Laajasalon Raideliikenteen

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2010:8 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2010:8

Sarjassa aikaisemmin julkaistu: Laajasalon raideliikenteen 2010:1 Helsinki Townhouse -kilpailu ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2010:2 Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2010 -2012

2010:3 Keski-Vuosaari – Korjaustapaohjeet

2010:4 Lähiöprojektin toimintakertomus 2009 – Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu!

2010:5 Mielikuvia Itä-Helsingistä

2010:6 Helsinki Townhouse – Arvostelupöytäkirja

2010:7 Hietasaaren rakentamistapaohje

ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-473-XXX-X (NId.) ISBN 978-952-473-XXX-X (PdF)

9 789522 237972

Laajasalon raideliikenteen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Trafix Oy Landpro Oy Hankkeesta vastaa Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 2100 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki

Yhteyshenkilöt Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastossa Eija Kivilaakso, eija.kivilaakso(a)hel.fi puh. 31037247

Kaarina Laakso, kaarina.laakso(a)hel.fi puh. 31037250

Juha-Pekka Turunen, juha-pekka.turunen(a)hel.fi puh. 31037403

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki

Yhteyshenkilö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Tuomas Autere, tuomas.autere(a)ely-keskus.fi puh. 040-5036172

Arviointiohjelma on nähtävillä 13.9. − 12.11.2010 seuraavissa paikoissa: - Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto (Kansakoulukatu 3) - Info- ja näyttelytila Laituri (Narinkka 2), Helsinki

Mielipiteet tästä arviointiohjelmasta osoitetaan kirjallisesti yhteysviranomaisille nähtävilläoloaikana osoitteeseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo. uusimaa(a)ely-keskus.fi

Arviointiohjelma on myös hankkeesta vastaavan internet-sivuilla www.uuttahelsinkia.fi ja yhteysviranomaisen internet-sivuilla www.ely-keskus.fi.

Teksti: Trafix Oy ja LandPro Oy Kannen kuva: Harri Verkamo Ilmakuva s. 13: Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto

Graafinen suunnittelu ja taitto: Aija Nuoramo, Ramboll Finland Oy Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen

Pohjakartta: © Afecto Finland Oyj, lupa L4322

Paino: Edita Prima Oy

ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-223-797-2 (nid) ISBN 978-952-223-798-9 (PDF)

2 Sisältö

Tiivistelmä...... 5

Esipuhe...... 7

1 Hankkeen esittely...... 9 1.1 Hankkeen kuvaus...... 9 1.2 Hankkeen tavoitteet...... 9 1.3 Hankkeen taustaa ja aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset...... 9 1.4 Hankkeen alustava toteuttamisaikataulu...... 9 1.5 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin...... 9

2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely...... 10 2.1 Hankkeen suunnitteluprosessi...... 10 2.2 Lähtökohdat...... 10 2.3 YVA-menettelyn kuvaus...... 10 2.4 YVA-menettelyn aikataulu...... 11 2.5 Osapuolet...... 11 2.6 Osallistuminen...... 11 2.6.1 Osallistuminen ja viestintä arviointiohjelman laadintavaiheessa...... 11 2.6.2 Yhteysviranomaisen järjestämä kuuleminen...... 12 2.6.3 Osallistuminen ja viestintä arviointiselostusvaiheessa...... 12

3 Suunnittelualueen nykytilanne...... 13 3.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö...... 13 3.1.1 Nykyinen maankäyttö...... 13 3.1.2 Kaavoitustilanne...... 14 3.2 Liikenne ja liikenne-ennuste...... 17 3.2.1 Nykytilanne...... 17 3.2.2 Liikenne-ennuste...... 17 3.3 Kulttuuriympäristö...... 17 3.3.1 Rakennettu kulttuuriympäristö...... 17 3.3.2 Maisema ja kaupunkikuva...... 19 3.3.3 Näkymät...... 20 3.4 Ilmanlaatu ja melu...... 20 3.5 Ihmisten terveys, elinolot, viihtyvyys ja virkistys...... 20 3.5.1 Elinolot...... 20 3.5.1 Viihtyisyys ja virkistys...... 20 3.5.2 Veneily...... 21 3.5.3 Kalastus...... 21 3.6 Luonnon monimuotoisuus, suojelualueet, kasvillisuus ja eläimistö...... 21 3.6.1 Yleistä...... 21 3.6.2 Suojelualueet ja suojellut luontotyypit...... 22 3.6.3 Kasvillisuus ja eläimistö...... 22 3.7 Pohja- ja pintaveden laatu ja virtaukset...... 23 3.7.1 Pohjavesi...... 23 3.7.2 Pintavesi...... 23 3.7.3 Virtaukset...... 23 3.7.4 Sadevesien kulkeutuminen...... 23

3 3.8 Maaperä ja sedimentit...... 24 3.9 Infrastruktuuri...... 24 3.10 Ammukset...... 24

4 Hankkeen vaihtoehdot...... 25 4.1 Laajasalon raideliikennehanke seudun liikennejärjestelmässä...... 25 4.2 Vaihtoehtojen muodostaminen...... 25 4.3 Aiemmin tutkitut vaihtoehdot...... 26 4.4 Arvioitavat vaihtoehdot...... 26 4.4.1 Hanketta ei toteuteta (0-vaihtoehto)...... 27 4.4.2 Vaihtoehto 1: Raitiovaunu - ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo...... 28 4.4.3 Vaihtoehto 2: Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen betonitunneli- ja siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo...... 29 4.4.4 Vaihtoehto 3: Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kalliotunneli- ja siltayhteys...... 30 4.4.5 Vaihtoehto 4: Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kallio- ja betonitunneli...... 31 4.4.6 Vaihtoehto 5: Metro kalliossa Kamppi – Katajanokka – Laajasalo...... 32 4.4.7 Vaihtoehto 6: Vesiliikenne Laajasalo – keskusta...... 33 4.4.8 Yhteenveto...... 34

5 Arvioinnin rajaus...... 35 5.1 Arvioitavat vaikutukset...... 35 5.2 Vaikutusalueen rajaus...... 35

6 Laaditut ja tarvittavat selvitykset...... 35

7 Vaikutusten arviointi ja menetelmät...... 36 7.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön...... 37 7.2 Vaikutukset liikenteeseen...... 37 7.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön...... 37 7.4 Melu- ja tärinävaikutukset...... 38 7.5 Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon...... 38 7.6 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön...... 38 7.7 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja turvallisuuteen...... 39 7.8 Vaikutukset pohja- ja pintaveden laatuun ja virtauksiin...... 39 7.9 Vaikutukset maaperään ja sedimentteihin...... 40 7.10 Taloudelliset vaikutukset...... 40 7.11 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...... 40 7.12 Riskien arviointi...... 40 7.13 Vaihtoehtojen vertailu...... 41

8 Tarvittavat luvat ja päätökset...... 42

9 Epävarmuustekijät...... 43

10 Haittojen lieventäminen...... 43

11 Seurantaohjelma...... 43

Lyhenteet...... 44

Lähteet...... 45

Kuvailulehti...... 47

4 Tiivistelmä

Lähtökohdat Osallistuminen ja tiedottaminen Helsingin kaupunki on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA- Arviointimenettelyn aikana järjestetään menettelyn) Helsingin keskustan ja Laajasalon välille suunnitellusta joukkoliiken- kaksi kaikille avointa yleisötilaisuutta. neyhteydestä. Laajasalon Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu noin 10 000 asuk- Ensimmäinen tilaisuus järjestetään YVA- kaan asuinalue. Uuden asuinalueen myötä kaupungilla on tarve parantaa Laajasalon ohjelman nähtävilläoloaikana 13.9. – tavoitettavuutta uudella korkeatasoisella ja hyvän palvelutason joukkoliikenneyhtey- 12.11.2010. Toinen yleisötilaisuus järjes- dellä ja kevyen liikenteen yhteydellä. tetään vuonna 2012, kun arviointiselostus on asetettu nähtäville. Ympäristövai- kutusten arviointimenettely päättyy yhte- YVA-menettely ysviranomaisen selostuksesta antamaan Arviointimenettely perustuu ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin. YVA- lausuntoon 2012. menettely jakautuu kahteen vaiheeseen; arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaihee- Ohjelman laadinnan yhteydessä jär- seen. Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutukset arvioidaan. jestettiin huhtikuussa kolme ryhmähaas- YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset ja laaditaan tattelutilaisuutta asukasyhdistysten, ve- ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään arvioinnin tulokset. neilijöiden, melojien, ympäristöjärjestö- jen sekä polkupyöräilijöiden edustajille. Arviointiohjelmavaiheessa ryhmähaas- Tarkasteltavat vaihtoehdot tatteluihin kutsutut tahot kutsutaan se- Työssä käsitellään kuutta suunnitelmavaihtoehtoa yhteysvälille Helsingin niemi – Laa- lostusvaiheessa hankkeen seurantaryh- jasalo, joiden vertailuvaihtoehtona on tilanne ilman uutta yhteyttä (VE0). Vaihtoeh- mään, jonka tavoitteena on seurata ar- dot ovat: vioinnin edistymistä, ottaa kantaa arvioinnin aikana esiin nousseisiin kysymyk- • VE1, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – siin ja antaa palautetta arviointiselostuk- Korkeasaari – Laajasalo sen laatijoille. Hankkeelle avataan internet-sivut Hel- • VE2, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen betonitunneli- ja siltayhteys Kruununhaka – singin kaupungin Uutta Helsinkiä sivus- Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo tolle osoitteeseen www.uuttahelsinkia.fi. Internet -sivujen lisäksi arvioinnin edisty- • VE3, Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kalliotunneli- ja siltayhteys misestä ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan yhdistyksille ja järjestöille • VE4, Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kallio- ja betonitunneli sähköpostitiedottein, joita arvioidaan lä- hetettävän noin 3 - 5 kpl arviointiproses- • VE5, Metro kalliossa Kamppi – Katajanokka – Laajasalo sin aikana. YVA-menettelyssä selvitetään arvi- • VE6, Vesiliikenne Laajasalo – Keskusta. oitavien joukkoliikenneyhteysvaihtoeh- tojen vaikutuksia. YVA-lain mukaisesti vaikutukset on selvitettävä ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennai- siin toimiin. Arvioinnin lopputuloksena syntyvä arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettava huomioon kun hankkeen toteuttamisesta päätetään.

5 6 Esipuhe

Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on osa Laajasalon raide- Ympäristövaikutusten arviointiohjel- liikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Menet- man on laatinut konsulttityritysten Trafix telyssä on tarkoitus selvittää hankkeen vaihtoehtojen vaikutukset ympäristöön ja ih- Oy ja LandPro Oy:n työyhteenliittymä. misiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja Konsulttiryhmän asiantuntijoina työs- torjuntaan. sä ovat olleet Tore Granskog, LandPro YVA-menettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun la- Oy (projektipäällikkö ja YVA-menettely); kiin. YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitkä vaihtoehdot tut- Matti Keränen, Trafix Oy (liikenne ja vaih- kitaan, miten vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan sekä miten YVA-menettelyn vuo- toehdot); Kalle Toiskallio, Lectus Ky (osal- ropuhelu ja tiedotus järjestetään. Hankkeesta vastaava on Helsingin kaupunki, jo- listuminen); Trevor Harris, Arkkitehtitoi- ta YVA-menettelyssä edustaa Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto. YVA- misto Harris&Kjisik (yhdyskuntaraken- menettelyn yhteysviranomainen on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- ne); Marja Mikkola, MA-Arkkitehdit Oy keskus. (maisema); Rauno Yrjölä, Ympäristötut- Ympäristövaikutusten arviointiohjelman kokoamista on ohjannut ryhmä johon kimus Yrjölä Oy (luonto); Esko Rossi, Es- ovat kuuluneet: ko Rossi Oy (haitta-aineet); Mikko Kiirik- ki, Luode Consulting Oy (vedet ja virtaa- Eija Kivilaakso Helsingin kaupunki / KSV mat); Reima Niklander, VR-Rata Oy (ym- Kaarina Laakso Helsingin kaupunki / KSV päristörakenteet ja rakennetekniikka); ja Juha-Pekka Turunen Helsingin kaupunki / KSV Mikko Wikström, LandPro Oy (projekti- Heikki Hälvä Helsingin kaupunki / KSV sihteeri). Raportin on taittanut Aija Nuo- Riitta Jalkanen Helsingin kaupunki / KSV ramo, Ramboll Finland Oy. Raportin on Tuomas Hakala Helsingin kaupunki / KSV kääntänyt ruotsiksi DI Lars Edelmann. Jouni Heinänen Helsingin kaupunki / KSV Jari Tirkkonen Helsingin kaupunki / Talous- ja suunnittelukeskus Anni Bäckman Helsingin kaupunki / Talous- ja suunnittelukeskus Eeva Pitkänen Helsingin ympäristökeskus Hannu Kärki Helsingin Satama Olavi Saarinen Helsingin Energia Maija Matikka Museovirasto Pekka Sirviö HKL Raitioliikenne Jukka Salo Korkeasaaren eläintarha Kirsi Pynnönen-Oudman Korkeasaaren eläintarha Sari Saresto Helsingin kaupunginmuseo Johanna Björkman Helsingin kaupunginmuseo

Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin on erikseen kutsuttuna osallistunut Tuomas Autere yhteysviranomaisen edustajana Uudenmaan ELY-keskuksesta.

7 8 1 Hankkeen esittely

1.1 Hankkeen kuvaus Hanke on uusi raide- ja kevyen liikenteen sesti saatava kevyen liikenteen yhteyspa- jatkuu Santahaminassa toistaiseksi, eikä yhteys Helsingin keskustan ja Laajasalon rannus Laajasalon ja niemen välillä, mi- saaren muuttaminen asuinalueeksi ole välillä. Laajasalon Kruunuvuorenrantaan kä laajentaisi merellistä kevyen liikenteen ajankohtaista lähitulevaisuudessa. on laadittu osayleiskaava ja maankäyttö- reitistöä. Hankkeessa on tutkittu useita erilai- suunnitelma. Uuden asuinalueen myö- Hankkeen tavoitteena on vähentää sia linjausvaihtoehtoja ja kuljetusvälinei- tä kaupungilla on tarve parantaa Laaja- henkilöautolla tehtyjen matkojen osuut- tä. Vaihtoehdoista on laadittu teknisiä salon tavoitettavuutta uudella korkeata- ta parantamalla joukkoliikennejärjestel- suunnitelmia, joitakin luonto- ja maise- soisella ja hyvän palvelutason joukkolii- män palvelutasoa. maselvityksiä sekä liikenteellisiä selvityk- kenneyhteydellä. Hankkeen sijainti esite- siä. Tehdyt selvitykset ovat hyvätasoisia tään kuvassa 1. 1.1.2 Hankkeen taustaa ja ja kattavia. aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä 1.1.3 Hankkeen alustava 1.1.1 Hankkeen tavoitteet on laadittu vuodesta 1999 alkaen usei- toteuttamisaikataulu Hankkeella tavoitellaan korkeatasois- ta suunnitelma- ja järjestelmätarkastelu- Hankkeen ympäristövaikutusten arvioin- ta ja hyvän palvelutason tarjoavaa jouk- ja. Laajasalon raideyhteys tuli ajankohtai- timenettelyn on arvioitu päättyvän vuon- koliikenneyhteyttä Kruunuvuorenrannan seksi Helsingin yleiskaavaa 2002 valmis- na 2012, minkä jälkeen tarkemmanas- ja koko Laajasalon ja Helsingin niemen teltaessa, kun tarkasteltiin Laajasalon – teista suunnittelua on tarkoitus jatkaa va- välille. Helsingin liikenteellisiä tavoittei- Santahaminan alueiden mahdollista ra- litusta vaihtoehdosta. ta toteuttaa myös hankkeella mahdolli- kentumista. Puolustusvoimien toiminta Hankkeen toteuttaminen on tämän hetkisen arvion mukaan suunnitteluval- mius huomioon ottaen mahdollista vuoden 2015 jälkeen.

1.1.4 Hankkeen liittyminen muihin suunnitelmiin Hanke liittyy seuraavien alueiden maan- käytön suunnitteluun: • Kruunuvuorenranta • Herttoniemen alue • Kalasataman alue • Laajasalon muu kehittäminen (keskusta) • Korkeasaaren kehittäminen (Korkea- saaren yleissuunnitelma) • Helsinkipuisto • Helsingin Energian polttoainekulje- tukset ja huoltoliikenne

Muita liikennehankkeita jotka liittyvät läheisesti Laajasalon raideliikenneratkai- suun ovat Linnanrakentajantien tunneli ja Töölön metro sekä Raitioliikenteen kehit- täminen. Lisäksi hankkeella on vaikutuksia Hanasaaren satamaan suuntautuviin Helsingin Energian polttoaine- ja huolto- kuljetuksiin. Kuva 1. Hankkeen sijainti

9 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely

2.1 Hankkeen 2.2 Lähtökohdat 2.3 YVA-menettelyn kuvaus suunnitteluprosessi Laadituissa suunnitelma- ja järjestelmä- Ympäristövaikutusten arviointimenet- Ympäristövaikutusten arviointimenette- tarkasteluissa on tutkittu erilaisia silta-, telyä koskevan lain (468/1994, muutet- ly jakaantuu kahteen vaiheeseen; arvi- tunneli- ja vesiliikennevaihtoehtoja, joil- tu 267/1999 ja 458/2006) tavoitteena on ointiohjelma- ja arviointiselostusvaihee- la mahdollistettaisiin toimiva joukkolii- edistää ympäristövaikutuksen arviointia seen. Ympäristövaikutusten arviointioh- kenne- ja kevyen liikenteen -yhteys Laa- lisäämällä tietoa hankkeesta, olemassa jelma on suunnitelma siitä, miten hank- jasalon ja Helsingin keskustan välille. Kun olevasta tilanteesta, eri osapuolten nä- keen ympäristövaikutukset arvioidaan. Santahaminan asuinkäyttöön saaminen kemyksistä ja hankkeen aiheuttamista Arviointiohjelmassa esitetään, mitä vai- on siirtynyt, alun perin suunnitteilla ol- vaikutuksista. Ympäristövaikutusten ar- kutuksia tullaan arvioimaan ja miten ar- leesta Katajanokan ja Laajasalon välises- viointi keskittyy eri vaihtoehtojen vertai- viointi toteutetaan. Lisäksi ohjelmassa tä syvämetroyhteydestä siirryttiin tutki- luun. YVA-menettelyssä ei tehdä päätös- esitetään perustiedot hankkeesta, ympä- maan raitiotie- ja metrosiltojen tai be- tä jatkosuunnitteluun valittavasta vaihto- ristön nykytilasta, tutkittavista vaihtoeh- tonielementtitunneleiden rakentamista. ehdosta. doista, jatkosuunnittelua varten tarvitta- Myös vesiliikenneyhteys on ollut alus- Vaihtoehtoja vertaamalla pyritään löy- vista luvista sekä esitetään suunnitelma ta asti selvityksissä mukana raidevaihto- tämään hankkeelle toteuttamiskelpoinen osallistumisen järjestämisestä, tiedotta- ehtojen lisäksi. Helsingin kaupunginval- ratkaisu, joka aiheuttaa mahdollisimman misesta ja hankkeen aikataulusta. Kun ar- tuusto päätti 12.11.2008 hyväksyä jatko- vähän haittaa luonnolle ja muille ympä- viointiohjelmassa esitetyt vaikutukset on valmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaih- ristöarvoille sekä asutukselle ja ihmisten selvitetty, kootaan tulokset arviointiselos- toehdon välillä Laajasalo – Korkeasaari – hyvinvoinnille. tukseen. Arviointiselostuksessa esitetään Sompasaari – Kruununhaka. Uudenmaan ympäristökeskus on arvioinnin tulosten lisäksi selvitys alueen Uudenmaan ympäristökeskus päät- YVA-menettelyn soveltamista koskevas- ympäristön nykytilasta, käytetyt arviointi- ti 24.6.2009 eri tahoja kuultuaan, et- sa päätöksessään todennut, että hanke menetelmät sekä vaihtoehtojen vertailu. tä hankkeeseen tulee soveltaa ympäris- on kooltaan mittava ja hankkeen raken- Arviointimenettely alkaa, kun hank- tövaikutusten arviointimenettelyä. Ym- tamisen aikaiset vaikutukset voivat ol- keesta vastaava toimittaa yhteysviran- päristövaikutusten arviointimenettelyn la merkittäviä. Ympäristökeskuksen nä- omaiselle ympäristövaikutusten arvioin- päättymisen jälkeen Helsingin kaupungil- kemyksen mukaan hankkeella on vaiku- tiohjelman. Arviointiselostusvaiheen yh- la on mahdollisuus valita jatkosuunnitte- tuksia maisemaan, kaupunkikuvaan, lii- teydessä laaditaan alustavia teknisiä tar- luun jokin ympäristön kannalta toteutta- kennejärjestelmään, kaupunki- ja yhdys- kasteluja tutkittavista vaihtoehdoista ar- miskelpoisiksi todetuista vaihtoehdoista. kuntarakenteeseen, maankäytön kehi- vioinnin perustaksi. Hankkeen liikenne- Jatkosuunnittelupäätöksen, ns. han- tykseen, vesiliikenteeseen ja vesiympä- tekniset ratkaisut esitetään yleispiirteisel- kepäätöksen, tekee kaupunginvaltuusto ristöön. YVA-menettelyn vuorovaikutuk- lä tarkkuudella. kaupunginhallituksen esityksestä. Han- sen ja osallistumisen kattava järjestelmäl- kepäätöksestä tulee ilmetä, miten ympä- linen toteutus on merkittävän hankkeen ristövaikutusten arviointiselostus ja yhte- suunnittelussa tärkeää. ysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Jatkosuunnitteluun valitusta vaihtoehdosta laaditaan hankesuunnitelma ja rakentamista palveleva toteutussuunni- telma.

10 2.4 YVA-menettelyn aikataulu 2.5 Osapuolet Ympäristövaikutusten arviointiohjelman Hankkeesta vastaava on toiminnanhar- nitteluvirasto. Ohjausryhmän kokouksiin laatiminen käynnistyi helmikuussa 2010. joittaja tai se, joka muuten on lain mu- on erikseen kutsuttuna yhteysviranomai- Arviointiohjelma valmistuu elokuussa kaan vastuullinen tarkoitetun hankkeen sen edustajana osallistunut Tuomas Aute- 2010, minkä jälkeen yhteysviranomai- toteuttamisesta. Yhteysviranomainen on re Uudenmaan ELY-keskuksesta. nen asettaa ohjelman nähtäville kahdek- se viranomainen, joka huolehtii siitä, että si kuukaudeksi syyskuussa 2010. Arvi- hankkeelle tehdään ympäristövaikutus- ointiohjelman ja siitä saadun palautteen ten arviointi eli YVA. Yhteysviranomainen 2.6 Osallistuminen perusteella yhteysviranomainen antaa ar- antaa lausunnot sekä YVA-ohjelmasta et- viointiohjelmasta oman lausuntonsa kuu- tä -selostuksesta. 2.6.1 Osallistuminen ja viestintä kauden kuluessa nähtävillä olon päätty- Hankkeesta vastaava on Helsingin arviointiohjelman laadintavaiheessa misestä eli joulukuussa 2010. kaupunki, jota YVA-vaiheessa edustaa Ensimmäinen lehdistötiedote YVA-me- Ympäristövaikutusten arviointiohjel- kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV). Ym- nettelyn käynnistymisestä julkaistiin maa- man ja yhteysviranomaisen siitä anta- päristövaikutusten arviointimenettelyn liskuussa 2010. Siinä esiteltiin YVA -me- man lausunnon perusteella yhteysviranomainen on Uudenmaan elin- nettelyn sisältöä ja aikataulua. tehdään ympäristövaikutusten arvioin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ohjelman laadinnan yhteydessä jär- ti. Arvioinnin tulokset esitetään ympäris- YVA-ohjelman laatimista on ohjan- jestettiin huhtikuussa kolme ryhmähaas- tövaikutusten arviointiselostuksessa, jo- nut ryhmä, jossa ovat olleet edustettui- tattelutilaisuutta asukasyhdistysten, ve- ka valmistuu 2011. Yhteysviranomainen na Helsingin kaupunki kaupunkisuunnit- neilijöiden, melojien, ympäristöjärjestö- asettaa arviointiselostuksen nähtäville teluvirasto, Helsingin kaupunki talous- ja jen sekä polkupyöräilijöiden edustajil- kahdeksi kuukaudeksi vastaavalla taval- suunnittelukeskus, Helsingin ympäris- le. Ryhmähaastatteluiden tavoitteena oli la kuin arviointiohjelman. tökeskus, Helsingin Satama, Helsingin selvittää eri intressiryhmien näkemyksiä Ympäristövaikutusten arviointimenet- Energia, HKL Raitioliikenne, Museoviras- siitä, mitä vaihtoehtoja tulisi tutkia, mil- tely päättyy yhteysviranomaisen selos- to, Helsingin kaupunginmuseo ja Korkea- laisia vaikutuksia selvittää ja miten tiedo- tuksesta antamaan saaren eläintarha. Ympäristövaikutusten tus ja vuorovaikutus tulisi jatkossa hoi- lausuntoon 2012. Yhteysviranomaisen arviointiohjelman on laatinut konsulttiyri- taa. Ryhmähaastattelujen keskeiset tu- lausunto tulee ottaa huomioon hankkeen tysten Trafix Oy:n ja LandPro Oy:n työyh- lokset on kirjattuna tähän ohjelmaan eril- päätöksenteossa. teenliittymä. lisiin tekstilaatikoihin. YVA-menettelyn alustava aikataulu on Ohjausryhmän puheenjohtajana on toi- esitetty kuvassa 2. minut Helsingin kaupungin kaupunkisuun-

Työn vaihe 2010 2011 2012 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 Arviointiohjelma-vaihe Arviointiohjelman kokoaminen Arviointiohjelma valmis Arviointiohjelma nähtävillä (30-60 pv) Yhteysviranomaisen lausunto (30 pv) Arviointiselostusvaihe Vaikutusten arviointi Arviointiselostuksen kokoaminen Arviointiselostus valmis Vaikutusarvioinnin maastotyöt Arviointiselostus nähtävillä (30-60 pv) Yhteysviranomaisen lausunto (60 pv) Tekninen suunnittelu Esisuunnitelma Siltakilpailu Vesiliikenneselvitys Alustava yleisuunnittelu Tekninen yhteenvetoraportti Osallistuminen ja vuorovaikutus Yleisötilaisuudet Pien/seurantaryhmätyöskentelyt

Kuva 2. YVA-menettelyn alustava aikataulu

11 postitiedottein, joita arvioidaan lähetet- Ryhmähaastatteluihin kutsutut yhdistykset (osallistuneet kursiivilla): tävän noin 3 - 5 kpl arviointiprosessin aikana. Kaikki halukkaat voivat ilmoittau- Laajasalo – Degerö Seura ry, Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry, Santahami- tua postituslistalle. Postituslistalle ilmoit- naseura ry, Hästnäs ry, Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf, Herttoniemi -seura ry. tautumisesta annetaan selostusvaihees- Katajanokkaseura ry, Kruununhaka-Seura, Kruununhaan asukasyhdistys, Meri- sa ohjeet hankkeen internetsivuilla www. haka-Seura ry, Kallio-Seura ry, Siltasaariseura ry, Helka, Helsingin luonnonsuo- uuttahelsinkia.fi. jeluyhdistys ry, Tringa ry, Helsingin polkupyöräilijät ry, Pyöräilykuntien verkosto Arviointiohjelmavaiheessa ryhmä- ry, Suomenlinnaseura ry, Helsingin melojat ry, Brändö Seglare rf, Helsingin Työ- haastatteluihin kutsutut tahot kutsutaan väen Pursiseura ry, Kipparlahden Venekerho ry, Hakaniemen venekerho ry, Hel- hankkeen seurantaryhmään jonka tavoit- singin moottorivenekerho ry, Yliskylän venekerho, Compass ry, Suomen moot- teena on seurata arvioinnin edistymistä, toriveneklubi ry SMK, Helsingin meriveneilijät ry, Merihaan Veneseura, Helsin- ottaa kantaa arvioinnin aikana esiin nous- gin purjelaivasatamayhdistys ry. seisiin kysymyksiin ja antaa palautetta arviointiselostuksen laatijoille. Seuranta- ryhmässä käsiteltävistä asioista ovat esimerkiksi järjestettävän siltakilpailun töi- den arviointi ja vesijoukkoliikkeenvaihto- ehdosta teetettävän erillisen selvityksen tulosten käsittely. Myös muut kiinnostu- 2.6.2 Yhteysviranomaisen järjestämä 2.6.3 Osallistuminen ja viestintä neet tahot ovat tervetulleita seurantaryh- kuuleminen arviointiselostusvaiheessa mään. Seurantaryhmä tulee kokoontu- Arviointiohjelman valmistuttua yhteysvi- Hankkeen perustiedotusta varten ava- maan arviolta 2 - 4 kertaa ennen arvioin- ranomainen, Uudenmaan elinkeino-, lii- taan hankkeen omat internetsivut Helsin- tiselostuksen valmistumista. kenne- ja ympäristökeskus, kuuluttaa ar- gin kaupungin ”Uutta Helsinkiä” -sivus- Siltoihin perustuvasta raideliikenne- viointiohjelman nähtävilläolosta. Kuulu- tolle, osoitteeseen www.uuttahelsinkia. vaihtoehdosta pyritään järjestämään kan- tus julkaistaan paikkakunnalla ilmestyvis- fi. Hankkeen aikaisempiin suunnittelu- sainvälinen suunnittelukilpailu. Kilpailu- sä sanomalehdissä: Helsingin Sanomat, vaiheisiin liittyvää tietoa ja dokumentte- työt on tarkoitus asettaa nähtäville ja ylei- Hufvudstadsbladet ja Metro. ja löytyy myös laajasti kaupunkisuunnit- sön arvioitavaksi näyttely- ja infokeskus Arviointiohjelma asetetaan nähtäville teluviraston ”Suunnitelmat kartalla” -pal- Laiturille sekä Internetiin ennen kilpai- 13.9. – 12.11.2010 seuraaviin paikkoihin: velusta, osoitteesta www.hel.fi/ksv. lun ratkaisua. Yleisöltä saatu palaute ke- Arvioinnin edistymisestä ja muista rätään kilpailun tuomariston käyttöön ja • Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnit- ajankohtaisista asioista tiedotetaan li- sitä voidaan hyödyntää myös siltavaih- teluvirasto, Kansakoulukatu 3 säksi yhdistyksille ja järjestöille sähkö- toehdon vaikutusten arvioinnissa. • Info- ja näyttelykeskus Laituri, Narink- ka 2 (vanha linja-autoasema)

Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana arviointiohjelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja yhteys- viranomaiselle. Ryhmähaastattelussa viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sanottua: Yhteysviranomainen kuuluttaa vastaavalla tavalla arviointiselostuksen näh- Suomen Moottoriveneklubi ry teki haastatteluissa aloitteen veneilyalan asian- tävilläolosta ja kerää kirjalliset mielipiteet tuntijaverkoston perustamisesta hankkeen arvioinnin ja muun suunnittelun tu- ja lausunnot. eksi. Myös useat muut kuin veneilyalan järjestöt olivat kiinnostuneita osallistu- Arviointimenettelyn aikana järjeste- maan tällaisen ryhmän toimintaan jos se perustettaisiin. tään kaksi kaikille avointa yleisötilaisuut- ta. Tilaisuuksissa esitellään nähtävilläolo- Tiedon saamiseksi hankkeesta toivottiin nettisivuja, joilla olisi myös asioita aineistoa ja osallistujat voivat kysyä ja havainnollistavia 3D -mallinnoksia sekä muita havainnekuvia. Toivottiin myös kertoa näkemyksiään hankkeesta ja YVA- säännöllisiä tiedotteita esimerkiksi sähköpostitse järjestöille, joiden olisi sitten menettelystä suullisesti ja kirjallisesti. helppo lähettää tiedotteita eteenpäin omille jäsenilleen. Ensimmäisessä tilaisuudessa esitellään hankkeen YVA-ohjelmaa. Toinen yleisö- Toimittajia pitäisi saada tekemään juttuja aiheesta. tilaisuus järjestetään vuonna 2012, kun arviointiselostus on asetettu nähtäville. Laajasalossa toivottiin erityistä näyttelypistettä alueelle, jossa olisi hanketta Arviointiselostusvaiheessa järjestettäväs- koskevan tiedon ja aineistojen lisäksi myös henkilökuntaa paikalla tavattavissa sä yleisötilaisuudessa esitellään eri vaih- ainakin tiettyinä aikoina. Tilassa voitaisiin järjestää myös asiaan liittyviä kokouk- toehtojen vaikutuksia ja kuullaan yleisön sia ja tilaisuuksia. näkemyksiä vaikutusten arvioinnista.

12 3 Suunnittelualueen nykytilanne

Tässä kappaleessa esitetään nykytilanteen 3.1.1 Nykyinen maankäyttö alueiden erottaminen eri tasolle katuver- kuvaus olemassa olevaan tietoon pohjautuen. Tarkastelualue sijoittuu Helsingin kanta- kosta. Suuren betonisen pihakannen al- Arviointiselostusvaiheessa nykytilanteen kaupungin itäpuolelle, kattaen mm. kan- la sijaitsee yli 1 000 autopaikkaa. Kannen kuvausta tarkennetaan varsinaisen arviointityön takaupungin itäosat, Sörnäisten rannan päällä on vuosina 1973 – 1975 rakennettu pohjaksi. (Kalasataman eteläosan), Merihaan, Kor- kerrostaloalue. Kansi on kokonaan varat- keasaaren, Kulosaaren, Kruunuvuoren- tu jalankulkijoille ja myös Merihaan pal- rannan ja Laajasalon alueet. velut sijaitsevat siellä. 3.1 Yhdyskuntarakenne ja Kantakaupunki on erittäin tiiviisti ker- Sörnäistenranta on ollut pääosin sata- maankäyttö rostalovaltaisesti rakennettu alue, jossa ma- ja varastoaluetta, jossa erilaiset halli- Mahdollisella raideyhteydellä tulee ole- on keskustatoimintoja, asumista ja toi- rakennukset sijaitsivat varsin hajanaises- maan vaikutuksia varsin laajan, keskei- mistoja. Korttelirakenne koostuu pääosin ti. Satamatoiminnot ovat poistuneet alu- sesti Helsingissä sijaitsevan alueen yh- umpikortteleista. Huomattava osa kau- eelta ja rakenteiden purku on käynnissä. dyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. punkirakennetta on ennen 1960-lukua Hanasaaressa on B-voimalaitos, huippu- Seuraavassa on esitetty yhteenveto alu- rakennettua. lämpökeskus, polttoainevarastot ja -sa- een nykytilanteen maankäytöstä ja kaa- Merihaan kaupunkisuunnittelullinen tama sekä muita energiahuoltoon liitty- voitustilanteesta. periaate on jalankulkuväylien ja leikki- viä toimintoja. Sörnäistenrannan luonne

Kuva 3. Ilmakuva tarkastelualueesta.

13 muuttuu lähitulevaisuudessa huomattavasti uuden asuntorakentamisen myötä. Korkeasaaren eläintarha on virkis- tysaluetta, jonne on tällä hetkellä pää- sy maitse ainoastaan niin ikään virkistys- alueena toimivan mustikkamaan kautta. rakentaminen on verraten harvaa ja pienimittakaavaista, maastoutuen tiheän puuston sekaan. Kulosaari tunnetaan vanhana huvila- kaupunginosana. Huvilat sijaitsevat pää- asiassa saaren eteläisillä ja itäisillä ranta- alueilla. Saaren keskiosassa on 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloja. Kulosaa- ressa on myös erilaisia palveluja, kuten kirjasto ja kouluja sekä hautausmaa. poh- joisessa kulkevat itäväylä ja metro. Laajasalon Kruunuvuorenrannassa sijaitsee nykyisellään Laajasalon öljysata- ma, joka poistuu käytöstä. Kaupungin omistamilla mailla toiminta päättyy vuonna 2010. öljysataman alue on ollut varsin raskaasti rakennettu, mm. lieriön muo- toisine öljysäiliöineen. Suunnitelmat alu- Kuva.4..Ote.Uudenmaan.maakuntakaavasta. een muuttamisesta asuinkäyttöön ovat jo varsin pitkällä. rakentamattomat luonto- alueet vaihtelevine maastonmuotoineen erottavat öljysataman muusta Laajasalon 3.1.2 Kaavoitustilanne yhdyskuntarakenteesta. Laajasalon pohjois- ja keskiosissa si- Valtakunnalliset.alueidenkäyttötavoitteet jaitsee melko tiiviisti rakennettuja kerros- valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoit- Tarkastelualuetta koskien todetaan eri- talovaltaisia asuinalueita. Laajasalon kes- teissa todetaan aluerakenteen kehittämi- tyisesti Helsingin seudun yhdyskuntara- kuksessa yliskylässä on lisäksi toimitilaa. nen monikeskuksisena, verkottuvana ja kenteen eheyttäminen raideliikenteeseen Korttelirakenne on pääosin avoin, moder- hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana ko- tukeutuen, ilmastonmuutosta hilliten ja nismin hengessä rakennettu. Laajasalos- konaisuutena. Eteläisessä Suomessa tu- asuntotuotannon järjestämistä tukien. sa sekä Kulosaaren eteläosissa sijaitsee lee kehittää erityisesti Helsingin alueen ja raideverkkoa laajennettaessa on otetta- myös pientalovaltaisempia asuinaluei- muiden kaupunkikeskusten välisiä raide- va huomioon erityisesti ympäröivä alu- ta (mm. Kaitalahti, Hevossalmi, Jollas). liikenneyhteyksiä. /1/ eidenkäyttö ja lähiympäristö, viheraluei- pientalovaltaisten alueiden rannat ovat valtakunnallisissa alueidenkäyttöta- den jatkuvuus, sekä metroverkoston laa- pääosin yksityiskäytössä. voitteissa todetaan erityisesti tarve yh- jentuminen länteen ja itään. yhdyskunta- Sotilaskäytössä oleva Santahamina dyskuntarakenteen eheyttämiseen, kau- rakennetta kehitetään siten, että palvelut on pääosin rakentamaton. Kasarmialue punkiseutujen tasapainoiseen kehittämi- ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa ja sijoittuu saaren luoteisosaan. seen olemassa oleviin keskuksiin tukeu- asuinalueiden läheisyydessä. /1/ Helsingin edustalla sijaitseva merilin- tuen, henkilöautoliikenteen tarpeen vä- noitus Suomenlinna kuuluu unESCO:n hentäminen, asuntorakentamisen edelly- Maakuntakaava maailmanperintökohteisiin. Se on histo- tysten luominen sekä tarve ilmastonmuu- Tarkastelualueella on voimassa ympäris- riallisena muistomerkkinä sekä nähtävyy- tokseen sopeutumiseen. alueidenkäytön töministeriön 8.11.2006 vahvistama uu- tenä erittäin tärkeä Helsingin kaupungil- suunnittelussa on edistettävä elollisen ja denmaan maakuntakaava (ks. kuva 4). le. Suomenlinna on yksi suosituimmis- elottoman luonnon kannalta arvokkaiden Tarkastelualueelle maakuntakaavasta matkailukohteista. Samalla se on kui- ja herkkien alueiden monimuotoisuuden sa on Katajanokalta Kruunuvuorenran- tenkin myös kylämäinen kaupunginosa, säilymistä, sekä ehkäistävä ja vähennet- nan kautta Laajasaloon kulkeva seudulli- jossa asuu noin 800 helsinkiläistä. Suo- tävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuh- sen liikenteen rata, osana laajempaa Hel- menlinna koostuu kahdeksasta saaresta. tauksista tulevaa haittaa. valtakunnalli- singin seudun raideverkkoa, joka kattaa Suomenlinnaan pääsee lautalla tai vesi- sesti merkittävien kulttuuriympäristöjen mm. Länsimetron ja nk. pisara-radan. bussilla Kauppatorilta ja Katajanokan kär- ja luonnonympäristöjen säilyminen on uudenmaan maakuntakaavan selostuk- jestä. Saareen johtaa myös merenalainen varmistettava. Liikennejärjestelmiä kehi- sessa (s.102) mainitaan, että ”Laajasalon huoltotunneli, jota käytetään ajoyhteyte- tetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät metro ja Kamppi–Töölö–Pasila-metrora- nä hätätapauksissa. eri liikennemuodot. /1/ dat esitetään ohjeellisina varauksina Hel-

14 singin yleiskaavan suunnitelmien mukai- taen.” /3/. Kuvassa 5 on esitetty ote Hel- si Korkeasaaren ja Mustikkamaan maa- sesti.” /2/ singin yleiskaavasta 2002. alueet. Kruunuvuorenrannan länsiosasta Laa- Yleiskaavakartalla on esitetty met- Katajanokka ja Kulosaari on merkitty jasalon eteläpuolitse on merkitty viheryh- ro- tai rautatie asemineen Katajanokalta asumista ja toimitiloja sisältäviksi kerros- teystarve. Katajanokan, Korkeasaaren ja Kruunuvuorenselän kautta Laajasaloon. tai pientalovaltaisiksi alueiksi, mikä vas- Kulosaaren alueet ovat kulttuuriympä- Kaavassa ei erikseen määritellä, onko taa niiden nykytilannetta. Kalasatama on ristön tai maiseman vaalimisen kannal- kyseessä silta- vai tunneliyhteys. Uusi- merkitty merelliseksi kerrostalovaltaisek- ta tärkeitä alueita. Kruunuvuorenranta on en asemien paikat on merkitty Erottajal- si, asuin/toimitilaa käsittäväksi alueeksi, taajamatoimintojen aluetta. Kruunuvuo- le, Kauppatorille, Katajanokalle, Kruunu- joka tulee muodostamaan kantakaupun- renrannan ja Laajasalon nykyisen asutuk- vuorenrantaan, ja Laajasaloon (kaksi kap- gin uuden itäreunan. Kruunuvuorenran- sen välissä sijaitsee virkistysalue, jonne paletta). Linjaus on sama kuin maakun- nassa on yleiskaavassa sekä pien- että sijoittuu arvokas kallioselänne. takaavassa. Yleiskaavaselostuksessa to- kerrostalovaltaista asuin/toimitila-aluetta. detaan (s. 147), että ”Alueen raideratkai- Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon Yleiskaavoitus su on metro, joka samalla liitetään osak- nykyisen rakentamisen väliin jää virkis- Voimassaoleva yleiskaava on Helsingin si kantakaupungin laajempaa raideverk- tysalue ja kaupunginosapuisto. Laajasa- kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväk- koratkaisua.” /3/ lon arvokkaimmat metsäalueet on mer- symä Helsingin yleiskaava 2002. Yleis- Ratayhteys pohjustaa samalla yleis- kitty luonnonsuojelualueiksi. Niiden li- kaavan tavoitteissa mainitaan uuden kaavaan merkittyä potentiaalista San- säksi virkistysalueilla on myös merkittä- asuntorakentamisen sijoittelun perus- tahaminan sotilasalueen muuttamista viä luontoarvoja. Etelässä Suomenlinnan tuvan hyviin joukkoliikenneyhteyksiin ja asuin- ja virkistyskäyttöön. saaret ovat UNESCO:n maailmanperin- etenkin raideliikenteeseen tukeutuvaan Tarkastelualueelle sijoittuvat ydinkes- tökohde. Kulosaaren eteläosat, Mustik- kaupunkirakenteeseen. Kaupunkiraken- kustan sekä Kruunuvuorenrannan, Laa- kamaa, Korkeasaari ja Suomenlinna se- neratkaisusta yleiskaavassa todetaan, et- jasalon, Itäkeskuksen sekä Kalasataman kä osa Laajasaloa sekä kantakaupunkia tä ”kantakaupungin raideliikenteen tavoi- keskustatoimintoalueet. ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustai- teverkko on osa pääkaupunkiseudun kau- Katajanokan ja Kalasataman sekä Laa- teellisesti ja maisemakulttuurin kannalta punkirakenneratkaisua, jossa kasvua ote- jasalon ja Kruunuvuoren väliset vesialu- merkittäviä alueita. taan vastaan Helsingissä ja pääkaupunki- eet (Kruunuvuorenselkä) kuuluvat osaksi Yleiskaavan selostuksessa todetaan seudulla kestävällä tavalla ja joukkoliiken- yleiskaavassa merkittyä Helsinkipuistona seuraavaa: ”Laajasalon suunnan alueen teen ja kevyen liikenteen asemaa vahvis- kehitettävää aluetta, joka sisältää lisäk- maankäyttövisioon ja kaupunkirakenne-

Kuva 5. Ote Helsingin yleiskaavasta 2002.

15 ratkaisuun liittyy tavoite tehdä alueesta Osayleiskaavoitus tehokas joukkoliikenteen merellinen kau- Tarkastelualueen osayleiskaavoissa on eille. Lainvoimaisia uusia asemakaavo- punkiyksikkö - - tämä edellyttää suoraa otettu huomioon mahdollinen raideyhte- ja on osayleiskaava-alueen pohjoisosas- raideyhteyttä alueelta Helsingin keskus- ys Helsingin kantakaupungin ja Laajasa- sa Kyläsaaressa sekä Itäväylän tuntumas- taan.” /3/ lon välillä. /5/ sa Kalasataman keskustakorttelien sekä Kruunuvuorenrannan osayleiskaava Itäväylän eteläpuolella Sörnäistenniemen Maanalainen yleiskaava ja maankäyttösuunnitelma on päivätty osa-alueilla. Luonnos- ja ehdotusvaihees- Helsingin maanalainen yleiskaavaeh- 14.2.2008. Kaupunginvaltuusto on hy- sa olevia asemakaavoja on mm. Hana- dotus on kaupunkisuunnittelulautakun- väksynyt ne 10.12.2008. Helsingin hallin- saaren ja Verkkosaaren osa-alueilla. nan hyväksymä 17.12.2009. Maanalai- to-oikeus on 12.3.2010 kumonnut kau- Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan nen yleiskaava ohjaa uusien merkittävi- punginvaltuuston osayleiskaavasta teke- ja maankäyttösuunnitelman alueilla on en maanalaisten kalliotilojen käyttöä ja ti- män päätöksen Stansvikin nummen ja käynnissä asemakaavojen laatiminen. lanvarauksia sekä niiden yhteensovitta- Kruunuvuoren osa-alueilta. Päätökseen Asemakaavoitus on alkanut Kruunuvuo- mista. /4/ Maanalainen yleiskaava on esi- on haettu muutosta. Osayleiskaava ei ole ren ja Laajasalon välisen pääkadun, Koi- tetty kuvassa 6. lainvoimainen. rasaarentien, ja sen varrella olevien Gu- Kaavassa on osoitettu uuden raidelii- Sörnäistenrannan – Hermanninrannan nillankallion, Borgströminmäen, Hopea kenneyhteyden suunnittelutarve katkovii- osayleiskaavaehdotus on hyväksytty kau- laakson ja Haakoninlahden 1 osa-alueilta. vamerkinnällä. Katajanokan koillisosasta punginvaltuustossa 30.1.2008. Osayleis- Asemakaavoitus on näillä alueilla eden- on osoitettu liikenneyhteyden suunnitte- kaava on lainvoimainen. /6/ nyt luonnos- ja ehdotusvaiheisiin. Ase- lutarve Korkeasaareen. Yhteyden sijainti makaavoja on valmisteltu kaupunginhal- tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemakaavoitus lituksen jatkosuunnittelun pohjaksi hy- Katajanokka, Korkeasaari ja Laajasa- Sörnäistenrannan – Hermanninrannan (Ka väksymän raitioliikennesiltavaihtoehdon lo ovat merkitty pintakallioalueiksi, jois- lasataman) alueella on käynnissä osayleis- mukaisesti. sa kalliopinnan syvyydeksi arvioidaan kaavaan pohjautuva asemakaavojen laati- Kantakaupungissa on pääosin nykyi- 0 - 20 m maanpinnasta. minen satamakäytöstä vapautuneille alu- sen maankäytön mukaiset asemakaavat.

Kuva 6. Helsingin maanalainen yleiskaava

16 Asemakaavojen laatimis- ja muutos- la Herttoniemen metroasemalle. Muina Selostusvaiheessa käytetään valmiita tarve arvioidaan selostusvaiheessa. Han- vaihtoehtoina ovat: ennusteaineistoja, joiden osalta vaihto- keen toteuttamisen edellyttämät asema- ehtojen kuvaukset tarkistetaan. kaavat laaditaan tarpeen mukaan. • VE1, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen Polttoainesataman tulevaan laivalii- siltayhteys Kruununhaka – Sompasaa- kenteeseen vaikuttavat mm. Helsingin ri – Korkeasaari – Laajasalo Energian kehitysohjelma, alueen suun- 3.2 Liikenne ja liikenne-ennuste • VE2, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen nitellut maankäytön muutokset ja uu- betonitunneli- ja siltayhteys Kruunun- distuva aluskanta. Biopolttoaineen käyt- 3.2.1 Nykytilanne haka – Sompasaari – Korkeasaari – Laa- töönoton oletetaan edellyttävän laiva- tai Laajasalon pääjoukkoliikenneyhteydet on jasalo proomulastia jokaisena arkipäivänä mar- nykyisin järjestetty liityntäbusseilla Hert- • VE3, Metro Kamppi – Katajanokka –Laa- ras-huhtikuussa (yhteensä noin 150 kul- toniemen metroasemalle ja siitä metrol- jasalo kalliotunneli- ja siltayhteys jetusta). Kivihiilen tuontitarve vähenisi la. Liityntälinjoja on nykyisin kuusi ja pal- • VE4, Metro Kamppi – Katajanokka – noin 40 %. velutaso on hyvä. Ajoneuvoliikenne Laa- Laajasalo kallio- ja betonitunneli Hanasaaren energiahuoltoalueen lai- jasaloon syöttyy Itäväylältä Linnanraken- • VE5, Metro kalliossa Kamppi – Kataja- vakuljetukset (polttoaineet, suuret kom- tajantien – Laajasalontien kautta. Samaa nokka – Laajasalo ponentit yms.) ovat Helsingin energia- reittiä noudattaa kevyen liikenteen pää- • VE6, Vesiliikenne Laajasalo – keskusta. huollon kannalta olennaisen tärkeitä ja raittiyhteys Itäväylän pääraitille. /19/ niihin kohdistuu myös tulevaisuudessa Pääosa Sompasaaren sataman aiem- Raitiovaunuvaihtoehdoissa VE1 ja muutospaineita. /19, 20, 21, 22, 23/ masta laivaliikenteestä on siirtynyt Vuo- VE2 liikennöidään samanlaisilla linjoilla. saaren satamaan. Laivaliikennettä on Laajasaloon tulisi kolme raitiolinjaa, jois- edelleen Hanasaaren voimalaitoksen polt- ta alustavien suunnitelmien mukaan kes- 3.3 Kulttuuriympäristö toainesatamaan. Hiililaivoja tai -proomu- kustan päässä yksi linja kulkisi Jätkäsaa- Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ihmisen ja käy satamassa 40 - 60 kpl/vuosi. Pää- reen ja kaksi jatkaisi raitiolinjana 10. toiminnan vaikutuksesta syntynyttä hen- osa vuotuisesta 400 000 - 600 000 tonnin Metrovaihtoehdoissa liikennöinti olisi kistä ja aineellista perintöä. kivihiilen kulutuksesta tapahtuu ajanjak- samanlaista. Vuoroväli olisi 4 / 6 minuut- solla lokakuu – maaliskuu, johon ajoittuu tia (ruuhka-aika / muu aika, alkuvaiheissa 3.3.1 Rakennettu kulttuuriympäristö myös noin 2/3 kuljetuksista. Hanasaaren 5 / 5 minuuttia). Laajasalon suunta muo- Suunnittelualueen vaikutuspiirissä on se- sataman tulee pystyä ottamaan vastaan dostaa toisen metrolinjan ja voi myöhem- kä valtakunnallisesti että paikallisesti ar- hiiltä jopa 100 000 tonnia/kk. Öljylaivo- min jatkua Töölön suunnan metrona. vokkaita kulttuuriympäristöjä. Museovi- ja satamassa käy nykyisin 10 - 20 kpl/vuo- Vesiliikennevaihtoehdon osalta on rasto on inventoinut valtakunnallisesti ar- si. Niiden kulkeminen ajoittuu lähes ko- tehty alustavia selvityksiä yhteysalusten vokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, konaan ajanjaksolle lokakuu – maaliskuu. tyypistä ja liikennöinnin vuoroväleistä. ja ne on kerätty RKY 2009 tietokantaan Polttoainesatamassa operoivat myös sa- Selvityksissä on mainittu alusliikenteen /7/. Suunnittelualueella niitä ovat: tamajäänmurtajat ja hinaajat. Hankealu- olevan bussiliityntää täydentävä liiken- een laivaliikenteeksi voidaan lukea myös nemuoto. Vaihtoehdon päätesatama on • Helsingin höyrylaivareittien kesähuvi- Eteläsatamasta ja Katajanokalta lähtevät Helsingin niemellä. Vaihtoehto suunnitella-asutus Laajasalon pohjoisosassa Tallinnaan ja Ruotsiin liikennöivät risteily- laan tarkemmin erillisselvityksessä. • Korkeasaaren kansanpuisto alukset. Laivaliikenne selvitetään tarkem- Uudet raidevaihtoehdot muodostavat • Katajanokan vanha osa min selostusvaiheessa. nopean yhteyden keskustaan. Osa vaih- • Kulosaaren huvilakaupunki Laivaliikenteen ohella hankealueella toehdoista sisältää kevyen liikenteen väy- • Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sör- on runsaasti yhteysalusliikennettä, kuten län ja tarjoaa hyvän yhteyden myös jalan- näinen Suomenlinnan ja Korkeasaaren yhteydet. kululle ja erityisesti pyöräilylle Laajasalos- • Santahamina Lisäksi alueella kulkee touko – syyskuun ta keskustaan. • Suomenlinna välisenä aikana päivittäin Kauppatorilta Vaihtoehdot on kuvattu EMME-muo- lähteviä sightseeing -risteilyjä. toiseen liikennemalliin ja järjestelmävaih- Kruununhaan kaupunginosa muodos- toehtojen osalta on tehty liikenne-en- taa Helsinginniemen historiallisen kes- 3.2.2 Liikenne-ennuste nusteet, joissa on huomioitu kulkutapa- kustan. Kaupunki siirrettiin Vantaanjoen Tulevan tilanteen ohjevuotena on vuosi jakauman muutos. Vaihtoehtojen osal- suulta Vironniemelle 1600-luvun keski- 2030. Tällöin koko Kruunuvuorenrannan ta on kattavasti selvitetty liikenteellisiä vaiheilla. Alueen useat rakennukset ovat osayleiskaava-alueen oletetaan rakentu- ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Helsingin vanhimpia. neen ja Laajasalossa olevan noin 28 000 Ennusteet on viimeksi tarkistettu vuon- Pohjoisranta muodostaa kaupunkiku- asukasta. na 2008 ja ne ovat vielä käyttökelpoisia. vaan yhtenäisen muurin, johon Liisan- Liikenne-ennusteen vertailuvaihtoeh- Eri vaihtoehtojen saama matkustajakuor- puisto luo vehreän poikkeuksen. tona on VE0, joka kuvaa tilannetta, jos- mitus on samaa suuruusluokkaa kaikissa Tervasaari on ollut ensin terva-, myö- sa Laajasalon joukkoliikenne hoidetaan ja on 21 000 – 23 000 matkustajaa vuoro- hemmin lautavarastona. 1970-luvulla nykyisen kaltaisella bussisyöttölinjastol- kaudessa vuoden 2030 tasossa. saari rakennettiin puistoksi. Vähäpuistoi-

17 sessa Kruununhaan kaupunginosassa se Kulosaaren puutarhakaupunki perus- Stansvikin kartanon historia liittyy kiinte- muodostaa asukkaiden keitaan. tettiin vuonna 1907 Lars Sonckin ase- ästi Viaporin vaiheisiin. Katajanokka on kehittynyt 1800-lu- makaavan pohjalta. Saaren katuverkko Helsinkipuisto on kaupungin kulttuu- vun hökkelikaupunginosasta edustavak- noudattelee vapaasti maaston muotoja riympäristön ja virkistyksen tueksi muo- si asuntoalueeksi 1890-luvulta lähtien. ja merkittävät rakennukset on sijoitettu dostettu alue. Se on perustettu uudiste- Siellä on useita arkkitehtonisesti korkea- maisema huippukohtiin. Kulosaari liitet- tun Maankäyttö- ja rakennuslain mukai- tasoisia vuosisadan vaihteen asuinraken- tiin Helsinkiin vuonna 1946 ns. suuren sen kansallisen kaupunkipuiston kritee- nuksia, ja runsaasti mm. 1900-luvun alun alueliitoksen yhteydessä. rein, joihin kuuluvat arvokkaiden raken- jugend-tyyliä. Suomenlinna ja sitä ympäröivät lin- nusten, kaupunkikuvan, historiallisten Korkeasaari on ollut 1800-luvulta lähti- noitussaaret ovat UNESCO:n maailman- puistojen ja ympäristökokonaisuuksien en kansanpuisto ja sellaisena tärkeä kau- perintökohde, suomalaista kansallismai- suojelu ja hoito. punkilaisten virkistyskohde. Eläintarha si- semaa ja valtakunnallisesti arvokasta ra- Suunnittelualueen maanpäällinen ja joitettiin saareen viime vuosisadan alus- kennettua kulttuuriympäristöä ja yksi vedenalainen tiedossa oleva kulttuuripe- sa. Suomen suosituimmista nähtävyyksistä rintö on esitetty alla kuvassa 7. Mustikkamaa perustettiin kansanpuis- ja helsinkiläisten virkistysalueista. Suo- Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat toksi vuonna 1921. Se on pääosin met- menlinnan linnoitussaariryhmä ja sitä sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voi- säistä, rakentamatonta ulkoilualuetta, jol- ympäröivä merialue on myös määritelty daan olettaa olleen uponneina yli sadan la sijaitsee puinen kesäravintola, kesäte- valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema- vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemät atteri, uimaranta ja liikuntakenttiä. alueeksi /8/. Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja Sörnäisten rannan teollisuusalue, Ka- Laajasalo on ollut vanhaa helsinkiläis- historiasta kertovat vedenalaisrakenteet. lasatama ja Suvilahti muodostavat Hel- ten huvila-aluetta. Öljysataman sijoittu- Helsingin alueelta tunnetaan tällä hetkel- singin kantakaupungin laajimman yhte- minen jyrkkien luonnon muovaamien sa- lä 161 vedenalaislöytöä, joista 66 katso- näisen teollisuus- ja satama-alueen, jon- tamarantojen ääreen kallioiseen maas- taan rauhoitetuiksi muinaisjäännöksiksi. ka historia ulottuu 1800-luvun keskivai- toon on ollut aikanaan luonteva ratkai- Museoviraston mukaan tarkastelualu- heille. su. Laajasalon eteläosassa sijaitsevan eella sijaitsee seuraavat tiedossa olevat

Kuva 7. Tarkastelualueen kulttuuriperintökohteet. Lähde: Museovirasto, Paikkatiedot.

18 kohteet, jotka on merkitty yllä olevaan vulta. Suurin osa senaikaisen Helsingin see lamellitalojen muurina rantalaituril- karttaan. jäänteistä on nykyisen rakennuskannan ta ja kohoaa korkeiksi pistetaloiksi, Som- Valkosaari on noin 8 metriä pitkän ve- alla kätkössä. Keskustan rakennustöiden pasaaren ja Sörnäisten rannan täyttö- neen hylky, jonka ajoitusta ei tiedetä. Hyl- yhteydessä on myös tehty arkeologisia maalle rakennettu voimalaitos-, satama- ky sijaitsee entisen Valkosaaren telakan kaivauksia, suurimmat Valtioneuvoston ja varastoalue, Mustikkamaan virkistys- edustalla ja löytyi Särkänsalmen väylä- linnan alla, Presidentinlinnan sisäpihal- alue etelärannan hiekkarantoineen ja sen hankkeen suunnittelun yhteydessä teh- la, Päävartion tontilla ja Snellmaninkatu takana kohoavine metsineen, Kulosaari dyssä viistokaikukartoituksessa 1998. 4 - 6:n sisäpihoilla. Kaivauksissa on tul- huviloineen ja kasinoineen sekä Laajasa- Viistokaikukuvasta näkyy, että veneen lut esiin vanhoja kiveyksiä, asuinraken- lo vanhoine polttoainesäiliöineen, met- runko on säilyttänyt muotonsa. nusten perustuksia, kellareita ja kaivo- sineen, kallioineen ja huvilayhdyskunti- Rysänsaari on puisen tasasaumai- ja, ilmeisesti merenrannan tueksi tehty- neen. Suunnittelualue on osa laajempaa sen aluksen hylky, jonka pituus on noin jä rakenteita, valtioneuvoston linnan ym- Kruunuvuorenselän maisematilaa ja Suo- 30 - 40 metriä. Särkänsalmen väylähank- päristössä sijainneen venäläisten isonvi- men kansallismaisemaksi, Merellinen keen valmistelun yhteydessä hylystä tee- han aikaisen kenttälinnoituksen jääntei- Helsinki, määriteltyä aluetta. tettiin dendrokronologinen ajoitus, jon- tä ja erilaisia esinelöytöjä. Vuonna 1808 Rannikon maisemalle ovat tyypillisiä ka mukaan alus ajoittuu 1700-luvun lop- koko alue tuhoutui suuressa kaupunki- meren huuhtomat kalliot ja kallioselän- puun tai 1800-luvun alkuun. Alus oli ra- palossa. teiden väliset, merenlahtiin liittyvät laak- kennettu mahdollisesti Pohjanmaalla. Laajasalon Kaitalahdessa sijaitseva sot. Puolimatkansaari on limisaumaisen Hålvikin ”hopeakaivos” liittyy sijaintin- Helsingin niemen itäranta, Kruunun- puuveneen hylky, jonka pituus on noin sa ja historiansa puolesta Stansvikin rau- haka ja Katajanokka ovat olleet kallioi- 7,5 metriä. Särkänsalmen väylähankkeen takaivokseen. Itse malmi on kuitenkin sia alueita. Kantakaupungin rakentami- valmistelun yhteydessä hylystä teetettiin koostumukseltaan aivan erilainen. Tär- sen yhteydessä kalliot ovat hävinneet nä- dendrokronologinen ajoitus, jonka mu- keimmät hyötymineraalit olivat lyijyhoh- kymättömiin Uspenskin katedraalin vie- kaan vene ajoittuu 1800-luvun loppuun de ja sinkkivälke. Hålvikin viidestä mon- reistä puistoa lukuun ottamatta. Kruu- tai 1900-luvun alkuun. tusta louhittiin vuosina 1787 – 1789 lyi- nunhaan ja Katajanokan mäet ovat en- Mustikkamaa 3 on puisen aluksen jy- ja sinkkimalmia, jonka hopeapitoisuu- tisiä kallioharjanteita, mutta suhteellisen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä. den ilmoitettiin olleen 16 g tonnia koh- matalia. Alus on ollut tasasaumainen. Ajoitusta ei den. /9/ Kantakaupungin rannoilla on laajo- tiedetä. Hylyn osia on levinneenä laajal- Stansvikin – Tahvonlahden kaivos si- ja täyttöalueita. Ne ovat matalia, muu- le alueelle. jaitsee Laajasalossa, Koirasaarentien taman metrin meren pinnan yläpuolel- Mustikkamaa on painolastipaikka luoteispuolella, parisataa metriä Tahvon- la olevia laakeita alueita. Niitä on kaikil- purjelaivojen ajalta. Mustikkamaan ran- lahden pohjukasta luoteeseen. Stansvi- la rannoilla, mutta etenkin satama-alueil- taa on käytetty purjelaivojen painolastien kin rautamalmi löytyi vuonna 1766, jolla Sörnäisissä, Hanasaaressa ja Sompa- tyhjennyspaikkana. Alueelta löytyy Suo- loin louhinta käynnistettiin. Varsinainen saaressa. melle vieraita kivilajeja, kuten piikiveä ja kaivostoiminta päättyi 1839, mutta vielä Alueen alkuperäinen maisemaraken- laavakiveä. kymmenkunta vuotta myöhemmin poi- ne on parhaiten näkyvissä sen itäosis- Kulosaaren hylky on puualuksen hyl- mittiin alueelle jääneistä kivikasoista mal- sa Laajasalossa ja Kruunuvuorenselän ja ky, joka on suurelta osalta jäänyt aallon- mia Vantaan masuunille. Stansvikin mal- Pohjoissataman saaristossa. murtajan alle. Helsingin kaupunginmu- miesiintymä on ollut jo 1800-luvulta läh- Korkeasaaren itärannan kalliot lei- seo dokumentoi hylkyä 1952. Alus on ol- tien mineralogisen tutkimuksen ja har- maavat Pohjoisrannasta avautuvaa mai- lut tasasaumainen ja pituudeltaan noin rastuksen kohteena. Rautamalmin lisäk- semaa. Ne kohoavat pyöreämuotoise- 30 metriä. Sen oletettiin olevan raken- si Stansvikistä on löytynyt myös muita na kilpenä Pohjoissataman takana. Saa- nettu mahdollisesti 1700 – 1800 -lukujen teollisuusmineraaleja sekä mineralogisia ren keskiosien korkeimmat mäet kohoa- vaihteessa. erikoisuuksia. /9/ vat +25 mpy. Tarkastelualueella saattaa olla veden- Mustikkamaan maiseman perusrun- alaisia kulttuuriperintökohteita, joista ei 3.3.2 Maisema ja kaupunkikuva gon muodostavat lomittaiset selänteet, ole tietoa, koska aluetta ei ole kokonai- Suunnittelualue edustaa arvokasta, vaih- joiden eteläreunalle ja edelleen Kulosaa- suudessaan tutkittu. televaa ja monipuolista merellistä maise- ren etelärannalle on asettunut Helsingin Museoviraston tietojen mukaan tar- maa. Se muuttuu Kruununhaan ja Kata- keskustan yli, mm. Bulevardin ja Vanhan kastelualueella ovat seuraavat maanpääl- janokan umpikorttelikaupungista Terva- kirkon kautta kulkevan reunamuodostu- liset kulttuuriperintökohteet: saaren täyttöalueelle rakennetun puis- man hiekkaa. Helsingin keskusta siirrettiin Vantaan- ton ja Pohjoissataman kapeiden vesisel- Laajasalon länsirannan, Kruunuvuo- joen suulta Vironniemelle nykyisen Se- kien kautta Korkeasaaren vanhaan kan- ren korkea kallioselänne kuuluu Hertto- naatintorin ympäristöön parempien sa- sanpuistoon ja Kulosaaren eteläpuoli- niemestä lounaaseen jatkuvaan selän- tamapaikkojen ääreen. Vironniemen Hel- sen selkäveden kautta Laajasalon met- neketjuun. Rannalla jyrkkänä kalliose- singistä on säilynyt erilaisia mittauksia, säiseen kalliorantaan. länteenä kohoavan rinteen laki nousee asemakaava- ja linnoitussuunnitelma- Alueen maisemaan kuuluvat myös +31 mpy. Sisempänä korkeimmat Kruu- karttoja, joista vanhimmat ovat 1640-lu- Merihaan 1970-luvun lähiö, joka nou- nuvuoren harjanteet nousevat +42 mpy.

19 Korkeimman harjanteen länsipuolella on Pohjoisrannan, Sörnäisten rantatien ginosissa suunnilleen sama osuus asuk- rannan puoleisten kalliokumpareiden pa- ja Itäväylän liikenne aiheuttaa meluhait- kaista, 14 – 17 %. toama Kruunuvuorenlampi. Kruunuvuo- taa, joka vaikuttaa laajalle alueelle nie- ren itäpuolella Laajasalon mäet ovat loi- men ranta-alueilla ja Kulosaaressa. Kor- 3.5.2 Viihtyisyys ja virkistys vapiirteisempiä ja tasoittuvat Yliskylän keasaaren ja Kruunuvuorenrannan alueet Pohjoisrannan ja Sörnäisten kevyenliiken- keskustassa hiekkakankaaksi. ovat nykyisin hiljaisia. teen väylät ovat paitsi tärkeitä työmatka- Alueen suuret laaksot ovat yhä meren pyöräily- myös ulkoilureittejä. Erilaiset peittämiä selkiä. Laaksot jatkuvat lahden- Pohjoisrannan laiturissa olevat alukset pohjukoissa sisämaahan. Selkeimmin ha- 3.5 Ihmisten terveys, elinolot, luovat toiminnallisen ja osin myös vau- vaittavissa ne ovat Laajasalossa. viihtyvyys ja virkistys raan ulkoilu- ja virkistyshenkisen ilmapii- rin, mitä tukevat Kruununhaan arvokkaat 3.3.3 Näkymät 3.5.1 Elinolot kaupunkitalot. Tervasaari on kruununha- Laajojen merenselkien yli avautuu pitkiä ja Laajasalo on hyvinvoiva ja pinta-alaltaan kalaisten ulkoilukeidas, jossa on myös avaria näkymiä. Merkittävimmät, useim- kaupungin suurin lähiö (8,4 km2), asu- 230 venepaikkaa. Sompasaaressa ei ole pien ihmisten ulottuvilla olevat näkymät kastiheydeltään selvästi keskimääräis- tällä hetkellä asutusta eikä virkistyskäyt- merelle ja lähisaariin avautuvat rannoilla tä väljempi alue ja työllisyys on kaupun- töä. Katajanokalla virkistysalueita on alu- kulkevilta kaduilta ja teiltä, kuten Pohjois- gin keskiarvoa parempi. Valtaosa alueen een reunoilla, meren rannassa. Kruunun- rannalta, Hakaniemen sillalta ja Kulosaa- 1 800 työpaikasta sijaitsee Yliskylässä, haan ja Katajanokan kadut arvotaloineen ren sillalta. Kruunuvuoren ja Korkeasaa- jossa pääosin sijaitsevat alueen palve- ja merenrantoineen ovat varsinkin kesäi- ren kallioselänteet ovat myös merkittäviä lut ja alueen suurin koulu. Laajasalon rei- sin viihtyisää liikkumisympäristöä. Sa- näköalapaikkoja, sillä korkeilta selänteiltä lusta 8 000 asunnosta pientaloasuntoja moin Sörnäisten merenranta-alueet pal- avautuu laajoja näkymiä etäälle. Leppe- on vajaat 3 000. Katajanokalla on enem- veluineen ovat viihtyisiä. ämpiä, pitkiä näkymiä merenselkien yli ja män työpaikkoja (vajaa 8 000) kuin asuk- Korkeasaari on Helsingin suosituim- saarten lomitse avautuu mm. Korkeasaa- kaita (reilu 4 000). Lähes sama suhde ja pia nähtävyyksiä ja saaren virkistyskäyt- ren, Mustikkamaan, Katajanokan ja Kulo- absoluuttisesti eniten työpaikkoja on kui- tö on kansallisesti merkittävää. Korkea- saaren rannoilta. Näkymä Suomenlinnas- tenkin Sörnäisissä (12 400 kpl). Kruunun- saaren eläintarhassa on parisataa eläin- ta pohjoiseen kohti suunnittelualuetta on haassa asuu vajaat 6 800 ihmistä. Se on lajia ja tuhat kasvilajia. Eläintarha on toi- UNESCO:n maailmanperintöalueen kan- pinta-alaltaan samankokoinen kuin Kata- minut saarella 1800-luvun lopusta saak- nalta merkittävä. janokka (0,57 km2). Molemmissa on tar- ka. Vuonna 1972 valmistuneen Korkea- Alueen länsiosan näkymät ovat viime jolla erilaisia kivijalkapalveluita ja julkisia saaren ja Mustikkamaan välisen sillan an- vuosikymmeninä muuttuneet ja meren- virastoja ja kansallisesti merkittäviä insti- siosta se on ympärivuotisessa virkistys- selät kaventuneet sataman täyttöaluei- tuutioita. Erityisesti Kruununhaan jouk- käytössä. den johdosta. koliikenneyhteydet ovat hyvät. Molem- Kruunuvuorenrannan puolella öljy- missa on vaikea löytää illalla pysäköinti- satama-alueen rantoja ei ole voinut käyt- paikkaa kadunvarresta. tää virkistykseen. Toisaalta, alueen kes- 3.4 Ilmanlaatu ja melu Sörnäisissä asuu 7 000 ihmistä ja sen keinen virkistysalue niin suunnitellun rai- Nykyisin Kruununhaan – Korkeasaaren – pinta-ala on 1,66 km2. Väestötiheys on tiolinjan pohjoispuolella Kaitalahdessa Laajasalon alueella liikenteestä aiheutuu neljä kertaa suurempi kuin Laajasalon, kuin sen eteläpuolella Stansvikin karta- haittaa suurten autoväylien läheisyydes- mutta noin puolet Katajanokasta ja kol- non alueella tarjoaa arvokkaan lehto- ja sä. mannes Kruununhaasta, jossa se on alu- kalliometsämaaston. Ilman laatu pääkaupunkiseudulla on een tihein (11 900 as./km2). Sörnäisissä Laajasalossa on viheralueita selvästi yleensä tyydyttävä, eivätkä ilmassa ole- on kaupungin vähäisin autonomistus, yli Helsingin kaupunginosien keskiarvon. vat haitalliset aineet aiheuta terveydel- parhaimmat joukkoliikenneyhteydet ja Kruununhaassa ja Katajanokalla on viher- listä haittaa. Kuitenkin paikallisesti ja sa- kattavat palvelut. Pienasuntojen osuus alueita vähemmän kuin muissa kaupun- tunnaisesti ilman laatu saattaa heikentyä on suurin (80 %) koko kaupungista. ginosissa. Niiden virkistysmahdollisuu- merkittävästikin. Liikenne vaikuttaa eni- Turvallisuuden tunne poliisin turvalli- det perustuvat urbaaniin miljööseen ja ten ihmisten kokemaan ilman laatuun, suuskyselyn (vuonna 2003) mukaan on palveluihin. koska päästölähde on lähellä ihmistä. hyvää luokkaa Katajanokalla, Kruunun- Stansvikin kartanoalueen itä- ja län- Liikenteen aiheuttamista ilman epäpuh- haassa ja Laajasalossa. Sörnäisissä tur- sipuolen pienissä merenlahdissa hiihde- tauksista haitallisimmat ovat nykyisin vallisuuden tunne on selvästi heikompi. tään ja kävellään talvella. Alueelle tullaan pienhiukkaset ja typpidioksidi. Laajasalossa on asukaslukuun näh- ulkoilemaan myös muista kaupungin- Isot väylät aiheuttavat ilman laadun den enemmän lapsia ja nuoria kuin muu- osista. Stansvikin rantaravintola on auki heikkenemistä lähellä väyliä. Tarkastelu- alla suunnittelualueella, kun taas Sörnäi- ympäri vuoden. Sinne tullaan myös ve- alueella haitallisimmat liikenteen pääs- sissä on suhteessa enemmän aktiivi-ikäi- neillä. tölähteet ovat Sörnäisten rantatie ja Itä- siä. Katajanokalla on vastaavasti asukas- väylä. Nämä väylät ovat hyvin tuulettu- lukuun nähden vähemmän aktiivi-ikäi- via, kuilumaisia olosuhteita ei ole, mikä siä kuin Kruununhaassa. Yli 65 -vuotiai- vähentää haitallisten aineiden pitoisuuk- ta on kaikissa suunnittelualueen kaupun- sia ilmassa.

20 3.5.3 Veneily Kruunuvuorenselkä on suosittua veneily- aluetta. Alueella toimii lukuisia purje- ja moottorivene- sekä melontakerhoja. Ve- sialueella harjoitetaan myös kansainväli- sesti merkittävää kilpaveneilyä. Tarkastelualueen monista pienvene- satamista osa on alueella toimivien yksi- tyisten pursiseurojen hallinnoimia. Lisäk- si Helsingin kaupungilla on omia pienve- nesatamia. Katajanokan pohjoisreunas- sa on vierasvenesatama, joka on purjeh- duskaudella erittäin vilkas. Kuvassa 8 on esitetty hankkeen vaikutusalueella olevat pienvenesatamat. Helsingin kaupungin liikuntaviras- to on selvittänyt siltavaihtoehtolinjauk- sen luoteis- ja pohjoispuolella olevien purjeveneiden venepaikkalukumääriä vuonna 2008. Selvityksessä on lasket- tu kunkin sillan osalta niiden purjeve- Kuva 8. Pienvenesatamat (punaisella yksityiset, sinisellä kaupungin ja vihreällä värillä on vierasvenesatama) neiden lukumäärät, joiden mastokor- keus ylittää siltakorkeuden: • Tervasaari – Sompasaari (korkeus 7 m): 151 kpl. • Sompasaari – Korkeasaari (korkeus 7 m): 20 kpl. 3.6 Luonnon monimuotoisuus, • Korkeasaari – Laajasalo (korkeus suojelualueet, kasvillisuus ja 18 m): 63 kpl. eläimistö

3.5.4 Kalastus 3.6.1 Yleistä Helsingin vesialueille myytiin vuonna myös merkittäviä, mutta näiden kalastus- Hankealueen luonnonympäristö vaihte- 2007 8 000 kalastuslupaa, mutta to- muotojen kokonaissaalis ei selviä kau- lee hyvinkin urbaanista kaupunkiraken- dellinen virkistyskalastajien määrä on pungin lupakalastajien kyselyssä. Vapa- teesta lähes luonnontilaisiin alueisiin. huomattavasti suurempi, koska osa kalastajien saalis painottuu yleensä verk- Suurimman osan hankealueesta voidaan kalastustavoista ja kalastajaikäryhmis- kokalastusta enemmän ahveneen ja sär- katsoa olevan ihmistoiminnan vaikutus- tä on vapautettu kaupungin luvan os- kikaloihin. piirissä. Vaikutusten voimakkuus ja mer- tamiselta. Vuosittain satoja virkistys- Vuonna 2007 Kruunuvuorenselällä ka- kitys vaihtelevat alueittain ja lajeittain. kalastajia kalastaa Kruunuvuorense- lasti selvityksen mukaan kaksi ammatti- Keskustassa, Katajanokan ja Sompa- län alueella. kalastajaa ja Vanhankaupunginlahdella, saaren välillä luonnonympäristöä on pie- Lisäksi Vanhankaupunginlahdel- jonne kalat liikkuvat myös Kruunuvuoren ninä laikkuina jäljellä. Rannat ovat raken- la ja Vanhankaupunginkosken suvan- selän kautta, yksi ammattikalastaja. Hei- nettuja. Vesialueita on syvennetty sata- nolla kalasti vuonna 2007 hieman yli dän pyyntimuotonaan oli verkkokalastus. matoimintoja ja laivaväyliä varten. 10 % helsinkiläisistä virkistyskalastajis- Helsingin alueella ammattikalastuksen Mustikkamaan, Korkeasaaren ja Hyl- ta. Vanhankaupunginkosken suvanto tärkein saalislaji on kuha, mutta myös kysaaren luonto on pääpiirteiltään puis- on keskeinen virkistyskalastuspaikka Vantaanjokeen nousevat siika ja taimen tomaista. Rakennuksia on harvassa, kas- Helsingissä. Siellä tavoitelajeina ovat voivat ainakin joinakin vuosina muodos- villisuus on kantakaupunkia runsaslaji- mm. siika, meritaimen ja lohi, jotka taa tärkeän osan ammattikalastajien saa- sempaa ja myös rantojen kasvillisuus on kaikki nousevat alueelle Kruunuvuo- liista alueella. runsaampaa. Saarilla elää runsaammin renselän kautta. Ammattikalastuksen näkökulmasta lintuja ja muita eläimiä. Virkistyskalastajien tärkein pyynti- olennaista ovat mm. veden laadun säily- Kruunuvuorenselkä on tyypillinen si- muoto Kruunuvuorenselällä on verk- minen sekä pyyntipaikkojen säilyminen säsaariston selkä paikoin kallioisine ran- kopyynti, ja saaliksi saadaan kilomää- Kruunuvuorenselällä. Kalan esteetön kul- toineen. Sisälahdilla vesikasvillisuus on räisesti eniten kuhaa, ahventa, silak- ku Vanhankaupunginlahdelle ja Vanhan- rehevää. Selän muutamat luodot ovat lin- kaa ja siikaa. Virkistyksen kannalta kaupunginkoskelle on yksi edellytys kala- nustolle merkittäviä pesimäalueita. viehekalastus, pilkintä ja onginta ovat kantojen säilymiselle alueella.

21 Kuva 9. Luonnonsuojelualueet (punaiset) ja suojellut luontotyypit (vihreät) hankealueella. Kartassa näkyy lisäksi Vanhankaupunginlahden Natura 2000-alue ja kalastuslain mukaiset kalaväylät

Laajasalon saari Kruunuvuorenselän ja, kuusama ja näsiä. Kalliotuhkapensaan jensuojelusopimuksen kohteeksi vuonna itäpuolella on luonnoltaan monipuoli- esiintymä on huomionarvoinen. 1976. Ramsarin sopimuksen suojelulliset nen. Luontoarvoiltaan merkittävää on eri- Lisäksi Kruunuvuoren pohjoisosas- tavoitteet tulevat Vanhankaupunginlah- tyisesti Kruunuvuorenlammen ympäris- sa, Mustikkamaan ja Kulosaaren välis- della toteutetuksi Natura-alueiden suoje- tö. Kruunuvuorenlampi on voimassa ole- sä ovat luodot Norppa ja Kuutti on rau- lutoimenpiteiden kautta. Erityisesti se on vassa yleiskaavassa merkitty SL -alueek- hoitettu lintujensuojelualueena. Luodoil- tärkeä vesilintujen elinympäristö. si ja on yksi harvoista Helsingissä jäljellä la asustava naurulokkiyhdyskunta (vuon- Kuvassa 9 on esitetty hankealu- olevista luonnontilaisista lammista. na 2003 tuhatkunta paria) on Helsingin een läheisyydessä olevat luonnonsuo- suurin. Lisäksi niillä pesii joitakin kalalok- jelualueet, suojeltu luontotyppi ja Natu- 3.6.2 Suojelualueet ja suojellut keja ja tiiroja. ra 2000 -alue. luontotyypit Alueella on yksi luonnonsuojelulain Laajasalossa on useita merkittäviä kal- Hankkeen välittömällä vaikutusalueel- nojalla suojeltu luontotyyppi, Kruunuvuo- lioalueita, jotka on rajattu Helsingin kau- la on yksi suojelualue, Stansvikin lehto- ren lehmusmetsikkö. pungin luontotietojärjestelmässä. Lisäk- ja kaivosalue Laajasalossa Koirasaaren- Hankealueesta pohjoiseen, Kulosaa- si Kruunuvuoren selän itäosassa kulke- tien varrella. Suojelualueen pinta-ala on ren pohjoispuolella on Viikki – Vanhankau- va Kruunuvuori − Jakomäki -murroslinja 5,44 ha. Alueen suojeluperustana on leh- punginlahden luonnonsuojelualue, joka on mainittu mielenkiintoisena geologise- tomainen metsäkasvillisuus. Kaivoskuilut kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. na kohteena. ovat täyttyneet vedellä, mutta ympäris- Viikki – Vanhankaupunginlahden luon- tön kasvillisuus on rikasta. Lajistoon kuu- nonsuojelualue on Helsingin tärkein luon- 3.6.3 Kasvillisuus ja eläimistö luu lehdon, korven ja kallioiden kasveja, tokohde. Yhdessä Espoon Laajalahden Laajasalossa kasvillisuudeltaan merkittä- kuten tummaraunioinen, mustakonnan- kanssa se kuuluu Suomen 96 kansainvä- vimmät alueet ovat jo aiemmin mainitut marja, kurjenkello, sinivuokko ja kevätlin- lisesti tärkeän lintualueen joukkoon. Van- Kruunuvuorenlampi, Kruunuvuoren leh- nunherne. Lehtojen puu- ja pensaslajis- hankaupunginlahti on osa EU:n Natura- muslehto, Stansvikin kaivoskallion alue, toa edustavat jalot lehtipuut, taikinamar- verkostoa sekä listattu Ramsar-kosteikko- Tullisaaren laaksosuo sekä Tullisaaren

22 kalliojyrkänne ja sen aluslehto. Korkea- Vantaanjokisuulle vaeltavien kalakan- muodostava Vanhankaupunginlahti luok- saaren kaakkoisrannassa on pieni kais- tojen turvaamiseksi Kruunuvuorenselällä kaan välttävä. Ympäristöhallinnon uu- tale sorarantaa, jolla kasvaa noin kahden on kaksihaarainen kalastuslakiin perustu- dessa vesistöjen ekologisen tilan luoki- neliömetrin alueella merivihvilää. va kalaväylä. Läntinen haara kulkee Kruu- tuksessa kummatkin vesialueet kuuluvat Alueelta on määritelty useita linnus- nuvuorenselältä Korkeasaaren, Mustik- luokkaan välttävä. toalueita, joista useimmat ovat arvoltaan kamaan ja Kulosaaren länsipuolen sal- Helsingin kaupungin ympäristökes- paikallisesti tärkeitä. Korkeasaaren luo- mista Vanhankaupunginlahdelle, itäinen kus kerää Kruunuvuorenselältä säännöl- to, Korkeasaaren puistomainen eläintar- puolestaan Kulosaaren ja Herttoniemen- lisesti vesinäytteitä. Näytteistä analysoi- ha-alue sekä Korkeasaaren kyljessä ole- rannan välisen salmen kautta. Kalaväylä duissa typpi, fosfori ja leväpitoisuuksis- va Palosaari on luokiteltu linnuston kan- on esitetty edellä kuvassa 9. sa näkyy 2000 luvulla lähinnä vain vuo- nalta arvokkaiksi alueiksi. Kalastuslain mukaan kalaväylä on pi- denaikaista vaihtelua. Kruunuvuorense- Kruunuvuoren selällä on muutamia dettävä vapaana kalapadoista ja muista län vedenlaadun ei voi perustellusti sa- linnustoltaan arvokkaita luotoja. Alu- seisovista pyydyksistä. Vesistöön tehtä- noa kehittyneen viimeisen kymmenen een pesimälajistoon kuuluu ainakin joi- vät rakentamistyöt eivät myöskään saa vuoden aikana parempaan tai huonom- nakin vuosina mm. uhanalainen räyskä. estää kalaväylän toimivuutta. Mikäli ra- paan suuntaan /11/. Keskellä selkää olevat Emäntä ja Nimis- kentaminen aiheuttaa muutoksia, voi- mies ovat heinikkoisia ja somerikkoisia daan rakentajalle määrätä kalatalousvel- 3.7.3 Virtaukset luotoja, joilla pesii arvokasta saaristolin- voite (esimerkiksi kalojen istuttamisvel- Kruunuvuorenselän ja sinne johtavien nustoa. Nämä luodot on luokiteltu kan- voite) tai kalatalousmaksu. salmien virtauksista ei ole olemassa mit- sallisesti merkittäväksi lintualueeksi (FI- taustietoa, joten virtauksia ja niihin koh- NIBA). Hankealueella nämä luodot ovat distuvia vaikutuksia joudutaan tarkas- linnustoltaan arvokkain alue. 3.7 Pohja- ja pintaveden laatu telemaan teoreettisella tasolla. Salmien Laajasalossa lintualueiksi on rajat- ja virtaukset ja vesialueiden poikkileikkauspinta-alat tu Koirasaarentien varren metsät. Alue ovat tärkein Vantaanjoen ja meriveden on havupuuvaltainen ja paikoin on rehe- 3.7.1 Pohjavesi sekoittumista rajoittava tekijä. Nykytilas- viä, lehtomaisia painaumia, joissa runsas Alueella ei ole tunnettuja pohjavesiesiin- sa poikkipinta-alat ovat merikorttitietojen aluskasvillisuus. Koirasaarentien pohjois- tymiä. perusteella seuraavat: puolella oleva purolaakso sekä Kaitalah- den kuusikko ovat myös paikallisesti ar- 3.7.2 Pintavesi • Korkeasaari – Laajasalo 12 000 m2 vokkaita lintualueita. Kruunuvuorenselkä on Vantaanjoesta • Sompasaari – Korkeasaari 1 100 m2 Kruunuvuorenlammen ympäristö ja Vanhankaupunginlahden kautta tulevan • Tervasaari – Hanasaari 2 000 m2 sen eteläpuolella oleva metsikkö on luo- jokiveden ja Suomenlahden meriveden • Korkeasaari – Katajanokka 3 800 m2 kiteltu myös linnuston kannalta säilytet- sekoittumisaluetta. Vantaanjoen keski- täväksi alueeksi, samoin Tahvonlahti. virtaama on 17 m3/s ja keskiylivirtaama Vantaanjoen aiheuttama virtausno- Laajasalon linnustoalueilla tavattavia 137 m3/s /10/. Se tuo mereen merkittä- peus vesialueella on vähäinen ja se jää harvalukuisia lintulajeja ovat mm. kehrää- vän määrän rehevöitymistä aiheuttavia tulva-aikanakin laskennallisesti tasolle jä, pikkutikka, pohjantikka, tiltaltti, idänuu- ravinteita. Vuonna 2008 Vantaanjoen typ- 1 cm/s. Tärkeimmät virtauksia ja veden nilintu, pikkulepinkäinen ja pikkusieppo. pikuormitus oli 1 600 tonnia/vuosi ja fos- sekoittumista aiheuttavat tekijät ovat me- Helsingin luontotietojärjestelmään on forikuormitus 120 tonnia/vuosi. Vantaan- riveden pinnankorkeuden vaihtelu ja tuu- kerätty linnustoalueiden lisäksi myös tär- joen typpikuormitus vastaa suuruusluo- li. keitä matelija-, sammakko- ja lepakko- kaltaan pääkaupunkiseudun jäteveden- alueita. Kruunuvuoren lampi sekä lähei- puhdistamojen (Viikinmäki ja Suome- 3.7.4 Sadevesien kulkeutuminen nen Kaitalahden perukka on Helsingin noja) yhteenlaskettua kuormitusta, mut- Vesitaloudeltaan hankealue on tällä het- luontotietoaineistossa luokiteltu mateli- ta fosforin osalta sen kuormitus on yh- kellä pääosin luonnontilaista tai lähes joille ja sammakkoeläimille tärkeäksi ym- dyskuntajätevesiin verrattuna moninker- luonnontilaista. Rakennetuille pinnoille päristöksi. Tullisaari ja Kaitalahti on Hel- tainen. satavaa ja niitä pitkin kulkevaa vettä kut- singin luontotietojärjestelmässä rajattu Vantaanjoen vesien purkautuminen sutaan hulevedeksi. Nykytilassa huleve- myös tärkeiksi lepakkoalueiksi. Todennä- Kruunuvuorenselälle tapahtuu Kulosaa- sien määrä alueella on oletettavasti pie- köisesti lepakoita esiintyy myös Kruunu- ren ja mantereen väliin jäävien kapeiden ni ja niiden vaikutus merkityksetön. Ra- vuoren lammen ympäristössä. salmien kautta. Kruunuvuorenselän pin- kennettua ympäristöä on vain suhteelli- Kruunuvuoren selän kalastosta on tie- tavesi on tulva-aikana Vantaanjoen ve- sen vähän Korkeasaaressa sekä Laajasa- toa erityisesti kalastuksen kohteena ole- den samentamaa. Kesällä ja kuivina kau- lossa. Sadevesi kulkeutuu pintavalunta- vista lajeista. Kruunuvuoren selän talo- sina Kruunuvuorenselän vesi muistut- na kallioita ja kasvipeitteistä kasvillisuut- udellisesti tärkein kalalaji on kuha, joka taa laadultaan Suomenlahden pintavet- ta pitkin. Suurin osa sadevedestä sataa Helsingin alueella lisääntyy matalissa, tä. Ympäristöhallinnon laatimassa viimei- suoraan ympäröivälle vesialueelle. rehevöityneissä sisälahdissa, joissa ve- simmässä (vuodet 2000 – 2003) vesistö- Sadannalla on oletettavasti merkitys- den lämpötila on suotuisa lisääntymisel- jen yleisessä käyttökelpoisuusluokituk- tä mm. Laajasalon lehtokasvillisuuteen ja le. Talvella kuhat siirtyvät hieman ulom- sessa Kruunuvuorenselkä kuuluu luok- Kruunuvuoren lampeen. Laajasalon asu- mas selkävesien syvänteisiin. kaan tyydyttävä ja Vantaanjoen suiston tuksen ja liikenneväylien rakentaminen

23 vaikuttavat osaltaan hulevesien määrään den pitoisuudet ovat olleet pääosin ym- ja kulkeutumiseen. Rakennusvaiheessa päristöministeriön laatiman sedimenttien voidaan vaikuttaa mihin hulevedet kul- ruoppaus- ja läjitysohjeen alempien ja kevat ja kuinka paljon imeytyspintaa ra- ylempien kriteeritasojen välillä /16/. Tutki- kennettavalle alueelle jätetään. musten perusteella suurimmat haitta-aineiden pitoisuudet esiintyvät ranta-alueilla kuormittavien toimintojen läheisyydes- 3.8 Maaperä ja sedimentit sä, missä polyaromaattisten hiilivetyjen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston (PAH-yhdisteet) ja tributyylitinan (TBT) ja geotekninen osasto on laatinut yhteen- metallien (erityisesti elohopea ja lyijy) pi- vetoraportin alueella vuosikymmenien ai- toisuudet ylittivät paikoin myös kriteeri- kana tehdyistä pohjatutkimuksista /12/. tason 2. Edellä mainittujen haitta-ainei- Raportin mukaan kallion pinta vaihtelee den lisäksi on todettu kohonneita polyk- jyrkkäpiirteisesti sisältäen useita ruhje- loorattujen bifenyylien (PCB) ja öljyjen pi- vyöhykkeitä. Arvioitu kallion pinta sijait- toisuuksia. Mahdolliset ruoppaukset ja see syvimmillä alueilla noin tasovälillä ruoppausmassojen sijoittaminen edellyt- -25 … -30 m. tävät lisäselvityksiä. Vesialueiden luonnollisen pohjan alu- Meren pohjassa on haitta-aineiden li- eilla maaperä koostuu alimpana olevas- säksi ravinteita (typpi, fosfori), joiden ta moreenikerroksesta, sen päällä olevas- määrät ja liukoisuudet on tarpeen tutkia ta hiekkakerroksesta ja ylimpänä olevas- ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Poh- ta savikerroksesta. Saven päällä on kaut- jaliejussa on myös mätänemisprosessista taaltaan liejukerros. Vesialueen pohja si- peräisin olevia kaasukuplia, joten veteen jaitsee noin tasovälillä -5 … -10 m syven- liettyvä sedimentti voi heikentää veden tyen Laajasalon rannan läheisyydessä ta- happitilannetta ja aiheuttaa hajua. solle noin -15 m. Maakerrokset luonnolli- sesti ohenevat kalliosaarten läheisyydes- sä. Sompasaaren kohdalla on laaja täy- 3.9 Infrastruktuuri temaa-alue. Hankealueella sijaitsee lukuisa määrä inf- Suunnittelualueella maaperä on pai- rastruktuuria, kuten mm. johtoja, kaape- koin pilaantunutta, mutta pilaantuneet leita ja viemäreitä, jotka selvitetään yk- alueet puhdistetaan tulevalle maankäyt- sityiskohtaisesti hankkeen jatkosuunnit- tömuodolle hyväksyttävään kuntoon en- telussa. nen uuden rakentamisen käyttöönottoa. Sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu suunniteltujen siltojen kohdalta 3.10 Ammukset (Pohjoisranta – Sompasaari − Laajasalo) Suunnittelualueella saattaa olla sodanai- /13/. Helsingin kaupungin kaupunkisuun- kaisia ammuksia joita ei vielä ole paikan- nitteluvirasto sekä ympäristökeskus ovat nettu. Sodan aikana pommitukset koh- laatineet sedimenttien haitta-ainetutki- distuivat Suomenlinnaan, Santahami- muksia muun muassa Kruunuvuorense- naan ja Isosaareen, jotka eivät ole varsi- lällä, Kruunuvuorenrannassa ja Sompa- naisesti suunnittelualuetta. Epävarmuut- saaren itäpuolella /11, 13, 14, 15/. Tutki- ta on lähinnä veteen pudonneista am- tuissa sedimenttinäytteissä haitta-ainei- muksista. /17/

24 4 Hankkeen vaihtoehdot

4.1 Laajasalon raideliikennehanke seudun liikennejärjestelmässä 4.2 Vaihtoehtojen muodostaminen Laajasaloon suunniteltu uusi raideyhte- haillaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä ys liittäisi suuren kaupunkiyksikön osak- ollaan päivittämässä (HLJ 2011) ja uu- on laadittu vuodesta 1999 alkaen usei- si muuta seudun raideverkkoa. Raitio- si suunnitelma valmistuu vuonna 2011. ta suunnitelma- ja järjestelmätarkastelu- vaunuun perustuvana uusi yhteys mah- Hankkeet on esitetty kuvassa 10. Rai- ja, joiden perusteella tutkittavat vaihtoeh- dollistaa liikennöinnin kantakaupungin deyhteys antaa mahdollisuuden jatkos- dot ovat valikoituneet. Tutkittavat vaihto- ja Laajasalon välillä sekä toisi Korkea- sa liittää laajempia alueita raideliikenteen ehdot muodostuvat raitiovaunu-, metro-, saareen hyvätasoisen joukkoliikenneyh- pariin. /18/ ja vesiliikennekulkuneuvojen sekä silto- teyden. Metrona toteutettava yhteys oli- Laajasalon raideyhteys lyhentää huomat- jen ja tunneleiden yhdistelmistä. Vaihto- si osa Töölön kautta Pasilaan kulkevaa tavasti joukkoliikenteellä tehtävää mat- ehtojen muodostamisessa on haettu eri- metrolinjaa. kaa Helsingin keskustaan. Uusi yhteys tyyppisiä ratkaisuita. Tutkittavat raitiovau- Laajasalon raideyhteys on mukana parantaa huomattavasti joukkoliikenteen nuvaihtoehdot kulkevat silloilla Kruunun- pääkaupungin liikennejärjestelmäsuun- kilpailuasetelmaa henkilöauton kanssa. haasta olemassa olevien saarien kautta nitelman (PLJ 2007) vuosina 2008 – 2015 Uusi yhteys parantaisi myös kevyen lii- Korkeasaareen, josta sillan tai tunnelin toteutettavien hankkeiden joukossa. Par- kenteen yhteyksiä.

Aloitus 2008–2015 Aloitus 2016–2030 Kehärata (Marja-rata)

Raide-Jokeri Jokeri II:n katuinvestoinnit Espoon kaupunkirata Metro Kamppi–Pasila

Pisara-ratalenkki

Raideyhteys Helsingin Metro Matinkylä–Kivenlahti keskusta–Laajasalo Metro Ruoholahti–Matinkylä

Kuva 10. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) joukkoliikenteen väylähankkeet.

25 4.4 Arvioitavat vaihtoehdot kautta Laajasaloon. Metro kulkee Kataja- näytti yhä ilmeisemmältä, että Santaha- Työssä käsitellään kuutta suunnitelma- nokan kautta tunnelissa Korkeasaareen, mina rakentuminen siirtyy pidemmälle, vaihtoehtoa yhteysvälille Helsingin nie- josta jatkuu tunnelia tai siltaa pitkin Laa- tuli ensimmäisen vaiheen vaihtoehdoksi mi – Laajasalo, joiden vertailuvaihtoehto- jasaloon. /19/ mukaan normaali raitiovaunu. na on tilanne ilman uutta yhteyttä (VE0). Metron yhteydessä käsitellään tunne- Vesiliikennevaihtoehto on ollut muka- Tarkasteltaviksi on valittu kaupunginval- lin osalta kahta vaihtoehtoa: betoniele- na täydentävänä joukkoliikennemuotona tuuston 12.11.2008 jatkosuunnittelun mentti- ja kalliotunnelia. Betonielement- lähes alusta alkaen, koska yhteys on ly- pohjaksi hyväksymän vaihtoehdon (VE1) titunneli kulkee meren pohjaan upotet- hyt. Vesijoukkoliikenteen ongelmana on lisäksi merkittävimmät aiemmissa suun- tuna. Kallion pinta kulkee melko syvällä, pidetty sen hitautta, kapasiteettia ja kal- nitteluvaiheissa tutkituista vaihtoehdois- josta syystä kalliotunnelin katon korke- liita liikennöintikustannuksia. Tehdyissä ta. Vaihtoehdot ovat: us on -57 metriä meren pinnasta. Lisäk- tarkasteluissa se ei ole kyennyt kilpaile- si Kruunuvuoren selällä Korkeasaaren ja maan tasavertaisesti toisten vaihtoehto- • VE1, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen Laajasalon välillä on kalliossa laaja ruh- jen kanssa. Aiemmissa selvityksissä ve- siltayhteys Kruununhaka – Sompasaa- jealue, joka ulottuu kalliotunneliin saak- siliikenneyhteyttä on suunniteltu välille ri – Korkeasaari – Laajasalo ka. On arvioitu, että -70 metrissä tunne- Kauppatori – Laajasalo tai Katajanokka – • VE2, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen lin katto alittaisi ruhjeen, mutta varmuut- Laajasalo. /22, 23/ betonitunneli- ja siltayhteys Kruunun- ta tästä ei ole. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt haka – Sompasaari – Korkeasaari – Laa- Ruhjealue syvällä maan sisässä tekee jatkosuunnittelun pohjaksi raitioliiken- jasalo tunnelin rakentamisesta teknisesti hy- teen ja kevyenliikenteen siltayhteyden. • VE3, Metro Kamppi – Katajanokka - vin vaikean ja riskialttiin. Jos selostusvai- Alun perin keskustan ja Laajasalon vä- Laajasalo kalliotunneli- ja siltayhteys heessa on vaihtoehto, joka kulkee syväl- listä raideyhteyttä suunniteltiin Katajano- • VE4, Metro Kamppi – Katajanokka – lä ruhjealueen läpi, tulisi ruhjealueen laa- kan ja Laajasalon väliselle eteläisemmil- Laajasalo kallio- ja betonitunneli juutta ja rakennusteknisiä riskejä pyrkiä le linjauksille. Näissä linjauksissa mentiin • VE5, Metro kalliossa Kamppi – Kataja- kartoittamaan tarkemmin ennen suunnit- kaukaa Katajanokalta etelään ja suoraan nokka - Laajasalo telun jatkumista. /24, 25/ Laajasaloon. Myöhemmässä vaiheessa • VE6, Vesiliikenne Laajasalo – keskusta. ideoitiin Helsinkipuistoa ja uutta raken- nettavaa saarta Hyljesaaren eteläpuolel- Kaikissa tutkittavissa vaihtoehdoissa 4.3 Aiemmin tutkitut le ja raideyhteyttä tutkittiin tämän saaren on liikennejärjestelmässä mukana vuo- vaihtoehdot kautta. Loppuvaiheessa valittiin kuiten- teen 2030 mennessä suunnitellut liiken- Kuten luvussa 1.3 on todettu Laajasalon kin pohjoiset linjaukset, jossa vaihtoeh- nejärjestelmähankkeet. Hankkeet on ku- raideyhteys tuli esiin laadittaessa Helsin- dot kulkevat Kruununhaasta Sompasaa- vattu pääkaupunkiseudun liikennejärjes- gin yleiskaavaa 2002 mietittäessä Laa- ren ja Korkeasaaren kautta Laajasaloon. telmäsuunnitelmassa vuodelta 2007 (PLJ jasalon ja Santahaminan alueiden mah- Aikaisempien suunnitteluvaiheiden 2007). dollista rakentumista. Myöhemmin on yhteydessä on tutkittu myös nykyiseltä Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa on todettu, että puolustusvoimien toiminta metrolinjalta Herttoniemestä erkanevaa toteutettu Linnanrakentajantien paran- jatkuu Santahaminassa eikä saarta tul- Laajasalon metrolinjaa. Tällä linjauksella nussuunnitelma, joka parantaa yhteyk- la muuttamaan asuinalueeksi lähitule- metroa olisi liikennöitävä kolmena linjana siä Laajasalosta Itäväylälle ja Herttonie- vaisuudessa. Laajasalo on hyvin lähellä samalla raidekäytävällä Herttoniemestä meen. Myös uuden Helsingin itäisen lii- keskustaa, noin viiden kilometrin pääs- Kamppiin. Laajasalon metrolinjan liiken- tännäisalueen on oletettu rakentuneeksi sä. Mutta maitse tulee matkaa 10 – 15 ki- nöinti heikentäisi Vuosaaren ja Mellun- uusine raideyhteyksineen. lometriä. Luonteva ajatus oli yhdistää uu- mäen metrolinjojen palvelutasoa. Hert- YVA-asetuksen mukaisesti ympäristö- det rakentamisalueet meren poikki me- toniemen ja keskustan väliä liikennöi- vaikutusten arviointiselostuksessa esite- nevällä yhteydellä, jolloin matka on jouk- si kolme eri metrolinjaa samalla raiteel- tään selvitys vaihtoehtojen ominaisuuk- koliikenteellä lyhyt ja nopea ja tarjoaa ja- la. Vuosaaren ja Mellunmäen linjoilta pi- sista ja toteuttamiskelpoisuudesta käy- lankulku – ja erityisesti nopean pyöräyh- täisi ’raivata tilaa’ Laajasalon metrolinjal- tettävissä olevien tietojen perusteella. teyden keskustaan. le, jolloin näiden linjojen vuoromäärä vä- Tavoitteena on karsia joitakin vaihtoeh- Kun ajatuksissa oli mukana Santaha- henisi ja vuoroväli pidentyisi. Laajasalon toja ennen vaihtoehtojen varsinaista ar- minan potentiaali, puhuttiin noin 50 000 haaran rakentamiskustannukset arvioitiin viointia. Tämä selkeyttäisi arviointiselos- uuden asukkaan sijoittamisesta uusille noin 400 miljoonaksi. Herttoniemestä er- tuksen kokoamista. alueille. Määrä oli niin iso, että oli luon- kanevan haaran hyötykustannussuhteek- tevaa miettiä yhteyttä metrona tai pika- si arvioitiin nolla. Herttoniemen haaraa ei raitiotienä. Kun suunnittelun edetessä suunniteltu pidemmälle. /19/

26 Kuva 11. Vaihtoehto 0. Hanketta ei toteuteta. Laajasalossa on liityntäbussit (84-89) Herttoniemen metroasemalle.

4.4.1 Hanketta ei toteuteta (0-vaihtoehto)

Arvioinnin kohteena on uusi liikenneyh- perustuen liityntäbusseihin Laajasalosta teys keskustan ja Laajasalon välillä. Vaih- Herttoniemen metroasemalle. Joukkolii- toehtoihin sisältyy Laajasalon osayleis- kenteen palvelutaso on hyvä, mutta si- kaavan rakentuminen. Vaihtoehto 0 on sältää vaihdon metroon Herttoniemessä. tuleva tilanne uudella maankäytöllä, jon- Vaihtoehto 0 toimii perusvaihtoehtona, ka yhteys keskustaan hoidetaan nykyisen johon muita vaihtoehtoja verrataan vai- kaltaisella bussiliitynnällä Herttoniemen kutusanalyyseissä. Esimerkiksi matka-ai- metroasemalle, josta on jatkoyhteys kes- kamuutokset ilmoitetaan suhteessa vaih- kustan suuntaan metrolla. Vaihtoehdossa toehtoon 0. Vaihtoehdon alustava bussi- liikennejärjestelmä on nykyisen kaltainen linjasto on esitetty kuvassa 11. /19/

27 Kuva 12. Vaihtoehto 1. Raitiovaunu silloilla Laajasalosta keskustaan (ja liityntäbussit 84,85,86,88 ja 89)

4.4.2 Vaihtoehto 1: Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen -siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo Vaihtoehdon läntinen alkupiste on Liisan- voimalan polttoaineiden laivakuljetukset taan. Raitiovaunuyhteydellä olisi Laajasa- kadun ja Snellmanninkadun liittymässä, ovat mahdollisia. Laivakuljetusten mää- lossa useita pysäkkejä, jolloin vaihtoeh- josta alkaen Liisankadulle rakennettai- rä on tulevaisuudessa riippuvainen Hel- to tarjoaa monille vaihdottoman yhtey- siin uudet raitiovaunukiskot, jotka jatkui- singin Hanasaaren B -voimalan käyttä- den Helsingin niemelle. Raitiovaunuyh- sivat Tervasaaren kannaksen pohjoispuo- män polttoaineen laadusta ja Hanasaa- teys keventäisi metron kuormitusta Ku- litse pengerryksellä ja edelleen läppäsil- ren alueen varastokapasiteetista. Nykyi- losaaren silloilla. lalla Sompasaareen. Sompasaaressa rai- sin sillan avauksia tarvittaisiin 2 – 4 päi- Vaihtoehto yhdistäisi toisiinsa Laa- tiovaunu kulkisi uuden maankäytön kes- vän välein ja jokaisella avauskerralla sil- jasalon, Korkeasaaren, Sompasaaren ja kellä itäiselle rannalle, josta yhteys jatkui- ta on auki alustavien mallinnusten pe- keskustan. Korkeasaarelle raideyhteys si sillalla Korkeasaareen. Korkeasaaressa rusteella 10 – 12 minuuttia, mikäli polt- toisi lisää kävijöitä. Vaihtoehto tarjoaa silta tulisi rantaan nykyisen Korkeasaaren toainelaiva on riittävän tehokkaan hinaa- myös pyörä- ja kävely-yhteydet Laajasa- sillan länsipuolella. Raidelinja kulkisi saa- jan saattama. On mahdollista, että käy- losta keskustaan sekä Mustikkamaan ja ren rantaa ja ylittäisi vesialueen Palosaa- tännön olosuhteissa aukioloaika on tätä Sompasaaren suuntiin. Lisäksi vaihtoeh- reen penkereellä. Palosaaren itäpuolel- pidempikin. Asia tulee selvittää tarkem- to lisää Kalasataman alueen virkistyspal- le tulisi pengerosuus, josta alkaisi Kruu- min selostusvaiheessa. Sillan avausker- veluita ja Helsinkipuiston virkistysreitis- nuvuorenselän ylittävä korkea silta. Sil- toihin vaikuttavat myös hinaus ja jään- töä. Vaihtoehtoon sisältyy varaus pikarai- lan alikulkukorkeus on 20 metriä. Kruu- murto. Yhden laivalastin käsittely edellyt- tiotieyhteydelle. Siltavarauksia ei ole ole- nuvuorenrannassa silta laskeutuu katu- tää sillan avaamista 4 kertaa. Väylän ava- massa oikeusvaikutteisessa Helsingin verkon tasolle Haakoninlahden alueella. us talvikaudella toisi 2 avauskertaa lisää. yleiskaavassa 2002. Vaihtoehto on esitetty kuvassa 12. Biopolttoaineen käyttöönotto edellyttäi- Palosaaressa toimii eläinten hoito- Vaihtoehdossa 1 on kolme siltaa: si lämmityskaudella päivittäistä proomu- la, jonka toiminnot saattaisivat häiriintyä • raitiovaunu - ja kevyen liikenteen -silta tai laivalastia. vieressä kulkevasta raitiovaunusta. Asiaa Pohjoisrannasta Sompasaareen Suunniteltu raitiovaunulinjasto muo- arvioidaan selostusvaiheessa. • raitiovaunu - ja kevyen liikenteen -silta dostaa saumattoman osan kaupun- Kruunuvuodenselän sillalla on 20 met- Sompasaaresta Korkeasaareen gin liikennejärjestelmää. Tässä vaihees- rin alikulkukorkeus, muilla 7 metriä. Som- • Kruunuvuorenselän raitiovaunu - ja sa Laajasaloon on suunniteltu kolme lin- pasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisis- kevyen liikenteen -silta Korkeasaares- jaa. Laajasalossa on liityntäbusseja uu- tä silloista on tarkoitus järjestää suunnit- ta Laajasaloon. delle yhteydelle sekä Herttoniemen met- telukilpailu. /3, 19, 26, 27, 28, 29, 30/ Pohjoisrannan ja Sompasaaren väli- roasemalle, joka mahdollistaa joukkolii- nen silta on avattava, jotta Sompasaaren kenneyhteydet itään sekä Jokerin suun-

28 Kuva 13. Vaihtoehto 2. Raitiovaunu silloilla ja betonitunnelissa Laajasalosta keskustaan (ja liityntäbussit 84,85,86,88 ja 89)

4.4.3 Vaihtoehto 2: Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen betonitunneli- ja siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo Vaihtoehdon läntinen alkupiste on Liisan- malan käyttämästä polttoaineesta ja Ha- Vaihtoehto yhdistäisi toisiinsa Laa- kadun ja Snellmanninkadun liittymässä, nasaaren alueen varastokapasiteetista. jasalon Korkeasaaren, Sompasaaren ja josta alkaen Liisankadulle rakennettai- Nykyisin sillan avauksia tarvittaisiin 2 – 4 keskustaan. Korkeasaarelle raideyhteys siin uudet raitiovaunukiskot, jotka jatkui- päivän välein ja jokaisella avauskerralla toisi lisää kävijöitä. Vaihtoehto tarjoaa li- sivat Tervasaaren kannaksen pohjoispuo- silta on auki alustavien mallinnusten pe- säksi pyörä- ja kävely-yhteyden Laajasa- litse pengerryksellä ja edelleen läppäsil- rusteella 10 – 12 minuuttia, mikäli poltto- losta Korkeasaareen ja siitä edelleen sillalla Sompasaareen. Sompasaaressa rai- ainelaiva on riittävän tehokkaan hinaa- loilla Kruununhakaan. Laajasalon ja Kor- tiovaunu kulkisi uuden maankäytön kes- jan saattama. On mahdollista, että käy- keasaaren välinen tunneli on kevyen lii- kellä itäiselle rannalle, josta yhteys jatkui- tännön olosuhteissa aukioloaika on tätä kenteen käyttäjille pitkä (noin 1 km). Vaih- si sillalla Korkeasaareen. Korkeasaaressa pidempikin. Asia tulee selvittää tarkem- toehtoon sisältyy varaus pikaraitiotieyh- silta tulisi rantaan nykyisen Mustikka- min selostusvaiheessa. Yhden laivalas- teydelle. Siltavarauksia ei ole olemassa maan sillan länsipuolella. Raitiotie kulki- tin käsittely edellyttää sillan avaamista 4 oikeusvaikutteisessa Helsingin yleiskaa- si Korkeasaaren rantaa Palosaareen vie- kertaa. Väylän avaus talvikaudella toisi 2 vassa 2002. välle tiepenkereelle saakka, josta alkaisi avauskertaa lisää. Biopolttoaineen käyt- Kruunuvuodenselän betonitunneli on avoin betonikaukalorakenne kohti Laaja- töönotto edellyttäisi lämmityskaudella keskiosasta upotettu kokonaan meren- saloa. Radan painuessa alaspäin rakenne päivittäistä proomu- tai laivalastia. pohjaan, mutta reunoilla tunneli nousee vaihtuisi betonielementtitunneliksi. Tun- Suunniteltu raitiovaunulinjasto muo- merenpohjasta raitiovaunujen vaatimien nelirakenteessa on oma tunnelinsa myös dostaa saumattoman osan kaupun- kaltevuuksien vuoksi useita metrejä ran- kevyelle liikenteelle. Kruunuvuoressa rata gin liikennejärjestelmää. Tässä vaihees- taa lähestyttäessä. Kruunuvuoren altaan vaihtuisi kalliotunneliksi, joka on erotet- sa Laajasaloon on suunniteltu kolme lin- poikkipinta-ala pienenee betonitunnelin tu betoniseinillä kolmeksi erilliseksi tun- jaa. Laajasalossa on liityntäbusseja uu- vuoksi huomattavasti. neliksi ja edelleen avoleikkaukseen, jos- delle yhteydelle sekä Herttoniemen met- Tunnelielementit voidaan valmistaa sa se nousisi maanpintaan ja liittyisi tu- roasemalle, joka mahdollistaa joukkolii- joko muualla siihen soveltuvalla kuivate- levan Kruunuvuorenrannan alueen katu- kenneyhteydet itään sekä Jokerin suun- lakalla ja uittaa elementit rakennuspaikal- verkkoon. Vaihtoehto on esitetty kuvas- taan. Raitiovaunuyhteydellä olisi Laajasa- le tai paikan päällä sitä varten tehtävässä sa 13. lossa useita pysäkkejä, jolloin vaihtoeh- rakennusaltaassa. Kallio- ja betonitunne- Pohjoisrannan ja Sompasaaren väli- to tarjoaa monille vaihdottoman yhtey- leiden liitoskohdat tehdään paikallavalu- nen silta on avattava, jotta Sompasaaren den Helsingin niemelle. Raitiovaunuyh- töinä ja rakennusalue on padottava ja kui- voimalan laivakuljetukset ovat mahdol- teys keventäisi metron kuormitusta Ku- vattava (Korkeasaaren ranta ja Kruunu- lisia. Laivakuljetusten määrä on tulevai- losaaren silloilla. vuorenranta). /3,19, 24, 27, 29, 30, 31/ suudessa riippuvainen Hanasaaren B -voi- 29 Kuva 14. Vaihtoehto 3. Metro betonitunnelissa ja sillalla Laajasalosta keskustaan (ja liityntäbussit 84,85,86,87 ja 88)

4.4.4 Vaihtoehto 3: Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kalliotunneli- ja siltayhteys Vaihtoehdossa metrolinja alkaa Kampista Kantakaupungin puolella Esplana- liityntälinjastoon, joka kulkee myös Hert- ja jatkuu kalliotunnelina Esplanadin ase- di – Kauppatori -akselilla on 250 metriä toniemen metroasemalle. Kruunuvuoren- man kautta Katajanokalle asemalle. Ka- pitkä ruhjevyöhyke. Lisäksi Kauppato- rannan valmisteilla olevassa osayleiskaa- tajanokalla tunneli vaihtuu betoni/betoni- rin päässä on luoteis-kaakkoissuuntai- vassa ei ole metrovarauksia eikä siltava- elementtitunneliksi (noin 500 m). Korkea- nen ns. Kluuvin ruhje. Tunnelilinjausta rauksia ole oikeusvaikutteisessa Helsin- saareen tultaessa betonitunneli vaihtuu Kampista Katajanokalle ei ole tarkemmin gin yleiskaavassa 2002. Vaihtoehto ke- kalliotunneliksi. Palosaaren eteläsivus- suunniteltu. ventäisi nykyisen metron kuormitusta talla tunneli tulee maanpinnalle ja linjaus Kruunuvuorenselän sillan leveys on Kulosaaren silloilla. nousee rakennettavan penkereen kaut- 12 metriä, joka sisältää 4 metriä leveän Vaihtoehto tarjoaa lisäksi pyörä- ja kä- ta Kruunuvuorenselän ylittävälle sillalle. kevyen liikenteen väylän. velytieyhteyden Laajasalosta Korkeasaa- Kruunuvuorenrannassa silta tulee maihin Metrolinjauksissa liikennöisi uusi met- reen. nykyisten öljysäiliöiden pohjoispuolella, rolinja väliä Koirasaarentie – Kamppi. Se Vaihtoehdossa on neljä uutta asemaa: josta linja jatkuu tunnelissa aina Haako- olisi osa Töölön kautta Pasilaan ulottu- Esplanadi, Katajanokka, Kruunuvuoren- ninlahdelle saakka, joka alitetaan betoni- vaa Helsingin toista metrolinjaa. Metrona ranta ja Koirasaarentie. /3, 5, 19, 24, 26, tunnelissa. Haakoninlahden jälkeen lin- toteutettu yhteys on nopea ja häiriötön. 28, 31/ jaus on kalliotunnelissa Koirasaarentien Yhteys yhdistää Laajasalon Kamppiin se- asemalle saakka. Vaihtoehto on esitetty kä toisi kantakaupunkiin uusia metroase- kuvassa 14. mia. Laajasalon puolella metro tukeutuu

30 Kuva 15. Vaihtoehto 4, Metro betonitunnelissa Laajasalosta keskustaan (ja liityntäbussit 84,85,86,87 ja 88)

4.4.5 Vaihtoehto 4: Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kallio- ja betonitunneli Vaihtoehdossa metrolinja alkaa Kampista miaukkoinen: reunimmaisissa tunneleis- jaus voisi jatkua ns. Töölön metrona. ja jatkuu kalliotunnelina Esplanadin ase- sa kulkee raideliikenne ja keskimmäises- Metrona toteutettu yhteys on nopea ja man kautta Katajanokan asemalle, josta sä kevytliikenne. Vaihtoehto on esitetty häiriötön muista linjoista. Yhteys yhdis- Korkeasaareen, jossa käännytään Kruu- kuvassa 15. tää Laajasalon Kamppiin sekä toisi kanta- nuvuorenselän betonitunneliin. Katajano- Tunnelielementit voidaan valmistaa kaupunkiin uusia metroasemia. Laajasa- kalla tunneli vaihtuu betoni- tai betoni- joko muualla siihen soveltuvalla telakal- lon puolella metro tukeutuu voimakkaasti elementtitunneliksi (noin 500 m). Korkea- la ja uittaa elementit rakennuspaikalle tai liityntälinjastoon, joka kulkee myös Hert- saareen tultaessa betonitunneli vaihtuu paikan päällä sitä varten tehtävässä ra- toniemen metroasemalle. Uusi Laajasa- kalliotunneliksi. Palosaaren eteläpuolel- kennusaltaassa. Betonielementit valmis- lon raideyhteys keventäisi nykyisen met- la tunneli vaihtuu betonielementtitunne- tetaan altaassa, josta ne uitetaan asen- ron kuormitusta Kulosaaren silloilla. liksi ja alittaa Kruunuvuorenselän. Kruu- nuspaikalle. Kallio- ja betonitunneleiden Kruunuvuorenrannan valmisteilla ole- nuvuorenrannassa betonielementtitun- liitoskohdat tehdään paikallavalutöinä ja vassa osayleiskaavassa ei ole metrovara- neli vaihtuu kalliotunneliksi aina Haako- rakennusalue on padottava ja kuivattava uksia. Vaihtoehto on osittain yleiskaavan ninlahdelle saakka, joka alitetaan betoni- (Katajanokan ranta, Korkeasaaren rannat 2002 mukainen. /3, 5,19, 24, 31/ tunnelissa. Haakoninlahden jälkeen linja Kruunuvuorenranta). jaus on kalliotunnelissa Koirasaarentien Metrolinjauksissa liikennöisi uusi met- asemalle saakka. Poikkileikkaus on kol- rolinja väliä Koirasaarentie – Kamppi. Lin-

31 Kuva 16. Vaihtoehto 5. Kalliotunnelimetro Laajasalosta keskustaan (ja liityntäbussit 84,85,86,87 ja 88)

4.4.6 Vaihtoehto 5: Metro kalliossa Kamppi – Katajanokka – Laajasalo Metrolinja alkaa Kampista jatkuen kallio- dyttämällä) ja ruhje muodostaa merkittä- rona. Metrona toteutettu yhteys on no- tunnelina Esplanadin aseman kautta Ka- vän teknisen riskin. pea ja häiriötön muista linjoista. Yhteys tajanokan asemalle. Sieltä rata kulkee ko- Linjauksesta on luonnosteltu vielä sy- yhdistää Laajasalon Kamppiin sekä toi- ko matkan kalliotunnelissa Kruunuvuo- vemmälle menevää versiota (tunnelin si kantakaupunkiin uusia metroasemia. renselän alla Laajasaloon. Vaihtoehto on katto -70 m merenpinnasta), jolloin ehkä Laajasalon puolella metro tukeutuu voi- esitetty kuvassa 16. päästään ruhjealueen läpi kalliossa. Täl- makkaasti liityntälinjastoon, joka kulkee Vaihtoehto on ns. syvämetro. Metron lä linjauksella Katajanokan aseman lattia- myös Herttoniemen metroasemalle. Uu- linjaus menee syvällä Kruunuvuorense- taso olisi noin 40 – 45 metrin syvyydes- si Laajasalon raideyhteys keventää nykyi- län alla (tunnelin katto noin -57 metriä sä. Nykyisellä metrolla syvimmät ase- sen metron kuormitusta Kulosaaren sil- merenpinnasta). Kruunuvuorenselällä lä- mat ovat Ruoholahden ja Kampin ase- loilla. Kruunuvuorenrannan valmisteilla hellä Kruunuvuorenrantaa on kalliossa mat, joissa lattiataso on noin 30 metrin olevassa osayleiskaavassa ei ole metro- leveä ruhjealue, jonka kohdalla tehdään syvyydessä. varauksia olemassa. Vaihtoehto on yleis- betonitunneli. Metrolinjauksissa liikennöisi uusi kaavan 2002 mukainen. /3, 25/ Ruhjealueen läpi meneminen on tek- metrolinja väliä Koirasaarentie – Kamp- nisesti hankalaa (esimerkiksi maata jää- pi. Linjaus voisi jatkua ns. Töölön met-

32 Kuva 17. Vaihtoehto 6. Vesiliikenteen mahdollisia linjauksia ja laituripaikkoja Laajasalosta keskustaan (ja liityntäbussit 84,85,86,87, 88 ja 89)

4.4.7 Vaihtoehto 6: Vesiliikenne Laajasalo – keskusta Vesijoukkoliikenne kulkisi Kruunuvuoren- tellaan niin, että se on mahdollisimman rannasta Helsingin keskustaan. Mahdol- vertailukelpoinen muiden vaihtoehtojen lisia laituripaikkoja on Kauppatorin, Ka- kanssa, muun muassa palvelutason osal- tajanokan ja Hakaniemen välillä useita. ta. Vesiliikennevaihtoehto on kuvattu alus- Vesiliikenne tarvitsee lisäksi liityntälii- tavasti kuvassa 17. kenteen järjestämisen Laajasalon päässä Vesiliikenteen osalta käynnistetään sekä keskustassa. Laajasalossa on lisäk- erillisselvitys, jossa varsinainen arviointi- si liityntäbussit Herttoniemen metroase- selostuksessa käsiteltävä vaihtoehto ku- malle. /22, 23/ vataan. Vesiliikennevaihtoehto suunni-

33 4.4.8 Yhteenveto Taulukkoon 1 on koottu vaihtoehtojen suunnittelua. Syvämetron osalta hyöty- teknisiä ominaisuuksia. Taulukossa esi- kustannussuhde arvioitiin rakennuskus- tetään linjauspituudet sekä pituuksien tannusten perusteella ja muihin vaihto- jakautuminen erityyppisiin olosuhteisiin. ehtoihin vertaamalla. Vaihtoehtojen 1 ja 2 Lisäksi esitetään vertailukelpoinen mat- matka-ajoissa ei ole huomioitu Kruunun- ka-aika Laajasalosta keskustaan sekä las- haan ja Sompasaaren välisen sillan avaa- ketut hyöty / kustannussuhteet. misen aiheuttamia viivästyksiä. Kootut tiedot perustuvat aikaisempiin selvityksiin, tässä yhteydessä ei ole tehty

Taulukko 1. Vaihtoehtojen tekniset ominaisuudet

Vaihtoehto pituus katu- tai silta penger betoni- siirtymä- kallio- matka-aika H/K (km) avorata tunneli jakso tunneli keskustaan (min) Ve1 Raitiotie silta 5,25 2,00 1,80 1,20 0,25 19 1,73 Ve2 Raitiotie silta- ja betoni- 5,25 2,00 0,75 1,20 1,05 0,25 19 0,89 tunneli Ve3 Metro kallio-, betoni- 8,75 1,05 0,40 0,95 6,35 16 0,41 tunneli ja silta Ve4 Metro kallio- ja beto- 8,9 1,85 0,40 6,65 16 0,37 nitunneli Ve5 Metro kalliotunneli 8,25 8,25 16 0,4* kalliotunneli, 8,25 8,25 16 0,5* syvä Ve6 Vesiliikenne laivayhteys - * arvioitu muiden vaihtoehtojen perusteella

Ryhmähaastatteluissa vaihtoehdoista sanottua:

Laajasalon haastattelussa korostettiin saaren joukkolii- ti mahdollisia. Johtaisivat myös massiiviseen rakentami- kenteen kehittämisen tärkeyttä, väline tai reitti on toissi- seen jota ei Laajasalossa haluta. jainen asia. Arvioinnissa tulee korostaa ensisijaisesti jouk- Tulisi tutkia myös sellainen metrovaihtoehto joka kul- koliikenteen toimivuutta, muut vaikutukset ovat toisarvoi- kisi Herttoniemestä Laajasaloon. sia. Alueella asutaan nyt vain yhden sillan muodostaman muita vaihtoehtoja kuin siltaa ei pitäisi edes tutkia. Se yhteyden varassa ja tähän liittyy häiriöherkkyyttä ja riske- mahdollistaa ratikat ja palvelee kevyttä liikennettä parhai- jä poikkeusoloissa. ten. Sillasta ollaan laajasti innostuneita. On kyseenalaista palveleeko tunneliin perustuvan vaih- Stadin Rantaryhmän esitys vesijoukkoliikenteestä sai toehto todellisuudessa myös kevyttä liikennettä. haastatteluissa laajaa kannatusta. Vesijoukkoliikennevaih- veneilijöiden edustajat vastustivat yksituumaisesti sil- toehtoa tutkittaessa tulisi huomioida myös sen laajenta- toihin perustuvaa vaihtoehtoa. mismahdollisuudet ja hyödyntää alan yrittäjien ja alusten Kantakaupungissa vastustettiin ratikoiden tuomista Lii- valmistajien kokemuksia. sankadulle. Esitettiin kadun ahtauden ja liikenteen häiri- miten lautta palvelisi pyöräilijöitä? Aktiivisilla pyöräili- öherkkyyden johtavan vaihtoehdon toimimattomuuteen. jöillä ei yleensä ole kuukausikorttia ja he haluavat sitä tus- Samalla epäiltiin myös raitiovaunun mielekkyyttä Laajasa- kin ostaa vain päästäkseen lautalle. lon perusjoukkoliikennevälineenä. pyöräilyä edistettäisiin helpoiten rakentamalla silta voisiko olla myös sellainen vaihtoehto missä ratikka Laajasalosta Tullisaarensalmen yli Kulosaareen. kulkisi Sompasaaresta rantoja pitkin ja ylittäisi Siltasaa- Jokeri l tulisi siirtää raiteille ja jatkaa linjaa Roihuvuoren rensalmen uudella sillalla (nykyinen pitää joka tapaukses- kautta Laajasaloon ja Kruunuvuoreen asti josta olisi vesi- sa purkkaa) ja jatkaisi Pohjoisrantaa pitkin Aleksille? joukkoliikenneyhteys keskustaan. metrovaihtoehdot tulisi rajata YVA:sta pois koska ei- vät ole tällä aikaperspektiivillä realistisia ja taloudellises-

34 5 Arvioinnin rajaus

5.1 Arvioitavat vaikutukset 5.2 Vaikutusalueen rajaus Ympäristövaikutusten arviointia koske- Tämän hankkeen keskeiset vaikutukset Vaikutusalueen laajuus riippuu arvioita- vassa lainsäädännössä ympäristövaiku- ovat alustavasti seuraavat: vasta vaikutuksesta. Eri vaikutusten vai- tuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toimin- kutusalueet ovat useimmiten alueellises- nan aiheuttamia välillisiä tai välittömiä • rakentamisen aikaiset vaikutukset ih- ti erilaisia. Välittömät vaikutukset rajoit- vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: misten elinoloihin ja viihtyvyyteen tuvat rakenteiden läheisyyteen. Välilliset (melu ja päästöt) vaikutukset, mm. liikenteeseen, maise- • ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viih- • vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen maan ja maankäyttöön, kohdistuvat laa- tyvyyteen • vaikutukset vesialueeseen jemmalle alueelle. • maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, • vaikutukset maisemaan Arviointiohjelmavaiheessa vaikutus- kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon • vaikutukset liikenteeseen alueen rajaus on arvio, joka tarkentuu monimuotoisuuteen • vaikutukset virkistysympäristöön ja selostusvaiheessa. Vaikutusalueen mää- • yhdyskuntarakenteeseen, rakennuk- -yhteyksiin. rittely voidaan suorittaa vasta kun vaiku- siin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja tuksia arvioidaan. Kuvassa 18 on esitet- kulttuuriperintöön ty alustava arvio välittömien vaikutusten • luonnonvarojen hyödyntämiseen ja vaikutusalueesta. • edellä mainittujen tekijöiden keskinäi- siin vuorovaikutussuhteisiin.

Kuva 18. Hankkeen alustava välittömien vaikutusten vaikutusalue.

35 6 Laaditut ja tarvittavat selvitykset

Tämä YVA-ohjelma pohjautuu olemassa • Lisäksi saattaa tulla kyseeseen arvi- olevaan tietoon. YVA-ohjelman kokoa- oitavista vaihtoehdoista riippuen vir- mista varten ei ole suoritettu tutkimuksia tausmittauksia, maaperänäytteiden tai kartoituksia eikä erillisiä selvityksiä. ottoa, eläimistö- ja kasvillisuusinven- Hankkeen ympäristövaikutusten ar- tointeja, sekä vaikutusten arviointia li- viointia varten esitetään toteutettavak- toraalikasvillisuuteen, Vanhankaupun- si seuraavat kartoitukset, selvitykset ja ginlahden lintuvesi- Natura-alueeseen suunnitelmat: (Natura-arvioinnin tarve) ja Kruunu- vuorenselän kalaväyliin ja siian ja lo- • Siltakilpailu. Helsingin kaupunki jär- hen nousuun. Kyseisten selvitysten jestänee vuonna 2010 raitioliikenne- tarpeellisuus varmistuu selostusvai- vaihtoehdoista siltakilpailun, jonka tu- heen alussa. lokset ovat arviointivaiheen lähtötieto- na ja seuraavassa kohdassa mainittu- Selostusvaiheen alussa tehtävät suunni- jen raitioliikennevaihtoehtojen teknis- telmat: ten suunnitelmien perustana. Mikäli suunnittelukilpailua ei voida järjestää, • Tekninen yhteenvetoraportti. Arvioita- tuotetaan ympäristövaikutusten arvi- vista vaihtoehdoista kootaan olemas- oinnissa tarvittava sillan viitesuunni- sa olevaa suunnitteluaineistoa tar- telma muulla tavoin. peen mukaan täydentäen tekninen yhteenvetoraportti, joka toimii arvi- • Vesiliikenteen vaihtoehtoselvitys. Ve- ointiselostuksen liite- ja nähtävilläolo- siliikennevaihtoehdosta valmistunee aineistona. vuonna 2010 vaihtoehtoselvitys, jossa määritellään suositeltava vesiliikennevaihtoehto. Selvityksen perusteella jatkosuunnitteluun valittu vaihtoeh- to muodostaa YVA-menettelyssä arvi- oitavan vesiliikennevaihtoehdon (vaihtoehto 6).

• Helsingin kaupunki suorittaa pohjatutkimuksia hankealueella touko- ja ke- säkuun 2010 aikana. Hanke saattaa edellyttää lisäpohjatutkimuksia tekni- siä suunnitelmia varten.

36 7 Vaikutusten arviointi ja menetelmät

Tässä kappaleessa esitetään vaikutuksit- välittömälle vaikutusalueelle ja yleiskaa- • matkojen suuntautuminen tain, miten varsinainen arviointityö selos- vassa esitetyille uusille alueille. Laajem- • tavoitettavuusmuutokset tusvaiheessa esitetään tehtäväksi. Alla min tarkasteltuna joukkoliikenneratkaisu • joukkoliikenteen palvelutaso Laajasa- esitetyt menetelmät perustuvat suunnit- saattaa vaikuttaa esim. myös Herttonie- lossa (vuorovälit, kävelymatkat, mat- telualueen nykytilanteeseen ja tässä YVA men aseman maankäyttöön. ka-ajan osatekijät) -ohjelmassa arviointiin esitettävien vaih- • liikenteen energiankulutus toehtojen tiedossa oleviin ominaisuuk- Arviointimenetelmät • liikennöintikustannukset siin. Vaikutusosiot käsitellään pääosin sa- Arviointivaiheessa tunnistetaan ne maan- • liikennejärjestelmän toimintavarmuus. malla jaottelulla kuin nykytilakuvaus. käytön muutospotentiaalit, jotka ovat Vaikutusten arviointi ja vaihtoehto- riippuvaisia liikennejärjestelmän valin- Vaihtoehtojen ominaisuuksia verra- jen vertailu suoritetaan ennustetilantees- nasta. Tunnistaminen tapahtuu asiantun- taan vaihtoehdon 0 vastaaviin. sa, joka on maankäyttösuunnitelmien ja tijaneuvottelujen ja haastatteluiden kaut- Matka-aikojen tarkastelussa otetaan liikenne-ennusteiden mukaisesti vuosi ta. Työvaihe sidotaan mahdollisuuksien huomioon myös energiahuoltoalueen 2030. mukaan myös Helsinkipuisto-hankkee- laivaliikenteen edellyttämä sillan avaus- seen. Tulokset raportoidaan kirjallisesti tarve. Liikennemalliarviointien lisäksi ar- ja havainnollistetaan ilma- ja viistokuvi- vioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia pyö- 7.1 Vaikutukset en avulla. räilyyn ja kävelyyn. Joissakin vaihtoeh- yhdyskuntarakenteeseen ja doissa on merkittäviä parannuksia näi- maankäyttöön den kulkutapojen olosuhteisiin kuten Selostusvaiheessa esitetään yhteenve- 7.2 Vaikutukset liikenteeseen kaupunginosien välisissä pyöräily-yhte- to arvioitavien vaihtoehtojen ja nykyisten Liikenteelliset vaikutusarviot perustuvat yksissä. Selostusvaiheessa on nämä vai- valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- EMME-muotoisten liikennemallien avulla kutukset tunnistettava ja kirjattava, jot- den yhtenevyydestä. tehtäviin tarkasteluihin. Liikennemallien ta vaihtoehtojen vaikutuksia kävelyyn ja Yhdyskuntarakenteeseen ja maan- pohjana käytetään kaupungin laatimia lii- pyöräilyyn voidaan arvioida. Selostusvai- käyttöön liittyvien vaikutusten arvioin- kennejärjestelmäkuvauksia ja ennusteita. heessa arvioidaan myös vaihtoehtojen nissa käsitellään eri joukkoliikenneratkai- Tässä yhteydessä ei ole tarpeen päivittää vaikutuksen Hanasaaren energiahuolto- suista johtuvia maankäytön muutostar- järjestelmäkuvauksia uusien HSL - kuva- alueen laivaliikenteeseen. Arvioinnit teh- peita ja -paineita, mutta arviointimenette- usten mukaiseksi. Olemassa olevien mal- dään asiantuntijapohjaisesti ja tässä vai- lyn yhteydessä ei tehdä päätöksiä maan- lien avulla voidaan riittävän tarkasti ver- heessa voidaan tehdä asiantuntijahaas- käytön eikä maankäytön suunnitelmien tailla vaihtoehtoja. Ainoastaan Östersun- tatteluita. Myös muun osallistumisen yh- (yleis- tai asemakaavojen) muutoksista. domin maankäyttö on syytä päivittää teydessä voidaan kartoittaa näitä näke- Eri vaihtoehtojen tarkastelussa on otet- käytettäviin ennusteisiin. myksiä. tava huomioon seudulliset alueidenkäy- Tarkasteltavien vaihtoehtojen kuvauk- tön periaatteet. set tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään Eri liikenneratkaisut vaikuttavat en- vastaamaa uusia suunnitelmia. 7.3 Vaikutukset nen kaikkea alueiden saavutettavuuteen kulttuuriympäristöön ja luovat sitä kautta maankäytön poten- Arviointimenetelmät Hanke saattaa mahdollisesti aiheuttaa tiaalia. Vaikutusten heijastuminen maan- Liikenteellisten vaikutusten arviointi pe- sen, että vedenalaisia muinaisjäännöksiä käytön luonteeseen ja mitoitukseen riip- rustuu liikenne-ennusteisiin. Työssä tar- jää hankkeeseen sisältyvien vesiraken- puu yksityiskohtaisesta suunnittelus- kastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia liik- nustöiden alle, muinaisjäännökset va- ta erityisesti asemien tai pysäkkien sekä kumiseen. Tarkasteltavia tekijöitä ovat hingoittuvat tai tuhoutuvat ja niiden si- siltojen ja tunnelien suuaukkojen ympä- mm: sältämää tietoa menetetään. Tämän es- ristössä. Osalla tarkasteltavista joukkolii- • joukkoliikennelinjaston matkustaja- tämiseksi suoritetaan hyvissä ajoin en- kenneratkaisuista on merkittäviä vaiku- määrät nen hankkeen toteuttamista arkeologi- tuksia myös kaupungin viheralueraken- • henkilöauton käyttö nen vedenalaisinventointi hankealueella, teeseen ja -palvelutarjontaan uusien yh- • väylien liikennemäärät jos toteutettavaksi valitaan vedenpohjaa teyksien syntymisen myötä. • matka-ajat muuttava vaihtoehto, kuten esim. silto- Maankäytön tehostamispotentiaa- • avattavan sillan vaikutus matka-aikoi- jen rakentaminen ja betonitunneleiden li keskittyy suunnitellun raideyhteyden hin (viivästys ja frekvenssi) upottaminen.

37 Museoviraston ilmoituksen mukaan si myös suhteellisen tiheällä vuorovälillä sia uusille kaava-alueille arvioidaan sa- vedenalaisinventointia ei ole tarpeen si- liikennöivä alus. nallisesti. Tulokset esitetään karttapohjil- sällyttää YVA-vaiheeseen. Inventointi tu- la sekä taulukkoina sanallisine analyysei- lee suorittaa hyvissä ajoin ennen hank- Arviointimenetelmät neen. Analyysissä kiinnitetään huomiota keen toteuttamista, kun hankkeen to- Vaikutukset kulttuuriperintöön arvioidaan myös virkistysalueisiin kohdistuviin me- teuttamisvaihtoehdosta on riittävää var- tarkastelemalla kulttuuriympäristön eri luvaikutuksiin. muus. Tutkimukset suoritetaan hank- osatekijöitä toisiinsa suhteessa olevana Tärinää tarkastellaan maaperätietojen keesta vastaavan kustannuksella. kokonaisuutena. Tarkastelussa havain- ja vaihtoehtojen suunnitelmien perus- Hanke saattaa mahdollisesti vaikut- nollistetaan eri vaihtoehtojen vaikutus teella. Tulokset esitetään mahdollisim- taa maanpäälliseen kulttuuriperintöön, maisemassa ja näkymissä valokuvasovi- man havainnollisesti. mikäli vaihtoehto ulottuu kulttuuriperin- tusten avulla. Työssä käytetään taustatie- Runkomelun arviointi perustuu tiedos- tökohteeseen tai sen välittömään lähei- tona aikaisemmin tehtyjä selvityksiä, jot- sa oleviin maaperätietoihin sekä raken- syyteen. ka päivitetään tarvittaessa. Arviointi teh- nusten etäisyyksiin uudesta yhteydestä. Maisemaan ja kaupunkikuvaan koh- dään asiantuntijatyönä. distuvat vaikutukset ovat erilaisia silta- Vedenalaisten kulttuuriperintökohtei- betonitunneli- ja vesiliikennevaihtoeh- den vaikutusarvioinnit suoritetaan jatko- 7.5 Vaikutukset ilman laatuun doissa. suunnittelussa YVA -menettelyn jälkeen, ja ilmastoon Syvällä kalliossa kulkevilla metrolinja- kun hankkeen toteuttamisvaihdosta on Vaihtoehtojen vaikutus ilman laatuun, uksilla on maanpäällisiä vaikutuksia vain riittävä varmuus. Arvioitavien vaihtoehto- energiankulutukseen ja ilmaston muu- asemien osalta, jotka sijoittuvat kaupun- jen mahdolliset vaikutukset maanpäälli- tokseen arvioidaan. Tärkeimpien päästö- kirakenteeseen Esplanadille, Katajano- siin kulttuuriperintökohteisiin suoritetaan jakeiden määrät lasketaan (ainakin CO2, kalle, Kruunuvuoren tulevan asuinalueen asiantuntija-arviona olemassa olevan tie- NOx, PM) ja osoitetaan alueet, joilla ta- keskelle ja Koirasaarentielle. don perusteella. pahtuu oleellisia päästömäärien muu- Siltavaihtoehdoissa arvioitavina omi- toksia ja jossa voi olla merkittäviä vaiku- naisuuksina tutkitaan vaikutuksia maise- tuksia ilman laatuun. Tarkastelu keskit- makokonaisuuteen ja näkymiin. Siltojen 7.4 Melu- ja tärinävaikutukset tyy moottoroidun liikenteen aiheuttami- maapenkereiden täytöt muuttavat mai- Selostusvaiheessa arvioidaan melulle al- en vaikutusten arviointiin. semarakennetta. Täyttöjen muotoilu ja tistuvan väestön määrä kaikissa vaihto- suuntautuneisuus suhteessa nykyiseen ehdoissa. Vesiliikennevaihtoehdon melu- Arviointimenetelmät maisemarakenteeseen vaikuttaa maise- haittaa arvioidaan laiturien läheisyydes- Laskennat voidaan tehdä liikennemallien matiloihin ja maiseman kokemiseen. Nä- sä. Meluselvitys tehdään sekä nykytilan- avulla. Tarvittavat liikennesuoritteet saa- kymiä sulkeva vaikutus liittyy maapen- teen mukaisena että tarkasteltavien vaih- daan liikenne-ennusteista. Laskennassa kereiden pituuteen ja sillan korkeusase- toehtojen osalta ennustetilanteen mukai- käytetään työn alussa sovittavia päästö- maan suhteessa näköpisteeseen. Ma- sena. Arviointi tehdään myös virkistys- kertoimia ja sovittavaa kalustojakaumaa. talat sillat voivat olla kaukomaisemassa alueiden osalta. Laskentojen tulosten perusteella osoi- huomaamattomampia, mutta sulkea nä- Raideliikenne voi aiheuttaa tärinähait- tetaan alueet, joissa tapahtuu merkittä- kymät lähimaisemassa. taa läheisille rakennuksille. Arvioinnissa viä muutoksia ilman laadussa, mielellään Sillan arkkitehtuurin laatu vaikuttaa tarkastellaan linjausten lähialueet mah- karttatulosteita hyödyntäen. näkymien kokemiseen. Vaikka pisin ja dollisten tärinähaittakohteiden tunnis- Energian kulutuksen ja kasvihuone- korkein Kruunuvuorenselän silta on hah- tamiseksi. Samalla selvitetään kohteet, kaasupäästömäärien muutokset arvioi- moltaan suurin, liittyvät matalammat ja joissa voi olla mahdollisuus uuden rai- daan laskennallisesti liikennesuorittei- lyhyemmät sillat välittömästi kaupungin deyhteyden aiheuttamalle runkomelulle. den pohjalta. Päästömäärien arvioinnis- arvokohteisiin, joten myös niiden vaiku- Selostusvaiheessa esitetään melun sa käytettävä sähkön tuotantorakenne tusta maisemaan ja kaupunkikuvaan tu- osalta tarvittavat toimenpiteet meluhai- sovitaan työn alussa. lee arvioida. tan torjumiseksi. Tärinän ja mahdollisen Kruunuvuorenselän sillan ja sen maa- runkomelun osalta esitetään mahdolli- penkereiden vaikutus Kruunuvuore- suudet torjua haittaa. 7.6 Vaikutukset luontoon, naltaan maisematilaan tulee jakamaan kasvillisuuteen ja eläimistöön Kruunuvuorenselän kahteen eri maise- Arviointimenetelmät Suunnittelualueelta on kerätty tiedot suo- matilaan. Maapenkereiden pituus ja kor- Melualtistuksen arvioimiseksi tehdään jelualueista ja muista arvokkaista luonto- keus sekä sillan arkkitehtuuri vaikuttavat tarkasteltavien yhteysvaihtoehtojen osal- kohteista sekä suojeltavien lajien esiinty- maisematilojen kokemiseen. ta maastomallipohjaiset melulaskennat. misestä. Suunnittelualueen luonnon ny- Vesiliikennevaihtoehdossa maisema- Laskennassa huomioidaan myös tie- ja kytilanne on esitetty kappaleessa 3.7. vaikutukset jäisivät syvällä kalliossa kul- katuliikenne. Valtioneuvoston ohjearvo- Rantakasvillisuutta saattaa olla tarvet- kevien metrolinjojen ohella selvästi vä- jen ylittävän melun alueilla lasketaan hai- ta selvittää vielä niissä kohdissa, joissa häisimmiksi. Uusia rakenteita tulisivat talliselle melulle altistuvan väestön mää- vaihtoehto kulkee Korkeasaaressa sekä olemaan Helsinginniemelle mahdollises- rä paikkatieto-ohjelmien avulla. Väestö- kohtaa Laajasalon rantaa. Samaten saat- ti rakennettava uusi laituri sekä Kruunu- määrien laskenta tehdään nykyisten asu- taa tulla kyseeseen vesikasvillisuusselvi- vuorenrannan laituri. Näkymiin vaikuttai- kasmäärien perusteella. Meluvaikutuk- tys vaihtoehtojen rantautumiskohdissa.

38 Kruunuvuoren selän merkitykses- • Uhanalaisiin lajeihin ja suojeltuihin Arviointimenetelmät tä Vanhankaupunginlahdelle johtava- luontotyyppeihin mahdollisesti koh- Edellä mainitun aineiston avulla laadi- na muuttoväylänä ja lintujen levähdys- distuvan negatiivisten vaikutusten taan asiantuntija-arviointi ihmisiin koh- paikkana ei ole selvitettyä tieto, joten voimakkuus ja merkitys lajien ja luon- distuvista vaikutuksista. Arvioinnissa YVA -menettelyn aikana on tarpeen teh- totyyppien säilymiselle. annetaan asiantuntijoiden vastaus nii- dä muutonseurantaa esimerkiksi Laaja- hin huolenaiheisiin ja kysymyksiin, jotka salon rannasta käsin. Siinä lasketaan se- ovat nousseet esiin mm. tulevaisuustyö- lällä muuttoaikana levähtävät vesilinnut 7.7 Vaikutukset ihmisten pajoissa, pienryhmäkeskusteluissa, ylei- sekä kirjataan muuttolennossa havaituis- elinoloihin ja turvallisuuteen sötilaisuuksissa ja muissa palautteissa. ta parvista suunta ja korkeus. Arviointiselostusvaiheessa arvioidaan Kaiken edeltävän aineiston perusteel- Kalaston osalta tarvitaan lisätietoja hankkeen vaikutukset ihmisten päivittäi- la muotoillaan satunnaisotokseen pos- Kruunuvuoren selän merkityksestä kutu- siin elinoloihin ja viihtyvyyteen, kuten ti- ja / tai web-kysely. Kyselyssä mitataan ja poikastuotanto alueena. Lisäksi alueen esiin nousseiden huolien ja näkemyksien lajisto olisi hyvä selvittää samalla mene- • asuminen laajempi kattavuus kaupunkilaisten kes- telmällä, kuin Helsingin vesistötarkkailus- • elinympäristön viihtyvyys ja turvalli- kuudessa. sa. Jos menetelmä on sama kuin vesis- suuden tunne tötarkkailussa, voidaan luotettavammin • väestömuutokset tehdä vertailua sen tuloksiin aiemmil- • liikkumisolosuhteet 7.8 Vaikutukset pohja- ja ta vuosilta. Etukäteen satunnaisesti ar- • virkistyskäyttö ja -reitistö pintaveden laatuun ja virtauksiin votuilla vesialueilla tehdään koekalastuk- • terveys ja hyvinvointi Vedenlaatuun ja virtauksiin kohdistuvat sia Nordic -tyyppisillä yleiskatsausverkoil- • palvelut ja elinkeinotoiminta vaikutukset rajoittuvat Vanhankaupun- la, joissa on useita eri silmäkokoja. Verk- • ym. ginlahden ja Kruunuvuorenselän alueel- kojen saalis kuvastaa pyyntipaikan alu- le. Ne voivat olla merkittäviä Kulosaaren, een kalalajistoa ja myös ikäluokkien vah- Sosiaalisten vaikutusten tunnistamis- Laajasalon ja Katajanokan väliin jäävälle vuudet on arvioitavissa. Kalojen kudus- ta ja arviointia varten on alustavasti tun- vesialueelle. Ruoppausmassojen läjityk- ta syntyvien ja eloonjäävien poikasten nistettu ne ryhmät, joihin vaikutukset sen aiheuttama vaikutusalue ei ole tie- määrähän vaihtelee huomattavasti vuo- saattavat kohdistua. Arviointiselostus- dossa, koska suunnitelmia massojen si- sittain, mm. lämpötilasta ja muista sää- vaiheessa varmistetaan että ohjelmavai- joittamisesta ei ole olemassa. oloista riippuen. heessa tunnistetut ryhmät kattavat ne, Pohjaeläimistöstä tarvitaan nykyistä joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Arviointimenetelmät tarkempi otanta Kruunuvuorenselän alu- Arviointimenetelmänä käytetään Vaikutukset työn aikaisiin virtauksiin ja eelta, jotta voidaan luotettavasti seurata hankkeen kirjallista lähtöaineistoa, työn vedenlaatuun arvioidaan rakennustöi- hankkeen vaikutuksia pohjaeläimistöön. aikana saatavaa palautetta ja havain- den vaatimien ruoppauksien suuruuden Otannat voidaan keskittää samoille alu- nointia tilaisuuksissa. Kerätty tieto ana- ja läjitysalueiden sijoittelun perusteella. eille, mitkä valitaan koekalastuksen pai- lysoidaan ja arvioidaan kokonaiskuvan ja Haitoiksi arvioidaan veden samentumi- koiksi. On oletettavaa, että ainakin osas- vaihtoehtojen vertailun pohjaksi. nen ruoppaus ja läjitysalueelle sekä se- sa vaihtoehtoja voi olla huomattavia vai- Analysoitavan tiedon keräämisen on dimenttiin sitoutuneiden haitta-aineiden kutuksia pohjaeläimiin, ja siksi näytteen- suunniteltu seuraavat selostusvaiheen leviäminen toimenpidealueiden ulkopuo- otto tulee suunnitella niin, että se antaa toimenpiteet osana YVA -menettelyä: lelle. vastaukset vaikutusten laajuudesta ja Vaikutukset käytön aikaisiin virtauk- voimakkuudesta. • YVA -ohjelmasta saatavat mielipiteet siin ja vedenlaatuun arvioidaan uusien ja lausunnot pysyvien rakenteiden vesialuetta muok- Arviointimenetelmät • yleisötilaisuuksien suullinen ja kirjalli- kaavien ominaisuuksien perusteella. Hai- Luontovaikutuksia arvioidaan niin, et- nen palaute toiksi arvioidaan virtausten muutokset ja tä hankkeen vaihtoehtoja tarkastellaan • muu suora palaute niistä aiheutuneet pysyvät veden laadus- alueelta tiedossa olevien luontoarvojen • lehtikirjoitukset. sa tapahtuneet muutokset. kanssa ja lisäselvitystietojen perusteel- Vaikutusalueen virtauksista ei ole ole- la. Vaikutuksia arvioitaessa erotellaan ra- Yllä oleva aineisto palvelee taustana massa mittaustietoja. Mikäli arviointiin kentamisaikaiset ja käytönaikaiset vaiku- 5 – 7 hengen fokus -ryhmille jotka toimi- valitaan mukaan joku betonielementti- tukset. Vaikutusten arviointi suoritetaan vat tulevaisuustyöpajoina. Asiantuntijan tunneleita hyödyntävistä vaihtoehdoista asiantuntija-arviona. vetämät ryhmät työstävät oman aihealu- 3, 4 tai 5, joilla on todennäköisesti mer- Erityisesti arvioinnissa kiinnitetään eensa vaikutusanalyysin. Ryhmiä ja ai- kittäviä virtauksiin kohdistuvia vaikutuk- huomiota seuraaviin asioihin: healuekoosteita on kolme: sia, alueen virtausten nykytilan perus- teellinen selvittäminen on tarpeen vai- • Alueen ekologisen toimivuuden säily- 1. asuminen, elinympäristöt ja virkistys kutusten arvioinnin pohjaksi /12/. Selvi- miseen. 2. väestönmuutokset ja liikkuminen tys tulisi tehdä osana arviointiselostuk- • Suositukset toimenpiteistä, joilla ne- 3. terveys, hyvinvointi, palvelut ja elin- sen laatimista. gatiiviset vaikutukset voidaan välttää. keinotoiminta.

39 7.9 Vaikutukset maaperään ja sedimentteihin Rakentamisen yhteydessä haitta-ainei- tään kattavasti pääravinteiden ja kes- Em. tietojen perusteella laaditaan sanal- ta voi kulkeutua käsiteltävien tai siirret- keisten haitta-aineiden pitoisuudet ja linen kuvaus eri vaihtoehtojen taloudelli- tävien massojen mukana kohteisiin, mis- liukoisuudet sekä pitoisuuksien ja- sista vaikutuksista. sä haitalliset vaikutukset lisääntyvät ny- kauma alueellisesti ja sedimentin sy- kytilanteesta. Maanpäällinen rakentami- vyyden suhteen. nen sijoittuu olemassa olevien tai hank- 7.11 Rakentamisen aikaiset keesta riippumatta rakennettavien liiken- • Veteen sekoittuvien sedimenttimää- vaikutukset neväylien kohdalle. Tunnelien rakentami- rien, sedimentissä esiintyvien pitoi- Rakentamisen aikaisia tarkasteltavia vai- sella ei ole vaikutusta maaperään. Ruop- suuksien ja aineiden liukoisuusomi- kutuksia ovat pääasiassa vesialueelle, lii- pausten ja merialueen paalutusten yhte- naisuuksien sekä veden virtausten pe- kenteelle ja asutukselle aiheutuvia hai- ydessä pohjasedimenttiä sekoittuu ve- rusteella arvioidaan veteen muodos- tat. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia teen. Vedessä osa sedimentin sisältä- tuvat pitoisuudet eri toteutusvaihto- ovat mm. vaihtoehtojen massojen edel- mistä ravinteista liukenee veteen ja leviää ehdoilla. lyttämät maa- ja vesiliikennekuljetukset, veden virtausten mukana vähitellen lai- veden samentuminen lähialueilla, sedi- mentuen. Kiintoaineeseen jäävät ravin- • Arvioidaan vaikutuksia vesieliöihin ver- menttien liikkuminen ja siihen liittyvät teet ja haitta-aineet laskeutuvat suurim- taamalla pitoisuuksia ympäristölaatu- mahdollisten sedimenttien ja haitallisten maksi osaksi toimenpidealueen välittö- normeihin ja/tai ennustettuihin haitat- aineiden ja ravinteiden vaikutukset. Ra- mään läheisyyteen, mutta hienojakoiset tomiin pitoisuuksiin. Arvioidaan mah- kentaminen edellyttää liikennerajoituksia ainekset voivat kulkeutua virtausten mu- dollisten vaikutusalueiden laajuus. ja melua lähialueilla. Rakentaminen ra- kana ja laskeutua kauempana pohjaan. joittaa lisäksi alueen virkistyskäyttöä ku- Vastaavantyyppisiä vaikutuksia esiintyy Selostusvaiheessa selvitetään alusta- ten mm. kalastusta ja veneilyä. meriläjitysalueella, jos haitta-ainepitoisia vasti ruopattavien massojen mahdolliset Arviointiselostukseen kootaan kun- massoja läjitetään mereen. Maalle läjitet- läjityspaikat ja -menetelmät. Meriläjitys- kin vaihtoehdon rakentamisen aikaiset täessä haitta-aineita voi levitä ympäris- alueella vaikutusten arviointi tapahtuu vaikutukset osaksi tehtävää vaihtoehto- töön muun muassa läjityspaikan suoto- samoilla periaatteilla kuin ruoppausalu- jen vertailua. Tässä yhteydessä esitetään vesien mukana. eella. Maalle läjityksen tarve voidaan sel- rakentamisen aikaisten haittojen kes- Kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet vittää vasta tarkentavien haitta-ainetutki- to ja rakentamisalueen laajuus. Vesialu- ja haitta-aineet eivät ole helposti biosaa- musten tulosten valmistuttua. Mahdolli- eelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnis- tavassa muodossa eikä niillä ole välitön- sen maalle läjityksen ympäristövaikutuk- sa huomioidaan vedenlaadun heikkene- tä vaikutusta veden laatuun tai eliöstöön. sia arvioidaan suotovesimäärien ja haitta- minen ja vaikutus vesialueen käyttöön. Sen sijaan veteen liuenneet ravinteet ja aineiden liukoisuuksien sekä vesien pur- Asutukselle aiheutuvien vaikutusten arvi- haitta-aineet ovat suurelta osin biosaata- kupaikan olosuhteiden perusteella. oinnissa huomioidaan mm. rakentamis- via. Ravinteet lisäävät mm. levien kasvua Vaikutusarviot tehdään eri hankevaih- toimenpiteiden ja sen liikenteen aiheut- aiheuttaen merialueen rehevöitymistä. toehdoille. Lisäksi tarkastellaan mahdol- tamat päästöt. Haitta-aineet voivat heikentää vesieliös- listen suojausten tai muiden haittoja lie- tön elinmahdollisuuksia välittömien myr- ventävien toimenpiteiden merkitystä. Arviointimenetelmä kyllisyysvaikutusten takia taikka ravinto- Arviot laaditaan asiantuntija-arvioina kun- ketjuissa kertymisen seurauksena. Ravin- kin vaihtoehdon vaatimista rakentamis- toketjujen välityksellä vaikutukset voivat 7.10 Taloudelliset vaikutukset toimenpiteistä ja niiden sijainnista suh- ulottua myös maaeläimiin ja alueen ka- Arviointiselostusvaiheen aikana arvioita- teessa herkkiin kohteisiin. Arviointiselos- loja ravintonaan käyttäviin ihmisiin. Vai- vista vaihtoehdoista laaditaan alustavat tuksessa esitetään rakentamisen aikais- kutusalueen laajuus riippuu mm. sedi- kustannusarviot. Kustannusarviot sisältä- ten haittojen lieventämistoimenpiteet. menttien koostumuksesta ja ravinteiden vät vaihtoehtojen investointikustannuk- sekä haitta-aineiden pitoisuuksista, ravin- set, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä teiden ja haitta-aineiden liukoisuudesta, joukkoliikenteen liikennöintikustannuk- 7.12 Riskien arviointi siirrettävien massojen määristä, käyte- set. Joukkoliikennevaihtoehtojen liiken- Riskien hallinta käsittää menettelyta- tystä rakentamis- ja suojausmenetelmis- nöintikustannusten laskenta perustuu vat, joilla käytännön riskit voidaan tun- tä ja vallitsevista veden virtauksista. HKL:n tiedossa oleviin uusimpiin yksik- nistaa ja arvioida. Merkittävimpiä riske- kökustannuksiin ja liikennemallilla lasket- jä koko hankkeen aikana ovat suunnit- Arviointimenetelmät tuihin linjakohtaisiin suoritteisiin. telun ja päätöksentekovaiheen riskit, ra- Rakentamistöiden aiheuttamia sedimen- kentamisen aikaiset riskit ja käytön aikai- tin ravinteiden ja haitta-aineiden vaiku- Arviointimenetelmät set riskit. tuksia veden laatuun ja vesieliöstöön ar- Vaihtoehtojen kustannustiedot saadaan Suunnittelun ja päätöksenteon riskejä vioidaan seuraavin periaattein: em. mainituista suunnitelmista. Arvioita- ovat mm. aikataulu, kustannukset ja lu- vien vaihtoehtojen hyötykustannussuh- vat. Rakentamisen aikaiset riskit ovat • Tarkennetaan pitoisuustiedot sedi- teet (h / k -suhde) lasketaan Liikenne- ja toteutukseen liittyvät vahingot, palo- ja menttitutkimuksella, jossa määrite- viestintäministeriön ohjeiden mukaan. pelastusturvallisuus sekä ympäristöris-

40 kit. Käytön aikaiset riskit liittyvät liiken- Selvitystarpeista YVA-arvioinnissa ryhmähaastatteluissa sanottua: teelliseen toimivuuteen sekä ratalaittei- den opastus-, valvonta-, sähkö-, hälytys- Kokemuksen mukaan suuri osa Laajasalosta lähtevästä työ-, asiointi- ja harras- ja LVI-järjestelmien ohjaukseen. tusmatkoista suuntautuvat Herttoniemestä itään päin. Ei tunnu uskottavalta että Kriittiset riskit tulee tunnistaa ja riski- keskustaan päin menijöitä olisi niin paljoa kuin on esitetty. Arvioinnissa on huo- en hallinta tulee osoittaa sopivalla riskin- mioitava myös liikennemäärät Laajasalosta Herttoniemeen ja Itäkeskukseen. arviomenetelmällä ja riskitarkastelu ulot- taa läpi koko projektityöskentelyn. Kruunuvuorenselkä on maan vilkkaimmin käytettyjä vesivirkistysalueita ja aktii- visen purjehdusharrastuksen keskeinen alue. Sillat ja penkereet tulevat vaikut- tamaan tuuliolosuhteisiin ja mahdollisuuksiin suunnitella harjoitus- ja kilpapur- 7.13 Vaihtoehtojen vertailu jehdusratoja. Muistettava, että purjeveneillä ei kuljeta vain suoraan – siltojen ali- Arviointiselostusvaiheen aikana laaditaan kulkukorkeus on vain yksi näkökulma purjehduksen kannalta. varsinainen arviointi, jonka perusteella vaihtoehtoja vertaillaan niiden toteutta- Siltaa suunnitellaan tärkeään kulttuurimaisemaan, sen vaikutuksia täytyy tutkia mismahdollisuuksien, keskinäisten omi- kaikilta suunnilta - myös mereltä päin lähestyttäessä. Myös pienempien silto- naisuuksien ja merkittävien vaikutusten jen ja penkereiden maisemavaikutukset täytyy huomioida sillä ne katkaisevat suhteen. Vertailussa esitetään arvioitujen horisontin uusilta asuinalueilta ja tulevilta asukkailta Kalasatamasta ja Mustik- vaihtoehtojen positiiviset ja negatiiviset kamaan virkistysalueilta. tekijät, mahdolliset riskit, epävarmuudet ja merkittävät vaikutukset. Vaikutusten Ratikat ovat kantakaupungissa hitaita ja uudet linjat hidastavat liikennettä enti- merkittävyyden pohjalta arvioidaan vaih- sestään. Ei tarvita kuin yksi väärin pysäköity auto tai kolari Liisankadulla niin ko- toehtojen toteuttamiskelpoisuus. ko liikenne seisoo. Ratkaisun häiriöherkkyys on myös huomioitava. Vaihtoehtojen vaikutusten merkittä- vyyden arviointia varten otetaan huomi- Miten monta päivää vuodessa siltaa ei voimakkaan tuulen johdosta voi käyt- oon seuraavia tekijät: tää? Ilmaston ääri-ilmiöt on huomioitava ja se, että tuulen nopeus vaihtelee eri korkeudessa. • arviointimenetelmät • vaikutusten alueellinen laajuus Helsinkipuistosta on sanottu, että sitä tulee kehittää sen omista lähtökohdista. • vaikutuksen kohde ja herkkyys muu- Mikä on tämän määrittelyn merkitys? Katkaiseeko silta puiston kahtia? toksille • vaikutusten palautuvuus ja pysyvyys Kaikista vaihtoehdoista tulee laatia myös herkkyysanalyysit ja hyödyntää tulok- • vaikutusten kesto ja muutoksen suu- sia jatkosuunnittelussa. ruus • pelot, asenteet ja epävarmuudet Mikä on uusien penkereiden vaikutus vesistön rehevöitymiseen, aaltojen heijas- • vaikutusten merkittävyys eri näkökul- tumiin, ja veden vaihtumiseen alueella? Miten ne muuttavat virtauksia? mista (asukkaat, elinkeino, ympäris- tö) Miten ratkaisut vaikuttavat kalastukseen ja kalojen kulkuun sekä vaellukseen? • vaikutusten todennäköisyys Kalastusseurat tulisi kutsua mukaan. • epävarmuustekijät. Miten sillat vaikuttavat meren luonnollisen pintavirtauksen suuntautumiseen? Vaihtoehtojen vertailu esitetään tau- lukkomuodossa kunkin vaihtoehdon Miten siltojen talvihoito järjestetään? osalta vaikutuksittain. Arviot matka-ajoista tuntuvat epärealistisilta ja keskinopeudet ovat optimistisia. Onko häiriöherkkyys huomioitu matka-ajoissa?

41 8 Tarvittavat luvat ja päätökset

YVA-selostuksen valmistuttua yhteysvi- • Rakennuslautakunnan toimenpidelu- ranomainen Uudenmaan elinkeino-, lii- pa: jos rakennusjärjestyksessä ei ole kenne- ja ympäristökeskus antaa arvioin- toisin määrätty, sillan, meluesteiden tiselostuksesta lausunnon kuultuaan sitä tai muiden ympäristökuvaan merkit- ennen asukkaita ja viranomaisia. Lausun- tävästi vaikuttavien rakennelmien pys- to tulee ottaa huomioon hankkeen pää- tyttämiseen, ellei ole vahvistetun kaa- töksenteossa. van mukaan. Arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen Helsin- • Vesioikeuden lupa: maankamaran ai- gin kaupunginvaltuusto kaupunginhalli- nesten ottaminen tai muu toimenpi- tuksen esityksestä antaa hankepäätök- de, jos siitä voi aiheutua pohjaveden sen jatkosuunnitteluun valittavasta vaih- saannin vaikeutuminen tai pohjave- toehdosta, josta laaditaan tarkennettu siesiintymän huonontuminen tai heik- suunnitelma. Ennen hankkeen toteutta- keneminen (Vesilaki 1 luku, 18 §), ve- mista laaditaan rakentamista edellyttäviä sistön pilaamiskiellosta poikkeaminen suunnitelmia. (Vesilaki 1 luku 19 §), penkereen ja sil- Seuraavassa on mainittu mahdolliset lan rakentaminen (Vesilaki 2 luku 1 §, hankkeen toteuttamisen edellyttämät lu- 2 §). vat: • Museovirasto: jos suunnittelu koskee • Kaavoitus: hankkeen toteuttaminen kiinteitä muinaisjäännöksiä, on asias- edellyttää asemakaavojen laatimista ta viipymättä neuvoteltava museovi- ja muuttamista. Hanke ei saa vaikeut- raston kanssa. Ellei asiasta päästä yk- taa maakunta- tai yleiskaavan toteut- simielisyyteen, alistaa museovirasto tamista. sen valtioneuvostolle (Muinaismuis- tolaki 13 §). • Ympäristölupa: maa- ja kiviaineksen välivarasto, pilaantuneen maan ja se- • Meluilmoitus rakentamisaikaisista toi- dimentin sijoittaminen tai hyötykäyt- menpiteistä. tö, kivenmurskaamo ja -louhimo, as- falttiasema ja muu niihin verrattava laitos tai varasto.

42 9 Epävarmuustekijät

Epävarmuustekijät ovat osa suunnittelu- Epävarmuustekijät liittyvät muun mu- ympäristöä ja ympäristövaikutusten ar- assa maankäyttösuunnitelmien toteu- viointia. Kaikkia arviointiin liittyviä seik- tukseen, liikenne-ennusteeseen, Hana- koja ei tunneta riittävän tarkasti ja toisi- saaren polttoainesataman laivaliikentee- naan vaikutusten arvioinnissa on tarpeen seen, hankkeen sosiaalisiin vaikutuksiin käyttää oletuksia. Kaikki vaikutukset ei- sekä useisiin muihin tekijöihin. Epävar- vät myöskään ole mitattavia tai yksise- muustekijät kuvataan ja niiden vaikutus litteisiä. tehtyyn arviointiin esitetään arviointiselostuksessa.

10 Haittojen lieventäminen

Haittojen torjunta ja lieventäminen on tär- keä osa suunnittelua. YVA-selostuksessa kuvataan alustavat toimenpiteet, joiden avulla ennakoituja haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä tai rajoittaa. Lieventä- mismahdollisuuksia voivat olla esim. me- luntorjunta, maisemointi, rakentamisen ajoitus jne.

11 Seurantaohjelma

Arviointityön aikana selvitetään, sijaitsee- en vaikutusten kesto on pitkäaikainen tai ko vaikutusalueella tai sen välittömässä kertautuva. Kohteita voidaan esittää seu- läheisyydessä kohteita, joihin kohdistuu rattavaksi myös, mikäli vaikutusta ei pys- merkittäviä haitallisia vaikutuksia tai joi- tytä tarkasti määrittelemään arviointime- den tarkkailu muutoin edellyttää seuran- nettelyn aikana tai haitallisten vaikutus- taohjelman laatimista. Tässä yhteydessä ten oletetaan lisääntyvän toteuttamisen huomioidaan jo rakentamisaikaisten vai- jälkeen. Ehdotus mahdollisesta vaikutus- kutusten seuranta. ten seurantaohjelmasta esitetään arvioin- Seurattaviksi kohteiksi voidaan esit- tiselostuksessa. tää alueita tai kohteita, joihin kohdistuvi-

43 12 Lyhenteet

CO2 Hiilidioksidi

ELY -keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

EMME Liikennesuunnittelun tietokoneohjelmisto. Ohjelmalla käsitellään yhdyskunnan liikennettä mallinnuksen avulla. Mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmä on kuvattu malliin, joka sisältää myös ihmisten liikkumisen määrän. Mallinnus perustuu matemaattisiin malleihin, ei varsinaisiin havaintoihin.

EU Euroopan Unioni

FINIBA Suomen merkittävät lintualueet

HKL Helsingin kaupungin liikennelaitos

HSL Helsingin seudun liikenne

KSV Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto mpy Meren pinnan yläpuolella

NOx Typpioksidit

PAH Polyaromaattiset hiilivety-yhdisteet

PCB Polyklooratut bifenyylit

PM Partikkelit (hiukkaset)

RKY Rakennetut kulttuuriympäristöt

SL -alue Kaavan mukainen luonnonsuojelualue

TBT Tributyylitina

UNESCO yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (engl. United Nations Educational Scientific and Cultural Organiza- tion)

VE Arviointiohjelmaan kuuluva vaihtoehto

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

YVA-menettely ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 267/1999 ja 458/2006) mukainen menettely

44 13 Lähteet

Kirjalliset lähteet:

/1/ Valtioneuvosto. Valtioneuvoston /8/ Valtioneuvoston periaatepäätös mai- /16/ Ympäristöministeriö 2004. Sedi- päätös valtakunnallisten alueiden- sema-alueista ja maisemanhoidon menttien ruoppaus- ja läjitysohje – käyttötavoitteiden tarkistamisesta. kehittämisestä. Valtioneuvosto Anvisning för muddring och depo- 13.11.2008. 5.1.1995. nering av muddermassor. Ympäris- töopas 117. /2/ Uudenmaan liitto. Uudenmaan /9/ Museovirasto. Kulttuuriympäristö, maakuntakaava. 8.11.2006 Rekisteriportaali http://kulttuuriym- /18/ Pääkaupunkiseudun yhteistyö- • Selostus. Uudenmaan liiton jul- paristo.nba.fi/netsovellus/rekisteri- valtuuskunta YTV. Pääkaupun- kaisuja A17-2007 portaali/portti/default.aspx kiseudun liikennejärjestelmäsuun- • Kaavakartta (http://kartta.uuden- nitelma PLJ 2007. YTV:n hallitus maanliitto.fi/maakuntakaavat/in- /10/ Ympäristöhallinnon vedenlaadun 2.3.2007. dex.html) Hertta tietokanta /19/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- /3/ Helsingin kaupunki, Yleissuun- /11/ Kajaste, I., Muurinen, J., Räsä- suunnitteluvirasto ja Liikenne- nitteluosasto, 2003. Helsingin nen, M., Vahtera, E. ja Pääkkö- laitos. Laajasalon raidevaihtoeh- Yleiskaava 2002, ehdotus. Selos- nen, J-P. 2009. Helsingin ja Es- tojen järjestelmätarkastelu 2008. tus. Helsingin kaupunkisuunnitte- poon merialueen tila vuonna 2008, 17.6.2008. luviraston julkaisuja 2002:17, Kslk Jätevesien vaikutusten velvoitetark- 17.6.2003 kailu. Helsingin kaupungin ympä- /20/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- ristökeskuksen julkaisuja julkaisu suunnitteluvirasto ja Liikenne- /4/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- 7/2009. laitos. Helsingin toinen metrolinja, suunnitteluvirasto, Yleissuunnit- Toiminnallinen selvitys, TÖMPS-pro- teluosasto. Helsingin maanalainen /12/ Helsingin kaupunki, geotekniik- jekti. 27.8.2003 yleiskaava, Maanalaisen yleiskaavan ka 2008. Kaupunkisuunnitteluvi- selostus, 10.12.2009 rasto. HKL Liikelaitos. Laajasalon /21/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- raideyhteys. Pohjatutkimukset. GEO suunnitteluvirasto, Liikennejär- /5/ Helsingin kaupunki, Asemakaa- 11227, 29.10.2008. jestelmätoimisto. Laajasalon jouk- vaosasto, 2008. Kruunuvuoren- koliikennejärjestelmien vertailu. Täy- ranta, osayleiskaava. Osayleiskaa- /13/ Jaakko Pöyry Infra. Laajasalon ym- dentävät selvitykset. 31.5.2007. vaehdotuksen selostus. Helsingin päristötutkimus. Merialueen sedi- kaupunkisuunnitteluviraston julkai- menttinäytteet. Raportti 67030646, /22/ Helsingin kaupunki, Kaupun- suja 2008:15, Kslk 14.2.2008, muu- 25.2.2004. Helsingin kaupunki, kau- kisuunnitteluvirasto. Kruunu- tettu 6.11.2008 punkisuunnitteluvirasto. vuorenrannan vesiliikenneyhteys. 24.4.2006. /6/ Helsingin kaupunki, Yleissuun- /14/ Vatanen, S. 2005. Sedimenttien nitteluosasto, 2007. Sörnäis- haitta-ainekartoitus Helsingin ve- /23/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- tenrannan ja Hermanninrannan sialueella vuonna 2005. Helsingin suunnitteluvirasto. Kruunuvuo- osayleiskaavaehdotus ja osayleis- kaupungin ympäristökeskuksen jul- renrannan vesiliikenneyhteys. Luon- kaavan selostus. Helsingin kaupun- kaisuja 8/2005. nos 4.3.2002. kisuunnitteluviraston yleiskaava- osaston selvityksiä. Kslk 7.6.2007 /15/ FCG Planeko Oy 2009. Kruunu- /24/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- vuorenrannan sedimenttitutkimuk- suunnitteluvirasto ja Liikennelai- /7/ Museovirasto. Valtakunnallises- set. Tutkimusraportti 100-D2346, tos. Kruunuvuorenselän ele-mentti- ti merkittävät rakennetut kulttuuri- 29.5.2009. Helsingin kaupunki, kau- tunneli, Alustava rakennetekninen ympäristöt RKY. http://www.rky.fi/ punkisuunnitteluvirasto. yleissuunnitelma. 28.2.2008. read/asp/r_kohde_list.aspx

45 /25/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- suunnitteluvirasto, Yleissuunnit- teluosasto. Laajasalon metro, Kus- tannusarvion päivitys. 9.1.2008.

/26/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- suunnitteluvirasto, Yleissuunnit teluosasto. Laajasalon joukko- ja kevyenliikenteen yhteys, Siltavaih- toehto, Kustannusarvio 30.11.2004

/27/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- suunnitteluvirasto. Raitiotie- ja kevytliikenneyhteys Kruunun-haasta Sompasaareen, vaihtoehtotarkaste- lut. 31.3.2008.

/28/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- suunnitteluvirasto ja Liikenne- laitos. Korkeasaaren ja Kruunu-vuorenrannan yhdistävä silta, Alustava rakennetekninen yleissuunnitelma. 26.6.2008.

/29/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- suunnitteluvirasto. Raitio- ja kevyen liikenteen silta välillä Kor-kea- saari – Sompasaari sekä Korkeasaa- ren pysäkki. 26.6.2008.

/30/ VTT. Hanasaaren hiilisataman laivaliikenteen simulointi Tervasaaren läppäsillan kohdalla, Tutki-musra- portti VTT-R-10689-08. 5.1.2009.

/31/ Helsingin kaupunki, Kaupunki- suunnitteluvirasto. Upotettujen tunneleiden käytettävyys Hel-singin olosuhteissa – Sovellusesimerk- kinä Kruunuvuorenselänalitus, Ra- kennettavuusselvitys Geo 11111, 29.9.2006

Muut lähteet:

/17/ Puhelinkeskustelu 9.4.2010. Maju- ri Mika Tyry, Puolustusvoimat / Tore Granskog, LandPro Oy

46 Kuvailulehti

Tekijät Helsinginkaupunkisuunnitteluvirasto, Eija Kivilaakso / LandPro Oy ja Trafix Oy

Nimike LAAJASALON RAIDELIIKENTEEN VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Sarjan nimike Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2010:8

Sarjanumero 2010:8 Julkaisuaika 31.08.2010

Sivuja 47 Liitteitä 0

ISBN 978-952-223-797-2 (nid) ISSN 0787-9024 978-952-223-798-9 (pdf)

Kieli koko teos FIN Yhteenveto FIN

Tiivistelmä Helsingin kaupunki on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA -menettelyn) Helsingin keskustan ja Laajasalon välille suunnitellusta joukko liikenneyhteydestä. Laajasalon Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu noin 10 000 asukkaan asuinalue. Uuden asuinalueen myötä kaupungilla on tarve parantaa Laajasalon tavoitettavuutta uudella joukkoliikenneyhteydellä ja kevyen liikenteen yhteydellä. YVA -menettelyllä selvitetään eri yhteysvaihtoehtojen ympäristövaikutukset verrattuna tilanteeseen ilman uutta yhteyttä.

YVA -menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma- ja arviointiselos tusvaiheeseen. Tässä arviointiohjelmaraportissa esitetään suunnitelma siitä, miten hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioidaan sekä miten kansa laisten osallistuminen ja tiedottaminen järjestetään arvioinnin aikana. Arviointi selostusvaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset ja laaditaan ympäristö vaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettava huomioon kun hankkeen toteuttamisesta päätetään.

Asiasanat Helsinki, Laajasalo, Ympäristövaikutusten arviointi, YVA-menettely, Joukkoliikenne, Kevyt liikenne, Osallistuminen

47 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2010:8 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2010:8