Suomen Korukivet

Kansi: Lapin kultahipuista ja ametisteista valmistettu koru; valmistaja: Aarne Alhonen Cover: Jewellery made of gold nuggets and amethysts from Finnish Lapland; manufacturer: Aarne Alhonen Kannen kuva | Cover photo: Jari Väätäinen, GTK

Kustannustoimittaja | Publishing editor: Anu Karanko Ulkoasu ja taitto | Graphic design and layout: Antero Airos Painopaikka | Printing house: Lönnberg Print & Promo, Finland

ISBN 978-952-217-253-2 (sid.) ISBN 978-952-217-254-9 (PDF)

Gemstones of Finland

Kari A. Kinnunen Risto Vartiainen Satu Hietala Seppo I. Lahti Marja Lehtonen Pasi Heikkilä Jorma Valkama Pekka Huhta Esipuhe

dellinen suomalaisista korukivistä kertova kirja ilmestyi lähes 20 vuotta sitten. Uusia löytöjä on sen jälkeen tehty vuosittain. Niistä on kirjoitettu vain suomen- Ekielellä ja yleensä kivikerhojen pienilevikkisissä julkaisuissa. Uuden kirjan laati- minen tuli siksi ajankohtaiseksi. Kirja on kaksikielinen, sillä englanniksi aiheesta on aiemmin kirjoitettu vain muutamia artikkeleja. Suomelle uusia jalokivilöytöjä ovat kirjassa esitellyt rubiinit, safiirit ja smaragdit. Myös- kään Kaavin Lahtojoen kimberliitin timanttikiteitä ei kirjoissa ole aikaisemmin kunnolla kuvattu. Lisäksi kivilajeja, joita Suomessa käytetään yleisesti koruissa, on esitelty kattavasti. Valokuvausmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmenen aikana valtavasti, ja kivinäytteiden digikuvaus tuottaa tasokkaampaa jälkeä kuin aikoinaan 35 mm:n filmi- kamerat. Kirjan kuvat ovat siksi pääosin uusia digikuvia, vaikka historiallisiakin kuvia on mukana. Osa kuvista on toteutettu kerroskuvauslaitteistolla GTK:n Kuopion toimipis- teen kuvalaboratoriossa. Kirjassa esitellyt korukiviesiintymät osoittavat, että Suomesta on löydetty enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista. Tämä on yllättävää, sillä varsinkin Suo- men ja Ruotsin kallioperä on melko samankaltaista. Selittävä tekijä voi olla etsinnän suuri aktiivisuus Suomessa: kiviharrastajia on tuhansia ja jopa muutamat geologit ovat korukiviharrastajia. GTK antoi professori Keijo Nenosen myötävaikutuksella kirjoittajille ja kuvaajille mahdollisuuden osallistua kirjaprojektiin (2013–2016) osin myös virkatyönä. Monen kir- joittajan osalta kirjaan kirjoittaminen oli samalla kymmenien vuosien mittaan kertyneen hiljaisen tiedon välittämistä tuleville sukupolville. Kustannustoimittaja Anu Karanko viimeisteli aineistomme pieteetillä kirjaksi ja huo- lehti aikataulussa pysymisestä. Lisäksi kiitämme taitavia valokuvaajia, joiden kuvia saimme luvan julkaista. Kuvateksteissä on kerrottu heidän nimensä. Tärkein kiitos kuuluu innostuneille kiviharrastajille, joiden tekemistä kivilöydöistä tämä kirja kertoo. Ilman heidän pyyteetöntä työtään tätä kirjaa ei olisi koskaan kirjoitettu.

Kari A. Kinnunen

4 Foreword

arlier book on Finnish gemstones was published nearly 20 years ago. After that new finds have been made yearly. Mainly they have been reported in Finnish and Etypically in mineral club magazines whose circulation is quite narrow. Therefore, this new book was needed. It was written in both Finnish and English, because only very few articles have been published earlier in English of this subject. The new Finnish gemstone discoveries described in this book are rubies, sapphires and emeralds. Not even the diamond crystals from Lahtojoki kimberlites have earlier been properly depicted in books. In addition, the rock types commonly used in Finland as gemstones, are now documented in detail. Photography equipment and software have improved markedly in recent years, and they provide better pictures than old 35 mm film cameras. Majority of the gemstone photos in this book are therefore new although historical photos are included. Some photos have been taken with focus stacking equipment and software in GTK’s photolaboratory in Kuopio. Around a hundred occurrences described in this book demonstrate that more gemstones are known from Finland than from other Nordic countries. The great activity of the Finnish mineral collectors may be the main explanation, because the Finnish bedrock is notably similar to that of Sweden. GTK and its professor Keijo Nenonen gave us and our photographers an opportunity to participate in this book project partly during ordinary working hours. For many of us this project (2013–2016) was a way to transfer our silent know-how to younger generations. Our publishing editor Anu Karanko finalized the material to printing house, and she kindly tried to keep us in schedules. Likewise, we thank many excellent photographers for giving permission to publish their works. They all are credited in the figure captions. Our genuine gratitude goes to passionate gemstone collectors and rockhounds, who made most of the finds depicted in this book. Without their unselfish work this book could never have been compiled.

Kari A. Kinnunen 5 Sisällys

Esipuhe ...... 4 Ankeleen sepentiinikivi ...... 206 Kirjoittajat ...... 8 Tohmajärvi–Kiteen alueen pegmatiitit . . . . 209 Hirvenluu ...... 211 Korukivet ja jalokivet Suomessa 13 Länsi-Suomi 215 Suomen erikoisuus, korukivilajit ...... 19 Kaatialan pegmatiittiesiintymä ...... 227 Suomessa satakunta korukiviesiintymää . . . .23 Haapaluoman pegmatiittiesiintymä ...... 233 Korukivien ominaisuudet ...... 26 Länsi-Suomen rodoniittiesiintymät ...... 239 Korukiveltä edellytetään kestävyyttä ...... 28 Korukäyttöön soveltuvat kvartsit ...... 245 Valon aikaansaannokset ...... 31 Pohjanmaan granaatit ...... 256 Hionta paljastaa kauneuden ...... 43 Ilmajoen mikrokliinikuukivi ...... 259 Korukivien lohkarejäljitys ...... 49 Unakiitit korukivinä ...... 263 Lakipykälät rajaavat etsintää ...... 52 Kurikan ja Ilmajoen kordieriitti ...... 267 Kivikerhot jakavat korukivitietoa ...... 53 Meteoriittikraatterien korukivet ...... 268 Kansannäytetoiminta tukee korukivien etsintää . 57 Tunnistukset varmistuvat laboratoriossa . . . .60 Pohjois-Suomi 279 Lapin ametistiesiintymät ...... 289 Etelä-Suomi 67 Kittilän jaspis ...... 296 Ylämaan spektroliitti ...... 77 Vuotson kalsedoni ...... 301 Luumäen jaloberylli ...... 85 Muita koruissa käytettäviä kvartseja . . . . . 304 Kotkan jalotopaasi ...... 94 Fuksiittikvartsiitti ...... 307 Laitilan rapakivigraniitin savukvartsi . . . . . 100 Tuffiitti, Lapin lumo ...... 311 Viitaniemen pegmatiitin jaloja korukiviä . . .104 Serpentiniitti ...... 315 Kirjomaasälpä ...... 114 Lapin marmorit ...... 318 Kalkkikaivosten korukivet ...... 119 Korukivet kullanhuuhdonnan sivutuotteena . 322 Itämeren kalkkikivi ja porfyyri ...... 124 Kultahiput korumateriaalina ...... 328 Pääkaupunkiseudun korukivet ...... 127 Jokihelmet ...... 337 Meripihka ...... 142 Itä- ja Keski-Suomi 149 Outokummun alueen korukivet ...... 152 Pielaveden ja Kiuruveden kordieriitti . . . . .162 Nuummiitti ...... 169 Timanttipitoiset kimberliitit ...... 175 Muuramen vihreä amatsoniittigraniitti . . . . 194 Talvivaaran kaivoksen thuliittikivi ...... 196 Iisalmen myloniittinen kvartsi-epidoottikivi . .199 6 Breksiat ja myloniitit korukivinä ...... 201 Contents

Foreword ...... 5 Diamond-bearing kimberlites ...... 175 Writers ...... 8 Green amazonite granite in Muurame . . . . 194 Thulite of the Talvivaara mine ...... 196 Finnish gemstones and Striped quartz-epidote rock in Iisalmi . . . . 199 precious stones 13 Breccias and mylonites as gemstones . . . . .201 Finnish speciality, rock types as gemstones . . .19 Serpentine rock in Ankele ...... 206 About a hundred gemstone deposits . . . . . 23 Pegmatites of the Tohmajärvi-Kitee region . . 209 The properties of gemstones ...... 26 Elk bone ...... 211 Gemstone must be durable ...... 28 The gifts of light ...... 31 Western Finland 215 Beauty is born from shape ...... 43 Pegmatite deposit in Kaatiala ...... 227 The boulder prospecting of gemstones . . . . 49 Pegmatite deposit in Haapaluoma ...... 233 Law restricts prospecting ...... 52 Rhodonite deposits of Western Finland . . . .239 Associations, the founts of gemstone Gemstone quartzes ...... 245 knowledge ...... 53 Garnets of Ostrobothnia ...... 256 Layman’s sample practice supports Microcline moonstone in Ilmajoki ...... 259 gemstone prospecting ...... 57 Unakites as gemstones ...... 263 Identification in laboratories ...... 60 Cordierite in Kurikka and Ilmajoki ...... 267 Gemstones of the meteorite craters . . . . . 268 Southern Finland 67 Spectrolite in Ylämaa ...... 77 Northern Finland 279 Gem beryl in Luumäki ...... 85 Amethyst deposits of Lapland ...... 289 Gem topaz in Kotka ...... 94 Jasper in Kittilä ...... 296 Smoky quartz of the Laitila rapakivi granite . .100 Chalcedony in Vuotso ...... 301 Precious stones and gemstones of Other quartzes used in jewellery ...... 304 the Viitaniemi pegmatite ...... 104 Fuchsite quartzite ...... 307 Graphic granite ...... 114 Tuffite, Charm of Lapland ...... 311 Gemstones of the limestone mines ...... 119 Serpentinite ...... 315 Limestone and porphyry of Baltic Sea . . . . 124 Marbles in Lapland ...... 318 Gemstones of the Helsinki metropolitan area .127 Gemstones as a by-product of gold sluicing . .322 Amber ...... 142 Making jewellery from gold nuggets . . . . .328 River pearls ...... 337 Eastern and Central Finland 149 Gemstones of the Outokumpu area . . . . . 152 Cordierite in Pielavesi and Kiuruvesi . . . . .162 Nuummite ...... 169 7 Kirjoittajat | Writers

Kari A. Kinnunen (FT) on koulutukseltaan geologi ja mineralogi. Hän työskentelee GTK:ssa Espoossa Mineraalitekniikka ja materiaalit -yksikössä erikoistutkijana erityisalanaan arvomateriaalit eli korukivet, jalokivet ja suuret kultahiput. Kari on kirjoittanut noin 200 yleis- tajuista kirjoitusta lähinnä kotimaisista korukivistä ja toiminut Mine- ralia-lehden päätoimittajana siitä saakka, kun lehti perustettiin vuonna 2012. Hän on harrastanut korukivien mikroskopointia ja valokuvausta kouluajoistaan saakka. ••• Kari A. Kinnunen (PhD) is a geologist and a mineralogist. He is working as a senior scientist at GTK in Espoo at the Mineral Processing Labratory. Gemstones and large gold nuggets are his speciality. Kari has written about 200 publications mainly on Finnish gemstones for the general public. He has served as the editor in chief Kari A. Kinnunen of magazine Mineralia since its establishment in 2012. Microscoping and photomicrographing of gemstones has been his hobby since he was a school boy.

Risto Vartiainen on kemiläislähtöinen geologi ja gemmologi (FGA), joka työskentelee Geologian tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä. Hän on valmistunut geologiksi Oulun yliopistosta vuonna 1985 ja gem- mologitutkinnon hän suoritti vuonna 1990. Hänen erikoisalaansa ovat rakennuskivet, kalliokiviainekset ja teollisuusmineraalit sekä jaloja korukivet. Hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus jaloja korukivistä, myös niiden hionnasta. Risto julkaisi vuonna 2001 Lapin korukivet -kirjan, jossa kerrotaan korukivien lisäksi myös lappilaisista rakennuskivistä. Risto toimi GAGTL:n (The Gemmological Associa- tion and Gem Testing Laboratory of Great Britain, nykyisin Gem-A) valtuuttamana gemmologikurssien tarkastajana Suomessa lähes kaksi- Risto Vartiainen kymmentä vuotta. ••• Risto Vartiainen, originating from the city of Kemi in Lapland, is a geologist and a gemmologist (FGA) working at the Geological Survey of Finland in Rovaniemi. He graduated in 1985 from the University of Oulu and got his Gemmology Diploma from GAGTL (the Gemmological Association and Gem Testing Laboratory of Great Britain, today Gem-A) in 1990. Risto is specialized in natural stones, 8 rock aggregates, industrial minerals and gemstones. He has more than 30 years’ experience in gemstones, including lapidary work. In 2001 he published a book on gemstones in Lapland. The book describes gemstone and natural stone deposits in Finnish Lapland. For almost twenty years he acted as an examiner of the gemmological courses in Finland, accredited by GAGTL.

Satu Hietala on geologi (FM) ja diplomigemmologi (DGFin). Hän työskentelee GTK:ssa Kuopiossa. Sadun päätehtävänä on kansannäy- tetoiminta, johon kuuluu kansalaisten lähettämien kivi- ja mineraali- näytteiden tutkiminen. Nykyään lähetetään myös korukiviä kansan- näytteinä tunnistettaviksi. Yhteydet alan harrastajiin, esitelmien sekä koulutustilaisuuksien pitäminen ovat tärkeä osa Sadun työtä. Hän on kirjoittanut lukuisia geologiaan ja mineralogiaan liittyviä artikke- Satu Hietala leita. Satu kiinnostui kivistä ja mineraaleista jo lapsena, vanhempiensa innostamana. ••• Satu Hietala is a geologist (MSc) and a gemmologist (DGFin). Satu works at GTK in Kuopio. Her main task is to study the rock and mineral samples sent to GTK as layman samples. These include many gemstones. Connections to rock hobbyists together with lecture and teaching events are essential in her work. She has published several articles related to geology and mineralogy. Satu was interested in minerals already in her childhood, inspired by her parents.

Seppo I. Lahti (FT, mineralogian dosentti) on vastikään eläkkeelle jäänyt geologi ja mineralogi. Hän työskenteli pitkään erikoistutkijana GTK:ssa Espoossa sekä vastasi GTK:n Espoon geonäyttelystä. Seppo on julkaissut suuren joukon tieteellisiä ja kansantajuisia geolo- Seppo I. Lahti giaan, mineralogiaan, koruja jalokiviin liittyviä artikkeleita sekä muun muassa laajan Suomen pallokivistä kertovan kirjan. Hän on perehtynyt etenkin pegmatiittien mineralogiaan ja kuvannut julkaisuissaan jopa kaksi tieteelle uutta mineraalilajia (viitaniemiitti ja manganotapioliitti). Jalo- ja korukivien hionta on ollut Sepolle tärkeä harrastus. Parikym- mentä vuotta sitten hän julkaisi oppikirjan jaloja korukivien hiojille yhteistyössä kiviharrastajien kanssa. ••• Seppo I. Lahti (PhD, docent in mineralogy) is a recently retired geologist and mineralogist. He has made a long career as a researcher 9 at GTK in Espoo and took care of the GTK’s geological exhibition in Espoo. Seppo has published a large number of scientific and popular geology, mineralogy and gemmology related articles as well as a large monograph of Finnish orbicular rocks. He is particularly familiar with the pegmatite mineralogy, even described two new mineral species for science (viitaniemite and manganotapiolite) from Finland. Gem cutting and polishing are his main hobbies. Twenty years ago, he published a textbook for lapidarists in co-operation with some gemstone hobbyists.

Marja Lehtonen (FT) on geologi ja mineralogi. Hän työskentelee GTK:n Mineraalitekniikka ja materiaalit -yksikön mineralogian ryh- mässä erikoistutkijana. Marja on tutkinut timantin isäntäkiviä eli kim- berliittejä, litosfääristä manttelia ja indikaattorimineraalien käyttöä mal- Marja Lehtonen min etsinnässä. Lisäksi hän on erikoistunut mineraalianalytiikkaan ja analysoinut Suomen korumateriaaleja. ••• Marja Lehtonen (PhD) is a geologist and a mineralogist in GTK. She works as a senior scientist in GTK mineralogy section of the Mineral Processing and Materials Research unit. Marja has studied host rocks of diamonds, kimberlites, as well as to lithospheric mantle and the use of indicator minerals in exploration. In addition, she is specialized in mineral analytics and analyzed Finnish gem materials.

Pasi Heikkilä (FM) työskentelee Helsingin yliopiston geologian ja geokemian osaston mineralogian laboratoriossa, jossa tutkitaan mineraaleja ja kivilajeja. Hän vastaa laboratorion laitteiden menetelmäke- hityksestä, käytöstä ja laiteopetuksesta, ja on siinä työssä päässyt tutkimaan moninaisia näytteitä, joihin kuuluu myös korukiviä. Omassa Pasi Heikkilä tutkimuksessaan Pasi on keskittynyt Etelä-Pohjanmaan prekambrisiin metamorfisiin rauta-mangaanimuodostumiin ja kemiallisiin sedimentteihin, joiden keskeinen korukivimineraali on hänen tässä kirjassa esit- telemänsä rodoniitti. Geologian ja mineralogian opetuksen ja tutkimuksen ohella Pasin elämään ovat aina kuuluneet mineraaliharrastus ja hyvät yhteydet mineraaliharrastajiin. ••• Pasi Heikkilä (MSc) is working at the Mineralogical laboratory of 10 the Geology and Geochemistry division of the University of Helsinki, where he studies rock and mineral materials. He is responsible for the method developments, usage, and teaching of the instruments, and, over the years, the wide range of research topics includes also gem materials. The focus of his own research is in Precambrian metamorphic iron- manganese deposits and chemical metasedimentary rocks of South Ostrobothnia in western Finland. Rhodonite, that is the most valued gem material of these deposits, is described in this book. In addition to geology and mineralogy teaching and research, Pasi has always also enjoyed the hobby of mineral collecting, and he has good relations to the amateur mineralogist community of Finland.

Jorma Valkama on itse löytänyt monia Lapin kulta- ja korukiviesiin- tymiä, kuten Lampivaaran, jossa yhä toimii ametistikaivos. Jorma työs- Jorma Valkama kentelee GTK:n Rovaniemen toimistossa tutkimusassistenttina ja on suorittanut geologian opintoja Oulun yliopistossa. Jo hänen isänsä oli töissä GTK:ssa ja hänen kauttaan myös Jorma kiinnostui Lapin kivistä, malmeista ja korukivistä. Hän on myös toiminut Suomessa kehitetyssä malmikoiratoiminnassa ohjaajana ja kirjoittanut sekä opettanut aiheesta. ••• Jorma Valkama has found many gold and gemstone occurrences such as Lampivaara, where there is still an active amethyst mine. Jorma is working as a research assistant at GTK in Rovaniemi. He has studied geology in the University of Oulu. Also, Jorma’s father worked in GTK, and in that way Jorma got interested in Lapland’s stones, ores and gemstones. Jorma has acted as an instructor in prospecting dog operations originally developed in Finland, and he has published and teached on this subject.

Pekka Huhta Pekka Huhta (FM) on työskennellyt geologina Geologian tutkimuskeskuksessa Espoossa. Hän on tutkinut GTK:ssa geologina vuosina 1981–2016 etupäässä malminetsinnällisissä maaperätutkimuksissa kerrosjärjestystä, raskasmineraaleja ja geokemiaa. Monissa maaperäkoh- teissa hän on havainnoinut myös alueen korukiviä. ••• Pekka Huhta (MSc) has worked as a geologist at GTK in Espoo from 1981 to 2016. He is a specialist in the explorational heavy mineral studies and geochemistry together with the stratigraphy of the till in Fin- land. His studies have also included observations on gemstones in till. 11

Korukivet ja jalokivet Suomessa

Kari A. Kinnunen

eologian, mineralogian ja gemmologian kansainvälisissä sanastoissa korukivi (gemstone, gem material) on mine- Graali tai kivilaji, joka hiottuna ja kiillotettuna on riit- tävän kaunis, harvinainen ja kestävä, jotta sitä voidaan käyttää koruissa. Puhekielessä jalokivellä (precious stone) tarkoitetaan sel- laista korukiveä, jonka kauneus, harvinaisuus, kestävyys ja kovuus antavat sille poikkeuksellisen korkean kaupallisen arvon. Perin- teisesti arvostetuimpina jalokivinä on pidetty timanttia, rubiinia, safiiria ja smaragdia sekä joskus helmeä, opaalia, topaasia ja krysoberylliä.

Finnish gemstones and precious stones

Kari A. Kinnunen

Luumäen jaloberyllikide on n the international parlance of geology, mineralogy, and 30 mm korkea. Viistekiven gemmology, gemstones (korukivi in Finnish) are minerals paino on 3,55 karaattia. Ior rocks that may be cut and polished to achieve an The height of the Luumäki attractive appearance and are rare and durable enough to be gem beryl crystal is 30 mm. used in jewellery. Colloquially, precious stones (jalokivi) are The weight of the cut stone is any gemstones of high commercial value due to their rarity, 3.55 ct. durability, or hardness. The most sought-after precious stones Kokoelma | Collection: have traditionally been diamonds, rubies, sapphires, and emeralds, Kari A. Kinnunen. Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. and occasionally pearls, opals, topazes, and chrysoberyls. 13 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Vähemmän arvokkaita materiaaleja kutsut- Less valuable materials were known as semi- tiin vielä 1950-luvulla puolijalokiviksi (semipre- precious stones (puolijalokivi) up until the 1960s. cious stones). Suomenkielessä puolijalokivi-termin In Finnish, the term puolijalokivi has been replaced on korvannut paremmin ymmärrettävä korukivi. by the more transparent korukivi. English has also Samoin englanninkielessä luovuttiin vastaavasta ceased to officially use the term semiprecious termistä. Jalokivi-termi säilyi puhekielessä kaik- stone. The terms precious stone and subsequently kein arvokkaimmista korukivistä puhuttaessa. Tul- jalokivi were retained in colloquial use, referring litariffien nimikkeistössä tosin on Suomessa yhä to the most valuable gemstones. The Finnish cus- käytössä myös luokka puolijalokivet. toms tariff still recognises semiprecious stones as Tämän kirjan nimi on Suomen korukivet a class of goods, however. – Gemstones of Finland, sillä varsinaiset jalokivet This book is titled Suomen Korukivet – Gem- ovat Suomessa harvinaisia. Olisi myös mahdol- stones of Finland, as truly precious stones remain lista kutsua kaikkia näitä materiaaleja jalokiviksi rare in Finland. All these materials could be called kuten puhekielessä usein menetellään. Vähemmän precious stones, as is often the case in colloquial arvokkaiden kivien osalta se kuitenkaan ei olisi use. This would be unsuitable for less valuable tarkoituksenmukaista, varsinkaan kotimaisten ko- stones, however, especially in regard to domestic rukivien osalta. Lisäksi perinteiset jalokivet kuten gemstones. Traditional precious stones such as dia- timantti, rubiini, safiiri, smaragdi ja opaali ovat monds, rubies, sapphires, emeralds, and opals are Suomen korukaupassa käytännössä tuontitavaraa. essentially imported goods on the Finnish jewel- Uudessa kaivoslaissa kaivosmineraaleihin lery market. tosin lasketaan myös niin kutsutut muut jalo- The new Finnish Mining Act lists so-called kivet, joihin kaivospiirien myöntämisten perus- “other precious stones” based on mining areas, teella on luettu jaloberylli, ametisti ja yllättävästi which include gem beryl, amethyst, and – a lit- spektroliitti. Termien tulkinnalla on taloudelli- tle surprisingly – spectrolite. The interpretation of sia vaikutuksia kaivostoimintaan, sillä korukiviksi the terms has economic implications for mining luokitellut materiaalit on hyödynnettävä maa-ai- activities, as any materials classified as gemstones neslain mukaisesti. Tällainen käytäntö ei ole kan- must be exploited in accordance with the Finnish sainvälisesti tunnettu. Land Extraction Act. Internationally speaking, this Kalleimpien korukivien eli jalokivien todelli- sort of practice is relatively unheard of. sen arvon ymmärtää, kun tarkastelee niiden kilo- hintaa. Kilo briljanttihiottuja laadukkaita karaatin painoisia timantteja maksaisi peräti 35 miljoonaa Hohtokordieriitti on uusi Suomesta, euroa ja hiomattomina raakakiteinäkin miljoonia Orimattilasta löydetty korumateriaali. euroja. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kullan Kuvassa on hohtokordieriittia sekä pyö- kilohinta oli keväällä 2016 noin 35 tuhatta euroa. röhiottuna (6 mm) että raakakivenä.

Korkeasta hinnastaan johtuen jalokivien paino il- Sheen cordierite is a new gemstone moitetaan karaatteina, jolloin yksi karaatti on 0,2 found in Orimattila, Finland. Cabochon grammaa. Korukivien paino ilmoitetaan gram- (6 mm) on rough sheen cordierite. 14 moina tai kilogrammoina. Jalokivien raja koruki- Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

viin määrittyy siis kaupallisen arvon perusteella. One need only look at the price per kilo of Jalokivien grammahinta kohoaa merkittävästi yli the most expensive gemstones, i.e. precious stones, kullan grammahinnan, mikä tekee niistä korujen to see their value. One kilogram of high-qual- kalleimman raaka-aineen. ity brilliant-cut one-carat diamonds would cost Jalokivien hinta on sidoksissa paitsi tunnet- a whopping 35 million euros, and even the uncut tujen esiintymien tuottavuuteen myös aikakau- stones would be worth millions. For compari- teen ja kulttuuriin. Monien kivien arvostus on son, one kilogram of gold was worth €35,000 in muuttunut muodista ja aikakaudesta toiseen. Esi- the spring of 2016. Due to their high price, the merkiksi ametistin hinta oli 1800-luvulla timan- weight of precious stones is expressed in carats; tin luokkaa ennen kuin Etelä-Amerikan Brasilian one carat is 0.2 grams. The weight of gemstones ja Uruguayn rikkaat ametistiesiintymät löytyivät. is measured in grams or kilograms. This is where Nykyisin ametistia ei yleensä luokitella jalokiveksi, the difference between gemstones and precious vaikka se on kvartsin värimuunnoksista kaikkein stones is clearest – in their commercial value. As arvostetuin. Timantin arvo sitä vastoin on pysy- the per-gram price of precious stones far exceeds nyt viimeiset satakunta vuotta vakaana ja kohon- that of gold, these stones are the most precious nut tasaisesti. Vakauteen on viime vuosiin saakka raw material in jewellery. ollut syynä se, että timanttialan monopoliyhtiö The price of precious stones depends not De Beers on säännellyt hintoja keinotekoisesti only on the yields of their known deposits, but rajoittamalla myyntiin laskemiensa raakatimant- also the time period and culture. The apprecia- tien määrää ja samalla mainostanut timantteja tion of different stones has varied with fashion voimakkaasti. and time. For example, the price of amethysts was Jalokivien ja korukivien maailmanmarkki- close to diamonds in the 19th century until rich nahinta määräytyy − löytöpaikasta riippumatta deposits were discovered in Brazil and Uruguay. − laadun ja koon perusteella. Suomen pie- Today, amethyst is usually no longer classified as a nillä markkinoilla kotimaiset korukivet ja kul- precious stone, even though it is the most valuable tahiput tosin voivat olla ulkomaisia kalliimpia. colour variant of quartz. The value of diamonds, Edellytyksenä tällöin on, että kiven tai kultahi- on the other hand, has been stable for the last pun löytöpaikka kyetään riittävällä varmuudella 100 years or so, increasing steadily. This is due todentamaan. to the strong monopoly of the De Beers Group: Kultasepänalalla toimii Suomessa noin 300 they have artificially regulated the price by lim- valmistajaa ja 620 vähittäisliikettä. Suoraan kivi- iting the number of rough diamonds available harrastustoimintaa palvelevia korukiviliikkeitä on for sale while heavily promoting and advertis- kolmisenkymmentä. Yhteensä ala työllistää noin ing diamonds. 3 000 henkilöä. Vuosittaiseksi liikevaihdoksi on The price of precious stones and gemstones arvioitu pari sataa miljoonaa euroa. Kotimais- on the global marketplace is dictated by their ten jaloja korukivien osuudesta liikevaihtoon quality and size, regardless of where they are on vaikea esittää arvioita, sillä vähittäiskaupassa discovered. However, the small size of the Finnish pääosa jalokivistä on ulkomaista alkuperää. Hyvin market may cause domestic gemstones and gold 16 usein ne ovat synteettisiä tai jäljitelmiä sekä li- nuggets to be more expensive compared to Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Kari A. Kinnunen

Jalokivimineraalit Gem minerals

Jalokivimineraali on mineraali, josta voidaan hioa Gem minerals are minerals that are suitable for fash- arvokoruun soveltuva kallisarvoinen jalokivi. Tär- ioning into gems for use in jewellery. The number kein vaatimus on kauneus, joka on pitkälti esteetti- one requirement is the beauty of the stone’s appear- nen ja kulttuurinen vaatimus. Ihmissilmää miellyttä- ance, a highly aesthetic and culturally bound attrib- vät piirteet yhdistyvät vanhaan kulttuuriseen perin- ute. The features we see as desirable stem from töön, jonka kautta esimerkiksi timantti, rubiini, safiiri cultural heritage, and diamonds, rubies, sapphires, ja smaragdi ovat vakiinnuttaneet paikkansa perintei- emeralds, etc. have cemented their status as the tra- sinä jalokivinä. ditional precious stones. Mineralogisin tutkimuksin kyetään selvittämään, Mineralogical examination can reveal why certain miten valo synnyttää jalokivissä tiettyjä optisia ilmiöi- optical phenomena are present in precious stones, tä, mutta ei sitä, miksi ihminen niitä arvostaa. Jaloki- but they offer no answers as to why people value ven kestävyys korukäytössä sitä vastoin voidaan tie- them so highly. The durability of precious stones in teellisesti määrittää. Kauneus, kestävyys ja kalleus jewellery use can be determined scientifically. Attrac- eli arvo ovatkin jalokivien tyypillisiä ominaisuuksia. tiveness, durability, and price (value) are hence typi- Raakajalokiven kalleus määräytyy siitä, minkä cal properties of precious stones. arvoisen hiotun kiven mate- The price of raw pre- riaalista kykenisi hiomaan. cious stones depends Yleensä raakakiven arvo on on the value of the cut noin yksi kolmasosa hiotun and polished stones. As kiven arvosta. Tämä johtuu a rule, the value of raw hionnan hinnasta, kaupan- stones is one third of käyntiin liittyvistä riskeistä cut stones. This is due ja myös toimintaan liitty- to the cost of cutting, vistä tuoton odotuksista. risks associated with the trade, and of course the expected profit. Tämä timanttikide on löyty- nyt Lahtojoen kimberliitistä. Kiteen läpimitta on 2,3 mm ja paino 0,06 karaattia.

This diamond crystal was found from Lahtojoki kimberlite. Its diameter is 2.3 mm and weight 0.06 ct.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnu- nen, GTK.

17 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

säksi ulkomailla hiottuja. Kaupallisesti merkittävin foreign examples. This requires adequate proof tuontijalokivi on timantti. Sitä tuodaan Suomeen of the place of discovery. vuosittain kymmenien miljoonien eurojen edestä There are some 300 manufacturers and 620 valmiiksi hiottuina. retailers operating in the Finnish jewellery busi- Kalevala Koru on suosinut kotimaisia koru- ness. Some 30 gemstone retailers serve enthusiasts kiviä jo vuosikymmenten ajan. Eniten kotimai- and hobbyists directly. In total, the above provide sia kiviä on hyödyntänyt koruissaan Kaunis Koru, approximately 3,000 jobs. Their annual sales vol- joka on sittemmin sulautettu Kalevala Koruun. ume is estimated to be 200 million euros. The Kotimaiset korukivet ovat suosittuja myös nyky- share of domestic precious and gemstones is diffi- koruissa, joiden tuotanto on keskittynyt kotimaa- cult to estimate, as the majority of precious stones han. Tuotantoketjun sijainti Suomessa, louhinnasta in retail trade come from abroad. These stones are ja hionnasta aina itse korunvalmistukseen, on often synthetic or imitations and are cut abroad. keskeinen lisäarvo kotimaisille jaloja koruki- Commercially, the most notable imported pre- vikoruille. Korkein kotimaisuusaste on Lapin cious stone is diamond. The pre-cut diamonds korukultahipuista ja kotimaisista korukivistä val- imported to Finland have a total annual value in mistetuissa koruissa, sillä niissä myös koruhippu- the tens of millions. jen kulta on paikallista alkuperää. Kalevala Koru have favoured domestic gem- Kotimaisten korukivien merkitys on ensisi- stones for decades. The biggest user of domestic jaisesti kiviharrastajien seuratoiminnassa. Seurat stones in jewellery was Kaunis Koru, later työllistävät välillisesti kymmeniä alan yrityksiä acquired by Kalevala Koru. Domestic gemstones materiaali- ja laitehankintojen kautta. Suurin osa are popular in modern jewellery, which is mostly tästä liiketoiminnasta tapahtuu pienissä perheyri- produced domestically. Having the entire produc- tyksissä. Lisäksi kivikerhojen ylläpitämät hiomot, tion chain in Finland – from mining and cutting kivimessut, julkaisutoiminta, kivinäyttelyt, koti- to actual jewellery manufacture – is a key added museot, esitelmät ja kiviretket luovat yhteisölli- value for our domestic precious and gemstone syyttä, jonka merkitystä on vaikea rahassa mitata. jewellery. Jewellery made from the gold nuggets of Lapland and domestic gemstones has the highest degree of domestic content, as they will also contain gold produced domestically. Hobbyist associations primarily use domestic gemstones. These associations indirectly create jobs for dozens of companies in the business through their acquisition of materials and equipment. This business is largely run by small, family-owned enterprises. In addition, the lapidary shops, trade shows, publishing, stone exhibitions, private museums, lectures, and excursions supported by the associations create communality – value that is 18 difficult to measure in monetary terms. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Suomen erikoisuus, Finnish speciality, korukivilajit rock types as gemstones

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

uomessa korukivet ovat usein kivilajeja eivätkä n Finland, unlike in many other countries, rocks Smineraaleja kuten monissa muissa maissa. Iare often used as gemstones instead of minerals. Korukivilajeille asetetut laatuvaatimukset ovat pit- The quality requirements are largely the same for kälti samoja kuin korumineraaleille asetetut. Kau- both rocks and minerals when it comes to jewel- neus, hiontakelpoisuus ja kestävyys ovat keskei- lery. The key aspects are attractiveness, suitability simmät edellytykset. Suomen peruskallio, ikivanha for fashioning, and durability. Finnish bedrock is prekambrinen kallioperä, koostuu enimmäkseen composed of ancient Precambrian rocks; mostly kovista ja kestävistä kivilajityypeistä, joista löy- hard and durable types of rock with many variants tyy monia koruteollisuuden käyttöön soveltuvia suitable for use in the jewellery industry. muunnoksia. Some rocks are so fine-grained that they Eräät korukivilajit ovat niin hienorakeisia, että resemble minerals. An example of these is jasper. ne muistuttavat mineraaleja. Tällainen on esimer- The mineralogical composition of jasper is micro- kiksi jaspis. Mineralogisesti jaspis on mikrokiteistä crystalline quartz coloured blood red by hematite. kvartsia, jota hematiitti värjää verenpunaiseksi. Ki- Geological surveys classify these same jasper rocks vilajina sama jaspis puolestaan tunnetaan geolo- as fine-grained quartzite, chert, or metachert. gien kartoituksissa hienorakeisena kvartsiittina, Each type of rock has a characteristic min- serttinä tai metaserttinä. eral composition, structure, and mode of origin. Jokaista kivilajia luonnehtii sille ominainen Rocks are composed of minerals, much like for- mineraalikoostumus, rakenne ja syntytapa. Kuten ests are made up of trees. In Finland, gemstones metsä koostuu puista, niin kivilajit rakentuvat are mainly made of metamorphic and plutonic mineraaleista. Suomessa korukivinä käytetään rocks, with some fashioned of sedimentary rocks. pääasiassa sekä metamorfisia että syväkivila- The types of rock used as gemstones often con- jeja, mutta jossain määrin myös sedimenttikivi- tain gem minerals. lajeja. Korukivilajit sisältävät usein nimenomaan Some types of plutonic rock are brilliant korumineraaleja. enough to be used as gemstones. The most prom- Eräät syväkivilajit ovat riittävän loisteliaita ko- inent of the dark plutonic rocks is spectrolite, rukivilajeiksi. Tummista syväkivilajeista tärkein on although common black dolerite has also been spektroliittikivi, mutta myös tavallista mustaa dia- used in jewellery. Fine-grained Balmoral Red baasia on hiottu korukäyttöön. Graniittisista ki- (Vehmaan punainen) is a variety of granite rock vilajeista käyttökelpoinen on kauniin punainen, that is suitable for use as a gemstone, although it paremmin rakennuskivenä tunnettu Vehmaan gra- is best known as a construction material. In addi- niitti. Myös porfyyriset kivet ovat hyviä hiotta- tion, porphyritic rocks have good properties as via, koska ne ovat yleensä tiiviitä ja kovia, minkä jewellery, as they are generally dense and hard, vuoksi niihin tulee hyvä kiilto. Voimakkaasti and hence capable of achieving a good lustre. 19 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Eeva Pökin hiomia Cabochon-cut granitic suomalaisia graniittisia rocks from southern Fin- muuttuneita syväkivilajeja, kuten unakiittia, hel- korukivilajeja. land. Cutting by Eeva Pökki. sinkiittiä ja Muuramen vihreää mikrokliinigraniit- Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. tia eli amatsoniittikiveä, on käytetty korukivinä pitkään. Tunnetuimpia metamorfisia korukivila- Highly metamorphic types of plutonic rock, such jeja ovat fuksiittikvartsiitti, jaspiskvartsiitti Kitti- as unakite, helsinkite, and the green microcline län jaspis, kromimarmori Lappia Green, Simpsiön granite of Muurame (amazonite) have been used sinikvartsiitti ja metatuffiitti Lapin lumo. Muita as gemstones for a long time. hienorakeisia metamorfisia korukiviksi soveltu- The best-known metamorphic gemstones via kivilajeja ovat värikkäät breksiat ja myloniitti- are aventurine quartzite, Kittilä jasper, chromian liuskeet. Niitä tavataan peruskallion ruhjevyö- marble, Simpsiö blue quartzite, and Lapin lumo hykkeissä, ja ne ovat usein syntyneet muinaisissa (“Lapland’s charm”), a metatuffite. Other fine- maanjäristyksissä. Parhaimmillaan ne muistuttavat grained metamorphic rocks with gemstone jaspista, ja niiden hiontakelpoisuuskin on samaa qualities are the colourful varieties of breccia luokkaa. Oman erikoisuutensa muodostaa Lap- and mylonite. These can be found in the fracture pajärven shokkimetamorfinen kivilaji kärnäiitti, zones of bedrock and they are often the result 20 jota on myös käytetty korukivenä. of ancient earthquakes. At their best, they may Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Naantalin Kuparivuoren Granite from Naantali graniitista valmistettu Kuparivuori in a tin tinarintaneula. brooch.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

resemble jasper and have similar qualities for polishing. A special case is the kärnäite of Esko Heikkisen Raahen Lai- Esko Heikkinen has used gold vakankaan kultamalmikivestä ore from Laivakangas mine, Lappajärvi, sometimes used as a gemstone, born valmistama puukonkahva. Raahe, for knife handles. of shock metamorphism caused by a large stone meteorite. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. Sedimentary rocks have seen limited use in jewellery. The fossiliferous limestone of the Åland Sedimenttikivilajeja on hyödynnetty koruissa Islands may have a future as a gemstone; it is also varsin vähän. Ahvenanmaan fossiilikalkkikivellä the Islands’ provincial stone. Some sandstone vari- voisi olla tulevaisuutta korukivenä, onhan se myös eties in Satakunta also have the qualities required Ahvenanmaan maakuntakivi. Satakunnan hiekka- of gemstones. kiven eräät laadut soveltuvat nekin korukäyttöön. The suitability of a rock as a gemstone is dif- Kivilajien soveltuvuutta korukiviksi on vaikea ficult to assess without cutting and polishing tests. arvioida ilman koehiontaa. Alustavasti sitä voi ko- A preliminary check can be performed by wet- keilla kiveä kastelemalla. Tiivis ja kiillotettavaksi so- ting the rock. Stones fit for polishing will not piva kivi ei ime vettä. Vesikalvo muodostaa optisen absorb water. The film of water will also intro- kerroksen, joka tasoittaa kiven epätasaisuuksia, jol- duce an optical layer that makes the stone appear loin valon kimpoilu eli sironta eri suuntiin vähe- smooth, reducing the scattering of light. When nee. Märkä pinta vaikuttaa tummemmalta, ja värit wet, surfaces become darker and the colours more kirkastuvat aivan kuin kiven pinta olisi kiillotettu. pronounced, producing an imitation of polish. 21 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

KORUKIVIESIINTYMIÄ Vuorikide Gemstone occurrences Rock crystal

Kaledoninen vuoristo Granaatti Garnet Jalokorundi (rubiini, safiiri) Caledonian orogenic belt (0.5 - 0.4 Ga) Gem corundum (ruby, sapphire) Zirkoni Zircon Epidootti Epidote Jaspis Hematiitti Mesoproterotsooisia kiviiä Jasper Hematite Korundi Kordieriitti Mesoproterozoic rocks (1.65 - 1.27 Ga) Corundum Cordierite Rapakivigraniitteja Jaspisbreksia Jasper breccia Kalsedoni Rapakivi granites Chalcedony Jaloserpentiini Gem serpentine Sedimenttikiviä Kromimarmori Aventuriinikvartsiitti Sedimentary rocks Chrome marble Aventurine quartzite Ametisti Diabaasia Amethyst Diabase Ruusukvartsi Rose quartz Ametisti Paleoproterotsooisia kiviä Amethyst Savukvartsi Smoky quartz Paleoproterozoic rocks (2.50 - 1.66 Ga) Kirjomaasälpä Graphic granite Syväkiviä Lumikvartsi Igneous rocks Snowquartz Sinikvartsi Unakiitti Blue quartz Unakite Pintasyntyisiä kiviä Tuffiitti Ametisti Tuffite Aventuriinikvartsiitti Amethyst Supracrustal rocks Aventurine quartzite Stromatoliitti Stromatolite Lapin granuliittijakso Lapland granulite belt Aventuriinikvartsiitti Arkeeisia kiviä Aventurine quartzite Archean rocks (3.20 - 2.50 Ga) Syväkiviä ja gneissejä Igneous rocks and gneisses

Pintasyntyisiä kiviä Supracrustal rocks Unakiitti Unakite Nuummiitti Nuummite Jaloserpentiini Gem serpentine Epidootti Epidote

Nuummiitti Nuummite Kordieriitti Epidoottikvartsi Epidotequartz Sinikvartsi Cordierite Blue quartz Rodoniitti Kordieriitti Timantti Unakiitti Rhodonite Cordierite Diamond Unakite Nuummiitti Pyrooppi Rodoniitti Nuummite Rhodonite Keltakvartsi Kirjomaasälpä Pyrope Yellow Kromidiopsidi Granaatti Graphic granite Vuorikide Chrome diopside quartz Savukvartsi-Smoky quartz Rock crystal Garnet Ruusukvartsi-Rose quartz Unakiitti Raitakvartsi-Striped quartz Uvaroviitti Unakite Uvarovite Vuorikide Kromidiopsidi Rock crystal Rubelliitti Unakiitti Chrome diopsidi Rubellite Unakite Granaatti Morganiitti Garnet Morganite Vihreä graniitti Kunziitti Green granite Kuntzite Jaloserpentiini Epidootti Gem serpentine Epidote

Topaasi Spektroliitti Topaz Spektroline Hypersteeni Akaatti Hypersthene Porfyyri Agate Berylli Porphyry Beryl Kirjomaasälpä Graphic granite Hohtokordieriitti Porfyyri Savukvartsi 100 km Savukvartsi Sheen cordierite Porphyry Smoky quartz Smoky quartz Topaasi Kirjomaasälpä Spektroliitti Topaz Graphic granite Spektrolite Punainen graniitti Topaasi Hypersteeni Red granite Topaz Hypersthene Ametisti Topaasi Nuummiitti Amethyst Topaz Itämeren kalkkikivi Nuummite Helsinkiitti Baltic limestone Helsinkite Porfyyri Labradoriitti Porphyry Labradorite Nuummiitti 22 Nuummite Toimittanut | Edited by Kari A. Kinnunen, GTK. Toteutus | Drawing: Kirsti Keskisaari, GTK. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Suomessa satakunta About a hundred gemstone korukiviesiintymää deposits

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

orukiviesiintymiä tunnetaan maastamme n Finland there are some 100 known gem- Ksatakunta, joista pariakymmentä on hyö- Istone deposits, 20 of which have been exploited dynnetty melko laajasti. Eräistä esiintymistä on on a larger scale. Some crystals in the deposits tavattu myös jalokiviluokan kiteitä. Korukivi- have been of a high enough quality to yield pre- esiintymät on löydetty vasta viime vuosikymme- cious stones. These gemstone deposits have only ninä. Kivikaudella Suomen alueelta ei tunnettu been discovered in recent decades. There were vielä yhtään esiintymää. Kivikauden tärkein koru- no known deposits in the Stone Age. The most materiaali, meripihka, oli kokonaan tuontitava- significant jewellery material, amber, was exclu- raa. Tosin koruissa käytettiin kivikaudella laajasti sively an export. Local organic materials, such as myös paikallisia orgaanisia materiaaleja kuten hir- elk teeth and bone, and possibly even mammoth ven hampaita ja luuta sekä mahdollisesti mammu- bone, were widely used in Stone Age jewellery. tinluuta. Jokihelmien hyödyntäminen alkoi sekin It is also possible that the use of freshwater pearls mahdollisesti jo esihistoriallisena aikana, mutta started in prehistoric times, but no archaeologi- orgaanisten materiaalien korukäytöstä ei ole säi- cal evidence of organic material in jewellery has lynyt arkeologisia todisteita meripihkaa ja hirven- been preserved, aside from amber and elk bone. luuta lukuun ottamatta. The Precambrian bedrock of Finland is a Suomen prekambrinen kallioperä on otol- prime candidate for deposits of precious and lista jaloja korukivien esiintymiselle. Kideon- gemstones. Drusy granite pegmatite can be found teloita sisältäviä graniittipegmatiitteja esiintyy eri in various parts of the country, as well as zones osissa maata, samoin korkean metamorfoosias- of highly metamorphic rock and chromiferous teen kivilajivyöhykkeitä ja kromipitoisia alueita. areas. For example, the gemstone-rich gran- Esimerkiksi Länsi-Suomen graniittipegmatiitit, ite pegmatites of West Finland are linked to the joissa on paljon korukiviä, kytkeytyvät Colum- geological upheavals of the Columbia supercon- bia-supermantereen kokemiin geologisiin mul- tinent. Similarly the rich deposits of precious and listuksiin hieman samoin kuin Itä-Afrikan, Sri gemstones as in East Africa, Sri Lanka, and South Lankan ja Etelä-Amerikan rikkaat jaloja koru- America are linked to the geologically much- kiviesiintymät liittyvät paljon myöhempiin Gond- later upheavals of the Gondwana supercontinent. wana-mantereen läpikäymiin mullistuksiin. Näistä The difference between these areas and Finland is alueista Suomi kuitenkin eroaa siten, että syvälle that there are no deeply weathered areas of bed- rapautuneet kallioperän alueet puuttuvat muualta rock in Finland, apart from Central Lapland in kuin Pohjois-Suomen Keski-Lapista. Rapautuma- Northern Finland. Solid bedrock is a challenge ton, ehjä peruskallio vaikeuttaa etsintää, ja löydet- for gemstone prospectors and makes it more dif- tyjen esiintymien hyödyntäminen on vaikeampaa ficult and costly to exploit deposits compared to ja kalliimpaa kuin rapakalliosta. weathered bedrock. 23 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Suomesta on tavattu monia arvokkaita ko- Many valuable jewellery materials have been rumateriaaleja kuten timanttia, rubiinia, safiiria, discovered in recent decades from Finland, such smaragdia, jaloberylliä, kordieriittia, jalotopaasia, as diamond, ruby, sapphire, emerald, gem beryl, jadea, nuummiittia ja koruihin suoraan kelvolli- cordierite, gem topaz, jade, nuummite, and sia kultahippuja. Pitkään hyödynnettyjä koruki- jewellery-grade gold nuggets. Gemstones with viä ovat spektroliitti, berylli, kordieriitti, topaasi, long histories of use are spectrolite, beryl, cordierite, granaatti, savukvartsi, ametisti ja ruusukvartsi. Ti- topaz, garnet, smoky quartz, amethyst, and rose mantteja on tavattu parista kymmenestä kimber- quartz. There are 20 or so kimberlite deposits where liittiesiintymästä. Ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat diamonds have been discovered. Foreign mining tutkineet Kaavin Lahtojoen kimberliitin timant- companies have been exploring the prospects tipotentiaalia jo parikymmentä vuotta tavoittee- of mining diamonds from the kimberlite in the naan timanttikaivoksen perustaminen. river Lahtojoki in Kaavi for two decades. Jalo- ja korukivikaivoksia toimii Suomessa Currently, there are four precious and gem- tällä hetkellä neljä: Ylämaan spektroliittilouhokset, stone extraction operations in Finland: spectrolite Lampivaaran ja Yli-Luoston ametistikaivokset sekä quarries in Ylämaa, amethyst mines in Lampi- Luumäen jaloberyllikaivos. Näistä Kaakkois-Suo- vaara and Yli-Luosto, and the gem beryl mine men Ylämaan spektroliittilouhokset ovat kansain- in Luumäki. Internationally, the spectrolite quar- välisesti tunnetuimmat. Spektroliittia on viety ries in Ylämaa, Southeast Finland are the most raakakivenä jonkin verran Amerikkaan ja Sak- well known. Spectrolite has been exported to the saan. Ylämaan spektroliittilouhosten ohella Lam- United States and Germany in limited quanti- pivaaran ametistikaivos ja Luumäen Kännätsalon ties. Professional extraction has been performed jalokiviluokan beryllejä tuottava kaivos ovat olin the Ylämaa spectrolite quarries, the Lampivaara leet ammattimaisesti hyödynnettyjä esiintymiä. amethyst mine, and the Kännätsalo precious-grade Beryllien ja ametistien vienti on kuitenkin jäänyt beryl mine in Luumäki. Export figures have vähäiseksi kysynnän keskittyessä kotimaan koru- stayed low for beryl and amethyst, however, and tuotantoon. Aikaisemmin, 1950- ja 1960-luvuilla, domestic jewellery has been the primary source Suomesta on viety Saksaan huomattavia määriä of demand. Previously, the gemstones from the muun muassa Kaatialan ja Viitaniemen pegma- pegmatites of Kaatiala and Viitaniemi, among oth- tiittien korukiviä. Lisäksi kaivostoimintaa on ollut ers, were exported to Germany in large numbers seuraavissa paikoissa: Pielavedellä kordieriittilou- in the 1950s and 60s. The following have also hos, Kittilässä Hanhimaan jaspiskvartsiittilouhos, been sites of mining activity: Pielavesi (cordierite Kotkassa topaasipegmatiittilouhos nimeltään Ki- quarry), Hanhimaa in Kittilä (jasper quartzite dekellari ja Ylistarossa rodoniittilouhos. Kittilän quarry), Kidekellari in Kotka (topaz pegmatite Sinermäpalon kromimarmoria on hyödynnetty quarry), and Ylistaro (rhodonite quarry). The 1970-luvulta lähtien myös korutuotannossa. chromian marble of Sinermäpalo in Kittilä has Vain muutamat korukiviesiintymät ovat been in use since the 1970s, also as gemstones. geologien löytämiä. Ainoastaan timanttipitoisia Geologists have discovered few gemstone kimberliittejä on Suomesta etsitty tieteellisen mal- deposits. The only commercial gem mineral 24 minetsinnän menetelmin. Korukivien etsintä geo- exploration undertaken in Finland has been Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

logisin menetelmin olisikin useimmissa tapauksissa for the purpose of finding kimberlite and the liian kallista mahdollisesti löytyvien esiintymien embedded diamonds. In most cases, prospecting arvoon verrattuna. Tästä syystä etsintä ja hyödyn- for gemstones using geological methods would täminen ovat timantteja lukuun ottamatta pysy- be financially unsustainable, considering the nyt kiviharrastajilla ja heidän pienyrityksillään. low value of the potential deposits. This is Tulokset ovat joka tapauksessa olleet hyviä. Luu- why prospecting and exploitation – aside from mäen jaloberyllit, Lampivaaran ametistit, Helsin- diamonds – has been left to hobbyists and their gin nuummiitti ja Orimattilan hohtokordieriitti small enterprises. Even so, the results have been osoittavat, että Suomesta voidaan tehdä jatkos- good. The gem beryls of Luumäki, the amethysts sakin merkittäviä korukivilöytöjä. Ensimmäiset of Lampivaara, the nuummite of Helsinki, and tunnistetut Lapin safiirit, rubiinit, jalozirkonit ja the sheen cordierite of Orimattila are promising smaragdit vahvistavat uskoa edelleen. Uusia ko- indicators of valuable future gemstone discoveries rukivikohteita löytyykin lähes vuosittain tie- ja in Finland. The first sapphires, rubies, zircons, and rakennustyömailta, kun paikalliset kiviharrasta- emeralds identified in Lapland further reinforce jat pääsevät tarkastelemaan louhittua kiviainesta. the prospects. New gemstone sites are discovered Korukivien hyödyntäminen tapahtuu Suo- annually, as roadwork and construction sites messa paljolti kestävän kehityksen periaatteiden expose new rock material for local hobbyists to mukaisesti. Louhintatyömailta kerätään koruki- analyse. vet talteen ja hyödynnetään, sillä muuten ne pää- Finnish gemstone is utilised according to the tyisivät murskeeksi tienpohjiin. Myös vanhoja ja principles of sustainable development for the most uusia kaivoksia sekä louhoksia käytetään koru- part. Any gemstones collected from excavation kivien keräämiseen, kun varsinainen louhintatyö sites would otherwise end up as rubble in road- on loppunut. beds. Old and new mines and quarries are also Korukiviesiintymien käyttö turistikaivoksina used as a source of gemstones once the actual on sekin lisääntymässä. Molemmat Lapin ame- mining operations have ceased. tistikaivokset toimivat kaivostoiminnan ohessa There has been increasing usage of gemstone turistikohteina. Outokummun jo lopetetun Mök- deposits in mines as tourist attractions. Both ame- kivaaran vanhan kaivoksen pintaosia louhitaan thyst mines in Lapland act as tourist attractions in säännöllisesti turistien kromidiopsidin ja uvaro- addition to their mining operations. The old and viitin keräämiseen. Samoin Kaatialan, Haapaluo- now-defunct Mökkivaara mine in Outokumpu man ja Eräjärven vanhat pegmatiittilouhokset ovat is still regularly exploited for gathering chrome nykyään turistikäytössä. Lisäksi maailman suu- diopside and uvarovite by tourists. Similarly, the rin spektroliittilouhos Ylämaalla on avattu sekin old pegmatite quarries in Kaatiala, Haapaluoma, turistien käyttöön Ylämaa Mystique -yrityksen and Eräjärvi currently see use as tourist attrac- toimesta. tions. In addition, the Ylämaa spectrolite quarry – the largest in the world – has been opened up for visitors by the company Ylämaa Mystique.

25 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Korukivien ominaisuudet The properties of gemstones

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

alo- ja korukivet ovat luonnon tuotteita, siis recious stones and gemstones occur naturally. Jmineraaleja tai mineraaleista koostuvia kivila- PThey are actual minerals or rocks consisting jeja. Mineraalin nimi on samalla sen tuoteseloste, of minerals. The names of minerals and rocks are sillä siihen sisältyy tieto kiderakenteesta ja kemial- essentially their product descriptions. The name lisesta koostumuksesta. Mineraalin kidemuoto ja of a mineral describes its general crystal structure fysikaaliset ominaisuudet ovat seurausta näistä kah- and chemical composition. The crystal form and desta tekijästä. Mineraalin väriin sitä vastoin voivat physical properties of minerals are the result of vaikuttaa monet muut seikat. Korukivilajin omi- these two attributes. The colour of a mineral, on naisuudet puolestaan juontuvat kiven mineraali- the other hand, can be the result of several factors. koostumuksesta ja rakenteesta, ja niiden mukaan The properties of a rock used as a gemstone are kivilaji alun perin on tunnistettu ja nimetty. due to its mineral composition and structure, also Viistehiottavan jalokiven kauneuteen vaikut- used to originally identify and name the stone. tavat tietyt optiset ominaisuudet. Tärkeä tekijä on The attractiveness of a facet-cut precious taitekerroin eli valontaittokyky ja sen aiheuttama stone is the result of certain optical properties. pinnan kiilto. Samoin dispersio eli kyky hajottaa The refractive index, RI, is an important indicator valoa spektrin väreihin, kahtaistaitto ja pleokroismi of the stone’s refractive power and resulting lus- eli monivärisyys kiveä eri suunnista tarkasteltaessa tre. Similarly, dispersion, i.e. the stone’s ability to vaikuttavat kiven ulkonäköön. Nämä piirteet ovat separate white light into different colours, double

Korukivien kemiallinen luokittelu Chemical classification of gemstones

Mineraalin kemialli- Esimerkkejä Chemical category of Examples of minerals nen luokka mineraaleista the mineral alkuaineet timantti chemical elements diamond sulfidit rikkikiisu sulphides pyrite halogenidit fluoriitti halides fluorite oksidit ja hydroksidit kvartsi, korundi oxides and hydroxides quartz, corundum karbonaatit kalsiitti carbonates calcite sulfaatit, molybdaatit baryytti sulphates, molybdates, baryte ja volframaatit and wolframates fosfaatit ja arsenaatit apatiitti phosphates and apatite arsenates silikaatit maasälvät, pyrokseenit silicates feldspars, pyroxenes 26 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

melko suoraan yhteydessä mineraalin kemialli- refraction and pleochroism (multicolouration) are seen koostumukseen ja rakenteeseen. Sen sijaan factors of a stone’s attractiveness. These features kiven väri ja eräät muut piirteet, kuten kiven rea- are rather directly related to the mineral’s intrinsic gointi ultraviolettisäteilyyn eli fluoresenssi, ovat properties, chemical composition, and structure. usein riippumattomia kiven muista ominaisuuk- However, the colour and certain other features of sista. Fluoresenssi ja väri aiheutuvat usein kiven stones, such as its fluorescence (reaction to ultra- sisältämistä vähäisistä raskasmetallipitoisuuksista, violet rays), are often independent of the stone’s esimerkiksi kromipitoisuudesta. intrinsic properties. Fluorescence and colour

Kidejärjestelmät ja niihin kuuluvia korukiviä • Crystal systems and associated gemstones

Kiteen malli Esimerkkejä Examples of gem Kidejärjestelmä Crystal system korumineraaleista minerals Crystal form

timantti, granaatti, diamond, garnet, kuutiollinen cubic fluoriitti fluorite

zirkoni, zircon, vesuvianite tetragoninen tetragonal vesuvianiitti (idocrase)

oliviini, baryytti, olivine, baryte, rombinen rhombic topaasi, kordieriitti topaz, cordierite

kvartsi, kalsiitti, quartz, calcite, trigoninen trigonal turmaliini tourmaline

heksagoninen apatiitti, berylli hexagonal apatite, beryl

kromidiopsidi, chrome diopside, monokliininen nuummiitti, orto- monoclinic orthoclase klaasi eli kuukivi (moonstone)

spektroliitti, spectrolite, trikliininen mikrokliini eli triclinic microcline amatsoniitti (amazonite) 27 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Yksinkertaiset fysikaaliset ominaisuudet kuten are often caused by minute quantities of heavy ominaispaino ovat nekin kytköksissä kiven omi- metals in the stone, such as chromium. naislaatuun, kemialliseen koostumukseen ja raken- Simple physical properties, such as specific teeseen. Ominaispainoltaan kevyimpiä korukiviä gravity, are also related to the stone’s intrinsic on orgaanisista aineksista koostuva meripihka properties, chemical composition, and structure. (1,1) ja raskaimpia puolestaan puhtaasta hiilestä Amber, an organic compound, is one of the light- koostuva timantti (3,5), jalosilikaatit kuten gra- est at 1.1; diamond (3.5), many silicates such as naatti (4,0) ja zirkoni (4,6) sekä raudan oksidi he- garnet (4.0) and zircon (4.6), as well as hematite matiitti (5,2). (5.2), an oxide of iron, are some of the heaviest. Timantin voimakasta lämmönjohtokykyä on Diamond’s thermal conductivity has been used käytetty sen tunnistamiseen satoja vuosia, sillä kie- to identify it for centuries – when touched with lellä kosketettaessa timantti tuntuu jääkylmältä. the tongue, a diamond will feel ice-cold. Mod- Myös nykyiset elektroniset timanttitesterit perus- ern electronic diamond testers are also based on tuvat lämmönjohtavuuden mittaamiseen. Ilmiö measuring thermal conductivity. This property is johtuu timantin erityisestä kovalenttisesta atomi- the result of diamond’s covalent lattice, where the hilasta, jossa hiiliatomien lämpövärähtely etenee thermal vibration of the carbon atoms can travel nopeasti. Timantti johtaa lämpöä jopa viisi kertaa quickly. As a thermal conductor, diamond can be paremmin kuin kupari. up to five times more efficient than copper.

Korukiveltä edellytetään Gemstone must be kestävyyttä durable

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

orukiven on oltava riittävän kestävää, jotta emstones must be able to withstand the Kse ei naarmutu tai rikkoonnu tavanomaisessa Gwear and tear of daily use. The durability of päivittäisessä käytössä. Kestävyys on riippuvainen a stone depends on its physical properties, such fysikaalisista ominaisuuksista kuten naarmutus- as scratch (abrasion) resistance. Another decisive kovuudesta. Tärkeä on myös iskulujuus, johon factor is impact resistance, which depends on vaikuttavat mineraalin sisäiset heikkoussuunnat, the internal weaknesses of the stone, such as its kuten lohkeavuus, murtumistavat, mikroraot ja cleavage, modes of fracture, microfissures, parting, halkeamat, jakaumatasot (parting) sekä lujuutta and integrity-reducing inclusions. pienentävät sulkeumat. Sufficient hardness is an absolute requirement Riittävä naarmutuskovuus on keskeinen vaa- for precious stones, but less so for gemstones. The timus jalokiville ja osittain myös korukiville. Mi- Mohs scale of mineral hardness ranges from 1 to neraalien kovuus ilmaistaan Mohsin asteikolla 10. The scale is comparative and its differences 28 1–10. Asteikko on suhteellinen, ja todellisen ko- relative, meaning the difference in hardness from Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

vuuden erot pehmeästä kovimpaan ovat erittäin softest to hardest is tremendous. Traditional pre- suuret. Perinteiset jalokivet ovat kovimpia tunnet- cious stones are some of the hardest known tuja luonnon materiaaleja: timantti on Mohsin as- naturally occurring materials; diamond is rated teikolla 10, rubiini ja safiiri 9, spinelli ja topaasi 10 on the Mohs scale, ruby and sapphire are both 8. Kivet, joiden kovuus on 7–10, kestävät koru- rated 9, and spinel and topaz have a rating of 8. käytössä hyvin. Stones between 7 and 10 in hardness are well Varsinkin sormuskivessä kovuus on tärkeä suited for use in jewellery. ominaisuus. Pölyn sisältämät mikroskooppiset Hardness is crucial for stones set in rings. Ring- kvartsirakeet, joiden kovuus on 7, himmentävät mounted stones are susceptible to the effects of vuosien mittaan sormuskiviä, jos niiden kovuus microscopic quartz particles in dust – as the par- on tätä pienempi. Korukivet ovat jalokiviä peh- ticles have a hardness of 7, any stone with a lower meämpiä, yleensä 3–6 Mohsin asteikolla. Kivi- hardness rating will suffer. Gemstones are softer than lajista koostuvien korukivien kovuus vaihtelee precious stones, typically 3–6 on the Mohs scale. niiden sisältämien mineraalien kovuuden rajoissa. The hardness of gemstones made of rock depends Hiottuja jalokiviä tutkittaessa on syytä muis- on the hardness of the minerals in said rock. taa, että tutkittavaa kiveä ei saa vahingoittaa naar- When inspecting polished precious stones, it mutuskovuutta testattaessa. Jalokiven kovuutta is important to note that the stone must not be voidaan arvioida epäsuorilla menetelmillä kuten damaged by scratch resistance tests. The hardness naarmujen perusteella. Myös kiilto kertoo kiven of a precious stone can be estimated through indi- kovuudesta: mitä parempi kiilto, sitä kovempi kivi rect methods, such as observing scratches. Lustre is yleensä on kyseessä. also an indicator of hardness: generally the higher Mineraalin kovuus voi vaihdella eri suun- the lustre, the harder the stone. nissa. Korukivenäkin käytetyssä kyaniitissa vaih- The hardness of a mineral can also be direc- telu on tuntuvaa, sillä Mohsin kovuus on sen eri tional. The Mohs hardness of kyanite, for example, pinnoilla 5,5 tai 7. Mutta jopa muuten isotroop- is 5.5 or 7, depending on the direction meas- pisessa timantissa on sama ilmiö havaittavissa. Ti- ured. Even diamond, otherwise isotropic, has this mantin kuutiopinnan lävistäjäsuunta on jopa sata property. Measured diagonally to the cube plane, kertaa kovempi kuin pehmein suunta. Tämän the hardness is almost 100 times that of the soft- takia timanttia voidaan hioa ja kiillottaa timant- est direction. This is why diamond powder can be tijauheella, jossa rakeiden suunnat ovat tasaisesti used to polish diamonds; the direction of the pow- jakaantuneet, jolloin osa edustaa kovinta suuntaa. der’s grain is evenly distributed, meaning some will Timantinhiojan ammattitaito perustuu siihen, että be in the hardest direction. The skill of a diamond hän löytää hiottavasta raakatimantista pehmeim- polisher is based on finding the softest planes in the mät kidesuunnat. raw diamond crystal they wish to polish. Korukiven kestävyydestä saa parhaimman The durability of a gemstone is best under- kuvan, kun tarkastelee samanaikaisesti sen todel- stood through observing both its actual hardness lista kovuutta ja iskulujuutta. Tällöin havaitaan, and impact resistance. This will bring out the fact että arvostetuimmat jalokivet kuten timantti, ru- that the most valued precious stones, such as dia- biini ja safiiri ovat myös kaikkein kestävimpiä mond, ruby, and sapphire, are also the most durable 29 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

1500

400

Real hardness | Real kovuus Todellinen Mohsin kovuusasteikko on lähes logarit- minen. Timantin todellinen kovuus on pal- 200 jon suurempi kuin sen Mohsin luku antaa ymmärtää. 100 72 48 21 1 2 9 The Mohs scale of hardness progresses 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 almost logarithmically. The actual hard- Mohsin kovuus | Mohs hardness ness of diamond is far greater than its Mohs number might indicate.

10 timantti diamond

korundi 9 corundum

topaasi 8 topaz Koru- ja jalokivien kestävyyteen vaikutta- kvartsi Mohsin asteikko | Mohs scale 7 quartz vat kovuus ja iskulujuus. Kuva on yksin- 6 maasälpä feldspar apatiitti kertaistettu Vermontin gemmologisen labo- apatite 5 fluoriitti ratorion kokoamasta taulukosta. 4 kalsiitti fluorite calcite 3 The durability of gemstones and pre- 2 kipsi gypsum cious stones is based on their hardness 1 talkki talc and impact resistance, toughness. The Heikko Hyvä Erinomainen illustration is a simplified version of the Weak Good Excellent table used by the Vermont Gemmological 30 Lujuus | Toughness Laboratory. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

korukiviä. Yllättävän kestävä on myös Suomen gemstones. Quartz, a common sight among Finn- korukivien joukossa yleinen kvartsi monine väri- ish gemstones and with many colour variants, is muunnoksineen. Lujin Suomesta tavattu korukivi also surprisingly durable. The toughest gemstone on nefriitti eli jade, mutta se on todella harvinai- to be found in Finland is nephrite – jade – but it nen. Maasälvistä koostuvat korukivet, kuten spek- is exceedingly rare. Gemstones made of feldspar, troliitti, ovat varsin hauraita, mikä johtuu etevästä such as spectrolite, are quite brittle, as they have lohkeavuudesta ja mikrohalkeamista. perfect cleavage and contain microfissures. Kestävyys ja korkea ominaispaino (3,5–4,0) Their toughness and high specific gravity ovat edistäneet monien jalokivien rikastumista (3.5–4.0) have helped many precious stones settle sedimentteihin. Tämän takia timantteja ja safii- in sediments. This is why diamonds and sapphires reja voitiin löytää kullanhuuhdonnan menetel- could be found in India and the modern-day area min jo tuhansia vuosia sitten Intiassa ja nykyisen of Sri Lanka thousands of years ago using gold Sri Lankan alueella. Samasta syystä Suomen panning methods. In a similar fashion, both pre- Lapin kullanhuuhdonta-alueilla esiintyy jaloja cious stones and gemstones are found in the gold korukiviä. panning areas of Lapland.

Valon aikaansaannokset The gifts of light

Seppo I. Lahti Seppo I. Lahti

alo tuo esiin koruja jalokivien monet tär- ight brings out many of the critical proper- Vkeät ominaisuudet kuten värin, loiston ja Lties of precious stones and gemstones, such välkkeen. Kiven väri, värin kylläisyys ja tum- as colour, brilliance, and scintillation. The beauty muus vaikuttavat merkittävästi kiven kauneuteen and value of a stone depend largely on its colour, ja arvoon. Sulkeumat ja raot jalokiven puolestaan as well as the hue and depth of colour. These are haittaavat valon kulkua ja laskevat kiven hintaa. the sum of a variety of mechanisms. Useimmiten värin aiheuttaa valon absorptio Typically, the colour is the result of light eli pidättyminen. Kivi ja sen sisältämät sulkeumat being absorbed. The stone and its inclusions will pidättävät valosta tiettyjä aallonpituuksia eli vä- take in certain wavelengths (colours) and the rejä ja pidättymättä jääneet aallonpituudet aisti- unimpeded wavelengths are seen as the colour taan kiven värinä. Ääritapauksessa, jos kaikki valo of the stone. In extreme cases of absorption, the pidättyy kiveen, se näyttää mustalta. Jos taas kaikki stone will hold all light and appear black. Stones valon aallonpituudet heijastuvat kivestä, se näyt- that reflect all light appear white. Certain physical tää valkoiselta. Tiettyjen jaloja korukivien sekä phenomena caused by the physical wave nature helmiäisen värikkyyttä lisäävät valon aaltoluon- of light, such as interference, diffraction, and dis- teeseen liittyvät fysikaaliset ilmiöt, kuten interfe- persion, add to the richness of colour in some renssi, diffraktio ja dispersio. Monen mineraalin precious stones, gemstones, and pearl. The exact 31 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

kohdalla ollaan vielä epävarmoja värien syntyme- mechanism of colour creation remains uncertain kanismeista. Esimerkiksi valon absorptioon saattaa for many minerals, as absorption can be simul- vaikuttaa mineraalin sulkeumien lisäksi niin moni taneously affected by so many factors that their muu tekijä, että niiden kaikkien yhteisvaikutusta combined effect is difficult to determine. on vaikea tutkia. The lustre of a transparent mineral is mostly Valoa läpäisevän mineraalin kiilto johtuu produced by its refractive indices and the structure pääosin kiven taitekertoimista ja heijastavan pin- of the reflective surface. The higher the refractive nan rakenteesta. Mitä suurempi taitekerroin ai- index, the more light is reflected. Many terms are neella on, sitä enemmän se heijastaa valoa. Kiiltoa used to describe lustre. The lustre of a stone can luonnehditaan eri tavoin. Kivi voi olla timantti- be adamantine, vitreous, greasy, pearly, or silky. kiiltoinen, lasikiiltoinen, rasvakiiltoinen, helmiäis- Metals that conduct electricity, as well as minerals kiiltoinen tai silkkikiiltoinen. Sähköä johtaville containing metallic bonds, typically have a char- metalleille ja ylipäänsä metallisidoksia sisältäville acteristic metallic lustre. The colour of a metal is mineraaleille on tunnusomaista voimakas metalli- created when energy from light is absorbed by kiilto. Kiilto syntyy, kun metalliatomien virittymi- the excitement of metal atoms, and the powerful nen absorboi valoenergiaa, joka vapautuu valona lustre is the result of this energy being released as viritystilan nopeasti purkautuessa (band cap theory). light in quick discharges (band cap theory).

Rubiinissa punaisen värin aiheuttaa kromi, jota siinä on vähäisiä määriä. Kromi-ioneilla on parittomia elektroneja, jotka pyrkivät virit- tymään valoenergian vaikutuksesta ja absor- boivat valosta muut värit paitsi punaisen.

Ruby owes its red colour to small contents of chromium. Chromium ions have unpaired electrons, that jump to higher energy levels, and absorb from light other wavelengths except red.

Timantin dispersio on suuri, ja sen vuoksi auringonvalo jakaantuu hiotussa kivessä spektrin väreiksi samaan tapaan kuin lasi- prismassa. Dispersio on mitattavissa oleva ominaisuus, jonka paljain silmin havaitsee tosin vain muutamissa jalokivissä.

Dispersion of diamond is high and in a cut stone sun light is divided into spectrum of colours similar as seen in a glass prism. Dispersion can be measured, although it is 32 visually seen only in a few gemstones. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Jalokiven loisto kuvaa sitä, miten voimak- The brilliance of a facet-cut gemstone is the kaasti valo heijastuu hiotun kiven sisältä viisteistä sum of its surface and total internal reflection of katsojaan päin. Välke taas näkyy valon välähtelynä light. Scintillation is the flashing of light as the kiveä liikuteltaessa. Sekä loistoon että välkkeeseen cut stone is moved. The brilliance of a stone is vaikuttavat kiven hionnan laatu, hiontamuoto, tai- mostly the result of its refractive index and the tekerroin, sulkeumat sekä kiven rakennevirheet smoothness of the polished surfaces. Scintillation ja puhtaus. is primarily affected by the style of cutting used Jos jalokiven viisteissä säihkyvät voimakkaasti for the stone. spektrin eri värit, kuten timantissa, kivellä on kor- If the facet-cut precious stone, such as dia- kea dispersio eli värihajonta. Dispersio on mitat- mond, displays a rich variety of all the colours tava ominaisuus, joka vaihtelee eri mineraaleilla. of the spectrum, the stone has a high disper- Mitä suurempi dispersio kivellä on, sitä voimak- sion of colours. Dispersion can be measured and kaammin eri värien eli eripituisten valoaaltojen it varies between minerals. The higher the dis- taittumiskulmat poikkeavat toisistaan valon kul- persion of a stone, the stronger the refraction kiessa kiven läpi. Timantin lisäksi värihajonnan of light, producing higher angles of refraction aiheuttama ”tuli” näkyy selvästi myös viistehio- between the different wavelengths of light as it tussa zirkonissa, titaniitissa, rutiilissa, kuutiolli- passes through the stone. This phenomenon is sessa zirkoniassa ja muissa timanttijäljitelmissä sekä called fire, and it can be observed in faceted stones kristallilasissa. such as diamond, zircon, titanite (sphene), rutile, Suunnasta riippuvaa värivaihtelua eli pleo- cubic zirconia, other diamond simulants, and crys- kroismia on monesti vaikea havaita paljain sil- tal glass. min, mutta sen tunnistaa polarisaatiosuotimella ja The directional alternation of colour, ple- jalokivitutkijan dikroskoopilla. Kuutiolliset mine- ochroism, is often difficult to detect with the raalit ja amorfiset aineet, kuten lasi, ovat yksinker- naked eye, but can be identified using a polarizing taisesti valoa taittavia. Niissä valon absorptio on filter and a gemmologist’s dichroscope. Cubic joka suuntaan sama eli ne ovat optisesti isotroop- minerals and amorphous substances such as glass pisia. Muissa kidejärjestelmissä valon absorptio on are singly refractive material (optically isotropic), suunnasta riippuva ominaisuus ja mineraaleja sa- and the light absorption (and refractive index) is notaan optisesti anisotrooppisiksi. Tetragonisissa, the same in all directions. On the contrary, in the heksagonisissa ja trigonisissa kiteissä on kaksi eri other crystal systems the light absorption (and absorptiosuuntaa, mutta sen sijaan rombisissa, mo- refractive index) is directional (optically anisotropic nokliinisissä ja trikliinisissä kiteissä kolme. Gem- materials). Tetragonal, hexagonal, and trigonal mologi erottaa yksinkertaisesti valoa taittavat crystals have two main directions of absorption, and jalokivet kahtaistaitteisista jalokivistä polariskoo- orthorhombic, monoclinic, and triclinic crystals pilla. Kordieriitti on kiderakenteeltaan rombinen have three. Gemmologists can use a polariscope to ja siinä sinivioletin, siniharmaan ja kellanharmaan differentiate between singly and doubly refractive absorptiosuunnan erottaa valoa vasten selvästi precious stones. Cordierite has an orthorhombic myös paljain silmin (ks. s. 164). Koska väri vai- crystal structure and displays its bluish violet, bluish kuttaa jalokiven kauneuteen ja hintaan, kannattaa grey, and yellowish grey directions of absorption 33 34 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

raakakiven suunnan mukainen värivaihtelu tutkia readily when observed with the naked eye against ennen hiontaa. Kaunein värin tulee näkyä katsot- a light source (see p. 164). As the colour of a taessa korun kiveä suoraan edestäpäin tai viiste- precious stone decides both its beauty and price, hiotuissa kivissä laajimman pinnan eli taulun läpi. the raw stone’s colours should be inspected prior Monien mineraalien väri johtuu ensimmäisen to polishing. The most beautiful colour should be ryhmän siirtymäalkuaineista (siirtymämetal- detected perpendicular to the largest surface called leista), kuten vanadiinista, kromista, mangaanista, the table in the faceted stones. raudasta, nikkelistä, koboltista, kuparista ja joskus Many minerals owe their absorption and col- lantanoideista. Siirtymäalkuaineiden ionien elekt- our to the transition elements (metals) of the ronikuorilla on parittomia 3d-elektroneja, jotka first group, such as vanadium, chromium, manga- pyrkivät virittymään, siirtymään valoenergian vai- nese, iron, nickel, cobalt, copper, and sometimes kutuksesta korkeammille energiatasoille, jolloin rare earth elements. The electron shells of these kivi absorboi tiettyjä aaltoalueita ja jäljelle jää- transition elements contain unpaired 3d electrons neet aaltoalueet aistimme kiven värinä (crystal field that are prone to excitement, i.e. they will absorb theory). Esimerkiksi rubiinissa on epäpuhtautena energy from light and jump to the higher energy kromi-ioneja, joiden elektronit pidättävät aurin- levels, causing the stone to absorb certain wave- gonvalosta voimakkaasti sinivihreää valoa. Kiven lengths and leave the rest to be perceived as the läpi menneessä valossa taas voimistuu sinivihreän colour of the stone (crystal field theory). For exam- vastaväri eli punainen ja sen vuoksi aistimme ru- ple in ruby chromium impurities strongly absorb biinin punaisena. Päivänvalo saa aikaan kromi-io- blue-green light, but on the contrary its comple- neissa myös punaisen fluoresenssin, mikä lisää mentary colour red is increased in the transmitted kiven punaisen värin voimakkuutta. light and therefore, the mineral is red. Chromium Siirtymäalkuaineiden valon absorptiota kont- can also cause fluorescence, which adds to the rolloivat mineraalien rakenteessa monet eri tekijät, intensity of the red colour. ensisijaisesti kuitenkin ionien hapetusaste, koordi- Several factors control the light absorption of naatio ja ympäröivien ionien ominaisuudet. Sen the transition metal ions in the mineral, mainly, vuoksi tietty siirtymäalkuaine voi aiheuttaa useita- however, the coordination and oxidation state of kin värejä koostumukseltaan ja rakenteeltaan toi- the metal ion. Therefore, one transition metal ion may produce different colours in minerals. For example in olivine and diopside, the excitement of ferrous iron ions causes a green colour, whereas red in garnet. Compounds containing ferric iron are often orange or yellow. Muhoksen Hyrkäksen pegmatiitin tähtiruusu- Many minerals rich in copper, such as mal- kvartsi (16 mm) läpikulkevassa valossa. achite, turquoise, azurite, and chrysocolla are coloured green or blue (e.g. azurite variants), Star rose quartz (16 mm) from Hyrkäs pegmatite, Muhos, in transmitted light. rarely red (cuprite). Chromium produces green colour in minerals such as emerald, uvarovite, and Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. chrome diopside, but results in a red colour in 35 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

sistaan poikkeavissa mineraaleissa. Oliviinissa ja ruby, topaz, and spinel. The pink and reddish-pur- diopsidissa ferroraudan ionien virittyminen ai- ple hues of rhodonite, rhodocrosite, tourmaline, heuttaa vihreän värin, kun taas granaatissa pu- beryl, and kunzite are caused by manganese, but naisen värin. Ferrirautaa sisältävät yhdisteet ovat manganese-bearing minerals may be also green usein oransseja tai keltaisia. (hiddenite and andalusite). Hapetusasteesta riippuen mangaani-ionit taas The intervalence charge transfer is the aiheuttavat vaaleanpunaisia, punaisia tai punavio- transfer of valence electrons between two ions of letteja värejä (rodoniitti, rodokrosiitti, turmaliini, different oxidation states caused by light energy. morganiitti, bixbiitti ja kunziitti). Kromipitoiset The charge transfer is also an important mech- mineraalit ovat vihreitä (smaragdi, uvaroviitti ja anism, which causes the selective absorption of kromidiopsidi) tai punaisia (rubiini, topaasi ja spi- white light and produces the colour for many nelli). Kuparipitoiset mineraalit ovat usein kirk- minerals. These two ions must have a different kaan vihreitä (malakiitti), sinivihreitä (turkoosi ja electric charge and they must be very close to each krysokolla) tai sinisiä (atsuriitti). Myös nikkeli ja other in the mineral structure. Colourless corun- vanadiini aiheuttavat vihreitä värisävyjä. dum, also known as white sapphire, is composed

Varaussiirros (intervalence charge transfer), eli va- of pure aluminium oxide Al2O3. White sapphire is lenssielektronin siirtyminen valoenergian vaikutuk- colourless, but when as little as 0.01 % of iron(II) sesta kahden eri hapetusasteella olevan ionin välillä, and iron(III) ions, and an equal amount of tita- on toinen tärkeä valon absorptiota aiheuttava me- nium(IV) ions are introduced into its structure, the kanismi mineraaleissa. Ionien, joilla on eri sähköva- colour of the mineral becomes blue. The charge raus, pitää sijaita mineraalin rakenteessa hyvin lähellä transfer between the iron and titanium ions causes

toisiaan. Puhdas alumiinioksidi Al2O3 on mineraa- the blue colour of the corundum variety sapphire. lina väritöntä korundia, jalokivinimeltään valkosa- The very same mechanism produces the blue col- fiiria. Jos korundin rakenteessa on epäpuhtautena our of cordierite, aquamarine, dumortierite, and hieman rautaa ja titaania, sen väri muuttuu siniseksi kyanite. The intervalence charge transfers between ja kiveä sanotaan safiiriksi. Kiven sinisen värin ai- iron-titanium and manganese-titanium ions in heuttaa elektronin siirtyminen eli varaussiirros, joka tourmaline bring forth yellow, brown, and green tapahtuu eri hapetusasteella olevien rauta- ja titaa- shades of colour. The blue colour of lazurite (the ni-ionien välillä. Sama mekanismi aiheuttaa sinisen main mineral in lapis lazuli) is caused by sulphur – värin myös muun muassa kordieriittiin, akvamarii- radical anion S3 . niin, dumortieriittiin ja kyaniittiin. Turmaliinin ra- Colour centres are light-absorbing defects in kenteessa rauta-titaani- ja mangaani-titaani-ionien the mineral’s lattice caused by extreme heat excit- välinen varaussiirros aiheuttaa keltaisia, ruskeita ja ing and freeing electrons or bombardment with vihreitä värisävyjä. Lapis latsulissa sinisen värin ai- natural or man-made radiation. They are often heuttaa poikkeuksellisesti elektronisiirros rikkiato- responsible for the selective colours of minerals that – mien välillä S3 -anioniryhmässä. have no transition elements as their major element, Värikeskukset (colour centres) ovat valoa ab- such as zircon, quartz, topaz, scapolite, feldspars, sorboivia hilavirheitä, joita syntyy mineraaleihin and fluorite. Two major types of colour centres 36 niiden kiteytyessä korkeissa lämpötiloissa tai ra- are known in minerals, hole colour centres and Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

dioaktiivisen säteilyn, joko luonnonsäteilyn tai electron colour centres. When heating, the colour ihmisen tuottaman säteilyn vaikutuksesta. Värikes- centres can be destroyed and the mineral loses its kuksia on kahta päätyyppiä: aukko- ja elektronivä- colour. The identification of colour centres requires rikeskuksia. Niiden aiheuttamia värejä on etenkin detailed scientific research, and the exact nature of niissä mineraaleissa, joissa ei ole siirtymämetalleja. many colour centres are not well known. Hilavirheiden tunnistaminen vaatii tarkkoja tie- It is possible to create colour centres arti- teellisiä tutkimuksia, ja monen mineraalin koh- ficially and produce, for example, synthetic dalla värikeskusten todellinen luonne tunnetaan amethyst and smoky quartz. For example, com- huonosti. Jalo- ja korukiviä, joiden värin aiheut- mercial amethyst is manufactured from synthetic taa värikeskus, ovat muun muassa sininen, ruskea quartz that contains minute ferric iron impurities ja keltainen topaasi, keltainen safiiri, savukvartsi, using gamma radiation. On the other hand, the ametisti, sitriini, sodaliitti ja amatsoniitti. Radioak- colour centres of quartz can be destroyed by heat- tiivisen säteilyn avulla aikaansaadut värikeskukset ing and the mineral looses its colour. There are ovat joko pysyviä tai epäpysyviä. Kuumennettaessa reports that even the UV-radiation of the sun may kiveä värikeskukset yleensä tuhoutuvat ja niiden fade the colour of some natural amethyst varieties. aiheuttama väri katoaa tai välivaiheena voi syntyä Irradiation and/or heat treatment are often myös uusi värikeskus. Lämpökäsittelyn aikana voi used to change the absorption properties of the väriä aiheuttavan siintymäalkuaineen hapetusaste gemstones, and to improve their colour and value muuttua, mikä voi vaikuttaa myös kiven väriin. (price per carat). Amethyst, ametrine, aquamarine, Värikeskuksia voidaan tehdä jalokiviin labora- citrine, tourmaline, topaz, sapphire, ruby, tanzanite torio-olosuhteissa, ja esimerkiksi ametistia valmis- and blue zircon are gemstones that are usually col- tetaan keinotekoisesti suuria määriä synteettisestä our enchanged by heat treatment. Heating lighten kvartsista, jonka raaka-aineisiin on lisätty vähäisiä darker shades of tourmaline and sapphire. Citrine määriä ferrirautaa. Kiven violetin värin aiheut- is often produced by heating brown smoky quartz tava värikeskus syntyy kellertävästä rautapitoisesta or certain varieties of amethyst. The heat treat- kvartsista voimakkaan gammasäteilyn avulla. Väri ment changes orange morganite to pinkish, and on käytännössä pysyvä, mutta se haalenee parin yellow-green heliodor to blue aquamarine. It also sadan asteen lämpötilassa ja katoaa vähitellen kuu- improves the colour of ruby, tanzanite and kunz- mennettaessa. Eräiden luonnonametistien väri- ite. Red, blue and colourless zircons are usually keskus saattaa tosin tuhoutua ja kivi haaleta jo produced by heating. pelkästään auringon UV-säteilyn vaikutuksesta. So-called fancy-colour diamonds are created Monen jaloja korukiven väriä muute- by irradiating colourless diamonds. Nearly all taan keinotekoisesti säteily- ja/tai lämpökäsitte- commercially available blue topaz has also been lyn avulla, jotta kiven arvo (karaattihinta) saadaan artificially coloured. Using radioactive radiation korkeammaksi. Värimuutokset ovat kuitenkin and heating, colourless natural topaz can be made monesti arvaamattomia ja paras lopputulos saa- into attractive Sky blue topaz, intensely blue Swiss daan aikaan kokeilemalla. Lämpökäsittelyn avulla blue topaz, or deep blue London blue topaz. muun muassa tummista safiireista ja turmaliineista The colours of yellow carnelian, brownish- saadaan vaaleampia, mutta sen sijaan vaaleansini- red sard, and red jasper are pigment colours. 37 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

sistä tansaniiteista voimakkaamman sinisiä ja vaa- These are colours generated through reflection of leanpunaisista morganiiteista voimakkaamman light by the impurities of quartz, such as hema- punaisia. Kellanvihreä heliodori muuttuu lämpö- tite, goethite, and other mineral particles rich in käsittelyn avulla siniseksi akvamariiniksi ja vihreän iron. Red sunstone is a feldspar modification that sävyinen akvamariini siniseksi. Zirkonin värit ovat contains sub-microscopic inclusions of metallic värikeskusvärejä ja kaupan oleva punainen, sini- copper or goethite, green chrysoprase contains nen ja väritön zirkoni onkin tehty tavallisesti läm- nickel mineral inclusions, and aventurine quartz pökäsittelyn avulla. Keltaista sitriiniä valmistetaan can have visible sheets of fuchsite, a green variety lämpökäsittelyn avulla ruskeasta savukvartsista ja of chromium-bearing mica. In white snow quartz, eräistä ametistimuunnoksista. tiny gas-liquid inclusions and mineral particles Värillisiä niin sanottuja fancy-colour-timantteja scatter white light, i.e. all visible bandwidths in tehdään säteilyttämällä värittömiä timantteja. Käy- equal measure. In blue quartz, the inclusions only tännössä kaikki kaupan oleva voimakkaan sininen scatter the shortest waves, i.e. blue light (Rayleigh topaasi on saanut värinsä keinotekoisesti. Säteily- and Mie scattering). ja lämpökäsittelyjen avulla värittömästä topaasista When light is reflected by parallel fibrous or voidaan tehdä viehättävää sinistä Sky blue -topaa- needle-like inclusions of a stone, this is visible sia, intensiivisen sinistä Swiss blue -topaasia tai on the round surface of the stone as a band of tummansinistä London blue -topaasia. Useimmi- light, a so-called cat’s eye, like tiger’s eye and ten jalokivien säteilykäsittely tapahtuu voimak- hawk’s eye. Star rubies and star sapphires contain kaan gammasäteilyn avulla, jolloin itse jalokivi ei fibrous or prismatic inclusions that have become jää radioaktiiviseksi. arranged in three sets, producing a six-rayed star Keltaisen karneolin, punaruskean sardin ja pu- called asterism. naisen jaspiksen värit ovat pigmenttivärejä. Ne The iridescence of labradorite (including syntyvät, kun valo heijastuu kvartsissa epäpuhtau- spectrolite), peristerite (or rainbow moonstone), tena olevista värillisistä hematiitti- tai goethiitti- and nuummite are caused by interference of the hiukkasista tai muista runsaasti rautaa sisältävistä light waves. The different colours are produced mineraalihiukkasista. Punainen aurinkokivi on much like the colours in oil layers on the sur- maasälpämuunnos, jossa on äärettömän pieninä face of water. As light is reflected from the layers sulkeumina metallista kuparia tai goethiittiä, vih- inside the stone, the light interference will either reässä krysopraasissa värin aiheuttavat sulkeumina reinforce or cancel the colours. These colours are olevat nikkelimineraalit ja aventuriinikvartsissa voi only visible from a certain angle, and their inten- usein jo paljain silmin havaita vihreän kromipitoi- sity is primarily affected by the thickness of the sen fuksiittikiilteen muodostamia suomuja. Valkoi- layers and the difference in their refractive index, sessa lumikvartsissa pienet kaasu-nestesulkeumat as well as the angle of arrival of light – this will ja mineraalihiukkaset sirottavat yhtä paljon kaik- cause the stone to change colour as it is moved. kia aallonpituuksia, minkä seurauksena kivi näyt- Precious opal is one type of layered gem- tää valkoiselta. Sinikvartsissa puolestaan hiukkaset stone. In precious opal, however, the layers are sirottavat joka suuntaan vain lyhimpiä eli sinisiä composed of identically sized sub-microscopic 38 valoaaltoja (Rayleigh’n ja Mien sironta). spheres of silica gel (cristobalite) that retain water Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Kun valo heijastuu yhdensuuntaisia kuitu- between them. The play of colour is caused by maisia tai pitkiä prismaattisia sulkeumia sisältä- diffraction. The passing white light is split into its vistä kivistä, syntyy pyöreäpintaiseksi hiotun kiven spectral colours by the sphere structure, acting as pintaan valojuova eli niin sanottu kissansilmä. a sort of diffraction grating, and is then further Tähtirubiinissa ja -safiirissa kuitumaiset tai pris- reflected by the surface layers. The same effect can maattiset sulkeumat ovat järjestyneet kolmeen be observed when light is reflected off the grooves suuntaan, jolloin kivessä näkyy kuusisakarainen of an optical disc. tähti. Muun muassa spektroliitin, joka on labrado- A riittia, sateenkaarikuukiven, joka on peristeriittiä, ja nuummiitin värit johtuvat valoaaltojen inter- ferenssistä. Näissä värit syntyvät samaan tapaan kuin vedessä kelluvan öljykerroksen pinnassa. d Valo heijastuu kiven kalvomaisista kerroksista, ja samassa vaiheessa etenevät valoaallot interferoivat eli joko voimistavat tai heikentävät toistensa a c d vaikutusta. Väri näkyy kivessä vain tietyssä suun- ϴ ϴ nassa, ja sen voimakkuuteen vaikuttavat ennen kaikkea kerrosten paksuus ja taitekerroinero sekä b valon tulokulma, joten kiven väri muuttuu sitä liikuteltaessa. Myös jalo-opaali on kerrosrakenteista. Mutta siinä kerrokset koostuvat pienistä samankokoisista piidioksidipallosista, joiden välissä on vettä. Kiven B C D värileikin selitetään syntyvän diffraktion ja pallosten pinnasta heijastuvien valoaaltojen interferens- A) Spektroliitin interferenssivärit syntyvät, kun valo sin yhteisvaikutuksesta. Pallosten lomasta tullut heijastuu kivessä olevista hyvin ohuista kerroksista ja samassa vaiheessa etenevät valoaallot vahvistavat valo jakautuu spektrin väreihin kuten rakohilassa toistensa vaikutusta. Valokuvissa näkyy B) sinisenä, ja heijastuu edelleen kerrosten pinnasta. Saman C) vihreänä ja D) punaviolettina loistavan spektrolii- ilmiön voi nähdä valon heijastuessa DVD-levyn tin kerrosrakenne. Kuvat on otettu elektronimikroskoopissa spektroliittinäytteistä, joita on ensin käsi- pinnassa olevista urista. telty fluorivetyhapolla.

A) The interference colours of spectrolite originate, when light is reflected from very thin layers, and when the light waves in the same phase are increasing the effect. The photos show the layer texture in spectrolite, that iridesces in B) blue, C) green and D) blueviolet. They are scanning electron microscope photos taken from spectrolite sections, that were etched with hydrofluoric acid.

SEM-kuvat | SEM photos: Bo Johanson, GTK. 39 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Kari A. Kinnunen

Sulkeumat korukivissä Inclusions in gemstones

Mikroskooppi on jalokivitutkijan tärkeimpiä työvä- Microscope and inclusions observed are important lineitä ja sulkeumat keskeisiä havaintokohteita. Sul- in gemstone research. Inclusions give information keumat ovat korukivien syntytavan ja joskus löy- on rock’s formation and sometimes even of local- töpaikan tuntomerkkejä. Lisäksi niiden avulla voi ity. They provide ways to identify natural stones erottaa luonnonkiven synteettisestä. Korukivien sul- from synthetic ones. Besides gemstone inclusions keumat, vaikka ne ovat kiven epäpuhtauksia, ovat – although impurities – are like works of art. kuin kiven sisäisiä taideteoksia.

A) Luumäen beryllipegmatiitin savukvartsin fluidisul- A) Fluid inclusions in smoky quartz of Luumäki gem keumissa on usein niin suolapitoista vettä, että siitä beryl pegmatite are often so saline, that the water on kiteytynyt haliittia (vuorisuolaa) kuutioina. Kupla contains cubes of halite. The bubble was formed on syntynyt, kun lämpötila on alentunut ja suolaliuok- when the temperature decreased and at the same time sen tilavuus samalla pienentynyt. Sulkeuman leveys the volume of the salt solution decreased. Inclusion on noin 0,14 mm. width is of 0.14 mm. B) Virolahden rapakivigraniitin kideonteloiden savu- B) Crystal cavities of rapakivi granite in Virolahti kvartsikiteissä fluidisulkeumat ovat joskus säännölli- granite are lined with smoky quartz crystals, which sen geometrisia. enclose fluid inclusions showing regular geometric C) Vehmaan Taivassalon savukvartsissa on rautapitoi- shapes. sia mineraaleja sulkeumina. C) Ferrous inclusions in smoky quartz from Taivassalo, D) Kaatialan savukvartsin halkeamaan kiteytynyttä Vehmaa. raudan oksihydraattia. Näyte ja hionta: Tauno Paro- D) Ironoxide hydrate crystallized in the fracture of nen. Kuvan leveys on 2 mm. smoky quartz from Kaatiala pegmatite. Sample and cut- E) Virolahden savukvartsin sekundaareja fluidisulkeu- ting: Tauno Paronen. The width of the image is 2 mm. mia pimeäkenttävalaistuksessa. Kuvan leveys 0,6 mm. E) Secondary fluid inclusion cavities in smoky quartz F) Orimattilan hohtokordieriitin valoilmiön aiheutta- of Virolahti crystal cavities. Dark field illumination. vat mikroskooppiset magneettikiisulevyt. Kuvan leveys Image width 0.6 mm. on 0,3 mm. F) Pyrrhotite inclusions cause the light effects in sheen cordierite from Orimattila. Image width 0.3 mm. Kuvat: Kari A. Kinnunen, GTK (A, B, D, E, F), Joel Dyer, West Coast Minerals (C). Photos: Kari A. Kinnunen, GTK (A, B, D, E, F), Joel Dyer, West Coast Minerals (C).

40 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

A B

C D

E F

41 Patience II -mallin mukaan hiottu 712-viisteinen vuorikide, halkaisija 2,8 cm.

Patience II cut with 712 facets on rock crystal, diameter 2.8 cm.

Hioja | Gem cutter: Olavi Perkiö. Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK.

Jalokivenhioja Olavi Per- Gem cutter Olavi Perkiö Korukivenhiontaa Cabochon kiö opettaa viistehiontaa. teaching facet cutting. tahkoilla. cutting.

42 Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Hionta paljastaa kauneuden Beauty is born from shape

Satu Hietala Satu Hietala

ykyään korukivien hionta on Suomessa n Finland today, the shaping of gemstones is Nenimmäkseen harrastustoimintaa, mutta sen Imostly in the hands of hobbyists. However, the laatu on usein täysin ammattimaista. Suomen kor- quality of work is still often completely profes- kea palkkataso rajoittaa pienyritysten hiomotoi- sional. Small businesses have a tough time doing mintaa, sillä Kaukoidässä voidaan hiottaa koruki- lapidary work due to Finland’s high level of wages viä murto-osalla Suomen hintatasosta. – countries in the Far East offer the service for a Erilaisia kivenhiontatapoja on monia ja kiveä fraction of the local cost. voi muotoilla joko käsin tai koneiden avulla. Eri- There is a good number of different ways to laiset hiontamuodot luokitellaan pääosin pyö- shape stones, either mechanically or by hand. The röhiontaan ja viistehiontaan. Pyöröhionta eli different shapes mostly fall into one of two catego- cabochon-hionta on tasohionnan päämuoto, jossa ries: cabochon and faceted. Cabochon is the main kiven yläosa on hiottu pyöreäksi ja alaosa tasai- type of surface grinding. In a cabochon cut, the seksi. Pyöröhionta sopii läpinäkymättömille ko- stone’s top is fashioned into a dome and the bottom rukivimateriaaleille. Pyöröhiottuja kiviä käytetään is evened out. Cabochon is a style most suited for yleensä kaulakoruissa, rintakoruissa, sormuksissa opaque gemstones. Cabochon-cut stones are typi- ja korvakoruissa. cally used in necklaces, brooches, rings, and earrings. Ennen hionnan aloittamista valitaan hionta- Before work can begin, the appropriate tapa, hionnan suunta ja arvioidaan, millä koneilla, technique and orientation must be decided, and hionta- ja kiillotusaineilla saavutetaan haluttu lop- the proper equipment and cutting and polishing putulos. Kiven työstämisen ensimmäinen vaihe on materials must be selected based on the desired kiven sahaus. Raakakivestä sahataan siivu, johon result. The first stage in the process is “slabbing”. piirretään yleensä sabluunan avulla haluttu geo- A slab is sawn off the raw stone, and a template metrinen muoto. Tämän jälkeen kivisiivu muo- is used to draw the desired geometric shape on tosahataan aihioksi ja aloitetaan karkeahionta the slab. Following the template, the slab is sawn joko karkeahiomalaikalla tai -tahkolla. Karkean into a shape, a “blank”, and ground into a rough muotoilun jälkeen kiviaihio kiinnitetään hioma- shape using a wheel or a grindstone. After the puikkoon ja aihion pintaa hiotaan kuperaksi kes- preliminary shaping is done, the blank is attached kikarkealla hiomalaikalla, minkä jälkeen hiontaa to a dop stick and the surface of the blank is shaped jatketaan yhä hienorakeisimmilla hiontalaikoilla. into a dome, starting with a medium-grade wheel Lopuksi kivi kiillotetaan, irrotetaan hiomapuikosta and proceeding with ever-finer wheels. Polishing ja istutetaan tai liimataan korupohjaan. Kiillotuk- adds the finishing touch to the stone, which is sessa käytetään metallioksideja ja timanttipulveria, then separated from the dop stick and fastened to jotka levitetään tahnana kiillotuslaikalle. a bezel setting (mount). A metal oxide or diamond Pyöröhiottu kivi voi olla hyvin tarkasti suun- powder paste and a lapping machine are used for niteltu tai vapaamuotoinen. Kivet voivat olla lä- the polishing. 43 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

pinäkyviä tai läpinäkymättömiä, erikokoisia ja Cabochon stones can be fashioned very pre- -muotoisia. Pyöröhionnan tärkein tehtävä on cisely or freely. The stones can be transparent or tuoda opaakkien eli läpinäkymättömien kivien opaque and in any shape or size. The primary perusväri näkyviin parhaalla mahdollisella ta- objective of a cabochon cut is to bring out the valla. Pyöröhionta on helpompaa ja halvempaa base colour of an opaque stone in the best way kuin viistehionta, ja siksi se soveltuu myös edulli- possible. Cabochon cutting is an easier and more sille korukivimateriaaleille. Pyöröhiontaan sopivia affordable method compared to faceting, and as kiviä on Suomessa runsaasti. Sopivaa materiaalia such more suited for the cheaper and lower-grade löytyy erityisesti soramontuista sekä kallioleik- gemstone materials. There are plenty of stones kauksista. Varsinkin kovia ja värikkäitä mineraaleja, sold in Finland that are suitable for cabochon cut- kuten kvartsia, epidoottia ja maasälpiä, sisältävät ting. Good raw material is found in gravel pits kivilajit sopivat pyöröhiottaviksi. Kiven käyttö- and rock cuttings. Rocks containing hard and kelpoisuuden ratkaisee monesti sen kauneus ja colourful minerals, such as quartz, epidote, and käyttötarkoitus. feldspars, are prime material for cabochon cut- Kiviä voi hioa myös rumpuhiomakoneessa ting. The worthiness of a stone is often decided rummuttamalla. Tällöin kivi voi olla esimuo- by its beauty and intended use. toiltu tai luonnon muovaama. Vapaamuotoisia Stones can also be polished by mechanically eli niin kutsuttuja barokkihiontaisia kiviä käyte- tumbling them. Tumbled stones can be preformed tään pääasiallisesti helminauhoissa, korvakoruissa or in their natural state. Freeform “baroque pro- ja riipuksissa. file” stones are mainly used in necklaces, earrings, Yhdistelmäkoneella pyöröhiontaisen ko- and pendants. rukiven voi tehdä samalla laitteella alusta lop- Multifunction machines can be used to pro- puun. Koneessa on sekä kivisaha että hiontaan duce cabochon-cut stones from start to finish. ja kiillotukseen tarvittavat laitteet. Pyöröhionta- These machines include a stone saw and the tekniikalla voidaan hioa pyöreän muodon lisäksi necessary equipment for grinding and polish- muitakin muotoja, kuten pallo, soikio, antiikki eli ing stones. Aside from the basic circular form, neliö tai suorakaide pyöristetyin kulmin, kolmio, the cabochon cut can be used to make the fol- sydän, vaakuna, carree eli neliö, kuusikulmio, ba- lowing shapes: sphere, oval and antique (cushion), quette eli suorakaide, trapetsi eli vinoneliö, pen- meaning a square or rectangle with cut corners; deloque eli päärynä, pampel eli riipus ja oliivi eli triangle, heart-shaped, shield, carree (a complete kapea tynnyri. square), hexagon, baguette (a step-cut oblong) tra- Raakakiven ominaisuudet kuten kovuus, loh- pezium (British, trapezoid in American English), kosuunnat, raot, sulkeumat, raitaisuus, kuviointi ja pendeloque (pear-shaped), pampel (meaning pen- muu värivaihtelu otetaan huomioon korukiven dant), and olive (narrow barrel). kokoa ja muotoa suunniteltaessa sekä pyörö- että The properties of a raw stone – hardness, viistehionnassa. Hyvän hiontatuloksen aikaan- cleavage planes, fissures, inclusions, striping, pat- saamiseksi kiinnitetään huomiota myös kivien tern, and other colour changes – are taken into optisiin ominaisuuksiin. Pyöröhionta soveltuu account in both cabochon cuts and faceting when 44 parhaiten kiville, jotka ovat läpinäkymättömiä designing the size and shape of the gemstone. The Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Ilomantsin serttikivi kiinnitettynä pyörö- Hiottavien kivien laatua tarkastellaan kastelemalla. hiontatikkuun kiillotusta varten. Kivet Pyhtään sorakuopista.

Chert rock from Ilomantsi fastened on a Wetting is a much used method to test the rock mate- cabochon cutting dop for polishing. rial for cuttiing. Pebbles are from esker pits in Pyhtää.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. tai joilla on näyttäviä optisia ominaisuuksia. Lä- optical properties of the stone are also noted to pikuultaviin ja läpinäkymättömiin kiviin saadaan guarantee the best possible cut and polish. The pyöröhionnalla yleensä esille kiven kauneimmat cabochon method is at its best when used on värit ja valon pintailmiöt, kuten kiilto. opaque stones or stones with spectacular opti- Viistehiontaa käytetään miltei yksinomaan lä- cal features. Cabochon can bring out the most pinäkyviin jalokiviin. Viistehionnan päämääränä attractive colours of both transparent and opaque on hiottu kivi, jonka yläosa päästää valon sisään ja stones, as well as surface phenomena like lustre. jonka oikeisiin kulmiin hiotut alaosan viisteet hei- Faceting is used almost exclusively on trans- jastavat valon takaisin ylös kohti katsojaa. Hiottu parent precious stones. It aims to produce a kivi koostuu lukuisista tasopinnoista eli viisteistä. polished stone that takes in light from above, Viisteet hiotaan niin kutsutulla viistehiomako- and uses its lower facets to reflect the light back neella, jolla voidaan hioa sama kulma ja asento up towards the viewer. Faceted stones will have kiveen toistuvasti. Viistehionnalla tuodaan esille numerous facets cut onto them. The facets are läpinäkyvän kiven arvostetuimmat ominaisuudet: made with a lapping machine (polishing lap) that väri, loisto, tuli ja välke. Monet pienet tasaiset pin- allows the same angle and position to be lapped nat antavat kivelle paremman loiston ja värileikin onto the stone repeatedly. Faceting promotes the kuin yksi suuri pinta. most appreciated properties of transparent stones; 45 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Viistehionta aloitetaan tekemällä raakakivestä colour, brilliance, fire, and scintillation. Compared aihio, samoin kuin pyöröhionnassa. Kivi kitataan to a single large surface, having many smaller flat metallipuikkoon, joka kiristetään viistehiomako- surfaces gives the stones more brilliance and col- neen hiomavarteen. Viisteet tehdään vaakatasossa our range. pyörivällä hiomalaikalla aihion mukaan. Erityi- The process begins the same way as with sesti viistehionnassa hiontamalli pyritään suun- cabochons: with the making of the blank. The nittelemaan siten, että raaka-aine hyödynnetään preformed stone is then attached to a metal stick, mahdollisimman tarkkaan. Tärkeä mitta on myös which is fastened to the faceting head of the lap- korkeuden ja leveyden suhde, sillä se pitää valita ping machine. Facets are ground into the blank kiven taitekertoimen perusteella. using a horizontal polishing lap. In faceting in Nykyaikaiset viistehiontamuodot ovat oikeas- particular, the shape is designed for maximum taan muunnelmia niistä muodoista, jotka kehitet- yield from the raw material. The ratio between tiin jo 1400-luvulla. Viistehiontamalleja on esitetty length and width is important. kirjallisuudessa lukemattomia ja niitä julkaistaan The modern faceting shapes are mostly varia- koko ajan lisää. tions on the shapes that were originally developed Tunnetuin hiontamuoto on briljanttihionta, in the 1400s. Literature in the field lists a pleth- jolla on kohta 400 vuoden kehityshistoria taka- ora of faceted shapes, and more are introduced naan. Nimitystä briljanttihionta käytettiin ensim- every year. mäistä kertaa vuonna 1614 jalokiviseppä Daniel The best-known cut and shape is the bril- de Hasen inventaarioluettelossa. 1600-luvun lo- liant cut. The brilliant shape has seen nearly 400 pulla timantteja osattiin hioa briljanttihiontaa years of development. The term brilliant cut was muistuttavalla tavalla. Briljanttihionnan suosio pe- first used in 1614 by lapidary Daniel de Hasen in rustuu sen suhteellisen ihanteellisiin loisto-omi- his inventory list. Towards the end of the 1600s, naisuuksiin. 1700-luvun alussa alettiin arvostaa diamonds could be cut in ways that resembled loistoa ja monet vanhat timantit hiottiin uudel- the brilliant cut. The brilliant cut has become leen. Myös sateenkaaren väreissä loistava dispersio popular due to its relatively ideal brilliance. Bril- eli tuli haluttiin esiin. Timantissa on poikkeuk- liance became more desirable in the early 1700s, sellisen voimakas dispersio ja tämän vuoksi se and many old diamonds were re-polished. Fire välkehtii spektrin eri väreissä. Briljanttihionta so- – the dispersion into the colours of the rainbow veltuu parhaiten värittömille kiville, joilla on kor- – was also desired. Due to the powerful dispersion kea taitekerroin. Hiontatapa myös hävittää pieniä of diamond, it can glimmer in different spectral värivivahteita, mistä syystä briljanttihiontaa käy- colours. Transparent stones with a high refrac- tetään erityisesti timantteihin. tive index are ideal for the brilliant cut. This cut Useimmat viistehiontamuodot voidaan johtaa also hides minor discolouration, which is why the kahdesta perusmuodosta, briljantti- ja porrashion- brilliant cut is so often used in diamonds. nasta. Briljantin muunnoksia on monia. Pisara on Most faceting shapes can be traced back to yksi briljanttihionnan muunnoksista. Monet maa- the two basic shapes: the brilliant cut and the step ilman suurimmista timanteista on hiottu pisaran cut. There are many versions of the brilliant cut. 46 muotoon, kuten esimerkiksi maailman suurim- The pear (or “tear drop”) is one type of brilliant Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Planetaariohiontainen savukvartsi. Hal- Smoky quartz from Kaatiala with planetary kaisija: 20,7 mm. Hionut Tauno Paronen. cut designed by Tauno Paronen. Stone diam- Kokoelma: GTK:n kivimuseo, Tauno Paro- eter: 20.7 mm. Tauno Paronen gemstone col- sen kokoelma. lection in Geoexhibition in GTK, Espoo.

Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. 47 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

masta timantista hiottu Cullinan I eli Afrikan cut. Many of the largest diamonds in the world, tähti. Se painaa 530,2 karaattia eli noin 106 gram- including Cullinan (3,106.75 carats), have been maa. Markiisihionta kuuluu klassisiin briljantin cut into the pear shape. The largest stone cut from muunnoksiin. Markiisihiontaa on sanottu timan- it is Cullinan I, known as the Great Star of Africa. tin hiontamallien kuningattareksi. Syynä korkeaan It weighs 530.2 carats, which is approximately arvonimeen on sen poikkeuksellinen välke, jonka 106 grams. The marquise cut is a classic version hiontamuoto saa aikaan. of the brilliant cut. The marquise cut is said to Porrashionta ja sen muunnelmat korostavat be the queen of diamond shapes. The reason for kiven väriä ja soveltuvat siksi parhaiten kiville, joi- this prestigious title is the exceptional scintillation den kauneus perustuu väriin. Saksihionta on por- produced by this variant. rashionnan muunnos, jolla saavutetaan enemmän The step cut and its variants accentuate the loistoa kuin perinteisellä porrashionnalla. Saksi- colour of a stone and are thus best used on beau- hiontaa on käytetty usein automaattikoneilla hio- tifully coloured stones. The scissors or cross cut tuissa synteettisissä kivissä. Toinen paljon käytetty is a step cut variant that yields better brilliance porrashionnan muunnos on smaragdihionta. than the traditional step cut. The scissors cut has Päähiontamallien lisäksi on suuri joukko been prevalent among synthetic stones lapped muita harvemmin käytettyjä hiontamuotoja. with automatic machines. Another widely used Näistä tunnetuin on ruusuhionta. Ruusuhionta and arguably the original step cut is the emer- kehitettiin jo ennen 1000-lukua mutta se kehit- ald cut (trap cut). tyi vasta 1600-luvun loppupuolella nykyisen kal- In addition to the most popular shapes, there taiseksi. Maailman tunnetuin timantti, Britannian are a great number of less-used shapes. The most kruununjalokivi, Intiasta löydetty Koh-i-noor, recognised of them is the rose cut. The rose cut on alun perin ruusuhiottu jo ennen vuotta 1530. came about even before the 11th century, but Ruusuhiontaa käytetään, kun raakakivestä halu- only in the late 1600s was it developed into its taan saada mahdollisimman suuri hiottu jalokivi. modern form. The Koh-i-Noor, the world’s most Täysin neliömäinen princess-hionta on viime famous diamond and a British crown jewel, was aikoina saanut suuren suosion. Yksinkertaiseen originally discovered in India and rose cut some muotoon on helppo saada hyvä optinen toimi- time prior to 1530. The rose cut is used when the vuus. Hiontamuotojen kehitys vie kohti optista largest possible gemstone must be shaped from a symmetriaa ja paremmin loistavia kiviä. raw stone. The popularity of the completely square princess cut has risen sharply in recent years. It is easy to achieve optimal optical properties with a simple shape. Cuts and shapes are developed towards perfect optical symmetry and more brilliant stones.

48 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Korukivien lohkarejäljitys The boulder prospecting of gemstones Pekka Huhta Pekka Huhta orukiviä sisältäviä lohkareita voidaan jäljit- Ktää samoilla perusteilla kuin malmilohka- oulders containing gemstones can be found reita. Moreenista maan pinnalta löydettyjen loh- Butilising the same principles used in ore kareiden kohdalla tärkeintä on selvittää jäätikön prospecting. For surface boulders embedded in viimeinen virtaussuunta. Suunta voidaan päätellä till, the first thing to do is to determine the latest alueen uurresuunnista tai virtaviivaisista maaperä- flow direction of the continental ice. Striations, muodoista kuten drumliineista. Jos lohkare löytyy grooves or oriented landforms like drumlins can maan alta kaivannosta, on selvitettävä lohkareen be used to determine the flow’s direction. If the paikka maaperän kerrosjärjestyksessä. boulder is a subterranean one discovered during Pohjois-Suomessa jäätikön virtaussuunnat excavation, its position in the Quaternary strati- vaihtelevat, joten siellä lohkareiden jäljittämi- graphy needs to be determined. nen voi olla vaikeampaa. Pohjoisimmassa Lapissa The flow directions of continental glaciers yleisin lohkareiden kulkeutumissuunta on ollut in North Finland vary, which may make boulder muusta Suomesta poiketen lounaasta koilliseen. tracing more difficult. In the northernmost parts Etelämpänä lohkareet ovat kulkeneet pääosin luo- of Lapland, boulders have most commonly been teesta kaakkoon. moved northeast, unlike in the rest of Finland. In Muista maalajeista kuin moreenista löydet- the south, boulders have mostly moved southeast. tyjen lohkareiden jäljittäminen on vaikeampaa. If the soil type around the boulder is not Harjuissa olevat kivet ja lohkareet ovat tulleet ve- till, tracing the boulder will be more difficult. In sivirran mukana Etelä-Suomen alueella luoteesta Southern Finland, the rocks and boulders depos- tai pohjoisesta. Pohjois-Suomessa kuljetussuunta ited in eskers have been transported by water vaihtelee pääosin lounaasta koilliseen. flows from the northwest or the north. In North- Kun kiinnostava lohkare löytyy, sen löytö- ern Finland, the direction of transportation varies, paikka lähiympäristöineen tutkitaan tarkkaan but is primarily due northeast. muiden samanlaisten lohkareiden löytämiseksi. Once a promising boulder is discovered, the Myös lähiseudun kalliopaljastumat tutkitaan. Et- site of its discovery and the surrounding area sintäaluetta laajennetaan, kunnes ollaan varmoja, are explored to locate any similar boulders. Any että uusia samantyyppisiä lohkareita ei enää löydy. bedrock outcrops are also examined. The pros- Tämän jälkeen jatketaan tutkimuksia jäätikön pecting area is expanded until it is certain that tulosuuntaan tarkastelemalla kalliopaljastumia ja no new similar boulders can be found. After this, kaivamalla maaperään koekuoppia. Ilman maan- the investigation is continued towards the glacier omistajan lupaa ei voida tehdä muuta kuin silmä- flow direction by examining rock surfaces and määräistä tutkimusta. digging test pits in the ground. Only visual inves- Hankalaa maastoa lohkareiden löytymiselle tigation is permitted without permission from the ovat suot ja savikkopellot, helpompia sora- ja landowner. 49 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

hiekkamontut, kivikkoiset moreenimaat, kivik- Peat lands and clay soil fields are difficult ter- koiset rannat, teiden vierustojen kivikot, uudet rain in which to find boulders, whereas gravel tieleikkaukset, peltojen kivirauniot, rakennus- and sand pits, rocky moraines and shores, rocky ten perustuskuopat ja viemärikaivannot. Ko- roadsides, fresh roadwork rock cuttings, rubble in rukivien etsintää näistä lohkareiden löytymisen fields, building foundation pits, and ditches offer suhteen otollisista paikoista kuitenkin rajoittaa se, easier ground. Prospecting for gemstones in these että rakennustyömailta, asuinrakennusten tai mök- areas is limited by the fact that a permit is required

Salpausselkä-vaiheen aikainen ja sitä nuorempi virtaus The flow during and after the Salpausselkä stage

Salpausselkä-vaihetta edeltänyt virtaus The flow preceding the Salpausselkä stage

Viimeisen jääkauden alkuvaiheen virtaus The flow during the initial stage of the last glaciation

Viimeistä jääkautta vanhempi virtaus The flow preceding the last glaciation

Määrittelemätön vanhempi jäätikön virtaus Unspecified older direction of the glacial flow

Jäänjakajavyöhyke Ice divide zone

Preglasiaalisen rapakallion esiintyminen yleistä Preglacial weathered bedrock common beneath the Quaternary deposits

GTK:n laatimista jäätikön vir- taussuuntakartoista saadaan apua myös korukivien emäkal- lioiden jäljitykseen.

GTK's boulder transport maps help to locate gemstone occurrences. 100 km Laatijat | Complers: Heikki Hirvas, 50 Keijo Nenonen, GTK. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Lohkare-etsintä sopii myös korukivien jäljitykseen.

Boulder tracing can be used to gemstone exploration, too.

Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK.

kien pihoilta sekä rannoilta etsimiseen tarvitaan for prospecting in construction sites, in the yards lupa. of residential or holiday residences, and on shores. Suomen korukiviesiintymistä ainakin Ylä- In Finland, the spectrolite in Ylämaa, dia- maan spektroliitti ja Sääksjärven akaatit ovat löy- monds in Kaavi, and agates in Sääksjärvi at tyneet lohkarejäljityksen avulla. Lapin rubiinien, least have been discovered as a result of boul- safiirien ja smaragdien emäkalliot odottavat yhä der prospecting. The parent outcrops of all the löytäjiään. Samoin monet Pohjanmaan jaspis- ja rubies, sapphires, and emeralds found in Lapland kalsedonilohkareista odottavat niille omistautu- remain undiscovered. Similarly in Ostrobothnia, vaa lohkare-etsijää. many jasper and chalcedony boulders await eager Rakentajien kuljettamasta louheesta löydetty- boulder-prospectors. jen korukivien lähtöpaikkojen selvitysten voidaan The source tracing done on the gemstones myös ajatella olevan eräänlaista lohkarejäljitystä. discovered in the quarry material of construc- Esimerkiksi nuummiittia löytyi ensin louhinta- tion sites can also be seen as a kind of boulder murskeesta Suomenlinnasta. Nuummiitin esiin- prospecting. For example, nuummite was first tymispaikka saatiin lopulta jäljitettyä läheiseen discovered in Suomenlinna in crushed stone sam- Hevossalmeen, Laajasalon ja Santahaminan vä- ples. The deposit was finally located in the nearby liin, josta louhetta oli kuljetettu Suomenlinnaan. Hevossalmi sound, between Laajasalo and San- Suomi on suhteellisen harvaan rakennet- tahamina, where the crushed material had been tua ja maanmuokkaus on vähäistä. Suomesta voi excavated for use in Suomenlinna. löytyä myös tulevaisuudessa hyviä uusia jaloja As Finland remains sparsely populated, rela- korukiviesiintymiä. Erityisesti pegmatiittiesiin- tively little construction and excavation has taken tymät, jotka ovat kallioperässä juonina tai pah- place. New precious and gemstone deposits may kuina, voivat piiloutua paksujen maapeitteiden be discovered in Finland in the future. Pegma- alle näkymättömiin. tite deposits in particular are hidden from sight under thick soil cover, embedded in bedrock as veins and domes. 51 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Lakipykälät rajaavat etsintää Law restricts prospecting

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

uomen kaivoslaissa jalokivet kuuluvat kaivos- he Finnish Mining Act classifies precious Smineraaleihin kuten malmimineraalit, teolli- Tstones as mining minerals, the same as ore suusmineraalit ja eräät taloudellisesti hyödynne- minerals, industrial minerals, and other com- tyt kivilajit, esimerkiksi vuolukivi. Kaivosmineraa- mercially exploited rocks such as soapstone. The lien louhinta edellyttää aina asianmukaisia lupia extraction of any mining mineral requires the ja selvityksiä. Vuoden 2011 kaivoslain perusteella appropriate permits and assessments. According to jokainen voi kuitenkin ottaa maankamarasta pie- the current Mining Act from 2011, anyone is per- niä näytteitä myös mahdollisia jalokiviä etsies- mitted to take small rock samples for the purpose sään. Näytteenottoa rajoittavat monet määräyk- of prospecting for precious stones. This sampling set ja ohjeet. is governed by numerous rules and regulations. Korukivet puolestaan kuuluvat rakennuski- Gemstones, however, fall under the Finnish vien tapaan vuoden 1981 maa-aineslain ja vuoden Land Extraction Act (1981) and the Land Extrac- 2005 maa-ainesasetuksen piiriin. Korukiviä löytyy tion Decree (2005) – the same as building stones. satunnaisesti varsinkin rakennus- ja tietyömaiden Gemstones are occasionally discovered during louhinnoissa. Näiden löytöjen pienimuotoinen excavation in construction and roadwork. These hyödyntäminen voi tapahtua maanomistajan ja ra- discoveries can legally be exploited on a small kennusurakoitsijan antaman suullisen luvan turvin. scale with the oral authorisation of the landowner Vanhan suomalaisen tavan mukaan jokaisella and building contractor. on oikeus liikkua luonnossa myös toisen omista- Old Finnish custom gives every person the malla maalla ja käyttää luonnonantimia kohtuul- right to travel freely in nature – even on lands lisessa määrässä. Jokamiehenoikeudet ovat jatketta owned by others – and to make reasonable use tälle perinteelle. Oikeudet perustuvat useisiin eri of nature’s bounty. Everyman’s right is a contin- lakeihin sekä asetuksiin, ja niissä määritetään, uation of this tradition. This right is based on mikä on kohtuullista ja mikä kiellettyä. Jokamie- several statutes that define what is reasonable and henoikeudet oikeuttavat luonnossa liikkumiseen what is prohibited. Everyman’s right is the right to ja hyödyntämään luontoa tietyin rajoituksin. Jo- move freely in nature and to take advantage of it kamiehenoikeudet sallivat myös vähäisen kivien with certain restrictions. The collection of mi- keräämisen toisten mailta. nute quantities of rock from the land of another Suomen lisäksi Euroopassa vain Norjassa, is covered by this right. Ruotsissa ja Skotlannissa on verrattain laajat joka- In Europe, only Norway, Sweden, and Scot- miehenoikeudet. Ympäristöministeriö julkisti syk- land are similar to Finland in having such broad syllä 2012 oppaan Jokamiehenoikeudet ja toimiminen rights. The guide Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Siihen on koottu tietoa nykyisen toisen alueella (Everyman’s right and what is per- lainsäädännön tulkinnasta. Etsintätoiminnasta suo- mitted on the lands of another) was published in 52 jelualueilla on julkaistu erillinen opas. 2012 by the Ministry of the Environment. This Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Kiviharrastajan oikeus kerätä kiviä siis pe- guide summarises the current legislation. A sep- rustuu jokamiehenoikeuksiin. Näihin oikeuksiin arate guide on prospecting in conservation areas perustuvat myös kansannäytetoiminta ja näytteen- is also available. otto malminetsinnän alkuvaiheessa. Tämä jo aiem- In summary, the right of a gem hobbyist to min vakiintunut etsintäkäytäntö on lisätty vuoden collect stones is based on everyman’s right. The 2011 kaivoslakiin. Kaivoslain mukaan vähäisten right also covers layman’s sample practice and the näytteiden ottaminen toisen maalta on sallittua, initial sampling of ore prospecting. This well-es- kun tarkoituksena on kaivosmineraalien löytämi- tablished practice of exploration was included in nen. Laissa määritetään, että kivien kerääminen ei the Mining Act of 2011. According to the Min- saa aiheuttaa vähäistä suurempaa vahinkoa luon- ing Act, it is permitted to take minor samples on nolle tai maanomistajalle. Tämä tarkoittaa, että the land of another for the purpose of discovering yksittäisiä kivinäytteitä saa ottaa kalliosta ja maa- mining minerals. The Act further stipulates that perästä, mutta selvästi näkyvää jälkeä ei saa jäädä. sampling may not cause any damage or more than Toisaalta jokamiehenoikeuksissa ei oteta kantaa minor inconvenience or disturbance to natural toiminnan kaupallisuuteen. Lain kohdan tulkit- surroundings or their relevant landowner. Essen- seminen on varsin hankalaa. tially this means that single rock samples can be Suositeltavaa on vähänkin tulkinnanvaraisissa gathered from bedrock and the soil, but no clearly tapauksissa ottaa ensimmäiseksi yhteyttä maan- visible damage may be caused. Everyman’s right says omistajaan. Etenkin suurempien ryhmien ohjaa- nothing of commercial activity. This leads to dif- minen toisen maalle keräilytarkoituksissa on asia, ficulty in interpreting the legislation. josta maanomistajan on syytä olla tietoinen. If the case is open to interpretation in the slightest, it is advisable to first contact the landowner. Moving large groups onto the lands of another for the purpose of collecting material constitutes a case in which the landowner should be informed.

Kivikerhot jakavat Associations, the founts of korukivitietoa gemstone knowledge

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

uomen kivikerhoissa harrastetaan pääasiassa he Finnish gem and mineral clubs and hob- Skorukivien hiontaa ja etsintää sekä mineraa- Tbyist associations typically practice gem- lien keräilyä. Monet malminetsijätkin ovat yhdis- stone cutting, prospecting, and mineral collect- tysten jäseniä. Korukiviin liittyvää tietoa jaetaan ing. Many ore prospectors also belong to an kerhoissa asiantuntijaesitelmiä pitämällä, julkaise- association. The associations dispense gemstone- malla lehtiä ja kirjoja sekä järjestämällä messuja and mineral-related knowledge through expert 53 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Kuortaneen Kaatialan vanhaa pegmatiittilou- hosta on pidetty kun- nossa paikallisen kivikerhon voimin.

Local rock club upkeeps old pegmatite quarry in Kaatiala, Kuortane, for gemstone tourists.

Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK.

ja muita yleisötapahtumia. Toiminnan tulokselli- presentations, magazines, and books, and by hold- suudesta kertoo se, että Suomen korukivilöydöt ing exhibitions and other public events. The fact ovat pitkälti harrastajien tekemiä. Korukiviker- that most of the gemstone discoveries in Finland hojen jäsenten huomattavimpia löytöjä ovat esi- have been made by amateur geologists is a testa- merkiksi Luumäen jaloberyllit, Helsingin nuum- ment to the work done by the associations. The miitit ja Kuusamon ametistit. Kerhojen hionta- gem beryls in Luumäki, the nuummite in Hel- laitteilla tehdään myös paljon uusien kivilöytöjen sinki, and the amethysts of Kuusamo are some of koehiontaa, mitä ei kaupallisesti kannattaisi tehdä. the most notable discoveries made by association Vuonna 2015 Suomessa toimi 26 korukivi- members. A fair amount of experimental cutting kerhoa. Yksittäisen kerhon jäsenmäärä vaihtelee and polishing of new materials that would not muutamasta kymmenestä noin tuhanteen. be commercially viable to perform is carried out Vanhin korukiviin keskittynyt kerho, Suo- using the associations’ equipment. men jalokiviharrastajain yhdistys ry, SJHY, perus- In 2015, the number of gem and mineral tettiin 17.3.1977 Helsingissä. Sen toiminta 1980- ja associations in Finland was 26. The size of the 1990-luvuilla innosti harrastajia perustamaan ker- associations varies, from a few dozen people to hoja myös muihin kaupunkeihin. SJHY:n jäsen- about a thousand. lehti, Kivi, on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta The oldest gemstone hobbyist association 1983 neljä kertaa vuodessa. Lehti on pyrkinyt ker- is Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys ry (Finnish tomaan kattavasti korukivialan tapahtumista ja Gem Hobbyists’ Society), or SJHY, which was löydöistä. founded on March 17, 1977 in Helsinki. SJHY Etelä-Pohjanmaan vireä Lakeuden kivikerho activities in the 1980s and 1990s encouraged hob- 54 ry puolestaan on kunnostautunut julkaisemalla byists to found more associations in other cities. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Lakeuden kivikerhon järjestämät kivimessut Jurvassa vuonna 2012.

Mineral fair at Jurva.

Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK.

alueensa korukivi- sekä kultakirjan ja pitämällä Kivi (“Stone”) is the SJHY members’ quarterly paikallisia, toimintansa lopettaneita kivilouhoksia that has been published without interruption vierailukunnossa. Esimerkiksi Kaatialan ja Haapa- since 1983. The magazine has reported widely on luoman pegmatiittilouhoksille on saatu hyötykäyt- events and discoveries in the field of gemstones. töä möyhimällä vuosittain jätekivikasoja, jolloin Lakeuden kivikerho is an active association in niistä paljastuu kivituristeille uutta kerättävää. Southern Ostrobothnia. They have made their Tampereen kivikerho ry:n toiminta on suun- mark by publishing books on the gemstones tautunut hiomotoiminnan ohella kiviretkiin koti- and gold in their area, and by looking after local ja ulkomaille sekä viime vuosina Mineralia-lehden closed-down quarries so that they can still be kustantamiseen. Mineralian korkealaatuiset kiviku- visited. The pegmatite quarries in Kaatiala and vat ja se, että lehteä voi lukea vapaasti netissä, ovat Haapaluoma have been utilised by annually sift- tuoneet alalle uusia kiviharrastajia. Kiviharrastus ing through the rock waste piles so gem tourists on myös monipuolistunut, kun lehdessä on esi- can find collectable stones. telty valokuvausta ja geologista luontoharrastusta In addition to lapidary activities in Tampere, korukivien hionnan rinnalla. Lehti on tavallaan the local gemstone association has made “gem toiminut kaikkien kivikerhojen yhteisenä ääni- excursions” both nationally and abroad, and has torvena, koska monilla pienemmillä kerhoilla ei recently begun publishing the Mineralia magazine. ole mahdollisuutta julkaista omaa lehteä. Mineralia, through its high-quality illustrations Viime vuosina Lapin Kullankaivajain Liitto ry of stones and allowing free access to content (LKL) ja kullankaivajien harrastajaseurat ovat al- online, has attracted new hobbyists. The hobby kaneet kiinnittää huomiota huuhdonta-alueiden has also become more varied, as the magazine has korukiviin. Monet kullankaivajat ovat ryhtyneet included articles on photography and recreational 55 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Tampereen kivikerho esittelee toimintaansa Lahden kerhon messuilla.

Tampere rock club exhibits its activities in Lahti club’s mineral fairs.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Kiviharrastaja Risto Vainio esittelee löytämästään noduli- kivestä valmistettua palloa SJHY:n kivientunnistusillassa.

Gem hobbyist Risto Vainio shows sphere made of his nodule rock find at an identification evening in SJHY club.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

geology in addition to the articles on gemstone cutting and polishing. In its own way, the magazine has been the common voice for all gem and mineral associations, as many smaller clubs do not have the means to publish their own magazine. Lapin kullankaivajain liitto ry (LKL) and the gold prospectors’ hobbyist associations in Lapland have started paying attention to the gemstones in the mining areas. Many gold prospectors are now etsimään huuhdontaränneistä korukiviä kullan looking for gemstones in their sluices in addi- ohessa. Eräiden Lemmenjoen alueen kaivospii- tion to gold. Some family members of the gold rien kullankaivajien perheenjäsenet ovat koulut- prospectors in the Lemmenjoki area have trained tautuneet kultasepiksi ja alkaneet itse valmistaa themselves as goldsmiths and now produce jew- 56 koruja kultahipuistaan ja paikallisista korukivistä. ellery from the local gold and gemstones. Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Satu Hietala tunnistaa Satu Hietala identifies kansannäytteitä kirjas- rock samples in local tossa Keski-Pohjanmaalla. library in Ostrobothnia.

Kuva | Photo: Jari Nenonen, GTK.

Kansannäytetoiminta tukee Layman’s sample practice sup- korukivien etsintää ports gemstone prospecting

Satu Hietala Satu Hietala

ansannäyte on kiviharrastajan geologille layman’s sample (kansannäyte) is a sample Ktai muulle asiantuntijalle toimittama kivi-, Aof rock, minerals, or soil sent to a geolo- mineraali- tai maaperänäyte. Geologian tutki- gist or other type of expert by a rock hobbyist. muskeskuksen kansannäytetoimistossa Kuo- The Layman’s Sample Office of the Geological piossa vastaanotetaan vuosittain tuhansia näytteitä Survey of Finland (GTK) receives these sam- eri puolilta Suomea. Toiminnan piiriin kuuluvat ples from all over Finland with thousands sent in malminäytteet, teollisuusmineraalit, luonnonkivet every year. The office handles ore samples, indus- sekä jaloja korukivilöydökset sekä uusimpina trial minerals, dimensional stone, precious stone teknologiametallit. and gemstone discoveries, and metals of techno- Kansannäytetoiminta on GTK:n kansa- logical interest. laisille suuntaamaa maksutonta palvelua, jossa Layman’s sample practice of GTK provides heidän kansannäytetoimistoon lähettämänsä ki- citizens a chance to send rock samples for anal- vinäytteet tutkitaan ja tutkimustulokset toimite- ysis free of charge. Each received sample will be 57 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Pikkulapset saatiin innostu- maan korukivistä aarteenetsin- nän avulla Kuopion Puijolla.

Small children got interested in gemstones with treasure hunt arranged in Puijo, Kuopio.

Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK.

taan lähettäjälle. Kansannäytteiden lähettäjien ja studied, and the research results will be delivered näytteiden tiedot tallennetaan tietojärjestelmiin to the sender. All sender and sample information ja myöhemmin julkiseen arkistoon jatkotutki- is recorded in GTK’s data archives. GTK has vast musten varalta. Kansannäytetoimintaan kuuluvat archives on sample information, which can be myös kiviharrastajien sähköpostilla lähettämiin used for ore prospecting purposes. The sample lukuisiin kysymyksiin ja valokuviin vastaami- office also answers citizens’ geology-related ques- nen sekä monipuolinen koulutus-, neuvonta- ja tions and gives citizens competent and up-to-date opastustoiminta. information on the importance of raw materials Kuka tahansa voi lähettää kansannäytetoimis- to society and our everyday lives. toon korukivinäytteen tunnistettavaksi ja arvioi- Anyone can send their gemstone sample to tavaksi. Toimistoon lähetettyjen korukivien määrä the Layman’s Sample Office for identification and on kasvanut 2010-luvun alusta lähtien. Toimis- appraisal. The number of gemstones sent to the toon toimitetaan jonkin verran myös jalokiviä office has been growing since the early 2010s. tunnistettaviksi. For gemstone samples, the type of the rock or Korukivinäytteistä määritetään kivilaji tai mineral is determined and its suitability for use in mineraali ja arvioidaan kiven soveltuvuus koru- jewellery is assessed. First, a visual inspection of the kivikäyttöön. Näytteitä tutkitaan ensin silmämää- sample is performed using simple identification räisesti hyödyntämällä yksinkertaisia mineraalien methods. To determine the hardness, magnetism, tunnistustapoja. Tunnistusvälineiden, joita ovat te- and streak colouration, instruments such as a steel räspiikki, magneetti ja lasittamaton posliinin pala, spike, magnet, and an unglazed piece of porce- 58 avulla tutkitaan mineraalien kovuutta, magneet- lain are used. Further analysis is carried out using Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

tisuutta ja viirun väriä. Näytteet tutkitaan myös a stereomicroscope to analyse the smallest min- stereomikroskoopilla, jotta pienimmätkin mine- eral grains and to see the structure of the stone. raalirakeet ja kiven rakenne saadaan näkymään. Additionally, the sample’s radioactivity and fluo- Näytteistä mitataan lisäksi radioaktiivisuus sekä rescence are measured. In the case of precious tarkastetaan fluoresenssi. Jalokivistä ja läpinäky- stones or transparent gemstones, their specific vistä korukivistä mitataan lisäksi taitekerroin ref- gravity and refractive index are measured, the lat- raktometrillä sekä ominaispaino. Tunnistaminen ter using a refractometer. Other gemmological vaatii usein myös muita gemmologisia laitteita, equipment, such as the polariscope, dichroscope, kuten polariskooppia, dikroskooppia, spektro- spectroscope, and diamond tester, are needed for skooppia sekä timanttitesteriä. Osa näytteistä lä- reliable identification. Some samples are sent to the hetetään tarkempiin laboratoriotutkimuksiin GTK Research Laboratory for further analysis, so GTK:n tutkimuslaboratorioon, jossa mineraalin that their crystal structure and chemical composi- kiderakenne ja kemiallinen koostumus määrite- tion can be verified with scientific accuracy using tään tieteellisellä tarkkuudella röntgendiffraktio- X-ray diffraction and electron probe microanalysis. ja elektronimikroanalyysimenetelmillä. If the sample is from a new gemstone deposit, Uusien korukiviesiintymien tapauksissa voi- experimental cutting and polishing can be per- daan kansannäytetoimistoon lähetetyistä näytteistä formed on it at the office. The rock or mineral tehdä koehionta. Kivilaji- tai mineraalinäyte hio- sample is cut and polished using the office’s cab- taan toimiston pyöröhiontalaitteistolla. Uuden ochon equipment. Detailed exploration is done esiintymän tutkimusvaiheessa tehdään myös de- at the research stage of a new deposit – essentially taljikartoitus eli riittävän tarkkamittakaavainen this is a rigorous examination of the rock mass tutkimus kalliosta, jossa korukivilajia tai korumi- where the gemstone or mineral resides. If deemed neraalia esiintyy. Ensivaiheen tutkimukseen voi si- necessary, a core sample can be taken from the sältyä vielä kallionäytteenotto minikairalla. rock using a small drill. Löytäjilleen jaloja korukivet ovat aarteita. For the finder, a precious or gemstone is a Kansannäytetoimiston tutkimuksen tarkoituksena treasure. Research carried out at the Layman’s on paitsi pyrkiä löytämään uusia hyödynnettäviä Sample Office is aimed at finding new exploit- esiintymiä Suomesta, myös laajentaa kansallista able deposits in Finland, but also to expand the uusien mineraalilöytöjen tietopankkia. Koru- national database for new mineral discoveries. kivilöydöistä voi olla lisäapua, kun etsitään yh- Gemstone findings can provide valuable data for teiskunnalle muita raaka-aineita, sillä korukivet discovering other raw materials, as gemstones esiintyvät usein sellaisissa kallioperän heikkous- are often deposited in places of weakness in the vyöhykkeissä ja muuttuneissa kivissä, joissa myös bedrock and altered rock where metallic ore is metalliset malmit viihtyvät. Korukiviä löytyy also found. The waste rock piles of abandoned usein hylättyjen kaivosten ja louhosten hylkyki- mines and quarries often contain gemstones and vikasoista, mikä on hylättyjen kaivosten kivikaso- gemstone collecting is the best way to reuse and jen parasta uusiokäyttöä. recycle this material. Suuri osa kansannäytetoiminnasta on erilaa- A large part of layman’s sample practice con- tuisten kivikoulutusten järjestämistä sekä geo- centrates on education and training on the subject 59 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

logisen tiedon jakamista kivimessuilla ja muissa and dispensing geological knowledge at stone tapahtumissa. Kansannäytetoiminnan parissa työs- fairs and other events. Experts working in the kentelevät asiantuntijat luennoivat kansalais- ja layman’s sample practices give lectures at educa- työväenopistojen sekä kivikerhojen opetustilai- tional events in adult education centres and adult suuksissa, joissa esitellään korukiviä sekä annetaan educational institutes. These events are used to vinkkejä niiden löytämiseen. Korukivien etsimi- exhibit gemstones and guide people on how to nen mielletään aarteenetsinnäksi, kun taas malmin- find them. Gemstone prospecting is seen as treas- etsinnän merkitys on usein taloudellinen. ure hunting, whereas ore prospecting is often Suomessa viime vuosien aikana vilkastuneen economically motivated. korukivi- ja mineraaliharrastuksen myötä kansan- Thanks to the gemstone and mineral hobby näytetoimistoon saapuneiden näytteiden määrä ja boom of recent years in Finland, the number and laatu on kasvanut, ja on löydetty uusia hyödyn- quality of samples sent in to the Layman’s Sample nettäviä esiintymiä. Myös jo tunnettujen esiinty- Office has increased and new exploitable depos- mien alueelta on löydetty uusia mineraaleja sekä its have been identified. New minerals and types korukivityyppejä. of gemstone have also been discovered around Viime vuosien aikana merkittävimpiä uusia known deposits. löytöjä ovat olleet Laitilan rapakivigraniitti- The most notable finds in 2012 and 2013 were alueen korukivet, Nurmijärven Ilvesvuoren the gemstones in the Laitila rapakivi granite area, kuukivi ja Talvivaaran kaivoksen hyötykivilou- the microcline moonstone in Ilvesvuori of Nurmi- hoksen thuliittikivi. Aikaisemmin tehdyistä kan- järvi, and the thulite in the Talvivaara mining area. sannäytelöydöistä kannattaa mainita Helsingin Of the prior discoveries, the nuummite in Helsinki nuummiitti ja Orimattilan hohtokordieriitti. and the sheen cordierite of Orimattila also deserve Kaikkien näiden löytöjen tekijöille on myön- a mention. The discoverers of the above have all netty kansannäytepalkinnot. been given layman’s sampling awards.

Tunnistukset varmistuvat Identification in laboratories laboratoriossa Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen recious stones and gemstones are mostly min- alo- ja korukivet ovat enimmäkseen mine- Perals, but certain rocks also qualify as gem Jraaleja, mutta joukossa on lisäksi kivilajeja eli material. Identification is mostly achieved using korukivilajeja. Tunnistamiseen käytetään peri- the same methods that are used to identify other aatteessa samoja menetelmiä kuin muillekin minerals and rocks. Minerals are solid elements or mineraaleille ja kivilajeille. Mineraali on luon- inorganic compounds that have a specific crys- non kiinteä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, tal structure and chemical composition, through jolla on tarkkaan järjestynyt kiderakenne ja mää- which the mineral can be reliably identified. 60 rätty kemiallinen koostumus, ja ne määrittämällä Rocks are aggregates that may be composed of Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

mineraalin kykenee tunnistamaan yksikäsitteisesti. one or more minerals, and their mixture, struc- Kivilaji puolestaan koostuu yhdestä tai useam- ture, and mode of formation must be determined masta mineraalista, jotka pitää määrittää kiven in order for the rock to be identified. rakenteen ja syntytavan ohella, jotta kivilajin pys- It is a common misconception that a geol- tyy nimeämään. ogist can identify stones, minerals, and rocks on Moni saattaa kuvitella, että geologi pystyy appearance alone as reliably as other experts iden- tunnistamaan silmämäärin kiviä, mineraaleja ja tify birds or plants. Things are not that simple, kivilajeja, yhtä luotettavasti kuin toinen spesialisti however. Approximately 5,000 different minerals vaikkapa lintuja ja kasveja. Näin ei asia ikävä kyllä are known today. In Finland alone, some 700 min- ole. Maailmassa on noin 5 000 erilaista mineraalia. erals can be found. For types of rock, the figure Suomessa on tavattu suunnilleen 700 mineraalia. is in the hundreds. The sheer scope of variation Kivilajeja puolestaan on satoja mahdollisia. Mi- in the appearance of minerals and rocks is far too neraalien ja kivilajien ulkonäön vaihtelu on liian great for the limits of the human senses to allow suurta ja ihmisen aistit rajoittuneita, jotta kaikkien accurate visual identification. Only a few dozen näiden silmämääräinen tunnistaminen olisi mah- different precious and gemstones have been found dollista. Suomessa on vain muutamia kymmeniä in Finland, but their appearance still varies wildly. erilaisia jalo- tai korukiviä, mutta niidenkin ul- Goldsmiths face an increasingly difficult task konäkö vaihtelee laajasti. in identifying precious stones, as many synthetic Kultaseppien jalokivien tunnistusta hanka- stones and simulants and treatments for altering loittavat monet viime vuosikymmeninä kehitetyt the natural colour of a stone have been devel- synteettiset kivet ja jäljitelmät sekä lisäksi käsitte- oped in recent decades. Examples of this include lyt, joilla kivien luonnollisia värejä voidaan muut- synthetic diamonds together with cubic zirco- taa. Esimerkkejä ovat synteettiset timantit, monia nia and synthetic spinels used to imitate many eri jalokiviä jäljittelevä synteettinen spinelli ja vä- precious stones, and colour-enhanced sapphires reiltään syvennetyt safiirit ja smaragdit. Luonnon- and emeralds. Natural stones and domestic stones kivistä ja varsinkin kotimaisista kivistä sitä vastoin in particular can be identified reliably using pystyy tekemään varsin luotettavia määrityksiä jo relatively simple instruments, such as stereo- yksinkertaisilla gemmologisilla välineillä kuten microscope, polarisation microscope, and opti- stereomikroskoopilla ja optisilla mittalaitteilla, cal instruments like refractometers (for measuring esimerkiksi taitekertoimien mittaamiseen kehi- refractive indices). The combination of refractive tetyllä refraktometrillä, polariskoopilla ja spektro- index measurement and other simple tests can be skoopilla. Kun taitekertoimien mittauksia yhdistää used to identify some minerals at near-laboratory muihin yksinkertaisiin testeihin, niin joistakin mi- levels of accuracy. neraaleista pystyy tekemään lähes yhtä luotettavia In the end, identification greatly depends on määrityksiä kuin laboratoriolaitteilla. the accuracy wished of the results. For a gem hob- Tunnistamisessa on lopulta kysymys siitä, byist, the visual inspection and opinion of a more kuinka varmaan tunnistukseen pyritään. Kivihar- experienced colleague may suffice to identify a rastajalle saattaa riittää parin kokeneemman kolle- sample. A gemmology expert working at a gold- gan silmämääräisen tarkastelun perusteella lausuma smith’s just needs a commercially valid evaluation, 61 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Pyyhkäisyelektronimikroskooppi (SEM) ja siihen liitetty alkuaine- analysaattori (EDS) ovat tärkeitä korumateriaalien tutkimuksessa. Analysoijana Bo Johanson.

Scanning electron microscope (SEM) and its chemical analysa- tor (EDS) are important in gem material studies. Bo Johanson is analysing.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

mielipide näytteestä. Kultasepänliikkeessä työsken- which requires some gemmological testing. If the televälle jalokivialan tuntijalle puolestaan riittää deposit at the site of discovery has been previously kivestä kaupallisesti pätevä arvio, johon tarvitaan analysed for its minerals, both professionals and joitakin gemmologisia testejä. Jos kiven löytöpaikan hobbyists are often satisfied with a comparison esiintymä on tutkittu aikaisemmin, niin ammat- of the new discoveries with the previous samples. tilaisille ja harrastajille yleensä riittää, että löy- However, in addition to standard testing, the döksiä verrataan saman paikan jo tunnistettuihin most complicated or highly valuable samples must näytteisiin. also have their chemical composition and crys- Mutta kaikkein visaisimmista tai muuten eri- tal structure examined. In particular, new and tyisen tärkeistä näytteistä joudutaan tavanomaisten potentially high-yield deposits of precious stones määritysten lisäksi selvittämään sekä kemiallinen and gemstones will be analysed as thoroughly as koostumus että kiderakenne. Varsinkin kokonaan possible. This is done to prevent new material get- uudet, mahdollisesti laajempaan käyttöön pääty- ting introduced to the market without sufficient vät jaloja korukiviesiintymät pyritään tutkimaan identification. mahdollisimman pätevästi. Näin halutaan estää The majority of precious stones are minerals. markkinoille pääsy sellaisilta uusilta materiaaleilta, To identify them with scientific accuracy requires joita ei ole tunnistettu riittävän luotettavasti. the analysis of their crystal structure and chemical Useimmat jalokivet ovat mineraaleja. Niiden composition, which is both time-consuming and tieteellisesti luotettava tunnistaminen edellyttää costly. Analysis of crystal structures requires the 62 kiderakenteen ja kemiallisen koostumuksen tutki- use of X-ray diffraction equipment, and chemical Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Röntgendiffraktiolaitteistot ovat X-ray diffraction equipment is tarpeellisia jalokivimineraalien essential in detailed identification tarkemmassa tunnistuksessa. of gem minerals.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

musta, mikä on aikaa vievää ja kallista. Rakenteen composition is studied using a microanalyzer or selvittämiseen tarvitaan röntgendiffraktiolaitteis- a scanning electron microscope (SEM) fitted toa ja kemiallisen koostumuksen määrittämisessä with energy-dispersive X-ray equipment (EDS). mikroanalysaattoria tai pyyhkäisyelektronimikro- The Mineralogical Laboratory of the Geological skoopin (SEM) energiadispersiivistä lisäosaa (EDS- Survey of Finland in Espoo has the required laite). Geologian tutkimuskeskuksella on näihin laboratory equipment and trained personnel for laboratoriotutkimuksiin tarvittavat laitteet ja kou- these tasks. Most universities also have similar lutettu henkilökunta Espoon mineralogisessa la- equipment and training. boratoriossa. Vastaavia laitteistoja ja henkilökuntaa Many Finnish gemstones are rocks such as jas- on myös useimmissa yliopistoissa. per and aventurine quartzites, unakites, mylonites, Monet korukivet varsinkin Suomessa ovat ki- and breccias. Rock samples are prepared for vilajeja kuten jaspis- ja aventuriinikvartsiitit, una- analysis by first making a so-called thin section kiitit, myloniitit ja breksiat. Niistä valmistetaan (paper-thin stone sliver). Most thin sections of ensin ohuthie eli paperinohut kivileike. Useim- stones will be transparent, which allows the anal- mat kivet ovat ohuthieenä läpinäkyviä, jolloin ysis of their optical characteristics. The minerals niiden optisia ominaispiirteitä pystytään tarkaste- contained by a rock are determined using optical lemaan. Kivilajin sisältämät mineraalit tunnistetaan measurements taken with a polarising micro- 63 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

polarisaatiomikroskoopilla optisten mittausten pe- scope. Once the minerals and structure of a stone rusteella. Kun mineraalit ja kiven rakenne ovat have been determined, an expert can identify and selvillä, ammattilainen voi tunnistaa ja nimetä name the rock. Rare minerals are analysed using a kivilajin. Harvinaisemmat kivilajien mineraa- microanalyzer. This type of analyser is a chemical lit tutkitaan mikroanalysaattorilla. Se on elek- apparatus developed from electron microscopes. tronimikroskoopin pohjalta kehitetty kemiallinen mikroanalyysilaitteisto.

Kari A. Kinnunen

Korukivien kauppanimet Trade names of gemstones

Jalo- ja korukivien nimet ovat myös tuoteselos- The names of precious stones and gemstones are teita. Ne kertovat samalla arvomateriaalin laadusta at the same time their product descriptions. They ja koostumuksesta. describe the quality and composition of the pre- Antiikin jalokivinimitykset timantti, rubiini, safiiri cious material, too. ja smaragdi summasivat materiaalin laadun, värin ja The classical names like diamond, ruby, sapphire, mineralogisen koostumuksen yhteen sanaan. Mine- and emerald summed up the quality, colour, and raalien rakenne ja kemiallinen koostumus tosin on mineralogical composition of the material in a sin- selvinnyt vasta parin viime vuosisadan aikana ja syy gle word. The precise structure and chemical com- väreihin vieläkin myöhemmin hivenaineanalyysien position of minerals have only been discovered in tultua mahdollisiksi. Mutta ikivanhat jalokivien nimi- the last two centuries, with the reasons for coloura- tykset ovat yhä käytössä. tion becoming evident at an even later date as trace Nykyisin korukivien kauppanimiä laaditaan mark- element analysis was developed. The classical names kinoinnin ehdoilla. Spektrin väreissä hehkuvaa Ylä- for precious stones are still in use, of course. maan labradorimaasälpää kutsutaan spektroliitiksi. Today, marketing guides the creation of trade Nimen antoi lahtelainen opettaja. Hopean hohtoi- names for gemstones. The labradorite feldspar of sena loistava Orimattilan kordieriitti on ristitty hoh- Ylämaa, shining in all the colours of the spectrum, tokordieriitiksi. Lapin metatuffiitit tunnetaan nimellä is called spectrolite. This name was given to it by Lapin lumo. Löytöpaikan mukaan nimettyjä kotimai- a teacher from Lahti. The silvery cordierite of sia korukiviä ovat esimerkiksi helsinkiitti ja Kittilän Orimattila has been christened sheen cordierite jaspis. (hohtokordieriitti). The metatuffites of Lapland are Kauppanimi on siten usein eri asia kuin mineraa- known as “Charm of Lapland”. Some domestic lin tieteellinen nimi timanttia, topaasia, berylliä ja gemstones get their name from their place of muutamia muita lukuun ottamatta. discovery, for example helsinkite and Kittilä jasper. As a result, the trade name of a mineral is often different from their scientific one, except for diamond, topaz, beryl, and a few others. 64 Korukivet ja jalokivet Suomessa • Finnish gemstones and precious stones

Kirjallisuus • References

Dyar, M. D. & Gunter, M. E. 2008. Mineralogy and optical Laitakari, A. 1952. Jalokivikoruja suomalaisista korukivistä. mineralogy. Chantilly: Mineralogical Society of America. Geologi 4, 36−37. 708 p. Laitakari, A. 1967. Suomen mineraalien hakemisto. Groat, L. A. (ed.) 2007. The geology of gem deposits. Geological Survey of Finland. 842 p. Mineralogical Association of Canada, Short Course Series Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (eds) 1998. Suomen 37. 276 p. kallioperä 3 000 vuosimiljoonaa. The Geological Society of Haapala, I., Heinonen, J., Lunnikivi, P. & Lahti, S. I. (eds) Finland. 375 p. 1996. Hio kivet koruiksi: kiviharrastajan käsikirja. Helsinki: Nassau, K. 2001. The physics and chemistry of color: the Edita. 148 p. fifteen causes of color. Wiley. 481 p. Hurlbut, C. S. & Kammerling, R. C. 1991. Gemology. New O’Donaghue, M. (ed.) 2006. Gems. Sixth edition. Oxford: York: Wiley. 337 p. Elsevier, 937 p. Hytönen, K. 1999. Suomen mineraalit. Geological Survey of Paronen, T. 1988. Jalokiven loisto ja työstö. Kultakeskus. 277 p. Finland. 399 p. Pokki, J., Aumo, R., Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kinnunen, K. A. 1971. Rockhounding in Finland. Gems and Kallio, J., Kinnunen, K. A., Luodes, H., Sarapää, O., Selonen, Minerals 411, 30−44. O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K. 2014. Kinnunen, K. A. 2002. Neljännesvuosisata kotimaisia Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa arvokivilöytöjä. In: Herrala, R. (ed.) 25 vuotta vuonna 2012. Geological Survey of Finland, Report of jalokiviharrastusta Suomessa. Helsinki: Suomen Investigation 210. 42 p. jalokiviharrastajain yhdistys, 36−58. Puustinen, K. 2015. Koristekivikaivokset kaivoslaissa. Kivi 33 Kuokkanen, P. 2000. Jalokivien asemasta ja Suomen (1), 36–39. raakajalokivimarkkinoiden tarjonnasta. Kivi 18 (1), 28−29. Tuunanen, P., Tarasti, M. & Rautiainen, A. (eds) 2012. Kuokkanen, P. 2003. 25 jalokivivuotta Suomessa tilastojen Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. valossa. Kivi 21 (3), 14−16. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Suomen ympäristö Kuosmanen, J. 1996. Jalokivien pyörtöhionta. Omakustanne. 30/2012. Ministry of the Environment. 141 p. 141 p. Virkkunen, M., Kinnunen, P. & Partanen, M. 1985. Suomen Kuosmanen, J. 2005. Jalokivien viistehionta. Omakustanne. jaloja korukivet. Suomen Matkailuliitto. 128 p. 221 p. Virkkunen, M., Partanen, S. J. & Rask, M. 2001. Suomen Lahti, S. I. 2002. Mineraalien värien syntymekanismeista. kivet: koru-, jaloja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet Kivi 20 (3), 10−17. arkeen ja juhlaan. Helsinki: Edita. 175 p.

Etelä-Suomi

Kari A. Kinnunen

uomen korukiviharrastus alkoi Etelä-Suomesta 1950- luvulla ja sieltä myös monet Suomen korukivityypit löy- Sdettiin ensimmäistä kertaa. Tähän on monia syitä. Vanhat kaivokset, joiden yhteydessä oli usein myös korukiviä, sijaitsivat etupäässä eteläisimmässä Suomessa. Samoin yliopistot ja alan tutkijat olivat keskittyneet Turkuun ja Helsinkiin. Lisäksi nopeasti kasvavien etelän kaupunkien rakennustyömaat paljastivat jatkuvasti uusia kallioleikkauksia. Ensimmäiset maininnat maamme jalokivistä ja vieläpä ”rubiineista” ovat Juhana III:n ajalta, 1580-luvulta, silloisen Ruotsi-Suomen kaakkoiselta rajaseudulta Karjalan Kitelästä.

Southern Finland Kari A. Kinnunen

he Finnish gemstone interest started in the 1950s in Southern Finland, and the south was where many of Ylämaan spektroliittikivi soveltuu sekä korukiveksi että TFinland’s gemstones were first discovered. There are suurempiin esineisiin ja jopa many reasons for this course of history. The old Finnish mines, rakennuskiviin. Kuvan korkeus: 5 cm. many of which contained gemstones, were mainly located in the south. The universities and experts in the field were also con- Spectrolite rock from Ylämaa centrated in the south, in Turku and Helsinki. In addition, the has many uses from gemstones to larger art objects up construction sites in rapidly growing southern cities constantly to architectural stones. Pic- revealed new rock cuttings. ture height: 5 cm. The first domestic records of precious stones – “rubies” Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. even – date back to John III of Sweden (Juhana III) and the 67 Etelä-Suomi • Southern Finland

Professori Pentti Eskola löysi Suomen ensimmäiset jalokiviluokan topaasit vuonna 1930 Lou- nais-Suomen rapakivigraniittien louhoksista. Kuvan topaasikide (30 mm; 202,65 karaattia) löytyi Uhlun graniittilouhoksesta Veh- maalta muutama vuosi sitten.

First gem topazes were found by professor Pentti Eskola in 1930 from rapakivi granite quarries of southwestern Finland. The topaz (30 mm, 202.65 ct) in the photo was found from Uhlu granite quarry only a few years ago.

Löytäjä | Finder: Matti Laakso. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Arvokkaiksi kuviteltuja kiteitä louhittiin tynnyri- 1580s, when discoveries were made in Kitelä, the kaupalla Tukholman hoviin. Kitelän rubiinimaiset southeast Karelian border region of what was then kiteet olivat todellisuudessa granaatteja. Nykyään known as Sweden-Finland (Ruotsi-Suomi, a Finn- Kitelän louhos kuuluu Venäjän Karjalaan. ish historiographical term). Barrel after barrel of Seuraavilta vuosisadoilta on parissa Turun yli- the crystals, presumed precious, were mined for opiston väitöskirjassa mainintoja Lounais-Suo- the court of Stockholm. In reality, the ruby-like men rantojen meripihka- ja akaattilöydöistä. Ne crystals discovered in Kitelä were garnet. Today, olivat mahdollisesti värjäytyneitä purjelaivojen the Kitelä quarry is part of Russian Karelia. painolastipiikiviä. The following centuries contain records that Suomen mineraloginen tutkimus alkoi kehit- mention the discovery of amber and agate on the tyä 1800-luvulla, ja monia myöhemmin uudelleen shores of south-western Finland in a number of löydettyjä korukiviä oli tunnistettu jo silloin. Esi- dissertations located in the university of Turku. merkkeinä voi mainita Ojamon iridisoivan lab- These may have been coloured flint among bal- radoriitin ja Stansvikin rautakaivoksen ametistin, last that was used at the time. Laajasalon iridisoivan amfibolin eli nuummii- In Finland, mineralogy as a science began tin, vuorikiteet, savukvartsit ja Orijärven kaivok- developing in the 1800s and many gemstones sen kordieriitin, jotka kaikki mainitaan tuon ajan identified later were found first time already at 68 kirjallisuudessa. that time. Examples of these include the iridescent Etelä-Suomi • Southern Finland

Kotimaiset topaasit ja beryllit ovat innoittaneet moderneja korumuotoili- joita. Virolahden topaasia hopea- palladiumkorussa.

Domestic topazes and beryls have inspired modern jewellery designers. Topaz from Virolahti in silver-palladium jewellery.

Suunnittelija | Designer: Kaisa Vuorinen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Alan silloisia suuria nimiä olivat Suomen mi- labradorite in Ojamo, amethysts of the Stansvik neralogian isänä tunnettu Nils Nordenskiöld ja iron mine, the iridescent amphibole (nuummite) hänen poikansa, löytöretkeilijä Adolf Erik Nor- of Laajasalo, rock crystal, smoky quartz, and cor- denskiöld. Tosin he ja eräät muut ovat kuvanneet dierite found in the Orijärvi mine – these are sellaisiakin jalokiviä, joiden esiintymistä ei ole all mentioned in literature from the time period. kyetty enää myöhemmin varmistamaan. Tällai- The big names of the day were Nils Norden- sia olivat Orijärven Paavon pegmatiitin ja Vantaan skiöld, known as the father of Finnish mineralogy, Kaivokselan Sillbölen rautakaivoksen smaragdit, and his son, Adolf Erik Nordenskiöld, who was Lohjansaaren safiiri ja Lapin Paatsjoen timantit. an explorer. On the other hand, they and a num- Joka tapauksessa jo 1800-luvulla Suomesta ber of others described precious stone findings tunnettiin monia korukiviä, mutta tiettävästi that could not be verified later. Among these niitä ei vielä tuolloin hiottu. Korukiviä ei tuol- were claims of emeralds in the pegmatite at loin ymmärretty arvokiviksi. Stansvikin ametistia Paavo in Orijärvi and the iron mine of Sillböle kyllä lähetettiin Pariisin ja Pietarin mineralogisiin in Kaivoksela, Vantaa; sapphires in Lohjansaari; museoihin mutta vain raakakivinä. Tosin Ylistaron and diamonds in the Paatsjoki in Lapland. rodoniitista on valmistettu Venäjän keisarinnalle Whatever the case, records of 19th century korurasia, joka vuonna 1851 oli näytteillä Lon- Finland mention many gemstones, but no cut- toon kansainvälisessä teollisuusnäyttelyssä. Suomi ting or polishing. Gemstones were not considered kuului tuolloin Suuriruhtinaskuntana Venäjään, ja to be valuable at the time. Amethyst dug up from Uralin rikkaat jalokiviesiintymät olivat ymmärret- Stansvik was sent to the mineralogical museums tävästi päällimmäisinä mielessä. of Paris and Saint Petersburg, but only as raw 69 Etelä-Suomi • Southern Finland

Vielä 1900-luvun alussa uskottiin, että maas- stone. The only known item was made of rhodo- tamme ei löytyisi jalokiviä lainkaan. Silloin jo toi- nite from Ylistaro; it was a jewellery box made for mineita graniittipegmatiittilouhoksia ei tarkasteltu the empress of Russia that was on display at the jalokivien kannalta. Maamme tiettävästi ensim- Great Exhibition of the Works of Industry of all mäisen jalokiviluokan kiteen löytäjäksi on kirjattu Nations in London in 1851. Finland was a grand oman aikansa tunnetuin geologi, professori Pentti duchy of the Russian empire at the time, and the Eskola. Kesällä 1930 Eskola löysi isohkon kirkkaan rich precious stone deposits of the Ural Moun- topaasikiteen Lounais-Suomen rapakivialueella si- tains had priority. jaitsevasta Eurajoen Väkkärän graniittilouhoksesta. In the early 1900s it was still believed that there Väkkärän louhos ei sisältänyt paljoa jalotopaa- would be no precious stones in Finnish bedrock. sia. Mutta ehkäpä tuo Eskolan topaasilöytö herätti Even the pegmatite quarries already in operation GTK:n pitkäaikaisen ylijohtajan Aarne Laitaka- were not checked for precious stones. The first dis- rin kiinnostuksen jalokiviin. Laitakari kasvatti covery of a precious stone crystal is attributed to maamme käyttökelpoisten korukivien listaa pa- the most famous geologist of his time, professor rissa vuosikymmenessä muun muassa Salpalinjan Pentti Eskola. In the summer of 1930, Eskola found tankkiesteistä löytyneellä spektroliitilla, Kittilän a large transparent topaz crystal in the Väkkärä jaspiksella, Outokummun kaivoksen kromidiop- granite quarry of Eurajoki, located in the rapakivi sidilla, pegmatiittien monilla korukivillä ja Ylis- areas of Finland’s southwest. taron rodoniitilla. Länsi-Suomen rapakivialueelta The quarry at Väkkärä contained a limited on sittemmin tavattu jalotopaasia myös Vehmaan amount of gem topaz. Perhaps the discovery of ja Taivassalon graniittilouhoksista. Suurimmat ki- topaz by Eskola got Aarne Laitakari, then a pro- teet Taivassalon Helsinginrannan louhoksesta ovat fessor and later the long-time Director General of painaneet satoja grammoja. GTK, interested in precious stones. In two dec- Ensimmäiset Viipurin rapakivialueen jalo- ades, Laitakari added many entries to the list of topaasit löydettiin 1950-luvulla Kotkan poh- national exploitable gemstones, including spectro- joispuolelta Kymin sodanaikaisen lentokentän lite (found in the anti-tank obstacles of the Salpa länsipuolen kallioista Laajakosken esiintymästä. Line), jasper (Kittilän jaspis), chrome diopside (the Kotkalaisten veljesten keräämiä pienehköjä to- Outokumpu mine), the many gemstones found paasikiteitä hiottiin helsinkiläisen Tauno Parosen in pegmatite, and the rhodonite of Ylistaro. Gem liikkeessä jonkin verran. Nykyään esiintymä tun- topaz has since been discovered in the rapakivi netaan Kotkan topaasilouhoksena. areas of southwestern Finland in the granite quar- GTK:n yksittäiset geologit ovat merkittävästi vaikuttaneet korukivialan syntyyn Suomessa. Yli- Pyhtään savukvartsikiteestä hiottu leike, johtaja Aarne Laitakari kirjoitti ja esitelmöi ja- jossa on korostunut vyöhykkeisyys. lokivistä 1930–1950 ja edisti jalokivien käytön aloittamista. Hän myös innosti sodassa haavoit- Pronounced zoning in smoky quartz from Pyhtää. Polished section. tuneen, alun perin lasinhiojana toimineen Tauno Parosen lähtemään Saksaan saamaan jalokivihion- Kiteen pituus | Crystal height: 4 cm. Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. 70 nan oppia. Tauno Parosesta tuli Suomen jaloki- Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Etelä-Suomi • Southern Finland

venhionnan pioneeri, hionnan opettaja, Suomen ries of Vehmaa and Taivassalo. The largest crystals gemmologisen seuran puheenjohtaja ja Suomen from the Helsinginranta quarry in Taivassalo have jalokiviharrastajain seuran perustajia. weighed hundreds of grams. Laitakarin jälkeen 1960-luvulta lähtien The first gem topazes were discovered in the GTK:n geologit ja jalokiviasiantuntijat Toini Viipuri rapakivi area in the 1950s in the Laa- Mikkola ja Marjatta Virkkunen kouluttivat gem- jakoski deposit, located north of Kotka in the mologeja ja tekivät muuta yhteistyötä kulta- western cliffs of the wartime Kymi airfield. Broth- seppien kanssa. Heidän työnsä johti siihen, että ers from Kotka had collected small topaz crystals maamme suurin korunvalmistaja Kalevala Koru that were cut and polished in the workshop of Oy alkoi käyttää koruissaan myös kotimaisia kiviä. Tauno Paronen in Helsinki. Today, the deposit is Hionnasta vastasi itseoikeutetusti Tauno Parosen known as the Kotka topaz quarry. jalokivihiomo. Many geologists employed by GTK have had GTK:ssa ja kotimaisissa kaivosyhtiöissä pa- an important role in the birth of the gemstone nostettiin 1950–1970 paljon malminetsintään ja industry in Finland. Director General Aarne Lai- uusia kaivoksia avattiin jatkuvasti. Malminetsin- takari wrote about and held presentations on nän myötä myös kiinnostus mineraalien keräi- precious stones in 1930–1950 and promoted the lyyn ja korukiviin kasvoi jatkuvasti. Helsingistä exploitation of them. He was also the reason why vähitellen ympäri Suomen levinnyt kiviharras- Tauno Paronen, a former glass grinder wounded tustoiminta paikallisine kivikerhoineen alkoi lisätä in the war, travelled to Germany to receive train- korukivilöytöjen määrää. Ylämaalta 1980-luvulla ing as a professional lapidary. Tauno Paronen alkanut kivimessutoiminta levisi sekin seuraavina would later become the pioneer of Finnish gem- vuosikymmeninä eri puolille maata. stone cutting and polishing, the head of Finnish Malmiesiintymien tapaan korukiviesiintymät Gemmological society (Suomen Gemmologinen Seura), ovat poikkeuksellisia muodostumia maankuoressa. and one of the founders of Finnish Gem Hobbyists’ Etelä-Suomessa korukivien geologiset synty-ym- society (Suomen Jalokiviharrastajain Yhdistys, SJHY). päristöt vaihtelevat spektroliitteja synnyttäneistä After Laitakari’s period of influence, GTK maankuoren syvistä magmasäiliöistä akaatteja geologists and gemmology experts Toini Mikkola tuottaneisiin pinnallisiin meteoriittikraattereihin. and Marjatta Virkkunen trained gemmologists and Samoin korukivien ikä vaihtelee laajasti kordie- collaborated with goldsmiths in other ways in the riittien noin 1 900 miljoonasta vuodesta akaattien 1960s. One result of their labour was that Kalevala alle 560 miljoonaan vuoteen. Koru Oy, our largest domestic jewellery manu- Etelä-Suomen kallioperä kuuluu enim- facturer, started also using domestic gemstones in mäkseen svekofennisen kallioperäalueen gra- their products. The cutting and polishing of the niittivyöhykkeeseen. Alun perin vulkaaniset ja stones was naturally handled by Tauno Paronen’s sedimenttiset kivet muuttuivat migmatiittisiksi workshop. gneisseiksi ja paikoin ne sulivat kokonaan granii- Ore prospecting was heavily promoted in the tiksi monivaiheisessa metamorfoosissa. Syynä oli- GTK and national mining companies from the vat maapallon laajuiset laattatektoniset liikunnot, 1950s through the 1970s, and there was a steady 72 joissa mannerlaatat kerääntyivät yhteen superman- stream of new mines being opened. Ore pros- Etelä-Suomi • Southern Finland

Iridisoivaa labradoriittia Sipoosta. Kivien läpimitta on 10 mm.

Iridescent labradorite from Sipoo. Stone diameter: 10 mm. pecting also sparked a rising interest in mineral Hionta | Cutting: Seppo I. Lahti, GTK. collecting and gemstones. As the gemstone hobby Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. gradually spread from Helsinki to other parts of Finland and local associations were founded, the number of gemstone discoveries began increas- ner Columbiaksi, ja maankuoren liitoskohtiin poi- ing. Gem and mineral shows, the first of which muttui vuorijonoja. Tämä tapahtui 1 900–1 800 were held in Ylämaa in the 1980s, also spread to miljoonaa vuotta sitten. Joitakin miljoonia vuo- the rest of the country. sia myöhemmin maankuoren vesipitoisista kivi- Like ore deposits, gemstone deposits are sulista kiteytyi karkearakeisia graniittisia kivilajeja unusual formations in the planet’s crust. The geo- eli graniittipegmatiitteja. Ne ovat Etelä-Suomen logical origin of Finnish gemstones varies from tärkeimpiä korukivien emäkivilajeja. the deep magma reservoirs that created spectro- Himalajan korkuisiksi kohonneet silloi- lite to the surface craters left by meteorites where sen Etelä-Suomen poimuvuoristot tasoittuivat agates can be found. The age range of gemstones ja alueen alle tunkeutui maankuoren alaosista is similarly expansive, from the 1,900 million years sekä osin vaipasta sulaa kiviainesta jättiläismäi- old cordierites to the 560 million years old agates. siksi magmasäiliöiksi. Ne kiteytyivät 1 650–1 540 The bedrock of Southern Finland is mostly miljoonaa vuotta sitten rapakivigraniiteiksi ja located in the granite-migmatite zone of the harmaanmustiksi syväkivilajeiksi, anortosiiteiksi. Svecofennian orogen. What was originally 73 Etelä-Suomi • Southern Finland

volcanic and sedimentary rock was transformed into migmatite gneiss, with some completely melted parts turning into granite through multi- stage metamorphism. The reason for this was the movement of the tectonic plates: as the continental plates were pressed together to form the Columbia supercontinent, the colliding plates folded into mountain ranges. This took place approximately 1.9 to 1.8 billion years ago. After several million years, the hydrous magma of the crust crystallised into coarse-grained granitic rocks – granite pegmatites. These are one of the most important parent rocks for gemstones in Southern Finland. The fold mountains of Southern Finland reached as high as the Himalayas do today, but eventually levelled out and magma reservoirs gathered under the region from the depths of the crust and Earth’s mantle. These crystallised Sitriini Sippolasta. Vapaamuotoinen hionta. Läpimitta: into rapakivi granites and greyish-black abyssal 16 mm. rocks, anorthosites, some 1,650 to 1,540 million Citrine from Sippola. Freeform cutting. Diameter: 16 mm. years later. Anorthosites contain spectrolite, the

Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. dark and beautiful variety feldspar that shines in Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. all the colours of the rainbow. Rapakivi also contains the odd pegmatite that may have druses. The Anortosiiteissa esiintyy kaunista, sateenkaaren vä- giant crystals of smoky quartz, gem topazes, and reissä välkkyvää tummaa maasälpää, jota kutsu- precious stone grade beryls found in these druses taan spektroliitiksi. Itse rapakivessä on satunnaisesti are the most valuable gemstones in addition to pegmatiitteja ja niissä kideonteloita. Näiden onte- spectrolite. loiden jättiläismäiset savukvartsikiteet, jalotopaasit There are many gemstones deposited in the ja jalokiviluokan beryllit ovat alueen käyttökel- fracture zones of the crust that are younger than poisimpia korukivilöytöjä spektroliitin ohella. the local bedrock and often resemble jasper, such Paikallista kallioperää nuorempia koruki- as mylonites and breccias. Finally, at least one viä ovat maankuoren ruhjevyöhykkeiden monet known meteorite crater in Sääksjärvi contains usein jaspiksia muistuttavat kivilajit kuten mylo- agates that crystallised in the gas vesicles of the niitit ja breksiat. Lopuksi ainakin yhden meteoriit- volcanic-like, impact melt rock less than 560 mil- tikraatterin, Sääksjärven, laavamaisten sulakivien lion years ago. kaasurakkuloihin kiteytyi akaatteja alle 560 mil- 74 joonaa vuotta sitten. Etelä-Suomi • Southern Finland

Kari A. Kinnunen

Veistoksia korukivistä

Korukiviä on käytetty tuhansia vuosia korujen lisäksi myös kuvanveistotaiteessa. Suomessa korukivien käyttö veistos- ten raaka-aineena alkoi vasta 1990-luvulla, kun nykyaikaiset timanttityökalut tulivat myös harrastajien saataville. Tunnetuimpia suomalaisia alan mestareita ovat Lauri Kar- rakoski ja Juhani Hakala. Serpentiniitistä ja spektroliitista val- mistetut eläinfiguurit ovat samalla sekä koruja että pienois- veistoksia. Mallia haettiin Saksan Idar-Obersteinin jaloki- vihiomoista, joihin Fabergén tyylisten miniatyyriveistosten Pantteri, jonka valmistuksessa on käytetty Ylämaan spektroliit- tuotanto oli siirtynyt Venäjältä vallankumouksen jälkeen. tia, Pieksämäen granaattia, Outokummun jalodiopsidia, Lut- tojoen helmisimpukan kuorta ja Lemmenjoen kultaa. Tehnyt Myös taidealan kuvanveistäjät ovat alkaneet käyttää koru- Juhani Hakala. kivilajeja materiaalinaan. Antero Koskinen on veistänyt Vuo- saaren lohenpunaisesta marmorista usean näyttelyn verran Panther that is made of Ylämaa spectrolite, Pieksämäki garnet, taideteoksia. Spektroliittikiveä ovat puolestaan käyttäneet Outokumpu gem diopside, Luttojoki river pearl mussel shell and Lemmenjoki placer gold by Juhani Hakala. kuvanveistäjät Arvo Siikamäki ja Matti Peltokangas.

Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK.

Gemstone sculptures

For thousands of years, gemstones have been used in sculpting in addition to jewellery. Finnish use of gemstones as the raw material for sculptures started as late as the 1990s with the introduction of diamond tools for hobbyists. Lauri Karrakoski and Juhani Hakala are the most famous Finnish masters of the art. Animal figures made from serpentinite and spectrolite are both jewellery and miniature sculptures. The Idar-Oberstein lapidary workshop in Germany was the main seat of learning, as the Fabergé style of miniature sculpting had spread there from Russia after the revolution. Spektroliittiskarabeita, kehys kullattua hopeaa. Tehnyt Juhani Artistic sculptors have also started using gemstones as Hakala. their material. Antero Koskinen has taken the salmon pink marble of Vuosaari and created several exhibitions’ worth Spectrolite scarabs. Frame of gold-plated silver. Made by Juhani Hakala. of works with it. Sculptors Arvo Siikamäki and Matti Pelto- kangas have used Spectrolite rock. Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. 75 Etelä-Suomi • Southern Finland

Kari A. Kinnunen

Suomen vanhin korukivikaivos Finland’s oldest gemstone mine

Suomen vanhin korukivikaivos, Kitelä, sijaitsee Finland’s oldest gemstone mine, Kitelä, is now nykyään rajan takana Venäjän puolella, Karjalassa. located in Karelia, across the border in Russia. Rubiineiksi oletettuja Kitelän granaatteja käytettiin Kitelä’s garnets, assumed as rubies, were used for korukivinä jo Keskiajan lopussa 1500-luvun viime jewelry stones already in the end of Middle ages vuosikymmeninä. Kitelän kaivosta on louhittu vuosi- at the end of the 1500’s. Kitelä has been mined for satojen varrella useaan kertaan. Viimeksi granaattipi- centuries; the last time as industrial mineral, grind- toista kiveä on louhittu teollisuuden hiontajauheeksi. ing powder.

Walldenin Talossa, Pitkä- At the home district museum, rannan kotiseutumuseossa Wallden House, at Impilahti, Impilahdella voi ihailla Kite- one can find polished jewel- län granaateista hiottuja lery stones and rings made of korukiviä ja sormuksia. Kitelä garnets.

Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK.

Kaarle IX:n voitelusarvessa on Regalia of Sweden include Carl 10 timanttia ja 14 rubiinia, IX’s anointing horn, which is joista kuusi on aikoinaan rubii- decorated with 10 diamonds and neiksi oletettuja Kitelän granaat- 14 rubies, including 6 cut “Kare- teja. Sarven on valmistanut kul- lian rubies” that are garnets from taseppä Peter Kiämpe vuonna Kitelä locality. It was manufac- 1606 Tukholmassa. tured in 1606 by goldsmith Peter Nykyään Kitelän kaivos on Today the Kitelä mine is a Kiämpe in Stockholm. matkailunähtävyys. tourist attraction.

Kuva | Photo: Alexis Daflos, Ruotsin Kuninkaallinen Hovi / Royal Court of Sweden. Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK. 76 Etelä-Suomi • Southern Finland

Kaulakoruja Ylämaan spektroliitista ja Lemmenjoen kultahipuista. Tehnyt Aarne Alhonen.

Necklaces from Ylämaa spectrolite and Lemmenjoki gold nuggets. Made by Aarne Alhonen.

Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK.

Ylämaan spektroliitti Spectrolite in Ylämaa

Seppo I. Lahti Seppo I. Lahti

pektroliitti on kotimaisen korukiven kaup- pectrolite is the trade name given to this iri- Spanimi ja sillä tarkoitetaan Kaakkois-Suomen Sdescent gemstone, which is labradorite feld- rapakivigraniittialueiden karkeista gabro- ja anor- spar found in the coarse gabbro and anorthosite tosiittiesiintymistä saatavaa monivärisenä loistavaa deposits of southeast Finland. Spectrolite rock is eli iridisoivaa labradoriitti-maasälpää. Spektroliitti- quarried in Ylämaa, today a part of the Lappeen- kiveä louhitaan rakennuskiveksi ja koruteollisuutta ranta town, for use in construction and jewellery. varten Ylämaalta, joka nykyisin kuuluu Lappeen- Spectrolite is the provincial stone of South Kare- rantaan. Spektroliitti on Etelä-Karjalan maakun- lia and an internationally well-known gemstone. takivi ja kansainvälisesti tunnettu korukivi. The spectrolite crystals found in the quarries Louhoksista saatavat spektroliittikiteet ovat are several centimetres long, even dozens of cen- useiden senttimetrien, parhaimmillaan jopa usei- timetres long. In addition to jewellery, clock faces 77 Etelä-Suomi • Southern Finland

den kymmenien senttimetrien mittaisia. Kiteistä voi hioa korujen lisäksi vaikkapa kellontau- luja ja tehdä erilaisia koriste- sekä tarve-esineitä. Värikkäitä spektroliittikiteitä sisältävä tumma anortosiitti ja karkearakeinen gabro ovat myös ar- vostettuja sisustus- ja rakennuskiviä. Kiviteollisuus käyttää niitä moniin eri tarkoituksiin. Ylämaan lisäksi samankaltaista spektroliitti- kiveä on tavattu maassamme vain Mäntyharjulla Suomenniemen rapakivigraniitin yhteydestä. Vaa- lean harmaata, joskus jopa aivan väritöntä iridisoivaa labradoriittia on tavattu satunnaisesti myös Uudellamaalla. Sen värit eivät loista kuitenkaan yhtä voimakkaasti kuin tummapohjaisessa Ylä- maan spektroliitissa. Kaakkois-Suomessa olevat rapakivigraniitit ja niiden yhteydessä olevat gabro-anortosiitit ovat magmakiviä ja kiteytyneet kivisulista pe- ruskalliomme kehityshistorian loppuvaiheessa 1 650–1 625 miljoonaa vuotta sitten. GTK:n kal- lioperätutkimusten yhteydessä on havaittu, että Ylämaalla on Viipurin rapakivigraniittialueeseen liittyen kuusi alle kahden neliökilometrin laajuista Jokainen spektroliittikappale on väritykseltään yksilöllinen. Kokoelma: Paronen, geonäyttely, GTK. Kuvan korkeus: 4 cm. spektroliittialuetta, joista yksi ulottuu Miehikkä- län puolelle. Every piece of spectrolite is individual in colour patterns. Col- Ylämaan spektroliittiesiintymät ovat pitkän- lection: Paronen, Geoexhibition, GTK. Picture height: 4 cm. omaisia sulkeumia rapakivissä. Monesti kivissä Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. tummia mineraaleja on niin paljon, että aikaisemmin kallioperäkarttoihin anortosiittina merkityt esiintymät ovat nykyisten kivilajiluokitusten mu- and various ornamental items and utensils can be kaan suureksi osaksi karkearakeista leukonoriittia made from the crystals. The dark anorthosite and tai leukogabroa. Kaksi esiintymistä on anortosiitti- coarse gabbro that contain the spectrolite are also ja graniittisulasta syntyneitä seoskiviä. Yhtä aluetta highly valued decorative and building stones. The lukuun ottamatta ne sijaitsevat tasarakeisen rapa- stonework industry uses them for a number of kivigraniitin ja hajarakeita sisältävän viborgiitti- different purposes. sen rapakivigraniitin välisessä saumassa. Spektrin Besides Ylämaa, this spectrolite-rich rock väreissä loistavan labradoriitin lisäksi kivissä on has only been discovered in Finland among the päämineraaleina vaihtelevia määriä tummia mi- rapakivi granite of Suomenniemi in Mäntyharju. 78 neraaleja kuten biotiittia, sarvivälkettä, augiittia ja Sporadic discoveries of light grey or even trans- Etelä-Suomi • Southern Finland

parent iridescent labradorite have been made in Uusimaa. The colours of these stones are not as vibrant as those of the darker Ylämaa spectrolite. The rapakivi granites of southeast Finland and the adjoining gabbro-anorthosites are igneous rock that crystallised from magma some 1,650 to 1,625 million years ago in the final formation stages of our bedrock. The GTK bedrock studies have found that there are six spectrolite deposits in Ylämaa as part of the Viipuri rapakivi granite intrusion, each less than two square kilometres in size and one reaching the area of Miehikkälä. The Ylämaa spectrolite deposits are elongated bodies in rapakivi. Many rocks contain such a quantity of very dark minerals that deposits previously identified on bedrock maps as anorthosite would today qualify mostly as coarse leuco- norite or leucogabbro. Two deposits are hybrid rocks created from molten anorthosite and granite. All but one of the occurrences are located in seams between even-grained rapakivi granite and porphyritic rapakivi stocks containing Spektroliittikiveä polarisaatiomikroskoopilla katsottuna. Labradoriitti- viborgite. In addition to the labradorite shining in kiteet ovat kaksostuneita, viirukkeisia. Kuvan korkeus: 4,6 mm. all the colours of the spectrum, the rocks’ domi- Spectrolite rock seen through a polarisation microscope. Labradorite nant minerals include varying amounts of dark crystals are twinned, striped. The height of the picture: 4.6 mm. minerals such as biotite, hornblende, augite, and a Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. coppery-violet variant of pyroxene called hypersthene that is also used as a gemstone. The most commercially viable spectro- kuparinhohtoista, violettiin vivahtavaa pyroksee- lite deposits are the areas of Ylijärvi and Mättö, nia, hypersteeniä, jota käytetään myös korukivenä. located southwest and northwest from Ylämaa Spektroliitin kaupallisen hyödyntämisen kan- town centre respectively. These areas mainly con- nalta tärkeimmät kohteet ovat Ylijärven alue Ylä- sist of dark leucogabbro-norite and are the richest maan kirkolta lounaaseen ja Mätön alue kirkolta source of the most intensely colourful labrador- luoteeseen. Niissä kivilaji on valtaosin tummaa ite crystals. Opencast quarries are in operation in leukogabronoriittia ja sisältää eniten kookkaita, both areas; in these, the rock is removed tradition- voimakkaasti spektrin väreissä välkkyviä labrado- ally by blasting blocks of stone out of the bedrock. riittikiteitä. Kummallakin alueella on toiminnassa Jewellery-grade spectrolite crystals are then sepa- olevia avolouhoksia, joissa kivi irrotetaan perintei- rated using wedges, pressing devices, or diamond 79 Etelä-Suomi • Southern Finland

sesti räjäyttämällä lohkareita kalliosta. Koruja var- saws. The Ylämaa Gem Village and its spectrolite ten spektroliittikiteet irrotetaan niistä kiilaamalla, workshops, retailers, and gem museum are located painepuristimilla tai sahaamalla. Ylämaan keskus- in the centre of the town. taajamassa olevassa Jalokivikylässä on korukivi- The chemical composition of labradorite is a hiomoja, -myymälöitä ja kivimuseo. mix of albite (sodium feldspar) and anorthite (cal- Labradoriitti on natriummaasälvän eli albii- cium feldspar) with the latter at a concentration of tin ja kalsiummaasälvän eli anortiitin kemiallinen 50–70 per cent. The mineral has a triclinic crys- seos, jossa anortiitin osuus on 50–70 prosenttia. tal system and two nearly perpendicular cleavage Mineraali kuuluu trikliiniseen kidejärjestelmään. planes with a good cleavage. When the mineral Sillä on kaksi etevää lohkosuuntaa, jotka ovat mil- cools and crystallises, it generates multiple par- tei kohtisuorassa toisiaan vasten. Kun mineraali allel twin plates, a process called polysynthetic kiteytyy jäähtyessään, siihen syntyy levymäisiä twinning (according to the Albite Law). Twin- kaksoskiteitä eli albiittilain mukaista polysyn- ning manifests as streaking on one of labradorite’s teettistä kaksostusta. Kaksostus näkyy viirukkei- cleavage planes. The stone is like a deck of cards: suutena labradoriitin toisella lohkopinnalla. Kivi made of stacked thin plates (twin lamellae) that on kuin korttipakka, joka koostuu ohuista, milli- are only one tenth or one hundredth of a millimetrin kymmenes- tai sadasosan luokkaa olevista metre thick. päällekkäisistä levyistä. Spectrolite is the colourful variant of Ylämaa Spektroliitti on Ylämaan labradoriitin värikäs labradorite used in jewellery. Its structure is most koruissa käytetty muunnos. Sen rakenne on hyvin peculiar. The play of colours is visible on the erikoinen. Kiven värileikki näkyy lohkopinnalla, cleavage plane that is perpendicular to the streaky joka on kohtisuorasti viirukkeista pintaa vasten. plane. The surface of the twin crystals does not Värejä ei aiheuta valon heijastuminen kaksoski- produce the colour – it is the internal exsolution teiden pinnasta, vaan kiteissä olevista kalvomai- lamellae, generated as the stone slowly cooled that sista suotaumakerroksista, joita on syntynyt kiven create the effect. In high enough temperatures, hitaan jäähtymisen aikana. Korkeissa lämpötiloissa albite and anorthite form a solid solution series. albiitti ja anortiitti muodostavat seossarjan. Pla- The mixing of albite and anorthite is limited in gioklaasin kiteytyessä alhaisissa lämpötiloissa al- three composition areas of plagioclase. In these biitin ja anortiitin sekoittuminen on rajoitettua areas, two different plagioclase variants crystallize kolmella koostumusalueella. Tällöin yhden maa- instead of just one. Portions of labradorite rich sälvän asemasta kiteytyykin kahta eri plagioklaa- and low in anorthite are separated and they alter- simuunnosta. Paljon ja vähän anortiittia sisältävä nate as submicroscopic layers, exsolved lamellae in labradoriitti ovat erillään toisistaan ja vuorottele- the mineral. These lamellae cut the crystals’ twin vat submikroskooppisina kerroksina, eli suotau- boundary at an obtuse angle. The naked eye can malamelleina. Jokaisessa kidelevyssä on niiden see the twin streaking in a twinned stone, but the yhteenkasvettumispintaa loivasti leikkaavina ää- exsolution lamellae are so infinitesimal that only rettömän ohuina kerroksina natriumvaltaista ja an electron microscope can detect them. kalsiumvaltaista maasälpää. Kiven kaksostumisen The colours of spectrolite are caused by the 80 näkee kaksosviirukkeisuutena jo paljain silmin, interference of light waves. As light is reflected Etelä-Suomi • Southern Finland

Viistehiottua Ylämaan spektroliittia. Läpimitat: 30 mm. mutta kalvomaiset, millimetrin kymmenestuhan- Facet cut Ylämaa spectrolite. Diameters: 30 mm. nesosan paksuiset suotaumakerrokset voi havaita Hioja | Cutter: Urho Lindholm. vasta elektronimikroskoopilla. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. Spektroliitin värien synty perustuu valoaaltojen interferenssiin. Kun valo heijastuu spektroliitin suotaumakerroksista, tietty aallonpituus voimis- from the lamellae in spectrolite, certain wave- tuu. Lisäksi samaan suuntaan etenevät valoaallot lengths are reinforced. Any light waves travelling vahvistavat toisiaan. Kiven väriin vaikuttaa ennen in the same direction also reinforce one another. kaikkea kerrosten välimatka, mutta myös valon The resulting colour is mostly decided by the dis- heijastuskulma. Tämän vuoksi spektroliittikorun tance between the lamellae, but is also influenced värit vaihtuvat myös kantajansa liikkuessa. Spek- by the angle of reflection. This is why spectro- troliitissa värit näkyvät kahdessa suunnassa, koska lite jewellery also changes colour as the wearer vierekkäiset kaksoset ovat toistensa peilikuvia ja moves. Spectrolite has two directions for colours, niissä kerrosrakenne kehittyy eri suuntiin. as the parallel twin crystals are mirror images of Spektroliittikide on harvoin yksivärinen. Ki- each other and their laminar structures grow in teen keskiosa saattaa olla erivärinen kuin reunaosa different directions. tai kiteessä voi olla useita sisäkkäisiä värivyöhyk- Spectrolite crystals are rarely monochromatic. keitä. Värien vaihteluun vaikuttaa kiven koos- The middle of a crystal may have a different col- tumus siten, että paljon kalsiumia sisältävässä our to the edge, or the crystal may have many anortiittipitoisessa spektroliitissa värit ovat lähellä different colour zones. The composition of the 81 Etelä-Suomi • Southern Finland

spektrin punaista ja natriumvaltaisessa albiittipi- stone also affects its colours: spectrolite rich in toisessa spektroliitissa lähellä spektrin sinistä päätä. calcium (anorthite) display colours closer to the Spektroliitista tehdään pääasiassa pyöröhion- red end of the spectrum and spectrolite rich in taisia koruja. Kiveä on helppo hioa ja kiillottaa. sodium (albite) is closer to the blue end. Spektroliitti sopii erinomaisesti rintakoruihin ja Spectrolite jewellery is cabochon cut. The riipuksiin, mutta saattaa naarmuuntua sormuksissa. mineral is easy to cut and polish. Spectrolite is an Koska mineraalissa on kaksi etevää lohkosuuntaa, excellent choice for brooches and pendants, but se on haurasta ja voi rikkoutua korun pudotessa may be subject to scratching in rings. The min- lattialle. Kiteiden irrotus kivestä ja muotoilu pitää eral is fragile due to its two cleavage planes and tehdä varoen, ettei kiveen synny säröjä. may break if the jewellery is dropped. Crystals Koruja varten hiottu spektroliitti luokitellaan must be carefully extracted and shaped so as not neljään laatuluokkaan: A+, A, B ja C. Tärkeim- to fracture it. pinä laatukriteereinä otetaan huomioon ennen The four categories of fashioned-jewel- kaikkea värin voimakkuus ja tasaisuus, kiven lery-grade spectrolite are A+, A, B, and C. The eheys ja hionnan laatu. Korkealuokkaisissa A+- most important criteria are the intensity and uni- ja A-luokan kivissä ei sallita ulkonäköä häiritse- formity of colour, the integrity of the stone, and viä juovia, säröjä, halkeamia tai sulkeumia. Kivi the quality of the polish. If a stone is to be rated tulee olla hiottu oikeassa suunnassa siten, että väri A+ or A, it must not have any visually unpleasant näkyy parhaiten lähes kohtisuoraan kiveä katsot- streaks, fractures, cracks, or inclusions. The direc- taessa. Suosituin väri koruissa on yleensä sininen. tion of polish must be correct so that the colour Huonompilaatuisissa B- ja C-luokan kivissä of the stone is at its best when viewed directly. on enemmän ulkonäköä häiritseviä tummia sul- The most popular colour for jewellery is blue. keumia ja vaaleita tai tummia juovia, jotka ovat Lower-grade B and C stones may have vis- syntyneet kiteen rikkoutuessa ja lohkoraon hit- ually unpleasant dark inclusions and dark or sautuessa kiinni kiteen kasvun aikana. Toisaalta light streaks that are the result of either the crys- rapautumisen vaikutuksesta kaksoskiteet irtoavat tal breaking or the cleavage fissure sealing as the toisistaan osittain ja hiotun kiven pinnassa näin crystal was still growing. Disintegration may cause syntyneet ilmaraot näkyvät ulkonäköä haittaavina the twin crystals to partially separate and create air pieninä kiiltävinä säröinä ja laikkuina, jotka saat- gaps on the surface of the polished stone, which tavat kadota näkyvistä, kun kiveä käsitellään öl- will be visible as small, shiny fractures and spots; jyllä tai hartsilla. these may disappear if the stone is treated with oil or resin.

82 Etelä-Suomi • Southern Finland

Kari A. Kinnunen Spektroliitin The history of löytöhistoria spectrolite

Vanhasta mineralogisesta kirjallisuu- Old mineralogical texts mention un- desta löytyy mainintoja Pietarin Pie- usual boulders that were discovered tarhovin rannalta vuonna 1781 tava- on the shore of Peterhof in Saint tuista erikoisista lohkareista. Ne Petersburg in 1781. These boulders koostuivat sinisenä hohtavasta lab- consisted of labradorite with a blue radorimaasälvästä. GTK:n ylijohtaja lustre. Aarne Laitakari, the former Aarne Laitakari oli kiinnostunut sekä Director General of GTK, was inter- vanhasta kirjallisuudesta että koruki- ested in both old literature and gem- vistä. Jo 1930-luvulla hän kiinnitti huo- stones. As early as the 1930s, he had mionsa mainintoihin Pietarhovin loh- already become interested in the kareista. Hän alkoi etsiä niiden man- Peterhof boulders. He started pros- nerjäätikön kuljetuksen mukaista pecting for their parent rock on the emäkalliota Suomenlahden pohjois- north shore of the Gulf of Finland in rannalta. Aluksi etsinnät eivät tuotta- the direction of the continental gla- neet tulosta. Laitakarin poika Pekka cier’s flow. For a while the search was oli myös mukana etsinnöissä. Vuonna fruitless. Laitakari’s son, Pekka, also 1944 Pekka Laitakari löysi samanlaista participated in the effort. In 1944, kiveä Salpalinjan tankkiesteistä. Tank- Pekka Laitakari found similar rock in kiesteiden louhintapaikkakin löytyi the anti-tank obstacles of the Salpa pian Ylämaalta. Line. The original quarry for the Spektroliitti-kauppanimen kivi sai obstacle stones was quickly found in Pietarhovin The beach Pavilion of vuonna 1954. Nimen keksi lehtori Ylämaa. rantapaviljonki. the Peterhof Palace. Arvo Suominen lahtelaisen kiviliik- The trade name “spectrolite” was Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. keen toimeksiannosta. Tätä ennen given to the stone in 1954. Arvo Suomi- kiveä oli kaupiteltu nimellä estekivi. nen created the name upon request Aarne Laitakari itse oli puolestaan by a lapidary workshop in Lahti. Prior ollut kirjokivi-nimen kannattaja mutta to this the stone was simply known as hänkin mieltyi lopulta spektroliit- estekivi (“anti-tank obstacle stone”). tiin. Kiven kansainväliselle myynnille Aarne Laitakari initially preferred spektroliitti ja sen englanninkielinen the name kirjokivi (“spectral stone”), vastine spectrolite oli hyvä valinta. but in the end grew fond of spektroliitti (spectrolite). This name and its English equivalent were a good and Tankkieste. Tank barrier. useful choice for selling the stone Kuva | Photo: SA-kuva. abroad. 83 Etelä-Suomi • Southern Finland

Kari A. Kinnunen

Spektroliitin moninainen käyttö The many uses of spectrolite

Ylämaan spektroliittikivestä ja spektroliitin yksit- Over 60 different commercial articles have been pro- täisistä kiteistä on valmistettu yli 60 erilaista myyn- duced using spectrolite from Ylämaa. This is more nissä ollutta tuotetta. Se on enemmän kuin millään than any other domestic gemstone. The many uses muulla kotimaisella korukivellä. Monet käyttöta- of the material reach beyond traditional lapidary and vat sijoittuvat perinteisen korukivi- ja rakennuskivi- construction trade. Perhaps the most surprising of alan ulkopuolelle. Ehkä yllättävin käyttömuoto spek- its uses is sculpting. The most notable sculptors who troliittikivelle on veistostaide. Tärkeimpiä käyttäjiä use spectrolite rock are Arvo Siikamäki and Matti ovat kuvanveistäjät Arvo Siikamäki ja Matti Peltokan- Peltokangas. Spectrolite rock has also been used in gas. Spektroliittikiveä on myös käytetty hautamuis- tomb construction. For example, the monuments of tomerkkeihin. Esimerkiksi Pertti ”Spede” Pasasen Pertti “Spede” Pasanen and Aimo Tukiainen on the ja Aimo Tukiaisen hautamonumentit Hietaniemen hill of artists in the Hietaniemi graveyard are made taiteilijakukkulalla on veistetty spektroliittikivestä. of spectrolite rock. Spektroliitin käyttötavat voidaan ryhmitellä nel- The uses of spectrolite can be divided into jään luokkaan: rakennuskivi-, pienesine-, ja koru- four groups: building stones, small objects, gem- kivikäyttöön sekä muuhun käyttöön. Korukivien ja stones, and other uses. The gemstone and build- rakennuskivien käyttötavat voi jakaa alaryhmiin val- ing stone groups can be further divided into sub- mistusmenetelmän perusteella. Spektroliittia voi- groups according to the method of manufacture. daan työstää kaikilla yleisimmillä valmistusmene- All common methods can be used to cut and polish telmillä, mikä selittää osaltaan sen monipuolisuutta. spectrolite, which is one reason for the diversity of Spektroliitin käyttö monumentaalisista rakennus- its uses. The use of spectrolite in everything from kivistä ja veistoksista aina laatukellojen millimetrin monumental building stones and large sculptures paksuisiin kellotauluihin ja mosaiikkeihin osoittaa to hair-thin clock faces and mosaics is a testament raaka-aineen monipuolisuutta. to its versatility. Käyttötavat ovat vuosien varrella tehtyjen kokei- Learning from past experiences has made possi- lujen ja sitä kautta kertyneen kokemuksen tulosta. ble the many uses of spectrolite. In recent years, geo- Viime vuosien geomatkailu on sekin löytänyt spek- tourism has also found spectrolite through quarry troliitista sopivia kohteita kuten louhosretket ja tours and lapidary courses. hiontakoulut. One obstacle has been the lack of a grading sys- Spektroliitin raakakivien luokittelun puuttumi- tem for rough spectrolite rock, as this makes find- nen on haitannut sopivimman materiaalin löytämistä ing suitable material for each purpose more difficult. kuhunkin käyttöön. Raakakiven luokittelu helpot- Graded rough stone would also be easier to export. taisi myös kiven vientiä. Luokittelu voisi olla saman- One way of grading the stone could be the way Aus- tapainen kuin vaikkapa Australian jalo-opaaleille tralian precious opal is graded. kehitetyt.

84 Etelä-Suomi • Southern Finland

Luumäen jaloberylli

Seppo I. Lahti

uumäen Kännätsalon beryllilouhos sijait- Lsee Kaakkois-Suomessa noin 40 kilometriä Lappeenrannasta länteen. Kännätsalon jaloberyl- liä sisältävä pegmatiittijuoni on monessa suhteessa ainutlaatuinen. Se on maamme kookkain rapaki- vigraniitissa oleva harvinaisia mineraaleja sisältävä pegmatiittijuoni ja ainut jaloberyllin vuoksi louhittu esiintymä maassamme. Kännätsalon berylli- louhoksesta on saatu koruteollisuuden raaka-aineeksi reippaasti yli sata kiloa jaloberylliä, josta suurin osa on ollut kellanvihreää heliodoria, jonkin verran keltaista kultaberylliä ja sinivihreää akvamariinia.

Spektroliitilla on kuutisenkymmentä käyttötapaa. Tunnetuinta on korukäyttö. Marko Hirvonen valmistaa spektroliittikoruja, joita myy- dään Helsingin kauppatorilla.

Spectrolite has over 60 usages. The most famous is jewellery. Marko Hirvonen sells his jewelry at the Helsinki market square. Gem beryl in Luumäki

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Seppo I. Lahti Kuvanveistäjä Martti Peltokan- he Kännätsalo gem beryl quarry situates in kaan spektroliit- Luumäki about 40 kilometres west of the tikivestä tekemä T veistos. Lappeenranta town in southeast Finland. Gem beryl occurs in a large granite pegmatite dyke Sculpture made of cutting red brown wiborgitic rapakivi granite. The spectrolite rock by Martti Peltokangas. pegmatite occurrence is unique in many ways. So far, it is the only pegmatite dyke associated with Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. the rapakivi granites that contains notably gem beryl. The quarry has yielded well over one hundred kilograms of raw gem beryl, yellowish-green heliodor, and bluish-green aquamarine for use in the jewellery industry.

85 Jaloberylli Elli on Suomen kauneimpia jalokiviä. Se löy- tyi heinäkuussa vuonna 1989 Luumäen pegmatiittilouhoksesta. Kide on 14 cm pitkä ja painaa 450 g. Kokoelma: Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Elli is one of the most beautiful gemstones from Finland. It was found in June 1989 from Luumäki pegmatite quarry. The crystall is 14 cm in height and 450 g in weight. Collection: Finnish Museum of Natural History, Luomus.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Etelä-Suomi • Southern Finland

Jaloberyllikiteet ovat olleet kooltaan muu- Typically the gem beryl crystals weigh doz- tamia kymmeniä tai satoja grammoja, harvoin ens or hundreds of grams, hardly ever more than kookkaampia. Helsingin yliopiston Luonnon- that. Elli of Luumäki (Elli is both a forename and a tieteellisen keskusmuseon kokoelmissa on Suo- word for woman) is a beautiful example of a helmen Jalokivikaivos Oy:n louhinnan alkuvaiheissa iodor stone that weighs 450 grams. It is housed 1980-luvulla löytämä 450 grammaa painava helio- in the Finnish Museum of Natural History, a part dorikaunotar, joka on nimetty Luumäen Elliksi. of the University of Helsinki, and was originally Suurin ja komein beryllikide on ollut kuitenkin discovered by Suomen Jalokivikaivos Oy in the 22 senttimetriä pitkä ja 1 600 grammaa painanut 1980s in the early days of their quarry. The larg- jaloberyllikide Kekkonen, jonka Karelia Beryl Oy est and most impressive beryl crystal, however, löysi vuonna 2004. Esiintymästä on saatu lisäksi was the 22 centimetres long Kekkonen (namesake viistehiontakelpoista kvartsia erivärisinä muun- of the famous president of Finland from 1956 to noksina, vähäisiä määriä sinistä jalotopaasia, pyö- 1982), weighing in at 1,600 grams and discovered röhiontaan soveltuvaa kirjomaasälpää ja monia by Karelia Beryl Oy in 2004. In addition to the harvinaisia mineraaleja. beryls, various coloured variants of quartz suit- Kännätsalon beryllipegmatiitti on syntynyt able for faceting have been extracted from the rapakivimagman viimeisistä vesi- ja fluoripitoi- deposit, as well as small quantities of blue gem sista jäännössulista, joihin on rikastunut vaihtelevia topaz, graphic granite (usable as cabochons), and määriä harvinaisia alkuaineita, kuten berylliumia, many rare pegmatite minerals including mona- ceriumia, toriumia, zirkoniumia, niobiumia ja tan- zite, zircon, bertrandite, tungstenian ixiolite, taalia. Kansainvälisen luokittelun mukaan se on pyrochlore-microlite, cassiterite and fluorite. NYF-tyyppinen eli suhteellisen runsaasti niobiu- The beryl pegmatite of Kännätsalo was cre- mia, yttriumia ja fluoria sisältävä ontelopegma- ated from the last hydrous and fluoric rest melts tiitti. Pegmatiitissa on paikoin valtavia, useiden of rapakivi magma that was enriched by varying kuutiometrien kokoisia kideonteloita. Mineralo- amounts of rarer elements like beryllium, cerium, gialtaan vastaavanlaisia pegmatiittiesiintymiä on thorium, phosphorus, zirconium, niobium, tanta- löydetty Ukrainan prekambrisen kilven rapaki- lum and fluorine. In international classification it vistä noin 150 kilometriä länteen Kiovasta. is defined as miarolitic NYF-type of pegmatites. Tutkiessaan vuonna 1982 Luumäen Kän- Branched cavities are common in the central parts nätsaloon johtavan tien varrella olevaa valkoista of the dyke, some of them enormous measuring kvartsikalliota kiviharrastaja Kauko Sairanen löysi some cubic metres. Pegmatite deposits with sim- sen päällä olevasta moreenista palan kellanvihreää ilar mineralogy have been discovered from the kiveä. Hän vei sen tutkittavaksi gemmologi-kul- Volodarsk-Volynskyi area 150 kilometres west taseppä Tauno Paroselle, joka totesi refraktomet- of Kiev in Ukraine, where the gem pegmatites rillään kiven olevan viistehiontaan soveltuvaa also occur in the rapakivi granites of Precambrian jaloberylliä, heliodoria. Kiinnostus esiintymää Ukrainian Shield. In the Ukrainian pegmatites kohtaan kasvoi entisestään, kun maata paljastet- gemstone crystal cavities and their crystals have taessa löytyi lisää jaloberylliä sekä värikkäitä kvart- often been, however, much larger. sikiteiden paloja. 87 Etelä-Suomi • Southern Finland

Lahtelaiset kiviharrastajat Matti Lång ja Risto Pitkänen auttoivat maastotutkimuksissa Kauko Sairasta. Esiintymä vaikutti jalokivien suhteen lu- paavalta. Kolmikko perusti Suomen Jalokivikaivos Oy:n, joka jatkoi esiintymän tutkimista. Kävi ilmi, että paikalla on kookas pegmatiittijuoni, josta oli paljastuneena vain sen keskellä oleva kvartsiydin. Jalokiviesiintymän koosta ja rakenteesta oli aluksi vaikea saada tarkkaa kuvaa. Jatkotutkimuksia ajatellen yhtiö jätti vuonna 1986 esiintymää koske- van valtaushakemuksen. Kallion päältä poistettiin moreenia, tehtiin koekuoppia ja lopuksi esiintymä kartoitettiin. Vuodesta 1987 Suomen Jalokivikai- vos Oy louhi pegmatiittia ajoittain liki kymmenen vuoden ajan. Kaivostoiminta oli pienimuotoista. Esiintymästä löytyi onteloita, joissa oli jaloberylliä muutaman kymmenen tai sadan gramman kiteinä ja kiteenpaloina sekä erilaisia kvartsimuunnoksia. Louhoksen anti alkoi tyrehtyä pikku hiljaa, ja omistajat lopettivat kaivostoiminnan vuonna 1995. Beryllilouhos avattiin kuitenkin kesällä 2002 uudelleen paikallisten yrittäjien, Karelia Beryl Oy:n (Timo Rönkä, Jari Vepsäläinen ja Jukka Rusa-

nen) toimesta. Marraskuussa 2003 uusi yhtiö sai Luumäen jaloberyllin kidepinnan syöpymiskuoppia. Kuvan korkeus: 4,6 mm. kaivospiirioikeuden 2,5 hehtaarin alueelle. Ko- neellista louhintaa tehostettiin, ja jo seuraavana Etch pits on crystal face of Luumäki gem beryl. Photo height: 4.6 mm. vuonna löytyi kideonteloita, joista saatiin runsaasti Mikroskooppikuva | Photomicrograph: Kari A. Kinnunen, GTK. pieniä sekä useita kookkaita (500–1 600 g) jalo- beryllikiteitä. Louhosta syvennettiin ja laajennet- tiin niin, että nykyisin sen pituus on jo liki 40 In 1982, gem hobbyist Kauko Sairanen was metriä ja leveys noin 20 metriä. Pegmatiitti pai- studying the white quartz rock near the road to nuu loivassa kulmassa alaspäin, ja sen päälle sekä Kännätsalo when he found a piece of yellow- louhoksen pohjalle jää kirjomaasälpävaltaista peg- ish-green stone in the moraine above the rock. He matiittia, jossa ei ole berylliä eikä muitakaan har- sent it to gemmologist and lapidarist Tauno Paro- vinaisia mineraaleja. nen, who – using his refractometer – determined Karelia Beryl Oy alkoi kartoittaa esiintymän the stone to be heliodor, a type of gem beryl. kokoa, rakennetta ja laajuutta timanttikairauksin Interest in the discovery grew as the removal of vuonna 2007. Tutkimusten perusteella pegma- overburden revealed more gem beryl and pieces 88 tiittiesiintymä on ainakin 50 metrin levyinen. Se of coloured quartz crystals. Etelä-Suomi • Southern Finland

Luumäen jaloberylliä raakakivenä ja hiottuina kivinä.

Gem beryl as rough material and cut stones from Matti Lång and Risto Pitkänen, two gem Luumäki. hobbyists from the town of Lahti, helped Sairanen

Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. in exploring the site. The deposit seemed promising for discovering precious stones. The three men founded the company Suomen Jalokivikaivos kohoaa louhoksen kohdalla ylös, mutta painuu Oy, and the enterprise continued analysing the noin 20 asteen kaateella alaspäin kohti kaakkoa. deposit. The results showed that this was the loca- Kvartsiydin, jossa on paikoin useita sivuhaaroja, tion of a large pegmatite dyke and only its core ja ydintä ympäröivä karkearakeinen, kookkaita of quartz was exposed. The size and structure maasälpäkiteitä sisältävä pegmatiitti muodostavat of the deposit were initially difficult to accu- 10–15 metriä paksun kerroksen. Sen yläpuolella rately estimate. Preparing for future research, the on samanlaista kirjomaasälpävaltaista pegmatiit- company made a claim on the deposit in 1986. tia, jota on näkyvissä juonen kontaktissa rapaki- Till was moved off the bedrock, sampling holes vigraniittia vasten. were drilled, and finally the deposit was mapped. Pegmatiitin taloudellisesti mielenkiintoisin osa Starting from 1987, the company Suomen Jaloki- sijaitsee kvartsiytimen kummallakin puolella. Siinä vikaivos Oy periodically quarried pegmatite for kookkaiden kalimaasälpäkiteiden lomassa on ja- nearly ten years. The operation was rather small in loberylliä sisältäviä onteloita ja niiden ympärillä scale. Cavities were discovered in the deposit that albiittipitoista pegmatiittia, johon on rikastunut contained gem beryl in crystals weighing dozens 89 Etelä-Suomi • Southern Finland

Luumäen jaloberyllistä koottu kaulanauha. Korun on teettänyt yksi kaivoksenomistajista, Kauko Sairanen. or hundreds of grams, as well as fragments and different varieties of quartz. Necklace combined of Luumäki gem beryl. Commis- sioned by one of the mine owners, Kauko Sairanen. The output of the quarry slowly dried up, and the owners shut down the quarry in 1995. Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. The beryl quarry was reopened in the summer of 2002 by local entrepreneurs (Timo Rönkä, paikoin tavallista berylliä ja muita harvinaisia mi- Jari Vepsäläinen, and Jukka Rusanen) under the neraaleja. Kivisulan kiteytymisen edetessä fluorin company name Karelian Beryl Oy. In November ja veden määrä sulassa on lisääntynyt. Kiteytymisen 2003, the new company received mining rights loppuvaiheissa fluorin ja veden osapaineen kasvaes- for an area of 2.5 hectares. Mechanical mining sa pegmatiittiin on syntynyt erikokoisia onteloita. was stepped up and new cavities were discovered Niiden seinämille on kiteytynyt omamuotoisina, next year, yielding many smaller and several larger täydellisinä kiteinä maasälpää, kvartsia ja satun- (500–1,600 grams) gem beryl crystals. The quarry naisesti jaloberylliä. Onteloiden pohjalla on usein was dug deeper and wider and today it is almost rautayhdisteiden ruskeaksi värjäämää kalliosavea ja 40 metres long and 20 metres wide. The pegma- siinä seinämistä irronneita kiteitä sekä kiteenpalasia. tite deposit curves downwards at a low angle and Tavallista berylliä on ollut pegmatiitissa jopa both it and the bottom of the quarry are topped metrin mittaisina ja liki 30 senttimetrin läpimit- with graphic granite pegmatite that does not con- 90 taisina kiteinä, jotka ovat usein hauraita ja voi- tain beryl or other rare minerals. Etelä-Suomi • Southern Finland

makkaasti muuttuneita. Jaloberylli on kiteytynyt Karelia Beryl Oy started analysing the size, tavallisen beryllin jälkeen alhaisemmissa pai- structure, and extent of the deposit in 2007 using ne-lämpötilaolosuhteissa, ja sitä on kallion on- diamond drilling. The results suggest the pegma- teloissa varsinkin siellä, missä onteloiden lähellä tite deposit is at least 50 metres wide. It is elevated pegmatiitissa on tavallista berylliä. at the quarry site and then heads down due south- Pegmatiitin onteloissa jaloberylli on usein ir- east at an angle of 20 degrees. Put together, the rallisina kuusikulmaisina kiteinä tai epämääräisinä quartz core with its several offshoots and its sur- kiteenkappaleina. Kiteiden pinnat ovat usein voi- rounding coarse pegmatite that contains large makkaasti syöpyneitä, kuoppaisia taikka uurteisia crystals of graphic granite are some 10–15 metres tai niitä peittää ohut kerros värittömiä tai rautayh- thick. It has similar coarse pegmatite on top of disteiden ruskeaksi värjäämiä bertrandiittikiteitä. it that can be found in contact zones where the Bertrandiitti on vesipitoinen berylliumsilikaatti, dyke meets rapakivi granite. joka on kiteytynyt onteloihin jaloberyllin jälkeen The most commercially viable parts of the levymäisinä, mikroskooppisina kiteinä. pegmatite are on either side of the quartz core. Valtaosa jaloberyllistä on väriltään kellanvih- These parts contain large potassium feldspar crys- reää heliodoria, satunnaisesti tavataan myös kel- tals interspersed with gem beryl cavities, which taista kultaberylliä ja sinivihreää akvamariinia. Osa are surrounded by albite-rich pegmatite enriched myynnissä olevasta akvamariinista on tehty kellan- with common beryl, topaz, monazite-Ce and vihreästä heliodorista, joka lämpökäsittelyn avulla certain rarer minerals. As the magma has crys- saadaan muuttumaan sinivihreäksi. tallised, the amount of fluorine and water in it Alkuvaiheessa jaloberylliä arvioitiin löytyneen has increased. When these evaporated in the final 10–15 kilogrammaa ja viime vaiheessa 110 kiloa, stages of crystallisation, cavities of all sizes were josta kuitenkin vain osa oli viistehiontalaatua. created in the pegmatite. These cavities contain Esiintymästä löytyneitten jaloberyllikiteiden koko idiomorphic crystals of feldspars, quartz, and on vaihdellut laajasti: valtaosa on painanut muu- locally gem beryl. The bottoms of the cavities are tamia grammoja tai kymmeniä grammoja, mutta often covered in clay minerals, coloured brown suurimmat puhtaat jaloberyllikiteet jopa yli kilon. by iron compounds, containing crystals and frag- Kookkaimmat alkuvaiheessa löytyneet jaloberyl- ments that have come off the walls. lit olivat edellä mainittu kellanvihreä Elli ja sen Common beryl has been discovered in pieces kumppani 950 grammaa painanut Iso Elli, joka oli as long as a metre and nearly 30 centimetres in kuitenkin laadultaan huonompaa kuin Elli. Suu- diameter, which have often been fragile and rimmat Karelia Beryl Oy:n löytämät kiteet ovat highly altered. Gem beryl crystallises after com- olleet 10–22 senttimetriä pitkiä. Peter Lyckberg mon beryl when pressure and temperature are listasi vuonna 2004 Mineralien Welt -lehdessä jul- lower, and it is deposited in cavities that are close kaistussa saksankielisessä artikkelissaan suurimmat to crystals of altered common beryl. Luumäeltä löytyneet jaloberyllikiteet: Jukan Beer In pegmatite cavities, gem beryl is often found Bottle 512 g (15 x 5,5 x 4,5 cm), Elina 620 g in separate hexagonal crystals or corroded frag- (9 x 6 x 6 cm), Alma 857 g (11 x 6 x 5,5 cm), ments. The faces of the euhedral crystals are often Erika 822 g (14,5 x 6 x 6 cm), Timo 1,2 kg heavily corroded, pitted, or grooved and covered 91 Etelä-Suomi • Southern Finland

(15 x 6 x 6 cm) sekä Kekkonen, toiselta nimel- in a thin layer of colourless or brown-tinted ber- tään Talvisota, 1,6 kg (22 x 6 x 5 cm). trandite that gets its colour from iron. Bertrandite Karelia Beryl Oy on markkinoinut jalobe- is a hydrous beryllium silicate that crystallises in rylliä eri tavoin viistehiottuna. Yhtiö hiotutti the cavities as small platy crystals after gem beryl. raakakiven osaksi kotimaassa, osaksi ulkomailla. Most of the gem beryl is yellowish-green Kookkaimmat myynnissä olleet Luumäen beryl- heliodor with occasional golden and aquamarine listä tehdyt viistehiontaiset kivet ovat painaneet beryls in the mix. Some commercially available useita kymmeniä karaatteja. aquamarine is in fact heliodor that has been heat- Jaloberyllin lisäksi esiintymästä on saatu hie- treated to alter its colour. man jalotopaasia ja erilaisia kvartsimuunnoksia, The initial gem beryl yields are estimated to joista osa on ollut viistehiontalaatua. Topaasia löy- have been 10–15 kilograms, whereas the latest tyi etenkin alkuvaiheessa, jolloin Suomen Jalokivi- yield has been about 110 kilograms, only some of kaivos Oy louhi esiintymää. Topaasikiteet olivat which was suitable for faceting. The size of the gem prismaattisia, ja niissä oli havaittavissa muutamia beryl crystals has varied greatly: the majority have tasaisia hyvin kehittyneitä pintoja. Kiteitä ympä- weighed in at only a few grams or dozens of grams röi vaalean kiilteen muodostama kehä. Kehän ja at best, but the largest pure gem beryl crystals have topaasin välissä oli toisinaan harmaan kuituisen weighed over a kilogram. The largest initially dis- hauraskiilteen, margariitin, muodostava sauma. covered gem beryls called Elli, as mentioned above, Yksittäiset kiteet saattoivat painaa jopa kolme ki- and its lower-quality sister crystal Iso Elli (“Big Elli”). logrammaa. Suurin louhinnan yhteydessä löyty- The largest crystals extracted by the company Kare- nyt kidekasauma painoi peräti 52 kiloa. lia Beryl Oy have been 10–22 centimetres long. In Esiintymän topaasi on ollut aina sinistä, vaa- 2004, Peter Lyckberg listed the largest gem beryl leansinistä tai väritöntä. Lähellä maanpintaa kiteet crystals found in Luumäki in his article in the olivat pieniksi palasiksi rikkoutuneita. Topaasin Mineralien Welt magazine (in German): Jukan Beer Bot- kappaleista saattoi löytää muutaman karaatin pai- tle, 512 g, 15 x 5.5 x 4.5 cm; Elina, 620 g, 9 x 6 x 6 cm; noisia läpinäkyviä alueita jalotopaasia. Niistä oli Alma, 857 g, 11 x 6 x 5.5 cm; Erika, 822 g, mahdollista hioa korkeintaan muutaman karaatin 14.5 x 6 x 6 cm; Timo, 1.2 kg 15 x 6 x 6 cm; painoisia jalokiviä. and Kekkonen (also known as Talvisota), 1.6 kg, Pegmatiitin onteloiden kvartsikiteet ovat olleet 22 x 6 x 5 cm. parhaimmillaan 20 jopa 30 senttimetrin pituisia, Karelia Beryl Oy has marketed gem beryl in väriltään mustaa ja läpinäkymätöntä kvartsimuun- a variety of faceted cuts. The company had most nosta, morionia. Varsinkin kiteen päissä oli usein of the rough stone cut and polished in Finland, läpinäkyvää viistehiontaan soveltuvaa vaaleanrus- but some was also fashioned abroad. The largest keaa tai tummanruskeaa savukvartsia. Pegmatiitin faceted Luumäki beryls on sale have weighed sev- kvartsiydin on ollut pääosin harmaata tai valkoista eral dozens of carats. lumikvartsia, mutta siitä on satunnaisesti löytynyt In addition to gem beryl, some gem topaz and silmäkkeinä myös väritöntä kvartsia. Myös kvart- variants of quartz have been extracted, a portion siytimen onteloissa on ollut toisinaan omamuo- of which were suitable for faceting. Topaz was 92 toisia ja hyvin kauniita vuorikiteitä. discovered frequently in the early stages when Etelä-Suomi • Southern Finland

Suomen Jalokivikaivos Oy ran the quarry. The topaz crystals were prismatic with some well- formed even faces. Sometimes a layer of light mica, muscovite or fibrous, grey margarite, a type of brittle mica surrounded topaz crystals. Single topaz crystals could weigh up to three kilograms. The largest cluster of crystals found during quarrying weighed a spectacular 52 kilograms. The topaz found in the deposit has been blue, light blue, or colourless. Crystals found close to earth’s surface have always been large but fragmented. The pieces of topaz had sections of transparent gem topaz that weighed a few grams each. As a result, precious stones weighing only a few carats could be fashioned from them. The quartz crystals in the pegmatite cavities have been at most two to three decimetres long Luumäen jaloberylliä viistehiottuna and made of morion, a black and opaque variant (18,32 karaattia) ja raakakiteenä (42,7 g). of quartz. Light brown and dark brown smoky quartz suitable for faceting has been found on Luumäki gem beryl as cut (18.32 ct) and as rough crystal (42.7 g). the tips of these crystals. The quartz core of the pegmatite has mostly consisted of grey or white Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. snow quartz, but spots of colourless quartz have also been discovered. The cavities of the quartz core have sometimes contained idiomorphic and Erikoisuutena esiintymästä on tavattu savu- very beautiful rock crystals. kvartsikiteitä, joiden ulkoreunassa on vyöhykkeinä A unique feature of the deposit is smoky ametistikvartsia, vihreää kvartsia tai tiilenpunaista, quartz crystals with outer zones of amethyst, green tuliopaalimaista kvartsia. Satunnaisesti tiilenpu- quartz, or brick-red quartz resembling fire opal. nainen kvartsi oli läpinäkyvää ja soveltui viiste- Some of the brick-red quartz has been transparent hiontaan. Hyvin usein savukvartsikiteet ovat olleet and could be faceted. Many of the smoky quartz reunoiltaan raitaisia ja niissä on ollut prismapin- crystals have been striped around the edges and tojen suuntaisia, rautamineraalien keltaiseksi tai they have contained layers parallel to the prismatic punaruskeaksi värjäämiä kerroksia. Louhinnan faces that have been coloured yellow or russet by alkuvaiheessa löytyi myös onteloiden ja rakojen iron minerals. Initially, beautiful red jasper with täytteenä kauniin punaista, joskus vaaleita kaolii- sporadic light streaks of kaolin was also found in niraitoja sisältävää mikrokiteistä kvartsia, jaspista. the quarry, jammed into the cavities and joints.

93 Etelä-Suomi • Southern Finland

Kotkan jalotopaasi Gem topaz in Kotka

Seppo I. Lahti Seppo I. Lahti

otkan topaasiesiintymä sijaitsee Laajakos- he gem topaz occurrence of Kotka town Kkella Kivimäen etelärinteessä noin 15 kilo- Tsituates on the southern slope of Kivimäki metriä Kotkan kaupungin keskustasta pohjoiseen. hill in Laajakoski about 15 kilometres north of Pääkivilajeina alueella on biotiittipitoista pegma- the city centre of Kotka, southeast Finland. There tiittigraniittia ja pegmatiittia, joissa on topaasia are several narrow pegmatite lenses with topaz-, sisältäviä kideonkaloita. Kotkan (entisen Kymin) fluorite- and clay-mineral-bearing cavities in topaasiesiintymien kiteitä kulkeutui jo 1950- ja biotite-bearing pegmatite granite. Topaz crystals 1960-luvuilla Tauno Parosen jalokivihiomoon from the cavities found their way in the 1950s and Helsinkiin. Parosen GTK:n Geonäyttelyyn lah- 1960s to the workshop of lapidarist Tauno Paro- joittamassa jalokivikokoelmassa on mukana koo- nen in Helsinki. Paronen donated a large collec- kas kotkalaisesta topaasista hiottu briljantti. tion of gemstones to the GTK’s geological exhib- Kotkan Kivimäen alue on ollut pitkään ki- its in Otaniemi, Espoo. It includes a crystal and a viharrastajien retkeilykohde Etelä-Suomessa. beautiful blue brilliant of topaz from Kotka. Kapeita mineralogisesti samantapaisia onkalo- The Kivimäki area in Kotka town has been pegmatiitteja, joissa on kvartsikiteitä, fluoriittia ja a long-time favourite destination of gem and korujen hiontaan soveltuvaa topaasia, on löyty- mineral hobbyists in southern Finland. Narrow nyt myös Etelä-Suomen muista rapakivigraniit- and mineralogically similar pegmatite dykes with teihin liittyvistä pegmatiittiesiintymistä, kuten quartz, fluorite, and gem topaz in them have at Virolahdelta, Vehmaalta, Taivassalosta, Eurajoelta times been found also in other rapakivi granite ja Houtskarista Fjärdskäriltä. Suuria ja kauniita, areas of southern Finland, for example in Virolahti, vaaleanruskeita, punaruskeita sekä sinisiä kiteitä Vehmaa, Taivassalo, Eurajoki, and Fjärdskär (Fjäl- ja kiteen palasia on tavattu muun muassa Virolah- skär) in Houtskari. Big and beautiful light brown, den ja Vehmaan graniittilouhoksista. Kiteet ovat red brown, and blue gem topaz crystals and crystal saattaneet painaa useita satoja grammoja, suurim- fragments have been discovered in the cavities of mat jopa yli kilon. Valitettavasti kookkaita topaa- the granite quarries at Virolahti and Vehmaa. The sikiteitä sisältäviä onkaloita löytyy hyvin harvoin. crystals may weigh several hundreds of grams, the Kotkan Kivimäen jalotopaasiesiintymää ja sen largest crystal fragment ever found have weighed hyödyntämismahdollisuuksia on tutkittu vuosien 1,000 grams. Unfortunately, topaz-bearing cavi- mittaan useaan otteeseen, mutta vasta 1990-luvun ties have been discovered only at times. lopulla kouvolalainen Korukivihiomo Kiurunen The Kivimäki gem topaz deposit and its uskaltautui louhimaan pegmatiittia pienimuotoi- production potential have been studied multi- sesti kalliopaljastumasta, joka on Kotkan Laajakos- ple times, but it took until the end of the 1990s ken Kivimäen murskekivilouhokselta 200 metriä for quarries to start. The first was the lapidary kaakkoon. Nykyisin topaasilouhos on kooltaan and jewellery-making company Korukivihiomo 94 noin 18 x 10 metriä ja se on useita metrejä syvä. Kiurunen that ran a small-scale pegmatite quarry Kotkan jalotopaasin kiteestä tehty riipus. Läpimitta: 25 mm.

Pendant made of a raw crystal of Kotka gem topaz. Diameter: 25 mm.

Omistaja | Owner: Sari Lukkari. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Etelä-Suomi • Southern Finland

Esiintymä osoittautui kuitenkin pieneksi eikä sitä louhita enää. Kivimäen topaasipegmatiitti liittyy Kot- kan pohjoispuolella olevaan noin 10 kilometriä pitkään rapakivimuodostumaan, niin sanottuun Kymin stokkiin. Radiometristen ikämääritysten perusteella stokki kiteytyi 1 640 miljoonaa vuotta sitten. Kymin stokin keskiosa koostuu porfyyri- sestä rapakivigraniitista ja reunaosa tasarakeisesta topaasipitoisesta graniitista. Stokin ja ympäröivän viborgiittisen rapakiven välillä on kapea reunapegmatiittimuodostuma, joka koostuu pegma- tiittisesta graniitista ja siinä olevista karkeammista pegmatiittiosueista. Karkearakeiset reunaosat ovat kiteytyneet rapakivimagman harvinaisia alkuaineita sisältävistä vesi- ja fluoripitoisista jäännös- sulista stokin jälkeen. Kivisulasta eronneet kaasut ja liuokset ovat karanneet osittain Kymin gra- niittistokin ympäristöön viborgiittiseen rapaki- Kotkan jalotopaasikide. Läpimitta: 10 mm. veen avautuneita rakoja pitkin. Malmitutkimusten Gem topaz crystal from Kotka. Diameter: 10 mm. yhteydessä Kotkan alueelta onkin tavattu tina-, Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. volframi-, beryllium- ja litiumpitoisia mineraa- Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. leja sisältäviä greisensuonia. Kivimäessä viborgiittinen sivukivi, stokkiin kuuluva tasarakeinen graniitti ja välissä kulkeva around a rock exposure located 200 metres south- reunapegmatiittimuodostuma ovat hyvin paljastu- east of the Kivimäki granite-crushing quarry. The neita. Pegmatiittigraniitti on hyvin karkearakeista topaz quarry is 18 x 10 metres in size and several ja koostuu punaruskeasta mikrokliinista, albiitista, metres deep. The output of the quarry slowly dried kvartsista ja biotiitista, joka on usein dendriittisinä, up and nowadays, it is not operated any more. puun tavoin haarovasti kasvaneina suomupink- The topaz pegmatite is associated with an koina. Pegmatiittimuodostuman kontaktin suun- oval, ten kilometres long Kymi granite stock that nassa kulkee karkearakeisia pegmatiittilinssejä ja is younger than the surrounding wiborgitic rapa- -juonia, joissa on erikokoisia onkaloita. Päämi- kivi granite. According to the radiometric age neraaleina niissä on mikrokliinin, albiitin, kvart- determinations the Kymi rapakivi granite stock sin, muskoviitin ja biotiitin lisäksi vaaleanruskeaa crystallised approximately 1,640 million years litium-rautakiillettä (siderofylliitti-polylitioniittia) ago. The central parts of it are composed of por- ja tavallista topaasia. Paikoin mikrokliini on vih- phyritic rapakivi granite and the outer parts of reää (amatsoniittia) ja soveltuu korukivien hion- even-grained topaz-bearing granite. There is a nar- 96 taan. Tavallinen topaasi esiintyy pitkinä, harmaina row marginal zone composed of coarse pegmatitic Etelä-Suomi • Southern Finland

granite and pegmatite between the stock and surrounding wiborgitic rapakivi granite. The marginal pegmatitic rocks have crystallised from the hydrous and fluoric residual rapakivi magma of the stock. Some of the gases and solutions that escaped from the melt travelled through faults and fracture zones to surrounding wiborgitic granite. As a result, grei- sen veins with tin, tungsten, beryllium, and lithium minerals have been discovered in the Kotka area. In Kivimäki, the marginal pegmatitic granite-pegmatite zone that separates the Kymi stock and surrounding wiborgite is well exposed. The granite pegmatite is very coarse and mostly made up of russet rock characterized by microcline, albite, quartz and dendritic biotite (dark mica with tree-like branches). Coarse pegmatite bodies are common in the pegmatitic granite. They are characterized by crystal cavities of various sizes and follow the contact zone of the Kymi stock. The dominant minerals in the pegmatite dykes and lenses are microcline, albite, quartz, biotite (dark mica; siderophyllite-annite), light brown lithium-iron mica (siderophyllite-polylithionite) Kotkan Ruusuksi nimetty Kotkan jalotopaasista hiottu kivi. and common topaz. In places the microcline is Paino: 8,27 karaattia. green in colour (amazonite) and suitable for cab- A facet cut Kotka gem topaz named Kotka Rose. Weight: 8.27 ct. ochon cutting. The common topaz occurs as long,

Hionta ja kuva | Cutting and photo: Seppo I. Lahti, GTK. grey or blue-green prismatic crystals (up to 15 cm long). Colour-zoned crystals with a blue core and grey edges are usual around the cavities. tai sinivihreinä prismoina, jotka saattavat olla jopa A large number of rarer pegmatite miner- 15 cm pitkiä. Värivyöhykkeiset kiteet, joiden kes- als (altogether 45 different) have been identified kiosa on sinistä ja reunaosa harmaata, ovat yleisiä. in the detailed X-ray diffraction and microprobe Kansainvälisen luokittelun mukaan Kotkan determinations from the pegmatite during min- Kivimäen pegmatiitti kuuluu onteloita sisältä- ing operations. Eager mineral collectors Ilkka viin eli miaroliittisiin NYF-tyypin eli niobium- Mikkola, Ilkka Järvelä, Pertti Hyvärinen, Väinö yttrium-fluori-tyypin pegmatiitteihin. Rapakivi- Kotilainen and Asko Siuruainen have given a lot magman kiteytyessä pegmatiittisulaan on rikastu- of specimens for my mineralogical studies. The nut tiettyjä harvinaisia alkuaineita, kuten fluori, number of observed rare pegmatite minerals is litium, beryllium, yttrium, lantanoidit, niobium, large, but the size of the crystals is usually small, 97 Etelä-Suomi • Southern Finland

Hiottua Kotkan jalotopaasia. Läpimitta: 16 mm. generally 1-30 mm. Accessory minerals include Cut gem topaz from Kotka. Diameter: 16 mm. niobium-tantalum minerals (columbite-tantalite, ixiolite, ferrowodginite, euxenite-polychrase Kokoelma | Collection: Väinö Kotilainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. and pyrochlore-microlite group of minerals), rare earth minerals (monazite-Ce, xenotime-Ce, syn- chysite-Y and bastnäsite-Ce), cassiterite, zircon, tantaali, titaani, volframi, zirkonium, uraani ja to- fluorapatite, beryl and certain titanium minerals rium. Kaikkiaan topaasilouhoksesta on tunnistettu (anatase, rutile, ilmenite). Based on the structural 45 eri mineraalia. Näistä kahdeksan on tavattu and mineralogical observations, the pegmatite can ensi kertaa Suomessa juuri täältä. be classified to the group of miarolitic NYF-type Topaasilouhoksessa olleet onkalot ovat olleet pegmatites. pitkänomaisia, monihaaraisia ja suhteellisen pie- The cavities in the topaz quarry have been niä, suurimmatkin vain puoli metriä läpimitaltaan. small, usually less than half a metre across. They 98 Onkalot ovat olleet avoimia, osaksi tai kokonaan have been open or partly filled with clay minerals, Etelä-Suomi • Southern Finland

täyttyneet alhaisissa lämpötiloissa kiteytyneillä fluorite and other rarer fluorides (ralstonite, mineraaleilla kuten fluoriitilla ja muilla fluori- prosopite and weberite). In addition to euhe- deilla (ralstoniitti, prosopiitti ja weberiitti) ja sa- dral topaz crystals, the crystals of smoky quartz vimineraaleilla (smektiitti, illiitti ja vermikuliitti). and feldspars, sheets of lithium-iron mica (sidero- Avoimien onkaloitten seinämiä ovat tavallisesti phyllite-polylithionite), black needles of schorl, koristaneet savukvartsi-, albiitti- ja mikrokliini- small crystals of phenacite decorate the walls of kiteet sekä kuusikulmaiset punertavan ruskeasta the open cavities. litium-rautakiilteestä muodostuneet kiteet. Satun- The smoky quartz crystals have been below naisesti onkaloista löytyy jalotopaasikiteitä, neulas- 15 centimetres long. The colour is black (morion) maisia mustia tai tummanvihreitä turmaliinikiteitä or dark brown. High-grade brown smoky quartz ja pieniä kiekkomaisia fenakiittikiteitä. and colourless rock crystals suitable for faceting Pegmatiitin onkaloissa topaasi on aina läpi- have been locally found. The topaz found in the näkyvää jalotopaasia. Kiteiden koko ja väri vaih- cavities is semi-transparent or transparent gem televat laajasti. Useimmiten topaasikiteet ovat topaz. The form, size and colour of topaz crystals korkeintaan muutaman senttimetrin mittaisia ja vary greatly. Typically, the crystals are below five läpimitaltaan 5–15 millimetriä. Kivi on tavalli- centimetres long and below three centimetres in sesti vaaleansinistä, joskus vaaleanruskeaa. Joskus diameter. The colour is usually light blue, some- kiteet ovat kaksivärisiä. Myös väritön topaasi on times light brown. Some bicolored crystals have yleistä. also been found. Colourless topaz is also com- Parhaimmillaan jalotopaasikiteen kärki on monly found. talttamainen, melko terävä, ja siinä on useita pie- The euhedral gem topaz crystals are prismatic. niä pyramidipintoja. Kiteen poikkileikkaus on The tip is wedge-shaped and contains many small lähes neliömäinen. Onkaloissa kiertäneet kaasut pyramidal faces. The cross-section of the crystal is ja liuokset ovat usein synnyttäneet kidepinnoille almost a square. Many crystal faces have small and pieniä säännöllisen muotoisia koloja, syöpymis- regular etch pits as a result of corrosion caused by kuoppia, jotka voidaan havaita luupilla ja joskus the hot gases and solutions trapped in the cavities. paljain silmin. Kuoppien muoto vaihtelee kiteen The etch pits can be distinguished using a loupe eri pinnoilla. and are sometimes plainly visible. The shape of the Topaasikiteissä saattaa olla säröjä ja halkea- pits is different on the various faces of the crystal. mia kohtisuorassa kiteen pituussuuntaa vastaan, Topaz crystals may have cracks and fractures mutta parhaimmista kiteistä voidaan tehdä hyvin- at a right angle to the crystal’s length, but the best kin kookkaita jalokiviä. Tiettävästi suurin Kotkan crystals can be fashioned into very large precious topaasista hiottu jalokivi painaa liki 20 karaattia. stones. The largest known precious stone cut from Kotka topaz weighs nearly 20 carats.

99 Etelä-Suomi • Southern Finland

Laitilan rapakivigraniitin Smoky quartz of the Laitila savukvartsi rapakivi granite

Satu Hietala Satu Hietala

aitilalaiset kiviharrastajat Pirjo Koski ja t was in 2011 when two gem hobbyists from LRiku Poskiparta löysivät vuonna 2011 Lou- ILaitila, Pirjo Koski and Riku Poskiparta, dis- nais-Suomen Laitilan rapakivigraniitin alueelta covered smoky quartz in joints and crystal cavities useista kivilouhimoista rakoja ja onteloita, joi- in multiple quarries in the Laitila rapakivi granite hin oli kasvanut savukvartsikiteitä. Väriltään ne area in southwestern Finland. Their colour was a ovat savukvartsille tyypillisen ruskeita, mutta jou- typical brown, but some were completely black, kosta löytyy myös morion-tyyppisiä täysin mus- the morion variety. tia kiteitä. The rapakivi granite area in Laitila is the third Laitilan rapakivigraniittialue on Suomen largest in Finland. Most of the rapakivi granite is kolmanneksi suurin. Rapakivigraniitti on tyy- pyterlite. Pyterlite lacks the plagioclase feldspar piltään pääosin pyterliittiä. Pyterliitistä puuttuu mantle surrounded by ovoid potassium feldspar ovoidin eli pyöreän kalimaasälpähajarakeen ym- particles, whereas this is typical for rapakivi of the päröimä plagioklaasimaasälpäkehä, joka taas on viborgite variety. The composition is porphyritic ominaista viborgiittisessa rapakivessä. Rakenne in places together with several types of horn- on paikoin porfyyrinen ja lisäksi tavataan useita blende, hornblende-biotite, and biotite granites. erityyppisiä sarvivälke-, sarvivälke-biotiitti- sekä In rapakivi areas, the crystals of smoky quartz biotiittigraniitteja. attach to the pegmatite’s crystal cavities, other Rapakivialueilla savukvartsikiteet liittyvät peg- cavities, filled joints, and seams. The crystals may matiitin onteloihin, kideonkaloihin, raontäyt- grow to an impressive size. They have been dis- teisiin ja juoniin. Kiteet voivat kasvaa hyvinkin covered in Uhlu in Vehmaa, Pyterlahti in Virolahti, suuriksi. Niitä on löytynyt esimerkiksi Vehmaan and the druses of Suosillanmäki in Kymi, Taivas- Uhlusta, Virolahden Pyterlahdelta, Kymin ja Tai- salo, and Summa in Vehkalahti. The Vehkalahti vassalon sekä Vehkalahden Summan Suosillan- crystals are part of the pegmatite cavity of the mäen kideontelosta. Vehkalahden kiteet liittyvät Vyborg rapakivi granite area. These crystals are Viipurin rapakivigraniittialueen pegmatiittion- black like the quartz crystals found in the lead ore teloon. Kiteet ovat mustia, samoin kuin Korsnä- crystal cavities of Korsnäs. Black morion quartz sin lyijymalmiin liittyvissä kideonteloissa olleet kvartsikiteet. Mustia morion-tyypin savukvartsi- kiteitä on myös Luumäen Kännätsalon rapakiven Musta savukvartsi, morion, Laitila. Pituus: pegmatiitissa. Täysin mustat kvartsikiteet ovat ra- 4 cm. pakiven onteloissa yleisempiä kuin osittain läpi- Black smoky quartz, morion, from Laitila. näkyvät savukvartsit. Length: 4 cm.

Laitilan savukvartsi- ja morion-kiteiden pin- Löytäjät | Finders: Pirjo Koski, Riku Poskiparta. 100 nat ovat harvinaisen syöpymättömiä ja kidepin- Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Etelä-Suomi • Southern Finland

nat hyvin kehittyneitä. Kiteiden pinnoilla ei juuri has also been found in the pegmatite of the rapa- esiinny niin kutsuttua ruosteisuutta eikä lainkaan kivi in Kännätsalo in Luumäki. In rapakivi crystal ohutta albiittisilausta, jota kiteiden pinnoilta olisi cavities, the black morion crystals are more com- oikeastaan mahdoton poistaa. Kiteiden koko vaih- mon than the partially transparent crystals. telee noin puolesta sentistä useisiin sentteihin. The faces of the Laitila smoky quartz and Savukvartsikiteitä on Laitilassa myös hämmästyt- morion crystals lack the typical corrosion and tävän paljon. Kideonteloita ja kallioperän rakoja have well-developed planes. The crystal surfaces on alueella kymmeniä. Lisäksi kiteitä löytyy myös have very little so-called rust and are completely maasta, mistä ne voi poimia käsin. free of albite coating, which would be practically Täydellisten morion-kiteiden lisäksi Laitilan impossible to remove. The size of the crystals rapakivigraniittialueen pegmatiittijuonista löy- ranges from half a centimetre to several centi- tyy myös muita korukiviä ja mineraaleja. Peg- metres. A surprisingly great number of smoky matiittien onkaloihin ja rakoihin on kiteytynyt quartz crystals have been found in Laitila. The myös kalimaasälpäkiteitä ja fluoriittia. Parhaim- local bedrock contains dozens of joints and cav- massa kohdassa näitä on yhtäjaksoisesti noin ities. Some crystals have even wound up on the kuuden metrin matkalla. Fluoriitti on toisinaan surface, where they can be picked up by hand. hyvin syvän sammaleenvihreä tai voimakkaan In addition to perfect morion crystals, the violetti, joskus lähes väritön, taivaansininen ja pegmatite seams of Laitila rapakivi granite are esiintyy usein kuutiollisina kiteinä. Fluoriittiki- a source of other gemstones and minerals. The teiden koko vaihtelee noin puolesta sentistä pa- cavities and joints of the pegmatite also contain riin senttiin. Erikoisuutena on löytynyt lisäksi potassium feldspar crystals and fluorite. The rich- vihreää amatsoniittia, joka on lyijyn värjäämää est section is composed of a continuous deposit kalimaasälpää. that is six metres in length. The fluorite crystals Laitilan rapakivialueelta löytyy myös jaloa are often cubic and come in mossy green, intense apofylliittiä. Mia Tiljander on tunnistanut apo- violet, and a nearly colourless azure. The size of fylliitin röntgendiffraktioanalyysillä GTK:n tut- the fluorite crystals ranges from half a centimetre kimuslaboratoriossa. Tunnetuin apofylliitin to a couple centimetres. A special find has been löytöpaikka on Korsnäs, jossa sitä on esiintynyt green amazonite that is usually potassium feldspar lyijymalmin onteloissa keltaisina kiteinä. Lisäksi coloured by lead. sitä on tavattu Kotkan Langinkosken rapakivigra- Precious apophyllite has also been found niitin pegmatiitin ontelosta sekä Lappeenrannan in the Laitila rapakivi area. The apophyllite has Ihalaisten karbonaattikiven pegmatiittijuonista. been identified by Mia Tiljander using X-ray Vehkalahdella apofylliittiä on tavattu maantien- scattering in GTK’s Research Laboratory. The varren kallioleikkauksesta sekä Pyterlahden rapa- best-known apophyllite discovery was made in kivigraniitista. Tähän mennessä Suomesta löydetyt Korsnäs, where yellow crystals of the mineral were apofylliitit ovat kirjallisuuden perusteella olleet found in the druses of lead ore. The mineral has pääosin hydroksiapofylliittejä. also been found in the pegmatite cavity of Lan- Suomen apofylliittejä ei tiettävästi ole hiottu ginkoski rapakivi granite and the pegmatite seams 102 viistekiveksi. Apofylliitti on hyvin haurasta ete- in the carbonate rock in Ihalainen in Lappeen- Etelä-Suomi • Southern Finland

Apofylliitti-ryhmän kide, Laitila. Koko: 15 mm.

Crystal of apophyllite-group, Laitila. Size: 15 mm. ranta. In Vehkalahti, apophyllite has been found in Löytäjä | Finder: Pirjo Koski. a roadside rock cutting and the rapakivi granite Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. in Pyterlahti. So far the apophyllites discovered in Finland have been hydroxyapophyllites, according to written sources. västä lohkeavuudestaan johtuen. Maailmalla apo- No known faceted stones have been fash- fylliitistä on hiottu viistekiviä, sillä mineraali on ioned from Finnish apophyllites. Apophyllite is erityisen väritöntä ja kirkasta. Korukäyttöön very brittle due to its perfect cleavage. Apophyllite apofylliitin alhainen kovuus, Mohs 5, on riittä- has been faceted abroad, as the mineral is par- mätön. ticularly achromatic and the colour of the faces is a spectacular shade of white. Having a Mohs hardness of five, apophyllite is a poor choice for a gemstone. 103 Etelä-Suomi • Southern Finland

Viitaniemen pegmatiitin Precious stones and jaloja korukiviä gemstones of the Viitaniemi pegmatite Seppo I. Lahti

riveden Viitaniemen maasälpälouhos, joka Seppo I. Lahti Osijaitsee Eräjärven koillispuolella noin 60 kilometriä Tampereelta kaakkoon, on ollut kym- he feldspar quarry of Viitaniemi in Orivesi is meniä vuosia geologien ja kiviharrastajien mie- Tlocated northeast of the lake Eräjärvi, some lenkiinnon kohteena. Alueelta on löytynyt kym- 60 kilometres southeast of the Tampere town. menittäin pegmatiittijuonia, joihin on rikastunut It has been popular among foreign and Finnish harvinaisia mineraaleja, jaloja korukiviä. Juo- geologists as well as gem and mineral hobbyists net ovat syntyneet, kun pegmatiittisula on vir- for decades. The present author has discovered rannut kallioperän halkeamia myöten ja kiteyty- dozens of pegmatite dykes rich in rare minerals as nyt seudun svekofennisiin liuskeisiin ja syväki- well as various gemstones in the area. The molten viin kapeina levymäisinä juonina ja pahkuina noin pegmatite magma flowed through the fractures 1 800 miljoonaa vuotta sitten. and faults of the bedrock, eventually crystallis- Ensimmäinen havainto Eräjärven alueen peg- ing in the Svecofennian schist and plutonic rocks matiiteista on jo 1890-luvulta, mutta niiden talou- as sheet-like dykes and lenses some 1,800 mil- dellinen hyödyntäminen alkoi vasta 1910-luvulla. lion years ago. Alueella on yli 20 pientä ja muutama kookkaampi The first recorded pegmatite discovery around louhos. Eräjärvi is from the 1890s, but their commercial Varsinkin alueella oleva Viitaniemen maasäl- exploitation started later in the 1910s. There are pälouhos on kuuluisa harvinaisista mineraaleistaan over 20 small quarries and a few larger quarries ja jalokivistään. Louhinnan yhteydessä sieltä saatiin in the area. sinistä jalotopaasia sekä jossain määrin kellertä- The Viitaniemi feldspar quarry is particularly vää jaloberylliä, vihreää jaloturmaliinia ja erilai- famous for its rare minerals and precious stones. sia kvartsimuunnoksia. Esiintymän louhinta alkoi vuonna 1935 ja jatkui aina 1960-luvun puoli- väliin saakka. Myös muista alueen maasälpälou- A) Marraskuussa 2015 kiviharrastaja Satu Väisänen löysi Viitaniemen vanhasta pegmatiittilouhoksesta harvinaisen kookkaan, 138 g paina- hoksista on saatu erilaisia korukivimineraaleja van, jalotopaasikiteen. kuten savukvartsia, vuorikidettä, ruusukvartsia B) Kiteen päätypinnan syöpymisrakenteita, kuvan leveys on 2 mm. ja kirjomaasälpää. Litiummineraaleja sisältävistä C) Tämän topaasin fluidisulkeumia, kuvan leveys on 1 mm. louhoksista on löytynyt lisäksi satunnaisesti heik- A) In November 2015 the stone hobbyist Satu Väisänen found an kolaatuista punaista ja vihreää turmaliinia sekä especially large gem topaz weighing 138 g from the old Viitaniemi jaloberylliä. pegmatite quarry. Eräjärven alueen pegmatiitit kuuluvat kan- B) Etch markings on basal crystal surface, the image width is 2 mm. sainvälisen luokittelun mukaan LCT-tyypin (li- C) Fluid inclusions in this topaz, image width is 1 mm. 104 tium-cesium-tantaali-tyypin) pegmatiitteihin. Kuvat | Photos: Seppo I. Lahti, GTK (A), Kari A. Kinnunen, GTK (B, C). A

C Etelä-Suomi • Southern Finland

Niitä luonnehtivat erilaiset litium- ja beryl- Blue gem topaz and some yellow gem beryl, liummineraalit sekä niobium-tantaalimineraa- green precious tourmaline, and various quartz lit. Viitaniemen esiintymä on mineralogisesti variants have been extracted. Quarry operations poikkeuksellisen monipuolinen. Pegmatiittiin around the deposit started in 1935 and continued on rikastunut suuri joukko erilaisia harvinaisia up to the mid-1960s. The other feldspar quarries litium-, alumiini- ja etenkin berylliumpitoisia in the area have also yielded a variety of gem- fosfaatteja. stone minerals such as smoky quartz, rock quartz, Pegmatiittiesiintymä löytyi sattumalta, kun rose quartz, and graphic granite. Occasionally Viitaniemen talon emäntä poimi marjamatkal- low-quality red and green tourmaline as well as laan koriinsa valkoisia kiviä kotitalonsa metsästä gem beryl has been also discovered. ja toimitti ne tutkittavaksi. Kivenpalat osoittautui- The Eräjärvi pegmatites are classified as LCT vat maasälväksi ja emännän marjapaikalta löytyi (lithium-caesium-tantalum) type of pegmatites. huomattava pegmatiittiesiintymä, jota paikallinen These pegmatites feature various lithium, beryl- kivialan yritys Uiherlan Sälpä Oy alkoi louhia. lium, and niobium-tantalum minerals. The variety Viitaniemen louhoksen päätuotteena oli of minerals in the Viitaniemi deposit is excep- kalimaasälpä, jota louhittiin 2 000−5 000 ton- tional. The pegmatite deposit is enriched in nia vuodessa. Maasälvän lisäksi otettiin talteen different lithium-, iron-manganese-, aluminium- myös huomattavia määriä kvartsia, jonkin ver- and beryllium-bearing phosphates. ran albiittia ja muskoviittia. Sivutuotteina saatiin The Viitaniemi pegmatite was accidentally berylliä, vähäisessä määrin kolumbiitti-tantaliit- discovered by the wife of a farmer: she picked tia, amblygoniitti-montebrasiittia, pollusiittia ja up white stones from the woods of their house – jalokivimineraaleja. the Viitaniemi farm – and showed them for local Maasälpä ja muut hyödylliset mineraalit ero- miners. The stones were found to be feldspar and tettiin louhinnan yhteydessä käsin ja myytiin the missus’ berry-picking spot proved to be a site pääosin palamaasälpänä Itä-Saksaan. Esiintymän of a substantial pegmatite deposit, which a local louhinta loppui vähitellen 1960-luvulla, kun mineral company, Uiherlan Sälpä Oy, soon began vienti tyrehtyi. Viimeinen maasälpäerä lastattiin quarrying. laivaan ulkomaille vietäväksi vuonna 1968. Ta- The primary product of the Viitaniemi quarry loudellisgeologisessa mielessä Viitaniemen pegma- was potassium feldspar – two to five thousand tiittiesiintymä herättää jatkuvasti kaivosyhtiöissä tonnes were extracted each year. Quartz, albite, mielenkiintoa sieltä löytyvien niobium-tantaali-, and muscovite were also extracted, the first beryllium- ja litiummineraalien vuoksi. in significant quantities. Side products of the Viitaniemen pegmatiittiesiintymä on syvä- operation included beryl, other precious minerals, kairausten perusteella lähes vaaka-asentoinen ja and limited quantities of columbite-tantalite, runsaan sadan metrin levyinen. Se sijaitsee kiille- amblygonite-montebrasite, pollusite, and precious liuskeessa kaaren muotoisena ja on näkyvissä minerals. maanpinnalla kahdessa kalliopaljastumassa, jotka Feldspar and other exploitable minerals were ovat noin sadan metrin etäisyydellä toisistaan. Van- separated by hand and sold mainly to East Ger- 106 hin ja suurin louhos on länsipuoleisessa pegma- many, mostly as lumps. The quarry shut down Etelä-Suomi • Southern Finland

Sininen topaasi-briljantti (11,2 karaattia) Oriveden Viitaniemen louhokselta. Alustana Viitaniemen kookas topaasikide. gradually in the 1960s as exports dried up. The Blue topaz brilliant (11.2 ct) from Viitaniemi quarry, Orivesi, last shipment of feldspar was exported in 1968. on a large topaz crystal. Mining companies are constantly interested in Kuva ja hionta | Photo and cutting: Seppo I. Lahti, GTK. the Viitaniemi pegmatite deposit due to the niobium-tantalum, beryllium, and lithium minerals tiittipaljastumassa, jossa juonen paksuus on kym- and their commercial value. menkunta metriä. Itäpaljastumalla on kaksi pie- Based on diamond drilling, the Viitaniemi nempää louhoskuoppaa. pegmatite deposit is nearly horizontal and over Pegmatiittijuoni on vyöhykkeinen. Sen reu- a hundred metres wide. It forms an arch in the naosat, sivukiveä vasten oleva kapea rajavyöhyke local mica schist and is visible on the surface in ja sisempi seinävyöhyke, ovat karkearakeista peg- two rock exposures that are some hundred metres matiittia, joka koostuu pääosin kvartsista, maasäl- apart from one another. The oldest and largest of vistä, muskoviitista ja turmaliinista. Kiven raekoko the quarries sits on the western pegmatite expo- kasvaa kohti esiintymän keskiosaa, välivyöhykettä, sure where the dyke is ten or so metres thick. Two jossa pegmatiitti on hyvin karkearakeista ja sisäl- smaller quarries cover the eastern exposure. tää paikoin laajoja kvartsiytimiä. The pegmatite dyke is zoned. The margins, Harvinaiset mineraalit ovat valtaosin rikas- the border zone facing the adjoining rock, and tuneet välivyöhykkeeseen ja etenkin sen albiit- the inner wall zone consist of pegmatite, which 107 Etelä-Suomi • Southern Finland

Viistehiottu 45 karaatin Viitaniemen jalotopaasi Sininen Sonaatti -korussa, jonka on tehnyt Tarmo Grönqvist.

Facet cut 45 ct blue gem topaz in Blue Sonate pendant made by Tarmo Grönqvist.

Kuva | Photo: Liisa Hertell.

tipitoisiin kohtiin. Tyypillisiä mineraaleja juonen is mainly composed of quartz, feldspars, musco- keskiosissa ovat albiitin, kvartsin ja muskoviitin vite, and tourmaline. Coarseness increases towards lisäksi lepidoliitti, vihreä turmaliini (elbaiitti), si- the central parts of the deposit, the intermediate nivihreä topaasi, kellertävä ja punertava berylli, si- zone, where the pegmatite is very coarse, rich in ninen ja sinivihreä apatiitti, kolumbiitti-tantaliitti, albite and contains large quartz cores. kassiteriitti sekä erilaiset fosfaattimineraalit. Seppo Rare minerals have mostly accumulated in I. Lahti on tunnistanut esiintymästä kaikkiaan 106 the albite-rich parts of the intermediate zone. eri mineraalia, joista tärkeimmät ovat erilaisia fos- Characteristic minerals in the central part of faatteja. Viitaniemen pegmatiittijuoni on kahden the pegmatite dyke include brownish lepidolite, tieteelle uuden fosfaattimineraalin, väyryneniitin green tourmaline (elbaite), blue-green topaz, ja viitaniemiitin, tyyppilöytöpaikka. yellowish and reddish beryl, blue and blue-green Pegmatiitissa yleisin fosfaattimineraali on si- apatite, columbite-tantalite, cassiterite, and various ninen tai sinivihreä mangaanipitoinen kalsium- phosphate minerals. The author of this article has fosfaatti, fluoriapatiitti. Myös rautaa ja mangaania identified a total of 106 different minerals from the sisältäviä fosfaatteja, ruskeaa tripliittiä ja punerta- deposit, the most notable of which are the various vaa litiofiliittia on siellä täällä kookkaina kiteinä tai phosphates. The pegmatite dyke in Viitaniemi is jopa muutaman desimetrin läpimittaisina kideka- the type locality for two previously undiscovered 108 saumina. Usein vihreä varuliitti syrjäyttää litiofi- phosphate minerals, väyrynenite, and viitaniemiite. Etelä-Suomi • Southern Finland

Ruusukvartsia on tavattu Viitaniemen pegmatiitin keskiosissa Rose quartz has been found in the central parts of Viitaniemi ja muissa ympäristön maasälpälouhoksissa. Kuvan viiste- pegmatite and in other feldspar quarries in neighborhood. hiottu ruusukvartsi (8,7 karaattia) on Mattilan louhokselta. This facet cut rose quartz (8.7 ct) is from Mattila quarry.

Kuva ja hionta | Photo and cutting: Seppo I. Lahti, GTK.

liittia tai se on muuttunut erilaisiksi vesipitoisiksi The most common phosphate mineral found sekundäärifosfaateiksi. in the pegmatite is blue or bluish green fluor- Litium-alumiinifosfaatti amblygoniitti-mon- apatite, a calcium phosphate rich in manganese. tebrasiittia on pegmatiitin keskiosissa valkoisina Phosphates rich in iron and manganese, such as levymäisinä kidesälöinä. Sen yhteydestä on ta- the brown triplite or the reddish litiophilite, can vattu harvinaisia matalissa lämpötiloissa kitey- be found in the area as large crystals or even clus- tyneitä vesi- ja fluoripitoisia alumiinia sisältäviä ters a few decimetres across. Litiophilite is often fosfaatteja, kuten moriniittia, viitaniemiittia ja replaced by green varulite or altered to numer- crandalliittia. ous hydrous secondary phosphates. Myös erilaiset berylliumfosfaatit, kuten be- The lithium-aluminium phosphate amblygo- rylloniitti, hurlbutiitti, herderiitti ja väyryneniitti, nite-montebrasite can be found in the middle parts ovat luonteenomaisia esiintymässä. Varsinkin ruu- of the pegmatite as white and flat crystal slivers. sunpunainen väyryneniitti on ollut kiviharrasta- Rare hydrous and fluoric aluminium phosphates jien mielenkiinnon kohteena harvinaisuutensa ja that have crystallised in low temperatures, such as kauniin värinsä takia. morinite, viitaniemiite, and crandallite, have been Topaasi, berylli ja turmaliini ovat louhoksessa found near the amblygonite-montebrasite. tavanomaisia mineraaleja. Kaikista näistä on ta- Various beryllium phosphates such as beryl- vattu myös läpinäkyviä jalokivimuunnoksia, jos- lonite, hurlbutite, herderite, and väyrynenite are 109 Etelä-Suomi • Southern Finland

kin vain sinistä jalotopaasia on ollut esiintymässä taloudellisesti merkittäviä määriä. Viitaniemen louhoksen jalotopaasikiteissä on tavallisesti myös yksi kärkeä leikkaava lisäpyramidipinta. Ulko- muodoltaan ne poikkeavat tämän vuoksi selvästi rapakivigraniittien onteloista löytyneistä jaloto- paasikiteistä, joissa tavallisesti on suuri joukko erilaisia pyramidipintoja. Tavallista topaasia on löytynyt eniten pegmatiitin keskiosista litiummineraalien lepidoliitin, litiofiliitin ja amblygoniitti-montebrasiitin yhtey- destä. Yksittäiset kiteet olivat usein 5−10 senttimetrin mittaisia ja kidekasaumat saattoivat painaa useita kiloja. Läpinäkyvää jalotopaasia oli pegmatiitin keskiosissa sinisinä, värittöminä ja joskus vihertävinä prismaattisina kiteinä tai kiteen kappaleina joko avoimissa tai kaoliinilla täyttyneissä onteloissa tai joskus muiden alhaisen lämpöti- lan fosfaattien ja silikaattien yhteydessä. Suurim- mat yksittäiset jalotopaasikiteet painoivat useita kymmeniä grammoja, ja niistä on voitu tehdä hyvinkin kookkaita viistehiontaisia jalokiviä. Kivi- Jalotopaasikide albiitin ympäröimänä. harrastaja Satu Väisäsen syksyllä 2015 löytämä 138 Viitaniemen louhos, Orivesi. gramman jalotopaasikide osoittaa jätekivikasoista Gem topaz crystal surrounded by albite. yhä löytyvän kookkaita kiteitä. Myös voimakkaan Viitaniemi quarry, Orivesi. sinistä mutta läpinäkymätöntä topaasia on hiottu Kuva | Photo: Seppo I. Lahti, GTK. pyöröhionnalla ja käytetty korujen raaka-aineena. Berylliä oli Viitaniemen pegmatiittijuonen kaikissa vyöhykkeissä pitkinä ja prismaattisina, also typically found in the deposit. The rose- 5−15 senttimetriä paksuina kellertävinä, kuusi- coloured väyrynenite has been of particular kulmaisina kiteinä, jotka saattoivat olla yli metrin interest to gem hobbyists due to its rarity and mittaisia. Juonen viimeksi kiteytyneissä albiittisissa attractive colouration. osissa berylli oli väriltään valkoista tai vaaleanpu- Topaz, beryl, and tourmaline are commonly naista ja kiteet hyvin lyhyitä sekä omamuotoisia. found in the quarry. Precious transparent vari- Kiteiden päissä näkyi tasaisia asematasopintoja ja ants have been discovered for all of the above, joskus myös yksinkertaisia pyramidipintoja. although only the blue gem topaz has been abun- Jaloberylli on ollut esiintymässä harvinaista ja dant enough to be of economic interest. The gem sitä on tavattu vain pieninä, yleensä alle senttimet- topaz crystals of the Viitaniemi quarry typically 110 rin läpimittaisina silmäkkeinä kellertävän tai pu- have an extra pyramidal face that intersects the tip. Etelä-Suomi • Southern Finland

This clearly separates their appearance from that of the gem topaz crystals found in rapakivi granite druses, as these typically have a great number of varying pyramidal faces. The common topaz has been enriched in the central parts of the pegmatite with the lithium minerals lepidolite, litiophilite, and amblygonite-montebrasite. Single crystals often reached five to ten centimetres in length and crystal clusters could weigh several kilograms. Transparent gem topaz occurs in the central parts of the pegmatite as blue, colourless, and sometimes greenish prismatic crystals or etched crystal fragments. They are in open cavities or ones filled with kaolin, sometimes together with other low-temperature phosphates and silicates. The largest gem topaz crystals have been some hundred grams and high quality single crystals several dozen grams each. In November 2015 gem hobbyist Satu Väisänen found an especially large gem topaz, 138 g. This shows that the waste piles even today Jalotopaasi Viitaniemen louhoksesta. Läpimitta: 10 mm. may contain large gem topaz crystals. The deep blue opaque topaz has been cabochon cut and Gem topaz from Viitaniemi quarry. Diameter: 10 mm. used in jewellery. Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. The pegmatite dyke of Viitaniemi contained Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. common beryl in all its zones as prismatic, yellowy, hexagonal crystals some 5–15 centimetres nertavan tavallisen beryllin yhteydessä. Tiettävästi thick and at most over a metre long. The beryl suurimmat esiintymästä hiotut jaloberyllit ovat found in the dyke’s albitic parts that crystallised olleet värittömiä tai vaaleankeltaisia ja korkein- last was white or pink with extremely short and taan karaatin tai kahden painoisia. Omamuotoi- idiomorphic crystals. The tips of the crystals had sia jaloberyllikiteitä ei pegmatiitin kideonteloista smooth basal pinacoids and occasionally simple ole tavattu lainkaan. Juonen viimeksi kiteytyneissä pyramidal faces. osissa beryllikiteet ovat usein syöpyneet kokonaan Gem beryl has remained rare in the deposit pois kuumien hydrotermisten kaasujen ja liuosten and only small transparent spots usually less than a vaikutuksesta. Ontelot ja muuttuneet beryllikoh- centimetre across have been found among yellowy dat sisältävät erilaisia berylliumfosfaatteja, bertran- or reddish common beryl. The deposit’s largest diittia, fluoriittia, apatiittia ja massamaista vihreää known polished gem beryls have been colour- muskoviittia. less or light yellow and weighed at most a carat 111 Etelä-Suomi • Southern Finland

Ruusunpunainen väyryne- niitti on kuvattu Viitaniemeltä tieteelle uutena mineraalina. Vaikka kivi on pehmeähkö, sillä on käyttöä harvinaisena korukivenä.

Rose-red väyrynenite has been described as a new mineral from Viitaniemi. Although it is a soft mineral, it has use as a rare gemstone.

Kuva | Photo: Seppo I. Lahti, GTK.

Läpinäkymätöntä turmaliinia on ollut juonen or two. Idiomorphic gem beryl crystals have not kaikissa vyöhykkeissä. Sen väri- ja koostumusvaih- been found in the pegmatite’s cavities. The beryl telu on laaja. Vihreää jaloturmaliinia on tavattu crystals in the parts of the dyke that crystallised satunnaisesti pieninä kiteinä vain esiintymän vii- last have often been partially or completely dis- meksi kiteytyneissä osissa. Tiettävästi suurimmat solved by hot hydrothermal gases and solutions. esiintymästä hiotut viistehiontaiset turmaliinikivet The pseudomorphs after beryl contain various ovat painaneet muutamia karaatteja. Myös värik- beryllium phosphates, bertrandite, fluorite, apa- käästä läpinäkymättömästä turmaliinista on tehty tite, and massive green muscovite. pyöröhiontaisia korukiviä, joskin kiteissä on usein Common tourmaline has been encountered hiontaa haittaavia rakoja ja säröjä. in all zones of the dyke. The colours and com- Turmaliini on ollut pegmatiitissa pitkinä, position of the tourmaline have varied greatly. jopa muutamia desimetrejä pitkinä prismoina. Green elbaitic gem tourmaline has been found Mineraalin koostumus ja väri vaihtelevat laajasti. sporadically as small crystals and only in the parts Esiintymän reunaosissa on paljon rautaa sisältävää of the deposit that crystallised last. The depos- mustaa tai tummanvihreää turmaliinia, schörliä. it’s largest known faceted tourmaline stones have Sivukiveä vasten olevasta pegmatiitin rajavyöhyk- weighed a few carats each. Gemstones have also keestä tai sivukivenä olevasta kiilleliuskeesta on been fashioned of the colourful opaque tourma- löytynyt tummanruskeaa magnesiumpitoista tur- line using the cabochon cut, although the crystals maliinia, draviittia. Viimeksi kiteytyneissä juonen have often contained cracks that have been detri- 112 albiittisissa osissa on tummanvihreää tai vaalean- mental to the process. Etelä-Suomi • Southern Finland

vihreää, satunnaisesti sinistä litium-alumiiniturma- Tourmaline discovered in the pegmatite was liinia, elbaiittia. Usein kiteet ovat poikkisuuntaan in long, even several decimetres long prisms. vyöhykkeisiä siten, että keskellä on tummaa rau- The composition and colour of the mineral tapitoista schörliä ja uloin kehä vihreää elbaiit- have a wide range of variation. The margins of tista turmaliinia. the deposit contain schorl, a black or dark green Pegmatiitin onteloista ja albiittisista, usein tourmaline rich in iron. Dark brown dravitic voimakkaasti kaoliiniksi muuttuneista pegmatii- tourmaline rich in magnesium has been found tin osista on löydetty satunnaisesti intensiivisen in the pegmatite’s border zone that faces the vihreää elbaiittista jaloturmaliinia. Monesti kiteet adjoining rock. The albitic parts of the dyke that ovat prismaattisia ja niiden läpimitta on 3−6 milli- crystallised last contain elbaite, a dark green or metriä. Toisinaan on tavattu suurempiakin kiteitä, light green (or occasionally blue) lithium-alumin- jotka ovat katkeilleet lyhyiksi pätkiksi. Toisinaan ium variant of tourmaline. The crystals are often kiteellä voi olla terävä pää, jossa on useita pieniä deposited in horizontal zones so that the middle pyramidipintoja. contains the dark iron-rich schorl and the outer Louhinnan yhteydessä löydettiin satunnaisesti zone is green elbaitic tourmaline. kideonteloita, joissa oli ruskeaa savukvartsia tai Scattered pockets of intensely green elbaitic joskus myös vuorikiteitä. Raitaisia kvartsimuun- gem tourmaline have been discovered in the crys- noksia, savukvartsia ja vuorikidettä löytää helposti tal cavities of the pegmatite and the albitic, often vielä nykyisin louhoksen jätekivikasoista. Palloksi highly kaolinic parts of the pegmatite. Often the hiotussa savukvartsissa näkyy voimakkaassa valais- crystals are prismatic and have a diameter of three tuksessa kuusisakarainen tähti. to six millimetres. Some larger crystals have been Kvartsin lisäksi monista värikkäistä mineraa- discovered, but they have snapped into shorter leista, kuten sinisestä ja vihreästä apatiitista, puna- pieces. Sometimes crystals may terminate with ruskeasta tripliitistä, lohenpunaisesta litiofiliitista a sharp tip with multiple small pyramidal faces. ja vaikkapa ruusunpunaisesta väyryneniitistä, voi Occasionally crystal cavities were discov- hioa kauniita pyöröhiontaisia korukiviä. Edellä ered that contained brown smoky quartz or rock mainitut fosfaattimineraalit ovat kuitenkin kvart- crystal. Striped quartz, smoky quartz, and rock sia huomattavasti pehmeämpiä eivätkä kestä kovaa crystal can still be found with relative ease from kulutusta. the rock waste piles of the quarry. Smoky quartz cut and polished into a ball shape will display a six-pointed star in bright enough lighting. In addition to quartz, many colourful minerals like blue and green apatite, russet triplite, salmon pink litiophilite, and rose-red väyrynenite can be cabochon cut to make beautiful gemstones. It should be noted that the phosphate minerals mentioned above are quite a bit softer than quartz and hence susceptible to wear in jewellery use. 113 Etelä-Suomi • Southern Finland

Kirjomaasälpä Graphic granite

Seppo I. Lahti Seppo I. Lahti

vartsi ja maasälpä muodostavat graniittisissa uartz and feldspar may combine in granite Ksyväkivissä toisinaan koristeellista yhteenkas- Qpegmatites and create eye-catching graphic vettumaa, kirjomaasälpää. Kivi koostuu kvartsista granite. The rock is made up of quartz and reddish ja punertavasta tai harmaasta maasälvästä, joka on or grey feldspar, typically potassium feldspar and tavallisesti kalimaasälpää, harvoin albiittia. Kvartsi rarely albite. The cross-sections of the prismatic on kirjomaasälvässä tummina, usein puikkomai- quartz crystals vary widely and form strange pat- sina määräsuuntaisina kiteinä, joiden poikkileik- terns on the feldspar cleavages like curious hooks kaus maasälvän lohkopinnoilla vaihtelee laajasti ja and grooves that may end up marks resembling muodostaa graafisesti kauniita tai muuten erikoi- Arabic or cuneiform script. The best-looking sia kuvioita. Kirjomaasälvässä levymäiset kvartsiki- graphic granite is used in both jewellery and dec- teet ovat usein kasvaneet kiinni toisiinsa 60 tai 120 orative items. asteen kulmassa muodostaen erikoisia koukkuja ja Graphic granite is typically found in coarse kouruja, jotka kiven kiteytyessä saattavat muovau- granite variants, pegmatitic granites, and gran- tua plastisesti merkillisiksi arabialaista kirjoitusta ite pegmatite dykes. Locally the texture of the tai nuolenpääkirjoitusta muistuttaviksi kuvioiksi. graphic granite in pegmatitic granite is very fine- Kauneimpia kirjomaasälpämuunnoksia käytetään grained and difficult to discern. Suitable material koruissa ja koriste-esineissä. for lapidarists can be found in the coarse parts of Kirjomaasälpä esiintyy tavallisimmin kar- granites, pegmatite dykes, and lenses. The middle kearakeisissa graniittimuunnoksissa, pegma- parts of deposits often contain pure microcline or tiittigraniiteissa ja graniittipegmatiittijuonissa. poorly patterned graphic granite. The gem variety Pegmatiittigraniittien maasälpärakeissa kvartsi on is found closer to the adjoining rock contact zone. usein niin pieninä kiteinä, että kirjomaasälvän Quartz and potassium feldspar have been quar- kuviointia on vaikea havaita. Korujen hiontaan ried from the larger pegmatite deposits for use in soveltuvaa materiaalia löytyy graniittien karkea- the ceramics industry. The easiest places to find rakeisista osista, pegmatiittijuonista ja -pahkuista. gemstone material are the old rock waste piles of Esiintymien keskiosissa maasälpä on usein puh- feldspar quarries that contain samples of the dif- dasta mikrokliinia tai karkeakuvioista kirjomaa- ferent parts of the dykes. sälpää. Koruihin soveltuvaa kirjomaasälpää on Microcline feldspar typical in Finnish granite lähempänä sivukiven kontaktia. Aivan sivukiveä pegmatites has two nearly perpendicular cleavage vasten pegmatiitti on kuitenkin aina hienorakeista planes: one is perpendicular to the c axis – called ja kirjomaasälpä liian pienikuvioista. Kookkaam- {001} plane and the other is perpendicular to the mista pegmatiittiesiintymistä on louhittu paikoin b axis – called {010} plane. The quartz prisms, kvartsia ja kalimaasälpää keramiikkateollisuuden i.e. the c axis of the crystals often grow perpen- raaka-aineeksi. Korujen hiontaan soveltuvia kir- dicular to, or at an oblique angle to the {001} or 114 jomaasälpäkappaleita löytääkin parhaiten vanho- {010} cleavage of the feldspar crystal. Especially Etelä-Suomi • Southern Finland

A B

C D

E F

Kirjomaasälpiä. Levydet: 2–3 cm. Graphic granites. Widths: 2–3 cm. A) Kivitunturi, Pelkosenniemi. B) Mäkivuori, Alavus. C) Luumäki, Kännätsalo. D) Härksaari, Tammela. E) Äitsaari, Ruokolahti. F) Pyörönmaa, Valkeakoski.

Kuvat | Photos: Seppo I. Lahti, GTK. 115 Etelä-Suomi • Southern Finland

jen maasälpälouhosten jätekivikasoista, joissa on in the graphic granites of the pegmatitic granites näytteitä juonten eri osista. the direction of the quartz prisms often follow Maasälvällä on kaksi etevää miltei toisiaan the edge between the cleavage planes of the feld- vasten kohtisuoraa lohkosuuntaa, joista toinen eli spar crystal. Usually the quartz prisms are straight {001}-pinta on kohtisuorassa kiteen c-akselia vas- through the whole feldspar crystal, but sometimes taan ja toinen eli {010}-pinta kiteen b-akselia vas- zigzagging. taan. Pitkänomaiset suorat, kaarevat tai mutkitellen Ideal quartz crystals are usually long prisms kulkevat kvartsikiteet ovat kiteytyneet kirjomaa- with hexagonal or locally triangular cross-section. sälvässä tiettyyn kideopilliseen suuntaan. Toisinaan In graphic granite, the cross-section of the crystals ne kulkevat kohtisuorasti, toisinaan taas vinosti ki- is hardly ever ideal. This is why the side projection teen lohkopintoja vasten. Yleisiä ovat myös sellai- on the cleavage planes of graphic granite usually set kirjomaasälpätyypit, joissa kiteet ovat maasälvän resembles angular bars, flat plates, wedges, grooves, lohkopintojen välisen särmän suunnassa. Kvart- or hooks. The projection pattern often occurs in sikiteiden kasvusuunta maasälpäkiteiden sisällä rows. Whatever the cross-section profile of a quartz vaikuttaa oleellisesti kirjomaasälvässä olevien kvart- crystal, it will always exhibit the 3-fold or 6-fold sikiteiden ulkomuotoon ja kiven rakenteeseen. symmetry of the mineral’s hexagonal-trigonal Ihanteelliset kvartsikiteet ovat pitkiä prismoja crystal system. Hence the cross-sections of bar- ja poikkileikkaukseltaan kolmioita tai kuusikul- or sheet-like crystals will betray all three or six mioita. Kirjomaasälvässä kiteiden poikkileikkaus prismatic surfaces. Hook and groove patterns are on harvoin ihanteellisesti kehittynyt. Siksi leikkaus- created when the small prismatic crystal surfaces kuviot maasälvän lohkopinnoilla muistuttavat of the plate-like quartz crystals coalesce. In rare yleensä kulmikkaita palkkeja, levyjä, kiiloja, kou- cases, all the six plate-like crystals join and form a ruja tai koukkuja. Leikkauskuviot ovat monesti hexagonal pattern resembling a pipe. kivessä riveittäin. Oli kvartsikiteen poikkileikkaus This kind of graphic granite types described mikä hyvänsä, siitä ilmenee tavalla tai toisella mi- above are typical of many Finnish pegmatite neraalin heksagonis-trigonisen kidejärjestelmän deposits. Graphic granite resembling “fish hook 3- tai 6-lukuinen symmetria. Niinpä poikkileik- rock” has been encountered in the Kaatiala, kaukseltaan palkki- ja usein levymäisistäkin kiteistä Haapaluoma, Tammela, and Kemiönsaari feld- voi löytää tarkkaan tutkien kaikki kolme tai kuusi spar quarries, among others. The most common prismapintaa. Koukkumaiset ja kourumaiset ku- type of graphic granite presents its pattern best viot syntyvät, kun levymäisten kvartsikiteiden pie- on the plane that is perpendicular to the c axis net prismapinnat kasvavat yhteen. Ääritapauksissa of quartz crystals. Generally the quartz crystals yhteenkasvaneet prismapinnat muodostavat kuu- reside in rows and intersect the cleavage plane sikulmaisen putkimaisen kuvion. at an oblique angle, typically 40–60 degrees. The Edellä kuvattu kirjomaasälpä on luonteen- grooves and hooks open up at an angle of 60 or omaista monille maamme pegmatiittiesiintymille. 120 degrees and their direction can be freeform Tällaista ”kalakoukkukiveä” on muun muassa Kaa- or specific. tialan, Haapaluoman, Tammelan ja Kemiönsaaren Graphic granite containing mostly platy 116 maasälpälouhoksissa. Yleisimmässä kirjomaasälpä- cross-sections of quartz crystals with a specific Etelä-Suomi • Southern Finland

tyypissä kuviointi näkyy parhaiten maasälpäkiteen direction is found in several quarries, including kohtisuorasti c-akselia vastaan kohtisuoralla lohko- those of Tammela, Eräjärvi, Kemiö, Haapaluoma, pinnalla. Kvartsikiteet ovat kasvaneet usein riveit- and Kaatiala. The pattern may transition to plastic täin ja leikkaavat sitä vinossa, usein 40−60 asteen that only contains curved quartz plates. Fre- kulmassa. Kourut ja koukut avautuvat 60 tai 120 quently the lamellar quartz crystals have grown asteen kulmassa joko mielivaltaisessa suunnassa tai in two or three directions in the graphic gran- vain tietyssä määräsuunnassa. ite with 60-degree angles between adjacent rows. Poikkileikkaukseltaan vain määräsuuntaan If the quartz crystal plates have grown in three kulkevia levymäisiä kvartsikiteitä sisältävää kir- directions, hexagonal pipe-like quartz crystals may jomaasälpää löytää muun muassa Tammelan, be created as in the graphic granite of the Lövböle Eräjärven, Kemiön, Haapaluoman ja Kaatialan feldspar quarry, Kemiönsaari. louhoksista. Kuviointi saattaa vaihettua plastiseksi, Groove and hook quartz crystals have smooth vain kaarevia kvartsikoukeroita sisältäväksi kiveksi. outer prismatic faces, but the inner faces are jag- Hyvin usein kidelevyt ovat kasvaneet kirjomaa- ged, sometimes completely saw-toothed. Straight, sälvässä kahteen tai kolmeen suuntaan siten, että lengthwise cut crystals will indeed resemble a vierekkäisten rivien välinen kulma on 60 astetta. sharp-toothed saw blade and wavy crystals will Jos levymäisiä kvartsikiteitä on kolmeen suuntaan, look like “rock-eating centipedes” wriggling kuten Lövbölen maasälpälouhoksen kirjomaasäl- inside the feldspar. vässä Kemiönsaarella, kiveen syntyy kuusikulmai- The crystal patterns of quartz on the cleavage sia putkimaisia kvartsikiteitä. planes of the feldspar form may be quite differ- Kouru- ja koukkumaisissa kvartsikiteissä pris- ent with each other. Curved plates and hooks mapinnat ovat ulkoa tasaisia, mutta sisäpuolelta may be interspersed with angular spots. Graphic epätasaisia ja toisinaan aivan sahalaitaisia. Suo- granite of this type is randomly found in the feld- rat pituussuuntaan leikatut kiteet muistuttavatkin spar quarries of Kaatiala, Haapaluoma, Kemiö, and terävähampaista sahanterää, ja aaltomaiset kiteet Pyörönmaa in Valkeakoski as well as the Luumäki näyttävät maasälvän sisässä luikertelevilta moni- beryl quarry, among others. The graphic granite jalkaisilta ”kivensyöjähyönteisiltä”. in the pegmatite of the Luumäki beryl quarry Kvartsikiteiden leikkauskuviot maasälvän loh- and other rapakivi granite areas is often finely kopinnoilla ovat toisinaan poikkeuksellisesti eri- patterned and often consist of hooks and curves laisia plastisesti muovautuneita kaarevia viivoja ja going in different directions. koukeroita, joiden joukossa voi olla kulmikkaita The sections of graphic granite in samples merkkejä. Tällaista kirjomaasälpää on satunnaisesti from Kivitunturi in Pelkosenniemi can be seen muun muassa Kaatialan, Haapaluoman, Kemiön to represent the Lappish marshland and fell land- ja Valkeakosken Pyörönmaan maasälpälouhoksilla scapes. The pattern consists of triangles of various sekä Luumäen beryllilouhoksella. Kirjomaasälpä sizes that resemble the local huts or fells with on saanut nimensä juuri tällaisen kirjoitusta muis- intermixing crystal plates that are akin to low-ly- tuttavan kirjomaasälpätyypin mukaan. Luumäen ing marshlands. Some triangles have a stretched beryllilouhoksella ja eräissä muissakin rapakivigra- tip and resemble tacks. The samples gathered from niittialueiden pegmatiiteissa kirjomaasälpä saattaa Mäkivuori in Alavus have crystals with plate-like 117 Etelä-Suomi • Southern Finland

olla hyvin hienokuvioista ja koostua eri suuntiin cross-sections and a fishbone crystal row pattern kulkevista koukuista ja kaarista. with 60-degree angles between rows. The c axis Pelkosenniemen Kivitunturin kirjomaasäl- of the quartz crystals in the samples from Pohjan- pänäytteeseen on tallentunut Lapin suo- ja tun- vuori in Kälviä and Jouppilanvuori in Seinäjoki turimaisema. Se koostuu erikokoisista kotaa tai follows the edge between the cleavages of the tunturia muistuttavista kolmioista ja niiden välissä feldspar crystals. The quartz crystals of the graphic olevista levymäisistä kiteistä, jotka tuovat mieleen granite in the pegmatite granites of South Ostro- alavan suomaiseman. Paikoin kivessä on vain kärjes- bothnia are sometimes so tiny that the graphic tään venyneitä kolmioita, jotka muistuttavat nupi- nature of the cleavage plane can only be discov- nauloja. Alavuden Mäkivuorelta otetuissa näytteissä ered by using a loupe. In the graphic granite of kvartsikiteiden poikkileikkaus on levymäinen ja Laajamaa in Pello, the hexagonal crystal bars grow kiteet kalanruotomaisesti riveittäin 60 asteen kul- in three directions at 60-degree angles. massa toisiinsa nähden. Kälviän Pohjanvuoren ja The colour of graphic granite is often quite Seinäjoen Jouppilanvuoren näytteissä levymäiset basic, but the structure is graphically impressive kvartsikiteet ovat lohkosuuntien suunnassa kohti- and striking. Raw stones are usually cut flat or suoraan toisiaan vasten. Etelä-Pohjanmaan pegma- with an arch and fashioned into a round or oval tiittigraniittien kirjomaasälvissä kvartsikiteet ovat shape. Graphic granite is easy to manipulate and toisinaan niin pieniä, että kirjomaasälpärakenteen polishes well. The stone’s hardness is adequate, huomaa vasta, kun tutkii maasälvän lohkopintaa but it is brittle. Feldspar has two cleavage planes luupilla. Pellon Laajamaan kirjomaasälvässä kuusi- with perfect cleavage and the stone breaks eas- kulmaiset palkkimaiset kvartsikiteet ovat asettuneet ily if dropped. kolmeen suuntaan 60 asteen välein. The pattern of graphic granite is an excellent Kirjomaasälvän väri on usein vaatimaton, opportunity for lapidaries to express their creativ- mutta rakenne graafisesti kaunis ja huomiota he- ity. The pattern is exposed by sawing. By changing rättävä. Koruja varten raakakivi hiotaan yleensä the angle of the cut, the lapidary can create gem- kaarevapintaiseksi tai tasaiseksi, muodoltaan pyö- stones with different looks from the same piece reäksi tai soikeaksi. Kirjomaasälpää on helppo of raw stone. All graphic granite jewellery is indi- työstää, ja sen pinta kiillottuu hyvin. Kivi on tar- vidual. There will never be two of a kind. peeksi kovaa korujen hiontaa ajatellen, mutta toisaalta haurasta. Maasälvässä on kaksi etevää lohkopintaa, ja lattialle pudotessaan kivi voi helposti rikkoutua. Kirjomaasälvän kuviointi tarjoaa korun te- kijälle oivan mahdollisuuden luovuuteen. Kuvio tulee näkyviin sahaamalla. Leikkaussuuntaa muut- tamalla kiven hioja voi samasta kivenpalasta loihtia monia rakenteeltaan erilaisia korukiviä. Kirjomaa- sälvästä tehdyt korut ovat aina yksilöllisiä. Koskaan 118 ei voi löytää kahta täysin samanlaista. Etelä-Suomi • Southern Finland

Jalokivien hiontaan soveltuvaa grossulaari-granaat- Clear grossular-garnet is suitable for gem tia kalkkikivessä, Parainen. Kuvan leveys: 2 cm. cutting, Parainen. Picture width: 2 cm.

Kuva | Photo: Seppo I. Lahti, GTK.

Kalkkikaivosten Gemstones of the korukivet limestone mines

Satu Hietala Satu Hietala

uomessa on monia karbonaattikiviesiintymiä, inland has numerous deposits of carbonate Sjoiden tuotteita hyödynnetään muun muassa Frock, which has found use as a soil condi- maanparannusaineena sekä terästeollisuudessa. tioner and a raw material for the steel industry, Karbonaattikivien päämineraaleina ovat esiinty- among other things. The dominant mineral of mästä riippuen joko kalsiitti tai dolomiitti. carbonate rock is either calcite or dolomite. 119 Etelä-Suomi • Southern Finland

Etelä-Suomen karbonaattikiviesiintymät ovat The carbonate rock deposits originate from syntyneet muinaisen meren pohjalle kasautuneista calcium carbonate layers that settled on ancient kalkkikerrostumista, jotka ovat kiteytyneet uudel- seabed and were later recrystallized due to the leen vuorijonopoimutuksen aikana. Kiteytyessään geological folding of mountain ranges. The crys- kalsiumkarbonaattinen sedimentti on rikastunut tallising calcium carbonate sediment was enriched muun muassa magnesiumista, raudasta, alumiinista by magnesium, iron, aluminium, silicon, phospho- ja piistä sekä fosforista. Metamorfoosin aikana rus, etc. During metamorphism, various elements kalkkikiveä ympäröivistä sivukivistä on liuennut were dissolved from the adjoining rock sur- erilaisia alkuaineita. Mangaani- ja rautakarbonaat- rounding the limestone. As manganese and iron tien hajotessa ja reagoidessa piidioksidin kanssa on carbonates broke down and reacted with silica, sil- muodostunut silikaattimineraaleja, joista osa voi- icate minerals were formed, and some of these can daan luokitella jaloja korukiviksi. be classified as precious and gemstones. Kalkkilouhosten lisäksi Etelä-Suomen kal- The bedrock of southern Finland contains a lioperässä on runsaasti pienehköjä karsiesiinty- multitude of minor skarn deposits in addition to miä. Niistä löytyvät korukivet ja mineralogia ovat pure carbonate rock. Their gemstones and min- samankaltaisia kuin suurissa esiintymissä. Tässä eralogical composition in general are identical kirjassa karsiesiintymistä kerrotaan tarkemmin lä- to those of larger deposits. This book will touch hinnä pääkaupunkiseudun korukivien yhteydessä. upon the skarn deposits mostly in conjunction Paraisten kalkkikiven korukivien kuvauksessa ker- with the gemstones of the Helsinki metropolitan rotaan myös näistä pienistä metamorfoituneista area. There is also mention of these small meta- kalkkikivimuodostumista. morphic limestone deposits in the description of Suomen eniten eri mineraaleja sisältävä kar- the limestone gemstones of Parainen. bonaattikiviesiintymä on Paraisilla, Varsinais-Suo- The carbonate rock deposit with the larg- messa. Professori Aarne Laitakarin väitöskirja est variety of minerals in Finland is located in vuodelta 1921 sisältää tarkan mineralogisen kuvauk- Parainen in southwestern Finland. In his doc- sen tärkeimmistä Paraisten alueen kalkkikivien toral thesis from 1921, professor Aarne Laitakari mineraaleista. Myöhemmin Paraisten kalkkiki- includes a detailed mineralogical description of vien mineraaleja on kuvattu monissa julkaisuissa. the primary minerals found in the limestone of Parainen on maailmankuulu ensisijaisesti kal- Parainen. Later these minerals have been described siumamfibolimineraaleihin kuuluvien pargasiitin in many publications. sekä fluoricannilloiitin tyyppilöytöpaikkana. Sili- The biggest claim Parainen has to interna- kaattimineraalit ovat yleisiä Paraisten Skräbbölen tional fame is as the type locality of pargasite and louhoksella sekä muissa jo suljetuissa louhoksissa. fluorocannilloite, which are amphibole miner- Mineraalit ovat kiteytyneet paikoin kookkaiksi als of the calcium variety. Silicate minerals are omamuotoisiksi kiteiksi. Silikaateista huomatta- commonly found in Parainen at the Skräbböle vimpia ovat kalkkikiven massamaiset grossulaa- quarry as well as other, closed quarries. Some ri-diopsidipahkut ja -juonet. Grossulaari-granaatti large idiomorphic crystals have been found. The on Paraisilla aina massamaista eikä esiinny lain- most notable silicates are the clumbs and seams 120 kaan kookkaina omamuotoisina kiteinä. Pahku- of massive grossular-diopside rock. Grossular-gar- Koristeellista dolomiittikiveä Vimpelin Ryytimaan kalkki- kaivokselta. Pituus: 4 cm.

Decorative dolomite rock from Vimpeli Ryytimaa limestone mine. Length: 4 cm.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. Etelä-Suomi • Southern Finland

jen diopsidi on vihreää tai hyvin tummanvihreää. Nämä juonet ja pahkut esiintyvät usein kalkkiki- vessä olevien sivukivijuonien kontakteissa. Grossulaari-diopsidipitoiset kivet soveltuvat hyvin pyöröhiotuiksi korukiviksi, mikäli vihreän ja punaisen sävyt ovat kauniita ja voi- makkaita. Pyrokseenimineraaliryhmään kuuluvat diopsidi ja augiitti esiintyvät paitsi massamaisina yhdessä grossulaarin kanssa, myös pylväsmäisinä kiteinä. Väri vaihtelee vaaleanvihreästä tumman- harmaaseen ja välillä ruskeaan. Joskus tavataan myös tummanharmaita, lähes mustia pylväsmäi-

siä pyrokseenikiteitä. Ametistikiteitä Otamon kalkkikaivoksesta Pargasiittien lisäksi Paraisten silikaattimineraa- Siikaisista. Pituus: 5,7 cm. leista kerätään humiittiryhmän mineraaleja kuten Amethyst crystals from Otamo limestone magnesium-rautahydroksifluorisilikaatti-mine- mine in Siikainen. Length: 5.7 cm. raaleja kondrodiittia ja norbergiittia. Humiit- Löytäjä | Finder: Joel Dyer, West Coast Minerals. ti-mineraaleilla on samankaltainen kemiallinen Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. koostumus ja kiderakenne. Niitä esiintyy varsinkin muuttuneiden eli metamorfisten kalkkikivien kontaktivyöhykkeissä ja karsimuodostumissa. net always takes a massive habit in Parainen and Skräbbölessä kondrodiitti esiintyy usein punerta- never forms large idiomorphic crystals. The diop- vina, punertavan ruskeina tai oransseina pyöristy- side found in the clumbs is green or dark green. neinä kiteinä kalsiitin kanssa. These seams and clumbs are often located in the Kondrodiittia ja norbergiittia sisältäviä karbo- contact zones of the adjoining rock seams intrud- naattikiviä voidaan hioa pyöröhionnalla. Myös yk- ing into the limestone. sittäisiä kondrodiittikiteitä pystyy hiomaan, mutta Rock rich in grossular-diopside serve well as ne hajoavat herkästi lohkeavuutensa vuoksi. Pa- cabochons, if the shades of green or red are deep raisilta on tavattu myös muutamia läpinäkyviä and beautiful enough. Diopside and augite, part of kondrodiittikiteitä, jotka soveltuvat viistehiontaan. the pyroxene minerals group, are found as massive Paraisten yleisin fosfaattimineraali on apatiitti. crystals together with grossular and also colum- Se esiintyy usein kiteinä fluoriitin seurassa. Apa- nar crystals. The colour of the crystals ranges from tiitti on sinistä, vihertävää tai ruskean punaista. Si- light green to dark grey with occasional shades of nisten apatiittien prismapinnat saattavat olla hyvin brown. Sometimes dark grey, nearly black crystal kirkkaita ja läpikuultavia, mutta päätepinnat pyö- pyroxene columns are found. ristyneitä. Laitakarin mukaan Paraisten apatiitti In addition to pargasites, the silicate minerals on pääosin koostumukseltaan fluoriapatiittia. Par- of Parainen are a source of humite minerals such as haat apatiitit ovat niin laadukkaita, että ne kelpaa- chondrodite and norbergite, both magnesium-iron 122 vat viistehiottaviksi. silicate fluoride hydroxide minerals. The humite Etelä-Suomi • Southern Finland

group’s minerals share a similar chemical composition and crystal structure. They are common in the contact zones of metamorphic limestone and skarn deposits. The chondrodite of Skräbböle is usually found together with calcite as round and reddish, reddish-brown, or orange crystals. Carbonate rock containing chondrodite or norbergite can be cabochon cut. Individual chondrodite crystals can likewise be cut, but they are prone to breakage due to their high cleavage. A few transparent chondrodite crystals suitable for faceting have been obtained in Parainen. The most common phosphate mineral in Parainen is apatite. Its crystals are often found among fluorite. Apatite is blue, greenish, or brownish-red. The prismatic surfaces of blue apatites may be extremely clear and transparent, but with Apatiittia Skräbbölen kalkkikaivoksesta Paraisilta. Kiteen pituus: 3,5 cm. rounded end faces. According to Laitakari, the apatite of Parainen is mostly composed of fluorapatite. Apatite from Skräbböle limestone mine, Parainen. Crystal length: 3.5 cm. The highest-quality apatites can be faceted. Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. Other limestone mines in southern Finland have yielded the same gemstones as Parainen, Etelä-Suomen muista kalkkikaivoksista on but also some not found in Parainen. For exam- löydetty sekä samoja korukiviä kuin Paraisilta ple, gem amethyst has been found in the Ojamo että joitakin Paraisille tuntemattomia korukiviä. limestone deposit in Siikainen. Amethyst has also Esimerkiksi Siikaisten Ojamon kalkkikiviesiin- been encountered in the carbonate rock mine in tymästä on löydetty jalokiviluokan ametistia. Vam- Vampula, along with vibrant reddish-orange cal- pulan karbonaattikivikaivokselta on löytynyt myös cite crystals with so-called dogtooth crystal forms. ametistia sekä kauniita voimakkaan oranssinpunai- The gem hobbyists of Lohja have a long history sia kalsiittikiteitä, jotka ovat kidemuodoltaan niin of cutting and polishing the skarn minerals of kutsuttuja koiranhammaskalsiitteja. Lohjan kiviker- the local limestone mine. The skarn minerals of holaiset ovat jo pitkään hioneet paikallisen kalk- the Frugård limestone quarry in Mäntsälä, home kikaivoksen karsimineraaleja. Nordenskiöldien of the Nordenskiöld estate, are also well known kotikartanon Mäntsälän Frugårdin kalkkilouhok- in hobbyist circles. The hessonite variety of the sen karsimineraalit ovat nekin korukiviharrastajille Frugård quarry’s grossular garnet has been fac- tuttuja ja muun muassa Frugårdin louhoksen hes- eted and transparent gem-quality vesuvianite is soniittigranaatista on hiottu viistekivi. Louhoksesta also found in the quarry. löytyy myös korukäyttöön kelpaavaa läpinäkyvää vesuvianiittia. 123 Etelä-Suomi • Southern Finland

Itämeren kalkkikivi ja Limestone and porphyry porfyyri of Baltic Sea

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

tämeren kalkkikivi eli kalkkimikriitti on kivi- imestone from the Baltic Sea is micrite, Ilaji, jota ei ole hyödynnetty korumateriaalina Lwhich is rarely utilised as a gemstone. Micrite kovin paljon. Kalkkimikriitti on puhdasta kalsiit- is pure calcite, and the Baltic variety contains fos- tia ja sisältää fossiileja. Suurin osa fossiileista on sils. The majority of the fossils are too small to see mikroskooppisen pieniä, eikä niitä voi erottaa pal- with the naked eye. Based on the fossils, the Bal- jaalla silmällä. Fossiilien perusteella sen kerrostu- tic micrite limestone was deposited approximately misiäksi on määritetty noin 430 miljoonaa vuotta. 430 million years ago. The stratum is from the Kerrostuminen ajoittuu ordovikikauteen. Ordovician period. Kiveä esiintyy irtokivinä varsinkin Ahvenan- Pebbles and boulders of this rock are found maalla, mutta myös rannikolla Raumalta Hankoon all along the coast from Rauma to Hanko with saakka. Itämeren kalkkikivi on peräisin Selkäme- greater numbers found in the Åland Islands. The ren pohjan kalkkikivikerrostumista, jotka ovat pai- Baltic limestone comes from the limestone depos- koin yli 200 metriä paksuja. its of the Sea of Bothnia that can reach 200 meters Itämeren kalkkikivi on hienorakeisempaa in thickness. kuin Suomen muut kalkkikivet. Se on harmaata, This limestone is finer-grained than any other mutta punaiset läikät elävöittävät hiottua pintaa. limestone found in Finland. It is grey with red Laadullisesti kivi vastaa ulkomaisia marmoreita spots on a polished surface. Quality wise the rock ja Pohjois-Suomen dolomiittisia stromatoliitti- equals foreign marble varieties and the stromato- kiviä. Sitä voidaan käyttää korukivenä marmo- lite dolomites found in northern Finland. It has rien tapaan. Rakoilua ja koloja kivessä on hyvin the same potential as a gemstone as marble. The vähän. Silmin näkyviä fossiileja sisältävää kiveä rock contains very few cracks and pits. Any rock ei kuitenkaan pitäisi käyttää korumateriaalina, that contains fossils visible to the naked eye should sillä fossiilit ovat jo itsessään arvokkaita näytteitä not be used as gemstones – the fossils are valua- kokoelmiin. ble samples in their own right. Itämeren kalkkikivi on valittu Ahvenan- The Baltic limestone is the provincial stone maan maakuntakiveksi. Siksi siitä valmistetuilla of the Åland Islands. This is why there is a poten- koruilla ja esineillä olisi hyvät markkinat Ahve- tial local market for jewellery and other items nanmaalla. Esimerkkiä voisi hakea Virosta, jossa made of the rock. Estonia is an example of such vastaava kalkkikivi on valittu kansalliskiveksi ja a market, as the grey Baltic limestone is their jossa Saarenmaan dolomiittia ja Tallinnan Rää- national stone and the dolomite of Saarenmaa and velinkiveä käytetään myös paljon pienesineiden the Reval stone of Tallinn are frequently used valmistukseen. to make small objects. In Lapland, the marble of Toinen vähän hyödynnetty kaunis kivi on Itä- Loue in Tervola has been utilised for a long time; 124 meren porfyyri. Se on Ahvenanmaalla tyypillinen the marble has a lively look due to the stromat- Etelä-Suomi • Southern Finland

Korukiviksi soveltuvia porfyyri- kiviä. A) Graniittiporfyyri, Män- tyharju. B) Porfyyri, Rauma. C) Plagioklaasiporfyriitti, Rauma. D) Kvartsi-maasälpäporfyyri, Jomala, Ahvenanmaa. Kuvaleveys: 2–3 cm.

Porphyry rocks suitable as gemstones. A) Granite porphyry, Mäntyharju. B) Porphyry, Rauma. D) Plagioclase porphy- rite, Rauma. D) Quartz feldspar porphyry, Jomala, Åland. Photo width: 2–3 cm.

Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, A B GTK.

C D

irtokivi, mutta sitä löytyy myös muualta Suomesta olite structures created by organic activity. It is sekä irtokivinä että kallioesiintyminä. some two billion years old and hence much older Viron saarilla on kivikaudella hyödynnetty than the Baltic limestone. luoteesta, Suomen alueelta, jääkauden aikana Another rarely used but beautiful rock is the kulkeutunutta Itämeren punaista kvartsiporfyy- Baltic porphyry. It is commonly found as loose riä. Kivi on tiivistä ja kiillottuu hyvin. Raaka-ai- stones, pebbles and boulders, in the Åland Islands, neena se on samankaltaista kuin Keski-Ruotsin but can also be found elsewhere in Finland as Taalainmaan koriste-esineisiin vuosisatoja käy- pebbles and in bedrock. tetty Älvdalin porfyyri. Välimeren alueella porfyy- Stone Age inhabitants of the Estonian islands riä on käytetty koriste- ja korukivenä jo antiikin used red quartz-porphyry that had been carried aikaan. Tunnetuin on egyptiläinen punainen por- over from Finland during the previous ice age. 125 Etelä-Suomi • Southern Finland

Fossiilikalkkikivet ovat joskus korukiviluokkaa. Kuvassa on Itämeren kalkkikiveä Nauvon Kattiluo- This rock is dense and polishes well. As a raw dosta. Läpimitta: 38 mm. material it is similar to the Älvdal porphyry used

Fossiliferous limestones are sometimes of gemstone for centuries to make decorative items in Dale- quality. In the photo there is a pebble of Baltic Sea carlia in central Sweden. In the Mediterranean, limestone from Kattiluoto in Nauvo. Diameter: 38 mm. porphyry was already used as a decorative and Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. gemstone in ancient times. The best-known example of this is red Egyptian porphyry, but black, brown, and green porphyry also saw wide fyyri, mutta myös mustia, ruskeita ja vihreitä por- use. fyyrejä hyödynnettiin paljon. Porphyry has seen little use in Finland. It can Suomessa porfyyriä on hyödynnetty niukasti. be cabochon cut or used in small objects. The Se soveltuu pyöröhiottavaksi ja pienesineisiin. Ah- Baltic porphyry is found as loose stones in the venanmaalla ja Lounais-Suomen rannikolla Itäme- Åland Islands and the southwest coast of Finland. ren porfyyriä tavataan irtokivinä. Rapakivialueilla Rock from the feldspar and quartz-feldspar por- esiintyy juonina maasälpä- ja kvartsimaasälpäpor- phyry seams found in the rapakivi areas has been 126 fyyriä, joita on käytetty jonkin verran koruissa. used in jewellery to some extent. Etelä-Suomi • Southern Finland

Stansvik on yksi monista Helsingin vanhoista rautakaivoksista ja kuuluisa ametistikiteistään. Viis- tehiotut kvartsit Väinö Kotilaisen kokoelmasta. Läpimitat: 20 mm (kide), 6–10 mm (viistekivet).

Stansvik is one of the many historical iron mines in Helsinki and famous for its gem-quality amethyst crystals. Facet cut quartzes from collection Väinö Kotilainen. Diameters: 20 mm (crystal), 6–10 mm (facet stones).

Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK.

Pääkaupunkiseudun Gemstones of the Helsinki korukivet metropolitan area

Seppo I. Lahti ja Kari A. Kinnunen Seppo I. Lahti and Kari A. Kinnunen

ääkaupunkiseudun kallioperä koostuu pääosin he bedrock in the Helsinki metropolitan Pgraniiteista, gneisseistä, metamorfoituneista Tmostly consists of various Paleoproterozoic vulkaanisista kivistä sekä näistä syntyneistä seoski- Svecofennian microcline granites, gneisses, meta- vistä eli migmatiiteista. Korukiviä löytyy varsinkin morphic volcanic rocks, and migmatites, mixes of graniittipegmatiiteista, karsikivistä ja kallioperää the above. Gemstones are notably found in gran- halkovista ruhjevyöhykkeistä. Hyviä löytöpaikkoja ite pegmatites, skarn rocks, and fault and frac- ovat olleet vanhat rautakaivokset ja kalkkilouhok- ture zones of the bedrock. Traditionally prospec- set sekä tie-, rakennus- ja tunnelityömaat. Myös tive sites for finding gemstones have been old iron rannoilta ja sorakuopista on löydetty korukiviä. mines and limestone quarries, roadwork, build- Pääkaupunkiseudun mineraalit ja korukivet ing sites, and tunnel construction sites. Beautiful ovat kiinnostaneet tutkijoita ja kiviharrastajia jo stones suitable for gem material may be also found kauan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla from gravel pits and stony shores. 127 Etelä-Suomi • Southern Finland

Historiallisten rautamasuu- nien lasikuona soveltuu usein korumateriaaliksi. Kuvassa on Vantaan masuunin kuonaa ja siitä tehty koru.

Glass slag of historical iron works is often suitable as gemstone material. In the photos there is blue slag glass from historical Vantaa iron works.

Kuvat | Photos: Kari A. Kinnu- nen, GTK.

geologit ja mineralogit tekivät merkittävimmät The minerals and gemstones of what is now löydöt. 1950-luvulta lähtien Suomen jalokivihar- the Helsinki metropolitan area have intrigued rastajain yhdistyksen aktiiviset jäsenet ovat vastan- researchers and gem hobbyists for a long time. neet parhaimmista löydöistä. Heistä on mainittava The biggest discoveries made by geologists and erityisesti Heikki Koivisto, Väinö Kotilainen, Jussi mineralogists took place in the 1800s and the Kuosmanen, Vesa Kaikkonen ja Sakari Hyökki. early 1900s. Since the 1950s, the greatest dis- Talojen ja katujen rakentamista varten on coveries have been made by active members of louhittu graniittia ja muurilaastia varten kalkki- the Finnish Gem Hobbyists’ Society (Suomen kiveä. 1700- sekä 1800-luvuilla Helsingin seutu Jalokiviharrastajain Yhdistys ry, SJHY). The contri- oli tärkeää rautakaivosaluetta. Magnetiitti-rauta- butions of Heikki Koivisto, Väinö Kotilainen, Jussi malmia on louhittu Vantaan Kaivokselasta sekä Kuosmanen, Vesa Kaikkonen and Sakari Hyökki Espoon Hämeenkylän ja Jupperin kaivosalueilta, deserve a special mention. joiden syvimmät kuilut ulottuivat jopa yli 50 Quarries have produced granite for use in metriä maanpinnan alle. Kaivosten ja louhosten house and street building, and limestone for 128 sivukivikasat ovat olleet otollisia korukivien et- mortar. In the 18th and 19th century, the Hel- Etelä-Suomi • Southern Finland

Iridisoivaa labradoriittia Sipoosta. Hiotun kiven läpimitta on 11 mm.

Iridescent labradorite from Sipoo. Diameter of the cabochon is 11 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

sintäpaikkoja, mutta nykyään kaivokset ovat suo- sinki region was a major iron-mining district. jeltuja muinaismuistoalueita. Black iron ore, magnetite, has been mined from Myös rautamalmien käsittely synnytti koru- numerous pits and shafts. The deepest shafts in the kivenhiontaan sopivaa raaka-ainetta. Vantaankos- Kaivoksela and Hämeenkylä area reach over 50 kella oli ruotsalaisen ja kotimaisen rautamalmin metres below ground level. The waste rock piles sulatukseen käytetty masuuni. Murskatun malmin of the mines and quarries have been good places joukkoon lisättiin hiilen lisäksi kalkkikiveä, joka to find gemstones, but today the mines are pro- reagoi epäpuhtautena olevien silikaattimineraa- tected historical sites. lien kanssa ja muodosti kuonakerroksen masuu- The processing of iron ore can also yield nin alaosassa rautasulan päälle. Kuonaa käytettiin gemstone materials. A furnace in Vantaankoski täytemaana. Fiskarsin masuunin kuonasta valettiin was used to smelt Swedish and Finnish iron ore. myös tiiliä talonrakennukseen. Vantaanjoen pen- Limestone and coal were added to the crushed 129 Etelä-Suomi • Southern Finland

kassa Kehä III:n tuntumasta löytyy yhä rautakuo- ore; the limestone would react with the silicate nan kappaleita. Tätä sinistä ja vihreätä silikaattilasia mineral impurities and form a layer of slag on top eli slagia kiviharrastajat käyttävät korujen valmis- of the molten iron in the lower parts of the fur- tukseen. Turkoosinsinisessä kuonalasissa on kau- nace. Iron slag pieces can still be found from the niita virtauskuvioita, mutta kuplat ja lasin sisäiset banks of the river Vantaanjoki close to the Ring jännitykset haittaavat laajempaa korukäyttöä. III highway. Iron slag is blue and green silicate Pääkaupunkiseudun tärkeimmät kalkkiki- glass that is used by hobbyists to make jewellery. vilouhokset ovat olleet Helsingin Vuosaaren ja Turquoise-like or blue slag glass shows charm- Laajasalon alueilla. Kalkkia on poltettu muuraus- ing flow patterns, but the bubbles and internal laastiksi jo 1400- tai 1500-luvulta lähtien ensin stress of the material make it difficult to use on talojen ja myöhemmin Suomenlinnan merilin- a wider scale. noituksen rakentamista varten. Yksi vanhoista The primary limestone quarries of the Hel- 1700-luvun louhoksista on Vuosaaren entisen kaa- sinki metropolitan area were located in Vuosaari topaikka-alueen reunassa. Sen vieressä on Rudus and Laajasalo. Mortar was produced from lime by Oy:n kaivoskuilu, josta yhtiö louhi vielä 1950- burning as early as the 15th or 16th century, first ja 1960-luvuilla valkoista ja oranssia marmoria for building houses and later for the Suomenlinna levyiksi ja mosaiikkikiveksi. Pöytälevyjä varten sea fortress. One of the 18th century quarries kalkkikivestä kairattiin 90 sentin levyisiä pora- is located next to the former dumping ground sydämiä. Vuosaaren lohenpunaista marmoria oli in Vuosaari. The nearby mineshaft of the com- myös parissa Vuosaaren vanhassa kalkkilouhok- pany Rudus Oy was last in use in the 1950s and sessa, jotka tuhoutuivat Vuosaaren sataman lii- the 1960s when white and orange marble was kennereittejä rakennettaessa. Niistä pelastetuista extracted and fashioned into slabs and mosaics. jätekivistä kiviharrastajat ovat valmistaneet erilai- Salmon pink Vuosaari marble was also found in sia koriste-esineitä. two old limestone quarries that were destroyed Laaja Vuosaaresta alkava metamorfoituneiden by the construction of the roads for the harbour vulkaanisten kivien vyöhyke jatkuu Rastilan ja of Vuosaari. Some waste rock was salvaged from Laajasalon pohjoisosan kautta kohti Kaivopuistoa. these quarries, and gem hobbyists have used it to Toinen vulkaanisten kivien alue alkaa Töölöstä make different decorative items. ja jatkuu Munkkiniemeen, Pitäjänmäelle ja sieltä Vuosaari is the starting point of a large zone Kauniaisten suuntaan. Hajarakeita sisältävät eli of metamorphic volcanic rocks that stretches out porfyyriset vulkaaniset kivet, kuten plagioklaasi- towards Kaivopuisto through Rastila and Laa- ja uraliittiporfyriitit sekä raitaiset tuffiitit, ovat toi- jasalo. Another metavolcanic rock zone starts sinaan niin värikkäitä ja rakenteeltaan erikoisia, in Töölö and continues towards Kauniainen että niistä voi tehdä koriste-esineitä ja kauneim- through Munkkiniemi and Pitäjänmäki. Porphy- mista jopa koruja. ritic volcanic rocks, such as plagioclase and uralite Vantaan Tikkurilasta kohti Kaivokselaa, Laak- porphyry and striped tuffites, have a texture with solahtea ja Espoon keskusta kulkevalla alueella distinct crystals or crystalline particles embedded sekä Helsingin Laajalahden ja Santahaminan vä- in a compact fine-grained matrix, and are some- 130 lisellä alueella on graniittien ohella pintasyntyisiä times so colourful and unusual in structure that Etelä-Suomi • Southern Finland

Savukvartsikiteitä, Jorvi, Espoo. Korkeus: 6 cm. Smoky quartz crystals, Jorvi, Espoo. Height: 6 cm.

Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. 131 Etelä-Suomi • Southern Finland

Vuorikide Helsingin Töölöstä. Läpimitta: 18 mm.

Rock crystal from Töölö, Hel- sinki. Diameter: 18 mm.

Hioja | Cutter: Tauno Paronen. Kokoelma | Collection: Väinö Kotilainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Kordieriitti (ioliitti) Helsin- gin Viikinmäeltä. Läpimitta: 10 mm.

Cordierite (iolite) from Viikin- mäki, Helsinki. Diameter: 10 mm.

Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. Hionta | Cutting: Seppo Hornytz- kyj, Rurik Peura. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

132 Etelä-Suomi • Southern Finland

gneissejä. Gneisseissä on välikerroksina kalkkikiviä they can be made into decorative items or even ja kalkkisilikaatteja sisältäviä karsikiviä. Kalkki- ja jewellery. karsikivien yhteydessä on rautamalmiesiintymiä. Supracrustal gneisses can be found in addition Ne ovat syntyneet, kun rautaa ja muita harvinai- to granites in two areas: one starts from Tikkurila sempia alkuaineita sisältävät liuokset ja kaasut ovat in the Vantaa town and extends towards Kaivok- reagoineet kalkkipitoisten kivien kanssa syvällä sela, Laaksolahti, and the centre of the Espoo maankuoressa. Espoon Soukassa on myös pieni town; the second is located between Laajalahti sinkkimalmiaihe, josta on löytynyt vähäisiä mää- and Santahamina in Helsinki. Skarn rocks con- riä vihreää korukivenä käytettyä lyijypitoista ka- taining limestone and lime silicates can be found limaasälpää, amatsoniittia. as intermediate layers in the gneisses. The lime- Helsingin Laajasalon–Santahaminan alueen stone and skarn rock deposits have adjacent iron gneissit sisältävät kordieriittia, punaista almandii- ore deposits. These were created when solutions ni-granaattia sekä toisinaan sinisen ja keltaisen eri and gases bearing iron and other, rarer elements sävyissä iridisoivaa antofylliitti-gedriitti-seossarjan reacted with the calciferous (limy) rocks deep amfibolimineraalia, josta käytetään korukivinimeä in the earth’s crust. The small zinc-lead mineral nuummiitti. Paikoin Laajasalon alueen gneisseissä deposit in Soukka in Espoo has yielded limited nuummiittia on runsaasti, ja kivi soveltuu koru- quantities of amazonite, a green gemstone vari- jen sekä koriste-esineitten valmistukseen. Nuum- ety of potassium feldspar. miitin hionta on hankalaa, koska väriloisto näkyy In Helsinki, cordierite, red almandine-garnet, spektroliitin tavoin vain, kun sälömäistä kidettä and occasionally yellow or blue tinted irides- tarkastellaan tietyssä suunnassa, ja koska mineraali cent nuummite, an amphibole mineral of the lohkeaa helposti työstettäessä. anthophylite-gedrite series, can be found in the Helsingin Laajasalossa Tahvonlahden eli Stans- Laajasalo-Santahamina area gneisses. The gneisses vikin perukasta kohoavan kukkulan rinteessä on of the Hevossalmi area locally contain nuummite yksi parhaiten tunnettuja karsikiviin liittyviä rau- in abundance, and the stone is well suited for takaivoksia. Kaivoskuiluista on louhittu magne- making jewellery and decorative items. Nuum- tiittimalmia jo 1700-luvun lopulla. Stansvikin mite is challenging to cut and polish, as its array rautakaivosalue on tullut tunnetuksi kalsiittiki- of colours is only visible from certain angles – like teistään ja erityisesti ametistikiteistään. Niitä on spectrolite – and because the mineral chips easily. löydetty jo 1800-luvun alussa pohjoisimman A hillside in the head of the Tahvonlahti bay, kaivoskuilun pohjatasanteen karsiseinämän kal- also known as Stansvik, in Laajasalo, Helsinki siitti- ja sepioliittijuonesta. Näytteitä Stansvikin houses one of the best-known skarn rock iron ametistista kulkeutui tuolloin myös Euroopan mines. Its shaft has been used to mine magnetite suurimpiin kivimuseoihin. Ametistikiteitä on löy- ore as early as the late 1700s. The Stansvik iron detty sivukivikasoista aina viime vuosikymmeniin mine district is famous for its calcite and amethyst saakka. Kookkaimmista kiteistä on hiottu jopa yli crystals. They were first discovered in the early kymmenen karaatin jalokiviä. Kaivos on nyt rau- 1800s from the calcite and sepiolite veins of the hoitettu historiallisen merkityksen ja alueen re- skarn rock wall at the bottom of the northernmost hevän lehtokasvillisuuden vuoksi. mine shaft. Samples of the Stansvik amethysts also 133 Etelä-Suomi • Southern Finland

Stansvikin vanhan rautakaivoksen karsikivi si- found their way to the largest mineral museums in sältää pyrokseenimineraaleja kuten diopsidi-he- Europe around that time. Amethyst crystals have denbergiittiä, sarvivälkettä, andradiitti-granaattia, still been found in the rock waste piles in recent epidoottia, kvartsia ja paikoin karbonaatteja. Mui- decades. Precious stones weighing even more than den pääkaupunkiseudun rautakaivosten sivukivi 10 carats have been fashioned from the largest on samankaltaista. Karsikivien epidootti on tum- crystals. Today, mineral collecting is not allowed man- tai vaaleanvihreää ja sopii pyöröhiottuna in order to protect the natural and cultural land- korukiviksi. Vantaan Silvolan tekojärven alueelta scape of the site. on tavattu korukivien hiontaan soveltuvaa vaa- The skarn rock of the old Stansvik iron mine leata prehniittipitoista karsikiveä. Siinä on pie- contains diopside-hedenbergite, hornblende, ninä punaisina sulkeumina mangaania sisältävää andradite-garnet, epidote, quartz, and some local- epidoottimineraalia, zoisiittia, jonka korukivinimi ised carbonates. Similar adjoining rock is found in on thuliitti. the other iron mines of the Helsinki metropoli- Laajasalossa Vuorilahden eteläreunalla aivan tan area. The epidote of the skarn rocks is dark or vesirajassa on pienehkö louhos, josta louhittiin light green and can be cabochon cut to produce 1940-luvulla granaattikiveä teollisuushallien lat- gemstones. In addition, light-coloured skarn rock tialaattoihin ja hioma-aineeksi. Vuorilahden gra- containing prehnite and small red spots of thulite naatti ei sovellu korukiveksi. Kun merenpinta on (manganian zoisite) has been found around the alhaalla, louhoksen rantaviivalta voi löytää ka- Silvola water reservoir in Vantaa, and it has also peita juonia, joiden päämineraali on voimak- been used as a gemstone. kaasti sateenkaaren väreissä loistavaa ja korujen Right on the water’s edge in Vuorilahti in hiontaan soveltuvaa labradoriittia. Laajasalon lab- Laajasalo sits a small quarry where garnet rock radoriitti muistuttaa Ylämaan spektroliittia, mutta was extracted in the 1940s for use in industrial rautayhdisteet ovat värjänneet sen punertavaksi. floor slabs and abrasive compounds. The garnet Suurimmat kiteenkappaleet ovat olleet jopa 20 of Vuorilahti does not meet the requirements senttimetriä läpimitaltaan. Helsingin ympäristössä of a gemstone. When the sea level is low, thin on metavulkaniitteja ja karsikiviä leikkaavia ka- veins can be seen on the shoreline by the quarry; peita, tummia, emäksisiä anortosiittijuonia, joista the dominant mineral of these is iridescent lab- on löytynyt korukiveksi soveltuvaa harmaata tai radorite, which can be used as a gemstone. The vihertävää iridisoivaa labradoriittia. Laajasalo labradorite is similar to the spectrolite Monivärisenä loistavaa labradoriittia löytyi of Ylämaa, but it contains iron compounds that jo 1800-luvun alussa Ojamon rautakaivoksesta give it a red tint. The biggest crystal fragments Lohjalta. Suomen mineralogian isä, Nils Norden- have reached 20 centimetres in diameter. Grey skiöld, ihmetteli sen värien voimakkuutta Ruotsin and green iridescent labradorite has also been dis- kuninkaallisen tiedeakatemian julkaisussa Under- covered in Helsinki from metavolcanic rock and sökning af några nya phenomen vid iriseringen af Lab- the dark alkaline anorthosite veins that cross the rador vuonna 1829. Tuon ajan ruotsinkielisissä skarn rocks. julkaisuissa Ojamon labradoriittia on kutsuttu This colourful labradorite variant was first 134 nimellä figur-labrador. Vuonna 1865 A. F. Wiik discovered in the early 1800s from the Ojamo Etelä-Suomi • Southern Finland

Suurin Suomesta löytynyt nefriittilohkare (95 mm). Lohkareen löysi Vantaan Fazerilan iron mine in Lohja. The father of Finnish mineral- sorakuopasta Väinö Kotilainen. ogy, Nils Nordenskiöld, was amazed by the depth The largest nephrite boulder (95 mm) found of its colours in the publication Undersökning af from Finland. Locality is esker pit in Fazerila, några nya phenomen vid iriseringen af Labrador by Vantaa, and the finder Väinö Kotilainen. the Royal Academy of Sciences in 1829. In the Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Swedish publications of the period, the Ojamo labradorite is called figur-labrador. In 1865 A. F. mainitsee väitöskirjassaan, että iridisoivaa labra- Wiik mentions in his thesis that the iridescent doriittia on löydetty myös Helsingistä Stansvikin labradorite was also found in the Stansvik iron rautakaivoksesta, Hämeenkylän kalkkikaivoksesta, mine in Helsinki, the limestone mine of Hämeen- Santahaminasta ja Ullanlinnan mäeltä. Myöhem- kylä, in Santahamina, and the hill of Ullanlinna. min sitä on löytynyt vähäisiä määriä muualtakin Lesser quantities have been later found around the Uudeltamaalta muun muassa Pakilasta, Santaha- Uusimaa region from Pakila, Santahamina, Lemi- minasta, Lohjan Lehmijärveltä, Tuusulasta, Nur- järvi in Lohja, Tuusula, Nurmijärvi, Sipoo, and mijärveltä, Sipoosta ja Pornaisista. Pornainen. Karkeat graniittipegmatiittijuonet ja -linssit Coarse granite pegmatite dykes and lenses ovat tavanomaisia Helsingin seudun graniitti- ja are common in the granite and migmatite bed- migmatiittikallioissa. Pegmatiittijuonten granaat- rock of the Helsinki region. The garnet crystals 135 Etelä-Suomi • Southern Finland

Korukiveksi soveltuvaa fossiilipitoista piikiveä histo- riallisesta painolastimaasta. Löytöpaikka Isoisänniemi, of pegmatite dykes are usually too dark or frag- Mustikkamaa, Helsinki. Läpimitta: 34 mm. mented to be used as gemstones. Locally garnet Fossiliferous ballast flint of gem quality from Isoisän- is associated with sekaninaite, an iron analogue niemi, Mustikkamaa, Helsinki. Diameter: 34 mm. of cordierite or with the intermediate members Löytäjä | Finder: Toivo Gröhn. of cordierite-sekaninaite isomorphous series. The Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. iron-rich modifications are too dark or altered to be used as a gemstone. Locally, however, cordierite tikiteet ovat tavallisesti niin rikkonaisia, etteivät ne has a strong sheen caused by platy mineral inclu- sovellu koruhiontaan. Eräisiin tummiin, rautapi- sions. Kari A. Kinnunen has named this kind of toisiin kordieriitteihin ilmestyy hiottaessa kuuki- modifications as sheen cordierite. The best sheen veä muistuttava hohtoilmiö. Niitä tutkinut Kari cordierite samples have been obtained from Luh- A. Kinnunen on nimennyt ne hohtokordierii- tikylä in Orimattila and Forssa. Sheen cordierite teiksi, ja ne soveltuvat pyöröhiontaan. Parhaim- as a gemstone is the official stone of the city of mat hohtokordieriitit ovat löytyneet Orimattilan Orimattila. In Helsinki, sheen cordierite has been Luhtikylästä, Sipoon kalkkikaivoksen lähistöltä ja found in the nuummite deposits in Laajasalo and Forssasta. Hohtokordieriitti on valittu Orimat- the nearby pegmatite rocks of the former Viikki tilan kaupunkikiveksi. Helsingistä hohtokordie- shooting range. riittia on tavattu Laajasalon nuummiittipaikoista The pegmatites of Kaivopuisto in Helsinki ja Viikin entisen ampumaradan viereisten kallioi- have been used as the stone foundations of local 136 den pegmatiiteista. buildings. These have contained some occurrences Etelä-Suomi • Southern Finland

Helsingin Kaivopuiston pegmatiitteja on of black tourmaline, beryl, cassiterite, tapiolite, and käytetty alueen talojen kivijalkoihin. Näistä peg- allanite as well as chrysoberyl and corundum crys- matiiteista on satunnaisesti löydetty harvinai- tals several centimetres in length. The quality of sia pegmatiittimineraaleja kuten mustaa turma- the chrysoberyls and corundums was however liinia, berylliä, kassiteriittia, tapioliittia, allaniittia too low for gemstones. Attractive material suit- ja jopa krysoberylliä sekä korundia. Krysobe- able for cabochon cutting has been found in the rylli- ja korundikiteet ovat olleet jopa muuta- granite pegmatite between Helsinki Airport and man senttimetrin mittaisia mutta heikkolaatuisia. Ring III, as interleaved feldspar and quartz have Helsinki-Vantaan lentokentän ja Kehä III:n vä- formed graphic granite. lissä olevalla alueella on linssimäisiä graniittipeg- The bedrock of the Helsinki metropolitan matiittiesiintymiä, joissa on yleisesti korukiveksi area is full of deep brittle and ductile fault zones. soveltuvaa maasälvän ja kvartsin yhteenkasvettu- Mylonites are characteristic rocks in ductively maa, kirjomaasälpää. deformed fault zones. They are recrystallized to Pääkaupunkiseudulla kallioperä on siirros- ja schistose, and often fine-grained rocks. Some of murrosvyöhykkeitten pirstomaa. Syvällä maan- them are reddish brown in colour and resem- kuoren korkeassa paineessa siirrokset muovau- ble jasper. Mylonites are deep crustal counterparts tuvat gneissimäisiksi tai hiertyvät hienorakeisiksi to cataclastic rocks formed in brittle faults. Typi- myloniiteiksi. Myloniitit ovat usein punertavia, cal cataclastic rocks are fault breccias. They result kovia ja muistuttavat jaspista. Maankuoren ylem- from the grinding action of two fault blocks as missä osissa siirrokset ovat rikkoneet kalliota. they slide past each other. Subsequent cementa- Tästä ovat todisteena erikokoiset murskaleet ja tion of the broken rock fragments by coloured kivijauhetta sisältävät breksiat, joissa rakeita sitoo minerals may produce beautiful material for cab- monesti kvartsi ja/tai epidootti. Usein siirrosvyö- ochons. Especially epidote and quartz breccias hykkeet ovat liikahdelleet maankuoressa pitkään. show interesting patterns and are suitable for Syvällä plastisissa olosuhteissa syntyneet myloniit- gemstones. tiset kivet ovat myöhemmin saattaneet ruhjoutua The namesake gemstone of Helsinki, hel- breksioiksi. Myloniitit ja breksiat ovat usein niin sinkite, is a reddish brown rock modification of värikkäitä ja rakenteeltaan erikoisia, että ne sovel- unakite composed of feldspars, quartz and epidote tuvat hyvin korukäyttöön. coloured red brown by iron compounds, proba- Kallioperän murtumien synnyttämiin muu- bly hematite or goethite pigments. The mutual toksiin liittyy myös Helsingin oma nimikkokivi, mineral composition of the rock varies widely. helsinkiitti, jota on käytetty jonkin verran koru- The texture of the rock may be idiomorphic like kivenä. Helsinkiitti on punavalkoinen kemialli- in granite, but strongly cataclastic modifications selta koostumukseltaan graniittimainen juonikivi, are common. These last mentioned helsinkite jota esiintyy kallioperän ruhjeisimmissa kohdissa. types contain angular or corroded fragments of Helsinkiitin sisältämä epidootti on hematiitin pu- white feldspars in reddish brown matrix. The rock naiseksi värjäämää ja maasälpä (yleensä albiitti) resembles “mettwurst with bits of fat”, as professor esiintyy siinä valkoisina läiskinä kuin ”läskinpa- Martti Lehtinen from the University of Helsinki lat meetvurstimakkarassa”, kuten kivitohtori, pro- humorously has described the look. 137 Etelä-Suomi • Southern Finland

fessori Martti Lehtinen, on tätä kiveä värikkäästi Aarne Laitakari, former Director General of kuvaillut. GTK, described helsinkite as a new discovery in Eräs aikaisemmista GTK:n johtajista, profes- 1918. Although the city has completely changed sori Aarne Laitakari, kuvasi helsinkiitin uutena since then, a small rock outcrop of type helsinkite kivilajimuunnoksena vuonna 1918. Vaikka kau- can still be found in its original discovery site in punki on tämän jälkeen merkittävästi muuttunut, Kallio at the intersection of the streets Alppikatu kiveä voi löytää vielä sen alkuperäiseltä löytöpai- and Ensimmäinen Linja. Certain areas of the rock kalta Kallion kaupunginosasta Alppikadun ja En- cutting along Vauhtitie street close to the Lin- simmäisen linjan risteyksestä. Myös tietyt kohdat nanmäki amusement park also contains helsinkite, Vauhtitien kallioleikkauksesta Linnanmäen hu- although it can only be viewed through rock fall vipuiston kohdalla sisältävät helsinkiittiä, joskin guard fencing. The migmatite granite at both sites sitä pääsee näkemään vain kallion päällä olevan gradually grades into reddish-brown helsinkite suojaverkon lävitse. Kummallakin kalliopaljas- without a clear contact. tumalla migmatiittigraniitti vaihettuu asteittain White snow quartz, grey, light or dark brown helsinkiitiksi. smoky quartz can be found in quartz veins and Savukvartsia, vuorikidettä, lumikvartsia ja cores of pegmatite dykes. Especially blue quartz is monia muitakin kvartsimuunnoksia voi löytää attractive and small occurrences have been found kvartsisuonista ja karkeista graniittipegmatiiteista. in the Helsinki area. Harvinaisempien kvartsimuunnosten, ametistin There are old descriptions of quartz cavities ja ruusukvartsin, lisäksi sinikvartsi on kaunis ko- for example from the old Stansvik mine. Later rukivenä, ja sitä on myös tavattu monin paikoin gem-quality quartz crystals have been found pääkaupunkiseudulta. in construction sites from Pasila, Herttoniemi, Korukivien hiontaan soveltuvia kvartsikiteitä Pikku-Huopalahti, and Töölö. During the con- on löytynyt kallioperän onteloista Stansvikin van- struction of the hospital in Jorvi in Espoo, some han kaivoksen lisäksi useilta rakennustyömailta, cavities were exposed that contained large colour- muun muassa Pasilasta, Herttoniemestä, Pikku less and light brown quartz crystals that were 5–20 Huopalahdesta ja Töölöstä. Espoossa Jorvin sai- millimetres in diameter. Some of them are on dis- raalaa rakennettaessa tuli esiin onteloita, joissa oli play in a vitrine in the second floor lobby and the poikkeuksellisen kookkaita, värittömiä sekä vaa- geological exhibit of GTK. Crystal cavities con- leanruskeita, 5−20 millimetrin läpimittaisia kvart- taining amethyst, citrine, and smoky quartz were sikiteitä. Niitä on näytteillä Jorvin sairaalan toisen kerroksen aulan vitriinissä ja Geologian tutkimus-

keskuksen Geonäyttelyssä. Järvenpäästä löytyi Savukvartsia Järvenpäästä. Läpi- tienrakennustyömaalta onteloita, joissa oli ame- mitta: 24 mm. tisti-, sitriini- ja savukvartsikiteitä. Kiviharrastajat Smoky quartz from Järvenpää. ovat hioneet niistä näyttäviä korukiviä. Diameter: 24 mm. Jadelohkareet ovat olleet pääkaupunkiseu- Löytäjä ja hioja | Finder and cutter: dun yllättäviä korukivilöytöjä. Jade on erityisen Jussi Kuosmanen. 138 sitkeä ja kestävä korukivi. Perinteinen Kiinassa Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Etelä-Suomi • Southern Finland

Iridisoivaa labradoriittia Helsingin Laajasalon Vuorilahden vanhasta gra- naattilouhoksesta. Korkeus: 6 cm.

Irisdescent labradorite from an old garnet quarry in Vuorilahti, Laajasalo, Helsinki. Height: 6 cm.

Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

discovered during road construction in Järvenpää. Gem hobbyists have been able to fashion elegant stones from these crystals. One of the more surprising gemstone discoveries in the Helsinki metropolitan area has been the jade boulders. Jade is an especially tough and durable gemstone. The variant of jade traditionally used in China, nephrite, is composed of microscopic amphibole mineral fibres of trem- käytetty jade, nefriitti, koostuu mikrokuituisesta olite. The jade found in Myanmar and Central tremoliittisesta amfibolimineraalista. Myanmarin America is microcrystalline pyroxene, jadeite. ja Väli-Amerikan jade puolestaan on mikroki- Nephritic jade was first encountered in Finland in teistä pyrokseenimineraalia, jadeiittia. Nefriittistä the 1930s when the mineralogical society of Ger- jadea on löydetty Suomesta ensimmäisen ker- many visited the Paakkila asbest quarry in eastern ran jo 1930-luvulla, kun Saksan mineraloginen Finland. Jadeite has only been found in Finland seura vieraili Paakkilan asbestilouhoksella Itä-Suo- among the pyroxene grains raised to the surface messa. Jadeiittia on Suomesta tavattu vain Kaavin from the mantle through the kimberlites. alueen kimberliittien maapallon vaipasta noussei- In 1970s, the jade boulders found in the den pyrokseenirakeiden joukossa. Hakkila gravel pits in Vantaa next to the Fazer Vantaan Hakkilan sorakuopista Fazerilan teh- chocolate factory were brought to the lapidary taiden vierestä löytyneitä jadelohkareita tuotiin workshop of Tauno Paronen. The exceptionally 1970-luvun alussa hiottaviksi Tauno Parosen ja- large boulder discovered by mineral hobby- lokivihiomoon. Mineraaliharrastaja Väinö Ko- ist Väinö Kotilainen started a race among gem 140 tilaisen löytämä poikkeuksellisen suuri lohkare hobbyists to discover more jade in the Helsinki Etelä-Suomi • Southern Finland

käynnisti kiviharrastajien vuosia kestäneen jaden- metropolitan area. The jade boulders of Fazerila metsästyksen lähiseuduilla. Fazerilan jadelohkareet are nephrite; laboratory tests specify they are pri- ovat tyypiltään nefriittiä, sillä laboratoriomääri- marily composed of fibrous tremolite. tysten perusteella ne koostuvat kuitumaisesta Jade was sought in the skarn rock deposits tremoliitti-mineraalista. where tremolite was known to occur. A few skarn Jadea etsittiin lähiseudun karsiesiintymistä, bedrock deposits with needle like tremolite were joissa tiedettiin olevan tremoliittia. Jäätikön tulo- discovered in the direction where the glacier had suunnasta löytyikin muutama karsiesiintymä, come from, but none of it had fine enough fibres jossa tremoliitti oli sälöistä, mutta ei riittävän to be classified as jade. The highest quality deposit hienokuituista jadeluokkaan. Paras esiintymä oli was located in the rock cutting along Katriinantie, Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpuolen tieleik- south of Helsinki Airport. This high-calibre stone kauksessa Katriinantiellä. Sen hyvälaatuinen kivi was given the name “fibrous tremolite”. When nimettiin kuitutremoliitiksi. Se muistutti hiot- polished, it resembled the cat’s eye jade found in tuna Taiwanin kissansilmäjadea, mutta kuitujen Taiwan, but the coarseness of the fibres still makes karkeus määritti sen kuitenkin tremoliitiksi. Kari it tremolite. Nephrite was finally discovered in A. Kinnunen löysi lopulta varsinaista nefriittistä 1984 Kari A. Kinnunen during his surveys for jadea GTK:n tutkimuksissa vuonna 1984 Helsin- GTK. The discovery was made in a shaft in the gin Stansvikin vanhasta rautakaivoksen kuilun sei- old Stansvik iron mine in Helsinki. However, the nämästä. Mutta sielläkin jadea oli vain muutaman jade was only found in a shear zone a few milli- millin levyisenä hiertovyöhykkeenä. metres wide. Helsingin pitkä historia Itämeren keskeisenä Helsinki has a long history as a central port satamakaupunkina on tuonut Suomeen paitsi ek- city of the Baltic Sea, and many exotic items such soottisia kasveja myös vieraita kivilajeja. Vanhoilta as plants and foreign rocks have found their way satama-alueilta on löytynyt purjelaivojen pohja- to the city. Agate-like flint containing macrofos- lastina käytetystä painolastimaasta akaattimaisesti sils of moss animals has been found in the ballast värjäytyneitä ja sammaleläinten makrofossiileja dumped in the old harbour areas by sailing ships. sisältäviä piikiviä. Niitä on jonkin verran hiottu A small number of gemstones have been fash- korukiviksi. Helsingin rannoilta piikiviä on löyty- ioned of the stones. In Helsinki, flint has been nyt Mustikkamaan Isoisänniemeltä, Sompasaarelta, found on the shores of Isoisänniemi in Mustik- Tervasaaresta, Kuningassaarelta ja Suomenlinnasta. kamaa, Sompasaari, Tervasaari, Kuningassaari, and Vanhoista tullirekistereistä on selvitetty, että pai- Suomenlinna. Old customs logs have indicated nolastimaa on peräisin pääasiallisesti Itämeren that the ballast mostly came from the southern eteläisten rantojen satamapaikoilta tai kauempaa harbours of the Baltic Sea and further out from Pohjanmereltä, Välimereltä ja Etelä-Amerikasta the North Sea, the Mediterranean, and even saakka. Purjelaivojen painolastimaan purkamista from South America. The ballast dumping sites varten oli Helsingissä tarkasti määrätyt paikat sy- for sailing ships were strictly restricted to certain vemmän meren alueella. Maankohoamisen takia deep-sea areas. Due to the uplifting of land, many moni näistä paikoista on lähellä nykyistä rantavii- of these sites are now close to the current shore- vaa, kuten Mustikkamaan Isoisänniemi. line, for example in Isoisänniemi in Mustikkamaa. 141 Etelä-Suomi • Southern Finland

Meripihka Amber

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

orukivien yhteydessä esitellään usein myös rganic materials such as pearls, amber, and Korgaaniset korumateriaalit, kuten helmet, Obone are often introduced alongside gem- meripihka ja luuainekset, vaikka ne eivät varsi- stones. Prior Finnish literature on gemstones spares naisesti olekaan kiviä. Suomen korukivikirjalli- few words for these materials. People living in the suudessa näitä materiaaleja ei aikaisemmin ole laa- area now called Finland, however, have used ani- jemmin käsitelty. Ihmiset ovat käyttäneet eläinten mal bones and teeth, pearls, and amber as jewellery luita sekä hampaita, helmiä ja meripihkaa koruina since the Stone Age. Back in the old days, amber Suomen alueella jo kivikaudella. Silloin meripihka was a valuable imported commodity that was trans- oli tärkeä tuontimateriaali Itämeren eteläosista, ported from the southern parts of the Baltic Sea nykyisen Kaliningradin ja Puolan rannikoilta. from what is now Kaliningrad and Poland. Meripihkan geologinen alkuperä on osin Finland plays a part in the geological origin Suomessa, vaikka sitä täällä ei enää luonnossa ta- of amber, even though none has been found here vatakaan. Itämeren meripihkan synty alkoi noin today. Amber began generating in the Baltic Sea 35 miljoonaa vuotta sitten. Venäläisten ja saksa- some 35 million years ago. According to Rus- laisten geologien mukaan meripihkaksi muut- sian and German geologists, the forests which had tunutta pihkaa erittäneitä metsiä kasvoi tuolloin their resin turned into amber also grew in the myös nykyisen Suomen ja Ruotsin alueella. Pih- areas of modern-day Finland and Sweden. Pieces kapalat kulkeutuivat Itämeren silloisessa altaassa of resin drifted along in the ancient basin and virranneiden muinaisjokien mukana satojen ki- rivers of the Baltic Sea, traveling hundreds of kilo- lometrien päähän alkuperäisiltä synnyinsijoiltaan. metres from their birthplace. Finally, they ended Lopulta ne päätyivät nykyisen Puolan ja Kalinin- up in the shores and sediments of modern-day gradin rantakerrostumiin. Poland and Kaliningrad. Suotuisissa olosuhteissa eräiden havupuiden Given the right conditions, the resin of cer- pihka kuivuu ja kovettuu muovimaiseksi, kiveä tain coniferous trees will dry and harden into a muistuttavaksi kimpaleeksi. Haihtuvat ainekset plastic-like clump. As the volatiles evaporate, the karkaavat, ja hiilen, vedyn sekä hapen molekyylit molecular chains of carbon, hydrogen, and oxy- ketjuuntuvat kuin muovissa. Aines polymerisoi- gen combine like those in plastic. They undergo tuu meripihkaksi. Meripihkan säilyminen edellyt- polymerisation to become amber. Amber is only tää, että pihkapalat joutuvat veteen, joka suojaa sitä preserved if it remains in water that will shield it ilman hapelta ja auringon ultraviolettisäteilyltä. from the air (oxidation) and the ultraviolet rays Itämeren alueella fossiilista havupuiden pihkaa of the sun. kutsutaan meripihkaksi, sillä parhaimmat löydöt The name meripihka (“sea resin”; amber) was tehtiin aikoinaan merenrannoilta. Ominaispainol- given to the fossilised Baltic conifer resin, as the taan lähes suolaveden luokkaa olevaa meripihkaa prime deposits were initially found on seashores. 142 nousi aaltojen mukana merenpohjan kerrostu- The specific gravity of amber is close to that of Etelä-Suomi • Southern Finland

Meripihkaa on käytetty Suo- messa korumateriaalina kivikau- desta saakka. Sitä on tuotu Itä- meren eteläosista. Ihmishahmoi- sia meripihkariipuksia tunnetaan viisi kappaletta. Kuvan kivikau- tinen meripihkariipus on Met- säpirtistä Karjalan Kannak- selta, joka nykyään on osa Venäjän Karjalaa. Kokoelma: Kansallismuseo.

Baltic amber has been used as a gem material since stone age in Finland. Amber has been a trade material from southern Baltic areas. Five human figured pendants are known. The pendant in photo is from Metsäpirtti, Karelian Isthmus, now part of Russian Karelia. Collection: National Museum of Finland.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

mista rannalle, josta sitä myrskyn jälkeen kerät- salt water, so amber was lifted by waves from the tiin haaveihin. seabed and onto shores, where it would be gath- Erityisen paljon meripihkaa on Kaliningra- ered using nets after storms. din länsirannikon noin kymmenen metrin pak- Amber was especially bountiful on the west suisessa savikivikerrostumassa. Kerrostuma on coast of Kaliningrad due to its enrichment in the kymmenien miljoonien vuosien ikäinen. Meri- ten metres thick bed of argillite (clay stone). The pihkan ohella savikivi sisältää pieninä pallosina si- layers of that bed date back tens of millions of 143 Etelä-Suomi • Southern Finland

Meripihkaa ja hyönteissul- keumia Jantarnyin kaivoksesta Kaliningradista Venä- jältä. Vasemmalla suuren- nos hyönteissulkeumista (kiilukärpäsiä). Näytteen läpimitta: 40 mm.

Baltic amber and insect fossils from Jantarnyi mine in Kaliningrad, Russia. The photo in the left shows the insects (long-legged flies) in detail. Specimen diameter: 40 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnu- nen, GTK.

nisenvihreää glaukoniitti-mineraalia. Glaukoniitin years. In addition to amber, the argillite contains vuoksi meripihkan emäkiveä kutsutaan siniseksi small globules of the blue-green mineral glauco- saveksi. Meripihka erotetaan saven seasta voimak- nite. The glauconite is why the amber’s parent kaiden vesisuihkujen avulla. rock is called “blue clay”. Amber is washed out Lounais-Suomen saaristossa, Airistolta ja Pa- of the clay using powerful water jets. raisilta, on löytynyt 1700-luvulla kaksi meri- Two pieces of amber were discovered in Fin- pihkakappaletta. Ne ovat joko kulkeutuneet land in the 18th century in the Turku archipelago, levälauttojen mukana Itämeren eteläosista tai in Airisto and Parainen. They may have either purjelaivojen painolasteissa. Airiston ja Paraisten been transported by floating algae colonies from meripihkalöydöt tuhoutuivat Turun yliopiston pa- southern parts of the Baltic Sea or among the lossa. Inkoon Ingarskilan runsaslukuisempi me- ballast of sailing ships. The amber samples from ripihkalöytö puolestaan on tulkittu kivikautisen Airisto and Parainen were destroyed in the fire of kauppiaan kätköksi. the Turku university. The more numerous discov- Kivikaudella meripihka oli Suomen alueella ery made in Ingarskila in Inkoo has been declared suosittu korumateriaali. Se oli tuontitavaraa Bal- the hoard of a Stone Age merchant. tiasta, Itämeren etelärannikon kerrostumista. Me- In Stone Age Finland, amber was a popular ripihkasta on hiottu Suomen vanhimmat tunnetut material in jewellery. It was imported from the korut jo kampakeraamisella ajalla, 4000−2000 eKr. Baltic countries that held the southern seabed of Korut on ilmeisimmin hiottu jo Baltian alueella ja the Baltic Sea. The oldest Finnish jewellery was tuotu Suomeen valmiina esineinä. Suomen kivi- made from polished amber in the days of the Pit- 144 kautisissa löydöissä on paljon meripihkaa, mutta Comb Ware culture, between 4000 and 2000 BCE. Etelä-Suomi • Southern Finland

se on huonosti säilynyttä. Kulttuurisessa mie- The jewellery was most likely fashioned in the lessä parhaat arkeologiset löydöt tehdään maape- Baltic countries and imported into Finland as fin- rän pintaosista, missä meripihka hapettuu ja siitä ished products. A fair amount of amber has been tehdyt esineet säröilevät. Yllättävän hyvin säily- found in Stone Age sites, mainly graves, in Finland, neitä kivikautisia meripihkariipuksia on löydetty but it has been poorly preserved. In archaeology, järvien pohjasta kalliomaalauspaikkojen edustalta the best cultural finds are made in the earth’s sur- Astuvansalmelta. Sieltä löydetty meripihkasta val- face of layers where amber will oxidize and items mistettu ihmiskasvoinen riipus on vanhin tun- made of it will crack. Surprisingly well-preserved nettu Suomen alueelta löydetty hiottu korukivi. Stone Age amber pendants have been found on Siperiasta ja Kanadasta löydettyjä mammutin the bottoms of lakes in Astuvansalmi close to rock syöksyhampaita käytetään korumateriaalina laa- painting sites. An amber pendant in the shape of jasti. Käyttö on lisääntynyt sitten vuoden 1989, a human face found in Astuvansalmi is the old- jolloin norsunluukauppa kiellettiin. est known fashioned gemstone to be found in Suomessa on tehty kymmenen mammutin- Finland. luulöytöä. Pirkko Ukkonen on kuvannut ne väi- The tusks of mammoths found in Siberia and töskirjassaan. Suomesta löydetyt mammutinluut Canada are widely used in jewellery. Their use ovat ainakin 23 000−40 000 vuotta vanhoja, ja has been on the rise since 1989 when the ivory vanhempia kuin mitä radiohiilimenetelmällä voi- trade was banned. daan määrittää. Noilta ajoilta ei ole säilynyt to- Ten findings of mammoth bone have been disteita villamammutteja metsästäneistä ihmisistä. recorded in Finland. Pirkko Ukkonen has Suomen mammutinluulöydöistä vain yksi described them in her thesis. The mammoth on syöksyhampaan palanen. Hauraaksi rapautu- bone discovered in Finland is at least 23,000 to nut kappale löytyi hiekkakuopasta Haapajärveltä 40,000 years old – and older than can be analysed vuonna 1952. Radiohiilimääritysten perusteella through radiocarbon dating. No evidence of wild sen ikä on 29 000 vuotta. Pääkaupunkiseudulta on mammoth hunters has been preserved. löydetty neljä mammutinluun kappaletta. Only one of the mammoth bones found Suomen mammutinluulöydöt olisivat koru- in Finland was a piece of tusk. This piece was materiaalina heikkolaatuisia verrattuna vaikkapa brittle from decay when it was discovered in a Siperian ja Kanadan luulöytöihin, sillä siellä iki- Haapajärvi sand pit in 1952. Radiocarbon dating roudassa orgaaniset ainekset ovat säilyneet hyvin. suggests it is 29,000 years old. Four mammoth Lisäksi Suomen niukat löydöt ovat museaalisia bone pieces have been found in the Helsinki met- aarteita, muinaismuistoja, eikä niitä olisi edes so- ropolitan area. pivaa työstää koruihin. As jewellery, the mammoth bone found in Finland is in poor condition compared to samples from Siberia and Canada, as their local perma- frost preserves organic material quite well. The few Finnish findings are also relics that belong in a museum, of course – it would have been inap- propriate to reuse them in jewellery. 145 Etelä-Suomi • Southern Finland

Kirjallisuus • References

Alviola, R. & Lahti, S. I. 1991. Uusi suomalainen korukivi, Kinnunen, K. A. 2008. Vuosaaren marmorista veistoksia. nuummiitti. Kivi 9 (4), 22−29. Jätekivistä arvotaidetta. Kivi 26 (4), 32−33. Arponen, E., Härmä, P., Selonen, O., Luodes, H. & Pokki, Kinnunen, K. A. 2012. Veistotaidetta Helsingin Vuosaaren J. 2009. Anortosiitin ja spektroliitin esiintyminen Viipurin Mustavuoren seudun kivilajeista. Kivi 30 (1), 6−12. rapakivigraniittibatoliitissa ja spektroliittiesiintymien Kinnunen, K. A. 2013. Kuukiveä Nurmijärven Ilvesvuorelta. litologinen kontrolli. Geological Survey of Finland, Report of Mineralia 2 (2). 31 p. Investigation 178. 41 p. Kinnunen, K. A. 2013. Mitä meripihka on? Mineralia 2 (3), Borisov, I. V. 2014. The treasures of Kitelya (Kitelä). In: 18–20. Mining Road. Petrozavodsk: Karelian Research Center RAS, Kinnunen, K. A., Lindqvist, K. & Lahtinen, R. 1987. 192–197. Fluid history from crystal cavities in rapakivi, Pyterlahti, Ehnrooth, E. & Tuovinen, P. 1989. Luumäen beryllien southeastern Finland. Bulletin of the Geological Society of lämpökäsittely. Gemmologian työsaralta 18, 4–19. Finland 59 (1), 35−44. Fjäder, K. 1999. Paraisten kivet. Kivi 17 (2), 8−14. Kuosmanen, J. 1997. Ametistilöytö Järvenpäässä. Kivi 15 (2), Hämäläinen, E., Pitkänen, R., Alatalo, J., Paronen, T., 6–7. Pitkänen, M., Tielinen, T. & Timonen, E. 1994. Spektroliitin Kuosmanen, J. 1999. Tarinaa pääkaupunkiseudun laatuluokitus valmistunut. Kivi 12 (3), 10–15. kivilöydöistä. Kultaklubin uutiset 2/99, 11−13. Härme, M. 1980. Helsinki. General Geological Map of Lahti, S. I. 1975. Eräjärven seudun pegmatiittien Finland 1:400 000, Explantation to the Map of Rocks, Sheet mineraaleista. Geologi 27 (7), 83–86. C1-D1. Geological Survey of Finland. 95 p. Lahti, S. I. 1978. Viitaniemiitti − uusi mineraali. Geologi Hietala, S. 2012. Paraisten kalkkilouhoksen mineraaleista. 30(1), p. 7. Mineralia 1 (1), 12–18. Lahti, S. I. 1981. On the granitic pegmatites of the Eräjärvi Hietala, S. 2013. Uusi korukivilöytö Laitilasta: savukvartsia ja area in Orivesi, southern Finland. Geological Survey of apofylliittiä. Mineralia 2 (2), 24–29. Finland, Bulletin 314. 82 p. Hokkanen, K. 1993. Kotimainen kalkkimikriitti koruja Lahti, S. I. 1982. Uusi pseudorombinen wodginiittimunnos käyttökivenä. Kivi 11 (4), 23–25. Eräjärven pegmatiiteista. Geologi 34(1), 6−7. Huopaniemi, P. 1957. Helsinkiitistä ja siihen liittyvistä Lahti, S. I. 1984. The composition field of some Nb-Ta kivilajeista Meilahdessa Helsingissä. Master’s thesis, minerals in pegmatites- new observations. 27-j. University of Helsinki, Department of geosciences and Mezdunarodnyh geologiceskij kongress- 27th International geography. 70 p. Geological Congress, Moskva 4−14 avgusta, 1984, Sections Kaartamo, K. 1996. Kymin stokin 10, 11, Tezisy, Abstracts, p. 92. reunapegmatiittimuodostuman (stockscheider) rakenteesta Lahti, S. I. 1985. Jalokivien kimallusta ja harvinaisia ja mineralogiasta. Master’s thesis, University of Helsinki, mineraaleja Viitaniemen louhoksella. Oriveden Seudun Joulu Department of geology. 82 p. 1985, 12−14. Kaikkonen, V. 2004. Köyhän miehen timantteja Järvenpäästä. Lahti, S. I. 1986. The granite pegmatites of the Eräjärvi Kivi 22 (3), 10−13. district. In: Laitala, M. (ed.) Precambrian Geology, Kinnunen, K. A. 1980. Stansvikin ametisteista. Geologi 32, Southern Finland. Excursion Guide, Exc. A1. 17e Nordiska 49−52. Geologmötet 1986. Geological Survey of Finland, Guide 14, Kinnunen, K. A. 1992. Luumäen jaloberyllin 42−46. sulkeumatutkimus, gemmologiset ominaisuudet ja kuvaopas Lahti, S. I. 1987. Zoning in columbite-tantalite crystals from tyyppisulkeumista. Geological Survey of Finland, archive the granitic pegmatites of the Eräjärvi area, southern Finland. report M19/3123−3133/91/1. 33 p. Available at: http://tupa. Geochimica et Cosmochimica Acta 51, 509−517. gtk.fi/raportti/arkisto/m19_3123_3133_91_1.pdf Lahti, S. I. 1988. The occurrence and mineralogy of the Kinnunen, K. A. 1992. Korukiveksi soveltuvaa fossiilipiikiveä margarite- and muscovite-bearing pseudomorphs after löydetty Helsingistä Mustikkamaan painolastimaasta. Kivi 10 topaz in the Juurakko pegmatite, Orivesi, southern Finland. (4), 9−11. Bulletin of the Geological Society of Finland 60(1), 27−43. Kinnunen, K. A. 2000. Uusia korukäyttöön soveltuvia Lahti, S. I. 1989. Spektroliitin esiintymisestä, ominaisuuksista kotimaisia kvartsityyppejä. Kivi 18 (3), 8−13. ja hionnasta. Kivi 7 (4), 4−20. Kinnunen, K. A. 2002. Spektroliittituotteet vuonna 2000. Kivi Lahti, S. I. 1989. Spektroliitin värien synnystä. Geologi 41 (6), 20 (1), 8–15. 108−114. Kinnunen, K. A. 2004. Tutkimusselostus Orimattilasta Lahti, S. I. 1989. Värileikki leimahtaa. Tiede 2000, 9(5), tavatusta korumateriaaliksi soveltuvasta kordieriitin 40−43. muunnoksesta. Geological Survey of Finland, archive report Lahti, S. I. 1989. The granitoids and pegmatites of the Eräjärvi M19/3111/2004/1. 20 p. area. Symposium Precambrian Granitoids, Petrogenesis, Kinnunen, K. A. 2004. Hohtokordieriitti, uusi kotimainen Geochemistry and Metallogeny. In: Lahti, S. I. (ed.) korukivi. Kivi 22 (1), 8−21. Lateorogenic and synorogenic Svecofennian Granitoids and Kinnunen, K. A. 2007. Väinö Kotilaisen mineraalilöytöjä Associated Pegmatites of southern Finland. Symposium. 146 Etelä-Suomesta. Kivi 25 (1), 25−30. Precambrian granitoids. Petrogenesis, geochemistry and Etelä-Suomi • Southern Finland

metallogeny, August 14-17, 1989, University of Helsinki, Laitala, M. 1991. Helsingin kartta-alueen kallioperä. Finland. Excursion C1. Geological Survey of Finland, Guide Summary: Pre-Quaternary Rocks of the Helsinki Map-Sheet 26, 26−36. area. Geological Map of Finland 1:100 000, Explanation to Lahti, S. I. 1990. Spektroliitin värien synnystä. Gemmologian the Maps of pre-Quaternary Rocks, Sheet 2034. Goelogical työsaralta - Suomen Gemmologinen Seura 30 vuotta, Survey of Finland. 47 p. 1960−1990, 4−6. Lehtinen, M. 2013. Helsinkiitti ja unakiitti: kaksi suosittua Lahti, S. I. 1991. Viitaniemiitti − eräs korukiveä. Mineralia 2 (4), 23−25. mineraaliharvinaisuuksistamme. Kivi 9(2), 13−17. Lindqvist, K. & Kinnunen, K. A. 1985. Preliminary note on Lahti, S. I. 1994. Mineralogy of a rare-element pegmatite jade (nephrite) from southern Finland. Geologi 37 (2). 25 p. associated with rapakivi granite at Luumäki, Finland. Lukkari, S. 2007. Magmatic evolution of topaz-bearing International Mineralogical Association, 16th meeting, Pisa, granite stocks within the Wiborg rapakivi granite batholith. Italy, Abstracts, 231−232. Publications of the Department of Geology, University of Lahti, S. I. 1996. Epidootti korukivenä. Kivi 14(2), 12−22. Helsinki. 29 p. Lahti, S. I. 1996. Zoisiitista ja eräistä harvinaisemmista Lyckberg, P. 2004. Ein Neufund phantastischer grüner epidoottimineraaleista. Kivi 14(3), 14−25. Edelberylle aus Luumäki, Karelien, Finnland. Mineralien Lahti, S. I. 1997. Viitaniemen maasälpälouhoksesta ja sen Welt 15 (6), 38−45. mineraaleista. Kivi 15 (2), 10−29. Lyckberg, P. 2004. Recent gem beryl production in Finland. Lahti, S. I. 1998. Etelä-Suomen breksiat, myloniitit ja Gems & Gemology 40, 256−258. jaspikset korukivinä. Kivi 16 (4), 8−20. Niemelä, J., Ikonen, L. & Kinnunen, K. A. 1985. Kambri- Lahti, S. I. 2009. Viitaniemen pegmatiitissa harvinaisia ordovikikauden sedimenttikiviä Kattiluodon hiidenkirnussa. fosfaattimineraaleja. Kivi 27 (1), 8−21. Geologi 37 (9−10), 169−175. Lahti, S. I. 2011. Kotkan topaasilouhoksesta ja sen Nordenskiöld, N. 1829. Undersökning af några nya mineraaleista. Kivi 29 (4), 6−23. phenomen vid iriseringen af Labrador. Kongl. vetenskaps- academiens Handlingar, 42−54. Lahti, S. I. 2015. Helsingin seudun kallioperästä, mineraalilöydöistä ja korukivistä. Kivi 33(1), 4−23. Nuorteva, M. & Kinnunen, K. A. 2008. Insect frass in Baltic amber. Bulletin of the Geological Society of Finland 80, Lahti, S. I. 2015. Ylämaan spektroliitin mineralogiaa ja 105−124. geologiaa. Kivi 33(2), 4−15. Nuorteva, M. & Kinnunen, K. A. 2009. Meripihkaan Lahti, S. I. 2015. Maasälvistä ja niiden korukivimuunnoksista. kätkeytyneet salaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja 1/2009, Kivi 33(4), 4−19. 79−81. Lahti, S. I. 2016. Satu Väisäsen jalotopaasilöytö Viitaniemen Rämö, O. T. & Haapala, I. 2005. Rapakivi granites. louhokselta. Kivi 34(1), 34−37. In: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds) Lahti, S. I. & Alviola, R. 1992. Suomalaisesta nuummiitista. Precambrian geology of Finland: key to the evolution of Gemmologian työsaralta 22, 6−17. the Fennoscandian Shield. Developments in Precambrian Lahti, S. I. & Kinnunen, K. A. 1992. Uusia havaintoja geology 14. Amsterdam: Elsevier, 533−562. Luumäen pegmatiittiesiintymästä ja sen mineraaleista, Rämö, T., Haapala, I. & Laitakari, I. 1998. Rapakivigraniitit erityisesti jaloberyllistä. Kivi 10 (3), 10−30. – peruskallio repeää ja sen juuret sulavat. In: Lehtinen, Lahti, S. I. & Kinnunen, K. A. 1993. A new gem beryl locality: M., Nurmi, P. & Rämö, T. (eds) Suomen kallioperä. 3 000 Luumäki, Finland. Gems & Gemology 29 (1), 30−37. vuosimiljoonaa. Helsinki: The Geological Society of Finland, Lahti, S. I. & Pajunen, A. 1982. Rakenneanalyysi 257–283. viitaniemiitista. Geologi 34(1), 149−152. Rämö, T., Lahti, S. I. & Vaasjoki, M. 1994. Radiogenic Lahti, S. I. & Saikkonen, R. 1985. Bityite2M1 from Eräjärvi isotopes of the Luumäki rare-element pegmatite, Viborg compared with related Li-Be brittle micas. Bulletin of the Rapakivi batholith. International Mineralogical Association, Geological Society of Finland 57(1–2), 207−215. 16th meeting, Pisa, Italy, Abstracts, p. 346. Lahti, S. I. & Suominen, V. 1988. Occurrence, crystallography Saltikoff, B., Laitakari, I., Kinnunen, K. A. & Oivanen, P. and chemistry of the fluocerite-bastnaesite-cerianite 1994. Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset. integrowth from the Fjälskär granite, southwestern Finland. Geological Survey of Finland, Guide 35. 64 p. Bulletin of the Geological Society of Finland 60(1), 45−53. Sandström, F. & Lahti, S. I. 2009. Viitaniemipegmatiten i Lahti, S. I., Johanson, B. & Virkkunen, M. 1983. Eräjärvi, Orivesi, Finland. Litofilen 26 (1), 11−38. Contributions to the chemistry of tapiolite- manganotapiolite Ukkonen, P. 2001. Shaped by the Ice Age – Reconstructing a new mineral. Bulletin of the Geological Survey of Finland the history of mammals in Finland during the Late 55(2), 101−109. Pleistocene and Early Holocene. Helsinki: Yliopistopaino. Laitakari, A. 1921. Über die Petrographie und Mineralogie 41 p. (dissertation) der Kalksteinlagerstätten von Parainen (Pargas). Bulletin de Ukkonen, P., Lunkka, J. P., Jungner, H. & Donner, J. 2003. la Commission Géologique de Finlande 54. 113 p. Available New radiocarbon dates of Finnish mammoths (Mammuthus at: http://tupa.gtk.fi/julkaisu/bulletin/bt_054.pdf sp.). Deinsea 9, 429−435. 147

Itä- ja Keski-Suomi

Satu Hietala

tä-Suomen kallioperä jakautuu pääosin kahteen eri-ikäiseen kallioperä- yksikköön: pohjoisosan arkeeiseen pohjagneissialueeseen sekä varhais- Iproterotsooiseen liuske- ja syväkivialueeseen. Arkeeinen eli yli 2 500 miljoonaa vuotta vanha manneralue koostuu graniittisista syväkivilajeista sekä tulivuorisyntyisistä vihreäkivijaksoista. Karjalan kultalinja Ilomant- sin kultamalmeineen ja Nunnanlahden vuolukiviesiintymät liittyvät näihin vihreäkivijaksoihin. Itä-Suomen pohjoinen pohjagneissialue kuuluu maamme vanhimpaan kallioperän osaan, joka muodostui 3 000−2 700 miljoonaa vuotta sitten. Suo- men ja EU:n toistaiseksi vanhin ikämääritys on tehty Pudasjärven Siuruan gneissistä, joka on kiteytynyt 3 500 miljoonaa vuotta sitten.

Eastern and Central Finland

Satu Hietala

he bedrock of the eastern part of the Finland is is mainly divided into two bedrock units of different ages: Archaean gneiss area and TEarly Proterozoic schist and plutonic rock area. The Archaean area is Kromidiopsidia kvartsi- over 2,500 million years old and it consists of granitic plutonic rock and vol- pitoisessa karsikivessä ja viistehiottuna, Outokum- canic greenstone belt. The Karelian Gold Line including several gold deposits mun kaivos. ore in Ilomantsi, and the Nunnalahti soapstone deposits are associated with that greenstone belt. Chrome diopside in skarn rock and in facet cut, the The north basement gneiss zone in eastern Finland is part of the oldest Outokumpu mine. bedrock in our country; it was formed 2,700–3,000 million years ago. The

Kuva | Photo: Niko Auvinen, oldest dated sample so far in Finland and the EU has come from the gneiss GTK. in Siurua in Pudasjärvi, which has crystallised 3,500 million years ago. 149 Noin 2 100 miljoonaa vuotta sitten nykyi- Outokummun uvaroviittikiteitä. Uvaroviittikiteiden läpi- mitta on 6–7 mm. Koko näytteen leveys: noin 7 cm. sen Itä-Suomen alueelle sijoittunut kerrostumis- ympäristö muuttui hitaasti laajenevan valtameren Uvarovite crystals from Outokumpu. Diameter of the uvarovite crystals is 6–7 mm. Sample diameter: about 7 cm. ranta-alueeksi. 1 910−1 900 miljoonaa vuotta sitten muinainen ranta-alue kerrostumineen ajautui Kuva | Photo: Ari Nyyssönen, GTK. osaksi silloista Fennoskandiaa halkovaa mannerlaattojen törmäysvyöhykettä. Valtameri sulkeutui ja suuret kivilohkot sulloutuivat arkeeista man- The depositional environment located in nerta vasten. Laattojen törmäyskohtaan kohosi today’s eastern Finland some 2,100 million years vuoristo. Meri- ja rantakerrostumat sekä niiden ago slowly changed into the shores of an expand- joukkoon tunkeutuneet tuliperäiset kivilajit pää- ing ocean. Approximately 1,900 million years tyivät tämän vuoriston juuriosiin noin 1 885 mil- ago the ancient coastal area and its strata drifted joonaa vuotta sitten. Korkea lämpötila ja paine into the tectonic plate collision zone that ran aiheuttivat massojen osittaisen sulamisen ja uu- across what was then Fennoscandia. The ocean delleenkiteytymisen. Se tuhosi kivien alkuperäisiä was closed off and large masses of rock were rakenteita ja synnytti uusia rakenteita ja mineraa- pushed against the Archaean continent and rocks leja. Samalla metalleja ja arvomineraaleja kasautui were tightly folded, heated and metamorphosed rikkaiksi esiintymiksi. Maankuoreen syntyi myös to schist belts and in some places melted and sulan kiviaineksen täyttämiä tiloja, jotka jähmet- recrystallized to plutonic rocks about 1,885 mil- tyivät hitaasti noin 1 800 miljoonaa vuotta sitten lion years ago. In the final stages of this collision, 150 karkearakeisiksi syväkiviksi. extensive mountain ranges formed 1,880 million Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kromidiopsidikiteitä Outokummun kuparimal- missa. Keltainen mineraali on kuparikiisua.

Chrome diopside crystals in copper ore from Outokumpu mine. Yellow mineral is chalcopyrite.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

years ago. This destroyed the original structures of the rocks and created new structures and minerals. These processes too, led to the transport and accumulation of different metals to form various types of ore deposits. Range of mountains began eroding, and the erosion continues to this day. Only a few new Poimuttuneet vuoret alkoivat kulua, ja ku- types of rock were created during this exten- luminen on jatkunut meidän päiviimme saakka. sive period of erosion. The most notable of these Pitkän kulutuskauden aikana syntyi vain muuta- are kimberlites, formed approximately 1,230 to mia uusia kivilajeja. Niistä tärkeimpiä ovat noin 630 million years ago, which have been found in 1 230–630 miljoonaa vuotta vanhat kimberliitit, Kuhmo and Kaavi among other places. Kimber- joita on löydetty esimerkiksi Kuhmosta ja Kaa- lite is one of the rarest rocks in the world and the vilta. Kimberliitti on yksi maailman harvinaisim- host rock for diamonds. In addition to Kuhmo mista kivilajeista ja timanttien tärkein isäntäkivilaji. and Kaavi, diamonds have been found in the area Kuhmon ja Kaavin lisäksi Fennoskandian kilven of the Fennoscandian shield in Kuusamo, Kuopio alueelta on löydetty timantteja ainakin Kuopiosta, and Archangel, Russia, located beneath sedimen- Kuusamosta ja Venäjän Arkangelista. tary rocks. Monet Itä-Suomen korukivistä liittyvät jo ar- Many of the gemstones in eastern Finland keeisella ajalla syntyneisiin kivilajeihin, jotka ovat are related to the rocks that formed in Archaean muuttuneet kallioperän myöhäisimmissä vaiheissa times and were transformed by the later stages of ja saaneet nykyisen koostumuksensa. Hyvänä esi- the bedrock to achieve their current composi- merkkinä tästä ovat esimerkiksi serpentiiniki- tion. Serpentine rocks are a good example of this, vet, jotka ovat alun alkaen olleet oliviinivaltaisia as they were originally ultramafic igneous rocks. magmakiviä. A surprising number of gemstones in east- Yllättävän monet Itä-Suomen korukivet liit- ern Finland are connected to ore deposits and tyvät malmiesiintymiin ja kaivoksiin. Korukivien mines. The most notable ore deposit for gem- kannalta tärkeimpänä voidaan pitää Outokum- stones is probably the Outokumpu deposit. There mun malmiesiintymää. Samoin Säviän malmissa ja are similarly usable precious and gemstones in the Talvivaaran kaivoksen kallioperässä on käyttökel- ore in Säviä and in the bedrock of the Talvivaara poisia koruja jalokiviä. Kuten muuallakin maassa, mine. Like in Finland in general, the carbonate myös Itä-Suomen karbonaattikivilouhoksista löy- rock quarries of eastern Finland also contain tyy korukiviä. gemstones. 151 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Outokummun alueen Gemstones of the korukivet Outokumpu area

Satu Hietala Satu Hietala

utokummun kuparimalmin löytämiseen opper ore was discovered in Outokumpu Ovaikuttivat merkittävästi sen korukivet. Clargely thanks to its gemstones. The first Ensimmäinen viite malmista oli Rääkkylän kana- indication of the ore’s existence was an ore boul- vasta löytynyt meteoriitiksi epäilty viiden kuutio- der five cubic metres in size and rich in chalcopy- metrin kokoinen malmilohkare, joka sisälsi run- rite that was found in the Rääkkylä channel and saasti kuparikiisua. was initially thought to be a meteorite. Tavanomainen lohkarejäljitys ajautui alku- Traditional boulder prospecting was initially vaiheessa vaikeuksiin, ja silloisen GTK:n geologi difficult, which led to GTK geologist Otto Trüs- Otto Trüstedt alkoi tutkia tarkemmin myös loh- tedt to study the rocks found close to the boulder kareen viereltä löytyneitä kiviä. Niissä oli muun in more detail. These contained quartz together muassa erikoisia vihreää tremoliittia sisältäviä with green tremolite. He proceeded to show the kvartsikiviä. Hän näytti näitä keräämiään kiviä rocks to other geologists who had been map- geologeille, jotka olivat kartoittaneet Itä-Suo- ping eastern Finland. They recalled seeing similar mea. He muistivat nähneensä samankaltaisia kiviä stones in a place called Outokumpu. Trüstedt Outokumpu-nimisen paikan alueella. Trüstedt chose to prospect in the indicated area. Follow- suuntasi etsintänsä sinne. Monien vaiheiden jäl- ing various events, ore was finally discovered in keen Outokummun malmi löytyi vuonna 1910. Outokumpu in 1910. The founding of the Outo- Outokummun kaivoksen perustaminen oli alku kumpu mine was the starting point of modern Suomen nykyaikaiselle kaivosteollisuudelle ja läh- Finnish mining and started the development of tölaukaus koko vuoriteollisuuden kehitykselle. the whole industry. Outokummun malmialueelta löytyneet kro- The beautiful chromiferous green silicate mipitoiset kauniin vihreät silikaattimineraalit ovat minerals found in the Outokumpu ore district are alueen tärkeimpiä korukiviä. Ne muodostavat among the area’s most important gemstones. They malmien vieressä esiintyviä voimakkaasti muuttu- form calc-silicate rocks, i.e. skarn rocks, on the neita peridotiitteja reunustavia kalkkisilikaattikiviä edges of the heavily altered peridotites that occur eli karsikiviä. Petri Peltosen vuonna 2008 julkais- next to the ore. The study published in 2008 by tun tutkimuksen mukaan karsikivet korukivineen Petri Peltonen suggests that the skarn rocks and syntyivät vasta peridotiittien metamorfoituessa. their gemstones were created when the perido- Outokummun malmin synty oli monivai- tites underwent metamorphism. heinen tapahtuma. Merialtaat avautuivat noin The ore in Outokumpu was created by a 2 100 miljoonaa vuotta sitten mantereisen re- series of geological events. The events begin with peämisen seurauksena. Arkeeisen manneralueen the widening of the ocean basins through con- kivien joukkoon tunkeutui kivisulaa eli mag- tinental rifting. Magma intruded into Archaean 152 maa. Vulkaanisesti aktiivisilla merenpohja-alueilla continental rocks. Deep within the basin, hot, Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kromidiopsidikiteitä kvartsipitoisessa karsikivessä ja Chrome diopside crystals in quartz rock and viistehiottuja kiviä, Outokummun kaivos. facet cut stones, the Outokumpu mine.

Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. 153 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

kuuma magma ylläpiti huokoisessa kalliossa kuu- magmatically derived fluids caused leaching and mien suola- ja metallipitoisten vesiliuosten kier- convective transport of metals that percolated toa. Kierto aiheutti metallien rikastumista, ja osa through the sedimentary rocks and in some places niistä kehittyi myöhemmin malmeiksi. precipitated metals, resulting in the formation of Merenpohjan kerrostumista syntyi niin sa- economic accumulations of ore. nottu Outokumpu-jakso, joka koostuu alku- Outokumpu copper ores were formed by peräiseltä paikaltaan siirtyneistä muinaisista hydrothermal fluids deep beneath the seafloor, merenpohjan kappaleista. Niihin liittyy vulkaa- and transported as isolated fragments by thrust nisia kivilajeja, joiden kaikkein metallipitoisim- faults for tens, if not hundreds of kilometres across mista osista kehittyi geologisten muutosprosessien the ocean basin and continental margin. kautta Outokumpu-tyyppisiä kuparimalmeja. The Outokumpu-type deposits of the Eastern Itä-Savon provinssin Outokumpu-tyyppiset Savo Province occur within a distinctive assem- malmit liittyvät kivilajimuodostumaan, joka sisäl- blage of rock types including graphitic black tää mustaliuskeita, kalkkisilikaattikiviä, kvartsiki- schists, calc-silicate rocks, quartz rocks and serpen- viä ja serpentiniittejä. Tätä muodostumaa voidaan tinites, that can be traced discontinuously from seurata Outokummun, Polvijärven ja Liperin the Outokumpu-Polvijärvi-Liperi area for nearly alueella lähes 250 kilometriä. Alueen malmiesiin- 250 km northwards. The region’s ore deposits tymät ovat käynnistäneet tähän päivään saakka jat- started a mining business that has continued to kuneen kaivosteollisuuden, jonka ympärille on this day and now includes extensive research and syntynyt myös laajaa tutkimus- ja yritystoimin- business operations. The Outokumpu deposits taa. Outokummun kaivosalue Itä-Suomessa on have been mined for a range of metals like cop- hyvin tunnettu poikkeuksellisista sulfidiesiinty- per, zinc, cobalt, nickel, silver, and gold. mistään, joissa on taloudellisesti hyödynnettäviä An additional feature of the Outokumpu ore metalleja, kuten kuparia, sinkkiä, kobolttia, nik- deposits is the abundance of unusual and attractive keliä, hopeaa ja kultaa. minerals that are highly sought after by collec- Outokummun malmin syntyprosessin sivu- tors. Outokumpu is accordingly one of the most tuotteena syntyi kauniita ja harvinaisia mineraa- diverse places in eastern Finland with respect to leja, joita alan harrastajat havittelevat kokoelmiinsa. mineralogy, with some 80 different mineral species Outokummun kunnan alueelta onkin löydetty having been so far identified, most of which are poikkeuksellisen suuri määrä, noin 80, erilaista closely associated with the ore bodies and being mineraalia, joista suurin osa liittyy alueen mal- a key region for gemstones in eastern Finland. miesiintymiin. Outokumpu on Itä-Suomen kes- Many of the more spectacular minerals at keisintä korukivialuetta. Outokumpu contain variable amounts of chro- Monet Outokummun tunnetuista kivila- mium, for example chromite and the amphibole jeista ja mineraaleista sisältävät vaihtelevia mää- mineral tremolite. Chromiferous diopside, uvarov- riä kromia. Tällaisia ovat esimerkiksi kromiitti ja ite, and chrome tremolite are the most popular tremoliitti. Outokummun alueen suosituimpia minerals collected in the Outokumpu area. The keräilymineraaleja ovat kromipitoinen diopsidi, deep green of diopside and the good availabil- 154 uvaroviitti ja kromitremoliitti. Diopsidin voimak- ity of the mineral have made it a popular choice Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kromitremoliittikiteitä Outokummun malmin karsikivessä. Kuvan leveys: 21 mm. for jewellery. The mineral can also be translucent and even transparent, and faceted gemstones have Chrome diopside crystals in skarn rock, Outokumpu mine. Picture width: 21 mm. been fashioned from it. The chemical composition of diopside is Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. CaMgSi2O6, meaning it is a calcium-magnesium silicate that may contain iron and trace kaan vihreä väri ja mineraalin hyvä saatavuus ovat amounts of titanium, aluminium, manganese, tehneet siitä suositun korumineraalin. Mineraali and chromium. The green colour of the mineral esiintyy myös läpikuultavana ja joskus läpinäky- in Outokumpu is due to chromium. The colour vänä, ja siitä on voitu viistehioa korukiviä. ranges from an excellent emerald green to dark Kemialliselta koostumukseltaan diopsidi green. Very limited quantities of white diopside

(CaMgSi2O6) on kalsium-magnesiumsilikaatti, have also been found. The crystals are monoclinic joka voi sisältää rautaa ja pieniä määriä titaania, and flat. Beautiful idiomorphic prismatic crystals alumiinia, mangaania sekä kromia. Outokum- are rare. Chrome diopside is very common in the mussa mineraalin vihreä väri on peräisin kromista. skarn and quartz rocks that surround the Outo- Väri vaihtelee parhaimmillaan smaragdinvihreäs- kumpu ore, but in the ore it was a rare gangue tä tummanvihreään. Harvinaisuutena on tavattu (worthless material). myös valkoista diopsidia. Kiteet ovat monoklii- Uvarovite (Ca3Cr2(SiO4)3) is a chromiferous nisiä ja levymäisiä. Vain harvoin tavataan kauniita, mineral of the garnet group. Often the uvarovite 155 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

omamuotoisia, prismaattisia kiteitä. Kromidiopsidi found in skarn and quartz rocks occurs as irreg- on hyvin yleinen Outokummun malmin sivuki- ular grains. Uvarovite crystals with crystal shapes vinä esiintyvissä karsi- ja kvartsikivissä, mutta itse have been found in the Mökkivaara, Keretti, and malmissa harvinainen harmemineraali. Vuonos areas in Outokumpu, and some of them

Uvaroviitti (Ca3Cr2(SiO4)3) on kromipitoinen are the largest in the world. granaattiryhmän mineraali. Usein karsi- ja kvart- The most substantial of the crystals often sikivissä esiintyvä uvaroviitti on rikkonaisina ra- end up in museums and are only used in jew- keina tai läiskinä. Outokummun Mökkivaarasta, ellery as an exception. Idiomorphic and intact Keretin ja Vuonoksen alueelta, on löydetty oma- crystals are now rare, but a great number were muotoisia, kauniin syvän vihreitä uvaroviittiki- extracted when the mine was in operation. In teitä, joista osa kuuluu maailman suurimpiin. Finland, uvarovite can also be found in the chro- Suurimmat kiteet ovat yleensä nähtävillä museois- mium mine of Kemi as massive veins together sa ja vain harvinaisuutena koruissa. Omamuotoi- with chromium ore. set, ehjät kiteet ovat nykyään harvinaisia, mutta Uvarovite crystals previously used in jewel- kaivoksen toiminnan aikana niitä kerättiin suu- lery were not polished, but used as raw crystals. ria määriä talteen. Suomessa uvaroviittia esiintyy One of the more fantastic examples is a neck- myös Kemin kromikaivoksessa massamaisina juo- lace made only of uvarovite crystals. The largest nina kromimalmin yhteydessä. and best uvarovite crystals were found in Keretti Koruissa aikoinaan käytettyjä uvaroviitteja in Outokumpu, where rare and facetable trans- ei hiottu, vaan ne käytettiin sellaisinaan, oma- parent cordierite has also been found. Only two muotoisina kiteinä. Eräs upeimmista koruista small Outokumpu uvarovite crystals have been on kokonaan omamuotoisista uvaroviittikiteistä facet cut in Germany. valmistettu kaulanauha. Suurimmat ja parhaim- Other, less well known gemstone miner- mat uvaroviittikiteet ovat löytyneet Outokum- als have been found in Outokumpu in addition mun Keretistä, mistä on löytynyt harvinaisuutena to uvarovite and chrome diopside. Chromiferous myös läpinäkyvää, viistehiontaan sopivaa kordie- tremolite is often bright green and can be cab- riittia. Saksassa on hiottu pari pientä Outokum- ochon cut. Tremolite crystals are often long and mun uvaroviittia viistemuotoon. wide or thin and short acicular (needle-like) crys- Uvaroviitin ja kromidiopsidin lisäksi Outo- tals. Chrome tremolite is typically found together kummusta on löytynyt myös muita, vähemmän with diopside and calcite. Rocks containing tunnettuja, koruja jalokiveksi luokiteltavia ma- uvarovite, chrome diopside, and chrome tremo- teriaaleja. Kromipitoinen tremoliitti, jonka väri lite often contain ore minerals such as pyrrhotite, on usein kirkkaan vihreä, soveltuu pyöröhion- pyrite, and occasionally chalcopyrite. Ore min- taan. Tremoliittikiteet ovat usein pitkiä ja leveitä erals will be harmful to stones used as gemstones, liistakkeita tai ohuita ja lyhyempiä neulasmaisia as they will oxidize with time. The black schist of kiteitä. Kromitremoliitti esiintyy yleensä yhdessä Outokumpu can be cabochon cut and used as a diopsidin sekä kalsiitin kanssa. Uvaroviittia, kro- gemstone even though it contains ore. midiopsidia ja kromitremoliittia sisältävissä kivissä An excellent gemstone of lesser fame is 156 on usein mukana pirotteena ja rakeina myös mal- the so-called cat’s-eye calcite. This type of cal- Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kissansilmäkalsiittia Outokummun kaivoksesta. Hio- mimineraaleja, kuten magneettikiisua, rikkikiisua tun kiven mitat: 30 x 15 mm. ja toisinaan myös kuparikiisua. Malmimineraalit Cat’s eye calcite from the Outokumpu mine. Dimen- haittaavat kiven käyttöä korukivenä, koska ne ha- sions of the cut stone: 30 x 15 mm. pettuvat ajan kuluessa. Sen sijaan esimerkiksi Ou- tokummun malmipitoisesta mustaliuskeesta voi Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. työstää korukiviä pyöröhiomalla. Vähemmän tunnettu erinomainen koru- cite occurs in serpentinite as thin veins, usually kivi on niin kutsuttu kissansilmäkalsiitti. Kalsiitti no more than a centimetre thick. It has a fibrous esiintyy serpentiniitissä ohuina, yleensä noin sent- habit. As the calcite fibres are arranged in paral- timetrin paksuisina juonina. Sen asu on kuitumai- lel, the right cut and polish can reveal a moving nen. Kalsiittikuidut ovat yhdensuuntaisia, ja oikein band of light in the stone; the “cat’s-eye effect” or hiomalla kiveen saa näkyviin liikkuvan valojuo- chatoyancy. Cat’s-eye calcite is found in the Vuonos van eli niin kutsutun kissansilmäilmiön. Kissansil- region in particular. mäkalsiittia löytyy erityisesti Vuonoksen alueelta. A peculiar gemstone, ophidolomite, has been Outokummusta on löytynyt dolomiitin ja found in the contact zones of dolomite and other muiden kivien kontakteista erikoinen kivilaji, rocks. Ophidolomite is a metamorphic rock ofidolomiitti, joka soveltuu korukivikäyttöön. composed of serpentinite and dolomite. The ser- Ofidolomiitti on serpentiinin ja dolomiitin muo- pentinite in ophidolomite and dolomite occurs dostama metamorfinen eli muuttunut kivilaji. as thin crystal-like grains that take random direc- Serpentiini on ofidolomiitissa ja dolomiitissa pit- tions. Serpentinite rock is fine-grained and can be känomaisina, satunnaisissa suunnissa esiintyvinä cut and polished despite its softness. 157 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Ofidolomiittia Outokummun kaivoksesta. Pyöröhiotun kiven koko: 40 x 30 mm.

Ophidolomite from the Outo- kumpu mine. Size of the cabochon: 40 x 30 mm.

Hionta | Cutting: Yrjö Tenovuori. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Outokummun kaivoksen musta- liuske soveltuu pyöröhiontaan. Näyte on löytynyt Outokummun Vanhasta kaivoksesta, vuoden 2014 tunnelityömaalta. Hiotun kiven mitat: 37 x 27 mm.

Black schist is suitable for cabochon cutting. The sample is found at Outokumpu Old Mine, during tunnel works in 2014.

Hionta | Cutting: Yrjö Tenovuori. 158 Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. Itä- ja Keseskkii--SSuomuomii • Easternastern and Central Fiinlandnland

liistakkeina ja ohuina kiteinä. Afaniittinen eli Chromiferous mica can be present in quartz- massamainen serpentiinikivi sopii myös hiontaan ite, and such rock is called fuchsite quartzite. Some pehmeydestään huolimatta. Juonimaisena esiin- mica flakes are very fine-grained, but quartz rocks tyvä massamainen serpentiini muodostaa kiviin have been found in Horsmanaho in Polvijärvi erisävyisiä vihreitä raitoja. near Outokumpu that had larger fuchsite quartz- Kvartsiitissa esiintyy myös kromipitoista kiil- ite flakes that made the rock a deep forest green. lettä, jolloin kiveä kutsutaan fuksiittikvartsiitiksi. The rock resembles the beautiful Norwegian Paikoin kiillesuomut ovat melko pienirakeisia, fuchsite and is a fine collectible. The difference in mutta läheltä Outokumpua, Polvijärven Horsman- hardness between the mica and the quartz makes ahosta, on löydetty kvartsikiviä, joissa fuksiitti- it difficult to use the rock as a gemstone. In the kiillesuomut ovat kookkaimpia ja antavat kivelle fuchsite quartzites of Lapland, the mica flakes are syvän metsänvihreän sävyn. Tämä sävyn ansiosta sufficiently small to make the quartzites homog- kivi muistuttaa kaunista Norjan fuksiittikiveä ja enous and suitable for cutting and polishing. on kaunis keräilykivi. Kiilteen ja kvartsin kovuus- The massive copper ore of Outokumpu has ero haittaa kiven korukivikäyttöä. Esimerkiksi also been used in jewellery. For example cufflinks Lapin fuksiittikvartsiitissa puolestaan kiillesuomut have been fashioned by cutting the sides and bot- ovat sopivan pieniä, jolloin kvartsiitti on hionta- tom, but leaving the top to show the original kelpoista ja tasalaatuista. fracture plane. Ashtrays are another item made Myös Outokummun massiivista kuparimal- from the copper ore. mia on hyödynnetty korumateriaalina. Siitä on Rare purple kämmererite is found in tehty muun muassa kalvosinnappeja niin, että vain Outokumpu, for example in the waste rock sivut sekä pohja on hiottu, mutta päälle jätetty piles of Vuonos. Kämmererite is a chromiferous murtopinta näkyviin. Kuparimalmia on työstetty clinochlore that was named in 1841 by Nils Gustaf myös tuhkakupeiksi. Nordenskiöld, often titled the father of Finnish Outokummusta, muun muassa Vuonok- mineralogy, who named the rock after August sen sivukivikasoista, löytyy harvinaista violettia, Alexander Kämmerer, a German geologist and suomumaista kämmereriittiä. Kämmereriitti on director of mining who lived in Saint Petersburg. kromipitoinen klinokloorimineraali, jonka Suo- Rare occurrences of chromiferous epidote, men mineralogian isäksi kutsuttu Nils Gustaf tawmawite, chromiferous tourmaline, and vibrant Nordenskiöld nimesi vuonna 1841 saksalaisen, salmon pink calcite have been found among the Pietarissa vaikuttaneen geologin ja apteekkarin rocks of Outokumpu. Some of the rocks con- August Alexander Kämmererin mukaan. tain bright quartz crystals as gouge fillings. These Outokummun kiviin liittyy harvinaisuuksina samples originally marketed as high quartz have kromipitoista epidoottia, tawmawiittia, kromipi- later been analysed and shown to be common low toista turmaliinia sekä voimakkaan lohenpunaista quartz but with very small prism faces. kalsiittia. Outokummun korkeakvartsina markki- noidut rakopintatäytteet ovat myöhemmissä tutkimuksissa osoittautuneet tavalliseksi, niin sanotuksi matalakvartsiksi. 159 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kari A. Kinnunen

Kuninkaallisia koruja Royal jewellery made of Prinsessa Dianan korut Säviän kordieriitista ja Lapin kultahi- Säviän kordieriitista Säviä cordierite puista. Suunnittelu ja koruluonnos: kultaseppä Jaana Lehtinen. Walesin prinsessa Dianalle ja Monacon Finnish jewellery was gifted to Diana, Jewellery presented to Princess prinsessa Carolinelle lahjoitettiin suoma- Princess of Wales, and Caroline, Princess Diana is made of cordierite from laiset korut, kun he kastoivat Oy Wärtsilä of Monaco, when they christened cruise Säviä and gold nuggets from Lap- Ab:n rakentamia risteilyaluksia. Dianalle ships built by Oy Wärtsilä Ab. Diana land. Design and drawing: gold- korut luovutti presidentti Mauno Koi- received hers from president Mauno smith Jaana Lehtinen. visto 15.11.1984, ja Carolinen korun lah- Koivisto on 15 November 1984 and Car- Kuva | Photo: Mikko Knuutila. joitti pääjohtaja Tankmar Horn 11.5.1985. oline’s was presented by CEO Tankmar Korut oli suunnitellut kultaseppä Jaana Horn on 11 May 1985. Lehtinen ja ne oli valmistettu A. Tillan- The jewellery was designed by gold- derin kultasepänliikkeessä. Lehtinen smith Jaana Lehtinen and produced by on suunnitellut koruja myös tukholma- Oy Alexander Tillander Ab. Lehtinen laiselle W. A. Bolinin liikkeelle, joka on has also designed jewellery for the W. A. Ruotsin kuninkaallisten hovihankkija. Bolin company in Stockholm, the court Prinsessa Dianan kaula- ja rannekorun jeweller for the Swedish royal court. Prinsessa Carolinen koru spek- pyöröhiontaiset kordieriitit ovat Säviältä. Princess Diana’s necklace and bracelet troliittimosaiikista. Suunnittelu ja koruluonnos: kultaseppä Jaana Kaulakoruun on upotettu myös Ivalojoen use cabochon cut cordierites from Säviä. Lehtinen. kultahippuja. Rannekorun kordieriittien The necklace is also inlaid with gold nug- läpimitta on kuusi millimetriä. Kordieriitti gets from Ivalojoki. The diameter of the Jewellery presented to Princess muistuttaa sinisafiireja, jotka perinteisesti cordierites in the bracelet is six milli- Caroline is made of spectrolite mosaic inlay. Design and draw- ovat kuninkaallisia jalokiviä. metres. Cordierite resembles blue sap- ing: goldsmith Jaana Lehtinen. Prinsessa Carolinen kaulakorun spek- phires, a traditional royal stone. troliittimosaiikki valmistettiin Tauno Paro- The necklace of Princess Caroline has Kuva | Photo: Keijo Westerberg. sen jalokivihiomossa Helsingissä, spek- a spectrolite mosaic that was built in the troliitti on kotoisin Ylämaalta. Mosaii- workshop of Tauno Paronen. The spec- kin mitat ovat 3 x 4 cm. Korussa on myös trolite comes from Ylämaa. The mosaic kotimaista akvamariinia ja keltakvartsia. block is three and four centimetres in Kivien läpimitat ovat kuusi millimetriä. width and length. Finnish aquamarine and yellow quartz are also used in the necklace. The stones are 6 millimetres in diameter.

160 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

161 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Pielaveden ja Kiuruveden Cordierite in Pielavesi and kordieriitti Kiuruvesi

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

ordieriitti on yksi harvoja suomalaisia mine- ordierite is one of the few transparent Finn- Kraaleja, jonka läpinäkyvää muunnosta voi- Cish minerals that can be considered a pre- daan kutsua jalokiveksi. Silti se lienee suuren cious stone. Yet it probably remains relatively yleisön keskuudessa edelleen tuntemattomampi unknown to the public compared to the ame- kuin vaikkapa Luoston ametisti tai Lapin granaa- thyst of Luosto or the garnets of Lapland, not to tit, spektroliitista puhumattakaan. mention spectrolite. Mineraalin nimi viittaa sen löytäjään, ranska- The mineral is named for its discoverer, the laiseen geologi P. L. A. Cordieriin (1777−1861). French geologist P. L. A. Cordier (1777–1861). Kordieriitti-nimitystä käytetään silloin, kun pu- The name cordierite is used when cordierite is hutaan kordieriitista yleisesti mineraalina. Suo- referred to as a mineral in general. In Finland, messa kordieriitiksi nimitetään myös mineraalin cordierite (kordieriitti) also refers to the transpar- läpinäkyvää jalokivimuunnosta, mutta kansain- ent gem variant, but internationally this is known välisesti se tunnetaan paremmin ioliittina. Jotkut as iolite (ioliitti). Some English gemmology man- englanninkieliset jalokivialan käsikirjat eivät no- uals make no mention of cordierite and instead teeraa kordieriittia laisinkaan, vaan kordieriitin categorise cordierite under iolite. The name iolite tiedot löytyvät ioliitti-sanan (iolite) kohdalta. Io- stems from the Greek words for violet, ios, and liitti juontuu kreikan kielen violettia tarkoitta- stone, lithos, as the blue of cordierite often has a vasta sanasta ios ja kiveä tarkoittavasta sanasta lithos; violet tinge. onhan kordieriitin sinisessä värissä usein mukana Cordierite was also formerly called dichroite, myös ripaus violettia sävyä. which referred to the strong pleochroism of the Aiemmin kordieriitista on käytetty myös ni- mineral: cordierite will appear a yellowy brown mitystä dikroiitti, mikä puolestaan viittaa kor- or nearly colourless from one angle, blue from dieriitin voimakkaaseen pleokroismiin: kordie- the second and deep blue from the third. The riitti näyttää yhdestä suunnasta katsottuna kellan- colours of cordierite appear stronger than in any ruskealta tai lähes värittömältä, toisesta siniseltä ja other precious stone and can easily be observed kolmannesta tummansiniseltä. Kordieriitin moni- with the naked eye. If cordierite was named after värisyys on voimakkaampaa kuin millään muulla its pleochroism, the name should technically be jalokivellä ja sen voi nähdä helposti jo paljaalla trichroite, as the mineral shows three different silmälläkin. Pleokroismiin viittaavan nimen pi- colours. As the shades of blue are very close to täisi itse asiassa olla trikroiitti, koska mineraalilla on kolme erilaista pleokroista väriä. Siniset sävyt Jalokordieriittia Kiuruvedeltä. ovat tosin niin lähellä toisiaan, ettei niitä välttä- mättä pysty paljain silmin erottamaan toisistaan. Cordierite from Kiuruvesi.

162 Kordieriitin silmin nähtävä pleokroismi on myös Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

163 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Voimakkaasti pleokroisen kordieriitin väri vaihtelee hyvä tunnistuskeino erotukseksi sinisestä safiirista eri suunnissa. Löytöpaikka: Kiuruvesi.

ja muista sinisistä jalokivistä, tansaniittia ehkä lu- The colour of strongly pleochroic cordierite depends kuun ottamatta. on the direction. Locality: Kiuruvesi. Monilla muillakin mineraaleilla ja jalokivillä Hionta | Cutting: Risto Vartiainen. esiintyy pleokroismia, mutta sen havaitsemiseen Kuva | Photo: Reijo Lampela, GTK. tarvitaan yleensä polarisoivaa levyä tai varta vasten pleokroismin tarkasteluun kehitettyä laitetta, dikroskooppia. Dikroskoopissa kahta pleokroista one another, they may not appear different to väriä voidaan tarkastella samanaikaisesti ja ver- the naked eye. The visible pleochroism of cor- rata toisiinsa. dierite is a good way to distinguish it from blue Silloin tällöin näkee kordieriitista käytettä- sapphire and other blue precious stones, except vän nimeä ”vesisafiiri” tai ”köyhän miehen sa- perhaps tanzanite. fiiri”. Nämä nimet ovat harhaanjohtavia ja ne on While many other minerals and precious syytä unohtaa. Kordieriitilla ei ole mitään teke- stones are pleochroic, this property often needs mistä safiirin kanssa − eikä luultavasti ja toivotta- to be detected with a polarising plate or a dichro- vasti myöskään köyhyyden kanssa. scope, an instrument specifically invented to Jalokiven kovuudella on käytön ja kestävyy- observe pleochroism. A dichroscope allows two den kannalta suuri merkitys. Yleensä rajana pi- pleochroic colours to be observed and compared 164 detään Mohsin kovuusasteikon lukua seitsemän, simultaneously. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

joka on kvartsin kovuus. Kordieriitti ylittää tuon Sometimes the names “water sapphire” or kovuuden niukasti, mikä riittää suojaamaan kor- “poor man’s sapphire” are used for cordierite. dieriittia ilmassa leijuvalta kvartsipölyltä, joka ku- These names are misleading and should be dis- luttaa itseään pehmeämpiä mineraaleja. regarded. Cordierite has nothing to do with Kordieriitin tunnistaminen kallionäytteestä sapphires – and hopefully nothing to do with voi olla melko hankalaa kokeneellekin harrasta- poverty either. jalle. Esimerkiksi kordieriitin ja kvartsin erotta- The hardness of a precious stone is para- minen toisistaan vaatii jo aikamoista ”kivisilmää”, mount for its usefulness and durability. Seven on nämä molemmat mineraalit kun viihtyvät sa- the Mohs scale, the hardness of quartz, is a com- mantyyppisissä kivissä. Kordieriitin sinertävä väri monly used limit. The hardness of cordierite is on hyvä tuntomerkki, mutta väri hukkuu hel- barely over that limit, which guarantees that air- posti muiden mineraalien joukkoon varsinkin, borne quartz dust will not abrade the mineral. jos raekoko on kovin pieni. Suurempina rakeina Identifying cordierite from a rock core sample tai raekasaumina kordieriitti on helpompi tun- can be rather challenging even for experienced nistaa, koska silloin sinisyys erottuu selvemmin. hobbyists. For example, telling cordierite and Kiven muista mineraaleista erotettuna läpinä- quartz apart requires quite the eye for rocks, as kyvä tai läpikuultava kordieriitti on helppo tun- these two minerals tend to occur in the same rock nistaa paljaalla silmällä vaikkapa edellä kuvatun types simultaneously. Although the blue colour pleokroismi-ilmiön avulla. Toisin kuin kvartsi, of cordierite is a good indicator, it is easily lost kordieriitti rapautuu usein pinnaltaan sameaksi. among other minerals, especially in finer grains.

Risto Vartiainen

Viikinkien aurinkokivi Sunstone and the Vikings

Viikingit käyttivät kordieriitin voimakasta pleokrois- The Vikings used the strong pleochroism of cor- mia apuna paikantamisessa. Ohueksi hiotun kor- dierite to navigate. They cut and polished thin plates dieriittilevyn eli niin kutsutun aurinkokiven avulla of cordierite to make “sunstones” that could be used he pystyivät määrittämään auringon suunnan pilvi- to locate the sun even through heavy cloud cover selläkin säällä ja jopa jonkin aikaa auringonlaskun and even some time after sunset. This aided in naval jälkeen. Näin he pystyivät suunnistamaan merellä − navigation, making sunstones a kind of proto-GPS. aurinkokivi oli siis sen ajan navigaattori. Tarinaa ei While probably still scientifically unproven, this liene tieteellisesti vahvistettu, mutta löydöt haaksi- theory is supported by findings from Viking ship- rikkoutuneista viikinkilaivoista tukevat tarinaa. Myös wrecks. Similar navigational uses have been sug- kalsiittia ja turmaliinia väitetään käytetyn paikanta- gested for Iceland spar (transparent variety of cal- miseen kordieriitin tavoin. cite) and tourmaline.

165 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kordieriitti esiintyy kalliossa yleensä epämääräisen muotoisina läiskinä. Omamuotoiset kordieriitti- kiteet ovat hyvin harvinaisia; Pyhäsalmen kaivoksesta on löytynyt muutamia kiteitä. Kordieriitti on metamorfinen mineraali. Se on syntynyt ja kiteytynyt kiveen myöhemmin kuin alkuperäinen kivi. Syntytavasta johtuen kordieriitti on yleisempää siellä, missä kallioperä on vanhaa ja voimakkaasti uudelleenkiteytynyttä – kuten juuri Suomessa. Suomen kallioperässä kordieriitti onkin kohtalaisen yleinen mineraali verrattuna moneen muuhun maailmankolkkaan. Kordieriittia on runsaasti esimerkiksi Pielaveden ja Kiuruve- den alueen kordieriittiantofylliittigneisseissä, joissa on usein myös iridisoivaa antofylliitti-gedriittiä eli nuummiittia. Kordieriittia on runsaasti myös Ylä-Lapin poikki kulkevassa granuliittivyöhyk- Hohtokordieriittia Orimattilan Luhtikylästä. keessä, jossa kordieriitin seuralaismineraalina on Läpimitta: 18 mm. Paino: 5,85 karaattia. yleisesti granaattia. Sheen cordierite from Luhtikylä, Orimattila. Jaloja läpinäkyviä muunnoksia tunnetaan vain Diameter: 18 mm. Weight: 5.85 ct. pieniä määriä. Niitä on löydetty muun muassa Hionta | Cutting: Ari Vilander, Korutasku. Pielavedeltä, Kiuruvedeltä, Leppävirralta, Orijär- Kokoelma | Collection: Kari A. Kinnunen. veltä, Kiskosta, Kurikasta, Rovaniemeltä ja Inarista Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. – joka puolelta Suomea siis. Kiuruveden Ruos- tesuon ja Pielaveden Viinamäen esiintymistä on Coarser grain size makes it easier to identify cor- tuotettu kordieriittia pieniä määriä myös kaupal- dierite, as the blue of the mineral will become liseen käyttöön. more evident. Once extracted from a rock and Napapiirillä Rovaniemen pohjoispuolella separated from other minerals, translucent and louhitusta Joulupukin luolasta löydettiin kaivu- transparent cordierites are easy to identify with töiden yhteydessä kordieriittia. Syväsenvaaran the naked eye, for example by utilising the ple- kordieriitti oli laadultaan kuitenkin niin heik- ochroism described above. Unlike quartz, the koa, ettei tästä ”Joulupukin jalokivestä” ole ollut weathered surface of cordierite often becomes menestystarinaksi. unglossy. Rock deposits of cordierite are usually Kordieriitin voimakas pleokroismi asettaa shapeless patches. Idiomorphic cordierite crystals kiven hionnalle erityisvaatimuksia. Kordieriitti are extremely rare. A small number of crystals have viistehiotaan aina siten, että sininen väri näkyy been found in the Pyhäsalmi mine. voimakkaimmin, kun kiveä katsotaan kohtisuo- Cordierite is a metamorphic mineral. It will 166 raan. Päältäpäin katsottaessa kiven tulee näyttää have formed and crystallised in the rock later than Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

the original rock. Due to its mode of origin, more cordierite can be found in older and more thoroughly recrystallized bedrock – like in Finland. This makes cordierite a relatively common mineral in Finnish bedrock compared to many other regions of the world. For example the cordierite-anthophyllite gneisses of Pielavesi and Kiuruvesi are rich in cordierite and also contain iridescent anthophyllite-gedrite, also known as nuummite. Cordierite is also abundant in the granulite zone that crosses Upper Lapland where it often has garnet as its companion mineral. Only small-scale deposits of gem-quality transparent cordierite variants are known. These have been discovered in Pielavesi, Kiuruvesi, Lep- pävirta, Orijärvi, Kisko, Kurikka, Rovaniemi, and Inari – all around Finland, as it were. Lim- ited quantities of cordierite from the Ruostesuo deposit in Kiuruvesi and the Viinamäki deposit in Pielavesi have been commercially exploited. Cordierite was also found during the excavation of Joulupukin luola (Santa’s cavern) in Tähtitaivaskordieriittia Pielavedeltä. Syväsenvaara north of Rovaniemi in the Arctic Circle. The cordierite of Syväsenvaara is of low Stellar cordierite from Pielavesi. quality, however, and so unfortunately the “gem Näytteet | Samples: Risto Vartiainen. of Santa Claus” did not have the legs to become Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. a success story. The strong pleochroism of cordierite poses aina siniseltä, ei koskaan oljenkeltaiselta. Raaka- certain challenges for cutting the stone. Facet- palan muoto ja hioja määräävät sen, valitaanko ing of cordierite is always done to emphasise the hiottaessa suurimman viisteen eli taulun suun- blue colour when the stone is viewed directly. naksi tummempi vai vaaleampi sininen. Jos va- Thus, when viewed through the largest facet, linnanvaraa on, ainakin kookkaammissa kivissä called table, the stone must always appear blue, kannattaa valita vaaleampi sininen. Suomalai- never straw-coloured (yellow). The shape of the nen kordieriitti on yleensä varsin tummaa ja jos raw stone and sometimes the lapidary will decide taulun suuntaan valitaan tummempi sininen, vä- whether the shade of blue selected for the table is hänkään paksummat kivet ovat vielä hionnan ja the darker or the lighter one. If there is a choice, kiillotuksen jälkeen musteensinisiä ja lähes läpi- lighter blue should always be selected, at least for näkymättömiä. Suomalaisen kordieriitin väri on the larger stones. Finnish cordierite tends to be 167 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

kauneimmillaan, kun kiven paksuus on kolmesta rather dark, and if the darker blue is selected for viiteen millimetriä. the table, even slightly thick stones will remain Pyöröhionnassa sovelletaan samaa periaatetta very close to ink blue and opaque even after kuin viistehionnassa, eli kiven tulee päältä katsot- cutting and polishing. The colour of Finnish cor- tuna olla sininen. Joskus kordieriitissa on yhden- dierite will be at its best in stones cut to a thick- suuntaisia, levymäisiä sulkeumia, jotka aiheuttavat ness of three to five millimetres. valon heijastumista eli aventurisointia. Tällaista Cabochon cuts will follow the same princi- tähtitaivas-kordieriittia on löydetty ainakin Kiu- ple as faceting, i.e. the stone should be blue when ruvedeltä ja Pielavedeltä. Tähtitaivas-kordieriitin viewed directly from above. Sometimes the cor- valoilmiö on sama kuin esimerkiksi aventuriini- dierite may have flat parallel inclusions that cause kvartsissa ja -maasälvässä. the reflection of light known as aventurescence. Orimattilan Luhtimäestä ja muualtakin Ete- Platy or “night-sky” cordierite has been found in lä-Suomesta on löydetty hohtokordieriitiksi at least the Kiuruvesi and Pielavesi deposits. This nimettyä kordieriitin muunnosta. Siinä saman- type of cordierite resembles other aventurescent suuntaiset, mikroskooppisen pienet magneet- minerals like aventurine varieties of quartz and tikiisusulkeumat aiheuttavat hohtoilmiön. Kivi feldspar. on valittu Orimattilan kaupungin nimikkoki- Another variant of cordierite, hohtokordieriitti veksi. Hohdon tai aventurisoinnin esille saami- (sheen cordierite), has been found in Luhtimäki seksi valoa heijastava kordieriitti hiotaan niin, että in Orimattila and elsewhere in southern Finland. pyöröhiotun kiven pohja on likimain sulkeuma- In sheen cordierite, the parallel microscopic inclu- tason suuntainen. sions of pyrrhotite cause the stone to shine. This Kordieriitin merkitys maailman jalokivikau- variant was chosen as the official stone of the city passa on lähes olematon, olipa se kotoisin mistä of Orimattila. To reveal the sheen or aventures- maasta tahansa. Suomessakaan kordieriitti ei ole cence, cordierite is cut so that the bottom of a kovin tunnettu paitsi harrastajien keskuudessa. cabochon stone is nearly parallel to the plane of Kordieriitilla voisi olla pienimuotoista korukäyt- inclusions. töä suomalaisena erikoisuutena. Kordieriitin saa- Cordierite plays a very small part in the minen markkinoille edellyttäisi määrätietoista, international stone trade, no matter its origin. It ammattimaista satsaamista markkinointiin, mikä remains relatively unknown even in Finland, aside esimerkiksi tansaniitin kohdalla on tehonnut. from hobbyist circles. Potentially, cordierite could Markkinointityötä voisi hiukan auttaa tieto, että serve on a small scale as a Finnish gemstone spe- Euroopan kuninkaallisillekin on lahjoitettu Piela- cialty, but so far all such attempts to market the veden kordieriitista hiottuja arvokoruja. stone have fallen short. Successfully introducing cordierite to the market would require a professional effort, for example in the manner of tanzanite marketing. These efforts could be aided by the knowledge that even European royalty has received jewellery made of Pielavesi cordierite. 168 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Nuummiittia Helsingin Laajasalosta.

Nuummite from Laajasalo, Helsinki.

Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK.

Nuummiitti Nuummite

Seppo I. Lahti ja Risto Vartiainen Seppo I. Lahti and Risto Vartiainen

nsimmäinen nuummiittiesiintymä löytyi uummite was officially first discovered in EGrönlannin Nuukista 1980-luvun alkupuo- Nthe area of Nuuk in Greenland. Peter W. lella, kun Grönlannin geologisen tutkimuslaitok- U. Appel was working as a geologist for the geo- sen geologi Peter W. U. Appel huomasi tutkimis- logical institute of Greenland and found an iri- saan kivinäytteissä eri väreissä hohtavaa mineraa- descent mineral in the rock samples he was stud- lia. Tosin ensimmäisiä mainintoja grönlantilaisen ying. This rock and its peculiar display of colours kiven erikoisesta väri-ilmiöstä löytyy jo K. L. Gie- had already been noted by K. L. Giesecken in his secken päiväkirjasta vuodelta 1810 ja myöhem- diary in 1810 and later mentioned by O. B. Bøg- min O. Boggildin havainnoista vuodelta 1911. gild in 1911. The word nuummite originates in Nuummiitti-sana tulee eskimon kielestä ja tar- the Eskimo language and simply means “comes koittaa vapaasti käännettynä Nuukista kotoisin from Nuuk”. Nuuk itself is the Eskimo name for olevaa. Nuuk on puolestaan Grönlannin pääkau- the capital of Greenland, Godthåb. pungin, Godthåbin, eskimonkielinen nimi. GTK explored Finnish nuummite deposits Geologian tutkimuskeskus kartoitti nuum- in the early 1990s based on a loose rock sam- miittiesiintymiä 1990-luvun alussa Suomenlinnasta ple found from Suomenlinna. Its parent rock was löydetyn irtokivinäytteen perusteella. Sen emäkal- traced to Laajasalo in Helsinki; the parent rock 169 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

lio löytyi Helsingin Laajasalosta, jossa antofylliit- contains anthophyllite gneisses in narrow strips. tiä sisältäviä gneissejä on kapeina alueina. Varhaisin The earliest nuummite discovery in Finland is havainto nuummiiteista on jo vuodelta 1825, jol- from 1825 when master of science and ore pros- loin maisteri ja malminetsijä S. Sawenius kirjoitti pector S. Sawenius wrote in his diary that they had kenttäpäiväkirjaansa tavanneensa ”opalisoivaa sar- come across “opalescent hornblende” in Laajasalo. vivälkettä” Laajasalossa. Iridisoivaa amfiboliryhmän The iridescent amphibole mineral anthophyl- mineraalia, antofylliitti-gedriittiä, alettiin kutsua lite-gedrite was only named nuummite towards nuummiitiksi vasta 1980-luvun lopulla, jolloin se the end of the 1980s when it was first described kuvattiin Grönlannin Nuukissa ja esiteltiin koru- in Nuuk and presented as a gemstone in interna- kivenä alan kansainvälisessä kirjallisuudessa. tional trade literature. GTK:n tutkimuksissa kävi ilmi, että Hel- The GTK studies revealed that gem nuum- singin seudulla korukivien hiontaan soveltuvaa mite was available in the Helsinki region in nuummiittia on vain rajoitetusti ja parhaat esiin- limited quantities and the best deposits were tymät ovat puistoalueilla. Iridisoivaa antofylliit- under parks. Rock containing iridescent antho- tiä sisältävää kiveä on tavattu gneissialueelta, joka phyllite has been found in the gneiss zone that alkaa Helsingin Laajasalossa olevalta historialliselta starts in the historic Stansvik iron mine in Laa- Stansvikin rautakaivokselta ja jatkuu kaakkoon jasalo and continues towards the Santahamina Santahaminan sotilasalueen suuntaan. military base. Nuummiittia löytyi myös Helsingistä länteen Nuummite was also discovered in the gneiss jatkuvilta gneissialueilta muun muassa Kirkko- zones that reach out west from Helsinki, for exam- nummelta ja Kiskosta sekä Salon Perniöstä. Kis- ple in Kirkkonummi, Kisko, and Perkiö in Salo. kossa entisen Orijärven kaivoksen ympäristössä ja The gneisses containing anthophyllite-gedrite and Salon Järvenkylässä antofylliitti-gedriitti- ja kor- cordierite around the former Orijärvi mine in dieriittipitoisia gneissejä on pitkinä, kilometrien Kisko and in Järvenkylä in Salo form sequences mittaisina jaksoina. Järvenkylän antofylliitti-kor- that are several kilometres long. The anthophyl- dieriittikivet ovat osoittautuneet korukivikäyttöä lite-cordierite rocks of Järvenkylä have been the ajatellen kiinnostavimmiksi. most promising gemstone wise. Salon Järvenkylässä iridisoivaa nuummiittia The nuummite-bearing anthophyllite- sisältävää antofylliitti-kordieriittikiveä on laajoilla cordierite gneisses of Järvenkylä in Perniö are alueilla. Gneissi on hyvin karkearakeista ja koos- widely dispersed. The rock is very coarse and tuu pääosin antofylliitistä, kordieriitista ja biotii- mainly composed of anthophyllite, cordierite, and tista. Paikoin siinä on runsaasti myös magnetiittia, biotite. Some rich pockets of magnetite, ilmenite, ilmeniittiä ja sulfidimineraaleja. Nuummiitti on and sulphide minerals can also be found in it. kivessä kookkaina, useiden senttimetrien mittai- The nuummite occurs as large wedges with fine sina hienosälöisinä viuhkoina, joissa pääväri on si- splinters that have blue or bluish-green as their ninen tai sinivihreä, mutta kiveä käännettäessä siitä dominant colour; yellow and orange can be seen heijastuu myös keltaista ja oranssia. when the rock is rotated. Monet tutkijat pitävät ortoamfiboleja sisältä- Many scientists consider orthoamphibole 170 viä gneissejä alun perin metamorfisina vulkaani- gneisses to have originated as metamorphic Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Tärkeimpien löytöpaikkojen nuummiittityypit. Nuummite gemstone types in main locali- Kuvaleveys on noin 2 cm. ties. Picture width is about 2 cm. A) Helsinki, Laajasalo. B) Paltamo. C) Perniö. A) Helsinki, Laajasalo. B) Paltamo. C) Perniö.

Kuvat | Photos: Seppo I. Lahti, GTK (A, C), Kari A. Kinnunen, GTK (B). 171 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Nuummiitti, Paltamo.

Nuummite, Paltamo.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

sina kivinä. Toisaalta antofylliitti-kordieriittikiviä igneous rocks. On the other hand, anthophyl- on etenkin malmipotentiaalisilla alueilla tai mal- lite-cordierite rocks are plentiful in ore critical mit suorastaan liittyvät niihin, kuten Orijärven areas or the ore is connected to it, as is the case alueella Kiskossa tai Pyhäsalmen–Kiuruveden for Kisko in Orijärvi and the Pyhäsalmi-Kiuru- alueella. Näissä tapauksissa antofylliittikivien ar- vesi region. In the above, the anthophyllite rock vellaan syntyneen malminmuodostuksen yhtey- has probably been created alongside the form- dessä, kun metalleja tuovat liuokset ja kaasut ovat ing ore, as metal-bearing solutions and gases have reagoineet sivukiven kanssa. Nuummiittia on löy- reacted with the adjoining rock. Nuummite-bear- detty myös Pohjois-Suomesta muun muassa Kuu- ing rocks has also been discovered in northern samon Kontiojärveltä. Finland, for example in Kontiojärvi in Kuusamo. Paltamon nuummiittiesiintymä on löytynyt The Paltamo nuummite gneiss occurrence kallioperäkartoituksen yhteydessä vuonna 1990. was discovered during bedrock mapping in 1990. Tällöin Geologian tutkimuskeskuksen geologi Geologist Asko Kontinen of GTK located chal- Asko Kontinen löysi Kainuanmäen kallioista ku- copyrite in the rock mass of Kainuanmäki and parikiisua ja huomasi kalliota lähemmin tarkas- noticed upon closer inspection that there was also tellessaan myös sinisenä hohtavaa mineraalia, joka some mineral with a blue shine that was later 172 myöhemmin todettiin nuummiitiksi. identified as nuummite. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimisto teki The GTK Regional Office for Northern Fin- Paltamon nuummiittiesiintymällä vuonna 1992 land performed a small-scale survey of the Paltamo pienimuotoisen tutkimuksen esiintymän laa- nuummite occurrence in 1992 to determine the dun ja määrän selvittämiseksi. Tutkimuksia var- quality and quantity of the deposit. One section of ten nuummiittia sisältävä kallioalue puhdistettiin the rock mass was cleared for the survey and some ja siitä otettiin noin 60 näytettä minikairalla ja 60 mini drill core samples and one large 50 kg sam- yksi isompi, noin 50-kiloinen näyte poraamalla ple were taken using drills and wedges. ja kiilaamalla. The iridescent amphibole content of the Pal- Paltamon nuummiitissa iridisoivan amfibo- tamo nuummite gneiss is between 40 and 80 per lin määrä on 40−80 prosenttia. Lisäksi kivessä on cent. A more common amphibole mineral, horn- päämineraalina, eli yli kymmenen prosenttia, ylei- blende, is another dominant mineral in the rock sempää amfibolimineraalia, sarvivälkettä, sekä kor- (meaning it constitutes over ten per cent of the dieriittia. Nuummiitissa on vähäisempiä määriä material). The rock also contains cordierite and muun muassa granaattia, plagioklaasimaasälpää, lesser quantities of garnet, plagioclase feldspar, kvartsia, kuparikiisua, kloriittia ja biotiittia. quartz, chalcopyrite, chlorite, biotite, etc. Paltamon nuummiitin yleisin iridisoiva väri The most common iridescent colour in the on sininen, mutta paikoin on myös vihreitä, kul- Paltamo nuummite is blue, but some shades of lankeltaisia ja kuparinruskeita sävyjä. Usein suu- green, golden, and copper can also be found. Large ret antofylliitti-gedriittirakeet ovat vyöhykkeellisiä anthophyllite-gedrite grains are often zoned so siten, että rakeiden reunat ovat siniset ja väri vai- that the edges of them are blue and the colour hettuu rakeen keskustaa kohti vihreäksi ja edel- transitions to green and further to yellow towards leen keltaiseksi. the centre of the grain. Paltamon esiintymässä on arveltu olevan var- Approximately 30 tonnes of nuummite are esti- muudella noin 30 tonnia nuummiittia; todennä- mated to reside in the Paltamo deposit, but it is likely köisesti sitä on ainakin kaksi kertaa sen verran. that the actual amount is double that figure. The esti- Arviot perustuvat vain kallioalueen pintakartoi- mate is based only on surface mapping of the rock tukseen, sillä esiintymää ei ole kairattu. mass. The deposit has not been diamond drilled. Nuummiitti koostuu kahdesta eri mineraa- Nuummite is composed of two different min- lista. Antofylliitti ja gedriitti ovat kiderakenteeltaan erals, anthophyllite and gedrite. They are rhombic toistensa kaltaisia rombisia amfibolisilikaatteja, amphibole silicates with similar crystal structures jotka sisältävät pääasiassa rautaa, magnesiumia, that primarily contain iron, magnesium, alumin- alumiinia ja jonkin verran myös natriumia ja kal- ium, and some sodium and calcium. Aluminium siumia. Niiden rakenteessa alumiini korvaa piitä. may substitute for silicon in their structure. Antho- Antofylliitti ja gedriitti muodostavat aukottoman phyllite and gedrite form a continuous chemical kemiallisen seossarjan. Seossarjassa antofylliitti on solution series. Anthophyllite is the end-member päätejäsen, joka sisältää eniten piitä, ja gedriitti with the most silicon and gedrite is the end-mem- päätejäsen, joka sisältää eniten alumiinia. ber with the most aluminium. Nuummiitti on rakenteeltaan kuin levy- The structure of nuummite is exceptional, pino, jossa vuorottelevat keskenään antofylliitti- like a stack of plates where anthophyllite and 173 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

ja gedriittikerrokset. Kerrokset ovat mineraalissa gedrite layers alternate. These layers are so thin, niin ohuita, että kerrosrakenteen voi havaita vain however, that the layered structure can only be tuhansia kertoja suurentavalla elektronimikro- detected with an electron microscope that has a skoopilla. Kivi alkaa loistaa värikkäänä, kun eri magnifying power in the thousands. The mineral kerroksista heijastuvat ja samassa vaiheessa olevat becomes iridescent when light waves reflected valoaallot yhdistyvät ja vahvistavat toistensa vai- from different layers in the same phase combine kutusta eli interferoivat keskenään. to reinforce their effect (interference). Nuummiitin väriin vaikuttavat ensisijaisesti The colour of nuummite is primarily affected tarkastelukulma ja kerrosten paksuus − samaan by the viewing angle and the thickness of the lay- tapaan kuin spektroliitissa. Etelä-Suomen nuum- ers – the same way as spectrolite. The nuummites miitit loistavat useimmiten sinisen ja keltaisen eri of southern Finland will typically have a blue or sävyissä. Mineraalin kokonaiskoostumus määrää yellow colour. The overall composition of the kerrosten paksuuden ja siten kiven värin. Mikro- mineral will decide the thickness of the layers and analysaattoritutkimukset ovat osoittaneet, että kel- the resulting colour of the stone. Electron micro- tainen tai oranssi nuummiitti on kokonaiskoos- analyzer examination has shown that the overall tumukseltaan yleensä gedriittiä, kun taas violetit, composition of yellow and orange nuummite is siniset ja vihreät muunnokset ovat antofylliittiä. usually rich in gedrite, whereas violet, blue, and Nuummiitti on käytännössä kivilaji eli se sisäl- green variants are rich in anthophyllite. tää useita eri kovuisia mineraaleja. Siksi sen hionta The nuummite rock used for cabochon cut- on haasteellista. Tämä koskee kaikkia nuummiit- ting and jewellery is practically gneiss, as it is teja, ei pelkästään Paltamon kiveä. Asiaa ei yhtään composed of several minerals with differing hard- helpota iridisoivan amfibolin luontainen pyrkimys nesses. This presents a challenge for cutting and lohkeiluun. Lohkeilu aiheuttaa hionta- ja kiillo- polishing. All this applies to all nuummites, not tusvaiheessa niin kutsuttua hilseilyä, mikä käytän- just Paltamo rocks. Things are not made any eas- nössä tarkoittaa, että kivi kiillottuu huonosti tai ier by iridescent amphibole’s natural tendency to epätäydellisesti. Ongelmien minimoimiseksi tu- chip. Chipping causes the material to “shed” dur- lisi sekä hionnassa että kiillotuksessa käyttää pel- ing cutting and polishing, which will result in a kästään timanttinauhoja eikä esimerkiksi huopaa. poor or imperfect polish. To minimise the detri- Rapautumispinnasta tai lohkopinnasta on ment, both cutting and polishing should only be toisinaan vaikea päätellä soveltuuko gneissinpala carried out using diamond grinders. korujen valmistukseen. Iridisoivat amfibolisälöt The weathered or fracture surface is some- ja -viuhkat ovat usein jakaantuneet kivessä epäta- times not enough to reveal whether a piece of saisesti. Paras hiontasuunta etsitään aihiosta sahaa- gneiss can be used as a gemstone. The iridescent malla ja samalla tarkastelemalla kiven rakennetta amphibole splinters and wedges are often un- sekä värien voimakkuutta. evenly distributed in the rock. To discover the best direction for cutting, the blank is sawed and the structure of the rock and the depth of the colours are inspected. 174 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Eklogiittinen ksenoliitti, jossa on noin 1 tilavuusprosentti timantteja. Lahtojoen kimberliitti. Timattioktaedrien läpimitat: 1,8 mm ja 1,4 mm.

Eclogite xenolith containing about 1 volume percent diamonds. Lahtojoki kimberlite. Diameter of diamond octahedrons: 1.8 mm and 1.4 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kin- nunen, GTK.

Timanttipitoiset Diamond-bearing kimberliitit kimberlites

Marja Lehtonen ja Kari A. Kinnunen Marja Lehtonen and Kari A. Kinnunen

nsimmäinen tiedossa oleva maininta Suomen he first known mention of diamonds in Etimanteista on Sigfrid Aronus Forsiuksen kir- TFinland comes from the 1643 book Minero- jassa Minerographia vuodelta 1643. Tieteellinen graphia by Sigfrid Aronus Forsius. Scientific min- mineralogia ja sen mukana luotettava mineraa- eralogy and the reliable identification of miner- lien määritys kehittyivät vuosisatoja myöhemmin, als were developed centuries later, so there is no joten ei ole taetta, mistä mineraalista tuossa mai- guarantee as to what mineral this record truly ninnassa oli kysymys. refers. Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtaja Aarne Laitakari, Director General of GTK Aarne Laitakari (ylijohtajana 1935−1960) oli in- between 1935 and 1960, was an enthusiastic col- nokas mineraalien ja vanhojen kirjojen keräilijä. lector of both minerals and old books. He decided 175 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Hän päätti tutkia tarkemmin Max Bauerin kirjassa to investigate the information in Max Bauer’s Edelsteinkunde (1896) mainintoja Suomen jaloja 1896 book Edelsteinkunde regarding the precious korukivistä. Tutkimukset johtivat Ylämaan spek- and gemstones of Finland. These investigations troliitin löytymiseen 1940-luvulla. led to spectrolite being discovered in Ylämaa in Saman kirjan maininnat Lapin timanteista the 1940s. Paatsjoelta sitä vastoin eivät johtaneet timanttien The book’s information on diamonds in Paats- löytymiseen, vaikka niitä selvitti Laitakarin lisäksi joki in Lapland did not lead to their discovery, useampi tuon ajan pätevimmistä geologeista. Mi- even though Laitakari was joined in the effort by neralogi ja merenkulkija Adolf Erik Nordenskiöld many of the most skilled geologists of the day. oli jopa esitellyt Paatsjoen timantteja esitelmöi- The mineralogist and mariner Adolf Erik Norden- dessään Tukholmassa vuonna 1891. Bauer oli skiöld had even showcased Paatsjoki diamonds in viitannut kirjassaan Charles Rabotin Paatsjoen his 1891 presentation in Stockholm. In his book, Vuovatusjärveltä keräämiin raskasmineraalihiek- Bauer references the heavy mineral sands collected koihin. Ranskalainen mineralogi Ch. Vélain oli by Charles Rabot from Vuovatusjärvi in Paatsjoki. julkaissut vuonna 1901 Ranskan Akatemian jul- The French mineralogist Ch. Vélain had published kaisusarjassa kuvauksen näistä hiekoista löytämis- in the French Academy’s publication series in 1901 tään timanteista. Professori Olavi Erämetsä yritti a description of the diamonds he had discovered in selvittää timanttihavaintoja vuosia. Timantteja ei these sands. Professor Olavi Erämetsä spent years Paatsjoelta kuitenkaan löytynyt. Ilmeisesti timantit investigating the diamond findings. No diamonds olivat olleet värittömiä pieniä spinellioktaedrejä, were ever discovered from Paatsjoki. It is likely that kuten Erämetsä tutkimuksessaan totesi. the “diamonds” had been small spinel octahedrons, Ensimmäiset todelliset timantit tunnistettiin as Erämetsä suggests in his report. Suomesta Haverön saaren venevajan katon läpi The first actual diamonds in Finland were nuottalaatikkoon pudonneesta kivimeteoriittista. found in an ureilite (rare stone meteorite) that Professori Paul Ramdohr tunnisti ne yhdessä had smashed through the roof of a boathouse mineralogi Gennadi Vdovykinin kanssa vuonna on the Haverö island. Professor Paul Ramdohr 1972. Myös Lappajärven törmäyskraatterin kivi- together with mineralogist Gennady Vdovykin lajeista on löydetty timantteja. Niiden tunnista- identified them in 1972. Diamonds have also been minen Lappajärven lohkarenäytteistä Pietarissa found in the rocks of the Lappajärvi impact cra- vuonna 1998 oli Victor Masaitiksen ja Marjatta ter. Diamond identification in Saint Petersburg, Koiviston välisen yhteistyön tulosta. Meteoriit- 1998, from the Lappajärvi boulder samples was tien ja meteoriittikraatterien törmäystimantit ovat accomplished by the co-operation between Vic- teollisuuslaatua eivätkä sovellu koruteollisuuden tor Masaitis and Marjatta Koivisto. The impact käyttöön. diamonds found in meteorites and craters only Lopulta timantteja löydettiin Kaavin alueen reach industrial quality. They are not suitable for erikoisista tummista kivistä, jotka osoittautui- use as gemstones. vat kimberliitiksi. Tunnistajina pidetään skotlan- Diamonds were eventually discovered in the tilaista geologia Adrian Parkia ja Luikonlahden odd dark rocks of the Kaavi area that turned out 176 kaivosjohtajaa Matti Tyniä. Ensimmäinen Kaa- to be kimberlite. The credit for their identifica- Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kaavin Lahtojoen kimberliitin timanttien oktaedri- Surface textures on Lahtojoki diamonds show silla kidepinnoilla on kolmiomaisia syöpymiskuop- typically etch figures: trigons and lamellar pia ja lamellimaista etsautumista. Kuvien leveys: planes. Pictures’ width: about 0.3 mm. Rhein- noin 0,3 mm. Rheinbergin läpikulkeva valaistus. berg transmitted light. Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK. 177 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Lahtojoen kimberliittiä, jossa on ksenokiteinä pyrooppia, diopsidia ja muuttunutta oliviinia. Kuvaleveys: vin kimberliittien timantti varmistui laboratorio- 1,6 mm. määrityksissä vuonna 1983. Kimberliittitimanttien etsintä käynnistyi Suomessa 1990-luvulla, mikä Lahtojoki kimberlite with xenocrysts of pyrope, diopside and altered olivine. Picture width: 1.6 mm. johti muutaman vuoden pituiseen timanttikuu- meeseen. Satoja valtauksia ja varauksia haettiin Polarisaatiomikroskoooppikuva | Photo with polarizing microscope: Kari A. Kinnunen, GTK. ja saatiin etupäässä Itä-Suomeen. Timantti onkin ainut jalo- tai korukivi, jota ulkomaiset kaivosyh- tiöt ovat etsineet ja löytäneet Suomesta. tion is given to the Scottish geologist Adrian Park Kimberliitit ovat harvinaisia vulkaanisia kiviä, and Matti Tyni, the director of the Luikonlahti jotka voivat sisältää timantteja. Nimensä ne ovat mine. The Kaavi kimberlite diamonds were first saaneet eteläafrikkalaisen Kimberleyn kaupungin positively identified through laboratory analysis mukaan, josta vuonna 1871 löydettiin timantteja in 1983. The search for the kimberlite diamonds kallioperästä ensimmäistä kertaa. Sitä ennen ti- started in the 1990s and sparked a “diamond rush” mantteja oli löydetty jokihiekoista ja muista maa- that lasted a few years. Hundreds of mining claims perän muodostumista. were filed and granted, mostly in eastern Finland. Kimberliitit ovat syntyneet, kun maapallon Even today, diamond remains the only precious vaipasta 150−400 kilometrin syvyydestä peräi- stone or gemstone that foreign mining companies sin oleva sula kiviaines eli magma, on purkau- have searched for and found in Finland. tunut maan pinnalle. Purkauksen mukana maan Kimberlites are rare igneous rocks that may 178 pinnalle on kohonnut toisinaan myös timantteja. contain diamonds. They are named after the town Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Lahtojoen kimberliitin pyöristynyt eklogiittinen ksenoliitti, jonka pinnalla on timanttioktaedri. Ksenoliitin läpimitta: 10 mm. of Kimberley in South Africa, where diamonds were found in bedrock for the first time ever in Eclogitic xenolith from Lahtojoki kimberlite. 1871. Previously diamonds had only been found On the surface there is a diamond octahedron. Xenolith diameter: 10 mm. in river sands and other superficial formations. Kimberlites are the result of the mantle’s Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. magma erupting to the surface from a depth of 150 to 400 kilometres. These eruptions some- Maapallon vaipassa timantit esiintyvät harzbur- times carry diamonds with them. The mantle’s giitti- ja eklogiitti-nimisissä kivilajeissa 150−200 diamonds occur in the harzburgite and eclogite kilometrin syvyydessä. rocks some 150 to 200 kilometres deep. Otollisissa olosuhteissa timantteja sisältävää With the right conditions, this diamond-bear- vaipan materiaalia tempautuu mukaan kimber- ing material is swept up by a kimberlite eruption liittipurkaukseen päätyen lopulta timanttimalmiksi and deposited close to the surface as diamond ore. maan pintaan. Purkauksen täytyy edetä pintaan The eruption must proceed quickly and reach nopeasti, vain muutamassa tunnissa, muutoin ti- the surface within a few hours – otherwise the mantti ehtii muuttaa olomuotoaan grafiitiksi. diamonds will transform into graphite. Kimber- Kimberliittipurkauksia on tapahtunut laajalla geo- lite eruptions have taken place across long period logisella aikavälillä. Vanhimmat tunnetut kimber- of geological history. The oldest known kimberliitit ovat yli miljardin vuoden ikäisiä, nuorimmat lites date back over a billion years, whereas the vain muutamia miljoonia vuosia. Timanttien ikä- youngest are only a few million years old. Dating 179 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

A B C

D E F

Timanttikiteiden syöpymättömiä muotoja Lahtojoen kimberliitissä. määritykset ovat osoittaneet, että ne ovat ikivan- Kiteiden läpimitta noin 1 mm. A) Oktaedri. B) Macle (kaksostunut hoja. Tärkein timanttien syntyvaihe oli 3,1−3,5 oktaedripinnan suuntaan). C) Pseudokuutio. D) Kaksoskide. E) Kide- miljardia vuotta sitten, ja nuorimmatkin timan- kasauma. F) Epätäydellinen kide. tit ovat noin miljardin vuoden ikäisiä. Timanttien Shapes of unresorbed diamond crystals from Lahtojoki kimberlite. emäkivilajeilla, kimberliiteillä, ja niiden sisältämillä Diamond crystals are about 1 mm in diameter. A) Octahedron. B) Macle (twinned along octahedral plane). C) Pseodocube. D) Twin- timanteilla voi siis olla huomattava ikäero. ned octahedrons. E) Crystal aggregate. F) Incomplete crystal. Syntytapansa takia kimberliitit ovat minera- logialtaan monimutkaisia kivilajeja. Ne sisältävät Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK. yleensä maapallon vaipasta ja kuoresta peräisin olevia kivenkappaleita ja kiteitä, ksenoliittejä ja has shown diamonds to be ancient. The primary ksenokiteitä, vaipasta peräisin olevia suurehkoja phase for the creation of diamonds took place kiteitä sekä kimberliittimagmasta kiteytyneitä 3.1 to 3.5 billion years ago, and even the young- mineraaleja, joita kaikkia ympäröi hienorakei- est samples are approximately one billion years nen kimberliittimagmasta jähmettynyt kiviaines. old. Hence the diamond’s parent rock, kimber- Kimberliiteissä mahdollisesti esiintyvät timantit lite, and the diamonds within may have a drastic ovat joko kiinni kivilajikappaleissa tai irrallisia. age difference. Maan pinnalla kimberliitit muodostavat pieneh- Due to their mode of origin, kimberlite köjä, muutaman hehtaarin kokoisia alueita. Nii- rocks have a complex mineralogy. They typically 180 den pystypoikkileikkaus on piippumainen. Myös include rock fragments and crystals from the man- Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Timanttioktaedrien syöpyminen lisääntyy kuvissa vasemmalta oikealle. Timantit ovat liuenneet Lahto- joen kimberliitin kivisulan noustessa vaipasta maan- tle and crust – xenoliths and xenocrysts – large pinnan lähelle. Kiteiden läpimitat noin 1 mm. crystals from the mantle, and minerals that crys- Increasing resorption of diamond octahedrons in tallised from the original kimberlite magma, all photos from left to right. The diamonds have dissolved surrounded by fine-grained rock material that in magma of the Lahtojoki kimberlite, when it rose also crystallised from the kimberlite magma. Any from Earth’s mantle to surface. Their diameter is about 1 mm. diamonds trapped within kimberlites are either attached to the rock fragments or have become Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK. separated. The surface section of a kimberlite is comparatively small, a few hectares in size. Their juonimaiset kimberliitit ovat yleisiä. Samanikäiset vertical section resembles a pipe or funnel. Kim- kimberliitit esiintyvät usein ryhminä. berlite veins are also common. Kimberlites of a Timantteja sisältäviä kimberliittejä on tavattu similar age tend to group together. ainoastaan ikivanhoilta kallioperäalueilta, niin sa- Diamond-bearing kimberlites have only been notuilta arkeeisilta kratoneilta. Ne ovat vähintään found in areas with ancient bedrock, the so-called 2,5 miljardia vuotta vanhoja ja niiden lämpö- Archaean cratons. They are at least 2.5 billion vuo on alhainen eli ne ovat suhteellisen kylmiä. years old and have a low heat flux, making them Lisäksi niiden kohdalla maan kuoriosa eli lito- relatively cold. In addition, their local lithosphere sfäärinen vaippa on vähintään 200 kilometrin is at least 200 kilometres deep. All these factors paksuinen. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat timant- affect the occurrence of diamonds. tien esiintyvyyteen. In Europe, diamond-bearing kimberlites Euroopan alueella timantteja sisältäviä kim- have only been discovered in eastern and north- berliittejä on löydetty ainoastaan Itä- ja Poh- ern Finland, as well as northwestern Russia. This jois-Suomesta sekä Luoteis-Venäjältä. Tämä northeast corner of the Fennoscandian shield is a Fennoskandian kilven koillisosan kallioperä on mosaic of different cratons that includes the Kare- useamman kratonin muodostama mosaiikki, lian, Kola-Kuloi, and Norbotten cratons. The most johon kuuluvat Karjalan, Kuola–Kuloin ja Norr- significant diamond findings have been made in bottenin kratonit. Alueen merkittävimmät timant- the Archangel area, where the partially operational tilöydöt on tehty Arkangelin alueelta, jossa sijait- Grib and Lomonosov mines are located. 181 Kimberliittiä Lahtojoelta. Läpimitta: 9 cm. sevat Gribin ja Lomonosovan jo osin toimivat timanttikaivokset. Kimberlite from Lahtojoki. Diameter: 9 cm. Suomesta tunnetaan 46 kimberliittistä esiin- Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. tymää, joista suurin osa sijaitsee Kuopion ja Kaa- vin alueella. Ensimmäinen kimberliittihavainto 46 kimberlitic deposits are known in Fin- tehtiin Kaavilta vuonna 1964, jolloin Malmikai- land, the most of which are located in the regions vos Oy paikallisti kimberliittipiipun etsiessään of Kuopio and Kaavi. The first kimberlite was alueelta metallisia malmeja. Tuossa vaiheessa kivi- observed in Kaavi in 1964 when Malmikaivos lajia ei vielä varmuudella tunnistettu. Myös järjes- Oy located a kimberlite pipe while surveying tyksessä seitsemäs ja toistaiseksi lupaavin Suomesta the area for metallic ores. The rock was not posi- löydetty timanttiesiintymä, Lahtojoen kimberliitti, tively identified at that time. The seventh and the sijaitsee Kaavilla. Kimberliittejä on tavattu lisäksi most prospective diamond deposit found in Fin- Etelä-Kuusamosta. Kuhmon ja Lentiiran seuduilta land, the kimberlite in Lahtojoki, is located in on puolestaan löydetty läheisesti kimberliittejä Kaavi. Kimberlites have also been found in south- muistuttavia kiviä, joiden tarkempi kivilajimääritys ern Kuusamo. Rocks resembling kimberlite were on osoittanut niiden olevan oliviini-lamproiitteja. discovered in the Kuhmo and Lentiira regions, but 182 Tyypillisesti Kuopion ja Kaavin sekä Kuusamon analysis showed them to be olivine-lamproites. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

kimberliitit ovat piippumaisia muodostumia, kun Typically the Kuopio, Kaavi, and Kuusamo kim- taas Kuhmon ja Lentiiran oliviini-lamproiitit juo- berlites form pipes and the Kuhmo and Lentiira nia. Esiintymät ovat pieniä, pinta-alaltaan suurim- olivine-lamproites form veins. All deposits are millaankin vain muutamia hehtaareja. small, only a few hectares in size at best. Radiogeeniset isotooppimääritykset ovat Radiogenic isotope analysis has shown that osoittaneet, että suomalaiset kimberliittiesiintymät the Finnish kimberlite deposits represent three edustavat kolmea eri ikäryhmää. Vanhimpia ovat different age groups. The oldest are the Kuhmo Kuhmon ja Lentiiran alueen oliviini-lamproiit- and Lentiira olivine-lamproite veins at 1.2 billion ti-juonet, jotka ovat syntyneet 1,2 miljardia vuotta years old. The Kuusamo kimberlites are approxi- sitten. Kuusamon kimberliitit ovat puolestaan mately 760 million years old. The youngest, some noin 760 miljoonaa vuotta vanhoja. Nuorimpia 600 million years old, are the Kuopio and Kaavi ovat Kuopion ja Kaavin seudun noin 600 mil- deposits. For comparison, the Archangel kim- joonaa vuotta vanhat esiintymät. Vertailun vuoksi berlites located within the same craton complex mainittakoon, että samalla kratonikompleksilla si- are considerably younger, only 360 to 380 mil- jaitsevat Arkangelin kimberliitit ovat huomatta- lion years old. They are part of the same alkali vasti nuorempia, vain 360−380 miljoonan vuoden rock province as the Sokli and Iivaara alkali rock ikäisiä. Ne kuuluvat samaan myöhäisdevonikau- deposits belonging to Finland. tiseen alkalikiviprovinssiin kuin Suomen puolella The Lahtojoki kimberlite of Kaavi is currently olevat Soklin ja Iivaaran alkalikiviesiintymät. the best and most explored diamond deposit in Lahtojoen kimberliitti Kaavilla on Suomen Finland. It was discovered in 1989 by Malmikaivos tähän mennessä paras ja tutkituin timanttiesiin- Oy, who had signed a co-operation agreement tymä. Sen löysi vuonna 1989 Malmikaivos Oy, with Ashton Mining Ltd, an Australian diamond joka oli tehnyt yhteistyösopimuksen australia- company. The deposit has since been explored laisen Ashton Miningin Ltd:n kanssa. Sittemmin by many companies, most of whom have been esiintymää ovat tutkineet monet, pääasiassa ulko- foreign. The deposit has a surface area of approx- maiset yhtiöt. Esiintymä on pinta-alaltaan noin imately two hectares and its vertical section is a kaksi hehtaaria ja pystyleikkaukseltaan piipun pipe. The kimberlite is covered by a thick layer of muotoinen. Kimberliitin päällä on paksu, jopa soil some 20 metres deep, which has made sam- yli 20 metrin maakerros, joka on vaikeuttanut pling a challenge. koenäytteenottoa. In the 1990s, the Malmikaivos-Ashton co-op- Malmikaivos-Ashton kairasi 1990-luvulla 23 erative drilled a 23-tonne sample of the Lahtojoki tonnin näytteen Lahtojoen kimberliitistä. Näyte kimberlite. The results showed a diamond content osoitti timanttipitoisuuden olevan välillä 21−45 of 21 to 45 carats for 100 tonnes of material. Usu- karaattia sataa tonnia kohden. Yleensä timanttipi- ally a minimum diamond content of 20 carats per toisuuden pitäisi olla vähintään 20 karaatin luok- 100 tonnes is required for mining to be profita- kaa sadassa tonnissa, jotta kaivostoiminta olisi ble. Naturally the quality of the diamonds is also kannattavaa. Myös timanttien laatu vaikuttaa sii- a factor when assessing the profitability of the hen, arvioidaanko kaivostoiminta kannattavaksi. enterprise. However, the diamond content dimin- Yhtiön tekemässä tuhannen tonnin suurnäytteen- ished in the large-scale sample of 1,000 tonnes 183 Yksi suurimpia Lahtojoen timantteja on kimberliittimagmassa rik- otossa timanttipitoisuus kuitenkin romahti vain koutunut ja syöpynyt kaksoskide, macle. Kuvat ovat saman kiteen eri suunnista. Kiteen läpimitta 3,9 mm. noin kuuteen karaattiin sadassa tonnissa. 2000- luvun alkuvuosina esiintymästä louhittiin vielä One of the largest Lahtojoki diamonds is a macle-type twin, which 3 500 tonnia, josta noin 500 tonnia prosessoitiin. has been fractured and resorbed in kimberlite magma. All the photos are of the same diamond. Diameter: 3.9 mm. Tämän näytteen timanttipitoisuus jäi suunnilleen samoihin lukemiin kuin Malmikaivos-Ashtonin Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK. suurnäyte. Yksi todennäköinen syy kummankin suurnäytteen huonoihin tuloksiin voi olla se, että to only about six carats per 100 tonnes. In the timanttipitoisuus on alhaisimmillaan esiintymän early 2000s, some 3,500 tonnes were still mined pinnassa, josta molemmat louhittiin. Suurten näy- from the deposit, only 500 tonnes of which were temäärien kerääminen syvemmältä olisi kuitenkin processed. The diamond content of this sample äärimmäisen kallista. remained at the lower figure seen in the large- Kivilajityypiltään Lahtojoen kimberliitti on scale sample of Malmikaivos-Ashton. One very suurimmaksi osaksi vulkaanista tuhkaa muistut- likely explanation for the poor results of each tavaa niin sanottua tuffisiittista kimberliittibrek- large-scale sample is that the concentration of dia- 184 siaa. Se sisältää runsaasti sekä kuoresta että vaipasta monds is at its lowest towards the surface, from Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

peräisin olevia mineraali- ja kivilajikappaleita; where both samples were extracted. Even so, to ksenoliittejä, megakiteitä ja indikaattorimineraa- extract larger samples from lower depths would leja. Erityisen runsaasti esiintyy Mg-ilmeniittiä, be prohibitively expensive. Cr- ja Ti-pyrooppia sekä Cr-diopsidia. Vuo- The Lahtojoki kimberlite’s rock is mostly tuf- desta 2002 Kaavilla on toiminut kultaseppä Eva fisitic kimberlite breccia that resembles volcanic Thorén, jolla on oikeudet Lahtojoen esiintymän ash. It is rich in mineral and rock fragments from hyödyntämiseen korukivituotannossaan. Hän both the crust and mantle; xenoliths, megacrys- on tehnyt koruja esiintymän raakatimanteista ja tals, and indicator minerals. Mg-ilmenite, Cr- and indikaattorimineraaleista. Ti-pyrope, and Cr-diopside are particularly abun- Kimberliittisten kivien löytäminen maastossa dant. Since 2002, goldsmith Eva Thorén has been on vaikeaa. Tämä johtuu niiden kalliopuhkea- working in Kaavi with the right to exploit the mien pienestä koosta ja rapautumisherkkyydestä. Lahtojoki deposit in her gemstone production. Jäätikköeroosio on yleensä kuluttanut pehmeää She has fashioned jewellery from the uncut dia- kimberliittiä enemmän kuin sitä ympäröivää kal- monds and indicator minerals of the deposit. lioperää, minkä vuoksi kimberliitit sijaitsevat usein It is difficult to find kimberlitic rocks in the kallioperän painanteissa. Myöhemmin ne ovat jää- field. This is due to the small size of their rock neet paksujen maapeitteiden, soiden tai järvien exposures and their susceptibility to weathering. alle. Kimberliittipaljastumat ovat siten harvinaisia. Usually glacial erosion has worn down the soft Kimberliittilohkareidenkin löytäminen on poik- kimberlite more than the surrounding bedrock, keuksellista, sillä maan pinnalla ne rapautuvat her- only leaving kimberlites in bedrock depressions. kästi sääilmiöiden vaikutuksesta. Later these depressions will have been concealed Hyvin pian Etelä-Afrikan ensimmäisten kim- by heavy soil cover, peat lands, or lakes. This makes berliittilöytöjen jälkeen havaittiin, että kimberliitit kimberlite outcrops a rarity. Kimberlite boulders sisältävät timanttien ohella muitakin tunnusomai- are also scarce, as atmospheric conditions will sia mineraaleja, joita voidaan hyödyntää timantin quickly erode them. etsinnässä. Nämä niin sanotut timantin seuralais- A realisation came very soon after the first eli indikaattorimineraalit ovat maapallon vai- kimberlite discoveries were made in South Africa: pasta peräisin olevia mineraalirakeita, jotka ovat the kimberlites contained not only diamonds, but kimberliiteissä tuhansia kertoja yleisempiä kuin also other characteristic minerals that could be timantit. Kimberliitin rapautuessa indikaattorimi- utilised in diamond prospecting. These so-called neraalit päätyvät maaperään, kuten jokihiekkoihin companion minerals (i.e. indicator minerals) are ja -soriin, joista ne voidaan havaita ja niitä seuraa- mineral grains that come from the planet’s mantle malla päästä kimberliitin jäljille. and are thousands of times more common in kim- Tavallisimmin etsinnässä käytettyjä indikaat- berlite than diamonds. When kimberlite erodes and torimineraaleja ovat hienorakeisessa hiekassa weathers away, the indicator minerals get deposited (0,25−2,0 mm) esiintyvät Cr- ja Ti-pyrooppi-grain the ground in river sands and gravels, where they naatit, eklogiittinen pyrooppi-almandiini-granaatti, can be spotted and used to trace the kimberlite. Mg-ilmeniitti, Mg- ja Ti-kromiitti ja Cr-diopsidi, The most popular indicator minerals are Cr- sekä harvemmin käytetty forsteriittinen eli paljon and Ti-pyrope-garnets that occur as 0.25–2.0 mm 185 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Lahtojoen kimberliitin raskasmineraaleja lipeäliuotuk- magnesiumia sisältävä oliviini. Tärkein indikaat- sen jäljiltä: timanttioktaedri (1 mm), punaiseen vivah- tavia pyrooppeja ja vihreää diopsidia. torimineraali on luonnollisesti timantti itse. Myös Cr- ja Ti-pyrooppi-granaatit voivat käytännössä Heavy mineral concentrate from Lahtojoki kimberlite esiintyä ainoastaan kimberliittisissä kivissä, mutta after caustic fusion dissolution: diamond octahedron (1 mm), reddish pyropes and green diopside. muita indikaattorimineraaleja tavataan muissakin kivilajeissa. Erityisesti Cr-diopsidi ja oliviini ovat Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. yksinään käytettyinä hankalia indikaattoreita niiden yleisyyden vuoksi. Tutkimus indikaattorimi- particles (medium sand), eclogitic pyrope-alman- neraalien tunnistamisessa on kehittynyt pitkälle, ja dine-garnet, Mg-ilmenite, Mg- and Ti-chromite, mineraalirakeiden kemiallisen koostumuksen pe- Cr-diopside, and sometimes the less frequently rusteella voidaan varsin luotettavasti tunnistaa kim- used forsteritic (magnesium-rich) olivine. The berliittinen alkuperä. Tätä varten mineraalirakeet most important indicator mineral is obviously pitää kuitenkin analysoida mikroanalysaattorilla, diamond itself. In practice, the Cr- and Ti-py- mikä on kallista ja aikaa vievää. rope-garnets can only occur in kimberlitic rocks, Indikaattorimineraaliseurue on esiintymäkoh- but the other indicator minerals can be found in tainen. Kaikkia indikaattorimineraaleja ei tavata other rocks. Cr-diopside and olivine are particu- 186 kaikista kimberliiteistä, ja myös niiden yleisyys ja larly vague indicators when used on their own Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

C E

Indikaattorimineraalit ovat kimberliiteissä paljon ylei- Indicator minerals are much more common in kim- sempiä kuin timantit ja siksi ne soveltuvat timantti- berlites than diamonds. For that reason they can be esiintymien etsintään. Indikaattorimineraalien läpi- used in prospecting for diamond deposits. Diameter mitta 0,5–1,0 mm. Löytöpaikka: Lahtojoen kimber- of indicator minerals 0.5–1.0 mm. Locality: Lahtojoki liitti, Kaavi. A) Klinopyrokseeni. B) Pikroilmeniitti. kimberlite in Kaavi. A) Clinopyroxene. B) Picroilmen- C) Kromiitti. D) Pyrooppi. E) Kelyfiittisen kuoren ite. C) Chromite. D) Pyrope. E) Pyrope with remnants jäänteitä pyroopin pinnalla. of kelyphitic rims.

Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK. 187 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

määräsuhteet vaihtelevat laajalti. Toisinaan kim- due to their ubiquity. The research on indicator berliitissä ei ole lainkaan muita indikaattorimi- minerals has advanced so far that the chemical neraaleja kuin timanttia; toisinaan taas esiintymän composition of them can be used to identify a myöhemmät rapautumisolosuhteet ovat olleet niin kimberlitic origin with a high degree of accu- syövyttäviä, että kaikki muut indikaattorit paitsi racy. This does require the use of a microanalyzer, timantti ovat tuhoutuneet. Eri indikaattorimine- however, which is both expensive and slow. raalit kestävät eri tavalla fysikaalista ja kemiallista The paragenesis of each deposit varies. Not rapautumista. Tämä vaikuttaa indikaattorimine- all indicator minerals will be present in every raalien säilymiseen erilaisissa sedimentaatioym- kimberlite, and their amounts and share in the päristöissä ja kulkeutumiseen jokisedimenteissä composition vary widely. Sometimes all indicator ja moreenissa. minerals except diamond are absent, and some- Fennoskandian kaltaisilla hiljattain jäätiköi- times the conditions have been so corrosive for the tyneillä alueilla indikaattorimineraaleja etsitään deposit that all other indicators but diamond have useimmiten moreenista, joka on syntynyt viime been utterly destroyed. Different indicator minerals jääkauden aikana jäätikön louhimasta kallioperä- have different resistances to physical and chemi- aineksesta. Pohjamoreeni on suuntautunut jäätikön cal erosion. This affects how the indicator minerals kulkusuunnan mukaan ja soveltuu erinomaisesti in- survive different sedimentation environments and dikaattorimineraalitutkimukseen. Pohjamoreenin how they transfer in river sediments and till. sisältämät indikaattorit voivat muodostaa saman- In places like Fennoscandia, that have recently kaltaisia kulkeutumisviuhkoja kuin malmilohkareet, undergone glaciation, indicator minerals are usu- vaikka niiden pitoisuus moreenissa voi olla äärim- ally looked for in the till that was dug up from mäisen pieni, vain miljardisosien luokkaa. bedrock by the ice sheets of the last glacial period. Pohjamoreenia on yleensä helposti saatavilla, The till (basal or ground moraine) will follow käytännössä koko Suomi on moreenin peittämää. the ice sheet’s direction of travel. This makes it Pohjamoreenin päällä on hyvin usein kerros suun- an excellent source for indicator mineral surveys. tautumatonta ablaatiomoreenia, joka on syntynyt The indicators included in the basal till may form jäätikön sulaessa, tai muita maalajeja kuten hiek- migration trails akin to those of ore boulders, even kaa, soraa tai turvetta. Nämä kerrostumat voivat though their concentration in the till can be as olla useita metrejä paksuja, mikä käytännössä edel- minute as single parts per billion. lyttää kaivinkoneen tai maaperäkairauksen käyt- Basal till is often readily available – practically tämistä näytteenotossa. Näytteitä pyritään yleensä all of Finland is covered in till. The basal till is very ottamaan kallioperän pinnalta syvemmälle tasai- often topped by massive ablation moraine that sesti muutaman metrin välein, sillä indikaattorien was created when the ice sheet melted, or other pystysuuntainen jakauma moreenipatjassa saattaa soil types like sand, gravel, or peat. These layers antaa vihjeitä kulkeutumismatkan pituudesta. Teo- can be several metres thick, meaning an excava- riassa indikaattorimineraalien pitoisuus on suurin tor or ground drill must be used to take samples. moreenipatjan pohjalla aivan kimberliittiesiinty- The samples are usually taken in steps, starting män läheisyydessä, ja kun kulkeutumismatka kas- from the surface of the bedrock and proceeding 188 vaa, suurin pitoisuus siirtyy lähemmäksi pintaa. deeper in a few metres at a time. This is because Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kaavin ja Kuopion alueen lisäksi timanttipitoisia kimberliittejä on tavattu myös Kuusamosta ja Kuh- mosta. Kuvan mikrotimantteja sisäl- tävä kimberliitti on Hietalammen esiintymästä Kuusamosta.

Besides Kaavi and Kuopio areas diamondiferous kimberlites are known from Kuusamo and Kuhmo. This kimberlite with microdiamonds is from Hietalampi deposit in Kuusamo.

Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK.

Tavallisesti pohjamoreenista kerätään vähin- the vertical distribution of the indicators in the tään muutamien kymmenien kilojen painoisia till bed may indicate the distance the material has näytteitä. Yhdenkin indikaattorimineraalirakeen travelled. In theory, the concentration of indica- löytyminen on merkittävää. Prosessointimenetel- tor minerals should be highest at the bottom of mät pohjautuvat painovoimaan, sillä indikaatto- the till bed where the kimberlite deposit is, and as rimineraalit ovat ominaispainoltaan raskaampia distance from the deposit grows, the biggest con- kuin valtaosa moreenin muista mineraaleista. Ylei- centration will move closer to the surface. sesti käytettyjä konsentrointimenetelmiä ovat tä- A typical minimum sample batch of basal rypöytä, painovoimaerotin (Knelson), erilaiset moraine weighs a few dozen kilograms. Finding spiraalirikastimet, raskasnesteseparointi ja vaskaus. even a single grain of indicator minerals is sig- Indikaattorimineraalit tunnistetaan konsentraa- nificant. The samples are processed using gravity, teista mikroskopoimalla. as the specific gravity of the indicator minerals is Tunnistus perustuu väriin, kidemuotoon ja greater than the majority of the minerals present in morfologiaan. Tunnistus varmennetaan yleensä till. Common concentration methods include the 189 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

elektronioptisella analyysilla, joko pyyhkäisy- percussion table, the gravity separator (Knelson), elektronimikroskooppiin (SEM) liitetyllä ener- various spiral concentrators, heavy-liquid sepa- giadispersiivisellä spektrometrillä (EDS) tai mik- ration, and panning. Indicator minerals are then roanalysaattorilla (EMP). Indikaattorimineraalien identified from the concentrates with a microscope. kemiallinen koostumus ei kerro pelkästään rakeen They are identified based on their colour, crys- kimberliittisestä alkuperästä, vaan antaa myös ar- tal form, and morphology. The results are usually vokasta tietoa isäntäkiven timanttipotentiaalista. confirmed using electron optics, either with an Timantteihin liittyvien indikaattorimine- energy-dispersive spectrometer (EDS) attached to raalien tietyt alkuainepitoisuudet ovat erittäin a scanning electron microscope (SEM) or a micro- merkittäviä; esimerkiksi Cr-pyrooppi-granaa- analyzer (electron microprobe; EMP). The chemical tin nikkelipitoisuus on suoraan yhteydessä sen composition of indicator minerals is not only indic- kiteytymislämpötilaan. Tiedetään, että timan- ative of their kimberlitic origin, but will also be a tin pysyvyysalueella maapallon vaipan lämpötila sign of the parent rock’s potential for diamonds. on 1 050–1 200 astetta. Mikäli huomattava osa Certain elements and their level of concen- Cr-pyrooppien rakeista on kiteytynyt tuossa läm- tration in the diamond indicator minerals are pötilassa, voidaan päätellä, että kimberliitti on saat- more significant: for example the nickel content tanut temmata mukaansa ainesta timanttipitoisesta of Cr-pyrope-garnet is directly linked to its crys- vaipan vyöhykkeestä. tallisation temperature. This can be compared to Timanttiesiintymän arvon määritys poikkeaa the fact that the mantle’s zone where diamonds muiden malmiarvioiden tekemisestä. Timanttipi- remain stable has a temperature range of 1,050– toisuuden määrittämisen lisäksi on tarkkaan selvi- 1,200 °C. If much of the Cr-pyrope grains have tettävä yksittäisten kiteiden myyntiarvo, sillä niistä crystallised in those temperatures, it is likely that lasketaan esiintymän rahallinen arvo malmiton- the kimberlite may have grabbed material from a nia kohti. Suomen esiintymien timantit ovat jää- diamond-bearing zone in the mantle. neet ulkomaisten kaivosyhtiöiden omistukseen. The value appraisal of a diamond deposit Siksi GTK:ssa on voitu tehdä vain alustavaa kuva- differs from other ore deposits. In addition to analyysiä aikaisemmin löydetyistä timanteista ote- determining the quantity of the diamonds, it is tuista valokuvista. vital to carefully analyse the commercial value Kaavin, Kuopion, Lentiiran, Kuhmon, Kuu- of individual crystals, as they will determine the samon ja Pohjois-Kuusamon alueilta on löy- deposit’s cash value per tonne of ore. Foreign detty 46 kimberliittistä esiintymää. Vuonna 2012 mining companies have retained control over Fin- kimberliittiesiintymistä 30 testattiin timanttien land’s diamond deposits. This has restricted GTK’s esiintymisen suhteen, ja peräti 29 todettiin ti- activities only to preliminary photographic doc- manttipitoisiksi. Kaavin ja Kuopion kimberlii- umentation and image analysis of the extracted teistä on löydetty timantteja yhteensä noin sata diamonds. karaattia (20 g), joista pelkästään Lahtojoelta noin 46 kimberlitic deposits have been discovered 70 karaattia. Timantteja arvioidaan tähän men- around Kaavi, Kuopio, Lentiira, Kuhmo, Kuusamo, nessä löytyneen Suomesta noin 6 700 kappaletta. and Pohjois-Kuusamo. In 2012, 30 of the kim- 190 Suurin osa niistä on Kaavin Lahtojoelta, jossa ti- berlite deposits had been tested for diamonds and Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Lahtojoen kimberliittiesiintymää on koelouhittu monen all but one were found to contain diamonds. The kaivosyhtiön toimesta. Kuva on vuodelta 2008. Kaavi and Kuopio kimberlites have yielded a total Lahtojoki kimberlite deposit has been test quarried by of 100 carats (20 grams) of diamonds, of which many mining firms. Photo from the year 2008. 70 carats have come from Lahtojoki alone. So far Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK. Finland’s diamond tally is estimated to be around 6,700 crystals. Most of these have come from Lah- manttien keskimääräinen läpimitta on vain noin tojoki in Kaavi. The largest crystal found was 5.3 yksi millimetriä. Kookkain tähän mennessä löy- millimetres across and weighed 1.2 carats. This tynyt kide on läpimitaltaan 5,3 millimetriä (1,2 came from a kimberlite in the Kuopio-Kaavi area. karaattia). Se on peräisin eräästä Kuopion–Kaavin Over half of Finland’s kimberlite deposits seudun kimberliitistä. contain diamonds, and diamond-bearing kim- Yli puolet suomalaisista kimberliittiesiinty- berlites have been found in all three rock types mistä sisältää timantteja, ja timanttipitoisia kimber- in the kimberlite group. Most of the diamonds liittejä on tavattu kaikista kolmesta kimberliittisten found in Finland were microdiamonds, i.e. their kivilajien ryhmästä. Suurimmaksi osaksi Suomesta diameter was less than 0.8 millimetres. For the löydetyt timantit ovat olleet pieniä mikrotimant- record, a mantle rock pebble, xenolith, was dis- teja eli halkaisijaltaan alle 0,8 millimetriä. Mai- covered in the kimberlite in Lahtojoki that had a nittakoon, että Kaavin Lahtojoen kimberliitistä spectacular concentration of diamonds – approxi- 191 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

on löydetty maapallon vaipasta noussut kivilaji- mately one per cent of the total volume! In carats, kappale, jonka timanttipitoisuus oli huikea: noin this would amount to 90,000 carats per tonne. yksi tilavuusprosentti! Karaatteina ilmaistuna ti- This diamond-rich sample of eclogite was made manttipitoisuus oli 90 000 karaattia tonnissa. of bright orange-red garnet, two different pyrox- Tuo timanttipitoinen eklogiitti-kivilajin kap- ene minerals, and several serpentine minerals. pale koostuu kirkkaan oranssin punaisesta gra- The diamond crystals in Kaavi and Kuopio naatista, kahdesta eri pyrokseenimineraalista ja have a diameter between five and 0.3 millimetres. serpentiinimineraalista. The most common size is about one millimetre. Kaavin ja Kuopion alueen timanttikiteet ovat Most of the crystals are colourless, brownish, or yel- tavallisimmin värittömiä, ruskehtavia tai kellertä- lowy. Rare green, pink, and nearly black diamonds viä. Harvinaisuutena on tavattu vihertäviä, vaalean- have also been encountered. The diamonds have a punaisia ja lähes mustia timantteja. Timanteissa high concentration of impurities, mineral inclu- on runsaasti epäpuhtauksia; mineraalisulkeumia, sions: silicates, and dark ore minerals. More often silikaatteja ja tummia malmimineraaleja. Kide- than not the diamond crystals are octahedrons muodoiltaan timantit ovat yleisimmin oktaedreja, or dodecahedrons or something in between. The dodekaedreja tai niiden välimuotoja. Harvinaiset rare cubic diamonds can be considered agglom- kuutiomaiset timantit voidaan tulkita oktaedris- erations of octahedral crystals. A small number of ten kiteiden yhteenkasvettumiksi. Pieni osa kiteistä crystals also exhibit twinning. Crystal clusters and on kaksostuneita. Kidekokoumat ja samalla moni- the resulting complex shapes are frequently found mutkaiset muodot ovat Lahtojoella erityisen ylei- in Lahtojoki. The concave surfaces and particular siä. Joidenkin timanttien koverat pinnat ja niiden surface streaking of some of the diamonds suggest pintarakenteiden erityinen viirukkeisuus viittaavat that they have been separated from crystal clusters. niiden irronneen nimenomaan kiteiden yhteenkas- Black and round carbonados (“black diamonds”) vettumista. Mustia, pyöreähköjä niin sanottuja kar- have not been found in Lahtojoki. bonadotyypin muotoja Lahtojoelta ei ole havaittu. The diamond crystals of Kaavi and Kuopio Kaavin ja Kuopion alueen timanttikiteet ovat are highly corroded. From 930 diamonds, only 18 varsin syöpyneitä. Yhteensä 930 timantista syöpy- per cent were pristine octahedrons. The share of mättömiä oktaedrimuotoja on vain 18 prosenttia. pristine crystal samples in different pipes ranges Eri piipuissa timanttikiteiden syöpymättömyysaste from 14 to 24 per cent. In contrast, the num- on 14–24 prosenttia. Sitä vastoin tuorepintaisia ber of fresh-faced fragments was low among murtokappaleita on vain vähän kiteiden jou- the crystals. This is because the majority of the kossa. Tämä johtuu siitä, että valtaosa timanteista diamonds occur as loose crystals in the kimber- esiintyy irrallisina kiteinä kimberliitissä. Kivilajina lite. Kimberlite itself is a brittle rock, meaning kimberliitti on haurasta, jolloin siinä olevat timan- its diamond cargo will more than likely remain tit säilyvät yleensä ehjinä koekaivoksen murskauk- intact in exploratory crushing and the subsequent sessa ja sitä seuranneessa rikastuksessa. Kimberliitin enrichment process. Any diamonds in the rock erillisissä kivilajisulkeumissa eli ksenoliiteissa esiin- inclusions of kimberlite, xenoliths, are more sus- tyvät timantit rikkoutuvat murskauksessa helpom- ceptible to crushing than those deposited in the 192 min kuin kimberliitissä olevat timantit. kimberlite itself. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Kari A. Kinnunen Koruja Kaavin raakatimanteista

Lokakuussa 2002 esiteltiin Helsingin Katajanokan häämes- suilla koemarkkinointitarkoituksessa ensimmäiset kotimaiset timanttikorut. Koruihin oli istutettu hiomattomia millimetrin kokoisia Kaavin Lahtojoen raakatimanttiki- teitä. Korut oli suunnitellut Timo Nupponen ja ne oli valmistanut Eva Thorénin yritys A & G Mining. Suomi on ainut Euroopan maa, jolla olisi hyvät mahdollisuudet omaan timantintuotantoon. Ruotsia ja Nor- jaa lukuun ottamatta muualta Euroopasta on geologisesti arvioiden vain vähäiset mahdollisuudet löytää taloudellisesti kiinnostavia timanttiesiintymiä. Kotimaisia briljanttihiottuja timantteja voitaisiin myydä todistetusti kotimaisena materiaalina. Esimerkiksi jokai- Kaavin Lahtojoen kimberliitin indikaattorimineraaleja, pyrooppeja ja kromidiopsideja, hiomattomina hopea- sen Kanadan timantin reunukseen kaiverretaan lasersä- riipuksissa. teellä Polar Bear -tunnus. Jos Suomessa timantintuotanto käynnistyy, niin meilläkin voidaan päätyä vastaavaan käy- Silver jewellery made of uncut indicator minerals, pyrope and chrome diopside, from Lahtojoki kimberlite, Kaavi. täntöön. Jonkinlainen joutsen-tunnus tai -lippu tulee varmaan aikanaan löytymään suomalaisista timanteista. Korujen valmistaja | Manufacturer: Eva Thorén, A&G Mining. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Diamond jewellery made of Kaavi uncut diamonds

The first domestic diamond jewellery was showcased in October 2002 at the wedding expo held in Katajanokka in Helsinki as a marketing test. The diamonds used in the jewellery were uncut raw crystals from Lahtojoki in Kaavi with a diameter of one millimetre. The jewellery was designed by Timo Nupponen and they were manufactured by A&G Mining owned by Eva Thorén. Finland is the only country in Europe with a good chance of diamond production. Barring Norway and Swe- den, the countries in Europe have a low likelihood of find- Kaavin Tähti -hopeakorut, joissa keskellä hiomaton Lah- tojoen timanttikide. ing diamond deposits that could be commercially viable. Domestic brilliant-cut diamonds could be sold as cer- Kaavin Tähti (Kaavi Star) silver jewellery with uncut dia- tified domestic material. For example, the diamonds in mond crystal from Lahtojoki in centrum. Canada are laser engraved with the Polar Bear symbol Korujen valmistaja | Manufacturer: Eva Thorén, A&G Mining. on their edge. It is likely that a similar practice would Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. be adopted in Finland if domestic diamond produced got started. Future Finnish diamonds would probably be marked with a swan or flag symbol. 193 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Muuramen vihreä Green amazonite amatsoniittigraniitti granite in Muurame

Satu Hietala ja Kari A. Kinnunen Satu Hietala and Kari A. Kinnunen

matsoniitti on vihreää mikrokliinimaasäl- mazonite is green microcline feldspar that Apää, jota käytetään koruissa ja koriste-esi- Ais used in jewellery and decorative items neissä kauniin vihreän värinsä vuoksi. Muuramen due to its beautiful colouration. The amazonite Ketunkorvelta tavattavaa amatsoniittia kutsutaan found in Ketunkorpi in Muurame is known as Muuramen vihreäksi graniitiksi. Amatsoniittia the green granite of Muurame. Amazonite is esiintyy myös Lounais-Suomen Laitilan rapa- also found adjacent to the pegmatite deposits in kivialueiden pegmatiittiesiintymien yhteydessä, rapakivi areas in Laitila in southwestern Finland, Iniön lähellä Medelholmenin saarella ja Kaak- on the island of Medelholmen near Iniö, and kois-Suomessa Kotkan topaasipegmatiitin yhtey- among the topaz pegmatite of Kotka in south- dessä. Lisäksi amatsoniittia on tavattu Espoosta eastern Finland. Some amazonite has also been niin sanotusta Soukan malmista. Amatsoniitin väri found in the so-called Soukka ore in Espoo. The on yleensä hyvä, mutta eräillä löytöpaikolla aurin- colour of amazonite is generally of good qual- gonvalo on haalistanut mineraalia. ity, but sunlight may fade the colour of the min- Muuramen vihreä graniitti soveltuu koruja eral at some sites. koristekivikäyttöön parhaiten suurehkoina kap- The green granite of Muurame works best in paleina. Yksittäisiä amatsoniittikiteitä ei ole juu- jewellery and decorations as large pieces. Single rikaan käytetty korukivinä. Vaikka Muuramen amazonite crystals have seen limited use as gem- vihreä graniitti on mikrokliinigraniittia, se ei ole stones. Although the green granite of Muurame syntynyt magmaattisesti, vaan metasomaattisesti is microcline in nature, its mode of origin is not eli kuumien liuosten vaikutuksesta. Amatsonii- magmatic, but metasomatic, i.e. created by the tiksi muuttumisen ovat aiheuttaneet kapeat mal- action of hot solutions. Rock has transformed to mijuonet, joiden reunamilla kivi on muuttunut. amazonite on the boundaries of thin ore veins. Malmijuonet koostuvat kuparikiisusta, sinkkivälk- The ore veins are composed of chalcopyrite, keestä, lyijyhohteesta ja rautakiisuista. sphalerite, galena, and iron sulphides. Muuramen amatsoniittigraniitti sisältää The Muurame amazonite granite is com- 60 prosenttia kalimaasälpää, 30 prosenttia kvartsia, posed of 60 per cent potassium feldspar, 30 per viisi prosenttia plagioklaasia ja yhteensä viisi pro- cent quartz, five per cent plagioclase, and a total of senttia biotiittia, kloriittia, kiillettä ja malmimine- 5 per cent biotite, chlorite, mica, and ore minerals. raaleja. Amatsoniittikiteet ovat kivessä suurehkoina The amazonite crystals occur as porphyroblasts, hajarakeina eli porfyroblasteina. Rakeiden ym- large individual grains in the rock. The grains pärillä on pieniä plagioklaasikiteitä, joilla on are surrounded by myrmekitic rims (vermicular myrmekiittinen rakenne. Kiven perusmassassa quartz in plagioclase intergrowths). The matrix of amatsoniittia ei esiinny. Amatsoniitin väri aiheu- the rock contains no amazonite. The amazonite is 194 tuu sen rakenteessa esiintyvästä pienestä määrästä coloured by small amounts of lead present in its Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Vihreää graniittia Muuramesta. Hionta: Pekka Suho- Green granite from Muurame. Cutting: Pekka Suho- nen, Jyväskylän kivikerho. nen, Jyväskylä rock club.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. lyijyä. Siinä on myös mikroskoopilla havaittavia structure. It also contains microscopic inclusions lyijyhohdesulkeumia. of galena (lead sulphide). Muuramen lisäksi sekä Laukaan että Kor- In addition to Muurame, small amazonite pilahden alueelta Jyväskylän pohjoispuolelta feldspar deposits have been located in the Laukaa tunnetaan muutamia pieniä amatsoniittimaasäl- and Korpilahti areas north of Jyväskylä. All these päesiintymiä, jotka liittyvät Muuramen tapaan ka- known deposits are related to thin ore veins. The peisiin malmijuoniin. Niiden amatsoniittia ei ole amazonite of the latter deposits has not been used käytetty koruihin. in jewellery. 195 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Talvivaaran kaivoksen Thulite of the thuliittikivi Talvivaara mine

Satu Hietala ja Kari A. Kinnunen Satu Hietala and Kari A. Kinnunen

huliitti on ruusunpunainen, mangaanipitoi- hulite is a rose-red variant of zoisite rich in Tnen zoisiitin muunnos. Sotkamon Talvivaa- Tmanganese. The quartzite of the construc- ran kaivoksen kiviaineslouhoksella esiintyy kvart- tion aggregate quarry of the Talvivaara mine in siitissa korukiveksi soveltuvaa thuliittikiveä, joka Sotkamo contains gem-quality thulite that resem- muistuttaa rodoniittia. Löydön tekivät Talvivaaran bles rhodonite. This material was discovered by kaivoksen geologit vuonna 2013. Thuliitti tunnis- geologists of the Talvivaara mine in 2013. GTK’s tettiin GTK:n tutkimuslaboratoriossa ja Kuopion Mineralogical Laboratory and Layman’s Sample yksikön kansannäytetoimistossa. Office in Kuopio identified the thulite. Talvivaaran sepelilouhoksen thuliittikivi esiin- The thulite rock of the Talvivaara macadam tyy kvartsiitin hydrotermisesti muuttuneissa lii- quarry occurs in hydrothermally altered joints. kuntosaumoissa. Niissä zoisiitti on paikoin pu- The joints contain red zoisite, whereas the clino- naista ja klinozoisiitti enimmäkseen harmaata. zoisite is mostly grey. Some thulite from Talvivaara Talvivaran thuliittikiveä on jonkin verran hiottu, has been cut, and it polishes well. The dominant ja kivi myös kiillottuu hyvin. Aineksen päämine- minerals, zoisite and clinozoisite, have a hardness raalit zoisiitti ja klinozoisiitti ovat kovuudeltaan close to quartz, and polish is high in both degree kvartsin luokkaa, joten kiveen saa hiottaessa kiil- and durability. tävän ja kestävän pinnan. Thulite is rather uncommon in Finland and Suomessa thuliitti on varsin harvinainen ja it has mostly been found in skarn rocks. The sitä on löydetty enimmäkseen karsikivistä. GTK:n first thulite discovery in Finland was made by pääkemisti Lauri Lokka julkisti ensimmäisen thu- Lauri Lokka, head chemist of GTK, in Töölö in liittilöydön Helsingin Töölöstä vuonna 1943. Seppo I. Lahti on tutkinut Etelä-Suomen uudem- Thuliittikiveä Talvivaaran kaivoksen pia löytöpaikkoja. Eniten thuliittilöytöjä on Suo- kiviaineslouhokselta. Läpimitta: 8 cm. messa tehnyt mineraaliharrastaja Väinö Kotilainen. Parhaimmat kiteet on löydetty Vantaan Fazerilasta. Thulite rock from aggregate quarry of the Talvivaara mine. Diameter: 8 cm. Hyviä thuliittikarsikiviä on nähty myös Vantaan Silvolan tunnelityömaalla ja Vantaan Katriinantien Näyte | Sample: Timo Railamo. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. tietyömaalla. Havaintoja mahdollisista thuliiteista on myös Kurikan Lehtivuorelta, jossa on tavattu thuliittipitoisia irtokiviä, Siikaisten Otamosta ja Pyöröhiottua Talvivaaran thuliittikiveä. Helsingin Herttoniemestä sekä Meilahdesta. Cabochon cut thulite rock from Tal- Maailmalta thuliittia löydettiin ensimmäisen vivaara mine. kerran Norjasta vuonna 1820. Se nimettiin thu- Näyte | Sample: Timo Railamo. 196 liitiksi myyttisen Ultima Thulen mukaan, joka an- Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

197 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Thuliittikiteitä Vantaan Fazerilan karsilohkareessa. Kiteiden korkeus: 2,6 mm.

Thulite crystals in a skarn boulder from Fazerila, Vantaa. The height of the crystals: 2.6 mm.

Näyte | Sample: Väinö Kotilainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Helsinki. Seppo I. Lahti has studied the newer sites discovered in southern Finland. Gem hobbyist Väinö Kotilainen has made the most thulite discoveries in Finland. The finest crystals were found in Fazerila in Vantaa. Good-quality thulite skarn rocks have also been seen in the Silvola tunnel site and Katriinantie roadwork, both in Vantaa. Potential thulite findings have also been recorded in Herttoniemi and Meilahti in Helsinki, from Siikainen Otamo and in Kurikka Lehtivuori where thulite-bearing boulders were found. Thulite was discovered for the first time in 1820 in Norway. It was named thulite after the mythical Ultima Thule, the Ancient Greek word tiikin Kreikassa tarkoitti Skandinaviaa. Thuliitti on for Scandinavia. Thulite is the national stone of Norjan kansalliskivi, sillä Telemarkin esiintymä on Norway, as the deposit in Telemark is extensive varsin laaja ja kivi korkealaatuista. Norjassa thuliitti and high quality. In Norway, thulite is found in esiintyy 1 600 miljoonaa vuotta vanhan gneissin a quartzite-rich section of gneiss that is 1,600 kvartsiittipitoisessa osassa. Sen väri vaihtelee ja million years old. Its colouration ranges from a vaaleanpunaisesta tummemman punaiseen. Väri light pink to a dark red. The red gets deeper as on sitä tummempi, mitä enemmän kivi sisältää the manganese content rises. Thulite is used as a mangaania. Thuliitista valmistetaan koruja, kuten gemstone as cabochons and pearls, and decora- pyöröhiontaisia cabouchoneita ja helmiä sekä ko- tive items and ornamental carvings are made of riste-esineitä ja kaiverruksia ornamentteihin. the material.

198 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Myloniittista kvartsi-epidoot- tikiveä Iisalmelta. Korun val- mistus: Iisalmen Korukivi Ay.

Mylonitic quartz-epidote rock from Iisalmi. Making of the jewel: Iisalmen Korukivi Partnership.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Iisalmen myloniittinen Striped quartz-epidote kvartsi-epidoottikivi rock in Iisalmi

Satu Hietala Satu Hietala

isalmen alueen kallioperää leikkaa kymmeniä he Iisalmi bedrock has a fracture zone that Ikilometrejä pitkä ruhjevyöhyke, joka alkaa Nil- Tis dozens of kilometres long; the zone starts siästä ja jatkuu Lapinlahden kautta Iisalmelle. Iisal- from Nilsiä and continues to Iisalmi through Lapin- men Pohjoisvuoren–Kurnunvuoren vyöhykkeen lahti. The quartz-epidote rock in the Kurnun- kvartsi-epidoottikivi on syntynyt voimakkaissa vuori zone of Pohjoisvuori in Iisalmi is the result 199 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

kallioperän tektonisissa liikunnoissa ja metaso- of multiple phases of geological processes. Known maattisissa prosesseissa. Tätä vahvasti hiertynyttä as raitaepidootti (“striped epidote”), the rock can kiveä kutsutaan myloniitiksi. Siirrosruhjeeseen be used in jewellery, decorative items, and utilities. liittyy myös runsaasti juonikvartsia, jota on aika- This quartz-epidote rock is a heavily sheared type, naan louhittu ilmeisesti lasiteollisuuden tarpeisiin. i.e. a mylonite. Abundant vein quartz also occurs Myloniitin värit vaihtelevat kellanvihreästä in the fault zone, which has been excavated at vihreään tai tummanvihreään. Kivi on rakenteel- one time and apparently used in the glass industry. taan raitaista. Siinä kvartsipitoiset raidat vuorot- The colour of the mylonite ranges from yel- televat epidoottipitoisten raitojen kanssa. Hiotun lowish-green to green and dark green. Due to kiven pinnassa on lasimainen kiilto, jolloin kiven the fragmentation of the bedrock, the rock is raidat ja eri värisävyt korostuvat. Kallioperän mostly used to make small jewellery and other rikkonaisuuden vuoksi myloniitista valmistetaan items, where it serves well. The deposit has been lähinnä vain koruja ja pieniä esineitä, kuten pa- exploited for about twenty years. In addition to periveitsiä, kokousnuijia, juustohöyliä, veitsiä ja jewellery, the material is used in the handles of puukonkahvoja. Iisalmen kvartsi-epidoottikivi- letter openers, gavels, cheese-cutters and knives. esiintymä on ollut tuotannossa parinkymmenen The mylonite has a hardness of nearly seven on vuoden ajan, ja kivi tunnetaan kauppanimellä rai- the Mohs scale and is hence suitable for use in taepidootti. Kovuutensa puolesta (Mohs 7) mylo- rings. The rock has a striped appearance. It con- niitti soveltuu myös sormuskiveksi. tains quartz-bearing stripes that alternate with Puhtain, lähes kvartsiittimainen myloniitti, epidote-bearings veins. When polished, the rock on ruhjeen keskiosassa. Vaaleanvihreä kvart- will reveal a vitreous lustre, which emphasises si-epidoottikivi on liuskeista ja lamellimaista. the stripes and shades of colour in the gemstone. Kvartsi-epidoottiraitojen paksuus vaihtelee mil- The quartz-epidote rock of Iisalmi was created limetrin murto-osista muutamaan millimetriin. by extreme tectonic movements and metasomatic Paksuimmat raidat ovat kvartsia. Joissakin vyö- processes. hykkeissä mineraalien paljoussuhteet vaihtelevat The purest, nearly quartzitic mylonite is ja lamellisuus sekä raitaisuus ovat vahvasti poimut- located in the middle parts of the zone. Light- tuneita. Raitojen värierot aiheutuvat päämine- green quartz-epidote rock has a schistose and raalien, kvartsin ja epidootin, määrien vaihtelusta. lamellar structure. The thickness of the quartz-epi- Myös epidootin värivaihtelu antaa kivelle eri vih- dote layers varies from fractions of a millimetre reän sävyjä. to a few millimetres. Quartz stripes are the thick- est ones. The relative amounts of minerals vary by zone, which may cause the lamellae and stripes to become heavily folded. The difference in colour between the layers is caused by the respective amounts of quartz and epidote, the dominant minerals. The natural variation of colour in epidote adds an additional range of green hues. 200 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Ametistibreksiaa Länkipohjasta Amethyst breccia from Länkipohja, Jämsästä. Läpimitta: 5 cm. Jämsä. Diameter: 5 cm.

Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Breksiat ja myloniitit Breccias and mylonites korukivinä as gemstones

Seppo I. Lahti Seppo I. Lahti

aikka maamme peruskallio on turvallista, lthough our bedrock is safe, ancient, and Vvanhaa ja vakaata, se koostuu lukuisista Astable, it is a mosaic of adjoining segments mosaiikkimaisesti yhteen liittyneistä kallioloh- of bedrock. The segments are separated by frac- koista. Niiden välillä on murros- ja siirrosvyöhyk- ture zones and fault lines that have been gouged keitä, jotka mannerjäätikkö on kovertanut laak- out by continental ice sheets to form valleys and soiksi ja järvialtaiksi. Toisinaan näissä maankuoren lake basins. Sometimes the rocks created in these heikkousvyöhykkeissä syntyneet kivet ovat värik- weaker zones of the crust are colourful and so käitä ja rakenteeltaan niin kauniita, että niitä käy- beautiful in structure that they can be used in tetään koruissa. jewellery. Kalliolohkojen liikkuessa toisiaan vasten hau- The movement of bedrock segments against raissa olosuhteissa kivet murtuvat kappaleiksi ja one another will break fragile rock into fragments vähitellen hienojakoiseksi kivijauhoksi. Kun kul- and slowly mill it into a fine powder. When angu- 201 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

mikkaat kivilajimurskaleet myöhemmin iskostuvat lar crushed rock later cements to form a solid toisiinsa kiinni kiinteäksi kovaksi kiveksi, syntyy rock, this becomes tectonic breccia and the tektonista breksiaa ja hienosta kivijauheesta mikro- remaining powder becomes microbreccia. The breksiaa. Syvällä kallion raoissa vedestä saostuneet crushed fragments are bound together by minerals mineraalit, kuten kalsiitti, kvartsi, prehniitti, epi- like calcite, quartz, and prehnite and the minerals dootti- ja zeoliittiryhmien mineraalit, sitovat ki- of the epidote and zeolite groups that precipitated vien murskaleita yhteen. from water deep into the cracks of the bedrock. Kallion murtuessa ja uudelleen iskostuessa The breccias formed by the breaking and syntyneet breksiat ovat kauniita ja suosittuja ko- reforming of rock are beautiful and popular gem- rukiviä. Kivilajikappaleiden koko, rakeitten muoto stones. The colour of the reformed rock and the sekä väri ja iskoksen väri saattavat vaihdella suu- size, shape of grain, and colour of the rock frag- resti. Breksia soveltuu korujen valmistukseen ments vary greatly. Breccia is especially usable varsinkin silloin, kun sekä murskaleet että niitä in jewellery when both the fragments and their sitova mineraaliaines ovat värikkäitä, kuten Kitti- binding material are colourful, as is the case for län Vuossavaaran jaspisbreksiassa, jossa punaisia jas- the jasper breccia of Vuossavaara in Kittilä, where pismurskaleita sitoo valkoinen kvartsi. red jasper fragments are bound together by white Breksian kvartsi on yleensä valkoista, harmaata quartz. tai väritöntä. Epidootin väri vaihtelee laajasti vih- The quartz in breccia is typically white, grey, reän eri sävyissä ja siinä voi olla täplinä tai raitoina or colourless. The colour of epidote has a wide erilaisia tummia mineraaleja, kuten sarvivälkettä, range of green hues and it may include spots or kloriittia tai hematiittia, taikka sulkeumina vä- stripes of various darker minerals like hornblende, rikkäitä maasälpärakeita ja sivukiven kappaleita. chlorite, or hematite or inclusions of reddish feld- Toisinaan epidoottia on siirrosvyöhykkeitten ki- spar and fragments from adjoining rock. In some vissä paksuina, jopa useiden senttimetrien levyi- cases epidote occurs as massive veins several cen- sinä massamaisina suonina. Breksia on kovaa ja timetres thick in the rocks of a fault line. As a hard kiillottuu hyvin, joten siitä voi tehdä varsin näyt- and well-polishing material, breccia can be fash- tävän näköisiä pyöröhiontaisia korukiviä. ioned into exquisite cabochon gemstones. Siirros- ja hiertoliikuntojen yhteydessä syvä- Dark minerals created by displacement and kivien tummat mineraalit, etenkin tumma kiille shearing, biotite (dark mica) in particular, tend eli biotiitti, kloriittiutuvat ja hajoavat vähitellen to chloritise and gradually disintegrate when kokonaan kuumien vesiliuosten ja kaasujen vai- acted upon by hot aqueous solutions and gases. kutuksesta. Kemiallisissa reaktioissa kiilteen rauta Chemical reactions may bind iron from mica into voi sitoutua osaksi epidoottiin tai osaksi hematiit- epidote or hematite, goethite, or other similar tiin, goethiittiin ja muihin samantapaisiin mine- minerals that will occur in rock as small particles, raaleihin, jotka värjäävät pieninä hiukkasina kivet pigments, that give the rock reddish, brownish, or punertavaksi, ruskehtavaksi tai kellertäväksi. yellowy colour. Kun maasälpärikas syväkivi, joka ei sisällä pal- The breaking of a plutonic rock with low jon kvartsia, rikkoutuu maankuoren liikunnoissa, quartz content may generate a very fine micro- 202 voi syntyä hyvin hienorakeista mikrobreksiaa. Jos breccia. A red variety will make the rock difficult Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Polarisaatiomikroskooppikuva ultramyloniitin mikrorakenteesta. Kuva-alan leveys: 3 mm. to discern from microcrystalline quartz, jasper that is deposited by hot iron-bearing aqueous solu- Microtexture of ultramylonite under polarizing tions in rock gaps in shallower parts of the crust. microscope. Picture width: 3 mm. The jasper-like veins in faults are either clearly Löytöpaikka | Locality: Tapiola, Espoo. defined or they may gradually transition to micro- Löytäjä | Finder: Peter Sorjonen-Ward, GTK. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. breccias that contain microscopic rock fragments. Mylonites differ in appearance from breccias in that the mylonites are always schistose or se on punertavaa, kiveä saattaa olla vaikea erottaa striped. Breccias form closer to the surface in mikrokiteisestä kvartsista, jaspiksesta, jota saostuu fragile faults. Mylonites, on the other hand, are kuumista rautapitoisista vesiliuoksista maankuoren formed deeper in the crust where temperature pintaosissa kallion rakojen täytteeksi. Siirrosten and pressure are higher, meaning the rock caught jaspismaiset suonet ovat selvärajaisia tai saattavat in fault faces is not broken but undergoes plastic vaihettua asteittain pieniä mikroskooppisia kivila- deformation. The limit between mylonites and jifragmentteja sisältäviksi mikrobreksioiksi. breccia rocks is thought to be around a depth of Myloniittiset kivet poikkeavat ulkonäöltään 10–15 kilometres and a temperature of 300–400 breksioista siinä, että ne ovat aina liuskeisia tai degrees Celsius. 203 Jaspismaista ultramyloniittia Kurikasta. Läpimitta: 6 cm. raitaisia. Breksiat syntyvät lähempänä maanpintaa hauraissa siirroksissa. Myloniitit puolestaan muo- Jasper-like ultramylonite from Kurikka. Diameter: 6 cm. dostuvat syvemmällä maankuoressa korkeammissa paine-lämpötilaolosuhteissa, jolloin siirrospintojen Löytäjä | Finder: Veikko Myllyniemi. välissä kivi ei rikkoudu vaan muovautuu plastisesti. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Raja myloniittisten ja breksiarakenteisten kivien välillä ajatellaan olevan 10−15 kilometrin syvyy- dessä ja 300−400 Celsius-asteen lämpötilassa. The rock fragments in coarse mylonites are Karkearakeisissa myloniiteissa kivilajipala- round and elongated, unlike the sharp breccias. set ovat pyöristyneitä ja venyneitä eivätkä terä- The porphyroclasts (mineral grains) and mica väsärmäisiä kuten breksioissa. Mineraalirakeet eli flakes may continue to grow in the direction porfyroklastit ja kiillesuomut saattavat jatkaa kas- of the fault’s movement. The mylonitization of vuaan siirrosliikkeen suunnassa. Karkeiden syvä- coarse plutonic rocks may form rocks with stripes kivien myloniittiutuessa niistä voi tulla raitaisia, or gneiss or schistose features. Mylonites are clas- gneissimäisiä tai liuskeita muistuttavia kiviä. My- sified according to the ratio of crushed matrix to loniittisten kivien luokittelussa huomioidaan rock fragments and the degree of recrystallization 204 hienontuneen perusmassan ja kivilajipalasten mää- in the rock material. According to the amount of Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

räsuhde sekä kiven uudelleenkiteytymisaste. Jos crushed matrix, rocks are often called either a pro- kivi sisältää vain vähän hienoksi jauhautunutta ki- tomylonite (little crushed matrix), orthomylonite viainesta, sitä kutsutaan usein protomyloniitiksi, (abundant crushed matrix), or ultramylonite (rock runsaasti hienoa kiviainesta sisältävää ortomylo- formed from extremely fine-grained material). niitiksi ja äärimmäisen hienorakeisesta kiviaineesta Many colourful mylonites are suitable for use syntynyttä kiveä ultramyloniitiksi. as gemstones. Faulting may leave the rock with Monet värikkäät myloniittiset kivet soveltuvat folds, stripes, or a strong stretch pattern that can korujen valmistukseen. Siirrosliikunnoissa kiveen be seen in the fault’s direction of movement. Cab- voi syntyä poimurakenteita, raitaisuutta tai voima- ochons will look particularly interesting if they kas viivausrakenne eli venymä, joka näkyy siirtymän contain microfaults or gaps filled with quartz suunnassa. Pyöröhiotut kivet ovat mielenkiin- and epidote veins. Ultramylonites come from toisen näköisiä varsinkin, jos niissä on mikro- rocks that have been crushed and ground into siirroksia tai kvartsi- ja epidoottisuonia rakojen an extremely fine mass, and red ultramylonites täytteinä. Ultramyloniittinen kivi on ruhjoutunut greatly resemble jasper and microbreccia. Very hyvin hienorakeiseksi massaksi ja punertavat ultra- fine-grained reddish-brown gem mylonites are myloniitit muistuttavat suuresti jaspista ja mikro- common in the fracture zones of southern Fin- breksiaa. Korukiviksi soveltuvia punaruskeita, land. A particularly attractive orange ultramylonite hyvin hienorakeisia myloniitteja on yleisesti has been found as loose rocks in northern and Etelä-Suomen ruhjevyöhykkeissä. Pohjois- ja central Ostrobothnia; this variety comes from the Keski-Pohjanmaalta on löytynyt irtokivinä eri- sheared quartz-porphyry veins of fault lines. tyisen kaunista oranssia ultramyloniittia, joka The solutions in rock cavities will begin to on syntynyt kvartsiporfyyrijuonten hiertyessä grow mineral grains in high temperature and siirrosvyöhykkeissä. pressure conditions, and the resulting recrystal- Huokosliuosten vaikutuksesta korkeissa pai- lisation forms blastomylonites, mylonite gneisses, ne-lämpötilaolosuhteissa mineraalirakeet alka- and phyllonites. It is not always possible to tell vat kasvaa, ja kiven uudelleen kiteytyessä syntyy these apart from the metamorphic rocks common blastomyloniitteja, myloniittigneissejä ja fylloniit- to the region. The augen-gneisses with oblong teja. Aina näitä ei välttämättä pysty erottamaan reddish potassium feldspar granules found in the tavallisista alueellisessa metamorfoosissa synty- Archaean region of eastern Finland are the result neistä kivistä. Itä-Suomen arkeeisella alueella ta- of shearing. They are called augen-gneisses due vattavat soikeita punertavia kalimaasälpärakeita to the lenticular shape of the feldspar minerals sisältävät silmägneissit ovat hiertoliikunnoissa in the rock. Fine-grained variants can achieve a syntyneitä kiviä. Kivessä olevien maasälpämi- remarkable enough look that they can be used neraalien linssimäisen muodon vuoksi kiveä in jewellery. nimitetään silmägneissiksi. Pyöröhiottuina hie- norakeiset muunnokset saattavat olla rakenteeltaan niin erikoisia ja kauniita, että soveltuvat korujen raaka-aineeksi. 205 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Ankeleen sepentiinikivi Serpentine rock in Ankele

Satu Hietala Satu Hietala

ieksämäen alueen kalkkikivilouhoksista on ulticoloured serpentine rock has been Plöydetty monen väristä serpentiinikiveä. Eri- Mfound in the Pieksämäki carbonate rock tyisesti Ankeleen louhoksen serpentiini on kau- quarries. The serpentine of the Ankele quarry in niin moniväristä. Yleisimpiä ovat vihreän ja keltai- particular has an attractive multi-coloured qual- sen eri sävyt, mutta myös sinertävää ja vaaleanpu- ity. Various hues of green and yellow are the nertavaa serpentiiniä on löytynyt. Serpentiinikivi most common, but blue and pinkish serpentine on melko yleistä. Sitä tavataan kalkkilouhoksissa has been discovered as well. Serpentine rock itself juonina, pahkuina ja linsseinä. Se koostuu serpen- is rather prevalent. It is found in carbonate quar- tiiniryhmän mineraaleista, GTK:n laboratoriotut- ries as veins, domes, and lenses. The deposits are kimusten perusteella pääosin antigoriitista. made of minerals in the serpentine group; mostly Serpentiinimineraalit muodostavat mikroki- antigorite, according to GTK laboratory testing. teisen massamaisen kiven, joka parhaimmillaan The serpentine minerals form a massive on läpikuultavaa. Ankeleen marmorin serpentii- microcrystalline rock that may have an attrac- nikivestä voi hioa pyöröhiontaisia kiviä ja siihen tive translucent appearance. The serpentine rock saa hyvän kiillon huolimatta kiven pehmeydestä. of the Ankele marble can be cabochon cut and it Ankeleen louhokselta on löytynyt myös puhtaan also polishes well in spite of the material’s relative valkoista, liistakkeina esiintyvää hiontakelpoista softness. Strips of polishable, pure-white diopside diopsidia. Siihen saa hyvän kiillon, joka parhaim- have also been found in the Ankele quarry. This millaan on silkkimäinen. Jos oikein onnistaa, diop- variety takes to polishing well and can achieve a sidiin saattaa saada hiottua kissansilmäilmiön. silky lustre. With luck, the diopside can be pol- Pieksämäen alueelta tunnetaan useita kar- ished to show chatoyance (cat’s eye). bonaattikiviesiintymiä, joista osaa on louhittu Many carbonate rock deposits are known jo 1800-luvulla maanparannusaineeksi. Alueella in the Pieksämäki region, some of which were on nykyisin yksi toiminnassa oleva karbonaat- already mined in the 1800s for use as soil enrich- tikivilouhos. Geologisesti karbonaattikivet ment. One carbonate rock mine still remains in sijaitsevat svekofennisella pääalueella Savon lius- operation today. In geological terms, the carbonate kealueen itäosassa. Savon jakson kivilajiseurueet rocks are located in the primary Svecofennian ovat 1 905–1 880 miljoonaa vuotta vanhoja. area in the eastern part of the Savo schist area. Pieksämäen alueen laajimmat karbo- The rock series of the Savo sequence are approx- naattikiviesiintymät sijaitsevat kiillegneis- imately from 1,905 to 1,850 years old. siympäristössä. Näistä suurin esiintymä on The largest carbonate rock deposits in the kymmenisen kilometriä pitkä ja 300−400 met- Pieksämäki region occur in a mica-rich gneiss riä leveä Ankele–Tervalampi-karbonaattikivijakso. environment. The largest of these deposits is the Ankeleen–Tervalammen kalkkikivijakso kulkee Ankele-Tervalampi carbonate rock zone that is 206 kiillegneississä välikerroksena. Kalkkikiven sivu- approximately 10 kilometres long and 300 to 400 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Punertavaa Ankeleen serpentiinikiveä Pieksämäeltä polarisaatiomikroskoopissa. Kuvaleveys: 0,7 mm. metres wide. The Ankele-Tervalampi carbonate Reddish serpentine rock from Ankele, Pieksämäki under rocks are in the mica gneisses as interlayers. Sev- polarizing microscope. The width of the picture: 0.7 mm. eral of the carbonate rock layers reach 15 to 30 Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. metres in thickness, and many more are one to three metres thick. They are interspersed with quartz feldspar gneiss, diopside-amphibolite, and kivenä, muodostuman reunoilla, on vanhoja vul- metachert and skarn. Calcite and dolomite rock kaanisia kiviä, mustaliusketta, basalttisia kiviä eli layers alternate in the deposit. amfiboliitteja ja karsikiviä, kuten diopsidiamfibo- The rocks of the carbonate rock series are liittia ja diopsidigneissiä. Muodostumassa sisem- clearly visible in the Ankele opencast quarry, pänä on useita 15−30 metrin paksuisia ja monia where dolomite rock is the main product. Car- 1−3 metrin paksuisia karbonaattikivikerrok- bonate rocks are usually calcite-dolomite rocks sia. Kerrosten väleissä on kvartsimaasälpägneissiä, with alternating layers of calcite and dolomite. 207 Läpikuultavaa serpentiinikiveä Pieksämäen Montolan kalkkikivestä. Pyöröhiottu tummanvihreä serpentiinikivi (40 mm) ylhäällä vasemmalla on Sodankylästä. diopsidiamfiboliittia sekä metasertti- ja karsi- osueita. Kalsiittikivi- ja dolomiittikivikerrokset Translucent serpentine rock from Montola limestone quarry, Pieksämäki. Dark green serpentine rock vuorottelevat kerrostumassa. cabochon (40 mm) on the upper left corner is from Karbonaattikiviseurueen kivet ovat hyvin nä- Sodankylä. kyvissä Ankeleen avolouhoksella, jossa louhinnan Kokoelma | Collection: Seppo I. Lahti, GTK. kohteena on dolomiittikivi. Karbonaattikivet ovat Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. yleensä kalsiittidolomiittikiviä, joissa kalsiitti- ja dolomiittikerrokset vuorottelevat. Karbonaattiki- vikerrosten välissä on runsaasti serpentiini- sekä The carbonate rock layers have numerous ser- kvartsijuonia. Muita louhoksen alueelta tavattavia pentine and quartz veins between them. Other mineraaleja ovat kondrodiitti, flogopiitti, diopsidi, minerals found in the quarry’s area are chon- tremoliitti, oliviini, grossulaari, titaniitti, wollas- drodite, phlogopite, diopside, tremolite, olivine, toniitti, sekä harvemmin kuparikiisu ja magne- grossular-garnet, titanite, and wollastonite with 208 tiitti. rare occurrences of chalcopyrite and magnetite. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Tohmajärvi–Kiteen Pegmatites of the alueen pegmatiitit Tohmajärvi-Kitee region

Satu Hietala Satu Hietala

ohjan Kalkkitehdas Oy:n andalusiittitutki- n 1969 Lohjan Kalkkitehdas Oy discovered Lmusten yhteydessä vuonna 1969 Tohmajär- Iberyl-bearing pegmatite veins in Kalliiset, the ven kunnan eteläosasta, Kalliisten alueelta löytyi southern part of the Tohmajärvi municipality. beryllipitoisia pegmatiittijuonia. Ensimmäinen The first complex pegmatite was found in 1971 kompleksipegmatiitti löytyi vuonna 1971 silloi- by the old ore division of GTK during boul- sen Geologisen tutkimuslaitoksen malmiosaston der surveys. Heikki Karvonen was the boulder lohkaretutkimusten aikana. Tällöin lohkare-et- prospector who came across a pegmatite outcrop sijä Heikki Karvonen löysi punaista turmaliinia with red tourmaline near the municipal border sisältävän pegmatiittipaljastuman läheltä Kiteen ja between Kitee and Tohmajärvi. The pegmatites of Tohmajärven kuntien rajaa. Kiteen–Tohmajärven the Kitee-Tohmajärvi region have not been com- alueen pegmatiitteja ei ole hyödynnetty taloudel- mercially exploited. lisessa mielessä. The Kitee-Tohmajärvi region’s bedrock Kiteen ja Tohmajärven alueen kallioperä consists of Karelian metasediments: volcanics, koostuu karjalaisista metasedimenteistä: vulka- dolerites, and Karelian plutonic rocks. There are niiteista, diabaaseista ja karjalaisista syväkivistä. some 500 pegmatite outcrops in the area. Many Kiteen alueella on täydellinen sarja syväkiviä ultra- of these pegmatites contain interesting and rare emäksisistä kivistä graniitteihin ja pegmatiitteihin. minerals, as well as metals needed in high-tech- Alueella on paljastuneena noin 500 pegmatiittia. nology applications. Useat näistä pegmatiiteista sisältävät mielenkiin- As precious and gemstones, the pegmatites’ toisia, harvinaisia mineraaleja ja hi-tech-metalleja. beryl, chrysoberyl, spodumene, and tourmalines Näistä koruja jalokiviä ajatellen mielen- of different colours are of the most interest. The kiintoisimpia ovat pegmatiiteissa esiintyvä berylli, local tourmaline is often black, but red and green krysoberylli, spodumeeni ja eriväriset turmaliinit. tourmaline have also been found. Scarce samples Turmaliini on väriltään usein mustaa, mutta myös of the precious red tourmaline, rubellite, have punaista sekä vihreää turmaliinia on löytynyt. been found. No precious variants of the other Näistä harvinaisuutena on tavattu vain vähän jalo- minerals have been discovered so far. Regardless, kiviluokan punaista turmaliinia, rubelliittia. Muista these minerals are popular among gem and min- mineraaleista ei niiden jalompia muunnoksia ole eral hobbyists. The most collected minerals are vielä löydetty. Nämä mineraalit ovat kuitenkin beryl, the various phosphate minerals, and lith- kivi- ja mineraaliharrastajien suosiossa. Kerätyim- ium minerals such as spodumene. piä mineraaleja ovat berylli, erilaiset fosfaattimi- Beryl is the most common of the minerals neraalit sekä litiummineraalit, kuten spodumeeni. containing rarer elements with occurrences in 66 Harvinaisia alkuaineita sisältävistä mineraa- pegmatites. Pegmatite “E” of Surmasuo is particu- leista yleisin on berylli, jota esiintyy 66 pegma- larly rich in beryl. Beryl is often found jointly 209 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Joensuun kivikerho eräällä Kiteen monista pegmatiittiesiintymistä.

Joensuu rock club visits one of the pegmatite occurrences in Kitee.

Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK.

tiitissa. Näistä Surmasuon E-pegmatiitti sisältää with the lamellar albite variant, cleavelandite. erityisen paljon berylliä. Berylli esiintyy usein le- Beryl is opaque but comes in a variety of colours. vymäisen albiitin eli cleavelandiitin yhteydessä. Frequently it is yellowish-green or greyish-white. Berylli on läpinäkymätöntä mutta väreiltään vaih- Gem beryl has not yet been found, but solid and televaa. Yleisesti se on väriltään kellertävän viher- intact opaque beryl can be cabochon cut. tävää tai harmaan valkoista, mutta eniten litiumia The pegmatite also contains a minor quantity sisältävissä pegmatiiteissa on lisäksi punertavaa of spodumene and lepidolite, and the tin-bear- berylliä. Vielä toistaiseksi ei ole löydetty jalobe- ing mineral cassiterite can be found around its rylliä, mutta ehjää, läpinäkymätöntä berylliä voi quartz cores. Amblygonite and manganotanta- pyöröhioa. lite are also present in the pegmatite. Lepidolite Pegmatiitissa on lisäksi vähän spodumeenia ja has also been found in one pegmatite with red lepidoliittia; kvartsisydänten ympärillä on tinami- tourmaline and spodumene. Lepidolite has a neraalia, kassiteriittia. Lisäksi pegmatiitista löytyy beautiful purple colour. The chances of finding amblygoniittia ja manganotantaliittia. Yhdestä pu- gemstones in the pegmatites of this region look naista turmaliinia ja spodumeenia sisältävästä peg- very promising. matiitista on tavattu myös lepidoliittia. Lepidoliitti on väriltään kauniin sinipunaista. Alueen pegma- 210 tiiteista on hyvät mahdollisuudet löytää korukiviä. Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Hirvenluu soveltuu valmistelu- töiden jälkeen korumateriaaliksi. Läpimitta: 36 mm.

Elk bone can be used as a gem material after preparation. Diameter: 36 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Hirvenluu Elk bone

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

uu on puun ja kiven rinnalla ihmiskunnan n addition to wood and stone, bone is one of Lvanhimpia raaka-aineita. Kivikautta pitäisikin Ithe oldest raw materials used by humans. The oikeammin nimittää luu- ja puukaudeksi. Ovatpa Stone Age could more appropriately be called the arkeologit kutsuneet luuta kivikauden muoviksi. Bone and Wood Age. Bone has even been called Esihistoriallisena aikana luuta todella tarvittiin. “the plastic of the stone age” by some archaeol- Siitä nikkaroitiin korujen ohella monenlaisia tar- ogists. Bone was indeed in high demand in pre- ve-esineitä kuten neuloja, veitsiä, ongenkoukkuja, historic times. It was used to make jewellery but lusikoita, kampoja ja nappeja. Luun liukenemi- also utilities like needles, knives, fishhooks, spoons, nen Suomen yleensä happamassa maaperässä on combs, and buttons. Due to the acidity of the soil tuhonnut suurimman osan korukäyttöön työste- in Finland, the bone used in historical jewellery tyistä luukappaleista. has usually been destroyed. Nykyäänkin korumateriaalina käytetään sa- Even today elk bone gathered by local hunters tunnaisesti hirvenluuta, jota on saatu paikallisilta is occationally used in jewellery. When polished, metsästäjiltä. Hiottu hirven sääriluu muistut- bone from the elk tibia resembles ivory and works 211 Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

Puukon kahva on tehty hirvenluusta, helat rauta- The knife handle is made of elk bone, fittings of meteoriitista ja terä damastiteräksestä. an iron meteorite and blade of Damascus steel.

Valmistaja | Maker: Esko Heikkinen. Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK.

taa norsunluuta ja se soveltuu koruihin parem- better in jewellery than antler bone. Compared min kuin hirvensarvi. Norsun syöksyhampaisiin to elephant tusks, the elk tibia contains more fat. verrattuna hirven sääriluussa on enemmän ras- Therefore elk bone must be boiled first and then vaa. Rasvan vuoksi hirvenluu täytyy ensin keittää bleached with hydrogen peroxide. It can only be ja sitten valkaista vetyperoksidilla. Vasta tämän jäl- worked on after it has been prepared. The bone keen sitä voidaan työstää. Työstämiseen kelpaavat can be fashioned using woodworking tools, saws, puutyökalut, sahat ja viilat, sillä hirven luun Moh- and files, as the Mohs hardness of elk bone is only sin kovuus on vain 2,5, kuten ihmiskynsi. 2.5 – the same as human nails. Hirvenluu voidaan erottaa norsunluusta mik- A simple microscope is needed to tell elk roskoopilla, koska hirvenluussa on huokosia, jotka bone apart from ivory, as the elk bone will have puuttuvat norsunluusta. Norsunluussa puolestaan pores that are absent from ivory. The ivory will voidaan erottaa kasvuviivoja, joita taas ei ole hir- also have growth stripes that are not present in venluussa. Huokoset mahdollistavat hirvenluun the elk bone. Elk bone can be dyed thanks to värjäämisen. Monet kiviharrastajat ovat huoman- its porous structure. Many gem hobbyists have neet hirvenluun käyttökelpoisuuden ja alkaneet noticed how useful elk bone is and have started hyödyntää sitä korumateriaalina. Vain muutamat using it to make jewellery. Only a few Finnish 212 korumuotoilijat ovat hyödyntäneet sitä Suomessa, jewellers have used elk bone in their work; an Itä- ja Keski-Suomi • Eastern and Central Finland

kuten oululainen kultaseppä ja gemmologi Petri exception is goldsmith and gemmologist Petri Tuovinen, joka piti hirvenluukoruistaan näytte- Tuovinen, who held an exhibit of his elk bone lyn vuonna 2006. Kiinassa hirven sääriluuta käyte- jewellery in 2006. In China, elk tibia is now tään nykyään norsunluun sijaan pikkuveistoksiin, used instead of ivory to make small carvings, koska norsunluun käyttö on kielletty norsujen as the ivory trade has been banned to protect suojelemiseksi. elephants.

Kirjallisuus • References

Alviola, R. & Lahti, S. I. 1991. Uusi suomalainen korukivi, O’Brien, H. E. & Tyni, M. 1999. Mineralogy and nuummiitti. Kivi 9 (4), 22−29. Geochemistry of Kimberlites and Related Rocks from Henn, U. & Bank, H. 1993. Faceted dark-green uvarovite Finland. In: Gurney, J. J., Gurney, J. L., Pascoe, M. D. & from Outokumpu, Finland. Australian Gemmologist 18 (5), Richardson, D. H. (eds) Proceedings of the 7th International 142−143. Kimberlite Conference, Cape Town. Cape Town: Red Rood Design, 625–636. Kinnunen, K. A. 2000. Tarinaa Suomen timanteista. Kivi 18 (4), 10−18. Paavola, J. & Leinonen, S. 2001. Iisalmen Pohjoisvuoren– Kurnunvuoren alueen kvartsi-epidootti-kivi. Kivi 19 (2), Kinnunen, K. A. 2001. Photographic interpretation of 26−28. morphology and surface textures of diamond crystals from Kaavi kimberlite province in Finland. In: Autio, S. (ed.) Peltonen, P., Kinnunen, K. A. & Huhma, H. 2002. Petrology Geological Survey of Finland: Current Research 1999–2000. of two diamondiferous eclogite xenoliths from the Lahtojoki Geological Survey of Finland, Special Paper 31, 41−46. kimberlite pipe, eastern Finland. Lithos 63 (3−4), 151−164. Kinnunen, K. A. 2002. Kotimaisen timantin geologiaa. Kello Peltonen, P., Kontinen, A., Huhma, H. & Kuronen, U. 2007. & Kulta 5/2002, 10−14. Outokumpu revisited: new mineral deposit model for the mantle peridotite-associated Cu-Co-Zn-Ni-Ag-Au sulphide Kinnunen, K. A. 2006. Ruskakivi. Ilomantsista löydetty deposits. Ore Geology Reviews 33, 559−617. korukäyttöön soveltuvaa metaserttiä. Kivi 24 (1), 10−16. Treloar, P. J. 1987. The Cr-minerals of Outokumpu – their Kinnunen, K. A. 2006. Jouni Kivelän Kemijärven chemistry and significance. Journal of Petrology 28 (5), korukivilohkareet. Kivi 24 (2), 10−11. 867–886. Kinnunen, K. A. 2006. Kainuussa kaadetun hirven sääriluu Tyni, M. 1997. Diamond prospecting in Finland – a review. päätyi arvokoruun. Kivi 24 (1). 24 p. In: Papunen, H. (ed.) Mineral Deposits: Research and Kinnunen, K. A. & Tyni, M. 2008. Matti Tyni’s Exploration , Where do They Meet? Proceedings of the 4th photomicrographs of diamond crystals from Kaavi area, SGA Meeting, 789–791. Finland. Geological Survey of Finland, archive report Ustinov, V. N. 2015. Terrigenous diamond-bearing rocks of M19/4611/2008/33. 18 p. Available at: http://tupa.gtk.fi/ the Siberian, East-European and African platforms. Nauka, raportti/arkisto/m19_4311_2008_33.pdf 531 p. (In Russian) Kinnunen, K. A., Hietala, S. & Tiljander, M. 2013. Talvivaaran Vartiainen, R. 1993. Tutkimustyöselostus Paltamon kunnassa punainen korukivi thuliittia. Mineralia 2 (3), 26–28. valtausalueella Kainuanmäki 1, kaiv. rek. nro 5026/1 Lahti, S. I. 1998. Epidootti korukivenä. Kivi 14 (2), 12−22. suoritetuista korukivitutkimuksista. Geological Survey of Lehtonen, M. L. 2004. Kaavin Lahtojoen sekä Kuhmon Finland, archive report M06/3432/93/1/43. 16 p. Seitaperän kimberliittien indikaatiot pohjamoreenissa. Vartiainen, R. 1996. Kotimainen kordieriitti − aliarvostettu Geologi 56 (4−5), 92–103. vai ylihinnoiteltu? Kello- ja Kultasepänala 1996/4, 25−26. Lehtonen, M. L. 2005. Kimberlites in Finland: Information Vartiainen, R. 1998. Viinamäen kordieriittiesiintymän about mantle of the Karelian Craton and implications for tutkimukset Pielaveden Säviällä, kaivosrekisterinumero diamond exploration. Geological Survey of FInland. 31 p. 4928/1. Geological Survey of Finland and Pielaveden (dissertation) Kordieriitti Ky, Report of Investigation. 2 p. Lehtonen, M. L. 2006. Miten timantteja etsitään? Kivi 24 (1), Vartiainen, R. 2001. Ioliittia Suomesta. Kivi 19 (4), 16−21. 17–23. Vuorelainen, Y. 1962. Pakinaa Suomen jalokivistä I. Maunu, U. & Riihimäki, M. 2001. Myloniitin käyttö koruja Kultaseppien Lehti, 1962/ 5, appendix Gemmologien koristekivenä. Kivi 19 (2). 25 p. työsaralta n:o 1. O’Brien, H. 2015. Kimberlite-hosted diamonds in Finland. Vuorelainen, Y. 1963. Notes on the gem variety of the Outo- In: Maier, W. D., Lahtinen, R. & O’Brian, H. (eds) Mineral kumpu chrome diopside. Journal of Gemmology 9, 42−43. Deposits of Finland. Elsevier, 345−375. 213 214 Länsi-Suomi

Satu Hietala

äntisen Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kal- lioperän synty liittyy noin 1 900 miljoonaa vuotta sit- Lten tapahtuneeseen mantereisen ja merellisen laa- tan törmäykseen. Muinaisen valtameren pohjalle kerrostuneet savi- ja hiekkakerrokset kiteytyivät vuorijonopoimutuksessa liuskeiksi ja gneisseiksi, kalkkiliejut karbonaattikiviksi. Meren- pohjan repeämiin purkautuneiden basalttisten tulivuorikivien ja merellisten tulivuoriketjujen kivet muuttuivat metavulkanii- teiksi. Osa merikerrostumista suli kokonaan ja kiteytyi uudelleen syväkiviksi sekä juonikiviksi. Nämä geologiset proses- sit ovat olleet lähtökohta alueen koruja jalokiviesiintymien synnylle.

Western Finland

Satu Hietala

he formation of the bedrock in western Finland, South Ostrobothnia, and Ostrobothnia has its roots in the col- Tlision of the continental and oceanic plates some 1,900 Portugali-hiontainen (161 viis- million years ago. During the folding that gave rise to a moun- tettä) Kuortaneen Kaatialan pegmatiitin sitriini. Läpimitta: 46 mm. tain range, the clay and sand sediment on the bottom of the ancient ocean crystallised into schists and gneisses while the Citrine with portuguese cut (161 lime mud crystallised into carbonate rocks. The basaltic volcanic facets) from Kaatiala pegmatite in Kuortane. Diameter: 46 mm. rocks that erupted through the cracks in the seabed and rocks from the oceanic volcano chains crystallised into metavolcanics. Hionta | Cutting: Tauno Paronen. Kokoelma | Collection: Paronen, GTK. Some of the oceanic formations melted and recrystallized Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. into plutonic rocks and dike rocks. These geological processes 215 Länsi-Suomi • Western Finland

Kirjomaasälpää Kaatialan pegmatiittilouhoksesta Etelä-Pohjanmaalla on pitkät perinteet Suo- Kuortaneelta. Hiotun kiven läpimitta: 5 cm. men keraamisen teollisuuden raaka-aineiden Graphic granite from Kaatiala pegmatite quarry tuotannossa. Alueella on ollut useita maasälpälou- in Kuortane. Cabochon diameter: 5 cm. hoksia. Tunnetuimpia ovat Kuortaneen, Alavuden Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. ja Seinäjoen alueen graniittipegmatiitit, joista on louhittu maasälpää ja kvartsia kymmenien vuosien ajan. kick-started the creation of the region’s precious Suurimpia ja pisimpään toimineita louhok- and gemstone deposits. sia ovat olleet Kuortaneen Kaatialan sekä Peräsei- South Ostrobothnia has a long history as a näjoen Haapaluoman maasälpälouhokset. Näistä producer of raw materials for the Finnish ceramic Kaatiala oli toiminnassa yhteensä 26 vuotta, vuo- industry. Many feldspar quarries have operated in sina 1942−1968. Haapaluoman louhos oli toi- the region. The most famous of these have used minnassa pidempään, yhteensä 35 vuotta vuosina the Kuortane, Alavus, and Seinäjoki granite peg- 216 1962−1997. Alavudella on toiminut useita maa- matites to quarry feldspar and quartz for decades. Länsi-Suomi • Western Finland

Korsnäsin lyijykaivoksen liitukautisen luo- lan kalsiittikiteitä. Kiteiden pituus: 3 cm.

Calcite crystals in a cave of Cretaceous age in Korsnäs lead mine. Crystal length: 3 cm.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

The largest and longest-running quarries are the feldspar quarries of Kaatiala in Kuortane and Haapaluoma in Peräseinäjoki. Kaatiala ran for a total of 26 years, 1942–1968. The Haapaluoma quarry was operated for even longer, a total of 35 years between 1962–1997. Alavus has been the home of many feldspar quarries, including the ones in Mäkivuori, Pollari, and Tepunkallio. Their yields have been relatively small, however. There was also a small quarry in Viitalankylä in Nurmo. Four small feldspar and quartz quarries operated in Pentinvuori in Nurmo 1938–1939. Many of these old feldspar quarries act as tourist sites today. Although their quarrying days are behind them, the waste rock piles they left behind are a treasure trove of precious and gemstones – keen eyes can spot stones that can be cabochon cut or even faceted, and there are crystals and rare minerals to collect. These quarries are being reused in the best way possible. sälpälouhoksia, esimerkiksi Mäkivuorella, Polla- Precious and gemstone minerals associated rissa ja Tepunkalliolla. Näiden louhintamäärät ovat with pegmatites include beryl, topaz, kunzite (a olleet varsin pieniä. Myös Nurmon Viitalankylässä gem variety of spodumene), tourmaline, quartz on sijainnut pieni louhos. Nurmon Pentinvuoressa (in all its colours), and graphic granite. Other oli neljä pientä louhosta, joista saatiin maasälpää ja gemstones related to plutonic rocks are the many kvartsia vuosina 1938−1939. variants of granite such as unakites, and the gar- Monet näistä vanhoista maasälpälouhoksista net and microcline moonstone deposits found in toimivat tänä päivänä turistilouhoksina. Vaikka granites, schists, and gneisses. louhostoiminta on loppunut, louhosten jätekivi- There are also many deposits connected to kasat toimivat edelleen koruja jalokivien aar- metamorphic rocks in the region. Gneisses, beau- reaittoina ja niistä löytyy pyörö- ja viistehiontaan tifully coloured schists, and metavolcanics have sopivaa ainesta sekä kiteitä ja harvinaisia mineraa- provided interested hobbyists with good raw 217 Länsi-Suomi • Western Finland

Prehniittikiveä Lautakankaalta Kurikasta. leja keräilykappaleiksi. Louhokset ovat siten uu- Pyöröhiotun kiven läpimitta: 6 cm. siokäytössä mitä parhaimmalla tavalla. Prehnite rock from Lautakangas in Kurikka. Pegmatiitteihin liittyviä koruja jalokivi- Cabochon diameter: 6 cm.

mineraaleja ovat muun muassa berylli, topaasi, Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. spodumeenin jalokivimuunnos kunziitti, turmaliini, kvartsi värimuunnoksineen ja kirjomaasälpä. Muita syväkiviin liittyviä korukiviä ovat gra- material for a long time. One historically notable niitin monet muunnokset kuten unakiitit sekä gemstone is the rhodonite of Vittinki in Ylistaro. graniittien, liuskeiden ja gneissien granaatti- ja The attractive pink rhodonite has been used as a mikrokliinikuukiviesiintymät. gemstone for a long time. The rhodonite of Vit- Alueella on myös runsaasti metamorfisiin eli tinki remains one of the most beautiful gemstones muuttuneisiin kivilajeihin liittyviä esiintymiä. in Finland. So far bedrock gemstone deposits have Kauniinväriset liuskeet, gneissit sekä metavulka- only been found in South Ostrobothnia. niitit eli tulivuorisyntyiset kivet ovat tarjonneet The carbonate rocks that crystallised due to 218 alan harrastajille sopivaa hionta- ja keräilymate- the forming of mountains from the lime for- Länsi-Suomi • Western Finland

riaalia jo pitkään. Eräs historiallisesti merkittävä mations of the ancient sea are a vital raw mate- korukivimateriaali on Ylistaron Vittingin rodoniit- rial for fertilizers but also a source of gemstones tikivi. Kauniin vaaleanpunaista rodoniittikiveä on and minerals. The best-known limestone mines in käytetty korukivenä hyvin pitkään. Vittingin ro- western Finland are the quarries in Kurikka, Ala- doniittikivi on yksi Suomen kauneimmista koru- järvi, Vimpeli, and Siikainen. They have yielded kivistä. Kalliosta sitä on löydetty korukiviluokassa calcite crystals, serpentine, and the rare jasper toistaiseksi ainoastaan Etelä-Pohjanmaalta. and amethyst. The old lead mine of Korsnäs is Muinaisen valtameren kalkkikerrostumista also related to the lime bearing rocks. The parent vuorijonopoimutuksessa kiteytyneet karbonaat- rock of the Korsnäs ore is a carbonate rock that is tikiviesiintymät ovat paitsi tärkeitä lannoitteiden crossed by pegmatite veins. Exquisite crystal clus- raaka-aineiden lähteitä myös korukivien ja mi- ters have been found in the Korsnäs mine, as well neraalien löytöpaikkoja. Länsi-Suomen kalkki- as rare collectable minerals, and even the waste kaivoksista tunnetuimpia ovat Kurikan, Alajärven piles have yielded gem amethyst and high-qual- ja Vimpelin sekä Siikaisten louhokset. Näistä on ity smoky quartz. löytynyt kalsiittikiteitä, hiontakelpoista serpentii- Gemstones are also found in the sediments of niä sekä harvinaisuutena jaspista ja ametistia. Kalk- the region. Sand and gravel deposits often con- kipitoisiin kiviin liittyy myös Korsnäsin vanha tain samples of quartz in many colours. Yellow lyijykaivos. Korsnäsin malmin isäntäkivenä on quartz, the municipal stone of Seinäjoki, is found karbonaattikivi, jota leikkaavat pegmatiittijuonet. in abundance as rounded stones that have been Korsnäsin kaivoksesta on löytynyt ainutlaatuisen sculpted by the movements of the glacial ice sheet hienoja kidesykeröitä ja harvinaisia keräilymine- and water. Jasper and chalcedony boulders have raaleja sekä kaivoksen jätekasoista jalokiviluokan been found in the dozens, but their origin remains ametistia ja korkealaatuista savukvartsia. unknown.Significant gemstone bearing pegmatites Alueen maaperän irtaimissa maalajeissa tava- may remain undiscovered even in South Ostro- taan myös korukiviä. Hiekka- ja soraesiintymistä bothnia, as the local bedrock is typically hidden löytyy usein irtokivinä erivärisiä kvartseja. Sei- under a thick and far-reaching layer of sediment. näjoen kuntakiveksi nimettyä keltakvartsia löy- Another category of gemstones is made of the tyy runsaasti jääkauden aikaisen mannerjäätikön rocks found in the impactites born of meteorite liikkeen ja veden pyöristäminä kivimukuloina. impacts. The impactites of the Lappajärvi impact Jaspis- ja kalsedonilohkareita on löytynyt useita include polishable chalcedony and kärnäite, kymmeniä, mutta niiden lähtöalue on vielä tun- impact melt rock that is used as both a gemstone tematon. Merkittäviä jaloja korukiviä sisältäviä and natural stone. pegmatiittejakin voi olla vielä löytymättä myös There are many active gem hobbyist associa- Etelä-Pohjanmaan alueella, jossa maa peittää kal- tions in western Finland that have spent decades liota yleisesti paksuna ja laaja-alaisena kerroksena. exploring and utilising the gemstone deposits Oman korukivityyppinsä muodostavat myös of the region. New deposits have also been dis- meteoriittitörmäyksissä syntyneistä impaktiittiki- covered thanks to the activity of the associations. vilajeista löytyvät kivet. Lappajärven impaktiiteista These associations maintain the hobby by host- löytyy muun muassa hiontakelpoista kalsedonia ing different events, such as mineral festivals and 219 Länsi-Suomi • Western Finland

Suomen historiallisten rautaruukkien kuonalasi on usein kauniin sinistä ja soveltuu paikalliseksi korukiveksi. Kuvassa sekä sulakiveä, kärnäiittiä, jota käytetään paitsi koon Oravaisten Kimon rautaruukin historiallista lasikuonaa.

rukivenä myös rakennuskivenä. Glass slag in historical Finnish ironworks is often delicate Länsi-Suomessa on monia aktiivisia koruki- blue in colour and suitable as a local gem material. This his- vikerhoja, jotka ovat vuosikymmenien ajan etsi- torical slag glass is from Kimo ironworks in Oravainen. neet ja hyödyntäneet alueen korukiviesiintymiä. Hionta | Cutting: Ann-Lis Björklund. Kivikerhojen ansiosta on löytynyt myös uusia Näyte ja koru | Sample and jewel: Satu Hietala. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. esiintymiä. Kivikerhot ylläpitävät kiviharrastusta järjestämällä erilaisia tapahtumia, kuten mineraali- päiviä, kivimessuja sekä retkiä ja esitelmätilaisuuk- shows, trips, and lectures. Lakeuden kivikerho is a sia. Paikallisesta Lakeuden kivikerho ry:stä, joka local association that was founded in 1988 and perustettiin 1988, kasvoi nopeasti Suomen mit- quickly grew into a large and active organisation. takaavassa suuri ja vireä. Kerhon jäsenten avulla Some twenty years ago the association members on läntisen Suomen korukivistä julkaistu pari- helped publish two books of the gemstones of kymmentä vuotta sitten kaksi kirjaa. Uusia löytöjä western Finland. New discoveries have been made on sen jälkeen tehty vuosittain, mutta yhteenveto annually since then, but a summary remains to be niistä on puuttunut tähän saakka. Ehkä näkyvin made. The most visible testament to the activity osoitus alueen kiviharrastajien aktiivisuudesta ovat of the region’s hobbyists is probably the munici- 220 Etelä-Pohjanmaan kuntien nimikkokivet. pal stones of South Ostrobothnia. Länsi-Suomi • Western Finland

Satu Hietala

Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK.

Alavus – kirjomaasälpä | graphic granite. Ilmajoki – unakiitti | unakite.

Etelä-Pohjanmaan kuntakivet The municipal stones of South ovat korukiviä Ostrobothnia are gemstones

Etelä-Pohjanmaan kuntakiviprojektin tuloksena The South Ostrobothnia municipal stone project vuonna 1995 valittiin yhteensä 15 kuntakiveä. Pro- came to its conclusion in 1995 with the adoption of jekti alkoi Lakeuden kivikerhon jäsenten aloitteesta 15 official municipal stones. This project was initi- vuonna 1994. Kuntien lautakunnat hyväksyivät silloi- ated by members of Lakeuden kivikerho in 1994. The sille kunnille ehdotetut kivet. Tarkoituksena oli lisätä municipal committees approved the stones sug- kuntalaisten mielenkiintoa alueensa maastosta löy- gested for the municipalities of that time. The pro- tyviin kiviin ja mineraaleihin sekä herätellä laajem- ject’s aim was to increase the interest of citizens in paa kiinnostusta kiviharrastusta kohtaan. Kaikki vali- the rocks and minerals found in their environment, tut kuntakivet ovat myös hyviä korukiviä. raising further interest in the gem hobby. All the chosen municipal stones are also gemstones.

Alavus – punainen kirjomaasälpä Alavus – red graphic granite Kirjomaasälpää esiintyy yleisimmin graniittipegmatii- Graphic granite is typically found in granite pegma- teissa. Pegmatiittien mineraalit ovat harmaa tai punai- tite. The minerals are grey or red potassium feld- nen kalimaasälpä eli mikrokliini ja kvartsi, tavalli- spar (microcline) and quartz (usually smoky quartz). sesti savukvartsi. Kirjomaasälpä on verrattain yleinen Graphic granite is a relatively common gemstone korukivi koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Alavudelta in all of South Ostrobothnia. In Alavus, it can be sitä löytyy muun muassa Kuorasjärven itäpuolelta found in the pegmatite granite of Mäkivuori, east Mäkivuoren pegmatiittigraniitista. of Kuorasjärvi.

Ilmajoki – ruusu-unakiitti Ilmajoki – rose unakite Unakiitti on graniitin epidoottipitoinen muunnos, Unakite is an epidote-rich variant of granite com- jossa päämineraaleina ovat punainen kalimaasälpä, posed of red potassium feldspar, green epidote, and vihreä epidootti sekä kvartsi. Tätä pastellinsävyistä quartz. The stone is pastel-coloured, named rose kiveä kutsutaan ruusu-unakiitiksi ja sitä löytyy Ilma- unakite (ruusu-unakiitti), and it can be found in Ilma- joelta muun muassa Pojanluomalta. joki, for example in Pojanluoma. 221 Länsi-Suomi • Western Finland

Kurikka – lumikvartsi | snow quartz. Kuortane – kirjomaasälpä | graphic granite. Lapua – sinikvartsi | blue quartz.

Kurikka – lumikvartsi Kurikka – snow quartz Lumikvartsia löytyy Kurikasta useasta paikasta: Kar- Snow quartz has been found in multiple locations huvuorelta, Pahkavuorelta ja Koirivuorelta. Muita in Kurikka: Karhuvuori, Pahkavuori, and Koirivuori. Kurikasta talteen otettuja aarteita ovat muun muassa Other gem materials found in Kurikka have been Housujärven ja Niinistönmaan ametisti ja Myllyky- the Housujärvi and Niinistönmaa amethyst, jasper- län vanhan kaivoksen jaspis-akaatti ja kalsiittikiteet. agate, and the calcite crystals of the old limestone Lehtivuorelta on löydetty thuliittia, Ikarista kordie- mine in Myllykylä. Thulite has been found in Lehti- riittia ja Niinistönmaalta irtokivinä jaspista, ruusu- vuori, cordierite in Ikari, and loose samples of jas- kvartsia, unakiittia ja prehniittiä. per, rose quartz, unakite, and prehnite have been found in Niinistönmaa. Kuortane – harmaa kirjomaasälpä Harmaa kirjomaasälpä, samoin kuin punainenkin, Kuortane – grey graphic granite koostuu maasälvästä ja kvartsista. Kuortaneella, Kaa- Grey graphic granite – like the red variety – is made tialan vanhassa pegmatiittilouhoksessa, on runsaasti up of feldspar and quartz. The old pegmatite quarry kirjomaasälpää. Louhoksen jätekivikasoista voi edel- of Kaatiala in Kuortane contains plenty of graphic leen löytää korukiviä, kuten berylliä, raitakvartsia, granite. Gemstones can still be found in the quar- ruusukvartsia, lumikvartsia, savukvartsia, turmalii- ry’s waste rock piles, including beryl, banded quartz, nia, kolumbiittia, fluoriapatiittia sekä maasälvän eri rose quartz, snow quartz, smoky quartz, tourma- muunnoksia. line, columbite, fluorapatite, and different feldspar variants. Lapua – sinikvartsi Lapuan sinikvartsi on alun perin ollut serttiä, joka on Lapua – blue quartz ilmeisesti ensin saostunut piimassana meren poh- The blue quartz of Lapua was originally chert that jalle tulivuoren läheisyydessä ja sen jälkeen kitey- probably precipitated as a silica mass onto seabed tynyt kvartsiksi. Lasimainen ja karkearakeinen sini- adjacent to a volcano and then crystallised into kvartsi on melko ehjää ja sopii hiontaan oivallisesti. quartz. Blue quartz is glassy-looking, coarse-grained, Sinikvartsia löytyy muun muassa Simpsiönvuorelta rather solid, and suitable for cutting. Blue quartz is ja Kivimäeltä sekä kallioista että lohkareista. Lapuan found in Simpsiönvuori and Kivimäki and in vari- ja Ylistaron sertteihin liittyy mangaanimineralisaa- ous cliffs and boulders. The cherts in Lapua and Ylis- tioita, joista löytyy pyöröhiontaan soveltuvaa rodo- taro occur with manganese mineralisation that yields niittia ja satunnaisesti jalokivien hiontaan soveltuvaa rhodonite (suitable for cabochons) and sometimes pyroksmangiittia ja spessartiinigranaattia. gem-quality pyroxmangite and spessartine-garnet. 222 Länsi-Suomi • Western Finland

Lappajärvi – kärnäiitti | kärnäite. Peräseinäjoki – lepidoliitti | lepidolite. Seinäjoki – keltakvartsi | yellow quartz.

Lappajärvi – kärnäiitti Lappajärvi – kärnäite Lappajärven kuntakivi kärnäiitti on samalla myös Ete- Kärnäite is both the municipal stone of Lappajärvi lä-Pohjanmaan maakuntakivi. Tämä laavamainen kivi and the provincial stone of South Ostrobothnia. This on syntynyt, kun kookas meteoriitti on törmätessään rock is derived from the molten matter left by a large sulattanut Lappajärven kallioperää noin 76 miljoonaa meteorite that impacted the bedrock of Lappajärvi vuotta sitten. Kärnäiittiä on louhittu rakennusmate- some 76 million years ago. Kärnäite has been quar- riaaliksi sekä matkamuistokiveksi ja hiottu koruiksi. ried for use in construction, souvenirs, and jewel- Kärnäiitti on saanut nimensä Kärnänsaaresta, jossa lery. Kärnäite was named after Kärnänsaari, where it sitä esiintyy kalliossa. can be found in the local outcrops.

Peräseinäjoki – lepidoliitti Peräseinäjoki – lepidolite Lepidoliitti on kauniin violetti, litiumpitoinen kiille- Lepidolite is a lithium-bearing member of the mica ryhmän mineraali. Peräseinäjoen alueelta sitä löy- group. Lepidolite has a beautiful violet colour. It is tyy Haapaluoman pegmatiittilouhokselta. Harvinai- found in the Haapaluoma pegmatite quarry in Perä- suutena sieltä voi löytää myös jalokivenä tunnettua seinäjoki. Morganite, a transparent pink gem vari- vaaleanpunaista läpinäkyvää jaloberylliä, jota kutsu- ety of beryl, can also be found in limited quantities taan morganiitiksi. Haapaluoman louhoksella esiin- in the same quarry. Red and black tourmaline can tyy myös punaista ja mustaa turmaliinia, vaalean- also be found in the Haapaluoma quarry, as well as punaista spodumeenia ja sen jalokivimuunnosta, spodumene and its gem variant, kunzite. kunziittia. Seinäjoki – yellow quartz Seinäjoki – keltakvartsi Yellow quartz is a common sight in the gravel pits Keltakvartsia löytyy yleisesti koko Etelä-Pohjanmaan of South Ostrobothnia. Rengonkylä and Kattilavuori alueen sorakuopista. Seinäjoella löytöpaikkoja ovat are two of the sites in Seinäjoki where the quartz has muun muassa Rengonkylä ja Kattilavuori. Kelta- been found. Yellow quartz has also been encoun- kvartsia tavataan myös esimerkiksi Kauhajoen Lumi- tered in Lumikangas in Kauhajoki, Niinistönmaa in kankaalta, Kurikan Niinistönmaalta ja Laihian Suti- Kurikka, and Sutikankangas in Laihia. So far all sam- kankankaalta. Toistaiseksi keltakvartsia ei ole löy- ples have been loose rock with no outcrop found. detty kalliosta vaan ainoastaan irtokivinä. Keltainen The quartz gets its yellow colour from iron oxide väri johtuu rautaoksidipigmenteistä, jotka ovat vär- pigments that colour the stone as they fill the micro- jänneet kiven tunkeutuessaan sen mikrorakoihin ja scopic cracks of the rock. huokosiin. 223 Länsi-Suomi • Western Finland

Ylistaro – rodoniittikivi | rhodonite rock. Ähtäri – unakiitti | unakite. Jalasjärvi – epidootti | epidote.

Ylistaro – rodoniittikivi Ylistaro – rhodonite rock Rodoniitti on mangaanisilikaatti ja väriltään joko rus- Rhodonite is a manganese silicate and either brown- keanpunaista tai parhaimmillaan kirkkaan vaalean- ish-red or pink. Black mineral streaks can be seen punaista. Useimmiten rodoniitin sisällä kulkee mus- in some rhodonite rock samples. Rhodonite’s hard- tia mineraalijuovia. Rodoniitti on maasälvän kovuista, ness is close to that of feldspar, making it easy to helppoa työstää, ja siitä onkin valmistettu koriste-esi- fashion into both decorative items and jewellery. neitä sekä koruja. Rodoniittikivi liittyy Ylistaron Vit- Rhodonite rock can be found from the Vittinki iron tingin rautaesiintymään. deposit in Ylistaro.

Ähtäri – unakiitti Ähtäri – unakite Ähtärin unakiitti on ulkonäöltään erilaista kuin The unakite of Ähtäri is of a different type than the Ilmajoen unakiitti. Molemmista on valmistettu Ilmajoki unakite. Both have been used in jewellery. koruja. Unakiittia esiintyy Sappion kylän eteläpuo- Unakite is found in the rock cutting of the Ähtäri- lella Ähtäri–Töysä-maantieleikkauksen kalliossa. Töysä road, south of the village of Sappio. The same Samassa maantieleikkauksessa on myös vaihtele- cutting also has epidote veins in various widths. The van levyisiä epidoottijuonia, jotka ovat lähes puh- epidote of these veins is nearly pure. dasta epidoottia. Jalasjärvi – epidote Jalasjärvi – epidootti The best sites for epidote are the gravel pits of Parhaat epidoottipaikat ovat Koskueen sorakuopissa. Koskue. Epidote has also been found in the outcrop Epidoottia löytyy myös kalliosta Madesjärven kiviai- of the Madesjärvi aggregate quarry. Epidote is a com- neslouhoksesta. Epidootti on kallioperässämme ylei- mon calcium-aluminium-iron hydroxide silicate in nen kalsium-alumiini-rautahydroksidisilikaatti. Väril- Finnish bedrock. It is usually coloured green. Epi- tään se on useimmiten vihreää. Yleensä epidootista dote gemstones are typically cabochon cut. hiotaan pyöröhiontaisia korukiviä. Isokyrö – smoky quartz Isokyrö – savukvartsi Smoky quartz is the municipal stone of both Isokyrö Savukvartsi on sekä Isokyrön että Vähäkyrön kun- and Vähäkyrö. Smoky quartz occurs as small grains takivi. Savukvartsia on pieninä rakeina graniiteissa, in granites, but in granite pegmatites it can be found mutta graniittipegmatiiteissa sitä esiintyy jopa nyr- in pieces as big as a fist, or even bigger. A peculiar kin kokoisina ja suurempinakin kappaleina. Iso- phenomenon in Isokyrö are the clay beads found kyrön erikoisuus ovat Ventelän kylästä löytyneet in the village of Ventelä – they are not man-made, 224 Länsi-Suomi • Western Finland

Isokyrö, Vähäkyrö – savukvartsi | Nurmo – antimonikvartsi | Laihia – kvartsi | quartz. smoky quartz. antimony quartz. savihelmet, jotka ovat kasvien juurien poraamia but pieces of clay that have been “drilled” by plant savikappaleita. Savihelmistä on valmistettu erikoi- roots. These pieces have been used to make spe- sia kaulanauhoja. cial necklaces.

Vähäkyrö – savukvartsi Vähäkyrö – smoky quartz Savukvartsi on myös Vähäkyrön kuntakivi. Savukvart- As previously stated, smoky quartz is also the sin lisäksi Vähäkyröstä on löydetty harvinaisuutena municipal stone of Vähäkyrö. In addition to smoky korundia. Sen löytöpaikka on Ojaniemi. quartz, scarce quantities of corundum have been found in Vähäkyrö. The corundum was discovered Nurmo – antimonikvartsi in Ojaniemi. Antimonikvartsi on kvartsia, jossa on sulkeumina metallista antimonia. Nurmon Kalliosalossa antimoni Nurmo – antimony quartz esiintyy paikoin metallisena, mikä on harvinaista, Antimony quartz is quartz that contains metallic anti- koska yleensä antimoni esiintyy vain yhdisteissä. mony as inclusions. The antimony in Kalliosalo in Lakeuden kivikerhon jäsenistä erityisesti Mauno Aro Nurmo is partially metallic, which is rare as antimony on hionut antimonikvartsista pyöröhiontaisia kiviä. is usually only found in compounds. Mauno Aro of Kvartsissa oleva antimoni kestää hionnan ja kiillot- Lakeuden kivikerho has actively made cabochons of tuu normaalisti. antimony quartz. The antimony in the quartz can be polished normally. Laihia – kvartsi Kvartsia on muun muassa Sutikankankaan sorakuo- Laihia – quartz pissa, joista on löytynyt harvinaisuuksina myös jas- Quartz is found in the gravel pits of Sutikankangas, pista ja kalsedonia. where small amounts of jasper and chalcedony have also been discovered.

225 Länsi-Suomi • Western Finland

226 Länsi-Suomi • Western Finland

Kaatialan pegmatiittiesiintymä Pegmatite deposit in Kaatiala

Satu Hietala Satu Hietala

aatialan pegmatiittigraniittiesiintymästä he first written record of the Kaatiala peg- Kensimmäinen kirjallinen maininta on 160 Tmatite is 160 years old at this point; A. E. vuoden takaa, kun A. E. Nordenskiöld mainitsee Nordenskiöld mentions it in his 1855 book, sen vuonna 1855 Suomen mineraaleja kuvaavassa Beskrifning öfver de i Finland funna mineralier. The kirjassaan Beskrifning öfver de i Finland funna mine- pegmatite of Kaatiala was also the subject of ralier. Kaatialan pegmatiitti oli myös Aarne Laita- Aarne Laitakari’s laudatur thesis in 1914. Lai- karin laudaturtyön aiheena vuonna 1914. Laita- takari later became the Director General of GTK. karista tuli myöhemmin GTK:n ylijohtaja. Maa- World-renowned mineralogist Alexis Volborth ilmankuulu mineralogi Alexis Volborth esittelee also describes the Kaatiala and Vilppula pegmatites raportissaan vuodelta 1952 myös Kaatialan ja Vilp- in his 1952 report. Ilmari Haapala mentions the pulan pegmatiitteja. Ilmari Haapala taas käsitte- Kaatiala pegmatites his 1966 dissertation, among lee vuonna 1966 väitöskirjassaan muun muassa those of Haapaluoma in Peräseinäjoki and Hun- Peräseinäjoen Haapaluoman, Alavuden Hunnakon nakko in Alavus. The geochemistry of the Kaatiala ja Kuortaneen Kaatialan pegmatiitteja. Kalervo pegmatites was studied by Kalervo Nieminen in Nieminen puolestaan tutki julkaisussaan vuodelta his publication in 1978. Finally, the Kaatiala gem 1978 Kaatialan pegmatiitin geokemiaa. Lisäksi beryl and its chemism was described by Erämetsä Olavi Erämetsä työtovereineen on kuvannut eril- et al. in their individual publication in 1973. lisjulkaisussaan vuonna 1973 Kaatialan jaloberyl- The Kaatiala gemstones are first mentioned liä ja sen kemismiä. by magazine articles written by Aarne Laitakari Kaatialan korukivet mainitaan vasta Aarne in the 1950s. Laitakari probably had a significant Laitakarin lehtijutuissa 1950-luvulla. Laitakarin impact on the exploitation of the Kaatiala gem- merkitys lienee ollut huomattava Kaatialan koru- stones. The precious and gemstones of the quarry kivien hyödyntämisen kannalta. Leeni Vilpas on have been described in 1996 by Leeni Vilpas in kuvannut louhoksen koruja jalokiviä vuonna Etelä-Pohjanmaan jalo-, koruja koristekivet and 1996 julkaisussaan Etelä-Pohjanmaan jalo-, koru- by Seppo Turkka in the 1994 book Pohjalaasten ja koristekivet ja Seppo Turkka vuonna 1994 jul- kivikirja. kaistussa Pohjalaasten kivikirjassa. Quartz was originally the main product of Kaatiala, but it was replaced by feldspar later on. Precious and gemstones were a secondary product. Kaatialan pegmatiitista on saatu 18 000 kg berylliä. Enim- mäkseen se on vain heikosti läpikuultavaa, kuten kuvan kide, Two opencast quarries filled with water remain mutta myös jalokiviluokan beryllejä tavataan. Korkeus: 6 cm. at the site today, some hundred meters apart. The northern pit was previously called Kaatiala and Kaatiala pegmatite produced 18,000 kg beryl. Mostly it is only translucent as the crystal in the photo, but gem crystals the southern was Vilppula, but today the entire are found even today. Height: 6 cm. site is referred to as Kaatiala. The Kaatiala quarry

Löytäjä | Finder: Ida Huolman. Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. had a richer variety of minerals than Vilppula. The 227 Länsi-Suomi • Western Finland

Jalokiviä Kaatialan pegmatiitista: vihreä turmaliini, punainen Kaatialan päätuotteena oli aluksi kvartsi ja turmaliini hiottuna (halkaisija 5 mm) ja väritön berylli hiottuna myöhemmin maasälpä. Sivutuotteena saatiin ja murtokappaleena.

jonkin verran erilaisia koruja jalokiviä. Nykyi- Gemstones from Kaatiala pegmatite: green tourmaline, red tour- sin paikalla on muistona kaivostoiminnasta kaksi maline in facet cut (diameter 5 mm) and colourless beryll in veden täyttämää avolouhosta noin sadan metrin facet cut and rough. päässä toisistaan. Pohjoisempana olevaa louhosta Hionta | Cutting: Tauno Paronen. Kokoelma | Collection: Paronen, GTK. kutsuttiin aiemmin Kaatialaksi ja eteläisempää Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. Vilppulaksi, mutta nykyisin koko louhosalueen nimeksi on vakiintunut Kaatiala. Kaatialasta on tall waste rock piles standing on the western edge löydetty useampia mineraaleja kuin Vilppulasta. of the water-filled quarry are a reminder of the Vanhan veden täyttämän avolouhoksen länsireu- massive enrichment work that took place, mostly nalta nousevat korkeat sivukivivuoret kertovat using hand and hammer. valtavasta rikastustyöstä, joka pääosin tehtiin li- The Kaatiala deposit was known as early as the hasvoimaa käyttäen vasaralla. 1800s, when small amounts of quartz were quar- Kaatialan esiintymä oli tunnettu jo 1800-lu- ried for use in the Östermyra and Inha ironworks vulla, jolloin sieltä louhittiin pieniä määriä kvartsia in Seinäjoki and Ähtäri respectively. Quartz was Seinäjoen Östermyran ja Ähtärin Inhan ruukkei- needed to remove impurities from smelted iron. hin. Kvartsia tarvittiin raudanvalmistuksessa epä- Quarries proper were started by Suomen Mineraali puhtauksien poistamiseen. Varsinaisen louhinnan during the Second World War in 1942. Potassium aloitti Suomen Mineraali toisen maailmansodan feldspar was shipped to Arabia (a Finnish ceram- aikaan vuonna 1942. Kaatialan päätuotteista ka- ics company) factories, East Germany, Poland, and 228 limaasälpä vietiin paitsi Arabian tehtaille myös Belgium. All quartz was used by Finland’s domes- Länsi-Suomi • Western Finland

tic iron and glass industries. Albite feldspar could also be extracted from Kaatiala and it was used by Arabia and Lahti glassworks and the Turku tilery. The deposit also contains the mineral columbite that was exported to the German and US markets, as it was used in the steel alloys of tanks. Musco- vite, a mica mineral, was used in plaster in Finland and Sweden. About 18,000 kilograms of beryl were extracted from the quarry. Some of the beryl was sold to Germany and some was stored in piles nearby. All rose quartz was sold to Germany. Many precious and gemstone minerals have been found in the pegmatite of the Kaatiala quarry in Kuortane. The deposit is a complex pegmatite type that contains rare minerals. Beryl- lium, lithium, and niobium-tantalum minerals like beryl, spodumene, lepidolite, columbite, cassiterite, and elbaite are found at the site, as well as the iron-manganese phosphate minerals alluaudite and lithiophilite and plenty of black tourmaline and loellingite. Some minerals are present as their Viistehiottu ruusukvartsi, Kaatialan pegmatiitti. Läpimitta: 17 mm. precious variants that can be faceted, and some Facet cut rose quartz from Kaatiala pegmatite. Diameter: 17 mm. make excellent gemstones and cabochons. A wide variety of rare minerals are available for gem hob- Kokoelma | Collection: Paronen, GTK. Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. byists to collect. The pegmatite deposit is a 15–30 metres thick Itä-Saksaan, Puolaan sekä Belgiaan. Kvartsi käy- lens that cuts into the surrounding granodiorite. tettiin kokonaan kotimaan rauta- ja lasiteollisuu- The pegmatite has a zoned structure. The core dessa. Kaatialasta saatiin myös albiittimaasälpää, zone is composed of white or light grey quartz. It jota käyttivät Arabian ja Lahden lasitehtaat sekä is surrounded by graphic granite. The basic com- Turun kaakelitehdas. Esiintymässä on myös ko- ponents of the pegmatite – quartz, microcline lumbiitti-nimistä mineraalia, jota vietiin Saksaan ja feldspar, and biotite – are present in the border USA:n markkinoille ja sitä käytettiin panssarivau- zone, wall zone, and intermediate zones. Black nujen terässeoksissa. Muskoviitti-kiillemineraalia tourmaline, apatite, beryl, and garnet can also be käytettiin Suomessa ja Ruotsissa rappausaineena. found. The middle of the seam also contains rarely Berylliä saatiin louhoksesta noin 18 000 kiloa. Osa spessartine, an orange manganese garnet that can beryllistä myytiin Saksaan, ja osa kasattiin louhok- be facet cut. Grey graphic granite is abundant sen läheisyyteen. Myös saatu ruusukvartsi myy- in the deposit’s margins, its pattern varying from tiin Saksaan. highly defined to poorly defined. The grain size 229 Länsi-Suomi • Western Finland

Kuortaneen Kaatialan pegmatiitista on löy- tynyt useita jaloja korukivimineraaleja. Esiin- tymä on tyypiltään kompleksipegmatiitti, joka sisältää harvinaisia mineraaleja. Siellä tavataan beryllium-, litium- ja niobium-tantaalimineraaleja kuten berylliä, spodumeenia, lepidoliittia, kolumbiittia, kassiteriittia ja elbaiittia; rauta-mangaani- fosfaattimineraaleja alluaudiittia ja litiofiliittia sekä runsaasti mustaa turmaliinia ja löllingiittiä. Osa mineraaleista esiintyy jalokivimuunnoksina, jolloin niitä voidaan viistehioa; osa soveltuu taas erinomaisesti korukivikäyttöön ja pyöröhiontaan. Myös mineraaliharrastajien keräiltäväksi löytyy monenkirjava joukko harvinaisia mineraaleja. Itse pegmatiitti on 15−30 metriä paksu linssi, joka leikkaa ympärillä olevaa granodioriittia. Peg- matiitin rakenne on vyöhykkeinen. Sydänvyöhyke koostuu kvartsista, joka on väriltään valkoista tai vaaleanharmaata. Sydänvyöhyke on kirjomaasäl- vän ympäröimä. Pegmatiitin perusaineksia, kvartsia, mikrokliinimaasälpää ja biotiittia, esiintyy raja-, Briljanttihiontainen ametisti Kaatialan pegmatiitista. Läpimitta: 10,4 mm.

seinämä- ja välivyöhykkeissä, samoin sieltä löytyy Amethyst in brilliant cut from Kaatiala pegmatite. Diameter: 10.4 mm. mustaa turmaliinia, apatiittia, berylliä ja granaattia. Hionta | Cutting: Tauno Paronen. Kokoelma | Collection: Paronen, GTK. Juonen keskiosassa on satunnaisesti myös orans- Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. sia, viistehiontaan soveltuvaa mangaanigranaattia, spessartiinia. Esiintymän reunaosissa harmaa, karkea- tai hienokuvioinen kirjomaasälpä on yleistä. of the minerals quickly increases from the fine- Mineraalien raekoko kasvaa sivukiveä vasten ole- grained border zone next to the adjoining rock vasta hienorakeisesta rajavyöhykkeestä nopeasti towards the coarser middle parts. Similarly the kohti esiintymän keskiosia. Samoin pegmatiitin mineral composition of the pegmatite varies in mineraalikoostumus vaihtelee juonen eri vyöhyk- the different zones of the seam. The geology and keissä. Pegmatiitin geologiaa ja mineralogiaa ovat mineralogy of the pegmatite have been studied by tutkineet Kalervo Nieminen vuonna 1954, Kaarlo Kalervo Nieminen in 1954, Kaarlo “Kalle” Neu- ”Kalle” Neuvonen vuonna 1960 ja Seppo I. Lahti vonen in 1960, and Seppo I. Lahti in 1988. vuonna 1988. The most notable gem materials in the Esiintymän merkittävimpiä korukiviä ovat sa- deposit are beryl, smoky quartz, rose quartz, and vukvartsi ja ruusukvartsi. Harvinaisuutena esiintyy tourmaline. Very limited quantities of spessartine, jalokiviluokan berylliä, turmaliinia, spessartiinia, amethyst, and topaz have been found. Graphic 230 ametistia sekä jalotopaasia. Korukivikäyttöön so- granite is perhaps the best known of the gem- Länsi-Suomi • Western Finland

veltuvista materiaaleista tunnetuin lienee kir- stones, and it can still be found in abundance in the jomaasälpä, jota edelleen löytyy jätekivikasoista waste rock piles together with so-called banded runsaasti samoin kuin niin kutsuttua raitakvart- quartz. Columbite has been cabochon and facet sia. Myös kolumbiittia, joka on harvinainen, cut for jewellery. It is a rare, jet-black niobium- pikimusta ja metallinkiiltoinen niobium-tantaali- tantalum mineral with a metallic lustre. Its use in mineraali, on pyöröhiottu ja viistehiottu koruihin. jewellery is limited by its radioactivity, though it Sen korukäyttöä rajoittaa heikko radioaktiivisuus. is fairly low. Kuortaneen Kaatialasta löytyvät erilaiset The various quartzes found in Kaatiala can kvartsit soveltuvat sekä pyörö- että viistehiotta- be both cabochon and facet cut, but the latter viksi, jos ne ovat riittävän läpinäkyviä. Kaatialan requires the material to be transparent enough. tunnetuin korukivi on viistehiontaan soveltuva sa- The best known gemstone of Kaatiala is the vukvartsi, joka esiintyy läpinäkyvänä ruskean eri smoky quartz found in the middle parts of the sävyissä pegmatiittijuonen keskiosissa, etenkin sen pegmatite seam, particularly its albitic sections viimeiseksi kiteytyneissä albiittisissa osissa. Koruki- that have crystallised last; the smoky quartz comes veksi soveltuvaa savukvartsia on saatu louhoksesta in shades of bright brown and can be faceted. muutamia satoja kiloja. Näin paljon hyvänlaatuista A few hundred kilograms of gem-quality smoky savukvartsia ei ole saatu mistään muusta Suomen quartz have been extracted from the quarry. Such korukiviesiintymästä. a large amount of high-quality smoky quartz has Jalokivienhioja Tauno Paronen oli erityisen not been found in any other gemstone deposit ihastunut Kaatialan savukvartsiin ja hän käytti sitä in Finland. runsaasti korukivimateriaalina 1950- ja 1960-lu- Lapidary Tauno Paronen was particularly vuilla. Paronen kuumensi hiottuja savukvartseja fond of the smoky quartz of Kaatiala, and he used hiekkahauteessa 250−300 asteen lämpöisiksi, jol- plenty of it in his jewellery in the 1950s and 60s. loin Kaatialan savukvartsin ruskea sävy muuttui Paronen preferred to heat the cut crystals to 250– hunajankeltaisen sävyiseksi. Aiemmin löytyneet 300 degrees Celsius in a sand bath to turn the läpinäkyvät sekä täysin omamuotoiset, jopa 25 brown colouration into a honeyed yellow. The senttimetriä pitkät savukvartsikiteet, ovat Kaatia- previously discovered transparent and fully idio- lassa nykyään harvinaisia. Esiintymästä on saatu morphic smoky quartz crystals that could reach myös kookkaina kappaleina viistehiontaan sovel- 25 centimetres in length are now scarce in Kaa- tuvaa ruusukvartsia ja muutamista onteloista mai- tiala. Sizable pieces of facetable rose quartz have nitaan löytyneen ametistia. also been found in the deposit, and some druses Kuortaneen Kaatialasta löytyy vieläkin sekä have been reported to have contained amethysts. kiintokalliosta että irtokivinä jätekasoista erilaisia Different varieties of quartz can still be found kvartseja, kuten ametistia, ametistikvartsia, lumi- in Kaatiala today, both embedded in the outcrop kvartsia, sitriiniä, ruusukvartsia, savukvartsia, vuo- and as loose rock in the waste rock piles – ame- rikiteitä sekä raitakvartsia, joka myös on tehnyt thyst, amethyst quartz, snow quartz, citrine, rose Kaatialaa tunnetuksi. quartz, smoky quartz, rock crystal, and banded Pegmatiittiesiintymän viimeiseksi kiteyty- quartz (also one of Kaatiala’s claims to fame) are neissä keskiosissa syrjäytymismuodostumana ja all still available. 231 Länsi-Suomi • Western Finland

Viistehiottu savukvartsi Kuortaneen Kaatialan louhoksesta (saksihionta). Lämpökäsitelty sitriiniksi. Läpimitta: 29,6 mm.

Scissor cut in smoky quartz from Kaatiala pegmatite. Heat-treated to citrine. Diameter: 29.6 mm.

Hionta | Cutting: Tauno Paronen. Kokoelma | Collection: Paronen, GTK. Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK.

raontäytteenä oli siellä täällä pienehköjä, usein sa- Small, often clay mineral filled crystal cavities vimineraalien täyttämiä kideonteloita. Onteloiden have been found in the pegmatite deposit’s middle seinämillä oli maasälpä- ja kvartsikiteitä sekä jalo- parts that crystallised last. Some cavities contained turmaliinia ja satunnaisesti väritöntä, vihertävää ja feldspar and quartz crystals, gem tourmaline, and kellertävää, hunajanväristä jaloberylliä. Pegmatii- the occasional colourless, green, or yellowy gem tissa on esiintynyt yleisesti tavallista berylliä mur- beryl. Common beryl has been found as crushed tokappaleina ja toisinaan omamuotoisina kiteinä. fragments and sometimes as idiomorphic crystals Beryllikiteet ovat olleet kellertäviä tai vihertäviä in the pegmatite. The beryl crystals were yellowy ja kookkaimmat kiteet ovat olleet 20−30 senttiä or greenish, and the largest samples reached 20 to läpimitaltaan. Pegmatiitin onteloista on löydetty 30 centimetres in diameter. Limited quantities of vähän myös läpinäkyvää jaloberylliä, useimmiten transparent gem beryl have also been found in the väritöntä gosheniittia ja joskus kellertävää helio- pegmatite’s cavities, typically colourless goshen- doria. Viistehiontaan sopivaa väritöntä, läpinäky- ite and sometimes-yellowy heliodor. Facetable vää jaloberylliä voi vielä nykyään löytää Kaatialan colourless and transparent gem beryl can still be sivukivikasoista samean, vaaleanvihertävän beryl- found in the waste piles inside cloudy light green likiteen sisältä. beryl crystals. Pegmatiitin kaolinisoituneista onkaloista ja Cavity-filling minerals and those created raoista on löydetty mineraalien syrjäytymispro- through substitution, such as attractive transparent sesseissa syntyneitä sekä raontäytteinä esiintyviä green tourmaline crystals and transparent honeyed mineraaleja, kuten kauniita, läpinäkyviä, vihreitä beryls, have been found in the kaolinite cavities of turmaliinikiteitä ja läpinäkyviä hunajanvärisiä the pegmatite. The majority of the gem tourma- beryllejä. Valtaosa onteloissa olleesta jaloturma- line found in the cavities has been green verdelite, liinista on ollut vihreätä verdeliittiä, mutta myös but now and then the red and blue variants of punaista rubelliittia ja sinistä indigoliittia on ta- tourmaline, rubellite and indigolite respectively, 232 vattu satunnaisesti. have also been found. Länsi-Suomi • Western Finland

Punaista turmaliinia Haapaluo- masta, Seinäjoelta. Korun läpi- mitta: 3 cm.

Red tourmaline from Haapa- luoma in Seinäjoki. Jewellery diameter: 3 cm.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Haapaluoman Pegmatite deposit in pegmatiittiesiintymä Haapaluoma

Satu Hietala Satu Hietala

aapaluoman kompleksipegmatiitti on Seinä- he complex pegmatite of Haapaluoma is the Hjoen Peräseinäjoen tunnetuin jaloja koru- Tbest-known gemstone deposit of Peräseinä- mineraaliesiintymä. Sieltä on louhittu maasälpää joki, now part of Seinäjoki. The deposit has been jo vuodesta 1962, ensin Rudus Oy:n edeltäjän quarried for feldspar from 1962, first by Rudus Lohjan kalkkitehdas Oy:n ja myöhemmin Partek Oy’s predecessor Lohjan kalkkitehdas and later Oy:n toimesta. Haapaluomasta on löytynyt taval- by Partek. Several precious and gemstone miner- listen pegmatiittimineraalien lisäksi useita koruja als have been found in Haapaluoma in addition jalokivimineraaleja, kuten kunziittia, morganiittia, to pegmatite minerals, including kunzite, morgan- erivärisiä turmaliineja, apatiittia, granaattia, kassi- ite, various tourmalines, apatite, garnet, cassiterite, teriittia ja zirkonia. Haapaluoman maasälpälou- and zircon. The Haapaluoma feldspar quarry sits hos sijaitsee Peräseinäjoki–Alavus-maantien var- by the Peräseinäjoki-Alavus road, some nine kilo- ressa, noin yhdeksän kilometrin päässä Peräseinä- metres from the centre of Peräseinäjoki towards joen kirkonkylästä Alavuden suuntaan. Alavus. 233 Länsi-Suomi • Western Finland

Lepidoliittia Haapaluomasta. Läpimitta: 55 mm.

Lepidolite from Haapaluoma. Diameter: 55 mm.

Kokoelma | Collection: Pekka Hietala. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Paavo Iloniemi löysi Haapaluoman esiinty- Paavo Iloniemi discovered the Haapaluoma män vuonna 1958 Peräseinäjoen Haapaluoman pegmatite in 1958 from the boulders of Ilomäki kylästä Ilomäen maalta. Iloniemi löysi puhdasta in the Haapaluoma village of Peräseinäjoki. Ilo- maasälpää sisältäviä lohkareita ojankaivutöiden niemi found pure feldspar boulders while digging yhteydessä. Tutkimustyön jälkeen jo neljän vuo- ditches. After exploration was completed, a feld- den kuluttua paikalle rakennettiin louhos, jonka spar quarry was constructed four years later and it tuotannosta noin 80 prosenttia oli maasälpää. produced 80 per cent feldspar by output volume. Haapaluoman maasälpä tunnetaan erittäin al- The feldspar of Haapaluoma is known for haisesta rautapitoisuudestaan, ja on väitetty, että se its extremely low iron content and it has been oli tuolloin Euroopan matalarautaisin maasälpä- claimed to have been the least iron-bearing feld- malmi. Silloinen Tammisaaren posliini, joka ny- spar ore in production in Europe at that time. kyään tunnetaan nimellä IDO Kylpyhuone, oli Tammisaaren posliini, today known as IDO Kylpy- Haapaluoman suurin asiakas. Haapaluoman mal- huone (IDO Bathroom Ltd), was the biggest mia kuljetettiin myös Forssan ja Hyvinkään lasi- customer of the Haapaluoma quarry. Feldspar villatehtaille. Yksi suurimmista asiakkaista oli Ke- from Haapaluoma was also delivered to the glass miön laitos, joka jauhoi maasälvän edelleen hie- wool mills of Forssa and Hyvinkää. Another big noksi ja toimitti sen pääasiassa Hackman-Arabialle. client was the Kemiö plant where feldspar was Näiden lisäksi tuotetta lähti säkitettynä Puolaan pulverized and mostly sold to Hackman-Ara- ja Unkariin. bia. In addition to the above, the product was Haapaluoman pegmatiittiesiintymästä louhit- exported in bags to Poland and Hungary. tiin maasälpää ja kvartsia 35 vuoden ajan. Maasäl- The pegmatite deposit of Haapaluoma was 234 vän louhinta päättyi vuonna 1997. Haapaluoman exploited for feldspar and quartz for 35 years. Länsi-Suomi • Western Finland

Spodumeenia Haapaluoman pegmatiitista. Hiotun kiven läpimitta: 16 mm.

Spodumene from Haapaluoma pegmatite. Cabochon diameter: 16 mm.

Hionta | Cutting: Jouko Ranua, GTK. Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK.

235 Länsi-Suomi • Western Finland

Haapaluoman pegmatiitin vaaleanviolettia jalospodu- malmiesiintymä koostuu muutamasta rinnak- meenia, kunziittia. Pyöreän kiven halkaisija: 5 mm. kaisesta juonesta. Päälouhoksen malmi on yli Lilac gem spodumene, kunzite, from Haapaluoma puoli kilometriä pitkä ja jatkuu maan alle. Lou- pegmatite. Diameter of the round cut stone: 5 mm. hoksen pohjan taso louhinta-aikana oli noin 65 Hionta | Cutting: Seppo I. Lahti. metrin syvyydellä maanpinnasta. Haapaluoman Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. pegmatiitti koostui kahdesta itä–länsi-suuntaisesta juonesta, jotka peittävät noin 400 x 50 metrin suuruisen alueen. The feldspar operations ceased in 1997. The Haapaluoman pegmatiitti kuuluu niin sanot- Haapaluoma deposit is composed of a few paral- tuun LCT- ryhmään, joka sisältää litium-, cesium-, lel veins. The pegmatite vein of the main quarry beryllium-, tina-, boori-, fluori-, niobium- sekä is over half a kilometre long and continues under- tantaalimineraaleja. Louhoksen sivukivikasat ovat ground. The bottom of the quarry reached 65 olleet suosittuja mineraaliharrastajien keskuudessa metres from the surface during active operation. jo louhoksen ollessa toiminnassa, ja louhinnan lo- Two east-west seams formed the Haapaluoma puttua kasoja ovat käyneet penkomassa niin ko- pegmatite, covering an area of approximately 400 timaiset kuin ulkomaisetkin harrastajat. Nykyään by 50 metres. itse louhoskuoppa on täysin veden valtaama, The pegmatite in Haapaluoma is classified as mutta sivukivikasoista löytyy edelleen silloin täl- type LCT – it contains lithium, caesium, beryl- löin jaloja korukiviä. lium, tin, boron, fluorine, niobium, and tantalum Pegmatiittiesiintymän keskiosasta on tavattu minerals. Mineral hobbyists have made good use lukuisia mineraaleja, esimerkiksi punaista tur- of the waste piles of the quarry even when it maliinia ja vaaleanpunaista litiumpitoista spodu- was still operational, and once the quarry was meenia ja sen jaloa muunnosta, kunziittia sekä shut down, the piles have been dug into by both 236 tinamineraalia kassiteriittia. Esiintymän arvok- domestic and foreign hobbyists. Currently the Länsi-Suomi • Western Finland

Morganiittia Haapaluoman pegmatiittilouhoksesta Seinäjoelta. Raakakiven läpimitta: 1 cm. quarry pit is completely flooded, but the waste piles still hold gemstones. Morganite from Haapaluoma pegmatite quarry in Seinäjoki. Rough stone diameter: 1 cm. Numerous minerals have been found in the middle parts of the pegmatite deposit such as red Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. tourmaline, pink spodumene and its gem variant kunzite, and cassiterite. The most valuable min- kain jalomineraali on läpinäkyvä, mangaanin vär- eral in the deposit is transparent kunzite, a variant jäämä vaaleanvioletti spodumeeni eli kunziitti. of spodumene coloured light violet by manga- Sitä on kuitenkin jalokiviluokkaisena löydetty nese. Only a few dozen gem-quality crystals have vain joitakin kymmeniä kiteitä. Vielä viime vuo- been found, however. A few transparent light vio- sina Haapaluomasta on löytynyt harvinaisuutena let gem-quality crystals of kunzite have still been muutama vaaleanvioletti ja läpinäkyvä jalokivi- found in Haapaluoma in recent years. Gem hob- luokan kunziittikide. Kiviharrastajat ovat hioneet byists have made faceted gemstones weighing one vaaleanvioletista kunziitista 1−2 karaattia paina- to two carats from the violet kunzite. via, kauniita viistehiontaisia jalokiviä. The spodumene in Haapaluoma typically Yleensä Haapaluoman spodumeeni esiintyy occurs as long flattened prisms. The crystals are pitkinä, litistyneinä prismoina. Kiteet ovat väril- grey, greenish, or pinkish. Rare finds of hidden- tään harmaita, vihertäviä tai vaaleanpunertavia. ite have also been made; it is a green variant of Harvinaisuutena voi löytää vihertävää, kromin spodumene coloured by chromium or manganese. värjäämää spodumeenia, hiddeniittiä. The pegmatite also contains beryl that ranges Pegmatiitissa esiintyy myös berylliä, jonka väri from yellowy to pink, as well as the rare morgan- vaihtelee kellertävästä vaaleanpunaiseen sekä har- ite. Lucky finders may come across small crystal vinaista jaloberylliä, morganiittia. Morganiittia voi fragments of morganite that are bright and pink. onnekas edelleen löytää pieninä ja rikkoutuneina, Hobbyists have encountered morganite very 237 Länsi-Suomi • Western Finland

mutta läpinäkyvinä, sävyltään vaaleanpunaisina ki- infrequently and some faceted gemstones weigh- teen kappaleina. Harrastajat ovat löytäneet mor- ing a few carats have been made of it. ganiittia hyvin satunnaisesti ja siitä on viistehiottu Haapaluoma is also home to black, red, and muutaman karaatin painoisia jalokiviä. green tourmaline. The most common variety is Haapaluomasta löytyy mustaa, punaista ja the black tourmaline known as schorl. Black tour- vihreää turmaliinia. Yleisimpänä esiintyy musta maline crystals will shatter if cut, so their only turmaliini eli schörl. Mustat, omamuotoiset tur- use is as collectables. Other coloured tourmaline maliinikiteet hajoavat hiottaessa, joten niillä on crystals are usually zoned and bicoloured. Beau- merkitystä ainoastaan kokoelmakivinä. Muut vä- tiful and completely transparent crystals are now rilliset turmaliinikiteet ovat tavallisesti vyöhyk- rare. Multicoloured tourmaline crystals are often keisiä ja kaksivärisiä. Täysin läpinäkyvät, kauniit dark green on the inside and red on the outside. kiteet ovat nykyään harvinaisia. Moniväriset tur- Sometimes the shell of a multi-coloured crystal maliinikiteet ovat usein sisältä tummanvihreitä will be black and the middle part red. ja ulkopuolelta punaisia. Joskus myös moniväri- Green tourmalines, verdelites, have been sen kiteen ulkokuori on musta ja ydinkerros on a few centimetres in length and about a centi- punainen. metre wide. They are typically dark green and Vihreät turmaliinit eli verdeliitit ovat muu- opaque. Red tourmalines, rubellites, are dark taman senttimetrin pituisia ja noin yhden sentin pink and usually opaque, but individual transpar- levyisiä. Ne ovat yleensä tummanvihreitä ja läpi- ent gem-quality crystals have also been found. A näkymättömiä. Punaiset turmaliinit eli rubelliitit small number have been facet cut (see p. 266). ovat väriltään tummanpinkkejä ja yleensä läpinä- The green, red, and multicoloured tourmalines kymättömiä kiteitä, mutta myös yksittäisiä läpi- of Haapaluoma can be cabochon cut. näkyviä, jalokiviluokan kiteitä on löytynyt. Niitä A commonly held belief is that any stone on viistehiottu vähäisiä määriä (ks. s. 266). Haa- that is primarily mica will not work as a gem- paluoman vihreä, punainen ja monivärinen tur- stone. The violet lepidolite of the Haapaluoma maliini soveltuvat pyöröhiontaan. pegmatite is an exception to this rule. Despite Yleensä ajatellaan, että kivet, jotka muodos- its low hardness, it has been used in jewellery. tuvat pääosin kiilteestä, eivät sovellu korukivima- Lepidolite-rich stones also contain small amounts teriaaliksi. Tästä poikkeuksena on Haapaluoman of quartz, which allows them to be polished pegmatiitin violetti kiillemineraali, lepidoliitti. despite their generally low hardness. For exam- Pehmeydestään huolimatta sitä on hiottu koruihin. ple, artist Timo Pyhtälä fashioned works of art Lepidoliittipitoiset kivet sisältävät pieniä määriä and decorative items of the material in 1992. Esko kvartsia, jonka vuoksi sitä pystyy kiilteen pehmey- Heikkinen, a maker of stone hunting knives, has destä huolimatta työstämään. Esimerkiksi taiteilija also been able to make a knife handle from the Timo Pyhälä on valmistanut vuonna 1992 Haa- lepidolite of Kalajoki in Rautio. paluoman lepidoliittikivestä taide- ja koriste-esi- neitä. Kivipuukkojen valmistaja Esko Heikkinen on onnistunut valmistamaan myös puukonkahvan 238 Kalajoen Raution lepidoliittikivestä. Länsi-Suomi • Western Finland

Rodoniittia Vittingistä, Seinäjoelta. Suurin pyöröhiottu kivi: 30 mm.

Rhodonite from Vittinki, Seinäjoki. Largest cabochon: 30 mm.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Länsi-Suomen Rhodonite deposits of rodoniittiesiintymät Western Finland

Pasi Heikkilä Pasi Heikkilä

odoniitti on kemialliselta koostumukseltaan hodonite is a manganese silicate. This makes Rmangaanisilikaatti. Tämä tekee siitä mineraa- Rit a special kind of mineral, as manganese lina erityisen, sillä mangaani käyttäytyy geologisissa behaves much like iron does in geological pro- prosesseissa samankaltaisesti kuin rauta. Rautaa on cesses. Iron is abundant in most places, and what runsaasti kaikkialla, ja vähäinen tarjolla oleva man- little manganese there is, it will enter the iron gaani sitoutuu rautamineraaleihin, eikä tavallisesti minerals without forming separate manganese muodosta omia mineraalejaan. Ainoa tapa erotella minerals into the rock. The only way to effectively mangaani ja rauta tehokkaasti toisistaan on vedessä separate manganese and iron is by redox (oxi- tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio ja siksi man- dation and reduction) processes in water, which gaanimuodostumat ovatkin tavallisesti syntyneet explains why manganese formations are typically 239 Länsi-Suomi • Western Finland

merivedessä hitaan kemiallisen tai biokemiallisen created in seawater through a slow chemical or saostumisen kautta. Tämä on syntyjään aivan eri- biochemical precipitation process. This forms a tyinen sedimenttikivityyppi, kemiallinen mangaa- particular type of sedimentary rock, chemical nisaostuma, ja näihin ei kiviharrastaja törmää missä manganese deposit, which is not common enough hyvänsä. Uusia esiintymiä voi kyllä löytää varsin- to be found just anywhere. New deposits can be kin, jos tietää millaisesta kivilajiseurueesta hakea. discovered, however, if one knows the correct Suomessa tunnetaan kolme paikkaa josta ro- rock series to explore. doniittia – ja siis muinaisia mangaanisaostumia In Finland, there are three areas where rho- – on varmuudella tavattu: Etelä-Pohjanmaalta, donite – and with it, ancient manganese deposits Hauholta ja Siuntiosta. Näistä tunnetuin on Ete- – have been confirmed: South Ostrobothnia, lä-Pohjanmaan alue, jossa muutoin kiilleliuskeval- Hauho, and Siuntio. The most famous one is taisessa kallioperässä kulkee kapea, mutkitteleva South Ostrobothnia, where the mica schist dom- jakso muinaisia valtameren pohjan basaltteja ja inated bedrock carries a narrow and folded niihin liittyviä, kemiallisina sedimentteinä saos- sequence of ancient ocean floor basalts and tuneita kvartsikiviä (metaserttejä), karbonaattiki- their adjoining chemical sediments of precipi- viä, rautamuodostumia, mangaanimuodostumia ja tated quartz rocks (metacherts), carbonate rocks, kiisupitoisia liuskeita. Tästä liuskejaksosta rodoniit- iron formations, manganese formations, and sul- tia on tavattu useasta paikasta Laihian, Isonkyrön, phide-bearing schists. Rhodonite has been found Seinäjoen ja Lapuan alueelta. along this sequence in several places in the areas Hauhon alueelta löytyy lohkareina hyvin sa- of Laihia, Isokyrö, Seinäjoki, and Lapua. manlaisia kiviä kuin Etelä-Pohjanmaalta, mutta Boulders that contain rock types similar to niiden alkuperää ei vielä tunneta. Ne voivat olla those found in South Ostrobothnia have been mannerjään kuljettamaa materiaalia Etelä-Pohjan- encountered in Hauho, but their origin remains a maalta tai ne voivat olla peräisin alueen kiillelius- mystery. They could be material transported from kevaltaisesta kallioperästä. Paksujen maapeitteiden South Ostrobothnia during the last ice age, or ja vähäisten kalliopaljastumien vuoksi kivien kiin- they could be derived from the local mica schist tokalliolähteitä ei ole paikallistettu. Rodoniittia bedrock. Due to the heavy soil cover and lim- on tavattu useista irtolohkareista, mutta korukivi- ited number of bedrock outcrops, the sources kelpoista laatua on ollut niukalti. Myös Siuntion of the rocks have not been located. Rhodonite alueella on rautamuodostumia ja karbonaattikiviä, has been present in many of the loose boulders, ja siellä on tavattu vähäisiä määriä korukiveksi kel- but its quality has mostly been too low for gem- paamatonta ruskeaa rodoniittia. stones. Iron formations and carbonate rocks are Merenpohjaan kerrostuessaan mangaani muo- also present in Siuntio, and a limited quantity of

dostaa mustia mangaanioksidimineraaleja (MnO2) brown rhodonite has been found that is not good tai hennon vaaleanpunertavia mangaanikarbonaat- enough for gemstones.

teja (MnCO3). Joutuessaan kallioperän kehitysvai- Manganese that precipitates and deposits on heissa korkean lämpötilan ja paineen olosuhteisiin a seabed will form black manganese oxide min-

metamorfiset reaktiot muuttavat nämä kvartsin erals (MnO2) or light pink manganese carbonates

240 läsnä ollessa rodoniitiksi (MnSiO3). (MnCO3). If these deposits end up into high tem- Länsi-Suomi • Western Finland

Rodoniittikiven päätyyppejä Vittingistä, Seinäjoelta, ja Kivimäeltä Lapualta (oikea yläkulma). Läpimitat: 25–32 mm. perature and pressure conditions, metamorphic Main types of rhodonite rock from Vittinki, Seinäjoki, and from Kivimäki, Lapua (upper-right corner). Diameters: 25–32 mm. reactions in the presence of quartz will convert

them to rhodonite (MnSiO3). Samples | Näytteet: Pasi Heikkilä. Hionta | Cutting: Jari Kortteinen. Rhodonite material is different in texture Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. compared to many gemstones. Unlike beryl or tourmaline, for example, that form precious stones Rakenteensa puolesta rodoniitti eroaa mo- as single crystals, rhodonite is really a rock com- nista korukivistä siten, että hiottava rodoniitti on posed tiny crystals or grains of rhodonite. The oikeastaan yhdestä mineraalista koostuva kivilaji Finnish rhodonite rocks are typically composed of eikä yksittäisestä mineraalikiteestä muodostuva rhodonite grains less than one millimetre across. jalokivi, kuten esimerkiksi berylli tai turmaliini. Pure monomineralic rhodonite rock is typ- Suomesta tavattavat rodoniittikivityypit koostu- ically encountered in the bedrock as less than vat tyypillisesti alle yhden millimetrin kokoisista ten-centimetre-wide layers or as rod-like lenses rodoniittirakeista. (boudins) in metachert quartz rock. Quartz- Puhdasta yksimineraalista rodoniittikiveä tava- banded rhodonite-quartz rock is much more taan kallioperästä tavallisesti alle kymmenen sent- common than massive rhodonite rock. The cores timetriä leveinä raitoina tai tappimaisina linsseinä of thick rhodonite rock lenses can contain green- 241 Länsi-Suomi • Western Finland

Vittingin vanha rautakaivos, josta nykyai- kana on louhittu rodoniittikiveä. kvartsikivessä, joka syntytavaltaan on metaserttiä. Rakenteesta käytetään geologiassa termiä budi- Old iron mine in Vittinki. In modern times it has been worked for rhodonite rock. naasi (engl. boudinage). Puhdasta rodoniittikiveä huomattavasti yleisempiä ovatkin kvartsiraitaiset Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK. rodoniittikivet. Paksujen rodoniittikivilinssien yti- mistä tavataan omina linsseinään vihertävän har- ish-grey or black manganese olivine, tephroite. maata tai mustaksi muuttunutta mangaanioliviinia, The colour of rhodonite is often at its finest in tefroiittia. Rodoniitin väri on usein parhaimmil- the contact zones of these tephroite cores. laan näiden tefroiittiytimien kontaktissa. After being formed, the rhodonite lenses have Rodoniittikivilinssit ovat paikoin rakoil- locally been fragmented and altered, as evidenced leet ja rikkoutuneet siten, että niitä leikkaa val- by swarms of white fractures some millimetres keiden, yleensä millimetriluokan rakojen parvi. across. Rhodonite in contact with the fractures Rakojen yhteydessä rodoniitti on muuttunut val- will have transformed into veinlets of manganese keaksi mangaanikarbonaatiksi (rodokrosiitiksi) ja carbonate (rhodochrosite) and quartz. kvartsiksi. Around the world rhodonite jewellery is Maailmalta tavattavien rodoniittikoruma- often characterized by massive pink rhodonite teriaalien tyypillinen piirre on yleensä mustat, rock that is overprinted by a network of black 242 epäsäännölliset seittimäiset kuviot massamaisen vaa- fractures or dendritic patterns, which enhances Länsi-Suomi • Western Finland

leanpunaisessa rodoniittikivessä. Mustat saumat ko- the pink colour of the stone. These patterns have rostavat kauniisti rodoniitin vaaleanpunaista väriä. been formed by weathering of the material back Nämä kuviot johtuvat rodoniitin ilmanalaisesta ra- to manganese oxides under the influence of the pautumisesta takaisin mustaksi mangaanioksidiksi. atmospheric oxygen. This texture can penetrate Jos rapauma on vanha ja jos kivi sisältää rodoniitin large masses of manganese-rich host rock, par- lisäksi rapautumiselle altista rodokrosiittia, voidaan ticularly in ancient weatherings that also contain tätä mustakuvioista rodoniittikiveä tavata suurina more easily weathered rhodochrosite. This is not muodostumina. Näin ei Suomessa ole. the case in Finland. Meillä vain joitakin tuhansia vuosia kestä- Over here the post ice age weathering has nyt jääkauden jälkeinen rapauma on edennyt only had time to progress a few thousand years, vain noin senttimetrin syvyyteen silokalliopin- which is enough to darken just one centimetre noilta, ja se jatkuu syvemmälle kallioperään vain of the bedrock surface. The reaction contin- rikkonaisia pintarakoja pitkin. Kun rodoniittiki- ues deeper into the bedrock only along fracture veä löytää luonnosta, se on siis pinnaltaan sini- surfaces. Weathered rhodonite rock surfaces are mustan mangaanioksidipigmentin peittämä. Kun always covered by bluish black manganese oxide sitä rikkoo vasaralla, kivi lohkeaa vanhoja rakoja pigment. When hit by a hammer, the rock will pitkin ja sisältäkin paljastuu sinimustaa oksidi- cleave along the old fractures that are also blu- pintaa. Vasta voimakkaampi vasaran isku paljastaa ish-black due to oxidation. Only a strong hammer terveen rodoniittikiven värin. Tästä syystä rodo- stroke will reveal the untainted fresh rhodo- niittiesiintymiä voi potentiaalisesti olla Suomessa nite, which is why the potential for finding new enemmänkin löydettäviksi. Etsinnässä auttaa, kun rhodonite deposits in Finland is not exhausted. tunnistaa mangaanioksidipigmentin tyypillisen, Prospectors should know how to identify the typ- etenkin märkänä sinertävän mustan värin. ical bluish-black tint of manganese oxide pigment Vanhan silokalliopinnan rapautuneen pinnan that is particularly characteristic when wet. alla rodoniitti on kemiallisesta syövytyksestä joh- Just underneath the black weathered surface tuen usein kauniimman vaaleanpunaista kuin muu of the rock, rhodonite often has a prettier shade osa kivestä. Se voi luoda etsijälle väärän kuvan of pink than in the rest of the rock. This is due löytyneen rodoniitin laadusta. Ohut pintarapauma to chemical etching process at the surface, and ja sen alla oleva vaaleanpunainen rodoniittiraita may initially mislead some as to the quality of eivät tuota samanlaisia mustakuvioisia ja kauniin the material. The thin surface weathering and the vaaleanpunaisia kuviollisia rodoniittikiviä kuin pink rhodonite band underneath will not produce kaupalliset tyypit maailmalta. the attractive black pattern on pink found in for- Suurin ongelma Suomen rodoniittiesiin- eign commercial types. tymien korukivikäytön kannalta onkin itse The biggest problem for finding gemstone rodoniitin väri, joka vaihtelee tavallisimmin rus- quality rhodonite from Finland is the colour of keanpunaisesta ja harmaanpunaiseen. Kauneinta the rock that usually ranges from light brown to vaaleanpunaista hiontakelpoista rodoniittia on greyish-red. The most beautiful pink gem qual- tavattu käyttökelpoisia määriä vain yhdestä van- ity rhodonite has only been found in sufficient hasta rautakaivoskuopasta Seinäjoen Ylistaron amounts in a single old iron mine pit near the vil- 243 Länsi-Suomi • Western Finland

Vittingin kylältä. Väriä muuttaa etupäässä mine- lage of Vittinki in Ylistaro in Seinäjoki. The colour raalissa vähäisinä määrinä oleva rauta. Kaikkein of rhodonite is primarily affected by the minor kauneimmat vaaleanpunaiset muunnokset ovat iron content that replaces manganese in rhodo- lähes raudattomia. nite crystal structure. The best pink variants are Rodoniitilla on etevä lohkeavuus, ja yksit- nearly free of iron. täinen rodoniittirae murtuu maasälvän kaltaisesti The physical properties of rhodonite mineral muodostaen sileitä, valoa heijastavia lohkopintoja. include several perfect cleavage directions, and a Rodoniittikivi koostuu eri asennoissa olevista alle single rhodonite grain will fracture like feldspar, millimetrin halkaisijaltaan olevista yksittäisistä ro- leaving behind smooth and reflecting cleavage doniittirakeista, joilla jokaisella on siis omat etevät faces. Rhodonite rock is made up of individual lohkosuuntansa. Sahauksessa ja hionnan karkeissa rhodonite grains less than one millimetre across vaiheissa kiven pinta rikkoutuu ja rodoniittira- that are all oriented differently, leading to dif- keet murtuvat. Jos hionnan keskikarkeita vaiheita fering directions of cleavage. The rougher stages ei tehdä huolella, kiillotettuun pintaan jää yksit- of cutting and polishing will fracture the sur- täisten rodoniittirakeiden lohkokuoppia ja niihin face and break the rhodonite grains. If care is takertunutta kiillotusainetta. Rodoniittirakeiden not taken with the mid-coarse stages of polish- kovuus ja kiilto ovat myös suunnasta riippuvai- ing, the resulting surface will contain cleavage pits sia, ja osa rakeista kiillottuu hyvin toisten jäädessä from individual grains that will catch the polish- himmeiksi. Laadukasta, sileää pintaa ja kauttaal- ing material. The hardness and lustre of the grains taan hyvää kiiltoa on vaikea saavuttaa. depend on their orientation and some will polish Kuviolliset rodoniittikivityypit sisältävät well while others remain dim. It is difficult to kvartsia, rodokrosiittia, tefroiittia, pyroksmangiit- achieve a smooth, high-quality surface with an tia ja muita tämän kivilajin seuralaismineraaleja. even polish. Näistä jokaisella on omanlaisensa hiontaominai- Patterned rhodonite rocks contain quartz, suudet, jotka on otettava huomioon huolellisessa rhodochrosite, tephroite, pyroxmangite, and työssä. Rakenteeltaan kvartsiraitaiset rodoniitti- other associated minerals of this rock – each kivityypit koostuvat vuorottelevista rodoniitti- ja with their own physical properties that need to kvartsipuikoista. Sahaussuunnasta riippuen ku- be accounted for by the lapidary. The structure viosta tulee siis puikkomaisen rakenteen poikki of quartz-banded rhodonite rocks is made up of sahattaessa täplikäs tai rakenteen myötäisesti sa- alternating rhodonite and quartz rods. Depend- hattaessa raitainen. Kiveä leikkaavat valkeat kvart- ing on how the specimen is cut, the pattern will si-rodokrosiittisaumat ja karkeakiteisemmät either be spotted (sawn across the rods, boudins) kvartsit. Rodoniittia ja pyroksmangiittia sisältä- or striped (sawn parallel). The rock is intersected vät umpiontelot tekevät lisää kuviovaihtelua ki- by white quartz-rhodochrosite fractures and more viin. Taitava hioja saa näitä hyödyntämällä esille coarse-grained druses that contain rhodonite kauniita maisemakoruja. and pyroxmangite, and are filled by quartz. These create varied patterns into the rock, and skillful lapidaries can fashion beautiful picture gemstones 244 by utilizing them. Länsi-Suomi • Western Finland

Keltakvartsiittia Ilma- joen Pojanluomasta lohkarelöydöistä. Taustan sinikvartsi on Simpsiönvuorelta.

Yellow quarzite from pebbles in Pojan- luoma, Ilmajoki. In the background there is blue quartzite from Simpsiönvuori.

Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK.

Korukäyttöön soveltuvat Gemstone quartzes kvartsit Satu Hietala Satu Hietala em-quality quartzes have been found in änsi-Suomesta on löydetty korukäyttöön Gwestern Finland from granite pegmatites and Lsoveltuvia kvartseja graniittipegmatiittien also in other rock types and as loose stones. Spe- lisäksi paljon muistakin kivilajeista ja myös irto- cialities of the region are jasper and chalcedony. kivinä. Erikoisuutena alueelta tunnetaan myös jas- The abundance of boulders shows that the region pista sekä kalsedonia, joka on piidioksidin erittäin still has plenty of usable gemstone deposits. hienorakeinen muunnos. Lohkarelöytöjen run- Many colour variants of quartz are found saus osoittaa, että alueella on vielä paljon löyty- in South Ostrobothnia, including snow quartz, mättömiä, mahdollisesti hyvinkin käyttökelpoisia smoky quartz, rose quartz, blue quartz, yellow korukiviesiintymiä. quartz, and amethyst. Only a little colourless rock Etelä-Pohjanmaan alueelta tavataan useita crystal has been found. kvartsin eri värimuunnoksia, kuten lumikvartsia, The granite pegmatite of Pentinvuori in savukvartsia, ruusukvartsia, sinikvartsia, keltakvart- Nurmo was quarried for feldspar in the years sia sekä ametistia. Väritöntä vuorikidettä on ta- 1938–1939 and the operation left behind four vis- vattu toistaiseksi vähän. ible pits, the largest of which is filled with water Nurmon Pentinvuoren graniittipegmatiitista and is 15 by 10 by 2.5 metres in size. The quarry louhittiin maasälpää vuosien 1938–1939 välisenä pit is bordered by waste rock piles that still con- 245 Länsi-Suomi • Western Finland

246 Länsi-Suomi • Western Finland

aikana, ja louhinnasta on nykyisin näkyvissä neljä tain white and partially translucent quartz that louhosmonttua, joista suurin on veden täyttämä can be polished to reveal chatoyancy or a moon- ja kooltaan noin 15 x 10 x 2,5 metriä. Vanhan stone-like sheen. These phenomena are caused louhoksen reunamilta jätekasoista löytyy valkoista by the reflection of light from the microscopic ja osittain läpikuultavaa kvartsia, johon hiottaessa parallel inclusions (typically acicular rutile) in syntyy niin kutsuttu kissansilmäilmiö tai kuuki- the quartz. When light meets a chatoyant quartz vimäinen hohde. Ilmiöt syntyvät, kun valo heijas- cabochon, it is reflected by the inclusions and tuu kvartsissa mikroskooppisista, yhdensuuntaisista turning the stone causes a shifting band of light. sulkeumista, jotka usein ovat rutiilimineraalin The opalescence of moon quartz is caused by neulasia. Kun valo osuu pyöröhiontaisen kissan- inclusions that are invisible on a light microscope. silmäkvartsin pintaan, se heijastuu sulkeumista, The pegmatite has also yielded facetable ja kiven kääntely aiheuttaa liikkuvan valojuo- smoky quartz. Rose quartz lenses even a few van. Kuukvartsissa vaalean, utuisen opalisoinnin square metres in size have been discovered in aiheuttavat valomikroskoopilla näkymättömät, Varvunvuori in Nurmo. The rose quartz of Var- epäsäännöllisesti järjestyneet mineraalisulkeumat. vunvuori is like many of South Ostrobothnia’s Pegmatiitista on löytynyt myös viistehiontaan quartzes in that it contains rutile needle inclusions. sopivaa savukvartsia. Nurmon Varvunvuorelta on Reddish graphic granite usable in jewellery tavattu ruusukvartsia jopa muutaman neliömetrin and decorative items can also be found in Pentin- kokoisina linsseinä. Varvunvuoren ruusukvartsissa, vuori, as well as facetable smoky quartz. Gem kuten monien tutkimusten mukaan muissakin hobbyists in South Ostrobothnia have success- eteläpohjalaisissa kvartsinäytteissä, on lisäksi sul- fully cut and polished the antimony-impregnated keumina rutiilineulasia. quartz found near the border between Seinä- Pentinvuorella on myös punertavaa kirjo- joki and Nurmo at Isoneva. The antimony in the maasälpää koruja koristemineraalikäyttöön sekä quartz can be polished normally. hyvälaatuista viistehiontaan sopivaa savukvartsia. Snow quartz has been discovered in sev- Eteläpohjalaiset kiviharrastajat ovat onnistuneesti eral places in Kurikka: Karhuvuori, Pahkavuori, hioneet Nurmon länsiosasta Isonevan ympäris- and Koirivuori. The pure white opaque col- töstä läheltä Seinäjoen ja Nurmon rajaa löytyvää our of snow quartz is the result of the crystal’s antimonipirotteista kvartsia. Kvartsissa oleva an- prolific microscopic gas and liquid inclusions. timoni kestää hionnan ja kiillottuu normaalisti. These inclusions scatter all wavelengths of visible Lumikvartsia löytyy useasta paikasta Kuri- light, just like the bubbles in snow crystals make kasta: Karhuvuorelta, Pahkavuorelta sekä Koi- snow appear white. Snow quartz has also been encountered in Raippaluoto in Mustasaari and the pegmatite quarries of Holkonkylä in Töysä Savukartsikiteitä Korsnäsin lyijykai- and Pollari in Alavus. voksesta. Korun pituus: 7 cm. Yellow quartz, the municipal stone of Seinä- Smoky quartz crystals from Korsnäs joki, is found in gravel pits throughout South lead mine. Jewel length: 7 cm. Ostrobothnia. It has been discovered in Rengon- Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. kylä and Kattilavuori in Seinäjoki, Lumikangas in 247 Länsi-Suomi • Western Finland

rivuorelta. Lumikvartsin valkoinen väri johtuu Kauhajoki, Niinistönmaa in Kurikka, and Suti- siitä, että kvartsissa on runsaasti mikroskooppisen kangas in Laihia, among other places. So far all pieniä kaasu- ja nestesulkeumia. Näistä sulkeu- samples have been boulders with no bedrock mista kaikki näkyvän valon aallonpituudet siroa- deposits found. The boulders may have been vat samalla tavalla kuin jääkiteissä olevat kuplat gouged from the bottom of the Gulf of Both- aiheuttavat lumen valkoisen värin. Lumikvart- nia during the various stages of the ice age. The sia on tavattu myös Raippaluodosta sekä Töysän yellow quartz of South Ostrobothnia is more spe- Holkonkylän ja Alavuden Pollarin louhituista cifically a fine-grained yellow quartzite that may pegmatiittiesiintymistä. have originally been chert. It is believed to have Keltakvartsia, joka on Seinäjoen kuntakivi, precipitated from a silicon dioxide solution during löytyy koko Etelä-Pohjanmaan alueelta sora- volcanic activity and then having crystallised later. kuopista. Löytöpaikkoja ovat muun muassa Sei- The quartz gets its yellow colour from iron oxide näjoen Rengonkylä ja Kattilavuori, Kauhajoen pigments that colour the stone as they fill the Lumikangas, Kurikan Niinistönmaa ja Laihian Su- microscopic cracks. This colouration usually only tikankangas. Toistaiseksi keltakvartsia ei ole vielä reaches the surface of the crystals, but some thor- löytynyt kalliosta vaan ainoastaan irtokivinä. Loh- oughly coloured crystals have also been found. kareet ovat voineet kulkeutua Pohjanlahden poh- Citrine is yellow and transparent gem quartz jasta saakka monien jääkausivaiheiden aikana. that contains traces of iron oxide. Citrine has been Etelä-Pohjanmaan keltakvartsi, tai oikeammin named for its lemony colouration; the name origi- hienorakeinen kellertävä kvartsiitti, voi olla alku- nates from the Latin word citron, meaning lemon. perältään serttiä, jonka katsotaan syntyneen saos- Citrine and amethyst are considered the two most tumalla piidioksidiliuoksesta tulivuoritoiminnan valuable colour variants of quartz. The colour of yhteydessä ja vasta sen jälkeen kiteytymällä. Kel- citrine ranges from yellow to reddish-brown, and tainen väri johtuu rautaoksidipigmenteistä, jotka at its most beautiful it is an orange-yellow. Smoky ovat värjänneet kiven tunkeutuessaan sen mikro- quartz found in the Kaatiala quarry in South rakoihin. Näin ollen keltakvartsit ovat useimmi- Ostrobothnia has been successfully heat treated ten värjäytyneet vain pinnalta mutta läpikotaisia, to achieve a highly citrine-like appearance. Small, tasaisesti värjäytyneitä kvartseja löytyy myös. vivid yellow citrine crystals have been found in Sitriini on keltainen, läpinäkyvä, parhaimmil- Kolina in Maalahti. Lauri Vastamäki, a mineral col- laan jalokiviluokan kvartsi, jonka kiderakenne si- lector from Ilmajoki, discovered genuine citrine in sältää pieniä määriä raudan oksidia. Sitriini on the outcrop of Kattilavuori in Seinäjoki and had saanut nimensä sitruunankeltaisesta väristään ja it faceted into a precious stone by Tauno Paronen. on peräisin vanhasta latinankielisestä sanasta citron, Aside from the Kaatiala pegmatite, smoky joka merkitsee sitruunaa. Sitriiniä pidetään kvart- quartz has been found in several locations in sin arvokkaimpana värimuunnoksena ametistin South Ostrobothnia. Smoky quartz was of course ohella. Sitriinin väri vaihtelee keltaisesta puna- named for its colour that has a wide range of grey ruskeaan ja kauneimmillaan väri on oranssinkel- and brown shades. Regular smoky quartz is trans- tainen. Etelä-Pohjanmaalta Kaatialan louhoksesta parent or at least translucent, allowing it to be 248 löytynyttä savukvartsia on menestyksekkäästi kuu- faceted into gemstones. Smoky quartz in old gold Länsi-Suomi • Western Finland

Kuukvartsia Pentinvuo- relta Nurmosta. Mikro- skooppikuvassa näkyy neulasmaisia mineraalisulkeumia. Näytteiden läpimitat: 2 cm. Taus- tan mikroskooppikuvan leveys: 0,1 mm.

Moon quartz from Pentin- vuori, Nurmo. The microscope photo shows needle-like mineral inclusions. Sample diameter: 2 cm. Width of the background microscope photo: 0.1 mm.

Näytteet | Samples: Satu Hietala, GTK. Myllytys | Tumbling: Veikko Myllyniemi. Kuvat | Photos: Kari A. Kin- nunen, GTK.

mennettu sitriiniksi. Myös Maalahdesta Kolinasta jewellery may have been step cut or scissor cut, on löytynyt pieniä kirkkaankeltaisia sitriiniki- but the brilliant cut makes it look just as good. teitä. Ilmajokelainen mineraalien keräilijä Lauri Honeyed colour variants are regarded as the best. Vastamäki on löytänyt Seinäjoen Kattilavuorelta Smoky quartz occurs as small grains in granites, kalliosta aitoa sitriiniä, josta hän hiotutti Tauno but in granite pegmatites it can be found in pieces Parosella viistehiotun jalokiven. as big as a fist, or even bigger. Kaatialan pegmatiitin lisäksi savukvartsia The so-called metachert sequence of Ylis- on löytynyt useista paikoista Etelä-Pohjanmaan taro and Lapua is joined by several materials that alueelta. Nimensä savukvartsi saa väristään, joka can be used as gemstones. Quartz, the domi- vaihtelee laajasti harmaan ja ruskean eri sävyissä. nant mineral of cherts, can be used as a gemstone Tavallisesti savukvartsi on läpinäkyvää tai ainakin and sometimes takes on a pretty blue hue. The 249 Länsi-Suomi • Western Finland

Lapuan Simpsiönvuoren sinikvartsii- läpikuultavaa ja siitä hiotaan sen vuoksi viiste- tista valmistettuja koruja. hiontaisia korukiviä. Vanhoissa kultakoruissa näkee porras- tai saksihiottua savukvartsia, mutta yhtä Jewellery made from blue quartzite in Simpsiönvuori, Lapua. kauniilta se näyttää briljanttihiottuna. Arvoste- tuimpia ovat kellanruskeat hunajan väriin vivah- Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. tavat muunnokset. Savukvartsia on pieninä rakeina graniiteissa; graniittipegmatiiteissa jopa nyrkin ko- largest metachert outcrop is located in Simpsiö koisina ja suurempinakin kappaleina. in Lapua, where blue quartz has been found in Ylistaron ja Lapuan niin kutsuttuun metasert- both outcrops and boulders. The Simpsiönvuori tijaksoon liittyy monenlaista korukiveksi sovel- ridge located west of the centre of Lapua is nine tuvaa materiaalia. Näistä kvartsi, joka on serttien kilometres long and three kilometres wide. The päämineraali, on paikoin kauniin sinistä ja ko- hill’s top reaches 123 metres above sea level. Par- rukivikäyttöön soveltuvaa. Laajuudeltaan suurin ticularly striking blue quartz has been found in metaserttipaljastuma sijaitsee Lapuan Simpsiöllä, northwestern Simpsiö. The boulder wedge is josta sinikvartsia on löytynyt sekä kallioista että where the best cuttable blue quartz can be found lohkareista. Lapuan keskustan länsipuolelle sijoit- – due south and southeast of Lapua. The qual- tuva Simpsiönvuoren harjanne on yhdeksän kilo- ity of blue quartz varies, and the chert best suited metriä pitkä ja kolme kilometriä leveä. Mäen laki for cutting has a glassy structure with a low con- 250 on 123 metriä merenpinnan yläpuolella. Erityisen tent of other minerals. Some of the blue quartz Länsi-Suomi • Western Finland

voimakasta sinistä kvartsia on löytynyt Simpsiön boulders have high sulphide content. They also luoteispuolelta. Parhaat hiontakelpoiset sinikvartsit contain graphite and diopside. löytyvät lohkareviuhkan mukaisesti Lapuan etelä- Blue quartz is particularly widespread in the ja kaakkoispuolelta. Sinikvartsin laatu vaihtelee, ja bedrock contact zones of metacherts and gran- hiontaan sopivin sertti on rakenteeltaan lasimai- ite pegmatite, where the grain size of metachert nen ja sisältää muita mineraaleja vähän. Sinikvart- has increased due to high temperatures. A special silohkareissa on paikoin melko paljon kiisuja ja ne colouration can be seen in the blue quartzes of sisältävät myös grafiittia ja diopsidia. Ylistaro and particularly those from Lapua. The Sinikvartsia esiintyy kallioperässä erityisesti blue is only visible in reflected light, but light metaserttien ja graniittipegmatiittien kontakteissa, passing through the crystals will appear yellowy joissa metasertin raekoko on kasvanut kuumentu- or yellowy-brown. misen seurauksena. Ylistaron ja erityisesti Lapuan The blue colour of blue quartz has been sinikvartseilla on havaittavissa erikoinen väri-il- traced to its mineral inclusions that are small miö. Kvartsi on sinistä vain heijastuneessa valossa enough to match the wavelengths of visible light. mutta läpikulkevassa valossa se näyttää kellertä- These microscopic mineral inclusions cause light vältä tai kellanruskealta. to scatter. Blue light is scattered back the most; Sinikvartsin värin on todettu aiheutuvan mi- the process is known as Rayleigh scattering. The neraalisulkeumista, jotka ovat niin pieniä, että same phenomenon is responsible for our planet’s niiden halkaisija on valon aallonpituuden luok- blue skies. kaa. Näin pienistä mineraalisulkeumista aiheutuu Geologists Pasi Heikkilä and Pekka Tuukki valon sirontaa. Sinisen valon aallonpituudet siroa- have found numerous acicular inclusions between vat eniten, ja tätä kutsutaan Rayleighin sironnaksi. 20 and 500 micrometres in lenght in the blue Sama ilmiö aiheuttaa taivaan sinisen värin. quartzes of Simpsiö that are most likely formed Geologit Pasi Heikkilä ja Pekka Tuukki ovat by the mineral rutile. All analysed samples con- havainneet Simpsiön sinikvartseissa runsaasti pie- taining these mineral inclusions have displayed a niä, 20−500 mikrometrin pituisia, neulasmaisia blue colouration, which suggests that the rutile sulkeumia, jotka todennäköisesti ovat rutiilia. needles may cause blue light to scatter in this type Kaikki tutkitut näytteet, joissa näitä mineraali- of blue quartz. sulkeumia esiintyy, ovat olleet väriltään sinisiä, There is also some nearly violet, amethyst-like joten on mahdollista, että ruutiilineulaset ai- quartz present in the metacherts of the Simpsiö heuttavat sinisen aallonpituuden sironnan näissä and Kivimäki areas in Lapua. The quartz with sinikvartseissa. the most iron oxide filled microfissures present Lisäksi Lapuan Simpsiön sekä Kivimäen the strongest violet, which frequently means the alueen metaserteissä esiintyy väriltään lähes vio- crystals cannot be successfully cut and polished. A lettiin vivahtavaa, ametistimaista kvartsia. Viole- lighter shade of violet is found in the coarser but tein väri esiintyy kvartseissa, joissa on runsaasti most intact quartzes. Discoveries have been made, rautaoksidin täyttämiä mikrohalkeamia ja on siten most of them in recent years, where in addition vain harvoin hiottavissa. Vaaleamman violetin vä- to violet-coloured material there have combina- rinen sävy taas esiintyy karkearakeisissa, laadul- tions of blue and rose quartz in both bedrock and 251 Länsi-Suomi • Western Finland

taan ehjimmissä kvartseissa. Violetin värin lisäksi, boulders where one sample possesses two different varsinkin viime vuosina on löydetty kallioesiinty- colours. Quartz of this kind has also been found mästä sekä irtolohkareista eräänlaista sinikvartsin ja in very small quantities in the Helsinki metropol- ruusukvartsin yhdistelmää, jossa samassa näytteessä itan area, for example in Kulosaari. Other than esiintyy kahta eri värisävyä. Tämänkaltaista kvart- that, this type of quartz is rather rare in Finland sia on tavattu harvinaisuutena myös pääkaupun- and lacks a specific name. kiseudulta muun muassa Kulosaaresta. Muutoin The occasional amethyst and amethyst quartz tällainen kvartsi on Suomessa melko harvinainen have been found as loose rocks in the local gravel eikä sille ole omaa nimitystä. pits of Niinistö in Kurikka, Lumikangas in Kau- Ametistia ja ametistikvartsia on löydetty sa- hajoki, the city of Virrat, and Kolina in Maalahti. tunnaisesti lähinnä irtokivinä alueen sorakuopista The biggest amethyst quartzes have been found Kurikan Niinistöstä, Kauhajoen Lumikankaalta, in the old gravel pits of Kolina. These ranged in Virroilta sekä Maalahdesta Kolinan alueelta. size from a few centimetres up to ten centime- Kookkaimmat ametistikvartsit ovat olleet kool- tres. The boulders are rounded, which makes it taan muutamista senttimetreistä jopa kymmeneen likely they were transported from further away senttimetriin ja ne on löydetty Kolinasta vanhoista by the ice sheet’s movement during the ice age. soramontuista. Lohkareet ovat olleet muodol- Violet samples are particularly found in brecciated taan pyöristyneitä ja todennäköisesti kulkeutu- fracture zone rocks together with white quartz. neet jääkauden aikaisen mannerjäätikön liikkeen In addition to these discoveries, there is known vaikutuksesta kauempaa. Violetti värisävy esiin- to be some violet-like white quartz in the con- tyy erityisesti breksioituneissa, ruhjevyöhykkeen tact zone of amphibolite in the pegmatite seam kivissä yhdessä vaalean kvartsin kanssa. Näiden located north of Rahakangas in southern Jurva. löytöjen lisäksi Jurvan eteläosassa Rahakankaan Banded quartz is popular quartz variant pohjoispuolelta tunnetaan amfiboliitin kontak- among gem hobbyists. The bands are caused by tissa olevasta pegmatiittijuonesta violettiin vivah- the parallel gas and liquid inclusion clouds in the tavaa, perusväriltään vaaleaa kvartsia. quartz (fluid inclusion planes). The best-known Eräs korukiviharrastajien suosittu kvartsi- sites for banded quartz are the waste rock piles of muunnos on raitakvartsi. Kvartsin raidat synty- the Kaatiala and Haapaluoma quarries. The light vät sen sisällä olevista yhdensuuntaisista kaasu- ja grey-banded quartz found in the pegmatite seam nestesulkeumien pinnoista (fluidisulkeumatasoja). of Soini, for example, is also suitable for cabo- Tunnetuimpia raitakvartsien keräilypaikkoja ovat chons. The banded quartz found in these deposits Kaatialan ja Haapaluoman louhosten sivukivika- may have a base colour of rose quartz, smoky sat. Tämän lisäksi esimerkiksi Soinin pegmatiitti- quartz, or light grey. juonen väriltään vaalean harmahtava raitakvartsi Gem-quality amethyst crystals have been col- sopii pyöröhiontaan. Esiintymien raitakvartsit voi- lected from the waste rock piles of the old lead vat olla perusväriltään ruusukvartsia, savukvartsia mine in Korsnäs before they were landscaped. The tai vaaleita harmaan sävyisiä. lead mine was operational between 1958 and 1972. Jalokivilaatuisia ametistikiteitä on löytynyt The local ore prospector Gottfrid Pistol discovered 252 Korsnäsin vanhan lyijykaivoksen jätekivikasoista the first lead ore boulders in 1950. In addition to Länsi-Suomi • Western Finland

Ametisti Korsnäsin lyijykaivoksesta. Kiteiden läpimitta on noin 1 cm. ennen niiden maisemointia. Lyijykaivos oli toiminnassa vuosina 1958–1972. Ensimmäiset lyi- Amethyst from Korsnäs lead mine. Crystal diameter is about 1 cm. jymalmilohkareet löysi paikallinen malminetsijä Gottfrid Pistol vuonna 1950. Lyijyrikasteen li- Näyte | Sample: Jari Nenonen. Kuva | Photo: Ari Nyyssönen, GTK. säksi kaivos tuotti myös apatiittirikastetta, joka sisälsi harvinaisia maametalleja, lantanideja. Tästä lead concentrate, the mine produced apatite that rikasteesta tuotettiin Oulun Typpi Oy:ssa lan- contained rare earth elements. This concentrate was tanideja 1960-luvun alussa ainoana maailmassa. used by Oulun Typpi Oy to manufacture lantha- Korsnäsin malmiossa sijaitsi suuria onkaloita, joi- nides in the early 1960s – the only such process in den seinämiä peittivät kidesykeröt. Kiteet ovat ol- the world at the time. The ore body of Korsnäs leet pääasiassa kalsiittia, mutta myös apofylliittiä, had large crystal cavities. The crystals were mainly harmotomia, rikkikiisua, baryyttia, selestiiniä ja calcite interspersed with the occasional apophyllite, monatsiittia on esiintynyt. Suomen kallioperälle harmotome, pyrite, baryte, celestine, and monazite. harvinaista on se, että onkaloiden kiteet ovat geo- Exceptional for Finnish bedrock was the age of the logisesti hyvin nuoria ollen iältään liitukautisia. crystals in the cavities, as they were relatively young Ennen alueen maisemointityötä jätekivikasoista geologically, dating back to the Cretaceous period. löytyi ametistien lisäksi kauniita mustia savu- Before landscaping took place, black smoky quartz, kvartsikiteitä, apofylliitti- ja harmotomikiteitä apophyllite, harmotome, and calcite crystals were sekä kalsiittikiteitä. found in the waste rock piles. 253 Länsi-Suomi • Western Finland

Kari A. Kinnunen & Satu Hietala

Akaattilohkare Ilma- joen Huissinkylästä kuvattuna polarisaatiomikroskoopilla. Kuvan leveys: 3 mm.

Agate pebble from Huissinkylä, Ilma- joki under polarizing microscope. Picture width: 3 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kin- nunen, GTK.

Jaspikset ja akaatit Jaspers and agates

Kurikkalainen Pekka Hietala ja muut Lakeuden kivi- Pekka Hietala and other members of the local rock kerhon jäsenet ovat löytäneet Etelä-Pohjanmaalta club (Lakeuden kivikerho) have found tens of jasper kymmeniä jaspislohkareita. Niitä on tavattu Kuri- boulders and pebbles from southern Ostrobothnia. kasta, Ilmajoen Huissilta, Jalasjärven Jalastosta, They made the finds from Kurikka, Huissi in Ilmajoki, Korsnäsistä, Seinäjoelta ja Kauhajoelta. Kalliosta Jalasto in Jalasjärvi, Korsnäs, Seinäjoki, and Kauha- jaspista on havaittu Vimpelin Ryytimaan ja Kurikan joki. Jasper occurrences in bedrock are known from Myllykylän kalkkikaivoksista. Tyypillistä Etelä-Poh- two carbonate rock quarries: Ryytimaa in Vimpeli janmaan jaspiksille on pienten akaattionteloiden and Myllykylä in Kurikka. esiintyminen. As a rock jasper resembles hardened paint, Kivenä jaspis muistuttaa kovettunutta maalia, sillä because the iron minerals acting as colour pigment väripigmenttinä esiintyvät raudan mineraalit (tavalli- (mainly hematite) are enclosed inside glassy quartz sesti hematiitti) ovat lasimaisen kvartsimassan sisällä. material. In addition to quartz some jaspers con- Kvartsin lisäksi joissakin jaspiksissa esiintyy kupla- tain blebs of chalcedony and agate. These rocks are maisina silmäkkeinä kalsedonia ja akaattia, jolloin called as jasper-agates. Chalcedony is microcrystalline

254 Länsi-Suomi • Western Finland

Jaspista ja kalsedonia lohkareessa Ilmajoen Tuomikylästä. Näyt- teen läpimitta: 6 cm.

Jasper and chalcedony in a pebble from Tuo- mikylä, Ilmajoki. Sam- ple diameter: 6 cm.

Löytäjä | Finder: Pekka Hietala. Kuva | Photo: Kari A. Kin- nunen, GTK.

sitä kutsutaan jaspis-akaatiksi. Kalsedoni on vesipi- quartz containing minute amounts of water. Under toisen piidioksidin piilokiteinen muoto, jossa voi- the polarisation microscope chalcedony shows daan mikroskoopissa nähdä osittain kuituista raken- fibrous structure, which in agate is very distinct so netta. Akaatissa kalsedoni on kokonaan kuituista, ja that the fibres run against the colour banding. kuitujen suunta on kohtisuoraan värivyöhykkeisyy- The mineralogical features of the jaspers and jas- den raitoja vastaan. per-agates from Southern Ostrobothnia indicate that Etelä-Pohjanmaan jaspisten ja jaspis-akaattien they are connected to fracture zones of the bed- mineralogiset piirteet osoittavat, että ne ovat kitey- rock. In carbonate rocks the dissolution of calcite tyneet ruhjevyöhykkeisiin. Kalkkikivissä kalsiitin has formed small cavities, which favoured the dep- liukeneminen on lisäksi edistänyt akaatin synnylle osition of especially agates and jaspers. Unmeta soveliaiden onkaloiden syntyä. Metamorfoitumatto- morphosed jaspers are rare in Finland. As boulders mat jaspikset ovat Suomessa harvinaisia. Irtokivinä and pebbles they have been found only from Vuotso, niitä on tavattu Etelä-Pohjanmaan lisäksi Sodanky- Muonio, Kuusamo, Kuhmo and Raahe – besides län Vuotsosta, Muoniosta, Kuusamosta, Kuhmosta ja Southern Ostrobothnia. Bedrock finds are known Raahesta. Kalliolöytöjä on vain Etelä-Pohjanmaalta ja only from Southern Ostrobothnia and Kalkkimaa Tornion Kalkkimaalta. quarry in Tornio.

255 Länsi-Suomi • Western Finland

Pohjanmaan granaatit Garnets of Ostrobothnia

Satu Hietala Satu Hietala

aippaluodosta Vöyriin ja Maalahdelta Pie- he bedrock in the area that reaches from Rtarsaareen ulottuvalla alueella esiintyy kal- TRaippaluoto to Vöyri and from Maalahti to lioperässä ja suurikokoisina irtolohkareina har- Pietarsaari contains large boulders of grey, gran- maata, graniitin näköistä kiveä, jossa on tulitik- ite-like rock with scattered light grey feldspar kurasian kokoisia ja muotoisia, vaaleanharmaita grains the size of a matchbox. This rock unit is maasälpähajarakeita. Kivilajiyksikköä kutsutaan known as Vaasa granite. Vaasan graniitiksi. It is rich in garnet, particularly in the south- Siinä esiintyy, varsinkin kivilajialueen etelä- ern parts of the unit. Garnet is especially abundant osissa, runsaasti granaattia. Erityisen paljon grain the schist inclusions of the granite. According naattia on graniitin liuskesulkeumissa. Geologi to reports by geologist Matti Kurhila and his team, Matti Kurhilan ja hänen työryhmänsä tutkimus- the garnet of the Vaasa granite contains 70 per ten mukaan Vaasan graniitissa esiintyvästä gra- cent almandine, 20 to 30 per cent pyrope, and naatista 70 prosenttia on almandiinia, 20−30 minute amounts of grossular and spessartine. The prosenttia pyrooppia ja vähäisiä määriä grossu- results from team Kurhila suggest that the Vaasa laaria ja spessartiinia. Kurhilan työryhmän tutki- granite was formed from mica schist and mica mukset viittaavat siihen, että Vaasan graniitti on gneiss through partial melting in about three to syntynyt kiilleliuskeesta ja -gneissistä osittaissu- five kilobars of pressure and 750 to 800 degrees lamisen kautta noin 3–5 kilobaarin paineessa ja Celsius, which is equal to a depth of approxi- noin 750–800 asteen lämmössä, mikä vastaa suun- mately 11 to 18 kilometres in the crust. Rock nilleen 11–18 kilometrin syvyyttä maankuoressa. crystallised at this depth will present with meta- Kiven kiteytyessä tällä syvyydellä siihen syntyy morphic minerals such as garnet, cordierite, and metamorfisia mineraaleja kuten granaattia, kor- sillimanite. dieriittia ja sillimaniittia. The garnets from Vaasa have mostly been frac- Vaasan granaatit ovat suureksi osaksi rikko- tured and cloudy, but some gem garnets have also naisia ja sameita, mutta myös hyvälaatuisia jalo- been found. Good quality garnets are deep red, kiviluokan granaatteja on löytynyt. Hyvälaatuiset vitreous, and structurally intact. The best sam- granaatit ovat tummanpunaisia, lasimaisia ja ra- ples have been obtained from Raippaluoto; the kenteeltaan ehjiä. Laadukkaimmat on löydetty local bridge construction was a particularly good Raippaluodosta, varsinkin sillan rakentamisen source. As a rule, the largest garnets are the size yhteydessä. Granaatit ovat suurimmillaan peu- of a thumb, but some broken garnets the size of kalonpään kokoisia, mutta muutamia jopa puo- a palm can be found. len kämmenen kokoisia rikkonaisia granaatteja Several garnet deposits have been found in on löydetty. the region, both in the Vaasa granite zone and also Alueelta on löydetty useita granaattiesiintymiä in the mica gneisses and pegmatites in the South 256 Vaasan graniittivyöhykkeen lisäksi Etelä-Pohjan- Ostrobothnia schist zone. For example, the peg- Länsi-Suomi • Western Finland

Almandiinigranaatti Tuomikylästä, Ilmajoelta. Läpimitta: 9 mm.

Almandine garnet from Tuomikylä in Ilmajoki. Diameter: 9 mm. matite in the village of Luoma in Peräseinäjoki

Kokoelma | Collection: Väinö Kotilainen. has yielded gem almandines. Garnet has also been Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. spotted in Ilmajoki, where the garnets occurred in pegmatite granite as red crystals with a diameter ranging from 0.5 centimetres to 3 centimetres; in maan liuskealueen kiillegneisseistä ja pegmatii- Nurmo, the garnets have been somewhat smaller. teista. Esimerkiksi Peräseinäjoen Luoman kylän The Ilmajoki garnets are also almandines. Some of pegmatiitista on löytynyt jalokiviluokan almandii- the transparent vibrant red garnet crystals of both ni-granaattia. Muita granaattihavaintoja on tehty Luoma in Peräseinäjoki and Tuomikylä in Ilma- muun muassa Ilmajoella, jossa granaatit esiintyi- joki have been polished into faceted gemstones vät pegmatiittigraniitissa pyöristyneinä, punaisina, weighing a few carats. 257 Länsi-Suomi • Western Finland

Pyrooppipitoista almandiinigranaattia Raippaluodosta, noin 0,5−3 senttimetrin läpimittaisina kiteinä, sa- Mustasaaresta. Kiteiden läpimitta: 0,5–2 cm. moin kuin Nurmon alueella, jossa granaatit ovat Pyrope-rich almandine garnet from Raippaluoto, olleet kooltaan jonkin verran pienempiä. Myös Il- Mustasaari. Crystal diameter: 0.5–2 cm. majoen granaatit ovat koostumukseltaan alman- Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. diineja. Sekä Peräseinäjoen Luoman että Ilmajoen Tuomikylän läpinäkyvistä, kauniin punaisista gra- naattikiteistä on viistehiottu muutaman karaatin kokoisia kiviä. Pieksämäki in eastern Finland should also be Erityisen hyvälaatuisina granaatteina mainitta- mentioned, as their garnets are of particularly koot Itä-Suomen Pieksämäen granaatit. Ne esiin- high quality. These occur in mica gneiss and can tyvät kiillegneississä ja soveltuvat laatunsa puolesta be used as gemstones and usually even facet cut. korukivikäyttöön, useimmiten jopa viistehiontaan. The crystals of good quality almandine garnets are Hyvälaatuiset almandiinikiteet ovat omamuotoi- idiomorphic, solid, and a deep and vibrant red. 258 sia, ehjiä ja kirkkaan tummanpunaisia. Länsi-Suomi • Western Finland

Ilmajoen mikrokliini- Microcline moonstone kuukivi in Ilmajoki

Satu Hietala Satu Hietala

lmajoen Välimäen sepelilouhoksesta on löy- oonstone has been encountered in the Idetty kuukiveä. Louhoksen pääkivilajina on MVälimäki macadam quarry in Ilmajoki. kiillegneissi ja sen itäreunalla on muskoviittipi- The primary rock of the quarry is mica gneiss toista pegmatiittia. Vain osa kuukivistä on hyvä- and its eastern margin contains muscovite-bear- laatuisia. Väriltään ne ovat harmaan valkoisia. Kuu- ing pegmatite. Only some of the moonstone has kiven koostumus on määritetty röntgendiffrak- been of good quality. The samples found have tiolla GTK:ssa. Määrityksen mukaan 92 prosenttia been greyish-white. The composition of the kuukivestä on mikrokliinia, neljä prosenttia albiit- moonstone was determined by GTK using X-ray tia ja neljä prosenttia kvartsia. Albiitin määrä on diffraction. The results showed that 92 per cent hieman pienempi kuin kuukivissä yleensä. Kuu- of the moonstone was microcline, four per cent kivessä albiittisuotaumat ovat niin ohuita, että ne albite, and four per cent quartz. The amount of alittavat näkyvän valon aallonpituuden. Albiittisuo- albite was slightly lower than what is typical for taumat ovat järjestyneet kalimaasälvän kideraken- moonstone. The thickness of the albite segre- teessa yhdensuuntaisesti. Kuukiven hohto syntyy, gations in the moonstone is so small that they kun valo siroaa lähekkäin olevista kalimaasälvän ja are below the wavelength of visible light. The albiitin välisistä rajapinnoista. Myös punertavissa albite segregations have aligned in parallel in the kalimaasälvissä on samankaltaista sironnasta joh- crystal structure of the microcline. Moonstone tuvaa hohtoa, mutta maasälvän hohdon aiheutta- gets its sheen from the light scattered by the thin vat ilmatäytteiset mikrohalkeamat. boundaries between microcline and albite. Red- Ilmajoen kuukiven emäkivilaji on poimuttu- dish potassium feldspar from Ilmajoki also has a nutta, porfyroblastista kiillegneissiä. Alueen kal- similar sheen, but the effect is caused by air-filled lioperä kuuluu Etelä-Pohjanmaan liuskealueeseen. microfissures. Liuskealueen metamorfoosiaste vaihtelee siten, The parent rock of Ilmajoki moonstone is että se voi kohota tutkimusten mukaan granuliitti- folded porphyroblastic mica gneiss. The region’s fasieksen alaosaan. bedrock is part of the South Ostrobothnia schist Metamorfoosiasteesta riippuen Ilmajoen ki- zone. The metamorphic grade of the schist zone vissä esiintyy granaattia, sillimaniittia, kordieriit- varies and can reach the bottom of the granulite tia sekä andalusiittia. Ilmajoella esiintyy melko facies, according to reports. runsaasti granaatti-kordieriitti-sillimaniittikiil- Depending on the metamorphic grade, the legneissejä. Voimakkaimmin metamorfoitunutta Ilmajoki rock will contain garnet, sillimanite, kallioperää alueella edustavat sellaiset tonaliitit ja cordierite, and andalusite. Ilmajoki is also home sarvivälkepitoiset plagioklaasigneissit, jotka sisäl- to a good number of garnet-cordierite-silliman- tävät pyrokseenimineraali hypersteeniä. Tutkimus- ite mica gneisses. The most metamorphosed ten mukaan hypersteenin kiteytyminen tapahtuu bedrock in the area is formed of tonalites and 259 Länsi-Suomi • Western Finland

Mikrokliinikuukiviä Välimäeltä, Ilmajoelta. Läpimitta: 26 mm.

Microcline moonstones from Välimäki, Ilmajoki. Diameter: 26 mm.

Löytäjä | Finder: Satu Hietala. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. 260 Länsi-Suomi • Western Finland

Välimäen mikrokliinikuukiven mikropertiittirakenne polarisaatio- mikroskoopin läpi. Kuvan leveys: 0,3 mm.

Microperthite texture in Välimäki microcline moonstone under polarizing microscope. Picture width: 0.3 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

korkeissa lämpötiloissa ja paineissa, eli granuliitti- hornblende-bearing plagioclase gneisses that con- fasieksen olosuhteissa. Kuukiviä tavataan yleensä tain the pyroxene mineral hypersthene. Studies nimenomaan granuliittifasieksen kivissä. Siten indicate that the crystallisation of hypersthene kuukiven esiintyminen osoittaa, että Välimäen occurs in the high temperatures and pressure of alueen kallioperän metamorfoosiaste on korkea. the granulite facies. Usually moonstone is found Suomen kuukivet ovat röntgendiffraktio- in the rocks of the granulite facies. Hence the määritysten mukaan yleensä mikrokliinia. Lapin presence of moonstone indicates that the meta- kullanhuuhdonta-alueen näytteistä Kari A. Kin- morphic grade of the Välimäki bedrock is high. nunen on tunnistanut myös ortoklaasi-kuukiveä. According to X-ray diffraction analysis, typi- Samoin on Seppo I. Lahti tunnistanut ortoklaa- cal Finnish moonstone is mostly microcline. Kari si-kuukiveä Luumäen Venäjänkylästä, Sippolasta A. Kinnunen has identified also orthoclase-moon- ja Virolahdelta. Etelä-Suomen parhaimmat kal- stone in samples from the gold-panning area liosta löytyneet kuukivinäytteet ovat Nurmijär- of Lapland and Seppo I. Lahti from Luumäki, ven Ilvesvuorelta, josta korukiviharrastajat Kirka Venäjänkylä. The best moonstone samples from Turtiainen ja Vesa Kaikkonen löysivät uuden southern Finland’s bedrock come from Ilvesvuori mikrokliinikuukiviesiintymän vuonna 2011. in Nurmijärvi, where gem hobbyists Kirka Tur- Etelä-Pohjanmaan alueelta tunnetaan lisäksi tiainen and Vesa Kaikkonen discovered a new Teuvan kuukivimäinen maasälpä. Teuvan kuukivi microcline moonstone deposit in 2011. esiintyy kiillegneissiä leikkaavassa pegmatiittijuo- There is also the moonstone-like feldspar of nessa, jossa oranssinvärinen mikrokliinimaasälpä Teuva in South Ostrobothnia. The Teuva moon- on kauniin läpikuultavaa. Myös Laitilan rapaki- stone is present in a pegmatite vein that intersects vigraniittialueelta on tavattu kuukivimäistä adu- mica gneiss; the orange microcline feldspar has larisoivaa maasälpää. an attractive translucent quality. Moonstone-like feldspar has also been found in the Laitila rapakivi granite zone. 261 Länsi-Suomi • Western Finland

Satu Hietala

Maasälpä korukivenä Feldspar as gemstone

Vaikka kalimaasälvät ja plagioklaasimaasälvät ovat Although potassium feldspars and plagioclase feld- varsin tavallisia mineraaleja kivilajeissa, niiden värik- spars are hardly uncommon minerals in rocks, their käitä muunnoksia käytetään korukivinä. Suomessa colourful variants are used as gemstones. The best- tunnetuin maasälpä on spektroliitti, joka on labrado- known feldspar gemstone in Finland is spectrolite, riitti-nimisen, spektrin väreissä iridisoivan plagioklaa- which is the trade name for the iridescent plagio- simaasälvän kaupallinen nimi. Amatsoniitti puoles- clase feldspar labradorite. Amazonite, on the other taan on vihreää mikrokliinimaasälpää, jota käyte- hand, is green microcline feldspar that is used in tään koruissa ja koriste-esineissä sen kauniin värin jewellery and decorative items due to its beautiful vuoksi. Suomesta amatsoniittia on löydetty Muura- colouration. In Finland amazonite has been found mesta ja Kotkan topaasipegmatiitin yhteydestä sekä in Muurame and Kotka connected to topaz pegma- Iniön lähellä Medelholmenin saarelta. Muuramen tite and near Iniö on the island of Medelholmen. The amatsoniitti tunnetaan kauppanimellä Muuramen trade name for the Muurame amazonite is Muura- vihreä graniitti. men vihreä graniitti (Muurame green granite). Kalimaasälpiin kuuluviksi luetaan mikrokliini, Potassium feldspars include microcline, ortho- ortoklaasi ja sanidiini. Sanidiini on kalimaasälvän clase, and sanidine. Sanidine is a potassium feldspar korkean lämpötilan muoto ja sitä esiintyy pääosin variant created in high temperatures that is mostly happamissa vulkaniiteissa. Koska sanidiinin synty- found in acidic volcanics. Due to the high tempera- minen edellyttää korkeaa lämpötilaa ja nopeaa jääh- ture and quick cooling required by sanidine’s forma- tymistä, se on Suomessa melko harvinainen. Sitä on tion, it is uncommon in Finland. It has been found in tavattu Lappajärven shokkimetamorfisista kivistä, the impactites of Lappajärvi, such as kärnäite. kuten kärnäiitistä. The world’s finest orthoclase moonstones come Maailman parhaimmat kuukivet tulevat Sri Lan- from Sri Lanka and India. The blue Sri Lankan moon- kasta ja Intiasta. Maailmalla eniten arvostettu Sri Lan- stones are regarded as the very best. Indian moon- kan kuukivi hohtaa kauniin sinisenä. Intialainen kuu- stones are usually clear or bluish and rarely grey, kivi on yleensä väritöntä tai sinertävää, harvemmin orange, green, or even pink. Some moonstones fea- harmaata, oranssia, vihreää tai jopa vaaleanpunaista. ture chatoyancy (cat’s eye) with very rare cases of Eräisiin kuukiviin syntyy kissansilmäilmiö tai harvi- asterism (star stone). nainen tähti-ilmiö. Aventurine feldspar, also known as sunstone, is Aventuriinimaasälpä eli aurinkokivi on plagioklaa- a plagioclase with a red lustre caused by its inclu- sia, jossa on sulkeumien aiheuttama punertava sions. Sunstone has been discovered in Jäkäläpää in hohto. Aurinkokiveä on löydetty Lemmenjoen Jäkä- Lemmenjoki. Some gem variants of feldspars can be läpäältä. Eräät maasälpien jalot muunnokset sopivat faceted, for example the yellow orthoclase of Mada- käytettäviksi myös viistehiottuina kuten Madagaska- gascar. The low hardness (Mohs 6) of feldspars limits rin keltainen ortoklaasi. Maasälpien varsin alhainen their use, especially in rings. Their use in jewellery kovuus (Mohs 6) rajoittaa kuitenkin sen käyttöä eri- is further hindered by their perfect cleavage along tyisesti sormuksissa. Maasälpien korukäyttöä rajoit- two perpendicular axes. taa lisäksi sen etevä lohkeavuus kahdessa toisiaan vasten kohtisuorassa suunnassa. 262 Länsi-Suomi • Western Finland

Unakiittia Ilmajoelta. Suurem- man kiven läpimitta: 5 cm.

Unakite from Ilmajoki. Diameter of the larger rock: 5 cm.

Kokoelma | Collection: Satu Hietala. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Unakiitit korukivinä Unakites as gemstones

Seppo I. Lahti Seppo I. Lahti

nakiitiksi sanotaan tavallisesti punaisen nakite is an epidote-rich granitic, granodi- Uja vihreän sävyisiä graniittisia ja syeniit- Uoritic, or syenitic rock that is coloured red tisiä syväkiviä, joissa päämineraalina on vihreää or green and has an attractive enough colouration epidoottia. Kauniin värinsä vuoksi niitä käyte- to lend itself for use in decorative items and jew- tään yleisesti koriste-esineiden ja korujen raaka- ellery. Typical unakites are even-grained, but por- aineeksi. Tavallisesti unakiitit ovat tasarakeisia, phyritic variants containing large scattered potas- mutta myös suuria kalimaasälpähajarakeita sisäl- sium feldspar grains are not unheard of. Unakites 263 Länsi-Suomi • Western Finland

täviä porfyyrisiä muunnoksia tavataan. Unakiitti- can be found in various places around Finland esiintymiä on tavattu eri puolilla Suomea, var- as small deposits in granite zones and often near sinkin Keski-Suomen granitoidialueella siirros- fracture zones. Rocks from fracture zones and vyöhykkeitten tuntumassa. Esiintymät ovat pieniä fault lines are encountered during construction ja tyypillisesti siirrosvyöhykkeitten kiviä, unakiit- as rock cuttings, tunnels, and hollows are exca- tia, breksia- ja myloniittinäytteitä löytääkin loh- vated. The continental ice sheets brought along kareina sorakuopista, jonne mannerjäätikkö on representative samples of breccias, mylonites, and niitä kuljettanut laaksojen pohjalta. Unakiitti on unakites that are often found in gravel pits as merkitty myös kivilajikarttoihin omalla värillään water-polished rocks suitable for use in jewellery tai päällemerkintänä. and decorative items. Päämineraaleina unakiiteissa on punertavaa The dominant minerals of unakites include tai punaista kalimaasälpää, albiittia, epidoottia ja varying amounts of reddish or plain red potassium vaihtelevia määriä kvartsia sekä usein myös hie- feldspar, albite, epidote, and quartz, and frequently man biotiittia, kloriittia, hematiittia tai magnetiit- small amounts of biotite, chlorite, hematite, or tia. Unakiittisten kivien tulkitaan usein syntyneen magnetite. Most unakitic rocks are thought to metasomaattisten reaktioiden tuloksena syväki- originate from various granitic and syenitic rocks visulien kiteytymisen jälkeen. Kuumat kaasut in so-called metasomatic reactions. Hot gases and ja liuokset ovat reagoineet kiven plagioklaa- solutions reacting with the plagioclase of plu- sin kanssa, jolloin se albiittiutuu ja samalla syn- tonic rocks have caused it to albitise. This also tyy kalsiumsilikaattia epidoottia ja rautaoksideja. produces epidote and iron oxides. Epidote may Epidootti voi olla vihreää tai punertavan ruskeaa, have a green or reddish-brown colour, if it con- jos siinä on hematiittia, goethiittiä tai muuta rau- tains hematite, goethite, or other iron compound tayhdistettä hienojakoisena pigmenttinä. as a fine pigment. Korukiveksi soveltuvia tasarakeisia ja porfyy- Red-green and even-grained porphyritic risiä punavihreitä unakiittimuunnoksia on tavattu unakite variants that can be used as gemstones laajoilla alueilla muun muassa Pohjois-Pohjan- have been found in many places in Finland. The maalla Kalajoki- ja Pyhäjokilaaksojen alueelta. red-green unakite of Kalajoki, also known by its Kalajoen punavihreää unakiittia, kauppanimel- trade name Moss granite, has been quarried for con- tään Moss granite, on louhittu rakennuskiveksi. struction purposes. In addition to Kalajoki, unakite Kauniin oranssinpunaisia kalimaasälpähajarakeita can be found together with granite in multiple ja vihreää epidoottia sisältävä ruusu-unakiitti locations, in northern Ostrobothnia and the plu- on Ilmajoen kunnan nimikkokivi. Ähtäri-Seura tonic rock zone of Central Finland in particular. ry markkinoi paikallisesta unakiitista valmistet- Ruusu-unakiitti (“rose unakite”) contains beauti- tuja käyttöesineitä. Längelmäki-koruun ja Por- ful scattered reddish-orange feldspar grains and voon Kerkkoon kansallispuvun sydänkoruun green epidote and is the municipal stone of Ilma- on käytetty paikallista unakiittia. Myös Itä-Suo- joki. Ähtäri-Seura ry sells utilities made of the local mesta, Lieksasta, on löydetty erittäin kaunista unakite. The Längelmäki jewel and the heart jewel unakiittia, joka muistuttaa hyvin paljon Ilmajoen of the regional costume of Kerkkoo in Porvoo are 264 ruusu-unakiittia. made of the local unakite. Gorgeous unakite that Länsi-Suomi • Western Finland

Unakiittia Kalajoelta. Kokoelma: Geonäyt- tely, GTK. Kuvan leveys: 5 cm. highly resembles the rose unakite of Ilmajoki has been found in Lieksa in eastern Finland. Unakite from Kalajoki. Collection: Geoexhi- bition, GTK. Picture width: 5 cm. In Finland, the unakite variant with reddish-brown hues that has feldspar, quartz, and Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. epidote coloured reddish-brown by iron compounds (and sometimes a little chlorite) as its dominant minerals has been called helsinkiitti Punaruskean sävyistä unakiittimuunnosta, (helsinkite). Samples analysed during bedrock jossa päämineraaleina on maasälpiä, kvartsia ja mapping have shown that in the Helsinki met- rautayhdisteiden punaruskeaksi värjäämää epi- ropolitan area the composition and structure of doottia, on kutsuttu maassamme helsinkiitiksi. helsinkite vary widely. Unakite variants span all Koska kivi on värikästä ja usein rakenteeltaan intermediate forms from granite and tonalite to kaunista, siitä on tehty erilaisia koruja ja koris- reddish-brow epidote-bearing unakite (helsinkite) te-esineitä. Helsinkiitistä kerrotaan yksityiskohtai- and different breccias. Due to the colourful nature semmin pääkaupunkiseudun korukiviä koskevassa and attractive structure of the rock, it has been artikkelissa. used in different jewellery and decorative items. “Helsinkiitti” is not an internationally approved name, but a local name for the gemstone and rock type. Further information on helsinkite is provided in the article that discusses the gemstones of the Helsinki metropolitan area. 265

Länsi-Suomi • Western Finland

Kurikan ja Ilmajoen kordieriitti

Satu Hietala

lmajoen eteläosassa Levottomanmäellä ja Koskenkorvan San- Itavuorella sekä Kurikan Ikarista Ponsiluomalle jatkuvassa kiillegneissijaksossa on kordieriittia. Kivilajijakso on pituu- deltaan kymmenisen kilometriä. Kordieriittia löytyy kallioista useista paikoista jakson alueella. Kordieriitin väri vaihtelee tummansinisestä ja hieman lä- pikuultavasta orvokinsiniseen ja läpikuultavan violettiin. Par- haimman laatuinen, kauniin värinen kordieriitti esiintyy melko pieninä ja rikkonaisina rakeina. Tummempaa kordieriittia löy- tyy massamaisina useiden senttien kokoisina osueina. Kauniin sinistä kordieriittia on tavattu Kurikan Ponsiluoman alueelta. Kordieriittia voidaan pyöröhioa. Jonkin verran on löy- detty myös viistehiontaan sopivaa, jalokiviluokan materiaalia. Kiillegneississä kordieriitin lisäksi on myös runsaasti granaatteja. Granaatit ovat väriltään punaisia ja toisinaan läpikuul- tavia mutta rakenteeltaan rikkonaisia.

Cordierite in Kurikka and Ilmajoki Kordieriittia Kurikasta. Korkeus: 2 cm. Satu Hietala Cordierite from Kurikka. Height: 2 cm.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. ordierite is found in Levottomanmäki in southern Ilma- Cjoki, Santavuori in Koskenkorva, and the granite-mica gneiss that stretches from Ikari in Kurikka to Ponsiluoma. The total length of the rock sequence is approximately ten kilometres. Cordierite has been discovered in several outcrops along the sequence. The colour of cordierite ranges from dark blue and slightly Punaista turmaliinia, rubelliittia, Haa- paluoman pegmatiitissa. Hiotun kiven translucent to lilac-blue and translucent violet. Prime qual- läpimitta: 10 mm. ity and attractively coloured cordierite occurs as smallish and

Red tourmaline, rubellite, in Haapa- fragmented grains. Darker cordierite is found as massive accu- luoma pegmatite. Diameter of facet mulations several centimetres in size. Beautiful blue cordierite cut stone: 10 mm. has been encountered in the Ponsiluoma area of Kurikka. Some Kuva | Photo: Niko Auvinen, GTK. gem-quality material suitable for faceting has also been found. 267 Länsi-Suomi • Western Finland

Meteoriittikraatterien Gemstones of the korukivet meteorite craters

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

eteoroidin tai asteroidin törmäys Maan eteoroids or asteroids crashing into Earth’s Mkallioperään aiheuttaa niin valtavan pai- Mbedrock causes such immense pressure neen ja lämpötilan, että kivet sulavat ja jähmetty- and temperatures that rock will melt and solidify, vät tulivuorilaavan tapaisiksi kivilajeiksi. Meteo- forming rocks that resemble volcanic lava. Gem- riittikraattereista voikin löytää tulivuorikiville tyy- stones typical of volcanic rocks can be found in pillisiä korukiviä. meteorite craters. Suomessa tällaisia kiviä esiintyy varsinkin Such rocks can be found in Finland, in par- Länsi-Suomen Sääksjärven ja Lappajärven tör- ticular in the impact craters of Sääksjärvi and mäyskraattereissa. Nämä rakenteet ovat paljon Lappajärvi in western Finland. These structures nuorempia kuin Suomen tavanomainen kal- are much younger than typical Finnish bedrock lioperä, Sääksjärvi 602 ja Lappajärvi 76 miljoo- – Sääksjärvi is 602 million and Lappajärvi a mere naa vuotta. 76 million years old. Tällaisissa kivilajeissa esiintyy kaasurakkuloissa These rocks may contain agate, chalcedony, ja muissa onteloissa usein akaattia, kalsedonia ja and amethysts in former vesicles and other hol- ametisteja samaan tapaan kuin geologisesti nuo- lows the same way geologically fresh volcanic lava rissa tuliperäisen laavan onteloissa. Lappajärven does. Boulders that have drifted from the Lappa- kraatterista kulkeutuneista lohkareista on löydetty järvi crater have even contained small diamond jopa pieniä timanttikiteitä, jotka ovat syntyneet crystals, formed from the graphite caught in the törmäyksessä grafiitista. Nämä timantit eivät ole impact zone. These diamonds are not gem qual- jalokiviksi soveltuvia. Lappajärven törmäyksessä ity. Kärnäite, the volcanic-like rock created by the syntynyt sulakivilaji, kärnäiitti, on varsin käyttö- Lappajärvi impact, is a usable local decorative and kelpoista paikallista koriste- ja korukiveä. gemstone. Jääkaudella mannerjäätikön liike kuljetti Lap- The previous ice age took boulders from the pajärven kraatterin lohkareita kaakkoon Hieta- Lappajärvi crater and moved them southeast to kankaalle. Hietakankaan harjujakson sorakuopista Hietakangas. The gravel pits in the esker sequence onkin kerätty korukiviä, jotka ovat peräisin kraat- of Hietakangas have indeed yielded crater terista. Suurin osa korukivistä on vaaleanharmaata gemstones. Mostly the gemstones have been light mikrokvartsia, mutta harvinaisuutena on löydetty grey microquartz with rare samples of chalced- myös kalsedonia ja akaattia. Parhaimmat kalsedo- ony and agate. The best chalcedony samples have nit on löytänyt Pekka Hietala, joka on vuosia tut- been found by Pekka Hietala, who has spent kinut Hietakankaan lohkareita. Timanttipitoisesta years examining the boulders in Hietakangas. Lappajärven impaktibreksiasta eli sueviitista koos- The diamond-bearing impact breccia (suevite) tuvat lohkareet on nekin löydetty Hietakankaalta. boulders of Lappajärvi were also encountered in 268 Samoin korukivikäyttöön soveltuvat kärnäiitit Hietakangas. Similarly, Hietakangas has supplied Länsi-Suomi • Western Finland

Kalsedonia mikrokvartsilohkareessa Hietakan- Chalcedony in microquartz pebble from Hieta- kaalta, Alajärveltä. Korun läpimitta: 5 cm. kangas, Alajärvi. Jewel diameter: 5 cm.

Hionta ja korupohja | Cutting and jewel: Terttu ja Veikko Myllyniemi. Kokoelma | Collection: Satu Hietala. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. 269 Länsi-Suomi • Western Finland

Akaattilohkare, joka on kulkeutunut jääkauden aikana Sääksjärven meteoriittikraatterista Karhiniemeen, ovat enimmäkseen täältä. Suuremmat koriste-esi- Huittisiin. Läpimitta: 34 mm. neisiin ja rakennuskiveksi soveltuvat kärnäiittikap- paleet on irrotettu Kärnänsaaren kallioesiintymien Agate pebble from Karhiniemi, Huittinen, transported in glacial float from Sääksjärvi meteorite crater. louhoksista, joissa sulakiveä on kymmenien met- Diameter: 34 mm. rien paksuisina kerroksina. Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. Porin kaakkoispuolella Kokemäellä sijaitsevan Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Sääksjärven meteoriittikraatteri löydettiin sattumalta, kun jäljitettiin jääkauden aikana kulkeutu- neiden akaattilohkareiden syntypaikkaa. most of the gemstone kärnäites. Larger kärnäite GTK:n lisäksi myös kaivosyhtiöillä oli Suo- pieces suitable for decorative items and building messa 1950−1970-luvuilla omaa kansannäytetoi- stones have been excavated from the quarries in mintaa. Esimerkiksi 1960-luvulla Outokumpuun Kärnänsaari, where this rock occurs as layers sev- lähetettiin kansannäytteinä erikoisia lohkareita ja eral dozen metres thick. kiviä, jotka olivat löytyneet Huittisista tietyö- The Sääksjärvi meteorite crater in Kokemäki, maalta. Kaivosyhtiön toimistolla oli tuolloin koru- southeast of Pori, was discovered by accident kivistä kiinnostunut mineralogi Yrjö Vuorelainen. when the place of origin of glacial agate boul- Aluksi hän epäili kiviä purjelaivojen painolasti- ders was being traced. maan mukana kulkeutuneiksi piikiviksi. Mutta In addition to GTK, mining companies koska historiallisia satamapaikkoja ei ollut tuolla offered layman’s sampling practice services 270 seudulla, ja koska osa kivistä selkeästi oli akaat- from the 1950s through the 1970s. For exam- Länsi-Suomi • Western Finland

Sääksjärven meteoriittikraatterin akaatteja. Läpimitat: 4 cm. ple, layman’s samples of peculiar boulders and Agates from Sääksjärvi meteorite crater. rocks found in roadwork in Huittinen were Diameters: 4 cm. sent to Outokumpu in the 1960s. The com- Löytäjä | Finder: Pekka Pihlaja, GTK. pany employed mineralogist Yrjö Vuorelainen at Hionta | Cutting: Tauno Paronen. the time, and he had an interest in gemstones. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. At first he suspected the samples were flint nod- ules that had been mixed in with the ballast used tia eikä piikiveä, Vuorelainen päätti tehdä paikalle by sailing ships. However, no historical harbours tarkistuskäynnin. Selvisi, että tietyömaan täyttö- were known in the region, and as some of the maa oli rahdattu Kokemäenjoen mutkasta, Kar- rocks were clearly agate and not flint, Vuorelainen hiniemen sorakuopista. Sieltä löytyi lisää akaatteja decided to investigate on-site. He discovered that ja jopa ametistikiteitä, tosin hyvin pieniä. Löytö- the landfill of the roadwork had been transported paikka tuli tunnetuksi silloin vielä harvalukuis- from gravel pits in Karhiniemi in the bend of ten korukiviharrastajien piirissä. Tauno Paronen, the river Kokemäenjoki. The pits revealed more Suomen jalokivenhionnan pioneeri, sahasi ja hioi agates and even amethyst crystals, although the parhaimpia löytöjä jo 1960-luvulla korukäyttöön. latter were very small. The discovery site became Yrjö Vuorelainen löysi 1960-luvun lopulla sa- famous among the few Finnish gem hobbyists of moista sorakuopista hyvin outoja kivilohkareita, the day. Tauno Paronen, the pioneer of Finnish 271 Länsi-Suomi • Western Finland

Kalsedonin kuituinen rakenne kulkee säteittäi- sesti Sääksjärven akaatin kerrosrakenteen poikki. Kuvan leveys: 3 mm.

Chalcedony fibres are oriented radially against the banding of Sääks- järvi agate. Picture width: 3 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnu- nen, GTK.

joissa oli pieniä akaatteja. Lohkareet muistuttivat lapidary work, cut and polished the best samples kimberliittiä, joka tunnetaan lähinnä timanttien into gemstones as early as the 1960s. isäntäkivilajina. Turun yliopiston silloinen geolo- Towards the end of the 1960s, Yrjö Vuo- gian professori Heikki Papunen kuitenkin tunnisti relainen found odd boulders resembling volcanic lohkareet voimakkaan räjähdyksen sulattamiksi eli rocks that contained tiny agates in the very same sokkimetamorfisiksi impaktikivilajeiksi. Papusen gravel pits. The boulders were like kimberlite, mielestä ne olivat syntyneet Sääksjärven nykyisen which is mostly known as the parent rock of järvialtaan tienoilla joko meteoriittitörmäyksessä diamonds. Heikki Papunen, who was the profes- tai jonkinlaisessa räjähdysmäisessä vulkaanisessa sor of geology in the University of Turku at the purkauksessa. Meteoriittivaihtoehto sai 1970- time, identified the boulders as having melted by luvun lopulla vahvistusta, kun saksalaiset tutkijat a powerful explosion – they were impactites, cre- tutkivat Sääksjärven sokkimetamorfisia lohkareita. ated by shock metamorphism. Papunen deduced Huittisten akaatti- ja impaktiittilohkareiden that they had formed near the current basin of viuhka kartoitettiin Geologian tutkimuskeskuksen lake Sääksjärvi, either due to a meteorite impact kallioperäkartoitusten yhteydessä. Aktiivisimmin or in some sort of explosive volcanic eruption. akaatteja kartoitti GTK:n silloinen valokuvaaja The meteorite theory was further substantiated Erkki Halme. Viuhka osoitti mannerjäätikön kul- by German researchers in the 1970s as they stud- 272 jetussuunnassa sijaitsevalle Sääksjärvelle. Lopulli- ied the Sääksjärvi boulders. Länsi-Suomi • Western Finland

Eräs Sääksjärven suurimmista akaat- tilohkareista. Läpi- mitta: 20 cm.

One of the largest agate boulders from Sääksjärvi. Diameter: 20 cm.

Löytäjä | Finder: Pekka Pihlaja, GTK. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Sääksjärven akaatti Karhiniemen har- justa, Huittisista. Läpimitta: 44 mm.

Sääksjärvi agate from Karhiniemi esker in Huittinen. Diameter: 44 mm.

Löytäjä | Finder: Väinö Kotilainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

273 Länsi-Suomi • Western Finland

Lappajärven meteoriittikraatterin sulakiveä, kärnäiittiä. nen todiste saatiin talvella 1988, jolloin GTK:n Melt rock, kärnäite, from Lappajärvi meteorite crater. tekemässä syväkairauksessa lävistettiin rikkonaista kiveä, impaktibreksiaa, Sääksjärven järvialtaan län- Löytäjä | Finder: Kari A. Kinnunen, GTK. Hionta | Cutting: Väinö Kotilainen. siosassa. Heidelbergissä tehdyt isotooppi-ikämää- Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. ritykset osoittivat törmäyksen tapahtuneen noin 514 miljoonaa vuotta sitten. GTK:n Irmeli Mänt- tärin uudemmat isotooppi-ikämääritykset tarken- sivat törmäyksen tapahtuneen noin 602 miljoonaa 274 vuotta sitten. Länsi-Suomi • Western Finland

Sääksjärven akaattien selitetään kiteytyneen The agate and impactite boulder train of pohjaveteen liuenneista aineksista impaktikivien Huittinen was mapped during GTK’s bedrock kaasurakkuloihin. Mahdollisesti alueella on tuol- mapping efforts. Erkki Halme, working as a pho- loin ollut kuumia lähteitä, ja akaattien synty voi tographer for GTK at the time, took the most liittyä niiden toimintaan. Akaatit voivat olla myös active role in mapping agates. The boulder train syntyneet myöhemmin jopa sadevedestä, jota on pointed to Sääksjärvi, which was located in the tihkunut vajovetenä sulakiveä peittäneiden tuh- direction of glacial movement. Final proof arrived kamaisten kerrostumien lävitse. Veteen liuennut in the winter of 1988 when GTK penetrated a piiaines olisi näin saostunut kaasurakkuloihin fragmented rock, impact breccia, during deep akaatiksi. Pohjaveden pinnan laskiessa kaasurakku- drilling in the western part of the Sääksjärvi lake lat tyhjentyivät ja niiden seinämille kapillaarisesti basin. Isotope dating performed in Heidelberg kiinnittynyt vesikerros haihtui. Näin kerrostui showed that the impact had taken place about mikroskooppisia kalsedonikerroksia, joista akaatit 514 million years ago. More recent isotope dat- vähitellen kasvoivat. ing by Irmeli Mänttäri of GTK further specified Akaatteja on löydetty eniten Huittisten Kar- the age of the impact to approximately 602 mil- hiniemen sorakuopista. Nykyään akaattien ke- lion years. rääminen niistä on kielletty. Akaatteja tavataan The theory of the Sääksjärvi agates’ forma- satunnaisesti myös Sääksjärven mannerjäätikön tion is that they crystallised in the gas vesicles levittämässä lohkareviuhkassa, jonka pituus on left behind in the impact rocks. The silica mate- vähintään 50 kilometriä. Suurin Karhiniemestä rial that deposited in the vesicles was dissolved in löydytty akaatti on noin 25 senttimetriä läpimi- the local groundwater. It is possible that geysers taltaan ja pienimmät vain muutaman millimet- existed in the area at the time, which may have rin. Tyypillinen koko on 2−3 senttiä. Karhiemen contributed to the formation of the agates. Even harjujaksossa vain noin 0,3 prosenttia lohka- rainwater could have formed the agates at a later reista on akaattien emäkivilajia, impaktisulakiveä. date, as it seeped through the ash layers cover- Akaattien osuus on huomattavasti pienempi, sillä ing the local bedrock. The silicon dissolved in the kaasurakkulat olivat vain harvoin akaatilla täytty- water could have then precipitated in the vesicles neitä. Yleisempiä kaasurakkuloiden täytteitä ovat and into agate. The lowering of the groundwa- karbonaatti- ja zeoliitti-ryhmän mineraalit sekä ter levels would have drained the vesicles, leaving kiillemäiset ainekset. Karhiniemen harjun sora- capillary water on their walls that would then kuoppia tutkittiin Geologian tutkimuskeskuksessa evaporate. This would create microscopic layers jo 1970-luvulla mahdollisena akaattikaivoksen of chalcedony, slowly giving rise to agates. paikkana. Tällöin kuitenkin selvisi, että akaattia The richest agate findings have been from the on liian vähän kaivostoimintaa ajatellen. gravel pits of Karhiniemi in Huittinen. Nowa- Huittisten ja Kokemäen alueen akaatit oli- days it is forbidden to collect agates from the pits. vat suosittua korumateriaalia 1970-luvulla, jolloin Agates are sporadically found from the boulders Karhiniemen sorakuopat vielä olivat suhteellisen in the train dispersed from the Sääksjärvi by the vapaasti hyödynnettävissä. Parhaimmat isot akaa- ice sheet, and reaching at least 50 kilometres in tit on onneksi säilytetty hiomattomina, ja ne ovat length. The largest agate discovered in Karhiniemi 275 Länsi-Suomi • Western Finland

was about 25 centimetres in diameter, whereas the smallest have been just a few millimetres across. Their typical size is between two and three centimetres. Only 0.3 per cent of the boulders in the Karhiniemi esker sequence contain the impact- melted parent rock of agates. The agate content is significantly smaller still, as only a fraction of the gas vesicles were filled with agates. The vesicles were commonly filled by carbonate and zeolite group minerals and mica-like substances. GTK surveyed the Karhiniemi gravel pits as a potential agate mine site in the 1970s. The conclusion at the time was that there were not enough agates to sustain mining operations. Mikrokvartsilohkareita Hietakankaan har- justa Alajärveltä. Alkuperältään lohkareet ovat The agates from Huittinen and Kokemäki kvartsiutunutta zeoliittikiveä. Läpimitta: 4 cm. have been a popular material in jewellery all the way from the 1970s when the Karhiniemi gravel Microquartz pebbles from Hietankangas esker in Alajärvi. The pebbles are formed in silicifi- pits could still be exploited relatively freely. Luck- cation of zeolite rock. Diameter: 4 cm. ily the grandest agates have been preserved in

Löytäjä | Finder: Pekka Hietala. their natural state and they remain in museum Kuva | Photo: Ari Nyyssönen, GTK. and private collections. The size and quality of the Huittinen and Kokemäki agates is mediocre museo- ja yksityiskokoelmissa. Laadultaan ja kool- at best when compared to the prime agates from taan Huittisten ja Kokemäen akaatit ovat korkein- Brazil and Mexico, for example. taan keskinkertaisia, kun niitä vertaa esimerkiksi Still, the sale prices of the largest agates from Brasilian ja Meksikon ensiluokkaisiin akaatteihin. Huittinen have been nearly a hundred times that Kookkaimpien Huittisten akaattien myynti- of imported agate. This situation is similar to the hinta on kaikesta huolimatta ollut lähes satakertai- gold nuggets of Lapland and the gem beryl of nen vastaavaan ulkomaiseen akaattiin verrattuna. Luumäki. Domestic origin is a powerful selling Tilanne on sama esimerkiksi Lapin suurten kul- argument. In the gemstone trade, price is truly tahippujen ja Luumäen jaloberyllin kanssa. Koti- dictated by supply and demand. The only trouble mainen löytöpaikka vaikuttaa ratkaisevasti hintaan. would be if foreign stones started appearing that Jalokivikaupassahan hinta määräytyy kysynnän were sold as domestic. Stones have been tradition- ja tarjonnan perusteella. Ongelmia tulee vasta, ally treated as a raw material in the international jos markkinoille ilmestyy ulkomaisia kiviä, joita gemstone trade, where only their quality affects yritetään myydä suomalaisina. Kansainvälisessä their price, not their origin. jalokivikaupassa kivet ovat perinteisesti raaka-ainetta, jonka hintaan vaikuttaa ainoastaan laatu, ei 276 löytöpaikka. Länsi-Suomi • Western Finland

Kirjallisuus • References

Alviola, R. 1989. The granitic pegmatites of the Seinäjoki Kinnunen, K. A. 2008. Jaspista Vimpelin Ryytimaalla. Geologi and Haapaluoma groups. In: Lahti, S. I. (ed.) Excursion C 60, 6−11. 1: Lateorogenic and synorogenic Svecofennian granitoids Kinnunen, K. A. 2013. Mikrokiteistä kvartsia, kalsedonia ja and associated pegmatites of southern Finland. Geological zeoliitteja Alajärven Hietakankaan sorakuopista. Mineralia 2 Survey of Finland, Guide, 41−48. (2), 10−15. Alviola, R. 1996. Maasälpäryhmän mineraalit. Kivi 14 (1), Kinnunen, K. A. & Lindqvist, K. 1998. Agate as an indicator 14−24. of impact structures: An example from Sääksjärvi, Finland. Alviola, R. 1999. Boorimineraalit osa 1/2. Kivi 17 (4), 10−30. Meteoritics & Planetary Science 33, 7−12. Alviola, R. 2000. Kaatialan Kimmon mineraloginen tutkimus. Lahti, S. I. 1988. Kaatialan pegmatiitista ja sen mineraaleista. Kivi 18 (4), 26−28. Kivi 16 (2), 6−20. Alviola, R., Mänttäri, I., Mäkitie, H. & Vaasjoki, M. 2001. Lahti, S. I. & Saikkonen, R. 1986. Kunzite from the Svecofennian rare-element granitic pegmatites of the Haapaluoma pegmatite quarry, western Finland. Bulletin of Ostrobothnia region, western Finland; their metamorphic the Geological Society of Finland 58 (2), 47−52. environment and time of intrusion. In: Mäkitie, H. (ed.) Lahti, S. I., Kallio, P. & von Knorring, O. 1986. The Svecofennian granitic pegmatites (1.86−1.79 Ga) and quartz composition, physical properties and occurrence of monzonite (1.87 Ga), and their metamorphic environment in eucryptite from the Haapaluoma pegmatite, Finland. Bulletin the Seinäjoki region, western Finland. Geological Survey of of the Geological Society of Finland 54 (1−2), 5−7. Finland, Special Paper 30, 9−29. Lehtonen, M. I., Kujala, H., Kärkkäinen, N., Lehtonen, A., Erämetsä, O., Nieminen, K. & Niinistö, L. 1973. Two Mäkitie, H., Mänttäri, I., Virransalo, P. & Vuokko, J. 2003. transparent beryl varietes from the Kaatiala pegmatite, Etelä-Pohjanmaan liuskealueen kallioperä. Geological Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland 45, Survey of Finland, Report of Investigation 158. 125 p. 125–130. Mäkitie, H. & Lahti, S. I. 1991. Seinäjoen kartta-alueen Haapala, I. 1966. On the granitic pegmatites in the Perä- kallioperä. Summary: Pre-Quaternary Rocks of the Seinäjoki seinäjoki - Alavus area, South Pohjanmaa, Finland. Bulletin Map-Sheet area. Geological Map of Finland 1:100 000, de la Commission geologique de Finlande 224. 98 p. Explanation to the Maps od Pre-Quaternary Rocks, Sheet (dissertation) 2222. Geological Survey of Finland. 60 p. Halme, E. 1974. Akaatteja Huittisista. Geologi 26 (4), 37−39. Mäkitie, H., Kärkkäinen, N., Lahti, S. I. & Alviola, R. Hänni, H. A. 2008. Moonstone & Co. A Brief Review of the 2001. Compositional variation of granitic pegmatites in Feldspar Group Moonstone. Journal of The Gemmological relation to regional metamorphism in the Seinäjoki region, Association of Hong Kong 24, 25–27. western Finland. In: Mäkitie, H. (ed.) Svecofennian granitic pegmatites (1.86−1.79 Ga) and quartz monzonite (1.87 Ga), Heikkilä, P. 2003. Vittinki-ryhmän metaserttien geologia ja and their metamorphic environment in the Seinäjoki region, mineralogia Etelä-Pohjanmaalla. Master’s thesis, University western Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper of Helsinki, Department of geology and mineralogy. 142 p. 30, 31−59. Hietala, S. 2011. Kiviretki Etelä-Pohjanmaalle. Kivi 29 (3), Mäkitie, H., Sipilä, S., Kujala, H., Lindberg, A. & Kotilainen, 14−21. A. 2012. Formation mechanism of the Vaasa Batholith in Hietala, S. 2011. Etelä-Pohjanmaan kuntakivet. Kivi 29 (3), the Fennoscandian Shield: petrographic and geochemical 26−32. constraints. Bulletin of the Geological Society of Finland 84, Hietala, S. 2015. Uusi kuukivilöytö Ilmajoelta. Mineralia 4 141–166. (1), 4−7. Saikkonen, R. 1964. Pegmatiittitutkimukset Keski- ja Etelä- Kinnunen, K. A. 1989. Korsnäsin kaivoksen kideluolista ja Pohjanmaalla 1963. Geological Survey of FInland, archive baryyttikiteistä. Kivi 7 (3), 6−9. report M85/1963/1. 51 p. Kinnunen, K. A. 1990. Suomalainen akaatti. Tiede 2000, 10 Sipilä, P., Kujala, H. & Torssonen, M. 2008. Pre-Quarternary (8), 50−53. rocks of the Oravainen-Lapua-Alahärmä area. Geological Kinnunen, K. A. 1993. Characteristic mineralogical and Survey of Finland, Report of Investigation 170. 40 p. gemmological properties of agate from Huittinen, western Suikkanen E., Huhma, H., Kurhila, M. & Lahaye, Y. 2014. Finland. Current Research 1992, Geological Survey of The age and origin of the Vaasa migmatite complex revisited. Finland, Special Paper 18, 45−51. Bulletin of the Geological Society of Finland 86, 41–55. Kinnunen, K. A. 1994. Huittisten akaattilohkareet ohjasivat Turkka, S. 1994. Pohjalaasten kivikirja: Etelä-Pohjanmaan kal- Sääksjärven meteoriittikraatterille. Kivi 12, (1), 14−25. liot ja korukivet. Peräseinäjoki: Lakeuden kivikerho. 216 p. Kinnunen, K. A. 1994. Luonnonporaamia savihelmiä Vilpas, L. 1996. Etelä-Pohjanmaan jalo-, koruja koristekivet. Pohjanmaalta. Kivi 12 (2), 26−27. Geological Survey of Finland, Guide 40. 34 p.

277

Pohjois-Suomi

Risto Vartiainen

apista löytyy useita korukiviä, jotka jotakuinkin jokainen suomalainen korukiviharrastaja tuntee ja tunnistaa. Perinteisiä, jo kym- Lmeniä vuosia tunnettuja esiintymiä ovat muun muassa Kittilän punainen jaspis ja Lemmenjoen alueen granaatit. Hiukan tuoreempia löydöksiä ovat 1980- ja 1990-luvulla löydetyt Lampivaaran ja Yli-Luos- ton ametistiesiintymät sekä samoihin aikoihin löytynyt tuffiittiesiintymä Rovaniemen eteläpuolella. Lapin vanhinta kallioperää edustaa vanha arkeeinen pohjagneissialue, joka ulottuu Itä-Suomesta Lapin läänin etelärajalle, Kemin–Keminmaan korkeudelle asti. Samaa kivilajiyksikköä tavataan myös Koillis-Lapissa, Savukosken ja Pelkosenniemen alueella, samoin kuin Taka-Lapissa, Ina- Aleksi-kultahippu oli Suomen suurin löytyessään Inarin Laa- rijärven–Sevettijärven alueella. Gneissialueen ikä on suurimmaksi osaksi nilasta vuonna 1910. Suomen pankki osti hipun löytäjältä, Aleks Kiviniemeltä. Nyt se on Helsingissä julkisesti nähtä- villä Suomen pankin Rahamu- seossa. Paino: 385,36 g. Läpi- mitta: 57 mm. Kemiallinen Northern Finland koostumus painoprosentteina: Au 93,7; Ag 6,11; Bi 0,47; Hg Risto Vartiainen 0,12; Cu 0,07.

Aleksi gold nugget was the any gemstones are found in Lapland that are familiar to most largest in Finland, when it was if not all Finnish gem hobbyists. The decades-old deposits found in 1910 from Laanila, Inari. Bank of Finland bought Mof the region include the red jasper of Kittilä and the Lem- it from its finder Aleks Kivi- menjoki garnets. More recent discoveries from the 1980s and 1990s are niemi. Today the nugget is on public exhibition in the Bank the amethyst deposits of Lampivaara and Yli-Luosto as well as the tuf- of Finland Museum. Weight: fite deposit south of Rovaniemi. 385.36 g. Diameter: 57 mm. The oldest bedrock in Lapland can be found in the Archaean Chemical composition as weight percentages: Au 93.7, basement gneiss area that reaches from eastern Finland to Kemi-Kemin- Ag 6.11, Bi 0.47, Hg 0.12, maa on the south border of the province of Lapland. The same rock Cu 0.07. unit is also found in the areas of Savukoski and Pelkosenniemi in Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. northeast Lapland, Taka-Lappi (“North Lapland”), and in the Inarijärvi- 279 Pohjois-Suomi • Northern Finland

2 700−2 800 miljoonaa vuotta, mutta esimerkiksi Sevettijärvi region. The gneiss area is approxi- Pudasjärven alueella tavataan jopa 3 500 miljoo- mately 2,700–2,800 million years old in general, naa vuotta vanhoja gneissejä. but as old as 3,500 million years old bedrock have Kemin kohdalla on pitkä ja kapea, luode– been found in Pudasjärvi. kaakko-suuntainen kerrosintruusioalue, joka pitää Around Kemi there is a long and narrow sisällään Elijärven kromikaivoksen. Se on Euroo- layered intrusion from northwest to southeast; this pan ainoa ja tietysti samalla suurin lajissaan. Sa- is the site of the Elijärvi chromium mine. By vir- moja kerrosintruusioita on myös pohjoisempana tue of being the only such mine in Europe, it is ja ne ovat kaikki kiinnostavia malminetsinnän also the largest. Similar layered intrusions occur kannalta. Esimerkiksi Kevitsan suuri monimetal- further north and all are prospective sites for find- liesiintymä sijaitsee Sodankylän Koitelaisen ker- ing ore. For example, the large multi-metal deposit rosintruusiossa. Akanvaaran kerrosintruusiossa in Kevitsa is located in the layered intrusion of Savukoskella on puolestaan merkittävä kro- Koitelainen in Sodankylä. The layered intrusion mivaranto. Kerrosintruusioiden ikä on pääosin of Akanvaara in Savukoski contains a significant 2 400−2 500 miljoonaa vuotta. chromium ore deposit. The layered intrusions are Keski-Lappia hallitsevat graniittiset kivi- mostly 2,400 to 2,500 million years old. lajit ja ne muodostavat niin sanotun Keski- Central Lapland is dominated by granitic Lapin graniittikompleksin. Graniittialueen kiviä rocks that form the so-called granite complex of ei yleensä pidetä ”oikeina”, magmasulasta ki- central Lapland. The rocks found in the granite teytyneinä graniitteina, vaan pikemminkin nii- area are usually not regarded as “proper” granite den ajatellaan syntyneen vanhempien kivilajien that has crystallised from magma, but they are osittaisen sulamisen tuloksena. Osittainen sula- thought to have formed from the partial melting minen ja graniittiutuminen on tapahtunut noin of older rocks. This partial melting and graniti- 1 800 miljoonaa vuotta sitten. Länsi-Lapin gra- sation occurred some 1,800 million years ago. niittialueilta tunnetaan muun muassa kirjomaa- Graphic granite and rose quartz deposits have sälpä- ja ruusukvartsiesiintymiä. been discovered in the granite areas of western Pohjagneissin ja graniittialueen väliin jää Lapland kolmionmuotoinen Perä-Pohjan liuskealue, niin The basement gneiss and granite are sepa- sanottu Lapin kolmio, joka rajoittuu likimain Ro- rated by a triangular schist area in Perä-Pohja, vaniemen, Tornion ja Ylitornion väliselle alueelle. the so-called triangle of Lapland that covers the Sille tyypillisiä kivilajeja ovat dolomiitti, kvartsiitti area between Rovaniemi, Tornio, and Ylitornio. ja tuffiitti, joista kahta ensin mainittua hyödynne- The typical rocks of the triangle are dolomite, tään teollisuusmineraaleina, tuffiittia myös lujana quartzite, and tuffite; the first two are mainly used kiviaineksena ja värillisiä muunnoksia korukivenä. as industrial minerals, but tuffite is also used as a Keski-Lapin graniittialueen pohjoispuolella, durable aggregate and its coloured variants are likimain Sodankylä–Kolari-linjalta pohjoiseen, on used as gemstones. laaja Keski-Lapin liuskealue, jossa on runsaasti vul- North of the granite area in central Lapland, a kaanisia kivilajeja. Sitä nimitetään Lapin vihreä- ways north of the Sodankylä-Kolari line lays the 280 kivialueeksi ja se ulottuu Kuusamon seudulle asti. schist area of central Lapland that is abundant in Pohjois-Suomi • Northern Finland

Sodankylän Vuotson alueen korukiviä. Suurimpien kivien läpimitta: 40 mm. volcanic rocks. It is known as the greenstone belt of Lapland and it reaches up to Kuusamo. The Gemstones from Vuotso area in Sodankylä. Diameter of the largest cabochons: 40 mm. gold ore of Suurikuusikko in Kittilä and numerous smaller ore bodies in Kuusamo are proof of Kerännyt ja hionut | Collecting and cutting: Antti Kankainen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. the local schist’s potential for ore. The primary gemstone of the schist area is jasper, but for example the Kittilä chromian marble originates from Kittilän Suurikuusikon kultamalmi ja monet pie- this schist. nemmät malmiot Kuusamon seudulla ovat osoi- A curved granulite zone is located north-east tuksena tämän liuskealueen malmipotentiaalista. of the greenstone zone with metamorphic rocks Liuskealueen korukivistä ehdottomasti tärkeim- that formed under great pressure and heat some piä ovat jaspikset, mutta myös esimerkiksi Kittilän 1,900 to 2,000 million years ago. The granulite kromimarmorin alkuperä on tällä liuskealueella. zone is mostly composed of garnet-bearing Vihreäkivivyöhykkeen koillispuolella on kaa- gneisses, but there are also pyroxene gneisses with ren muotoinen granuliittivyöhyke, jonka kivilajit gabbroic rocks and the special anorthosite mas- ovat metamorfoituneet suuressa paineessa ja kuu- sif of Angel right on the border of Norway. The muudessa noin 1 900−2 000 miljoonaa vuotta sit- Angel anorthosite has been examined as potential ten. Granuliittialue koostuu suurimmaksi osaksi natural stone due to its special light colouration 281 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Aurinkokiveä Lavivaarasta Kaare- granaattipitoisista gneisseistä, mutta pitää sisäl- suvannosta. Läpimitta: 4 cm. lään myös pyrokseenigneissejä gabromaisine kivi- lajeineen sekä erikoisen, aivan Norjan rajan tun- Sun stone from Lavivaara, Kaare- suvanto. Diameter: 4 cm. tumassa sijaitsevan, Angelin anortosiittialueen. Angelin anortosiittia on tutkittu mahdollisena ra- Löytäjä | Finder: Jorma Valkama. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. kennuskivenä sen erikoisen vaalean värin ja mar- morimaisen kuvioinnin vuoksi. Granuliittialueen tärkeimpiä korukiviä ovat granaatti ja vähemmän and marble-like patterns. The primary gemstones tunnettu kordieriitti. of the granulite zone are garnets and the less well- Selvästi edellisiä nuorempia ovat Soklin kar- known cordierites. bonatiittimassiivi Savukoskella, Iivaaran alkalikivet The carbonate rock massif of Sokli in Kuusamossa sekä Kuusamon alueen kimberliitit. Savukoski, the alkali rocks of Iivaara in Kuusamo, Ne ovat iältään nuorempia, muutamien satojen and the kimberlites of Kuusamo are much miljoonien vuosien ikäisiä ja pinta-alaltaan varsin younger than the previous rocks. They are only a pieniä. Niihin liittyy kuitenkin merkittäviä raaka- few hundred million years old and cover a rather ainevarantoja tai -potentiaalia; karbonatiitteihin limited area. They do however possess significant fosfori ja kimberliitteihin timantit. stores of or potential for raw materials: phosphorus Kuten muutkin Suomen korukiviesiintymät, is linked to the carbonates and diamonds may be 282 myös Lapin korukivet ovat löytyneet enemmän found in kimberlites. Pohjois-Suomi • Northern Finland

Uvaroviittijuonia Kemin kaivoksen kromiittimalmissa Keminmaalta. Pyöröhiotun kiven läpimitta: 25 mm. Like the other gemstones deposits of Finland, the gemstones of Lapland have been encountered Uvarovite veins in chromite ore from Kemi mine, more or less accidentally. For instance the discovery Keminmaa. Cabochon diameter: 25 mm. of the Kittilä jasper deposit is not credited to any- Hionta ja kuva | Cutting and photo: Risto Vartiainen, GTK. one, even though it was discovered a long time ago. Even the description of Erkki Mikkola’s bedrock mapping from 1941 mentions the Kittilä tai vähemmän sattuman kautta. Esimerkiksi Kit- jasper deposits, naming the bright red variants of tilän jaspisesiintymällä ei ole varsinaista löytäjää, Vuossavaara and Kapsajoki in particular. esiintymä on tunnettu hyvin pitkään. Jo Erkki The deposits of Lapland have often been dis- Mikkolan kallioperäkartan selityksessä vuodelta covered by a geologist mapping the bedrock and 1941 mainitaan Kittilän alueen jaspisesiintymät, sometimes by gem hobbyists. One discovery by eritoten Vuossavaaran ja Kapsajoen kirkkaan- geologists is the tuffite from Rovaniemi known punaiset jaspismuunnokset. as Lapin lumo (“Lapland’s charm”). An example Lapissa esiintymän löytäjä on usein kalliope- of hobbyist discoveries is the amethysts of Luosto. räkartoitusta tehnyt geologi, välillä taas löytäjä on The corundums of Lapland were only discovered kiviharrastaja. Geologin tekemiin löytöihin kuu- with the help of the American lapidary Rudolph luu muun muassa Lapin lumoksi kutsuttu Rova- Lakeside, as he was the first to truly take notice of niemen tuffiitti. Luoston ametistiesiintymä taas them – it is also possible that no one had identi- 283 Pohjois-Suomi • Northern Finland

on kiviharrastajan löytö. Lapin korundien löy- fied them before Lakeside. Lapland’s garnets were tymiseen tarvittiin amerikkalaista kivenhiojaa, discovered alongside the corundum and were Rudolph Lakesidea, sillä ennen häntä ei korun- soon facet cut and used in jewellery. deihin oltu juuri kiinnitetty huomiota – tai sitten Gemstone cutting started in Lapland in the niitä ei ollut kukaan aiemmin tunnistanut. Samassa 1950s when Rudolph Lakeside arrived, looking yhteydessä huomattiin myös Lapin granaatit, joita for suitably high quality garnets. The first instances ruvettiin viistehiomaan koruihin. of industrial-scale use of Lapland’s gemstones, the Korukivien hionta otti ensimmäisiä askeliaan red jasper of Kittilä in particular, in jewellery date Lapissa 1950-luvulla, kun Rudolph Lakeside tuli back to the late 1950s. Since the 1960s, Kalevala Lappiin etsimään hiontakelpoisia granaatteja. En- Koru Oy has used Kittilä Jasper in their pendants, simmäisiä kertoja Lapin korukiviä, etenkin Kit- later including chromian marble and colour- tilän punaista jaspista, on käytetty teollisessa ful quartzes such as yellow and ruska (autumn koruvalmistuksessa jo 1950-luvulla. Kalevala Koru colours) quartz in their selection. Oy on 1960-luvulta lähtien hyödyntänyt koruis- Among the first schools to adopt lapidary saan Kittilän jaspiksen ohella myös kromimar- education was the handicraft and industrial moria ja värikkäitä kvartseja, kuten aurinko- ja art institute of Tervola in the 1970s. Today the ruskakvartsia. education is available in several schools from Lap- Tervolan käsi- ja taideteollisuuslaitos oli peenranta in southeastern Finland to Inari in the 1970-luvulla ensimmäisiä oppilaitoksia, joka northernmost Lapland. aloitti korukivenhionnan opetuksen Suomessa. The lapidary profession did not gain a large Nyttemmin opetusta annetaan useassa oppilai- membership in Lapland, similar to the rest of Fin- toksessa Lappeenrannasta Inariin. land. The number of hobbyists in Lapland, on the Kovin suurta ammattikuntaa ei kivenhionnan other hand, is quite high. Napapiirin korukivikerho ympärille ole kuitenkaan Lapissa syntynyt, niin ry is an active association operating in Rovaniemi kuin ei muuallakaan Suomessa. Sen sijaan harras- and one of Finland’s dozens of gem hobbyist asso- tajien joukko on Lapissakin melkoinen. Rova- ciations. The association have their own premises niemen seudulla aktiivisesti toimiva Napapiirin and equipment in Rovaniemi. korukivikerho ry on yksi Suomen lukuisista ko- An interesting chapter in the history of Lap- rukivikerhoista. Kerholla on Rovaniemellä omat land’s precious stones are the diamond surveys tilat ja hiontakoneet käytössään. carried out by professor Olavi Erämetsä in the Mielenkiintoinen jakso Lapin jalokivien his- Paatsjoki area of Petsamo in the 1930s. This was toriassa on professori Olavi Erämetsän 1930-lu- a time when the area still belonged to Finland. In vulla Paatsjoen alueella Petsamossa suorittamat the 1880s, French geographer Charles Rabot had timanttietsinnät. Alue kuului tuolloin vielä Suo- discovered diamonds in garnet-rich sands along meen. Ranskalainen maantieteilijä Charles Rabot the river Paatsjoki. Erämetsä started his hunt for oli 1880-luvulla raportoinut löytäneensä timant- diamonds spurred on by Rabot’s report. It took teja Paatsjoen granaattipitoisista rantahiekoista. two summers of exploration led by Erämetsä, Rabot’n löytöjen innoittamana Erämetsä käyn- but the laboratory analysis of samples revealed 284 nisti oman timanttijahtinsa. Kahtena kesänä Erä- the small colourless crystals to be spinels, not Pohjois-Suomi • Northern Finland

Kuukivilöytö Marsujärveltä Kilpisjärven alueelta. Läpimitta: 11 mm.

Moonstone find from Marsu- järvi, Kilpisjärvi area. Diameter: 11 mm.

Löytäjä | Finder: Anja Vitikka. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

metsän johdolla tehtyjen etsintöjen, näytteenoton diamonds. Naturally, this cast doubt on the prior ja laboratoriotutkimusten jälkeen ilmeni, että ti- findings of the Frenchman. The mistake has been mantiksi epäillyt pienet värittömät kiteet olivat later explained to be the result of rudimentary spinellejä. Näin joutuivat tietysti myös ranska- or poorly implemented research methods and of laistutkijan aiemmat löydöt epäilyksen alaisiksi. high confidence. Erehdystä on myöhemmin selitetty muun muassa The future industrial and commercial activity kehittymättömillä tai huonosti toteutetuilla tutki- around precious and gemstones may increasingly musmenetelmillä – ja lujalla uskolla. convert towards natural geotourism. Expert guides Jalo- ja korukiviin liittyvä elinkeinotoiminta will take groups on outings that exhibit histori- saattaa tulevaisuudessa liittyä yhä enemmän geo- cal gold-digging sites, rocks, and minerals or the matkailuun. Asiantuntevat oppaat vetävät retkiä, signs left by geological phenomena in the soil joiden aiheina voivat olla historialliset kullankai- and bedrock. There are some gemstone deposits vualueet, kivet ja mineraalit tai maa- ja kalliope- in Lapland that could prove profitable if exploited rägeologisista ilmiöistä kertovat jäljet maastossa. correctly – perhaps when combined with geo- Lapissa on muutamia korukivien kallioesiintymiä, tourism. These include the Vuossavaara jasper in jotka oikein hyödynnettynä – ja ehkä geomatkai- Kittilä, the fuchsite quartzite in Virttiövaara, and luun liitettynä – voisivat olla kannattavia. Näihin the tuffite in Rovaniemi. Small items could per- kuuluvat esimerkiksi Kittilän Vuossavaaran jaspis, haps be fashioned using the chromian marble Virttiövaaran fuksiittikvartsiitti ja Rovaniemen deposits of Siitonen in Kittilä, too. tuffiitti, pienesinetuotantoa ajatellen ehkä myös kromimarmoriesiintymät Kittilän Siitosessa. 285 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Risto Vartiainen & Satu Hietala

Mitä kvartsi on? What is quartz?

Kvartsi on maankuoren toiseksi yleisin mineraali Quartz is the second most common mineral in the maasälpien jälkeen. Suomen korukivistäkin suu- crust after feldspars. The majority of Finnish gem- rin osa on erilaisia kvartsin muunnoksia. Mineraalit stones are indeed variants of quartz. Minerals are koostuvat atomeista ja molekyyleistä, jotka ovat jär- composed of atoms and molecules that form regu- jestyneet säännöllisiksi rakenteiksi. Jokaisella mine- lar structures. Each mineral has a characteristic struc- raalilla on sille ominainen rakenne; kvartsin raken- ture. In quartz, one silicon atom and four oxygen teessa yksi piiatomi ja neljä happiatomia ovat yhdis- atoms form a silicon–oxygen tetrahedron. tyneet niin sanotuksi piihappitetraedriksi. In geological processes, quartz crystallises in the Geologisissa prosesseissa kvartsi kiteytyy maan- crust and then keeps mountains high thanks to its rel- kuoreen ja “pitää vuoret pystyssä”, koska se on kovaa ative hardness and resistance to abrasion and weath- ja hyvin kulutusta kestävää eikä rapaudu yhtä hel- ering compared to other minerals. Good examples of posti ajan saatossa kuin muut mineraalit. Tästä hyviä this are the Pyhätunturi and Luosto fells in Lapland, as esimerkkejä Lapissa ovat muun muassa Pyhätunturi they are mostly quartzite (essentially quartz). ja Luosto, jotka ovat pääasiassa kvartsista koostu- Quartz is highly resistant to both chemical and vaa kvartsiittia. mechanical weathering, a property that causes its Kvartsi kestää hyvin kemiallista ja mekaanista relative amount to rise as rock erodes. In highly rapautumista, minkä vuoksi se kivien ja kallioiden eroded shore sand, quartz constitutes nearly all of hiljalleen rapautuessa rikastuu suhteellisesti. Pitkälle the material. rapautuneet rantahiekat koostuvatkin lähes pelkäs- Quartz can form in a wide range of pressures and tään kvartsista. temperatures from magmatic to surface environ- Kvartsia syntyy hyvin erilaisissa paine- ja lämpö- ments. With sufficiently high temperature and pres- tilaolosuhteissa aina magmaattisista ympäristöistä sure, silicon compounds will dissolve into water and maanpinnan olosuhteisiin. Kun lämpötila ja paine precipitate from hydrothermal solutions into the cav- ovat riittävän korkeita, piin yhdisteitä liukenee ities and hollows of bedrock where it can sometimes veteen ja saostuu kvartsina hydrotermisistä liuok- be found as exquisite, multi-edged crystals. sista kallioperän rakoihin ja onteloihin, joissa sitä on Quartz is a very diverse mineral that can be nat- toisinaan kauniina monisärmäisinä kiteinä. urally found in nearly any colour. The violet ame- Kvartsi on hyvin monimuotoinen mineraali, ja thyst, brown smoky quartz, pink rose quartz, and yel- sitä löytyy luonnosta lähes minkä värisenä tahansa. low citrine are all examples of crystalline quartz. As Esimerkkeinä kiteisistä kvartseista voidaan mainita gemstones, the micro- and cryptocrystalline forms sinivioletti ametisti, ruskea savukvartsi, vaaleanpu- of quartz like jasper, agate, carnelian, and onyx are nainen ruusukvartsi ja keltainen sitriini. Kvartsin probably even more significant on the global scale. hienoja piilokiteiset muodot ovat maailmalla ehkä The diversity and relatively high availability of quartz vielä tärkeämpi korukivien ryhmä kuin Suomessa, have made it the most used gemstone worldwide. siihen kuuluvat esimerkiksi jaspis, akaatti, karneoli Quartz occurs both as crystals and grains of vari- ja onyksi. Kvartsin monimuotoisuus ja suhteellisen ous sizes and shapes. The crystal system of quartz is helppo saatavuus ovat tehneet siitä maailmanlaa- trigonal. Idiomorphic crystals often have a hexagonal juisesti kaikkein käytetyimmän korukivimineraalin. cross-section and the crystals terminate into sharp 286 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Vuorikiteitä Enosta Itä-Suomesta. Viiste- hiotun kiven läpi- mitta: 8 mm.

Rock crystal from Eno, eastern Finland. Facet stone diameter: 8 mm.

Löytäjä ja hioja | Finder and cutter: Antti Junttila. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Sinikvartsia Itä-Suomesta Lapinlahdelta. Hiotun kiven pituus: 20 mm.

Blue quartz from Lapinlahti, eastern Finland. Cabo- chon length: 20 mm. Kvartsi esiintyy paitsi erikokoisina, vapaamuotoi- Löytäjä | Finder: Matti Korhonen. Hionta ja korunvalmistus | sina rakeina, usein myös kiteinä. Kvartsi kuuluu trigo- Cutting and jewellery work: Matleena Kuokka, Anja Kuokka. niseen kidejärjestelmään. Omamuotoiset kiteet ovat Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. poikkileikkaukseltaan usein kuusikulmaisia, ja kiteen päissä romboedripinnat yhtyvät teräväksi kärjeksi. tips composed of converging rhombohedral faces. Kiteiden prismapinnoilla esiintyy viirukkeisuutta The prismatic surfaces of the crystals show streak- kohtisuorassa kiteen pituusakselia vastaan. ing perpendicular to the crystal’s longitudinal axis. Luonnossa esiintyvien kvartsikiteiden koko vaih- The size of quartz crystals found in nature var- telee laajasti. Alle sentin pituiset kiteet ovat vielä ies widely. Crystals less than a centimetre in length tavanomaisia, mutta suotuisissa olosuhteissa ne voi- are common, but in the right environment they can vat kasvaa huomattavasti kookkaammiksi. reach a much larger size. Kvartsi on hyvin monikäyttöinen mineraali. Koru- Quartz has many applications. In addition to jew- jen lisäksi sitä käytetään teollisuusmineraalina, muun ellery, it is used as an industrial mineral, for exam- muassa lasin raaka-aineena. Korkealaatuisesta, puh- ple in making glass. Pure high-quality quartz can taasta kvartsista valmistetaan optisia kuituja, ja kvart- be used to make optical fibre, and the piezoelectric sin pietsosähköisiä ominaisuuksia käytetään hyväksi properties of quartz are utilised in clocks, measuring muun muassa kelloissa ja mittalaitteissa. Myös erilai- equipment, and other applications. Various enrich- sissa rikastusprosesseissa kvartsia saatetaan käyttää ment processes may use large amounts of quartz. For suuriakin määriä. Esimerkiksi Tornion jaloterästeh- example, 50,000 to 70,000 tonnes of quartzite with a taalla käytetään vuosittain 50 000−70 000 tonnia kvart- quartz content of 95 to 98 per cent are used by the siittia, jonka kvartsipitoisuus on 95−98 prosenttia. Tornio steelworks annually. 287 Pohjois-Suomi • Northern Finland

288 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lapin ametistiesiintymät Amethyst deposits of Lapland

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

metisti on läpinäkyvää ja ametistikvartsi läpi- methyst itself is transparent and amethyst Anäkymätöntä tai läpikuultavaa violetinväristä Aquartz is either opaque or translucent violet kvartsia. Ametistin värin aiheuttavat pieninä pitoi- quartz. The colour of amethyst is produced by suuksina esiintyvät alumiini ja rauta, jotka korvaa- the minute quantities of aluminium and iron vat piiatomeita kvartsin hilarakenteessa. Ametistin that substitute silicon atoms in the quartz’s lattice violetti värisävy voi esiintymispaikasta riippuen structure. Depending on the location, the local vivahtaa siniseen, ruskeaan tai punaiseen. Ametis- amethyst may be bluish, brownish, or reddish. The tin väri on tyypillisesti keskittynyt vain kiteiden colour in amethysts will typically concentrate in kärki- ja sydänosiin vyöhykkeellisesti tai säteit- the tips and cores as zones or in a radial fashion, täisesti, vaikka kiteet ulospäin näyttävätkin tasai- even though the crystals will appear evenly sen violetilta. Ametisti esiintyy harvoin yksinään, coloured to an observer. Amethyst is seldom sen seurana on usein ruskeata savukvartsia ja väri- found on its own; it is often accompanied by töntä vuorikidettä, joskus harvoin myös kellertä- brown smoky quartz and colourless rock crystal, vää sitriiniä. rarely by yellowy citrine. Ametisti ja ametistikvartsi syntyvät kiteyty- Amethyst and amethyst quartz crystallise mällä kuumista, maankuoren kalliohalkeamien from the silicon dioxide rich hot watery solutions vesiliuoksista, joissa on liuenneena paljon piidiok- present in the crust’s crevices. In Lapland, sidia. Ametistin ja muiden kidemuotoisten kvart- amethyst and other crystalline quartzes have sien kiteytyminen on tapahtunut Lapissa pääosin mostly crystallised some 1,800 to 2,000 million noin 1 800−2 000 miljoonaa vuotta sitten. Lapin years ago. The typical parent rock of Lapland’s ametistien isäntäkivenä on yleensä kvartsiitti. amethysts is quartzite. Luoston matkailukeskuksen tuntumassa si- The Lampivaara amethyst deposit near the jaitsevan Lampivaaran ametistiesiintymän löysi Luosto tourist centre was discovered in 1985 by vuonna 1985 sodankyläläinen kiviharrastaja. a gem hobbyist from Sodankylä. Manual labour Kaivosyhtiö Arctic Ametisti Oy:n Lampivaaran is used at the Lampivaara amethyst mine of Arctic ametistikaivoksella kivien kaivaminen tehdään kä- Ametisti Oy: the material is extracted using shovels, sityönä lapioita, hakkuja ja seuloja hyväksi käyt- pickaxes, and sieves. The company manufactures jewellery from the amethysts instead of selling it as raw material. Guided tours of the mine are Pyöröhiottua ametistikvartsia Lampivaaran kaivok- available in the summer and the mine is also open sesta. Suuremman hiotun kiven läpimitta: 2 cm. to visitors in the winter. 15,000 to 20,000 tourists

Cabochon cut amethyst quartz from Lampivaara visit the mine annually, and everyone gets to take mine. Diameter of the larger cabochon: 2 cm. home a stone they collected themselves. Large crystals that may exceed 15 centimetres Hionta | Cutting: Risto Vartiainen. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. in diameter are characteristic of the Lampivaara 289 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Ametistijuoni kvartsiitissa Lampivaaran kaivoksessa. täen. Yhtiö ei myy ametistia raaka-aineeksi, vaan Kuvan leveys: 1 m. käyttää löydetyt korukivet omaan korutuotan- toonsa. Kesäisin kaivoksella järjestetään päivittäin Amethyst vein in quartzite, Lampivaara mine. Picture width: 1 m. opastettuja kierroksia, ja kaivos on auki ylei- sölle myös talviaikana. Kaivoksella käy vuosittain Kuva | Photo: Satu Hietala, GTK. 15 000−20 000 matkailijaa, jotka saavat muistoksi kaivoksesta löytämänsä kiven. Lampivaaran ametistiesiintymälle ovat omi- deposit. Usually such crystals only reach three to naisia suuret, läpimitaltaan jopa yli 15-senttiset ten centimetres in size. Typically the raw mate- kiteet. Tavallisesti kiteiden koko on 3−10 sentin rial of the deposit is largely opaque or translucent luokkaa. Valtaosa esiintymän kivestä on läpinäky- amethyst quartz with a small portion of transpar- mätöntä tai läpikuultavaa ametistikvartsia ja vain ent precious stone – amethyst. The highest-quality pieni osa läpinäkyvää jalokiveä, ametistia. Laadul- amethyst is often found near the tip of a crystal. taan parasta ametistia löytyy yleensä läheltä kitei- The Lampivaara amethyst is often very dark with den kärkeä. Lampivaaran ametistin väri on usein a hint of smoky quartz, but the colouration can be melko tumma, savukvartsiin vivahtava, mutta lightened by heating the material for a few hours väriä voidaan tarvittaessa vaalentaa kuumenta- in 300 degrees Celsius. Sand baths should be used malla kiveä muutamia tunteja noin 300 asteessa. for the heating to avoid sudden changes in tem- Lämmitys on parasta tehdä hiekkahauteessa, jotta peratures that may cause breakage. vältytään liian äkillisiltä lämpötilanvaihteluilta ja The amethyst and amethyst quartz of Lampi- 290 kiven rikkoontumisilta. vaara can be cabochon or facet cut for jewel- Pohjois-Suomi • Northern Finland

lery, and the larger crystals can be used to make small objects. However, the rock contains a high number of fissures, leaving only a small portion suitable for cutting. According to the 1997 survey by GTK, the Lampivaara deposit contains an estimated total of 56 tonnes of amethyst and amethyst quartz. Only about 170 kilograms – 0.3 per cent – of the total mass is facetable. This includes not only amethyst, but also facetable rock crystal and smoky quartz. The survey covered a limited area, so the recently discovered deposits are not included in the estimate. It is estimated that approximately six per cent of the surveyed area’s amethyst quartz can be cabochon cut. This means that most of the stones in the deposit only have value as collectables, as they cannot be refined. Ametistia hiottuna ja raakakiteenä Kuusamosta. Hiotun kiven läpimitta: 12 mm. Although amethyst cavities and veins have been discovered in the bedrock walls of the Lampivaara Amethyst cut and as a crystal from Kuusamo. Facet stone pits, the majority of the amethyst crystals have been diameter: 12 mm. found in the till that covers the bedrock, as well Hionta | Cutting: Seppo I. Lahti. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. as the fragmented rock mass that contains crystals and druses set loose by the weathering of quartzitic Lampivaaran ametisti ja ametistikvartsi sovel- bedrock and the collapse of amethyst vugs. tuvat käytettäviksi koruissa joko pyörö- tai viis- Another amethyst mine is located approxi- tehiottuna, isoimpia kiteitä voidaan käyttää myös mately ten kilometres northwest of the Luosto pienesineiden valmistukseen. Kuitenkin vain pieni mine. The deposit of this mine was discovered osa raaka-aineesta soveltuu työstettäväksi, sillä kiin 1995 in Yli-Luosto, some ten years after the vessä on runsaasti pieniä säröjä ja halkeamia. Lampivaara deposit. The Yli-Luosto deposit is GTK:n vuonna 1997 tekemän inventoin- similar to the one in Lampivaara in that most of tiselvityksen mukaan Lampivaaran esiintymässä the crystals are found in the loose and partially on ametistia ja ametistikvartsia yhteensä noin weathered surface material. The Perhe-Luosto ski 56 tonnia, josta noin 170 kiloa eli 0,3 prosent- and holiday resort is located near the Yli-Luosto tia kelpaa viistehoittavaksi. Tähän määrään sisäl- amethyst deposit. Like Lampivaara, the Yli-Luosto tyy ametistin lisäksi myös viistehiontakelpoinen mine is open to paying visitors, but its mining vuorikide ja savukvartsi. Inventointi tehtiin raja- operations have remained notably smaller in scale tulta alueelta, joten kaivosalueelta viime vuosina than those of Lampivaara. For now, the mine has löytyneet uudet esiintymät eivät sisälly arvioihin. only been available with a reservation. 291 Pohjois-Suomi • Northern Finland

On arvioitu, että noin kuusi prosenttia tut- kitun alueen ametistikvartsista soveltuu pyörö- hiottavaksi. Valtaosa esiintymän kivistä on siten keräilykiviä, joilla ei juuri ole käyttöä kiven ja- lostuksen kannalta. Vaikka Lampivaaran kaivoksella tehtyjen kaivantojen kallioseinämistä onkin löydetty ametistionkaloita ja -suonia, on suurin osa ametis- tikiteistä löydetty kalliota peittävästä moreenista ja rakasta, jonne kiteet ja kidesykeröt ovat joutuneet kvartsiittisen kallion rapautumisen ja siinä ollei- den ametistionkaloiden sortumisen seurauksena. Luoston kaivokselta noin kymmenen kilo- metriä luoteeseen sijaitsee toinen ametistikaivos, joka löydettiin kymmenkunta vuotta Lampivaa- ran esiintymän löytymisen jälkeen, vuonna 1995. Se on samantapainen esiintymä kuin Lampivaara, sillä myös Yli-Luoston esiintymässä suurin osa ki- teistä kaivetaan löyhästä, osittain rapakalliomai- sesta pintamaasta. Yli-Luoston ametistiesiintymän Ametistia Lampivaarasta. Viistekiven läpimitta: 10 mm. tuntumassa on Perhe-Luoston hiihto- ja lomakes- kus. Lampivaaran tapaan Yli-Luoston kaivokses- Amethyst from Lampivaara. Facet stone diameter: 10 mm. sakin voi vierailla maksua vastaan, mutta toiminta Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. on ollut selvästi pienimuotoisempaa kuin Lam- pivaaran kaivoksessa. Kaivos on toistaiseksi ollut auki vain tilauksesta. The colour of the Yli-Luosto amethyst quartz Värisävyltään Yli-Luoston ametistikvartsi on is slightly lighter on average than the Lampi- keskimäärin hieman vaaleampaa kuin Lampivaa- vaara quartz, and the amount of facetable material ran kvartsi ja viistehiontakelpoisen materiaalin might be slightly smaller than in Lampivaara. Sev- määrä ehkä hiukan pienempi kuin Lampivaa- eral tonnes of amethyst quartz crystals have been rassa. Yli-Luoston esiintymästäkin on kaivettu excavated also from the Yli-Luosto deposit over vuosien saatossa jo tuhansia kiloja ametistikvart- the years. The multi-coloured crystals are differ- sikiteitä. Moniväriset kiteet poikkeavat Lampivaa- ent to the Lampivaara crystals in at least that the ran kiteistä ainakin siinä, että monivärisissä kiteissä multi-coloured crystals have an outer layer of rock uloimpana on usein vuorikidettä tai vaaleanhar- crystal or light grey opaque quartz. These crystals maata läpinäkymätöntä kvartsia. Lampivaarassa ei are nearly absent from Lampivaara. tällaisia kiteitä juuri näe. The area around the Ruka fell in Kuusamo Kuusamon Rukatunturin ympäristö on van- is an established amethyst and amethyst quartz 292 hastaan tunnettua ametistin ja ametistikvartsin deposit. The findings have been random and the Pohjois-Suomi • Northern Finland

Ametistikiteitä Yli-Luoston kaivoksesta. Läpimitta: 10 cm.

Amethyst crystals from Yli-Luosto mine. Diameter: 10 cm.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

esiintymisaluetta. Löydöt ovat olleet lähinnä sa- cavities relatively small. The rock of the Ruka fell tunnaisia ja kideonkalot verrattain pieniä. Ruka- deposit is also mostly opaque, fairly light amethyst tunturin esiintymässäkin kivi on enimmäkseen quartz, but attractive dark violet amethyst druses läpinäkymätöntä, hennon vaaleata ametistikvart- have been discovered even in recent years. The sia, mutta kauniita, tummanvioletteja ametisti- local lapidaries use the Ruka amethyst quartz as kidesykeröitä on löydetty vielä aivan viime vuosina. cabochons. Precious stones remain rare. Paikalliset kivenhiojat käyttävät Rukan ametisti- Small amethyst crystals have been discovered kvartsia pyöröhiottuna koruihin. Läpinäkyvät on bedrock fractures in Papinsaari and Iso-Roiro, kivet ovat harvinaisia. which are islands of lake Inarinjärvi. Compared Inarinjärven saarista, Papinsaaresta ja Iso-Roi- to the previously mentioned deposits, these are rosta, on löydetty pienikiteistä ametistia rakojen meagre in both quantity and quality and have täytteenä. Esiintymät ovat kooltaan ja laadultaan little gemstone potential. Collectors may still edellisiin verrattuna vaatimattomia eivätkä sovel- find individual small crystals. Amethyst has also tune korukivikäyttöön. Keräilytarkoituksiin yksit- been encountered in the northernmost islands of täisiä pieniä kiteitä ja kidesykeröitä on ehkä vielä Inarinjärvi. löydettävissä. Ametistia on tiettävästi löydetty myös Inarijärven pohjoisimmista saarista. 293 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Jorma Valkama

Lampivaaran ametistien History of the Lampivaara löytöhistoria amethyst find

Ensimmäiset merkit Pelkosenniemen Lampivaaran The first signs of amethysts in Lampivaara in ametistista löysi geoteknikko Asser Siitonen syys- Pelkosenniemi were discovered by geotechnician kuussa 1976 Luostolta Pyhätunturille johtavan ret- Asser Siitonen in the September of 1976 along a keilypolun varrelta. Ametisteja kulkeutui kiviharras- nature trail leading up to Pyhätunturi. Samples tajien kokoelmiin ”Lapin ametistina”, mutta löytö- known as amethyst from Lapland became a collec- paikka ei tullut yleiseen tietoon. Vasta vuonna 1985 tor item, but without more exact locality information. sodankyläläinen korukiviharrastaja Jorma Valkama At a later date in 1985, a gem hobbyist from Sodan- alkoi etsiä ametistien löytöpaikkaa ja päätyi monien kylä, Jorma Valkama, aware of these earlier finds col- yritysten jälkeen Sodankylän Luoston ja Pelkosen- lected rock samples from the area between Luosto in niemen Lampivaaran väliselle alueelle. Sodankylä and Lampivaara in Pelkosenniemi. Etsintää jatkettiin kaivamalla koekuoppia muuta- Jorma Valkama continued his amethyst explora- man metrin välein vaaran ylärinteen suunnassa noin tion with the digging of test pits every few metres 40 metrin matkalle. Kaikista noin kymmenestä koe- for 40 metres in the direction of the hill’s acclivity. kuopasta löytyi puolen metrin syvyydeltä vähäisiä Each of the ten or so pits showed slight indications merkkejä ametistikivistä. Rinteen puolivälissä tuli of amethyst rocks at a depth of half a metre. Half- vastaan raja, jonka jälkeen ametistia ei enää löytynyt way up the slope the signs stopped, as no amethyst samalle syvyydelle kaivetuista kuopista. Kun kuopan was found in pits dug to the same depth. When pits kaivamista jatkettiin noin metrin syvyydelle, lapion were dug to a depth of one metre, the diggers struck kärki osui pieneen ametistikiveen. Tämän jälkeen a small amethyst rock. As digging continued, they kuoppaa hiukan syventäessä lapio osui isompaan soon struck an even bigger amethyst. When cleaning ametistikiveen. Sitä paljastettaessa kuopan pohjalta up this larger amethyst, an even bigger amethyst was alkoi tulla näkyviin vielä kookkaampi ametistikivi, revealed, weighing about five kilograms. This was joka oli painoltaan noin viisi kiloa. Se oli ensimmäi- the first amethyst druse found in Lampivaara. Per- nen ametistikidesykerö, joka Lampivaarasta löytyi. mission to exploit the deposit was granted in 1986. Esiintymään saatiin valtausoikeudet vuonna 1986. Digging deeper in the test pit, more large ame- Tutkimuskaivannon syventäminen alkoi paljas- thyst druses weighing between 15 and 40 kilograms taa lisää suuria, 15–40 kilon painoisia ametistikide- were encountered along with individual amethyst sykeröitä sekä yksittäisiä ametistikiteitä. Suurimmat crystals. The largest individual crystals had a diame- yksittäiset ametistikiteet olivat halkaisijaltaan noin ter of approximately 15 centimetres. In 1988, a size- 15 cm. Vuonna 1988 esiintymästä paljastui suurehko able crystal-covered cavity was discovered in the kiteiden verhoama onkalo. Tässä vaiheessa valtauk- deposit. This was when Sirpa Valkama, the owner of sen omistaja Sirpa Valkama halusi luopua kaivokses- the mining claim, was hoping to give up the mine. taan ja alkoi etsiä sopivia kumppaneita suurimpien Jorma and Sirpa Valkama looked for partners who kidesykeröiden pelastusoperaatioon. would rescue the largest crystal cavities. Helsingin yliopiston Kivimuseon silloinen johtaja, The director of the Helsinki University Rock professori Martti Lehtinen kiinnostui asiasta. Onkalo Museum, professor Martti Lehtinen, became inter- purettiin 8.–12. syyskuuta vuonna 1989. Valtauksen ested. The cavity was broken up by hand between 8 omistajien ohella pelastusoperaatioon osallistuivat and 12 September 1989. The rescue operation was 294 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Ametistikideontelo irrotettiin 8.–12.9.1989 Lampivaarassa. Ametistikidesykerö, joka on nyt Arktikumissa Rova- niemellä. Paino: 650 kg. An amethyst cavity was detached in September 8th through 12th in 1989. Amethyst druse, today in Arktikum in Rovaniemi. Henkilöt vasemmalta | Persons from left: Lasse Kock, Jorma Valkama, Weight: 650 kg. Sirpa Valkama, Ilmari Haapala, Heikki Koivisto, Reima Kangas. Kuva | Photo: Martti Lehtinen, Helsingin yliopisto / University of Helsinki. Kuva | Photo: Jorma Valkama, GTK.

professorit Martti Lehtinen ja Ilmari Haapala, kivi- executed by the owners of the mining claim, profes- harrastajat Heikki Koivisto ja Lasse Kock sekä kaivin- sors Martti Lehtinen and Ilmari Haapala, mineral col- koneenkuljettaja Reima Kangas. Onkalon materiaa- lectors Heikki Koivisto and Lasse Kock, and excava- lia siirrettiin pieninä kappaleina yhteensä 900 kiloa tor operator Reima Kangas. A total of 900 kilograms Helsingin yliopiston geologian laitokseen, joka sil- of material from the cavity was transported in small loin sijaitsi Snellmaninkadulla Arppeanum-raken- pieces to the geology department of the Univer- nuksessa. Martti Lehtinen ryhtyi suunnittelemaan sity of Helsinki, and then located in the Arppeanum onkalon uudelleenkokoamista, ja hän dokumentoi building on Snellmaninkatu. Martti Lehtinen made myös pelastusoperaation jännittävät vaiheet Luon- plans to reassemble the cavity and he documented nontieteellisen keskusmuseon vuosykertomukseen. the rather exciting stages of the rescue operation in Onkalon purkamisen loppuvaiheessa löydettiin vielä the annual report of the Natural History Museum. A kookas kidesykerö. Sen koko oli 65 x 90 x 75 senttiä large druse was found towards the end of the cavity’s ja paino 650 kiloa. Se on esillä Lapin maakuntamu- teardown. Its dimensions were 65 by 90 by 75 centi- seossa, Rovaniemen Arktikumissa. metres and it weighed 650 kilograms. Today it is part Esiintymän alkuperäiset löytäjät, Valkaman paris- of the collection in the Provincial Museum of Lap- kunta, hyödynsivät ametistiesiintymää vuosina land in Arktikum in Rovaniemi. 1986−1990. Heidän jälkeensä sen omisti jyväskyläläi- The original discoverers of the deposit, the nen liikemies muutamia vuosia. Tämän jälkeen esiin- Valkama couple, were active at the site between 1986 tymällä on ollut pari muutakin omistajaa. Vuonna and 1990. It was subsequently owned by a business- 2017 ametistiesiintymän ja kaivospiirin omistaa Kai- man from Jyväskylä for a few years. The deposit has vosyhtiö Arctic Ametisti Oy. since changed hands a couple of times. In 2017, Arc- tic Ametisti Oy is the owner of the amethyst deposit. 295 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Mustaa jaspiskvartsiittia Kittilästä. Hiotun kiven läpimitta: 3 cm.

Black jasper quartzite from Kittilä. Cabochon diameter: 3 cm.

Hionta | Cutting: Risto Vartiainen, GTK. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Kittilän jaspis Jasper in Kittilä

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

aspis on hienorakeista kvartsia, jossa väriä anta- asper is a fine-grained quartz variant that is Jvina mineraaleina ovat tavallisesti raudan oksi- Jtypically coloured by minerals containing iron dit, kuten hematiitti, magnetiitti ja goethiitti sekä oxides, such as hematite, magnetite, and goethite, hienojakoinen grafiitti. Tarkkaan ottaen jaspis on and fine graphite. To be precise, jasper is a type of siis useamman mineraalin muodostama kivilaji, rock that contains several minerals and is mostly joka koostuu valtaosin mikrokiteisestä kvartsista. composed of microcrystalline quartz. The colour Jaspiksen ja sitä vielä pienirakeisemman kalsedo- variants of jasper and the even finer-grained nin erilaiset värimuunnokset muodostavat yhdessä chalcedonies together with the colour variants 296 kiteisen kvartsin eri värimuunnosten (vuorikide, of crystalline quartz (rock crystal, amethyst, smoky Pohjois-Suomi • Northern Finland

Kitttilän jaspisbreksiaa. Suurimman Jasper breccia from Kittilä. Diameter kiven läpimitta: 4 cm. of the largest rock: 4 cm.

Hionta ja kuva | Cutting and photo: Risto Vartiainen, GTK. ametisti, savukvartsi ym.) kanssa laajemman väri- quartz, etc.) possess a larger gamut of colour than kirjon kuin millään muulla mineraalilla. any other mineral. Jaspis on yksi yleisimmin käytetyistä koruki- Jasper has been one of the most popular gem- vistä kautta aikain, ja jaspisesiintymiä tunnetaan stones throughout the ages with known deposits kaikilta mantereilta. Jaspiksia tunnetaan kymme- on all continents. There are dozens of trade names nillä erilaisilla kauppanimillä, jotka viittaavat sen for jasper that refer to its appearance or coloura- ulkonäköön tai väriin (kirjojaspis, kuplajaspis, tion; orbicular jasper, picture jasper, ribbon jasper, maisemajaspis, raitajaspis ja niin edelleen). Run- etc. The richest jasper deposits have been found saimmat jaspisesiintymät ovat Pohjois-Amerikassa, in North America, for example in California, Ari- muun muassa Kaliforniassa, Arizonassa ja Idahossa. zona, and Idaho. Jasper is also produced in India, Jaspista tuotetaan myös esimerkiksi Intiassa, Na- Namibia, and Russia among other countries. mibiassa ja Venäjällä. There are records of jasper in Kittilä all the Kittilän alueen jaspiksista löytyy mainintoja way from the 1940s. Red jasper was first used kirjallisuudesta jo 1940-luvulta lähtien. Teollisessa in jewellery on an industrial scale in the 1950s 297 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Jaspiskvartsiittia Vuossavaarasta Kittilästä. Prons- Jasper quartzite from Vuossavaara, Kittilä. The sisen korun esikuvana on ollut kolttanaisten käyt- model for this bronze jewel was an ear pendant tämä korvakoru Petsamon Suonikylästä. Koru: used by Sami women and found in Suonikylä, Kalevala Koru Oy. Korun mitat: 50 x 22 mm. Petsamo. Jewel: Kalevala Koru Oy. Jewel dimen- Kiven korkeus: 7 cm. sions: 50 x 22 mm. Rock height: 7 cm.

Näyte ja koru | Sample and jewel: Satu Hietala. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

korunvalmistuksessa punaista jaspista on käytetty when Kalevala Kory Oy began using domestic ensimmäisen kerran 1950-luvulla, kun Kalevala gemstones in their jewellery. The jasper deposits Koru Oy ryhtyi käyttämään koruissaan kotimai- known since the 1940s have been claimed many sia korukiviä. Jaspisesiintymät on 1940-luvulta times over. They have been of interest to every- lähtien vallattu moneen kertaan. Ne ovat kiin- one from gemstone prospectors to those seeking 298 nostaneet niin raudan, koristesepelin kuin ko- iron or even decorative crushed stone. According Pohjois-Suomi • Northern Finland

rukivenkin etsijöitä ja hyödyntäjiä. Nykyisen to the current Mining Act, jasper deposits cannot kaivoslain mukaan jaspisesiintymiä ei voi vallata be claimed to be exploited them for gemstones, korukiven, rakennuskiven tai muun sellaisen hyö- building stones, or other such material, but instead dyntämistarkoituksessa, vaan mahdollisen hyödyn- exploited according to the regulations of the Land tämisen tulee tapahtua maa-aineslain puitteissa. Extraction Degree. Nykytulkinnan mukaan Vuossavaaran ja Kap- The prevailing opinion is that the Vuossavaara sajoen jaspisesiintymät ovat alun perin tulivuo- and Kapsajoki jasper deposits were originally riympäristössä meren pohjalle saostunutta kvartsia, quartz that had been deposited on the seabed in a joka on myöhemmissä vaiheissa iskostunut kiveksi volcanic environment, which was later, cemented ja myöhemmin uudelleenkiteytynyt ja metamor- into rock and then recrystallized and converted foitunut nykyiseen asuunsa jaspiskvartsiitiksi. into its current form as jasper quartzite. Lapin jaspiksista yleisin on punainen jaspis, Red jasper is the most common jasper type mutta myös keltaisia, mustia ja vihertäviä muun- found in Lapland with some yellow, black, and noksia on löydetty. Koska jaspis on kovaa, sitkeätä green variants in the mix. Jasper is a hard and tough kiveä, joka kiillottuu helposti, se sopii erinomai- rock that is easily polished – excellent gemstone sesti korukivikäyttöön. Kovuuden ja sitkeyden material, in other words. Thanks to its hardness and vuoksi se on kestänyt hyvin myös jäätikön ku- toughness, it has also withstood the abrasion and lutusta ja kuljetusta. Niinpä sitä löydetään kallio- transportation by continental ice sheets. This allows esiintymien lisäksi yksittäisinä lohkareina laajasti it to occur widely as both bedrock outcrops and Keski-Lapin alueella. individual boulders in central Lapland. Vuossavaaran jaspisesiintymä Hanhimaan The Vuossavaara jasper deposit near the vil- kylän tuntumassa on Lapin ja Suomen suurin lage of Hanhimaa is the largest jasper deposit jaspisesiintymä, sillä koko 400 metriä pitkä ja in Lapland and all of Finland, as the entire 400 parisataa metriä leveä vaara koostuu pelkästään metres tall and 200 metres wide hill is entirely punaisesta jaspiksesta. Vuossavaara on hankalien made of red jasper. The way to Vuossavaara is kulkuyhteyksien takana, sillä esiintymälle päästäk- difficult: the river Lismajoki and potentially the seen pitää ylittää muun muassa Lismajoki ja reitin lake Vuossajärvi must be crossed before the hill valinnasta riippuen myös Vuossajärvi. Vuossavaaran can be reached. The jasper deposit in Vuossavaara jaspisesiintymä on nykyään Natura-alueen ympä- is now surrounded by a Natura conservation area, röimä, itse vaara ei Naturaan kuitenkaan kuulu. but the hill itself is not part of the Natura area. Parhaimmillaan Vuossavaaran kivi on kirk- The best rock from Vuossavaara is bright red kaan punaista ja kiillottuu muiden jaspisten tavoin and polishes to an excellent degree like other jas- erinomaisesti. Kovuutensa ja pienirakeisuutensa pers. The rock’s hardness and diminutive grain size vuoksi se on myös kestävää. Haittapuolena ovat make it highly durable. A caveat of the material hiushalkeamat, joita on raakakivessä hankala huo- are the microfissures that are hard to detect in mata, sekä satunnaiset pienet huokoset, jotka kiil- uncut rock, and the occasional small pores that lotetussa kivessä näkyvät pieninä kuoppina. will show up as small pits in a polished stone. Vuossavaaran koillispäässä on muutaman met- At the northeastern end of Vuossavaara there rin levyinen kvartsijuoni, jonka valkoisessa perus- is a few metres wide quartz vein that contains red 299 Pohjois-Suomi • Northern Finland

massassa on teräväsärmäisinä murskaleina punaista jasper as sharp fragments in a white matrix. This jaspista. Tämä jaspisbreksiaksi kutsuttu muunnos variant is known as brecciated jasper and it is the on kaikkein halutuinta kivenhiojien ja keräili- most prized one among lapidaries and collectors. jöiden keskuudessa. Kittilän punaista jaspista voi The red jasper of Kittilä also occurs as inclusions nähdä myös sulkeumina nuoremmissa kivilajeissa, in younger rocks, such as the round and flat jasper kuten Kumputunturin konglomeraatin pyöristy- pebbles found in the Kumpu fell conglomerate. neet ja litistyneet jaspispalloset. Just over ten kilometres northeast of the vil- Hanhimaan kylästä runsaat kymmenen ki- lage of Hanhimaa resides another bedrock deposit lometriä koilliseen sijaitsee toinen punaisen jas- of red jasper. On the east bank of the river Kap- piksen kallioesiintymä. Kapsajoen ylittävän sillan sajoki where the bridge crosses the river lays a kohdalla, joen itärannalla, on pienehkö, tumman- small and low outcrop, or rather scree that is com- punaisen jaspiksen muodostama matala kallio – tai posed of deep red jasper. Compared to the rock in pikemminkin rakka. Vuossavaaran kiveen verrat- Vuossavaara, the Kapsajoki jasper is slightly darker tuna Kapsajoen jaspis on astetta tummempaa ja and more schistose. Due to its darker colour, this voimakkaammin liuskettunutta. Kiveä ei sen tum- material is not frequently used as a gemstone, but man sävyn vuoksi juurikaan käytetä korukivenä, its parent site is easier to reach than Vuossavaara. mutta paikka on toki Vuossavaaraa helpommin According to written sources, there are a couple saavutettavissa. Kirjallisuuden mukaan Kapsajoen bedrock outcrops of jasper on the western bank länsirannalla on parikin jaspiksen kallioesiintymää, of Kapsajoki, one of which was tested by Lapin joista toisesta Lapin Marmori Oy on koelouhi- Marmori Oy by excavating schistose red jasper nut pieniä määriä liuskettunutta punaista jaspista from a quarry 10 by 17 metres in size. 10 x 17 metrin kokoisesta louhoksesta. Boulders of black or blackish-grey jasper with Kittilän Haurespään eteläosassa on lohkareina frequent ghostly patterns are found in the south- mustaa tai mustanharmaata, usein haamumaisesti ern parts of Haurespää in Kittilä. Black jasper is kuviollista mustaa jaspista. Mustan jaspiksen värin usually coloured by magnetite, but the Haurespää aiheuttaa yleensä magnetiitti, mutta Haurespään jasper is partially coloured by graphite. Lapin jaspiksessa osittain myös grafiitti. Lapin Marmori Marmori Oy has also tested the layered and schis- Oy on koelouhinut Haurespäästä kerroksellista ja tose black Jasper of Haurespää from a bedrock liuskeista mustaa jaspista kallioesiintymästä. Por- outcrop quarry. The area of Porkonen-Pahtavaara kosen–Pahtavaaran aluetta on tutkittu aikoinaan was at one time surveyed as a potential source of myös mahdollisena rautamalmin lähteenä. iron ore. Keski-Lapin alueelta on löydetty lohkareina Boulders with mustard-yellow and often myös sinapinkeltaista jaspista, joka on usein hyvin very porous jasper have been found in central huokoista. Osa irtokivinä esiintyvistä keltaisista Lapland. Some yellow jaspers occurring as loose jaspiksista on tarkasti ottaen jasperoidia, jossa alun rocks, pebbles or boulders, are in fact jasperoid, perin karbonaattimineraaleista koostunut mine- where the original carbonate mineral mass has raaliaines on korvautunut kvartsilla. been substituted by quartz.

300 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Kalsedoneja Vuotson alueelta. Suu- Chalcedonies from Vuotso area. remman hiotun kiven pituus: 2 cm. Length of the larger cabochon: 2 cm.

Hionta | Cutting: Risto Vartiainen, GTK. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Vuotson kalsedoni Chalcedony in Vuotso

Kari A. Kinnunen ja Jorma Valkama Kari A. Kinnunen and Jorma Valkama

alsedoni on korukivenä käytettävää mikro- halcedony is microcrystalline quartz that Kkiteistä ja -kuituista kvartsia, jota rautayhdis- Ccontains microscopic fibres and is used as teet ovat usein värjänneet punaiseksi tai kellertä- a gemstone. It is often coloured red or yellow väksi. Kalsedonin muunnoksille on monia nimi- by iron compounds. The chalcedony variants are tyksiä, esimerkiksi oranssia kalsedonia kutsutaan known by many names: orange chalcedony is karneoliksi, ruskeaa sardiksi, mustaa onyksiksi ja called carnelian, brown is sard, black is onyx, and väriraitaista akaatiksi. Erilaiset värit johtuvat epä- the banded type is agate. The various colours indi- puhtauksina esiintyvien rautapitoisten ainesten cate the mineralogical and chemical composition mineralogisesta ja kemiallisesta koostumuksesta as well as quantity of the iron compounds present ja määrästä. Karkeasti voidaan sanoa, että kalse- as impurities in the type in question. Basically the doni on sitä punaisempaa mitä enemmän se sisäl- redder the chalcedony sample, the more hema- tää hematiittia. Samaten kalsedoni on sitä har- tite it contains. Similarly any grey chalcedony will 301 Pohjois-Suomi • Northern Finland

maampaa mitä vähemmän siinä on piidioksidin have a stronger grey hue as the silicon dioxide lisäksi muita aineksia. content rises. Prekambrisilla kallioperäalueilla kalsedoni on Chalcedony is rarely encountered in Precam- harvinaista. Tämä johtuu siitä, että piidioksidin brian bedrock areas. This is due to the tendency heikommin kiteiset faasit pyrkivät muuttumaan of the microcrystalline and amorphous phases of vähitellen tavalliseksi kvartsiksi. Esimerkiksi opaali silicon dioxide to gradually turn into ordinary yleensä puuttuu muutamaa kymmentä miljoonaa quartz. Opal, for example, will typically be absent vuotta vanhemmista kivilajeista. in rock types that are more than a few dozen mil- Lapissa kalsedonia tavataan irtokivinä Vuot- lion years old. sossa, kullanhuuhdonta-alueilla ja Muoniossa. In Lapland, chalcedony is found as boulders Kiveä on hyödynnetty paikallisena korumate- in Vuotso, the gold panning areas, and Muonio. riaalina. Vuotson kalsedonit löytyivät 1950-lu- Chalcedony has been used in jewellery locally. vulla GTK:n kultatutkimusten yhteydessä. Tyy- The Vuotso chalcedony was discovered in the piltään ne ovat joko jasperoidia, eli jaspismaiseksi 1950s via the GTK gold surveys. They are either kvartsiutuneita muita kivilajeja, tai rakoihin ki- jasperoid, silicified rock types, or chalcedony that teytynyttä kalsedonia. Lohkarelöydöt keskitty- has crystallised in openings. The boulder find- vät Vuotson läpi kulkevaan itä–länsi-suuntaiseen ings concentrate in the fracture zone that crosses ruhjevyöhykkeeseen. Yksi erikoisempia Lapin kal- Vuotso from east to west. One of the more excep- sedonikiviä on kullankaivaja Aarne Alhosen Lem- tional samples was discovered by gold prospector menjoen Puskuojalta löytämä kullan ja kalsedonin Aarne Alhonen when he found a 12.9 millimetre muodostama 12,9 millimetrin sekahippu. Siinä on mixed nugget made up of gold and chalcedony in 0,7 prosenttia kultaa sulkeumina ja 99,3 prosent- Puskuoja in Lemmenjoki. It contains 0.7 per cent tia kalsedonia. Vuotson alueelta kalsedonia ei ole gold and 99.3 per cent chalcedony. löydetty vielä kalliosta. Chalcedony pebbles and boulders are found Vuotsosta löytyy monen värisiä kalsedo- in Vuotso in many colours. The mustard-yellow nilohkareita. Yleisin on sinapinkeltainen muun- variant is the most common. Most chalcedony nos. Tavallisimmin kalsedonit ovat läpimitaltaan samples have a diameter of a few centimetres, but muutaman senttimetrin, mutta isompiakin tun- larger stones have been found, some weighing up netaan, jopa seitsemän kiloa painavia. Pienimmät to seven kilograms. The smallest pieces have also kappaleet ovat olleet laadultaan parhaita. Niiden been the best quality ones. Their colour ranges väri vaihtelee vaaleankeltaisesta punaisen kautta from light yellow through red to nearly black. lähes mustaan. Joskus kalsedonionteloiden pin- Sometimes a reniform texture resembling kidneys noilla havaitaan pyöreää, munuaismaista raken- is found on the surface of chalcedony cavities. netta. Mikroskooppisia akaattimaisia kehä- tai Microscopic agate-like zoning has also been found. ontelorakenteita on myös tavattu. Only one location is known where chalcedony Lapin kallioperästä kalsedonia on löytynyt was found in bedrock. Oiva Varjos found a quartz vain yhdestä paikasta. Oiva Varjos on löytänyt Hir- hematite sample from the gold mineralisation of vasselän kultamineralisaatiosta kvartsihematiitti- Hirvasselkä that contained Uruguay-type agate. This 302 näytteen, jossa on Uruguay-tyypin akaattia. Tämä type of agate is chalcedony with straight bands in Pohjois-Suomi • Northern Finland

Metallista kultaa sulkeumina Puskun kalsedo- Native gold as inclusions in a chalcedony peb- nilohkareessa Lemmenjoen alueella. Näytteen ble from Pusku in Lemmenjoki area. Sample läpimitta: 12,9 mm. Kultapitoisuus: 0,7 %. diameter: 12.9 mm. Gold content: 0.7 %.

Löytäjä | Finder: Aarne Alhonen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. akaattityyppi on kalsedonia, jossa osassa akaattia parts of the agate. They are like spirit levels, showing on suorat vyöhykkeet. Ne osoittavat vesivaaka- the horizontal level of the water-filled hollows maisesti silloisten vesitäytteisten onkaloiden vaa- they formed in. The largest agate geode found in kasuuntaa. Hirvasselän suurimman akaattiontelon Hirvasselkä had a diameter of 13 millimetres. läpimitta on 13 millimetriä. In Finland, chalcedony findings have typi- Suomen kalsedonilöydöt liittyvät tavallisesti cally been linked to filled openings in fracture kallioperän ruhjevyöhykkeiden rakotäytteisiin. zones. In some rare cases they are also linked to Harvinaisuutena niitä on tavattu myös meteoriit- meteorite craters, which is the case for finds in tikraattereiden yhteydestä, kuten Hietakankaan the gravel pits of Hietakangas in Alajärvi and the sorakuopista Alajärveltä ja Karhiniemen sorakuo- Karhiniemi gravel pits in Sääksjärvi in Southern pista Sääksjärveltä. Yleensä kalsedoneja on tavattu Finland. Chalcedonies have mostly been found as irtokivinä harjuaineksesta. Vasta vuosien jäljityk- loose stones, mostly pebble-size, in eskers. It has sen perusteella emäkallio on saatu paikallistettua. taken years of tracing to locate their parent rocks. 303 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Graniittia ja lumikvartsia hopeakoruissa: kesä- ja Granit and snow quartz in silver jewellery: summer and talviriekko. Korut: Juha Janger, Miessi Ky. winter willow grouse. Jewels: Juha Janger, Miessi Ky.

Kuva | Photo: Risto Vartiainen, GTK.

Muita koruissa Other quartzes used käytettäviä kvartseja in jewellery

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

umikvartsi on Lapissa melko yleinen, mai- now quartz is a milk-white variant of quartz Ldonvalkea kvartsimuunnos, jota kutsutaan Sthat is fairly common in Lapland (also usein myös maitokvartsiksi. Näitä vanhan kansan known as maitokvartsi, “milky quartz”). Formerly ukonkiviksi nimittämiä irtokiviä voi löytää isoi- also known as ukonkivi (“man’s stone” or “god’s nakin lohkareina mistä päin Lappia tahansa. Lumi- stone”), this quartz variant can be found as large kvartsia voi löytää myös kallioista jopa kymme- boulders virtually anywhere in Lapland. Snow nien metrien levyisinä ja monen kilometrin pitui- quartz is also found in bedrock as veins and for- 304 sina juonina ja muodostumina, jotka ovat usein mations that can reach dozens of metres in width Pohjois-Suomi • Northern Finland

and several kilometres in length, but their top layers are usually fragmented. Thanks to its ready availability, snow quartz is a popular gemstone, especially among hobbyists. The most famous jewellery made of snow quartz with a Lapland theme is probably Riekko (willow grouse) produced by Taigakoru Oy (formerly Miessi Ky) – the snow quartz is used to portray the pure white winter plumage of the bird, and there is brown granite on the reverse side to reflect the summer colouration. Rose quartz is an opaque or translucent quartz variant that is exceedingly rare in crystal form. Like snow quartz, it occurs as veins in bedrock and in pegmatites. At least two locations are known in Lapland where rose quartz is found: Iso-Näläntövaara and Pasmajärvi in Kolari. They both yield rather light-coloured and fragmented rose quartz. The colour of rose quartz has a tendency to fade if left in the sun for too long. Ruskakvartsia raakakivenä ja koruna. Yellow quartz is quartz that has been dyed yellow by metal-rich surface waters. Sometimes Autumn colours quartz as rough and cut. the colour is only present in the outer layer of the Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. stone and the inner material is ordinary light-grey quartz. Due to its mode of origin, yellow quartz is only found as loose rock. It is together with snow rakkautuneet eli muuttuneet pintaosistaan loh- quartz common, but pure lemon yellow stones are kareikoiksi. Lumikvartsin yleisyyden vuoksi sitä rare. Yellow quartz is also known as aurinkokvartsi käytetään paljon korukivenä etenkin kiviharrasta- (“sun quartz”). jien keskuudessa. Tunnetuin Lappi-aiheinen lumi- Ruskakvartsi (“autumn colours quartz”) is a kvartsikoru lienee Miessi Ky:n, nykyisen Taiga- trade name for the polychromatic quartzes found koru Oy:n edelleenkin tuotannossa oleva klas- in Lapland’s soil that often show shades resem- sikkokoru Riekko, jossa lumikvartsi kuvaa riekon bling the autumn colours (yellowy orange and puhtaanvalkeaa, talvista höyhenpeitettä ja korun brown). Their mode of origin is probably similar kääntöpuolen ruskea graniitti kesäistä suojaväriä. to yellow quartz: coloured by surface waters with Ruusukvartsi on läpinäkymätöntä tai läpi- a heterogeneous parent rock that grants the range kuultavaa kvartsia, joka esiintyy erittäin harvoin of different colours. kidemuotoisena. Lumikvartsin tavoin se esiintyy Smoky quartz is brown and rock crystal is kalliossa raontäytteenä ja pegmatiiteissa. Lapista a colourless and transparent quartz variant. They 305 Pohjois-Suomi • Northern Finland

löytyy ruusukvartsia ainakin kahdesta paikasta, Kolarin Iso-Näläntövaarasta ja Pasmajärveltä. Niissä molemmissa ruusukvartsi on väriltään melko vaaleata ja kivi hyvin rikkonaista. Ruusu- kvartsilla on taipumus haalistua, jos se on pitkään auringonvalossa. Keltakvartsi on metallipitoisten pintavesien keltaiseksi värjäämää kvartsia. Toisinaan värjäyty- minen on edennyt vain kiven pintaosaan ja si- sältä kivi on tavallista harmaanvalkeata kvartsia. Syntytavasta johtuen keltakvartsia tavataan vain irtokivinä. Se on lumikvartsin tapaan hyvin yleinen, joskin puhtaan sitruunankeltaiset kivet ovat harvinaisia. Keltakvartsia kutsutaan joskus myös aurinkokvartsiksi. Ruskakvartsi on kauppanimi Lapin maape- rästä löytyville, monivärisille kvartsikiville, joiden väreissä toistuvat usein ruskan keltaoranssit ja rus- kehtavat sävyt. Synnyltään ne lienevät keltakvart- sin tapaisia, pintavesien värjäämiä kvartseja, joissa lähtökiven heterogeenisuus on saanut aikaan mo- nenkirjavia värisävyjä. Ruusukvartsia Iso-Näläntövaarasta, Kolarista. Savukvartsi on ruskeaa ja vuorikide väri- töntä, läpinäkyvää kvartsia. Ne esiintyvät joko Rose quartz from Iso-Näläntövaara, Kolari. kumpikin yksin omina kiteinä tai moniväri- Hionta ja kuva | Cutting and photo: Risto Vartiainen, GTK. sinä savukvartsin, vuorikiteen ja ametistin yh- dessä muodostamina kiteinä. Koko Pyhä-Luoston alue on mitä otollisinta aluetta eriväristen kvartsi- occur as separate crystals or as multi-coloured kiteiden ja -esiintymien löytymiselle. Esimerkiksi joined crystals of smoky quartz, rock crystal, and Mairivaarasta, Orresokasta ja Isokurusta, samoin amethyst. The whole area from Pyhä to Luosto is kuin Jänkäläisenaavalta Kemijoen rantatörmiltä, a prime location for finding quartz crystals and kiviharrastajat ovat löytäneet useita kaunismuo- deposits of various colours. Gem hobbyists have toisia vuorikiteitä. found several beautifully shaped rock crystals in Mairivaara, Orresokka, Isokuru, and on the banks of river Kemi in Jänkäläisenaava.

306 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Fuksiittikvartsiitti Fuchsite quartzite

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

vartsiitti on yleinen kivilaji Pohjois- ja uartzite is a prevalent rock type in north- KItä-Suomessa ja tavallisesti se on väriltään Qern and eastern Finland with a greyish col- harmahtavaa. Kvartsiiteissa on usein tallella ker- ouration. Quartzites often retain the sedimentary rostumis- ja virtausrakenteita niiden syntyajoilta, and flow structures from when they formed over yli 2 000 miljoonan vuoden takaa. Fuksiittikvart- 2,000 million years ago. Fuchsite quartzite is a siitti on vihreää kvartsiittia, jonka värin aiheuttaa green quartzite that gets its colour from a chromi- fuksiitti, kromipitoinen kiillemineraali. ferous mica mineral named fuchsite. Pohjois-Suomen fuksiittikvartsiiteista käyte- The fuchsite quartzites of northern Finland tään usein nimitystä aventuriinikvartsi tai aventu- are often called aventurine quartz or aventurine riinikvartsiitti, puhekielessä pelkästään aventuriini. quartzite – or simply aventurine in colloquial Ne ovat kaikki siinä mielessä virheellisiä, että use. All these names are technically incorrect, Lapin fuksiittikvartsiiteista yleensä puuttuu aven- because the fuchsite quartzites of Lapland often turiinikvartseille ominainen valoilmiö, aventu- lack the characteristic optical property of aventu- risointi. Ilmiö syntyy, kun valo heijastuu samassa rine quartzes, aventurescence. This phenomenon suunnassa olevista levymäisistä mineraaleista, occurs when light is reflected by parallel mineral jotka tavallisimmin ovat jotakin kiillemineraalia. laminae that can be mica or some other mineral. Levymäiset mineraalit toimivat ikään kuin pie- These mineral laminae act as microscopic mir- ninä peileinä, joista valo heijastuu takaisin. Vih- rors that reflect light back. In addition to green reän aventuriinikvartsin lisäksi muualla maailmassa aventurine quartz, blue and brown variants are tunnetaan myös sininen ja ruskea aventuriini- also known abroad. Other minerals can also have kvartsi. Myös muut mineraalit kuin kvartsi voi- aventurescence; usually they are minerals of the vat olla aventurisoivia, tavallisimmin ne ovat maa- feldspar, pyroxene, or quartz group. sälpä- tai pyrokseeniryhmän mineraaleja. Even if it lacks aventurescence, the deep green Aventurisoinnin puuttumisesta huolimatta fuchsite quartzite can make a fine gemstone. Some syvänvihreä fuksiittikvartsiitti on parhaimmil- deposits of green quartzite in northern Finland laan käyttökelpoinen korukivi. Vihreätä kvart- are so large that attempts have been made to use siittia löytyy Pohjois-Suomesta paikoitellen niin the material in construction. The results have not suurina esiintyminä, että sitä on yritetty hyödyn- been encouraging, as the rock found in the depos- tää myös rakennuskivenä − tosin melko huonolla its is invariably and thoroughly fragmented. menestyksellä, sillä esiintymien kivi on poikkeuk- The fuchsite quartzite deposit in Virttiövaara setta hyvin rikkonaista. in the village of Jeesiö in Sodankylä is likely the Sodankylän Jeesiön kylässä sijaitseva Virttiö- largest of its kind in northern Finland. The high- vaara lienee suurin Pohjois-Suomen fuksiitti est quality rock is found in the western part of the kvartsiittiesiintymistä. Parhaimman laatuista kiveä hill. The bigger boulders have seen limited use as löytyy vaaran länsiosasta. Kalliosta irronneita suu- building stone, for example as table tops and wall 307 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Fuksiittikvartsiittia Sodankylästä. Hiotun kiven läpimitta: 25 mm. ria lohkareita on käytetty jonkin verran myös rakennuskiven tapaan, muun muassa pöytälevyinä Fuchsite quartzite from Sodankylä. Cut stone diameter: 25 mm. ja seinälaattoina. Virttiövaaran fuksiittikvartsiitti, Hionta | Cuttting: Risto Vartiainen, GTK. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK. kuten kvartsiitit yleensäkin, on haurasta ja run- sasrakoista kiveä eikä siten sovellu varsinaiseen ra- kennuskivituotantoon. Kovana kivenä kvartsiitti tiles. The fuchsite quartzite of Virttiövaara is brit- kestää kuitenkin hyvin rapautumista ja fuksiitti- tle and highly fractured rock like most quartzites, kvartsiittilohkareita löytyykin laajalti Virttiövaa- which makes it a poor choice as a building stone. ran ympäristöstä. Quartzite is however hard and resists weathering Toinen hyvin tunnettu ja tutkittu fuksiitti- well, a fact that allows fuchsite quartzite boulders kvartsiittiesiintymä sijaitsee Iso-Syötteen alueella, to be found far and wide around Virttiövaara. Oulun läänin pohjoisosassa, Pudasjärven kunnassa. Another well-known and thoroughly Syötteen laskettelukeskuksesta vajaat kymmenen explored fuchsite quartzite deposit is located kilometriä luoteeseen sijaitsevassa Ahmavaarassa in the area of Iso-Syöte in the municipality of on selvitysten mukaan laadultaan alueen parasta Pudasjärvi in the northern parts of the province fuksiittikvartsiittia. Kivi on voimakkaasti uudel- of Oulu. According to current studies, the best leenkiteytynyttä, lähes lasimaista ja läpikuultavaa. quality fuchsite quartzite in the area is found in 308 Ahmavaaran kivi lieneekin niitä harvoja fuksiit- Ahmavaara less than ten kilometres northwest Pohjois-Suomi • Northern Finland

tikvartsiitteja, joissa on nähtävissä edellä kuvattua of the Syöte ski resort. This rock is highly aventurisointia ja siksi sitä voidaan hyvällä syyllä recrystallized, nearly vitreous, and translucent. The kutsua aventuriinikvartsiitiksi. Ilmiön esille saa- Ahmavaara deposit may well be one of the few miseksi täytyy pyöröhiotun kiven pohjan olla fuchsite quartzites that exhibit aventurescence, liuskeisuustason suuntainen, koska valoa heijas- which qualifies it as an aventurine quartzite. tavat fuksiittisuomut ovat samassa tasosuunnassa. To reveal the phenomenon, the bottom of a Kohtisuoraan liuskeisuustasoa hiottuna kivi on cabochon must be parallel to the laminar plane heikosti läpikuultava ja muistuttaa joskus häm- to align the reflective fuchsite lamellae correctly. If mästyttävän paljon nefriittiä eli jadea. cut perpendicular to the laminar plane, the stone Helpommin lähestyttävä kohde on Syötteeltä will have low translucence and a striking resemble noin viisi kilometriä länteen sijaitseva Selkävaara, to nephrite (jade). jossa on useita tutkimuskaivantoja metsäautotien A more accessible site is located some five välittömässä läheisyydessä. Täällä kivi on kuiten- kilometres west of Syöte in Selkävaara, where kin jonkin verran huonolaatuisempaa kuin Ahma- there are test pits in close proximity to a forest vaarassa. Ahmavaara on Syötteen kansallispuistossa, truck road. Here the material is not as high qual- joten kansallispuistoja koskevat määräykset ovat ity as that of Ahmavaara. Ahmavaara is located in siellä voimassa. Selkävaara jää sen sijaan kansallis- the national park of Ahmavaara, so all national puiston ulkopuolelle. park regulations apply to the site. Selkävaara is Posion Kirintövaaran kaakkoisrinteessä on not similarly restricted as it is located outside the karkeahkorakeista ja melko tummasävyistä fuksiit- national park. tikvartsiittia, joka esiintyy usein muutaman sentin The southeast side of Kirintövaara in Posio paksuisina raitoina muuten harmaassa kvartsiitissa. is composed of fairly coarse and dark-coloured Pienempiä kallioesiintymiä ja lohkareita on Po- fuchsite quartzite that occurs as streaks a few cen- sion keskustaajaman läheisyydessä, pienen or- timetres thick in quartzite that is otherwise grey. todoksisen hautausmaan pohjoispuolella sekä Smaller bedrock deposits and boulders can be Halla-ahossa Turjanvaaran koillispuolella. Posion found near the town centre of Posio, north of fuksiittikvartsiitti on pintaosistaan usein ruskea- the small Orthodox graveyard as well as in Hal- pilkkuista, mikä johtuu kiven karbonaattimine- la-Aho northeast of Turjanvaara. The surface layers raalien rapautumisesta. of the Posio fuchsite quartzite are often dotted Joidenkin lähteiden mukaan Lapin parasta with brown, which is caused by the weathering aventuriinikvartsiittia löytyy Enontekiötä, jossa of the carbonate minerals in the rock. alkuperäisen kuvauksen mukaan Pahtakosken ja Some sources claim that the best aventurine Vuontisjärven länsipuolella sekä Vähäkurkkion quartz in Lapland is found in Enontekiö: the seudulla on sammaleenvihreää, tasalaatuista, hiot- original description says there is moss-green, tuna läpikuultavaa ja välkehtivää aventuriini- homogenous, and glittering aventurine quartz kvartsia. Tämän tiedon paikkansapitävyyttä ei ole that is translucent when polished located west myöhemmillä tutkimuksilla varmistettu. of Pahtakoski and Vuotisjärvi as well as in Muita tunnettuja fuksiittikvartsiittiesiintymiä Vähäkurkkio. These claims have not been verified on muun muassa Kolarin Yllästunturin lähellä, by later studies. 309 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Vasemmanpuoleinen aventuriinikvartsiitti on hiottu The aventurine quartzite cabochon on the left is cut liuskeisuustason suuntaisesti, oikeanpuoleinen kivi along the schistosity, the right one perpendicular to it. kohtisuoraan tasoa vastaan. Korkeus: 4 cm. Height: 4 cm.

Löytöpaikka | Locality: Iso-Syöte, Pudasjärvi. Hionta | Cutting: Risto Vartiainen. Kuva | Photo: Risto Vartiainen, GTK.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Other known fuchsite quartzite deposits are Varkaankuru. Kittilän Kelontekemän ja Palovaa- found near the Ylläs fell in Kolari and in Var- ran liuskemaista ja helposti lohkeavaa, fuksiitin kaankuru in the Pallas-Yllästunturi national park. värjäämää kvartsiittia on puolestaan louhittu pie- The schistose and easily cleaved fuchsite-coloured niä määriä laattakiveksi. quartzite of Kelontekemä in Kittilä and Palovaara Fuksiittikvartsiittia on jossain määrin vähä- has been quarried in small amounts for use as flag- telty korukivenä siksi, että se ei kiillotu kunnolla, stones for pavements. vaan pinta jää kuoppaiseksi, ”appelsiinipintai- Some dismiss fuchsite quartzite as a gemstone seksi”. Tämä ilmiö liittyy aikaan, jolloin korukiviä because it has not always polished well, instead vielä hiottiin piikarbidilaikoilla. Nykyään myös only achieving a dimpled surface like an orange harrastajat käyttävät lähes pelkästään timanttipoh- peel. This is related to the use of silicon carbide jaisia työkaluja, joilla muidenkin erikovuisia mi- grinding wheels. Today, even hobbyists use mostly neraaleja sisältävien korukivien hionta ja kiillotus diamond-based tools. The cutting and polishing onnistuvat hyvin. Sen sijaan huopalaikka ei ole of gemstones like fuchsite quartzite that con- hyvä vaihtoehto tällaisten kivien kiillottamiseen. tain several minerals with varying hardnesses can be successfully done using diamond bands. Felt wheels are not a good choice for polishing this 310 kind of stones. Pohjois-Suomi • Northern Finland

Tuffiitti, Lapin lumo Tuffite, Charm of Lapland

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

ovaniemen eteläpuolella, Leipeen kylässä he deposit of decorative tuffite near the Rsijaitseva koristeellinen tuffiittiesiintymä Tvillage of Leipee south of Rovaniemi was löytyi kallioperäkartoituksen yhteydessä vuonna discovered during bedrock mapping in 1992. 1992. Aluetta kartoittanut geologi Seppo Rossi Geologist Seppo Rossi was mapping the area and arveli kivessä olevan rakennuskivipotentiaalia, saw potential for a building stone in the rock, mutta jo ensimmäisen tarkemman katselmuksen but the first closer inspection showed that the yhteydessä selvisi, ettei kiven eheys riitä siihen stone’s soundness would not permit this, making tarkoitukseen, vaan se on sopivampaa korujen ja it a more suitable raw material for jewellery and pienesineiden raaka-aineeksi. small objects. Tuffiitti ei sinällään ole erityisen harvinainen Tuffite is not exactly an uncommon rock type kivilaji Suomen kallioperässä, mutta sen värikkäät in Finnish bedrock, but its coloured variants are muunnokset ovat. Torniosta on löydetty hyvin sa- rare. Highly similar rock has been found in Tornio, mankaltaista kiveä ainakin lohkareina. Muualta so far only as boulders. No similar findings have Suomesta ei vastaavista löydöistä ole raportoitu. been reported anywhere else in Finland. Suomen Jalokivituote antoi vuonna 1993 In 1993, the company Suomen Jalokivi- GTK:lle tehtäväksi selvittää esiintymän käyttö- tuote tasked GTK with studying the viability of kelpoisuus. Näissä tutkimuksissa kivi sai kauppa- the deposit. These studies gave the stone its trade nimen Lapin lumo. name Lapin lumo (Charm of Lapland). Esiintymän kivi on voimakkaasti poimuttu- The deposit’s rock is heavily folded banded nutta raitaista, kerroksellista tuffiittia eli veteen and layered tuffite that was formed from volcanic kerrostunutta tulivuoren tuhkaa. Seassa on toden- ash that sedimented in water. The mass probably näköisesti myös rapautunutta materiaalia. Kiven also includes weathered material. The rock has a värisävyt ovat hyvin moninaiset. Pääväreinä ovat wide range of colours. The majority of the colour ruskean eri sävyt, musta, harmaa, ruskea porkka- is composed of brown hues, black, grey, orange nanpunainen ja vihreä. brown, and green. Tutkimuksen mukaan värikkäitä kerroksia si- According to the study, the width of the col- sältävän alueen leveys on noin 20 metriä ja pi- ourful zone is 20 metres and it is at least 40 metres tuus etelä–lounas-suunnassa vähintään 40 metriä. long measured south to southwest. The colours of Itään ja länteen mentäessä tuffiitin värit laimene- the tuffite lighten towards the eastern and western vat pikku hiljaa ja lopulta kivi muuttuu tavalli- margins, and the rock slowly changes into ordi- seksi, yksiväriseksi, vihertäväksi tuffiitiksi. nary green monocolour tuffite. Kiven raekoko on hyvin pieni, 0,05 mm. Hie- The grain size of the rock is only 0.05 mm. tutkimuksen mukaan kiven päämineraalit ovat Microsection analysis shows the dominant min- mikrokliini, albiittinen plagioklaasi ja vaalean- erals to be microcline, albitic plagioclase, and vihreä amfiboli. Muita mineraaleja ovat kvartsi, light-green amphibole. The rock also contains 311 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Rovaniemen Leipeen kylän tuffiitti on niin kauniin Tuffite of Leipee village in Rovaniemi is so colourful väristä ja kestävää, että siitä voidaan käyttää koruki- and though, that it has found use as gemstone called venä nimeä Lapin lumo. Kuutioiden läpimitta: 15 mm. Lapin lumo. Cube diameter: 15 mm.

Hionta | Cutting: Pohjanmaan kivikerho / Ostrobothnia rock club. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

epidootti, serisiitti, rutiili ja hematiitti. Kiven eri- quartz, epidote, sericite, rutile, and hematite. The väriset kerrokset johtuvat mineraalien määräsuh- varying colours of the rock’s layers are due to the teiden vaihteluista. changing ratios of these minerals. Pienen raekoon vuoksi kiven hionta ja kiillo- Thanks to its small grain size, the rock is rel- tus ovat kohtalaisen helppoja, ja kiveen saa huo- atively easy to cut and polish, and it can achieve a lellisen työstön tuloksena lähes lasimaisen kiillon. nearly vitreous lustre if polished carefully. Due to Koska kivessä on vaihtelevan kovuisia mineraa- the varying hardnesses of the minerals, for exam- leja, esimerkiksi serisiittiä ja kvartsia, se kannat- ple sericite (3) and quartz (7), the rock should be taa kiillottaa mieluummin timanttinauhalla kuin polished using diamond bands instead of felt. The huovalla. Kiven kovuus on noin 6, joten esimer- overall hardness of the rock is about 6, so it will kiksi sormuksessa se ei kestä naarmuuntumatta jo- get scratched in rings and other exposed jewellery. kapäiväistä käyttöä. Lapidaries must also be cautious to see Hiojan murheena ovat kerroksellisuuden microfissures that cross the rock’s layers. These fis- poikki kulkevat mikroraot, joita on usein vaikea sures can be seen in the tuffite bedrock, sometimes 312 huomata. Sama rakoilu näkyy myös tuffiittikal- as a very dense net of fractures. This tendency to Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lapin lumo -tuffiittia, Leipee, Rovaniemi. Hiottujen kivien pituus: 3 cm.

Tuffite called Lapin lumo from Leipee, Rovaniemi. Cabochon length: 3 cm.

Pyöröhionta | Cabochon cutting: Risto Vartiainen. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

313 Pohjois-Suomi • Northern Finland

liolla paikoin melko tiheänäkin rakoiluna. Rakoilu fracture is the main reason why no large intact on pääsyy siihen, ettei kovin suuria ehyitä työstö- samples are available. Another problem are the kappaleita ole saatavilla. Lisäksi ongelmia aiheutta- fractures that follow the orientation and borders vat kerrosrajoja seurailevat halkeamat, joita syntyy of the zones – more of these may be created as helposti lisää, kun kalliota ja kiviä hakataan. the rock is struck. Tuffiitin parhaisiin puoliin kuuluu kirjavan On a brighter note, the patterns found in värimaailman lisäksi kiven kuviointi. Ohuet sel- tuffite are its best feature next to the colours. värajaiset kerrokset, joilla on selvät värierot, ovat Thin, clearly defined layers with distinct colour- lähes aina pienoispoimuttuneita. Värien ja kuvioi- ations are nearly always microfolds. This provides den yhdistelmiä onkin rajattomasti eikä kahta saan infinite number of colour and pattern com- manlaista kiveä ole. Kiven karkeahko kuviointi binations, leaving no two stones the same. The pääsee esiin sitä paremmin mitä isompi hiottu coarse patterns of the rock become more visible kivi on. in larger cut stones. Myös sahaussuunta vaikuttaa kuviointiin. The direction of sawing will also affect the Kerroksia vastaan kohtisuorasti sahaamalla ker- resulting pattern. By sawing perpendicular to the rosrajat ja poimutus erottuvat selvimmin. Kerros- layers, their borders and folds will become more myötäisesti sahattaessa kiveen syntyy puumaisia, pronounced. Sawing along the layers will result rengasmaisia tai ovaalin muotoisia kuvioita, joissa in rings or ovals resembling tree rings, leaving a kerrosten väliset värierot ovat haamumaisia. Ensin ghostly shift of colour between different layers. mainittu sahaussuunta sopii koruihin, jälkimmäi- The first sawing method is suitable for jewellery, nen pienesineisiin ja varsinkin suuriin pintoihin. whereas the latter works best in small objects and Tuffiittiesiintymä on nykytiedoilla riittävän large surfaces. suuri pitkäaikaistakin hyödyntämistä ajatellen. Current data suggests the tuffite deposit is Varovasti arvioiden tuffiittia on ainakin 2 000 large enough for long-term utilisation. A careful kuutiometriä, kun esiintymän paksuudeksi olete- estimate of the total amount of tuffite is 2,000 taan kolme metriä. Kairauksella ja esiintymän laa- cubic metres at minimum, if the deposit is pre- jamittaisella esiin kaivamisella varannot voitaisiin sumed to be three metres deep. Drilling and todennäköisesti osoittaa moninkertaisiksi. Toistai- large-scale exposing of the deposit could prove seksi Rovaniemen tuffiittiesiintymä on ollut vain the amount to be many times more than that. For asiaan vihkiytyneiden harrastajien ja kivikerho- now, the Rovaniemi tuffite deposit has remained jen ekskursio- ja kivienkeräilykohde. Ympäröiviä an excursion and collection site for dedicated alueita ei ole korukivimielessä laajemmin tutkittu, hobbyists and associations. Little effort has been joten kirjavan tuffiitin esiintymiä saattaa löytyä made to explore the surrounding area for gem- vielä lisää. stones, so more colourful tuffite deposits may remain hidden.

314 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Jaloserpentiniittiä Tar- pomapäältä Kittilästä. Huomaa 1–2 cm paksu rapautumispinta saha- tussa laatassa. Hiotun kiven läpimitta: 30 mm.

Gem serpentinite from Tarpomapää in Kittilä. Note the 1–2 cm thick weathering rind in the sawn slab. Cabochon diameter: 30 mm.

Hionta | Cutting: Tenho Törmäkangas. Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

Serpentiniitti Serpentinite

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

erpentiniitti on pääasiassa serpentiinimine- erpentinite is a fine-grained rock type com- Sraaleista koostuva hienorakeinen kivilaji. Ser- Sposed mainly of serpentine minerals. The pentiinien kemiallinen koostumus ja sitä myötä chemical compositions and hence the physical fysikaaliset ominaisuudet voivat vaihdella suu- properties of serpentines vary greatly. An exam- resti. Esimerkiksi serpentiniitin kovuus vaihtelee ple of this is their wide range of Mohs hardnesses, Mohsin asteikolla alle kolmesta jopa yli viiteen. reaching from less than three to over five. Serpentiniitti on syntynyt uudelleenkiteyty- Serpentinite is the result of recrystallisation: misen kautta ja ollut alun perin oliviinivaltaista it originates from dunite, an olivine-rich rock. kiveä eli duniittia. Serpentiinimineraaleja voi syn- Serpentine minerals can also be formed in other tyä myös muiden, esimerkiksi pyrokseenimine- ways, for example from altered pyroxene minerals. raalien, muuttumistuloksena. Serpentiniitti on Serpentinite is a soft but often tough rock. Its pehmeä, mutta usein myös sitkeä kivilaji. Väril- colour is typically dark green, but it may also tään se on tavallisesti tummanvihreää, mutta se be black, yellowy, or red. Weathered serpentinite voi olla myös mustaa, kellertävää tai punaista. Ser- surfaces are usually greyish or brownish. pentiniitin rapautumispinta on yleensä harmah- The softness and toughness of serpentinite tava tai ruskehtava. has made it popular the world over as the raw 315 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lauri Karrakosken kaiverrustyö Kaksisiipinen. Siivet Stone engraving, Fly, by Lauri Karrakoski. Wings are ovat jaloserpentiniittiä ja silmät Lemmenjoen alueen gem serpentinite and eyes garnets from Lemmenjoki granaatteja. area.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Serpentiniitin pehmeyden ja sitkeyden vuoksi material of small objects and carvings. The most sitä on käytetty maailmanlaajuisesti pienesineiden popular and widely used variant, bowenite, is ja kaiverrustöiden raaka-aineena. Halutuinta ja known by many names like gem serpentine or false käytetyintä on niin kutsuttu jaloserpentiini, jadea jade (due to its translucent appearance). muistuttava läpikuultava muunnos, jota kutsutaan The best-known serpentine deposit in Lap- usein boweniitiksi. land is the Tarpomapää deposit in Kittilä. It is Kittilässä sijaitseva Tarpomapää on tunnetuin utilised as raw material for jewellery and small koruja pienesinekäyttöön soveltuva serpen- objects. The beauty of the Tarpomapää serpen- tiniittiesiintymä Lapissa. Tarpomapään jaloser- tine is based on its dark moss-green colour and pentiinin kauneus perustuu sen tummahkoon, in particular its translucency, which requires the sammaleenvihreään väriin ja etenkin läpikuulta- stone to be cut fairly thin. The Tarpomapää ser- vuuteen, jonka esille saamiseksi kivi täytyy hioa pentinite is decorated by dark magnetite, which melko ohueksi. Tarpomapään serpentiniittiä elä- occurs as evenly spread dots about one millime- vöittää tumma magnetiitti, jota on kivessä tasai- tre in size. For a relatively soft stone, serpentine sesti noin yhden millimetrin läpimittaisina täplinä. polishes quite well, as long as both cutting and 316 Pehmeäksi kiveksi serpentiniitti kiillottuu varsin polishing are done using diamond bands. Pohjois-Suomi • Northern Finland

hyvin, kunhan hionnassa ja kiillotuksessa käyte- Serpentinite is found in a wide area in Tarpo- tään timanttinauhoja. mapää, but the translucent variant only occurs as Serpentiniittiä on Tarpomapäässä melko laa- small lenses among ordinary opaque serpentinite. jalla alueella, mutta läpikuultavaa muunnosta vain Teuvo Ypyä, a master goldsmith and gemmolo- pienehköinä linsseinä tavallisen, läpinäkymättö- gist from Kemi who is also the founder of Kemi män serpentiniitin seassa. Pisimmälle esiintymän Gemstone Gallery, has developed the deposit the hyödyntämistä on kehitellyt kemiläinen kulta- most after staking his claim in the 1980s. Products seppämestari-gemmologi ja Kemin Jalokivigalle- made of noble serpentine like pearl necklaces and rian perustaja Teuvo Ypyä, joka teki Tarpomapäälle leaf-shaped jewellery were widely sold in Finland valtauksen 1980-luvulla. Jaloserpentiinistä teh- at that time. The popularity of noble serpentine tyjä tuotteita, etenkin helminauhoja ja koivun- waned at the same time that Jalokivigalleria Teuvo lehtimäisiä koruja, oli tuolloin myynnissä ympäri Ypyä Oy went bankrupt. Suomea. Jaloserpentiinin menestystarina loppui Although the translucent variants of serpen- kuitenkin yhtä aikaa Jalokivigalleria Teuvo Ypyä tinite are very close to jade and particularly its Oy:n konkurssin kanssa. Kemin Jalokivigalleria on more common variant nephritic jade, serpen- nykyään Kemin kaupungin omistuksessa. tinite cannot match true jade in hardness or price. Vaikka serpentiniitin läpikuultavat muun- The Mohs hardness of serpentinite is less than nokset muistuttavat paljon jadea ja etenkin sen four, whereas jade’s is seven. Raw stone can thus yleisempää muunnosta, nefriittistä jadea, ei ser- be quickly tested by scratching it with a steel nail. pentiiniitillä ole mitään tekemistä huomattavasti Serpentinite sees use as a jade alternative in the kovemman − ja arvokkaamman − jaden kanssa. souvenir trade, and it goes under many names like Serpentiniitin kovuus Mohsin kovuusasteikolla on “new jade”, “China jade”, or “Korea jade” that alle 4, kun se jadella on 7. Pikatestin voi siis tehdä may be purposely misleading. The Kittilä serpen- raakakivelle esimerkiksi teräsnaulalla raaputta- tine was also formerly marketed questionably as malla. Serpentiniittiä käytetään matkamuistoteol- Lapin jade (Lapland’s jade). lisuudessa jaden korvikkeena ja siitä on olemassa Other similar serpentinite deposits include useita, ehkäpä osin tarkoituksellakin harhaanjohta- the Vainiolaki serpentinite in Luttio in Sodan- via nimiä kuten Uusi jade, Kiinan jade tai Korean kylä, Vuolappaselkä north of Tarpomapää, and jade. Myös Kittilän jaloserpentiiniä on taannoin Nolppio due northwest of Tarpomapää in Kittilä. markkinoitu kyseenalaisesti Lapin jadena. Their rock has only been utilised occasionally Muista samantyyppisistä serpentiniittiesiinty- to make jewellery. The serpentinite deposits of mistä voidaan mainita muun muassa Luttion Vai- Lapland have been studied in the 1950s for their niolaen serpentiniitti Sodankylässä, Tarpomapään asbestos and later in the 1980s for their nickel. pohjoispuolinen Vuolappaselkä ja luoteispuolella oleva Nolppio Kittilässä. Niitä on tiettävästi käy- tetty koruihin vain satunnaisesti. Lapin serpenti- niittiesiintymiä on tutkittu 1950-luvulla niiden sisältämän asbestin ja myöhemmin, 1980-luvulla, nikkelin vuoksi. 317 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Kittilän kromimarmorin kuviointi tekee joka kivestä Pöytäkello Kittilän kromimarmorista. Korkeus: 8 cm. yksilöllisen. Leveys: 4 cm. Table clock made of Kittilä chrome marble. Height: 8 cm. Texture in chromian marble from Kittilä makes every stone individual. Width: 4 cm. Hionta ja kuva | Cutting and photo: Risto Vartiainen, GTK.

Kokoelma | Collection: Geonäyttely / Geoexhibition, GTK. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Lapin marmorit Marbles in Lapland

Risto Vartiainen Risto Vartiainen

armori on luonnon prosesseissa metamor- arble is recrystallized limestone that has Mfoitunutta, uudelleen kiteytynyttä kalkki- Mundergone metamorphism. Its main kiveä. Se koostuu pääasiassa karbonaattimine- constituents are carbonate minerals. The dominant raaleista. Itä- ja Pohjois-Suomen marmorit ovat mineral is usually dolomite in the marbles of yleensä dolomiittivaltaisia, kun taas Etelä-Suo- eastern and northern Finland, whereas calcite messa marmorit ovat selvästi kalsiittivaltaisia. Mar- is dominant in the marbles of southern Finland. mori on harvoin yksiväristä ja tasalaatuista, yleensä Marble is rarely monochrome and homogenous, se sisältää monimuotoisia värikuvioita. usually possessing varied colour patterns. Marmoria on käytetty laajasti rakennus-, mo- Marble has been used widely as a building, numentti- ja koristekivenä jo antiikin ajoista läh- monument, and ornamental stone since ancient 318 tien. Syynä marmorin suosioon ovat laaja väri- ja times. This popularity is easily explained, as the Pohjois-Suomi • Northern Finland

kuviovalikoima ja etenkin helppo työstettävyys. material has a wide range of colours and pat- Marmoreita esiintyy käytännöllisesti katsoen joka terns and is easy to work with. Marbles are found puolella maailmaa, sillä kalkkikivien osuus maan just about everywhere, as limestones make up 15 kuoren kivilajeista on noin 15 prosenttia. Mar- per cent of the rock types in our planet’s crust. morisia rakennus- ja koristekiviä on kaupallisesti Building and ornamental stones made of mar- saatavana lähes minkä värisenä tahansa. Erilaisia ble are available in almost any colour imaginable. tuotannossa olevia väriversioita ja kauppanimiä The number of different produced colour vari- tunnetaan satoja. Erityisesti italialaiset marmorit ants and trade names is in the hundreds. Italian ovat rakennus- ja koristekivenä maailmankuuluja. marbles in particular are renowned the world over Muita tärkeitä marmorintuottajia ovat nykyisin as building and ornamental stones. Other major Kiina, Intia ja Espanja. contemporary marble producers include China, Marmori ei kestä ilmansaasteita samaan tapaan India, and Spain. kuin esimerkiksi graniitti ja muut syväkivet. Tästä Marble is less resistant to air pollution than syystä lukuisten rakennusten marmorisia julkisi- granite and other plutonic rocks. Many marble vuja ympäri maailmaa on jouduttu restauroimaan facades have needed complete restoration due to perusteellisesti. Syynä marmorin huonoon kestä- this fact. The reduced longevity of marble out- vyyteen ulkotiloissa ovat erityisesti happamat sa- doors is caused by acidic rainwater in particular, teet, jotka reagoivat marmorin karbonaattipitoisten because it reacts with the carbonate-rich minerals mineraalien kanssa ja heikentävät niitä. Vähitellen in marble and weakens them. The process slowly huokoiseksi muuttuva marmori mahdollistaa pöly- makes the marble more porous and susceptible to ja likahiukkasten tunkeutumisen kiven sisään, ja sa- ingress by dust and dirt that alters both the shape malla kivilaattojen muoto ja väri muuttuvat. and colour of the stone slabs. Marmori on pehmeä kivilaji ja himmenee Marble is a soft rock and marble jewellery käyttökoruissa, olipa se kuinka koristeellisen vä- will dim when used regularly, no matter how nice ristä hyvänsä. Kalevala Koru Oy on tosin käyttä- their colour. Regardless, Kalevala Koru Oy has nyt vihreätä kromimarmoria joissakin riipus- ja used chromian marble in some of their brooches rintaneulamalleissaan. and pendants. Kaikki Lapin marmoriesiintymät ovat rik- All marble deposits in Lapland are fragmented konaisia eivätkä sen vuoksi ole ihanteellisia ra- and consequently less than ideal for building stone kennuskivituotantoon. Marmori on kuitenkin production. Marble is still an excellent raw mate- erinomaista raaka-ainetta pienesineiden valmis- rial for the manufacture of small objects when tukseen, jolloin voidaan hyödyntää myös pienem- even smaller pieces will do. piä työstökappaleita. The biggest continuous limestone and marble Suomen suurin yhtenäinen kalkkikivien ja deposit is located roughly in the triangle of Tor- marmoreiden esiintymisalue on likimain Tornion, nio, Ylitornio, and Rovaniemi, also known as “the Ylitornion ja Rovaniemen rajaamassa kolmion triangle of Lapland”. In the area, the Lappia Ruska muotoisessa alueessa, niin sanotussa Lapin kol- (“Lappia Autumn Colours”) marble has been uti- miossa. Tämän alueen eniten hyödynnetty mar- lised the most. It is located in Loue in Tervola, mori on Lapin Marmori Oy:n jo 1950-luvulla where Lapin Marmori Oy started production in 319 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Stromatoliittirakenteita Loen esiintymässä Tervolassa; Stromatoliittirakenteita Tervolan dolomiittikiven rapautuneessa vaakaleikkaus. Kuvakorkeus: 15 cm. pinnassa; pystyleikkaus. Kuvaleveys: 20 cm.

Stromatolite textures in Loe, Tervola; horizontal sec- Stromatolite structure in dolomite rock surface from Tervola; tion. Picture height: 15 cm. vertical section. Picture width: 20 cm.

Kuva | Photo: Risto Vartiainen, GTK. Kokoelma | Collection: Heurekan kivipuisto / Heureka Rock Exhibition. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

tuotantoon ottama Tervolan Louen marmori, the 1950s. It has been used all around Finland. jonka kauppanimi on Lappia Ruska. Sen käyt- For example the Lappia House in Rovaniemi, tökohteita löytyy ympäri maata. Muun muassa the Town Hall of Tornio and the floor in the Lappia-talo Rovaniemellä, Tornion kaupungintalo lower lobby of the Helsinki University’s Portha- ja Helsingin yliopiston Porthanian ala-aulan lat- nia building are made of Loue marble. The Loue tialaatoitus ovat Louen marmoria. Louen marmori marble is famous for its curved structures, stro- tunnetaan sen sisältämistä kaarevista rakenteista, matolites that are the remains of algae from over stromatoliiteista, jotka ovat jäänteitä yli kahden two billion years ago. miljardin vuoden takaisista leväkasvustoista. The same deposit has also yielded the rare Samasta esiintymästä on louhittu myös harvi- brecciated marble that was marketed under 320 naista, breksiarakenteista marmoria, jota markki- the trade name Lappia Papu (“Lappia Bean”). Pohjois-Suomi • Northern Finland

noitiin kauppanimellä Lappia Papu. Nyttemmin The Loue quarry and refinery are no longer in marmorin louhinta ja jalostus Tervolan Louella operation. on loppunut. Another site in the triangle is Kukkola in Tor- Saman kolmion sisällä Tornion Kukkolassa on nio, where small amounts of greenish smoky grey louhittu pieniä määriä vihertävän savunharmaata marble have been quarried. This deposit has not marmoria. Suurempaa tuotantoa ei esiintymällä been exploited on a larger scale. This stone went ole koskaan ollut. Kivi tunnettiin kauppanimellä by the trade name Lappia Saga. Lappia Saga. Bright green marble has been found in a few Kittilän koillispuolella, Siitosen kylässä, ta- deposits around the village of Siitonen that is vataan kirkkaanvihreätä marmoria muutamassa located northwest of Kittilä. The type is known esiintymässä. Tämän kromimarmoriksi risti- as chromian marble and its colour – and the trade tyn marmorityypin värin − ja kauppanimen name Lappia Green – is caused by chromiferous Lappia Green − aiheuttaa kromipitoinen kiille, mica, fuchsite. Unlike the marbles of southern fuksiitti. Eteläisemmän Lapin marmoreista poi- Lapland, the chromian marble of Kittilä is not keten Kittilän kromimarmoria ei pidetä alun considered to be a sedimentary rock, but rather perin veteen kerrostuneena, sedimenttisyntyi- an alteration product of ultrabasic lava. senä kivilajina, vaan ultraemäksisen laavakiven Lapin Marmori Oy has extracted small quanti- muuttumistuloksena. ties of chromian marble from the Siitonen deposit Lapin Marmori Oy on louhinut Siitosen as early as the 1950s. After surveys were carried esiintymästä kromimarmoria pieniä määriä jo out in the 1970s, the quarrying of chromian 1950-luvulla. 1970-luvulla tehtyjen tutkimus- marble continued from the Sinermänpalo deposit ten jälkeen kromimarmoria on louhittu Siner- and it is still quarried on occasion, primarily in mänpalon esiintymästä ja louhitaan satunnaisesti the summertime. The current owner of the quarry edelleenkin, kuitenkin lähinnä vain kesäaikaan. is OK Graniitti Oy. Louhimon ja kaivospiirin omistaa nykyisin OK Chromian marble and its companion rocks Graniitti Oy. often contain gold. The gold content and not Kromimarmori ja sen seuralaiskivet ovat the chromian marble itself was the motivation usein kultapitoisia. Niinpä esimerkiksi Siitosen for studying the Soretialehto and Kaltiokumpu alueen Soretialehdon ja Kaltiokummun mar- marble deposits in the Siitonen area. In Kittilä, moriesiintymiä on tutkittu nimenomaan niiden chromian marble has been used in the municipal kultapitoisuuden vuoksi, ei niinkään rakennuski- hall and the lobby of Hotel Kittilä; it is also found venä. Kromimarmoria voi nähdä Kittilässä muun in Galleria Esplanadi in Helsinki, for example. muassa kunnantalon ja Hotelli Kittilän aulatiloissa, Special mention can be made of the salmon Helsingissä esimerkiksi Galleria Esplanadissa. pink marble that is found in Isokuusikko in Erikoisuutena voidaan vielä mainita Kuusa- Kuusamo, for example, but these deposits are mossa, esimerkiksi Isokuusikon alueella, esiintyvä rather small in size. They have calcite as their lohenpunainen marmori, jonka esiintymät ovat dominant mineral, unlike most other marbles of varsin pienialaisia. Muista Pohjois-Suomen mar- northern Finland. moreista poiketen ne ovat yleensä kalsiittivaltaisia. 321 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Korundeja Puskulta Lemmenjoen alueelta. Suurin kivi: 16 mm. Tähtikorundi Lapin tähti Lemmenjoen alueelta. Läpimitta: 17 mm.

Corundum from Puskuoja, Lemmenjoki area. The largest cabo- Star corundum named Star of Lapland from Lemmenjoki area. chon: 16 mm. Diameter: 17 mm.

Korukivet kullanhuuhdon- Gemstones as a by-product nan sivutuotteena of gold sluicing

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

apin kullanhuuhdonta-alueiden jokisorasta emstones and some precious stones are Lsaadaan sivutuotteena myös korukiviä ja eri- Gobtained from the river gravel in the gold koisuutena jalokiviä. Eniten niitä on tavattu Lem- panning areas of Lapland. Most of them have been menjoen alueen Miessiltä ja Puskuojalta, sillä siellä encountered in the Lemmenjoki area in Miessi and konekullankaivajat ovat käsitelleet suurimpia sora- Puskuoja, as prospectors have used heavy machin- määriä. Jalo- ja korukivet noukitaan käsin kullan- ery there to process larger amounts of gravel. Pre- huuhdontarännien rihloista, joissa vesi helpottaa cious and gemstones are handpicked from the riffles niiden havaitsemista. of the sluice where water makes them easier to see. Huuhdontarännien yleisimpiä korukiviä Gemstones most commonly found in the ovat ominaispainoltaan raskaat mutta rapautu- sluices are garnets, corundums, zircons, hematites, 322 mista hyvin kestävät granaatit, korundit, zirkonit, and epidotes that have a high specific gravity and Pohjois-Suomi • Northern Finland

Viime vuosina Lemmenjoen ja Sotajoen kullanhuuhdonta-alueilta on Kuvassa kullankaivaja Marjut Telilä, joka löysi Mies- tunnistettu jalokiviluokan punaisia korundeja, rubiineja. Kiteet ovat sijoelta Suomen ensimmäisen rubiiniksi luokitellun läpimitaltaan 1–3 cm ja paikoin riittävän läpinäkyviä viistehiottavaksi. jalokorundin.

Recently some gem corundum from Lemmenjoki and Sotajoki gold Gold hunter Marjut Telilä found the first Finnish gem washing areas have been identified as rubies. They are 1–3 cm in corundum classified in laboratory as ruby. diameter and partially clear enough for facet cutting. Kuva | Photo: Ari Karttunen, GTK. Kuvat | Photos: Kari A. Kinnunen, GTK.

hematiitit ja epidootit. Rännien rihloista löytyy are resistant to weathering. The riffles will also myös ominaispainoltaan kevyempiä korukiviä, catch lightweight gemstones like quartz variants kuten kvartsia vuorikiteinä, lumikvartsina, kalse- (rock crystal, snow quartz, chalcedony, and jasper). donina sekä jaspiksena. Samoin ränneistä löytyy Gem-quality feldspar like graphic granite, moon- korukiveksi kelpaavaa maasälpää kirjomaasälpänä, stone, and aventurine also lands in the sluices. In ortoklaasikuukivenä ja aurinkokivenä. Kvartsin ja addition to quartz and feldspar, cuttable zoisite, maasälvän lisäksi ränneistä on tavattu hiontakel- kyanite, and sillimanite has been found in sluices. poista zoisiittia, kyaniittia ja sillimaniittia. Rare specimens of precious stones have been Suurena harvinaisuutena on tunnistettu viime identified in recent years – rubies, sapphires, and gem vuosina myös todellisia jalokiviä: rubiineja, safii- zircons. Star of Lapland is a brown or grey corun- reja ja jalozirkoneita. Lapin tähdet ovat ruskeita dum that may show six-pointed asterism when tai harmaita korundeja, joissa pyöröhionta saa cabochon cut. Translucent brown monazites may toisinaan esiin kuusisakaraisen tähti-ilmiön. Lä- also be suitable for cutting, but their weak radio- pikuultavat, ruskeat monatsiitit voivat nekin olla activity makes them unsuitable for use in jewellery. hiontakelpoisia, mutta niiden radioaktiivisuus Ruby is the red chromiferous gem variant of estää korukäytön. aluminium oxide, corundum. Mentions of rubies 323 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Rubiini on jalokivilaatuista punaista, kromi- in Lapland go all the way back to the 1950s. The pitoista alumiinioksidia, korundia. Jo 1950-luvulta first ruby identified by laboratory analysis was lähtien on julkisuudessa ollut mainintoja Lapin found in Miessi between 1992 and 1993 and rubiineista. Ensimmäinen laboratoriossa tunnis- arrived at GTK for identification in 2008. This tettu rubiini löytyi Miessiltä vuosina 1992−1993, ruby was discovered by gold prospector Mar- ja se saatiin GTK:hon määritettäväksi vuonna jut Telilä. The laboratory analysis was based on 2008. Tämän rubiinin oli löytänyt kullankai- measuring the sample’s chromium, iron, and tita- vaja Marjut Telilä. Laboratoriomääritys perustui nium content and its transparency. At the time, kromi-, rauta- ja titaanipitoisuuden sekä läpinä- GTK had developed a new method for measur- kyvyyden mittaamiseen. Läpinäkyvyyden määrit- ing transparency. Six corundums from Lapland tämiseen oli GTK:ssa kehitetty uusi menetelmä. have since been identified as rubies. One of them Tämän jälkeen laboratoriossa on kuusi Lapin ko- comes from Sotajoki outside the Lemmenjoki rundia todettu rubiineiksi. Yksi niistä on Lem- area. All rubies were found in sluices. menjoen alueen ulkopuolelta Sotajoelta. Kaikki A single gem corundum, in addition to the rubiinit on löydetty ränneistä. six rubies, included both a of the reddish and a Näiden kuuden rubiinin lisäksi on tunnistettu sapphire-coloured zone. Some of the reddish gem yksi jalokorundi, jossa on sekä rubiinin että sa- corundums are actually pink sapphires, as they fiirin värinen vyöhyke. Osa punertavista jaloko- contain more iron and titanium than chromium. rundeista tosin on vaaleanpunaisia safiireja, sillä No ruby bedrock deposits have been discov- niissä rauta- ja titaanipitoisuus on suurempi kuin ered so far. Kimmo Lahtinen’s 2008 thesis on the kromipitoisuus. isotope dating of mineral inclusions in corundums Rubiinien kallioesiintymiä ei vielä ole löy- proves that there may be multiple parent rocks. detty. Kimmo Lahtisen opinnäytetyö vuodelta Red corundum has been found in the bedrock 2008 korundien mineraalisulkeumien isotoop- of Paaraskalla in Kittilä, but no gem rubies could pi-ikämäärityksistä osoittaa, että kalliolähteitä voi be found. Rubies have not been found elsewhere olla useita. Kittilän Paaraskallan kallioista on tain Finland, and corundums have only been found vattu punaista korundia, mutta ei jalokiviluokan at a few sites embedded in bedrock. rubiinia. Muualta Suomesta rubiineja ei ole ta- Sapphire is a gem quality variant of corun- vattu ja korundejakin vain muutamasta paikasta dum that is typically blue. Like rubies, sapphire suoraan kalliosta. findings have been reported in Lapland since the Safiiri on jalokivilaatuista, yleensä sinistä ko- 1950s. The first sapphire verified by GTK was rundia. Kuten rubiineja, on safiirejakin mainittu found in Miessi as late as 2006. It was discovered löydetyn Lapista jo 1950-luvulta lähtien. En- by gold miner Jukka Hjelt. A dozen or so labora- simmäinen GTK:ssa varmennettu safiiri löy- tory-verified sapphires have since been found in tyi Miessiltä vasta vuonna 2006. Sen löytäjä oli Lapland. Most of them have come from Miessi kullankaivaja Jukka Hjelt. Sittemmin Lapista on and all were discovered in sluice gravel. löydetty kymmenkunta laboratoriomäärityksin A total of seven gem-quality zircons have varmennettua safiiria. Suurin osa niistä on Mies- been found in the gold panning area of Lap- 324 siltä ja kaikki rännityssorasta. land. Zircon consists of zirconium silicate and Pohjois-Suomi • Northern Finland

Jalokiviluokan sinistä korundia, safiiria, on tavattu pää- Gem quality blue corundum, sapphire, has been asiallisesti Lemmenjoen kullanhuuhdonta-alueelta. found in Lemmenjoki gold washing area. The sapphire Pekka Itkonen ja Pirjo Lainesalo ovat löytäneet safiirin (10.5 mm, 0.3 g) in the photo was found by Pekka Itko- (10,5 mm; 0,3 g) Miessijoen kaivokseltaan. nen and Pirjo Lainesalo at their Miessijoki mining area.

Kaivoskuva | Photo of the area: Eero Rantanen. Muut kuvat | Other photos: Kari A. Kinnunen, GTK. 325 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Jalokivilaatuisia zirkoneita on löydetty Lapin has typically been clouded by radioactivity. The kullanhuuhdonta-alueilta yhteensä seitsemän. brownish-red and yellowy gem zircons of Lapland Zirkoni on mineraalina zirkoniumsilikaattia ja are transparent. This is due to their relatively low yleensä radioaktiivisuuden samentamaa. Lapin uranium and thorium content. The resulting weak ruskeanpunaiset ja kellertävät jalozirkonit ovat lä- radiation has not been able to break the crystal pinäkyviä. Tämä johtuu siitä, että niissä uraanin ja lattice, leaving the crystal clear. Chemical analy- toriumin pitoisuus on verrattain pieni. Säteily ei sis confirms that the uranium content is so low ole siksi kyennyt hajottamaan zirkonikiteen hilaa that the material can be used in jewellery. There ja samentamaan kidettä. Kemiallisen analyysin pe- is potentially a fair amount of gem zircon in Lap- rusteella uraanipitoisuus on niin alhainen, että se land, but as the brownish-red zircons resemble ei estä korukäyttöä. Jalozirkoneja saattaa olla La- garnet, they can easily be misidentified. pissa kohtalaisesti, mutta koska ruskeanpunaiset The garnets of the Lemmenjoki, Ivalojoki, zirkonit muistuttavat granaatteja, ne ovat helposti and Sotajoki gold panning areas are pyrope- voineet jäädä tunnistamatta. rich almandines like most of the garnets in the Lemmenjoen, Ivalojoen ja Sotajoen kullan- granulite class. Their colouration is dark. Stones huuhdonta-alueiden granaatit ovat tummahkoja weighing over one carat have not usually been pyrooppipitoisia almandiineja, kuten granuliitti- facetable. The normal size of bright garnets is no kaaren kivilajien granaatit yleensäkin. Yli karaatin more than a few millimetres. The largest trans- kokoisia kiviä ei yleensä ole voitu hioa viistemuo- parent garnet weighs 61.5 carats and measures 25 toon, ainoastaan pyörökiviksi. Kirkkaat granaatit millimetres across. It was discovered in Miessi- ovat tavallisesti vain muutaman millin kokoisia. river by gold miner Marjut Telilä around the time Suurin läpinäkyvä granaatti painaa 61,5 karaat- she discovered the first ruby in Finland. The cut- tia ja sen läpimitta on 25 milliä. Sen löysi Mies- ting of garnets has been hampered by their small siltä kullankaivaja Marjut Telilä samoina vuosina, size, fragmentation, deep pitting caused by corro- jolloin hän löysi Suomen ensimmäisen rubiinin. sion, and numerous mineral inclusions. Granaattien soveltuvuutta hiottaviksi on rajoitta- Tauno Paronen started making gemstones nut pieni koko, rikkonaisuus, syöpymisen synnyt- from the garnets and corundums of the gold pan- tämät syvät kuopat ja runsaat mineraalisulkeumat. ning areas in Lapland in the 1950s. In the 1960s Lapin huuhdonta-alueiden granaattien ja he faceted the first gem zircon from Lapland. korundien hionnan korukäyttöön aloitti Tauno Goldsmith and gold miner Aarne Alhonen has Paronen 1950-luvulla. Hän myös viistehioi jo since primarily used the Pusku garnets as cabo- 1960-luvulla ensimmäisen Lapin jalozirkonin. chons in his popular nugget jewellery for decades. Tämän jälkeen kullankaivaja-kultaseppä Aarne Aarne Alhonen has also studied the concen- Alhonen on käyttänyt pääasiallisesti Puskun pyö- tration of valuable stones in the gold-bearing röhiottuja granaatteja suosituissa kultahippuko- gravel of the Kultasafiiri mining concession in ruissaan vuosikymmenten ajan. Puskuoja in Lemmenjoki. Alhonen gathered data Aarne Alhonen on selvittänyt arvokivien pi- between 1980 and 1990 when the mining was toisuutta Kultasafiiri-kaivospiirin kultapitoisessa most active. On average, one cubic meter of the 326 sorassa Lemmenjoen alueen Puskuojalla. Alhosen Puskuoja gravel contained 25 corundums between Pohjois-Suomi • Northern Finland

Miessin pyrooppipitoisia almandiini-granaatteja Lemmenjoen alueelta. Vain osa granaateista on niin ehyitä ja sulkeumat- tomia, että ne soveltuvat hiontaan. Suurimman kiven halkaisija: 8 mm.

Pyrope-rich almandine garnets from Miessi, Lem- menjoki area. Only a few garnets are sufficiently clean and intact for cutting. Largest stone diameter: 8 mm.

Kuva | Photo: Kari A. Kinnu- nen, GTK.

aineisto on vuosilta 1980−1990, jolloin kaivoksen five and 30 millimetres in size. The quality of toiminta oli aktiivisinta. Keskimäärin kuutiossa only two to three per cent of the corundums was Puskuojan soraa oli noin 25 korundia, jotka oli- high enough for gemstone use. The amount of vat kooltaan 5−30 millimetriä. Vain 2−3 prosent- gemstone garnets was more or less the same as tia korundeista oli hyvälaatuisia ja korukäyttöön high-quality corundums. The concentration of kelpaavia. Korukäyttöön soveltuvien granaattien valuable stones – garnets and corundums – was määrä on suunnilleen samaa luokkaa kuin korun- similar to gold’s. dien. Arvokivien, granaattien ja korundien, pitoi- The gold panning areas are located on top suus oli kullan kanssa samaa luokkaa. of granulitic bedrock. It can be presumed that Kullanhuuhdonta-alueet sijaitsevat granuliit- most of the gemstones encountered during pan- tisen kallioperän alueella. Suurin osa huuhdonnan ning originated from the area. Like elsewhere in yhteydessä tavattavista korukivistä lienee paikallista Finland, the intact local bedrock would make it alkuperää. Kuten muualla Suomessa, myös täällä difficult to exploit bedrock deposits. The tradi- kallioperän eheys vaikeuttaisi mahdollisesti löyty- tional precious stone producing areas of Africa vien kallioesiintymien hyödyntämistä. Maapallon and Sri Lanka have a deeply weathered bedrock perinteisillä jalokiviseuduilla Afrikassa ja Sri Lan- where precious stones are found as individual kassa kallioperä on syvälle rapautunutta ja jaloki- crystals in a soft material not unlike our Finn- vet löytyvät irrallisina kiteinä helposti kaivettavasta, ish glacial till. meikäläistä moreenia muistuttavasta aineksesta. 327 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lemmenjoen Pehkosenkurun kultahipuista ja Yli-Luoston kaivoksen ametisteista Kaunis kultahippu soveltuu sellaisenaan valmistettuja riipuksia. Hippujen ja ametistien löytäjä: Jukka Kela. Valmistajat: koruun kiinnitettäväksi. Läpimitta: 11 mm. Aarne Alhonen (isompi), Juha Janger (pienempi). Isomman hipun läpimitta: 25 mm. Beautiful gold nuggets can be fastened to Pendants made of Pehkosenkuru gold nuggets and Yli-Luosto mine amethysts. jewellery as such. Diameter: 11 mm. Finder of the nuggets and the ametists: Jukka Kela. Manufacturers: Aarne Alhonen (larger), Juha Janger (smaller). Diameter of the larger nugget: 25 mm. Löytöpaikka | Locality: Pusku, Lemmenjoki. Löytäjä | Finder: Aarne Alhonen. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK.

Kultahiput korumateriaalina Making jewellery from gold nuggets Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen ippukulta on monikäyttöinen koruteolli- Hsuuden raaka-aine. Metallina kulta on koru- old nuggets are a versatile raw material in the jen tärkein raaka-aine, mutta kauneimmat Lapin Gjewellery industry. The metal alone is the pri- hiput käyvät myös sellaisenaan koruihin istutet- mary raw material used in jewellery, but the best taviksi. Tällöin niitä kutsutaan korukultahipuiksi. nuggets from Lapland can be set in jewellery as-is. Suurikokoisimmat hiput ovat harvinaisuuksia These are referred to as korukultahippu (“jewellery ja rahallisesti Suomen arvokkaimpia geologisia (gold) nuggets”). The largest nuggets are consid- keräilykohteita. ered rarities and are one of the highest-priced of Metallina kulta on pehmeää, Mohsin astei- the geological collectables found in Finland. kolla vain 2,5, ja helposti työstettävää. Mutta kul- Gold is a soft metal with a Mohs hardness of a 328 lan verraton kemiallinen kestävyys, joka johtuu mere 2.5, making it easy to work with. The trump Pohjois-Suomi • Northern Finland

Suurimmat Lapin kultahiput on jopa nimetty. Tämä on Kultahipun pintarakenne on tärkeä säilyttää, sillä se Karhu. Suurimmat hiput ovat keräilijöillä ja kokoelmissa. on yksilöllinen kuin sormenjälki. Hipun paino: 128 g. Läpimitta: 49 mm. Paino: 77 g. Kuvaleveys: 8 mm.

The largest gold nuggets from Lapland have been named. Gold nugget’s surface textures are important to pre- This is called Karhu (”Bear”). The largest nuggets are pre- serve. They are as individual as finger prints. Nugget served in collections. Diameter: 49 mm. Weight: 77 g. weight: 128 g. Picture width: 8 mm.

uloimpien elektronien vakaudesta, nostaa sen ja- card of gold is its peerless chemical resistance lometallien kärkeen. Kullan korkea ominaispaino resulting from the stability of its outer electrons, 19,32 saa sen rikastumaan jalokivien kanssa jokien raising it to the very elite of precious metals. Gold pohjasoraan. Hippujen ominaispaino on yleensä has a high specific gravity of 19.32, which makes pienempi, alle 16. Kullan korukäyttöön on myös it settle in the bottom gravel of rivers together vaikuttanut sen turvallisuus. Kulta on hyväksytty with precious stones. The specific gravity of nug- lehtikultana jopa elintarvikkeissa käytettäväksi. gets is typically lower, less than 16. Gold has also Kullan koodi on E175. Mineraalina kulta kuuluu been popular in jewellery thanks to its safety. Gold kuutiolliseen kidejärjestelmään. Kuutiot, oktaedrit is even approved for use in food as gold foil. The ja dodekaedrit ovat sen kidemuotoja, mutta kulta- E-number of gold is E175. Mineral gold belongs kiteet ovat harvinaisuuksia. Kalliokulta on joskus in the cubic (isometric) crystal system. Gold rakopinnoilla lehtikultaa tai sammalmaista, den- crystals can take the shape of cubes, octahedrons, driittistä kasvustoa kiven muuttuneissa kohdissa. and dodecahedrons, but they are very rare. Gold 329 Pohjois-Suomi • Northern Finland

1500-luvulla Kustaa Vaasan hoviin kulkeutui embedded in bedrock sometimes occurs as foil tietoja lappalaisten Tenojoelta löytämistä kulta- gold in fractures or moss-like dendritic growth hipuista. Sitä kautta tieto Lapin kultahipuista lein altered pieces of the rock. visi myös Euroopan kirjallisuuteen ja karttoihin. The royal court of Gustav I of Sweden Vuonna 1867 Tenojoen kulta löydettiin uudelleen, learned of gold nuggets found in Tenojoki in Lap- löytäjänä oli Norjan geologisen tutkimuslaitoksen land in the 16th century. This information spread vuori-insinööri Tellef Dahl. Seuraavana vuonna from the court into European literature and maps. silloisen Suomen vuorihallituksen lähettämä ret- The Tenojoki gold was rediscovered in 1867 by kikunta havaitsi kultaa myös Ivalojoelta. Retki- mining engineer Tellef Dahl of the Geological kuntaa johti vuori-insinööri Johan Lihr. Survey of Norway. The expedition dispatched Ensimmäisen merkittävän huuhdontakul- by the Finnish Mining Board the next year also talöydön, yli kaksi kiloa, tekivät Jakob Ervast ja found gold in Ivalojoki. The expedition was led Nils Lepistö vuonna 1869 Ivalojoelta nykyisen by mining engineer Johan Lihr. Kultalan kohdalta. Löydöstä käynnistyi Lapissa yhä The first significant panning yield, over two jatkuva kullanhuuhdonta. Kaikkiaan Lemmen- kilograms, was produced by Jakob Ervast and Nils joelta, Ivalojoelta, Sotajoelta ja Tankavaarasta on Lepistö in Ivalojoki in 1869 in the area of mod- huuhdottu noin 150 vuoden aikana kultaa arviol- ern-day Kultala. This finding started the gold ta kolmisen tonnia. Vaikka kultamäärä on suuri, panning tradition of Lapland that continues to niin kaivosmittakaavassa se on vielä vähäistä. Kal- this day. All in all the panning efforts in Lem- liokultakaivokset tuottavat Suomessa jo yhdessä menjoki, Ivalojoki, Sotajoki, and Tankavaara over vuodessa enemmän. a span of 150 years have produced an estimated Lapin hippukulta on jokisorasta löytyvää, three tonnes of gold. Although this amount is pinnoiltaan hioutunutta kallioperän kultaa. Se considerable, it is rather low in the scope of min- on enimmäkseen hienoa kultahiekkaa, jossa rae- ing. The bedrock gold mines of Finland produce koko on alle 0,5 millimetriä, mutta joukossa on more than that in a single year. myös suurempia hippuja, joita voi käyttää sellai- Lapland’s nuggets found in river gravel are senaan koruissa korukivien tapaan. Korukultahi- surface-abraded bedrock gold. They mostly occur puille on monia vaatimuksia. Kauneuden lisäksi as fine gold sand with a grain size of less than on tärkeää, että hipun muoto soveltuu riipukseen, 0.5 millimetres, but some are larger nuggets that sormukseen tai korvakoruun. Kullankaivajat poi- can be used in jewellery like gemstones. Jewellery mivat huuhdontakullasta erilleen korukäyttöön nuggets have a set of requirements. They must be soveltuvat isommat, 5–15 millimetrin hiput, joista beautiful, but also have a shape that can be used in kultasepät valitsevat kauneimmat koruihin istu- a pendant or earring. The gold miners separate the tettaviksi. Hipun juottaminen koruun edellyttää larger nuggets, between five and fifteen millime- työtapoja, joissa hipun väri ja pinta eivät muutu. tres in size, and deliver to goldsmiths who select Niitä on kehittänyt kultaseppä Aarne Alhonen. the best samples for use in jewellery. Soldering Korukultahiput ovat nykyään suosittu ekologi- nuggets to jewellery requires the use methods that nen ja eettinen raaka-aine varsinkin, kun ne yh- will not damage the surface or colour of the nug- 330 distetään paikallisiin korukiviin. get. Goldsmith Aarne Alhonen has been involved Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lemmenjoen alueen koneellisessa kullankaivussa lop- purikastus tehdään käsin rännillä ja vaskoolilla. Tässä in the development of said methods. Today, gold vaiheessa löydetään usein jalokiviä. Kuvissa Kari ja Sirkka Merenluodon, Jaakko Kangasniemen ja Raimo nuggets have become a popular ecological and Kanamäen huuhdontatyömaita. ethical raw material, especially when combined

In Lemmenjoki area the final enrichment in the with locally sourced gemstones. mechanical gold washing is performed by hand sluicing and panning. Many gemstones are found during this stage. Photos are from the mines of Kari and Sirkka Merenluoto, Jaakko Kangasniemi and Raimo Kanamäki.

Kuvat | Photos: Ari Karttunen, GTK. 331 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Kari A. Kinnunen

Mitä kultahiput ovat? What is a gold nugget?

Kultahiput ovat mekaanisesti pyöristyneitä kalliope- Gold nuggets are gold grains from bedrock that have rän kultarakeita. Suuretkaan kultahiput eivät ole syn- been mechanically rounded. Not even the large nug- tyneet maaperässä kasvaen. Viimeaikaiset Austra- gets have formed by growing in soil. Recent studies liassa, Venäjällä ja Suomessa tehdyt tutkimukset performed in Australia, Russia, and Finland reveal- hippujen sisäosien kemiallisesta koostumuksesta, ing the chemical composition, crystal structure, and kultakiteiden rakenteesta ja rapautumistuotteiden lack of disintegration products in the inner parts of puuttumisesta osoittavat kullan kiteytyneen kuu- nuggets show that gold has already crystallised in mista vesiliuoksista jo kallioperässä. the bedrock from hot watery solutions. Maaperässä kalliokullan kappaleet kuluvat mekaa- Bedrock gold pieces that end up in soil will be nisesti, mutta myös kemiallisesti. Pinnoilta liukenee eroded mechanically and chemically. Metals like sil- pois metalleja, kuten hopeaa ja kuparia, ja näin puh- ver and copper will dissolve off their surface, leaving distunutta kultaa saostuu ohuena silauksena takai- purified gold that will deposit back onto the nugget sin hipun päälle. as a thin top layer. Kultahipun tunnistaa sen metallimaisuudesta. Gold nuggets have an identifiable metallic nature. Kulta muovautuu, kun sitä painaa piikillä, muut mine- Gold will shape if pressed with a spike, whereas raalit rikkoutuvat murusiksi. Kullan viiru eli naarmu- other minerals will shatter. Chalcopyrite resembles tusjälki on sekin kultaista metallia, ei mustaa jauhetta gold, but gold will leave a golden metallic streak and kuten kultaa muistuttavalla kuparikiisulla. Metallinen chalcopyrite will leave a black powdery streak. Metal- kupari puolestaan liukenee helposti happoihin. Kulta lic copper can be easily dissolved by acids, but gold liukenee vain niin sanottuun kuningasveteen, suola- dissolves only in aqua regia, a mixture of nitric acid ja typpihapon muodostamaan liuokseen. and hydrochloric acid. Pienimpien hippujen arvo on sama kuin niiden The value of the smallest nuggets is in their gold sisältämällä kullalla. Suuremmat koruissa käytettävät content. Sufficiently large nuggets, that can be used ja kokoelmiin päätyvät hiput ovat moninkertaisesti in jewellery and collected, are much more valuable niiden sisältämää kultaa kalliimpia. Koruissa käyte- than the actual gold they contain. tyt Lapin hiput ovat kultapitoisuudeltaan yleensä yli Lapland’s jewellery nuggets usually have a gold 90-prosenttista kultaa. Hipun pinnan kultapitoisuus content exceeding 90 per cent. The surface gold con- on tavallisesti yli 98 prosenttia. Hippukorut kuiten- tent will often be over 98 per cent. Nugget jewellery kin leimataan varmuuden vuoksi merkinnällä ”750”, is only marked as “750”, however, meaning that they mikä tarkoittaa, että kultaa on vähintään 75 prosent- contain at least 75 per cent gold. Another reason for tia. Syynä on myös se, että korun muut osat, kuten this is the 750 rating of the other parts in jewellery, lenkit, ovat vähintään 75-prosenttista kultaa. such as links.

332 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Tankavaarasta löytynyt Virtasen sekahippu koostuu lumi- kvartsista ja kullasta. Kultapitoinen kvartsi soveltuisi myös korukäyttöön, mutta hippujen museaalinen arvo estää niiden käytön koruissa. Läpimitta: 65 mm. Paino: 187 g.

The nugget Virtanen from Tankavaara is composed of snow quartz and gold. Auriferous quartz would be a valuable gem material, but the museum value of large nuggets has prevented their use. Diameter: 65 mm. Weight: 187 g.

Löytäjä | Finder: Tauno Virtanen, 1950. Kuva | Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. Kuva | Photo: Esa Hyyppä, GTK.

Korukultahippuja suuremmat hiput ovat ke- Nuggets larger than the jewellery category are räilijöiden suosiossa. Yli sadan gramman kulta- favoured by collectors due to their rarity. Some hippuja on Lapin kultahistorian aikana löytynyt twenty nuggets weighing over 100 grams have parikymmentä ja yli 50 gramman painoisia hip- been found in Lapland with about fifty nuggets puja viitisenkymmentä. Yli sata grammaa painavia that weighed over 50 grams. The giant nuggets jättiläisiä on ollut koko huuhdontakultamäärästä weighing over 100 grams account for approx- vain noin yksi promille. Ne on nimetty löytäjän, imately one per mille of the total gold found. ulkonäön tai jonkin muun piirteen mukaan. Suu- They are named after their discoverer, appearance, rimmat hiput ovat Evert (393 g), Aleksi (385 g), or other feature. The largest nuggets are named Tähtihippu (282 g), Pikku-Mammutti (251 g) ja Evert (393 grams), Aleksi (385 grams), Tähtihippu Unna (193 g). Isoja hippuja on valtion omistuk- (282 grams), Pikku-Mammutti (251 grams), and sessa kaksi: Aleksi ja Virtasen sekahippu (187 g). Unna (193 grams). The state of Finland owns two Loput ovat yksityisomistuksessa ja pankkiholvien giant nuggets: the aforementioned Aleksi and the kätköissä. Suomen pankin 1930-luvulla ostama mixed nugget Virtanen (187 grams). The rest are hippu Aleksi on pysyvästi näytteillä Helsingissä privately owned and hidden in bank vaults. The Snellmaninkadun varrella Rahamuseossa. Isoim- nugget Aleksi was bought by the Bank of Fin- pia Lapin hippuja on tutkittu ja raportoitu GTK:n land in the 1930s and is permanently on display tutkimuslaboratoriossa. in Bank of Finland’s museum in Helsinki (Snell- 333 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Jukka Kela huuhtoo kultaa Peh- kosenkurulta Lemmenjoen alueella pelkästään lapiolla.

Jukka Kela operates his mine in Pehkosenkuru, Lemmenjoki, merely with shovel.

Kuva | Photo: Veikko Väänänen.

Suurimpia hippuja on löytynyt viime vuosi- maninkatu 2). The largest nuggets from Lapland kymmeninä etenkin Lemmenjoen alueelta kaivin- have been studied and reported by the GTK koneilla ja huuhdontalaitteilla. Konekaivaminen Research Laboratory. kiellettiin Lemmenjoen kansallispuistossa vuoden In recent decades, the largest nuggets have 2011 kaivoslaissa. Kaivajille annetun muutaman been found in the Lemmenjoki area using excava- vuoden siirtymäajan jälkeen koneellinen kullan- tors and mechanical panning equipment. Machine kaivu Lemmenjoen kansallispuistossa tulee loppu- panning was forbidden in the Lemmenjoki maan. Tämän jälkeen isojen hippujen löytyminen national park by the 2011 Mining Act. The dig- vaikeutuu, sillä lapiolla ei pystytä käsittelemään gers have a transitional period of a few years, after kuin pieniä maamassoja. Sata vuotta sitten Lapin which all machine panning will cease in the Lem- isoilla hipuilla oli pelkästään kullan metalliarvo. menjoki national park. This will make it difficult Nykyään niistä voidaan maksaa jopa kymmenker- to find large nuggets, as shovelling only permits taisesti kullan maailmanmarkkinahinta. the processing of small quantities of soil. A hun- Lapin kultahippujen sisältämät epäpuhtaudet, dred years ago the nuggets of Lapland were only mineraalisulkeumat ja kullan sisältämät muut me- valued for their gold content. Today they may tallit, kertovat niiden irronneen kallioperästä. Emä- fetch ten times the global market price of gold. kivilajeina ovat olleet kvartsi- ja rautaoksidijuonet. The impurities, foreign minerals, and other Malmityyppinä ne voidaan tulkita orogeenisiksi metals in the Lapland nuggets show that they have eli vuorijonojen synnyn mullistuksiin liittyviksi. been separated from bedrock. Their parent rocks Kultajuonet ovat kallioperän raoissa virranneiden have been quartz and iron oxide veins. As an ore kuumien hydrotermisten liuosten tuotteita. Kullan type, they can be seen as orogenic, born of the 334 syntyolosuhteita voi verrata korkean lämpötilan ja processes that form mountain ranges. Gold veins Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lapin kultahipuista, granaateista ja kotimaisesta beryl- listä sekä kordieriitista valmistettu koru.

Gold nugget jewellery from nuggets and garnets from have been formed by hot hydrothermal solutions Lapland together with Finnish beryls and iolite. that passed through the fractures of bedrock. The environment where gold was formed could be Valmistaja | Manufacturer: Aarne Alhonen. Kuva | Photo: Jari Väätäinen, GTK. compared to an autoclave operating at high temperatures and pressure – a sort of pressure cooker, paineen autoklaaviin, eräänlaiseen painekattilaan, if you will – that dissolved gold from the sur- joka on liuottanut ympäröivän kallioperän mine- rounding bedrock’s minerals and redeposited it raaleista kultaa ja saostanut sitä uudelleen metallina as metal in fractures, and faults. kallioperän rakoihin, ruhjeisiin ja siirroksiin. The properties of the nuggets weighing over Yli sadan gramman painoisten hippujen omi- 100 grams are strikingly similar between all the naisuudet ovat huomattavan samankaltaisia Lapin gold panning areas of Lapland. Chemical anal- eri kullanhuuhdonta-alueilla. Kemiallisten ana- ysis shows that gold’s percentage by weight is lyysien perusteella niiden pinnan kultapitoisuus between 79.2 and 99.3 on their surface. The pri- vaihtelee välillä 79,2−99,3 painoprosenttia. Tär- mary metallic impurities in gold in descending keimmät Lapin kultahippujen metalliset epäpuh- order by amount are silver, bismuth, copper, mer- taudet ovat hopea, kupari, vismutti, elohopea ja cury, and iron. Other common impurities include rauta. Muina epäpuhtauksina on tavallisimmin quartz, iron oxides, and hydrous disintegration kvartsia, rautaoksideja ja vesipitoisia raudan ra- products of iron. Two of the largest mixed nug- pautumistuotteita. Kaksi suurinta Lapin kultaseka- gets from Lapland, weighing 193 and 187 grams, hippua, 193 g ja 187 g, koostuvat lähes kokonaan are almost completely composed of vein quartz juonikvartsista ja kullasta. Kulta on niissä erittäin and gold. Their gold is extremely pure at 96.9 to puhdasta, 96,9−99,3-prosenttista. 99.3 per cent. 335 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Isojen hippujen muoto vaihtelee lähes pyö- The shape of large nuggets varies from nearly ristymättömistä voimakkaasti pyöristyneisiin. unrounded to heavily rounded. Their surface Pinta ja varsinkin ulokkeet ovat jossain mää- and protrusions in particular will show various rin kuluneita. Pintarakenteet kertovat jäätikkö- degrees of wearing. The surface structure will ja jokikuljetuksesta. Vähemmän pyöristyneiden indicate transportation by ice sheets and rivers. kultahippujen koloissa näkee yleisesti muuta- Less rounded gold nuggets frequently have cavi- man millin kokoisia kultakiteitä. Hippujen pin- ties that contain gold crystals a few millimetres in nasta on liuennut hopeaa ja kuparia maaperän size. Silver and copper will have been dissolved off vesiin. Tästä syystä ulkokerros koostuu nyt lähes the nuggets’ surfaces by soil waters. This will have puhtaasta 98−100-prosenttisesta kullasta ja se on left 98 to 100 per cent pure gold on the surface elektronimikroskoopissa usein sienimäisen huo- that will often look spongy when observed with koinen. Luonnonhippujen himmeä, silmämäärin a scanning electron microscope. The dim sheen pehmeältä vaikuttava, pinnan hohde johtuu tästä of natural nuggets, that appears soft to the eye, is puhtaan kullan silauksesta. caused by this plating of pure gold. Jättihiput ovat osoitus kullan äärimmäisestä Giant nuggets are the result of extreme gold rikastumisesta, sillä maankuoren ja vaipan keski- enrichment, as the gold content of the crust and määräinen kultapitoisuus on vain miljardisosien mantle is mere billionths. The gold found in one luokkaa. Yhden jättihipun sisältämä kultamäärä giant nugget will have required the dissolution and on edellyttänyt kullan liukenemista ja kulkeu- transportation of gold and gold compounds from tumista kultayhdisteinä jopa kilometrien kokoi- bedrock segments perhaps several kilometres wide. sista kalliolohkoista. Geologisesti tämä on vaatinut Geologically speaking this will also have required maankuoren laajamittaista muokkaantumista, large-scale transformation of the crust, tectonic mannerlaattojen liikuntoja, liikuntoihin liittyvää movement, related volcanism and magmatism, and vulkanismia sekä magmatismia ja lopuksi kuu- finally the reacting of hot gold-enriched waters mien kullasta väkevöityneiden vesien reagoimista with iron-bearing bedrock. esimerkiksi rautapitoisen kallioperän osan kanssa. The gold panning areas of Lapland are located Kallioperäkartalla Lapin kullanhuuhdonta- in the granulitic rock type region of bedrock maps. alueet sijaitsevat granuliittisten kivilajien alueella. A few preliminary lead isotope datings have been Lapin hippujen iästä on muutama alustava lyi- performed on the nuggets of Lapland. They suggest jyisotooppi-ikämääritys. Ne ovat 1,9 miljardin the nuggets are approximately 1.9 billion years old. vuoden luokkaa. Paljon nuorempi paikallisen Much more recent uplift of the local bedrock dur- kallioperän kohoaminen tertiäärikauden lohko- ing the Tertiary movements released gold from the liikunnoissa vapautti kallioperän kultaa maape- bedrock into the soil. The heaviest and most durable rään. Raskain ja kestävin aines, esimerkiksi kulta material, including gold, and other heavy minerals ja muut raskaat mineraalit kuten jalokivet, rikas- like precious stones, was deposited at the bottom tui eroosion uurtamien kurujen pohjalle. Tavallaan of gorges created by erosion. In a sense there was Lapissa toimi vuosimiljoonia luonnon oma kul- a natural gold refinery in operation in Lapland for lanrikastamo, jonka tuotteita Lemmenjoen, Iva- millions of years that produced the deposits of Lem- 336 lojoen, Sotajoen ja Tankavaaran esiintymät ovat. menjoki, Ivalojoki, Sotajoki, and Tankavaara. Pohjois-Suomi • Northern Finland

Jokihelmisimpukka ja Pohjois-Suomen joki- River pearl mussel shell and an earring made helmestä valmistettu korvakoru. Näytteet from a river pearl from northern Finland. The ovat ajalta ennen simpukan rauhoittamista. samples precede the time pearl mussel was Kokoelma: Eräjärven kivimuseo. protected. Collection: Eräjärvi Stone Museum.

Kuva | Photo: Tarmo Grönqvist.

Jokihelmet River pearls

Kari A. Kinnunen Kari A. Kinnunen

okihelmisimpukka Margaritifera margariti- he river pearl mussel Margaritifera margari- Jfera, kansankielellä raakku, on ollut keskei- Ttifera, also informally known as raakku, has nen osa Itä-Lapin luontoa. Helmenpyynti saattoi been an integral part of the nature of eastern alkaa karjalaisten toimesta Lapissa jo 1000-luvulla. Lapland. It is possible that Karelians started pearl Sata vuotta sitten jokihelmisimpukkaa esiintyi fishing in Lapland as early as the 11th century. enimmäkseen Pohjois-Suomessa yli 200 joessa. A hundred years back, river pearl mussels were Nykyään sitä tavataan enää koko Suomessa noin mostly living in 200 rivers in northern Finland. 120 joessa. Tärkeimpiä olivat Luttojoki ja Suo- Today this number has fallen to about 120 riv- mujoki Inarin ja Sodankylän kuntien itäosissa ers in all of Finland. The key areas were Luttojoki alueilla, jotka nyt ovat pääosin Venäjän puolella. and Suomujoki rivers in the past located in the Lisäksi raakkuja esiintyi Kainuussa. Helmiä vietiin eastern parts of the Inari and Sodankylä munic- 337 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Inarin hel- ipalities, but now they are mostly part of Russia. miä kaupattiin sata vuotta sitten myös Englantiin. The mussels were also found in Kainuu. Their Niitä käytettiin mahdollisesti myös kolttasaame- pearls were exported to Stockholm, Tallinn, and laisten omiin helmikoristeisiin. Saint Petersburg. Pearls from Inari were also sold On arvioitu, että yhden helmen löytämiseksi to England a hundred years ago. They may have piti avata keskimäärin 300 raakkua, ja laadukkaan also been used in pearl decorations by the Skolt helmen löytämiseksi jopa 1 500 simpukkaa. Sim- Sámi. pukat jouduttiin lopettamaan puukolla niitä avat- Estimates put the frequency of pearls at taessa, myös silloin kun ne eivät sisältäneet helmiä. 300 opened mussels per pearl with high-quality Tämä johti ryöstöpyyntiin, joka tuhosi raakku- pearls taking as many as 1,500 mussels. The mus- kantaa. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna sels would need to be killed with a knife when 1955. Tämän jälkeen kanta elpyi hitaasti, mutta opened, even when they contained no pearls. This nykyään se on taas heikentymässä. Syynä heiken- resulted in overfishing, which devastated mussel tymiseen pidetään tukinuittoja sekä metsätöiden populations. The river pearl mussel became a pro- aiheuttamaa ravinteiden ja kiintoaineiden kulkeu- tected species in 1955. This helped their numbers tumista jokiin. Lisäksi simpukan määrää on vä- recover somewhat, but currently they are declin- hentänyt jokien patoaminen, sillä se estää lohien ing once again. Log drives as well as nutrient nousun. Jokihelmisimpukka elää toukkavaiheensa and solid run-off into rivers resulting from forest lohikalojen kiduksissa, joten lohien väheneminen work have been indicated as the reason for the vaikuttaa raakkukantaan. decline. The building of dams in rivers has also Simpukan elimistöön joutunut vieras kap- negatively affected the mussel populations as the pale, tavallisimmin loistoukka tai muu orgaani- dams impede the migration of salmon. The mus- nen kappale, saa simpukan muodostamaan sen sels live in the gills of salmonoids in their larval ympärille suojaavan kudospussin. Pussin sisään stage, so a drop in the numbers of salmon will alkaa erittyä samankaltaista helmiäistä kuin sim- affect the mussel population. pukan kuoreen. Kudospussissa helmi kasvaa vä- River pearl mussels will form a protective tis- hitellen isommaksi samalla kun simpukka pyrkii sue pouch around any foreign objects (commonly työntämään sitä pois sisuksistaan. Raakkua pide- parasites and other organic objects) that end up tään Suomen pitkäikäisimpänä eläimenä, sillä se inside it. The pouch will then fill with a simi- voi elää pari sataa vuotta. Vanhin löydetty yksilö lar pearl material that the mussel uses to make its on ollut 280 vuotta vanha. Helmi kasvaa simpu- shell. The pearl forming in the pouch will grad- kassa hitaasti, parhaimmillaan neljäsosamillimetrin ually grow while the mussel attempts to expel it. vuodessa. Korukäyttöön soveltuvan helmen kasvu The mussels are considered to have the longest kestää siten vuosikymmeniä. life of all Finnish animals, as they live up to two Helmisimpukka saattoi kasvaa 10−16 sentti- hundred years. The oldest specimen was 280 years metrin pituiseksi, ja vain suurimmat voivat kätkeä old when encountered. The growth of a mussel helmen sisäänsä. Kokeneet helmenpyytäjät osasi- pearl is sluggish: their annual growth is one quar- vat päätellä simpukan kuoren muodosta ja koosta, ter of a millimetre a year at best. It takes decades 338 voisiko se sisältää helmen. Kasvava helmi painui to form pearls that can be used in jewellery. Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lapin jokihelmi ja kultahippu. Hel- men läpimitta: 5 mm.

A river pearl and a gold nugget from Lapland. Pearl diameter: 5 mm.

Kuva | Photo: Jouko Ranua, GTK.

The river pearl mussels could grow up to 10 to 16 centimetres in length and only the largest would hold pearls. Experienced fishermen could use the shape and size of a mussel’s shell to tell if the mussel might have a pearl inside. Growing pearls would gradually shift to the underside of the mussel next to the shell, which could cause the shell to bulge. This made large and deformed mussels a prize catch. The pearls could not grow to be too big, as vähitellen simpukan alaosaan kuoren väliin, jol- this would have killed the mussel inside. The larg- loin myös kuori saattoi pullistua. Kookkaat ja ru- est Finnish pearls had a diameter between seven joimmat simpukat olivat siten halutuimpia saaliita. and eight millimetres. Written records do mention Kovin suureksi helmi ei päässyt kasvamaan, a pearl exceeding 10.5 millimetres. It weighed sillä silloin itse helmisimpukka olisi menehtynyt. 36.6 grains, which is equal to 1.83 grams. This Suomen helmet olivat parhaimmillaan läpimital- pearl was found in 1925 by the former photogra- taan 7−8 millimetriä. Kirjallisuudesta löytyy mai- pher Konrad Hollo in a mussel from Korvuanjoki nintoja yli 10,5 millimetrin helmestä. Sen paino in Kainuu. The cash he made by selling the pearl oli 36,6 graania, mikä vastaa 1,83 grammaa. Sen allowed him to buy a house. löysi vuonna 1925 alun perin valokuvaajana toi- Freshwater river pearls are composed of layers minut Konrad Hollo Kainuun Korvuanjoen raa- of aragonite, a calcium carbonate, and conchi- kusta. Hollo pystyi ostamaan helmen myynnistä olin, a corneous organic substance. They also saamillaan rahoilla talon. include minute quantities of water. Freshwater Makeanveden jokihelmet koostuvat kalsium- pearls are denser than saltwater pearls. The lustre karbonaattisen aragoniitin ja sarvimaisen orgaa- of the finest pearls results from the diffraction and 339 Pohjois-Suomi • Northern Finland

nisen aineksen, konkilliinin, kerroksista. Lisäksi interference of light as produced by microscopic niissä on pieniä määriä vettä. Jokihelmet ovat ti- aragonite lamellae on the surface of the pearl. The heämpiä kuin suolaisen veden helmet. Parhaim- pearls appear translucent thanks to the conchi- pien helmien hohto aiheutuu valon diffraktiosta olin that the aragonite is deposited in, which also ja interferenssistä pinnan mikroskooppisista arago- allows light deeper into the pearl. niittilevyistä. Helmen läpikuultavuuden aiheuttaa The lustre of Finnish pearls is estimated to be aragoniittilevyjen väleihin muodostunut konkil- stronger than that of oriental freshwater pearls. liini, joka voimistaa valon kulkeutumista pinnasta Their colour palette is similar to that of orien- syvemmälle. tal pearls. White is the rarest, followed by reddish, Suomen helmien kiilto on arvioitu voi- bluish, almost black, and yellowy hues. Grey is the makkaammaksi kuin itämaisissa makeanveden most common colour. helmissä. Värivaihtelu on samaa luokkaa kuin itä- In Lapland, pearl fishing was carried out maisissa helmissä. Valkoinen on harvinaisin, sitä by lifting mussels up onto a raft or boat using a seuraavat punertava, sinertävä, lähes musta ja kel- long stick resembling a rake. Less used methods lertävä. Harmaa on yleisin väri. included river dams, dragnets, and diving. For the Lapissa helmenpyynnin menetelmiä olivat Sami people of northeast Lapland, pearl fishing simpukoiden ylösnostaminen lautalta tai veneeltä was a significant source of income in addition to haravamaisella, pitkällä kepillä. Harvinaisempia ta- fishing some hundred years ago. poja olivat joen patoaminen, nuotan veto ja sukel- The pearl fishers of the north had devel- taminen. Koillis-Lapin saamelaisille helmenpyynti oped concise terminology for their quarry, much oli sata vuotta sitten kalastuksen rinnalla merkit- like gold miners had for their nuggets. These tävä tulonlähde. names and the pearl fishing techniques had been Pohjoisen helmenpyytäjillä oli löydöilleen brought from the east by pedlars. Helmi (“pearl”) ytimekkäitä nimityksiä aivan kuten kullankaiva- was reserved for samples good enough for jewel- jilla kultahipuille. Nimitykset olivat kulkeutuneet lery. Completely round pearls were called jyvänen rajan takaa idästä kulkukauppiaiden mukana kuten (“morsel”). A taukka was slightly half-round and pyyntitekniikkakin. Helmiksi kutsuttiin vain ko- an uusniekka was oblong. A sokeritoppa (“sugar- rukäyttöön kelpaavia löytöjä. Täysin pyöreä helmi loaf”) had a slightly conical shape. There were still oli jyvänen. Taukka oli hieman puolipyöreä ja soi- a number of subcategories for each of the above. kea puolestaan uusniekka. Sokeritoppa oli lievästi For example, if a taukka had a furrowed surface, kartiomainen. Näistä oli vielä useita alaryhmiä. Jos it was called a ruuvitaukka (“screw taukka”). The taukan pinnassa oli uria, sitä kutsuttiin ruuvitau- heavily misshapen pieces were discarded, as they kaksi. Epämuotoisimmat löydöt olivat hylkyjä, sillä were not used in jewellery at the time. Malformed aikoinaan niillä ei ollut korukäyttöä. Jos ne olivat pieces that had fused with the lower shell were kuoren alapintaan osin kasvaneita, niitä kutsut- called kuorikko (“shell piece”). Rutukka was a tiin kuorikoiksi. Rutukka puolestaan oli irrallinen loose piece that was rather misshapen. Modern mutta varsin epämuodostunut. Tällaisille epämuo- jewellers could have used these irregular and mis- toisille helmille olisi ollut modernissa korutai- shapen pearls as so-called baroque pearls. 340 teessa käyttöä niin sanottuina barokkihelminä. Pohjois-Suomi • Northern Finland

Kirjallisuus • References

Aurola, E. 1959. Tutkimuksia eräistä kiviteollisuuden Kinnunen, K. A. 2007. Safiiri Miessin latvoilta. Prospäkkäri kohteista Pohjois-Suomessa. Geological Survey of Finland, 31 (1), 11–14. archive report M17/T, Ktä-59/1/84. 26 p. Kinnunen, K. A. 2007. Tutkimusraportti: Safiiri Miessin Erämetsä, O. 1975. Tarina Lapin timanteista. Vuoriteollisuus latvoilta. Kivi 25 (1), 32–35. 33 (1), 39–47 ja (2), 137–147. Kinnunen, K. A. 2007. Viistehiottu safiiri Miessiltä. Gehör, S. 1991. Pudasjärven aventuriinikvartsiittilöydös. Kivi Prospäkkäri 31 (2). 16 p. 9 (2), 20–21. Kinnunen, K. A. 2008. Lapin ensimmäisen rubiiniksi Haapala, I., Siivola, J., Ojanperä, P. & Yletyinen, V. 1971. Red luokiteltavan punaisen korundin ominaisuudet. Prospäkkäri corundum, sapphirine and kornerupine from Kittilä, Finnish 32 (3), 27–32. Lapland. Bulletin of the Geological Society of Finland 43, Kinnunen, K. A. 2008. Rubiineja Lapista Miessijoelta 221–231. Lemmenjoen alueelta. Geological Survey of Finland, archive Hornytzkyj, S. & Korhonen, K. T. 1980. Notes on the report M19/3812/2008/34. 14 p. Available at: http://tupa.gtk. properties and inclusions of garnets from Lapland, Finland. fi/raportti/arkisto/m19_3812_2008_34.pdf Journal of Gemmology 17, 153–164. Kinnunen, K. A. 2010. Lapin rubiinikuume jatkuu. Kivi 28 Hornytzkyj, S. & Korhonen, K. 1982. Huomioita Lapin (1), 8–13. granaattien ominaisuuksista ja sulkeumista. Gemmologian Kinnunen, K. A. 2011. Lapin kullanhuuhdonta-alueiden työsaralta 5, 1–7. kookkaimmat korundit. Geological Survey of Finland, Kallio, M., Kärkkäinen, N. & Sarapää, O. 1980. Keski-Lapin archive report 21/2011. 9 p. liuskealue Itä-Kittilän ja Länsi-Sodankylän osalta. Osa I: Kinnunen, K. A. 2011. Lapin suurten kultahippujen petrografinen kuvaus ja kallioperäkartta. Kuhmon ja Kittilän geologiaa. Materia 69 (1), 49–54. Available at: http:// malmiprojektit. Report 28. University of Oulu. 134 p. www.vuorimiesyhdistys.fi/sites/default/files/materia/pdf/ Kärkkäinen, N. & Virkkunen, M. 1983. Korukivet ja niiden Materia_2011-1.pdf esiintyminen Lapissa. Geological Survey of Finland, Report Kinnunen, K. A. 2011. Lapin suurten kultahippujen of Investigation 62. 28 p. tieteellisestä merkityksestä. In: Launonen, K., Kannisto, Keinänen, V. & Vartiainen, R. 1999. Tutkimustyöselostus J., Parkkonen, H., Kinnunen, K. A. & Savolainen, H. Kittilän kunnassa valtausalueella Kaltioselkä 1, kaiv. n:ro 2011. Lemmenjoen isommukset. Antti Aarnio-Wihurin 6188/1, suoritetuista malmi- ja rakennuskivitutkimuksista. kultahippukokoelma. Kultamuseon julkaisuja 30, 74–90. Geological Survey of Finland, archive report Kinnunen, K. A. 2012. Jalokorundi Lapista, Elsaojalta. M06/2734/99/1/10. 6 p. Mineralia 1 (1), 30–31. Kela, J. 2014. Euroopan uusin jalokivikaivos. Mineralia 3, Kinnunen, K. A. 2014. Sinisafiireja ja jalozirkoneja Miessiltä, 26–28. Lemmenjoen alueelta. Mineralia 3 (1), 4–6. Kinnunen, K. A. 1979. Kittilän jaspiksen kvartsin sulkeumista. Kinnunen, K. A. 2015. Uusia kuukivilöytöjä Lapista. Geologi 31, 28–30. Mineralia 4 (1), 8–9. Kinnunen, K. A. 1982. Primary sedimentary features in Kittilä Kinnunen, K. A. & Hietala, S. 2015. Sotajoelta uusia jaloja jasper, Finnish Lapland. Bulletin of the Geological Society of korukiviä. Prospäkkäri 38 (2), 16–17. Finland 54, 69–72. Kinnunen, K. A. & Johanson, B. 1993. Raportti korukäyttöön Kinnunen, K. A. 1992. Uutta tietoa jaspiksesta. Summary: vuosina 1981–1990 huuhdottujen korundien mineralogiasta, Updating of gemmological and mineralogical data on jasper. gemmologisista ominaisuuksista ja löytöhistoriasta Kivi 10 (1), 18–28. Lemmenjoen alueella Puskuojalla. Geological Survey of Kinnunen, K. A. 1997. Granaatti lähikuvassa. Prospäkkäri 21 Finland, archive report M19/3811/93/1. 17 p. (1), 5–6. Kinnunen, K. A. & Johanson, B. 1993. Tutkimustietoa Kinnunen, K. A. 2000. Suurimmat kultahiput. Summary: The Lemmenjoen alueen Puskuojan korundeista. Gemmologian largest documented gold nuggets. Geologi 52, 87–99. Työsaralta 25/1993, 6–28. Kinnunen, K. A. 2003. Aidosta Lapin kultahipusta takuutuote. Kinnunen, K. A. & Valkama, J. O. 2008. Sodankylän Vuotson Prospäkkäri 27 (4), 24–31. kalsedonilohkareista ja sferuliittisista felsiittijuonista Kinnunen, K. A. 2003. Kalsedonin ja kullan sekahippu korukivien raaka-aineena. Geological Survey of Finland, Lemmenjoen alueelta ja yhteenvetoa Lapin archive report M19/3742/2008/35. 20 p. Available at: http:// kultasekahipuista. Geological Survey of Finland, archive tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/m19_3742_2008_35.pdf report M19/3812/2003/1. 18 p. Available at: http://tupa.gtk. Lahtinen, K. 2008. Lapin korundin alkuperä. Master’s thesis, fi/raportti/arkisto/m19_3812_2003_1.pdf University of Oulu. Res Terrae, Ser. B, No. 19, University of Kinnunen, K. A. 2004. Puskuojalta kultapitoista kalsedonia. Oulu, Department of Geology. 60 p. Prospäkkäri 28 (2), 8–13. Launonen, K., Kannisto, J., Parkkonen, H. & Kinnunen, K. A. Kinnunen, K. A. 2005. Kuukiveä ja aurinkokiveä 2011. Lemmenjoen isommukset. Kultamuseon julkaisuja no 30. 96 p. Lemmenjoelta. Kivi 23 (3), 8–13. 341 Pohjois-Suomi • Northern Finland

Lehtinen, M. 1992. Lapin ametisti. Luonnontieteellinen Pekkala, Y. 1974. Rantamaan ja Mykän dolomiittiesiintymien keskusmuseo. Vuosikirja 1991, 14–19. syväkairaukset. Geological Survey of Finland, archive report Lehtonen, M., Manninen, T., Rastas, P., Väänänen, J., Roos, M19/2542/74/1/84. 15 p. S. I. & Pelkonen, R. 1985. Keski-Lapin geologisen kartan Pekkala, Y. 1978. Rantamaan marmoriesiintymä Torniossa. selitys. Geological Survey of Finland, Report of Investigation Abstract: Rantamaa marble deposit in northwestern Finland. 71. 56 p. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 29. 23 p. Lieber, W. 1994. Amethyst; Geschichte, Eigenschaften, Pekkala, Y. & Puustinen, K. 1978. The chromian marbles of Fundorte. München: Christian Weise Verlag. 188 p. Kittilä, Finnish Lapland. Bulletin of the Geological Society of Lintinen, P., Turunen, P. & Vartiainen, R. 2007. The Finland 50, 15–29. Reutuaapa dolomite marble deposit at Tervola, Northern Perttunen, V. 1991. Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen Finland. Geological Survey of Finland, archive report kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre-Quaternary M19/3611/2007/92. 25 p. Rocks of the Kemi, Karunki and Runkaus Map-Sheet areas. Lönnroth, E. 1941. Raakunpyynnissä ylämaissa. Luonnon Geological Map of Finland 1:100 000, Explanation to the ystävä, Vanamo seura 45 (1), 11–20. Maps of Pre-Quaternary Rocks, Sheets 2541, 2542+2524, Manner, R. & Tervo, T. 1988. Lapin geologiaa: 2543, 2544. Geological Survey of Finland. 80 p. hiekkarannoista tuntureiksi, tulivuorista tasangoiksi, Rask, M. 1986. Pohjois-Suomen rakennuskiviesiintymät. mannerjäätiköstä maaperäksi. Lapin Maakuntaliitto ry: Lapin Geological Survey of Finland, archive report M10.1/- lääninhallitus. 188 p. 86/1/86. 42 p. Matisto, A. 1966. Enontekiön aventuriinista. Kultaseppien Stigzelius, H. & Ervamaa, P. 1962. Lapin kivennäisvarat. lehti 6, 183–190. Summary: Mineral resources of Lapland. Geologinen Mikkola, E. 1941. Muonio, Sodankylä ja Tuntsajoki. General tutkimuslaitos, Geoteknillisiä julkaisuja 67. 60 p. Geological Map of Finland 1:400 000, Explanation to the Valkama, J. O. 2013. Lampivaaran ametistiesiintymän Map of Rocks, Sheets B7-C7-D7. Geological Survey of löytyminen 1985. Mineralia 2 (1), 25–27. Finland. 286 p. Valkama, J. O. & Sarala, P. 2009. Sodankylän Roivaisen Mutanen, T. 2011. Alkalikiviä ja appiniitteja. Raportti kalsedoni- ja kultatutkimukset. Geological Survey of Finland, hankkeen ”Magmatiimi ja malminmuodostus II” toiminnasta archive report M19/3741/2009/8. 9 p. 2002−2005. Geological Survey of Finland, archive report Vartiainen, R. 1990. Posion aventuriinikvartsiittitutkimus, 9/2011. 568 p. esitutkimus. Geological Survey of Finland, archive report Nikula, R. 1986. Sodankylän Virttiö- ja Värttiövaaran M10.1/3544/-90/1/86. 21 p. metasedimenttien paleosedimentaatio-ympäristöt. In: Vartiainen, R. 1992. Tutkimustyöselostus Kittilän kunnassa, Suomen kallioperän sedimentologia. Res Terrae. Ser. B 9. valtausalueella Soretiajärvi 2, kaiv. rek. nro 4154/1 University of Oulu, Department of Geology. 27 p. suoritetuista rakennuskivitutkimuksista. Geological Survey of Oulasvirta, P. (ed.) 2006. Pohjoisten virtojen raakut. Finland, archive report M 06/2734/92/1. 18 p. Interreg-kartoitushanke Itä-Inarissa, Norjassa ja Venäjällä. Vartiainen, R. 1993. Korukivitutkimukset Leipeen kylässä Metsähallitus. 148 p. 1993. Geological Survey of Finland, archive report Pahlman H., Pahlman L., Poutasuo T., Ruutiainen P., M10.1/1993/1. 9 p. Tillander-Godenhielm U. & Timonen E. 2014. Itsenäisyyden Vartiainen, R. 1994. Lapin lumo. Kivi 12 (2), 13–15. ajan suomalainen koru. Helsinki: Tammi. 431 p. Vartiainen, R. 1995. Luoston ametisti elää ja kukoistaa. Kivi Pankka, H. 1988. Nikkelimalmitutkimukset Nuttion alueella 13 (1), 17–21. Sodankylän kunnassa. Geological Survey of Finland, archive Vartiainen, R. 2000. Mineralturismens utvecklingspotential report M19/3712/-88/1/10. 21 p. i norra delarna av Finland och Sverige. In: Mineral 2000, Pankka, H. 1988. Nikkelimalmitutkimukset Tarpomapään 7–13 aug. 2000, Gellivare, Sweden. 1 p. alueella, Kittilän ja Sodankylän kunnissa vuosina Vartiainen, R. 2001. Lapin korukivet: Lapin jaloja korukivet, 1980−1982. Geological Survey of Finland, archive report rakennuskivet ja keräilymineraalit. Tampere: Tammer-Paino. M19/3721/-88/1/10. 14 p. 80 p. Papunen, H., Idman, H., Ilvonen, E., Neuvonen, K. J., Vartiainen, R. 2013. Jalo- ja korukivet. In: Sarala, P. (ed.) Pihlaja, P. & Talvitie, J. 1977. Lapin ultramafiiteista. Summary: Lapin geologiset luonnonvarat 2010. Lapin tutkimusseura, The ultramafics of Lapland. Geological Survey of Finland, 109–114. Report of Investigation 23. 87 p. Vartiainen, R. & Keinänen, V. 2007. Tutkimustyöselostus Pekkala, Y. 1972. Selostus Kittilän kromimarmoritutkimuksista Kittilän kunnassa, Soretia-nimisellä valtauksella nro 7540/1 v. 1972. Geological Survey of Finland, archive report suoritetuista rakennuskivi- ja kultatutkimuksista. Geological M19/2734/72/2/84. 11 p. Survey of Finland, archive report M06/2734/2007/10/61. 11 p. Pekkala, Y. 1973. Marmoritutkimukset Kemin-Tervolan Virkkunen, M. 1989. Serpentiinikivi. Gemmologian alueella kesällä 1973. Geological Survey of Finland, archive työsaralta 18, 34–36. report M84/2542/73/1. 10 p. Vitikka, H. 1959. Rubiineja ja safiireja Lapin kiveliöistä. Viikkosanomat 6.11.1959, 30–31. 342

Suomen korukivet Suomesta on löydetty arvokkaita jalokiviä, kuten timanttia, rubiinia ja smaragdia. Paljon käytettyjä korumateriaaleja ovat myös spektroliitti, kordieriitti, topaasi, granaatti, kvartsi ja kultahiput. Joukko kokeneita geologian tutkijoita on koonnut tietämyksensä kattavaksi kirjaksi. Teoksessa uusin tieto Suomen korukivistä esitel- lään kansantajuisesti ja upeilla valokuvilla höystettynä.

Gemstones of Finland Many precious stones, such as diamond, ruby and emerald, have been discovered in Finland. Also, spectrolite, cordierite, topaz, garnet, quartz and gold nuggets are used in jewels. A group of experienced geologists have distilled their expertise into this book, where the most recent knowledge of Finnish gemstones is presented as popularised text and magnificent photos.

Kaikki GTK:n julkaisut verkossa hakku.gtk.fi All GTK’s publications online at hakku.gtk.fi

ISBN 978-952-217-253-2 (sid.) ISBN 978-952-217-254-9 (PDF)