General Flood Map of Coastal Areas of Uusimaa

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

General Flood Map of Coastal Areas of Uusimaa Uusimaa Regional Council publication no. E 99 - 2008 Uusimaa Regional Council General flood map of coastal areas of Uusimaa Partly funded by the European Union Uusimaa Regional Council publication no. E 99 - 2008 General fl ood map of coastal areas of Uusimaa Uusimaa Regional Council • 2008 General fl ood map of coastal areas of Uusimaa : 1 Uusimaa Regional Council publication no. E 99 - 2008 ISBN 978-952-448-240-0 ISSN 1236-6811 (PDF) Design: BNL Euro RSCG Cover photo: Tuula Palaste-Eerola Cover drawing: Arja-Leena Berg Layout & photos: Tuula Palaste-Eerola Translation by Fran Weaver Helsinki 2008 Uusimaa Regional Council | Helsinki Region Aleksanterinkatu 48 A | 00100 Helsinki Tel +358 (0)9 4767 411 | Fax +358 (0)9 4767 4300 offi ce@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi 2 : General fl ood map of coastal areas of Uusimaa Preface The Uusimaa Regional Council has over the period 2005-2007 been involved in the ASTRA Project – Developing Policies & Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region. This project has examined the likely impacts of global climate change at regional level in the countries around the Baltic Sea, and also developed land use planning measures designed to facilitate adaptation to climate change. Issues related to the possible impacts of climate change are today a major topi- cal focus for land use planners at all planning levels. Adapting to the impacts of climate change is becoming a great challenge alongside efforts to reduce greenhouse gas emissions. But to facilitate adaptation more information is needed about these impacts and the steps that can be taken at various planning levels. This fl ood risk assessment has been carried out as part of the ASTRA Project. The assessment has included the production of a general fl ood map of coastal areas of Uusimaa, which can be used to evaluate the need for more detailed fl ood risk analyses. This report has been written by planner Jarkko Hintsala. The fl ood maps have been drawn by regional council engineer Jukka Hynninen. Illustrations have been produced by regional council architect Tuula Palaste-Eerola. Useful comments on the texts and maps were contributed by Kari Rantakokko (MSc.Eng.) of Uusimaa Regional Environment Centre. The production of the report was partly funded by the EU Interreg IIIB Programme. General fl ood map of coastal areas of Uusimaa : 3 4 : General fl ood map of coastal areas of Uusimaa Uusimaa Regional Council | Helsinki Region Outline description of publication Aleksanterinkatu 48 A | FIN-00100 Helsinki | Finland tel +385 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 4300 offi ce@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi Author(s) Uusimaa Regional Council Title General fl ood map of coastal areas of Uusimaa Title of series Uusimaa Regional Council publikation no. E Publication no. Date of publication 99 2008 No. of pages No. of appendices 46 ISBN ISSN 978-952-448-240-0 (PDF) 1236-6811 Language of publication Summary English Finnish Abstract The steadily increasing frequency of fl oods has made fl ood protection and fl ood prevention ever more important, both in Finland, and the EU as a whole. The EU Floods Directive, which forms the backbone of EU fl ood policies, obliges all member states to assess evident and fl ood risks in catchment areas and coastal areas where people, property and the environment may be signifi cantly affected by fl oods now or in the future. The fl ood risk assessment of coastal Uusimaa commenced with a general survey of fl ood risks. Data on heights above sea level was obtained from numerical altitude model 25 of the Land Survey of Finland. Areas at risk were classifi ed by altitude in categories with intervals of 50 cm, from sea level to 300 cm above sea level. The numbers of buildings that would be fl ooded at different fl ood levels were also determined, using data from a map CD produced by the Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) in 2000 for buildings in Helsinki and Espoo, and data from the offi cial building register of the Population Register Centre (2000) for other municipalities. This general fl ood risk survey of coastal areas of Uusimaa has greatly facilitated the identifi cation of the areas most at risk in the event of rising sea levels. Although the maps are small-scale, they can still be used to select areas where fl ood risks should be surveyed in more detail. The maps show that the surveys currently being conducted in Espoo and Helsinki are clearly needed, and that there is also an urgent need to initiate similar detailed surveys in other areas, notably Tammisaari, Hanko, Inkoo and Kirkkonummi. When using these maps, however, it is vital to bear in mind their general scope and possible defi ciencies and inaccuracies. The information shown on the maps should be seen as only providing a rough picture; and specifi c conclusions concerning actions at a regional or local scale should only be drawn after more detailed fl ood risk surveys. Such detailed surveys will also require more precise information on local relief and heights above sea level. Owing to the scale of this task it could be worth collecting such data using techniques such as laser scanning. Report written by Jarkko Hintsala (texts); Jukka Hynninen (maps) Keywords (topic words) Floods, fl ood risk, fl ood prevention, fl ood map, fl ood risk map Remarks This publication is available only on the website www.uudenmaanliitto.fi General fl ood map of coastal areas of Uusimaa : 5 Uudenmaan liitto | Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A | 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A | 00100 Helsingfors puh. | tfn +385 (0)9 4767 411 | fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke General fl ood map of coastal areas of Uusimaa (Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta) Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Julkaisuaika 99 2008 Sivuja Liitteitä 46 ISBN ISSN 978-952-448-240-0 (PDF) 1236-6811 Kieli, koko teos Yhteenveto englanti suomi Tiivistelmä Tulvaongelmien jatkuva lisääntyminen on tehnyt tulvasuojelusta ja tulvantorjunnasta yhä tärkeämpää sekä EU-tasolla että Suomessa. EU:n tulvatyöskentelyn peruspilarina toimiva tulvadirektiivi velvoittaa kunkin jäsenmaan selvittämään sellaiset valuma- ja rannikkoalueensa, joilla on ilmeinen ja merkittävä tulvariski ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle nyt tai tulevaisuudessa. Uudenmaan rannikolla selvitystyö aloitettiin yleispiirteisellä tulvavaarakartoituksella. Kartoituksessa käytettiin korkeusaineistona Maanmittauslaitoksen numeerista korkeusmallia 25. Tulvavaara-alueet määritettiin puolen metrin välein 50-300 cm korkeustasolle meren pinnasta. Lisäksi tutkittavalta alueelta määritettiin veden alle jäävien rakennusten määrä eri vedenkorkeuksilla. Määrittämisessä käytettiin hyväksi Espoon ja Helsingin osalta vuoden 2000 YTV:n Seu- tuCD:n rakennustietoja, sekä muiden rannikkokuntien osalta vuonna 2000 väestörekisterikeskukselta hankittua raken- nus- ja huoneistorekisteriaineistoa. Uudenmaan rannikon yleispiirteisellä tulvavaarakartoituksella saatiin kohtalaisen helposti ja nopeasti selvitettyä alueita, jotka ovat kaikkein alttiimpia meriveden nousulle. Vaikka karttojen mittakaava on pieni, on niiden avulla mahdollista osoittaa sellaisia riskialueita, joilla kannattaa tehdä tarkempia tulvavaarakartoituksia. Kartat osoittavat, että Espoossa ja Helsingissä käynnissä olevaa tulvavaarakartoitusta ei tehdä turhan takia ja että muillakin alueilla, ja etenkin Tammisaa- ressa, Hangossa, Inkoossa ja Kirkkonummella, kannattaisi riskialueiden tarkempi tulvavaarakartoitus käynnistää mitä pikimmin. Karttoja tutkittaessa on kuitenkin erittäin tärkeää huomioida niiden yleispiirteisyys ja niihin sisältyvät puutteet ja epä- tarkkuudet. Karttojen antamaan tietoon kannattaakin suhtautua suuntaa antavasti, ja tarkempia alueellisia ja paikallisia johtopäätöksiä kannattaa tehdä vasta tarkempien tulvavaarakartoitusten jälkeen. Tarkempi kartoitus edellyttää kuitenkin myös tarkempaa tietoa maaston korkeussuhteista. Tiedon kerääminen voisi olla laajuutensa takia tehokkainta toteuttaa esim. laserkeilauksella. Raportin laatija Jarkko Hintsala, teksti; Jukka Hynninen, kartat Avainsanat (asiasanat) tulvat, tulvavaara, tulvasuojelu, tulvavaarakartta Huomautuksia Julkaisusta on ainoastaan verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi 6 : General fl ood map of coastal areas of Uusimaa Contents Foreword 3 Introduction 8 Flood prevention measures at EU level 9 Flood risk management in Finland 9 Climate change projects in the environmental cluster research programme 10 Major fl oods and storms in recent years 11 Flood risk surveys of coastal Uusimaa 12 Procedures 12 Numbers of buildings at risk 12 Defi ciencies noted during surveys 15 Conclusions 16 Sources 17 Flood maps 18 General fl ood map of coastal areas of Uusimaa : 7 Introduction People living near water have always had to At least two reasons for the increasing intensity endure fl oods from time to time, and they have of fl ooding and fl ood damage can be identifi ed. found many ways to prevent fl ood damage. But Firstly, it is very likely that global climate change over the last 20 years fl oods and other natural is already increasing the vulnerability of many are- disasters have resulted in increasing damage in as to more frequent and more intense fl ooding. At both economic and human terms. Insurance the same time, it is even more likely that various payments have also been rising steadily on a human activities on a local scale have exacerbated global scale. These trends make it more impor- fl ooding problems.
Recommended publications
  • Porslahdentie Rastböle
    Rastila (M) - Vuosaari (M) - 11.8.2014-14.6.2015 96 Porslahdentie Rastböle (M) - Nordsjö (M) - Porslaxvägen Rastila (M) Porslahdentie Rastböle (M) Porslaxvägen Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Rastila(M) Vuosaari(M), lait.11 Porslahdentie Vuosaari(M), lait.14 Rastböle(M) > Nordsjö(M), pf.11 Porslaxvägen > Nordsjö(M), pf.14 5.11 5.21 5.14 5.23 5.27 5.37 5.29 5.38 5.43 5.53 5.45 5.54 5.59 6.09 6.01 6.10 6.15 6.25 6.09 6.17 6.23 6.33 6.17 6.25 6.31 6.41 6.25 6.33 6.39 6.49 6.33 6.41 6.47 6.57 6.41 6.49 6.55 7.05 6.49 6.57 7.03 7.13 6.57 7.05 7.11 7.21 7.05 7.13 7.19 7.29 7.13 7.21 7.27 7.37 7.21 7.29 7.35 7.45 7.29 7.37 7.43 7.53 7.37 7.45 80-98A 7.51 8.01 7.45 7.53 80-98A 7.59 8.09 7.53 8.01 8.07 8.17 8.01 8.09 8.15 8.25 8.09 8.17 8.23 8.33 8.17 8.25 8.31 8.41 8.25 8.33 8.39 8.49 8.33 8.41 8.47 8.57 8.41 8.49 8.55 9.05 8.49 8.57 9.03 9.13 8.59 9.09 9.11 9.21 9.09 9.17 9.19 9.29 9.19 9.27 9.35 9.47 9.29 9.37 9.51 10.03 9.39 9.47 9.59 10.11 9.59 10.07 10.16 10.28 10.19 10.27 10.36 10.48 10.39 10.47 10.56 11.08 10.59 11.07 11.16 11.28 11.19 11.27 11.36 11.48 11.39 11.47 11.56 12.08 11.59 12.07 12.16 12.28 12.19 12.27 12.36 12.48 12.39 12.47 12.56 13.08 12.59 13.07 13.16 13.28 13.19 13.27 13.36 13.48 13.39 13.47 13.56 14.08 13.59 14.07 351 96 11.8.2014-14.6.2015 Rastila (M) Porslahdentie Rastböle (M) Porslaxvägen Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr Rastila(M) Vuosaari(M), lait.11 Porslahdentie Vuosaari(M), lait.14 Rastböle(M) > Nordsjö(M), pf.11 Porslaxvägen > Nordsjö(M), pf.14 14.16 14.28 14.19 14.26 14.36 14.46 14.38 14.46 14.44 14.54 14.54 15.02 14.52
    [Show full text]
  • Utveckling Av En Kartbaserad Metod För Uppföljning Av Muddringar I Raseborg
    Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg Frida Ringwall Examensarbete för Yrkeshögskolan Novia (YH)-examen Utbildningsprogrammet för Skogsbruk och miljö Raseborg 2013 EXAMENSARBETE Författare: Frida Ringwall Utbildningsprogram och ort: Skogsbruk och miljö, Raseborg Inriktningsalternativ/Fördjupning: Miljöplanering Handledare: Eva Sandberg-Kilpi och Mikael Kilpi Titel: Utveckling av en kartbaserad metod för uppföljning av muddringar i Raseborg _____________________________________________________________________ Datum 26.11.2013 Sidantal 30 Bilagor 5 _____________________________________________________________________ Sammanfattning Examensarbetets huvudsakliga mål var att med hjälp av GIS skapa en karta över muddringar för området Raseborg. Som beställare fungerade forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia. Förarbetet gjordes under en praktiktid under sommaren 2012 och själva examensarbetet gjordes under hösten 2013. Under sommaren 2012 lades data om muddringsanmälningarna in i programmet SpatialWeb och under hösten 2013 sammanfattades denna data som en karta i ArcGIS 10.1. Denna karta ger en klar översikt över den geografiska omfattningen av muddringar; vilket år muddringarna anmälts, var de är belägna och hur stora de uppskattningsvis är. Tidsperioden som undersöktes var åren 2007 till 2011. Vidare undersökning gjordes för specifika fall i Bölsviken och Bredviken i Bromarv, Raseborg. Metoden som användes för utvecklandet av kartan går också att tillämpa på andra områden. Kartan kan dessutom vara
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Opinnäytetyön Mallipohja
    Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Koskelainen, Riku 2016 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurilan yksikkö Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Case: Kaarelan alueurakka Riku Koskelainen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Helmikuu, 2016 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Tikkurilan yksikkö Liiketalouden koulutusohjelma Riku Koskelainen Kustannustehokkuus ISS Viherpalveluissa Vuosi 2016 Sivumäärä 55 Tämä opinnäytetyö käsittelee alihankintaa ja alihankintaprosessin kehittämistä. Opinnäyte- työn tavoitteena on tutkia kansainvälistä kiinteistöalan konsernia ja sen alaisuudessa toimivaa yksikköä. Yksikössä tarkoituksena on tutkia sen alihankintaprosessia ja sitä miten alihankinta- prosessia voitaisiin tehostaa. Kaarelan alueurakassa kysymys on tilaajan aloittamasta hankkeesta. Tutkielmassa on pyritty kuvaamaan laajempi prosessi ja tuomaan sitä yhä lähemmäksi ongelmakohtaa: ISS Viherpalve- luiden kustannustehokkuutta. Tutkielman laajin osa käsittelee julkisia hankintoja ja tilaaja- vastuuta Kaarelan alueurakassa. Nämä asiat on käsitelty teoriaosuudessa. Tämän jälkeen tut- kitaan ISS Palveluiden sisäisiä prosesseja ja sitä mihin ISS Viherpalvelut sijoittuu. Tutkimus- menetelmänä tässä kohdassa on käytetty kyselylomaketta Kaarelan alueurakan vastuuhenki- löille. Viimeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty investointilaskelmia ISS Viherpalveluiden sisäisissä prosesseissa. Ongelmakohdiksi on rajattu kolme toimintoa: työkoneiden leasing, niit- tomurskaus ja jääkenttien jäädytys ja hoito. Nämä kolme
    [Show full text]
  • Lions Club Ekenäs 50 År
    Lions Club Ekenäs 50 år Lions Club Ekenäs Tryckplats: Ekenäs Tryckeri 2008 Presidentens förord Lions Club Ekenäs firar 50-årsjubileum i oktober 2008. Björn Björkvall, lektor i religion och filosofi vid Ekenäs samlyceum, tog initiativet till att grunda LC Ekenäs. Den 1 april 1958 bildades klubben och charterfesten hölls den 25 oktober samma år. Då LC Ekenäs grundades för 50 år sedan stod LC Lohja som fadderklubb. Vid olika jubiléer som hållits i vår klubb har det getts ut historiker. Nu vid 50-årsjubiléet ges den i en ny utformning som benämns jubileumsskrift. Först beskrivs klubbens tillkomst och lionsrörelsens uppkomst i Finland, varefter följer en allmän översikt över Lions Club Ekenäs verksamhet. Därefter berättar den enda kvarvarande chartermed- lemmen Johan Rappe om sina hågkomster. I specialtexter skrivna av lionsbröder som har varit länge med i klubben och i specialintervjuer kan man läsa om olika aktiviteter. Ladylions har sedan början aktivt medverkat i klubbens verksamhet och de har fått en egen text i jubileumsskriften. Jubileumsskriften har sammanställts av Mårten Kevin och för layouten står Kaj Koivumäki. Tack vare befolkningens välvilliga inställning har vi kunnat ha vår mångsidiga verksamhet, vari också har ingått större projekt, såsom den av barnen högt uppskattade Lions Park. Den senaste och fjärde större donationen gäller ljugarbänken som överläts till Ekenäs stad på sommaren inför klubbens 50-årsjubileum. Klas Dahlqvist President i LC Ekenäs Bengt Björkholm 18.1.1927-17.8.2008 LC Ekenäs fick två månader före sitt 50-årsjubileum sorgebu- det att den äldsta, aktiva klubbmedlemmen Bengt Björkholm hade avlidit. Broder Bengt var aktiv inom klubben in i det sista.
    [Show full text]
  • Helsinki Alueittain 2015 Helsingfors Områdesvis Helsinki by District
    Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki, p. 09 310 1612 Helsingfors stads faktacentral PB 5500, 00099 Helsingfors stad, tel. 09 310 1612 City of Helsinki Urban Facts P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, tel. +358 9 310 1612 www.hel.fi/tietokeskus Tilaukset / jakelu p. 09 310 36293 Käteismyynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenk. 18-20 A Beställningar / distribution tel. 09 310 36293 Direktförsäljning Faktacentralens bibliotek, Broholmsgatan 18-20 A Orders / distribution tel. +358 9 310 36293 Direct sales Library, Siltasaarenkatu 18-20 A S-posti / e-mail [email protected] HELSINKI ALUEITTAIN Helsingfors områdesvis 2015 Helsinki by District Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral Helsinki City of Helsinki Urban Facts Helsingfors 2016 Julkaisun toimitus Tea Tikkanen Redigering Editors Käännökset Magnus Gräsbeck Översättningar Translations Taitto Petri Berglund Ombrytning General layout Kansi Tarja Sundström-Alku Pärm Cover Tekninen toteutus Otto Burman Tekniskt utförande Tea Tikkanen Technical Editing Pekka Vuori Valokuvat Kansi - Pärm - Cover: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Foton materiaalipankki / Lauri Rotko, Visit Helsinki / Jussi Hellsten Photos Helsingin kaupungin tietokeskus / Raimo Riski Kartat Pohja-aineistot: Kartor © Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 2014 Maps © Liikennevirasto / Digiroad 2014
    [Show full text]
  • Land Use and Planning Review 2021 Texts: City of Helsinki Urban Environment Division ([email protected])
    Land use and planning review 2021 Texts: City of Helsinki Urban Environment Division ([email protected]) Graphic design: Aste Helsinki Oy Brochures of the Urban Environment Division 2021:5 Cover image: Illustrative image of the Puhos Park planned for Itäkeskus.© Architects K2S and Playa Architects Contents New Helsinki developed in hubs ................................... 4 Participate and make a difference .................................7 Levels of planning ......................................................... 8 Current traffic projects .............................................. 16 Plans by district .........................................................20 New Helsinki developed in hubs n the future, Helsinki will become a more densely In the 2020s, the planning of construction and built city of distinctive districts, which also treas- traffic investments is focused particularly on the ures its valuable natural environments. In this former Malmi airport, Tuusulanväylä, Vihdintie, Jok- publication, we present current urban environ- eri Light Rail and Laajasalo. This has been decid- Iment planning projects and major construction pro- ed on in the city plan implementation programme, jects the City will launch in 2021. which will be updated in autumn 2021. Active zoning and housing production play a key The goal set by the City Council is that at least role in Helsinki’s recovery from the economic ef- 7,000 homes will be built in Helsinki every year. fects of the coronavirus pandemic. As part of the re- From 2023 onwards, this number will rise to at least covery, the city has identified and implemented more 8,000 homes. Housing production must be sustain- agile use of public space, for example for café and able and diverse and preserve nature and green ar- restaurant operations, and experiments will be con- eas as well as possible.
    [Show full text]
  • The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction
    The Finnish Archipelago Coast from AD 500 to 1550 – a Zone of Interaction Tapani Tuovinen [email protected], [email protected] Abstract New archaeological, historical, paleoecological and onomastic evidence indicates Iron Age settle- ment on the archipelago coast of Uusimaa, a region which traditionally has been perceived as deso- lated during the Iron Age. This view, which has pertained to large parts of the archipelago coast, can be traced back to the early period of field archaeology, when an initial conception of the archipelago as an unsettled and insignificant territory took form. Over time, the idea has been rendered possible by the unbalance between the archaeological evidence and the written sources, the predominant trend of archaeology towards the mainland (the terrestrical paradigm), and the history culture of wilderness. Wilderness was an important platform for the nationalistic constructions of early Finnishness. The thesis about the Iron Age archipelago as an untouched no-man’s land was a history politically convenient tacit agreement between the Finnish- and the Swedish-minded scholars. It can be seen as a part of the post-war demand for a common view of history. A geographical model of the present-day archaeological, historical and palaeoecological evi- dence of the archipelago coast is suggested. Keywords: Finland, Iron Age, Middle Ages, archipelago, settlement studies, nationalism, history, culture, wilderness, borderlands. 1. The coastal Uusimaa revisited er the country had inhabitants at all during the Bronze Age (Aspelin 1875: 58). This drastic The early Finnish settlement archaeologists of- interpretation developed into a long-term re- ten treated the question of whether the country search tradition that contains the idea of easily was settled at all during the prehistory: were perishable human communities and abandoned people in some sense active there, or was the regions.
    [Show full text]
  • Sommarfiske Jubileum Och Bränder S.18-21 Sommarsamtal
    m Bromarv Ekenäs Snappertunaitt Tenala Ekenäsnejdensi livet svenska församling 2•2021 SOMMAR Sommarfiske s. 26 Delta i vår och framtidstro s.9 sandslottstävling! Jubileum s. 26–27 Barnens sommarlovssidor och bränder s.18-21 Sommarsamtal s. 24–25 Sommar- musik & -konserter med Gud s.12 DET LJUSNAR! DET GÖR OSS GOTT att vistas i ljuset. ETT FRUSET FOLK, som vi här i norr, mörkret ter sig kompakt, ”tillfällen i Det värmer, det helar oss, fyller, glä- tinar årligen upp för några månader våra liv då ljuset inte tänds i tid, då der… och gör oss lyriska. Många är de när ljuset och värmen återkommer. mörkret är det enda man ser. --- Vi får konstnärer och diktare som inspirerats När det sedan vänder igen och augusti- lita på att det kommer att ljusna. Öva av ljuset. Just nu tänker jag på vår egen kvällarna blir allt mörkare står vemo- oss i det som är tillvarons läskigaste och Ekenäsbördige poet Jonatan Reuter det och trampar på mångas trösklar. vackraste palindrom: tillit.” som så skickligt och målande beskri- Inte alla älskar fyra årstider, men det ver just mina upplevelser under ljusa betyder inte att man inte kan uthärda MED DEN HÄR TIDNINGEN vill redaktio- sommarmorgnar vid ”min” havsvik: dem. Man får göra som barnboksför- nen önska dig en ljus och god sommar- ”Morgonen ljusnar så rosig och fager, fattaren Marita Lindquist fabulerar i tid med givande sommarläsning. Vi stjärnorna blekna och himlen blir blå. barnvisan, drömma sig bort: ”Tänk hoppas och tror att både gudstjänster, Än havet sig vilar i skullande dager, om sommarn kunde gömmas i en liten, musikevenemang och andra samlingar sovande skutor i hamnviken stå.” liten strut, när det blir för grått och för större skaror ska göras möjliga ännu Skutorna behöver jag visserligen byta ruggigt, tar man lite sommar ut.
    [Show full text]
  • Ekenäs KARIS Sommaröstrand Marina Tel
    VISITOR’S GUIDE TO ENGLISH 2018–2019 Raseborgvisitraseborg.com EKENÄS • KARIS • POJO • BILLNÄS • BROMARV • EKENÄS ARCHIPELAGO NATIONAL PARK • FISKARS VILLAGE JUSSARÖ ISLAND • RASEBORGS CASTLE • SKÅLDÖ ISLAND • SNAPPERTUNA • SVARTÅ MANOR • TENALA A different world Just an hour from Helsinki and Turku Svartå Manor – svartamanor.fi Raseborg Raseborg castle ruins – nationalparks.fi/raseborg The coastal route Ekenäs Port coastalroute.fi Västerby nature park Påminne ski center & Downhill Åbo go-karting – paminne.com Salo Turku ➜ 33 km Calliola – calliola.com 93 km ➜ Kisakeskus – kisakeskus.fi Malmbacka – malmbacka.fi Åminne Gård – nordcenter.fi Hanko Front Museum – rintamamuseo.fi/eng Fiskars Village – fiskarsvillage.fi Guest harbour Distances to different towns in Raseborg (by car) To KARIS: From Helsinki ..................................................76 km From Turku ....................................................118 km From Helsinki-Vantaa airport ...................89 km From Tampere ..............................................222 km From Jyväskylä ............................................329 km From Hanko .....................................................51 km To EKENÄS: From Helsinki ..................................................93 km From Turku ....................................................111 km From Helsinki-Vantaa airport ................105 km From Tampere ..............................................237 km From Jyväskylä ............................................345 km From Hanko .....................................................35
    [Show full text]
  • Vastuualueet-Kaavoitus.Pdf
    KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA Kansakoulukatu 3 Vaihde 09-310 1673 Ohivalinta 09-310 + alanumero HELSINGIN KAUPUNKI ASEMAKAAVOITUS 37329 Marja Piimies asemakaavapäällikkö KAAVOITUKSEN ALUEVASTUUJAKOKARTTA 5.4.2019 ETELÄINEN ALUEYKSIKKÖ 2 5 4 9 0 37233 Janne Prokkola yksikön päällikkö 8 0 0 MERKINTÖJEN SELITYKSET Keskustatiimi 37052 Kajsa Lybeck arkkitehti 6686600 ALUEYKSIKÖN RAJA 37465 Perttu Pulkka arkkitehti 37045 Marjaana Yläjääski arkkitehti TIIMIALUEEN RAJA 20534 Eveliina Harsia arkkitehti Puroniitty VASTUUALUEEN RAJA 20511 Tiia Ettala arkkitehti Länsisatama–Kalasatama-tiimi 37195 Matti Kaijansinkko tiimipäällikkö Suutarila 37197 Jari Huhtaniemi arkkitehti 37495 Raphael Padilha suunnittelija 21192 Teo Tammivuori arkkitehti Ann-Charlotte Roberts 09-310 37033 Kantakaupunkitiimi Tapulikaupunki 37027 Hanna Pikkarainen tiimipäällikkö Heidi Koponen 09-310 37497 37032 Tommi Suvanto arkkitehti 37349 Kerttu Kurki-Issakainen arkkitehti Siltamäki Heikinlaakso Landbo Niskala Puistola Töyrynummi 37478 Sinikka Lahti arkkitehti Nina Nynäs-Lundqvist 09-310 37298 37477 Milla Nummikoski arkkitehti Suurmetsä 37074 Kirsti Rantanen arkkitehti Tapanila 37334 Crista Toivola arkkitehti Ann-Charlotte Roberts Haltiala 09-310 37033 Joakim Kettunen LÄNTINEN ALUEYKSIKKÖ Torpparinmäki Tapaninvainio 09-310 37289 37285 Tuomas Eskola yksikön päällikkö Ulla Jaakonaho Tattarisuo 09-310 37113 Tr-tiimi Östersundom 64271 Marina Fogdell arkkitehti Tuomarinkylä Jakomäki Kuninkaantammi Tuomarinkartano 37469 Minna Koskinen arkkitehti Saija Miettinen-Tuoma Ylä-Malmi Ulla Jaakonaho
    [Show full text]
  • Fiskars/Fiskari Svartå/Mustio Ekenäs Centrum/Tammisaaren Keskusta Tenala/Tenhola Finnäs Bromarv
    682 Järnvik 665 Borgby 703 Slicko 668 Pojo Böle 638 Mjölnarby BROMARV710 RAASEPORI / RASEBORG ANTSKOG FISKARS/FISKARI SVARTÅ/MUSTIO Kårböle 550 POJO CENTRUM664 Bollstad Revbacka 572 710 RAASEPORI RASEBORG 614 Karis Bredvik 679 Gästerby 550 Kårböle 666 Brunkom 668 Pojo Böle 665 Borgby 710POHJAN RAASEPORI KESKUSTA 541 Kivitok 638 Mjölnarby Kårböle 550 711 Torby 664 Bollstad 712 Trädbollstad 679 Gästerby 668 Pojo Böle 665 Borgby 664 Bollstad 711 Torby 660 Antskog 666 Brunkom 679 Gästerby 664 Bollstad 670 Degernäs 632 Knapsby 632 Knapsby Revbacka 572 664 Bollstad 668 Pojo Böle 712 Trädbollstad 711 Torby 712 Trädbollstad 702 Skuru 702 Skuru 614 Karis Bredvik 572 Revbacka 665 Borgby 682 Järnvik 666 Brunkom 695 Ramskulla 682 Järnvik 616 Bålaby 711 Torby 665 Borgby 509 Bromarv 695 Ramskulla 682 Järnvik 638 Mjölnarby 702 Skuru 667 Brödtorp 679 Gästerby 551 Kägra Med Pålarv 638 Mjölnarby 682 Järnvik 682 Järnvik Bromarv 509 632 Knapsby 664 Bollstad 690 Näsby 430 Lillfors 509 Bromarv 627 Karis Ingvalsby 702 Skuru 687 Lillfors 684 Klinkbacka 682 Järnvik 638 Mjölnarby 638 Mjölnarby 665 Borgby 610 Bengsmora 686 Kyrkbacka 407 Borgby 664 Bollstad 684 Klinkbacka 573 Rilax 713 Övervesterby 664 Bollstad 617 Båtsmora 687 Lillfors 684 Klinkbacka 664 Bollstad 678 Gumnäs 664 Bollstad 662 Björsby 406 Bollstad 679 Gästerby 669 Dalkarby 686 Kyrkbacka 665 Borgby 704 Sonabacka 638 Mjölnarby 509 Bromarv 678 Gumnäs 664 Bollstad 668 Pojo Böle 678 Gumnäs 686 Kyrkbacka 660 Antskog 662 Björsby 690 Näsby 702 Skuru 665 Borgby 638 Mjölnarby 662 Björsby 665 Borgby 627 Karis
    [Show full text]