 Otsolahti 2000 1495 2702 22808 10,0 213 Otsolahti 2006 1484 2618 26443 11,9 0,345 213 Otsolahti 2012 1461 2677 29290 13,3 0,337 214 Niittykumpu 2000 1445 3198 25248 7,3 214 Niittykumpu 2006 1693 3437 29141 8,8 0,327 214 Niittykumpu 2012 1903 3841 31535 9,8 0,325 215 Pohjois-Tapiola 2000 2586 6209 25939 6,1 215 Pohjois-Tapiola 2006 2596 5994 31005 8,3 0,369 215 Pohjois-Tapiola 2012 2684 6096 33096 8,4 0,335 222 Otaniemi 2000 1579 2878 15967 21,2 222 Otaniemi 2006 1812 3178 13753 44,5 0,327 222 Otaniemi 2012 1845 3347 14044 50,2 0,353 231 Westend 2000 1165 3077 37029 4,6 231 Westend 2006 1188 2978 42949 6,4 0,542 231 Westend 2012 1204 3037 44726 5,9 0,498 232 Haukilahti 2000 2526 5655 28524 5,5 232 Haukilahti 2006 2604 5587 32605 7,9 0,453 232 Haukilahti 2012 2685 5801 34102 7,8 0,402 241 Vanha-Mankkaa 2000 1526 4244 29793 3,3 241 Vanha-Mankkaa 2006 1635 4457 34956 4,1 0,307 241 Vanha-Mankkaa 2012 1708 4598 37437 4,0 0,289 242 Taavinkylä 2000 1046 3263 29630 3,4 242 Taavinkylä 2006 1102 3251 34820 6,2 0,346 242 Taavinkylä 2012 1176 3405 36506 5,9 0,297 252 Pohjois-Laajalahti 2000 1261 3429 27249 4,0 252 Pohjois-Laajalahti 2006 1296 3370 30472 6,3 0,308 252 Pohjois-Laajalahti 2012 1307 3393 31965 7,0 0,296 311 Matinmetsä 2000 2452 4779 20016 9,1 311 Matinmetsä 2006 2564 4668 22081 15,4 0,28 311 Matinmetsä 2012 2518 4669 23607 16,4 0,275 312 Tiistilä 2000 2412 5610 19737 7,1 312 Tiistilä 2006 2440 5207 21599 16,2 0,317 312 Tiistilä 2012 2442 5121 23565 14,9 0,301 313 Matinlahti 2000 1863 4119 23349 7,2 313 Matinlahti 2006 2110 4398 24585 12,7 0,387 313 Matinlahti 2012 2399 4980 25846 14,6 0,37 314 Matinkylän keskus 2006 1614 2768 24309 12,3 0,298 314 Matinkylän keskus 2012 1809 3121 25961 9,7 0,264 315 Nuottaniemi 2000 331 1038 41703 4,2 315 Nuottaniemi 2006 384 1188 50665 4,2 0,41 315 Nuottaniemi 2012 407 1257 53137 5,4 0,377 321 Friisilä 2000 788 1995 24218 5,7 321 Friisilä 2006 959 2370 30406 7,4 0,357 321 Friisilä 2012 1015 2479 33164 9,4 0,334 322 Olarinmäki 2000 2523 6460 27607 4,5 322 Olarinmäki 2006 2836 6759 31233 6,7 0,319 322 Olarinmäki 2012 2897 6773 32916 6,7 0,294 323 Kuitinmäki 2000 2928 5825 21041 8,2 323 Kuitinmäki 2006 2980 5474 23953 13,2 0,303 323 Kuitinmäki 2012 3223 5891 25552 14,2 0,287 331 Henttaa 2000 124 410 27512 331 Henttaa 2006 150 483 35391 0,319 331 Henttaa 2012 153 466 40549 0,367 332 Suurpelto 2012 875 1681 25434 11,8 0,248 411 Espoonlahden keskus 2000 1662 3513 18529 10,4 411 Espoonlahden keskus 2006 2109 4029 21976 15,5 0,277 411 Espoonlahden keskus 2012 2101 3902 23437 15,6 0,264 412 Soukanmäki 2000 3301 6922 21013 8,1 412 Soukanmäki 2006 3293 6488 23709 12,2 0,307 412 Soukanmäki 2012 3344 6585 24657 12,9 0,297 413 Kivenlahti 2000 4029 8336 20769 7,7 413 Kivenlahti 2006 4028 7737 23089 12,5 0,288 31

413 Kivenlahti 2012 4176 7716 24524 13,7 0,274 414 Laurinlahti 2000 1472 4071 27164 3,9 414 Laurinlahti 2006 1606 4087 31808 6,2 0,315 414 Laurinlahti 2012 1597 4067 33697 6,4 0,288 415 Soukanniemi 2000 218 685 35924 5,0 415 Soukanniemi 2006 344 1086 44852 0,432 415 Soukanniemi 2012 379 1181 47001 3,2 0,39 421 Kattilalaakso 2000 292 900 28220 5,8 421 Kattilalaakso 2006 383 1167 35989 3,9 0,356 421 Kattilalaakso 2012 509 1543 35600 6,5 0,315 422 Tillinmäki 2000 184 573 27182 5,4 422 Tillinmäki 2006 197 593 33663 0,441 422 Tillinmäki 2012 571 1820 34681 6,0 0,253 423 Saunaniemi 2000 126 407 28021 423 Saunaniemi 2006 760 1620 27951 8,6 0,344 423 Saunaniemi 2012 1524 3024 26961 11,5 0,316 431 Latokaskenmäki 2000 1559 4650 25617 2,2 431 Latokaskenmäki 2006 1663 4801 29939 3,3 0,238 431 Latokaskenmäki 2012 1691 4802 31219 4,1 0,244 432 Eestinmalmi 2000 968 2860 24919 2,3 432 Eestinmalmi 2006 1049 3036 29302 8,2 0,338 432 Eestinmalmi 2012 1102 3086 32479 6,8 0,299 433 Malminmäki 2000 759 2200 25329 2,0 433 Malminmäki 2006 980 2617 29151 3,5 0,275 433 Malminmäki 2012 992 2508 31872 5,3 0,239 434 Nöykkiönlaakso 2000 1416 4251 23989 3,6 434 Nöykkiönlaakso 2006 1616 4721 28760 7,2 0,31 434 Nöykkiönlaakso 2012 1706 4896 32543 7,1 0,303 441 Iivisniemi 2000 1466 3836 22930 5,3 441 Iivisniemi 2006 1488 3661 25676 9,0 0,332 441 Iivisniemi 2012 1496 3570 27021 9,2 0,314 442 Hannus 2000 292 775 24069 4,1 442 Hannus 2006 315 818 26912 9,2 0,273 442 Hannus 2012 333 863 29574 7,2 0,28 443 Hannusjärvi 2000 490 1448 28127 2,0 443 Hannusjärvi 2006 534 1542 32896 3,0 0,288 443 Hannusjärvi 2012 557 1530 35507 3,8 0,259 451 Suvisaari 2000 190 494 29365 8,9 451 Suvisaari 2006 220 578 31359 10,5 0,495 451 Suvisaari 2012 235 643 36787 8,1 0,49 511 Kauklahti 2000 1130 2787 18194 8,2 511 Kauklahti 2006 1452 3271 20623 15,2 0,293 511 Kauklahti 2012 1633 3769 24263 15,6 0,288 512 Espoonkartano 2000 200 550 21061 9,5 512 Espoonkartano 2006 207 533 26661 11,6 0,316 512 Espoonkartano 2012 221 586 29060 10,0 0,311 521 Kurttila 2000 339 981 24047 7,7 521 Kurttila 2006 368 1042 29754 8,4 0,368 521 Kurttila 2012 516 1349 30184 9,3 0,316 522 Vanttila 2006 453 1344 27716 5,3 0,259 522 Vanttila 2012 664 1891 29851 6,6 0,256 611 Kirkkojärvi 2000 1248 2479 17177 13,5 611 Kirkkojärvi 2006 1419 2594 20592 19,7 0,26 611 Kirkkojärvi 2012 1927 3656 23500 17,6 0,261 612 Tuomarila 2000 880 2276 26081 4,0 612 Tuomarila 2006 1026 2466 29378 5,8 0,257 612 Tuomarila 2012 1217 2890 30689 5,0 0,254 613 Suvela 2000 4732 10747 19074 8,5 613 Suvela 2006 5205 11097 20530 15,7 0,256 613 Suvela 2012 5758 12028 21997 16,4 0,253 614 Kuurinniitty 2000 139 399 27143 614 Kuurinniitty 2006 350 1046 35968 4,6 0,267 614 Kuurinniitty 2012 546 1672 36123 2,9 0,264 32

615 Kaupunginkallio 2000 407 1277 23310 3,9 615 Kaupunginkallio 2006 551 1612 29779 6,2 0,276 615 Kaupunginkallio 2012 596 1684 33278 5,4 0,264 616 Ymmersta 2000 240 605 22278 8,3 616 Ymmersta 2006 1027 2176 24659 11,1 0,297 616 Ymmersta 2012 1072 2367 26904 11,8 0,279 621 Muurala 2000 1031 2942 21056 4,4 621 Muurala 2006 1192 3169 25550 10,2 0,271 621 Muurala 2012 1251 3255 26786 10,4 0,259 622 Gumböle 2006 353 925 26238 7,6 0,268 622 Gumböle 2012 436 1202 28937 7,8 0,246 631 Karvasmäki 2000 230 506 20293 631 Karvasmäki 2006 228 476 23838 4,4 0,204 631 Karvasmäki 2012 354 834 29262 0,22 632 Järvenperä 2000 1353 3611 23208 6,1 632 Järvenperä 2006 1585 4051 27516 8,6 0,287 632 Järvenperä 2012 1700 4082 28893 8,3 0,261 634 Karhusuo 2000 304 845 21547 8,6 634 Karhusuo 2006 567 1559 25909 6,2 0,269 634 Karhusuo 2012 818 2224 29144 6,8 0,256 642 Vanha-Nuuksio - Nupuri 2000 290 798 23761 5,2 642 Vanha-Nuuksio - Nupuri 2006 323 908 27421 6,5 0,307 642 Vanha-Nuuksio - Nupuri 2012 335 916 31296 4,5 0,302 643 Siikajärvi 2000 285 720 22508 8,8 643 Siikajärvi 2006 328 888 27301 8,8 0,353 643 Siikajärvi 2012 359 947 30041 8,1 0,275 711 Röylä 2006 108 307 28448 13,0 0,343 711 Röylä 2012 124 338 30028 12,9 0,31 712 Puotinen 2006 105 308 31596 9,5 0,419 712 Puotinen 2012 100 309 34346 0,341 713 Vanhakartano 2000 165 421 22344 7,3 713 Vanhakartano 2006 531 1287 26483 6,8 0,269 713 Vanhakartano 2012 588 1460 29399 6,1 0,281 714 Perusmäki 2000 333 953 22951 3,9 714 Perusmäki 2006 424 1303 27251 6,4 0,285 714 Perusmäki 2012 494 1481 31138 5,3 0,26 715 Niipperi 2000 771 2301 21117 4,2 715 Niipperi 2006 980 2890 24109 8,9 0,255 715 Niipperi 2012 1183 3487 28033 7,5 0,253 721 Kalajärvi 2000 802 2196 21153 5,4 721 Kalajärvi 2006 917 2371 25591 8,0 0,268 721 Kalajärvi 2012 1001 2583 28712 7,7 0,267 723 Lahnus 2000 204 560 23389 5,4 723 Lahnus 2006 268 807 28380 6,7 0,275 723 Lahnus 2012 316 925 32111 5,7 0,257 724 Lakisto 2000 187 320 18969 9,1 724 Lakisto 2006 161 267 21916 12,4 0,204 724 Lakisto 2012 166 267 23736 12,7 0,186

Helsinki

Ekvivalenttien Asuntokuntien Henkilöiden tulojen Pienituloisten Alue vuosi lukumäärä lukumäärä mediaani osuus Ginikerroin 010 Kruununhaka 2000 3946 6982 23488 11,2 010 Kruununhaka 2006 3885 6805 27288 13,5 0,454 010 Kruununhaka 2012 3891 7104 30113 13,3 0,387 020 Kluuvi 2000 289 459 22936 17,3 020 Kluuvi 2006 234 387 27452 15,4 0,466 020 Kluuvi 2012 297 509 33541 12,1 0,391 080 Katajanokka 2000 2143 4218 22780 8,6 080 Katajanokka 2006 2222 4239 27118 11,0 0,442 080 Katajanokka 2012 2324 4489 29310 10,7 0,428 030 Kaartinkaupunki 2000 515 960 25357 9,9 030 Kaartinkaupunki 2006 482 862 30378 12,7 0,651 030 Kaartinkaupunki 2012 535 999 34842 13,1 0,537 050 Punavuori 2000 4968 7809 21124 14,0 050 Punavuori 2006 5318 8136 23848 17,4 0,437 050 Punavuori 2012 5494 8786 26646 16,5 0,38 060 Eira 2000 567 1106 29136 10,1 060 Eira 2006 555 1033 32849 12,3 0,623 060 Eira 2012 534 1083 35487 14,6 0,57 070 Ullanlinna 2000 5889 10180 23688 13,2 070 Ullanlinna 2006 5909 10165 26857 15,9 0,563 070 Ullanlinna 2012 6011 10546 29709 15,4 0,496 090 Kaivopuisto 2000 236 488 40156 11,4 090 Kaivopuisto 2006 221 452 50822 9,5 0,713 090 Kaivopuisto 2012 224 462 48990 10,7 0,628 204 Hernesaari 2000 530 779 21123 13,6 204 Hernesaari 2006 545 788 22076 17,6 0,341 204 Hernesaari 2012 750 1215 26642 17,3 0,601 520 Suomenlinna 2000 326 829 21039 4,3 520 Suomenlinna 2006 324 795 23486 9,9 0,232 520 Suomenlinna 2012 314 743 26265 8,6 0,228 040 Kamppi 2000 6429 10451 21461 13,5 040 Kamppi 2006 6658 10512 24631 16,7 0,415 040 Kamppi 2012 6893 11184 27360 15,9 0,376 130 Etu-Töölö 2000 7469 12857 23224 11,9 130 Etu-Töölö 2006 7508 12624 26715 15,4 0,407 130 Etu-Töölö 2012 7821 13821 29285 14,7 0,386 201 Ruoholahti 2000 1474 3511 20920 6,3 201 Ruoholahti 2006 1460 3241 23289 13,2 0,291 201 Ruoholahti 2012 1440 3001 24849 12,2 0,269 203 Jätkäsaari 2000 1119 2467 22477 5,7 203 Jätkäsaari 2006 1101 2296 24361 11,5 0,316 203 Jätkäsaari 2012 1610 3086 24242 18,1 0,325 140 Taka-Töölö 2000 9052 14468 21636 12,3 140 Taka-Töölö 2006 9099 14306 24580 15,8 0,396 140 Taka-Töölö 2012 9120 14778 26797 15,1 0,363 311 Kotkavuori 2000 4528 7559 21933 10,1 311 Kotkavuori 2006 4528 7440 25056 14,2 0,352 311 Kotkavuori 2012 4560 7675 26643 13,7 0,316 312 Vattuniemi 2000 2351 4240 23981 7,9 312 Vattuniemi 2006 3011 5443 29388 8,7 0,392 312 Vattuniemi 2012 3617 6798 32271 8,0 0,361 313 Myllykallio 2000 3704 6657 23212 10,4 313 Myllykallio 2006 3716 6639 26591 12,4 0,405 313 Myllykallio 2012 3740 6889 28754 12,7 0,363 150 Meilahti 2000 3024 4764 20041 14,3 150 Meilahti 2006 3030 4659 22698 18,2 0,388 150 Meilahti 2012 3151 5012 25206 17,1 0,336 161 Vanha Ruskeasuo 2000 1536 2529 20552 10,7

161 Vanha Ruskeasuo 2006 1525 2460 22370 15,9 0,3 161 Vanha Ruskeasuo 2012 1539 2594 25122 16,2 0,291 162 Pikku Huopalahti 2000 3376 7622 19801 7,0 162 Pikku Huopalahti 2006 3587 7372 22161 11,7 0,288 162 Pikku Huopalahti 2012 3617 7258 24228 10,9 0,266 180 Laakso 2000 1203 1810 20026 12,7 180 Laakso 2006 1195 1770 21898 16,9 0,322 180 Laakso 2012 1199 1860 24372 14,2 0,287 301 Vanha Munkkiniemi 2000 4686 8271 23204 9,1 301 Vanha Munkkiniemi 2006 4667 8303 26300 11,4 0,434 301 Vanha Munkkiniemi 2012 4661 8407 27743 11,5 0,393 302 Kuusisaari 2000 177 467 49476 6,2 302 Kuusisaari 2006 200 532 54795 6,5 0,721 302 Kuusisaari 2012 202 545 55425 5,9 0,645 303 Lehtisaari 2000 512 1148 30045 5,1 303 Lehtisaari 2006 497 1164 33238 7,0 0,596 303 Lehtisaari 2012 506 1137 35446 9,3 0,497 304 Munkkivuori 2000 2908 4808 21132 10,6 304 Munkkivuori 2006 2831 4573 23424 15,1 0,317 304 Munkkivuori 2012 2836 4751 25411 15,4 0,296 305 Niemenmäki 2000 758 1258 21528 5,1 305 Niemenmäki 2006 745 1223 25118 8,6 0,288 305 Niemenmäki 2012 773 1306 26259 9,1 0,278 306 Talinranta 2000 578 1334 18595 7,6 306 Talinranta 2006 569 1185 19444 16,0 0,262 306 Talinranta 2012 570 1137 21626 20,0 0,273 291 Etelä-Haaga 2000 6736 10674 20179 11,2 291 Etelä-Haaga 2006 6889 10627 22566 16,3 0,31 291 Etelä-Haaga 2012 7027 10983 23859 17,6 0,301 292 Kivihaka 2000 572 930 20524 7,9 292 Kivihaka 2006 548 832 23834 11,5 0,277 292 Kivihaka 2012 554 881 24139 14,4 0,265 293 Pohjois-Haaga 2000 5031 8454 18474 11,7 293 Pohjois-Haaga 2006 5147 8372 20111 18,2 0,273 293 Pohjois-Haaga 2012 5327 9067 22083 17,9 0,269 294 Lassila 2000 2466 4575 19924 10,1 294 Lassila 2006 2422 4168 21769 16,2 0,291 294 Lassila 2012 2462 4307 22858 16,7 0,273 320 Konala 2000 2322 4584 21056 7,3 320 Konala 2006 2468 4749 23790 12,4 0,271 320 Konala 2012 3055 5811 24865 13,1 0,265 461 Pajamäki 2000 1160 1942 19788 10,0 461 Pajamäki 2006 1150 1805 22074 15,0 0,272 461 Pajamäki 2012 1156 1862 23440 15,9 0,253 462 Tali 2000 519 1168 18042 7,3 462 Tali 2006 519 1070 20481 14,6 0,242 462 Tali 2012 528 1090 21918 15,2 0,247 463 Reimarla 2000 2440 4747 20673 7,9 463 Reimarla 2006 2372 4517 23006 11,1 0,265 463 Reimarla 2012 2453 4773 23527 13,5 0,267 464 Marttila 2000 135 373 25108 464 Marttila 2006 137 362 31327 7,3 0,248 464 Marttila 2012 142 346 32656 7,7 0,279 465 Pitäjänmäen yritysalue 2000 964 2082 20344 6,8 465 Pitäjänmäen yritysalue 2006 1185 2331 23775 9,4 0,265 465 Pitäjänmäen yritysalue 2012 1687 3091 25846 11,0 0,276 331 Kannelmäki 2000 6705 12735 18254 11,5 331 Kannelmäki 2006 6848 12345 20172 17,8 0,259 331 Kannelmäki 2012 7196 12914 21558 17,6 0,254 332 Maununneva 2000 798 2085 24609 5,4 332 Maununneva 2006 948 2488 29091 8,1 0,297 332 Maununneva 2012 998 2566 31857 6,9 0,277 333 Malminkartano 2000 3689 8465 18284 11,4

333 Malminkartano 2006 3992 8453 20264 17,4 0,255 333 Malminkartano 2012 4093 8484 21717 18,4 0,253 334 Hakuninmaa 2000 992 2821 23501 7,3 334 Hakuninmaa 2006 1063 2820 27940 8,0 0,354 334 Hakuninmaa 2012 1085 2708 29441 9,6 0,298 101 Vilhonvuori 2000 4338 6830 19419 12,0 101 Vilhonvuori 2006 4512 6936 21847 17,7 0,307 101 Vilhonvuori 2012 4694 7342 23884 16,9 0,29 102 Kalasatama 2012 334 598 19694 33,5 0,335 111 Siltasaari 2000 1517 2321 20263 12,9 111 Siltasaari 2006 1515 2266 23453 17,3 0,33 111 Siltasaari 2012 1509 2346 26000 16,0 0,317 112 Linjat 2000 6378 8982 17821 16,7 112 Linjat 2006 6218 8603 20014 21,2 0,287 112 Linjat 2012 6502 9319 22353 21,7 0,293 113 Torkkelinmäki 2000 5296 7008 17573 18,2 113 Torkkelinmäki 2006 5257 6726 20030 23,1 0,291 113 Torkkelinmäki 2012 5364 7077 21677 22,7 0,283 121 Harju 2000 5563 7531 17336 17,1 121 Harju 2006 5605 7251 18954 24,9 0,287 121 Harju 2012 5479 7334 20742 24,7 0,285 122 Alppila 2000 3098 4247 17494 14,8 122 Alppila 2006 3193 4214 19932 22,5 0,288 122 Alppila 2012 3195 4384 22369 21,3 0,272 211 Hermanninmäki 2000 2142 3512 17843 13,5 211 Hermanninmäki 2006 2214 3487 20144 20,1 0,26 211 Hermanninmäki 2012 3081 5278 24092 16,6 0,267 220 Vallila 2000 4780 7110 16971 16,1 220 Vallila 2006 4830 6919 18959 23,0 0,28 220 Vallila 2012 5206 7858 21495 22,7 0,287 171 Länsi-Pasila 2000 2260 4704 19645 6,5 171 Länsi-Pasila 2006 2253 4255 21216 13,0 0,266 171 Länsi-Pasila 2012 2566 4755 24391 12,4 0,275 173 Itä-Pasila 2000 2023 3486 17894 11,2 173 Itä-Pasila 2006 2147 3695 19437 18,0 0,275 173 Itä-Pasila 2012 2098 3704 21686 18,9 0,262 231 Toukola 2000 800 1408 17496 11,9 231 Toukola 2006 817 1396 19699 17,0 0,269 231 Toukola 2012 808 1429 21909 15,7 0,267 232 Arabianranta 2006 1514 2870 22010 22,9 0,323 232 Arabianranta 2012 2988 6076 26489 16,9 0,308 240 Kumpula 2000 1679 3511 18550 11,6 240 Kumpula 2006 1835 3623 19822 20,2 0,271 240 Kumpula 2012 2024 3870 20188 22,5 0,285 250 Käpylä 2000 4025 7441 19257 9,6 250 Käpylä 2006 4114 7354 21986 12,8 0,269 250 Käpylä 2012 4090 7442 23976 13,5 0,273 260 Koskela 2000 1665 3140 16567 13,8 260 Koskela 2006 1601 3047 17682 23,0 0,283 260 Koskela 2012 1665 3128 19529 22,0 0,277 270 Vanhakaupunki 2000 134 242 18156 11,9 270 Vanhakaupunki 2006 133 221 21215 17,3 0,257 270 Vanhakaupunki 2012 397 794 23416 12,1 0,218 281 Pirkkola 2000 211 562 24441 281 Pirkkola 2006 203 509 29378 5,9 0,239 281 Pirkkola 2012 201 472 33844 5,0 0,245 282 Maunula 2000 4181 7299 16610 12,1 282 Maunula 2006 4211 6925 18350 19,8 0,254 282 Maunula 2012 4099 6867 19880 19,6 0,244 283 Metsälä 2000 395 1002 27999 8,6 283 Metsälä 2006 424 1005 30263 11,1 0,336 283 Metsälä 2012 463 1085 31884 12,7 0,322 341 Länsi-Pakila 2000 2594 6479 27501 5,1

341 Länsi-Pakila 2006 2629 6553 31965 5,2 0,333 341 Länsi-Pakila 2012 2732 6858 34158 5,2 0,289 351 Paloheinä 2000 1924 5609 27986 3,5 351 Paloheinä 2006 2102 5914 33036 4,4 0,294 351 Paloheinä 2012 2160 5908 35214 3,8 0,269 352 Torpparinmäki 2000 858 2516 23948 5,0 352 Torpparinmäki 2006 978 2629 27566 5,5 0,271 352 Torpparinmäki 2012 1022 2680 29047 5,5 0,254 284 Patola 2000 4841 9423 20370 9,1 284 Patola 2006 4993 9243 23181 13,2 0,313 284 Patola 2012 5068 9437 24650 13,3 0,288 285 Veräjämäki 2000 1312 3061 22448 5,4 285 Veräjämäki 2006 1320 2850 25779 8,2 0,356 285 Veräjämäki 2012 1317 2825 27891 9,3 0,304 287 Veräjälaakso 2000 664 1517 19464 5,9 287 Veräjälaakso 2006 667 1443 21154 15,0 0,223 287 Veräjälaakso 2012 666 1421 23289 12,5 0,215 342 Itä-Pakila 2000 1247 3212 25962 3,7 342 Itä-Pakila 2006 1271 3267 30963 5,7 0,31 342 Itä-Pakila 2012 1314 3346 33394 5,5 0,309 361 Viikinranta 2000 131 285 23209 8,4 361 Viikinranta 2006 283 549 29016 10,2 0,36 361 Viikinranta 2012 624 1245 34814 5,0 0,249 362 Latokartano 2000 814 1823 17493 12,7 362 Latokartano 2006 2407 5413 22596 12,9 0,28 362 Latokartano 2012 4017 8859 24079 14,4 0,256 363 Viikin tiedepuisto 2000 239 523 13626 41,0 363 Viikin tiedepuisto 2006 365 660 13031 49,9 0,333 363 Viikin tiedepuisto 2012 600 1097 15565 43,3 0,331 364 Viikinmäki 2006 672 1311 23455 7,4 0,211 364 Viikinmäki 2012 848 1754 24851 11,4 0,238 383 Pihlajamäki 2000 4176 7957 17970 11,2 383 Pihlajamäki 2006 4118 7352 19515 17,9 0,261 383 Pihlajamäki 2012 4056 7405 21255 17,5 0,246 386 Pihlajisto 2000 1482 2799 17952 10,6 386 Pihlajisto 2006 1495 2735 19316 18,3 0,246 386 Pihlajisto 2012 1508 2708 20820 19,2 0,236 370 Pukinmäki 2000 4587 9022 18673 10,3 370 Pukinmäki 2006 4476 8326 20787 15,5 0,269 370 Pukinmäki 2012 4456 8128 22427 15,8 0,255 381 Ylä-Malmi 2000 3249 6442 18091 10,2 381 Ylä-Malmi 2006 3756 6815 19628 18,1 0,254 381 Ylä-Malmi 2012 3654 6524 21295 18,2 0,243 382 Ala-Malmi 2000 2257 5048 17813 9,7 382 Ala-Malmi 2006 2330 4891 19368 16,7 0,253 382 Ala-Malmi 2012 2874 5656 21575 16,6 0,244 385 Malmin lentokenttä 2000 323 923 24052 5,6 385 Malmin lentokenttä 2006 1018 2535 23882 7,7 0,232 385 Malmin lentokenttä 2012 1017 2337 24930 8,6 0,24 391 Tapaninvainio 2000 3190 7977 23480 5,4 391 Tapaninvainio 2006 3317 8012 27170 6,7 0,271 391 Tapaninvainio 2012 3405 7944 29673 6,5 0,263 392 Tapanila 2000 2468 5565 19600 8,5 392 Tapanila 2006 2580 5468 22042 14,0 0,269 392 Tapanila 2012 2963 6183 24753 13,4 0,267 401 Siltamäki 2000 3338 8104 19760 9,3 401 Siltamäki 2006 3328 7576 22253 14,8 0,261 401 Siltamäki 2012 3388 7549 23849 15,2 0,258 403 Töyrynummi 2000 1312 3648 22275 5,3 403 Töyrynummi 2006 1361 3533 26147 7,9 0,287 403 Töyrynummi 2012 1369 3367 28537 7,2 0,245 402 Tapulikaupunki 2000 3788 8668 18895 10,0 402 Tapulikaupunki 2006 4016 8505 21282 17,6 0,266 37

402 Tapulikaupunki 2012 4074 8546 22915 16,6 0,267 411 Puistola 2000 2491 6732 23596 5,7 411 Puistola 2006 2616 6774 26775 8,0 0,273 411 Puistola 2012 2663 6692 29113 7,9 0,266 412 Heikinlaakso 2000 1036 3018 23235 5,4 412 Heikinlaakso 2006 1079 3012 26721 9,0 0,286 412 Heikinlaakso 2012 1086 2968 28372 7,6 0,268 415 Alppikylä 2012 224 473 22786 14,7 0,221 414 Jakomäki 2000 2826 5751 16487 12,4 414 Jakomäki 2006 2882 5588 17685 21,8 0,231 414 Jakomäki 2012 2860 5511 18872 21,2 0,22 420 Kulosaari 2000 1867 3678 24317 10,6 420 Kulosaari 2006 1909 3721 27877 12,9 0,518 420 Kulosaari 2012 1891 3775 29861 13,1 0,479 431 Länsi-Herttoniemi 2000 4810 8251 17452 11,2 431 Länsi-Herttoniemi 2006 4795 7956 19213 18,4 0,283 431 Länsi-Herttoniemi 2012 4930 8244 21219 19,0 0,271 432 Roihuvuori 2000 4312 7833 17765 10,8 432 Roihuvuori 2006 4329 7498 19558 18,5 0,267 432 Roihuvuori 2012 4351 7617 20832 19,9 0,249 434 Herttoniemenranta 2000 3060 6656 20040 6,5 434 Herttoniemenranta 2006 4048 8174 23698 10,8 0,294 434 Herttoniemenranta 2012 4488 8846 25476 10,8 0,278 440 Tammisalo 2000 876 2149 31466 4,6 440 Tammisalo 2006 907 2168 34984 7,2 0,576 440 Tammisalo 2012 898 2192 36871 8,2 0,5 491 Yliskylä 2000 5388 10912 20583 8,9 491 Yliskylä 2006 5477 10691 23107 12,9 0,33 491 Yliskylä 2012 5818 11323 24580 13,1 0,297 492 Jollas 2000 980 2846 25449 3,9 492 Jollas 2006 1083 2936 30852 7,9 0,415 492 Jollas 2012 1154 3062 34285 5,7 0,378 494 Kruunuvuorenranta 2000 114 321 31334 494 Kruunuvuorenranta 2006 130 354 38286 0,589 494 Kruunuvuorenranta 2012 129 357 36160 0,326 495 Hevossalmi 2000 652 1707 21819 3,8 495 Hevossalmi 2006 704 1758 25681 11,8 0,338 495 Hevossalmi 2012 698 1690 28231 11,3 0,317 510 Santahamina 2000 231 624 22023 510 Santahamina 2006 175 404 25943 8,6 0,189 510 Santahamina 2012 195 473 28295 0,171 451 Vartioharju 2000 2443 6011 22424 6,9 451 Vartioharju 2006 2541 6001 25874 11,4 0,322 451 Vartioharju 2012 2597 5978 27875 11,4 0,295 452 Puotila 2000 2411 4256 18822 9,7 452 Puotila 2006 2829 4828 20635 15,6 0,263 452 Puotila 2012 2783 4831 21824 18,1 0,252 453 Puotinharju 2000 2100 3815 17492 11,8 453 Puotinharju 2006 2130 3689 19333 21,0 0,268 453 Puotinharju 2012 2321 4038 20131 22,4 0,263 455 Marjaniemi 2000 693 1891 31483 4,2 455 Marjaniemi 2006 730 1968 36330 5,3 0,468 455 Marjaniemi 2012 752 1962 39602 7,7 0,377 457 Itäkeskus 2000 2433 4992 17064 11,7 457 Itäkeskus 2006 2464 4695 18628 21,1 0,252 457 Itäkeskus 2012 2385 4558 19761 20,9 0,245 454 Myllypuro 2000 4466 8926 17909 12,4 454 Myllypuro 2006 4556 8922 19714 19,1 0,281 454 Myllypuro 2012 5249 10477 21900 17,5 0,26 471 Kontula 2000 6973 13588 17445 11,2 471 Kontula 2006 7051 13201 18799 19,0 0,243 471 Kontula 2012 7146 13342 19961 19,1 0,237 472 Vesala 2000 3267 7525 18594 9,8

472 Vesala 2006 3277 7301 20127 19,0 0,262 472 Vesala 2012 3357 7263 22111 20,0 0,258 473 Mellunmäki 2000 4083 8257 18563 11,3 473 Mellunmäki 2006 4257 7960 20250 18,0 0,265 473 Mellunmäki 2012 4543 8484 22022 18,2 0,251 474 Kivikko 2000 1528 3694 16509 12,8 474 Kivikko 2006 2197 5081 19468 20,4 0,253 474 Kivikko 2012 2209 5034 20378 21,1 0,247 475 Kurkimäki 2000 1350 3031 16760 12,9 475 Kurkimäki 2006 1337 2772 18430 23,6 0,262 475 Kurkimäki 2012 1339 2700 20048 22,1 0,237 541 Keski-Vuosaari 2000 5955 11519 18809 10,1 541 Keski-Vuosaari 2006 6895 13179 20856 15,4 0,255 541 Keski-Vuosaari 2012 7246 13650 22337 15,5 0,246 544 Meri-Rastila 2000 2233 5247 18153 11,0 544 Meri-Rastila 2006 2299 5112 18941 21,5 0,263 544 Meri-Rastila 2012 2399 5236 20388 22,0 0,271 545 Kallahti 2000 3252 7366 18260 7,4 545 Kallahti 2006 3329 7125 19621 17,5 0,249 545 Kallahti 2012 3297 6936 20131 18,8 0,242 546 Aurinkolahti 2006 2359 4268 27825 7,9 0,348 546 Aurinkolahti 2012 3532 6623 27892 9,5 0,285 547 Rastila 2000 1231 3075 23191 5,0 547 Rastila 2006 1782 4233 24905 9,6 0,3 547 Rastila 2012 1785 4172 26208 11,0 0,274 550 Östersundom 2000 186 507 24681 10,2 550 Östersundom 2006 189 528 28621 6,3 0,363 550 Östersundom 2012 201 541 31511 8,5 0,356 580 Karhusaari 2006 117 384 44280 0,479 580 Karhusaari 2012 127 437 47082 0,389 591 Landbo 2000 130 453 26488 591 Landbo 2006 227 846 33453 0,27 591 Landbo 2012 231 866 35721 4,8 0,265

Vantaa Ekvivalenttien Asuntokuntien Henkilöiden tulojen Pienituloisten Alue vuosi lukumäärä lukumäärä mediaani osuus Ginikerroin 10 Linnainen 2000 222 746 25371 10 Linnainen 2006 279 884 31610 0,264 10 Linnainen 2012 286 824 36456 0,373 11 Hämevaara 2000 491 1241 23635 5,7 11 Hämevaara 2006 509 1212 27126 5,1 0,279 11 Hämevaara 2012 532 1291 31537 5,6 0,245 12 Hämeenkylä 2000 3372 7487 21744 5,4 12 Hämeenkylä 2006 3606 7375 24850 9,0 0,252 12 Hämeenkylä 2012 3700 7355 26149 9,3 0,24 13 Vapaala 2000 1686 3909 22765 5,6 13 Vapaala 2006 1711 3807 25599 9,6 0,287 13 Vapaala 2012 1825 3924 26871 10,7 0,277 14 Varisto 2000 1083 2693 21200 5,0 14 Varisto 2006 1074 2441 23935 9,8 0,334 14 Varisto 2012 1099 2440 25961 9,8 0,258 15 Myyrmäki 2000 7468 14494 20114 7,6 15 Myyrmäki 2006 7988 14590 22230 11,4 0,248 15 Myyrmäki 2012 8638 15562 23495 12,2 0,238 16 Kaivoksela 2000 2057 3879 20696 8,4 16 Kaivoksela 2006 2151 3872 24038 10,8 0,25 16 Kaivoksela 2012 2229 4017 25278 11,8 0,247 17 Martinlaakso 2000 5539 11775 20771 6,4 17 Martinlaakso 2006 5580 11186 22866 10,3 0,249 17 Martinlaakso 2012 5963 11796 23878 11,4 0,242 18 Vantaanlaakso 2000 1025 2517 24803 4,2 18 Vantaanlaakso 2006 1057 2467 28301 4,7 0,267 18 Vantaanlaakso 2012 1164 2722 30320 4,9 0,239 20 Askisto 2000 642 1927 21561 2,6 20 Askisto 2006 663 1834 25609 8,0 0,287 20 Askisto 2012 673 1766 28300 6,2 0,255 26 Petikko 2012 103 290 29768 0,409 21 Piispankylä 2000 462 972 20501 6,9 21 Piispankylä 2006 472 939 22299 11,0 0,299 21 Piispankylä 2012 458 848 23391 9,6 0,298 23 Kivistö 2000 628 1772 22293 5,3 23 Kivistö 2006 793 2241 27379 5,3 0,268 23 Kivistö 2012 1116 3236 31262 3,2 0,246 24 Lapinkylä 2000 280 734 22240 4,6 24 Lapinkylä 2006 351 1004 27478 3,4 0,238 24 Lapinkylä 2012 390 1135 30048 5,4 0,249 25 Myllymäki 2000 108 307 22960 25 Myllymäki 2006 109 309 25504 0,209 25 Myllymäki 2012 105 282 27457 0,243 30 Vestra 2000 106 293 23302 30 Vestra 2006 111 328 27613 0,272 30 Vestra 2012 120 374 30873 0,245 31 Luhtaanmäki 2000 100 268 21201 31 Luhtaanmäki 2006 107 272 27078 11,2 0,287 31 Luhtaanmäki 2012 113 278 29142 0,251 32 Riipilä 2000 259 688 21291 6,2 32 Riipilä 2006 267 674 24432 6,7 0,226 32 Riipilä 2012 274 665 28088 6,2 0,242 33 Seutula 2000 346 876 20506 3,5 33 Seutula 2006 340 886 23724 9,1 0,263 33 Seutula 2012 345 890 25864 7,2 0,276 34 Kiila 2000 177 440 21030 7,9 34 Kiila 2006 173 426 24849 8,1 0,265 34 Kiila 2012 175 427 27479 9,7 0,252 40 Ylästö 2000 901 2711 22932 4,1

40 Ylästö 2006 1430 4262 29127 5,0 0,257 40 Ylästö 2012 1581 4751 32434 4,2 0,242 50 Tammisto 2000 118 288 22462 50 Tammisto 2006 785 1672 26504 5,2 0,24 50 Tammisto 2012 1620 3387 28781 6,0 0,241 51 Pakkala 2000 848 1878 20043 5,2 51 Pakkala 2006 3140 7070 25099 7,3 0,225 51 Pakkala 2012 4131 8988 26437 7,6 0,225 52 Veromies 2000 107 232 21762 52 Veromies 2012 297 534 23986 12,8 0,22 60 Hiekkaharju 2000 1793 3832 21853 6,4 60 Hiekkaharju 2006 2003 3992 24536 9,1 0,278 60 Hiekkaharju 2012 2396 4591 26017 8,3 0,249 61 Tikkurila 2000 2591 4753 19178 9,0 61 Tikkurila 2006 2818 4728 21665 14,3 0,26 61 Tikkurila 2012 2930 4927 23169 13,1 0,246 62 Jokiniemi 2000 2354 4749 17992 11,6 62 Jokiniemi 2006 2458 4531 19597 20,7 0,256 62 Jokiniemi 2012 2658 4943 21527 17,9 0,255 63 Viertola 2000 2613 5589 22127 5,4 63 Viertola 2006 2781 5643 25624 7,8 0,265 63 Viertola 2012 3109 6061 27010 8,5 0,246 64 Kuninkaala 2000 1070 2963 22275 3,3 64 Kuninkaala 2006 1090 2775 25907 7,3 0,28 64 Kuninkaala 2012 1134 2826 27347 7,2 0,261 65 Simonkylä 2000 3509 7585 18933 7,0 65 Simonkylä 2006 3565 7239 21297 13,6 0,252 65 Simonkylä 2012 3757 7620 23033 12,2 0,237 66 Hakkila 2000 463 1112 24335 2,8 66 Hakkila 2006 572 1324 25970 4,7 0,23 66 Hakkila 2012 613 1378 27403 5,5 0,211 67 Ruskeasanta 2000 1566 4188 23132 5,6 67 Ruskeasanta 2006 1649 4255 26758 7,6 0,25 67 Ruskeasanta 2012 1712 4272 29731 7,3 0,248 68 Koivuhaka 2000 627 1649 21108 13,7 68 Koivuhaka 2006 707 1778 24029 16,1 0,288 68 Koivuhaka 2012 758 1898 26868 14,2 0,299 70 Koivukylä 2000 1030 2110 19662 10,3 70 Koivukylä 2006 1204 2423 22263 12,0 0,276 70 Koivukylä 2012 1563 3171 24428 10,1 0,239 71 Ilola 2000 1152 3300 21194 5,9 71 Ilola 2006 1291 3561 25105 9,2 0,258 71 Ilola 2012 1560 4302 27692 7,6 0,241 72 Asola 2000 1071 2477 18263 11,1 72 Asola 2006 1531 3477 19754 16,1 0,228 72 Asola 2012 1817 3798 21795 14,4 0,229 73 Rekola 2000 936 2541 22797 4,3 73 Rekola 2006 1004 2736 26567 7,2 0,256 73 Rekola 2012 1051 2843 28464 5,4 0,234 74 Havukoski 2000 4392 8442 17808 13,5 74 Havukoski 2006 4389 7652 19556 20,6 0,246 74 Havukoski 2012 4478 7963 19986 20,7 0,235 75 Päiväkumpu 2000 1168 3528 20902 6,8 75 Päiväkumpu 2006 1390 4083 25526 6,8 0,255 75 Päiväkumpu 2012 1438 4085 27699 6,1 0,248 80 Matari 2000 733 2244 24075 2,3 80 Matari 2006 797 2291 28116 2,4 0,217 80 Matari 2012 826 2223 29802 3,6 0,208 81 Korso 2000 3161 7028 19461 10,4 81 Korso 2006 3328 6972 22116 15,1 0,283 81 Korso 2012 3546 7428 23346 15,9 0,262 82 Mikkola 2000 1301 2837 17717 11,9 82 Mikkola 2006 1561 3166 19952 17,6 0,228 41

82 Mikkola 2012 1668 3347 20818 18,0 0,221 83 Metsola 2000 2322 5308 18948 9,6 83 Metsola 2006 2925 6115 21563 15,4 0,251 83 Metsola 2012 3001 6205 22871 14,3 0,241 84 Leppäkorpi 2000 763 1959 23469 2,9 84 Leppäkorpi 2006 839 2128 26657 4,5 0,231 84 Leppäkorpi 2012 958 2411 29036 4,8 0,217 85 Jokivarsi 2000 261 782 21310 85 Jokivarsi 2006 375 1195 27051 4,3 0,216 85 Jokivarsi 2012 416 1312 30523 3,8 0,22 86 Nikinmäki 2000 681 2073 22206 5,3 86 Nikinmäki 2006 876 2634 26801 6,1 0,262 86 Nikinmäki 2012 1132 3497 30100 3,8 0,231 87 Vierumäki 2000 479 1230 21166 6,1 87 Vierumäki 2006 522 1286 25172 6,7 0,231 87 Vierumäki 2012 566 1412 27535 6,0 0,226 88 Vallinoja 2000 502 1349 17697 12,5 88 Vallinoja 2006 615 1604 21348 17,9 0,25 88 Vallinoja 2012 689 1770 24234 13,6 0,242 91 Länsimäki 2000 2896 6195 18374 10,3 91 Länsimäki 2006 2882 5662 19878 18,0 0,241 91 Länsimäki 2012 2893 5714 21038 19,1 0,231 93 Vaarala 2000 1155 2799 22784 5,1 93 Vaarala 2006 1176 2800 27026 6,6 0,234 93 Vaarala 2012 1240 2910 28320 8,0 0,237 94 Hakunila 2000 5168 11451 18147 8,9 94 Hakunila 2006 5393 11110 19990 17,3 0,241 94 Hakunila 2012 5506 11118 20902 17,3 0,23 95 Rajakylä 2000 1406 3787 24212 3,7 95 Rajakylä 2006 1487 3843 28537 4,0 0,219 95 Rajakylä 2012 1527 3854 29516 3,7 0,221 96 Itä-Hakkila 2000 885 2516 24125 3,7 96 Itä-Hakkila 2006 939 2572 27798 2,9 0,25 96 Itä-Hakkila 2012 1051 2755 29893 3,1 0,232 97 Kuninkaanmäki 2000 575 1673 21598 4,5 97 Kuninkaanmäki 2006 630 1742 25727 7,6 0,266 97 Kuninkaanmäki 2012 729 2010 28635 6,9 0,278 98 Sotunki 2000 178 501 20893 7,9 98 Sotunki 2006 198 573 27413 0,31 98 Sotunki 2012 220 622 30824 0,254

7 Karttaliitteet

Karttaliite 1. Yksinasuvien ja lapsettomien parien mediaanitulojen suhde pääkaupunkiseudun vastaavan elinvaiheen mediaanituloihin kaupunginosittain vuonna 2012.

Karttaliite 2. Parien, joilla on lapsia, ja yksinhuoltaja-asuntokuntien mediaanitulojen suhde pääkaupunkiseudun vastaavan elinvaiheen mediaanituloihin kaupunginosittain vuonna 2012.

Karttaliite 3. Ginikertoimet kaupunginosittain vuosina 2005 ja 2012.

Karttaliite 4. Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupungiosat 47

Espoo 111 Pohjois-Leppävaara 451 Suvisaari 161 Vanha Ruskeasuo 112 Etelä-Leppävaara 452 Ulkosaaret 162 Pikku Huopalahti 113 Mäkkylä 511 Kauklahti 180 Laakso 114 Lintukorpi 512 Espoonkartano 301 Vanha Munkkiniemi 115 Lintulaakso 521 Kurttila 302 Kuusisaari 116 Uusmäki 522 Vanttila 303 Lehtisaari 117 Lintumetsä 611 Kirkkojärvi 304 Munkkivuori 118 Perkkaa 612 Tuomarila 305 Niemenmäki 131 Nuijala 613 Suvela 306 Talinranta 132 Kuninkainen 614 Kuurinniitty 291 Etelä-Haaga 133 Karakallio 615 Kaupunginkallio 292 Kivihaka 141 Veininlaakso 616 Ymmersta 293 Pohjois-Haaga 142 Lähderanta 621 Muurala 294 Lassila 143 Jupperi 622 Gumböle 320 Konala 151 Viherlaakso 631 Karvasmäki 461 Pajamäki 152 Lippajärvi 632 Järvenperä 462 Tali 161 Sepänkylä 633 Högnäs 463 Reimarla 211 Tapiolan keskus 634 Karhusuo 464 Marttila 212 Länsikorkee 635 Kunnarla 465 Pitäjänmäen yritysalue 213 Otsolahti 642 Vanha-Nuuksio - Nupuri 331 Kannelmäki 214 Niittykumpu 643 Siikajärvi 332 Maununneva 215 Pohjois-Tapiola 644 Nuuksionpää 333 Malminkartano 222 Otaniemi 645 Ämmässuo 334 Hakuninmaa 231 Westend 711 Röylä 335 Kuninkaantammi 232 Haukilahti 712 Puotinen 101 Vilhonvuori 241 Vanha-Mankkaa 713 Vanhakartano 102 Kalasatama 242 Taavinkylä 714 Perusmäki 111 Siltasaari 251 Ruukinranta 715 Niipperi 112 Linjat 252 Pohjois-Laajalahti 721 Kalajärvi 113 Torkkelinmäki 311 Matinmetsä 722 Luukki 121 Harju 312 Tiistilä 723 Lahnus 122 Alppila 313 Matinlahti 724 Lakisto 211 Hermanninmäki 314 Matinkylän keskus 725 Velskola 213 Kyläsaari 315 Nuottaniemi 220 Vallila 316 Miessaari Helsinki 171 Länsi-Pasila 321 Friisilä 010 Kruununhaka 173 Itä-Pasila 322 Olarinmäki 020 Kluuvi 174 Keski-Pasila 323 Kuitinmäki 080 Katajanokka 231 Toukola 331 Henttaa 030 Kaartinkaupunki 232 Arabianranta 332 Suurpelto 050 Punavuori 240 Kumpula 411 Espoonlahden keskus 060 Eira 250 Käpylä 412 Soukanmäki 070 Ullanlinna 260 Koskela 413 Kivenlahti 090 Kaivopuisto 270 Vanhakaupunki 414 Laurinlahti 204 Hernesaari 281 Pirkkola 415 Soukanniemi 520 Suomenlinna 282 Maunula 421 Kattilalaakso 040 Kamppi 283 Metsälä 422 Tillinmäki 130 Etu-Töölö 286 Maunulanpuisto 423 Saunaniemi 201 Ruoholahti 341 Länsi-Pakila 431 Latokaskenmäki 202 Lapinlahti 351 Paloheinä 432 Eestinmalmi 203 Jätkäsaari 352 Torpparinmäki 433 Malminmäki 140 Taka-Töölö 354 Haltiala 434 Nöykkiönlaakso 311 Kotkavuori 284 Patola 441 Iivisniemi 312 Vattuniemi 285 Veräjämäki 442 Hannus 313 Myllykallio 287 Veräjälaakso 443 Hannusjärvi 150 Meilahti 342 Itä-Pakila

353 Tuomarinkartano 546 Aurinkolahti 82 Mikkola 361 Viikinranta 547 Rastila 83 Metsola 362 Latokartano 550 Östersundom 84 Leppäkorpi 363 Viikin tiedepuisto 560 Salmenkallio 85 Jokivarsi 364 Viikinmäki 570 Talosaari 86 Nikinmäki 383 Pihlajamäki 580 Karhusaari 87 Vierumäki 386 Pihlajisto 591 Landbo 88 Vallinoja 370 Pukinmäki 592 Puroniitty 90 Länsisalmi 381 Ylä-Malmi 91 Länsimäki 382 Ala-Malmi Vantaa 92 Ojanko 384 Tattariharju 10 Linnainen 93 Vaarala 385 Malmin lentokenttä 11 Hämevaara 94 Hakunila 391 Tapaninvainio 12 Hämeenkylä 95 Rajakylä 392 Tapanila 13 Vapaala 96 Itä-Hakkila 401 Siltamäki 14 Varisto 97 Kuninkaanmäki 403 Töyrynummi 15 Myyrmäki 98 Sotunki 402 Tapulikaupunki 16 Kaivoksela 411 Puistola 17 Martinlaakso 412 Heikinlaakso 18 Vantaanlaakso 413 Tattarisuo 20 Askisto 415 Alppikylä 26 Petikko 414 Jakomäki 21 Piispankylä 190 Mustikkamaa-Korkeasaari 22 Keimola 420 Kulosaari 23 Kivistö 431 Länsi-Herttoniemi 24 Lapinkylä 432 Roihuvuori 25 Myllymäki 433 Herttoniemen yritysalue 30 Vestra 434 Herttoniemenranta 31 Luhtaanmäki 440 Tammisalo 32 Riipilä 480 Vartiosaari 33 Seutula 491 Yliskylä 34 Kiila 492 Jollas 40 Ylästö 493 Tullisaari 41 Viinikkala 494 Kruunuvuorenranta 50 Tammisto 495 Hevossalmi 51 Pakkala 500 Villinki 52 Veromies 510 Santahamina 53 Lentokenttä 532 Itäsaaret 60 Hiekkaharju 451 Vartioharju 61 Tikkurila 452 Puotila 62 Jokiniemi 453 Puotinharju 63 Viertola 455 Marjaniemi 64 Kuninkaala 456 Roihupelto 65 Simonkylä 457 Itäkeskus 66 Hakkila 454 Myllypuro 67 Ruskeasanta 471 Kontula 68 Koivuhaka 472 Vesala 69 Hgin pitäjän kk 473 Mellunmäki 70 Koivukylä 474 Kivikko 71 Ilola 475 Kurkimäki 72 Asola 541 Keski-Vuosaari 73 Rekola 542 Nordsjön kartano 74 Havukoski 543 Uutela 75 Päiväkumpu 544 Meri-Rastila 80 Matari 545 Kallahti 81 Korso

Vantaan kaupunki Kaupunginjohtajan toimiala, Tietopalveluyksikkö p. 839 11 (vaihde) Asematie 7, 01300 Vantaa