<<

Strateginen kaupunkikehitys Espoossa Suurpelto-, Finnoo-Iivisniemi ja Saunalahti-Kiviruukki osana kehittyvää Espoota

Kaisa Granqvist, [email protected] Projektityön ydinkysymykset

• Päätavoite: • selvittää, miten toimiva ryhmän kohdealue (Suurpelto, Finnoo ja Saunalahti) on nykytilanteessa suhteessa Espoon kaupungin visioon ja poikkihallinnollisiin kehitysohjelmiin erityisesti rakennetun ympäristön (maankäytön, kiinteistötalouden ja liikenteen) näkökulmasta  Ymmärrys ennustetusta kehityksen suunnasta, visioista ja strategioista

• Alueen muutoskuvaus -osatehtävä

5.11.2020 2 Osatehtävä: Alueen muutoskuvaus

Tutustukaa kohdealueenne muutokseen (eri näkökulmista) ja laatikaa karttakuvauksia, kuvapareja tai -sarjoja ja kaavioita apuna käyttäen kuvaus muutoksista: • Historia: miksi alue on alkujaan lähtenyt kehittymään, mitkä ovat olleet ajan saatossa kehitykselle ratkaisevimpia tekijöitä?

• Viimeaikainen kehitys: mitä aluetta koskevassa suunnittelussa ja toteutuksessa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana

• Tuleva kehitys: mitkä tahot ohjaavat kehitystä ja osallistuvat siihen ja millaisia tavoitteita, visioita, strategioita, suunnitelmia ja toteutusohjelmia on olemassa

5.11.2020 3 Luennon rakenne

• Strateginen suunnittelu ja kaupunkikehittäminen

• Espoon strategia ja kehittämisohjelmat

• Espoon kaupunkirakenteen historia, ennustettu kehitys, ja kehityshankkeet

5.11.2020 4 Mitä strateginen suunnittelu on?

• Visio halutusta tulevaisuuden kehityksestä • Mahdollisten tulevaisuuden kehityskulkujen pohtiminen ja kattavan nykytilan analyysin pohjalta (varautuminen ja valikoiminen)

• Yleispiirteinen, pitkän aikavälin ohjaus • Valikoivuus ja yleispiirteisyys tavoitteenasettelussa

5.11.2020 5 Mitä strateginen suunnittelu on?

• Visioiden ja tavoitteiden laadinta sekä toteutus yhteistyössä • Keskeisten asioiden nostaminen laajaan keskusteluun • Strategiaa toteutetaan kun vaikutetaan eri toimijoiden päätöksiin

5.11.2020 6 Strateginen suunnittelu tarinankerrontana • Strateginen suunnittelun ohjausvaikutus perustuu mielikuvien luomiseen • Välineenä tarinat, kuvat, kartat • Yksinkertaistus, tiiviys, inspiraatio • Yleisönä virkamiehet, asukkaat, poliitikot, investorit ym. • Tarinat sitovat yhteen menneen ja tulevan kehityksen • Alueen historia ja tulevaisuuden kuvaukset nähdään resurssina • ’Tarinan yhteys’ käytännön toimintaan • Toimijoille ‘paikka tarinan toteutuksessa’ omien tulkintojen kautta • Vision käytännön toteutus sidottu lyhyen aikavälin hankkeisiin, toteutusohjelmiin, toimenpiteisiin

5.11.2020 7 Lakisääteinen maankäytön Lakisääteinen kunnan talouden suunnittelujärjestelmä ja toiminnan suunnittelu

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava

Yleiskaava Kuntastrategia

Asemakaava

5.11.2020 8 Lakisääteinen maankäytön Strateginen Lakisääteinen kunnan talouden suunnittelujärjestelmä kaupunkikehitys ja toiminnan suunnittelu

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava

MAL 2019

Yleiskaava Poikkihallinnollliset Kuntastrategia kehitysohjelmat

Alueittaiset ja Asemakaava teemoittaiset visiot

Toimintaperiaatteet

5.11.2020 9 Lakisääteinen maankäytön Strateginen Lakisääteinen kunnan talouden suunnittelujärjestelmä kaupunkikehitys ja toiminnan suunnittelu

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava

MAL 2019

Yleiskaava Poikkihallinnollliset Kuntastrategia kehitysohjelmat

Alueittaiset ja Asemakaava teemoittaiset visiot

Toimintaperiaatteet Toteutus

5.11.2020 10 Lakisääteinen maankäytön Strateginen Lakisääteinen kunnan talouden suunnittelujärjestelmä kaupunkikehitys ja toiminnan suunnittelu

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava

MAL 2019

Yleiskaava Poikkihallinnollliset Kuntastrategia kehitysohjelmat Alueittaiset ja Nopeat teemoittaiset visiot Asemakaava muutokset ja Toimintaperiaatteet epävarmuudet

Kasvu ja kehitys Haasteet Monet toimijat5.11.2020 Globaali kilpailu 11 Strateginen kaupunkikehitys Espoossa tarina

5.11.2020 13 Espoo tarina

• Espoon kaupunkistrategiasta käytetään nimitystä Espoo- tarina • Espoo-tarina ja taloussuunnitelma (talousarvio) ovat keskeiset kaupungin ohjausvälineet • Strategiassa toiminnnan arvot • Espoo-tarina on kaupungin strategia, muut toimintaa koskevat ratkaisut on johdettava Espoo-tarinasta ja eri kehitysohjelmat on linkitettävä siihen • Hyvinvoiva Espoo, Kestävä Espoo, Innostava Espoo, Elinvoimainen Espoo

5.11.2020 14 Lähtökohtana nykytilan analyysi Ennustettu kehitys

Väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja on jatkunut voimakkaana Espoon kasvu: Väestönkasvu on 50 000: 1958 jatkunut voimakkaana 100 000: 1970 200 000: 2000 60 vuotta, noin 4 500 300 000: 2023 asukasta vuodessa 400 000: 2050 ja jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen.

5.11.2020 16 Väestön kehitys ja sen yhteys talouteen

• Nopea kasvu jatkunut kauan • Paine rakentamiselle • Väestö suhteellisen nuorta ja korkeasti koulutettua • Vieraskielisen väestön ja ikääntyneen väestönosan kasvu on nopeaa • Edellyttää runsaasti eri tyyppisiä palveluita. • Yhteys talouteen! • Nettomenojen kasvu, mutta verotulot heikkenevät • Väestön kasvaessa investointitarve säilyy korkeana

5.11.2020 17 Espoon kehityksen haasteet

• Taloudellinen toimintaympäristö • Kestävä kehitys • Digitalisaatio • Kaupungistuminen, nopea väestönkasvu ja suuret investointitarpeet • Väestön ikääntyminen • Menetettyjen teknologiateollisuuden työpaikkojen korvautumien uusilla • Maahanmuuttajien kotoutuminen.

5.11.2020 18 Visio tulevasta kehityksestä Espoon visio

Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, 5.11.2020 oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa20 • Asuntotuotanto nousee nykyisestä tasosta noin 3 300 asuntoon • Luo mahdollisuuden nopealle väestönkasvulle. • Länsimetron ja kaupunkiradan kehityskäytäville kohdistuu tulevien vuosien suurin kasvu • Uudet asunnot hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien varrelle.

5.11.2020 21 Uusia tuulia? • Lähiörakentamisen hengessä • 1953 • 1970-luvulla Otaniemi, Suvela, Olari, Matinkylä ja Kivenlahti • Liikenneväylät aluerakennushankkeina • 1960-luvulla Kehä 1, Länsiväylä • Kehä 2, 2000-luvulla • Pientalorakentaminen • Kaupunkirakenteen hajaantuminen?

5.11.2020

22 5.11.2020 23 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Asemakaavoituksen painopiste kohdistuu kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille

Vuonna 2018 Kerrosalasta noin 75 % sijoittui hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III.

5.11.2020 25 Länsimetro

5.11.2020 26 Asuntotuotanto länsimetron varrella

Länsimetro

5.11.2020 27 Espoon aluerakentamisen painopisteet

5.11.2020 28 5.11.2020 29 Esimakua seuraavasta tehtävästä Osatehtävä: Alueen muutoskuvaus

Tutustukaa kohdealueenne muutokseen (eri näkökulmista) ja laatikaa karttakuvauksia, kuvapareja tai -sarjoja ja kaavioita apuna käyttäen kuvaus muutoksista: • Historia: miksi alue on alkujaan lähtenyt kehittymään, mitkä ovat olleet ajan saatossa kehitykselle ratkaisevimpia tekijöitä • Viimeaikainen kehitys: mitä aluetta koskevassa suunnittelussa ja toteutuksessa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana • Tuleva kehitys: mitkä tahot ohjaavat kehitystä ja osallistuvat siihen ja millaisia tavoitteita, visioita, strategioita, suunnitelmia ja toteutusohjelmia on olemassa. Miten todennäköiseltä suunniteltu kehitys vaikuttaa? Kuinka liittyy Espoo tarinaan ja maankäytön visioon?

5.11.2020 31 Muutoskuvaus • Maankäytön kehitys espoossa Historia • Liikennekatsaus 2019 • Helsingin seudun aluesarjat (tilastot) • Tietoa Espoosta (tilastot ja tutkimukset) Ennustettu kehitys

• Espoo tarina • Innostava Elinvoimainen Espoo Haluttu • Kestävä Espoo –kehitysohjelma Strategia • Hyvinvoiva Espoo

• Espoon eteläosien yleiskaava kehitys • MAL 2019 suunnitelma • Raideliikenteen visio Kaavaohjaus ja visiot • Espoon elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva • Yleis- ja asemakaavat alueista

5.11.2020 32