DOCSLIB.ORG

Vastuualueet-Kaavoitus.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vastuualueet-Kaavoitus.Pdf KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA Kansakoulukatu 3 Vaihde 09-310 1673 Ohivalinta 09-310 + alanumero HELSINGIN KAUPUNKI ASEMAKAAVOITUS 37329 Marja Piimies asemakaavapäällikkö KAAVOITUKSEN ALUEVASTUUJAKOKARTTA 5.4.2019 ETELÄINEN ALUEYKSIKKÖ 2 5 4 9 0 37233 Janne Prokkola yksikön päällikkö 8 0 0 MERKINTÖJEN SELITYKSET Keskustatiimi 37052 Kajsa Lybeck arkkitehti 6686600 ALUEYKSIKÖN RAJA 37465 Perttu Pulkka arkkitehti 37045 Marjaana Yläjääski arkkitehti TIIMIALUEEN RAJA 20534 Eveliina Harsia arkkitehti Puroniitty VASTUUALUEEN RAJA 20511 Tiia Ettala arkkitehti Länsisatama–Kalasatama-tiimi 37195 Matti Kaijansinkko tiimipäällikkö Suutarila 37197 Jari Huhtaniemi arkkitehti 37495 Raphael Padilha suunnittelija 21192 Teo Tammivuori arkkitehti Ann-Charlotte Roberts 09-310 37033 Kantakaupunkitiimi Tapulikaupunki 37027 Hanna Pikkarainen tiimipäällikkö Heidi Koponen 09-310 37497 37032 Tommi Suvanto arkkitehti 37349 Kerttu Kurki-Issakainen arkkitehti Siltamäki Heikinlaakso Landbo Niskala Puistola Töyrynummi 37478 Sinikka Lahti arkkitehti Nina Nynäs-Lundqvist 09-310 37298 37477 Milla Nummikoski arkkitehti Suurmetsä 37074 Kirsti Rantanen arkkitehti Tapanila 37334 Crista Toivola arkkitehti Ann-Charlotte Roberts Haltiala 09-310 37033 Joakim Kettunen LÄNTINEN ALUEYKSIKKÖ Torpparinmäki Tapaninvainio 09-310 37289 37285 Tuomas Eskola yksikön päällikkö Ulla Jaakonaho Tattarisuo 09-310 37113 Tr-tiimi Östersundom 64271 Marina Fogdell arkkitehti Tuomarinkylä Jakomäki Kuninkaantammi Tuomarinkartano 37469 Minna Koskinen arkkitehti Saija Miettinen-Tuoma Ylä-Malmi Ulla Jaakonaho 09-310 37374 37322 Siv Nordström arkkitehti 09-310 37113 Hakuninmaa Malmin 64424 Leena Paavilainen arkkitehti lentokenttä Karhusaari Paloheinä POHJOINEN ALUEYKSIKKÖ 37470 Mikael Ström arkkitehti MALMI-TIIMI 37024 Nina Välkepinta-Lehtinen arkkitehti KAARELA–VIHDINTIE-TIIMI Antti Varkemaa Itä-Pakila Pukinmäki 09-310 37053 Kaarela–Vihdintie-tiimi 37264 Suvi Tyynilä tiimipäällikkö Malminkartano Ala-Malmi 37113 Ulla Jaakonaho arkkitehti Tytti Wiinikka Kivikko Talosaari 09-310 37300 Tattariharju Maununneva 37300 Tytti Wiinikka arkkitehti Vesala Kannelmäki Kontula A Länsi-Pakila A=0m2 Sanna Jauhiainen Koivusaari–Lauttasaari-tiimi Mikael Ström 09-310 36950 37206 Mikko Reinikainen tiimipäällikkö 09-310 37470 Salmenkallio 37192 Miika Vuoristo arkkitehti Konala Mellunmäki Laura Viljakainen 37141 Paula Kinnunen arkkitehti Minna Koskinen Pihlajamäki 09-310 37469 Pirkkola Patola 09-310 37243 Lassil a POHJOINEN ALUEYKSIKKÖ LÄNTINEN ALUEYKSIKKÖ Johanna Marttila Kurkimäki 09-310 20337 37053 Antti Varkemaa yksikön päällikkö Sari Ruotsalainen 09-310 37373 Tr-tiimi Veräjämäki 37289 Joakim Kettunen arkkitehti Reimarla Latokartano Mustavuori Viikinmäki 37299 Johanna Mutanen arkkitehti Maunula Jussi Ukkonen Pohjois-Haaga Viikin tiedepuisto 37319 Eeva Pirhonen arkkitehti Oulunkylä 09-310 20516 Marttila Johanna Mutanen Suvi Tyynilä 09-310 37299 37033 Ann-Charlotte Roberts arkkitehti 09-310 37264 Pitäjänmäen Myllypuro 37373 Sari Ruotsalainen arkkitehti Vartioharju yritysalue Marjo Vänskä 09-310 21301 Niinisaari Malmi-tiimi Pajamäki Metsälä 37207 Kirsi Rantama tiimipäällikkö Koskela Keski-Vuosaari 64795 Valtteri Heinonen arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen TÄYDENNYSRAKENTAMIS-TIIMI 09-310 37024 37240 Salla Hoppu arkkitehti Viikinranta Anri Linden Etelä-Haaga Siv Nordström Vanha- 09-310 37352 Nordsjön kartano 37443 Pia Kilpinen arkkitehti 09-310 37322 kaupunki Puotila Käpylä Puotinharju 37221 Mervi Nicklén maisema-arkkitehti Roihupelto Pohjois-Pasila Eeva Pirhonen VUOSAARI–VARTIOKYLÄNLAHTI-TIIMI 09-310 37319 Tuukka Linnas 20462 Tuomo Näränen arkkitehti Tali PASILA-TIIMI Toukola Itäkeskus 09-310 37308 Pasila-tiimi 37448 Anna-Maija Sohn tiimipäällikkö Rastila Munkkivuori Arabianranta Laura Hietakorpi Mikko Näveri 37332 Kumpula 09-310 37047 Timo Karhu arkkitehti MALMI-TIIMI 09-310 37331 Sanna Meriläinen Talinranta Niemenmäki 09-310 21154 37276 Sakari Pulkkinen arkkitehti Länsi-Herttoniemi Pikku Niinisaari Marjaniemi 37261 Ville Purma arkkitehti Aurinkolahti Petri Leppälä Ruskeasuo Linda Wiksten 15207 Outi Ruski arkkitehti Keski-Pasila 09-310 37046 ITÄINEN ALUEYKSIKKÖ 09-310 37029 Pikku Huopalahti Itä-Pasila ITÄINEN ALUEYKSIKKÖ Marjo Vänskä Meri-Rastila Uutela Leena Paavilainen Länsi-Pasila 37352 Anri Linden yksikön päällikkö Vanha Munkkiniemi 09-310 64424 09-310 21301 Herttoniemen Tr-tiimi Marina Fogdell Kivinokka yritysalue (Marina Fogdell 37202 Henrik Ahola arkkitehti 09-310 64271 09-310 64271) Kan / Laakso Milla Nummikoski Johanna Marttila 37047 Laura Hietakorpi arkkitehti 09-310 37477 Janne Hermanni 09-310 20337 Meilahti 21301 Marjo Vänskä arkkitehti Prokkola ila Ramsinniemi Vall Mikko Näveri Kirsti Rantanen 09-310 37233 Alppila 09-310 37331 37331 Mikko Näveri arkkitehti 09-310 37074 Tiia Ettala Tammisalo 09-310 20511 Herttoniemenranta 37243 Laura Viljakainen arkkitehti Harju Milla Nummikoski Henrik Ahola Kallahti Laajasalo-tiimi 37154 Anu Kuutti tiimipäällikkö 09-310 37477 09-310 37202 Kuus Sörnäinen isaari Kulosaari 37335 Suvi Huttunen arkkitehti Kallio Vartiosaari Yliskylä 37303 Maria Isotupa arkkitehti Tommi Suvanto Anu Kuutti / Maria Isotupa 09-310 37032 37441 Tyko Saarikko arkkitehti 09-310 37154 09-310 37303 Lehtisaari Mustikkamaa Taka-Töölö Perttu Pulkka Seurasaari 21333 Leena Holmila arkkitehti Crista Toivola 09-310 37465 LÄNSISATAMA–KALASATAMA-TIIMI Tullisaari 09-310 37334 Siltasaari Vuosaari–Vartiokylänlahti-tiimi Tuomas Eskola 37308 Tuukka Linnas tiimipäällikkö 09-310 37285 Suvi Huttunen 09-310 37335 37046 Petri Leppälä arkkitehti KANTAKAUPUNKITIIMI Kluuvi Henrik Ahola Etu-Töölö Eveliina Harsia 09-310 37202 Korkeasaari Laajasalo Hanna Pikkarainen KESKUSTATIIMI 09-310 20534 20337 Johanna Marttila arkkitehti 09-310 37027 Kajsa Lybeck Kruununhaka 21154 Sanna Meriläinen arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen 09-310 37052 Tyko Saarikko Iso Leikosaari 09-310 37349 Janne Prokkola 09-310 37441 Maria Isotupa 09-310 37303 20516 Jussi Ukkonen arkkitehti 09-310 37233 Pihlajaluoto LAAJASALO-TIIMI Katajanokka ÖSTERSUNDOM Kamppi Marjaana Yläjääski 37374 Saija Miettinen-Tuoma yksikön päällikkö 09-310 37045 Tahvonlahti Ruoholahti Jollas Maankäytön suunnittelu 36950 Sanna Jauhiainen arkkitehti Kaartinkaupunki Mikko Reinikainen 09-310 37206 37497 Heidi Koponen maisema-arkkitehti Sinikka Lahti Hevossalmi Punavuori 09-310 37478 ETELÄINEN ALUEYKSIKKÖ ASEMAKAAVAKOORDINOINTI Lauttasaari Leena Holmila 09-310 21333 Itä-Villinki 37205 Tuomas Hakala yksikön päällikkö Ullanlinna Vi LAUTTASAARI–KOIVUSAARI-TIIMI llinki 37375 Meri Louekari arkkitehti Eira LÄNSISATAMA–KALASATAMA-TIIMI Kaivopuisto 37217 Sakari Mentu arkkitehti Munkkisaari 20768 Antti Mentula arkkitehti Jätkäsaari Vasikkasaari ari Sirpalesa 37029 Linda Wiksten arkkitehti Paula Kinnunen 09-310 37141 Harakka Janne Prokkola 09-310 37233 Hernesaari Santahamina Vattuniemi Suomenlinna 2 5 5 1 1 2 0 0 6669800 Läntinen Itäinen Pihlajasaari Pihlajasaari Vallisaari Kuninkaansaari Melkki Rysäkari Kuivasaari Isosaari.
Load more

Recommended publications
  • SMART KALASATAMA CO-CREATING a SMARTER Citypicture: Riku Pihlanto
    SMART KALASATAMA CO-CREATING A SMARTER CITYPicture: Riku Pihlanto Kerkko Vanhanen, Programme Director 1 June 2021 – Local Energy Transition Conference Forum Virium Helsinki an Innovation Company owned by the City of Helsinki • Co-creating, • Piloting and • Experimenting urban futures with companies, the scientific community and the residents. Picture: Jussi Hellsten a j O a r u a L KRUUNUVUORENRANTA Smart Kalasatama Area construction KALASATAMA 2018–2020 2020 2020 Smart and City environment sustainable house ready neigborhood 2019 Kesko campus open 2018 2015 Health and wellbeing center open Agile piloting programme starts REDI shopping centre PASILA A brief history open of Kalasatama 2015–2018 Smart Kalasatama: 2016 building an district development innovation platform 2015 School open Bridge to recreation area Mustikkamaa HERNESAARI 2014 Smart Kalasatama: JÄTKÄSAARI vision Kalasatama is a former harbour and industrial operational. Helsinki City Council decided in 2016 zone to the east of Helsinki city centr e, in the Sörnäi- that the Hanasaari coal-fired power plant would nen district. be decommissioned by 2025, in line with the city’s Sörnäinen harbour was closed in 2008; climate strategy. Helen, the city’s energy com- 2013 Kalasatama was officially made into a separate pany, along with ABB and Fingrid, are developing Helsinki neighbourhood in 2012; at the same time Kalasatama as a pilot site for smart energy solutions. Decision: the area started being developed into a residential With the contribution of the City of Helsinki, the Kalasatama to be one that also offered employment. neighbourhood will be the site of Finland’s largest smart city district 2012 Home to 3,000 people, the area is growing.
    [Show full text]
  • KRUUNUSILLAT International Design Competition a Brief Outline of the Competition 20.2.2013 Kruunusillat
    KRUUNUSILLAT INTERNATIONAL DESIGN COMPETITION A BRIEF OUTLINE OF THE COMPETITION 20.2.2013 KRUUNUSILLAT • Kruunusillat is a traffic connection currently being designed for linking maritime Kruunuhaka and the future island district of Kruunuvuorenranta. • The competition area is situated between Kalasatama and Kruunuvuorenranta. • Kruunusillat is meant for trams, cyclists and pedestrians. • The bridge connection would significantly shorten the distance between Helsinki city centre and Kruunuvuorenranta. • The competition will be held to ascertain what kinds of options exist. • As a result of the competition, information will be obtained for assessing the traffic connection’s environmental impact. • The competition is international because we want the world’s top experts for this challenging task. • The connection will be situated in the middle of a national landscape. The bridge connection must be of high aesthetic quality and should be appropriate for the landscape and natural environment. • The design has to be safe in all weather conditions and it must enable a free, unobstructed flow of traffic. The City of Helsinki wants to favour sustainable forms of traffic, such as rail transport, and improve the standard of service of public transport. The bridge connection proposal meets this requirement. The bridge connection would also enhance provisions for pedestrian traffic and cycling. 2 KRUUNUSILLAT International design competition The City of Helsinki will hold an international design competition for Kruunusillat. The aim is to attract the world’s best bridge experts here to design the new tram, cycle and pedestrian connection between centrally located Kalasatama and Laajasalo’s Kruunuvuorenranta. The bridge connection would be made up of at least two bridges, the longest of which could be, at nearly 1.2 kilometres, the longest in Finland.
    [Show full text]
  • Opinnäytetyön Mallipohja
    Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Koskelainen, Riku 2016 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurilan yksikkö Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Riku Koskelainen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Helmikuu, 2016 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Tikkurilan yksikkö Liiketalouden koulutusohjelma Riku Koskelainen Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Vuosi 2016 Sivumäärä 55 Tämä opinnäytetyö käsittelee alihankintaa ja alihankintaprosessin kehittämistä. Opinnäyte- työn tavoitteena on tutkia kansainvälistä kiinteistöalan konsernia ja sen alaisuudessa toimivaa yksikköä. Yksikössä tarkoituksena on tutkia sen alihankintaprosessia ja sitä miten alihankinta- prosessia voitaisiin tehostaa. Kaarelan alueurakassa kysymys on tilaajan aloittamasta hankkeesta. Tutkielmassa on pyritty kuvaamaan laajempi prosessi ja tuomaan sitä yhä lähemmäksi ongelmakohtaa: ISS Viherpalve- luiden kustannustehokkuutta. Tutkielman laajin osa käsittelee julkisia hankintoja ja tilaaja- vastuuta Kaarelan alueurakassa. Nämä asiat on käsitelty teoriaosuudessa. Tämän jälkeen tut- kitaan ISS Palveluiden sisäisiä prosesseja ja sitä mihin ISS Viherpalvelut sijoittuu. Tutkimus- menetelmänä tässä kohdassa on käytetty kyselylomaketta Kaarelan alueurakan vastuuhenki- löille. Viimeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty investointilaskelmia ISS Viherpalveluiden sisäisissä prosesseissa. Ongelmakohdiksi on rajattu kolme toimintoa: työkoneiden leasing, niit- tomurskaus ja jääkenttien jäädytys ja hoito. Nämä kolme
    [Show full text]
  • Totta Vai Tarua? Tulot Ja Tulonjako Pääkaupunkiseudulla Vuosina 2000
    TASAINEN TULONJAKO – TOttA VAI TARUA? TULOT JA TULONJAKO PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUOSINA 2000-2012 JULKAISIJA Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö TEKSTIT Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö KANSI Sirpa Rönn, tietopalveluyksikkö KANNEN KUVA Harri Sinkko, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupunki. Tietopalvelu C4 : 2016 ISSN-L 1799-7011, ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-526-0 Sisällys 1 Johdanto .......................................................................................................................................................................... 2 2 Aineistot ja menetelmät .................................................................................................................................................. 3 2.1 Asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot (ekvivalentit tulot) ............................................ 3 2.2 Elinvaiheittaiset tulot ................................................................................................................................................. 4 2.3 Ginikertoimet ............................................................................................................................................................. 4 2.4 Alueet ......................................................................................................................................................................... 5 2.5 Menetelmät ...............................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Crown Bridgestram Connection to Laajasalo
    tram connection Crown bridges to Laajasalo Crown bridges tram connection to Laajasalo The Crown bridges project will connect the coastal city districts in eastern Helsinki with the inner city. A tramline between the city centre and Laajasalo, as well as a pedestrian and cycle paths will be realised in this project. The connection will form part of Helsinki's core tram network as well as part of the city's cycling network. The project will have an impact on the entire Helsinki metropolitan area public transport system. Crown bridges Kruunusillat meets land use needs The Crown bridges project covers the tram connection The population of Helsinki is predicted to grow by as many as between the Helsinki city centre area and Laajasalo, and the 250,000 inhabitants by 2050. This poses challenges for pub- arrangements regarding its construction and use. In addition lic transport and the city structure. New residential and wor- to the tram line, the connection will also feature pedestrian king areas are being constructed in areas such as Kalasatama, and cycle paths. Kruunuvuorenranta and Jätkäsaari. The tram lines that form the basis of the project The current transport network will not ensure func- are the Central Railway Station – Yliskylä line, which will be tional transportation in the Laajasalo and Kruunuvuorenran- a frequently trafficked core line, and the Kolmikulma–Haa- ta of the future. The aim of the Crown bridges project is to koninlahti line, which will be a supplementary line to Kruu- organise a well-flowing, competitive and pleasant tram line nuvuorenranta. There are still alternative routes for the tram connection to the growing Laajasalo.
    [Show full text]
  • D4.1 Baseline Report of Helsinki Demonstration Area WP4, Task 4.1
    Ref. Ares(2017)5877929 - 30/11/2017 Deliverable due date: M12 – November 2017 D4.1 Baseline report of Helsinki demonstration area WP4, Task 4.1 Transition of EU cities towards a new concept of Smart Life and Economy D4.1 Baseline report of Helsinki demonstration area Page ii Project Acronym mySMARTLife Project Title Transition of EU cities towards a new concept of Smart Life and Economy st th Project Duration 1 December 2016 – 30 November 2021 (60 Months) Deliverable D4.1 Baseline report of Helsinki demonstration area Diss. Level PU Working Status Verified by other WPs Final version Due date 30/11/2017 Work Package WP4 Lead beneficiary VTT Contributing HEL, FVH, HEN, CAR, TEC beneficiary(ies) Task 4.1: Baseline Assessment [VTT] (HEL, FVH, HEN, CAR, TEC) This task will set and assess baseline for Helsinki demonstration, including calculated and measured values from one year period. An integrated protocol for monitoring the progress of the demonstration will be followed according to WP5. The following subtasks are encompassed in this task: - Subtask 4.1.1: Buildings and district baseline: VTT will coordinate partners in the definition and assessment of the baseline and protocol for building and district energy consumption, share of renewables, CO2 emissions and use of waste energy sources. In addition the base line sets the baseline for control and management systems. - Subtask 4.1.2: Energy supply diagnosis – local resources: The definition and assessment of the energy supply systems and use of local and renewable resources will be led by VTT and HEN. The assessment includes the primary energy use, utilisation of hybrid and smart (two way) energy networks and waste energy resources.
    [Show full text]
  • Kalasatama Key Figures
    KALASATAMA KEY FIGURES 175 hectares Construction years 2009–2035 20,000 residents 5,000–7,000 apartments 8,000 jobs T ravel time to city centre by metro: 6 minutes Length of the waterside promenade: 6 kilometres KALASATAMA Culture and life right next to the city centre Tuusulantie Ring I Lahdentie Hämeen- linnanväylä VIIKKI 5 Main railway line km ITÄKESKUS ARABIAN- VUOSAARI RANTA Turunväylä Itäväylä PASILA m HERTTO- k 2 NIEMI KALASATAMA KRUUNU- VUOREN- RANTA Länsiväylä CITY CENTRE Well-planned construction Hanasaaren- The construction of Kalasatama has begun in Sörnäis- kärki KALASATAMA tenniemi, south of Itäväylä, and will proceed radially towards north and south. Planning and construction will be steered throughout the construction period during CITY CENTRE Kalasatama, one of the largest district construction which Kalasatama remains a place of residence and projects in Helsinki, will grow to become tightly workplaces and serves transit traffic. integrated with the existing city structure. Seaside locations that used to be industrial and harbor areas Construction and site arrangements will be so managed that related traffic, lot and street construction, storage will gradually transform into a city district where and parking cause as little disturbance as possible. Key homes, services, jobs and culture are all close by. The tasks also include ensuring a smooth flow of information waterside areas will be open for all. The construction to residents and cooperation partners. period, spanning several decades, requires from the city careful coordination and new ways of working. Kalasatama park Kalasatama centre Sörnäistenniemi The central park in the area, Kalasatama Centre consists of eight 20 to 33 Housing construction was Kala s atama Park, will become a storey towers.
    [Show full text]
  • Analysing Residential Real Estate Investments in Helsinki
    Aleksi Tapio Analysing residential real estate investments in Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Business Administration European Business Administration Bachelor’s Thesis 29.04.2019 Abstract Author Aleksi Tapio Title Analysing residential real estate investments in Helsinki Number of Pages 35 pages + 2 appendices Date 29 April 2019 Degree Bachelor of Business Administration Degree Programme European Business Administration Instructor/Tutor Daryl Chapman, Senior Lecturer Real estate is a commonly used investment vehicle. However, due to residential real estate’s heterogeneous market, picking a good deal is hard and participating can be scary due to its capital intensiveness. The investor has to understand the market and know how to conduct and analysis. The paper addresses the fundamentals of investing in Helsinki under the Finnish legislation. Helsinki has grown as a city for the past years. Evaluating the city’s growth opportunities wields the investors with confidence on the cyclical real estate market. The market analysis will also show the differences between the locations within Helsinki, opening up potential for investors of many kind. When looking at the process of analysing, the research in this paper focuses the whole spectrum of it: which tools can be used to save time, how to correctly calculate returns and risks and what are the downfalls and benefits of the calculations. The methodology of hedging risks in real estate investing will cover the common fears such as rising interest rate, and will discuss the use of real estate as a hedge against inflation. The paper uses public data sources for comparative data analysis to find variables which affect the price, and draw conclusions according to the data.
    [Show full text]
  • Runkolinja 560 Vuosaari
    n Perkiö t Yl Sandbacka ägen Nybolandet ästöntie Veromäki a-T Martinlaakson sbyv ikk ntie ten Övits Skattbacka u ofi teollisuusalue r bölev ntie ri h i å äge ästö la e Jok t M n Yl n d iniem ti i e n e n e K e tie Mårtensdals ä i Kivimäki H Kaskela vi VANTAANLAAKSO SUUTARILA Ne tikkov vuor d m industriområde Tolkinmetsä PAKKALA re e i Stenbacka i Brokärr Pe R Dick t Nissas VANDADALEN m a Vantaankoski SKOMAKARBÖLE ur YLÄSTÖ Tolkskogen sb r a T on e n BACKAS yvä KUNINKAALA u p g o n i Vandaforsen n e en Å k pa v n e N t g ä i ÖVITSBÖLE k r sväg S e ä o u FASTBÖLE en g v o v r ä P t u s Viherkumpu i v u l t o T e tie ap i l ngi a u n e lika ha r MARTINLAAKSO Grönkulla e u ö e d d p Silvolan n b h u Kuusikko n n a n s Tolkinkylä totä gi a ä r n t t MÅRTENSDAL d nti tekojärvi e e Sexan V i i l Ki a e n e Tolkby y R k a n å ä iim V e S u H Martinlaakso g v u Sillböle ä n u v t i n m Mårtensdal s le o a t HAKUNILA bassäng a ö i e l uv rb V Vanda å a a k Puistola u Y Valimontie a a nt HÅKANSBÖLE G s Siltamäki m l Lahdentie n o ä SUURMETSÄ ie Parkstad Pejlingsv t u k k a Brobacka S a STORSKOG an u s la TAMMISTO ke Tapulikaupunki ak T ntie Heikinlaakso s o aa Stapelstaden nt ROSENDAL Henriksdal n n Va TUOMARINKYLÄ Töyrynummi Pu t is e t ge Louhela i o ie Silvolan t Lidamalmen la ä v Storträsk DOMARBY n n ti Klippsta v teollisuusalue ie rait å t a ntie l H S a n so e k R i r ä anilan ikinlaa o l r p ka k Strömf Sillböle y ie a a Uomatie nt r a T Puistola r k rttimaa i t a to Myyr l u anha Y pb industriområde V e Parkstad e P KAIVOKSELA u ti OJANKO
    [Show full text]
  • Helsinki Eastern Harbour Sörnäistenranta and Hermanninranta Invited Architectural Ideas Competition 22. 10. 2004 – 22. 4. 2005 Evaluation Report
    Helsinki Eastern Harbour Sörnäistenranta and Hermanninranta Invited Architectural Ideas Competition 22. 10. 2004 – 22. 4. 2005 Evaluation report Helsinki Eastern Harbour – Architectural Ideas Competition 1 © The City of Helsinki City Planning Department 2005 Graphic Design: Raija Juntunen Graphic Design of the Publication Series: Timo Kaasinen ISSN 0787-9024 ISBN 952-473-468-0 2 Helsinki Eastern Harbour – Architectural Ideas Competition Index 1. Competition organization .................................................. 5 The general appearance and identity of the area ............ 38 1.1 Background of the competition ...................................... 5 The area’s relationship and connection to the 1.2 Organisers, purpose and nature of the competition ...... 6 surrounding urban structure ............................................. 38 1.3 Participants ..................................................................... 6 Treatment of the waterfront zone and utilisation of 1.4 Compensation ................................................................. 6 the maritime aspect ........................................................... 40 1.5 Jury.................................................................................. 6 Traffic solutions.................................................................. 40 1.6 Working committee ......................................................... 7 Costs and feasibility........................................................... 40 1.7 Experts ............................................................................
    [Show full text]
  • Arvokkaat Geologiset Kohteet Helsingissä
    6/2004 Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä Antti Salla Helsinki 2004 Kannen kuva: Vartiosaaren rapakivilohkare / Antti Salla Painettu Pohjosmaisen ympäristömerkin saaneelle paperille HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 6/2004 Antti Salla KALLIOPERÄN JA MAAPERÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET HELSINGISSÄ Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsinki 2004 Kuvat: © Antti Salla ISSN 1235-9718 ISBN 952-473-384-6 2. painos ISBN (URL:www.hel.fi/ymk/julkaisut/julkaisut.html) 952-473-385-4 Painopaikka: Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki 2004 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................................... 1 RESUMÉ......................................................................................................................................................................... 2 ABSTRACT .................................................................................................................................................................... 3 1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................ 4 1.1 ALKUSANAT ........................................................................................................................................................... 4 1.2 SELVITYKSEN TARKOITUS......................................................................................................................................
    [Show full text]
  • NEW-BUILD GENTRIFICATION in HELSINKI Anna Kajosaari
    Master's Thesis Regional Studies Urban Geography NEW-BUILD GENTRIFICATION IN HELSINKI Anna Kajosaari 2015 Supervisor: Michael Gentile UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Faculty Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography Author Anna Kajosaari Title New-build gentrification in Helsinki Subject Regional Studies Level Month and year Number of pages (including appendices) Master's thesis December 2015 126 pages Abstract This master's thesis discusses the applicability of the concept of new-build gentrification in the context of Helsinki. The aim is to offer new ways to structure the framework of socio-economic change in Helsinki through this theoretical perspective and to explore the suitability of the concept of new-build gentrification in a context where the construction of new housing is under strict municipal regulations. The conceptual understanding of gentrification has expanded since the term's coinage, and has been enlarged to encompass a variety of new actors, causalities and both physical and social outcomes. New-build gentrification on its behalf is one of the manifestations of the current, third-wave gentrification. Over the upcoming years Helsinki is expected to face growth varying from moderate to rapid increase of the population. The last decade has been characterized by the planning of extensive residential areas in the immediate vicinity of the Helsinki CBD and the seaside due to the relocation of inner city cargo shipping. Accompanied with characteristics of local housing policy and existing housing stock, these developments form the framework where the prerequisites for the existence of new-build gentrification are discussed.
    [Show full text]